lataa lehti tästä

Kehittyvä1

2004

Elintarvikekauppa kansainvälistyy yhä rivakammin

Ilmestymispäivät ja teemat 2004Nro Ilmestyy Teema

2. 19.4. Teollisuusrakentaminen & tietotekniikka Lisäjakelu Elintarvikepäivässä 4.5.2004

3. 7.6. Valmistus- ja lisäaineetLisäjakelu elintarvikealan pk-yrityksille

4. 29.9. ELKO -messunumero: Tuotantotekniikka, raaka-aineet & pakkauksetELKO 2004 -messujen virallinen media

5. 9.11. Lehden 15-vuotisjuhlanumero6. 13.12. Henkilöstön kehittäminen

Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan va-rata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seu-raavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa 1.3.2004 mennessä.Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähe-tetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mie-lipiteistä vastaa niiden laatija.

Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee

Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se

on maamme suurin elintarvikealan aat-

teellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssi-

teenä tutkimuksen ja teollisuuden välil-

lä ja kattaa elintarvikekemian, -teknolo-

gian, -ekonomian, ravitsemuksen ja bio-

tekniikan alueet. ETS on mukana järjes-

tämässä mm. Kemianpäivien Elintarvi-

kesymposiumia ja Elintarvikepäivää.

16.2.2004Pääkirjoitus: Oma maa mansikka, muu maa norovadelma ......3Matti Kalervo

Teema: Kansainvälinen kauppaJohtavat päivittäistavarakaupan ketjut Euroopan markkinoilla ....4Saara Hyvönen

Päivittäistavarakaupan ja teollisuuden yhteinen tuotetietopankkialoittaa Suomessa ....................................................................6Outi Mäkinen

Kolumni: Itälaajentuminen lisää kilpailua ja tarjoaa mahdollisuuksia ........................................................................7Jukka Kola

Suomi vie elintarvikkeita pääosin lähialueille ..............................8Lea Lastikka

Nykypäivän baltti vaatii leivältä helppokäyttöisyyttä ja terveellisyyttä..........................................................................10Heikki Kerojoki

Lisensioimalla maailmanmarkkinoille ........................................12Kalle Leporanta

Kiinalainen ruokapöytä ............................................................14Ari Virtanen

Esteiden yli Japanin markkinoille ..............................................16Anneli Koskenkorva

Suomen suurimman ruokakaupan valikoimissa 23 000 tuotetta ......................................................................17Pirjo Huhtakangas

Baltian maat, Puola, Tsekki ja Unkari tärkeitä kauppakumppaneita ................................................................18Maarit Ahola

Pakina: Yksilöiden kuluttajajärjestö..........................................21Riitta Tainio

Saksa 82 miljoonan kuluttajan markkina-alue ..........................22Jaana Tapanainen

Venäjän markkinoilla mahdollisuuksia ......................................24Tauno Tiusanen

Isoon-Britanniaan ja Irlantiin vain turvallisuusstandardin täyttäviä elintarvikepakkauksia................................................26Hanna-Leena Ruuti, Marko Pätsi

Mielipide: Ruoka ja geeniteknologia – miten Suomessa kohti kaupallistamista?............................................................27Jarmo Markula

Kansainvälinen kauppa riepottelee lohikalamarkkinoita ............28Kaija Saarni, Jari Setälä, Asko Honkanen, Jarno Virtanen

Pk-yrityksen kansainvälistyminen onnistuu rautaisella ammattiosaamisella ................................................................30Anne Arstila

Eettisyys nouseva trendi ..........................................................31Janne Ronkainen

Elintarvikeketju kehittää ympäristövastuun raportointia ............32Anna Vainikainen

Ruokakorit aikaisempaa ympäristöystävällisempiä....................33Juha-Matti Katajajuuri, Yrjö Virtanen

Mitä ympäristövaikutusten tutkiminen opetti yrityksille? ..........34Pekka Heikkilä, Juhani Hvitfelt, Sanna Kanerva, Juha Nousiainen, Matti Pankakoski, Janne Sahlstein

Maakuntaesittelyssä HämeHämeen ELOn tukikohta Jokioisilla ..........................................36Anne Arstila

TapahtumiaELKO - ja PacTec -messuille ammattilaisia Suomesta ja lähialueilta ..............................................................................35Terveys, non-GMO ja entsyymit trendejä Food Ingredients -messuilla......................................................38Kaisa Poutanen, Anu Kaukovirta-Norja, Raija Lantto, Paula Bergqvist

Rakenteiden parantajat palkinnoille FI Europe 2003 -messuilla..39Anneli Koskenkorva

Tähtituote 2004 -kilpailu alkanut..............................................39Sirpa Rinne

Elintarviketeollisuusliitto juhli 60-vuotistaivaltaan: mikä paras innovaatio? ............................................................40Pirjo Huhtakangas

Elintarvikepäivässä ruoditaan EU:n laajentumisen vaikutuksia ..44Seppo Heiskanen, Marleena Tanhuanpää

PalstatNimityksiä ..............................................................................42Tunnustuksia ..........................................................................42Tapahtumia ............................................................................43Todettua… ..............................................................................44Hankintaopas ..........................................................................45

ETS-sivutJäsenet esittelyssä: Hans Helminen, Givaudan Finland ..............49Kannattajajäsenet esittelyssä: Oy BIOCID Ltd ..........................50ETS-palsta ...............................................................................51Suvi Ryynänen

Sisällys 1/2004

1 • 04 Kehittyvä Elintarvike 3

15. vuosikertaISSN 0787-8273Aikakauslehtien liiton jäsen

JulkaisijaElintarviketieteiden Seura r.y.ToimitusPL 115, 00241 HelsinkiPuhelin/faksi (09) 547 [email protected]

PäätoimittajaRaija [email protected] 040 840 8480

ToimittajaPirjo [email protected] 040 822 1370

AvustajatMarianne Boström-KouriAnne HaikonenAnneli KoskenkorvaKaisu MeronenMarjatta VahvaselkäAri Virtanen

Toimituskunta 1/2004Maarit AholaAnne ArstilaSaara HyvönenLea LastikkaKirsti KehusmaaMatti KalervoRaija Ahvenainen-RantalaPirjo Huhtakangas

NeuvottelukuntaJuha AhvenainenSampsa HaarasiltaSeppo HeiskanenJuhani HvitfeltMatti KalervoAnneli KoskenkorvaSimo LaaksoRiitta MaijalaHannu MykkänenEero PuolanneMarjatta RahkioMervi Sibakov

IlmoitusmyyntiInfoteam OyTarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa VirkkiPuhelin (09) 441 133Faksi (09) 447 [email protected]

UlkoasuKati Kaivo/Vammalan Kirjapaino OyPuhelin (09) 621 6115, Faksi (09)622 004 55, [email protected] 1 C 101, 00100 Hki

PainopaikkaVammalan Kirjapaino OyTilaushinta 2004 45 €/vsk, 6 numeroa vuodessaIrtonumero 8 €/kpl+ postituskulut

Kansikuva Rewe, Saksa

Lehden tilaukset ja osoitteenmuutoksetsekä ETS r.y:n jäsenasiat

Suvi RyynänenPuhelin: GSM 050 331 2972, (09) 1605 2385, faksi: (09) 1605 2203Sähköposti: [email protected]: Suvi Ryynänen, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriöMaatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), 00023 VALTIONEUVOSTO

ELINTARVIKEKehittyvä

Ruokakeskon hankinnanomavalvontasuunnitelmanmukaisesti auditoimmeomien merkkituotteidem-

me tavarantoimittajat. Vuosikym-menten saatossa olemme nähneetmonenlaista niin Suomessa kuin ul-komaillakin. Valitettavasti minun onromutettava yksi suomalaisten hel-limä mielikuva. Vaikka kotimaisetraaka-aineet ovat Euroopan puh-taimpia ja elintarviketuotanto yleen-sä korkealaatuista, ei pelkkä suoma-laisuus takaa vielä mitään.

Hyvä on hyvää Suomessa ja ulko-mailla, huono on huonoa Suomessaja ulkomailla. Omien merkkituottei-den suomalaisena pioneerina Ruo-kakeskon tuotetutkimuksen edusta-jat aloittivat auditoinnit jo 1980-lu-vun puolivälissä. Rohkenen väittää,että heidän panoksensa tavarantoi-mittajiemme laatuajatteluun on ollutmerkittävä.

Vierailin Päivittäistavarakauppary:n tuotelainsäädäntöjaoston muka-na viime syksynä Puolassa tutustu-massa maan elintarvikeviranomaisiin.Samalla tutustuimme myös puolalai-seen elintarviketuotantoon ja -kaup-paan. Lähestyvä EU:n jäsenyys oli pi-tänyt puolalaiset kollegat kiireisinä.Paljon oli jo tehty, mutta paljon olivielä työtä jäljellä ennen ensi vappu-na tapahtuvaa EU:n laajenemista.

Suomalaisin voimin perustettutuotantolaitos tosin vaikutti pikasil-mäyksellä olevan valmis vastaanotta-

maan jäsenyyden haasteet vaikka he-ti. Tämä taitaa päteä yleisemminkin.Länsimaisella rahalla ja tietotaidollaylläpidetyt yritykset ovat saaneetuusissa itäeurooppalaisissa jäsen-maissa etulyöntiaseman. Näiden yri-tysten laatuajattelu vastaa omaamme.

Ei ensi vappu mikään käänteente-kevä murrosvaihe ole. Kansainvälis-tä elintarvikekauppaa on Suomessaharrastettu iät ja ajat. Pitkien ja pi-meiden talvikuukausiemme aikanaon hyvä, että suomalaisten vita-miininsaanti on turvattu etelän he-delmillä. Entä kansallisjuomamme:sehän on kotoisin Etelä-Amerikasta!

Toivottavasti suomalainen yhteis-kunta ei hairahdu tuontituotteidenhintakaruselliin. Pikasäästöt arkisissaruokaostoksissa saattavat pidemmänpäälle koitua kohtalokkaiksi. Meilläon paljon menetettävää: alkutuotan-non puhtaus, työpaikat, laadukas jatuore lähiruoka esimerkiksi.

Suositaan suomalaista ja täyden-netään sitä järkevästi ulkomaisillatuotteilla. Ja viedään tilalle takaisinentistä enemmän maitovalmisteita,viljatuotteita, lihaa ja sitä kaikkeintärkeintä -- suomalaista osaamista.

Matti KalervoPuheenjohtajaElintarviketieteiden Seura ryTuotetutkimuspäällikköRuokakesko Oy

Oma maa mansikka,muu maa norovadelma?

pääkirjoitus

Liikevaihdoltaan kolmesuurinta pt-kaupan ketjuaovat Wal-Mart, Carrefourja Ahold. Kymmenestä

suurimmasta ketjusta puolet oneurooppalaisia, puolet amerik-kalaisia (taulukko 1). Amerikka-laisista ketjuista kolme toimiivain kotimarkkinoilla; suuret ko-timarkkinat vähentävät paineitakansainvälistyä.

Esimerkiksi Wal-Martin jätti-liikevaihdosta, joka on kolmekertaa suurempi kuin Carre-fourin, alle viidennes tulee ul-komailta, kymmenestä maasta.Euroopassa se toimii toistaisek-si vain Isossa-Britanniassa ja Sak-sassa, jossa kasvu on ollut on-gelmallista. Tämä osoittaa Wal-Martin käyttämän sama konsep-ti kaikilla markkinoilla -strate-gian ongelmallisuutta vähittäis-kauppamarkkinoilla, joita ainaleimaa alueellisuus ja paikalli-suus.

Kun tarkastellaan ulkomailtatulevan liikevaihdon osuutta, onyritysten järjestys toinen (tau-lukko 2). Kärkisijaa pitävän Del-haizen strategiana on saada joh-tava asema yhtäältä kypsillä, toi-saalta kehittyvillä markkina-alueilla, kuten tulevissa EU-mais-sa. Onnistunut markkina-ase-mointi perustuu vahvoihin pai-kallisiin supermarket-ketjuihin,joilla on paikallismarkkinoidentuntemuksen omaava paikalli-nen liikkeenjohto.

Kauppajäteillä erilaisia

kasvustrategioita

Ahold kuuluu kolmen johtavankansainvälisen ketjun joukkoon,ja se toimii neljällä mantereella.Kansainvälistyminen alkoi1970–1980-luvuilla. Nykyisin lii-kevaihdosta yli 80 % tulee ulko-mailta, ja USA:n osuus on 60 %(kuva1).

Yhteisomistus (joint venture)

on ollut pääasiallisin ulkomaisil-le markkinoille tunkeutumisenmuoto USA:ta lukuun ottamatta.Aholdin missiona on olla maail-man paras ja menestyvin elin-tarvikekaupan ja ruokapalvelu-jen toimija.

Tämän mukaisesti se noudat-taa monikanava-, monituote-merkki- ja monimarkkina -stra-tegiaa. Viimeisimpänä tuote-portfolioon ovat tulleet hyper-marketit ja lähimyymälät. Aholdon laajentanut markkina-aluei-taan nopealla aikataululla, parivuotta sitten mm. Baltiaan jaRuotsiin ostamalla puolet ICAs-ta.

Kun monimarkkinastrategianhallinta nimenomaan vähittäis-kaupassa on erittäin haastavaa,voitaneen olettaa, että osaksi tä-mä sekä Aasian ja Etelä-Ameri-kan taloudellisesti epävakaatolot ja USA:n tytäryhtiön epäsel-vyydet johtivat Aholdin ta-louskriisiin. Vasta tulevat vuodetosoittavat, jatkuuko markkinoi-den laajennus edelleen, vai ve-täytyykö yritys vaikeimmin hal-littavilta markkinoilta.

Aiempien epäonnistumistenjälkeen Tescon laajentuminenkansainvälisille markkinoille al-koi vasta 1990-luvun lopulla.Yritysostoin se on panostanut

erityisesti kehittyville markki-noille, kuten tuleviin EU-maihinja Kaukoitään, missä Tesco alkoitoteuttaa hypermarket-strategi-aa, ja vasta myöhemmin se tuo-tiin kotimarkkinoille.

Hypermarketit toimivat pää-sääntöisesti ”Tescoina”, muttatoiminta on paikallismarkkina-lähtöistä ja paikallisten ihmistenvetämää. Tesco pyrkii saamaankilpailuetua panostamalla mm.virtuaalikauppaan, non food -sektoriin ja palvelujen vähit-täiskauppaan.

Saksalaiset laatikkokaupat2

Aldi ja Lidl ovat vallanneet mer-kittävän osuuden useissa Eu-

Johtavat päivittäistavarakaupanketjut Euroopan markkinoillaSaara Hyvönen

Kansainvälistymisen vetureina elintarvikealalla ovat olleet muutamat ylikansalliset monialayritykset kuten Nestlé. Kilpailun kiristyessä globalisoituvilla markkinoilla myös päivittäistavarakaupan yritykset ovat aloittaneet kansainvälisten markkinoiden valtaamisen.

Taulukko 1. Maailman johtavat päivittäistavarakaupan ketjut liikevaihdon suuruuden

mukaan ja niiden markkina-aluemaiden lukumäärä v. 2000.

Ryhmä ja kotimaa pt-myynnin ulkomaan myynnin maiden lkm

osuus % osuus %

1. Wal-Mart USA 40 17 92. Carrefour Ranska 71 48 303. Ahold Hollanti 91 82 264. Kroger USA 91 0 05. Metro Saksa 48 44 216. Albertson’s USA 90 0 07. Kmart USA 36 0 08. Tesco UK 87 10 109. Safeway USA 92 11 310. Rewe Saksa 73 20 9Lähde: Planet Retail 2002

Taulukko 2. Laajimmin kansainvälistyneet päivittäistavarakaupan ketjut mitattuna ulko-

maan myyntiosuudella v. 2000.

Ryhmä ja kotimaa pt-myynnin ulkomaan myynnin maiden lkm

osuus % osuus %

1. Delhaize ’Le Lion’ Belgia 93 84 102. Ahold Hollanti 91 82 263. Tengelman Saksa 65 49 134. Carrefour Ranska 71 48 325. Metro Saksa 48 44 276. Aldi Saksa 84 41 127. ITM Ranska 82 31 78. Auchan Ranska 71 30 139. Lidl Saksa 83 30 1610. Ito-Yokado Japani 46 30 5Lähde: Planet Retail 2002te

em

a

Kehittyvä Elintarvike 1 • 04 4


roopan maissa. Niiden vahvuuk-sia ovat mm. paikallismarkkinoi-den ja kilpailun tuntemus sekäjoustavuus peruslaatikkokauppa-konseptin sopeuttamiseksi erimaissa. Suomeenkin rantautunutLidl & Schwartz -konsernindiscounter-ketju Lidl on liike-vaihdoltaan Euroopan suurin,mutta ulkomaan myyntiosuudenosalta Aldi on suurempi.

Laatikkokauppa-konseptin ke-hittäjänä voidaan pitää Aldia. Seonkin ollut uskollinen tässä pe-rustoiminnassaan, jolla se on laa-jentunut uusille markkina-alueil-le. Sen sijaan Lidl on laajentanutstrategiaansa enemmän sekä hy-permarket- että ruokapalvelu- jatukkutoimintoihin. Sen kansain-välistyminen jatkuu aggressiivi-sena. Markkinaosaamista on ker-tynyt ensimmäisestä ulkomaantulosta lähtien, vuodesta 1989 al-kaen.

Kansainvälistyminen

nopeutuu

Euroopan markkinoilla niin erimaiden kuin perinteisesti käy-tettyjen sosio-demografisten ku-

luttajasegmenttien tai -mark-kinalohkojen rajat murtuvat vä-hitellen ja markkinat jakaantuvatsuuriin ylikansallisiin ja moni-kulttuurisiin segmentteihin. Näi-den sisään muodostuu kulutta-jien ostokäyttäytymisprofiilien,koko ostohistorian, mukaisiamarkkinalohkoja, joihin kehite-tään uudentyyppisiä myymälä-portfolioita ja -brandeja.

Kilpailuetu päivittäistavara-kaupassa perustuu markkina-osaamiseen ja kykyyn hyödyntääluovasti kuluttajan ostokäyttäy-tymistietoa strategiassa moni-kerroksisilla segmenteillä. Hen-kilöstön osaamisen ja sitoutta-misen merkitys kasvaa.

Visioni on, että tämän vuosi-kymmenen lopussa pt-kaupassaon globaali oligopoli: ryhmä mo-nella alalla ja markkinalla toimi-via (diversifioituneita) ketjuja jaryhmä peruskonseptilla ja pe-ruskysynnän varassa toimiviahalvan hintaluokan ketjuja. Eri-laistajat kilpailevat discounter-ketjuja vastaan mm. lisäämälläkaupan omien merkkien osuut-ta erityisesti non food -tuoteryh-

missä. Niinpä vähittäiskaupatovat myös tavarantoimittajia: val-mistajien suurimpia kilpailijoita.

Kun ketjujen kansainvälinenliittoutuminen lisääntyy, vain pa-ras kategoriassaan -luokan val-mistajat menestyvät ketjutoimit-tajina. Osa kyydistä pudonneistapyrkii löytämään uusia myynti-kanavia valikoiduille mark-kinalohkoille. Kypsillä markki-noilla ketjukonseptit muuttuvatpaljon. Voittajia ovat ne, joillaon vahvaa henkilöstöosaamistaja resursseja panostaa ketjubran-dien kehittämiseen.

Kehittyvillä markkinoilla, ku-ten tulevissa EU-maissa jo saatu-ja markkina-asemia vartioidaantiukasti. Markkinat kasvavat vo-lyymiltaan, mutta hitaasti. Onkoniin, että kansainvälistymisen ve-tureina Euroopassa ovatkin tule-vina vuosina discounter-ketjutkeskitetyllä peruskonseptillaan,jolloin riski on pienempi verrat-tuna diversifioituneisiin ketjui-hin. Kuluttaja viime kädessäpäättää siitä ja mihin suuntaanse kehittyy, vai päättääkö?

Saara HyvönenMarkkinoinnin professoriTaloustieteen laitosHelsingin [email protected]

1 Kunkin neljän kuvion yläosas-sa on kuvattu tuotestrategioi-ta: oikea yläkulma kuvaa kas-vua nykyisiin liike-toimintoihinliittyvillä, ja vasen yläkulma ny-kyisiin liiketoimintoihin liitty-mättömillä operaatioilla. Ku-vion alaosassa on ryhmiteltymarkkina-alueet niiden etäisyy-den mukaan.

2 Ns. laatikkokauppoja on kah-denlaisia: hard discounter-ket-juissa on suppeampi tuotelaji-telma ja edullisemmat hinnatkuin soft discounter-myymälöis-sä, joissa lajitelmaa on laajen-nettu etenkin tuoretuotteissaja hinnat voivat olla korkeam-malla tasolla.

USA

Joint venture Kiina, Thaimaa, MalesiaIndonesia, Singapore, Filippiinit, Intia

Supermarketit Albert Hejn,A&P, C 1000, Kopak

Superstore & hypermarket Den Toom, A&P

Norja (Hakon), Tsekki, Slovakia,Puola, Liettua (ICA), Latvia (ICA),Viro (ICA)

Ruotsi (ICA), Espanja, Tanska(ISO), Belgia (Deli XL)

drugstores DeTuinen, Etos;liquor stores Gall&Gall;herkkukaupat Jamin;ruokapalvelut Deli XL

Ahold European Sourcing; Ahold Global Sourcing

lähimyymälät, superetit

Associated Marketing Services (AMS)

Joint venture Marokko

Virtuaalimyymälät

Joint venture E-Amerikan maat

Eurooppa

1. Kasvustrategiat: Ahold – Hollanti

Ahold

TTTTeeeessssccccoooo

Japani, Taiwan, ThaimaaKiina, Malesia

SamsungGroup E-Korea

Joint VentureUSATsekki, Unkari, Puola

Slovakia

Irlanti

Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasia

VirtuaalimyymälätTesco Direct

LähimyymälätTesco Express

SupermarketitTesco, Tesco Metro

Superstore & hypermarketTesco, Tesco Extra

Worldwide RetailExchange –internetbuying alliance

Yhteistyö Safewaynkanssa (homeshopping)

Eurooppa

2. Kasvustrategiat: Tesco – UK

Tsekki, Puola, Slovakia, Kroatia

Turkki

Lähi-itä

UK, Ranska, Espanja, Italia,Hollanti, Portugali, Belgia,Irlanti, Itävalta, Kreikka,Suomi

Cash & carry, ruokapalvelut’’hard discounterit’ Lidl

Superstore & hypermarket Handelshof,Concord, Kaufland, KaufmarktLiittoumia: Spar, A&O, Vivo, DIY stores

Hauser

LLLLiiiiddddllll

Eurooppa

3. Kasvustrategiat: Lidl - Saksa

AAAAllllddddiiii

Itävalta (Hofer), Ranska, UK,Belgia, Irlanti, Hollanti, Tanska,Espanja, Luxemburg

Australia

12%:n osuusAlbertson’s:sta

´hard discounterit’ AldiYhteistyötä joidenkin Karlstadt-ja Kaufhof –tavaratalojenkanssa Saksassa

Pohjois-Amerikka ja OseaniaEurooppa

4. Kasvustrategiat: Aldi - Saksa

USA


Päivittäistavarakaupan ja teollisuuden yhteinen tuote-tietopankki aloittaa SuomessaOuti Mäkinen

Tuotetietopankki on Suomen päivittäistavarakaupan ja teollisuuden yhteinen tuotetietokanta,joka korvaa Päivittäistavarayhdistyksen (PTY) tuotetietolomakkeen. Tuotetietopankin käyttä-jiksi ovat sitoutuneet kaikki suomalaiset kaupparyhmittymät ja 174 teollisuusyritystä, joidenosuus on yli 80 % Suomen elintarvikemyynnistä.

teem

a

Suomen päivittäistavara-kaupan tuotetietopankik-si on valittu saksalainenSinfos -järjestelmä, jota

käyttävät tällä hetkellä Saksa,Itävalta ja Hollanti. Käyttäjäyri-tyksiä näissä maissa on 1 154,ja tuotteita pankissa on yhteen-sä noin 262 000 kappaletta.

Tavarantoimittajat lähettävättuotetietonsa tuotetietopankkiinja tuotetietojen hyödyntäjät, ku-ten kaupparyhmittymät, hake-vat tarvitsemansa tuotetiedotkäyttämällä sähköisiä yhteyskäy-täntöjä. Suomen tuotetieto-pankki tulee jatkossa sisältä-mään niin suomalaisten kuinkansainvälistenkin tavarantoi-mittajien päivittäistavarakaupantuotteet, jolloin pankissa olevienvähittäistuotteiden kokonais-määrä tulee olemaan noin 50 000–60 000 kappaletta.

Tuotteesta tallennetaan tuo-tetietopankkiin yli 200 tieto-

kenttää. Vähittäistuotteesta jasen kuljetuspakkauksesta tallen-netaan kaikkien perustietojen(mm. EAN -koodi, nimi ja mitta-tiedot) lisäksi esimerkiksi pak-kausmateriaalitiedot. Tuotteestakerrotaan niin valmistaja- kuinalkuperämaatiedot sekä elintar-vikkeista koostumustiedot, ra-vintosisältötiedot ja ravitsemuk-selliset ominaisuudet. Tuottei-den hintatietoja ei kerrota Suo-men tuotetietopankissa.

Tuotetietoja voi lähettää tuo-tetietopankkiin Pricat -sanomal-la (OVT/EDI), Sinfos+PROclient -ohjelman avulla ja inter-netpohjaisen SinfosEASY -ohjel-man kautta. Yritykset, joilla eiole sähköpostia ja/tai internetiäkäytössään, voivat lähettää Sin-fos -tuotetietolomakkeet Suo-men tuotetietopankin asiakastu-keen, jossa ne tallennetaan 50euron käsittelymaksua vastaantuotetietokantaan.

Tuotetietojen hyödyntäjätvastaanottavat tuotetietoja tuo-tetietopankista käyttämällä Pri-cat -sanomaa tai Sinfos+PROclient -ohjelmaa. Jokainen tieto-pankin jäsen voi katsella tieto-pankin tuotetietoja omalla käyt-täjätunnuksellaan ja salasanal-laan internetissä Sinfoswebinkautta.

Miksi tuotetietopankkia

tarvitaan?

Tuotetietous on ydintieto mo-nissa kaupankäynnin proses-seissa. Sitä tarvitaan mm. tilaa-misessa, laskuttamisessa, logis-tiikan suunnittelussa, hyllytilanoptimoinnissa, varastoinnissa jamarkkinatutkimuksissa. Jottakaupankäynnin eri prosessit toi-misivat kitkattomasti, vaaditaantuotetietoudelta oikeellisuutta jalaadukkuutta.

Perustietojen oikeellisuus ontullut yhä tärkeämmäksi yritys-

ten siirtyessä käyttämään toi-minnanohjausjärjestelmiä. Nii-den maksimaalinen hyöty ja kus-tannustehokkuus saadaan vainautomatisoimalla oikeellisten pe-rustietojen välitys prosessistatoiseen. Tällä hetkellä tuotetie-tojen välitys PTY:n tuotetietolo-makkeilla ei tue täydellisestikaupankäynnin prosesseja, kos-ka tuotetietojen virhemarginaa-li on suuri monien tuotetietolo-makkeen manuaalisten käsitte-lyvaiheiden vuoksi.

Kansainvälistyvä kauppa tuomukanaan vaateita tuotetiedoil-le ja niiden välitykseen eri mai-den kesken. Kun tukeudutaantuotetietopakkien käyttämiinstandardeihin ja hyvään tuote-tietojen laatuun monien pankis-sa suoritettavien tarkastusvai-heiden myötä, voidaan jatkossasaada luotettava pohja yhä laaje-nevaan kansainväliseen kaupan-käyntiin tuotteiden perustieto-jen osalta.

Tuotetietoja voi hyödyntäämonella tavalla:• Kaikki suomalaiset kauppa-

ryhmittymät hakevat tarvitse-mansa tuotetiedot tuotetieto-pankista: ei enää tuotetietolo-makkeiden lähettämistä.

• Tuotetietopankissa on noin500 tarkistusta tuotetiedoille,joten virheiden määrä vähe-nee ja tuotetietojen laatu pa-ranee.

• Mahdollisuus kansainväliseentuotetietojen vaihtoon. Jo nel-jä Euroopan maata Saksa, Itä-valta, Hollanti ja Suomi käyt-tää tuotetietopankkia.

• Yhteinen tuotetietopankkimuodostaa hyvän perustanECR -prosesseille.

• Tuotetietojen välitys on mah-dollista kaupparyhmittymienlisäksi myös muille tuotetie-tojen hyödyntäjille, esim.suurkeittiöasiakkaille.

SuomenSinfos -tuotetietopankki

SUOMENSINFOS

tuote-tieto-

pankki

TukoLogistics

SOK

Kesko

Tradeka

GlobalExchanges/Data Pools

Toimittaja

Toimittaja

Toimittaja

Toimittaja

Toimittaja

ToimittajaToimittaja

Toimittaja


Nykyinen EU-15 laajenee25 maan unioniksi tule-vana vappuna. Uudet jä-senmaat tuovat EU:hun

75 miljoonaa uutta asukasta,joten EU-25:ssa tulee olemaanyli 450 miljoonaa ihmistä. Jakaikki syövät ja ostavat ruokaa,kotimaista tai ulkomaista. Siinäon Suomellekin mahdollisuuk-sia, mutta myös uhkia.

Kuluttajia siis riittää, mutta os-tovoima uusissa jäsenmaissa onmelko heikko, keskimäärin allepuolet EU-15:n tasosta. Ostovoi-ma kuitenkin kasvaa, mikä onmahdollisuus, mutta kasvun hi-taus on uhka.

Myös uusien jäsenmaiden vä-lillä on suuria eroja monissa elin-tarvikesektorin ja -markkinoi-denkin asioissa. Se tulee osaltaanvaikuttamaan oleellisesti niidensopeutumiseen EU-jäsenyyteenja yhteismarkkinoille.

Hankalaa on mm. se, että uu-det jäsenmaat tuottavat useinsellaisia maataloustuotteita, jois-ta on jo ylituotantoa ja vientitu-kiongelmia EU:ssa ja Suomessa.Tällaisia tuotteita ovat mm. ruis,ohra ja naudanliha sekä tietytmaitotuotteet, muun muassa voija rasvaton maitojauhe.

Suurimpia epävarmuusteki-jöitä on uusien jäsenmaidenmaatalous- ja elintarvikesektorinpotentiaalin toteutumisaikatau-lu. Selvää silti on, että monet vai-kutukset toteutuvat suuremmas-sa laajuudessa vasta myöhem-min tulevaisuudessa.

Pitävätkö uusien

jäsenmaiden kiintiöt?

Jos EU:n yhteisen maatalouspo-litiikan CAP-tuet ja monessa Itä-Euroopan maassa nousevat maa-talouden tuottajahinnat pysty-tään tehokkaasti hyödyntämään,uusien jäsenmaiden raaka-aine-tuotanto tehostuu ja kasvaa.

Uusien jäsenmaiden saamatmaatalouden perusalat ja kiintiöttukevat kuitenkin sitä päätel-mää, että kovin suuria muutok-sia ei ole tulossa. Puolan maa-kohtaista maitokiintiötä (8,96

mrd. kg) suurempi kiintiö onSaksalla (27,8 mrd. kg), Ranskal-la, Isolla-Britannialla, Hollannillaja Italialla (9,7 mrd. kg). Toivot-tavasti kiintiöt pitävät uusissa jä-senmaissa, toisin kuin Italiassa.

Tiettyä painetta Suomenkinmaitomarkkinoille asetuilla kiin-tiömäärillä tulee mm. Viron yli-tuotannosta johtuen. Ratkaise-vaa Suomen kannalta on, millemarkkinoille ko. määrä myydäänja mihin hintaan. VaikutuksiaSuomeen voi olla sekä EU:n si-sämarkkinoiden että Venäjänmarkkinoiden kautta.

Esimerkiksi Viron ns. kilpailu-etu on pääasiassa alhainen hinta.Se tuskin on kovinkaan kestäväetu ainakaan markkinointi-mielessä, erityisesti jos voidaanuskoa, että suomalaiset jatkossa-kin suosivat kotimaista.

Mutta kaupan omat merkittuovat tilanteeseen aivan uudenjännitteen ja uhkakuvan. Näissäns. merkkituotteissa kotimaisiaraaka-ainelähteitä ei juuri suosi-ta. Lisäksi puutteellisen infor-maation vuoksi kuluttaja ei ainatiedä, missä ja miten tuotettuaraaka-ainetta hän tuotteessa os-taa.

Uusien EU-maiden

kustannusetu vaikuttaa

Työvoimakustannukset ovat ko-vin alhaiset uusissa jäsenmaissamm. Suomeen verrattuna. Kus-tannukset toki nousevat uusissajäsenmaissa samaan tapaan kuintapahtui 1980-luvun laajentumi-sessa Välimeren maissa. Muttakoska palkkaero on nyt suuri,uusien jäsenmaiden kustan-nusetu tulee vaikuttamaan lähi-vuosina sekä raaka-ainelähteenettä elintarvikkeiden valinnassaja kauppavirroissa, samoin kuinsuomalaisten yritysten etab-loitumisessa uusiin jäsenmaihin,lähinnä Baltiaan.

Onko Itä-Euroopan maa- jaelintarviketaloudella muita kil-pailuetuja kuin ns. halpuusetu?Esimerkiksi maitotuotteiden se-kä maidontuotannon ja -jalos-tuksen tiukat hygieniavaatimuk-

set ja tarve moderniin tuoteke-hitykseen ja -tutkimukseen eivätpuolla uusien jäsenmaiden kil-pailukykytekijöitä. Tässä saattaapiillä harhaluulojakin.

Ulkomaisilla investoinneillaon tärkeä merkitys elintarvike-teollisuuden kehittämisessä. Var-sinkin Unkarin ja Puolan kor-kean jalostusasteen elintarvike-teollisuus on houkuttanut paljonulkomaista pääomaa. Sitä kauttans. piilevän potentiaalin toteu-tuminen voi olla nopeampaakuin on arvioitu.

Tarjonnan ja kysynnän

muutokset tasapainossa

EU:n markkinatilannetta auttaa,kun uusien jäsenmaiden 75 mil-joonan ihmisen elintaso kohoaa.Kysyntä kasvaa myös elintarvik-keissa ja painottuu enemmänkorkeamman jalostus- ja lisäar-von tuotteisiin. Tosin kehitys ot-taa aikansa.

