LASTEN YLIPAINOISUUS JA SIIHEN

LIITTYVÄT INDIKAATTORIT

Raahen seutukunnassa

Matleena Autio

Pro gradu -tutkielma

Kansanterveystiede

Itä-Suomen yliopisto

Lääketieteen laitos

Huhtikuu 2019

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta

Lääketieteen laitos

Kansanterveystiede

AUTIO, MATLEENA: Lasten ylipainoisuus ja siihen liittyvät indikaattorit Raahen

seutukunnassa

Pro gradu -tutkielma, 38 sivua

Ohjaajat: FT, dosentti Irma Nykänen; FT, dosentti Tiina Rissanen

Huhtikuu 2019_________________________________________________________

Avainsanat: ylipaino, imetys, suun terveys, lapset, terveyden edistäminen

Lasten ylipainoisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Ylipainoisilla

lapsilla on normaalipainoisia suurempi todennäköisyys tulla lihaviksi aikuisena.

Lihavuus on monien pitkäaikaissairauksien merkittävä riskitekijä. Imetyksen kestolla on

tutkimusten mukaan käänteinen yhteys ylipainon kehittymiseen. Myös ylipainoisuuden

ja karieksen välillä on havaittu yhteys, mutta tulokset ovat osittain kiistanalaisia. Tämä

tutkimus toimii Raahen seutukunnan Terveellinen lapsuus -hankkeen alkukartoituksena.

Hankkeen päätavoite on lasten ja nuorten ylipainoisuuden kääntyminen laskuun.

Tutkimuksessa selvitettiin ylipainoisten osuus yksi- ja viisivuotiaissa, sekä ensimmäisen

ja viidennen luokan oppilaissa vuosina 2014 – 2017 (n = 4 150), äitien imetysaktiivisuus

lapsen ollessa kahden ja kuuden kuukauden ikäinen vuonna 2018 (n = 349), sekä

tervehampaisten osuus ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaissa lukuvuosina

2014/2015 – 2016/2017 (n = 2 426). Tutkimuksessa käytettiin erillisiä

poikkileikkausaineistoja, jotka saatiin Avohilmo -rekisteristä ja Raahen seutukunnan

potilastietojärjestelmästä. Aineistot taulukoitiin, ja sukupuolten sekä ikäryhmien välisiä

eroja testattiin χ2 -testillä.

Ylipainoisten lasten osuus oli tutkimusjakson aikana alle kouluikäisillä noin 14 %,

ensimmäisen luokan oppilailla 17 % ja viidennen luokan oppilailla 22 %. Ylipainoisten

osuus oli yksivuotiaita lukuun ottamatta suurempi pojissa kuin tytöissä. Äideistä 86 %

imetti lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen ja 69 % äideistä lapsen iän ollessa kuusi

kuukautta. Tervehampaisia oli ensimmäisen luokan oppilaissa yli 90 % ja viidennen

luokan oppilaissa 75 % tutkimusjakson aikana.

Tulokset vastaavat koko Suomea koskevista, lasten ylipainoisuutta käsittelevistä

tutkimuksista saatuja tuloksia. Äitien imetysaktiivisuus Raahen seutukunnassa on

suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Tervehampaisten viidesluokkalaisten osuus on

Raahen seutukunnassa suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Näitä tuloksia voidaan

käyttää vertailuaineistona sekä Terveellinen lapsuus -hankkeen toimenpiteiden

vaikuttavuutta arvioitaessa että kansallisissa lasten ylipainoisuutta käsittelevissä

katsauksissa.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Health Sciences

School of Medicine

Public Health

AUTIO, MATLEENA: Children´s overweight and related indicators in Raahe Region

Master´s thesis, 38 pages

Tutors: PhD, Adjunct Professor Irma Nykänen; PhD, Adjunct Professor Tiina Rissanen

April 2019_________________________________________________________

Keywords: Overweight, Breast Feeding, Oral Health, Children, Health Promotion

Children´s overweight has increased in Finland in the past decades. Overweight children

are more likely to become obese adults than normal weight children. Obesity is a

significant risk factor for several chronic diseases. Studies suggest that the duration of

breastfeeding has inverse relationship to obesity. Furthermore, a connection between

obesity and dental caries has been noticed but results are controversial. This is a baseline

study of the Healthy Childhood -programme in the Raahe Region, which aims to decrease

overweight rates in children and adolescents.

This study investigates the overweight rates in one- and five-year-olds and first and fifth

class pupils during 2014 – 2017 (n = 4,150), the breastfeeding activity of mothers with

two- and six-month-old infants in 2018 (n = 349) as well as the rate of pupils with healthy

teeth in the first and the fifth class during the school years 2014/2015 – 2016/2017 (n =

2,426). The study consists of separate cross-sectional data, which were retrieved from the

Avohilmo register, and the patient information system of the Raahe region. The data was

tabulated and differences between genders and age groups were evaluated with χ2 test.

The proportion of overweight children during the study period was approximately 14 %

in under school-aged, and 17 % in first and 22 % in fifth class pupils. The proportion of

overweight children was higher in boys than in girls, in all age groups except in the one-

year-olds. 86 % of mothers with two-month-old and 69 % of mothers with six-month-old

infant breastfed their child. The proportion of pupils with healthy teeth was over 90 % in

the first class and 75 % in the fifth class during the study period.

These results are consistent with the results of the nationwide studies considering

children´s overweight in Finland. The breastfeeding activity of mothers in Raahe region

was higher than in Finland on average. The proportion of fifth class pupils with healthy

teeth was higher in Raahe region than in Finland on average. These results can be used

as a baseline data in both, evaluating the effectiveness of the Healthy Childhood -

programme actions, and in the nationwide studies considering the children´s overweight.

KIITOKSET

Lämpimät kiitokseni teille, johtaja Hannu Kallunki, hoitotyön johtaja Minna Alatalo,

suunnittelija Karita Pesonen, sekä Anna Pehkonen ja Anna-Kaisa Ruotsalainen Raahen

seudun hyvinvointikuntayhtymästä. Te olette toistuvasti antaneet ammattitaitoanne ja

aikaanne käyttööni, vastanneet kaikkiin kysymyksiini ja pyyntöihini, sekä saaneet minut

tuntemaan itseni tervetulleeksi hankkeeseenne ja työyhteisöönne.

Ulla Frantti-Malinen ja Ulla Ollinkoski tarjosivat minulle mahdollisuuden päästä mukaan

Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -hankkeeseen. Ilman teitä tämä yhteistyö ei olisi

koskaan toteutunut. Kiitos. Lisäksi haluan kiittää Päivi Mäkeä, sekä Esko Levälahtea ja

Raimo Mahkosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvokkaasta avustanne aineiston

hankintaan ja käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Ohjaajani Irma Nykänen ja Tiina Rissanen, sekä tilastoasiantuntija Ari Voutilainen Itä-

Suomen yliopistosta antoivat lempeää ja kannustavaa ohjausta myös silloin, kun työssäni

ei näyttänyt olevan mitään punaista lankaa. Vilpittömät kiitokseni teille siitä. Kiitos myös

Aino Ojatalo asiantuntemuksesi lainaamisesta käyttööni. Perhettäni, ystäviäni ja

opiskelukavereitani kiitän mielenkiinnosta tutkimusaihettani kohtaan, sekä

kannustuksesta niissä lukuisissa tilanteissa, joissa olen työtäni teille sen eri vaiheissa

esitellyt.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 5

2 TEOREETTINEN TAUSTA ...................................................................................... 6

2.1 Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ................................................................ 6

2.1.1 Lapsuusiän ylipainoisuus riskitekijänä ...................................................... 7

2.1.2 Rintaruokinnan vaikutus ylipainoisuuden kehittymiseen ........................ 9

2.1.3 Hammasterveyden yhteys ylipainoisuuteen ............................................. 11

2.2 Raahen seutukunnan Terveellinen lapsuus -hanke .......................................... 13

3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET ........................................................................... 15

4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT .............................................. 16

5 TULOKSET ............................................................................................................... 18

5.1 Ylipainoisuus ........................................................................................................ 18

5.2 Imetysaktiivisuus ................................................................................................. 19

5.3 Hammasterveys .................................................................................................... 20

6 POHDINTA ................................................................................................................ 21

6.1 Ylipainoisten osuus ikäryhmästään ................................................................... 23

6.2 Äitien imetysaktiivisuus ...................................................................................... 26

6.3 Tervehampaisten osuus ....................................................................................... 28

7 JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................................................. 31

LÄHTEET ..................................................................................................................... 32

LYHENTEET JA KÄSITTEET

dmf/DMF-indeksi

Declayed, missing, filled: karieksen vuoksi reikiintyneiden, paikattujen tai

poistettujen hampaiden määrä vaihtuvissa (dmf) / pysyvissä (DMF)

hampaissa (Aalto ja Virkkunen 2014).

ISO-BMI

Lasten painoindeksi: alle 18-vuotiailla käytetty painoindeksi, joka on

muunnettu kansallisiin tilastoihin perustuvalla iänmukaisella kertoimella

aikuista vastaavaksi (Duncel ym. 2018).

IOTF PI

Kansainvälinen (International Obesity Task Force) lapsuusiän

painoindeksi: kansainvälinen, alle 18-vuotiaiden normaalipainon

määrittelyssä käytetty työkalu, joka korjaa alle 18-vuotiaiden

painoindeksin vastaamaan aikuisten painoindeksin raja-arvoja (Cole and

Lobstein 2012).

Lihavuus

Merkittävä, vaikea ja sairaalloinen lihavuus, PI ≥ 30 (Mustajoki 2017).

PI

Painoindeksi: yli 18-vuotiailla käytetty pituuteen suhteutetun painon

indeksi, jota käytetään ylipainoisuuden määrittelyssä (Mustajoki 2018a).

Täysimetys

Lapselle ei anneta muuta ravintoa kuin rintamaitoa, mutta lisäksi lapselle

voidaan antaa D-vitamiinivalmistetta (Hakulinen ym. 2017).

Ylipaino

Lievä lihavuus, PI 25 – 30 (Mustajoki 2017).

1 JOHDANTO

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus on kaksinkertaistunut Suomessa 1970-luvulta

2000-luvulle tultaessa (Kautiainen ym. 2009). Ylipainoisten lasten ja nuorten riski tulla

lihaviksi aikuisiksi on moninkertainen normaalipainoisiin verrattuna (Juhola ym. 2011).

Lihavuus lisää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja

verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sekä useisiin

syöpäsairauksiin (Männistö ym. 2012, The GBD 2015 Obesity Collaborators 2017).

Lihavuuden liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja lisäävät kustannuksia.

Ylipainoisuuden ja lihavuuden lisääntymisen pysäyttäminen onkin noussut yhdeksi

tärkeimmäksi terveyden edistämisen haasteeksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013).

Seinäjoen kaupungilla on vuodesta 2013 alkaen ollut oma Lihavuus laskuun -ohjelma,

joka perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen

lihavuusohjelmaan Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta (Terveyden ja hyvinvoinnin

laitos 2017). Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta -ohjelman päätavoitteena on

”lihomiskehityksen kääntäminen laskuun terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja

toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi väestötasolla” (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2013). Seinäjoen ohjelmasta on saatu hyviä tuloksia ja ohjelma on tarkoitus mallintaa ja

levittää muualle Suomeen. Raahen seutukunta on mukana mallinnushankkeessa omalla

Terveellinen lapsuus -hankkeellaan (Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 2017).

