lasten perhehoidon toimintaohje · perhehoito on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja...
TRANSCRIPT
LASTEN PERHEHOIDON
TOIMINTAOHJE
Ilmajoki, Jalasjärvi, JIKky Kurikan sosiaalitoimi
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
2
Sisältö
1 JOHDANTO .................................................................................................................................... 3
2 PERHEHOITO .............................................................................................................................. 3
2.1 Mitä on lasten perhehoito? ......................................................................................... 3
2.2 Kuka voi ryhtyä lasten perhehoitajaksi ....................................................................... 4
3 LASTEN PERHEHOIDON PROSESSIKUVAUS ..................................................................... 5
4 LASTEN PERHEHOITOA MÄÄRITTELEVÄT SUUNNITELMAT JA SOPIMUKSET…….8
5 KÄYNNISTÄMISKORVAUS ....................................................................................................... 10
6 HOITOPALKKIO ............................................................................................................ 10
7 KULUKORVAUS ............................................................................................................ 11
7.1. Kulukorvauksen määrä ja siihen sisältyvät menot ................................................... 11
7.2. Erityisten kustannusten korvaaminen...................................................................... 12
7.2.1. Terveydenhuolto ja terapiat ................................................................................ 152
7.2.2. Opiskelukustannukset .......................................................................................... 13
7.2.3. Harrastukset ja lomanvietto .................................................................................. 14
8 JÄLKIHUOLTO ............................................................................................................................. 15
LIITE1: LASTENSUOJELUN PERHEHOITOA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ…………….17
LIITE 2: KUNTIEN PERHEHOIDOSTA VASTAAVIEN YHTEYSTIEDOT……………….....18
3
1. Johdanto
Lastensuojelun perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto 1.1.2012 alkaen lastensuojelun lakiuudistuksen myötä. Perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa toteutetaan. Toimintaohje sisältää tietoa perhehoidon käytännöistä, menettelytavoista ja tuen muodoista, joten se palvelee molempia perhehoidon osapuolia, perhehoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Toimintaohjeen tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö Ilmajoen ja Jalasjärven kuntiin sekä JIKky Kurikan sosiaalitoimeen sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään. Edellä mainitut tahot toteuttivat yhteisen Lastensuojelun perhehoidon kehittäminen – hankkeen vuonna 2012. Hankkeen tavoitteena oli kehittää alueen perhehoitoa, rekrytoida ja valmentaa uusia perhehoitajia lastensuojelun tarpeisiin sekä laatia yhteinen lastensuojelun perhehoidon toimintamalli kuntien käyttöön. Hankkeen ohjausryhmän jäseninä olivat Ilmajoen sosiaalijohtaja Tytti Luoto, Jalasjärven johtava sosiaalityöntekijä Eija Hautamäki, Kurikan johtava sosiaalityöntekijä Liisa Anttonen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtava sosiaalityöntekijä Paula Uusi-Hakala. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ja hankkeessa oli osa-aikainen projektityöntekijä, ajalla 1.1. - 31.5.2012 Lisa Sipilä ja ajalla 1.9. – 31.12.2012 Heini Kiukkonen. Kevään 2012 aikana hankkeessa koulutettiin neljä uutta sijaisperhettä hankekuntien käyttöön. Syksyllä 2012 hankkeen tavoitteena oli järjestää toinen Pride – valmennus, mutta uutta valmennusta ei osallistujapulan takia saatu toteutettua. Hankkeen aikana perustettiin kuntien yhteinen sijaisperheiden ja tukiperheiden rekisteri. Rekisteriin otettiin mukaan myös aiemmin koulutettuja ja sijaisperheenä pitkään toimineita perheitä. Hanke päättyi vuoden 2012 lopussa, mutta yhteistyö lasten perhehoidon kehittämisessä jatkuu hankkeeseen osallistuneiden kuntien kesken. Yhteistyönä järjestetään mm. sijaisperheiden työnohjaus perhehoidon rekisterissä oleville perheille. Rekisteriä ylläpitää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
2. Perhehoito
2.1. Mitä on lasten perhehoito?
Lasten perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa. Lasten perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta ja muuta huolenpitoa ei voida järjestää muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvin ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Lapsen perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista ja se perustuu aina lapsen palvelutarpeeseen. Sijaiskodilla tarkoitetaan perhehoitajalain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen perhehoitajan omassa kodissaan antamaa lapsen hoitoa ja kasvatusta siten, että lapsi ja perhehoitaja asuvat yhteisessä kodissa Lastensuojelun perhehoitoa ohjaava lainsäädäntö on koottu liitteeseen, liite 1.
