lapset, nuoret ja ravitsemus · tutkii rasva-aineenvaihduntaa ja insuliiniresis-tenssiä,...

Ravitsemuskatsaus 2-2012

Lapset, nuoret ja ravitsemus

Sisällysluettelo

Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Ravitsemuksella voidaan oikeasti vaikuttaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Sisätautilääkäri törmäsi ravitsemukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Tulevissa ravitsemussuosituksissa painotetaan elintarvikevalintoja . . . . . . . . . . . 9

Uusi EU-lainsäädäntö tarkentaa tietoa elintarvikkeista . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistaan keväällä . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Lapsitutkimukset hakevat vastauksia terveysongelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Autoklinikka aloitti uuden aikakauden väestötutkimuksessa . . . . . . . . . . . . . . 18

Kasvisruokapäivinä syödään vähemmän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Lapsiperheiden ravitsemusneuvontaan kannattaa panostaa . . . . . . . . . . . . . . . 22

Raskausaikana kalsiumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Mitä opiskelijat syövät? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Nuorelle urheilijalle riittävästi energiaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Sosiaalinen media haasteena nuoriin vaikuttamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Nutritionist-blogi tasapainottaa somea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Leivänheittäjät herättelee nuorisoa leivän pariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Ruuan maku on syömisen säätelyn portinvartija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Mieliala ohjaa ruokavalintoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Tieto proteiinien terveysvaikutuksista syvenee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Ikääntyneille proteiinia joka aterialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Maidon heraproteiini on ihanteellista urheilijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Lasten murtumilla on yhteys luuston terveyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Ruoka-allergisen lapsen hoito on perheelle vaativaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Näkökulmia ruotsalaiseen kouluruokailuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

2

Varusmiesten ruokavalintoihin voi vaikuttaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Ravitsemustiedot ajan tasalle Ravitsemuspassin avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

Lasten lihavuuden hoitosuositus on uudistettu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Lihavuus laskuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

Oppaita ikääntyneiden ravitsemuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

Ravitsemuskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

3

LukijalleHyvää Uutta Vuotta 2013!

Ravitsemuskatsaus-lehti on elänyt ajassa yli30-vuotta. Toimituskunnan ja toimiston saa-ma myönteinen palaute teiltä rohkaisee meitäjatkamaan lehden julkaisemista ja kehittämis-tä. Ravitsemuskatsaus-lehti haluaa antaa lu-kijoilleen ajankohtaista tutkittuun tietoon pe-rustuvaa, objektiivista tietoa ruuasta ja ravit-semuksesta.

Ajankohtaisten tietojen saatavuutta ja hyö-dyntämismahdollisuuksia on nyt parannettuviemälle lehti entistä laajemmalla sisällölläsähköiseen muotoon.

Voi saada Ravitsemuskatsauksen veloitukset-ta omaan sähköpostiin heti sen ilmestyttyä lä-hettämällä sähköpostiosoitteesi [email protected]. Osoitetta käytetäänainoastaan tähän tarkoitukseen. Printtilehti,jota on mukava selailla kolahtaa postiluukus-ta jatkossakin perinteiseen tapaan. Mikäli ha-luat jatkossa vain sähköisen lehden, ilmoitat-han siitä meille.

Maito ja Terveys ry haluaa olla mukana ohjaa-

massa suomalaisten ruokatottumuksia oike-aan suuntaan. Tämän lehden teema on lapset,nuoret ja ravitsemus. EU-lainsäädäntö (ku-luttajatieto- ja terveysväiteasetus), makujenaistimisen ja mielialan merkitys ruuan valin-nassa sekä heraproteiinien vahvuudet nouse-vat myös vahvasti tässä numerossa esiin.

Kuva 1: Tiina Soisalo, Maito ja Terveys ry

[email protected]@maitojaterveys.fi

4

Ravitsemuksella voidaan oikeasti vaikuttaa

”Ravitsemuksella voidaan oikeasti vaikut-taa sairastumisen riskiin ja vähentää lää-

kehoidon tarvetta. Tämän asian todistaminenesimerkiksi laajalla diabeteksen ehkäisytutki-muksella on kliinisen ravitsemuksen suuri saa-vutus. Olemme myös todistaneet, että meilläon omasta takaa terveellinen Itämeren ruo-kavalio marjoineen ja ruisleipineen.” Itä-Suo-men yliopiston tuore kliinisen ravitsemuksenprofessori Jussi Pihlajamäki on tyytyväinenoppiaineensa tutkimuksen kehitykseen.

Mutta haasteitakin piisaa. Miten ravitsemus-tieto saataisiin käytännön tasolle toiminnak-si? Tutkimuksessa riittää myös töitä ennenkuin ravitsemuksen kaikki vaikutusmekanis-mit opitaan tuntemaan.

Yksilöllisyys korostuu

Ravitsemuksen merkitys on selvästi nousus-sa. Se näkyy julkisessa keskustelussa ja silleon annettu tärkeä rooli terveyden edistämises-sä. Jussi Pihlajamäki haluaa kuitenkin erottaakansan ravitsemuksen ja yksilön ravitsemuk-sen. Kansanravitsemuksen saralla on Suomes-sa saavutettu loistavia tuloksia. Nyt halutaankuitenkin yksilöllisiä ohjeita oman henkilökoh-taisen ravitsemuksen hallintaan. Tuntuu sil-tä, etteivät yleiset ravitsemussuositukset kos-ke itseä. Oikeaa tietoa ravitsemuksesta ontarjolla, mutta sen erottaminen uskomuksistaja henkilökohtaisista kokemuksista on haas-teellista.

”Ravitsemusterapeuttien todellinen voima onyksilön ravitsemuksen tasolla. Henkilökohtai-sen kohtaamisen taito ja kyky aistia asiak-

kaan elämäntilanne ja mahdollisuudet ovatterapeuttien ammattitaitoa, osin synnynnäis-tä lahjakkuutta osin työnkin opettamaan”,Jussi Pihlajamäki vakuuttaa.

Tutkijat tunnustavat, että yksilöllistä vaihte-lua on, ja sitä tutkitaan ahkerasti. Mutta vie-lä ei ole löydetty viisasten kiveä ratkaisemaan,mistä vaihtelu johtuu ja miten se voitaisiin ot-taa ravitsemuksessa huomioon. ”Tutkijat ha-luaisivat tuottaa personoitua tietoa ja sille oli-si kysyntää, mutta toistaiseksi samat ohjeettuntuvat pätevän parhaiten kaikille. Sen si-jaan kaikenlaista huuhaata meille markkinoi-daan yksilöllisenä ravitsemuksena.”

Ravitsemusta ei voi puristaapilleriksi

Ravitsemustutkimus ja elintarviketeknologiaetenevät entistä syvemmälle ja entistä pie-nempiin yksityiskohtiin. Ravitsemusta tutki-taan geenien tasolla ja teknologiassa men-nään nanotasolla.

”Tiede etenee pienin askelin. Tänään on mah-dotonta sanoa, mistä tutkimuksesta on hyö-tyä huomenna. Mutta ravitsemus on aina ko-konaisuus, eikä sen pilkkominen kovin pie-niin palasiin ole tarkoituksenmukaista. Kan-salle on puhuttava ruoka-aineista. Pienten yk-sityiskohtien tutkimuksella on kuitenkin mer-kitystä. Ne auttavat ymmärtämään mekanis-meja, joiden välityksellä ravitsemus vaikuttaaelintoimintoihimme”, Jussi Pihlajamäki tote-aa.

”Ravitsemusta ei voi puristaa lääkkeeksi. Kyl-

5

lä kai se kuitenkin on niin, että monipuolinenkokonaisuus ratkaisee terveyden ja hyvinvoin-nin.”

On toimittava monellarintamalla

Jussi Pihlajamäki näkee hyvän ravitsemuksenja terveyden edistämisessä monta rintamaa,joilla pitää toimia. Ensinnäkin tarvitaan oike-aa tietoa. Sitä meillä on, sillä terveellinen ruo-ka on kuitenkin melko sama kaikille. Seuraavaongelma on, miten tieto välitetään kansalai-sille niin, että se myös vastaanotetaan. Löy-tyykö ratkaisuja viestintäteknologiasta? Entämiten oikea tieto saadaan muutettua toimin-naksi, elämäntapamuutokseksi? Tässä tarvi-taan ravitsemus- ja käyttäytymistieteiden yh-teistyötä. Ja sitten on vielä rahoituksen rin-tama. Hyvän ravitsemuksen pitää olla tarjollaja mahdollisuuksien rajoissa kaikille tasapuo-lisesti.

”Hiljan julkistetussa kansallisessa lihavuudentorjuntaohjelmassa on lueteltu valtava määrähyviä keinoja ja yhteiskunnan eri sektoreidentoimia, kun vaan joku tekisi ja toteuttaisi.”

Hyvän ravitsemuksenedistämisen rintamat

• oikea tieto• tiedon välittäminen ja vastaanottami-

nen• tiedon saattaminen toiminnaksi• toiminnan rahoittaminen

Ravitsemusosaamista muillekin

Ravitsemus on ravitsemusterapeuttien ydin-osaamista, mutta muitakin avuja tarvitaan.Koulutuksessa korostetaan niitä keinoja jataitoja, joilla ihminen motivoidaan muutok-sen tekemiseen. Sen lisäksi tarjolla on erilai-sia työkaluja, kuten ryhmätoimintaa, jolla elä-mäntapamuutosta voidaan tukea.

Jussi Pihlajamäen mukaan lääkäreiden kes-kuudessa ravitsemusammattilaisten kunnioi-tus ei ole vielä sillä tasolla, mihin esimerkik-si ravitsemusterapeuttien koulutus oikeuttai-si. Pieneltä ammattikunnalta vaaditaan ak-tiivista otetta, on tultava ulos huoneesta jaotettava reippaammin vastuuta hoitotiimeis-sä.

Toisaalta ravitsemusosaamista on jaettavamuille terveydenhoidon ammattilaisille. ”Ra-vitsemusterapeutteja on vain noin 400. Ei-vät he millään pysty hoitamaan kaikkia. Siksimuiden ammattikuntien ravitsemusosaamistaon lisättävä. Samoin hyviä käytäntöjä kan-nattaisi auliisti jakaa kollegoille. Sillä tavallaravitsemuksen ammattilaiset nostavat omaaprofiiliaan”, Jussi Pihlajamäki vakuuttaa.

Neljä professuuria

Kliinisen ravitsemuksen opetusta on Kuopios-sa annettu parikymmentä vuotta. Kuopion jaJoensuun yliopistot yhdistyivät jokin aika sit-ten Itä-Suomen yliopistoksi. Uudessa organi-saatiossa otetaan vielä alkuaskelia yhteistyös-sä, muta eteenpäin mennään kaiken aikaa.

Yhdistymisessä ovat ravitsemuksen voimava-rat monipuolistuneet. Koulutuksessa on nytkaikille yhteinen kandi-vaihe ja siitä erikoistu-taan kahdelle maisterilinjalle ravitsemustera-piaan tai elintarvikebioteknologiaan.

6

Kliinisen ravitsemuksen yksikössä on kolmepysyvää ja yksi määräaikainen professuuri.Jussi Pihlajamäen vastuulla on kliininen ra-vitsemus, joka tarkastelee ravitsemusta sai-rauksien kautta. Hannu Mykkäsen tutkimus-alue on ravitsemustieteellinen, ravitsemuksenilmiöiden ja vaikutusten selvittäminen. Atte v.Wrightillä on vastuullaan elintarvikkeiden bio-teknologia. Yksikköä täydentää Matti Uusi-tuvan määräaikainen nutrigenomiikanprofes-suuri.

Kirjoittaja: Leena Packalén

Hyvän ravitsemuksen edis-tämisen rintamat: oikea tie-to, tiedon välittäminen javastaanottaminen, tiedon

saattaminen toiminnaksi,toiminnan rahoittaminen

Kuva 2: Riitta Stirkkinen kukitettiin RTY-päivien käynnistäjänä 20. Valtakun-nallisilla ravitsemuspäivillä.

7

Sisätautilääkäri törmäsi ravitsemukseen

K liinisen ravitsemuksen yksikkö on minul-le aivan loistava työpaikka. Kiinteä yh-

teys Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaantuo mukanaan linkin oikeisiin potilaisiin. Lää-kärinä koen, että minulla on paljon annetta-vaa juuri tässä sairaalayhteistyössä. Elintar-viketieteen puolella annettavaa ei niin paljonolisikaan lääkärikoulutuksen pohjalta.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemuksentuore professori Jussi Pihlajamäki on sisä-tautilääkäri, joka oman tutkimushistoriansakautta ”heräsi” ravitsemuksen merkitykseen.”On ilmeistä, että ennemmin tai myöhemmintörmää ravitsemukseen, jos sisätautilääkärinätutkii rasva-aineenvaihduntaa ja insuliiniresis-tenssiä, metaboliaa ja genetiikkaa. Ravitse-muksella on niin vahva rooli kaikissa kansan-sairauksissa. Sitä ryhtyy miettimään, että hoi-detaanko vain ravitsemuksen seurauksia vaikoetetaanko vaikuttaa myös syihin.”

Mitä suurimmassa määrin ravitsemusta onmyös viime vuosina nopeasti kehittynyt li-havuuskirurgia. Ravitsemusterapiaa tarvitaanleikkaukseen soveltuvuuden ratkaisemisessa,leikkaukseen valmistautumisessa ja sen jälki-hoidossa.

Jussi Pihlajamäki kiittelee Kuopion yksikönkorkeatasoista tutkimusta ja innokkaita tutki-joita. ”Tällä on hyvät mahdollisuudet raken-taa uutta tutkimusta.” Se on reilu tunnustusprofessorilta, jolla on kokemusta myös maail-man huipulta, Harwardin tutkijamaailmasta.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion yksikön ohellaravitsemusta ja elintarviketieteitä opetetaanja tutkitaan myös Helsingin ja Turun yliopis-toissa. Jussi Pihlajamäen mukaan työnjako erioppilaitosten välillä on selvä, mutta varmas-

ti voitaisiin tehdä enemmän myös yhteistyö-tä. Kotimaista kokonaisuutta ei välttämättäole hyödynnetty riittävästi. Toisaalta jokai-sella tutkimuslaitoksella on omat kansainvä-liset yhteistyöverkostonsa. ”Ravitsemuksessaon kuitenkin aina kansallinen piirre mukana,onhan ruoka kulttuurisidonnaista. Kansainvä-listyä pitää, mutta ei pidä tasapäistyä”, JussiPihlajamäki muistuttaa.

Ruualle arvoa arkipäivässä

Vaikka Jussi Pihlajamäki lähestyy ravitsemus-ta tutkimuksessa ja opetuksessa sairaudenkautta, hän kokee ruokailun osana hyvää elä-mää. Omaksi paheekseen hän mainitsee epä-säännöllisen ruokailun. ”Miksi meillä aina on-kin muka niin kiire, ettemme malta pysähtyäsyömään kaikessa rauhassa.”

Herättävä kokemus ruuan arvostamisesta syn-tyi parin viikon matkalla Ranskaan. Siellä ih-misillä on aikaa viipyä ruokapöydässä, nauttiaruuasta ja keskustella siitä. ”Eivätkä ne rans-kalaiset silti niin kauhean tehottomia ole.”