Näyttäisi siltä, että maatalous-ja elintarvikemarkkinoilla tar-jonnan ja kysynnän muutoksetpysyisivät melko hyvin tasapai-nossa tulevaisuuden EU-25:ssä-kin.

Suomalaisyrityksillä on maa- jaelintarviketaloudessa moderniaosaamista ja ammattitaitoa sekäkorkeaa teknologiaa ja innova-tiivisuutta. Siten pärjäämisenedellytykset ovat olemassa myöslaajentuneessa EU:ssa. Suoma-laisyritykset pärjäävät kilpailus-sa, kun strategiat on oikein laa-dittu ja ollaan ajoissa liikkeellä.

Tulevaisuuden kilpailuetusyntyy korkean laadun, eettises-ti ja ekologisesti kestävän tuo-tannon sekä tuotteiden erilaista-misen ja markkinoiden segmen-toinnin kautta. Kotimarkkinat pi-detään pääosin ja samalla vah-vasti panostetaan lisäarvovien-tiin ostovoimaisille vientimark-kinoille EU:ssa ja sen ulkopuo-lella, Venäjää unohtamatta.

Itälaajentuminen lisää kilpailuaja tarjoaa mahdollisuuksiaJukka KolaProfessori (maatalouspolitiikka)Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaaniHelsingin yliopisto

Tuotetiedot kauppa-

ryhmittymille syksyllä

Sinfos -tuotetietopankin versio-ta 3.3 on pilotoitu Suomessa ke-sästä 2003 lähtien. Kesällä pilo-toinnin aloittivat Beiersdorf Oy,Lever Fabergé Finland, Oy Gus-tav Paulig Ab, Tradeka ja Vaasan& Vaasan Oy. Syksyllä pilotoin-tiin osallistuvat myös Tuko Lo-gistics ja SOK ja joulukuusta2003 alkaen Ruokakesko.

Huhtikuun 2004 alusta alka-en otetaan käyttöön tuotetieto-pankin uusi versio 4.1. Se sisäl-tää lähes kaikki ne tiedot tuot-teesta, jotka tällä hetkellä kul-kevat PTY:n tuotetietolomak-keella teollisuudelta kauppaan.Suomen tuotetietopankin kou-lutukset on aloitettu jo syksyllä2003 versiolla 3.3. Vuonna 2004järjestetään noin 70 koulutus-päivää.

Inex, Ruokakesko, SOK, Tra-deka ja Tuko Logistics aloittavattuotetietojen vastaanottamisentuotetietopankin kautta syys-kuun 2004 alussa. Tähän mää-räaikaan mennessä tuotetieto-pankkikoulutuksen läpikäynei-den tavarantoimittajien ei tar-vitse enää käyttää PTY:n loma-ketta tuotetietojen lähetykseenkaupparyhmittymille.

Outi MäkinenProjektipäällikkö[email protected]

kolu

mni


Venäjän vienti on koh-dannut monia ongelmiakautta aikojen, ja viejätSuomessa ovat joutu-

neet usein hakemaan uusiaasiakkaita sekä noudattamaanalati muuttuvia määräyksiä. Suo-men ja Venäjän välinen kauppaon kuitenkin viime vuosina kas-vanut. Myös investoinnit Suo-mesta Venäjälle ovat kasvussa.

Elintarviketeollisuudesta pa-nimoteollisuus on investoinutvoimakkaasti Venäjälle. Nykyisinbrittiläisomistuksessa olevaHartwall toimii Baltic BeveragesHolding -osakkuusyhtiön kauttaVenäjällä sekä Ukrainassa, Ka-zakstanissa ja Baltian maissa.

Fazer Leipomot toimii myösVenäjällä. Fazerilla on kaksi lei-pomoa Pietarissa. Niillä on yh-teensä noin neljännes Pietarinleipomotuotemarkkinoista. Rai-sion margariinintuotanto alkaaMoskovan lähellä, ja liha-alakinon ryhtynyt selvittelemään in-vestointimahdollisuuksiaan Ve-näjällä.

Venäjälle investointeja on hi-dastuttanut poliittinen ja talou-dellinen epävarmuus. Venäjänjäsenyys Maailman kauppajär-jestössä (WTO) toisi varmempaapohjaa myös investoinneille,mutta neuvottelut ovat kestä-neet jo vuosia.

Neuvottelut Venäjän uudestainvestointisuojasopimuksesta tu-lisi saattaa päätökseen pikimmi-ten. Ilman sopimusta yritystenkasvu ja laajentuminen ovat on-gelmallisia, sillä suomalaiset yri-tykset eivät ole tasavertaisessaasemassa venäläisten yritystenkanssa mm. osakepääoman ko-rotuksiin, yritysostoihin ja haa-rakonttorien perustamisiin liit-tyvissä asioissa.

Suomen ja Venäjän välisenkaupan kasvu edellyttää myösrajanylityksen ja tullauksen yk-

sinkertaistamista ja nopeutta-mista.

Elintarvikejalostus

merkittävää Baltiassa

Euroopan unionin laajentumi-nen toukokuun alusta uusiin jä-senmaihin luo aivan uudenlai-sen 25 maan Euroopan. Muistanykyisistä EU-jäsenmaista poike-ten Baltian maiden ja erityisestiViron merkitys on Suomelle tär-keä maatieteellisen läheisyyten-sä vuoksi.

Elintarvikkeiden jalostuksellaon merkittävä asema kaikissaBaltian maissa. Se on kattanutnoin neljänneksen teollisuus-tuotannosta. Myös ulkomaistenyritysten suorien investointienkohteena Baltia on kokoonsanähden saanut paljon huomiotaosakseen.

Baltian liittymisellä Euroopanunioniin on selviä vaikutuksiaSuomessa. Unionin jäsenyyspoistaa maidenväliset kaupan es-teet, ja työvoiman sekä pää-omien liikkuminen vapautuu.Väestön määrällä mitattuna Bal-tia on pieni markkina-alue. Näi-den kolmen maan yhteenlasket-tu väkiluku on noin 7,5 miljoo-naa, kun nykyisen Euroopanunionin väkiluku on lähes 380miljoonaa.

Viron palkat viidenneksen

Suomen palkoista

Palkkataso Baltian maissa onerittäin alhainen, vaikka palkatnousevat nopeammin kuin ny-kyisissä EU-maissa. Viron elin-tarviketyöläisten palkkataso onvain viidennes siitä, mitä se onSuomessa. Palkkaerojen usko-taan säilyvän pitkään, mikä vai-kuttaa siihen, että paljon työvoi-maa vaativaa tuotantoa siirtyy Vi-roon. Suomesta viedään vuosit-tain elintarvikkeita Viroon noin70 miljoonalla eurolla.

Suomalainen elintarviketeolli-suus on viime vuosina etabloitu-nut Baltian maihin ja erityisestiViroon. Alkoholijuomateollisuu-den Baltian toimintoja hoidetaanVirosta. AS Ofelia on Altian ty-täryhtiö, joka valmistaa alkoho-lijuomia Virossa myös Latvian jaLiettuan markkinoille.

Baltian maat ovat juomakult-tuurin muutoksesta huolimattaedelleen vahvoja vodkamaita,mutta kaikkien mietojen juo-mien kulutuksen uskotaan jat-kossa kasvavan.

Suomen juomateollisuus

tuontiuhan alla

Baltic Beverages Holding on sel-vä oluen markkinajohtaja Venä-jän ohella myös Baltian maissa.Viron suurin juomien myyjä onTartu Ölletehas. Kaikki tuote-ryhmät (oluet, siiderit, lonkerot)ovat kuuluneet suomalaisen Ol-vin omistukseen vuodesta 1997lähtien. Olvi omistaa myös Bal-tian vanhimman panimon CesuAluksen sekä AB Ragutiksen.

Oluissa paikallinen merkki onaina erittäin vahvassa asemassa,eikä tuontioluiden osuus ole mis-sään päin maailmaa noussut yli20 % (Suomessa noin 2 %). Suo-malaiset panimot ovatkin raken-taneet strategiansa paikallistenmerkkien varaan. Baltian maatovat pieniä, joten on tärkeää saa-da aikaan mittakaavaetuja, koskaala on pääomavaltaista.

EU:n laajentumisen yhteydes-sä suurimman tuontiuhan kokeepanimo- ja alkoholijuomateolli-suus. Kun alkoholin suurimmatsallitut tuontimäärät kasvavat,pelätään turistiostosten rajuakasvua Virosta, ellei hintatasojeneroja saada riittävän pieniksi.

Hintaerojen tasaamiseksi tuli-si oluen verotusta Suomessaedelleen alentaa, sillä nyt tehtypäätös 32 %:n veron alentami-

sesta ei vielä riitä turvaamaankotimaisen panimoteollisuudenkilpailuasemaa. Panimoteolli-suus onkin esittänyt peräti 70%:n veron alennusta Suomessa.

Leipomoteollisuus

vahvasti Baltiassa

Viroon ovat investoineet myösSuomen leipomoteollisuudenyritykset, Fazer Leipomot sekäVaasan & Vaasan. Molemmillayrityksillä on erittäin vankka ase-ma Viron markkinoilla. Kaupannopea kehitys ja suomalaistenyritysten paikalla olo ovat vai-kuttaneet siihen, että leivän ku-lutus on muuttunut erittäin no-peasti Virossa.

Kymmenessä vuodessa pak-kaamattomasta limpusta on siir-rytty laajaan tuotekirjoon, jossaon pakattua, siivutettua ja tuo-temerkillä myytävää leipää. Eri-laiset leipätyypit ovat yleisty-neet, ja on siirrytty pidemmällejalostettuihin leipiin.

Latviassa ja Liettuassa samakehitys on odotettavissa muuta-man vuoden sisällä. Leipomo-tuotteiden tuonnin odotetaan li-sääntyvän EU:n laajentumisenjälkeen. Suomessa voimassa ole-vat tullit nostavat tuotteen hin-nan periaatteessa samalle tasol-le kuin Suomessa tuotetun.Tuonti voisi näkyä eniten ja en-simmäisenä kahvileipä- ja kondi-toriatuotteissa.

Mausteita

pakataan Virossa

Perheyhtiö Paulig tuli Vironmarkkinoille nopeasti vanhanvallan kaaduttua. Mausteidenpakkauksessa tarvitaan runsaas-ti käsityövoimaa, mikä tekee toi-minnan Virossa kannattavaksi.Viron EU-jäsenyys helpottaa Vi-rossa valmistettujen elintarvik-keiden vientiä muihin Baltianmaihin ja Venäjälle jatkossa.

Suomi vie elintarvikkeita pääosin lähialueilleLea Lastikka

EU-jäsenyys vapautti Suomen elintarvikemarkkinat, myös viennin. Tänä päivänä elintarvikevienti on noin miljardin euron suuruista, ja se suuntautuu pääosin lähialueille: Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin. Venäjän osuus kokonaisviennistä on 22 %, Ruotsin 16 % ja Viron 7 %.

teem

a


Venäjä on soveltanut Viroonkaksinkertaista tullitasoa EU:hunnähden, mutta joutuu nyt luo-pumaan tästä ja asettamaan uu-det EU-maat samaan asemaan.

Lähialueet tärkeitä

meijeriteollisuudelle

Myös meijeriteollisuuden ulko-maatoimintojen tärkeimmätmarkkinat ovat Venäjällä, Ruot-sissa ja Baltian maissa. Viennilläon Valiossa pitkät perinteet, sil-lä yritys perustettiin aikoinaanjuuri viennin järjestämiseksivuonna 1905.

Virossa Valion markkinoin-nista ja myynnistä vastaa omayhtiö. Sen valikoimissa on sekäSuomessa valmistettuja tuotteitaettä Viron tehtaan tuotteita. Al-ma-maidot, -kermat, -jogurtit ja-piimä ovat markkinajohtajiaomissa tuoteryhmissään Vironmarkkinoilla.

Baltian maiden meijerituottei-den kysynnän kasvu riippuu tu-levina vuosina hyvin pitkälle os-tovoiman kehityksestä. Kulutus-luvut ovat vielä melko vaatimat-tomia, ja kulutuksen rakennepoikkeaa länsimaalaisesta. Var-sinkin juustojen kulutus on sel-västi Länsi-Eurooppaa pienem-pää, vain vajaan neljänneksenEU:n keskikulutuksesta. Kunelintaso nousee, kasvaa myösmeijerituotteiden kysyntä pe-rustuotteita jalostetumpiin ja laa-dukkaisiin tuotteisiin. JokaisessaBaltian maassa myös meijeri-tuotteiden kansallinen merkkion erittäin vahva.

Kauppa teettää

omia merkkejään

Maidosta se saattaa alkaa, kir-joitti Helsingin Sanomat viimemarraskuussa. Artikkeli kertooKeskon aikeista tuoda pakattuamaitoa Virosta. Raakamaidonhinta Virossa on noin puolet sii-tä, mitä se on Suomessa. Koskapalkkakustannukset ovat alhai-set, voi tuonti ollakin kannatta-vaa.

Tosin maidon tuotantoa ra-joittavat EU:ssa tuotantokiintiöt.Viron kiintiö tulee olemaan noin630 miljoonaa litraa vuosittain,ja sen oma käyttö on ollut liki400 miljoonaa litraa.

Kesko tuo jo Suomen markki-noille Pölva Piim -yhtiön jogurt-tia ja raejuustoa Euroshopper-tuotemerkin alla. Juuri kaupanomien merkkien teettäminenhalvemman tuotantokustannus-

ten maassa tulee todennäköises-ti lisääntymään uusien jäsenmai-den tultua EU:n jäseniksi.

Suomalaisten yritysten Virontuotantolaitokset ovat kaupanmerkkien valmistajia Virossa mu-kana, koska teollisuutemme onvahvasti paikallisessa tuotannos-sa mukana.

HK Ruokatalo -konserniinkuuluu Baltian johtavia lihateol-lisuusyrityksiä: AS Rakvere Liha-kombinaat Virossa, A/S RigasMiesnieks Latviassa ja Viron suu-rin siipikarjayhtiö A/S Tallegg.Myös HK Ruokatalo näkee mah-dollisuuksiensa kasvavan ni-menomaan Baltian keskinäisessäkaupassa maiden välisten estei-den poistuttua toukokuun alus-sa.

Myös Atria Oyj on pyrkimässäBaltian markkinoille ostamallaosuuden liettualaisesta liha-alanyrityksestä. Atria on voimak-kaasti kansainvälistyvä yritys,jonka liikevaihdosta miltei puo-let tulee Ruotsista.

Monet asiat

hillitsevät tuontia

Tuontia Suomeen hillitsevät var-masti monet asiat, kuten maku-tottumukset, ennakkoluulot jayrityksen omistuspohja. Rakve-re on toistaiseksi ainoa liha-alanyritys Virossa, joka on saanutEU-hyväksynnän ja voi siltä osinviedä tuotteita vapaasti.

Huoli siitä, että Baltian mai-den tullessa EU:n jäseneksi tuon-ti näistä maista kasvaa voimak-kaasti, on varmaankin liioiteltua.Sama huoli esitettiin Suomen tul-lessa EU:n jäseneksi. Suomenelintarviketeollisuus on kuiten-kin pärjännyt melko hyvin uu-dessa tilanteessa. Suomessa myy-tävien kotimaisten elintarvikkei-den osuus on noin 85 %.

Kilpailu on kovaa, ja tuottei-den hinnat vaikuttavat paljon,mutta kotimaisuus ja lähiruokaovat kaikille kansoille tärkeitäasioita. Virossa käydään kotimai-sen lihan kampanjaa nimellä Ees-ti Siga. Tämä kertoo siitä, kuinkatärkeää myös Virolle on tuottaaja jalostaa lihaa omassa maassa.

Lea [email protected]

Kuva Rewe

Yhteisiäkin asioita Virol-le, Latvialla ja Liettuallelöytyy. Entisinä neuvos-toliittolaisina valtioina

ne ovat kaikki käymässä läpi val-taisaa muutosta sosialismista ka-pitalistiseen järjestelmään.

Jokaisessa maassa väestö onjakautunut enemmän tai vähem-män kahtia: kansalliseen väes-töön ja neuvostoperäiseen, mm.venäläis-, valkovenäläis- ja uk-rainalaisvähemmistöön. Köy-hyys leimaa koko Baltiaa. Tule-vat EU:n jäsenvaltiot ovat unio-nin köyhimpiä, vaikkakin kan-santuote kasvaa nopeasti.

Kulttuuri- ja

kielimuurit vaikuttavat

Yhteistä kieltä – venäjää lukuunottamatta – ei ole balteilla senenempää kuin yhteistä kulttuu-riakaan. Viro ja Latvia ovat kult-tuuriltaan pohjoiseurooppalai-sia, protestanttisia maita, kuntaas Liettuan kulttuurissa näkyykeskieurooppalainen katolinenperintö.

Kansanluonteetkin poik-keavat toisistaan. Siinä missä

kriittinen latvialainen etsii asioi-den piilomerkityksiä, luottaa liet-tualainen vahvasti itseensä jaomaan näkemykseensä. Viron jaLatvian suuri venäläisvähemmis-tö tuo ilmapiiriin oman slaavilai-sen vaikutuksensa.

Neuvostoliittolaiset toiminta-mallit heijastuvat vielä tänäkinpäivänä Baltian organisaatioissaautoritaarisina ja byrokraattisinajohtamistapoina. Tehtävät ovattiukasti rajattuja, ja vastuunottoloppuu viimeistään siihen, mi-hin toimenkuvaus rajoittuu.

Länsimaisia johtamistyylejäkokeillaan Baltiassa, muttauusien ajattelumallien omaksu-minen vie aikaa. Parhaat tulok-set saadaan useimmiten vielä pe-rinteisillä johtamismalleilla.

Yli seitsemän

miljoonaa kuluttajaa

Yhteensä 7,3 miljoonan ihmisenbalttiväestö muodostaa mielen-kiintoisen markkina-alueen ku-luttajatuotteille. Baltian maidenitsenäisyyden kauden aikanakauppa on siirtynyt avoimilta to-reilta ja tunkkaisista kauppahal-

leista lähellä olevaanhalpamyymälään taisupermarketteihin jahypermarketteihin.Kaupat ketjuuntuvatyli Baltian maidenrajojen ja kuvastavatosaltaan markkina-alueen yhtenäisty-mistä.

Vuoden 2004 tou-kokuussa voimaanastuvan EU-jäsenyy-den myötä on odo-tettavissa, että mai-den väliset eroavuu-det edelleenkin pie-nenevät ja muodos-tuu nykyistä yhtenäi-sempi liiketoiminta-kulttuuri. Baltianmaiden välille onsolmittu useita maa-taloustuotteita kos-

kevia vapaakauppasopimuksia jamadallettu kaupankäynnin kyn-nyksiä.

Todellisuudessa elintarvikkei-den ja elintarvikeraaka-aineidenkauppaa Baltian maiden välillärajoittavat edelleen erilaiset han-kalat lupamenettelyt ja kiintiötsekä tuontimaksut, jotka poistu-nevat EU-jäsenyyden myötä. Täl-lä hetkellä ei ole tarkkaa tietoamahdollisista siirtymäkausista,koska EU:n tuomien muutostenvalmistelu on meneillään, eikäviranomaisilla itselläkään ole sel-vää kuvaa yhteisön vaikutuksis-ta käytännössä.

Leivän kulutus kertoo

markkinakehityksestä

Tuore leipä ja leipomotuotteetovat paikallisia tuotteita, joihinliittyvät kulutustottumukset jakehityssuuntaukset kertovatmarkkinan muuttumisesta Bal-tian maissa. Neuvostoliitossa lei-pä oli voimakkaasti subventoituperuselintarvike, jota oli oltavaaina saatavilla. Leipä oli jopa niinhalpaa, että sitä käytettiin eläin-ten rehuksi.

Neuvostoaikana leivän tuo-tantokapasiteettia oli rakennetturunsaasti ja monessa pienessäkinkaupungissa oli huomattava lei-pätehdas tai leipäkombinaatti.Tällaisen kombinaatin työllistävävaikutus oli suuri, mikä sopi hy-vin neuvostoideologiaan.

Leivän kulutus laski jyrkästineuvostoaikojen ja subventoin-nin loputtua. Leivän hinta koho-si, sitä ostettiin tarpeeseen. Lei-vän kulutus on sittemmin va-kiintunut kaikissa Baltian maissa,eikä suuria muutoksia leivänvuosikulutuksessa ole viime vuo-sina ollut havaittavissa. Leivänkulutus Baltiassa on pohjois-maista tasoa (vuosikulutus55–62 kg per capita).

Leivän kulutuksen alentuessajoutuivat monet leipätehtaatsuurine henkilökuntineen ah-taalle, mutta monet neuvostoai-

kojen lippulaivoista toimivatedelleenkin. Ulkomaiseen omis-tukseen siirtyneet leipomot ovatpääomarakenteensa ja emoyh-tiönsä tiedon ja taidon avullauseimmiten kehittyneet selvästiripeämmin kuin paikalliseenomistukseen jääneet. Suomalai-set Vaasan & Vaasan ja Fazerovat saavuttaneet kaikissa Bal-tian maissa yhteenlaskettunanoin 40 % markkina-osuuden.

Heikoimmassa asemassa ovatosuustoiminnalliset yritykset, joi-den edellytykset investointeihinovat olemattomat. Vanhenevallatuotantokoneella ei voi tuottaakilpailukykyisiä laatutuotteita, jakurjistumisen kierre ainoastaanpahenee.

Paikalliset yrittäjät ovat joissa-kin tapauksissa onnistuneet luo-maan menestyviä leipomoyri-tyksiä, joiden valttina ovat useinomintakeiset erikoistuotteet. Lat-viassa toimiva Laci, joka leipoomaan tunnetuinta hapanimelääruisleipää, on hyvä esimerkki täl-laisesta.

Leipää maan ja

maun mukaan

Baltian maissa on kaikissa omaleipäkulttuurinsa, tosin yhteisiäpiirteitä on myös paljon. Identi-teettiään vahvistaakseen ovat lei-väntekijät pyrkineet korosta-maan kansallisia piirteitä. Yhteis-tä balttien mainioille ruisleivilleon pitkä valmistusprosessi, jon-ka aikana ruisjauhot ensin keite-tään ja imellytetään ja sitten vie-lä hapatetaan. Tuloksena on si-sukseltaan kostea, pitkään säily-vä aromiltaan hapanimelä leipä.

Neuvostoliitossa ruisleiväntutkimus ja kehitys oli ehkä maa-ilman korkeinta tasoa. Mosko-van Leipäinstituutti tutki ja ke-hitti ruisleivän valmistusproses-seja huomioiden myös paikalli-set makutottumukset. Siksipäbalttimaiden käyttämä leivonta-teknologia on hyvin yhdenmu-kaista.


teem

aNykypäivän baltti vaatii leivältä helppokäyttöisyyttä ja terveellisyyttäHeikki Kerojoki

Suomesta käsin Baltian maat nähdään usein yhtenäisenä kokonaisuutena niin kulttuurin kuin talouselämänkinkannalta. Tarkemmin Baltian kolmeen maahan tutustuessaan huomaa nopeasti tämän käsityksen olevan harhaa.Kukin Baltian maista on itsenäinen ja omaleimainen. Erot maiden välillä ovat toisinaan hämmästyttävän suuria.


Samankaltaisesta teknologias-ta huolimatta kullakin maalla onomat perinteiset ruisleipänsä.Siinä, missä eestiläinen syö me-hevää kilon painoista limppu-aan, latvialainen veistää palanpaksukuorisesta viisikiloisesta,syvän aromikkaasta ruisleiväs-tään. Liettuassa ovat edelleenkinsuosittuja puolentoista tai kah-den kilon limput, joissa makeusja happamuus ovat harmonises-sa suhteessa keskenään. Ilmankuminaa ei kunnollista ruislei-pää synny Baltiassa.

Mekanisoitu leivänvalmistustuotti erinomaisen ruisvehnäse-kaleivän, joka Suomessa tunne-taan Pietarin limpun nimellä. Tä-tä mehevää, moneen käyttöönsopivaa vuokaleipää syödäänedelleen erittäin paljon Latvias-sa, muissa Baltian maissa sensuosio on selvästi vähäisempi.Kaikissa Baltian maissa perus-vehnäleipä, olipa sen nimenä”sai”, ”batons” tai ”batonas” onsamantapaista, suomalaisille tut-tua polakkaa.

Uusimpia tulokkaita Baltianleipämarkkinoille ovat Suomes-sa suositut palaleivät, joita onsaatavilla jo kaikissa Baltian mais-sa. Palaleivät eivät vielä ole suu-ri tuoteryhmä, mutta niiden suo-sio kasvaa vuosi vuodelta.

Massatuotteiden jakelusta

markkinatalouteen

Runsaat kymmenen vuotta sit-ten pakkaamaton leipä kuljetet-tiin puuhäkissä useimmiten lei-pomon omaan myymälään. Myy-mälässä oli ”tuoreustesteri”,eräänlainen lusikka, jolla leivänpehmeyden saattoi tuotteeseenkoskematta todeta. Tuoreus oliselvästi laatukriteereistä tärkein.Myymälästä sai tuskin paperin-palaa leivän kääreeksi.

Nyt lähes kaikki Baltian leipo-moiden tuotteet ovat valmiiksipakattuja ja enimmäkseen myösviipaloituja. Tuotteiden moni-muotoisuus ja pakkausten hou-kutteleva design tarjoavat kulut-tajalle valtavan määrän vaihto-ehtoja. Myymäläleipomot leipo-vat lähes vuorokauden ympäriauki olevissa hypermarketeissapaikan päällä tuoretta leipää.Pienimmissäkin valintamyymä-löissä on usein uuni, jolla pais-tetaan tuoksuvia tuoreita leipo-motuotteita pakastetuista puoli-valmisteista.

Leipomotuotteiden markki-nointi on kehittynyt ja suurim-mat yritykset ovat rakentaneettuotemerkkiään ja valikoimaan-

sa hyvin ammattimaisesti. Bal-tian leipomotuotemarkkinatovat runsaassa kymmenessävuodessa muuttuneet subven-toidun massatuotteen jakelustanykyaikaisen markkinataloudenehdoilla toimiviksi eläviksi mark-kinoiksi.

Tämän on mahdollistanut no-peasti kehittyvä vähittäiskauppaja kuluttajien kohonneet vaati-mukset. Kuluttajat vaativat lei-vältään paitsi tuoreutta, myöshelppokäyttöisyyttä ja terveelli-syyttä. Alhainen ostovoima javoimakas kauppaketjujen väli-nen hintakilpailu pitävät leipo-motuotteiden hinnat alhaisina,mikä asettaa leipomoyritystentehokkuudelle korkeat vaati-mukset.

Heikki KerojokiVaratoimitusjohtajaUAB Vilniaus Duona [email protected]

Kirjoittaja toimii tällä hetkelläVaasan & Vaasan -konserninpalveluksessa yrityksen liettu-alaisen tytäryhtiön varatoimi-tusjohtajana. Vuosina1995–2002 hän työskenteliLatviassa konsernin paikallisentytäryhtiön kehitysjohtajana.

Vaasan & Vaasan -konsernion suurin leipomoalan yritysSuomen ja Baltian markkina-alueella, yksi maailman suurim-mista näkkileivän valmistajistasekä merkittävä pohjoismainenpakasteleivontayritys. Vaasan& Vaasan -konserniin kuuluvatSuomessa Vaasan & VaasanOy, Virossa A/S Leibur, Lat-viassa A/S Hanzas Maiznicas,Liettuassa UAB Vilniaus DuonaPlius ja Ruotsissa Delice Scan-dinavica AB. Vaasan & Vaasanon markkinajohtaja leipomo-alalla kussakin Baltian maas-sa.

Vaasan & Vaasan vie Kotkantehtaassa valmistettuja näkki-leipiä ja hapankorppuja noin 30maahan ja 50 000 kauppaaneri puolille maailmaa. Merkittä-vimmät vientimarkkinat ovatPohjoismaat, Iso-Britannia, Be-nelux-maat, Venäjä, Saksa jaPohjois-Amerikka. Vaasan &Vaasan Oy:n pakasteleivonnais-ten päävientimarkkinat ovatPohjoismaat. Konsernin liike-vaihto oli vuonna 2002 noin260 miljoonaa euroa ja henki-löstön määrä noin 4 200.

Maustepalvelu – Hyvää makua

maustepalvelu

MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden

yhteistyökumppani.

Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman,

josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja

valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset.

MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin

tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja

laadukkaasti.

MP-Maustepalvelu Oy Puh. 03-570 511

PL 56, 13101 Hämeenlinna www.maustepalvelu.com

I S O 9 0 0 1 • I S O 1 4 0 0 1 • H A C C P / D S 3 0 2 7

Valio on ollut maailman-laajuisestikin edelläkävi-jä probioottisten maito-valmisteiden markkinoi-

jana. Gefilus -tuotesarja tuotiinmarkkinoille Suomessa vuonna1990, noin neljä vuotta ennenkuin uuden sukupolven probi-oottituotteiden markkinointimuissa Euroopan maissa alkoi.

Valion voimakas panostus tut-kimus- ja kehitystyöhön on teh-nyt mahdolliseksi edelläkävijänaseman säilyttämisen. Jo 1980-luvulla Valion T&K:ssa kehitty-nyt visio terveysvaikutteisuudennoususta erääksi elintarvikkei-den keskeiseksi markkinointite-kijäksi antoi pohjaa ja uskoa ke-hittämistyölle. Suomessa funk-tionaalisista, terveysvaikutteisis-ta tuotteista alettiin puhua vuon-na 1995!

Valio hankki maailmanlaajui-set oikeudet Lactobacillus GG(LGG) maitohappobakteeriinvuonna 1987. Jo tuolloin ajatuk-sena oli, että tämän terveysvai-kutteisen bakteerin ympärillekehitettävää tietotaitoa täytyyvoida hyödyntää maailmanlaa-juisesti.

Valion omat resurssit eivättuolloin, eivätkä tänä päivänä,olisi riittäneet lopputuotteidenmarkkinointiin edes koko Eu-roopassa, saati sitten muillamantereilla. Koska tuotesovel-lukset ovat pääasiassa lyhyenmyyntiajan tuotteita, jogurttejaja vastaavia, tuotteiden kuljetta-minen maasta toiseen ei ole suu-ressa mitassa mahdollista. Tä-män vuoksi päädyttiin etsimäänpaikallisia kumppaneita ja sol-mimaan lisenssisopimuksia hei-dän kanssaan.

Ainesosa, tietotaito

ja tavaramerkki

Lisensiointitoiminta on tyypilli-sesti yritysten välistä liiketoi-mintaa ja poikkeaa täysin esi-merkiksi päivittäiselintarvikkei-den viennistä. Kaupankäynnin

kohteena on ensisijaisesti lisen-sioitava ainesosa, toiseksi tieto-taito ja kolmanneksi tavaramer-kit.

Lisensioinnissa sekä ostaja et-tä myyjä pyrkivät tavallisesti pit-käaikaiseen yhteistyöhön, jotenlisenssisopimusten kesto Valiontapauksessa on vähintään viisivuotta. Pisimmät sopimuksetovat jopa 15 vuoden pituisia.

Lisenssisopimukset sinänsäovat pitkälti sopimusjuridiikkaa,jolla pyritään varautumaan kaik-keen siihen, mitä ei toivota ta-pahtuvan. Valion lakiosasto hoi-taa oman osuutensa tässä pro-sessissa esimerkillisesti.

Valiolla oli kokemusta lisen-sioinnista, koska olimme itse li-sensioineet sekä tavaramerkkejäettä teknologiaa ulkomaisilta yri-tyksiltä Suomen markkinoita var-ten. Näin ollen liiketoimintata-van periaatteet olivat tuttuja.

Asiakkaita

ympäri maailmaa

Lisenssimyynti lähtee aina asiak-kaan kiinnostuksesta. Kärjistäen

voidaan sanoa, että lisenssejä eimyydä, niitä ostetaan. Valion ta-pauksessa asiakkaita alkoi löytyävasta sitten, kun ensimmäisetmerkit kilpailevien tuotteidenmarkkinoille tulosta Euroopassaalkoivat näkyä vuonna 1993.

Tärkein yksittäinen syy oli ja-panilaisen Yakultin päätös ra-kentaa tehdas Hollantiin. Ensim-mäinen lisenssiasiakkaamme on-kin juuri Hollannista. Kun en-simmäinen asiakas Campina me-nestyi tuotteillaan, kysyntä kas-voi. Seuraavana olivat vuorossamuutamat Euroopan maat ja Ete-lä-Amerikka.

Etelä-Amerikassa seurataanhämmästyttävän hyvin Euroo-pan markkinoiden kehitystä. Nepaikalliset meijerit, jotka halusi-vat lähteä kilpailemaan moni-kansallisia kilpailijoita vastaan, li-sensoivat Valion LGG:n, koskasiitä oli paras tutkimusnäyttö.Vähän myöhemmin solmittiinensimmäiset sopimukset Aasi-aan, ensin Japaniin ja sitten Ko-reaan.

Tällä hetkellä Valiolla on viiti-sentoista meijeriä lisenssiasiak-kaina. Nämä meijerit valmistavatpääasiassa jogurtteja ja juotaviajogurtteja, joiden terveysvaikut-


Lisensioimalla maailmanmarkkinoilleKalle Leporanta

Valio Oy on onnistunut hyödyntämään osaamistaan terveysvaikutteisista tuotteista myös maailman markkinoilla lisensioimalla. Tällä hetkellä Valiolla on eri puolilla maailmaa yli 20 asiakasta, jotka ovat lisensioineet Valion maitohappobakteeriosaamista omiin tuotteisiinsa. Viime marraskuussa aloitti ensimmäinen ulkomainen Evolus -asiakas Islannissa. Parhaillaan neuvotellaan useista laktoosittoman maidon valmistuksen lisenssisopimuksista.

teem

a

Sveitsissä valmistettu, Saksassakinmyynnissä oleva annospulloon pakattu LGG tuote.

Ensimmäinen Valion Evolus -lisenssillä valmistettu tuote Islannissa

Japanissa Tokion alueella liikkuvan bussin kyljessä mainoste-taan Valion paikallisen asiakkaan LGG tuotteita. Tuotteillemyönnetty myös FOSHU -merkki.

