lasten lÄÄkehoidon erityispiirteitÄ · vastasyntyneiden keskushermosto on kehittymätön,...
TRANSCRIPT
LASTEN LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEITÄ
Arja Lång ja Helena Pennanen
Tavoitteet
ymmärrät, miten lapsen ikä ja elimistön kehitysvaiheet vaikuttavat lapsen lääkehoitoon
tiedät keskeiset lasten lääkehoitoon liittyvät ongelmat ja haittavaikutukset
ymmärrät sairaanhoitajan tietojen, taitojen, asenteiden vaikutuksen lasten lääkehoidon onnistumiseen
Arja & Helena 18.6.2013
Lasten lääkehoidon historiaa
tutkimus myöhäsyntyistä
vakavat sivuvaikutukset nopeuttivat tutkimusten tekemistä esim.
sulfa: keskosten aivovauriot
tetrasykliini: hammasvauriot
talidomi: sikiövauriot
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineiden imeytyminen
makeutusaineen vaikutus lääkeaineen imeytymiseen
penisilliini imeytyy parhaiten sakkaroosilla makeutettuna kariesriskin lisääntyminen
sorbitolin ja fruktoosin käyttö huonontaa imeytymistä 30 – 50 %
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineiden imeytyminen
vastasyntyneiden ja imeväisten ruuansulatuska- navasta lääkkeen imeytyminen heikkoa
lyhyet ruokintavälit ja mahalaukun hidastunut tyhjentyminen
mahan sisällön heikompi happamuus
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineiden imeytyminen
lääkeaineiden imeytyminen iholta ja limakalvoilta on tehokasta
lapsen ihon ja limakalvojen pinta-ala on suhteessa paljon suurempi kuin aikuisella
nuha- ja silmätippojen sekä kortikosteroidi salvojen suhteen varovaisuutta
kivespussista hydrokortisoni imeytyy 42 –kertaisesti verrattuna kyynärvarteen
perkutaaninen lääkitys on myös mahdollisuus
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineiden imeytyminen
lääkeaineen imeytyminen peräsuolesta
nestemäisessä muodossa annettavat lääkeaineet kuten diatsepaami imeytyvät hyvin peräsuolesta
peräpuikoista lääkkeen imeytyminen epävarmempaa ja hitaampaa
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineen jakautuminen
Proteiineihin sitoutuminen
vieraiden aineiden sitoutuminen proteiineihin vähentää elimistön altistumista myrkyille
vastasyntyneillä, erityisesti keskosilla albumiinin määrä pienempi kuin aikuisilla
myös laadullisia eroja, sitomiskyky heikompi
hyperbilirubinemia
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineen jakautuminen
suuri osa lääkeaineista on vesiliukoisia, vaikuttaa siihen kuinka suuri lääkeainepitoisuus on plasmassa ja kudoksissa
vastasyntyneiden ja imeväisten vesipitoisuus, (erityisesti solunulkoinen) elimistössä on suuri 70 80 %
suhteellisesti suurempien annosten tarve verrattuna aikuisiin
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineen jakautuminen
vastasyntyneillä plasmatilavuus pieni pienen koon ja suuren hematokriittiarvon takia
suoneen annettava bolus:
verisuonten tonukseen ja sydämeen vaikuttavien lääkeaineiden taso voi olla vaarallisen korkea
plasman osmolalitteetti voi muuttua vaarallisen korkeaksi
noudata ohjeen injektioaikaa
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkkeiden vaikutusmekanismit
Reseptorit
ehkä monet poikkeavuudet lääkevasteissa ja sivuvaikutuksissa lapsilla selittyvät poikkeavien reseptoritoimintojen pohjalta
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineen eliminaatio eli poistuminen
Metabolia: aineenvaihduntaa, jolloin lääkeaine muuttuu yhdeksi tai useammaksi aineenvaihduntatuotteeksi eli metaboliitiksi
Erittyminen: lääkeaineen poistuminen elimistöstä muuttumattomana munuaisten kautta
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineiden metabolia
suurin osa lääkeaineista metaboloituu maksassa
maksan toimintakyky ja entsyymitoimintojen kypsyys – kehittymättömiä
eräät metaboliaan liittyvät entsyymit kypsyvät jo sikiöaikana, useimpien entsyymien kohdalla vastasyntyneen metaboliakyky heikompi kuin aikuisella
hyperbilirubinemia /”kellastuneen”/ ikteerisen lapsen lääkehoitoon liittyvät riskit