Pihlajamäen perheessä kaikki laittavat ruokaaniin isä, äiti kuin kaksi lastakin. ”Ei sitä kui-tenkaan perheen harrastukseksi voi mainita.”

”Kun musiikkiin ei ole lahjoja, jää jäljelle vainliikunta”, hän summaa omat harrastuksensa.Lajeina ovat juoksu, uinti ja muutkin kestä-vyyslajit. Hän toteuttaa työmatkaliikuntaa jasuosittelee sitä muillekin.

8

Rohkeita ratkaisuja terveydenedistämiseen

Jussi Pihlajamäkeä huolestuttaa yhteiskun-nan kehityssuunta, jossa terveellinen ravitse-mus menee sosiaaliluokan ja tulotason mu-kaan. ”Ei voi olla oikein, että terveellinen ra-vitsemus olisi vain eliitin etuoikeus. Se on pe-rusoikeus, joka kuuluu kaikille tasapuolisesti.Mutta tämän ongelman ratkaisu on jotakinmuuta kuin ravitsemusta.”

Hän odottaa yhteiskunnalta rohkeita poliit-tisia ratkaisuja, jotka kannustavat terveisiinelintapoihin, tekevät liikunnan ja hyvän ravit-semuksen valinnat houkutteleviksi. Ratkaisuteivät aina ole edes kalliita ja pitkässä juok-sussa ne joka tapauksessa säästäisivät rahaahoitopuolella.

Kuntauudistuksessa hän näkee mahdollisuu-den, johon kannattaisi nyt tarttua. Kun kun-tayksiköt suurenevat, niissä on paremminvaraa palkata ravitsemuksen asiantuntemus-ta terveydenhuoltoon. ”Ravitsemuksen asiaa

kannattaisi nyt edistää aktiivisesti, kun raken-teita luodaan”, Jussi Pihlajamäki muistuttaa.

Kirjoittaja:Leena Packalén

Kuva 3: Kliinisen ravitsemustieteen prof. Jus-si Pihlajamäki

9

Tulevissa ravitsemussuosituksissa painotetaanelintarvikevalintoja

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten val-mistelutyö sai Helsingin yliopiston ravitse-

mustieteen professorin Mikael Fogelholminpohtimaan ravintoaineiden sijaan ruuan mer-kitystä terveydelle. – Kun mietitään terveyt-tä vain ravintoaineiden saannin kannalta, me-netetään osa ruuan terveysvaikutuksista, hänsanoo.

Ravintoaineiden saantiin pohjautuvia pohjois-maisia ravitsemussuosituksia on aiemmin vas-ta kansallisella tasolla viestittäessä tuotu ruo-ka-ainetasolle, mutta nyt elintarvikkeita jaruokavalioita käsitellään jo suositusten tie-teellisissä perusteluissa. Ruuan ja ruokavali-oiden terveysvaikutuksista alkaa jo olla tutki-musnäyttöäkin.

Ravitsemustutkimuksessa on yleistynyt näkö-kulma, jossa etsitään ruokavalioiden, elintar-vikeryhmien tai yksittäisten elintarvikkeidenyhteyttä terveyteen. Aiemmin suuntauksenaoli tutkia ravinnossa olevia yhä pienempiä yk-sityiskohtia, jolloin päädyttiin tutkimaan esi-merkiksi rasvahappojen vaikutuksia terveydenindikaattoreihin.

Uusi tutkimusnäkökulma on tervetullut, kos-ka ruuassa on muutakin kuin ravintoainei-ta. Elintarvikkeet sisältävät rasvahappojen,kivennäisaineiden, vitamiinien, proteiinien jakuitujen lisäksi lukuisan määrän muita ter-veydelle tärkeitä aineita, kuten flavonoideja jabioaktiivisia peptidejä.

Elintarvikkeissa voi olla myös haitallisia ai-neita, kuten liikaa suolaa, raskasmetalleja taimuita niihin kuulumattomia aineita. Elintar-vikkeissa on myös aineita, joista ei ole ter-

veyden kannalta hyötyä eikä haittaa, vaikkakansalaiset niin joskus ajattelevatkin. Tästäyhtenä esimerkkinä ovat lisäaineet.

Painonhallinnan yhteenvetoyllätti tutkijat

Väestötutkimuksissa ruuan ja ruokavalioidenyhteys pitkäaikaissairauksiin tai painonhallin-taan on ollut jopa selkeämpi kuin yksittäis-ten ravintoaineiden. Painonhallintaa käsitte-levään osioon hyväksyttiin vain 50 väestöta-son tutkimusta.

Tutkijat yllättyivät tehdessään niistä yhteen-vetoa. Väestötutkimukset eivät tukeneet aja-tusta, että painonhallinnassa olennaista onrasvan, hiilihydraattien, sokerin tai proteiinienosuudet energiansaannista.

– Runsas proteiinien saanti ei ehkäise lihomis-ta eikä runsas sokerin saanti lihota. Mutta sil-lä on merkitystä, mistä proteiini ja sokeri ovatperäisin, Mikael Fogelholm selittää.

Väestötutkimusten mukaan terveellinen ruo-kavalio suojaa lihomiselta, kun siihen kuu-luu maitovalmisteita sekä kuitupitoisia ruo-kia, kuten täysjyväviljaa, pähkinöitä, mante-leita ja kasviksia. Sen sijaan energiapitoisetruuat, vaalea leipä ja vähäkuituiset viljaval-misteet, liha ja makeat ruuat altistavat liho-miselle.

Sokerin kokonaissaantia ei olekaan professoriFogelholmin mukaan järkevä tarkastella, kos-ka kokonaissokeri sisältää myös maidon ja

10

marjojen luonnostaan sisältämän sokerin.

Tutkimuksissa perunaksi on laskettu myösranskalaiset perunat. Tutkimusnäytön perus-teella perunaa ei voi luokitella lihomista eh-käiseväksi eikä sitä edistäväksi.

Maidossa on jotain taikaa

Rasvaisissa maitovalmisteissa on tyydyttynei-tä rasvahappoja, jotka ovat haitallisia sydän-terveydelle. Silti jostain syystä väestötutki-muksissa maitovalmisteet rasvaisuudesta riip-pumatta ovat tuoneet suojaa esimerkiksi aivo-verenkiertohäiriöiltä. Eniten maitovalmisteitakäyttävillä on ollut paras suoja.

– Maidossa on jotain, jonka vuoksi rasvai-setkaan maitovalmisteet eivät näyttäydy huo-nossa valossa. Myös rasvaisia maitovalmistei-ta käyttävillä aivoverenkiertohäiriön riski onpienempi, Fogelholm toteaa.

Lihassa tyydyttynyt rasva on toisenlaisessaympäristössä. Runsas lihan käyttö lisää ter-veysriskejä tai sitten runsaasti lihaa käyttävätkäyttäytyvät muutoinkin eri lailla. Varsinkinprosessoidun lihan runsas käyttö liitetään ter-veysriskiin.

Kalassa hyötyjä enemmän kuinhaittoja

Kala tuo mieleen hyvät rasvahapot ja prote-iinit, kivennäisaineet ja D-vitamiinin, muttamyös ympäristömyrkyt PCB:t, metyylieloho-pean ja dioksiinit. Kalan käyttö on kuitenkinterveysetu. Hyöty on suurempaa kuin haitat.

Kalastajat syövät paljon kalaa, ja heillä ontodettu suuria pitoisuuksia kaloista peräisin

olevia ympäristömyrkkyjä. Kalastajien koko-naiskuolleisuus ja sairastavuus sydän- ja ve-risuonitauteihin sekä aikuistyypin diabetek-seen ovat kuitenkin huomattavasti vähäisem-pää kuin muulla väestöllä. Tiedot ovat peräi-sin Anu Turusen väitöstyöstä keväältä 2012.

Tutkimusnäytöstäruokapyramidiksi

Kala, kaali, ruisleipä, kaura, omena, pääry-nä ja juurekset olivat tanskalaisessa Olseninja kumppaneiden tutkimuksessa ruoka-ainei-ta, joiden runsas käyttö näkyi jopa tutkitta-vien pidempänä elinikänä. Vaikutus tuli ilmi,vaikka ikä, liikunnan määrä, tupakointi sekäalkoholin ja lihan käyttö otettiin huomioon.

Tämä on yksi esimerkki väestötutkimuksesta,jonka vuoksi koko Pohjolan alueen uusia ravit-semussuosituksia laativat tutkijat ovat herän-neet korostamaan ruokavalintoja. Kun ennenruokaympyrä ja -pyramidi piirrettiin ohjasta-maan, miten ruokia valitsemalla eri ravinto-aineiden saantisuositukset täyttyvät, jatkossakuvissa pyritään kuvaamaan hyvää kokonai-suutta.

Meillä käytössä olleen nelitasoisen pyramidinalaosassa ovat olleet kaikki viljavalmisteet,seuraavalla tasolla kasvikset, sitten maitoval-misteet sekä liha, kala ja muna ja ylimpänärasvat ja herkut. Alimpana ovat runsaimminsyövät suositellut elintarvikkeet.

– Kun suosituksia uusitaan, vaalea vilja siirtyyylöspäin ja kasvikset alaspäin. Öljy ja voi lai-tetaan eri laatikoihin. Ekologisista ja terveys-syistä on syytä vähentää myös lihan kulutus-ta, vaikka suomalaiset eivät ole lihan suurku-luttajia, Mikael Fogelholm sanoo.

11

Väestötutkimusten mukaanterveyttä edistäviä ruokia

• Vihannekset• Hedelmät• Marjat• Täysjyvävilja• Pähkinät• Kalat• Oliivi- ja rypsiöljy• Maitovalmisteet

Kirjoittaja:Taina Luova, Ravitsemusviestintä TL

Lähde:

• Ravitsemustieteen professori Mikael

Fogelholmin esitys ”Ruoan rooli tervey-den edistäjänä” Valtakunnallisilla ravit-semuspäivillä 8.-9.10.

• Olsen ym. J nutr (2011);141:639-644

Kuva 4: On merkitystä, mistä proteiini ja hii-lihydraatit ovat peräisin, sanoo pro-fessori Mikael Fogelholm.

12

Uusi EU-lainsäädäntö tarkentaa tietoaelintarvikkeista

Uusi kuluttajatietoasetus tuo muutoksia pak-kausmerkintöihin. Näkyvimmät muutoksetliittyvät pakollisiin ravintoarvomerkintöihin,allergeenien ilmoittamistapaan sekä pakkauk-sessa käytettyjen tekstien minimikokoon.

Uuden asetuksen myötä ravintoarvomerkin-tä muuttuu lähtökohtaisesti pakolliseksi jasen sisältö muuttuu. Jatkossa on ilmoitettavaenergia, rasva, tyydyttynyt rasva, hiilihydraat-ti, sokerit, proteiini ja suola. Uudessa mer-kinnässä natriumin tilalla ilmoitetaan siis suo-la. Suolamäärässä on huomioitava myös tuot-teen luontainen natrium.

Pakollista ravintoarvomerkintää voi täyden-tää ilmoittamalla seuraavista yhden tai use-amman määrät: kertatyydyttymättömät ras-vat, monityydyttymättömät rasvat, polyolit,tärkkelys, ravintokuitu, sekä asetuksessa mai-nitut vitamiinit ja kivennäisaineet.

Allergioita ja yliherkkyyttä aiheuttavat ai-neet ilmoitetaan ainesosaluettelossa selkeästiomalla nimellään. Niiden on erotuttava sel-västi muista ainesosista esim. kirjasinkoon,tyylin tai taustavärin avulla.

Kaikki pakolliset pakkausmerkintätiedot onesitettävä kirjasinkoolla, joka on vähintään1,2 mm (x-korkeus). Merkintöjen luettavuu-den vuoksi on tekstin ja taustan välillä oltavaselkeä kontrasti.

Alkuperämaan ilmoittamista koskevat vaati-mukset tarkentuvat myöhemmin asteittain.Alkuperämaan ilmoittaminen on edelleen pa-kollista, jos sen ilmoittamatta jättäminen voijohtaa kuluttajaa harhaan.

Väiteasetuksella laatuaterveysviesteihin

Terveysväitteellä tarkoitetaan kaikkea tietoa,joka antaa ymmärtää, että elintarvikeryhmän,elintarvikkeen tai sen ainesosan ja terveydenvälillä on yhteys. Väitteeksi luetaan myös ku-vat ja symbolit. Väiteasetus koskee myytä-väksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkin-töjä, esillepanoa ja mainontaa. Sitä sovelle-taan kaikkeen kaupalliseen viestintään.

Tähän mennessä Euroopan komissio on hy-väksynyt lähes 250 elintarvikkeisiin liitty-vää terveysväitettä. Nämä perustuvat Euroo-pan elintarviketurvallisuusviranomaisen EF-SA:n tieteelliseen arviointiin. Vuonna 2013 eitule enää käyttää muita kuin hyväksyttyjenlistalta löytyviä väitteitä. Sallittuja tosin ovatvielä myös arvioitavana olevat yli 1500 väitet-tä, joille siirtymäaika jatkuu toistaiseksi.

Hyväksytyt terveysväitteet koskevat suurim-maksi osaksi vitamiineja ja kivennäisaineita.Esimerkiksi maidon luontaisille ravintoaineil-le väitteitä on hyväksytty kymmeniä, kutenluuston ja hampaiden terveyteen, lihasten jahermoston toimintaan sekä psyykkisiin toi-mintoihin liittyen.

Uusi kuluttajatietoasetus 1169/2011 tu-li voimaan 12.12.2011. Asetus koskee elin-tarvikkeista kuluttajalle annettavaa tietoa jaerityisesti pakkausmerkintöjä. Siirtymäaikaaasetuksen edellyttämille muutoksille on 3-5vuotta.

Ravitsemus- ja terveysväiteasetukseen

13

1924/2006 liittyvä yleisten terveysväitteidensiirtymäaika loppui 14.12.2012. Sen jälkeenmarkkinoilla tulisi olla vain hyväksyttyjen lis-talta löytyviä väitteitä.

Hyväksytyt ja hylätyt väitteet ovat EU:n Ko-mission hallinoimassa tietokannassa:http://ec.europa.eu/nuhclaims/3

Kirjoittajat:• Kaarina Taimisto

DI, elintarvikelainsäädäntöasiantuntijaValio Oy

• Tuula Tuure

ETM, FT, kehityspäällikköValio Oy

Kuva 5: Kuva: Euroopan komission kuva-ar-kisto.

3http://ec.europa.eu/nuhclaims/

14

Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetjulkaistaan keväällä

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivi-tetään juuri. Tulevissa suosituksissa ruo-

kavalion kokonaisuus painottuu. Muita tärkei-tä aihealueita ovat mm. energiaravintoaineetja D-vitamiini.