4
Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on lisäksi edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lain mukaan lasten perhehoidon tavoitteena on antaa lasten perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Lasten perhehoito mahdollistaa lapselle lämpimän kiintymyssuhteen syntymisen ja antaa mallin perhe-elämästä. Perhehoidossa oleva lapsi on joko lastensuojelun avohuollon asiakas tai huostaan otettu. Myös jälkihuolto voidaan toteuttaa perhehoitona 21 - ikävuoteen saakka.
2.2 Kuka voi ryhtyä lasten perhehoitajaksi?
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajan sopivuutta harkitessaan on kiinnitettävä erityistä huomiota kodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan lapsen tarpeet hänen etunsa mukaisesti. Perhehoitajan tulee suojella ja hoivata lasta, tukea lasta ja seurata hänen kehitystään, tukea lapsen yhteydenpitoa hänelle läheisiin ihmisiin ja sitoutua lapseen. Lisäksi on huomioitava perhehoitajan yhteistyökyky ja -mahdollisuudet perhehoitoon sijoitettavan lapsen ja lapsen läheisten henkilöiden ja sijoittavan tahon kanssa.
Vuoden 2012 alussa voimaan tulleen perhehoitajalain muutoksen mukaan perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus ennen kuin hän voi toimia perhehoitajana. Valmennuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on antaa sekä perhehoitajaksi aikoville että valmennuksen järjestäjille mahdollisuus arvioida osallistujien valmiuksia toimia perhehoitajina. Perhehoidossa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Tässä lasketaan mukaan hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Tämä lukumäärä voidaan ylittää ja hoitaa enintään seitsemää lasta, tällöin kuitenkin vaaditaan toiselta hoitajalta (perheenjäseneltä) tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä kunta pyytää perhehoitajalta nähtäväksi rikosrekisteriotteen, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi:
- perhehoitaja on vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota lapselle kodin tarvittaessa aikuisuuteen asti
- perheenjäsenten ihmissuhteet ja elämäntilanne ovat kunnossa, perheen talous on vakaa
- perheellä on kyky vastata lapsen tarpeisiin, kasvatukseen ja huolenpitoon - perheellä on riittävästi aikaa lapselle - perhehoitajana voi toimia myös yksinäinen henkilö
5
- perhehoitajan terveydentila on hyvä, tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto - perhehoitajan ikä vastaa suurin piirtein perhehoitoon sijoitetun lapsen vanhempien
ikää, poikkeuksena sukulaissijoitukset isovanhemmille - perhe on yhteistyökykyinen, yhteistyötahoja ovat lapsen biologiset vanhemmat,
lähiomaiset, sosiaalityöntekijät ja muut yhteistyötahot Ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle ovat esim.
- rikosrekisterimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksiin
- perheessä käynnissä oleva aktiivinen lastensuojeluasiakkuus - fyysiset ja psyykkiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan
toimintakyvyn laskua - mielenterveyden häiriöt ja sairaudet - päihdeongelma - puoliso tai joku muu perheenjäsenistä vastustaa Pride-valmennukseen tuloa tai
sijoitusta - asuinkunnan arvio perheen sopimattomuudesta perhehoitajuuteen - hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta
3. Lasten perhehoidon prosessikuvaus
Perhehoito on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja sen järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää lasten perhehoidon palvelukokonaisuuden itsenäisesti eli rekrytoida, valmentaa, kouluttaa ja järjestää tuen perhehoitajille. Perhehoitaja on toimeksiantosopimussuhteessa kuntaan. Kunta voi myös ostaa perhehoidon sosiaalipalveluja tuottavalta yritykseltä. Yritysmuotoista perhehoitoa säätelee laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta.