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkeaineiden erittyminen
munuaisten toiminta vastasyntyneillä ja erityisesti keskosilla heikompaa
vähäisempää lääkkeiden erittymistä virtsaan voidaan myös hyödyntää vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkevaste
lapsen elimistön reaktio lääkeaineeseen eli lääkevaste voi olla voimakkaampi kuin aikuisella
vastasyntyneiden keskushermosto on kehittymätön, jolloin lääkkeet kulkeutuvat helpommin verestä aivoihin kuin aikuisilla
Arja & Helena 18.6.2013
Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava äidin lääkkeiden vaikutus sikiöön ja lapsen
vointiin vastasyntyneenä
ihon pinta-ala suuri verrattuna painoon
ohut iho
suun kautta annettujen lääkkeiden imeytyminen epävarmaa
alle kahden viikon ikäiselle ei suun kautta lääkkeitä
pienet lihakset ja olematon subcutis
Arja & Helena 18.6.2013
Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava
mitä pienempi lapsi sitä suurempi vesipitoisuus ja pienempi rasvan määrä
proteiinipitoisuus alhainen
albumiini sitoo lääkeaineita huonommin kuin aikuisilla + eril. kilpailevien tekijöiden vaikutus
maksan kyky metaboloida lääkeaineita heikko
Arja & Helena 18.6.2013
Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava glomerulusten suodatusnopeus alhainen ja
tubulusten toiminta kypsyy vasta vastasyntyneisyyskauden jälkeen
vastasyntyneiden tehohoidossa paljon lääkkeitä - interaktiot
lääkkeiden annostuksessa monia epävarmuustekijöitä
lapsen tarkkailu
lääkeainepitoisuuksien käyttö
Arja & Helena 18.6.2013
Imeväisikäisen lääkehoidossa huomioitava
imetyksen yhteydessä äidiltä saadut lääkkeet
lääkkeiden eliminaation nopeutuminen ja nopea kasvu lisäävät annostarvetta
Nopean kasvun huomioonottaminen lääkkeiden annostuksessa
Arja & Helena 18.6.2013
Leikki-ikäisen lääkehoidossa huomioitava uhmaiässä lääkkeen antaminen lapselle vaikeaa
lapsen valmistaminen lääkkeenottotilanteisiin korostuu
lääkkeenantoreitin ja –tavan valinta
myrkytystapaturmat ↑ lapsen liikkuvuus ja ulottuvuus lisääntyy lapsi laittaa kaiken suuhun (mahdollista jo imeväisiän
loppupuolella)
Arja & Helena 18.6.2013
Leikki-ikäisen lääkehoidossa huomioitava lääkkeiden eliminaatio nopeimmillaan →
suhteelliset lääkeannokset suurimmillaan
kasvun vaikutus annoksen kokoon
Arja & Helena 18.6.2013
Kouluikäisen lääkehoidossa huomioitava
lääkehoidon yhdistäminen koulunkäyntiin
Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:9
kasvun vaikutus annoskokoon
Arja & Helena 18.6.2013
Murrosikäisen lääkehoidossa huomioitava
nopean kasvun huomioon ottaminen pitkäaikaishoidon lääkeannoksissa
hoitomyöntyvyysongelmat liittyen itsenäistymisprosessiin
lääkkeet ja päihteet !/?
Arja & Helena 18.6.2013
Lisäksi lasten lääkehoidossa huomioitavaa
sivuvaikutukset - lasten lääkehoitoon liittyviä riskitilanteita
lapsille sopivat apuaineet esim. ei alkoholia säilytysaineeksi
kasvun hidastuminen esim. glukokortikoidit
yksilölliset erot erityisesti joidenkin lääkeaineiden kohdalla – lääkeainepitoisuudet
lääkkeiden antotapoihin liittyvät erityispiirteet
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkkeiden antotapoja lapsilla ruoansulatuskanavaan eli enteraalisesti = luonnollinen
tie
suuonteloon
peroraalisesti: tabletit ja kapselit, liuokset
peräsuoleen
ruokintaletkuun
ruoansulatuskanavan ohi eli parenteraalisesti: ei-kajoava eli noninvasiivinen antotapa= luonnollinen tie ja kajoava eli invasiivinen antotapa
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkkeiden antotapoja lapsilla
ei-kajoava eli noninvasiivinen antotapa = luonnollinen tie
nenään
silmään
korvaan
iholle eli dermaalisesti
ihon kautta eli transdermaalisesti
keuhkoihin: lääkkeelliset kaasut ja inhalaatiosumutteet, -nesteet ja –jauheet
Arja & Helena 18.6.2013
Lääkkeiden antotapoja lapsilla
kajoava eli invasiivinen antotapa
verenkierron ulkopuolelle eli ekstravaskulaarisesti
» ihon sisään i.d. eli i.c.
