lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy · tiina laatikainen, lt, professori, uef ja thl....
TRANSCRIPT
Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisyTiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL
11.10.2016 2
Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia – eroa äidin koulutuksen mukaan
0
5
10
15
20
25
30
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
tytöt
%
14 - 18 -vuotiaat tytöt ja pojat (ikä vakioitu)
Ylipainoisten osuus
Nuorten terveystapatutkimus 2015
pojat
Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2015, Kinnunen ym.
Lihavuusohjelman seurantaindikaattorit / Päivi Mäki
Lasten lihavuuden ehkäisy ja hoito
• Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska se on yhteydessä sairauksiin ja häiriöihin
– Paino sinänsä ei ole se varsinainen ongelma
• Ylipaino liittyy sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksiin ja verenpainetasoon jo lapsuudessa
• Monet lasten elämäntapoihin ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat assosioituvat painoon
– Vähäinen liikunta (seuraus vai syy?)
– Epäterveellinen ruokavalio
• Lapsuuden lihavuus on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta ei ole niiden riippumaton riskitekijä.
– Jos lihava tai ylipainon lapsi ei ole aikuisena lihava, sairausriski on sama kuin niillä, jotka eivät ole koskaan lihavia.
• Ongelmana on lihavuuden jatkuminen aikuisuuteen
– Valtaosa lapsena ylipainoisista on lihavia aikuisenakin
– Toisaalta vain 20% lihavista aikuisista on ollut ylipainoisia lapsena
11.10.2016 6
I. Normaalipaino aikuisena ja
lapsena
II. Ylipaino tai lihavuus
lapsena, normaalipaino
aikuisena
III. Ylipaino tai lihavuus
lapsena, lihavuus aikuisena
IV. Normaalipaino lapsena,
lihavuus aikuisena
Ruokatottumukset ja lihavuus
• Tutkimuksissa vain muutamien ruokailutottumusten on todettu olevan selvästi yhteydessä lapsuuden lihavuuteen:
– Sakkaroosin saanti
– Ruokailufrekvenssi
– Aamupala
• Tämä ei tarkoita, etteikö ruokatottumuksilla olisi merkitystä, kokonaisuus ratkaisee.
11.10.2016 7
11.10.2016 8
Sakkaroosin saanti (E%)
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1-v 2-v 3-v 4-v 6-v
E%
n=455 n=230 n=471 n=554 n=713
Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
13 % päivittäisestä energiasta
sakkaroosista (suositus < 10 %)
0
20
40
60
80
100
120
Lisätty sakkaroosi 85 %
= teollisuuden ja kuluttajan
lisäämä sakkaroosi
Luontainen sakkaroosi 15 %
= hedelmien ja marjojen
sisältämä sakkaroosi
• Aineisto: 3-vuotiaat (n = 471)
Erkkola ym. Publ Health Nutr 2009
Juomien ja välipalojen 'piilosokeri' merkittävin sokerin lähde 3-vuotiailla
DIPP-tutkimus/Erkkola ym. (julkaisematon tieto)DIPP-ravinto: Erkkola ym. Brit J Nutr 2008 % kokonaissokerista
Ruokailufrekvenssin yhteys ylipainoon ja lihavuuteen 16 -vuotiailla
Jääskeläinen A ym. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease 2012
OR
Aamupalan syömättömyys on yhteydessä ylipainoon myös pienillä lapsilla
11.10.2016 12
Roskaruoalla varttuneet varikset eivät kykene lentämäänHelsingin sanomat 16.6.2010
6.6.2013 Satu Männistö 13
”Eläinpelastajien keskuudessa variksia kutsutaan "mäkkärilinnuiksi", sillä ne ovat
kasvaneet roskaruoalla. Lintujen emot ovat tuoneet poikasille pesään pikaruoan
tähteitä, leipää ja ranskalaisia, joita on vaivatonta löytää kaupungin kaduilta,
roskiksista ja terassipöydiltä.”
Reipas liikunta (min/päivä)
aktiivisuusmittaukset, ActiGraph
72
64 65
49
62
53
43
33
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8
Arki
Viikonloppu
n=698
Lähde: Tammelin ym. 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.
Reipas liikunta koulupäivän aikana (min/h)
6,3
5,4
4,8
3,0
5,1
4,3
3,6
2,7
5,7
4,8
4,1
2,8
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8
Pojat
Tytöt
Kaikki
n=698
Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä
Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä
Lähde: Tammelin ym. 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.
Onko ympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi?