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää Raahen seutukunnan ylipainoisten osuus yksi-

ja viisivuotiaissa, sekä ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaissa. Lisäksi selvitetään

äitien imetysaktiivisuus lapsen ollessa kahden kuukauden ja kuuden kuukauden ikäinen,

sekä tervehampaisten osuus ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaissa. Näitä tietoja

voidaan käyttää vertailuaineistona sekä paikallisesti Terveellinen lapsuus -hankkeen

tulosten arvioinnissa että valtakunnallisissa lasten ja nuorten ylipainoisuuteen liittyvissä

katsauksissa.

6

2 TEOREETTINEN TAUSTA

2.1 Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus

Ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten osuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viime

vuosikymmeninä (NCD Risk Factor Collaboration 2017). Kehittyneissä maissa

ylipainoisten ja lihavien (IOTF PI ≥ 25) 2 – 19-vuotiaiden tyttöjen osuus oli noin 23 %

ikäryhmästään ja poikien osuus noin 24 % vuonna 2013 (Ng ym. 2014). International

Obesity Task Force (IOTF) PI on kansainvälinen alle 18-vuotiaiden normaalipainon

määrittelyssä käytetty mittari, joka korjaa alle 18-vuotiaiden painoindeksin vastaamaan

aikuisten painoindeksin raja-arvoja (Cole and Lobstein 2012).

Kahdeksassa Euroopan maassa vuosina 2007 – 2010 toteutetun kohorttitutkimuksen (n =

18 745) perusteella noin 20 % ikäryhmästään 2 – 10-vuotiaissa oli ylipainoisia tai lihavia

(IOTF PI ≥ 25) (Ahrens ym. 2014). Ylipainoisten osuus tässä aineistossa oli 13 % ja

lihavien osuus 7 %. Ylipainoisia oli tytöissä enemmän kuin pojissa ja ylipainoisten osuus

oli pienempi Pohjois-Euroopassa kuin Etelä-Euroopassa. Ruotsissa ylipainoisten osuus

tytöissä oli 10 % ja pojissa 8 %, lihavia ruotsalaislapsista oli 2 % sekä tytöissä että pojissa.

Virossa ylipainoisia oli tytöistä 11 % ja pojista 10 %, lihavia oli 4 % sekä tytöissä että

pojissa. Lihavien osuudet eivät tässä tutkimuksessa sisältyneet ylipainoisten osuuteen

(Ahrens ym. 2014).

Jönköpingin läänissä Ruotsissa toteutetun tutkimuksen (n = 190 965) mukaan vuonna

2014 ruotsalaisista neljävuotiaista tytöistä ylipainoisia (ml. lihavat, IOTF PI ≥ 25) oli 14

% ja pojista 10 %. Kouluikäisissä seitsemänvuotiaista tytöistä 19 % ja pojista 15 % ja 11-

vuotiaista tytöistä 21 % ja pojista 23 % oli ylipainoisia tai lihavia lukuvuonna 2014/2015

(Eriksson ym. 2018). Norjan kansanterveyslaitoksen mukaan norjalaisista

kahdeksanvuotiaista 15 % oli ylipainoisia (IOTF PI ≥ 25), joista 3 % lihavia, vuonna

2015. Norjalaisista tytöistä ylipainoisia tai lihavia oli 17 % ja pojista 13 % (Norwegian

Institute of Public Health 2018).

Mäki kumppaneineen (2018) on tutkinut ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä suomalaisten

lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 2016 – 2017 perusterveydenhuollon avohoidon

7

ilmoitus (Avohilmo) -rekisterin kirjauksiin perustuen. Avohilmo on THL:n

valtakunnallisen hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) osana toimiva, jatkuvasti päivittyvä ja

ajantasainen perusterveydenhuollon avohoidon rekisteri. Avohilmo -tiedot poimitaan

automaattisesti potilastietojärjestelmistä hoidon yhteydessä kirjatuista asiakastiedoista

(Mölläri ja Saukkonen 2014). Ylipainoisuuden määrittelyssä käytettiin suomalaisten lasten

ISO-BMI -kriteereitä (Mäki ym. 2018). ISO-BMI on alle 18-vuotiailla käytetty

normaalipainon määrittelyn työkalu, joka on muunnettu iänmukaisella kertoimella

aikuisten painoindeksiä vastaavaksi (Duncel ym. 2018). Tutkimuksessa oli mukana

yhteensä 167 521:n lapsen tiedot 123 kunnasta, mikä on noin 19 % koko maan 2 – 16-

vuotiaasta väestöstä. Tutkimuksen mukaan ylipainon (ml. lihavat ISO-BMI ≥ 25) yleisyys

2 – 6-vuotiailla tytöillä oli noin 14 % ja pojilla noin 24 %. Ala-asteikäisistä tytöistä

ylipainoisia oli 18 % ja pojista noin 28 %. Lihavien (ISO-BMI ≥ 30) osuus oli 2 – 12-

vuotiaissa tytöissä noin 3 %. Pojista lihavia oli 2 – 6-vuotiaissa noin 5 % ja 7 – 12-

vuotiaissa noin 8 % (Mäki ym. 2018).

Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelmassa seurataan ylipainoisten ja lihavien

lasten osuutta potilastietojärjestelmän avulla. Vuonna 2016 Seinäjoen yksivuotiaista

ylipainoisia oli 8 % ja viisivuotiaista 14 %. Kouluikäisistä seitsemänvuotiaissa

ylipainoisia oli 11 % ja 11-vuotiaissa 15 % (Seinäjoen kaupunki 2018).

2.1.1 Lapsuusiän ylipainoisuus riskitekijänä

Lapsuuden ja nuoruusiän lihavuuden on useissa tutkimuksissa havaittu altistavan

lihavuudelle aikuisuudessa (mm. Engeland ym. 2004, Juhola ym. 2011). Norjalaisen

tutkimuksen mukaan nuoruusiän korkea painoindeksi oli yhteydessä aikuisuuden

lihavuuteen (PI ≥ 30), ja vaikea lihavuus yhdistyi myös korkeampaan kuolleisuuteen

(Engeland ym. 2004). Tutkimuksessa oli mukana yli 120 000 henkilöä, joiden ikä

alkumittausten aikaan oli 14 – 19 vuotta. Tutkittavilta mitattiin pituus ja paino, joiden

perusteella laskettiin PI. Vuosina 1963 – 1975 suoritetut mittaukset olivat osa

tuberkuloosin seulontaohjelmaa. Seulonta oli pakollinen kaikille yli 15-vuotiaille, mutta

todellinen osallistumisosuus ohjelmassa oli noin 85 %. Aikuisiän seurantamittaukset

tehtiin aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua alkumittauksista ja tutkittavia seurattiin

näiden jälkeen vielä noin kymmenen vuotta. Todennäköisuus aikuisuuden lihavuudelle

8

kasvoi tasaisesti suhteessa nuoruudessa mitattuun painoindeksiin ja erittäin korkea PI

nuoruusiässä oli myös yhteydessä 30 – 40 % korkeampaan kuolleisuuteen aikuisuudessa

verrattuna keskimääräiseen painoindeksiin. Nuoruusiän PI:n luokittelu perustui

yhdysvaltalaisten kasvukäyrien vertailuaineistoon, jossa erittäin korkea PI oli ylin 15 %

aineistosta (Engeland ym. 2004).

Umer kumppaneineen (2017) on selvittänyt lapsuusiän lihavuuden ja aikuisiässä

todettujen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden välistä yhteyttä systemaattisessa

kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissa. Systemaattiseen katsaukseen sisällytettiin

23 tutkimusta ja meta-analyysiin 21 tutkimusta. Ylipainon ja lihavuuden määrittelyssä

oli yhdessä tutkimuksista käytetty relatiivista ylipainoa, yhdessä olkavarren

ihopoimumittausta ja muissa PI tai ISO-BMI -kriteereitä. Katsauksen mukaan lapsuuden

lihavuus on tilastollisesti merkitsevällä tasolla yhteydessä aikuisiässä havaittuun

kohonneeseen verenpaineeseen ja triglyseridiarvoihin, sekä käänteisesti yhteydessä HDL

(high density lipoprotein) -kolesterolipitoisuuteen. Umer kumppaneineen kuitenkin

toteaa, että katsauksessa ja meta-analyysissa on huomattava virheen mahdollisuus, sillä

vain kolmanneksessa sisällytetyistä tutkimuksista oli huomioitu aikuisiän painoindeksi

mahdollisena tuloksia sekoittavana tekijänä (Umer ym. 2017).

Neljän prospektiivisen kohorttitutkimuksen (The Bogalusa Heart Study, Muscatine Heart

Study, Childhood Determinants of Adult Health ja The Cardiovascular Risk in Young

Finns Study) katsauksen mukaan lihavan lapsen laihtuminen ennen aikuisuutta pienentää

riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja rasva-

aineenvaihdunnan häiriöihin (Juonala ym. 2011). Yhteensä 6 328 henkilön tiedot

analysoitiin ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä huomioitiin tyypin 2 diabetes,

kohonnut verenpaine, kohonnut LDL (low density lipoprotein) -kolesteroli, matala HDL-

kolesteroli, kohonnut veren triglyseridipitoisuus ja kaulavaltimoiden ahtauma.

Mainittujen riskitekijöiden yhteyttä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen lapsuudessa ja

aikuisena arvioitiin ja verrattiin keskenään. Lihavilla tai ylipainoisilla lapsilla (IOTF PI ≥

25), jotka ovat lihavia aikuisena (PI ≥ 30) on tutkimuksen mukaan kohonnut riski

sairastua dyslipidemiaan, verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen tai kaulavaltimoiden

ahtaumaan aikuisena (Juonala ym. 2011). Dyslipidemia on tila, jossa veren rasvojen eli

lipidien määrät poikkeavat tavallisesta (Duodecim terveyskirjasto 2018). Kuitenkin

9

sydän- ja verisuonisairauksien riski normaalipainoisilla aikuisilla, jotka olivat olleet

lapsuudessa ylipainoisia tai lihavia, oli yhtä suuri kuin heillä, jotka olivat olleet

normaalipainoisia lapsuudesta lähtien (Juonala ym. 2011).

Juhola kumppaneineen (2011) on tutkinut lapsuudessa mitatun painoindeksin, sekä

verenpaineen ja veren rasva-arvojen (kokonaiskolesteroli, LDL- ja HDL-kolesteroli,

triglyseridit) yhteyttä aikuisiässä mitattuihin arvoihin. Tutkimus perustui The

Cardiovascular Risk in Young Finns Study -kohorttitutkimukseen, joka alkoi vuonna

1980 ja jonka loppumittaukset tehtiin 27 vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 2007.

Tutkittavat olivat alkumittausten aikaan 3 – 18-vuotiaita. Tutkimuksen loppumittaukset

suoritettiin yhteensä 2 204 osallistujalle, mikä on noin 61 % tutkimuksen alkumittauksiin

osallistuneiden määrästä. Tutkimuksen mukaan lapsuusiän verenpaine, PI, triglyseridi- ja

kolesteroliarvot korreloivat voimakkaasti aikuisena mitattuihin arvoihin. Lapsuusiän PI

määriteltiin IOTF-kriteerien perusteella (Juhola ym. 2011).

Myös Petkeviciene kumppaneineen (2015) on selvittänyt lapsuuden ylipainoa (IOTF PI

≥ 25) aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä. Seurantatutkimus toteutettiin

Kaunasin alueella Liettuassa. Tutkimuksessa oli mukana 506 osallistujaa, joita seurattiin

vuodesta 1977 vuoteen 2012. Alkumittauksessa 12- tai 13-vuotiailta tutkittavilta mitattiin

pituus ja paino, sekä ihonalainen rasva ihopoimumittauksella. Tutkimuksen päättyessä 35

vuoden seuranta-ajan jälkeen heille suoritettiin terveystarkastus, johon kuului verenpaine,

PI, verensokeri ja -rasva, sekä tulehdusta indikoiva CRP (C-reaktiivinen proteiini) -

mittaukset. Tutkimuksessa selvitettiin lapsuusiän ylipainoisuuden yhteyttä sydän- ja

verisuonisairauksien riskiin aikuisuudessa. Sekoittavina tekijöinä tutkimuksessa

huomioitiin sukupuoli, fyysinen aktiivisuus, alkoholin käyttö ja tupakointi, sekä

lihavuuden sukurasite. Seuranta-ajan päättyessä havaittiin, että aikuisiän lihavuuden (PI

≥ 30) ja sydän- ja verisuonisairauksien riski oli yhteydessä lapsuudessa mitattuun

ylipainoon (Petkeviciene ym. 2015).