ArabiemiraateissaLGG:tä käytetään paikallisen hapan-maitojuoman val-mistuksessa.


teisuus perustuu LGG:een. Vii-me vuosina Valio on myös itselähtenyt viemään Gefilus -tuot-teita kotimarkkina-alueen mai-hin: Ruotsiin, Baltiaan ja Venä-jälle. Eestiin on myös rakennet-tu paikallista valmistusta. Kaikenkaikkiaan LGG:tä sisältäviä mei-jerituotteita on tällä hetkellämarkkinoilla noin 30 maassa.

Liiketoiminnan

tulevaisuus valoisa

Valio on onnistunut kehittä-mään uutta kansainvälistä liike-toimintaa lisensioimalla terveys-vaikutteisia ainesosia. Liiketoi-minta ei ole Valion mittakaavas-sa suurta, mutta se on kannatta-vaa ja sillä voidaan rahoittaamerkittävä osa Valion tutkimus-panostuksesta. Toiminnan mer-kitys Valion tunnettuudelle onsuuri. Valio onkin tänä päivänämaailmalla tunnetumpi kuinkoskaan ja haluttu yhteistyö-kumppani.

Tällä hetkellä Valio laajentaatuotteiden ja teknologioiden va-likoimaa. Ensimmäiset ulkomai-set Evolus -tuotteet tulivat mark-kinoille Islannissa marraskuussa2003. Uusia hankkeita on me-nossa useissa maissa.

Laktoosittoman maidon val-mistustekniikka on täysin uuttamaailmassa. Neuvotteluja onparhaillaan menossa useidenmeijeriyritysten kanssa. Uusiateknologioita tarjotaan ensin joolemassa olevien kumppanei-den verkostolle. Kiinnostustanäyttää olevan myös täysinuusien kumppaneiden suunnal-ta. Lisensiointiliiketoiminnan tu-levaisuus näyttää valoisalta.

Kalle LeporantaAsiakaspalvelupäällikköValio Oy, T&K, [email protected]

Kirjoittaja on maitotalousalal-ta valmistunut agronomi, jokatyöskentelee Valio Oy:n teknolo-gialisensiointiryhmässä ja vas-taa LGG asiakkaiden asiakas-palvelusta sekä lisensiointiryh-män markkinoinnista.

Lisätietoja: http://www.te-kes.fi/julkaisut/Terveysvaik_elintarvikk.pdf jawww.valio.com/licensing

Kulttuurieroja jakiinalaista ruokaa

Kalle Leporanta on työskennellyt Valion teknologialisen-sioinnin parissa noin viisi vuotta. Sitä ennen hän toimi Valiontuoretuotteiden tuotekehityksessä eri tehtävissä. Lisensiointi-toiminta oli aloitettu viitisen vuotta aiemmin. Hän oli päässytseuraamaan lisensiointiponnisteluja jo aiemmin professori Ka-ri Salmisen myötävaikutuksella ja tavannut merkittävän osanValion tuolloisista lisenssiasiakkaista.

Ensimmäinen suuri muutos uudessa työssä oli kieli. Käytän-nössä kaikki asiat asiakkaiden ja Valion välillä hoidetaan eng-lannin kielellä. Joissakin maissa on tarvittu tulkkausapua, mut-ta useimmiten molemmat osapuolet ovat päässeet yhteisym-märrykseen murteellisella englannilla.

– Meidän suomalaisten etu lienee tapamme puhua asiat hi-taasti ja perusteellisesti. Useimmissa maissa meitä ymmärretäänsuhteellisen hyvin, Leporanta toteaa.

Eri maiden tavat ja kulttuurit poikkeavat tietysti toisistaan,usein paljonkin. Näistä eroista kuitenkin selviää yleensä nor-maalilla maalaisjärjellä ja hyvällä käytöksellä. Suurempi ongel-ma on se, että markkinat ja kuluttajien arvostukset eri maissaovat niin erilaiset.

– Meidän hyväksi koettujen ratkaisujemme tarjoaminen asiak-kaille voi johtaa joskus aikamoisiin väärinkäsityksiin ja virhear-viointeihin. Olen kerran innolla puhunut kiinalaisen kulttuurinpiirissä maidon tarjoamisesta kylmänä. Esityksen jälkeen minuaopastettiin ystävälliseen sävyyn kertomalla, että jos kiinalaisellaaamiaisella tarjotaan maitoa, se on yleensä aina lämmitettyä!

ELINTARVIKETURVALLISUUSALAN UUSIKOULUTUSKOKONAISUUS ALKAA

Koulutuskokonaisuus kuuluu elintarviketurvallisuudenalan yliopistolliseen täydennyskoulutuksen sarjaan.Keväällä 2004 alkavat seuraavat 5 ov:n modulit:

Prosessihygienia 5 ov, Viikki, HelsinkiProsessil injan suunnittelu, viranomaisvalvonta,pintahygienia, puhdastila, ongelmatilanteen hallinta, uuttatutkimuksessa • 1. jakso 10.-11.3.2004 • 2. jakso 31.3.-1.4.2004 • 3. jakso 5.-6.5.2004

• 4. jakso 26.-27.5.2004

Laajeneva toimintaympäristö 5 ov, Viikki, HelsinkiSuomen maa- ja elintarviketalouden asema ja kehityssisämarkkinoilla, EU:n lainsäädäntö ja valvonta-järjestelmä, EU:n laajeneminen, alan uudet haasteet • 1. jakso 17.-18.3.2004 • 2. jakso 21.-22.4.2004 • 3. jakso 12.-13.5.2004 • 4. jakso 9.-10.6.2004

Tulossa syksyllä 2004: Riskinhallinta ja viestintä 5 ov,Laadunhallinta 5 ov, Elintarvikealan markkinointi 5 ov.

Tiedustelut Riitta Armfelt p. 050-308 [email protected]

Lisätietoja ja ohjelmat:www.helsinki.fi/aikuiskoulutus/lum/

Vuoden suurin ja odotetuin elintarvikealan asiantuntijoiden koulutustapahtuma. Avaussymposioteemalla EU:n laajenemisen vaikutukset teollisuuteen ja kauppaan. Viisi muuta rinnakkaisohjelmaa käsittelevät teemoja;

• Mikä myy tänään – markkinoinnin uudet tuulet

• Voittajaksi räätälöidyllä tuotekehityksellä• Uutta elintarvikelainsäädännöstä • Viestintä vastuullisen yritysimagon

rakentajana • Kehittyvä henkilöstöpolitiikka

Elintarvikepäivä huipentuu svengaavaan FoodJazziin herkullisen puffetpöydän antimien kera.

Elintarvikepäivän tuotolla tuetaan tutkimusta ja koulutusta, joka edistää suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu kätevästi netissäwww.etl.fi kohdassa Tapahtumat.

Tuoreet raaka-aineet ovatkotiäitien suosiossa.Tuore kala, vihanneksetja sienet ovat keittiön pe-

rusaineet. Monet ruoat paiste-taan kiinalaiseen tyyliin wokki-pannussa öljyssä käristäen.Kiinalainen syö länsimaalaiseenverrattuna puolet enemmän vil-jatuotteita (riisiä) ja huomatta-vasti enemmän vihanneksia jakalaa. Tulevaisuudessa lihan,kalan, hedelmien, ruokaöljyn jasokerin kysyntä kasvaa nopeim-min.

Peruna ei ole lähellekään yh-tä suosittu peruselintarvike kuinriisi tai nuudelit, eikä se olesuosituin vihanneksistakaan. Pe-runaa kuitenkin jo myydään suu-rimmassa osassa kauppoja, mikäon osoitus kiinnostuksen herää-misestä. Ravintoloissa ranskan-perunat ovat nuorison suosios-sa. Kaduilla myydään uuniperu-noita liikkuvista uuneista. Spa-getti on kovaa vauhtia tulossanuudelien rinnalle valtaamaansuosiota riisiltä.

Functional Foodin

aika ei ole vielä

Kiinassa yrttilääkkeet ja luon-taistuotteet ovat äärimmäisensuosittuja. Kaikkia elintarvikkei-ta ajatellaan myös niiden ter-veellisyyden perusteella. Kalanja vihannesten tiedetään olevanterveellistä ruokaa. Luontais-tuotteiden valmistukseen käyte-tään yrttien lisäksi eläinten lihaakuten kanaa, mutta usein myöshyönteisiä, käärmeitä tai eksoot-tisia eläimiä.

Kuluttajien opastaminen jakouluttaminen syömään tiettyäelintarviketta on hyvin vaikeaa jakallista myös Kiinassa. Ksylitol-purukumista voi tulla menes-tysartikkeli, kuten Japanissa jaKoreassa on käynyt edellyttäen,että purukumista tulee suosittuartikkeli.

Japanilainen Yakult -maito-happobakteerijuoma on päässytmonien kauppojen hyllylle aina-kin Shanghaissa. Kokojyvävilja-tuotteiden kysyntä on kasvussa.

Samalla kun ylipaino on varsin-kin hemmoteltujen lasten on-gelma, kiinnostus painonhallin-taan ruoan valinnalla lisääntyy.

Kiinalainen arvostaa

tuontituotteita

Niin kuin kaikkialla maailmassaKiinassakin elintarvikkeen valin-taan vaikuttavat eniten maku jamuut aistittavat ominaisuudet,hinta, terveellisyys ja turvalli-suus. Kun amerikkalainen kulut-taja arvostaa tuotteen turvalli-suutta enemmän kuin ehkä mui-ta ominaisuuksia, Kiinassa hintaon paljon ratkaisevampi.

Kiina on lähes omavarainenruoan suhteen, mutta tuloerotkaupunkien ja maaseudun välil-lä ovat suuret. Kiinan maaseu-dun asukkaat ovat edelleen var-sin köyhiä, ja ruoka kasvatetaanpaljolti omilla tiloilla.

Kalan elohopeapitoisuus tairavintolan hygieniataso ei kiin-nosta niin paljoa kuin ehkä pi-täisi. Pakattujen elintarvikkeidenosuus kokonaismyynnistä nou-see kuitenkin koko ajan, vaikkatuoreutta haetaankin.

Suomessa tuotteen kotimai-suus on tärkeimpiä ominaisuuk-sia, mutta Kiinassa arvostetaanenemmän amerikkalaista tai eu-rooppalaista tuotetta. Kiinalaisethaluaisivat viedä enemmän ja-lostettuja elintarvikkeita. Vientikoostuu nyt enimmäkseen säi-lykkeistä, joita 1990-luvun lo-pussa vietiin $3,5 mrd arvostavuosittain. Sienisäilykkeet ovatsuurin artikkeli. Kiinassa käyte-tään ja sinne tuodaan huomatta-van paljon lannoitteita. Muutuonti on enimmäkseen ruoka-öljyä ($2,9 mrd/v) ja viljatuot-teita ($2,6 mrd/v).

Kiinassa lukuisia

ruokakulttuureita

Kiinan kokoisessa maassa on lu-kuisia ruokakulttuureita. Yhtääl-lä on miellytty tulisiin ja happa-miin ruokiin, toisaalla suosittujaovat makeat ruoat. Sezhuanilai-sia ravintoloita on isoissa kau-pungeissa. Niiden ruoka on tu-lista ja suolaista. Lähinnä vainGuangdongin maakunnassa Ete-lä-Kiinassa syödään kissoja ja koi-ria.

Suurissa liikekeskuksissaShanghaissa, Pekingissä jaGuangzhoussa on paljon ulko-maalaisia. Heillä on usein omatelintarvikemyymälät, joissa käypaljon paikallistakin väestöä.Esimerkiksi Shanghain alueellalasketaan olevan yli 70 000 ul-komaalaista.

Mukaan ei ole laskettu300 000--500 000 taiwanilaista,joista suurin osa viihtyy parem-min Shanghaissa kuin omallasaarellaan. Myös he käyvät länsi-maalaisten perustamissa marke-teissa, ja heillä on varaa kalliim-piin tuontielintarvikkeisiin.

Kauppaketjut

valtaavat markkinoita

Torit ja erilaiset avomyymälätovat pienissä kaupungeissa ja ky-lissä edelleen yleisimpiä ruo-anostopaikkoja. Kiinassa on var-sinkin 1990-luvulla perustettukauppaketjuja (Quick, All Days,21), joiden liiketoimintaideanaon perustaa pieniä kauppoja lä-helle kuluttajaa ja olla auki 24tuntia vuorokaudessa.

Kauppojen keskusjärjestön


Kiinalainen ruokapöytäAri Virtanen

Länsimaissa ajatellaan kiinalaisia ruokapuikkoineen ja riisikuppeineen. Riisi "fan" tarkoittaa myös ravintolaa,vaikka ravintolassa ei juuri enää riisiä syödä. Länsimainen ruoka ei ole vielä saapunut rivikiinalaisen kotipöytään,mutta ravintoloissa vieraisiin ruokakulttuureihin jo tutustutaan.

teem

a

Viljaa ja mausteita kadunvarsikaupassa.Kuva Pia Kukkonen

mukaan sadan suurimman kaup-paketjun myynti nousi 26,7 mil-jardiin dollariin vuonna 2002.Nousua edellisvuodesta kertyi52 %.

Lianhua on yksi suurimpiakauppaketjuja yli 2 000 myymä-lällään. Sillä on suunnitelmissalaajeta Kiinassa lisäämällä kol-men vuoden aikana 4 000 myy-mälää. Lisäksi China Daily -sano-malehden mukaan Lianhua onlaajenemassa Belgiaan.

Autoja on edelleen harvoillaperheillä. Ostoreissut tehdään-kin pyörällä tai mopolla lähi-kauppaan. Polkupyörien myyntion tosin laskenut dramaattisestisuurissa kaupungeissa ja autojenmyynti noussut. Lähivuosinasuurten hypermarkettien määräkasvaa samalla, kun autolla pääs-tään kauemmaksi kauppaan.

Ulkomaalaiset Carrefour, Met-ro ja Wal-Mart perustavat kiihty-vällä tahdilla omia suuria myy-

mälöitään Kiinassa. Kaksi kol-mesta maailman 50 suurimmas-ta kauppaketjusta onkin jo jaka-massa Kiinan markkinoita. Län-simaiset ketjut myyvät samallayhä enemmän tuontielintarvik-keita.

Ari [email protected]

Lähteet:Gale, F et al. 2002. China at aglance: A statistical overviewof China’s food and agriculture.USDA.Horton C. 12/2003. Foreigntastes at Chinese palates. Eu-robiz lehti.Shanghai Daily ja China Dailysanomalehdet.


TUOTERYHMÄ Tilanne markkinoilla

Viljatuotteet Nuudelit ovat suosittuja.

Leipomotuotteet Lähinnä ulkomaalaisten suosiossa. Valikoima paranee.

Virvoitusjuomat USA:laiset ja japanilaiset yritykset ovat aktiivisia. Teetä juodaanuseimmiten, mutta kahvi ja olut ovat tulossa yhä suositummiksi.Esim. lounaalla kiinalainen ei yleensä juo mitään. Ranskalaisten kans-sa on perustettu yhteisiä viinitiloja.

Lihatuotteet Kalat ja linnut luineen ovat suosituimpia. Eksoottisempaakin lihaasyödään kuten käärmeitä ja sammakoita.

Maitotuotteet Maito ja jogurtit ovat paikallista tuotantoa, mutta käyttö vielä vähäis-tä. Juustot ja erikoistuotteet ovat tuonnin varassa. Jäätelön suosiokasvoi nopeasti 90-luvun lopussa, nyt kasvu on taittumassa.

Vihannekset ja hedelmät Vihanneksia on laaja valikoima tarjolla. Ruoka-annoksessa on ainavihreitä kasviksia. Vesimeloni on yleisin jälkiruoka.

Makeiset Tuontisuklaata paljon tarjolla, mutta suosio on vielä pientä. Purukumilisää suosiotaan.

Menestyneitä: Ei menestystä

Friteerattu kana LihaleikkeleetKahvilakulttuuri SuklaaPikanuudelit JuustoRiisikeksit Leipä

Menestyselintarvikkeen resepti:

LokalisaatioAikaaRahaaSisuaSelvitä, millainen tuote on kiinalaiseen makuunSopiva hintaÄlä tuo liikeideaa sellaisenaan

Tuoretta kalaa katukaupassa.

Lihat ja kalat kuivumassa vaatekaupan tangolla.

Ku

va P

ia K

ukk

on

en

Ranskalainen Carrefour -supermarket tarjoaa lihaa paikalliseenmakuun.

Ku

va J

ari

Rie

pp

o

Kuva Pia Kukkonen

Ku

va J

ari

Rie

pp

o

Johtava konsultti KiyokoKubomura perusti Toki-oon oman kansainvälisenelintarvikelainsäädännön

asiantuntijapalveluita myyvänkonsultointiyrityksen vuonna1993. KFAC (Kubomura FoodAdvisory Consultants) on eri-koistunut eri maiden välistenelintarvikekaupan esteiden ylit-tämiseen.

Kiyoko Kubomura on suorit-tanut Bachelor of Science -tut-kinnon Tokion Naisten Yliopis-tossa (Jissen Women´s Universi-ty), jossa perehdytetään ravitse-mukseen, ruokakulttuuriin, ja-panilaiseen teeseremoniaan jakukkien asetteluun (Ikebana).Valmistumisensa jälkeen hänetpalkattiin yliopiston assistentik-si ja opettajaksi. YliopistossaKiyoko Kubomura oli opiskellutenglantia, jota hän paransi pit-killä kursseilla USA:ssa ja Eng-lannissa.

Hän luopui työstään yliopis-tossa solmittuaan avioliiton, jo-ka jäi kuitenkin lapsettomaksi.Hän päätti pyrkiä takaisin työ-elämään ja onnistui pääsemäänCalpis Beverage Companyn juo-mateknologiakoulutukseen, jokasisälsi mm. elintarviketeknologi-aa, mikrobiologiaa ja elintarvi-kelainsäädäntöä.

Hän työskenteli yrityksessäkaikkiaan neljä vuotta. Tehtäviinkuului mm. tiedottaminen. Pianhän sai kuitenkin huomata, ettäJapanin työelämässä naisen onlähes mahdoton saada ylennyk-siä, koska nainen ei voi ohittaamiestä. Neuvoksi tuli oman yri-tyksen perustaminen 30-vuoti-aana.

Moniosaajan oma yritys

Kiyoko Kubomura perusti omanyrityksen: Kubomura Food Ad-visory Consultants (KFAC) javuokrasi toimiston Tokion kes-kustasta Nihonbashista. Ensim-mäinen asiakas oli Nestlé Japan,joka tarvitsi kielitaitoista asian-tuntija-apua kansainvälisiin teh-täviin.

KFAC:n pysyvin asiakas on ol-lut Japanin sosiaali- ja terveysmi-nisteriö, jonka kehittämishank-keissa Kubomuran kansainväli-nen verkosto on suurena apuna.Asiantuntemuksensa lisäksi hän

on tottunut esiintyjä, tarvittaes-sa amerikkalaistyyppinen, muttahallitsee japanilaisen etiketin,mukaansa tempaava luennoitsi-ja ja sanavalmis toimittaja.

Tällä hetkellä KFAC:n henki-lökuntaan kuuluu toimistosih-teeri, kaksi tuotekehittäjää(technical support) ja yksi elin-tarvikelainsäädännön asiantunti-ja. Tuotekehittäjien toimenkuvasisältää reseptien muuntamisenkunkin maan lainsäädäntöä vas-taavaksi tai esimerkiksi resep-tisovellusten tekemisen uudellalisäaineella japanilaiseen ma-kuun sovellettuna.

Konsulttiverkostoon kuuluukymmenkunta elintarvikelain-asiantuntijaa eri puolilta maa-palloa. Heiltä ostetaan palvelui-ta joko kuukausimaksulla tai yk-sittäisinä toimeksiantoina.

Elintarvikekaupan esteet

Kiyoko Kubomura myöntää, et-tä Japanin hallituksen elintarvi-ketuonnin valvonta on liian tiuk-kaa. KFAC:n liikeideana on aut-taa ulkomaalaisia elintarvikeyri-tyksiä pääsemään Japanin mark-kinoille antamalla teknistä tukeaja lainsäädännöllistä asiantunte-musta.

Kubomura hoitaa käytännönyhteydet Japanin sosiaali- ja ter-

veysministeriön ja tuontiyrityk-sen välillä. Hän toimii tulkkina,kääntäjänä ja neuvottelijana. Pää-osa asiakkaista tulee USA:sta taiEU:sta, mutta myös Korea jaUusi-Seelanti tuovat elintarvik-keita Japaniin.

KFAC auttaa myös japanilaisiatai korealaisia viemään muihinmaihin. Jos japanilainen yrityshaluaa tuotteelleen GRAS -sta-tuksen USA:ssa, KFAC:n asian-tuntijat auttavat hakemuksen japerustelujen tekemisessä ja val-vovat käsittelyä FDA:ssa.

Suomen elintarvike-

valikoima yllätti

Kiyoko Kubomura vieraili Suo-messa marraskuussa 2002 ja oliyllättynyt suomalaisen elintarvi-kevalikoiman monipuolisuudes-ta. Terveysvaikutteisten elintar-vikkeiden runsaus ihmetytti,koska kansainvälisissä ravitse-musseminaareissa Suomi on esi-merkkinä epäterveellisestä ravit-semuksesta johtuvasta korkeas-ta sydäntautikuolleisuudesta.

Lapin keittiömestareiden herkku-pöytä Saariselällä hurmasi hänet. Ark-tiset Aromit ry:n Simo Moision jär-jestämä lohi- ja marjayrityskierros saihänet pohtimaan marjaherkkujentuontia Japaniin. Ruisleipä sopii mal-taan mausta pitävien japanilaisten

makupalettiin. Valmista leipää he ei-vät halua, mutta ehkä taikina taiesiseos kiinnostaisi.

Anneli KoskenkorvaToimitusjohtajaLaatu & [email protected]

Lisätietoja: www.kubomura.orgtai [email protected]


teem

aEsteiden yli Japanin markkinoille

Johtava konsultti Kiyoko Kubomura Tokiosta herkutteli Lapin Keittiömestareiden pitopöydänantimilla Saariselällä marraskuussa 2002 toimitusjohtaja Anneli Koskenkorvan kanssa.

Anneli Koskenkorva

Ku

va E

rkki

Ko

ske

nko

rva


Stockmann Helsinki onvuoden 2002 noin 63 mil-joonan euron myynnilläSuomen suurin päivittäis-tavarakauppa. StockmannHerkku -ketjuun kuuluukuusi elintarvikeosastoa.Ne sijaitsevat Helsinginkeskustassa ja Itäkeskuk-sessa, Espoon Tapiolassa,Turussa, Tampereellasekä Oulussa. Ketjuvali-koimissa on noin 23 000elintarviketuotetta, elituplasti enemmän kuin ta-vanomaisessa suomalai-sessa ruokakaupassa. Pel-kästään juustoja on vali-koimissa yhteensä yli600, tosin ei samanaikai-sesti.

Stockmann Herkun myytävistätuotteista 99 % on elintarvikkei-ta, joiden osuus on lähes neljän-nes Stockmannin tavaratalojenmyynnistä. Elintarvikkeiden os-topäällikkö Pirjo K. Hyvärinenohjaa ostoja Stockmannin tava-rataloryhmän elintarvikehankin-noissa.

– Täältä osastoltani ohjataanStockmannin ruokaosastojen toi-mintaa sekä henkilökohtaisenyhteistyön että toiminnanoh-jausjärjestelmän avulla. TeenStockmann Herkkujen strate-gian. Vastuullani on kotimainenja ulkomainen hankinta. Tava-rantoimittajia on yli 500, joistayli sata ulkomaisia. Teemme hei-dän kanssaan ostosopimukset,suunnittelemme valikoiman,hinnoittelemme tuotteet jateemme markkinoinnin perus-suunnitelman, Hyvärinen ker-too.

Hänen alaisuudessaan työs-kentelee yhdeksän elintarvi-keostajaa. Miten ostopäätöksettehdään, riippuu tuotteesta jamarkkinoinnista, joka osaltaanohjaa elintarvikkeiden ostajia.

– Ostoperusteet ovat meilläsamanlaisia kuin muissakin kau-poissa, mutta valikoima on laa-jempi. Ulkomaisilla messuilla

käymme ainakin kaksi kertaavuodessa etsimässä valikoimaaerilaistavia tuotteita. Teemme ai-na ohjelman, jonka mukaantuotteita etsitään messuilla. Mes-suilla tehdään vuosisopimuksetulkomaisten tavarantoimittajienkanssa, Hyvärinen kertoo.

Ostajat käyvät vakituisestiSIAL- ja Anuga -messuilla ja har-vemmin muilla elintarvikemes-suilla ulkomailla ja Suomessa.

Yhteistyötä eurooppalaisten

tavaratalojen kanssa

Johtavat eurooppalaiset tavara-talot ovat Stockmannin yhteis-työkumppaneita: John LewisEnglannissa, Globus Sveitsissä,Magasin du Nord Tanskassa, Bi-jenkorf Hollannissa, KaufhofSaksassa ja Gallerie LafaytetteRanskassa.

– Vaihdamme niiden kanssamarkkinointi- ja tavarantoimitta-

javinkkejä ja pidämme vuosittainjohdon ja ostajien kokouksia.Voimme ostaa toisiltamme taiyhdessä, Hyvärinen selvittää.

Stockmannin ostajat auttavateurooppalaisia yhteistyökump-paneitaan valitsemaan tuotteitamm. Skandinavian kampanjoi-hin, joissa myydään myös suo-malaisia tuotteita.

– Ne ovat vientitaitoisten yri-tysten tuotteita, kuten Saariois-ten valmisruokia, Valion juusto-ja, Fazerin ja Pandan herkkuja jaHK Ruokatalon tuotteita tai suo-malaisia erikoistuotteita, kutengluteenittomia tuotteita tai juus-toja. Suomalaiset marja-, leivon-nais-, savukala- ja luomutuotteetovat kysyttyjä, Hyvärinen va-kuuttaa.

Kampanjoiden kautta

normaalivalikoimiin

Sesongit ohjaavat elintarvikkei-

den ostotyötä. Esimerkiksi jou-lun teemaa tehdään viimeistääntoukokuussa. Eri maiden ruo-kien kampanjat nostavat näidentuotteiden kysyntää. Maateemo-jen lisäksi on muita ruokatee-moja: esimerkiksi kevyttuotteetja funktionaaliset elintarvikkeet.

Hyvärisen mielestä kaikki EU-alueelta tehdyt ostot ovat nyky-ään yhteisöhankintaa, tuonti-tuotteet tulevat EU:n ulkopuo-lelta.

– Monet kansainväliset tuot-teet ovat vakiinnuttaneet ase-mansa kampanjoiden kautta, ku-ten oliiviöljy, aurinkokuivatut to-maatit, tuore pasta ja parman-kinkku. Työtä jonkin elintarvik-keen eteen saatetaan tehdä kym-menen vuotta, ennen kuinmyyntivolyymi nousee. Jos tuo-te tuodaan maahan väärään ai-kaan, tuote tapetaan turhaan,vaikka se sinällään olisi loistava.Joskus voidaan päättää, että täs-tä tehdään tuote, kuten vuohen-juustosta tehtiin.

Tuotteet myyntiin neljän

kuukauden koeajaksi

Kotimaisten valmistajien uu-tuustuotteet tulevat myyntiinneljän kuukauden koeajalla.Tuontituotteet valitaan kampan-joista normaalimyyntiin samoinneljä kuukauden koeajaksi kam-panjasta eteenpäin.

Jos tuote myy ja yhteistyö ta-varantoimittajan kanssa sujuuhyvin, ostosopimusta voidaanjatkaa vuosi vuoden jälkeen. So-pimukset tarkistetaan vuosittain.Kaikki tiedot sopimustoimitta-jista ja heidän tuotteistaan vie-dään toiminnanohjausjärjestel-mään, joten myymälät eivät voimuita tuotteita tilatakaan.

– Tuotteita tarjotaan meillepaljon ympäri maailmaa. Saam-me päivittäin yhteydenottoja.EU:n laajentumisen myötä tut-kimme kaikkia mahdollisuuksia.Tuonti muista maista lisääntyy.Laatupäällikkö on läpikäynyt EU-kelpoiset tuotantolaitokset uusis-sa EU:n jäsenmaissa. Muutoinkinosto- ja laatusopimukset tehdäänsamanaikaisesti, Hyvärinen ker-too.

PH

Suomen suurimman ruokakaupanvalikoimissa 23 000 tuotetta

Yksi Pirjo K. Hyvärisen suosikkituote on kauniiseen pulloon pa-kattu ranskalainen vadelmaviinietikka, joka tulee ensi joulun va-likoimaan.

Elintarviketuotantoyksi-köiden, etenkin teurasta-moiden ja maidonjalos-tusyksiköiden, uudista-

minen EU-kuntoon vaatii uusis-sa jäsenmaissa voimavaroja.Konsultointi- ja hygieniapalve-luja sekä pakkaus- ja elintarvi-keteollisuuden laitteita tarjoavateollisuus on avainasemassatässä työssä.

Elintarvikkeita ja teollisuudenraaka-aineita (mm. liha-, kasvis-ja hedelmävalmisteet) tuodaanlähivuosina näistä maista run-saasti Suomeen. On ilmiselvää,että kilpailu elintarviketuotan-nossa ja -kaupassa kasvaa näidenmaiden sisällä. Myös niiden elin-tarviketeollisuudelle avautuu en-tistä parempia mahdollisuuksiaEU-maissa, onhan niiden tuotan-non hintataso pienempien palk-kojen vuoksi keskimääräistä eu-rooppalaista matalampi.

Ulkomaiset kaupan ryhmitty-mät ovat tehokkaasti vallanneetvähittäiskaupan lähes kaikissamaissa: pikkukaupat korvautu-vat super- ja hypermarketeilla.

EU tukee maatalouden ja elin-tarviketeollisuuden kehittämistäja sopeuttamista EU-vaatimuk-siin SAPARD -ohjelmalla kaikissatulevissa jäsenmaissa. SAPARD -rahoituksella on käynnissä maa-talouden ja elintarviketeollisuu-den rakenteen, hygieniatasonym. uudistamisprojekteja.

Elintarviketeollisuus

Latvian johtava

teollisuudenala

Suomen merkitys Latvian (Latvi-jas Republika) kauppakumppa-nina sekä investoijana on suuri.Suomalaisista elintarvikeketjunja -kaupan yrityksistä Latviaanovat investoineet mm. Kesko

Food, Olvi (Cesu Alus), HK-Ruo-katalo (Rigas Miesnaks), Valio(JSC Rigas Piena Kombinats), Fa-zer Leipomot (Fazer maiznicaDruva Ltd), Rautakirja, VaasanLeipomot, Melia (Rigas Dzirnav-nieks), Oriola, Stora Enso Packa-ging, Kemira Growhow sekäSuomen Rehu.

Latvian maataloustuotanto su-pistui voimakkaasti 1990-luvullavähäisen erikoistumisen, laite-kannan vanhentuneisuuden jatuotteiden riittämättömän laa-dun vuoksi. Venäjälle viennin el-pyminen oli vuoden 1998 rup-lakriisin jälkeen elinehto useillemaatalous- ja elintarvikeyrityk-sille.

Maataloustuotanto kääntyikinkasvuun vuosituhannen taittees-sa. Tällä hetkellä maataloudenkeskeisin tavoite on tuotannonmodernisointi ja integroitumi-nen Euroopan yhtenäisille mark-kinoille, tuotteiden laadun pa-rantaminen ja tuotantokustan-nusten alentaminen.

Meijeriteollisuuden osuusmaatalouden kokonaistuotan-nosta on 23 prosenttia. Maidon-tuotanto on Latviassa merkittä-västi pienempää kuin Virossa jaLiettuassa. Lihateollisuus pystyykattamaan kotimaisesta kysyn-nästä noin 2/3, minkä vuoksituontitarve on suuri.

Elintarviketeollisuus on Lat-vian johtava teollisuudenala.Vuonna 2002 elintarvikkeiden jajuomien tuotanto kasvoi 6 %: li-han ja lihatuotteiden 18 %, juo-mien 13 % ja maitotaloustuottei-den 3 %. Kalatuotteiden tuotan-to sen sijaan laski 13 % edellis-vuodesta.

Ostoskeskusbuumi

käynnistynyt Latviassa

Latviassa on havaittavissa siirty-mistä kotimaisiin tuotteisiin, jajotkut elintarvikkeet ovat löytä-neet markkinoita lännestäkin.Jos tuotantolaitoksia saadaan

modernisoitua suunnitelmienmukaan, ovat alan yritysten nä-kymät verrattain hyvät. Keskei-nen haaste onkin saada kehitet-tyä elintarviketeollisuutta niin,että tuotteet ovat laadultaan jahinnaltaan kilpailukykyisiä myöslänsimarkkinoilla.

Vuonna 2002 kaupan kasvuoli 18 % edellisvuodesta. Vähit-täiskaupan liikevaihto Latviassaon kasvanut viimeisten viidenvuoden aikana 67 %, keskimää-rin 11 % vuodessa. Elintarvikkei-den myynti kasvoi sekin 16 %.Rimi Latvia, VP Market, Mego,Nleda ja Drogas ovat suurimpiavähittäiskaupparyhmittymiä Lat-viassa. Myös Kesko Food, Stock-mann ja Rautakirja ovat markki-noilla.

Jakelujärjestelmän kehittymi-sen ja tulotason nousun myötäkuluttajat ovat halukkaita osta-maan jalostetumpia elintarvik-keita. Elintarvike- ja pakkaustek-nologialle avautuu myös mah-dollisuuksia vaatimustason nous-tessa.

Liettuan teollisuustuotan-

nosta 1/5 elintarvikkeista

Maataloudella on ollut merkittä-vä rooli Liettuan (Lietuvos res-publika) taloudessa, mutta senosuus BKT:sta on laskenut vuo-den 1990 28 %:sta 7 %:iin vuon-na 2002. Maatiloista 56 % on al-le 10 hehtaarin ja vain 0,02 % yli100 hehtaarin kokoisia. Kol-mannes maatalousmaasta on yk-sityisessä omistuksessa, lop-puosa on vuokralla valtiolta taiyksityisiltä omistajilta.

Elintarviketeollisuus on Liet-tuan suurin teollisuudenala tuot-taen viidenneksen teollisuus-tuotannosta. Elintarviketeolli-

suus on ollut kiinnostava ulko-maisten investointien kohde. Sil-le on sijoitettu kolmannes kai-kista teollisuuden ulkomaisistainvestoinneista.