Suositusten päivityksessä painotetaan ravin-toaineita, joista on uutta tutkimustietoa taijotka tarvitsevat erityistä huomiota pohjois-maissa. Näistä tehdään systemaattinen kirjal-lisuuskatsaus. Muista ravintoaineista ja aihea-lueista päivitys tehdään kevyemmin, kuitenkinviimeisimmän tutkimusnäytön mukaiseksi.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehdäänenergiaravintoaineista, kalsiumista, raudasta,jodista, D-vitamiinista sekä folaatista. Väes-töryhmistä systemaattisesti tarkastellaan ras-kaana olevia ja imettäviä naisia, imeväisikäisiäja heitä vanhempia lapsia sekä ikääntyneitä.Myös ylipaino ja lihavuus sekä vaihtoehtoisetruokavaliot käydään läpi yksityiskohtaisesti.

Kuva 6: Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosi-tuksia odotetaan keväällä.

Suomalaiset ravitsemussuositukset laaditaanpohjoismaisten suositusten pohjalta. Suosi-tuksissa ravintoainetaso on pohjoismainen,ruoka-ainetaso taas kansallinen. Pohjoismai-set suositukset pyritään julkaisemaan keväällä2013 ja suomalaiset suositukset vuoden lop-puun mennessä. KL

Lähde:

Dosentti Ursula Schwabin esitys ”Pohjois-maiset raamit suomalaisille ravitsemussuosi-tuksille” Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä8.-9.10.

15

Lapsitutkimukset hakevat vastauksiaterveysongelmiin

Suomessa on käynnissä monta lapsuus-iän ravitsemukseen ja muihin elintapoi-

hin kohdistuvaa tutkimushanketta. Niissä et-sitään syitä ja ehkäisykeinoja yleisiin ja vaka-viin terveysongelmiin. Näitä ovat mm. ylipai-no, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabe-tes.

LASERI

Lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotau-din riskitekijöihin keskittyvässä LASERI-tut-kimuksessa on havaittu, että jo lapsuus-iän elintavoilla on merkitystä sydän- ja veri-suonisairauksien ehkäisyssä. Yksi tärkeimmis-tä LASERI-tutkimuksen löydöksistä on, et-tä lapsuus- ja nuoruusiän riskitekijöillä ontärkeä merkitys valtimokovettumataudin var-haismuutosten syntyyn. Näitä riskitekijöitäovat kohonnut seerumin kolesterolipitoisuusja verenpaine, lihavuus sekä tupakointi.

LASERI-tutkimus käynnistyi jo vuonna 1980.Tutkimushankkeen aloitusta siivitti 1970-lu-vulla tehty havainto, jonka mukaan suomalai-silla lapsilla oli tuolloin maailman korkeimmatkolesteroliarvot.

LASERI selvittää lapsuuden ja nuoruuden ai-kaisen ravitsemuksen merkitystä aikuisiälläilmaantuvien sydän- ja verisuonitautien ke-hittymisessä. Ravintotutkimus tuottaa lisäksiyksityiskohtaista tietoa suomalaisten nuortenaikuisten ruokavaliossa viime vuosikymmeni-nä tapahtuneista muutoksista.

Hankkeen käynnistyessä tutkittavat lapset ja

nuoret olivat 3-18-vuotiaita. Alun perin mu-kana oli yli 3500 tutkittavaa, joiden seurantaajatketaan edelleen. Tänä vuonna osa tutkitta-vista on ehtinyt jo 50 vuoden ikään.

Tutkimusta johtaa Turun yliopiston Sydän-tutkimuskeskus.

STRIP

STRIP-projektissa toteutettu elintapaneu-vonta on osoittautunut vaikuttavaksi. Neu-vontaryhmän nuorten seerumin kolesteroli- jaLDL-kolesterolipitoisuudet ovat olleet kokoseurannan ajan merkittävästi vertailuryhmänlasten vastaavia pitoisuuksia matalammat.

Tutkimuksesta saatua tietoa on hyödynnettylaajasti monissa kansallisissa ja kansainväli-sissä ravitsemussuosituksissa. Tutkimushank-keen antia on sovellettu lisäksi lapsiperheidenelintapaneuvontaan kehitetyissä neuvonta-ai-neistoissa.

Vuonna 1990 käynnistynyt STRIP on tällähetkellä maailman johtava lasten ennaltaeh-käisevän kardiologian tutkimus. Tutkimuspro-jektin tavoitteena on ollut valtimonkovettu-mataudin riskitekijöihin puuttuminen elämän-tapaneuvonnan avulla jo tutkittavien varhais-lapsuudesta alkaen.

Tutkimuksen käynnistyessä projektissa aloit-ti 1062 seitsemän kuukauden ikäistä lastaperheineen. Tutkimukseen osallistuvat nuoretovat nyt aikuisiän kynnyksellä. Neuvontaryh-mään kuuluvat ovat koko tutkimuksen ajan

16

saaneet yksilöllistä ja perhekeskeistä ravitse-mus- ja elintapaneuvontaa.

Myös STRIP-projektia johtaa Turun yliopis-ton Sydäntutkimuskeskus.

DIPP

DIPP-tutkimushankkeessa on tähän mennes-sä saatu runsaasti tietoa raskaus- ja ime-tysajan sekä varhaislapsuuden ruokavaliote-kijöiden vaikutuksesta tyypin 1 diabeteksen,astman ja allergiasairauksien ilmaantumiseen.Toistaiseksi täysin varmoja vastauksia eri ra-vintotekijöiden roolista näiden immunologis-ten tautien syntyprosessissa ei ole saatu.

Vuodesta 1994 käynnissä olleen DIPP-tutki-muksen tavoitteena on tyypin 1 diabeteksenennustaminen ja ehkäisy. Tutkimuksessa vas-tasyntyneiltä vauvoilta on etsitty tyypin 1 di-abetekselle altistavia perintötekijöitä.

DIPP hakee vastauksia kysymykseen, onko äi-din raskaus- tai imetysajan ruokavalio tai lap-sen oma ruokavalio yhteydessä tyypin 1 dia-beteksen kehittymiseen lapsilla, joilla sairas-tumiseen on perinnöllinen alttius. Tutkimuk-sessa selvitetään myös ravintotekijöiden yh-teyttä allergisten sairauksien, ylipainon ja li-havuuden riskiin.

DIPP-tutkimusta toteuttavat yhteistyössäTampereen, Turun, Oulun ja Helsingin ylio-pistot sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(THL).

PANIC

PANIC-tutkimuksesta saadut tiedot ovat tä-hän mennessä mm. osoittaneet, että välipala-syöminen on lapsilla yleistä. Jopa 40 prosent-

tia päivittäisestä energiasta saatetaan saadavälipaloista. Yli 2/3 lasten ravinnostaan saa-masta sokerista on peräisin välipaloista. Run-sas välipalojen käyttö voi lisätä lapsella me-tabolisen oireyhtymän riskiä.

Itä-Suomen yliopistossa toteutettava PANIC-tutkimus selvittää lasten liikunnan, ravitse-muksen ja muiden elintapojen terveysvaiku-tuksia. Vuonna 2007 käynnistyneessä tutki-muksessa on mukana noin 500 lasta, jotka onjaettu interventio- ja verrokkiryhmiin. Tutki-muksen alkaessa lapset olivat 6-8 –vuotiaita.

Interventioryhmä saa ravitsemukseen ja lii-kuntaan liittyvää ohjausta. Lisäksi muidentoimijoiden kanssa yhteistyössä pidetään lii-kunnallisia iltapäiväkerhoja sekä kokkikerhojakoululaisille. PANIC näkyy myös paikallisissaterveydenedistämisen tapahtumissa.

Kirjoittaja:

Krista Korpela-KosonenViestintä Nutrimedia

Lähteet:

Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen syys-seminaarissa 2.11.2012 pidetyt alustuksetsuurista suomalaisista ravitsemustutkimuksis-ta.

17

Kuva 7: Lasten kolesteroliarvot pysyvät neu-vonnalla matalampina.

18

Autoklinikka aloitti uuden aikakaudenväestötutkimuksessa

Suomessa kansanravitsemustutkimuksellaon pitkät perinteet. Helsingin yliopiston

fysiologian professoreiden Robert ja CarlTigerstedtin johdolla tehtiin tutkimuksia1900-luvun alussa. Kansaneläkelaitoksen vuo-sina 1966–1972 toteuttaman autoklinikkatut-kimuksen myötä väestön terveys- ja ravitse-mustutkimus siirtyi uuteen aikakauteen. Mo-nipuolisuudessaan ja laajuudessaan autokli-nikkatutkimus on ollut kansainvälisestikin ai-nutlaatuinen.

Autoklinikkatutkimuksesta saatiin tietoa vä-estön sairauksista, terveydentilasta ja ravin-nonsaannista. Erityisen arvokkaaksi aineistoon osoittautunut epidemiologisissa seuran-tatutkimuksissa, joissa on selvitetty useidenkroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuoni-sairauksien sekä eri syöpien vaara- ja suojate-kijöitä.

Pakastettujen seeruminäytteiden analysoin-ti ja ruoankäyttötietojen uudelleen käsittelyovat tehneet mahdolliseksi kiinnostavien hy-poteesien testauksen. Autoklinikkatutkimuk-sesta on julkaistu useita kymmeniä väitöskir-joja sekä satoja tieteellisiä artikkeleita koti-maisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa – vii-meisimmät tältä vuodelta. Nykyisin aineistoon yleisesti tutkijoiden käytettävissä tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen autoklinikkaryh-män suostumuksella.

Klinikka-autot tutkimusasemina

Autoklinikkatutkimuksessa koottiin tietojaväestön terveydentilasta kyselyjen, haastatte-lujen, terveystarkastusten sekä verestä ja virt-sasta tehtyjen laboratoriomittausten avulla.Nämä tehtiin tutkimusasemiksi varustetuissaklinikka-autoissa. Tavoitteena oli etsiä piileviäsairauksia ja tarvittaessa antaa ohjeita jatko-hoitoon. Samalla saatiin tietoa sairastavuu-den alueellisista eroista sekä eri seulontame-netelmien käyttökelpoisuudesta.

Vuosina 1966–1972 tutkimukseen kutsuttiin62440 vähintään 15-vuotiasta henkilöä, jois-ta keskimäärin 82,5 % osallistui kenttätut-kimukseen. Tutkimus kohdistui maaseutu-,pientaajama- ja teollisuusväestöihin kaikki-aan 30 paikkakunnalla kautta maan. Tut-kittavat olivat iältään ja elinkeinoltaan eri-tyyppisistä väestöistä, mutta eivät kuitenkaanedustaneet koko maata. Uusintatutkimus to-teutettiin vuosina 1973–1976. Siihen osallis-tui 17631 perustutkimuksessa mukana ollut-ta henkilöä.

Ravintotutkimus liitettiin autoklinikkatutki-mukseen vuonna 1967 valtion ravitsemus-toimikunnan ponnistelujen tuloksena. Tehtä-vää varten perustettiin ravintotutkimusryhmäHelsingin yliopiston ravintokemian laitokseen.Aikaisemmasta poiketen tiedot ruoankäytös-tä kerättiin yksilöllisesti haastattelulla, jokakohdistui tutkittavan ruoankäyttöön edeltä-vän 12 kuukauden ajalta. Tämä ns. ruoka-valiohaastattelu, jossa apuna käytettiin myösaitoja ja keinotekoisia ruokamalleja, oli silloinvarsin uusi menetelmä. Uutta oli myös se, et-

19

tä haastattelulomakkeen tiedot tallennettiinsuoraan reikäkorteille ja niiden jatkokäsitte-ly tapahtui tietokoneiden avulla. Ravintotut-kimukseen valittiin joka viides tutkimukseensaapuneista. Kaikkiaan ruoankäyttötiedot ontallennettu 10054 henkilöltä perustutkimuk-sessa ja 4343 henkilöltä uusintatutkimukses-sa.

Kirjoittajat:

dosentti Ritva Järvinen japrofessori Paul Knekt

Lähteet:• Aromaa A, Heliövaara M, Knekt P,

Reunanen A, Rinne S. Autoklinik-ka. Kansanterveyslaitos. Kansaneläke-laitos. Helsinki 2006.

• Seppänen R, Koskinen EH, PekkarinenM, Roine P. Ravintohaastattelu Suo-messa suoritetun epidemiologisen tutki-muksen yhteydessä. Kansaneläkelaitok-sen julkaisuja ML:2, Helsinki 1973.

Kuva 8: Tutkimusautot Koskenpäässä7.8.1968. Kuva kirjasta Autoklinik-ka.

Kuva 9: Lääkintävahtimestari Isto Savolainenmittaa ihopoimun paksuutta. Kuvakirjasta Autoklinikka.

Kuva 10: Laboratorio-osasto toiminnassaVammalassa 20.3.1967. Kuvakirjasta Autoklinikka.

20

Kasvisruokapäivinä syödään vähemmän

Kasvisruokapäivä tuli Helsingin kouluihintammikuussa 2011. Oppilaiden ensireak-

tio oli kielteinen, mutta nyt vastustus on lie-ventynyt. Osa oppilaista on myös alkanut suo-sia kasvisruokaa aiempaa enemmän.

Kasvisruokapäivän vastustus näkyi ruokalois-sa monella tavalla. Kouluruokailuun osallis-tuttiin keskimäärin seitsemän prosenttia vä-hemmän kuin muina päivinä. Ruokaa otettiinyhdeksän prosenttia vähemmän ja sitä jätet-tiin syömättä 60 prosenttia enemmän.

Nyt kouluruokailuun osallistuminen ja syö-mättä jätetyn ruoan määrä ovat palautuneetennalleen. Ruokaa otetaan kuitenkin edel-leen kasvisruokapäivänä vähemmän kuin mui-na päivinä.

Eri-ikäiset oppilaat reagoivat kasvisruokapäi-vään eri tavoin. Lukiolaiset jättivät aluksi ai-empaa enemmän ruokaa ja myöhemmin ot-tivat pienempiä annoksia. Yläasteilla vastus-tus näkyi alussa ruokailuun osallistumises-sa, annoskoossa ja ruoan jättämisessä, muttamyöhemmin enää ruokailuun osallistumises-sa. Myös vapaaehtoinen kasvissyönti yleistyihieman. Ala-asteen oppilaiden vastustus nä-kyi koko selvityksen ajan pienempinä annok-sina.

Johtuuko vastustuspakollisuudesta?

Ruokavalintojen rajoittaminen voi herättäävastustusta. Kasvisruoasta voidaan tehdähoukutteleva vaihtoehto pakollisuuden sijaan.

Jos pakollisuutta halutaan jatkaa, on kasvis-ruokapäivästä syytä antaa kiinnostavaa tietoaja päivää pitää markkinoida. Jos taas kasvis-ruoan mausta ei pidetä, ruokalajeja pitää ke-hittää.

Päivän toteutumista tutkittiin 43 helsinkiläi-sessä koulussa. Näistä 33 koulussa kasvisruo-kapäivä oli käytössä. Vertailuna oli 10 kou-lua, joissa kasvisruokapäivää ei ollut. Tutki-mus tehtiin Helsingin yliopiston taloustieteenlaitoksella. KL

Lähde:

HY:n tiedote 20.9.2012: Kasvisruokapäivä tu-li kouluihin? mitä sitten tapahtui? Tutkimuson luettavissa verkossa osoitteessa www.hel-sinki.fi/taloustiede/Abs/DP58.pdf4

4http://www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/DP58.pdf

21

Kuva 11: Linjasto Ylivieskan Jokirannan kou-lulta. Kuva: Leipätiedotus ry.