2.1.2 Rintaruokinnan vaikutus ylipainoisuuden kehittymiseen

Rintaruokinnan on useissa tutkimuksissa osoitettu suojaavan lasta ylipainolta ja

lihavuudelta myöhemmällä iällä (mm. Hörnell ym. 2013, Horta ym. 2015).

10

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Pohjoismaisten ravitsemussuositusten tueksi osoittaa,

että rintaruokinta suojaa ylipainolta ja lihavuudelta sekä lapsuudessa että vielä

aikuisuudessa (Hörnell ym. 2013). Kirjallisuuskatsaus käsitti 56 tutkimusta ja katsausta,

joiden tulokset ovat yleistettävissä Pohjoismaiden väestöön. Katsauksen tarkoitus oli

arvioida tieteellistä näyttöä rintaruokinnan hyödyistä. Katsauksen perusteella näyttö

rintaruokinnan ylipainolta ja lihavuudelta suojaavan vaikutuksen tueksi on vakuuttava.

Tutkijat havaitsivat myös käänteisen annos-vastesuhteen rintaruokinnan keston ja

ylipainoisuuden ja lihavuuden riskin välillä (Hörnell ym. 2013). Hörnell kumppaneineen

(2013) pitää katsauksen perusteella mahdollisena, että rintaruokinnalla on myös pieni,

mutta merkitsevä vaikutus verenpaineeseen ja veren kolesterolipitoisuuteen

myöhemmässä elämässä.

Kramer ja Kakuma (2012) eivät kuitenkaan systemaattisessa Cochrane -katsauksessaan

havainneet kuuden kuukauden ikään jatkuneen täysimetyksen vähentävän

ylipainoisuuden ja lihavuuden riskiä myöhemmässä elämässä enempää, kuin 3 – 4

kuukauden ikään jatkuneen täysimetyksen ja sitä seuraavan osittaisen imetyksen.

Täysimetyksellä tarkoitetaan, että lapselle ei anneta muuta ravintoa kuin rintamaitoa ja

lapsen mahdollisesti tarvitsemia lääkkeitä ja ravintolisävalmisteita (Hakulinen ym. 2017).

Myös Horta kumppaneineen (2015) on systemaattisessa katsauksessa todennut

rintaruokinnan vähentävän lapsen ylipainoisuuden ja lihavuuden todennäköisyyttä

myöhemmässä elämässä. Hakuun sisällytettiin havainnoivat, satunnaistetut tutkimukset,

jotka selvittivät rintaruokinnan pitkäaikaisvaikutuksia. Meta-analyysissä oli mukana

yhteensä 37 tutkimusta, jotka käsittelivät rintaruokinnan vaikutusta ylipainoisuuteen ja

lihavuuteen, kuusi tutkimusta koskien verenpainetta ja yksi tyypin 2 diabetesta, sekä neljä

artikkelia, jotka käsittelivät kokonaiskolesterolia. Katsauksen perusteella rintaruokinta

vähentää ylipainon ja lihavuuden, sekä tyypin 2 diabeteksen todennäköisyyttä.

Verenpaineen ja kokonaiskolesterolipitoisuuden yhteyttä rintaruokintaan ei havaittu

(Horta ym. 2015).

Edellä kuvattujen katsausten lisäksi, McCrory ja Layte (2012) havaitsivat omassa

tutkimuksessaan käänteisen annos-vastesuhteen rintaruokinnan keston ja lihavuuden

(IOTF PI ≥ 30) riskin välillä. Tutkimuksessa lähes 8 000:n irlantilaisen lapsen painotiedot

11

yhdistettiin retrospektiiviseen tietoon rintaruokinnasta. Sekoittavina tekijöinä

tutkimuksessa oli huomioitu sosiodemokrafiset tekijät, lapsen elämäntapaan liittyvä

käyttäytyminen ja vanhempien painoindeksi. Tutkimuksen mukaan rintaruokinta 13 – 25

viikon ikään saakka oli yhteydessä 38 % ja 26 viikon ikään tai pidempään 51 %

pienempään lihavuuden riskiin yhdeksän vuoden iässä. Annos-vastesuhde havaittiin yli

neljä viikkoa jatkuneen imetyksen yhteydessä (McCrory ja Layte 2012).

Myös suomalaisessa Hyvän kasvun avaimet (STEPS) -seurantatutkimuksessa havaittiin,

että täysimetys on tilastollisesti merkitsevä ylipainolta ja lihavuudelta (ISO-BMI ≥ 25)

24 kuukauden iässä suojaava tekijä (Mäkelä ym. 2014). Mäkelä kumppaneineen (2014)

selvitti rintaruokinnan keston vaikutusta ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen STEPS -

tutkimuksen aineiston perusteella. Yhteensä 848 lapsen tiedot rintaruokinnasta ja

kasvusta kerättiin syyskuun 2007 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana neuvoloissa Turun

yliopistollisen sairaalan alueella. Tiedot rintaruokinnasta kerättiin itsetäytettävien

päiväkirjojen avulla ja raskauteen, synnytykseen ja äidin painoon liittyvät tiedot saatiin

neuvoloista. Lapsen pituus ja paino mitattiin seurantakäynneillä 13 kuukauden ja 24

kuukauden iässä. Tutkimuksen perusteella täysimetys on tilastollisesti yhteydessä

vähäisempään painon kertymiseen 24 kuukauden ikään saakka. Vaikutus kuitenkin

väheni kuuden kuukauden ikään jatkuneen täysimetyksen ja yli 12 kuukauden ikään

jatkuneen osittaisen imetyksen yhteydessä. Sekoittavina tekijöinä tutkimuksessa oli

huomioitu lapsen sukupuoli, syntymäpaino ja raskauden aikainen painon kehitys, sekä

raskauden kesto ja äidin raskautta edeltävä painoindeksi (Mäkelä ym. 2014).

2.1.3 Hammasterveyden yhteys ylipainoisuuteen

Neljäntoista tutkimuksen meta-analyysissa todetaan yhteys lapsuusiän lihavuuden ja

karieksen välillä. Tutkittavien ikä mukaan hyväksytyissä artikkeleissa oli 1 – 18 vuotta.

Tässä meta-analyysissä lihavuus yhdistyi pysyvien hampaiden kariekseen ja tulos oli

erityisen selkeä kouluikäisten lasten kohdalla. Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että

karieksella ja lihavuudella on yhteinen taustatekijä, eikä karies ole lihavuuden aiheuttaja

(Hayden ym. 2013). Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO)

mukaan runsaasti lisättyä sokeria sisältävä ruoka ja virvoitusjuomat lisäävät sekä

ylipainoisuuden että karieksen riskiä (World Health Organization 2003a).

12

Qadri kumppaneineen (2015) on tutkinut karieksen ja ylipainoisuuden välistä yhteyttä

kouluikäisten saksalaislasten keskuudessa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 694

oppilasta viidenneltä luokalta (iältään 9 – 12 vuotta) 18:sta eri koulusta. Tutkittavilta

mitattiin pituus ja paino, joiden perusteella laskettiin ISO-BMI. Lisäksi selvitettiin lasten

hammasterveys DMF-indeksiin perustuen, ja lasten sosioekonominen tausta

vanhemmille suunnatun kyselylomakkeen avulla (Qadri ym. 2015). DMF-indeksi kertoo

sellaisten hampaiden määrän, joissa on kariesta tai jotka on paikattu tai poistettu

karieksen vuoksi (Aalto ja Virkkunen 2014). Ylipainoisilla ja lihavilla (ISO-BMI ≥ 25)

lapsilla oli tässä aineistossa selkeästi enemmän kariestapahtumia pysyvissä hampaissa

kuin laihoilla ja normaalipainoisilla lapsilla. Karieksen lisääntyminen 18 kuukauden

seuranta-aikana ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevällä tasolla yhteydessä

painoindeksiin (Qadri ym. 2015).

Vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan karies on yhteydessä lihavuuteen (IOTF PI

≥ 30) myös ruotsalaisilla lapsilla (Gerdin ym. 2008). Tutkimuksessa oli mukana 2 300

vuonna 1991 syntynyttä lasta Itä-Götanmaan läänistä. Lasten painoindeksi neljän, viiden,

seitsemän ja kymmenen vuoden iässä, sekä dmf/DMF-indeksi kuuden, kymmenen ja 12

vuoden iässä saatiin läänin ylläpitämistä tilastorekistereistä. Sekoittavina tekijöinä

tutkimuksessa huomioitiin sukupuoli ja sosioekonomiset tekijät. Lapsilla, jotka olivat

lihavia neljävuotiaana, oli 12-vuotiaana enemmän kariesta kuin niillä, jotka olivat

neljävuotiaana normaalipainoisia. Samankaltainen tulos huomattiin myös

kymmenvuotiaissa. Tämän tutkimuksen aineistossa ylipainolla oli tilastollisesti

merkitsevä, heikko itsenäinen vaikutus karieksen esiintyvyyteen 12-vuotiailla (Gerdin

ym. 2008).

Myös Turkissa ja Suomessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että samoilla lapsilla

esiintyi sekä ylipainoisuutta että korkea DMF-indeksin arvo (Cinar ja Murtomaa 2008).

Ylipainoisuuden kriteerinä oli käytetty WHO:n painoindeksipersentiilejä lapsille.

Tutkimuksessa haastateltiin kyselylomakkeen avulla neljännen, viidennen ja kuudennen

luokan oppilaita ja heidän äitejään, sekä yhdistettiin aineisto lasten

hammasterveystietoihin. Suomalaisten lasten tiedot saatiin Helsingin kaupungin

terveyslaitokselta ja Turkissa lasten hammasterveys selvitettiin hammaslääkärien

13

suorittamassa tarkastuksessa kaksi viikkoa ennen tutkimuksen alkua. Hammasterveyden

lisäksi lasten vapaa-ajan aktiviteetit, ruokailutottumukset ja PI selvitettiin lapsille ja

heidän äideilleen suunnatulla kyselyllä. Tutkimus toteutettiin Helsingin (n = 338) ja

Istanbulin (n = 611) alueilla keväällä 2004. Pääkomponenttianalyysissä DMF oli yhteinen

lihavuuden taustavaikuttaja sekä turkkilaisilla että suomalaisilla lapsilla (Cinar ja

Murtomaa 2008).

Karieksen ja lihavuuden välinen yhteys on kuitenkin osittain kiistanalainen, kuten edellä

esitetty katsauskin osoittaa. Lisäksi esimerkiksi Bruzda-Zwiech kumppaneineen (2017)

Puolassa ja Hall-Scullin kumppaneineen (2018) Koillis-Englannissa eivät

tutkimuksissaan havainneet tilastollisesti merkitsevää yhteyttä painoindeksin ja karieksen

välillä.