Elintarviketeollisuuden tär-keimpiä vientituotteita ovat juus-to, voi ja maitojauhe. Meijeri-teollisuus tuottaa viidenneksenelintarviketeollisuuden tuotan-nosta. Meijeriteollisuuden mer-kittävin yritys on useista meije-reistä koostuva Rokiskio Suris -ryhmä ja toiseksi suurin PienoZvaigzdes -meijeriryhmä. Seitse-mällätoista meijerillä on lupa vie-dä tuotteitaan EU-maihin. Mai-donjalostukseen ovat investoi-neet mm. Ingman Foods ja Arla.

Lihateollisuuden osuus on15–16 % elintarviketeollisuudentuotannosta arvoltaan MEUR160. Lihanjalostusteollisuuteenon investoinut mm. HK Ruoka-talo, joka omistaa eestiläisen yri-tyksensä AS Rakvere Lihakombi-naatin kautta pääosan latvialai-sesta A/s Rigas Miesnieksista.

Pieni osa maan 250 lihanja-lostuslaitoksesta täyttää EU:n laa-tuvaatimukset. Vuoden 2004 al-kuun mennessä noin 150 yritys-tä aikoi saada tuotantonsa EU-standardien mukaiseksi. Kalan-jalostusteollisuus on kasvanutuseana vuonna peräkkäin. Par-haiten on menestynyt Viciunai.

Leipomoteollisuudessa toimii50 suurta ja 2000 pientä yksi-tyistä leipomoa ja sen markkina-arvo on karkeasti MEUR 60–68.Suomalaisista yrityksistä sekto-rilla toimivat mm. Vaasan & Vaa-san JSC Hansas Bakery 25–30%:n markkinaosuudella ja FazerLeipomoiden omistama FazerMaiznica Druva Ltd. 12–15%:nmarkkinaosuudella.

Panimoteollisuuden tuotan-non kasvu on ollut voimakasta,mutta on alkanut viime vuosinatasaantua. Sektorin suurimpiayrityksiä ovat Svyturys-UtenosAlus (Baltic Beverages Holding),


Baltian maat, Puola, Tvsekki ja Unkari tärkeitä kauppakumppaneitaSuomen elintarvikeketjulleKeskisen Itä-Euroopan maista tulee Euroopan Unionin jäseniä toukokuun ensimmäisenä päivänä 2004. Viro, Latvia, Liettua, Puola, T vsekki ja Unkari ovat merkittäviä kauppakumppaneita suomalaiselle elintarvikeketjulle.

teem

a

Maarit Ahola


Kalnapilis ja Vilniaus tauras. Pa-nimoteollisuuteen ovat investoi-neet BBH:n lisäksi mm. Olvi,Pilsner Urquell ja Faxe.

Supermarketit korvaavat

tori- ja kioskikauppaa

Vähittäiskauppa on alkanut Liet-tuassa selvästi vilkastua, ja su-permarketit korvaavat tori- jakioskikauppaa. Vuonna 2002 vä-hittäiskaupan myynti kasvoi 12%. Vähittäiskauppaa hallitsevatpaikalliset pienet yritykset, joitaon noin 19 000. Suuria ostos-keskuksia on kuitenkin noussuteri puolille maata, ja suuret kau-pat tuottavat noin 60 % vähit-täiskaupan liikevaihdosta.

Liettuan ja koko Baltian alu-een suurin supermarketketju onVilniaus Prekyba (VP Market).Toiseksi suurin on ranskalaisellapääomalla toimiva Palink ja kol-manneksi suurin Rimi Lietuva.Seuraavina ovat Norfos Mazme-na ja Aibes Mazmena.

Elintarviketuotannon nosta-minen EU-vaatimusten tasolleedellyttää tuotantolaitosten jalaitekannan modernisointia, mi-kä tarjoaa mahdollisuuksia ulko-maisille toimittajille. Pakkaus-materiaaleja ja pienyrityksille tar-koitettuja pakkauskoneita tarvi-taan. Kysyntää uskotaan olevanmyös valmisruoilla ja pakasteil-la, joiden tarjonta on toistaisek-si rajoitettua.

Virossa suurimmat

investoinnit panimo-

teollisuuteen

Viro (Eesti Vabariik, Viron tasa-valta) on suomalaisille tutuinBaltian maista. Sinne elintarvi-keketjun yritykset ovat etab-loituneet varhaisessa vaiheessa.Viron tilastoviraston mukaan lo-ka-marraskuussa 2003 Viroon re-kisteröitiin 77 uutta yritystä, jois-sa oli mukana ulkomaista pää-omaa. Aktiivisimpia yritysten pe-rustajia ovat olleet suomalaiset.

Elintarviketeollisuuden osuuson 22 % Viron teollisesta tuo-tannosta ja sen tuotannon arvo6487 miljoonaa euroa. Meijeri-teollisuuden osuus on 27 %, li-hateollisuuden 17 %, leipomo-teollisuuden 9 % ja kalateolli-suuden 13 % elintarviketeolli-suuden tuotannosta. Vuonna2002 maassa oli 634 elintarvike-yritystä.

Vuosina 1999–2002 elintarvi-keteollisuuteen on investoitu128 miljoonaa euroa. Suurimmatinvestoinnit on tehty panimo-teollisuuteen. Suomalaisia inves-tointeja Virossa on runsaasti.Suomalaiset yritykset ovat mu-kana kaikilla elintarviketeolli-suuden pääsektoreilla: GryneFee Eesti AS on hedelmä- ja vi-hannessektorin suurin investoi-ja, myllyalan yritys Balti Veski ASon Helsingin Myllyn omistuk-sessa. Leipomoteollisuudessaovat mukana Vaasan & Vaasan(Leibur) ja Fazer Leipomot (Fa-zer Eesti).

Leipomosektorista 48 % onulkomaisessa omistuksessa. Suu-rin lihateollisuusyritys on Rak-vere Lihakombinaat, jonka omis-taa HK Ruokatalo. Meijeriteolli-suuden tuotannolla on merkittä-vä osuus Viron taloudessa: mai-totaloustuotteiden osuus on 22% maan elintarvikeviennistä. Va-lio Eesti AS on suurimpia yrityk-siä maassa. Viro on myös suuripakastetun kalan ja tuotteidentuottaja ja viejä.

Vähittäiskaupassa Kesko Foodja ruotsalainen ICA AB ovatsuunnittelemassa yhteisyritystäkoko Baltian markkinalle. Ta-voitteena on markkinajohtajuus25 %:n markkinaosuudella kol-messa vuodessa.

Vuonna 2001 aloitettu EU:nSAPARD -ohjelma on rohkaissuteestiläisyrityksiä investointeihin.Tämän ohjelman puitteissa on27 elintarviketeollisuuden han-ketta.

Puolassa uskotaan

uuteen investointiaaltoon

Puolan (Rzeczpospolita Polska)liittymisen EU:n jäseneksi usko-taan tuovan maahan uuden in-vestointiaallon ja talousbuumin.Puolasta myönteisesti puhuneetsijoittajat mainitsivat mm. suu-ren väkimäärän, talouden kas-vupotentiaalin ja Länsi-Euroop-paan nähden alhaiset tuotanto-kustannukset. Puolan kansanta-lous on yksinään yhtä suuri kuinyhdeksän muun uuden jäsen-maan talous yhdessä.

Maataloudessa yksityisen sek-torin osuus oli 90 % maatalou-den bruttotuotannosta vuonna2002. Suurin osa maatalous-

maasta ja tiloista jäi toisen maa-ilman sodan jälkeen yksityistenkäsiin.

Puolassa on hyvät fyysisetedellytykset maatalouden har-joittamiselle, koska maa on ta-sainen ja ilmasto suotuisa. Van-hentunut teknologia sekä vähäi-set investoinnit ovat kuitenkinestäneet tuotannon kasvun taijopa laskeneet sitä muutamillaaloilla.

Puolan hallitukset ovat tuke-neet maataloutta kohtalaisillasummilla. Kuitenkin vain 15–20% maatiloista voi investoida riit-tävästi tilojen laajentamiseen jatuotannon tehostamiseen. Puo-lassa tuotetaan paljon perunaa,vehnää ja muita viljoja, sokeri-juurikasta, eläinrehua, omenoi-ta, kaalia, marjoja ja porkkanoi-ta sekä lihaa ja maitoa.

Elintarvikkeiden ja juomienvalmistus ja myynti ovat kasva-neet nopeasti. Alalla on koti-maisten ohella paljon ulkomaisiayrityksiä. Puolaan ovat investoi-neet mm. PepsiCo, Coca-Cola,Nestlé, Mars, Carlsberg, Cadbu-ry’s Schweppes, Heineken jaKraft Jacobs. Puolan suurin elin-tarvikeyritys on panimo Kom-pania Piwowarska (SABMiller) jatoiseksi suurin Nestlé Polska.

Puolan vähittäiskaupan

myynti 100 miljardia euroa

Puolan vähittäiskaupan myyntioli vuonna 2002 noin 100 mil-jardia euroa. Luvussa on muka-na ravitsemusalan yritystenmyynti. Metro, Jeronimo Mar-tins, Casino, Carrefour, Auchan,Tesco, Rewe ja Ahold ovat Puo-lan suurimmat vähittäiskaupanryhmät.

Viime vuosina suurien ulko-maisten hallinnoimien myymä-löiden määrä on kasvanut. Elin-tarvikemyymälöitä on 117 236.Modernien jakelukanavien hy-per- ja supermarkettien osuuson 32 % myynnistä, mutta senodotetaan kasvavan 3–4 vuodes-sa 50–60 %:iin.

Puolan elintarviketeollisuus eiole kaikilta osin saavuttanut laa-tutasoltaan EU:n elintarviketeol-lisuutta. Virvoitusjuomien, so-kerimakeisten, hedelmien, kas-visten ja perunan jalostus on lä-himpänä eurooppalaista tasoa.Lihan- ja siipikarjan sekä kasvi-öljyn tuotanto on vasta saavutta-massa EU-tason, mutta meijeri-teollisuudella on edessään voi-makas kehittämisen kausi.

Suomalaisille elintarvikeket-jun yrityksille mm. elintarvike-

hygienian parantaminen on lii-ketoimintamahdollisuus: lähes2000 liha-alan yritystä ja satojameijereitä joutuu investoimaanhygienian parantamiseen ja kyl-mäketjuun viimeistään vuonna2004 turvatakseen toimilupansaEU:n sisämarkkinoilla.

Elintarvikekaupan tuontitul-lien poistuminen avaa Puolanmarkkinat ulkomaisille elintar-vikkeille. Mahdollisuuksia löytyymyös maatalouskoneista ja lait-teista.

Tvsekissä korkea

BKT asukasta kohden

Tsekin (Ceska republika, Tsekintasavalta) BKT henkeä kohdenon Keski- ja Itä-Euroopan toisek-si korkein Slovenian jälkeen. Pal-veluiden ja teollisuuden osuuson merkittävä ja alkutuotannon,erityisesti maatalouden osuus onvähäinen.

Maalla on pitkä teollinen pe-rinne ja vahvat historialliset si-teet Länsi-Eurooppaan. Ulko-maiset investoinnit henkeä koh-den ovat Keski-Euroopan kärki-luokkaa. Erityisesti saksalaiset,mutta myös mm. japanilaiset si-joittajat ovat ottaneet T vsekinomakseen.

Ulkomaista pääomaa sisältä-vien yritysten osuus on noin 70% viennistä. Nämä yritykset tar-joavat erityisiä liiketoiminta-mahdollisuuksia suomalaisilleyrityksille, koska uudet investoi-jat ostavat usein huipputeknolo-giaa ja palveluita tuottavuudenvarmistamiseksi.

Elintarvikkeita on tuotettupääasiassa omiin tarpeisiin. Pa-nimoteollisuus (SABMiller, In-terbrew, Budejvicky Budvar) onollut menestyksekkäintä teolli-suutta, ja tsekkiläisten oluidensuosio kasvaa myös kansainväli-sillä markkinoilla. Suurin toimi-ala on lihavalmisteiden tuotanto(Kostelecke uzeniny, Masnyprumysl Krasno ja Prochazka).

Suurimmat vähittäiskaupanpelurit ovat Makro Cash&Carry(Metro), Ahold Czech Republic,Kaufland (Lidl&Schwarz), ReweCR, Tesco Stores, Tengelmannja Globus CR. Monikansallisetketjut dominoivat Tsekin vähit-täiskauppaa: niiden osuus oli 50% vuonna 2002. Hyper- ja su-permarkettien osuus kasvaa, sa-moin halpamyymälöiden. jatkuu


Lihan- ja maidonjalostajia

lakkautusuhan alla

Tvsekin lainsäädäntö on pääosinharmonisoitu EU:n vaatimustenmukaiseksi. Suurin ongelma ny-kyisellään on lainsäädännön vie-minen käytäntöön. Ajankohtais-ta on navetoiden ja muideneläintilojen sekä niihin liittyvienlaitteiden ja koneiden moderni-sointi, samoin teurastusolosuh-teiden parantaminen.

T vsekissä noin 2500 yritystäon tekemisissä lihan ja maidonjalostuksen kanssa. Niistä 310 eipysty täyttämään EU-vaatimuk-sia ja on lopetusuhan alla.

Elintarvikkeiden ja muidenkulutustavaroiden viennille onpotentiaalia. Muutamilla suoma-laisilla alan tuotteilla on jo erit-täin vahva jalansija ja maine.Suomalaisia yrityksiä on jo alal-la: mm. Huhtamäki, Stora Enso,Finlandia Vodka Worldwidenomistama Alkometa, Fazer, For-tum, Metsä-Serla ja UPM-Kym-mene.

Elintarviketeollisuutta

uudistettu Unkarissa

Unkarin (Magyar KöztarsaságUnkarin tasavalta) elintarvike-tuotanto on kasvanut nopeasti

vuoden 1996 jälkeen investoin-tien, viennin ja yksityisen kulu-tuksen kasvun ansiosta. Ulko-maiset ja kotimaiset yrittäjätovat sijoittaneet paljon pääomaaja tietotaitoa elintarviketeolli-suuteen ja moderniin tuotanto-teknologiaan, mikä on nostanuttuottavuutta ja parantanut elin-tarvikkeiden laatua.

Tuottavuutta on parantanutmyös järkevä talouspolitiikka.Unkarin talous suuntautuu yhäenemmän Euroopan unioniin.1980-luvulla elintärkeän Venäjänkaupan osuus koko viennistä su-pistui jatkuvasti 1990-luvulla,etenkin kesän 1998 Venäjänruplakriisin jälkeen.

Vuoden 2000 puolella vientiVenäjälle kasvoi taas, muttaEU:n asema tärkeimpänä kaup-pakumppanina on ehdoton. Ul-komaisessa omistuksessa on 98% sokeri-, 97 % virvoitusjuoma-,95 % kasviöljy-, 94 % makeis-, 93% panimo-, 62 % meijeri-, 40 %lihajaloste-, 30 % leipomo-, 28 %siipikarja- ja 15 % myllyteolli-suuden tuotannosta.

Unkarissa viljellystä maata-lousmaasta puolet on yksityistenosuustoimintatilojen hallussa.Maataloudessa työvoiman tuot-tavuus on muita KIE -maita kor-keampi. mutta alhaisempi kuinEU-maissa. Valtio myöntää sel-västi vähemmän maataloustukiatuotannon arvoon nähden kuinEU-maat keskimäärin.

Elintarvikkeiden, juomien jatupakkatuotteiden osuus oli 15% teollisuustuotannosta vuonna2001. Unkarin suurimmat elin-tarviketeollisuuden alat ovat li-han, hedelmien ja kasvisten ja-lostusteollisuus sekä leipomo-,meijeri-, virvoitusjuoma-, ma-keis- ja mausteteollisuus. Kasvi-öljy-, hedelmä- ja vihannesjalos-tus- sekä lihavalmiste- ja viini-teollisuus ovat suurimmat viejät.Elintarviketeollisuus tulee kes-kittymään, mutta pienien eri-koiselintarvikkeiden valmista-jien määrä kasvaa.

Monikansallisten kauppa-

ryhmittymien asema vahva

Unkarissa on menossa vahva vä-hittäiskaupan keskittyminen, jamonikansallisten kaupparyhmit-tymien asema on vahva. Pienetja keskisuuret kaupan yrityksetovat muodostaneet ostoryhmit-tymiä. Vähittäiskaupan liike-vaihto kasvoi 11 % vuonna2002. Vähittäisliikkeistä 3 % onsuper- ja hypermarketteja, mut-ta niistä tulee 44 % alan liike-vaihdosta. Suurimmat ovat CBAKereskedelmi, Co-op Hungary,Tesco, Metro, Louis Delhaize,Tengelman ja Rewe.

Unkarissa noin 90 % EU:nmaataloutta koskevista säädök-sistä on viety paikalliseen lain-säädäntöön. Ongelmia on ollutkäytäntöön viemisen kanssa.Vasta äskettäin on solmittu so-

pimus paikallisen tietojärjestel-mien toimittajan kanssa maata-loustukien tietojenkäsittelyynsoveltuvasta järjestelmästä.

Teurastamoissa, meijereissä jasiipikarjan lihan jalostamoissaon laitoksia, joiden hygienia jaelintarviketurvallisuus eivät täytäEU:n määräyksiä. Unkarin maa-talousministeriö on keskeyttänyttuotannollisen toiminnan 95teurastamossa, seitsemässä mei-jerissä ja viidessä siipikarjaa pro-sessoivassa tuotantolaitoksessa.Maassa yli 1000 henkilöä työllis-tävät yritykset ovat täyttäneetkaikki EU-määräykset.

Maarit AholaJohtava konsulttiFinpron Elintarvikeketjun-toimialatiimin jäsenFinpro [email protected]

Lisätietoja Finpron maakan-sioista:http://www.finpro.fi/markki-natieto/countryfiles.asp?Section=54

jatkuu

Tietoja artikkelia varten ovat antaneet:

Viro, Liettua, Latvia: Senior Consultant Ilze Tijone Finpron Riikan vientikeskus

Puola: Senior Consultant Ewa Kicinska, Finpro Varsova

Tsekin Tasavalta: Senior Consultant Jaroslava Hobstova, Finpro Praha

Unkari: Senior Consultant Gabriella Guti, Finpro Budapest

Viro Latvia Liettua Puola Tsekki Unkari

Väestö, milj. asukasta 1,37 2,32 3,5 38,65 10,2 10,2

Pinta-ala, km2 45 226 64 589 65 200 322 577 78 866 93 033

BKT EUR/asukas vuonna 2002 4857 3596 4245 5180 6815 6540

Inflaatio % 3,6 2,8 0,3 1,9 1,8 5,3

Rahayksikkö Eesti kroon 1 lati liti (litas, zloty 1 koruna forintti (EEK) = LVL = LTL) = (PLN) = CZK = (HUF) = 100 sent. 100 santimia 100 senttia 100 groszy 100 helleriä 100 filleriä

ALV %, yleinen 18 18 18 22, 7 välttä- 22 25 ja 12mättömyys-hyödykkeille

Työttömyysaste % 11,3 11,6 13,0 18.1 9.4 6.0

211 • 04 Kehittyvä Elintarvike

Suomen Kuluttajaliitolle tulee päi-vittäin keskimäärin viisi elintarvik-keita koskevaa puhelua. Sähköpos-titse kyselyjä tulee ehkä yllättävän

vähän, noin yksi kysely viikossa. Kauttaaikojen eniten ovat kiinnostaneet lisäai-neet. Muina kestosuosikkeina ovat olleetkauppa ja palvelujen saatavuus. Yleensäsoittaja on kokenut saavansa huonoa pal-velua tai hän kaipaa kivijalkakauppoja.Soittamiskynnystä eivät ole juurikaan ylit-täneet upouudet terveysvaikutteiset elin-tarvikkeet tai geenitekniikalla muunne-tut tuotteet.

Elintarvikkeet saavat ihmiset liikkeelle.Kuluttajaliiton jäsenjärjestöt yhteistyö-kumppaneineen järjestävät vuosittain elin-tarvikeaiheisia yleisötilaisuuksia. Par-haimmillaan tapahtumia on ollut 50–60vuodessa ja paikalle on saatu 3–200 kiin-nostunutta kansalaista. Aiheina ovatuseimmiten olleet lisäaineet, geenitek-niikka, pakkausmerkinnät ja hygienia.

Kuluttajatyöstä saatujen kokemustenperusteella kuluttajilla näyttää olevan yh-teisiä huolen aiheita, mutta toisaalta heovat suuria individualisteja. Usein näyttää”hyvien” asioiden suosiminen olevan ylei-nen kuluttajamielipide; kuluttajat haluavat

luomu- tai lähiruokaa, kuluttajat vastusta-vat geenitekniikkaa jne.

Kuitenkin kuluttajajärjestössä törmääjoskus luomuruoan raivokkaisiin vastus-tajiin. Lähiruokaakin ihmetellään. Mistä tu-lee helsinkiläisen lähiruoka? Myös geeni-tekniikka maistuisi joillekin. ”Vaaditaan”multaperunoita ja porkkanoita tai mari-noimattomia broilerin koipia. Kuitenkinkotona nautitaan pestyistä juureksista japaloitelluista, maustetuista lihoista val-mistettuja aterioita. Teolliset ateriat mais-tuvat suurelle osalle väestöä.

Tietoinen kuluttaja

pärjää paremmin

Valistustyö on haasteellista yksilöllisessäkuluttajakentässä. Kuluttaja- ja kotitalous-järjestöt eivät voi toimia yhden asian liik-keinä, sillä jäsenkunnassa on kaikkienmielipidevirtausten edustajia. Järjestötovat avainasemassa kuluttajien puolueet-tomassa valistuksessa ja opastuksessa.Näillä järjestöillä on ruohonjuuritason tun-tuma ihmisten arkielämän ongelmiin, yli-velkaantumisesta alkaen.

Järjestöjen tehtävänä on vahvistaa ku-luttajien tietopohjaa järkeviin valintoihin.Mitä tietoisempi kuluttaja on, sitä parem-min hän pystyy omalta kannaltaan järke-viin ratkaisuihin. Kuluttajalla on eväitä sel-viytyä vähän paremmin tuotantokeskei-syyden ja markkinointiviestinnän ohjaa-massa hyödykemaailmassa.

Kohu-uutiset saavat kuluttajat ottamaanyhteyttä. Jos kuluttaja kokee voivansa itsevaikuttaa asioihin, hän suhtautuu kohui-hinkin rauhallisesti. Suomalainen kulutta-ja luottaa omaan elintarvikeketjuumme jaseuraa sen toimintaa positiivisten lasienläpi. Skandaalit muualla ovat muiden te-kemiä, ei meidän! Kuitenkin elintarvike-ketju on erittäin herkkä, siinähän käsitel-lään elävää materiaalia. Toimijoiden huo-lellisuus ei voi herpaantua.

Jokainen sukupolvi

tarvitsee tietoa

Pitkäaikainen työskentely lähellä kulutta-jakenttää on tuonut esille melkoisen va-listustarpeen. Meillä on sukupolvi, jokaon jäänyt aika vähäiselle kotitalousope-tukselle. Muun muassa elintarvikkeidenhygieeniset käsittelytavat ovat monille vie-raita. Näyttää myös siltä, että pakkaus-merkintöjen lukutaitoa ei juuri kukaanopeta. Mehän valitsemme ruokamme lu-kemalla!

Elintarvikeketjun eri toimijat näyttäväthaluavan pakkausmerkintöihin koko ajan

lisää tietoja osoittaakseen kuluttajalle tuo-tantotapansa erinomaisuuden. Kuluttajanomaksumiskyky on rajallinen. Toisaalta eitarvitse kuin muistella, minkälaista onelintarvikekaupassa asiointi. Silmiin osu-vat vain tuotteen nimi ja päiväysmerkin-nät.

Elintarvikeasioita on vuosien varrellakampanjoitu eri tahojen toimesta. Kulut-tajaliitto on erityisesti pyrkinyt korosta-maan kuluttajien omaa vastuuta ja asialli-sen tiedon merkitystä. Kampanjat antavathyvää ensiapua. Elintarvikeasioissa tarvi-taan jatkuvaa kasvatusta, ne pitää opettaajoka sukupolvelle. Elintarvikeketjun toi-minnan pitää olla osa yleissivistystä, jotatarjoavat sekä järjestöt että peruskoulu.

Aina silloin tällöin joku kaipaa ärhäk-käämpiä kuluttajajärjestöjä. Kaivataan rak-kikoiria, ja asiantuntijajärjestöjä pidetäänpuudeleina. Kuluttajaliitto haluaa olla ku-luttajan arkielämän asiantuntija ja ottaa ha-nakasti kantaa elintarvikeasioihin. Arki-päivän ajankohtaisiin epäkohtiin puutu-taan ”jalat maassa” kannanotoin. Etsitäänratkaisuja, jotka ovat toteuttamiskelpoisia.

Erityisen tärkeää on olla aidosti kulutta-jajärjestö eli jäseninä on oltava tavallisia ih-misiä, joiden ääni kuluu. Kuluttajaliitossaasioihin puuttuminen on asiantuntevaa, eiaggressiivista. Kuluttajia ei pelotella, silläruoka on suuri nautinto.

Asioita viedään eteenpäin yhteistyössämuiden järjestöjen, teollisuuden, kaupanja viranomaisten kanssa. Näin turvataanuusimman tiedon saanti ja tavoitetaanmahdollisimman laajat joukot.

Riitta TainioSuomen Kuluttajaliitto [email protected]

Yksilöiden kuluttajajärjestöpakin

a

Elintarviketeollisuudenyritysten kokonaisliike-vaihto oli vuonna 2002noin 125 miljardia euroa.

Kymmenen suurimman yrityk-sen osuus liikevaihdosta oli ai-noastaan noin 15 %, lopusta vas-taa noin 5 800 suurimmaksiosaksi pientä ja keskisuurta yri-tystä.

Erään arvion mukaan seuraa-van viiden vuoden aikana näistäyrityksistä on jäljellä enää kol-mannes. Kovassa kilpailussaelintarviketeollisuuden haastee-na on saada tuotannon automa-tisoinnilla aikaan säästöjä sekävalmistaa innovatiivisia tuottei-ta.

Vähittäiskaupassa tilanne ontäysin päinvastainen. Kymme-nen suurimman ryhmän osuus120,4 miljardin euron liikevaih-dosta oli vuonna 2002 noin85%. Vähittäiskauppaketjujenmyynti on keskittymässä suuriinmyymälöihin (hypermarketit) jaalennusmyymälöihin (discoun-terit).

Alennusmyymälöiden osuuskokonaismarkkinoista oli 35 %vuonna 2002. Kauppaketjujenomien merkkien valikoima onkasvanut merkittävästi vuosivuodelta, ja vuonna 2002 priva-te label -tuotteiden osuus oli yli20 % vähittäiskauppojen liike-vaihdosta.

Ruokailutottumukset

muuttumassa

Saksalaisten ruokailutottumuk-set ovat muuttumassa, mihinosaltaan vaikuttavat ratkaisevastiyhteiskunnan demografisetmuutokset, kuten vanheneva vä-estö, kasvava yhden hengen japienten talouksien määrä sekänaisten kasvava osuus työvoi-masta. Kysynnän kasvua odote-taan muuttuneiden tarpeidenmyötä ennen kaikkea conve-nience- elintarvikkeiden, pakas-

teiden ja valmisruokien kohdal-la. Convenience food -nimik-keen alle kuuluu erittäin hetero-geeninen ryhmä elintarvikkeita,snack- tuotteista ja puolivalmis-teista valmisruokiin: elintarvik-keet, jotka säästävät kuluttajaltatyötä ja aikaa.

Saksassa viime vuosikymme-ninä nopeasti kasvanut ylipai-noisten määrä edistää osaltaanhyvinvointitrendiä ja vahvistaapysyvästi terveysorientoitunei-suutta elintarvikkeiden hankin-nassa. Vähittäiskauppa panostaayhä enemmän kevyempiin vaih-toehtoihin.

Optimaalinen ravintosisältö jasen ymmärrettävä esittäminenovat yhä merkittävämpiä elin-tarvikkeiden laatukriteereitä jakilpailuvaltteja. Ravintosisältötoimii ohjeena kuluttajalle os-toksien teossa ja tarjoaa myöselintarvikkeen tuottajille uusiamahdollisuuksia oman laatukä-sityksensä ilmaisuun.

Funktionaalisten elintarvik-keiden osuus Saksan elintarvi-kemarkkinoista on alle 2 %. Tä-hän segmenttiin lukeutuu tällähetkellä noin 1 400 tuotetta 41tuoteryhmästä. Elintarvike-kaupoissa myytävät toisen ja kol-mannen sukupolven funktio-naaliset elintarvikkeet ovat tule-vaisuudessa entistä enemmänterveyden edistämiseen ja hy-vinvointiin suunnattuja. Suuripotentiaali on esimerkiksi ur-heilijoille, ruoansulatus- ja paino-ongelmista kärsiville sekä aller-gikoille suunnatuilla tuotteilla.

Menestyvät tuotteet vastaavatkuluttajien odotuksia ja mielle-tään terveellisiksi. Ne erottuvatmakujen moninaisuuden ja pak-kausinnovaatioiden avulla ja tar-jotaan kohderyhmälle asianmu-kaisin ja riittävin viestintästrate-gioin. Erikoisruokavalioita huo-mioivia tuotteita ei Saksassa juu-rikaan ole tarjolla.

Luomutuotteiden

kulutus yleistynyt

Luomutuotteiden kulutus on sel-keästi yleistynyt. Ajoittain luo-mutuotteita ostavien kotitalouk-sien osuus on vuodessa noussut6,5%:sta 27,1%:iin. Ekologisestituotettujen elintarvikkeiden lii-kevaihto oli Saksassa vuonna2002 lähes kolme miljardia eu-roa ja osuus koko elintarvike-markkinoista 2,3%.

Kaksi vuotta sitten lanseerat-tu Bio Siegel- luomumerkki löy-tyy nykyään yli 17 000 elintar-vikkeesta. Suurin potentiaali onlastenruoissa, joissa luomutuot-teiden arvioidaan kehittyvänyleiseksi standardiksi. Mahdolli-suuksia on myös tuotteilla, jotkaseuraavat trendejä, kuten well-ness, convenience ja nk. finger-food. Nautinto ja mielihyvä tu-levat luonnonmukaisen ruoankulutuksen yhteydessä astu-maan etualalle.

Euroopassa rekisteröity

600 suojattua tuotetta

Elintarvikkeita pidetään enene-vässä määrin UFOina (Unidenti-fied Food Objects); vieraantumi-nen on elintarviketuotannon kas-vavan teollistumisen mukanaantuoma sivuvaikutus. Kuluttajattarvitsevat yhä enemmän apuatuoteviidakossa suunnistami-seen.

Monien maataloustuotteiden,elintarvikkeiden ja nautintoai-neiden houkuttelevuus riippuusuurelta osin niiden maan-tieteellisestä alkuperästä. Alu-eellisuus on laatua -käsitys seu-raa lähinnä ranskalaista ideaa,jossa elintarvikkeen laatu mää-räytyy ennen kaikkea tuotteenmaantieteellisen alkuperän mu-kaan; tyypillisten ja muuttumat-tomien alueen ilmastollisten jamaantieteellisten ominaisuuk-sien yhdistelmänä.

Tällä hetkellä Euroopassa on

rekisteröity noin 600 suojatunalkuperänimityksen (SAN) taisuojatun maantieteellisen mer-kinnän (SMM) saanutta tuotetta.Suomessa on suojattu mm. La-pin Puikula -peruna. Trendistätulevat hyötymään ennen kaik-kea ne tuotteet, joiden alkupe-räalue on tunnettu erinomaisis-ta käsityötaidoista sekä perin-teistä ja soveltuu myös loma-alu-eeksi.

Hallitusti Saksan

markkinoille

Saksan markkinoille tuleva var-ten tulisi miettiä strategia, jonkaperustana on huolellinen pereh-tyminen markkinoihin. Kriittisiätekijöitä ovat omien resurssienrealistinen arviointi, asiakaskoh-deryhmän identifiointi, oikeidenjakelukanavien tunnistaminen jakilpailijoiden analyysi. Kun tämäon tehty, voidaan paremmintunnistaa kriittiset menestyste-kijät Saksan markkinoilla ja vali-ta, mistä vahvuuksista oma kil-pailukyky rakentuu.

Elintarviketuotteiden viejäntulisi osata vastata seuraaviin ky-symyksiin:• Mikä on potentiaalisin mark-

kinasegmentti?• Mikä on tuotteellemme oikea

jakelukanava ja miten se toi-mii?

• Mitä kuluttaja odottaa tuot-teelta ja pakkaukselta valitus-sa jakelukanavassa?

• Ketkä ovat kilpailijoita? Mitkäovat kilpailijoiden vahvuudetja heikkoudet?

• Mitkä ovat omien tuotteidenerikoispiirteet ja vahvuusteki-jät?

• Mihin hintaan tuote tulisimyydä ja mitkä ovat yleisetkauppaehdot?

• Minkälainen mainonta sopiituotteellemme parhaiten?

Eri jakelukanavien toiminnan japrofiilin tunteminen on yksi


Saksa 82 miljoonan kuluttajan markkina-alueJaana Tapanainen

Saksa on Euroopan unionin suurin markkina-alue: yli 82 miljoonaa kuluttajaaja mantereen absoluuttisesti suurin ostovoima. Ei siis ole ihme, että yrityksetpyrkivät Saksan markkinoille suuren potentiaalin houkuttelemina. Elintarvike-teollisuus on Saksan neljänneksi tärkein teollisuudenala.

teem

a


kriittisistä menestystekijöistämarkkinoille tulossa. Usein yri-tyksillä on liian vähän tietoa ket-jujen odotuksista tavarantoimit-tajilta. Kilpailijoita myös tunne-taan verrattain huonosti, eivätkäne aina ole samoja kuin koti-maassa. Partnerin ja yhteistyö-kumppanin valinta on myös erit-täin tärkeä vaihe kansainvälisty-misessä. Valitettavan usein va-lintaprosessissa toimitaan hätäi-sesti ja harkitsemattomasti.