Prosessi sijaisperheeseen
Perhehoidon onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että perhehoitaja on saanut tehtäväänsä ennakkovalmennuksen, sijoitusprosessi tehdään huolellisesti ja perhehoitoa tarvitseva sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Perhehoidossa sijoituksen odotusaika vaihtelee viikosta jopa yli vuoteen.
Perhehoidon vaiheita ovat • perhehoidosta kiinnostunut ottaa yhteyttä perhehoitoa järjestävään tahoon saa
neuvontaa, ohjausta ja tietoa perhehoidosta sekä prosessin jatkumisesta. Kuntien yhteystiedot löytyvät liitteestä, liite 2.
• työntekijöiden ja perheen tutustumistapaaminen, perustietolomakkeiden täyttäminen, tietoa valmennuksesta jne.
• ennakkovalmennus, ryhmä- tai perhekohtainen, valmiuksien arviointi ja hyväksymispäätös
• sijoitusprosessi käynnistyy lapsen vastuusosiaalityöntekijän arvioinnilla sijoitettavan tarpeista ja perhehoitajan valmiuksista vastata näihin tarpeisiin.
6
Sijoitusprosessi sisältää:
• tieto sijoitettavasta, erityiset hoidon ja tuen tarpeet. (mm. lapsen terveydentila tulee tutkia sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä) sijoitettavan omat toivomukset ja mielipide, sijoitettavan vanhempien ja läheisten mielipide, välimatka yhteydenpidon kannalta, yhteistyövalmiudet,
• perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan, perhehoitajalla on oikeus saada per-hehoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot sijoitettavan elämän tilanteesta, historiasta ja terveydentilasta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000, 17 §).
• tutustuminen ja tapaamiset sijoitettavan ja hänen läheistensä kanssa • sijoitettavan tarvitsemien muiden palveluiden saamisen varmistaminen
perhehoitajan asuinpaikkakunnalla • sijoituspäätös • toimeksiantosopimuksen tekeminen • sijoittaminen, perhehoito käynnistyy, hoidettavan asiakassuunnitelman tekeminen • yhteistyö perhehoitajan ja sijoittavan tahon toimeksiantosopimuksen ja hoidettavan
asiakassuunnitelman pohjalta.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävät lasten perhesijoituksessa
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa sijaishuollon sijoitusprosessia, huolehtii tarvittavien sopimusten ja suunnitelmien tekemisestä ja eri osapuolten kuulemisesta lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.
Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä tehtäviin lastensuojelun perhehoidon prosessissa kuuluu seuraavat asiat:
• sosiaalityöntekijä ilmoittaa sijoituksesta lapsen sijoituskuntaan ja huostaan otetun lapsen osalta maistraattiin
• huolehtii lapsen sosiaaliturvaetuuksien hakemisesta ellei niitä ole haettu ennen sijoituksen alkamista
• sosiaalityöntekijä huolehtii lapsen etuuksien perimisestä kunnalle • sosiaalityöntekijä huolehtii, että lapsilisä siirtyy sijaisperheelle; sijaisperhe täyttää
Kelalle muutosilmoituksen ja sosiaalityöntekijä antaa suostumuksen siirrolle
7
Perhehoitoon sijoittaminen
Perhehoito Jälkihuolto/ Perhehoidonpäättymin
en
Sijoitettavan tarpeiden arviointi
-perhehoitajan ja sijaisvanhemman
valmiudet
Palveluiden saannin
turvaaminen ja viranhaltijapäätö
kset
Asiakassuunnitelma
Toimeksiantosopimus
Tutustuminen Muutto perheeseen
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON KOKONAISUUS
Vastuusosiaalityöntekijän tehtävät
Perhehoidon sosiaalityö
Perhehoitajan tukeminen ja perhehoidon
valvonta
Perhehoitajan tarvitsemien
tukipalveluiden järjestäminen
Sijoitetun tarvitsemien
tukipalveluiden järjestäminen
Perhehoitoon sijoitetun tarpeiden arviointi
Asiakassuunnitelma
Toimeksiantosopimuksen irtisanominen
ja tarvittavat viranhaltijapäätökset
Hallittu perhehoidon päättäminen
8
4. Lasten perhehoitoa määrittelevät suunnitelmat ja sopimukset
4.1 Asiakassuunnitelma
Lastensuojelussa on aina tehtävä asiakassuunnitelma tilapäistä neuvontaa ja ohjausta lukuunottamatta. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.