22

Lapsiperheiden ravitsemusneuvontaankannattaa panostaa

Raskausaika on otollinen hetki vaikuttaakoko perheen ruokatottumuksiin, sillä

kattavan neuvolajärjestelmän ansioista tule-vat äidit tapaavat terveydenhoitajaa ja muitaterveydenhuollon ammattilaisia säännöllisesti.Tämä vaikuttamisen paikka kannattaa hyö-dyntää, sillä äidin raskaudenaikainen ravitse-mus määrittää lapsen myöhempää terveyttä.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että ras-kaana olevien suomalaisäitien ruokavalioontarvittaisiin lisää pehmeää rasvaa ja kuitua.Vastaavasti kovan rasvan ja sokerin saantiaolisi varaa vähentää. Vitamiineista huomiotatulisi kiinnittää etenkin D-vitamiinin ja fooli-hapon riittävään saantiin.

D-vitamiini vaikuttaaallergiariskiin

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää, sil-lä vitamiini vaikuttaa mm. sikiön kasvuun se-kä hermoston, keuhkojen ja immuunijärjestel-män kehittymiseen. Sekä raskaus- että ime-tysaikana suositellaan D-vitamiinivalmistetta10 mikrogrammaa vuorokaudessa vuodena-jasta riippumatta.

Suomalaisen DIPP-tutkimuksen (DiabetesPrediction and Prevention Study) tulostenmukaan äidin riittävä D-vitamiinin saanti ras-kausaikana suojaa lasta astmaa ja allergiaavastaan.

Raskausaikana tarvitaan foolihappovalmistet-ta erityisesti silloin, kun äidillä on yksipuolinen

ruokavalio, hoitamaton keliakia tai aktiivinentulehduksellinen suolistosairaus. Myös tietytlääkkeet lisäävät foolihapon tarvetta.

Foolihapon riittävä saanti on tärkeää sikiönnormaalin kehityksen kannalta. Sen on todet-tu vähentävän sikiön hermostoputken sulkeu-tumishäiriön riskiä. Päivittäin tarve raskaus-aikana on 400 mikrogrammaa.

Ylipainosta sukupolvien kehä

Kun koko suomalaisväestön ylipainoisuus ja li-havuus on jatkuvasti yleistynyt, paino-ongel-mista on tullut hyvin tavallinen raskausajan-kin ongelma. Yhä useampi lasta odottava äition ylipainoinen. Myös raskaudenaikainen pai-nonnousu on lisääntynyt. Ilmiötä selittää mm.välipalasyömisen yleistyminen.

Tutkimusten mukaan äidin raskaudenaikainenpainonnousu on yhteydessä lapsen painoin-deksiin myöhemmin elämässä. Ylipainoisilleäideille syntyy keskimäärin suurempia vauvo-ja, mikä lisää lapsen ylipainoriskiä lapsuus- januoruusvuosina.

Vaarana on, että ylipainoisuudesta tulee tällätavoin sukupolvesta toiseen vahvistuva kehä.Ylipainoisista nuorista tytöistä voi tulla yli-painoisia äitejä, joiden lapsilla on jälleen riskipaino-ongelmiin. Raskausajan ravitsemusneu-vontaan panostaminen on siis erittäin tärke-ää paitsi odottavan äidin ja syntyvän lapsen,myös tulevien sukupolvien terveyden kannal-ta.

23

Imetyksen kestolla merkitystä

Perheiden ruokatottumuksia tulee seurata jaravitsemusohjausta jatkaa läpi lapsuusvuo-sien. Lapsen ensimmäisenä ikävuonna rat-kaisevaa on imetyksen kesto ja lisäruokienaloitusikä. DIPP-tutkimuksesta saadut tiedotkertovat, että pitkä imetys on lapselle suoja-tekijä ei-atooppista astmaa vastaan.

Lisäruokien aloitusta ei silti pidä liiaksi pit-kittää. DIPP-tutkimuksen mukaan lapsen ris-ki herkistyä erityyppisille allergeeneille kas-vaa, jos hän on puolen vuoden iässä totutellutvähempään kuin neljään uuteen ruoka-ainee-seen.

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee täl-lä hetkellä, että lapsen yksinomaista imetystä(täysimetystä) jatketaan kuuden kuukaudenikään saakka ja sen jälkeen lisäruokien ohellaainakin vuoden ikään saakka. Lisäruuat tuo-daan lapsen ruokavalioon neuvolan arvioimanyksilöllisen tarpeen mukaisesti 4-6 kuukaudeniästä alkaen.

Perheiden ravitsemusohjausta tulee te-hostaa siinä vaiheessa, kun lapsen 1-vuotissyntymäpäivä lähestyy. Tutkimuksetnimittäin osoittavat, että lapsen ruokavali-on laatu heikkenee tuntuvasti tässä vaiheessayhteiseen perheruokaan siirtymisen seurauk-sena.

Neuvontaa lapselle javanhemmille

Turun yliopistossa vuodesta 1990 saakkakäynnissä ollut lasten sydän- ja verisuonisai-rastavuuden ehkäisyprojekti STRIP on osoit-tanut, että lapsiperheille kohdistettua ravitse-mus- ja elämäntapaneuvontaa kannattaa an-

taa sekä vanhemmille että lapsille. Projektis-sa lapset alkoivat saada neuvontaa seitsemänvuotta täytettyään.

Ravitsemusohjauksella on pystytty vaikutta-maan myönteisesti jo pienten, 1-vuotiaidenlasten kolesteroliarvoihin. Tehostettua oh-jausta saaneilla lapsilla tyydyttyneen rasvansaanti on ollut koko tutkimusjakson ajan vä-häisempää kuin kontrolliryhmällä, jolle erityis-tä neuvontaa ei ole annettu.

STRIP-tutkimuksesta vuosien mittaan tehdytväitöskirjat ovat muun muassa osoittaneet,että sydänystävällisillä elämäntavoilla on suo-tuisa vaikutus myös ylipainoon liittyviin riski-tekijöihin. Neuvontaa saaneessa ryhmässä yli-painoa esiintyy vähemmän kuin seurantaryh-mässä.

Kirjoittaja:


Lähteet:

Tutkimusprofessori Suvi Virtasen ja dosenttiHanna Lagströmin esitykset Valtakunnalli-silla Ravitsemuspäivillä 8.10.2012 sekä Suo-men Ravitsemustieteen Yhdistyksen syysse-minaarissa 2.11.2012.

24

Kuva 12: Vauvalle voi antaa pehmeitä hedel-miä isoina paloina sormin syötäväk-si.

25

Raskausaikana kalsiumia

Jatkuvasti liian vähän kalsiumia saavilla nai-silla luuston hajoaminen kiihtyy raskaus-

aikana. Vaikka imeytyminen tehostuu ras-kauden loppua kohti, kalsiumin lisäämisestäodottavan äidin ruokavalioon on ollut hyötyäsekä äidin että lapsen luustolle. Näissä tutki-muksissa äidin kalsiumin saanti oli ilman lisäähyvin vähäistä.

Myönteisiä tuloksia on saatu erityisesti niissätutkimuksissa, joissa kalsiumin lisäys on tul-lut maitovalmisteista. Tutkijat toteavat, ettäluuston terveyteen vaikuttavat myös kalsium-pitoisten ruokien ravintoaineiden yhteisvaiku-tukset. He mainitsevat erityisesti maidon pro-teiinin ja kaliumin.

Raskaudenaikaisen kalsiuminsaannin ja siki-ön luuston yhteys on epäselvä. Tutkimuksis-sa on saatu myönteisiä tuloksia, kun odot-tavan äidin kalsiumin saantia on lisätty mai-tovalmisteilla. Sen sijaan kalsiumvalmisteidenvaikutus on ollut ristiriitainen. Sikiöt näyt-tävät hyödyntävän maitovalmisteiden kalsiu-min eri tavalla kuin kalsiumvalmisteiden kal-siumin. KL

Lähde:

Hacker AN ym. Role of calsium during preg-nancy: maternal and fetal needs. Nutr Rev2012:70(7);397-409.

Kuva 13: Raikas marjasmootie valmistuumarjoista, jogurtista ja piimäs-tä. Kuva: Studio Piquant, AnttiHallakorpi.

26

Mitä opiskelijat syövät?

Vain puolet opiskelijoista syö päivän pääa-terian opiskelija- tai työpaikkaravintolas-

sa. YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kris-tiina Kunttu näkee, että tähän pitäisi puut-tua ja kampanjoida tuetun opiskelijalounaanpuolesta.

Kelan tukema korkeakouluopiskelijalounas an-taa mallin terveellisestä ateriasta. Vuoden2013 alusta lähtien tuen saadakseen opiske-lijaravintolan pitää tarjota Sydänmerkin pe-riaatteita noudattavia aterioita, joissa rasvanlaatu ja suolamäärä ovat kohdallaan.

Jos päivän aikana ei ole opetusta, opiskelijateivät tule kampukselle syömään. Iso osa opis-kelijoista, 40-45 prosenttia, syö päivän pää-ateriaksi kotona kokkaamaansa ruokaa. Van-hempien luona tai muualla kuin kampuksellatai kotona syöminen on harvinaista.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHSkartoittaa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden terveydentilaa ja elintapoja jo-ka neljäs vuosi. Tänä vuonna tutkimukseenosallistui 4 500 opiskelijaa.

Ruuan terveellisyys koetaantärkeäksi

Puolet miespuolisista opiskelijoista ajatteleeusein ruuan terveellisyyttä ostotilanteessa.Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoi-den välinen ero on kaventunut vuoden 2008tutkimukseen verrattuna.

Naisopiskelijoilla ruuan terveellisyys on lä-hempänä sydäntä kuin miesopiskelijoilla. Kak-si kolmesta ammattikorkeakoulussa ja kol-

me neljästä yliopistolla opiskelevasta naisestaajattelee usein ruuan terveellisyyttä ostotilan-teessa.

Opiskelijoilla tyypillisimmät ravitsemukseenliittyvät terveysongelmat ovat ylipaino ja syö-mishäiriöt sekä niihin liittyvät seurannaiset.Suun terveyttä heikentävät sekä karies ettäeroosio. Vatsavaivat ovat yleisiä. Vatsa ei sai-si pullottaa laisinkaan. – Jos turvottaa, maitojätetään pois, Kunttu kertoo.

Hukkuuko olennainentietotulvassa?

Vaikka lehdet ja netti ovat pullollaan terveys-neuvoja, noin 15 prosenttia opiskelijoista toi-voo apua ravitsemuskysymyksiin, painonhal-lintaan tai liikuntaan. Olennaista ei ehkä ero-teta.

- Opiskeluaika on otollista aikaa vaikuttaa,koska siihen elämänvaiheeseen ajoittuvat elä-misen tyylin valinnat. Nuori aikuinen päättääitse, mitä ruokaa jääkaappiinsa hankkii, mi-hin rahansa käyttää ja miten vapaa-aikansaviettää, Kunttu toteaa.

Hänen mukaansa on vaikutettava sekä yk-silöihin että opiskeluyhteisöön, jotta kynnysnoudattaa terveellisiä elintapoja olisi mata-la. Se tarkoittaa mahdollisuutta lounasruo-kailuun ja sitä tukevaa kulttuuria, terveellistävälipalatarjontaa, liikuntatiloja ja vapaa-ajanharrastustoimintaa, päihteettömyyttä suosi-vaa juhlintakulttuuria ja stressinhallintakeino-ja.

27

Kirjoittaja:

Taina Luova, Ravitsemusviestintä TL

Lähde:

YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri KristiinaKuntun esitys Valtakunnallisilla Ravitsemus-päivillä lokakuussa 2012

Lisätietoja:

Paula Hakala: Uusi suositus korkeakouluruo-kailun periaatteiksi

Kuva 14: Opiskelijaruokalassa voi syödä lau-tasmallin mukaisesti. Kuvaaja: San-na Peurakoski.

28

Nuorelle urheilijalle riittävästi energiaa

Urheilevien lasten ja nuorten ravitsemuk-sessa on useita erityispiirteitä. Merkittä-

vin ero lasten ja nuorten ravitsemuksen tar-peissa aikuisiin verrattuna on kasvaminen.Ravitsemuksella on täytettävä sekä liikunnanettä kasvun vaatimukset. Kasvu ei häiriinny,kun energiaa saadaan kylliksi. Tämä onnis-tuu, kun aterioita ja välipaloja on usein ja nesisältävät hyviä hiilihydraatteja ja laadukastaproteiinia.

Lapset ovat alttiimpia lämpöhalvaukselle kuinaikuiset suhteessa suuremman ihon pinta-alanja vähäisemmän hikoilun vuoksi. Nesteen-saannista pitää huolehtia kannustamalla ur-heilijoita juomaan harjoituksen aikana. Pun-nituksilla ennen ja jälkeen suorituksen voidaanseurata nesteenmenetystä suorituksen aikana.Jos lapsi tai nuori ei pidä vedestä, maustet-tujen juomien tarjoaminen edistää nestetasa-painon säilymistä. Taulukossa on yleisohje so-pivista nestemääristä ennen suoritusta sekäsuorituksen aikana ja sen jälkeen.

Lasten lihasten hiilihydraatti- eli glykogeeni-varastot ovat pienemmät kuin aikuisilla, eikäheidän kykynsä tuottaa energiaa anaerobises-ti ole vielä täysin kehittynyt. On mahdollista,että lasten elimistö käyttää energianlähteenärasvaa enemmän kuin aikuisten eikä suurilleglykogeenivarastoille siten ole tarvetta.

Aktiivisesti urheilevat lapset tarvitsevat hii-lihydraatteja vähemmän kuin aikuiset. Nii-den saantisuositus on 5-6 g/kg. Silti lasten-kin on tärkeää nauttia suorituksen jälkeenhiilihydraatteja täyttääkseen glykogeenivaras-tot tehokkaasti. Samanaikainen heraproteii-nin nauttiminen lisää hiilihydraattien tehoaglykogeenivarastojen täyttymisessä. Murros-iän jälkeen hiilihydraattien tarve nousee ai-

kuisten tasolle.

Riittävästi laadukasta proteiinia

Urheilevat lapset ja nuoret tarvitsevat prote-iinia noin 20–30 % enemmän kuin vähem-män liikkuvat samanikäiset. Urheilevien las-ten olisi hyvä saada noin 1,5 g/kg laadukastaproteiinia päivittäin. Lisäksi kalsiumin (1300mg/vrk) ja D-vitamiinin (10 µg/vrk) saannil-la on turvattava luuston normaali kehitys.

Lasten ravitsemustietämyksen lisääminenja kiinnostuksen herättäminen ravitsemus-ta kohtaan onnistuu parhaiten tekemällä ai-heesta hauskaa esimerkiksi pelien avulla. Ontärkeää, että nuoren lähipiiri (vanhemmat,valmentajat, pelikaverit) tuo esiin nesteytyk-sen ja ravinnonsaannin merkityksen ja luovatedellytyksiä terveellisille ruokavalinnoille.