Usein suomalaiset tukeutuvatliikaa maahantuojaan, eikä tietokumuloidu yrityksessä. Kun Sak-san markkinoille pyrkivällä yri-tyksellä on tietoa markkinoista,vahvistaa tämä sen asemaa neu-vottelutilanteissa ja auttaa on-gelmatilanteissa.

Taattu laatu itsestään-

selvyys, ei valtti

Monesti suomalaiset pitävätomia tuotteitaan kilpailijoita pa-rempina, mikä valitettavasti onjoskus puhdasta mielikuvaa.Suomesta löytyy erittäin laaduk-kaita tuotteita, mutta olemmemyös suggeroineet itsellemmemielikuvan yleisestä suomalai-sesta laadusta, joka ei välttämät-tä pidä paikkaansa. Tasainen ja

taattu markkinalaatu on Saksas-sa itsestäänselvyys, eikä myynti-valtti.

Saksa on erittäin monille yri-tyksille hyvin tärkeä kauppa-kumppani, ja keskusliikkeidenostopäälliköt saavat päivittäinkymmeniä tarjouksia. Päätöksettehdään nopeasti. Siksi päätök-senteon tueksi tarkoitettu mark-kinointimateriaali pitää olla huo-lellisesti valmisteltu ja mieluitensaksaksi. Ensiarvoisen tärkeääon tuotteiden erityispiirteiden javahvuustekijöiden tunnistami-nen sekä niiden hyödyntäminenmarkkinointimateriaalissa ja pak-kauksissa.

Vienti ei saa olla yrityksenerillistä ja kokeilevaa toimintaa,vaan osa yrityksen pitkäjänteistäja kokonaisvaltaista toiminta-suunnitelmaa. Vientiponnistus-ten tueksi vaaditaan sitoutunutjohto, päättäväinen asenne sekäuskallusta kysyä tarvittavia ja oi-keita kysymyksiä.

Jaana TapanainenKonsultti, Finpro HampuriFinpron Elintarvikeketju-toimialatiimin jä[email protected]

Ku

vat

Re

we

Tervetuloa CerestarinTÄRKKELYSSEMINAARIIN

KööpenhaminaanAika: 23.3.2004 klo 9–16

Aiheet: Tärkkelyspohjaiset tuotteet ja niiden käyttö elintarviketeollisuudessa– Yleisesti– Sovellusalueittain– Terveys ja Ravitsemus

Kohderyhmä: Uudet henkilöt tärkkelystuotteiden parissa– Tuotekehitys– Osto– Tuotanto– Laadunvalvonta

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: 1.3.2004 mennessäCerestar Finland Oy / Cerenes Oy

puh. (09) 417 671 00, fax (09) 417 671 59sähköposti: [email protected]

Sodan jälkeen Suomi kävins. idänkauppaa kahden-välisen clearingsopimuk-sen puitteissa. Neuvosto-

liitto myi meille tarvitsemammeöljyn, josta maksoimme omillavientituotteillamme. Kirjanpi-dollisen clearing -rahan tilit pitivuosittain saada suunnilleen ta-sapainoon.

Neuvostoliitto, jossa ulko-maan kauppa oli valtion mono-poli, korosti omassa tuonnissaanpääomahyödykkeiden tärkeyttä.Sotakorvauksista lähtien veimmeNeuvostoliittoon lähinnä raskai-ta metallituotteita.

Öljykriisin myötä idänkaupankuviot muuttuivat olennaisesti.Energiahintojen noustessa rajus-ti jouduimme totutuista öljy-määristä maksamaan entistäenemmän. Clearing -kaupassa semerkitsi sitä, että vienti Neuvos-toliittoon kasvoi räjähdysmäi-sesti ja samalla monipuolistui.

Neuvostoliiton aikana löytyipientä pelivaraa spontaanillevientikaupalle. Kahden valtionsopimien tavaranvaihtopöytä-kirjojen ulkopuolelle jäi ns. raja-kauppa, jota Leningradissa (ny-kyisessä Pietarissa) hoiti ulko-maankauppayhtymä nimeltäänLenfintorg. Tämä yritys voi va-paasti ostaa Suomesta, mitä ta-hansa, mutta ostajalla ei ollut ra-haa. Suomalaisen viejän oli löy-dettävä vastaostotavaroita mak-suksi ”rajakauppa-alueelta”, ts.Neuvostoliiton ja Suomen rajantuntumasta.

Neuvosto-Virossa katseltiinahkerasti televisiolähetyksiä lah-den takaa. Suosikkiohjelmana oliVäiskin lihatiski. Tässä mainok-sessa eräs suomalainen kauppa-ketju esitteli omia ruokatuottei-taan.

Kyseinen mainos julistettiinnaapurimaassa läntiseksi propa-gandaksi. Kaikesta huolimatta vi-rolaiset pystyivät rajakaupankautta hankkimaan itselleen yh-tä ja toista kulutustavaraa, jotamuualta Neuvostoliitosta ei löy-tynyt. Väiski oli historiallinenhahmo.

Clearing-kaupan

loppuminen shokki

Neuvostoliiton hajottua pur-kaantui myös Suomen clearing -pohjainen idänkauppa. Markki-noiden näkymätön käsi ryhtyiohjaamaan Venäjän kysyntää jatarjontaa. Paikallisille ihmisilletalousjärjestelmän muutos olivaltava shokki.

Neuvostoliiton suunnitelma-taloudessa elintarvikkeita ja ku-lutustavaroita oli erittäin niukas-ti tarjolla. Väestön säästöt li-sääntyivät, vaikka keskitulot oli-vat melko niukkoja. Näin kehit-tyi suunnitelmatalouksissa ilmiö,jota kutsuttiin ”peitetyksi inflaa-tioksi”. Viralliset hinnat olivatsuhteellisen vakaita, mutta kiin-teisiin hintoihin tarjottuja tava-roita ei aina ollut tarjolla. Väes-tön oli pakko säästää, koska ku-lutusmahdollisuudet olivat rajal-liset.

Siirtymäkaudella tilanne onkääntynyt päinvastaiseksi. Tar-jonta on huikeasti lisääntynyt,mutta nyt raha on kulutusta ra-joittava tekijä. Kommunismin ai-kana kasaantuneet säästöt syö-pyivät nopeasti 1990-luvun al-kupuolen voimakkaan inflaa-tioaallon myötä.

Ruplakriisi sotki

ulkomaankauppaa

Viime vuosikymmenen loppu-puolella Venäjällä tehtiin raha-uudistus, jonka myötä seteleistäleikattiin pois kolme nollaa: yksiuusi rupla vastasi tuhatta vanhaaruplaa. Samalla katsottiin, että

järjestelmämuutos on vakiinnut-tanut hintatasoa riittävästi, jottauusi valuuttakurssipolitiikka voi-daan ottaa käyttöön.

Vuoden 1998 alussa ruplallemäärättiin keskikurssi (6,2 rup-laa yhtä dollaria kohti), jonkakahden puolen valuuttakurssi sailiikkua 15 % heiluntavälillä. Tä-mä ruplan ”johdettu kellutus”joutui koetukselle saman vuo-den elokuussa.

Tuolloin markkinat päättivät,että annettu keskikurssi ja 15 %devalvoitumisvara eivät ole oi-kealla kohdallaan. Dollareidenkysyntä ylitti reilusti tarjonnan.Valuuttajärjestelmässä määritel-ty 15 % devalvaatioraja meni rik-ki. Ruplan ulkoinen arvo putosinopeasti noin kolmannekseenannettuun keskikurssiin nähden.Tämän jälkeen rupla pantiin va-paasti kellumaan.

Vuoden 1998 ruplakriisi sotkipahasti ulkomaankauppaa. Tuon-ti supistui lähes 20 % vuonna1998 ja lähes 30 % vuotta myö-hemmin. Monen läntisen yrityk-sen vienti Venäjälle pysähtyikuin seinään. Läntiset pankkiiritjoutuivat järjestelemään Venäjänlainoja uuteen uskoon.

Samoihin aikoihin, vuosina1997—1998, Kaakkois-Aasiassakoettiin vakavia valuuttakriisejä,jotka levisivät myös Etelä-Ame-rikkaan. Tilanne näytti monellatavalla synkältä.

Nousukausi kasvattanut

tuontia Venäjälle

Devalvaatiokriisin jälkeen Venä-jällä on kuitenkin koettu voima-kas nousukausi, jonka myötätuonti on kasvanut erittäin reip-paasti. Taustalla on useita teki-jöitä, joista yksi on ylitse mui-den: vuonna 2000 öljyn maail-manmarkkinahinta noin kolmin-kertaistui.

Tämä siivitti Venäjän viennin60 % kasvuun, jonka myötämaan BKT kohosi reaalisesti jo-pa yhdeksään prosenttiin. Tuon-nin arvo kasvoi kolmanneksella.Venäjän siirtymäkaudella inves-toinnit laskivat 1990-luvulla vuo-desta toiseen. Pääomaa pakenimaasta massoittain.

Tältä osin saatiin käänne ai-kaan kriisivuonna 1998. Seuraa-vana vuonna investoinnit kas-voivat reaalisesti jopa 18 %. Krii-sin aikana ostovoimaan syntynytsyvä aukko paikkaantui nopeas-ti.

Ulkomaiset yritykset

investoivat Venäjälle

Jo ennen inflaatiokriisiä monetruoka-, juoma- ja tupakkayrityk-set ryhtyivät investoimaan Ve-näjälle. General Foods (USA)ryhtyi tuottamaan paikan päällälänsimaisia suklaapatukoita, jois-ta on tullut uuden ajan symbole-ja.

Coca-Cola ja Pepsico ovat Ve-näjän siirtymätaloudessa muka-na suurilla pullottamoilla. Poh-joismainen BBH, jossa Hartwallon mukana, on tehnyt venäläi-sestä Baltika -panimosta alansamenestystarinan. Läntiset pika-ruokaketjut tulivat Venäjän suu-rissa kaupungeissa katukuvaanjo 1990-luvulla.

Ruplan voimakas devalvoitu-minen vuonna 1998 loi erittäinedulliset olosuhteet Venäjäntuontia korvaavalle tuotannolle.Kriisin jälkeisellä aikakaudellasuorat, ulkomaalaiset investoin-nit ovat kuitenkin jääneet melkovaatimattomalle tasolle.

Venäläisyritykset

investoivat ulkomaille

On ehkä hieman yllättävää, ettävuodesta 1999 venäläiset yrityk-set ovat investoineet ulkomaillelähes yhtä paljon, kuin ulkomai-set yritykset Venäjällä. Kyseessäovat suorat sijoitukset. Venäläi-set öljy-yhtiöt ovat ostelleet ja-lostamoja naapurimaista.

Tuontia korvaavaa tuotantoaon Venäjällä devalvaation jäl-keen syntynyt myös paikallisinvoimin. Maito- ja mehutuotteillaoperoiva Wimm-Bill-Dann onmelkoinen tuhkimotarina. Tämäjoitakin vuosia sitten tyhjästäaloittanut venäläisyritys on lis-tautunut New Yorkin pörssiin.Sijoittajille annetuista tiedoistakäy ilmi, että yrityksen perusta-ja on istunut vankilassa.

Hieman oudolta kuulostavalla


Venäjän markkinoilla mahdollisuuksiaTauno Tiusanen

Venäjän talous kasvoi ennakkotietojen mukaan viime vuonna noin seitsemän prosenttia. Inflaatio on noin 12–13 %. Rupla on euroon ja myös dollariin nähden selvästi aliarvostettu.

teem

a


tavaramerkillä pyritään luomaanlänsimaista imagoa: nimi kuu-lostaa hollantilaiselta. WBD:nkasvukäyrä on ollut lähes pysty-suora. Läntisten tuoremehujentörmätessä devalvaatioansaanpurkitti WBD ennätystahdissakotimaisista marjoista ja hedel-mistä tehtyjä mehuja valtavallakasvulla. Yrityksen liikevaihtoon nykyisin noin miljardin eu-ron luokkaa. Läntisille pakkaus-valmistajille on auennut uusiamahdollisuuksia Venäjällä.

Elintarvikeyritykset ja

kauppaketjut rantautuneet

Lehtitietojen mukaan kaksi sak-salaista juomien aromi- ja ma-kuaineiden tuottajaa, Dohler jasen kilpailija Wild, ovat vuoden

2003 aikana investoineet venä-läisiin tuotantolaitoksiin, koskaasiakasyritysten uskotaan yltävän10–15 % vuotuisiin kasvuluke-miin.

Tätäkin reippaampaan kas-vuun uskotaan snack-tuotteidenmarkkinoilla. Korput, keksit,näkkileivät ja perunalastut tun-tuvat menevän kuin kuumille ki-ville. Niiden osalta ei siis satu-raatiota, ylärajaa, ole vielä saa-vutettu. Suomalainen Chips onpanostanut paikalliseen tuotan-toyksikköön.

Leipomotoimintaa Pietarissaharjoittava Fazer arvioi, että Ve-näjän leipämarkkinat eivät enääkokonaisuudessaan ole dynaa-misessa vaiheessa. Nykyisin onpanostettava laatuun ja erikois-

tuotteisiin. Leipätuotteiden hin-tahaitarit tuntuvat olevan todel-la laajoja Venäjän laajoilla mark-kinoilla.

Useissa itäisen Keski-Euroo-pan siirtymätalouksissa läntisetkauppaketjut ovat rantautuneetvoimalla. Suurissa marketeissaon tarjottava hyvää halvalla.Näin ollen paikalliset hankinnatovat tärkeitä: vähittäiskauppa-ketjut ovat joutuneet koulimaanpaikallisia tuottajia oikeaan hin-ta-laatusuhteeseen. Tämä pro-sessi ei Venäjällä vielä ole eden-nyt yhtä pitkälle kuin entisenitäblokin maissa.

Puolet perheen

tuloista menee ruokaan

Venäjällä tulonjako on siirtymä-kaudella muotoutunut erittäinepätasaiseksi. Rikkain 20 % vä-estöstä saa lähes puolet tuloista.Alueelliset hyvinvointierot ovathuomattavia. Moskovassa ansai-taan asukasta kohden noin neljäkertaa enemmän kuin Venäjälläkeskimäärin.

Venäjällä yleinen elintaso onvielä erittäin alhainen. Brutto-kansantuote asukasta kohti las-kettuna on ostovoimapariteetti

puhdistettuna vajaa kolmannesSuomen tasosta. Arvioiden mu-kaan 25–30 % väestöstä elää las-ketun elintasominimin alapuo-lella, ts. noin 30–40 miljoonaaihmistä elää köyhyydessä. Oma-varaistaloudella on tulohaitarinalapäässä tärkeä merkitys.

Keskimääräinen bruttopalkkaon nykyisin n. 160 euroa kuu-kaudessa. Jos tämä lukema kor-jataan ostovoimapariteetilla, eliotetaan halpa hintataso huomi-oon, on lukema kerrottava kol-mella. Asumiskustannukset ovatläntisessä vertailussa erittäinedulliset.

Venäläisestä perhebudjetistanoin puolet käytetään ruokako-riin, jossa on mukana juomat jatupakka. Tämä on erittäin kor-kea lukema. Keskimääräinenelinodote on venäläisillä miehil-lä hyvin alhainen, vain noin 60vuotta.

Tauno TiusanenProfessori, johtajaLappeenrannan teknillinen yliopistoPohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus

Venäjän talouskehitys

Vuosimuutos (%), ellei toisin mainittu2000 2001 2002 2003*

Bkt 9,0 5,0 4,3 7,3Investoinnit 17,7 8,7 2,6 10,0Vienti, mrd $ 113,7 113,4 113,2 115,0Tuonti, mrd $ 48,6 60,0 64,0 70,0Vaihtotase 18,0 11,2 9,1 9,5(% bkt)* ennakkotiedot

Venäjän vuotuisen tuonnin arvooli vuoden 2003 ennakkotieto-jen mukaan noin 70 miljardiadollaria. Se on vain pari kertaasuurempi kuin Suomen vastaavalukema. Asukkaita Venäjällä onnoin 144 miljoonaa.

Vaihtotase on Venäjällä erit-täin voimakkaasti ylijäämäinen,lähes 10 % maan BKT:n arvosta.Venäjä voisi lisätä tuontiaan voi-makkaasti velkaantumatta ulko-maille. Vaihtotaseen voimakasylijäämäisyys johtuu ennen kaik-kea öljyn korkeasta hinnasta.Reilusti yli puolet Venäjän vien-tituloista tienataan öljystä ja kaa-susta.

Valtion budjetti on uudellavuosisadalla ollut jatkuvasti yli-jäämäinen. Myös tältä osin öljynkorkea hinta on ollut tärkeätaustatekijä: öljystä saatuja vien-tituloja on verotettu raskaasti.

Vuoden 1998 kriisiaikana Ve-näjän valuuttavaranto oli arvol-taan noin20 miljardia dollaria.Arvioiden mukaan maan kes-kuspankki käytti tästä varannos-taan noin puolet puolustaakseenruplalle asetettua 15 % kellunta-rajaa. Tämä puolustusoperaatioepäonnistui.

Nykyisin valuuttavaranto onnoin 60 miljardia dollaria, eli kol-me kertaa vuoden 1998 lukemaakorkeampi. Kriisin jälkeen ulko-maiset lainat on uudelleen jär-jestelyjen jälkeen hoidettu täs-mällisesti. Venäjän luottokelpoi-suus on palautunut.

Vuonna 1998 koetun rup-lakriisin toistuminen on äärim-mäisen epätodennäköistä lähi-vuosina. Tämä edellyttää sitä, et-tä energia-aineiden hinnat eivätmaailmanmarkkinoilla romahda.

Sijoitusilmapiiri kylmeni

pidätysten myötä

Viime kesänä Venäjän investoin-ti-ilmapiiri näytti olennaisesti pa-ranevan. Brittiläinen öljy-yhtiö,BP, sijoitti kahdeksan miljardiadollaria venäläiseen öljy-yhtiöön.Tätä sijoitusta pidettiin kään-teentekevänä pääomaliikkeidenkannalta.

Sijoitusilmapiiri kylmeni kui-tenkin olennaisesti sen jälkeen,kun Venäjän merkittävin öljy-miljonääri oli lokakuussa pidä-tetty. Monet läntiset tarkkailijatpitivät tätä merkkinä siitä, ettäläntinen pääoma ei välttämättäole tervetullut hyödyntämään

Venäjän runsaita luonnonvaroja.Pidätetty yritysjohtaja oli ennenpidättämistään neuvotellut tii-viisti amerikkalaisen Exxon-Mo-bilin kanssa merkittävästä osa-kekaupasta.

Venäjän talous kasvoi ennak-kotietojen mukaan viime vuon-na noin noin 7 %, ja inflaatio onnoin 12–13 %. Rupla on euroonja myös dollariin nähden selväs-ti aliarvostettu. Talouden dyna-miikka, suhteellinen stabiliteettija valuutan aliarvostus muodos-tavat paketin, joka houkutteleeselvästi investointeihin tuontiakorvaavan tuotannon avulla.

Venäjän yhteiskunnassa onkuitenkin piirteitä, jotka varjos-tavat investointi-ilmapiiriä. Kor-ruptio on Venäjällä todettu pa-hemmaksi kuin useimmissamuissa siirtymätalouksissa. Ve-näjän infrastruktuuri osoittaamerkittäviä puutteita.

On oikeastaan yllättävää, ettävenäläisiä ostosmatkailijoita riit-tää Suomeen, josta ostetaan mm.suuria määriä ruokatavaroita. Ka-latuotteet näyttävät olevan vie-railijoiden erityisessä suosiossa.

Viime vuonna venäläiset mat-kailijat käyttivät arviolta 15 %

edellisvuotta vähemmän rahaaSuomessa. Tämän arvellaan joh-tuvan ennen kaikkea euron kor-keasta valuuttakurssista. Eräillätuotealoilla, kuten rakennusai-neissa, ostosmatkailijoiden ale-neva kysyntä johtuu siitä, ettänäiden tuotteiden tarjonta onVenäjällä kohonnut.

Suomesta palaava ostosmat-kailija saa tuoda Venäjälle tava-raa vain tiettyyn rahalliseen ar-voon ja tiettyyn painorajaan asti.Näistä rajoituksista johtuen onsyntynyt ”kilotyttöjen” ammatti-kunta. Venäläiset ottavat mu-kaan seuralaisen, joka usein jäärajalle odottelemaan. Tällä kei-nolla voidaan tuliaisten määrä jaarvo kaksinkertaistaa ylitettäessärajaa takaisinmatkalla.

Nykyinen ”rajakauppa” ei ta-loudellisesti ajatellen vaikuta eri-tyisen rationaaliselta. Toimin-nassa on kuitenkin mukana ra-hakas kysyntä. Pitkällä aikavälil-lä tälle kysynnälle varmasti löy-tyy nykyistä käytännöllisempäätarjontaa suoraan Venäjän alu-eella. Tämän tarjonnan kehitys-tä on vaikea ennustaa.

Yli puolet vientituloista öljystä ja kaasusta

Pakkausmateriaalien val-mistajat ovat kehittäneetpakkauksen hygieniata-soa yhdessä elintarvike-

teollisuusasiakkaiden kanssaaskel askeleelta. Englantilaisetelintarvikevähittäiskaupan yh-distys (British Retail Consor-tium) ja pakkausteollisuus (Ins-titute of Packaging) ovat yhteis-työssä kehittäneet standardin,johon on kirjattu yhteiset kan-sainväliset pelisäännöt turvalli-sen elintarvikepakkauksen val-mistamiseksi. Standardi kantaanimeä Technical standard andprotocol for companies manu-facturing and supplying foodpackaging materials for retai-ler branded products.

– Standardi on merkittäväedistysaskel turvallisen pak-kauksen varmistamisessa. Senmukaisesti toimiminen nostaa

pakkausten turvallisuustasoayleisesti, vaikka sertifiointia edel-lytetäänkin tällä hetkellä vainIson-Britannian ja Irlannin alu-eella, Amcor Flexibles Kauttuanlaatupäällikkö Marko Pätsi sa-noo.

Järjestelmän keskeisenä sisäl-tönä on yhdistää vaaran arvioin-tiprosessi (HACCP) laatujärjes-telmään sekä minimoida ja val-voa riskejä, joita elintarvikkee-seen voi tulla pakkauksen väli-tyksellä tehdaskiinteistöstä, pro-sesseista, tuotteista ja henkilös-töstä.

– Uuden tuotteen lanseeraus-vaiheessa ei välttämättä vielä oletietoa tuotteen markkina-aluees-ta. Kun pakkaus valmistetaansertifioidussa ympäristössä, voielintarviketeollisuus markkinoi-da tuotettaan vapaasti sekä ser-tifiointia vaativille että muille

markkina-alueille. Pakkauksestaei tällöin aiheudu matkan var-rella ikäviä yllätyksiä, Pätsi huo-mauttaa.

Amcorin Suomen

tehtaat sertifioitu

Järjestelmän rakentaminen ja yl-läpitäminen vaativat monipuoli-sia resursseja ja panoksia pak-kausvalmistajalta. Järjestelmäänpanostaminen varmistaa kulut-tajaan saakka ulottuvan suojan,joka on osa elintarvikkeen tur-vallisuutta.

Amcor Flexibles Finland Oy:nKauttuan ja Lieksan tehtaillastandardin sertifiointi tuli ajan-kohtaiseksi asiakkaiden vaati-muksesta.

– Hygieniatyötä oli molem-milla tehtailla tehty jo pitkään.Hygieniaparannuksia tehtiin kui-tenkin pääasiassa yksittäistenasiakasauditointien pohjalta, jol-loin tuotteiden kokonaisvaltai-nen turvallisuuden edistäminenjäi vähemmälle. Tällä hetkelläkaikki Amcor Flexiblesin Isoon-Britanniaan ja Irlantiin pakkaus-materiaaleja toimittavat tehtaatnoudattavat BRC/IoP –pakkaus-turvallisuusstandardia, Pätsi sa-noo.

Järjestelmää rakennettiin sa-manaikaisesti yhtiön Kauttuan jaLieksan tehtaille.

– Standardin vaatimustasonselkeyttämiseksi käytiin tutustu-massa järjestelmän sertifiointiinyhdellä konsernin Englannintehtaista. Tämän jälkeen laadit-tiin lista, johon koottiin kaikkikeskeiset lisäys-, tarkennus- jamuutostarpeet. Kuten muissakinmerkittävissä muutosprojekteis-sa, asialla oli johdon näkyvä si-toutuminen, Pätsi kertoo.

Seuraavaksi tehtaalta valittuydintiimi teki riskinarvioinnin

VTT Biotekniikan avustuksella.Arvioinnissa raaka-aineita, val-mistusta ja toimintaympäristöätutkimalla selvitettiin mahdolli-set riskikohteet ja erityistä val-vontaa tarvitsevat toiminnanosat.

Henkilöstö ja vieraat

sitoutetaan turvallisuuteen

Pakkausturvallisuusjärjestelmänmukanaan tuomista uusista oh-jeista, käytännöistä ja tarkastuk-sista laadittiin tehtaan sisäinenkoulutusohjelma.

– Ensin koulutimme esi-miehet ja sen jälkeen työnteki-jät. Tällä hetkellä suunnittelem-me jo jatkokoulutusta. Pakkaus-turvallisuutta käsitellään myöstehtaiden sisäisissä tiedotusväli-neissä, kertoo Amcor FlexiblesKauttuan ympäristöpäällikköHanna-Leena Ruuti.

Pakkausvalmistajan vastuullaon myös varmistaa, että tehtaal-la toimivat yhteistyötahot tietä-vät ja tuntevat hygieniavaati-mukset sekä hyväksyttävät toi-mintatavat.

– Tehdastiloissamme työs-kentelevät alihankkijat ja ura-koitsijat osallistuvat turvallisuus-koulutukseen, jossa yhtenä osio-na käsitellään pakkausturvalli-suutta. Töiden päätteeksi täyte-tään Tuoteturvallisuus OK -kaa-vake sen vakuudeksi, että kaikkipakkausturvallisuutta vaaranta-vat riskit on poistettu ja pak-kauksen kannalta turvallinentuotanto voi alkaa.

– Myös kaikki tehdastiloissakäyvät vieraat täyttävät saapues-saan vakuutuksen terveydenti-lastaan ja heille kerrotaan teh-taan hygieniavaatimukset. Hy-gienianäkökohdat huomioidaanmyös toimittaja-arvioinneissa jakuljetusliikkeiden valvonnassa,


teem

aIsoon-Britanniaan ja Irlantiin vain turvallisuusstandardin täyttäviä elintarvikepakkauksiaTurvallisuuden takaamiseksi Ison-Britannian ja Irlannin vähittäiskaupan markkinoille pakkauksiatoimittavien tehtaiden tulee toimia British Retail Consortiumin ja Institute of Packagingin pakkaus-turvallisuusstandardin mukaan. Amcorin Suomen tehtaat Kauttualla ja Lieksassa sertifioitiin tämänjärjestelmän mukaan vuoden 2003 alussa.

Kaikki tehdastiloissa käyvätvieraat täyttävät saapuessaanvakuutuksen terveydentilas-taan. Samalla heille kerrotaantehtaamme hygieniavaatimuk-set, sanoo Amcor FlexiblesKauttuan ympäristöpäällikköHanna-Leena Ruuti.

Kun pakkaus valmistetaansertifioidussa ympäristössä,elintarviketeollisuus voi mark-kinoida tuotettaan sekä serti-fiointia vaativille että muillemarkkina-alueille, Amcor Fle-xibles Kauttuan laatupäällikköMarko Pätsi huomauttaa.

Ruuti toteaa.Logistiikalla on merkittävä

rooli valmiiden tuotteiden sekäpakkaustehtaalle saapuvien raa-ka-aineiden valvonnassa.

– Kaikki lastauslaiturille tule-vat autot tarkastetaan ja tarvitta-essa autot lähetetään pestäviksiennen lastausta. Puisten kuor-malavojen kuntoon kiinnitetäänerityistä huomiota. Kaikki lavattarkastetaan ja huonot hylätään,Marko Pätsi toteaa.

Uuden ohjeistuksen ja käy-täntöjen toteutumista seurataankuukausittaisilla turvallisuustar-kastuksilla, sisäisillä auditoin-neilla ja erityisillä CCP-auditoin-neilla.

– Ulkopuolinen sertifioija,SFS-Inspecta Sertifiointi Oy jaasiakkaat arvioivat toimintammetasoa. Johdon katselmuksissaasetetaan tavoitteet pakkaustur-vallisuuden jatkuvalle paranta-miselle ja seurataan tavoitteidentoteutumista, Pätsi sanoo.

Järjestelmä on

omaksuttu hyvin

Pakkausturvallisuusjärjestelmänlisäksi Amcor Flexibles FinlandOy:n tehtailla on sertifioidut laa-tu- ja ympäristöjärjestelmät sekä

konsernin oma turvallisuusjär-jestelmä.

– Pakkausturvallisuusjärjes-telmä soveltuu kokonaisuuteenluontevasti. Järjestelmän ylläpi-to vaatii koko henkilöstön si-toutumista, Pätsi toteaa.

Henkilöstö sekä Kauttualla et-tä Lieksassa on omaksunut hy-vin järjestelmän asettamat vaati-mukset ja toimii uusia toiminta-tapoja noudattaen. Tämä näkyytehtaan siisteyden ja järjestyksenparantumisena. Erillissiivouksiaei enää tarvita, kun tilojen siisti-nä pitäminen on osa jatkuvaatoimintaa.


Osallistuin 9.12.2003 järjestet-tyyn Biotekniikan vaikutus tu-levaisuuden yhteiskuntaan -se-minaariin Viikissä. Järjestäjä olibiotekniikan neuvottelukunta jamukana oli Suomen bioteknii-kan ykkösnimiä. Esitykset olivatkorkeatasoisia, ja aihealueita kä-siteltiin monipuolisesti.

Kovin paljon ei kuitenkaanjäänyt käteen, jos ajatellaan sitä,miten geeniteknologiasta saa-taisiin luonnollinen osa elintar-viketeknologiaa. Nyt ollaan vä-hän eksyksissä. Seminaarin in-noittamana heräsi kuitenkinmuutamia ajatuksia, joiden toi-von muitakin kiinnostavan.

Maailma vauhdissa

Amerikkalaisilla on aina kovatpaineet löytää taloudellisestikäypiä sovellutuksia. Sen heovat jo geeniruoka-alueellakinosoittaneet. He vain aloittivatväärästä päästä: tuotantokeskei-sesti, leimaten samalla koko toi-minnan luonteen. Ottavat var-masti opikseen tulevaisuudessa.

Japanista lähtenyt funktio-naalisten elintarvikkeiden nou-su kertoi siitä, että idässä ruoanmodifiointi hyväksytään hel-pommin kuin Euroopassa. Mo-nissa Aasian maissa on myöspuhtaasti väestömääränsä takiakovat paineet miettiä uusiksi ko-ko elintarvikeketju. On selvää,että kun geeniteknologian kans-sa päästään hieman pidemmälle,maailmalla alkaa tapahtua.

Suomalaisten vahvuus

Koska suomalaisilla ei ole rahaaja resursseja määrättömästi, oli-si syytä miettiä, mitä kannattaatehdä esimerkiksi ruokatietou-den ja geenitietouden yhdistä-misessä. Tiedonhallinnasta olisihyvä aloittaa. Onhan Suomi jonytkin kehittynyt ruokatietoyh-teiskunta.

Tarvitaan analysointimenetel-mien kehittämistä ja tiedon han-kintaa siitä, mitkä ovat geenita-son tiedon ja ruokatiedon väli-set yhteydet. Tiedon hallinta onyksi modernin taloudenkin pe-ruskivistä.

Tuotanto ja siihen liittyvä tek-nologia tarjoavat tulevaisuudes-sa mahdollisuuksia. Bulkkituot-teiden alueille voi kehittää jamyydä tuotantoteknologiaa,mutta siellä suomalaisten rah-keet käyvät nopeasti rajallisiksi.Kannattaisi kartoittaa korkeanarvon ja matalan volyymin eri-tyistuotteita.

Tuotantoa ei kuitenkaan pi-täisi heti siirtää avoluontoon.Kasveilla olisi aloitettava kont-rolloiduissa kasvihuonetiloissa.Tai nykyään pitäisi jo puhua kas-vihalleista. Näin eivät pääsisi vil-lit eläimetkään järsimään esi-merkiksi verenpaineen hoito-tarkoituksiin optimoituja kasve-ja.

Miten lähestyä kuluttajia?

Kuluttajia geeniteknologia pe-lottaa. Pelottavatko itse geenit?Niitä voisi pyrkiä tuomaan lä-hemmäksi kuluttajaa. Nyt liiku-taan vain tiedon tasolla. Geenitovat kuitenkin osa aivan luon-nollista materiaa.

Emme nauti geeneistä vaintietona, vaan konkreettisestisyömme niitä ravintomme mu-kana. Joka päivä syömme siis hi-pun luonnossa modifioituneitageenejä. Kun geenit ovat työnsätehneet ravinnon tuotannossa,niistä tulee itsessään ravinnonosa! Tässä ei sinänsä ole mitäänihmeellistä. Syömmehän soluja-kin, joista kasvit ja eläimet koos-tuvat!

Mihin Suomi tällä alueellapyrkii? Suomen nykystrategiatuntuu olevan, että jäädäänodottamaan muualla tehtyjä rat-kaisuja. Hypätään vasta jälkiju-naan mukaan. Aivan viimeiseksituskin kannattaa jäädä. Suomivoisi olla ainakin eurooppalai-sittain kärkisijoilla.

Jarmo MarkulaprojektitutkijaTaloustieteen laitosHelsingin [email protected]

Ruoka ja geeniteknologia– miten Suomessa kohtikaupallistamista?

Logistiikalla on merkittävä rooli valmiiden tuotteiden japakkaustehtaalle saapuvien raaka-aineiden valvonnassa.Valmiit tuotteet lastataan Amcor Flexiblesin tehtailla tar-kastuksessa hyväksyttyihin rekkoihin.

mielipide


teem

aKansainvälinen kauppa riepottelee lohikalamarkkinoitaKaija Saarni, Jari Setälä, Asko Honkanen, Jarno Virtanen

Kalankasvatuksen yleisty-minen on merkinnyt suurinta tuotantoteknolo-gian muutosta kaupalli-sessa kalataloudessa. Lohikalojen viljelytuotantoon kasvanut maailmallanopeasti. Jo yli puoletlohen kahden miljardinkilon kokonaistarjonnastaon kasvatettua.