2.2 Raahen seutukunnan Terveellinen lapsuus -hanke

Raahen seutukunta muodostuu Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnista, joissa on

yhteensä noin 33 500 asukasta (Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 2018). Alle 15-

vuotiaiden osuus seutukunnan väestöstä vuonna 2014 oli lähes 20 %. Koko maassa alle

15-vuotiaiden osuus vuonna 2014 oli noin 16 % (Tilastokeskus 2015). Lapsiperheiden

osuus kaikista perheistä oli Raahen seutukunnan alueella noin 38 % vuonna 2017 (Raahen

seudun hyvinvointikuntayhtymä 2018). Raahen seutukunnassa 15 vuotta täyttäneistä

hieman yli 20 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuonna 2013, mikä on kolmannes

vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin (Tilastokeskus 2015).

Raahen seutukunnan kunnat ovat sopineet lakisääteisten sosiaali- ja

terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä muodostamansa hyvinvointikuntayhtymän

kautta. Kuntayhtymä on laatinut yhteisen strategian vuosille 2010 – 2020 (Raahen seudun

hyvinvointikuntayhtymä 2010). Strategiassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

mainitaan yhdeksi lähitulevaisuuden haasteeksi. Strategiassa huomioidaan alhaisen

koulutustason yhteys heikompaan terveyteen ja toimintakykyyn ja todetaan, että

”systemaattisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä ja väestön

omavastuullisuuden lisäämisellä voidaan tukea väestön hyvinvointia ja toimintakykyä

sekä hillitä sairastavuuden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua” (Raahen

14

seudun hyvinvointikuntayhtymä 2010). Lasten ja nuorten hyvinvointi on nostettu yhdeksi

kuntayhtymän strategiseksi päämääräksi (Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 2018).

Raahen seutukunta on mukana Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelman

mallinnushankkeessa omalla Terveellinen lapsuus -hankkeellaan. Hankkeen

päätavoitteena on lasten ja nuorten ylipainoisuuden kääntäminen laskuun.

Seurantaindikaattoreina Raahen seutukunnan Terveellinen lapsuus -hankkeessa

käytetään

1. Yksi- ja viisivuotiaiden, sekä ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaiden

painonkehitystä neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

2. Äitien imetysaktiivisuutta lapsen ollessa kahden kuukauden ja kuuden kuukauden

ikäinen

3. Tervehampaisten osuutta tarkastetuista (lapsista)

(Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 2017)

15

3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

Tämän tutkimuksen tavoitteina on selvittää Raahen seutukunnan (1) ylipainoisten osuus

yksi- ja viisivuotiaissa, sekä ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaissa. Lisäksi

selvitetään seutukunnan (2) äitien imetysaktiivisuus lapsen ollessa kahden kuukauden ja

kuuden kuukauden ikäinen, sekä (3) tervehampaisten osuus ensimmäisen ja viidennen

luokan oppilaissa.

16

4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Raahen seutukunnan lasten ylipainoisuutta, sekä äitien

imetysaktiivisuutta ja lasten hammasterveystietoja. Tutkimus koostuu kolmen vuoden

erillisistä poikkileikkausaineistoista lasten hammasterveydestä ja ylipainoisuuden

yleisyydestä. Äitien imetysaktiivisuutta on arvioitu äitiysneuvolan kirjausten perusteella

erillisinä poikkileikkausaineistoina lapsen kahden kuukauden ja kuuden kuukauden iässä

yhden vuoden ajalta. THL toimitti tiedot ylipainoisten lasten määristä ja osuuksista.

Raahen seutukunta toimitti tiedot imettäneiden äitien, sekä tervehampaisten oppilaiden

määristä ja osuuksista valituissa ikäryhmissä.

Lasten ylipainoisuutta Raahen seutukunnassa tarkastellaan yksi- ja viisivuotiaiden, sekä

ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaiden ylipainoisten (ml. lihavat) osuuksina

vuosina 2014 – 2017. Tiedot lasten ylipainoisten osuudesta saatiin THL:n Avohilmo -

rekisteristä, johon tiedot kertyvät automaattisesti potilastietojärjestelmään kirjatuista

asiakastiedoista. Lasten pituus- ja painotiedot on kerätty seutukunnan

perusterveydenhuollon yksiköissä, lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon

terveystarkastuksissa. Tiedot yksi- ja viisivuotiaiden osalta on poimittu 1.1.2013 –

31.5.2018 väliseltä ajalta ja ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaiden tiedot

lukuvuosilta 2014/2015 – 2016/2017. Tarkka ikä määriteltiin yksi- ja viisivuotiailla

lapsen syntymäajan ja käyntipäivämäärän välisenä erotuksena ja lapset jaettiin ikävuoden

mukaiseen ryhmään (+/- 90 päivää). Koululaisilla jako ikäryhmiin perustui

syntymävuoteen siten, että ensimmäisen luokan oppilaat olivat seitsemän vuotta ja

viidennen luokan oppilaat 11 vuotta syyslukukauden loppuun mennessä täyttäviä.

Aineisto on kuvattu tutkimusvuosittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Taulukossa 1.

Ylipainon määrittely perustuu yksivuotiailla lasten pituuspainoprosenttiin, paino

vähintään kymmenen prosenttiyksikköä yli pituuden keskipainon, ja viisivuotiailla, sekä

ensimmäisen ja viidennen luokan oppilailla ISO-BM -indeksiin (ISO-BMI ≥ 25).

Pituuspainoprosentilla tarkoitetaan poikkeamaa samaa sukupuolta olevien

samanpituisten lasten keskipainosta (Lihavuus (lapset): Käypä hoito -suositus 2013).

Tutkimusaineiston poiminta määriteltyjen kriteerien perusteella, sekä aineiston tarkastus,

korjaus ja lasten ylipainoisuuden analysointi tehtiin THL:n toimesta. Pituus- ja

17

painokirjaukset, jotka saivat hajontalukuja välin [-4, 4] ulkopuolelta, arvioitiin

virheellisiksi. Virheellisinä aineistosta poistettiin yhteensä 26 lapsen tiedot. Poistetut

kirjaukset jakaantuivat tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin (Levälahti Esko, henkilökohtainen

tiedonanto 12.10.2018, 23.10.2018).

Äitien imetysaktiivisuutta on kirjattu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän

neuvoloissa erillisenä tilastomerkintänä vuoden 2018 alusta. Tässä tutkimuksessa

tarkastellaan äitien (n = 349) imetysaktiivisuutta lapsen ollessa kahden kuukauden (n =

214) ja kuuden kuukauden (n = 217) ikäinen ajanjaksolla 1.1.2018 – 31.12.2018

kolmiportaisella asteikolla: täysimetys, osittainen imetys ja ei imetä. Täysimetyksen

määritelmänä Raahen seutukunnan neuvoloissa käytetään ”ei viimeisen vuorokauden

aikana ole saanut mitään muuta kuin äidinmaitoa, lukuun ottamatta lääkkeitä ja D-

vitamiinivalmistetta” (Pehkonen Anna, henkilökohtainen tiedonanto 4.6.2018).

Hammasterveydestä käytetään kuntayhtymän potilastietojärjestelmän dmf/DMF-

indeksitietoja. Tervehampaisten osuus Raahen seutukunnassa lukuvuosien 2014/2015 –

2016/2017 aikana tarkastetuista ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaista arvioitiin

DMF-kirjausten perusteella. Tervehampaisella tarkoitetaan oppilasta, jolla ei ole

poistettuja tai paikattuja hampaita tai kariesta (dmf/DMF = 0). Aineisto on kuvattu

tutkimusvuosittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Taulukossa 2.

Aineiston käsittelyssä on käytetty Microsoft Excel ja SPSS 25 (IBM) -ohjelmistoja.

Ryhmien välisiä eroja on testattu χ2 -testillä. Tutkimuksessa ei käsitelty yksittäisten

vastaajien tietoja, joten tutkimuslupia tai eettisen toimikunnan ennakkoarviointia ei

tarvittu. Tilastotietopyyntö ei edellyttänyt THL:n aineistonkäyttölupahakemusta. Raahen

seudun hyvinvointikuntayhtymästä on saatu lupa tietojen käsittelyyn (Pesonen Karita,

henkilökohtainen tiedonanto 29.11.2017; 26.1.2018).

18

5 TULOKSET

5.1 Ylipainoisuus

TAULUKKO 1. Ylipainoisten lasten osuus ikäryhmästä Raahen seutukunnassa 2014 – 2017.

2014 (/2015)

% (n)

2015 (/2016)

% (n)

2016 (/2017)

% (n)

2017

% (n)

Yhteensä

% (n)

1-v.*

tytöt

pojat

p

14,8 (271)

16,3 (123)

13,5 (148)

< 0,526

13,8 (261)

15,1 (126)

12,6 (135)

< 0,560

15,4 (266)

12,9 (132)

17,9 (134)

< 0,256

11,0 (272)

10,6 (151)

11,6 (121)

< 0,799

13,7 (1 070)

13,5 (532)

13,9 (538)

> 0,847

5-v.**

tytöt

pojat

p

16,9 (266)

11,2 (125)

22,0 (141)

< 0,019

13,8 (261)

7,4 (135)

20,6 (126)

< 0,002

13,0 (292)

7,6 (158)

19,4 (134)

< 0,003

14,4 (326)

12,5 (152)

16,1 (174)

< 0,357

14,5 (1 145)

9,6 (570)

19,3 (575)

> 0,001

1. lk**

tytöt

pojat

p

15,9 (314)

10,9 (147)

20,4 (167)

< 0,022

14,6 (328)

12,2 (164)

17,1 (164)

< 0,211

21,0 (371)

14,5 (186)

27,6 (185)

< 0,002

17,4 (1 013)

12,7 (497)

21,9 (516)

> 0,001

5. lk**

tytöt

pojat

p

19,6 (225)

11,2 (116)

28,4 (109)

< 0,001

21,7 (318)

21,6 (139)

21,8 (179)

< 0,965

23,0 (379)

16,6 (193)

29,6 (186)

< 0,003

21,7 (922)

16,7 (448)

26,4 (474)

> 0,001

Yhteensä

tytöt

pojat

p

16,6 (4 150)

12,9 (2 047)

20,2 (2 103)

> 0,001

*ylipaino (ml. lihavuus) määritelty pituuspaino -kriteerien mukaan

**ylipaino (ml. lihavuus) määritelty ISO-BMI -kriteerien mukaan

p-arvo: sukupuolten välinen ero

Ylipainoisia oli Raahen seutukunnassa vuosien 2014 – 2017 aikana yksivuotiaissa

keskimäärin 14 %, viisivuotiaissa 15 %, ensimmäisen luokan oppilaissa 17 % ja

viidennen luokan oppilaissa 22 %. Ylipainoisten osuus ikäryhmästään oli tutkimusjakson

aikana tilastollisesti merkitsevästi suurempi vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuoremmissa

(p < 0,001). Ikäryhmittäin tarkasteltuna sukupuolten välillä ylipainoisten osuudessa ei ole

tilastollisesti merkitsevää eroa yksivuotiaissa. Sen sijaan viisivuotiaissa ja kouluikäisten

19

keskuudessa ylipainoisia oli tutkimusjakson aikana enemmän pojissa kuin tytöissä

(Taulukko 1). Sukupuolten välinen ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,001)

myös tarkasteltaessa ikäryhmiä ja tutkimusvuosia kokonaisuutena.

Raahen seutukunnan lasten pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo -rekisterissä on

vaihdellut ikäryhmittäin ja tutkimusvuosittain, joten johtopäätöksiä ylipainoisuuden

yleisyyden muutoksista ei tämän aineiston perusteella voi luotettavasti tehdä.

5.2 Imetysaktiivisuus

Kuva 1. Äitien imetysaktiivisuus, % kirjauksista Raahen seutukunnassa 1.1.– 31.12.2018.

Lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen 86 % äideistä (n = 214) imetti ja äideistä 60 %

kohdalla täyttyi täysimetyksen määritelmä. Lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen

äideistä (n = 217) imetti 69 %. Täysimetyksen määritelmä täyttyi 8 %:lla äideistä (Kuva

1).