» ihon alle s.c.
» lihakseen i.m.
laskimoon eli intravenoosisesti, i.v.
» keskuslaskimoon
– keskuslaskimokatetri
– keskuslaskimoportti
Arja & Helena 18.6.2013
Arja & Helena 18.6.2013
Rokotettavan ikäryhmä
Antotapa Pistoskohta
Imeväiset (alle 1-vuotiaat)
IM
reisilihaksen etu-yläosa (m. vastus
lateralis) Ventrogluteaalinen
pakara-alue (kun lapsi on saavuttanut pystyasennon)
SC reisi
ID vasemman olkavarren
ulkosivu
Leikki-ikäiset (1-6-vuotiaat)
IM
olkavarren hartialihas (m. deltoideus) tai reisilihaksen etu-
yläosa
SC reisi tai olkavarsi
Kouluikäiset ja aikuiset (7 vuotta täyttäneet)
IM olkavarren hartialihas
SC Olkavarsi
Suositeltavat ensisijaiset pistoskohdat ikäryhmittäin (THL: Rokottajan käsikirja):
Lääkkeiden antotapoja lapsilla
luun sisään eli intraosseaalisesti
niveleen eli intra-artikulaarisesti
selkäydinkanavaan eli spinaalisesti/ intratekaalisesti, i.t.
Arja & Helena 18.6.2013
VAATIMUKSIA LASTEN LÄÄKKEILLE
ei saisi sisältää haitallisia apu- tai lisäaineita
lapsille sopivassa lääkemuodossa
helposti mutta tarkasti annosteltavissa
lääkkeen pitäisi olla hyvänmakuinen, jotta lapsi sen mielellään ottaa
Arja & Helena 18.6.2013
EOROOPAN LASTENLÄÄKEASETUS tavoitteina esim.
kehittää lapsille tarkoitettuja lääkkeitä ja lääkemuotoja
varmistaa, että lasten hoitoon käytettävät lääkkeet perustuvat tasokkaaseen tutkimukseen ja lupamenettelyyn
lisää käytettävissä olevaa tietoa lääkkeiden vaikutuksista lapsiin
Arja & Helena 18.6.2013
Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
virheiden raportointi – luodaan ilmapiiri, joka
kannustaa hoitajia raportoimaan virheistään
hoitajilla hyvä tietämys hoidettavista lapsista virheiltä välttyminen
Arja & Helena 18.6.2013
Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen sairaanhoitajan tulee tuntea
lääkkeen toivotut vaikutukset ja mahdolliset sivuvaikutukset, soveltuvuus lapsille
lääkkeen annon syy –patologia
lääkkeen enimmäisannos, lapsen kasvu- ja kehitysvaihe, lapsen paino ja pituus
lasten lääkehoidon riskitilanteet
perheen psykososiaaliset ja kulttuuriset tekijät
Arja & Helena 18.6.2013
Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
rauhallinen ympäristö – lääkehoidon rutiinit voidaan
tehdä rauhassa ja keskeytyksittä henkilökunnan välinen hyvä ja avoin kommunikaatio –
uskallus esittää kysymyksiä ja valvoa myös toisten työtä kaksoistarkastusten tärkeys suullisten lääkemääräysten muuttaminen kirjalliseksi turvajärjestelmien selkiyttäminen ja pelkistäminen (ei
vain uusien kehittämistä) oikea potilas, lääke, annos, antoaika ja antoreitti
Arja & Helena 18.6.2013
LÄHTEET: Hollmen A. 2010. Turvallinen lääkehoito – kansainvälinen
kirjallisuuskatsaus. Laurea ammattikorkeakoulu.
Karttunen M. 2012. lihaksensisäinen injektio vatsanpuoleiselle pakaralihasalueelle. Sairaanhoitaja. 3, 48-49
Kouvalainen K., Rantanen P., & Uhari M. toim. 2001. Lapsi ja lääke. Hämeenlinna. Kustannus Oy Duodecim
Saano S. & Taam-Ukkonen M. 2013. Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.Storvik_
Sydänmaa S., Talvensaari H., Kaisvuo T. & Uotila N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Arja & Helena 18.6.2013