Kirjoittaja:

Kati RiekkinenTtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Lähde:

Stephanie M. C. Wilsonin (MS, registereddietitian) esitys liikuntaravitsemusseminaaris-sa 27.10.2012.

29

Kuva 15: Urheilevan lapsen ravitsemuksenriittävyyteen tulee kiinnittää huo-miota.

Kuva 16: Taulukko: Suositukset nestemää-räksi lapsilla ja nuorilla urheilusuo-rituksen yhteydessä.

30

Sosiaalinen media haasteena nuoriinvaikuttamisessa

Nuoret odottavat asiantuntijoilta sosiaa-lisessa mediassa entistä tasavertaisem-

paa, kaksisuuntaista viestintää, sanoo aihees-ta väitöskirjaa kirjoittava ETM Janne Huo-vila. – He odottavat asiantuntijoilta heit-täytymistä sekä erilaisuuden hyväksymistä jaarvostamista. Sosiaaliseen mediaan uskaltaaheittäytyä, kun ymmärtää, että asiantuntija-kin saa tehdä virheitä.

Sosiaalisessa mediassa tarvitaan asiantuntijoi-ta. On hyvä ymmärtää, miten asiantuntijanosa on muuttunut suhteessa perinteisiin medi-oihin ja perinteiseen vaikuttamiseen. Viestin-tätavat muuttuvat perinteisestä sisällöntuo-tannosta enemmänkin tiedon suodattamiseksija auktoriteettisesta tasavertaiseksi, keskuste-levaksi, kaksisuuntaiseksi viestinnäksi.

Miksi mukaan sosiaaliseenmediaan?

Koska nuoret ovat sosiaalisessa mediassa, asi-antuntijoidenkin on hyvä mennä sinne. Nuor-ten kulttuurissa netti on maailma ilman rajo-ja, se mahdollistaa liikkumisen ajassa ja pai-kassa. Sosiaalinen media on mukana kaikkial-la, siellä ovat kaikki elämänpiirit ja siellä onpääsy ”kaikkialle”.

- On hyvä ymmärtää, että sosiaalinen mediaon osa nuorten arkea, sanoo Huovinen. – Sitäkautta asiantuntija voi päästä osaksi nuortenelämää, mikä ei välttämättä onnistu perintei-sin keinoin.

Kampanjoista pitkäjänteiseentyöhön somessa

Sosiaalisessa mediassa asiantuntijalla onmahdollisuus muodostaa tasavertainen suhdenuoriin. Se on asiantuntijalle keino ymmär-tää nuorten kulttuuria. Sosiaalisessa medias-sa pääsee vaikuttamaan siellä, missä nuoret-kin ovat.

– Nuorille suunnattu ravitsemusviestintä so-siaalisessa mediassa on haastavaa, Huovi-nen huomauttaa. – Tarvitaan toimintatapo-ja, joissa asiantuntijuudesta tulee osa sosiaali-sen median kulttuuria ja sosiaalisesta medias-ta pysyvä osa asiantuntijuutta. Kampanjano-maisesti sosiaalisessa mediassa on vaikea vai-kuttaa.

Uudenlainen mahdollisuusvaikuttaa

– Internetissä asiantuntijat voivat itse määri-tellä, mitä sanovat ja miten toimivat, muis-tuttaa Huovila. – Siellä he eivät ole riippu-vaisia perinteisten medioiden portinvartijois-ta. Netin monimuotoisessa ja -äänisessä ym-päristössä asiantuntijoilla on mahdollisuus en-tistä laajempaan viestintävälineiden ja -tapo-jen käyttöön.

Luotettavan tiedon tarjoaminen on perus-ta myös internetissä asiantuntijana toimimi-selle. Netissä on ravitsemustietoa joka läh-töön. Tieto on pirstaleista ja ravitsemuskä-

31

sitykset eriytyvät. Siellä voidaan luovia ajas-ta ja paikasta riippumattomissa ruokakulttuu-reissa. Tästä hyvä esimerkki on kivikautinenruokavalio.

Asiantuntijoiden vaikuttaminen sosiaalisessamediassa voi olla mielipidevaltaa tai tera-peuttista vuorovaikutusta. Blogit, Facebook-sivustot ja YouTube-videot ovat hyviä keskus-telukanavia. Asiantuntijoilta tarvitaan neu-vottelevampia tapoja hierarkkisen aseman si-jaan. Vaikka suuri osa nuorista etsii netistätietoa aktiivisen keskustelun sijaan, he ovatkasvaneet aktiivisiksi tiedonetsijöiksi tasaver-taisemmassa ja verkostomaisessa sosiaalisessamediassa.

Oppiva asenne auttaa

– Internetissä tulee helposti haastetuksi. So-siaaliseen mediaan kannattaa mennä oppival-la asenteella. Asiantuntijan paikan saa myössosiaalisessa mediassa laajalla tietopohjalla jakyvyllä tulla toimeen erilaisten ihmisten jaajattelutapojen kanssa, Huovila korostaa.

– Sosiaalista mediaa voi aluksi opetella sulje-tussa ryhmässä, Huovila neuvoo. – Voi seura-ta, miten muut ravitsemusasiantuntijat toimi-vat siellä ja kommentoida heidän kirjoituksi-aan. Sosiaalisen median avulla voidaan luodaasiantuntijoiden verkostoja.

Esimerkkeinä pitkään nuorisotyötä sosiaali-sessa mediassa tehneistä Huovila mainitseekirkon ja poliisin. Ravitsemusalalta esimerk-kejä ovat painonhallintapalvelut, kuten Kilo-klubi ja Keventäjät. Nämä ovat olleet pitkäänmyös nuorten suosiossa. KL

Lähde:

ETM Janne Huovilan esitys ”Nuorten ravit-semus ja sosiaalinen media – uusi vaikutus-mahdollisuus?” Valtakunnallisilla ravitsemus-päivillä 8.-9.10.

Kuva 17: Maitolähettiläs on Facebookissa.

32

Nutritionist-blogi tasapainottaa somea

Nutritionist on ravitsemusterapeutti ReijoLaatikaisen pitämä blogi. Sen lähtökohta-na on tuoda tasapainoa sosiaaliseen mediaan,missä ääripäät ovat äänessä, mutta ravitse-musasiantuntijat eivät ole vahvasti vaikutta-massa. Laatikainen sai lokakuussa 2012 Ra-vitsemuksen tutkimussäätiön tunnustuspal-kinnon korkeatasoisesta blogistaan.

Sivuston tunnuslause on ”diet matters”. Laa-tikaisen mukaan ravitsemuksen ammattilais-ten on tehtävä työtä nykyistä enemmän tie-toisuuden, ymmärryksen ja ylipäätään ravitse-muksen tärkeyden osoittamisessa muille ter-veydenhuollon toimijoille ja potilaille. Osaa-mistaan voi syventää oppimalla muilta ja seu-raamalla kirjallisuutta aktiivisesti.

Laatikainen kirjoittaa blogissaan tieteellisistätutkimuksista ja ottaa niihin kantaa. – Sosiaa-lisessa mediassa ei ole ongelma riidellä, Laa-tikainen sanoo. – Ilman tunnetta ei voi olla

tietoa. Kun tunteet ovat mukana, oppiminenlisääntyy. Laatikainen pitää hyvänä, että so-siaalisessa mediassa ei ole aihealueita, joitaei voisi käsitellä. – Vastustajat tulevat kai-ken tietonsa kanssa vastaamaan, hän kertoo.– Näin rikotaan hiljaisuutta tabuina pidetyistäaiheista.

Laatikainen rohkaisee kaikkia mukaan sosiaa-liseen mediaan. –”Amatöörit rakensivat arkin,mutta ammattilaiset Titanicin”. KL

Lähteet:

Reijo Laatikaisen esitys ”The future of nut-rition studies seen through social media”Ravitsemuksen tutkimussäätiön seminaarissa18.10. Helsingissä.

http://www.pronutritionist.net5

5http://www.pronutritionist.net/

33

Leivänheittäjät herättelee nuorisoa leivänpariin

Leivänheittäjäin posse on poikkeuksellisentaitavaan ja äärimmäisen luovaan leivänsyön-tiin vihkiytynyt salaseura. Täällä on vain yksisääntö: temppu ländätään aina suuhun.

Leivänheittäjät-sivusto on Leipätiedotus ry:nperustama, nuorille suunnattu Facebook-kampanja. Sivusto on ammattilaisten tekemä,perustettu toukokuussa ja nyt tykkääjiä on lä-hes 1 400.

Sivustolla on nuorisoa puhuttelevia kuvia, lei-vänheittovideoita ja videokilpailun satoa elinuorten omia leivänheittovideoita. Näissä ai-heena on jokin temppu ja miten sen voisinäyttää leivällä.

Käy katsomassa http://www.facebook.com/Leivanheittajat6

Kuva 18: Leivänheittäjät: ”heittää” on nuor-ten suosima termi tekemiselle, pu-humiselle, asioiden käsittelylle jaetenkin temppujen tekemiselle. Ku-va: Leipätiedotus ry.

6http://www.facebook.com/Leivanheittajat

34

Ruuan maku on syömisen säätelynportinvartija

Ruuan aiheuttama makuaistimus on osasyömiseen liittyvää säätelyjärjestelmääm-

me. Suussa ja nenänielussa aistittava makuon portinvartijan roolissa sen suhteen, kan-nattaako suuhun viety ruoka niellä vai onkose parempi sylkeä pois.

– Makeus johtaa yleensä nielemiseen. Myössuolainen ja lihaisa umami tulkitaan useinhyödyllisiksi eli ne niellään. Sen sijaan hapan-ta ja karvasta pitää ehkä varoa, sillä ne voi-vat kertoa ruuan pilaantumisesta ja myrkyl-lisyydestä, kuvailee makuun liittyviä tulkinto-ja elintarvikkeiden aistinvaraisen tutkimuksenprofessori Hely Tuorila Helsingin yliopistos-ta.

Makea, suolainen, hapan, karvas ja umamiovat perusmakuja, joihin usein viitataan, kunpuheena on ruuan maku. Tuorilan mukaan vii-me aikoina on keskusteltu paljon myös siitä,aiheuttaako rasva ruokaan makua rakenteenohella. Asian vaatima tieteellinen todistelu onkuitenkin vielä kesken.

Kun ihmiset puhuvat siitä, onko ruoka hy-vää vai pahaa, he viittaavat tavallisesti pal-jon laajempaan aistimusten kokonaisvaikutel-maan kuin vain viiteen hyväksyttyyn perus-makuun. Tämä aistimusten kokonaisvaikutel-ma ottaa huomioon myös sen, miltä ruokanäyttää, tuoksuu, tuntuu ja kuulostaa.

Kemotunto aistii vaaraa

Toisinaan ruuan maku onkin itse asiassa senhaju. Esimerkiksi vaniljan ja sitruunan maku

aistitaan nenänielun hajuepiteelien kautta ret-ronasaalina eli suun kautta aistittuna hajuna.

Laajaan maun määritelmään lasketaan mu-kaan lisäksi kemotunnon kautta välittyvät ais-timukset. Kemotunnolla tarkoitetaan suun janenän limakalvojen vapaiden hermopäättei-den reaktiota esimerkiksi mausteiden aiheut-tamiin polttoihin ja pistoihin.

– Ne on tarkoitettu vaaran merkiksi, muttaihminen on oppinut nauttimaan myös aisti-muksista, jotka eivät ole välittömästi houkut-televia. Siten tällaisista aistimuksista on tul-lut olennainen osa ruokakulttuuriin kuuluviaelämyksiä, Tuorila selittää.

Makea hallitsee makuja

Tuorilan mukaan maku on ruuan aistittavanlaadun ydin. Kaksi hallitsevinta makua ovatmakea ja suolainen, muut ovat lähinnä pieniäyhtiökumppaneita.

– Ongelma on se, että makean osuus ruoka-valiossa kasvaa koko ajan. Tätä selittää se,että ruokailu on yhä enemmän muuttunut vä-lipalatyyppiseksi, ja välipalat ovat usein ma-keita. Valitettavasti tällainen kehitys köyhdyt-tää ruokakulttuuria ja on myös ravitsemuksel-lisesti kielteinen asia.

Ruuan makuun liittyy läheisesti ruuan miellyt-tävyys. Useinhan ruuan miellyttävyyttä arvioi-daan paljon juuri sen maun perusteella. Miel-tymys makeaan on synnynnäinen ominaisuus.

35

Kulttuuri määrittäämieltymyksiä

Pieni lapsi on vasta elämän mittaisen maku-matkansa alussa, mutta hän on silti ehtinytaltistua monille makukokemuksille jo ennensyntymää lapsiveden välityksellä. Imeväisikäi-nen lapsi tutustuu omaan ruokakulttuuriin-sa ensimmäisiä kertoja osana äidinmaitoa, jo-hon äidin syömä ruoka antaa oman arominsa.Nämä varhaiset kokemukset vaikuttavat myö-hempiin makumieltymyksiin.

Osa makumieltymyksistä on perinnöllisiä.Tutkimusten perusteella tiedetään, että onesimerkiksi makealle persoja sukuja ja toisaal-ta taas enemmän suolaiseen makuun mielty-neitä sukuja.

Makumieltymyksillä on myös kulttuurinentausta. Tämä havaittiin mm. eurooppalaises-sa tutkimuksessa, jossa oli mukana 6-8 – vuo-tiaita lapsia kahdeksasta eri maasta. Lapsetmaistelivat ruokia, jotka edustivat neljänlaisiamakuja: makeaa, suolaista, rasvaista ja uma-mia.

– Makeasta pidettiin eniten Unkarissa, rasvai-sesta Saksassa, suolaisesta Virossa ja uma-mista Espanjassa. Ruokakulttuuri, jossa ele-tään, määrittää siis makumieltymyksiä, HelyTuorila tiivistää.

Makukoulu laajentaaruokakokemuksia

Tuorila pitää tärkeänä, että lapset saisivatlaajan makumieltymysten perustan elämänsäeväiksi. Peli ei silti ole menetetty vielä myö-hemminkään. – Omaksumme koko elämäm-me ajan erilaisia mieltymyksiä, professori sa-noo.

Toisinaan makumieltymysten kirjo jää jo lap-suusvuosina köyhäksi ruokiin liittyvän uutuu-denpelon vuoksi. Uutuudenpelko eli neofobiailmenee vastahakoisuutena kokeilla uusia ruo-kia ja juomia.

Lapsen uutuudenpelkoa voi ja kannattaa yrit-tää lievittää tarjoamalla sitkeästi uusia ma-kuelämyksiä. Myös ruuasta kertominen on hy-väksi havaittu keino epäluulojen lievittämises-sä.

Kaikkia aisteja aktivoivaa makukoulua on so-vellettu menestyksekkäästi lasten makukoke-musten laajentamisessa. Makukoulussa ruo-kia haistellaan, maistellaan, tutkitaan ja tun-nustellaan uteliaalla mielellä. Tällaisen aistejaaktivoivan menetelmän on todettu hälventä-vän ruokiin liittyvää uutuudenpelkoa.