Maailmanlaajuiset muutokset nä-kyvät myös Suomen kalamarkki-noilla, koska tuoreen lohentuonti vapautettiin Suomessa1990-luvulla. Kaupan vapautta-misen tavoitteena on ollut laskeakuluttajahintoja kilpailua lisää-mällä. Markkinoiden toimiessakilpailullisesti alentuneet tuotta-jahinnat siirtyvät kuluttajan hyö-dyksi, eikä teollisuus tai kauppapysty kasvattamaan katteitaan.

Vuonna 2002 päättyneessäEU-rahoitteisessa tutkimushank-keessa analysoitiin yhteisinteg-raatiomenetelmällä, ovatko kau-pan vapauttaminen ja käytetytkauppapoliittiset toimet hyödyt-täneet kuluttajia vai jäikö hyötytuottajille tai kaupan välipor-taisiin. Hankkeeseen osallistuitutkijoita Ranskasta, Iso-Britan-niasta, Norjasta, Portugalista jaSuomesta.

Suomessa lohikalojen kysyntäon viimeisen kahden vuosikym-menen aikana kasvanut noinkymmenen prosentin vuosi-vauhtia. Kasvu perustui 1980-lu-vulla kotimaiseen kirjolohituo-tantoon ja 1990-luvulta lähtiennorjalaiseen loheen (kuva 1).

Vähittäiskaupan keskittymi-nen on suosinut suuria tavaran-toimittajia, mikä on erityisestiedistänyt kasvatetun lohen me-nestystä. Lohikalojen osuus ko-timarkkinoiden ruokakalasta onnyt yli kolmannes, kun parikym-mentä vuotta sitten se oli allekymmenen prosenttia. Lohikalatovat vieneet markkinoita erityi-sesti silakalta.

Tuore tuontilohi on tunkeu-tunut nopeasti Suomen markki-

noille ja muuttanut kotimaisenkirjolohen kilpailuasetelmaa. Yh-teisintegraatiotestien perusteel-la kalalajien hintojen välillä onvuorovaikutussuhde. Lajit kil-pailevat keskenään ja ovat toisi-aan korvaavia tuotteita. Hintojenvälinen suhde ei ole kuitenkaanpysynyt vakiona, joten kalalajiteivät ole toistensa täydellisiä kor-vikkeita.

Tämä johtuu siitä, että tuot-teiden markkinat ovat osin eriy-tyneet: kirjolohesta yhä suurem-pi osa jalostetaan, kun taas lo-hesta pääosa myydään tuoreena.Kilpailu on ensisijaisesti tuore-kalasegmentillä (kuva 2).

Lohikalojen kilpailu

toimii Suomessa

Kaupan vapautuminen ja tuotta-jahintojen aleneminen ovat las-keneet hintoja arvoketjun kai-kissa osissa. Yhteisintegraatio-analyysien perusteella lohikala-kauppa toimi pääosin kilpailulli-sesti vuosina 1995–1999. Sekätuoreen tuontilohen että koti-maisen kirjolohen hinnat muut-tuivat yhtenäisesti tuottajilta tuk-kukauppaan asti. Tuottajilla,maahantuojilla tai kalatukku-kauppiailla ei ollut sellaista ase-maa, että ne olisivat käyttäneetmarkkinavoimaa kerätäkseen yli-suuria katteita.

Vähittäiskaupan osalta tulok-set olivat kaksitahoiset. Kirjolo-hen kampanjahintojen perus-teella kilpailu toimi täydellisestimyös vähittäiskaupassa. Sen si-jaan tilastokeskuksen keräämillä

vähittäishinnoilla tehty analyysiei vahvistanut, että vähittäis-markkinat toimisivat täysin kil-pailullisesti.

Tulokset kertovat kirjolohenkaksijakoisesta roolista vähittäis-kaupassa: sisäänvetotuotteenakirjolohen hinta määräytyy ko-vassa hintakilpailussa, mutta ta-vanomaisessa myynnissä kirjolo-hesta pyritään saamaan tasaisenhyvää katetta.

Kirjolohen arvoketjussa kala-tukkujen rooli on hyvin keskei-nen. Kirjolohen tukkuhinnatovat johtavia hintoja, joita arvo-ketjun muut hinnat seuraavat.Tulos kuvastaa tukkujen toimin-taa ”huutokaupan pitäjinä” ku-lutuksen ja tuotannon välillä: tar-jonta- ja kysyntäpuolen markki-nasignaalit tiivistyvät ensin tuk-kuhintoihin.

Vastaavasti lohen tuontihin-nat ovat johtavia hintoja. Toisinsanoen lohen hinta määräytyySuomessa maailmanmarkkina-hintojen mukaan.

EU:n kauppapolitiikka

vääristi lohimarkkinoita

Norjalaisen lohen tuonti vapau-tui, kun Suomi liittyi EU:hunvuonna 1995. Seuraavana vuon-na Suomeen tuodun lohen ja ko-timaisen kirjolohen hinnat ro-mahtivat. Samaan aikaan EU:nlohentuottajat syyttivät Norjaapolkumyynnistä. Tämän seu-rauksena EU ja Norja tekivätvuonna 1997 lohisopimuksen,jolla muun muassa rajoitettiinnorjalaisen lohen tuontia ja lo-

helle määritettiin 3,25 €/kg mi-nimituontihinta.

Maailmanlaajuinen ylitarjontajohti lohikalojen hintojen ro-mahdukseen vuoden 2001 syk-syllä. Lohen maailmanmarkkina-hinta laski selvästi alle minimi-hinnan, minkä vuoksi EU:n tuot-tajat pystyivät valtaamaan Keski-Euroopan markkinoita norja-laisilta. Markkinaosuuksien hu-peneminen houkutti norjalaisiaetsimään kiertoteitä EU-markki-noille.

Tullihallituksen virallisten ti-lastojen mukaan Suomeen tuo-dun lohen keskihinta ei oleelli-sesti laskenut alle minimihinnan(Kuva 3). Sen sijaan lohen yli-tuotannosta johtuva markkina-häiriö purkautui ennätyksellisenalhaisina kirjolohen tuontihin-toina. Alimmillaan kirjolohentuontihinta laski yhteen euroon.Alhaiset tuontihinnat painoivatmyös kotimaisen kirjolohentuottajahinnat alas.

Tulos viittaa siihen, että hin-nanalennuksia siirrettiin säätele-mättömille tuotteille. Samaan ai-kaan muualla Euroopassa paljas-tui kaksoislaskutusta ja muita mi-nimihinnan kiertotapoja. Lohenvähittäishinnoissa ei tapahtunutmerkittäviä muutoksia. Hinnan-alennukset eivät siten koko-naisuudessaan siirtyneet kulut-tajille, vaan myös välikädet lisä-sivät voittojaan.

Lohisopimuksessa rajoitettiinmyös Norjan lohen viennin kas-vua EU-markkinoille. Tämän seu-rauksena norjalaiset tuottajat al-koivat koordinoida tuotantoaanja nostaa hintojaan. Politiikanhyöty ohjautuikin norjalaisilletuottajille. Myös EU:n omat tuot-tajat hyötyivät lohisopimukses-ta, mutta todennäköisesti EU:nsaavuttama tuottajahyöty jäi ku-luttajahyödyn menetystä vähäi-semmäksi.

Säätelytoimet hiertävät

yhä lohimarkkinoita

Vuonna 2001 alkanut maailman-laajuinen ylituotanto on ajanutnorjalaisen tuotannon taloudel-liseen ahdinkoon. Markkinoilleon tullut suuret määrät lohta ja


Suositukset säilyvyysmerkinnöistä ja säilyvyyden varmistamisesta

Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Kalakauppiasliitto ry ja Päivit-täistavarakauppa ry ovat laatineet jalostavalle teollisuudelle ja kau-palle yhteiset suositukset tuoretuotteiden säilyvyysmerkinnöistäja säilyvyyden varmistamisesta. Suositukset koskevat tuoretta li-haa, lihavalmisteita ja valmisruokia sekä pakattua kalaa ja kalaval-misteita. Suositusten mukaiset lämpötilat ovat osin lakimääräisiälämpötiloja alhaisempia, koska elintarviketurvallisuudesta huo-lehtiminen edellyttää joissain tapauksissa määräyksiä alempien läm-pötilojen noudattamista.

Uuden mallin mukaisiin lämpötilamerkintöihin siirrytään sitämukaa, kun pakkauksia uudistetaan. Uudistus ei nosta teollisuu-den kustannuksia, sillä alemmat lämpötilat ovat siellä jo käytössä.Kaupan nykyaikaista kylmäkalustoa pystytään säätämään alem-malle tasolle, mutta se nostaa energiakustannuksia. Suosituksetovat osa elintarvikeketjun laatustrategian mukaista työtä.

Lisätietoja: Kaupan ja teollisuuden suositukset säilyvyysmer-kinnöistä löytyvät Elintarviketeollisuusliiton internetsivuilta ja Päi-vittäistavarakauppayhdistyksen sivuilta sekä Kehittyvä Elintarvi-ke numerosta 5/2003, s.17.

Omavalvonnan laatukatsaus myymälöissä

Elintarvikevirasto ja Päivittäistavarakauppa ry (PTY) ovat tehneetelintarvikemyymälöiden omavalvonnan laatukatsauksen. Katsausoli PTY:n panos kansalliseen laatustrategiaan. Katsauksessa selvi-tettiin kaupan ja valvontaviranomaisten kanssa omavalvonnan ti-lannetta myymälöissä.

Katsaukseen osallistui 88 myymälää 47 kunnasta tai kuntayhty-mästä. Tutkimukseen valituissa myymälöissä tiedettiin omaval-vonnan toimivan jo keskimääräistä paremmin. Vastaavasti kunnissaarvioitiin olevan keskimääräistä enemmän resursseja tarkastustensuorittamiseen.

Laatukatsaus osoitti, että myymälöissä omavalvonta toteutui par-haiten tavaran vastaanotossa, taustatiloissa tapahtuvassa säilytyk-sessä, kaupanpidossa, tuhoeläintorjunnassa, jätehuollossa jaasiakaspalautteen käsittelyssä.

Eniten puutteita oli tuotteiden käsittelyn, valmistuksen, jääh-dytyksen ja pakkaamisen sekä konsulenttien ja ulkopuolisten toi-mijoiden omavalvonnassa.

Lisätietoja: Elintarvikeviraston julkaisuja 4/2003

kirjolohta, koska teollisuus onjoutunut tekemään likviditeetti-perkauksia.

EU:n ja Norjan välinen lohi-sopimus purkautui kesällä 2003,ja norjalaiselle lohelle asetettuminimihinta poistui. Sopimus eiollut pystynyt suojaamaan suo-malaisia kirjolohentuottajia epä-reilulta kilpailulta, vaan norja-laista kirjolohta oli tuotu Suo-meen alle tuotantokustannus-ten. Tämän seurauksena suoma-laiset kirjolohentuottajat valitti-vat EU-komissiolle norjalaisenkirjolohen polkumyynnistä.

Syksyllä 2003 EU-komissioasetti Norjasta tuotavalle kirjo-lohelle 21 % väliaikaisen polku-myyntitullin. Suomen markki-noille on vuoden 2003 aikanavirrannut erittäin edullista nor-jalaista lohta. Rangaistustulli eiole nostanut kuin osittain tuo-dun kirjolohen hintaa, sillä ase-tettuja tullimääräyksiä on pyrit-ty välttämään kierrättämällä Nor-jassa tuotettu kirjolohi Tanskankautta EU-markkinoille.

Suomalainen kirjolohentuo-tanto ei ole pystynyt kilpaile-maan tuontia vastaan. Syy onosittain johtunut siitä, että Suo-mi on joutunut sopeutumaanEU:n kauppapoliittisiin säädök-siin, joissa suomalaiset markki-naolosuhteet ovat jääneet huo-mioimatta. Suomalaiset tuottajatovat myös joutuneet huomaa-maan, että tuottajia suojaavat ra-joitteet ovat tehottomia kiristy-vässä globaalissa kilpailussa.Kaupan rajoitteet ja säännökset

ovat kalliita hidasteita, mutta neeivät estä markkinoiden toimin-taa.

Kaija SaarniTutkijaRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitosTurun riistan- ja [email protected]

Jari SetäläTutkijaRKTL, Turun riistan- ja [email protected]

Asmo HonkanenTutkijaRKTL [email protected]

Jarno VirtanenTutkijaRKTL [email protected]

Lisätietoa:http://www.rktl.fi/talous_ja_yhteiskunta/elintarvikkeet/lohi-tuotannon_kasvun_vaikutuk-set_kalamarkkinoihin/

-10000

-5000

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 0

Tonnia

Lohen tuonti

Lohisaalis

Kirjolohen tuonti

Kirjolohen tuotanto

Kirjolohen vientikotimaisen kirjolohen tarjonta

Kuva 1. Suomen lohikalamarkkinoiden kehitys vuosina 1978-2001. (Lähteet: RKTL ja tullihallitus)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

19

92

-1

19

92

-7

19

93-1

19

93-7

19

94

-1

19

94

-7

19

95

-1

19

95-7

19

96-1

19

96

-7

19

97

-1

19

97

-7

199

8-1

199

8-7

19

99

-1

19

99

-7

20

00

-1

20

00

-7

€ /

Kg

lohen

tuontihinta

kirjolohen

tuottajahinta

Kuva 2. Kirjolohen tuottajahinnat ja lohen tuontihinnat kuukausittain vuosina 1992-2000. (Lähteet:

Suomen Kalankasvattajaliitto ja tullihallitus)

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

2001

-1

2001

-4

2001

-7

2001

-10

200

2-1

200

2-4

2002

-7

2002

-10

2003

-1

2003

-4

2003

-7

€ / K

g

Kirjolohen

tuottajahinta

Kirjolohen

tuontihinta

Lohen

tuontihinta

Kuva 3. Lohikalojen tuontihinnat jakotimaisen kirjolohen tuottajahin-nat vuosina 2001–2003. (Lähteet:Suomen Kalankasvattajaliitto jaTullihallitus


Anne Arstila

Kansainvälistyminen javienti tulevat useimpienyrittäjien mieleen, kun hesuunnittelevat yrityksensäkasvua ja kehittymistä.Usein vain kuvitellaanliian helposti, että taivasaukeaa rajojemme ulko-puolella ja lisämyynninsaaminen onnistuu välittö-mästi ensimmäisen mah-dollisen kontaktiehdok-kaan kanssa. Usko omaantuotteeseen ja sen yliver-taisuuteen ei kuitenkaanriitä onnistuneeseen kaup-paan.

Varoittelijoita ja epäonnistumi-seen uskovia löytyy myös pal-jon. Vaikka onnettomia esi-merkkejä löytyy, myös onnistu-minen on mahdollista, kunhanosataan ottaa huomioon liike-elä-män realiteetit ja kylmä juridiik-ka.

Monen pk-yrityksen tuote onsinällään Suomessa ihan hyvä.Mutta ennen kuin sitä kannattaalähteä markkinoimaan ulkomail-le, tulisi ymmärtää, miten suu-rista markkinoista ja kilpailustaoikeastaan on kyse. Jos etukä-teen ei ole mitään käsitystä niis-tä markkinoista, joille pyritään,sinne kannattaa mennä ensinkäymään.

Yksin vaikea

menestyä maailmalla

Yksin on huono lähteä teke-mään mitään suurta maailman-valloitusta. Jo pelkästään yrityk-sen pieni koko voi olla uskotta-vuudelle ongelma, vaikka tuoteolisi kiinnostava. Myös se, myy-däänkö tuotetta valmiina, senkomponentteja tai valmistus-prosessia, tulisi selvittää tark-kaan ennen liikkeellelähtöä.

Lisäksi se, mitä tuotteesta ker-rotaan liikesalaisuuksia paljasta-matta, tulee miettiä etukäteen.Nykyään valmiin tuotteen myy-minen suoraan kuluttajille tuleeyritykselle kalliiksi. Jos sellaista

edes aikoo yrittää, on ensin poh-dittava, pystytäänkö tuotetta rää-tälöimään paikallisia oloja vas-taavaksi.

Markkinointikustannukset japanostuksen takaisinmaksuaikavaativat paksua lompakkoa taierinomaisen joustavaa rahoitta-jaa, sillä rahaa palaa muutenkinpaljon. Sen sijaan kansainvälisty-mistä voidaan aloittaa sopivassatahdissa, kontaktien luomisellaja uskottavuuden saavuttamisel-la mm. tutkimuslaitosyhteistyönavulla.

Asiantuntevan

juristin apu tarpeen

Valmistusprosessin, lisensioin-nin tai komponenttien myymi-sen suunnittelussa kannattaa joalussa ottaa yhteyttä asiantunte-vaan juristiin, sillä mitä kauem-mas kotiovelta lähdetään, sentärkeämmäksi asiaksi nousee ju-ridiikka. Yritys voi menettäävuosien työn allekirjoittamallasopimuksen, jossa yhdellä lau-seella luovutetaan arvokas tieto-taito.

Samoin huonolla sopimuksel-la voidaan joutua sidoksiin liianpitkäksi aikaa, jos ei osata ottaahuomioon, etteivät kaikki hy-myilevät kasvot pöydän toisellapuolella ole hyväntahtoisia, vaanostavat yksinmyyntisopimuksenavulla tuotteet pois markkinoil-ta.

Apua ja tietoa

löytyy Suomestakin

Muun muassa Finpro auttaa kan-sainvälistyjää monella tavalla.Kokemusta myös pk-yritystenkansainvälistymisen aloituksestaon jo runsaasti. Tietoa markki-noista ja kontakteista löytyy tätäkautta.

Messuosallistumisten avullasaadaan suhteellisen pienellä ra-halla arvokasta kokemusta kon-taktien luomisesta. Yhteisosas-toilla pienen yrityksen on hel-pompi saada huomiota ja uskot-tavuutta kuin yksin.

Kontaktien luominen kannat-taa aloittaa jo oman maan ihmi-sistä, joilla on kokemusta ja tie-toa luotettavista ja vähemmänluotettavista kontakteista.

Ensimmäinen osastolle tulevaagenttiehdokas, joka pyytää he-

ti lähettämään faksilla sopimuk-sen yksinmyyntioikeuksista puo-leen maailmaan, kannattaa ohit-taa kauniisti. Painostuksella eisaada aikaan hyvää, toimivaa,pitkäaikaista ja molempia osa-puolia tyydyttävää onnistunuttaliikesuhdetta.

Ammattiapua tutkimukseen

ja tuotekehitykseen

Tuotteen tai komponentin pitääolla uskottavasti ja todistetustiparempi kuin markkinoilla joolevat kilpailijansa. Erityisesti pk-yritysten kannattaisi ehdotto-masti käyttää hyväkseen tutki-muslaitosten apua tuotetutki-muksessa ja -kehityksessä.

Rahoituksellisia apuvälineitäon saatavissa sekä Tekesistä ettäTE-keskuksista, joista löytyymyös tietoa kansainvälistymisenhaasteista. Esimerkiksi Craft -hankkeet (EU:n rahoitus pk-yri-tysten teknologian kehittämi-seen) antavat mahdollisuudensekä tutkimuslaitosyhteistyöhönettä kansainvälisten kontaktienluomiseen jo tutkimusprosessinaikana. Rahoitus tuo mahdolli-suuden käyttää huipputason tut-kijoita, joiden työn osuus mak-setaan ohjelmasta.

Komponenteilla ja

prosesseilla kysyntää

Suomessa on harvoja valmiitapk-yritysten elintarviketuotteita,joita sellaisenaan kannattaisi vie-dä ulkomaille. Sen sijaan on ole-massa monia innovatiivisia kom-ponentteja ja prosesseja, joillekysyntää löytyy. Yrittäjien onvain usein vaikea luopua tuot-teestaan ja alkaa räätälöidä sitäasiakkaalle sopivaksi, kun siihenon syntynyt liian vahva tunnesi-de.

Myös yhteistyö isomman yri-tyksen kanssa voi olla hyvä pon-nistuslauta oman, vahvemmankansainvälisen aseman saavutta-misessa. Silloin tosin täytyy huo-lehtia siitä, että sopimukset hyö-dyttävät myös pienempää osa-puolta.

Oikeanlainen ja

-kokoinen kumppani

Juridiikka korostuu jatkuvastiisojenkin yritysten sopimuksis-sa, missä mennäänkin pk-puo-

lella usein metsään. Vaikkaasiantuntija-apu maksaa, se kan-nattaa aina. Kaiken sovitun kir-jaaminen paperiin on ensiarvoi-sen tärkeää. Pienikin ero sana-muodossa voi maksaa yrityksel-le jopa sen olemassaolon.

Pk-yritykselle on tärkeää löy-tää oikean kokoinen partneri.Liian iso kumppani voi tuottaakalliin laskun, kun toimituksetviivästelevät ja sakkoja alkaa ker-tyä. Yrityksen taustat on hyväselvittää ennen mitään sitovaakauppaa.

Onnistua voidaan, kun tausta-työ tehdään huolellisesti, ja va-raudutaan siihen, että myynti-työtä täytyy tehdä jatkuvasti, ra-haa kuluu varsinkin alussa pal-jon, virheitä tulee ja kaikesta pi-tää oppia. Vienti voi silti olla pk-yritykselle huomattava kasvun jakehittymisen tuki.

Kokemuksia

kansainvälistymisestä

Bioferme Oy toimitusjohtajaMerja Scharlin kertoo, että pie-nelle yritykselle on korkea kyn-nys lähteä vientiin. Bioferme onsaanut Yosa® -tuotteet markki-noille mm. hyvän ja vankan tut-kimustaustan ansiosta.

Scharlinin mukaan sopimuk-sia tehdessä pitäisi ehdottomas-ti olla mukana ammattilainen.Silloinkaan ei ole täysin varmaa,jääkö sopimukseen sittenkinaukkoja. Tervettä epäluuloa täy-tyy olla, niin epäkohteliaaltakuin se muuten saattaa vaikut-taakin, muuten sopimus voi käy-dä kalliiksi. Kaikki, mistä sovi-taan suullisesti, tulee löytyämyös kirjoitettuna.

Biofermen ensimmäiset vien-tilähetykset lähtivät Englantiin,mutta tällä hetkellä pääasiallinenvientimaa on Ruotsi. Ennen kuintuote oli siellä kuluttajan ostet-tavissa, tehtiin vuosi taustatyötäjakelukanavien ja oikeiden mark-kinoiden löytämisessä. Nyt tava-raa lähtee lahden toiselle puo-lelle viikoittain.

Pitkäjänteisyys, oikeiden ih-misten löytäminen ja kustannus-laskenta ovat ne tukipilarit, joil-le Biofermen vienti perustuu.Ensiarvoisen tärkeää on löytääpaikalliset agentit, jotka tuntevatomat markkinansa ja pitävät

Pk-yrityksen kansainvälistyminen onnistuu rautaisella ammattiosaamisella

teem

a


Tuotannon ja kuluttamisen eet-tisyys on viime vuosina noussutvoimakkaasti keskusteluun eripuolilla maailmaa, myös Suo-messa. Keskustelu lähtee pää-asiassa kahdenlaisista arvolähtö-kohdista.

Ensinnäkin keskustellaan tuo-tanto-olosuhteiden eettisyydestäeli siitä, millaisissa olosuhteissa jamillaisilla työehdoilla monet jo-ka päivä käyttämämme tuotteet,kuten kahvi, suklaa ja banaanit,tuotetaan. Toisaalta keskusteluakäydään myös siitä, millaisia eet-tisiä ja ruokaturvallisuuteen liit-tyvä ongelmia saattaa sisältyäuusiin, usein tehokkuuden vuok-si kehitettyihin tuotanto- ja vilje-lytapoihin. Tästä esimerkkinä ongeenimuunnellusta ravinnostakäytävä keskustelu.

Vaikka tuotanto-olosuhteisiinja ruokaturvallisuuteen liittyvilläeettisillä keskusteluilla on myöskotimainen ja EU:n sisämarkki-noihin liittyvä ulottuvuutensa,tarkastelun painopiste on yleen-sä ns. kehitysmaista tulevien elin-tarvikkeiden tuotannon eettisyy-dessä. Näin on varsinkin silloin,kun puhutaan tuotanto-olosuh-teiden eettisyydestä, siis tuotan-nosta toimeentulonsa saavien ih-misten, työntekijöiden ja pien-viljelijöiden, asemasta.

Kun kuluttajien kiinnostuseettistä kuluttamista kohtaan onherännyt, myös kansainvälisenelintarvikekaupan toimijat, maa-hantuojat ja vähittäiskaupat ovatalkaneet kiinnittää entistä enem-män huomiota asiaan. Eettistenkysymysten seuranta ja valvontaon usein melko vaativaa kan-

sainvälisen elintarvikekaupanpitkissä tuotantoketjuissa.

Tuotteen myyjä ei läheskäänaina pysty kertomaan tuotteenalkuperää ja sitä, millaisissa olo-suhteissa tuotanto on tapahtu-nut. Pystyäkseen vastaamaan ku-luttajien esittämiin kysymyksiinja helpottaakseen vaativaa tuo-tanto-olosuhteiden seuraamistakaupan toimijat ovat sekä kehit-täneet omia toimintatapoja ettäturvautuneet ulkopuolisiin tuo-tannon eettisyyttä kontrolloiviinsertifiointijärjestelmiin.

Eettisyydelle

laadittu normistoja

Eettisyydelle on laadittu erilaisianormistoja. Kaikilla yleisestipuolueettomaksi tunnustetuillanormistoilla lähtökohtina ovatyleismaailmallinen YK:n ihmis-oikeuksien julistus, lapsityövoi-man käytön kieltävä lastenoi-keuksien sopimus sekä kansain-välisen työjärjestön ILO:n mää-räykset orja- ja pakkotyövoimankäyttökiellosta, työntekijöidenjärjestäytymisvapaudesta ja so-pimusneuvotteluoikeudesta.

Eettisistä normistoista merkit-tävimpiä - sekä myytävien tuot-teiden volyymilla että alkutuo-tannossa mukana olevien ihmis-ten määrällä mitattuna - ovat Rei-lun kaupan merkkijärjestelmä jaSA8000-järjestelmä.

Molemmissa noudatetaan lap-sityövoimakieltoa ja ILO:n mää-räyksiä työntekijöiden perusoi-keuksista. Reilun kaupan järjes-telmässä otetaan lisäksi huomi-oon ympäristöystävällisyys, javiljelijöiden perustoimeentulotaataan takuuhintojen avulla. Se-kä SA8000- että Reilun kaupanmerkkijärjestelmän tarkastamatuotannon määrä on voimak-kaassa kasvussa.

Reilun kaupan merkkijärjes-telmä ja SA8000 -järjestelmä ovatriippumattomia sertifikaatteja.Niiden lisäksi jotkut tuottajat jamaahantuojat ovat kehitelleetomia eettisiä standardejaan, joi-

den taso vaihtelee huomattavas-ti. Jotkut standardeista ovat koh-tuullisen hyviä, mutta toisissatärkeämpää on imagohyöty.Kaupan ja maahantuojien kan-nalta nimenomaan puolueetto-mat ja kansainvälisesti tunnuste-tut sertifikaatit toimivat takuunasiitä, että luvatut eettisyyden kri-teerit täyttyvät tuotteiden osalta.

Eettisen sertifioinnin tavoit-teena ei ole, että kaikki maail-man tuotanto olisi sertifioitua.Sertifioinnissa halutaan keskittyäriskituotteisiin. Siksi merkkijär-jestelmiin valitaan mukaan tuot-teita, joiden tuotannossa tiede-tään käytettävän lapsityövoimaaja orjatyötä ja muutoinkin rikot-tavan kansainvälisesti hyväksyt-tyjä ihmisoikeuksia.

Suomi hyvää

eurooppalaista tasoa

Suomen vähittäiskaupassa eetti-sesti sertifioitujen tuotteidenmäärä on myynnin arvolla mi-tattuna hyvää eurooppalaista ta-soa – ei aivan huipulla, mutta ylikeskimääräisen. Erityisesti Kes-ko on näkyvästi kiinnittänythuomiota eettisen vastuun kysy-myksiin. Keskossa arvioidaan,että lapsityövoiman käytön kan-nalta heidän valikoimissaan ole-via riskituotteita ovat erityisestikahvi, vaatteet, tekstiilit ja lelut.Ne muodostavat noin 7 % Kes-kon omasta tuonnista ja 2–3 %sen kokonaismyynnistä.

Luvuista ei voi suoraan pää-tellä, kuinka suuria ovat kan-sainvälisen elintarvikekaupaneettiset riskit Suomessa. Keskontekemät arviot koskevat nimit-täin vain lapsityövoimariskiä, jo-ka on vain yksi osa eettistä tuo-tantoa. Lisäksi Keskon arvioissaon mukana muutakin kuin elin-tarvikekauppaa. Luvuista voi kui-tenkin päätellä, että myös suo-malaisessa elintarvikekaupassaon tuotantotavan eettisyyteenliittyviä riskejä ja näitä tuotteita(mm. kahvia, teetä, suklaata jakaakaota) käytämme päivittäin.

Kuluttaja voi

vaikuttaa valinnoillaan

Jos tuotannon eettisyyden sel-vittäminen on vaikeaa maahan-tuojille ja vähittäiskaupalle, niinvielä vaikeampaa se on yksittäi-selle kuluttajalle. Eettisyydestäkiinnostunut kuluttaja voi kui-tenkin aina kysyä kauppiaalta,mistä tuote tulee ja minkälaisis-sa oloissa se on tuotettu. Näinhän voi kiinnittää kauppiaanhuomiota asian tärkeyteen. Ris-kituoteryhmissä, joissa eettisiinmerkkijärjestelmiin kuuluviatuotteita on saatavilla, kuluttajavoi valita sertifioidun tuotteen.

Usein kuulee ihmisten valitta-van sitä, että esimerkiksi Reilunkaupan tuotteet maksavat enem-män kuin vastaavat tavalliset(sertifioimattomat) tuotteet. Yk-si keskeinen syy korkeampaanhintaan on se, että tuotteesta onmaksettu tuottajille hinta, jokatakaa heidän toimeentulonsa.

Monet kuluttajat ovat valmii-ta maksamaan hiukan korkeam-paa hintaa esimerkiksi suomalai-sesta lihasta, koska ostopäätök-sellä he pystyvät luomaan hy-vinvointia suomalaiselle maa-seudulle. Samalla tavoin kehitys-maiden tuotteita ostamalla voi-daan luoda työtä ja toimeentuloakehitysmaiden maaseudulle jakoko elintarvikkeen tuotanto-ketjuun

Janne RonkainenToiminnanjohtajaReilun kaupan edistä[email protected]

Kirjoittaja on myös eettisen foo-rumin jäsen. Eettinen foorumion yritysten, järjestöjen, am-mattiyhdistysliikkeen, kirkon javiranomaisten yhteinen keskus-telufoorumi, jossa käsitelläänyritysetiikan ja yhteiskuntavas-tuun kysymyksiä. Foorumi ontoiminut kesäkuusta 2001.

Eettisyys nouseva trendi Janne Ronkainen

edustamansa yrityksen puolta.Luottamuksen saavuttaminen eitapahdu hetkessä eikä toimistonpöydän ääressä analyysejä teke-mällä, vaan henkilökohtaistenkontaktien avulla.

On myös osattava laskea, mi-tä kaikki maksaa, sillä eri maihin

saatetaan vaatia mitä erilaisimpiatodistuksia ja lupia sekä tuote-vastuuvakuutuksia, jotka tuovatlisäkustannuksia rahtien jauusien pakkausten lisäksi.

Scharlin mukaan tutkimuslai-tosyhteistyö on auttanut heitäpaljon. Tuotetta tarkastellaan sil-

loin monesta eri näkökulmasta.Tutkijoiden ammattitaito tuotuotteeseen luotettavaa pohjaaja alan parhaan tietämyksen.Projekteissa mukana olevat yri-tykset ja tuotteet saattavat saadamyös ilmaista julkisuutta, jokaon pk-yritykselle arvokasta, mut-

ta näiden olisi kyettävä teke-mään sellaisia sopimuksia, ettänekin hyötyvät tuloksista.

Anne ArstilaAluekoordinaattoriAgropolis [email protected]

Ympäristöasiat sekämuut vastuullisen yri-tystoiminnan teematpuhuttavat elintarvike-

talouden toimijoita. Elintarvike-teollisuusliitossa käynnistetynhankkeen tavoitteena on kehit-tää ympäristövastuun rapor-tointikäytäntöjä koko ketjussa jaedistää elintarviketalouden ym-päristöraportointimallin käyt-töönottoa erityisesti elintarvike-teollisuudessa.

Elintarvikeketjun yhteiskun-tavastuun näkökohdat liittyvätmm. elintarvikkeiden valmistuk-sesta aiheutuviin ympäristövai-kutuksiin ja tuoteturvallisuu-teen. Kuluttajat ja muut sidos-ryhmät ovat kiinnostuneitamyös elintarvikkeiden alkupe-rästä sekä muista tuotantoon liit-tyvistä eettisistä näkökohdista.

Toiminnan vastuullisuutta voi-daan havainnollistaa esittelemäl-lä yritystoiminnan tuloksia pe-rinteistä tilinpäätöstietoa katta-vammin erilaisista kestävän ke-hityksen näkökulmista. Ympä-ristövastuun ja laajempi ns. yh-teiskuntavastuun raportointi on-kin viime vuosina yleistynyt mui-den maiden ohella myös Suo-messa; kotimaisessa ympäristö-ja yhteiskuntavastuun rapor-tointikilpailussa arvioitiin viimevuonna peräti 53 erillistä ra-porttia. Lisäksi ympäristö- ja yh-teiskuntavastuun tietoa julkais-taan vuosikertomuksissa sekäyritysten www-sivuilla.

Myös yhä useampi elintarvi-kealan yritys on ryhtynyt rapor-toimaan toimintansa ympäristö-vaikutuksista. Raportointikilpai-luunkin osallistui kymmenkuntaelintarvikeketjun edustajaa. Li-

sätietoja raportoivista yrityksistäja suomalaisesta raportointikil-pailusta löytyy osoitteistawww.corporateregister.com jawww.ltt-tutkimus.fi -> uutiset.

Yhteinen malli

ympäristöraportointiin

Elintarviketalouden toimijoilleon laadittu raportointimalli, jon-ka avulla voidaan tarkastella ket-juun liittyviä vastuullisen yritys-toiminnan näkökohtia. Mallissaon lähdetty liikkeelle elintarvi-ketalouden ympäristövastuunteemoista, mutta sitä laajenne-taan myöhemmin myös sosiaali-sen ja taloudellisen vastuun ky-symyksiin.