• Rakennettu ympäristö, kevyen liikenteen väylät, puistot
• Istumiseen käytetty aika koulussa, työssä ja vapaa-ajalla
• Arkiliikunnan määrä, asioinnin helppous
• Muuttunut työn fyysinen kuormittavuus
• Energiatiheiden elintarvikkeiden käyttö: saatavuus ja hinta
• Kaupat – sijainti, valikoima, esille laitto
• Napostelukulttuuri, suuret annos- ja pakkauskoot
• Mainonnan ja median rooli
• Asenteet ja normit
11.10.2016 17
Lihavuus laskuunHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018
Kansallinen lihavuusohjelma haastaa terveyden-huollon ammattilaiset, päättäjät, kunnat, kansan-terveysjärjestöt ja muut järjestöt sekä kaupan, teollisuuden ja median toteuttamaan ohjelmassa esitettyjä väestön lihavuutta ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä
Ylipainon seulonta
• Tavoitteena poimia kehon lisääntyneeseen rasvapitoisuuteen liittyville terveysriskeille altistuvat
– lapset, joista tulee ylipainoisia aikuisia, mikäli heidän painonkehityksensä jatkuu ikätovereihin verrattuna samanlaisena
• Aikuisuuden ylipainon riskitekijöitä
– Lapsen painoindeksi
– Äidin painoindeksi
– Perheen sosioekonominen tilanne
11.10.2016 19
• N. 6oo suomalaista lasta
• Ylipainoisten ja lihavien osuus oli 17.4% (5 v.) ja 21.6% (11 v.)
• Hyvin harvat vanhemmat arvioivat normaalipainoisen lapsen ylipainoiseksi
• Suurin osa ylipainoisten 5 vuotiaiden ja puolet ylipainoisten 11-vuotiaiden vanhemmista arvioi lapsensa normaalipainoiseksi.
– Kontrastin puute, pyöreyden aste, vanhempien arvotukset, jne.
Lihavuusohjelman myötä
• Tehostetaan painon ja vyötärönympäryksen mittaamista, lihavuuden tunnistamista (BMI) ja kirjaamista potilastietojärjestelmiin.
11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21
• Lasten kasvun seurantaan sekä elintapa-arviointiin ja -ohjaukseen soveltuvia, toimiviksi todettuja työkaluja otetaan käyttöön.
• Tehostetaan ylipainon ja lihavuuden tunnistamista ja puheeksi ottamista ja tarjotaan mini-interventiota kaikissa terveydenhuollon palveluissa.
Lasten lihavuuden ehkäisy
• “ehkäistään lasten tavanomaista suurempaa iän ja sukupuolen mukaista painonlisäystä niin, ettei lapsesta tule lihavaa”
• Väestötasolla tehokas ylipainon ehkäisy vaatii koko yhteisön panoksen
11.10.2016 22
Lihavuusohjelman myötä
• Lisätään väestön tietämystä, osaamista ja arjen taitoja
terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta
samansuuntaisilla, positiivisilla, selkeillä, yksinkertaisilla
ja teoriaan pohjautuvilla viesteillä.
11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 23
• Pyritään vaikuttamaan siihen, että lasten altistumista epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnalle ja markkinoinnille säädellään.
• Varmistetaan, että kouluruokailua varten on riittävästi taloudellisia resursseja monipuolisen ja ravitsemuslaadultaan hyvän kouluruoan tuottamiseen
• Terveyden edistäminen huomioidaan entistä vahvemmin varhaiskasvatuksessa, koulujen opetussuunnitelmissa ja toiminnassa.
• Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntapalveluja, -ryhmiä ja kerhotoimintaa (esim. kotitalous- ja liikuntakerhot), jotka ovat kaikkien lasten ja lapsiperheiden saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla.
Tavoitteena ympäristö, jossa terveelliset elintapavalinnat ovat helpompia ja ohjausta ja tukea on tarvittaessa saatavilla
11.10.2016 11.10.2016
Lihavuuden hoito lapsilla
• Ensisijaisina tavoitteina ovat elintapojen pysyvät muutokset
– fyysisen aktiivisuuden lisääminen
– ruokavalion korjaaminen
– riittävä uni
• Toissijaisina tavoitteina ovat yksilöllinen painotavoite ja lihavuuden liitännäissairauksien välttäminen
Hoidon periaatteet
• Puheeksi ottaminen
• Perhekeskeisyys
• Elämäntapaohjaus
• Käyttäytymisen muutosta tukevat menetelmät ja motivoiva ote
• Seuranta
• Lääkehoito ja leikkaukset hyvin harvoin tarpeen
Lihavuusohjelman myötä
• Taataan riittävät resurssit, koulutus ja osaaminen, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin huomioiden ravitsemukseen ja liikuntaan erikoistuneet ammattihenkilöt.
11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 27
• Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten kansalliset ravitsemus- ja liikuntasuositukset, painonhallintaan liittyvät suositukset, kuten Käypä hoito -suositukset sekä terveyspoliittiset ohjelmat, ja että niiden käytöstä on tehty työpaikkakohtaiset sopimukset ja järjestetty asianmukainen perehdytys.
• Tehostetaan osallistavaa ja voimaannuttavaa työtapaa ja motivoivan haastattelun käyttämistä potilaskohtaamisissa.
• Kehitetään hoitomuotoja ja palveluita kattamaan hoidon tarvetta, määritellään ja kuvataan lihavuuden hoidon alueelliset hoito-ohjelmat ja hoitoketjut sekä seurataan elintapaohjauksen ja hoidon tuloksia.
• Tehostetaan alueellista moniammatillista (esim. sisätautilääkäri, ravitsemusterapeutti, psykiatri, psykologi, fysioterapeutti) yhteistyötä.
Kiitos !