Uutuudenpelko periytyy

Epäluuloisesti uusiin ruokiin suhtautuvan lap-sen pelkojen lievittäminen voi olla haasteel-lisempaa silloin, jos myös lapsen vanhemmatovat neofobisia. Ruokiin liittyvä uutuudenpel-ko nimittäin periytyy. Uutuudenpelkoiset van-hemmat voivat välittää pelkonsa lapselle pe-rittynä piirteenä, mutta myös siten, että heeivät tarjoa lapselle monipuolisesti uusia ruo-kia ja juomia.

– Tällaisessa tilanteessa vanhempien kannat-taisi ryhdistäytyä ja katsoa peiliin. Oma uu-tuudenpelko on hyvä tunnistaa, sillä se joh-taa ruokavalion yksitoikkoisuuteen. Suuntaavoi onneksi korjata rohkeasti uusille ruuille al-tistumalla.

Tuorilan mukaan uutuudenpelon tunnistami-nen on tärkeää sekä ruokavalion ravitsemuk-sellisen laadun että elämänlaadun kannalta.On havaittu, että uutuudenpelkoiset ihmiset

36

saavat vähemmän mielihyvää ruuastaan. Li-säksi tutkimukset osoittavat, että heidän ruo-kavalionsa voi jäädä jossain määrin epäter-veelliseksi, sillä uutuudenpelkoiset syövät vä-hemmän kasvis- ja kalaruokia.

Kirjoittaja:


Lähde:

Professori Hely Tuorilan esitys ”Miksi, miltäja kenelle ruoka maistuu?” Helsingin yliopis-ton Studia Generalia –luentosarjassa Ruoka jaelämä 8.11.2012.

Kuva 19: Uutuudenpelko voi johtaa ruokava-lion yksitoikoisuuteen.

37

Mieliala ohjaa ruokavalintojaAlakuloisena valitaan rasvaista ja makeaa

M ieliala vaikuttaa ruokavalintoihimme yk-silöllisesti esimerkiksi sen mukaan, ra-

joitammeko ruokia tai olemmeko taipuvaisiaylensyöntiin. Yhteydet ovat monimutkaisia,mutta joitakin lainalaisuuksia mielialan ja ruo-kavalintojen välillä on löydetty.

Jos ohjaat ylipainoisia, ota selvää, vaikutta-vatko ilo tai suru asiakkaasi ruoan määrään.Moni syö suruunsa. Sen sijaan ylensyöntiintaipuvaiset vähentävät syömisiään surullise-na. Heille ruoka maistuu iloisena. Osalla ih-misistä mieliala ei vaikuta ruuan määrään.Muille paitsi ylensyöntiin taipuvaisille kannat-taa korostaa positiivista ajattelua, koska seauttaa noudattamaan ruokavaliota ja laihtu-maan.

Kielto lisää haluttavuutta

Mustavalkoinen kielletty-sallittu -ajattelu li-sää himoa syödä kiellettyjä ruokia. Kun rajoi-tetaan esimerkiksi suklaan tai makeisten syö-mistä, niitä tulee syötyä rajoituksen aikana javarsinkin rajoituksen päättymisen jälkeen. Tä-mä todettiin normaalipainoisille naisopiskeli-joille tehdyssä kokeessa.

Stressi, masennus ja huolet lisäävät epäter-veellisiä ruokavalintoja. Ne saavat valitse-maan energiapitoisia, runsaasti rasvaa ja so-keria sisältäviä elintarvikkeita. Tekee mielimakeisia ja suklaata. Sen sijaan hedelmienja vihannesten syöminen vähenee. Masentu-neena terveellisen ruokavalion noudattami-nen vaikeutuu myös, koska aterioita jää väliin

ja koska välipalatyyppinen ruokailu lisääntyymasentuneena.

Ruuan laatu näkyy mielialassa

Ruokavalintojen ja mielialan yhteys toimiimyös toisinpäin. Ravintoaineet vaikuttavat ai-voihin ja mielialaan.

Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot vaikutta-vat myönteisesti mielialaan. Niitä tarvitaanaivojen rakenteissa. Ravinnon proteiinien jahiilihydraattien suhde vaikuttaa serotoniininpääsyyn aivoihin ja siten mielialaan. Hitaas-ti imeytyvät hiilihydraatit voivat ehkäistä no-peita mielialamuutoksia.

Kirjoittaja:

Taina LuovaRavitsemusviestintä TL

Lähde:

Psykologian professori Martin Yeoman-sin esitys “How does mood influence foodchoices?” Ravitsemuksen tutkimussäätiön se-minaarissa 18.10.2012.

38

Miksi kahvi koukuttaa?

Kahvi koukuttaa, koska se valpastuttaa ai-voja ja lisää kofeiinipitoisen juoman miellyt-tävyyttä. Tämä saatiin selville, kun kahdelleryhmälle tarjottiin joko kofeiinipitoista tai ko-feiinitonta kahvia. Kokeeseen osallistuneidenarviot kofeiinittomasta juomasta huononivattestin edetessä. Kahvin maku tai haju ei pel-kästään riitä. Sen sijaan kofeiinipitoisesta juo-masta pidettiin kerta kerralta enemmän.

Kahvia, kolajuomia ja muita kofeiinipitoisiajuomia juodaan, koska ne vaikuttavat mielia-laan. Kahvihampaan kolotus on merkki kofe-iininpuutteesta. Kun puute korjataan, olo vir-kistyy ja mieli valpastuu.

Kuva 20: Munkki maistuu alakuloiselle.

Kuva 21: Kofeiini valpastuttaa aivoja. KuvaStudio Piquant, Antti Hallakorpi.

39

Tieto proteiinien terveysvaikutuksista syvenee

Ravitsemuskeskustelussa puhutaan paljonproteiineista, ja syystä. Proteiinit ovat

pitkään olleet tutkimuksissa ja suosituksissarasvojen ja hiilihydraattien varjossa. Rasvojenja hiilihydraattien laatueroista puhutaan kah-vipöytäkeskusteluissakin, ja kohta myös eriproteiinilähteiden eli proteiinin laadun vaiku-tuksista terveyteen.

Tutkijat ovat selvittäneet eri proteiinilähtei-den vaikutusta laihtumistuloksiin. Heraprote-iini on osoittautunut muita proteiinilähteitäkiinnostavammaksi. Maidossa oleva herapro-teiini näyttäisi vähentävän syömistä enemmänkuin kalkkunan, kalan tai kananmunan prote-iini. Heraproteiineilla on suotuisia vaikutuksiamyös veren sokeri- ja insuliiniarvoihin sekä so-lutasolla rasva- ja maksakudoksessa.

Proteiinien rooli korostuu laihduttajien, urhei-lijoiden ja ikäihmisten ruokavalinnoissa. Hetarvitsevat proteiinia muita enemmän. Laih-duttajaa proteiini auttaa säästämään lihaksiaja pitämään yllä kylläisyyttä. Urheilijan lihak-set kehittyvät paremmin, kun hän ravitsee it-seään oikean kokoisilla ja oikein ajoitetuillaproteiinipitoisilla aterioilla. Ikääntynyt voi säi-lyttää toimintakykynsä, liikkua ja elää itsenäi-sesti pidempään, kun hänen ruokansa sisältääjoka aterialla proteiinia.

Proteiinisanomaa on kuunneltu ja tiedostet-tu. Valion teettämän tutkimuksen mukaan70 prosenttia ihmisistä kiinnittääkin huomi-ota proteiininsaantiinsa.

Välipaloille proteiinia

Liikuntaravitsemuksen asiantuntija Olli Ilan-derin mukaan runsaasti liikkuvatkin voivatsaada riittävän proteiinimäärän helposti ta-vallisesta monipuolisesta ruokavaliosta. Kunruoka maistuu ja laadukkaita aterioita onmonta pitkin päivää, proteiinia voi kertyä 160grammaa päivässä.

Tämä määrä tuo 2,3 grammaa proteiinia pai-nokiloa kohden urheilijalle, joka painaa 70 kg.Runsaasti liikkuville sopiva proteiinimäärä on1,4—2,5 grammaa painokiloa kohden. Vähänliikkuvalle 0,8—1 grammaa proteiinia paino-kiloa kohden ylläpitää elimistön normaalia toi-mintaa.

Jos ruokahalu on huono, runsaasti proteiiniasisältävät tuotteet ovat paikallaan. Proteiini-pitoisia välipalatuotteita on markkinoilla pal-jon myös siksi, että arkena ateriat ovat useinvälipalatyyppisiä. Proteiinipitoisilla välipaloil-la ikäihmiset ja muut vähän syövät saavat li-sättyä proteiinin saantiaan. Pääruuissa prote-iinia on yleensä enemmän kuin välipaloissa.

MUISTISÄÄNTÖ

Ateria tai välipala on laadukas, kun siinä on

• monta väriä• jokin proteiinilähde• laadukkaita hiilihydraatteja

40

Kirjoittaja:


Lähteet:

Tohtori Taru Pilven ja ETM Olli Ilande-rin esitykset Valion proteiiniseminaarissa lo-kakuussa 2012.

Muutamien tavallisten elintarvikkeiden pro-teiinimääriä on koottu muun muassawww.maitojaterveys.fi7 kohtaan Aineiston ti-laus/Proteiinia ja kalsiumia ikääntyvälle, Mai-toa kaiken ikää -repäisylehtiö.

Kuva 22: Maitoa kaiken ikää -repäisylehtiäkertoo elintarvikkeiden proteiini- jakalsiumpitoisuuksista.

7http://www.maitojaterveys.fi/

41

Ikääntyneille proteiinia joka aterialla

Syö hyvin läpi elämän, niin kävelet vielävanhankin. Monipuolinen ravinto voi eh-

käistä ja siirtää pitkäaikaissairauksien puhke-amista ja lievittää niiden oireita. Vaikka ener-gian tarve pienenee ikääntyessä, suojaravinto-aineiden tarve säilyy ennallaan tai jopa suure-nee.

Ikääntyessä lihasmassaa katoaa. Kato alkaajo keski-iässä. Toimintakyvyn kannalta tär-keimpiä ravintoaineita ovat proteiinit sekä D-ja C-vitamiinit.

Proteiinipitoisia ruoka-aineita ovat maitoval-misteet, liha, kana, kala, muna, pavut ja päh-kinät. Jotain proteiinipitoista kannattaa valitajoka aterialle.

Proteiinit koostuvat aminohapoista. Haara-ketjuisia aminohappoja, etenkin leusiinia, pi-detään lihaksen muodostumista lisäävinä.Leusiinia on paljon maidon proteiineissa.Leusiini ei vaikuta suoraan, vaan toimii erään-laisena merkkinä elimistölle: lihaksen muodos-tamiseen tarvittavia ravintoaineita tarjolla.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori MikkoBjörkman vertaa leusiinia auton avaimiin. –Useammallakaan avaimella ei saa autoa käyn-tiin, jos tankissa ei ole polttoainetta eikäakussa virtaa. Pelkkiä aminohappoja anta-malla ikääntyneiden lihaskatoa ei ole saatuvähennettyä, hän toteaa.

D-vitamiinia päivittäin

Hyväkuntoisten ikäihmisten proteiinintarvetäyttyy, jos he saavat proteiinia gramman pai-nokiloa kohden. Hyvin ravittujen vanhusten

toimintakykyä ei voida kohentaa lisäämälläproteiinin saantia, jos D-vitamiinin saanti onvähäistä eivätkä vanhukset harjoita lihaksi-aan.

D-vitamiini lisää lihasvoimaa ja tasapainoa.Sen puute edistää lihaskatoa. Siksi yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrogrammaa D-vitamiinia valmisteena ympärivuotisesti. Senlisäksi D-vitamiinia saa tulla ravinnosta: D-vitaminoiduista maitovalmisteista, ravintoras-voista ja muista D-vitaminoiduista elintarvik-keista sekä kalasta ja sienistä.

C-vitamiini avustaa, kun proteiinit ylläpitävätlihasta. C-vitamiinia on marjoissa, hedelmis-sä, vihanneksissa sekä täysmehuissa.

Hauraille heraproteiinia

Haurailla vanhuksilla runsaammin proteiiniasisältävä ravinto lisää painoa, ylläpitää lihas-massaa ja toimintakykyä ja siten pidentääikää.

Heraproteiinilla on saatu parempia tuloksiakuin muilla proteiinilisillä. Heran vaikutuk-set näyttävät ulottuvan lihaskudoksen ulko-puolellekin. Kustaankartanon pitkäaikaissai-raalassa tehdyssä tutkimuksessa herajuomaasaaneessa ryhmässä oli kontrolliryhmään ver-rattuna vähemmän virtsatie- ja muita infekti-oita, ihon haavoja ja tuskaisuutta. Muutamil-la avun tarve väheni.

42

Kuntoilua kotonakin

Puutteellinen ravinto ja liikkumattomuus ovatlihaskadon kaksi pääsyyllistä. Siksi MikkoBjörkman kehottaa ikääntyneitä myös harjoit-tamaan lihaksia päivittäin.

– Jos ei pääse ulos, pöydän ääreltä pystyynnouseminen 10 kertaa peräjälkeen voi noustaarvoon arvaamattomaan.

Kirjoittaja:


Lähde:

Tutkijatohtori Mikko Björkmanin esitys”Vuodet vierii lautaselle – mistä oikeaa ravin-toa?” Proteiinit painonhallinnassa, liikunnas-sa ja ikäihmisten ravitsemuksessa –seminaa-rissa 22.10.2012.

Kuva 23: Ruokailoa kaiken ikää on esiteikääntyvän ruokapäivästä.

43

Maidon heraproteiini on ihanteellistaurheilijalle

Urheilijan kannattaa valita laadukasta jahyvin imeytyvää proteiinia. Proteiinin

laadulla tarkoitetaan sen aminohappokoos-tumusta. Laadukas proteiini sisältää kaikkiaelimistön tarvitsemia aminohappoja oikeassasuhteessa.

Eläinkunnan proteiininlähteet kuten liha, mai-to ja kananmunat sisältävät täydellistä pro-teiinia, jossa aminohappoja on juuri oikeassasuhteessa. Imeytyvyydellä on merkitystä eri-tyisesti urheilusuorituksen jälkeen, kun kehotarvitsee nopeasti aminohappoja lihaskehityk-seen ja kudosvaurioiden korjaamiseen. Laa-dun ja imeytyvyyden kannalta maidon hera-proteiini on ihanteellinen proteiininlähde ur-heilijalle.

Proteiininsaannin olisi hyvä jakautua tasaises-ti eri aterioille. Kuitenkaan jatkuvasta prote-iininnauttimisesta (esim. proteiinipirtelön sie-mailusta) ei ole lisähyötyä. On todettu, et-tä yli 80 % aterian jälkeisestä proteiinisyn-teesistä riippuu aterian proteiinimäärästä. Te-hokkain proteiinisynteesi saavutetaan nautti-malla 20–30 grammaa korkealaatuista proteii-nia kaikilla aterioilla. Tämä voisi koostua esi-merkiksi lasillisesta maitoa ja 100 grammastabroilerin rintafileetä.