86

69

60

814

31

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2 kk (n = 214) 6 kk (n = 217)

Imettää Täysimetys Ei imetä

20

5.3 Hammasterveys

TAULUKKO 2. Tervehampaisten (dmf/DMF=0) osuus Raahen seutukunnassa 2014 – 2017

2014/2015

% (n)

2015/2016

% (n)

2016/2017

% (n)

Yhteensä

% (n)

1. lk

tytöt

pojat

p

92,4 (490)

92,6 (229)

92,3 (261)

< 0,920

90,4 (469)

91,5 (236)

89,3 (233)

< 0,407

92,9 (396)

93,8 (194)

92,1 (202)

< 0,501

91,9 (1 355)

92,6 (659)

91,2 (696)

> 0,371

5. lk

tytöt

pojat

p

76,3 (405)

76,5 (200)

76,1 (205)

< 0,924

72,0 (325)

72,3 (159)

71,7 (166)

< 0,898

76,5 (341)

78,5 (172)

74,6 (169)

< 0,392

75,1 (1 071)

75,9 (531)

74,3 (540)

> 0,536

Yhteensä

tytöt

pojat

p

84,5 (2 426)

85,1 (1 190)

83,8 (1 236)

> 0,374

p-arvo: sukupuolten välinen ero

Tervehampaisten prosentuaalinen osuus tarkastetuista oli Raahen seutukunnassa

suurempi ensimmäisen luokan oppilaissa, kuin viidennen luokan oppilaissa (p < 0,001).

Tervehampaisia oli ensimmäisen luokan oppilaissa keskimäärin 92 % ja viidennen luokan

oppilaissa 75 % vuosina 2014 – 2017. Sukupuolten välillä ei tervehampaisten osuudessa

havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa (Taulukko 2).

Raahen seutukunnan lasten dmf/DMF-kirjausten kattavuus on vaihdellut ikäryhmittäin ja

tutkimusvuosittain, joten johtopäätöksiä tervehampaisten osuuden muutoksista ei tämän

aineiston perusteella voi luotettavasti tehdä (Taulukko 2).

21

6 POHDINTA

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Raahen seutukunnan lasten ja nuorten

ylipainoisten ja tervehampaisten osuus määritellyissä ikäryhmissä, sekä äitien

imetysaktiivisuus lapsen kahden kuukauden ja kuuden kuukauden iässä. Selvityksessä on

huomioitava käytössä olevan aineiston kattavuus ja siinä mahdollisesti esiintyvät harhat.

Jotta indikaattorien avulla saatua tietoa voidaan arvioida, täytyy tuloksia verrata

lähialueilta mitattuihin tuloksiin. Lisäksi on syytä pohtia, mitkä tekijät mahdollisesti

vaikuttavat lasten ylipainoisuuteen, sekä äitien imetysaktiivisuuteen ja koululaisten

hammasterveyteen.

Tutkimuksessa käytetty aineisto ei ole sisältänyt henkilötietoja tai arkaluonteisia tietoja,

eikä yksilöintitietoja tutkittavista. Aineisto on toimitettu haluttujen muuttujien –

ylipainoisten, imettäneiden ja tervehampaisten osuus (%) ja määrä (n) – valituissa

ikäryhmissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoasiantuntijat poimivat Avohilmo

-rekisteristä tiedot määriteltyjen ikäryhmien pituus- ja painokirjauksista, sekä laskivat

niistä ylipainoisten osuudet yksivuotiaille lasten pituuspainoprosenttiin perustuen ja yli

kaksivuotiaille ISO-BMI -kriteerien mukaisesti. Samoin imetysaktiivisuus- ja

hammasterveystiedot on poimittu Raahen seutukunnan terveydenhuollon ammattilaisten

toimesta potilastietojärjestelmästä ilman yksilöintitietoja. Ylipainoisten osuudet on

toimitettu seutukuntatasolla, hammasterveys- ja imetysaktiivisuustiedot kuntatasolla.

Tuloksia tarkasteltiin ainoastaan seutukuntatasolla, sillä lapsia oli osassa kuntia

sukupuolittain ja ikäryhmittäin luokiteltuna niin vähän, että tuloksia ei voinut

luotettavasti tarkastella kuntatasolla. Raahen seutukunta on hakemuksesta myöntänyt

luvan tietojen käsittelyyn tässä pro gradu -tutkielmassa.

Ylipainoisten osuutta käsittelevän aineiston analysoinnissa kirjatulle pituudelle ja

painolle on laskettu THL:n toimesta hajontalukuja (sukupuoleen ja pituuteen suhteutettu

paino, ikään ja sukupuoleen suhteutettu pituus, sekä ikään ja sukupuoleen suhteutettu PI)

käyttäen lähteenä uudistettuihin suomalaisiin pituuskäyriin perustuvia arvoja. Kirjaukset,

jotka saivat hajontalukuja välin [-4,4] ulkopuolelta, arvioitiin virheellisiksi ja poistettiin.

Mittauksia poistettiin yhteensä 27 jotka jakaantuivat 26 eri lapselle. Lihavien osuutta ei

22

tässä tutkimuksessa esitetty erikseen, sillä aineistossa on mukana suhteellisen pieni määrä

lapsia ja analyysin luotettavuuden takia ylipainoisten ja lihavien luokat yhdistettiin.

Potilastietojärjestelmiin oletetaan tallentuvan tiedot kaikista tarkastetuista. Näin ollen

tässä tutkimuksessa käytettyjen tietojen voitiin olettaa kattavan koko haluttu ikä- ja

asiakasryhmä. Tämän tutkimuksen aineisto kattoi kuitenkin ylipainoisten osalta

pienimmillään noin 50 % ja parhaimmillaankin hieman yli 80 % ikäryhmästä.

Kattavuudella tarkoitetaan niiden lasten lukumäärää, joilta oli haluttu tieto (pituus ja

paino, tai dmf/DMF-indeksi) saatavissa / lasten lukumäärä kunnassa x 100 %.

Kouluikäisten lasten tietojen kohdalla tämä arvio on suuntaa antava, sillä koululuokilla

saattaa olla oppilaita myös muista ikäluokista. Imetysaktiivisuutta koskevan aineiston

voidaan arvioida kattavan Raahen seutukunnassa tutkimusaikana synnyttäneiden äitien

tiedot ja DMF-kirjaukset kattoivat pienimmilläänkin yli 70 % ikäryhmästä.

Tutkimuksen aineisto koostui THL:n Avohilmo -rekisteriin kertyneistä lasten pituus- ja

painotiedoista, sekä Raahen seutukunnan potilastietojärjestelmään (Effica) kirjatuista

hammasterveys- ja imetystiedoista. Puutteet tietojen kattavuudessa voivat johtua useasta

syystä joko potilastietojärjestelmään tai kirjaamiskäytäntöihin liittyen. Effica -

järjestelmässä pituus- ja painotiedot siirtyvät Avohilmo -rekisteriin vain, jos tiedot

kirjataan kasvukäyrästön lisäksi potilastietojärjestelmässä myös toiseen kenttään (ns.

kaksoiskirjaus). Silloin voi olla mahdollista, että tietoja ei kirjata järjestelmällisesti

kahteen eri paikkaan jokaisella käynnillä ja kirjausten toteutumisessa voi olla eroja

esimerkiksi normaalipainoisten ja yli- tai alipainoisten lasten välillä. Myös

imetysaktiivisuustieto, sekä dmf/DMF-indeksitieto täytyy Raahen seutukunnan

potilastietojärjestelmässä kirjata erillisenä tilastomerkintänä.

Äitien imetysaktiivisuutta käsittelevä aineisto poikkeaa ylipainoisten osuuksia ja

hammasterveyttä kuvaavista aineistoista. Imetysaktiivisuustietoja on kirjattu Raahen

seutukunnassa vasta vuoden 2018 alusta, joten tietoja ei ollut saatavilla useamman

vuoden ajalta. Tästä syystä imetysaktiivisuudessa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia

ei voitu kuvata tässä tutkimuksessa eikä ikäryhmien välisten erojen analysointi ole

mielekästä, sillä lapsen imetys muuttuu luonnollisesti lapsen iän mukana.

23

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella Raahen seutukunnan lasten ylipainoisuuteen

yhdistyviä terveysindikaattoreita eri ikäryhmissä, sekä verrata niitä lähialueilta

mitattuihin arvoihin. Aineistoja on havainnollistettu ristiintaulukoimalla ja

pylväsdiagrammilla. Ikäryhmien ja sukupuolten välisiä eroja testattiin ylipainoisten ja

tervehampaisten osuuksissa χ2 -testillä. Merkitsevyystasona tilastollisessa testauksessa

käytettiin p-arvoa 0,05. Kaikista ryhmistä on esitetty tutkittujen kokonaismäärä ja

prosenttiosuus, ja ryhmien välisille eroille on esitetty p-arvo myös silloin, kun tulos ei

tämän tutkimuksen kriteerien mukaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Näiden tietojen

avulla tutkimus on mahdollista toistaa tulevaisuudessa ja verrata tämän tutkimuksen

tuloksia mahdollisista seurantatutkimuksista saatuihin tuloksiin.

Tutkimuksen kustannukset muodostuvat THL:n aineistonkäyttöluvasta, jonka

maksamisesta vastaa Raahen seutukunta. Tutkimusta varten ei ole saatu ulkopuolista

rahoitusta. Tilastollisissa analyyseissä käytetyn SPSS 25 -ohjelmistolisenssin omistaja on

Itä-Suomen yliopisto. Muut tutkimuksessa käytetyt ohjelmistot ja laitteet ovat tutkijan

omia.

6.1 Ylipainoisten osuus ikäryhmästään

Mäki kumppaneineen (2018) on käyttänyt lasten kasvutietojen kattavuutta ja laatua

Avohilmossa selvittäneessä tutkimuksessaan kriteerinä 65 %:n kattavuutta

kuntakohtaisten tietojen kirjauksissa. Raahen seutukunnan lasten pituus- ja painotietojen

kirjaukset Avohilmo -rekisteriin ovat lisääntyneet vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna

2014 kirjaukset kattoivat 50 – 70 % ikäryhmän lasten pituus- ja painotiedoista. Vuosina

2016 – 2017 kirjausten kattavuus oli lisääntynyt yksivuotiaissa ja kouluikäisissä yli 70

%:iin ja viisivuotiaissa 62 %:iin (Tilastokeskus 2018a). Mäki ym. (2018) mukaan

Avohilmo -rekisterin kattavuus on parantunut viime vuosina. Effica tai Lifecare -

potilastietojärjestelmää käyttävistä kunnista tietojen kirjaukset ovat kuitenkin varsin

usein puutteelliset, sillä tästä järjestelmästä tiedot eivät siirry suoraan Avohilmo -

rekisteriin, vaan tietojen siirtyminen edellyttää kaksoiskirjaamista. Effica tai Lifecare -

järjestelmää käytti vuosina 2016 – 2017 enemmän kuin puolet Suomen kunnista (Mäki

ym. 2018).

24

Ylipainoisten osuus lisääntyi ikäryhmittäin tutkimusjakson aikana, eli ylipainoisia oli

enemmän vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Lasten ylipaino ja lihavuus

(ISO-BMI ≥ 25) ovat yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä myös muualla Suomessa

(Mäki ym. 2018). Ylipainoisia oli Raahen seutukunnassa yksivuotiaita lukuun ottamatta

enemmän pojissa kuin tytöissä. Sukupuolten välinen ero oli tilastollisesti erittäin

merkitsevä, kun ikäryhmät ja tutkimusvuodet yhdistettiin. Myös Mäki kumppaneineen

(2017, 2018) on havainnut, että ylipainoisten ja lihavien osuus on Suomessa suurempi

poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Muualla Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan

ylipainoisten ja lihavien osuus on suurempi tytöissä kuin pojissa (mm. Ahrens ym. 2014).