Avohuollon asiakassuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat
- lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve - ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan - palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan - arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan - asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan
- sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet - erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle - erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen
hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille - miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja
muiden lapsen läheisten henkilöiden kanssa - miten lapsi voi tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa
sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää ja keskustella häntä itseään tai sijaishuollon toteutumista koskevista asioista
- miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan - lapselle maksettavat käyttövarat - miten huomioidaan lapsen edun mukaisella tavalla perheen jälleenyhdistäminen - asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta tai tukitoimien järjestämisestä
Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille.
Asiakassuunnitelman tekemiseen osallistuvat lapsen vanhemmat, tarvittaessa lapsen muut läheiset, perhehoitajat ja eri viranomaistahot sekä lapsi itse riippuen iästä ja kehitystasosta. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Avohuollon määräaikaisissa sijoituksissa asiakassuunnitelma tarkistetaan kolmen kuukauden välein. Asiakassuunnitelma annetaan 12-vuotta täyttäneelle lapselle, vanhemmille ja sijaisperheelle.
4.2 Toimeksiantosopimus
Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa sijaisperhe ja sijoittava kunta sopivat lasten perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus sitoo sen tekijöitä noudattamaan sopimusta. Sopimus tehdään perhehoidosta vastaavan
9
kunnan tai kuntayhtymän ja perheen molempien vanhempien kanssa yhdessä. Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisesta lasten perhehoidosta.
Toimeksiantosopimus tulee tehdä ennen lapsen sijoittamista perheeseen. Sopimus tulee tarkistaa tilanteen muuttuessa ja toisen sopijapuolen sitä esittäessä. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti ja sopimuksen tarkastaminen edellyttää neuvottelua. On muistettava, ettei toimeksiantosuhde ole työsuhde eli sijaisperhe ei ole työsuhteessa kuntaan.
Toimeksiantosopimuksesta tulee käydä ilmi:
• perhehoitajalle maksettavan palkkion määrä • perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen
sekä perhehoidossa olevan henkilön kuukausittainen käyttövarojen maksaminen • perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityiskustannusten
korvaaminen • hoidon arvioitu kesto • perhehoidossa olevan henkilön oikeudet, tukitoimet, harrastustoiminta sekä näiden
toteuttamisen tarpeelliset toimenpiteet • perhehoitajan oikeudet vapaaseen, sen toteuttamiseen sekä palkkion ja
kustannusten maksaminen vapaan ajalta • perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus ja koulutus sekä näiden
toteuttaminen • toimeksiantosopimuksen irtisanomisen periaatteet • tarvittavat muut perhekotia ja perhehoitoa koskevat seikat
Perhehoitajalaissa on määritelty toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen. On tärkeää muistaa erottaa irtisanominen ja purkaminen toisistaan. Jos sijaisperhe ja siellä annettava kasvatus ja hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi ja ellei sovituilla toimenpiteillä saada muutosta ajalliseksi, voidaan sopimus purkaa.
Toimeksiantosopimus löytyy kunkin kunnan omasta tietojärjestelmästä.
4.3 Perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet
Lapsen perhehoitajalla on oikeus ja myös velvollisuus kaikkiin toimeksiantosopimuksessa oleviin asioihin. Lastensuojelulakiin ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista perustuen lasten perhehoitajalla on oikeus saada tietoja sijoitettavan elämäntilanteesta, terveydentilasta ja historiasta, jotka olennaisesti liittyvät ja vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen ja niiden tukemiseen. Lasten perhehoitaja kuuluu peruseläketurvan ja tapaturmavakuutuksen piiriin.
Lisäksi perhehoitajalaissa säädetään, että perhehoitajalla on oikeus yhden arkipäivän vapaaseen jokaista kuukautta kohden, jona perhehoitaja on toiminut tehtävässään vähintään 14 vuorokautta. Pitämättömät vapaapäivät korvataan rahana.
Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja sitoutuu asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti luomaan lapselle turvallisen ja virikkeitä antavan kasvu- ja hoitoympäristön. Perhehoitaja sitoutuu tukemaan hoidettavan kehitystä ja huomioimaan hänen erityistarpeensa. Sijaisperheen tehtävänä on tukea hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpitoa ja suhteita. Sijaisperheen tulee turvata perhehoitoon sijoitetulle
10
oikeudet tasavertaiseksi perheenjäseneksi muun perheen rinnalla. Sijaisvanhempien on ilmoitettava sijaisperhettä koskevista mahdollisista muutoksista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä arvioida perhehoitoa yhdessä vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.
Lain nojalla perhehoitajaa sitoo elinikäinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Sijoituksen päättyessä sijaisperhe palauttaa lasta koskevat asiakirjat lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Kuukausikooste
Sosiaalityöntekijä voi sopia perhehoitajan kanssa koosteen tekemisestä kuukauden – kolmen kuukauden välein.
5. Käynnistämiskorvaus
Perhehoitajalain 3 § :n mukaan perhehoitajalla maksetaan käynnistämiskorvausta. Käynnistämiskorvauksella korvataan lapsikohtaisesti hoidon käynnistämisestä aiheutuvia hankintoja, mahdollisia muutostöitä ja alkuvaiheessa tarvittavia perushankintoja. Perhehoidon käynnistämisvaiheessa sijaisperhe hankkii perheeseen sijoitettavalle lapselle välttämättömät tarvikkeet. Tällaisia voivat olla esim. sänky, hoitopöytä, kirjoituspöytä, vuodevaatteet, rattaat ja turvaistuin. Käynnistämiskorvauksella hankittavista tarvikkeista tulee keskustella ennen hankintoja perhehoidon sosiaalityöntekijän kanssa.
6. Hoitopalkkio
Perhehoitajalain 2 §:n mukaan perhehoitajalla on oikeus saada tehtävästään hoitopalkkiota. Laissa on määritelty hoitopalkkion alaraja. Toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa.
Perhehoitaja voi myös kieltäytyä hoitopalkkiosta. Hoitopalkkion enimmäismäärää ei ole laissa säädetty. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Palkkiota pienentävänä seikkana ei voida pitää lapsen koulussa tai päivähoidossa olemista, koska sijaisvanhemmalla on ympärivuorokautinen vastuu lapsesta.
Ilmajoen kunnassa, JIKky Kurikan sosiaalitoimessa sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä lasten perhehoidon hoitopalkkio on 1.1.2014 alkaen 750 euroa/kk. Jalasjärven kunnassa hoitopalkkio on 700,28 euroa/kk. Jalasjärven kunnassa päätös hoitopalkkion korottamisesta tehdään myöhemmin.
Hoitopalkkio voidaan tarvittaessa maksaa korotettuna. Hoitopalkkion korotus perustuu sosiaalityöntekijän tekemään arvioon lapsen hoidon vaativuudesta ja sitovuudesta. Päätös hoitopalkkion korottamisesta voi olla määräaikainen.
11
Hoitopalkkion korotuksen määrää arvioitaessa sosiaalityöntekijä arvioi esimerkiksi seuraavia asioita:
• lapsen kokoaikaisen valvonnan tarve on sairauden, hoidon tai lääkityksen vuoksi tavanomaista suurempi
• lapsen tarvitsema erityinen hoidon tarve ja yhtämittainen hoito, opastus ja avustaminen päivittäisissä toiminnoissa (syöminen, pukeminen, koulunkäynti, vapaa-aika) vie päivittäin paljon aikaa
• kiintymykseen liittyvät pulmat • lapsen haastava käyttäytyminen, lapsen mielenterveyden, kehityksen tai
käyttäytymisen häiriö, lapsen väkivalta-/traumakokemus vaikuttaa lapsen kehitykseen ja hoitoisuuteen
• hoitotyö vaatii perhehoitajan kotona olemista • lapsen tarvitsema terapia tai kuntoutus • lapsi saa Kelan vammaistukea • lapsen lähiverkoston kanssa tehtävä yhteistyö on haasteellista • lapsi tarvitsee henkilökohtaisen avustajan päivähoidossa tai koulussa • sijaishuoltopaikan muutos
Perhehoitajan lomat korvataan rahana kerran vuodessa kesäkuulla ajalta 1.6.-31.5. ellei perhehoitaja ole pitänyt lomaa. Lomakorvauksen suuruus määräytyy laskemalla hoitopalkkion vuorokausihinta ja kertomalla se kertyneiden lomapäivien määrällä.