Laatu vaikuttaa

Haaraketjuiset aminohapot ja erityisestileusiini näyttävät toimivan proteiinisynteesinvoimistajina. 2-3,5 grammaa leusiinia maksi-moi lihaskehityksen. Tämän määrän saa esim.

17-25 grammasta heraproteiinia tai 22-31grammasta kaseiinia (esim. noin 2 dl maito-rahkaa) tai 25-36 grammasta nautaproteiinia(noin 100 g lihaa).

Samalla kun tasainen proteiininsaanti edis-tää lihaskasvua, se voi myös vähentää viske-raalisen eli sisäelinten ympärillä olevan ras-van määrää kehossa. Tuoreessa tutkimuk-sessa (Loenneke ym. 2012) huomattiin, et-tä keskivartalolihavuutta oli sitä vähemmänmitä useampia yli 10 grammaa välttämättö-miä aminohappoja sisältäviä aterioita päiväs-sä syötiin. Hiilihydraattien tai rasvan nautti-minen ei ollut yhteydessä viskeraalisen rasvanmäärään. Proteiinin edullinen vaikutus välit-tyy mahdollisesti lisääntyvän rasvattoman ku-doksen ja sitä kautta energiankulutuksen nou-sun kautta.

Nauttimalla kaikilla aterioilla laadukasta pro-teiinia lihaskehitys säilyy parhaalla mahdol-lisella tasolla. Välittömästi liikunnan jälkeenkannattaa nauttia maitotuotteita, sillä nii-den sisältämä heraproteiini on laadultaan jaimeytymisnopeudeltaan ihanteellista urheili-joille. Maitotuotteet ovat myös helppo tapalisätä proteiininsaantia aamu- ja välipaloilla.Ne jäävät helposti vajaiksi.

Kirjoittaja:

Kati RiekkinenTtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

44

Lähteet:

Tohtori (Ph.D) Jacob Wilsonin esitys ”Milkbased proteins in athlete’s performance” Ur-heiluravitsemusseminaarissa 26.-27.10. Loen-neke PJ ym. Quality protein intake is inver-sely related with abdominal fat. Nutr Metab2012:9:5

Kuva 24: Maito ja liha sisältävät täydellis-tä proteiinia. Kuva Studio Piquant,Antti Hallakorpi.

45

Lasten murtumilla on yhteys luustonterveyteen

Mervi Mäyränpää

Lasten kyynärvarsimurtumat ovat lisäänty-neet viimeisten vuosikymmenien aikana.

Lasten ja nuorten D-vitamiinipitoisuudet ovatSuomessa suosituksia matalampia, ja tällänäyttäisi olevan yhteys luuston terveyteen.

Mervi Mäyränpään väitöskirjatyössä kartoi-tettiin lasten murtumien määrää ja kirjoa se-kä tutkittiin tarkemmin toistuvia murtumiasaaneiden lasten luuston terveyttä. Työ onosa Helsingin Lastenklinikalla tehtävää tutki-musta, jossa tutkitaan laaja-alaisesti tervei-den, murtuman saaneiden ja pitkäaikaissairai-den lasten luuston terveyttä.

Murtumapaikat muuttuneet

Vuonna 2005 helsinkiläisillä 0–15-vuotiaillalapsilla todettiin 1396 murtumaa. Niistä 63%oli pojilla. Murtumien määrä lisääntyi lapsillaiän myötä. Niitä oli eniten kasvupyrähdyksenaikoihin, pojilla 13–14 vuoden ja tytöillä 10vuoden iässä.

Murtumien ilmaantuvuus oli laskenut 18 %:llavuodesta 1983. Merkittävimpänä syynä olipienten käsi- ja jalkaterän alueen murtumienmäärän väheneminen sekä 10–14 -vuotiaidenlasten kaikkien murtumien vähentyminen 30%:lla. Tämä kuvastanee nykynuorison touhu-amisen vähentymistä, onhan samanaikaises-ti suomalaisten lasten ylipaino lisääntynyt jaurheiluharrastusten ulkopuolinen arkiliikuntavähentynyt.

Yksittäisenä ilmiönä tutkimuksessa nähtiinkyynär- ja olkavarsimurtumien lisääntyminenkolmanneksella samassa ajassa. Rannemurtu-mien yhteys alentuneeseen luuston mineraa-litiheyteen on osoitettu muissakin tutkimuk-sissa niin aikuisilla kuin lapsilla. Jo yksittäi-nen murtuma voi olla merkki huonontunees-ta luun laadusta. Toistuvat murtumat pienis-tä traumoista ja varsinkin nikamamurtumatovat terveillä lapsilla harvinaisia.

Murtumalapsilla alentunutluuston terveys

Jatkotutkimuksessa selvitettiin 66 useita mur-tumia saaneen lapsen luuston terveyttä erimenetelmillä ja verrattiin tuloksia saman ikäi-siin terveisiin lapsiin. Murtuma-alttiit lapsetsaivat terveitä lapsia vähemmän kalsiumia ra-vinnostaan. Kolmanneksella heistä saanti jäisuositeltua vähäisemmäksi.

Murtumia saaneet harrastivat keskimäärin vä-hemmän liikuntaa kuin vertailuryhmän lapset.Myös luustontiheyden mittauksessa murtu-mia saaneiden lasten arvot olivat selvästi ma-talammat. Paljon urheilevien lasten luuston-tiheydet olivat yleisesti ottaen hyviä. Vaikkaurheilu altistaa vammoille, sen luustoa vah-vistava vaikutus on kiistaton.

46

D-vitamiinilla on yhteysluustontiheyteen

Puolella murtumalapsista ja myös vertailuryh-män lapsista verestä mitattava D-vitamiinipi-toisuus oli alle 50 nmol/L, joka on nykytiedonmukaan vähimmäistavoite luuston terveydenkannalta. Osa tutkituista käytti pientä D-vi-tamiinilisää (5 µg), mutta se ei yleensä riit-tänyt nostamaan veren D-vitamiinipitoisuut-ta suotuisalle tasolle. Matalilla pitoisuuksillaoli selvä yhteys matalampaan luuston tihey-teen molemmissa ryhmissä.

Varsinkin kouluikäisten lasten riittävä kalsiu-min ja D-vitamiinin saanti tulisi turvata. Ai-kuisiän vahva luusto kasvatetaan jo lapsena.

Kirjoittaja:

Mervi MäyränpääLT, tutkijaHYKS Lastenklinikka

Väitöskirja ”Fractures in children: Epidemio-logy and associated bone health characteris-tics” on luettavissa http://ethesis.helsinki.fi8

–osoitteessa (väitös 25.5.2012)

Kuva 25: 6-vuotiaan pojan rannemurtumaseurauksena reilun metrin putoami-sesta. Kuva Mervi Mäyränpään ar-kisto.

Kuva 26: LT Mervi Mäyränpää

8http://ethesis.helsinki.fi/

47

Ruoka-allergisen lapsen hoito on perheellevaativaa

Pienen lapsen ruoka-allergian ja ihottumanhoitaminen vievät vanhempien, erityisesti äi-tien voimia ja aiheuttavat ylimääräisiä kuluja.Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan allergianoireiden varhainen toteaminen ja vanhempientehokas opastaminen lapsen hoitoon paranta-vat perheen hyvinvointia ja elämänlaatua. Ta-voitteena on elää normaalia lapsiperheen elä-mää.

TtM Soili Alanne selvitti väitöstutkimukses-saan alle kaksivuotiaan lapsen ruoka-allergianja atooppisen ihottuman vaikutuksia perhee-seen. Sairaudet lisäävät ylimääräisiä arkirutii-neja ja aiheuttavat kustannuksia. Atooppisenihottuman aiheuttaman kutinan ja raapimisenhoito parantaa lapsen elämänlaatua.

Äideille tukea ja tietoa

Tavallisen perhe-elämän toteutumista tutki-musperheissä auttoivat allergian hoitoon liit-tyvät päivittäiset ja säännölliset toiminnot.Mitä paremmin ne pystyttiin hoitamaan, sitävähemmän lapsen oireet häiritsivät perheenelämää.

Äitejä rasittivat yksivuotiaiden lasten ruoka-aineallergiassa kiinteiden ruoka-aineiden ko-keilun viivästyminen ja kaksivuotiaiden las-ten ruokavalion jumittuminen paikalleen.Myös etuuksien hakeminen koettiin raskaak-si. Atoopisessa ihottumassa lapsen kutina jaraapiminen yöllä uuvuttivat äitejä.

Ruoka-allergian ja ihottuman hoidossa äidinjaksaminen on koetuksella. Tutkimuksessa äi-

dit saivat voimaa jaksamiseen allergiaan liit-tyvästä tiedosta, tulevaisuuden toivosta, so-siaalisesta tuesta ja työstä. Allergisten lastenäideille tulisi tarjota näihin asioihin liittyväätukea.

Allergisten lasten elämänlaatu heikkeni puo-len vuoden ja vuoden iässä terveisiin lapsiinverrattuna. Syinä tähän olivat kutina ja raapi-minen, hoitotoimenpiteet, levoton nukkumi-nen ja nukahtamisen vaikeus. Nukahtamisenpulmat saattavat liittyä enemmän ikään kuinallergiaan.

Allergioiden hoito maksaa

Yhteiskunnan tuki perheille on tärkeä ja seedesauttaa tasavertaisuutta terveiden lastenperheiden kanssa. Väitöstutkimuksen mukaanruoka-allergia on kallein lasten allergioista.Perheille sen kustannukset ovat lapsen kah-den ensimmäisen elinvuoden ajalta runsaat500 euroa. Yhteiskunnalle lapsen ruoka-al-lergia maksaa samassa ajassa keskimäärin 3200 euroa. Atooppisen ihottuman kustannuk-set jäävät noin 130 euroon perhettä kohdenja yhteiskunnalle vajaaseen 300 euroon.

Lapsen allergioiden aiheuttamat ylimääräisetkustannukset vaihtelevat paljon. Erot selitty-vät lasten oireilun ja sairauksien vaikeudenvaihtelulla ja ruoka-allergian (maitoallergian)hoidossa käytetyn korvikkeen hinnalla. KL

48

Lähde:

TtM Soili Alanteen väitös 16.8.2012 Turunyliopistossa “An Infant with Food Allergy andEczema in the Family – The Mental and Eco-nomic Burden of Caring”. Väitös on elintarvi-kekemian alalta. Väitöskirjan voi lukea osoit-teessa:

http://www.doria.fi/handle/10024/774719Kuva 27: Äidin jaksaminen on koetuksella

ruoka-allergisen lapsen hoidossa.

9http://www.doria.fi/handle/10024/77471

49

Näkökulmia ruotsalaiseen kouluruokailuun

Tuore kouluruokailua käsittelevä ruotsalai-nen väitöstutkimus paljasti, että muistot

kiertyvät usein negatiivisten sattumusten ym-pärille. Hyviä asioita ei niinkään muistella.Tästä tutkija päätyi pohtimaan, miksi nega-tiivisuus hallitsee kouluruokailusta käytävääkeskustelua. Hän toi vahvasti esille, että tässävallitsee ristiriita ruotsalaisen hyvinvointiyh-teiskunnan ideaalin ja kouluruokailulle asetet-tujen tavoitteiden välillä. Kouluruokailu saaansaitsematonta negatiivista kaikupohjaa täs-tä keskustelutavasta.

Samaa voidaan pohtia myös Suomessa. Vuo-sittain tarjottavat tuhannet ja tuhannet on-nistuneet koululounasannokset eivät pääseotsikoihin, mutta yksi epäonnistunut tapah-tuma nousee julkisuuteen ja vahvistaa koulu-ruokakeskustelun negatiivisia sävyjä.

Ruotsalaisen tutkimuksen havainnointiosuu-dessa kouluissa saatiin selville opettajien eri-laisia rooleja. ”Sosiaalinen opettaja” (sociableteacher role) pyrkii vuorovaikutukseen oppi-laiden kanssa. ”Kasvattava opettaja” (educa-ting teacher role) pyrkii neuvomaan ja korjaa-maan oppilaiden valintoja. ”Välttelevä opet-taja” (evasive teacher role) yrittää kiertää oh-jaustehtävänsä kouluruokailun aikana.

Kouluruokailua tarkasteltiinmonipuolisesti

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastellamonipuolisesti kouluruokailua osana julkisensyömisen kenttää Ruotsissa. Tutkimus oli mo-nimetodinen ja koostui neljästä artikkelista.

Ensimmäisessä artikkelissa laadittiin etnologi-nen kyselylomake. Sillä kartoitettiin aikuisten(n=192) muistoja omista kouluruokailuajois-taan.

Seuraavaksi kerättiin aineistoa, jossa havain-noitiin kouluruokailutiloja, haastateltiin kou-lun ruokapalveluhenkilöstöä (n=6) ja tehtiinryhmähaastatteluja 4-5 luokan oppilaille (n=52). Aineistosta koostettiin toinen artikkeli,joka keskittyi opettajien vuorovaikutusmuo-toihin ja rooleihin heidän toimiessaan oppi-laiden kanssa kouluruokailutilanteissa.

Kolmannessa artikkelissa nostettiin esiin op-pilaiden (n= 147) käsityksiä ruoasta, syömi-sestä ja kouluruokailun toteutumisesta.

Neljäs artikkeli muodostui kyselylomakeai-neistosta, jossa tutkittiin yleisemmin lastenruokatottumuksia ja välipalojen käyttöä ko-tona ja koulussa. Tässä aineistossa myös van-hemmilta kysyttiin lasten välipalojen käytös-tä. Näin voitiin arvioida lasten ja vanhempienkäsitysten yhdenmukaisuutta. Se oli muutenmelko hyvä, paitsi makeisten ja suklaan syö-misen osalta.

Laadullisten ja määrällisten menetelmien yh-distämisellä saatiin erilaisia näkökulmia ruot-salaiseen kouluruokailuun. Pulmana oli kui-tenkin selkeän punaisen langan koostaminen,jossa tuloksista nostettaisiin esiin aidosti uu-sia kehittämistarpeita.

Kirjoittaja:

Päivi Palojoki, professoriOpettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

50

Lähde:

Christine Persson Osowskin väitös syyskuus-sa 2012 Uppsalan yliopistossa ” The Swe-dish School Meal as a Public meal: Collec-tive Thinking, Actions and Meal Patterns” .Sen voi ladata pdf-muodossa tästä10. Kuva 28: Christine Persson Osowski

10http://www.dissertations.se/about/meal+patterns/

51

Varusmiesten ruokavalintoihin voi vaikuttaaClarissa Bingham

Jo varhaisessa aikuisuudessa nuorten mies-ten ruokatottumukset ja muut elintavat

muovautuvat ja terveyden riskitekijät kasau-tuvat. Varusmiesten terveellisiä ruokavalinto-ja voidaan tukea edistämällä ruokatarjontaamuonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa. Teho-kas vaikuttaminen yksilöllisiin valintoihin, ku-ten vähäiseen kasvisten kulutukseen, on vai-keampaa.

Varusmiesikäiset miehet ovat siirtymässä lap-suudenkodista itsenäiseen aikuisuuteen. Healkavat tehdä päätöksiä tulevaisuudestaanja elintavoistaan kuten ruokatottumuksista.Suomessa lähes 80 % asevelvollisista suorit-taa varusmiespalveluksen. Ylipainon ja liha-vuuden yleistyminen myös sotilailla on herät-tänyt huolen varusmiesten ruokatottumuksis-ta.