Mäkelä kumppaneineen (2014) havaitsi tutkimuksessaan sukupuolten välisen eron

ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydessä jo kaksivuotiailla. Ylipainoisia tai lihavia oli

24 kuukauden iässä työistä 17 % ja pojista 30 % (Mäkelä ym. 2014). Finterveys 2017

tutkimuksen mukaan sukupuolten välinen ero ylipainoisten osuudessa on nähtävissä

myös aikuisilla. Suomalaisista yli 30-vuotiaista naisista lähes kaksi kolmasosaa oli

vähintään ylipainoisia vuonna 2017, kun miehissä vastaava osuus oli lähes kolme

neljäsosaa (Koponen ym. 2018).

WHO (2011) pitää tärkeänä, että lihavuuteen liittyvissä kansanterveysstrategioissa

huomioidaan sukupuolisidonnaisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus, sekä keskitytään

alemman koulutustason ryhmiin. Runsaan passiivisuuden, kuten television katselun, sekä

vähäisen fyysisen aktiivisuuden on havaittu olevan yhteydessä ylipainoisuuden riskiin

lapsilla (Te Velde ym. 2007, Collings ym. 2018). Yhdeksässä Euroopan maassa vuonna

2003 toteutetun tutkimuksen mukaan 11-vuotiaat pojat istuvat enemmän paikoillaan,

mutta toisaalta harrastavat myös liikuntaa tyttöjä enemmän (Te Velde ym. 2007).

Samassa aineistossa havaittiin myös, että pojat syövät vähemmän kasviksia ja hedelmiä

kuin tytöt (Yngve ym. 2005). Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö, sekä kunnon

aamupalan syöminen tukee painonhallintaa (Mustajoki 2018b). Suomessa

ruokailutottumukset ovat kouluterveyskyselyn perusteella neljäs- ja viidesluokkalaisilla

pojilla terveyden kannalta huonompia kuin tytöillä. Aamupalaa ei syö joka arkiaamu

hieman useampi poika kuin tyttö ja myös hedelmiä, marjoja ja kasviksia päivittäin

syövien osuus on pienempi pojissa kuin tytöissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2018b). On myös mahdollista, että poikien havaittu alempi koulutustaso on yhteydessä

ylipainoisuuteen (Furthner ym. 2017).

25

Vuosina 2016 – 2017 ylipainoisia oli Suomessa alle kouluikäisissä vähemmän kuin ala-

asteikäisissä. Ylipainoisten osuus lisääntyi ikäryhmittäin molemmilla sukupuolilla, ja

pojissa ylipainoisten osuus oli noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin tytöissä

molemmissa ikäryhmissä (Mäki ym. 2018). Myös Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun

-ohjelman seurannassa havaittiin ylipainoisten osuuden olevan suurempi 11-vuotiaissa

kuin seitsemänvuotiaissa (Seinäjoen kaupunki 2018). Raahen seutukunnassa

ylipainoisten osuus on viisivuotiaissa saman suuntainen kuin Seinäjoella ja pienempi kuin

Suomessa alle kouluikäisillä keskimäärin. Ensimmäisen ja viidennen luokan tytöissä

ylipainoisten osuus on Raahen seutukunnassa pienempi kuin Suomessa alakouluikäisissä

keskimäärin, mutta poikien keskuudessa ylipainoisten osuus vastaa koko Suomen

keskiarvoa samassa ikäryhmässä. Ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaissa

ylipainoisten osuus on Raahen seutukunnassa selkeästi suurempi kuin Seinäjoella

(Seinäjoen kaupunki 2018). Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa ylipainoisten

osuus on ala-asteikäisissä tytöissä suurempi, mutta pojissa pienempi kuin Suomessa

(Eriksson ym. 2018, Norwegian Institute of Public Health 2018).

Kansallisessa lihavuusohjelmassa (THL 2013) korostetaan, että lasten lihavuuden

ehkäisyssä keskeistä on koko perheen terveellisten elintapojen tukeminen, sillä lapsena

omaksutut elintavat säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Päivähoito ja koulu voivat tukea

perheitä terveellisten elintapojen omaksumisessa esimerkiksi kannustamalla fyysiseen

aktiivisuuteen ja terveellisiin ruokavalintoihin. Raahen seutukunta on Terveellinen

lapsuus -hankkeessaan huomioinut aktiivisuuden lisäämisen sekä varhaiskasvatuksen että

opetustoimen tavoitteissa. Varhaiskasvatuksessa pyritään oppimisympäristön avulla

mahdollistamaan aktiivinen liikkuminen pitkin päivää ja opetustoimessa lisätään

koulupäivien aktiivisuutta moniammatillisen toimijuuden kautta. Hankkeessa esiin

nostettuja työkaluja lasten ja nuorten ylipainoisuuden vähentämiseksi ovat esimerkiksi

Neuvokas perhe -menetelmä ja Sydänmerkkiateria (Raahen seudun

hyvinvointikuntayhtymä 2017). Lisäksi Raahen kaupungilla on oma Liikkuva koulu -

hanke vuosille 2016 – 2019 (Raahen Liikkuva koulu 2016).

Neuvokas perhe ja Sydänmerkki ovat molemmat osa Suomen Sydänliiton toimintaa.

Neuvokas perhe -menetelmä on tutkimusnäyttöön perustuva perheiden elintapaohjauksen

26

toimintamalli, jota sovelletaan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa ja joka tukee

erityisesti ylipainoisten lasten perheitä. Neuvokas perhe -menetelmä on yksi hallituksen

kärkihankkeista vuosille 2017 – 2018, jonka tarkoitus on vahvistaa neuvoloiden ja

alakoulujen terveydenhoitajien liikunta- ja ravitsemusosaamista koko Suomessa (Suomen

Sydänliitto ry. 2018 a, b). Suomen Sydänliiton myöntämän sydänmerkkiaterian kriteerit

edellyttävät, että aterialla on tarjolla jokaisesta aterianosasta sydänterveydelle omassa

ryhmässään parempi vaihtoehto. Myöntämisperusteissa kiinnitetään huomiota rasvan

määrään ja laatuun, sekä suolan ja kuidun määrään (Suomen Sydänliitto ry 2018c).

Myös Liikkuva koulu -ohjelma on osa Suomen hallituksen oppimisen ja koulutuksen

kärkihanketta (Aira ja Kämppi 2017). Kärkihankkeen tavoitteena on, että jokainen

peruskoululainen liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Koululaisten omaan arvioon

perustuvan kyselytutkimuksen mukaan tämä tavoite täyttyi vuonna 2016 noin

kolmanneksella peruskoululaisista. Liikkuva koulu -ohjelma kannustaa kouluja

huomioimaan mahdollisuudet fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä koulupäivän että

koulumatkojen aikana ja liikkuvissa alakouluissa liikkumistavoite täyttyi muita kouluja

useammin. Aktivisuutta koulupäivään voidaan lisätä esimerkiksi välituntitoiminnalla ja

kerhotoiminnalla, sekä muokkaamalla tiloja toiminnallisuutta tukevaksi (Aira ja Kämppi

2017).

6.2 Äitien imetysaktiivisuus

Vuonna 2017 Raahen seutukunnassa syntyi noin 350 lasta (Tilastokeskus 2018b). Tässä

tutkimuksessa mukana oli yhteensä 349 asiakkaan kirjaukset vuodelta 2018. Näin ollen

aineiston voidaan arvioida kattavan niiden äitien tiedot, joilla tutkimusaikana oli kahden

tai kuuden kuukauden ikäisiä lapsia, kokonaan tai lähes kokonaan. Raahen seutukunnassa

enemmän kuin neljä viidesosaa äideistä imetti lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen

ja täysimetyksen määritelmän mukaisesti imetti 60 % äideistä. Lapsen ollessa puolen

vuoden ikäinen äideistä imetti enemmän kuin kaksi kolmasosaa ja täysimetyksen

määritelmän mukaisesti 8 % äideistä.

THL:n (2019) mukaan lapsia imetetään Suomessa keskimäärin 7 – 8 kuukautta.

Täysimetyksen kesto on keskimäärin kaksi kuukautta ja kuuden kuukauden ikään saakka

27

täysimetetään vain 1 – 2 % lapsista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019). Terveyden

ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on selvittänyt

äitien imetysaktiivisuutta Suomessa vuonna 2010 valtakunnallisella

imeväisruokaselvityksellä (Uusitalo ym. 2012). Haastatteluun saatiin yhteensä 5 103

lapsen tiedot, mikä vastaa noin 8 %:a vuonna 2010 Suomessa syntyneistä. Tutkimuksen

perusteella äideistä neljä viidesosaa imetti lapsen kahden kuukauden ikään saakka,

täysimetyksen määritelmän mukaisesti hieman useampi kuin kolmannes. Vähintään

lapsen kuuden kuukauden ikään saakka imetystä jatkoi yli puolet äideistä. Pohjois-

Suomessa kokonaisimetys oli hieman yleisempää kuin Suomessa keskimäärin sekä

kahden kuukauden että viiden kuukauden iässä (Uusitalo ym. 2012).

Myös Seinäjoen kaupunki seuraa omassa Lihavuus laskuun -ohjelmassaan äitien

imetysaktiivisuutta. Vuonna 2016 täysimetys toteutui Seinäjoella noin kahdella

kolmasosalla äideistä lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen ja lapsen ollessa kuusi

kuukautta äideistä 8 % imetti täysimetyksen määritelmän mukaisesti (Seinäjoen kaupunki

2018). Raahen seutukunnan äitien imetysaktiivisuus vuonna 2018 vastaa tämän aineiston

perusteella Seinäjoella vuonna 2016 saatuja tuloksia (Seinäjoen kaupunki 2018) ja on

hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin vuonna 2010 (Uusitalo ym. 2012).

Suomen ohjeistus täysimetyksestä poikkeaa joiltain osin WHO:n suosituksesta (World

Health Organization 2003b), jonka mukaan täysimetystä tulisi jatkaa lapsen kuuden

kuukauden ikään saakka. Suomessa täysimetetyille lapsille ohjeistetaan aloittamaan

kiinteiden ruokien tarjoaminen ns. maisteluannoksina aikaisintaan neljän kuukauden ja

viimeistään puolen vuoden iästä lähtien (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019,

Hakulinen ym. 2017). Maisteluannosten tarkoitus ei ole syrjäyttää imetyskertoja, vaan

rintamaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto. Imetystä suositellaan jatkettavaksi

vähintään vuoden ikään saakka. Äidinmaidon erityksen ja osittaisen imetyksen

jatkumiseksi suositellaan kiinteitä ruokia äidinmaidon korvikkeiden sijasta, mikäli yli

neljän kuukauden ikäinen lapsi tarvitsee äidinmaidon lisäksi muuta ruokaa (Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos 2019). Myös Kansallisessa allergiaohjelmassa suositellaan kiinteiden

ruokien aloittamista neljän kuukauden iästä lähtien (Haahtela ym. 2008). Kiinteiden

ruokien antaminen 4 – 6 kuukauden iässä tukee lapsen suoliston kehittymistä, ja

sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Lisäksi yli kuuden kuukauden ikään

28

jatkunut täysimetys saattaa lisätä lapsen allergia-alttiutta (Ruoka-allergia (lapset): Käypä

hoito -suositus 2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019).

Bagci Bosi kumppaneineen (2015) on selvittänyt imetysaktiivisuutta WHO:n Euroopan

alueella. Katsauksen perusteella WHO:n suositus kuuden kuukauden ikään jatkuvasta

täysimetyksestä toteutuu Euroopassa vain harvoin. Naapurimaassamme Ruotsissa

täysimetys oli vuonna 2011 toteutunut kuuden kuukauden ikään saakka 14 %:lla äideistä.