Raportointimalli opastaa ket-jun toimijoita arvioimaan mer-kittävimmät ympäristövaikutuk-sensa, analysoimaan ympäristö-suorituskykyään sekä asetta-maan uusia ympäristöjohtami-sen tavoitteita. Malli perustuukansainväliseen SustainabilityReporting Guidelines -rapor-tointiohjeistukseen ja kattaa laa-tustrategian mukaisesti kaikkielintarvikeketjun toimijat pellol-ta pöytään.

Elintarviketalouden yhteistäympäristöraportointimallia ryh-tyi kehittämään ProAgria Maa-seutukeskusten liitto vuonna2002. Projektin aikana laadittiinraportointimallin ensimmäinenversio sekä alustava kokoelmaelintarvikeketjun ympäristöindi-kaattoreita. Malli ympäristötun-nuslukuineen koottiin ohjekir-jaksi (Ohjekirja elintarviketa-louden ympäristöraportoin-tiin). Se on luettavissa osoit-teessa www.laatuketju.fi, vali-kossa Laatustrategian julkaisut.

Hankkeen vetovastuu siirtyiloppuvuodesta 2003 Elintarvi-keteollisuusliitolle. Seuraavassavaiheessa ketjun raportointimal-li viimeistellään ja sen käyt-töönottoa edistetään alan yrityk-sissä koulutus- ja tiedotustilai-suuksin sekä erillisin yrityskäyn-nein. Ympäristövastuun rapor-tointi on myös yksi Elintarvike-teollisuusliiton Ympäristötoimi-kunnan tämän vuoden paino-pistealueista.

Raportointikynnyksen madal-tamiseksi mallista koostetaan li-säksi tiivistetty käsikirja, jossaesitellään elintarvikeketjun ym-päristöindikaattorit sekä rapor-tointiin liittyviä ajankohtaisiateemoja. Käsikirja julkaistaan ke-väällä Maa- ja metsätalousminis-teriön julkaisusarjassa, minkä jäl-keen siihen voi tutustua myössähköisessä muodossa sekä Laa-tuketjun että Elintarviketeol-lisuusliiton www-sivuilla(www.laatuketju.fi ja www.etl.fi).

Raportointimallin tueksi onrakenteilla myös elintarviketa-louden ympäristöraportointiinopastava www-sivusto, joka lii-tetään osaksi Laatuketjun www-sivuja. Sivusto valmistuu kevään2004 aikana.

Ympäristövastuu

koskee koko ketjua

Ympäristövastuun näkökohtienhallinta sekä niistä raportoimi-nen ovat esimerkki laatutyötätukevasta vapaaehtoisesta ja en-nakoivasta toiminnasta, joka tuolisäarvoa suomalaisen elintarvi-keketjun toimijoille. Tulokselli-nen, pellolta pöytään ulottuvaympäristövastuun raportointiedellyttää uudenlaista yhteistyö-

tä ketjussa. Malli haastaa kaikkielintarviketalouden toimijat osal-listumaan ympäristötiedon ke-ruuseen ja seurantaan.

Ympäristö- ja yhteiskuntavas-tuun kysymykset on otettu huo-mioon myös kansallisessa elin-tarviketalouden laatustrategias-sa, johon on koottu toimialan ar-vot, visio ja toiminta-ajatus sekämenettelytavat. Laatustrategiavalmistui elintarvikeketjun toi-mijoiden yhteistyönä vuonna1999. Työtä koordinoi Maa- jametsätalousministeriön asettamajohtoryhmä.

Parhaillaan päivityksen alla ole-van laatustrategian mukaan ket-jun laatutyötä ohjaavia arvojaovat luotettavuus ja vastuullisuussekä asiakastyytyväisyys ja toi-minnan kannattavuus. Kulutta-jien odotuksiin vastataan kestä-vän kehityksen periaatteiden mu-kaisella toiminnalla sekä kanta-malla elintarviketalouden osuusyhteiskuntavastuusta.

Ketjun toimijoille luodaan yh-teiskunnallisesti vastuullisia toi-mintatapoja edistämällä ympä-ristömyönteisiä käytäntöjä mm.raaka-aineiden käytön ja ostotoi-minnan kestävyyden osalta.Myös tuotannon eettiseen laa-tuun sekä sidosryhmäyhteistyö-hön ketjun toimijoiden keskenpanostetaan. Lisää laatustrate-giasta voi lukea osoitteestawww.laatuketju.fi -> laatustrate-gia.

Anna VainikainenYmpäristösuunnittelija, [email protected]


teem

aElintarvikeketju kehittää ympäristövastuun raportointiaAnna Vainikainen


Maa- ja elintarviketalou-den tutkimuskeskuk-sen (MTT) vetämässäFoodchain -tutkimuk-

sessa selvitettiin Lännen Tehtai-den Kesäpöytä Juustokermape-runoiden, Ruokakeskon PirkkaPerunajauhon, Raision Elovena -kaurahiutaleiden ja Valion Em-mental Sinileima -juuston tuo-tantoketjujen ympäristövaiku-tukset maatilatuotannon panos-tuotannosta ja raaka-aineistakaupan hyllyyn ja valmiiksi ruo-aksi saakka todellisen ketjunmukaisesti.

Hankkeessa olivat mukanamyös Suomen Rehu, KemiraGrowHow ja Siemenperunakes-kus ketjujen keskeisinä toimijoi-na sekä Maaseutukeskusten liit-to ja VTT. Elintarvikkeiden tuo-tantoketjujen ympäristövaiku-tusten selvittäminen pelloltapöytään perustuu elinkaariajat-teluun. Tutkimuksessa tuottei-den tuotantoketjut jäljitettiin jaympäristövaikutukset selvitettiinmaatiloille ja panostuotantoonasti.

Tutkimuksessa keskityttiinolennaisimpiin ympäristövaiku-tusten aiheuttajiin: lannoitteidentuotantoon, viljelyyn ja karjankasvatukseen maatiloilla, rehu- jaelintarviketeollisuuden tuotan-toon, kuluttaja- ja tukkupak-kausten valmistukseen, raaka-ai-ne- ja jakelukuljetuksiin sekä vä-hittäismyyntiin ja ruoanvalmis-tukseen kotitaloudessa.

Ympäristövaikutusten kan-nalta keskeisten prosessien tie-dot verifioitiin todellisiin ener-gia- ja polttoainekulutuksiin ver-taamalla. Vaikutukset ympäris-töön tutkittiin muun muassa il-mastonmuutoksen, rehevöity-misen ja happamoitumisen kan-nalta.

Ekotehokkuus lisää

taloudellista hyötyä

Tuotteiden ekotehokkuudenmerkitys kilpailukykytekijänä onkasvamassa. Tuotelähtöisestä

kestävyys- ja ympäristöhallin-nasta on tulossa osa liiketoimin-taketjun hallintaa. Muutoksentaustalla vaikuttavat pyrkimyksetsäilyttää tuotanto kilpailukykyi-senä uudessa, tuotteita korosta-vassa ympäristöpolitiikan ja -käyttäytymisen tilassa. Kehittä-mällä tuotejärjestelmien ekote-hokkuutta parannetaan samallayritysten taloudellista tehok-kuutta kauttaaltaan.

Tuotantoketjun kehittäminentutkimuksessa toi yrityksille suo-raa taloudellista hyötyä. Tämä il-meni erityisesti raaka-aine- taikäyttöhyödykesäästöjen muo-dossa. Vaikka yritykset pyrkivätmuutenkin vähentämään esi-merkiksi energiankulutustaan,tuote- ja prosessilähtöinen ar-viointitapa jo sinänsä avasi yri-tysten silmiä uudella tavalla, ku-ten eri energiamuotojen käytönmerkityksestä myös rahassa mi-tattuna.

Lisäksi hankkeen edellyttämäyksityiskohtainen materiaali- jaenergiavirtojen tarkastelu nostiesiin selviä kehityskohteita.

Useita parannuksia

jo toteutettu

Elovena -kaurahiutaleiden tuo-tannossa käytetyn höyryn val-mistuksessa siirryttiin käyttä-mään raskaan polttoöljyn sijastabiokaasua. Muutoksen ansiostakoko tuotantoketjun happa-moittavien rikkidioksidipäästö-jen määrä lähes puolittui.

Pirkka perunajauhon tukku-pakkauskehityksellä vähennet-tiin tuotehävikkiä tuotteen lo-gistisessa ketjussa, varastoinnis-sa, jakelukuljetuksissa ja kaupas-sa merkittävästi, mikä käytän-nössä vähensi koko ketjun kuor-mitusta samassa suhteessa.

Kesäpöytä Juustokermaperu-noiden tuotantoketjussa eläin-peräisen raaka-aineen, maitoja-losteiden, lisääminen tuottee-seen nosti perunatuotteen ym-päristökuormituksia merkittä-västi. Tuotteiden aiheuttamaan

ympäristökuormitukseen voi-daan tällöin vaikuttaa myös tuo-tereseptiä kehittämällä.

Emmental Sinileima -juustonparannuskohteet löytyivät mai-totiloilta. Kun esimerkiksi tuo-tantoeläimen elinikää kasvatet-taisiin nykyisestään, lehmienkaksivuotisen kasvattamisen al-kupanostus (rehut, tilat, energia,työaika, jne.) jakaantuisi useam-malle maitolitralle ja maitolitras-ta tulisi edullisempi talouden jaympäristön näkökulmasta. Myösriittävästä lannanlevitysalasta tu-lisi huolehtia tiloilla ravinne-huuhtoumien hallitsemiseksi.

Ympäristötiedon

hallinta kehittyi

Hankkeen ansiosta ympäristö-tiedon hallinta ja sen vaatima yh-teistyö ovat kehittyneet. Useattutkimukseen osallistuneet yri-tykset ovat päättäneet lisätä pro-sessiensa mittausta, jotta ar-viointiin ja kehittämiseen olisijatkossa käytettävissä ajantasais-ta ja entistä luotettavampaa tie-toa.

Tuotteiden ympäristövaiku-tusten vähentäminen voidaan te-hokkaimmin toteuttaa toiminto-verkon yhteistyönä. Näin var-mistetaan, että yksittäisten vai-heiden parannuksilla aikaansaa-tu tulos on kokonaisuuden kan-nalta optimaalinen. Hankittuunosaamiseen voidaan perustaapitkäjänteisiä ja jatkuvia tuottei-den parantamistoimenpiteitäelintarvikkeiden laatustrategiankestävän kehityksen tavoitteidenmukaisesti.

Kuluttaja vaikuttaa

valinnoillaan

Vuodenvaihteessa käynnistyväs-sä seuraavassa vaiheessa selvite-tään muun muassa liha- ja kala-tuotteiden sekä kasvihuoneissaviljeltyjen vihannesten ympäris-tövaikutuksia. Laajetessaan tut-kimus tarjoaa kuluttajille fakta-tietoa samantyyppisten tuote-ryhmien vertailuun. Kotitalou-

den ruoanvalmistuksen osuustodettiin tutkimuksessa esimer-kiksi ilmastonmuutoksen suh-teen merkittäväksi ketjun vai-heeksi.

Kuluttajalla on merkittävä vai-kutusmahdollisuus ruoan tuot-tamisen ja valmistamisen koko-naisympäristövaikutusten vä-hentämiseen. Kahden hengenkaurapuuroannoksen valmista-minen sähköliedellä aiheutti ylikuusinkertaiset hiilidioksidi-päästöt suhteessa koko kaura-hiutaleiden tuotantoketjuunnähden.

Nopeasti valmistuvalle ruoal-le mikroaaltouuni osoittautuiympäristövaikutusten kannaltaedulliseksi vaihtoehdoksi. Mik-ropuuron valmistus kuluttaakarkeasti noin 20 kertaa vähem-män sähköä kuin liedellä valmis-tettaessa.

Juha-Matti KatajajuuriVanhempi [email protected]

Yrjö VirtanenVanhempi [email protected] Ympäristöntutkimus/Ympäristöhallinta

Lisätietoja Foodchain -hank-keesta löytyy verkkosivuiltaosoitteestawww.mtt.fi/foodchain

Ruokakorit aikaisempaa ympäristöystävällisempiäJuha-Matti Katajajuuri, Yrjö Virtanen

Ruokakorin ympäristövaikutusten tutkimus on hyvässä vauhdissa. Tutkimuksen mukaan elintarvikeketjutovat tehostaneet toimintaansa, vähentäneet ympäristövaikutuksia ja saavuttaneet kustannussäästöjä.


Kehittyvä Elintarvike 1 • 04

Mitä elintarvikkeiden ympäris-tövaikutukset -tutkimuksen tu-lokset opettivat hankkeessa mu-kana olleille elintarvikealan yri-tyksille, ja muuttavatko ne toi-mintaa jatkossa? Kysymyksiinvastaavat Raisio Yhtymän, Län-nen Tehtaiden, Ruokakeskon jaValion edustajat.

Pekka HeikkiläKehitysjohtajaRaisio Yhtymä Oyj1) Miksi olitte mukana elin-tarvikkeiden ympäristövai-kutukset -tutkimuksessa?

Tutkimushanke kiinnosti Rai-sio Yhtymää useiden toiminto-jen kautta; kaurahiutale -casen li-säksi myös rehu- ja perunatoi-miala olivat mukana. Ketjuajat-telu sopii hyvin meille. Halusim-me saada uusinta tuntumaa tuo-telähtöiseen ympäristöajatte-luun.2) Toiko tutkimus esiin yllä-tyksiä? Entä muutoin?

Ei varsinaisesti yllätyksiä. Al-kutuotannon osuudet ympäris-tövaikutuksissa olivat ehkä odo-tettuakin suuremmat verrattunateolliseen prosessointivaihee-seen. Toisaalta alkutuotanto onolennainen ja täysin välttämätönosa elämistämme täällä maapal-lolla, joten sen ympäristövaiku-tukset ovat mielestäni lähtökoh-taisesti hieman eri asemassa. To-ki alkutuotantoonkin voidaanmerkittävästi vaikuttaa parhaillakäytännöillä, etenkin kun pi-dämme viljelyn kotimaassa.3) Mitä tutkimus opetti?

Elinkaaritutkimus tällaisessabiologispohjaisessa tuotannossaei ole menetelmällisesti help-poa. Etenkin juuri alkutuotan-non kohdalla muutamia yksin-kertaistuksia on tehtävä. Puhu-mattakaan lopulta erilaisten ym-päristövaikutusten vertaamisenvaikeudesta; esim. torjunta-ai-neet vs. ravinnepäästöt vs. ener-gian käyttö. Tutkimus pitäy-tyikin ottamasta näihin sinänsäkantaa.4) Ovatko tutkimustuloksetaiheuttaneet muutoksia raa-ka-aineisiin, prosessointiin,pakkaamiseen, energiankäyttöön tai muulla tavoin?

Foodchain -tutkimus on lisän-nyt henkilöstön tietoisuutta jakiinnostusta ympäristöasioihin.Se on sopinut hyvin ISO 14001-

ympäristöjärjestelmiemme uusi-en tavoitekierrosten asettami-seen. Pakkaus- ja energiaratkai-suissa on pari kiinnostavaa uu-tuutta, ja alihankintoihin on kiin-nitetty enemmän huomiota elin-kaariajattelun mukaisesti. Raaka-ainepohjamme on vahvuus ym-päristön kannalta, ja siihen eiole tullut muutoksia.5) Tuleeko muihin valmista-miinne tuotteisiin muutok-sia?

Varsinaisia tuotevalikoimanmuutoksia ei liene tehty. Tuote-lähtöinen ympäristöajattelumahdollisesti vaikuttaa tulevai-suudessa kysynnän kautta; jokoerikoistuotteita synnyttämällä taipäätuotteiden ominaisuuksiamuokkaamalla. Esim. minimalprocessing -ajattelua on kokeiltueräissä tuotteissa, mutta se voi li-sätä ”prosessoinnin” tarvettakeittiössä ympäristön kannaltavähintään vastaavasti.6) Julkaiseeko yrityksennevuosittain ympäristö- tai yh-teiskuntavastuuraportin?

Ympäristöraporttia on jul-kaistu erillisenä kirjasena muu-tamia vuosia. Viime vuonna siir-rettiin raportti pelkästään säh-köiseen muotoon nettiin samal-la, kun vuosikertomuksen ym-päristöosaa vahvistettiin. Rapor-tointia samalla laajennettiin.

Juhani HvitfeltKehitysjohtajaLännen Tehtaat1) Miksi olitte mukana elin-tarvikkeiden ympäristövai-kutukset -tutkimuksessa?

Mukanaolo oli johdonmukai-nen seuraus siitä, että LännenTehtaat Oyj sitoutui vuonna1996 Kansainvälisen kauppaka-marin (ICC) konseptiin nimeltäElinkeinoelämän peruskirja kes-tävän kehityksen aikaansaami-seksi (The Business Charter forSustainable Development). Tä-män peruskirjan ohjeiden mu-kaisesti olemme toteuttaneetuseita tutkimus- ja kehityshank-keita sekä niihin liittyvää koulu-tusta. Niistä on tarkempaa tietoaympäristöraportistamme. ISO14001 -ympäristösertifikaattim-me edellyttää jatkuvaa paranta-mista ja tiukkenevia tavoitteitasekä raportoinnin kehittämistä.Elintarvikkeiden kokonaisvaltai-nen laatuajattelu edellyttää myös

ympäristölaadusta huolehtimis-ta.2) Toiko tutkimus esiin yllä-tyksiä ?

Jonkinlainen yllätys oli ener-giantuotannon suuret päästöt jatoisaalta sopimusviljelymme pie-net päästöt. Eläinperäisten raa-ka-aineiden ympäristövaikutuk-set olivat myös yllättävän suuretverrattuna kasvismateriaaliin.3) Mitä tutkimus opetti?

Laadusta usein sanotaan, ettälaatua ei ole, jos sitä ei mitata.Näin on myös ympäristölaadus-sa. Kun LCA:n periaatteiden mu-kaan lähdemme tuotelähtöiseenympäristölaadun hallintaan, onmeidän mitattava koko tuotan-toketjua paljon tarkemmin kuintähän asti. Tarkka mittaus sittenpaljastaa kehityskohteet, jossavoidaan saada säästöä. Tutkimusopetti, että ympäristölaatua ke-hittämällä on mahdollista saadaaikaan säästöjä sekä kustannuk-sissa että päästöissä.4) Ovatko tutkimustuloksetaiheuttaneet muutoksia raa-ka-aineisiin, prosessointiin,pakkaamiseen, energiankäyttöön tai muulla tavoin?

Tutkimustulosten perusteellakiinnitämme korostettua huo-miota energian käyttöön, koskasiitä aiheutuu eniten päästöjä.Pakkaamisessa yritämme mini-moida ryhmäpakkaamisessa käy-tettävää materiaalia. Elintarvike-raaka-aineiden valintaan ja ruo-kareseptien koostumukseen tut-kimustulokset tuskin tulevat vai-kuttamaan, koska ruoan aistitta-va laatu on siinä niin hallitseva.5) Tuleeko muihin valmista-miinne tuotteisiin muutok-sia?

Koska ekotehokkuus onmyös taloudellinen hyöty, on to-dennäköistä, että löydämmemuutoskohtia jatkossa lisää.6) Julkaiseeko yrityksennevuosittain ympäristö- ja yh-teiskuntavastuuraportin?

Lännen Tehtaat julkaisee vuo-sittain ympäristöraportin kotisi-vuillaan internetissä (ww.lan-nen.fi/ymparisto). Siinä esite-tään yrityksen ympäristöpolkutoiminnan alusta lähtien, ympä-ristöpäämäärät ja niiden toteu-tuminen sekä tavoitteet tulevillevuosille. Raportista on mahdol-lisuus antaa myös palautetta kä-tevästi netin avulla. Yhteiskun-

tavastuusta raportoimme vuosi-kertomuksessa.

Sanna KanervaYmpäristöasiantuntijaRuokakesko Oy1) Miksi olitte mukana elin-tarvikkeiden ympäristövai-kutukset -tutkimuksessa?

On ympäristöpolitiikkammemukaista toimintaa osallistua eri-laisiin tutkimus- ja kehityshank-keisiin edelläkävijänä. Erityisestiomiin merkkeihin kohdistunuttutkimustieto on meille tärkeätä.2) Toiko tutkimus esiin yllä-tyksiä?

Oli yllätys, että tutkimuksessamukana olleen Apetit -pakasteensäilytys myymälän pakasteal-taassa tuottaa ajateltua enem-män hiilidioksidipäästöjä. Yllät-tävää oli myös alkutuotannon jaruuan valmistustavan vaikutus(mikro vs. hella) suuret osuudetpäästöissä. Tuotteen pakkauk-sen ja kaupan logistiikan osuuskokonaisuudesta oli arvioi-maamme pienempi.3) Mitä tutkimus opetti?

Tiedonsaanti tällaisia tutki-muksia varten on edelleen han-kalaa, vaikka tietojärjestelmätovat kehittyneet. Tiedot sijaitse-vat hajallaan eri ohjelmissa javertailukelpoisuus voi olla vai-keata.4) Ovatko tutkimustuloksetaiheuttaneet muutoksia raa-ka-aineisiin, prosessointiin,pakkaamiseen, energian-käyttöön tai muilla tavoin?

Tutkimuksessa mukana ol-leen Pirkka -perunajauhon myy-mäläpakkauksen kutistekalvovaihdettiin aaltopahviin. Tällöintuotteen hävikki logistiikkapro-sessissa minimoitui lähes nol-laan. Tulos vahvisti uskoamme,että pakkausasioihin panosta-malla voidaan merkittävästi vä-hentää ympäristövaikutuksia japäästä merkittäviin säästöihin.Tulos oli osaltaan vaikuttamassasiihen, että tuotetutkimus-yksik-köön palkattiin uusi henkilö,jonka toimenkuvaan kuuluumm. omien merkkituotteidenpakkausten kehitystyö.5) Tuleeko muihin tuot-teisiin muutoksia?

Tutkimme pakkauksia eten-kin omien merkkien osalta (Pirk-ka, Euroshopper): esim. niidenmateriaalin käytön, materiaalin

Mitä ympäristövaikutusten tutkiminen opetti yrityksille?

34

Elintarviketeollisuuden raaka-ai-neita ja tuotantotekniikkaa esit-televille ELKO 2004 -messuilleja PacTec 2004 -messuille odo-tetaan 15 000–20 000 kävijää12.–15.10. Messutapahtumat si-joittuvat Helsingin Messukes-kuksen alakerran isoihin hallei-hin kuusi ja kolme vierekkäin,jotta messuvieraat voivat käydäsamanaikaisesti molemmillamessuilla.

Tapahtumaa on tänä vuonnamarkkinoitu tehostetusti Baltianmaissa, jotka liittyvät Euroopanunioniin toukokuun alussa.

Vanhoille näytteille-

asettajille halvempi hinta

ELKO 2003 -messuilla näytteil-leasettajat pääsevät tämänvuoti-sille messuille vanhalla hinnallahuhtikuun loppuun saakka.PacTec 2004 -messujen hintoi-hin verrattuna hinnat ovat sa-taan neliömetriin saakka 18,5 %ja siitä ylimeneviltä neliöiltä 26 % edullisemmat.

ELKOn ja PacTecin ohessaon näytteilleasettajille tarkoitet-tu InfoPlaza tietoiskuja varten.

– Lisäksi suunnitteilla on op-pilaitosten ja pakkaussuunnitte-luyritysten alue Education &Design Zone sekä seminaareja,messujen tiedottaja Jaana Maa-tilainen kertoo.

ELKOn messuvieraat

laadukasta väkeä

TNS gallupin tutkimuksen mu-kaan vuoden 2003 ELKO -mes-sujen näytteilleasettajista 90 %piti ELKOn messukävijöiden ta-soa laadukkaana: yli 5 400 mes-sukävijästä 67 % oli ostopäätös-ten tekijöitä tai ostopäätöksiinyrityksissä vaikuttavia. PacTec2001 -messujen kävijöistä 19 %edusti elintarviketeollisuutta.

Yli 80 % messukävijöistä tuliELKO 2003 -messuille uusientuotteiden ja palvelujen vuoksisekä pysyäkseen ajan tasalla.Seuraaville messuille ilmoitti tu-levansa varmasti tai melko var-masti 81 % ELKO 2003 -messu-

jen kävijöistä. Heistä neljännesedusti johtoa ja puolet toimi-henkilöitä. Eniten messukävijöi-tä tuli Länsi-Suomen läänistä japääkaupunkiseudulta.

Messumediana

Kehittyvä Elintarvike

Kehittyvä Elintarvike -lehti onHelsingin Messukeskuksen me-diayhteistyökumppani ELKO2004 -messuilla. ELKO 2004 -messujen virallinen messuluet-telo näytteilleasettajatietoineenjulkaistaan lehden numerossa4/2004. Numero käsittelee elin-tarvikealan tuotantotekniikkaa,raaka-aineita ja pakkauksia. Se il-mestyy 29.9.

Sitä edeltävässä numerossakäsitellään elintarvikkeiden val-mistus- ja lisäaineita. Tämä nu-mero ilmestyy 7.6. Se postite-taan normaalijakelun lisäksi kai-kille elintarvikealan pk- ja pien-yrityksille Suomessa. Tässä nu-merossa on myös ELKO 2004-messujen kutsukortti mukana.

*********************************

ELKO 2004 -messujen

tuoteryhmät

• Elintarvike- ja juomateollisuu-den koneet ja prosessilaitteet

• Elintarviketeollisuuden pak-kaukset ja pakkauskoneet

• Raaka-aineet ja lisäaineet• Laaduntarkkailu/analyysi- ja

laboratoriolaitteet• Teollisuussiivous ja työväli-

neet• Varastointi ja kuljetus• Alan järjestöt, koulutus ja jul-

kaisut• Muut elintarviketeollisuudel-

le tarkoitetut tuotteet ja pal-velut

Lisätietoja:Näyttelypäällikkö Ritva Beckerpuh. (09) 1509 211 tai näyttelykoordinaattori Leena Aarniala, [email protected], puh. (09) 1509 219.www.finnexpo.fi/elko


laadun ja pakkauskoon tehok-kuuden (kuljetus, myymälä)osalta. Muutoksia teemme tar-vittaessa mahdollisuuksien mu-kaan. Lisäksi K-ympäristökaup-pakonseptiin otetaan mukaanpakkaukset entistä voimak-kaammin.6) Julkaiseeko yrityksennevuosittain ympäristö- ja yh-teiskuntavastuuraportin?

Kesko julkaisee vuosittain yh-teiskuntavastuuraportin, joka si-sältää kansainvälisen GRI -oh-jeistuksen mukaiset asiat. Ra-portti löytyy vaikkapa Keskonkotisivuilta osoitteesta www.kes-ko.fi.

Juha Nousiainen, kehityspäällikkö

Matti Pankakoski, ympäristöpäällikkö

Janne Sahlstein, ympäristöpäällikkö

(1.7. 2004 alkaen)

Valio Oy

1) Miksi olitte mukana elin-tarvikkeiden ympäristövai-kutukset -tutkimuksessa?

Elinkaaritutkimuksella onmahdollista löytää parannus-kohteita koko tuotantoketjussa.Tavoitteena oli hakea koko tuo-tantoketjusta pahimmat vuoto-kohdat eli tunnistaa tekijät, mi-hin kannattaa ja pitää panostaa.Pelkkä tuotekohtainen lähesty-mistapa ei riitä alkutuotannonosalta.2) Toiko tutkimus esiin yllä-tyksiä ?

Alkutuotannon ja teollisuu-den osuudet tuotteen elinkaa-ren ympäristövaikutuksissa oli-vat pääpiirteittäin jo tiedossa.Myös alkutuotannossa tuotan-non intensiteettiä ja sen vaiku-tusta koskeneet selvitykset an-toivat odotetun suuntaiset tu-lokset. Varsinaisia yllätyksiä eitullut ilmi.3) Mitä tutkimus opetti?

Elinkaarianalyysin tulostentulkinnassa ja etenkin eri tuot-teiden elinkaaren ympäristövai-kutuksien vertailussa on oltavavielä erittäin varovainen. Var-sinkin jos tulokset ovat peräisineri tutkimuksista. Tuloksia ver-tailtaessa on tiedettävä tarkkaantutkimuksissa tehdyt rajaukset,oletukset ja niiden perusteet.Käytännössä elinkaariluvut ovatvielä liian vaikeita tuottaa ja ym-märtää, että ne soveltuisivatesim. alkutuotannon ympäristö-laatujohtamisen mittareiksi. Li-säksi laskentaan sisältyy vielämerkittäviä epävarmuustekijöi-

tä, esimerkiksi ravinteidenhuuhtoumamallien osalta.4) Ovatko tutkimustuloksetaiheuttaneet muutoksia raa-ka-aineisiin, prosessointiin,pakkaamiseen, energiankäyttöön tai muulla tavoin?

Valiolla ei tapahtunut muu-toksia raaka-aineissa, proses-soinnissa eikä pakkaamisessa.Energiakustannusten kohdista-misessa tuotteille tehtiin muu-toksia. Tutkimuksen mukaanjuuston elinkaaren merkittävim-mät ympäristövaikutukset näh-dään alkutuotannossa. Koskaelinkaarianalyysissä käytetyt me-netelmät soveltuvat huonosti ti-loilla tapahtuvaan käytännönseurantaan, olemme kehittäneetmaitotilojen typen ja fosforinseurantaan ns. porttitaseen.Porttitaseessa vertaillaan tilallesaapuneiden ja sieltä lähtenei-den ravinteiden määriä.

Kesällä 2003 toteutimme nsporttitaseprojektin ja siitä teh-tiin gradutyö Jyväskylän Yli-opistoon. Tulokset osoittivat, et-tä molempien ravinteiden osal-ta tilanne keskimäärin maitoti-loilla on aika huono. Asiaa vie-dään eteenpäin niin, että pyrim-me typpi- ja fosforitaseiden avul-la luomaan maitotiloille käytän-nöllisen ympäristömittarin Pro-Agria -yhteistyön puitteissa. Tar-vittavat jatkuvat mittaukset jatietojen tallennus käynnistetäänja koulutuksellisesti asia liitetäänns. Valiomaito-kylttitilojen jat-kokoulutukseen. 5) Tuleeko muihin valmista-miinne tuotteisiin muutok-sia?

Ei näillä näkymin.6) Julkaiseeko yrityksennevuosittain ympäristö- tai yh-teiskuntavastuuraportin?

Valio tulee julkaisemaan yh-teiskuntavastuuraportin vuodel-ta 2003. Raportin sisältö nou-dattaa pääpiirteissään GRI:n suo-situsta.

ELKO ja PacTec -messuilleammattilaisia Suomesta jalähialueilta

jatkuu sivulle 36


Kehittämisyhtiö Agropolis Oyedistää elintarviketalouden sekämaaseudun elinkeinotoimintaa.Tavoitteena on maaseudulla si-jaitsevan yritystoiminnan kehit-täminen, jo olemassa olevien yri-tysten toiminnan turvaaminensekä uusien työpaikkojen luo-minen.

Agropoliksen osaamisaloinaovat bioteknologia, elintarvike-ketjun kehittäminen ja sen ym-päristövaikutukset, maaseudunelinkeinojen uudet teknologiatja toimintatavat sekä projektienjohtaminen ja hallinnointi.

Vuonna 2003 toteutettiinnoin 40 maa- ja elintarviketalou-den kehittämishanketta, mm.pien- ja perheyrittäjyyden kehit-tämishanke, Lähileipäketjun ke-hittämishanke ja Lounais-Hä-meen maatilojen välinen yhteis-toiminta -hanke. Henkilöstöä Ag-ropoliksessa on noin 30, ja ko-konaisliikevaihdoksi on arvioitunoin 2,5 miljoonaa euroa.

Bio-Häme -teknologia-

ohjelma haastava

Haastavimpia tehtäviä ovat tällähetkellä Hämeen bio-, elintarvi-ke- ja ympäristöalojen yrityksillesuunnattu Bio-Häme -teknolo-giaohjelma. Ohjelmaa toteute-taan Lahden Tiede- ja Yrityspal-velu Oy:n (ennen Neopoli Oy)sekä Maa- ja elintarviketaloudentutkimuslaitoksen (MTT) kanssatoteutettavana maa- ja elintarvi-ketalouden tiedepuistona. Puis-ton ensimmäinen vaihe, Bio-Trim, aloitti toimintansa kevääl-lä. Lisäksi pienille elintarvikealanyrityksille on ollut käynnissäelintarvikeyrittäjyyden kehittä-mishankkeita.

ELO-Hämeen alueella toimii

useita vahvoja osaajia koulutuk-sesta tutkimukseen. Näitä pal-veluita ja osaamista elintarvike-alan yrityksen on mahdollistahyödyntää. Aluekoordinaattorinavulla saattaa löytyä sopiva yh-teistyön ja kehittämisen muotokoulutuksen tai hankkeen muo-dossa. Yritykset voivat ottaaosaa julkisiin hankkeisiin tai läh-teä rakentamaan omaa yritys-kohtaista projektiaan. Rahoitus-ja hakumenettelyihin ja -muo-toihin löytyy apua koordinaatto-rilta.

Vuoden 2004 aikana on tar-koitus luoda kanava, jonka avul-la yritykset ja alueelliset toimijatsaavat paremmin mm. nettisi-vuiltamme tietoa käynnissä ole-vista tai suunnittelussa olevistahankkeista ja tutkimuksista.

Agropolis Oy panostaa vah-vasti tulevaisuuden osaamisen jatutkimustulosten jalkauttami-seen yrityksiin sekä palveluidentuotteistamiseen. YhteistyöMTT:n kanssa on jo tuottanutInnotalli Oy:n ja tiedepuistonmerkitystä pidetään tulevaisuu-dessa erittäin tärkeänä vetovoi-matekijänä alueella.

Anne ArstilaAluekoordinaattoriAgropolis [email protected]

Hämeen elintarvikeyrittä-

jyyden kehittämishanke

• Hanke on suunnattu maati-loille, jotka harjoittavat taisuunnittelevat elintarvikkei-den jatkojalostusta, tuottavattai myyvät marjoja, vihannek-

sia, perunaa ym. kauppakun-nostettuna suoraan suurta-louksille tai vähittäiskaupansektorille sekä muille alueellatoimiville tai perusteilla ole-ville elintarvikeyrityksille, jot-ka työllistävät alle viisi henki-löä.