Lomakorvaus lasketaan seuraavan kaavan mukaan:
hoitopalkkio (eur/kk) x lomapäivien määrä / vuosi _______________________________________ = lomakorvaus euroa /vuosi 30 (päivää /kk)
7. Kulukorvaus
7.1. Kulukorvauksen määrä ja siihen kuuluvat menot Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 §:n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin vuosimuutoksen mukaisesti.
Kulukorvaus on perhehoitajille verotettavaa tuloa, koska se käsitellään työkorvauksena verotuksessa. Perhehoitaja voi vähentää maksetun määrän verotuksessa tulonhankkimiskuluna. Perhehoitaja voi hakea verokortin, jossa kulukorvaus on huomioitu.
Ilmajoen kunnassa, JIKky Kurikan sosiaalitoimessa sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä lasten perhehoidon kulukorvaus on 1.1.2014 alkaen
0 - 12 v. 490 euroa/kk 13 - 18 v. 560 euroa/kk
12
Jalasjärven kunnassa maksetaan kulukorvausta 462,40 e/kk. Jalasjärven kunnassa päätös kulukorvauksen korotuksesta tehdään myöhemmin. Lapsilisä ja vammaistuet maksetaan yleensä suoraan perhehoitajalle.
Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön:
• ravintomenot
• tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata (mm. käsikauppalääkkeet, terveyskeskusmaksut)
• pesuaineet ja hygieniatuotteet
• asumiskustannukset
• vaatetus
• tavanomaiset virkistys- ja harrastusmenot (uimahallikäynnit, elokuvat jne)
• lapsen käyttövarat
• puhelinmaksut
Suositellaan, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen.
Käyttövaroista säädetään tarkemmin lastensuojelulain 55 pykälässä. Lapsen sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Käyttövarojen maksamisesta tehdyt kirjaukset on perhehoitajan lähetettävä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijälle vuosittain.
Kulukorvausta korottavana tekijöitä voivat olla vammasta tai sairaudesta johtuva normaalia suurempi kulutus, normaalia suuremmat matkakulut tai yhteydenpitokulut.
Kulukorvauksen korotuksesta tekee päätöksen sosiaalityöntekijä. Sijaisperheet eivät anna ns. ruokarahaa lapsen biologisille vanhemmille tapaamisten yhteydessä.
7.2. Erityisten kustannusten korvaaminen
Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen ja perhehoidossa olevan lapsen tulisi voida viettää mahdollisimman normaalia elämää mm. harrastusten osalta. Lain mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Tässä kohdassa voidaan sopia myös lapsen lomanvietosta ja harrastuksista johtuvien erityisten kulujen korvaamisesta.
7.2.1. Terveydenhuolto ja terapiat
Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kustannukset voidaan liittää maksettavaksi
13
varsinaisen kulukorvauksen yhteydessä. Vaihtoehtoisina menettelytapoina voivat olla maksusitoumus, sijoittaja maksaa aiheutuneet kulut suoraan tai perhehoitaja saa korvauksen kuitteja vastaan.
Erikseen korvataan
• reseptilääkkeiden kustannukset, omavastuuosuus 50 e/vuosi • sairaala- ja poliklinikkamaksut • silmälasit ja piilolasit • sovitut terapiasta aiheutuvat kulut • terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada
korvausta Kelan sairausvakuutuksesta, • muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot.
Kelan vammaistuen perusteena olevan sairauden aiheuttamia kuluja korvataan ainoastaan vammaistuen ylittävältä osalta, jos vammaistuki maksetaan suoraan sijaisperheelle. Kaikkiin terapioiden ja terveydenhoidon kuluihin tulee ensisijaisesti hakea Kelan korvauksia.