Väitöskirjassa selvitettiin nuorten miestenruokatottumuksia ennen varusmiespalvelustaja sen aikana, syömiseen vaikuttavia taustate-kijöitä, riskitekijämuutoksia varusmiespalve-luksen aikana sekä terveellistä syömistä edis-tävän intervention vaikutuksia armeijaoloissa.

Kasviksia ja kuitua vähän

Ennen varusmiespalvelusta nuoret miehet söi-vät pääosin terveellisesti, vaikka kasvisten ku-lutus oli vähäistä. Lukion käyminen ja ter-veet elintavat ennustivat terveellisiä ruokatot-tumuksia.

Armeija-aikana ravinnonsaanti vastasi suosi-tuksia, joskin suolaa saatiin liikaa ja ravinto-

kuitua liian vähän. Varuskuntaruokailu vasta-si parhaiten ravitsemussuosituksia, ja etenkinkuitupitoiset ruoat kuuluivat siihen. Vapaa-ai-kana syödyn ruoan ravintosisältö oli huonom-pi ja sokerinsaanti oli runsaampaa. Ravinto-köyhiä ruokia, kuten virvoitusjuomia ja piz-zaa, käytettiin yleisesti.

Varusmiehillä oli vain vähän terveyttä uhkaa-via riskitekijöitä. Palveluksen kuluessa ylipai-no väheni ja kehon koostumus parani. Veren-paine koheni, mutta veren rasva- ja glukoosi-arvot huononivat.

Ruokatottumuksia parannettiin

Lisäämällä terveellisten ruokien tarjontaa ar-meijaruokailuympäristöissä eli muonituskes-kuksissa ja sotilaskodeissa onnistuttiin pa-rantamaan varusmiesten ruokatottumuksia.Interventioryhmässä viljatuotteita käytettiinenemmän ja useita rasvaisia ja sokerisia ruo-kia vähemmän kuin vertailuryhmässä. Inter-ventio ei lisännyt kasvisten käyttöä.

Myönteinen tulos oli, että nuorten miesten ar-kiruokavaliossa oli monia terveellisiä ruokia,joiden käyttö lisääntyi varusmiespalveluksenaikana. Toisaalta myös joidenkin epäterveel-listen ruokien käyttö lisääntyi erityisesti va-paa-aikana.

Tutkimuksessa käytettiin kahdenlaista aineis-toa. Ensimmäisessä kerättiin varusmiehistäruoankäyttö- ja ravinnonsaantitietoa varus-kunta-, leiri- ja lomaoloissa. Toinen aineis-tokokonaisuus kuului VARU-interventiotutki-

52

mukseen, jossa lisättiin terveellisten ruokientarjontaa muonituskeskuksissa ja sotilasko-deissa.

Tutkimustietoa kerättiin ennen varusmiespal-velusta sekä sen kuluessa 8. palvelusviikon ja6. palveluskuukauden kohdalla. Terveyden ris-kitekijöitä seurattiin palveluksen aikana teke-mällä antropometrisiä ja kliinisiä mittauksia(yhteensä 13 mittausta). Ravitsemustulostenmuuttujina käytettiin ruokaindeksejä, jotkakehitettiin erityisesti nuorten miesten ruoka-valion tutkimista varten armeijaympäristöönsoveltuviksi.

Kirjoittaja:

Clarissa BinghamETM (väit.), LuK

Lähde:

Clarissa Binghamin väitös 14.12.2012 “Ea-ting habits of young men in military service:An epidemiological and intervention study”.

Kuva 29: VARU:n laboratoriohenkilöstöävarusmiesten mittausjaksolla Pans-sariprikaatista Parolannummelta.Clasissa Bingham on kuvas-sa vasemmalla. Kuva ClarissaBinghamin arkisto.

53

Ravitsemustiedot ajan tasalleRavitsemuspassin avulla

Ravitsemuspassi on verkkopohjainen työka-lu ruokapalvelun ammattilaisille. Se so-

pii ravitsemusosaamisen tueksi, tiedon päivit-tämiseen ja tulevien ammattilaisten opetuk-seen. Terveyttä edistävän ruoan valmistami-nen edellyttää, että ravitsemuksen perusasiatovat hallinnassa ja niitä osataan soveltaa käy-täntöön.

Ravitsemuskysymyksiin on pureuduttu käy-tännönläheisesti ja ammattikeittiön näkökul-masta. Ravitsemuspassi on kaikille avoin ja il-mainen. Se on kehitetty Sydänliitossa yhteis-työssä alan ammattilaisten kanssa.

Aineistoa ja testi

Ravitsemuspassiin kuuluu valmennusaineistoja osaamistesti. Valmennusaineisto perustuuravitsemussuosituksiin.

Passi sisältää vastauksia mm.seuraaviin kysymyksiin:

• Miten terveellinen ateria koostetaan?• Miten raaka-aineiden ja ruoanvalmis-

tusmenetelmän valinta vaikuttaa ateri-oiden terveellisyyteen?

• Miten ruoka vaikuttaa terveyteen ja mi-ten aterioiden terveellisyyttä voi arvioi-da?

• Miten terveellinen ruokatarjonta voiedistää liiketoimintaa?

Osaamistestissä on 30 kysymystä, jotka ar-votaan kysymystietopankista. Kysymyksiin ja

oikeisiin vastauksiin voi tutustua harjoitustes-tissä. Hyväksytystä suorituksesta saa todis-tuksen, joka on voimassa viisi vuotta. Työn-antaja voi luoda itselleen ravitsemuspassitilin,jonne työntekijät voivat kirjata suorituksensa.

Miksi ravitsemuspassiatarvitaan?

Ruoka-alan ammattilaisilla on erinomainenmahdollisuus vaikuttaa väestön terveyteen,sillä julkiset ja yksityiset ruokapalvelut val-mistavat yli 800 miljoonaa ateriaa vuosittain.Suomalaisten on arvioitu nauttivan elämänsäaikana keskimäärin 20 000 ateriaa kodin ul-kopuolella.

Aterioiden laatu vaikuttaa siihen, ovatko neterveyden kannalta suotuisia. Tutkimustenmukaan monessa ammattikeittiössä erityisestirasvan ja suolan käyttöä olisi syytä vähentää.Aterioiden laatua voidaan parantaa myös li-säämällä kasvisten ja täysjyväviljan tarjontaasekä käyttämällä kovien rasvojen sijaan peh-meitä kasviöljypohjaisia rasvoja.

Ravitsemuksesta kertyy jatkuvasti uutta tut-kimustietoa, joten vuosia sitten hankitut tie-dot voivat olla osin vanhentuneita. Risti-riitaiset näkemykset ravinnosta esimerkik-si joukkoviestimissä voivat hämmentää jopaalan ammattilaisten käsityksiä. Ravitsemus-passi on suunniteltu paikkaamaan mahdolli-sia tietoaukkoja sekä korjaamaan virheellisiäkäsityksiä.

54

Ravitsemuspassin suorittaminen on myöstyönantajan etu, sillä se auttaa ylläpitämäänja kehittämään henkilöstön ammattitaitoa ra-vitsemusasioissa. Terveellisten vaihtoehtojentarjoaminen on oleellinen osa hyvää asiakas-palvelua.

Valtion ravitsemusneuvot-telukunta suosittelee ravit-semuspassin suorittamista

Kirjoittaja:

Paula HakalaDosentti, FT, johtava tutkijaKelan tutkimusosasto

Lisätietoja:

www.ravitsemuspassi.fi11

11http://www.ravitsemuspassi.fi/

55

Lasten lihavuuden hoitosuositus on uudistettu

Lasten lihavuuden Käypä hoitosuositus onpäivitetty kokonaan. Lasten ja nuorten li-

havuuden hoidon tavoitteita ovat lapsen hy-vinvointi ja pysyvien elintapamuutosten edis-täminen.

Uutta suosituksessa ovat:

• Lasten ylipainon ja lihavuuden toteami-nen voi perustua sekä pituuspainoon et-tä kehon painoindeksiin (taulukko 1).

• Perheen osallistuminen lapsen lihomi-sen ehkäisyyn ja hoitoon korostuu.

• Hoidon tavoitteena ovat pysyvät elinta-pamuutokset.

• Asianmukainen hoito ei haittaa lastenpsykologista hyvinvointia.

• Lasten lihavuuden yleistymisen myötätarvitaan alueellisia toimia lihavuudenehkäisyn ja hoidon järjestämiseksi.

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt hä-lyttävästi niin Suomessa kuin maailmallakin.Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana yli-painoisten ja lihavien osuus 12–18-vuotiaidenikäryhmässä on Suomessa kolminkertaistu-nut. KL

Lähde:

Duodecimin Käypä hoito -sivu osoitteessahttp://www.kaypahoito.fi12

Kuva 30: Painon kehitystä on tärkeää seuratakoko lapsuuden ja nuoruuden ajan.

Kuva 31: Taulukko: Kliiniseen käyttöön so-veltuvat suomalaisten lasten ylipai-non ja lihavuuden kriteerit. Klikkaakuvaa suurentaaksesi!

12http://www.kaypahoito.fi/

56

Lihavuus laskuunHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käyn-nistänyt kansallisen lihavuusohjelman

vuosille 2012–2015. Päämääränä on väes-tön lihomisen pysäyttäminen ja kääntäminenlaskuun sekä terveyden lisääminen ja toimin-takykyisten työvuosien kartuttaminen.

Tätä työtä varten monitieteinen ohjelmaryh-mä kartoitti lihavuuden ehkäisyn kannaltakeskeiset kansalliset toimet ja toimijat, tekisuunnitelman lihavuuden ehkäisyyn tähtäävis-tä kansallisista tavoitteista ja toimista sekäTHL:n roolista niiden toteuttamisessa.

Lihavuusohjelman luonnos esiteltiin seminaa-rissa syksyllä. Siellä kuultiin kommenttipu-heenvuorot, joiden perusteella ohjelma vii-meistellään yhteistyössä THL:n ohjelmaryh-män ja kansallisen asiantuntijaryhmän kans-sa.

Seminaarin kommenttipuheenvuorot13

Kuva 32: Ohjelman tavoitteena on väestön li-homiskehityksen kääntäminen las-kuun. 14

13http://www.videonet.fi/THL/20121026/14http://www.videonet.fi/THL/20121026/

57

Oppaita ikääntyneiden ravitsemuksesta

Ravitsemus kuuluu iäkkäiden hyvään hoi-toon. Hyvä ravitsemustila ylläpitää toi-

mintakykyä, hidastaa sairauksien pahenemis-ta ja parantaa elämänlaatua.

Palvelutaloissa, hoitokodeissa ja kotihoidonasiakkailla ruokailuhetket rytmittävät päivää.Ruoalla on tärkeä psyykkinen ja sosiaalinenmerkitys myös kotona asuville ikääntyneille.

Ravitsemuksen arviointiin jaravitsemushoitoon

Ikääntyneen ravitsemus –oppaasta saa eväi-tä iäkkäiden ravitsemusongelmien tunnista-miseen ja vinkkejä ravitsemushoitoon. Ravit-semushoitoa voi toteuttaa monin tavoin.

Kirjassa neuvotaan ikääntyneiden parissatyöskenteleviä arvioimaan päivittäisessä työs-sään asiakkaidensa ravitsemusta: onko ruo-kahalu hyvä, syökö asiakas koko annoksenja kuuluuko ruokavalioon päivittäin tuoreitakasviksia ja hedelmiä. Ravitsemukseen liitty-viä kysymyksiä on käsitelty oppaassa käytän-nön esimerkkien avulla.

Oppaasta saa selkeän ja monipuolisen kat-sauksen ikääntymisen tuomista haasteista ra-vitsemukselle, ikääntyneiden ravitsemustilanarvioinnista ja ravitsemushoidosta. Käytän-nönläheinen kirja on helppolukuinen.

Ruokapalvelujen suunnitteluun

Ikääntyneen ravitsemus ja ruokapalvelut –opas antaa kattavan kuvan ikääntyneidenruokapalvelujen suunnittelusta ja toteutuk-sesta. Ruoan ravitsemuksellinen laatu, mais-tuvuus ja sopivuus ikäryhmälle ovat tärkeitäkysymyksiä. Kirjan ote on käytännönläheinen.

Tuotantotapojen, jakelun ja tarjolle asettelunmahdollisuuksista tulee olla riittävästi tietoa,jotta kustannukset saa optimoitua. Paras ruo-ka ei aina ole mahdollisimman halvalla tuo-tettua. Syömättä jäänyt ja pois heitetty ruo-ka on aina kalleinta ruokaa. Oppaassa neuvo-taan, miten ruokalista suunnitellaan ja mitenruokaohjeet vakioidaan. Lisäksi siinä on mm.paljon ruokaohjeita käytännössä hyviksi tode-tuista, ikääntyneille maistuvista aterioista. KL

Lähteet:

• Suominen M, Jyväkorpi S. Ikääntyneenravitsemus ja ruokapalvelut – suunnit-telu ja toteutus. Julkaisijat Vanhustyönkeskusliitto ja Suomen Muistiasiantun-tijat ry. 2012.

• Puranen T, Suominen M. Ikääntyneenravitsemus – opas ravitsemuksen arvi-ointiin ja ravitsemushoitoon. JulkaisijaSuomen Muistiasiantuntijat ry. 2012.

15http://www.vtkl.fi16http://www.muistiasiantuntijat.fi/

58

Tilaukset:

www.vtkl.fi15 tai www.muistiasiantuntijat.fi16

Kuva 33: Ruoka tarvitsee myös mieltä. Kuvakirjasta Ikääntyneen ravitsemus.

59

Ravitsemuskatsaus2-2012

Ravitsemuskatsaus on lehti ravitsemuksen,opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisil-le. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Pai-netun lehden voi tilata maksutta työpaikalle.Lehden digitaalinen version on tuotettu Mo-bie Oy:n Mobie Zine -järjestelmällä17.

Julkaisija: Maito ja Terveys ry

Toimituskunta:

• Emeritusprofessori Antti Aro• MMM, FT Paula Hakala• Professori Hannu Korhonen• MMM Leena Packalén• Professori Päivi Palojoki• Dosentti Aila Rissanen• ETM, FT Tuula Tuure

Päätoimittaja: ETM Tiina SoisaloToimitussihteeri: ETM Katariina Lallukka

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:[email protected] 18

Toimituksen osoite:Maito ja Terveys ryPL 77, 00241 Helsinki

Kun lehden sisältöä lainataan, lähde on mai-nittava. Emme julkaise kirjoitusten yhteydes-sä täydellisiä lähdeluetteloita. Ne saa tarvit-taessa toimituksesta puh. 09-272 2322, fax09-272 2433

ISSN-L 0357-2277ISSN 0357-2277 (Painettu)ISSN 2242-9581 (Verkkojulkaisu)

17http://www.mobie.fi/zine/[email protected]

60

lapset, nuoret ja ravitsemus · tutkii rasva-aineenvaihduntaa ja insuliiniresis-tenssiä,...

Documents