Keskimäärin noin neljännes äideistä jatkoi täysimetystä lapsen kuuden kuukauden ikään

saakka WHO:n Euroopan alueella ja myös katsauksen kärjessä olevissa maissa

täysimetystä jatkoi alle puolet äideistä (Bagci Bosi ym. 2015).

Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018 – 2022 tavoitteena on

nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi (Hakulinen ym. 2017). Tavoitteena on, että 80 %

Suomessa syntyneistä lapsista olisi täysimetettyjä 4 – 6 kuukauden iässä. Täysimetys

halutaan nostaa yhdeksi hyvinvointikertomusten indikaattoreista ja täysimetys, sekä

imetyksen kokonaiskesto sisällyttää lastenneuvolan sähköiseen potilaskertomukseen,

jotta imetyksen toteutumista voitaisiin seurata kunnissa säännöllisesti (Hakulinen ym.

2017).

6.3 Tervehampaisten osuus

Raahen seutukunnan alueella tehtyjen ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaiden DMF-

kirjausten määrä on lukuvuosien 2014/2015 – 2016/2017 välisenä aikana vähentynyt

merkittävästi, vaikka seitsemän- ja 11-vuotiaiden lasten määrä seutukunnassa on jopa

hieman lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2017 (Tilastokeskus 2018a). Suun

terveydenhuollon osastonhoitajan mukaan puuttuvat kirjaukset johtuvat todennäköisesti

yksittäisten hammaslääkärien inhimillisestä virheestä, jonka seurauksena dmf/DMF-

indeksit eivät ole kirjautuneet tietokantaan (Anna-Kaisa Ruotsalainen, henkilökohtainen

tiedonanto 12.10.2018). DMF-kirjaukset vastasivat ensimmäisen luokan oppilaiden

osalta seutukunnan seitsemänvuotiaiden määrää lukuvuosina 2014/2015 ja 2015/2016.

Lukuvuonna 2016/2017 kirjausten määrä kattoi neljä viidesosaa seutukunnan

seitsemänvuotiaiden määrästä. Seutukunnan 11-vuotiaista viidennen luokan oppilaiden

29

DMF-kirjaukset kattoivat lukuvuonna 2014/2015 yli 90 % ja lukuvuosina 2015/2016 ja

2016/2017 noin kolme neljäsosaa.

Tervehampaisia oli Raahen seutukunnan ensimmäisen luokan oppilaista yli 90 % ja

viidennen luokan oppilaista kolme neljäsosaa vuosina 2014 – 2017. Tervehampaisia oli

seutukunnassa ensimmäisen luokan oppilaissa odotetusti enemmän kuin viidennen

luokan oppilaissa. Sukupuolten välillä ei tässä aineistossa havaittu tilastollisesti

merkitseviä eroja. Tervehampaisten osuus viidennen luokan oppilaissa oli

tutkimusvuosina suurempi Raahen seutukunnassa kuin 12-vuotiaissa Pohjois-

Pohjanmaalla tai koko Suomessa keskimäärin. Avohilmo -rekisterin perusteella sekä

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa että koko Suomessa 12-vuotiaista tervehampaisia oli

vuosina 2014 – 2017 hieman yli puolet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018a).

Tervehampaisia oli Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014 – 2016 noin 50 % ja 54 % vuonna

2017, mikä on hieman vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Koko Suomessa 12-

vuotiaista tervehampaisia oli vuosina 2014 – 2016 noin 55 % ja 61 % vuonna 2017.

Pojissa oli tervehampaisia hieman enemmän kuin tytöissä sekä Pohjois-Pohjanmaalla että

koko Suomessa (Terveyen ja hyvinvoinnin laitos 2018a). Seinäjoen kaupunki ei ole

raportoinut tervehampaisten osuutta ikäryhmittäin, mutta suuruusluokka

peruskouluikäisissä vastaa Raahen seutukunnassa havaittuja tuloksia. Seinäjoella vuonna

2016 tervehampaisia oli 7 – 14-vuotiaista noin 80 % (Seinäjoen kaupunki 2018).

Vuonna 2016 Ruotsin kuusivuotiaista tervehampaisia oli kolme neljäsosaa

(Socialstyrelsen 2017) ja Norjan tilastokeskuksen (Statistisk sentralbyrå 2018) mukaan

vuonna 2017 Norjan 12-vuotiaista vähemmän kuin kaksi kolmannesta oli tervehampaisia.

Tämän tutkimuksen perusteella Raahen seutukunnan ensimmäisen luokan oppilaissa on

enemmän tervehampaisia kuin Ruotsin kuusivuotiaissa ja viidennen luokan oppilaissa

enemmän tervehampaisia kuin Norjan 12-vuotiaissa.

Raahen seutukunnan alueella aloitettiin vuonna 2004 Terveellinen kouluympäristö -

projekti, jonka tavoitteena oli lasten karieksen ja ylipainoriskin vähentäminen (Pohjamo

ym. 2005). Projektin taustalla oli huoli alueen lasten heikentyneestä hammasterveydestä,

johon pyrittiin vaikuttamaan mm. lopettamalla karkin ja virvoitusjuomien myyminen

koulussa ja tukemalla lasten hyviä ruokailu- ja terveystottumuksia. Projektissa seurattiin

30

8. luokkalaisten hammasterveyttä, joten aineisto ei ole suoraan verrattavissa tämän

tutkimuksen aineistoon (Pohjamo ym. 2005). Vuonna 2004 aloitetulla projektilla on

kuitenkin mahdollisesti ollut vaikutusta alueen lasten hammasterveyteen.

31

7 JOHTOPÄÄTÖKSET

Ylipainoisten osuus ikäryhmästään oli Raahen seutukunnan yksivuotiaissa keskimäärin

14 %, viisivuotiaissa 15 %, ensimmäisen luokan oppilaissa 17 % ja viidennen luokan

oppilaissa 22 % tutkimusjakson aikana. Ylipainoisten osuus oli suurempi vanhemmissa

kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Ylipainoisia oli enemmän pojissa kuin tytöissä

yksivuotiaita lukuun ottamatta. Tämän tutkimuksen tulokset lasten ylipainoisuudesta

vastaavat koko Suomea koskevista tutkimuksista saatuja tuloksia.

Raahen seutukunnan äideistä lähes 90 % imetti lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen

ja enemmän kuin kaksi kolmannesta vielä lapsen puolen vuoden iässä. Täysimetys

toteutui kahden kuukauden ikäisten lasten äideistä 60 %:lla ja puolivuotiaita lapsiaan

täysimetti 8 % äideistä. Puolen vuoden ikään jatkunut täysimetys toteutui Raahen

seutukunnassa useammin kuin Suomessa keskimäärin.

Tervehampaisten osuus Raahen seutukunnassa oli ensimmäisen luokan oppilaissa

keskimäärin 92 % ja viidennen luokan oppilaissa 75 % tutkimusjakson aikana.

Tervehampaisten osuus viidennen luokan oppilaissa oli Raahen seutukunnassa suurempi

kuin Suomessa keskimäärin.

32

LÄHTEET

Aalto S, Virkkunen H. Suun terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöjen

toiminnalliset määritykset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 13/2014.

Saatavilla: www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116676/URN_ISBN_978-952-302-

276-8.pdf?sequence=1 (luettu 29.11.2017).

Ahrens W, Pigeot I, Pohlabeln H, De Henauw S, Lissner L, Molnár D, Moreno LA,

Tornaritis M, Veidebaum T, Siani A. Prevalence of overweight and obesity in European

children below the age of 10. International Journal of Obesity 2014;38:99–107.

Aira A, Kämppi K. (toim.). Kohti aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Liikkuva

koulu ohjelman väliraportti 1.8.2015 – 31.12.2016. Liikunnan ja kansanterveyden

julkaisuja 329. Saatavilla: https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/lk_valiraportti_24-

10-2017_web_0.pdf (luettu 1.5.2018).

Bagci Bosi A, Eriksen K, Sobko T, Wijnhoven T, Breda J. Breastfeeding practices and

policies in WHO European Region Member States. Public Health Nutrition

2015;19:753–764.

Bruzda-Zwiech A, Borowska-Strugińska B, Filipińska R, Żądzińska E, Lubowiedzka-

Gontarek B, Szydłowska-Walendowska B, Wochna-Sobańska M. Exploring the

association between body mass index and dental caries in 3–7-year-old children, living

in Łódź Poland. Anthropological Review 2017;80:71–83.

Cinar B, Murtomaa H. Clustering of obesity and dental health with lifestyle factors

among Turkish and Finnish pre-adolescents. Obesity Facts 2008;1:196–202.

Cole TJ, Lobstein T. Extended international (IOTF) body mass index cut-offs for

thinness, overweight and obesity. Pediatric Obesity 2012;7:284–294.

Collings PJ, Kelly B, West J, Wright J. Associations of TV Viewing Duration, Meals

and Snacks Eaten When Watching TV, and a TV in the Bedroom with Child Adiposity.

Obesity 2018;26:1619–1628.

Duncel L, Saarelma L, Mustajoki P. Lasten painoindeksi (ISO-BMI). Lääkärikirja

Duodecim. 2018. Saatavilla:

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01073&p_hakusana=laste

n%20painoindeksi#s3 (luettu 16.11.2018).

Duodecim terveyskirjasto. Dyslipidemia (Lääketieteen sanasto). 2018. Saatavilla:

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00613 (luettu 25.10.2018).

Engeland A, Bjørge T, Tverdal A, Søgaard J. Obesity in adolescence and adulthood and

the risk of adult mortality. Epidemiology 2004;15:17–85.

Eriksson M, Lingfors H, Golsäter M. Trends in prevalence of thinness, overweight and

obesity among Swedish children and adolescents between 2004 and 2015. Acta

Paediatrica 2018;107:1818–1825.

33

Furthner D, Ehrenmüller M, Biebl A, Lanzersdorfer R, Halmerbauer G, Auer-

Hackernberg L, Schmitt K. Gender differences and the role of parental education,

school types and migration on the body mass index of 2930 Austrian school children.

Wiener Klinische Wochenschrift 2017;129:786–792.

Gerdin EW, Angbratt M, Aronsson K, Eriksson E, Johansson I. Dental caries and body

mass index by socio-economic status in Swedish children. Community Dentistry and

Oral Epidemiology 2008;36:459–465.

Haahtela T, Herzen von L, Mäkelä M, Hannuksela M. Kansallinen allergiaohjelma 2008

– 2018 – aika muuttaa suuntaa. Suomen Lääkärilehti 2008;14:9–21.

Hakulinen T, Otronen K, Kuronen M. (toim.). Kansallinen imetyksen edistämisen

toimintaohjelma vuosille 2018 – 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus

24/2017. Saatavilla:

www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pd

f?sequence=6&isAllowed=y (luettu 20.2.2019).

Hall-Scullin E, Whitehead H, Rushton H, Milsom K, Tickle M. A longitudinal study of

the relationship between dental caries and obesity in late childhood and adolescence.

Journal of Public Health Dentistry 2018;78:100–108.

Hayden C, Bowler JO, Chambers S, Freeman R, Humphris G, Richards D, Cecil J.

Obesity and dental caries in children: a systematic review and meta-analysis.

Community Dentistry and Oral Epidemiology 2013;14:289–308.

Horta B, de Mola C, Victoria C. Long-term consequences of breastfeeding on

cholesterol, obesity, systolic blood pressure and type 2 diabetes: a systematic review

and meta-analysis. Acta Paediatrica 2015;104:30–37.

Hörnell A, Lagström H, Lande B, Thorsdottir I. Breastfeeding, introduction of other

foods and effects on health: a systematic literature review for the 5th Nordic Nutrition

Recommendations. Food & Nutrition Research 2013;57:20823.