7.2.2. Opiskelukulut
Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa. Opintotuki maksetaan perhehoidossa nuorelle itselleen eikä sitä peritä hoidon korvaukseksi.
Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten
• oppikirjat • erityisvaatetus • muut välttämättömät erityisvälineet • matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) • opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. • tietokone, jos opiskeluun liittyen tarvitsee oman tietokoneen
Hankinnat korvataan esitettyjä laskuja tai kuitteja vastaan.
Perhehoidossa olevan/olleen alle 21-vuotiaan nuoren keskiasteen tai lukion sekä ensimmäisen ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Mikäli nuori kuitenkin nostaa opintolainan, sovitaan hänen kohdallaan taloudellinen avustaminen erikseen.
7.2.3. Harrastukset ja lomanvietto Säännöllisestä harrastuksesta aiheutuvia kustannuksia ja harrastuksen matkakuluja korvataan enintään 500 e/vuosi.
14
Lapsen lomanvietosta aiheutuneita kustannuksia voidaan harkinnalla korvata enintään joka toinen vuosi 500 e/vuosi. Summa kattaa lapsen passin hankinnasta ja matkustajavakuutuksesta aiheutuneet kulut.
Hankinnoista, harrastusten kustannuksista ja lomanvietosta on sovittava etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Kustannukset korvataan esitettyjä kuitteja vastaan.
7.2.4. Matkakustannusten korvaaminen
Perhehoitajille maksetaan matkakorvaus, jos he ovat huolehtineet lapsen hausta luokseen ja/tai paluukyydityksestä takaisin vanhemmilleen.
Sijaisperheelle korvausta maksetaan tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin ja tapaamisiin. Lapsen terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Kelan sairausvakuutuksesta. Perhehoitajille korvataan matkakulut todellisen suuruisina tai omaa autoa käytettäessä KVTES:n mukaisesti. Matkakulujen korvaamisesta sovitaan asiakassuunnitelmassa. Tavallisia lapsen ja perheen arkeen liittyviä matkoja ei korvata.
7.2.5. Muut erityiset kustannukset
Päivähoitokulut maksaa sijoittavan kunnan sivistystoimi/varhaiskasvatus. Perhehoitajalle ei määritellä päivähoitomaksua sijoitetun lapsen osalta. Kunnallisen päivähoidon kustannukset ja julkisen sektorin tuottamaan kerhotoimintaan osallistumisen kustannukset korvataan. Sijoituskunnan päivähoito pyytää maksusitoumuksen sijoittajakunnan päivähoidolta.
Muista erityisistä tarpeista johtuvat menot keskusteltava erikseen sosiaalityöntekijän kanssa.
8. Jälkihuolto
Lastensuojelulain 75 §:n mukaan lapselle tai nuorelle on järjestettävä jälkihuolto,
1. kun huostaanottoon liittyvä kodin ulkopuolinen sijoitus päättyy 2. kun avohuollon tukitoimena järjestetty kodin ulkopuolinen sijoitus päättyy.
Avohuollon sijoituksen on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistua yksin lapseen, jotta kunnalle syntyisi velvollisuus järjestää jälkihuoltoa.
Jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun on kulunut viisi vuotta siitä, kun lapsi on viimeksi ollut lastensuojelun asiakkaana sijoituksen jälkeen. Muutoin jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta.. Jälkihuollossa olevalle on laadittava asiakassuunnitelma. Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa tulee ilmetä
• jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet • erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle
15
• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, huoltajille tai muille henkilöille, jotka ovat vastanneet hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan
• miten toimitaan yhdessä lapsen / nuoren ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa • arvioitu aika tavoitteiden toteutumiselle.
Jälkihuollon tukimuotoja ovat esim. neuvonta ja ohjaus, tukihenkilö tai -perhe sekä harrastusten, opiskelun ja työssäkäynnin tukeminen.
Jälkihuollossa olevan nuoren kohdalla neuvotellaan tapauskohtaisesti maksettavista korvauksista. Tapauskohtaisesti arvioidaan esimerkiksi miten paljon sijaisperheen tukea nuori tarvitsee itsenäistymisvaiheessa tai miten nuoren omat tulot vaikuttavat hoitopalkkioon. Jos itsenäistyvä nuori asuu kokoaikaisesti sijaisperheessä ja käy koulua, maksetaan kulukorvaus ja hoitopalkkio täysimääräisenä.
Jos jälkihuollossa oleva nuori käy koulua toisella paikkakunnalla ja viettää viikonloput ja loma-ajat sijaisperheessä, maksetaan alle 18- vuotiaan nuoren sijaisvanhemmille kulukorvaus ja palkkio täysimääräisenä. Yli 18-v jälkihuollossa olevan nuoren sijaisvanhemmille maksetaan puolet kulukorvauksesta, jos nuori opiskelee tai on asepalveluksessa/siviilipalveluksessa toisella paikkakunnalla ja viettää viikonloput ja lomat sijaisperheessä. Hoitopalkkiota määriteltäessä näissä tilanteissa arvioidaan nuoren sijaisperheeltä tarvitseman tuen tarve.
9. Itsenäistymisvarat
Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle, lastensuojelulain (417/2007) 77 §:n mukaan, nuoren itsenäistymistä varten on kuukausittain varattava itsenäistymisvaroja vähintään 40 % lapsen tai nuoren sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 § :ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista tai saamisista. Näitä tuloja ovat mm. lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänestä maksettavat jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja maksetaan sitä varten. Laissa ei säädetä tuen vähimmäis- tai enimmäismäärästä. Lapselle maksettava ryhmähenkivakuutus on kertakaikkinen tulo, joka voidaan ottaa huomioon asiakasmaksua ja itsenäistymisvaroja määrättäessä.
Lapselle kertyneitä itsenäistymisvaroja ei voida käyttää osaksikaan hoidon korvaamiseen.
Lapsilisää ei huomioida tulona mukaan laskettaessa itsenäistymisvaroja.
Jos lapsella tai nuorella ei ole tuloja, jotka kerryttävät itsenäistymisvaroja, on sosiaalihuollon velvollisuutena tukea itsenäistymässä olevaa nuorta kustannuksissa, jotka aiheutuvat asumisesta, koulutuksesta tai muista itsenäistymiseen liittyvistä toiminnoista. Sosiaalihuolto päättää itsenäistymisvarojen maksuajankohdasta. Lähtökohtana on, että itsenäistymisvarat täytyy antaa lapselle tai nuorelle jälkihuollon päätyttyä tai lapsen tai
16
nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään silloin, kun nuori täyttää 21 vuotta.
Kunnan on huolehdittava, että itsenäistymisvarat käytetään lapsen itsenäistymistä tukevaan toimintaan tai hankintoihin. Arviointi tehdään yhdessä lapsen ja hänen huoltajansa tai nuoren kanssa. Jos kyseessä on alaikäinen huostassa tai jälkihuollossa oleva lapsi, itsenäistymisvarojen käyttö edellyttää aina myös lapsen edunvalvojan (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) suostumusta. Suostumus voidaan pyytää kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen suostumus kirjataan lasta koskeviin asiakirjoihin.
17
Liite 1.
LASTENSUOJELUN PERHEHOITOA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ
Lasten perhehoitoa, sen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat seuraavat lait ja asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
• Perhehoitajalaki (312/92) • Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) • Lastensuojelulaki (417/2007) • Laki lastensuojelulain muuttamisesta (88/2010) • Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) • Sosiaalihuoltolaki (710/82) • Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja asetus (912/92) • Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
18
Liite 2. KUNTIEN PERHEHOIDOSTA VASTAAVIEN YHTEYSTIEDOT
Ilmajoki
Sosiaalijohtaja Tytti Luoto
puhelin 044-4191 250
PL 23, 60801 ILMAJOKI
Jalasjärvi
Johtava sosiaalityöntekijä Eija Hautamäki
puhelin 044 – 5501879
PL 12 61601 Jalasjärvi
JIKky Kurikan sosiaalitoimi
Johtava sosiaalityöntekijä Liisa Anttonen
puhelin 050 383 8833
Asematie 5, 61300 Kurikka
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
Johtava sosiaalityöntekijä Paula Uusi-Hakala
puhelin 043 – 820 0478
PL 100 61801 Kauhajoki