Juhola J, Magnussen CG, Viikari JSA, Kähönen M, Hutri-Kähönen N, Jula A,

Lehtimäki T, Åkerblom HK, Pietikäinen M, Laitinen T, Jokinen E, Taittonen L,

Raitakari OT, Juonala M. Tracking of serum lipid levels, blood pressure, and body mass

index from childhood to adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study.

The Journal of Pediatrics 2011;159:584–590.

Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS, Venn A, Burns TL, Sabin MA, Srinivasan

SR, Daniels RS, Davis PH, Chen W, Sun C, Cheung M, Viikari JSA, Dwyer T,

Raitakari OT. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors.

New England Journal of Medicine 2011;365:1876–1885.

Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A.

Sociodemographic factors and secular trend of adolescent overweight in Finland.

International Journal of Pediatric Obesity 2009;4:360–370.

34

Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. (toim.). Terveys,

toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2018. Saatavilla:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.

pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 25.1.2019).

Kramer M, Kakuma R. Optimal duration of exclusive breastfeeding (Review). Cochrane

Database of Systematic Reviews 2012;8.

Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen

Lääkäriseura Duodecim. 2013. Saatavilla:

www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50034#K1 (luettu 16.11.2018).

McCrory C, Layte R. Breastfeeding and risk of overweight and obesity at nine-years of

age. Social Science & Medicine 2012;75:323–330.

Mustajoki P. Lihavuus. Lääkärikirja Duodecim. 2017. Saatavilla:

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00042 (luettu 2.7.2018).

Mustajoki P. Painoindeksi (PI). Lääkärikirja Duodecim. 2018a. Saatavilla:

www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01001 (luettu 23.11.2018).

Mustajoki P. Miten vähennän kaloreita ilman dieettiä. Lääkärikirja Duodecim. 2018b.

Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00864

(luettu 18.12.2018).

Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N, Levälahti E, Koskela T, Saari A, Mölläri K,

Mahkonen R, Salo J, Laatikainen T. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon

valtakunnallinen seuranta. Suomen lääkärilehti 2017;4:209–213.

Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N, Levälahti E, Koskela T, Saari A, Mölläri K,

Mahkonen R, Salo J, Laatikainen T. Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä

saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suomen lääkärilehti 2018;41:2336–2341.

Mäkelä J, Vaarno J, Kaljonen A, Niinikoski H, Lagström H. Maternal overweight

impacts infant feeding patterns – The STEPS Study. European Journal of Clinical

Nutrition 2014;68:43–49.

Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Finriski.

Tutkimuksesta tiiviisti 4/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Saatavilla:

www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90885/TutkimuksestaTiiviisti4_lihavuus.pdf?se

quence=1 (luettu 28.8.2018).

Mölläri K ja Saukkonen S. AvoHILMO Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus

2015. Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 11/2014.

Saatavilla: www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116693/URN_ISBN_978-952-302-

273-7.pdf?sequence=1 (luettu 29.11.2017)

35

NCD Risk Factor Collaboration. Worldwide trends in body-mass index, underweight,

overweight, and obesity from 1975 to 2016: a pooled analysis of 2416 population-based

measurement studies in 128.9 million children, adolescents, and adults. The Lancet

2017;390:2627–2642.

Ng M, Fleming T, Robinson M, Thomson B, Graetz N, Margono C, Mullany E. C,

Biryukov S. ym. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in

children and adults during 1980 – 2013: a systematic analysis for the Global Burden of

Disease Study 2013. The Lancet 2014;384;766–781.

Norwegian Institute of Public Health. Norhealth: Overweight and obesity, 8-year-olds

(Internet-sivu). 2018. Saatavilla:

http://norgeshelsa.no/norgeshelsa/index.jsp?headers=AAR&KJONN_BGJsubset=0%2C

1+-

+2&stubs=GEO_LH&stubs=VEKTKATEGORI&stubs=KJONN_BGJ&measure=com

mon&virtualslice=Prosent_value&layers=virtual&study=http%3A%2F%2F158.36.43.1

71%3A80%2Fobj%2FfStudy%2Fovervekt-8aar&VEKTKATEGORIsubset=3%2C1+-

+2&mode=cube&virtualsubset=Prosent_value&v=2&GEO_LHsubset=0&AARsubset=

2008+-

+2015&measuretype=4&cube=http%3A%2F%2F158.36.43.171%3A80%2Fobj%2FfC

ube%2Fovervekt-8aar_C1&top=yes (luettu 25.1.2019).

Petkeviciene J, Klumbiene J, Kriaucioniene V, Raskiliene A, Sakyte E, Indre C.

Anthropometric measurements in childhood and prediction of cardiovascular risk

factors in adulthood: Kaunas Cardiovascular Risk Cohort Study. Bio Med Central of

Public Health 2015;15:218–225.

Pohjamo L, Ihanainen M, Muikkula H. Terveellinen kouluympäristö -projekti Raahessa.

Suomen Hammaslääkärilehti 2005;12:742–743.

Qadri G, Alkilzy M, Feng Y, Splieth C. Overweight and dental varies: the association

among German children. International Journal of Paediatric Dentistry 2015;25:174–182.

Raahen Liikkuva koulu. 2016. Raahen Liikkuva koulu hanke 2016 – 2019. Saatavilla:

https://peda.net/raahe/hanke/liikkuva-

koulu/rlkhy2/rlkhy:file/download/67a46eb7eff03e223ddd194878cb2c5cf3865dbd/LIIK

KUVA%20RAAHE%20esittely%20lyhyt.pdf (luettu 28.8.2018).

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Strategia 2010 – 2020. 2010.Saatavilla:

www.ras.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ras/embeds/raswwwstructure/13636_H

yvinvointiky_strategia.pdf (luettu 25.4.2018).

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Lasten ja nuorten lihavuus laskuun -

mallinnushankkeen kokous 2/2017 (muistio). (luettu 3.1.2018).

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Talousarvio 2019. Taloussuunnitelma 2019 –

2021. 2018. Saatavilla:

www.ras.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ras/embeds/raswwwstructure/16487_T

alousarvio2019.pdf (luettu 29.11.208).

36

Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin

ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki. Suomalainen

Lääkäriseura Duodecim. 2015. Saatavilla:

www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50026#NaN (luettu 25.1.2019).

Seinäjoen kaupunki. Seinäjoen kaupungin hyvinvointikertomus 2017 – 2020. 2018.

Saatavilla:

www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/seinajoenkaupunki/elinvoimajakilpail

ukyky/hyte/WBReEJeVJ/Hyvinvointikertomus_2017-2020.pdf (luettu 20.9.2018).

Socialstyrelsen. Karies bland barn och ungdomar. Epidemiologiska uppgifter för år

2016 (Internet-sivu). 2017. Saatavilla:

www.socialstyrelsen.se/Lists/Artikelkatalog/Attachments/20745/2017-11-6.pdf (luettu

30.8.2018).

Statistisk sentralbyrå. Statistics Norway. Dental health care (Internet-sivu). 2018.

Saatavilla: www.ssb.no/en/helse/statistikker/tannhelse (luettu 30.8.2018).

Suomen Sydänliitto ry. Neuvokas perhe. Hallituksen kärkihanke (Internet-sivu). 2018a.

Saatavilla: https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/hallituksen-k%C3%A4rkihanke

(luettu 1.5.2018).

Suomen Sydänliitto ry. Mikä on Neuvokas perhe? (Internet-sivu). 2018b. Saatavilla:

https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/mik%C3%A4-neuvokas-perhe (luettu 1.5.2018).

Suomen sydänliitto ry. Sydänmerkki. Aterian myöntämisperusteet (Internet-sivu).

2018c. Saatavilla:

https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattikeittiot/aterian_myontamisperusteet (luettu

1.5.2018).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansallisen lihavuusohjelman ohjelmaryhmä.

Lihavuus laskuun. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma

2012–2015. Ohjaus 13/2013. Saatavilla:

www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110503/URN_ISBN_978-952-245-948-

0.pdf?sequence=1 (luettu 24.11.2017).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille, 2.

uudistettu painos. PunaMusta Oy, Helsinki. 2019.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansallinen lihavuusohjelma 2012 – 2018. 2017.

Saatavilla: www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-

lihavuusohjelma-20122015 (luettu 19.12.2017).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tervehampaiset 12-vuotiaat: Koko maa, Pohjois-

Pohjanmaa. Sotkanetin tulostaulukko. 2018a. Saatavilla:

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szZMLQUA&region=s7Y0szZMtjYp

BgA=&year=sy6rsDbW0zUEAA==&gender=m;f;t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0

-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718 (luettu 10.10.2018).

37

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä indikaattoreita 4.

ja 5. luokan oppilailla 2017. Sotkanetin tulostaulukko. 2018b. Saatavilla:

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szZMyo43TLHWTQYA&region=s07

MBAA=&year=sy6rAAA=&gender=m;f&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-

SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718 (luettu 11.12.2018).

Te Velde S, De Bourdeaudhuij I, Thorsdottir I, Rasmussen M, Hagströmer M, Klepp K,

Brug J. Patterns in sedentary and exercise behaviors and associations with overweight in

9–14-year-old boys and girls – a cross-sectional study. Bio Med Central of Public

Health 2007;7:16–24.

The Global Burden of Disease (GBD) 2015 Collaborators. Health Effects of

Overweight and Obesity in 195 Countries over 25 Years. New England Journal of

Medicine 2017; 377:13–27.

Tilastokeskus. Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2015. Helsinki 2015. Saatavilla:

www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_skat_201500_2015_14244_net.

pdf (luettu 10.7.2018).

Tilastokeskus. Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2014 – 2017, Raahen Seutukunta.

2018a. Saatavilla: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/7f2bd545-1161-42d5-a2d2-

c7f03154bbb1 (luettu 1.10.2018).

Tilastokeskus. Syntyneet 2017: Raahen seutukunta. 2018b. Saatavilla:

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/c67a5bf6-7e3b-4552-921c-23283a756e76 (luettu

17.12.2018).

Umer A, Kelley G, Cottrell L, Giacobbi P jr, Innes K, Lilly C. Childhood obesity and

adult cardiovascular disease risk factors: a systematic review with meta-analysis. Bio

Med Central of Public Health 2017;17:683–706.

Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen T,

Virtanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos. Raportteja 8/2012. Saatavilla:

www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90855/URN_ISBN_978-952-245-598-

7.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 23.10.2018).

World Health Organization. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases.

Report of a joint WHO/FAO expert consultation. WHO technical report series 910.

2003a. Saatavilla:

http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/42665/WHO_TRS_916.pdf;jsessionid=1

0DC96C136E1C5F4FC61348F1EEDE38C?sequence=1 (luettu 24.9.2018).

World Health Organization. Global strategy for infant and young child feeding. 2003b.

Saatavilla:

http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/42590/9241562218.pdf?sequence=1

(luettu 27.7.2018).

World Health Organization. Evidence for gender responsive actions to prevent and

manage overweight and obesity. Young people´s health as a whole-of-society response.

38

2011. Saatavilla:

www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0016/158101/316637_WHO_brochure_226x2

26_2-overweight_obesity.pdf?ua=1 (luettu 17.12.2018).

Yngve A, Wolf A, Poortvliet E, Elmadfa I, Brug J, Ehrenblad B, Franchini B,

Haraldsdóttir J, Krølner R, Maes L, Pérez-Rodrigo C, Sjöström M, Thórsdóttir I, Klepp

KI. Fruit and Vegetable Intake in a Sample of 11-Year-Old Children in 9 European

Countries: The Pro Children Cross-Sectional Survey. Annals of Nutrition & Metabolism

2005;49:236