• Hankkeen keskeisiin toimen-piteisiin kuuluvat mm. koulu-tus, asiantuntijapalvelut, bis-nestreffit, ostajatapaamiset,opintomatkat, tuotteiden ar-viointi- ja esittelytilaisuudetsekä tilaus-, laskutus- ja toimi-tusjärjestelmien kehittäminen.

• Yrityskartoitukset ovat me-neillään, ja hankkeeseen mu-kaantulo on edullista, vain 50euroa (+alv).

Lisätietoja: Projektipäällikkö Rei-jo Kuusinen, puh. 040 7736776, [email protected] ja projektityöntekijä SakuMekkonen, puh. 050 522 8742,[email protected]

Bio-Häme -ohjelma

Bio-Häme -ohjelman tavoitteenaon edistää bioteknologian käyt-töä ja soveltamista, lisätä biotek-nologista tietämystä ja verkottaaalan toimijoita Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Elintarvike- jaympäristöalat ovat erittäin vah-voja osaamisaloja Hämeessä, jaBio-Häme vahvistaa näiden ke-hittymistä.

Sekä elintarvike- että ympä-ristöalalla käytetään laajasti pe-rinteisiä bioteknologian mene-telmiä. Nyt pyritään saamaanmyös uusilla menetelmillä lisä-arvoa tuotteiden ja tuotanto-menetelmien kehittämiseen.Tutkimustulosten tuotteistami-nen kuuluu vahvasti tämän oh-jelman tavoitteisiin.

Hämeen ELOn tukikohtaJokioisillaAnne Arstila

ELO Häme toimii Jokioisilla Agropolis Oy:stä käsin. Agropolis Oy:n kautta hoidetaan myös koko Elintarvikealan osaamiskeskusverkoston koordinointi.

Ympäristövastuusta raportoi

yli 360 yritystä maailmassa

Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaanyritysten vastuuta toimintansa vai-kutuksista ympäröivään yhteis-kuntaan sekä sidosryhmiin. Käsi-te jakautuu kestävän kehityksenmukaisesti taloudellisen, sosiaali-sen ja ympäristövastuun osa-alueisiin.

Ympäristövastuun ja muista yh-teiskuntavastuun kysymyksistä ra-portoiminen on vielä toistaiseksivapaaehtoista, vaikka muutamissamaissa siihen tiettyjen toimialojenyritykset jo velvoitetaankin. Ra-portointia varten ei myöskään oleolemassa yleisesti sitovaa standar-dia tai muuta ohjeistusta.

Näkyvintä työtä raportointikäy-täntöjen yhtenäistämiseksi tekeetällä hetkellä vuonna 1997 toi-mintansa aloittanut kansainväli-nen Global Reporting Initiative -organisaatio. GRI:n tavoitteena onlaatia vapaaehtoinen kestävän ke-hityksen raportointiohjeistus, jon-ka avulla yritykset voivat rapor-toida yhdenmukaisesti ja luotetta-vasti yhteiskuntavastuun tuloksis-taan.

GRI:n ohjeistuksen mukaan ra-portoi loppuvuodesta 2003 jo yli360 eri toimialan yritystä yhteen-sä 32 eri maasta. Elintarviketalou-den toimijoita tässä joukossa ovatmm. Danisco, Danone, SwedishMeats, Carrefour, J Sainsbury plc,Heineken, Scottish and Newcast-le, Chiquita Brands ja NutrecoHolding N.V. Suomalaisia GRI-ra-portoijia on viimeisimmän päivi-tyksen mukaan kymmenkunta,joista elintarvikeketjua edustaaKesko.

Sustainability Reporting Guide-lines -ohjeistus sekä lisätietoa ra-portoijista löytyy osoitteestawww.globalreporting.org -> re-porting framework.

Suomessa Saarioinen julkaisivuonna 2003 ensimmäisen ympä-ristöraporttinsa, joka on laadittuelintarvikeketjun raportointimal-lin mukaan (www.saarioinen.fi ->yritysinfo -> ympäristö). Pauliginensimmäinen yhteiskuntavastuunraportti ilmestyi myös viimevuonna (www.paulig.fi -> Pauligpalvelee -> yhteiskunta ja ympä-ristö).

Pauligin ohella mm. Danisco jaKesko soveltavat GRI:n ohjeistus-ta yhteiskuntavastuun raportoin-nissaan (www.danisco.com/sus-tainability/index.asp ja www.kes-ko.fi -> ympäristö ja yhteiskunta ).Muita esimerkkejä suomalaisistaraportoijista ovat Lännen Tehtaatja Raisio Yhtymä.

jatkuu sivulta 35

1• 04 Kehittyvä Elintarvike 37

Bio-Häme ohjelman tavoit-teet:• Yhteistyön lisääminen yri-

tysten ja tutkimuslaitostenvälillä

• Teknologiayritysten kehittä-minen ja uuden liiketoi-minnan synnyttäminen

• Yritysten kansainvälisen yh-teistyön lisääminen

• Koulutus- ja tutkimustiedonhyödyntäminen liiketoimin-nassa

• Osaamisen ja tietämyksenhallinta

• Bioalan näkyvyyden edistä-minenLisätietoja:www.biohame.com, teknolo-gia-asiantuntija, ohjelman pää-koordinaattori Hanna Rantala,[email protected], toimi-alapäällikkö Jukka Hallikas,[email protected] se-kä ympäristökoordinaattoriJuha Määttä, [email protected]

BioTrimin laitteistoilla voidaanvalmistaa mm. erilaisia kanan-munajakeita käyttämällä ylikriitti-siä tekniikoita. BioTrimin käyttä-mät muut teknologiat ovat kroma-tografia ja suodatus. Kuvassa pro-jektipäällikkö Heikki Aro.

Ku

va Y

rjö

Tu

un

an

en

/M

TT:n

ark

isto

Ratkaisevimpia vaiheita biopro-sessin tai -tuotteen kehittämi-sessä on siirtyminen laboratorio-mittakaavasta ns. pilot-mittakaa-van sovellusten kehittämiseen.Tämä ns. scale up -vaihe koros-tuu erityisesti elintarviketeolli-suuden terveysvaikutteisuuttaselvittävissä t&k –hankkeissa.Niissä pienimuotoista tuotantoatarvitaan tuoteturvallisuuden sel-vittämiseen sekä myöhemmässävaiheessa esimerkiksi pre-kliinisiin ja kliinisiin kokeisiin.BioTRIM -erotusteknologiayk-sikkö tarjoaa palveluja tämänvaiheen ongelmien ratkaisemi-seen.

BioTRIMin toiminta-ajatukse-na on tuottaa ns. pilottimitta-kaavan erotusteknologioihin liit-tyviä palveluita sekä yrityksilleettä julkisyhteisöille. Toiminta-ajatus perustuu kahteen perus-toimintamuotoon. BioTRIM ja-lostaa laboratoriomittakaavassakehitettyjä erotusmenetelmiä so-vellettaviksi teollisiin erotuspro-sesseihin ja tuottaa tarvittaessapieniä määriä esimerkiksi pre-kliinisiin tai kliinisiin kokeisiintarvittavia, biologisesti aktiivisiayhdisteitä. Toimeksiannoissa tar-vittavat asiantuntijat ja heidäntieteellisen osaamisensa BioT-RIM hankkii ensisijaisesti MTT:n

asiantuntijatahoilta sekä kansal-lisesta ja kansainvälisestä yhteis-työ-verkostostaan.

Pääosa tarvittavien prosessi-laitteistojen tilauksista suoritet-tiin joulukuun aikana. Parhail-laan odotetaan asennustöiden al-kamista. Ensimmäiset koeajotnoin puolen miljoonan euron ar-voisilla laitteistoilla toteutetaanmaaliskuussa 2004. Sen jälkeentyön alle otetaan sovellusten ke-hittäminen maidon, kananmu-nien sekä viljojen prosessointiin.Jatkossa prosessoitavien raaka-ai-neiden joukkoon liittyvät kas-vikset, marjat sekä puu.

BioTRIM -teknologiat

BioTRIMillä on käytössään ensivaiheessa kolme pilot-kokoluo-kan teknologista kokonaisuutta.Laitteistojen valinnassa on eri-tyisesti pyritty huomioimaanteollisten sovellusten tarpeet.Tällä ratkaisulla asiakkaalle pyri-tään tarjoamaan nopea mahdol-lisuus siirtää prosessi lähes sel-laisenaan myös teolliseen mitta-kaavaan sopivaksi.

Biologisille nesteille (mm.maito ja hera) sopiva spiraali-tyyppinen tangentiaalisuodatus-laitteisto, johon voidaan laittaakäänteisosmoosi-, nano- ja ultra-suodatuskalvoja. Kalvopinta-ala

on suodatuskalvosta riippuen4–14 m2. Levytyyppinen tan-gentiaalisuodatuslaitteisto sopiimyös viskoosimmille liuoksille.Mikro- ja ultrasuodatuskalvojenpinta-ala on 0,5–10 m2.

Ylikriittisiin erotus- ja kitey-tysmenetelmiin optimoitu pilot-laitteisto, jossa pystytään käsit-telemään kerralla noin 0,5–3 ki-logramman raaka-aine-eriä. Tyy-pillisiä sovelluskohteita ovat öl-jykasveista, viljoista sekä kanan-munasta erotettavat yhdisteet.

PilotHPLC-laitteisto sopii sekäkorkea- että matalapainekroma-tografiaan (max 100 bar). Käy-tettävien kolonnien halkaisijat80 mm ylöspäin. FLASH -kroma-tografin virtausnopeus on enim-millään 750 ml/min ja käytössäolevan kolonnin halkaisija 150mm.

BioTRIM toimii JokioisissaMTT:n elintarviketutkimuksenkoehallin yhteydessä. BioTRIMintoiminta pohjautuu AgropolisOy:lle vuosille 2003–2005myönnettyyn toimintaympäris-tötukeen, jonka avulla tarvitta-vien laitteistojen hankinta tulimahdolliseksi. MTT:n ohellaBioTRIMin asiakkaina ovat ensi-sijaisesti elintarviketeollisuussuorine toimeksiantoineen sekäyliopistojen, korkeakoulujen ja

tutkimuslaitosten johtamat tuo-tekehityshankkeet.

Vuonna 2002 toimintansa aloit-tanut Innotalli Oy palvelee maa-talous-, elintarvike ja ympäristö-alan tutkijoita ja tutkimuslaitok-sia tutkimuspohjaisten innovaa-tioiden kaupallistamisessa.Asiakkaina ovat myös uusia lii-ketoimintamahdollisuuksia etsi-vät toimialojen yritykset niin ko-timaassa kuin ulkomaillakin.

Pääasiallisena yhteistyökump-panina innovaatioden hankin-nassa on tällä hetkellä Maa- jaElintarviketalouden Tutkimus-keskus, tosin yhteistyötä tehdäänmyös toimialan muiden tutki-muslaitosten ja -ryhmien kanssa.

Innotalli Oy:n palveluita ovatkeksintöjen kaupallisen poten-tiaalin arviointi, kaupallistamis-palveluiden järjestäminen ja hoi-taminen.

Kaupallisen potentiaalin ar-vioinnin tuloksena asiakas saayhteenvedon innovaation val-miusasteesta, sovellusmahdolli-suuksista, markkina-alueesta ja

markkinoiden laajuudesta sekäkilpailijoista. Asiakas saa myösarvion suojaustarpeesta, inno-vaation kaupallistamismahdolli-suuksista ja -edellytyksistä. Josnämä ovat positiivisia, annetaanehdotus kaupallistamishankkeenaloittamiseksi tarvittavista tar-kemmista selvityksistä ja kehi-tystarpeista.

Innotalli Oy tarjoaa asiakkail-leen potentiaaliseksi arvoitujeninnovaatioiden kaupallistamis-palveluja tapauskohtaisesti so-vittavalla toteutusmallilla. Esi-merkkinä Innotalli voi hoitaakaupallistamisen kokonaanomalla kustannuksellaan ja ris-killään, jolloin innovaation omis-taja luovuttaa oikeudet ja saavastineeksi tuottoon sidotunkorvauksen sovituilla ehdoilla.

Tällöin Innotalli suorittaa kau-pallistamishankkeen suunnitte-lun, tarvittavan kehitystyön jatuotteistamisen, suojauksen jatarpeelliset selvitykset. Lisäksi

laaditaan tarvittaessa liiketoi-mintasuunnitelma sekä hoide-taan kaupallistamis- ja lisenssi-sopimukset.

Muina vaihtoehtoina on kau-pallispalveluiden myynti sovit-tuun hintaa asiakkaalle, jolloinriskin kaupallistamisesta kantaaasiakas. Välimuotona on onnis-tumiseen sidottu kaupallistamis-palveluiden myynti, jolloinasiakkaalta veloitettu hinta onriippuvainen tuotteen menes-tyksestä.

Innotalli Oy tarjoaa asiakkail-leen myös toimialan konsultti-palveluita yhteistyöverkostonsaavulla. Esimerkkeinä voidaanmainita tutkimukseen perustu-vien liikeideoiden toteuttamisenohjaus, erilaiset markkinaselvi-tykset, teknologiset selvityksetja patenttiselvitykset.

Juha KinosToimitusjohtajaInnotalli Oy

Innotalli Oy kaupallistaa

Tutkimus ja tuotanto saman katon alle

tapahtu

mia


Frankfurtissa pidettiin mar-raskuussa 16. kerranFood Ingredients Europe-messut. Messuihin oli lii-

tetty elintarvikkeiden turvalli-suuteen ja hygieniaan liittyväteema. Kolmipäiväiseen tapah-tumaan osallistui lähes 12 000vierailijaa.

Food Ingredients -messujenosanottajamäärä kasvoi edelli-sestä vuodesta 18 %:lla, jotenmessujen aika ei tosiaankaan oleohi. Yli tuhat yritystä ympärimaailman esitteli tuotteitaan japalvelujaan. Suomalaista osaa-mista esittelivät omilla näyttely-osastoillaan Valio, Raisio Bene-col, Roberts, Helsingin Mylly,Foodfiles, Kuopion yliopisto,Turun Biolaakso ja VTT Biotek-niikka. Myös suomalaisia kävi-jöitä kierteli runsaasti messuilla.

Seuraavan kerran Food Ingre-dients Europe -messut järjeste-tään Pariisissa vuonna 2005.

"Enzymes make

things happen"

Messuvieraat olivat VTT:n osas-tolla hyvin kiinnostuneita ent-syymeistä ja entsyymiavusteises-ta prosessoinnista. Entsyymit oli-vat messuilla muutenkin sel-keästi esillä. "Enzymes makethings happen", lupasi saksalai-nen entsyymejä markkinoivaStern osastollaan.

Kiinnostavimpia entsyymi-puolen sovelluksia olivat kasvi-matriisien hallittu avaaminen vä-rien, flavorien ja bioaktiivistenkomponenttien vapauttamisek-si. Perinteiset hydrolyyttiset ent-syymit kuten pektinaasit, sellu-laasit, amylaasit, hemisellulaasitja lipaasit ovat selvästi saamassajalansijaa elintarvikeprosesseis-sa. Niiden toimintaa ymmärre-tään ja niillä saatava hyöty osa-taan jo tunnistaa.

Entsyymisovellustutkimuksenuusin aluevaltaus, ristisilloittavatentsyymit, oli toistaiseksi esillävain VTT:n esittelyssä. Ristisil-loittavilla entsyymeillä pystytäänkatalysoimaan uudentyyppisiärakenteita ja stabiloimaan jo ole-massa olevia erilaisissa elintar-vikkeissa. Teknologia on vielä

niin uutta, ettei tieto sen mah-dollisuuksista ja sovellettavuu-desta ole vielä laajalti levinnytteollisuudessa.

GM-tuotteissa on elintarvike-puolella menossa kaksijakoinentilanne: raaka-ainepuolella olierilaisissa mainoksissa näyttä-västi myyntivalttina "non-GMO".Vaikka teollisuusentsyymeistäsuuri osa tuotetaan tehokkuus-syistä geenimuunnelluissa orga-nismeissa, non-GMO-status onedelleen myyntivaltti elintarvike-entsyymien markkinoinnissa.Entsyymejä markkinoivilla yri-tyksillä näytti olevan kaupan ni-menomaan non-GMO-entsyy-meitä.

Lainsäädäntö muuttuu EU:ssa,ja GM-merkintäpakko astuu voi-maan aikaisintaan kahden vuo-den päästä seuraavan EU-parla-mentin istuntokaudella. Tanska-laisen entsyyminvalmistajanedustaja totesi messuilla, että josentsyymiä tuotetaan GM-teknii-kalla tehokkaammin, se on lo-pulta teknologia, joka markki-noita vallitsee ja vallitseva en-nakkoluulo GMO-entsyymejäkohtaan ajan myötä laimenee.

Myyntivalttina

terveysvaikutukset

Vaikka Health Ingredients -mes-sut pidetään vuorovuosin eril-lään Food Ingredients- messuis-ta, terveysetuja lopputuotteisiintarjoavia komponentteja oli täl-läkin kertaa esillä runsaasti. Va-likoimaa riitti luonnollisista elin-tarvikekomponenteista (marjat,viljatuotteet, kuidut) erilaisiinpuhdasaineisiin (karnitiini, beta-karoteeni, omega-rasvahapot),omana erikoisuutenaan srilanka-laiset laihdutusteet ja luontais-lääkeominaisuuksia omaavatkeittojauheet. Antioksidatiivisiakasvifenoliuutteita alkaa myös li-sääntyvässä määrin tulla markki-noille.

Kuitu on edelleen hyvin suo-sittu elintarvikeraaka-aine, ja eri-laisia kuituvalmisteita oli esillärunsaasti. Kuituja markkinoitiinsekä terveysvaikutuksin ettämonipuolisin käyttösovelluksin.Tarjolla oli mm. vehnäkuitua si-

sältävää jäätelöä ja erilaisia kui-tujuomia.

Suomalaisittain kiinnostavaaon kanadalaisten ja amerikka-laisten karpalon- ja mustikan-tuottajien tapa jalostaa ja mark-kinoida tuotteitaan. Kuivattujamarjoja, marjajauheita ja uuttei-ta on tarjolla mitä moninaisim-piin tarkoituksiin. Pidemmällemarjojen jalostuksessa on men-nyt hollantilainen yritys, joka tar-joaa marjauutteita sekä luonnol-lisina väriaineina että esimerkik-si antosyani-pitoisuudeltaan va-likoituina marjatiivisteinä.

Lesitiiniä, erityisesti soijalesi-tiiniä, useat yritykset tarjosivatnäyttävästi. Lesitiiniä on käytet-ty elintarvikelisäaineena kauanerilaisissa sovelluksissa, ja se onedelleen suosittu. Lesitiinin erin-omaiset teknologiset ominai-suudet ovat olleet kauan tiedos-sa. Siihen voidaan nykyisin liit-tää myös positiivisia terveysvai-kutuksia ja vähintäänkin se onluonnollinen stabilointiaine mo-nenlaisiin tarpeisiin.

Messuilla oli tarjolla jonkinverran erikoisrasvahappoja. Eri-koisrasvahappovalmisteet ovatsuosittuja lisättynä mm. juomiinja lastenruokiin sekä erilaisina li-säravinteina ja kliinisessä ravit-semuksessa. Tyypillinen erikois-rasvahappo on esimerkiksiDHA, dokosaheksaeenihappo.Pitkäketjuiset, monityydytty-mättömät rasvahapot, kutenDHA, ovat tärkeitä aivojen ja sil-

män verkkokalvon kehittymi-sessä ja niillä on osoitettu olevansydän- ja verisuonitaudeilta suo-jaava vaikutus.

Luomua ja hygieniaa

Luomutuotteita myyville ja edus-taville yrityksille oli annettumahdollisuus esiintyä yhteisellämessupaviljongillaan. Luomu-puolella oli runsaasti yrityksiämuun muassa Yhdysvalloista.Vaikutelmaksi jäi, että raaka-ai-neiden osalta luomusektorilla ontällä hetkellä melko hiljaista.

Elintarvikkeiden mikrobiolo-ginen turvallisuus oli messuillanostettu yhdeksi teemaksi. Ai-healueelta oli erillinen poste-riesittely ja lisäksi Food Safety &Hygiene -palveluiden tarjoajatoli erikseen merkitty messukart-taan.

Kaisa [email protected]

Anu Kaukovirta-NorjaErikoistutkijaanu.kaukovirta-norja@vtt,fi

Raija [email protected]

Paula BergqvistTutkimusyksikön [email protected] Biotekniikka

Terveys, non-gmo ja entsyymit trendejä Food Ingredients -messuillaKaisa Poutanen, Anu Kaukovirta-Norja, Raija Lantto, Paula Bergqvist

Entsyymejä markkinoivan Sternin leppoisat ruokailijat olivat messu-jen hauskimpia katseenvangitsijoita.


Yli 40 tuotetta pyrki Most inno-vative Food Ingredient -loppu-kilpailuun FI Europe -messuillaFrankfurtissa marraskuussa2003. Viime kesäkuun esikarsin-nassa valittiin kahdeksan parastatuotetta loppukilpailuun. Ensim-mäisenä messupäivänä järjeste-tyssä seminaarissa tuotteita edus-tavat yritykset saivat kukin puo-li tuntia esitellä keksintöään tuo-maristolle ja muille asiasta kiin-nostuneille.

DMV Internationalin TextrionGel 01-seos voitti ensimmäisenpalkinnon. Se samalla emulgoi jastabiloi vispattavat jälkiruuat jasoveltuu erityisen hyvin suklaa-ja vaniljavanukkaiden lisäaineek-si. Seos sisältää emulgaattoria (E471), kasvisrasvaa (lipidejä 75%), glukoosisiirappia (hiilihyd-raatteja 18,5 %) ja maitoproteii-nia (5,5 %).

Seosta käytetään noin 2 %tuotteen määrästä, ja geeliä voi-daan vahvistaa karrageenillä.Textrion Gel 01 alkaa saostua+15 °C:een lämpötilassa ja saa-

vuttaa täyden vahvuutensa +5°C:ssa. Geeli leikkaantuu ja pa-lautuu samalla tavoin kuin gela-tiini, antaa tasaisen, pehmeän,suussa sulavan rakenteen ja mie-don maun.

DMV oli alun perin pienikaakkoishollantilainen meijeri-alan yritys, mutta tällä hetkellä seon maailman suurin laktoosin jalaktoferriinin tuottaja. Maitota-loustuotteiden ja lisäaineidenteollisesta tuotannosta vastaaCampina bv. Lisäaineet räätä-löidään farmasian ja ravitsemuk-sen tarpeisiin.

Toiseksi tuli LimagrainCéréals Ingrédients erikoisveh-nälajikkeesta kehittämällään raa-ka-aineella, joka kohottaa visko-siteettia, lisää pakastamisenkes-tävyyttä, estää retrogradation(tärkkelyksen uudelleen kiteyty-minen) ja kestää sekoitusta. Tuo-te soveltuu valmisruokiin, keit-toihin ja kastikkeisiin, eikä se tar-vitse E-koodia.

Limagrainin omistavat 700keskiranskalaista maanviljelijää.

Se on Euroopan suurin siemen-ten tuottaja (25 %), erikoistunuteri vehnälaatujen siemeniin jatuottaa myös vihanneksia. Li-magrain -konserniin kuuluu lei-pomoteollisuutta edustava DA-FA. Palkittu tuote on konsernineri yritysten yhteistyön tulos.

Kolmas palkinto tuli Danisco-ryhmään kuuluvalle Grinstedillesen kehittämästä kosteuden le-viämistä estävästä tuotteesta.Grinsted Barrier System on tar-peellinen makupaloissa, joissakuiva ja kostea kerros kohtaavat.

– Vesi pysyy täytteessä, keksipysyy rapeana ja säilyvyysaika pi-tenee, vakuuttaa palkinnon saa-ja.

Sen lisäksi rasvainen täyte voi-daan korvata kevyemmällä vesi-pitoisella täytteellä. Euroopansuurin sokerin tuottaja Daniscotuottaa emulgaattoreita, stabi-lisaattoreita, aromiaineita ja ma-keutusaineita (ksylitolia ja fruk-toosia).

Anneli Koskenkorva

Tänä vuonna Elintarviketeol-lisuusliiton Tähtituote 2004 -kil-pailussa valitaan kuusi Tähti-tuotetta. Niistä yksi nimetäänVuoden Suomalaiseksi Elintar-vikkeeksi. Kilpailu tekee tunne-tuksi elintarviketeollisuudentuoteinnovaatioita.

Elintarviketeollisuusliitto onkäynnistänyt vuoden parhaidensuomalaisten elintarvikkeidenhaun tutuksi tulleella vuosittai-sella Tähtituote -kilpailulla. Kil-pailuun voivat osallistua Suo-messa toimivat elintarviketeolli-suuden yritykset. Kilpailun ta-voitteena on kannustaa elintar-viketeollisuuden yrityksiä tuote-kehitykseen ja tehdä tunnetuksikotimaisia tuoteuutuuksia ja -in-novaatioita.

Voittajat julkistetaan

huhtikuussa

Tähtituotteet 2004 -kilpailussaon viimevuotiseen tapaan kuusisarjaa. Jokaisesta sarjasta valitaan

yksi Tähtituote. Aiemmasta käy-tännöstä poiketen tänä vuonnayksi Tähtituotteeksi valittu tuo-te nimetään Vuoden Suomalai-seksi Elintarvikkeeksi.

Vähittäiskauppaan tarkoitetutelintarvikkeet kilpailevat viides-sä sarjassa ja suurkeittiöille jateollisuuskäyttöön tarkoitetutelintarvikkeet yhdessä sarjassa.Vähittäismyyntiin tarkoitettujentuotteiden sarjoista löytyvät vil-javalmisteet, leivänpäälliset, al-ku- ja pääruoat sekä juomat. Jäl-kiruoille, leivonnaisille ja ma-keisille on myös oma vähittäis-tuotesarjansa.

Kilpailun noin 12 finalistia jul-kistetaan maaliskuussa. Loppu-kilpailun voittajat pääsevät julki-suuteen juhlatilaisuudessa 21.4.Marina Congress Centerissä Hel-singissä.

Innovatiivisuus ja

markkinointi tärkeitä

Tähtituoteraateja on kaksi. Toi-

nen raati arvioi vähittäiskauppa-tuotteet ja toinen suurkeittiö- jateollisuustuotteet. Arvioinnissaraadit painottavat kilpailuunosallistuvan tuotteen uutuus- jainnovaatioarvoa.

Innovatiivisuuden ohella raa-tien työskentelyssä painotetaantänä vuonna erityisesti myöstuotteen markkinointimahdolli-suuksia. Tuotteen maku, ulko-näkö ja muu aistittava laatu ovattosin nekin edelleen tärkeitä ar-vioinnin perusteita. Myös tuot-teen hinta-laatusuhdetta kysei-sessä tuoteryhmässä tarkastel-laan. Raateihin on kutsuttu elin-tarvikealan asiantuntijoita.

Tähtituotekilpailu järjestetäännyt 14. kerran. Viime vuonnakilpailuun osallistui ennätyksel-

liset 49 tuotetta ja tuotesarjaa eliyhteensä lähes 150 tuotetta. Kil-pailun suosio kertoo kotimaisenteollisuuden aktiivisuudesta tuo-tekehityksessä.

Kilpailun ilmoittautumisaikapäättyi helmikuun 13. päivä. No-peasti toimivilla yrityksillä onkuitenkin vielä mahdollisuus tul-la mukaan kilpailuun.

Tähtituote 2004 -kilpailusta jailmoittautumisesta saa lisätietoaElintarviketeollisuusliitosta Sep-po Heiskaselta ja Sirpa Rin-teeltä sekä liiton kotisivuiltawww.etl.fi./vse

Sirpa RinneViestintäpäällikkö[email protected]

Tähtituote 2004 -kilpailu on alkanut

Rakenteiden parantajat palkinnoilleFI Europe 2003 -messuilla

Markkinoinnin kehittämispäällik-kö René Meester (DMV Interna-tional) maistelee suussa sulavaasuklaamoussea, jossa gelatiinion korvattu voittoisalla seoksel-la.

Ku

va A

nn

eli

Ko

ske

nko

rva


Järvi-Suomen Portin toimitus-johtajan Pekka Kaikkosenmielestä laktoositon maito onparas viime vuosien innovaatio.Se on hyvä juoma, joka sopiiperheille, joissa joku kärsii lak-toosi-intoleranssista. Hänen uu-tuustuotetoivomuksensa on kyp-sä, takuuvarma ja pakattu vainlämmitystä tarvitseva valmis pih-vi.

ETL:n juhlaa juontaneen toi-mittaja Kati Napan mielestä Ge-lifus-tuotteet ovat hyviä uutuus-tuotteita.

– Ne ovat funktionaalisia jamenestyneet kansainvälisestikin.Uutuustuotetoivomuksenaniovat sellaiset tuotteet, jotka ovatkeveitä ja hyviä, mutta niissä onmahdollisimman vähän lisäai-neita. Aika hyvä tuote on soke-riton ja laktoositon kevytjäätelö.Se sopii monelle ryhmälle.

Tiedottaja Kaisa ImmonenLihatiedotuksesta pitää Gefilus-maitoa hyvänä innovaationa.

– Se sopii atooppiselle pojal-le, mutta myös koko perheelle.Toinen hyvä innovaatio on ko-kolihatuotteiden maustaminen,tosin soisin räväkämpää mausta-mista.

Immosta harmittaa, että ilma-kuivatun kinkun markkina kas-vaa, mutta kukaan ei Suomessavalmista sitä. Hän kaipaa myösparempia ruisleipiä: pehmoisiaja tuoreita. Immosen lempiruo-ka on oman isän tekemä poron-käristys. Liha vuollaan tosi jäise-nä tosi ohuiksi lastuiksi. Käristysvalmistuu rautapadassa liedellä,ja se maustetaan vain voilla jasuolalla.

Auto- ja kuljetusala -lehden vt.päätoimittaja Hilkka Ahde pitäähyvänä tuotteena soseutettualanttua ja porkkanaa. Hän käyttäävähän valmisruokia, mutta kai-paan pakastesipulia, joka ei olekitkerää. Toinen toive on oulu-lainen hulikakku: ruisreikäleipä.

– Se oli maailman ihaninta lei-pää: pinta oli rapea ja sisus peh-meä.

Kotivara Oy:n toimitusjohtajaJorma Orvola povaa, että suo-malainen kirjolohi kokee vieläuuden tulemisen: se on paljonparempaa kuin norjalainen kas-silohi. Hänen mielestään hyvä,

suomalainen elintarvikeinno-vaatio on juokseva suklaavanu-kas 300 gramman pakkauksessa:suklaakastikkeen ja -vanukkaanvälimuoto.

– Siitä saa ottaa just sen ver-ran kuin haluaa ja annostellamaitolasiin.

Orvola sanoo olevansa melkotyytyväinen nykyiseen elintarvi-ketarjontaan. Yksi moite hänel-lä on: kaupassa paistetut leivätovat hyviä, mutta ne eivät säilyhyvänmakuisina edes seuraa-vaan aamuun.

Toimialajohtaja, professoriJuha Ahvenainen VTT Biotek-niikasta pitää parhaana suoma-laisinnovaatioina terveysvaikut-teista, lähes lääkkeenomaista be-necolia. Toinen hyvä innovaatioon ksylitoli, ehkä myös Gefilus -tuotteet. Toiveena on ravitse-muksellisesti mahdollisimmantäydellinen aterian korvaava vä-lipala: patukka tai levy.

Kemianteollisuus ry:n toimi-tusjohtaja Hannu Vornamomielestä ylivoimaisesti paras

elintarvikeinnovaatio on bene-col.

– Ksylitoli on yhtä hyvä. Josme olemme pystyneet kehittä-mään kaksi noin hyvää innovaa-tiota, pystymme tekemään kol-mannenkin teollisen läpimur-ron, Vornamo vakuutti.

ETL:n 60-vuotisjuhlassa esiin-tynyt muusikko Lenni-KalleTaipale tunnustaa olevansa ko-kis- ja kaakaofriikki. Kylmä, pul-lotettu kaakaojuoma on hänenmielestään hyvä tuote.

– Minä olen meidän perhees-sä se, joka laittaa ruokaa. Syöm-me paljon liha- ja kanaruokia.Olen kastike-ekspertti, ja laitanjoka ruokaan kokista. Jos en tie-dä, mitä laittaisin ruoaksi, kysynlähikaupan tädiltä lihatiskillä, mi-kä on tänään hyvää.

Vuosi 2003 elintarvike-

teollisuuden juhlavuosi

Vuosi 2003 oli elintarviketeolli-suudessa juhlavuosi monessa yri-tyksessä. Pohjoismaiden vanhinteollisesti toimiva panimo Oy Si-

Elintarviketeollisuusliitto juhli 60-vuotistaivaltaan:

Elintarvikealan paras innovaatio?

tapahtu

mia

Elintarviketeollisuusliitto vietti 60-vuotisjuhliaan joulukuun puolivälissä Helsingissä. KehittyväElintarvike -lehti kysyi yli kymmeneltä juhliin osallistuneelta, mikä on heidän mielestään parassuomalainen elintarvikeinnovaatio ja millaisia uutuustuotetoivomuksia heillä on.

Kati Nappa Jorma Orvola Pekka Kaikkonen Kansanedustaja Sirkka-LiisaAnttila pitää kaikkia kevyttuot-teita hyvinä innovaatioina.

Lenni-Kalle Taipale

Kansanterveyslaitoksenpääjohtaja Pekka Puskanpitää benecolia suomalais-ten terveyden kannaltakeihäänkärkituotteena.

Juha Ahvenainen


nebrychoff Ab täytti lokakuussa184 vuotta. Sinebrychoffin Porinpanimo on puolestaan Pohjois-maiden vanhin yhä perustamis-paikallaan toimiva panimo. Olvi-säätiö juhlisti Olvin 125-vuotis-juhlavuotta 2003 mm. kierrättä-mällä Suomen ainoan Panimo-museon aarteita neljässä kau-pungissa viime vuonna. Hartwal-lin Lapin Kulta -oluen syntysanatlausuttiin 22.11.1873.

Atria Oyj juhli satavuotistahistoriaansa koko vuoden 2003.Merkkivuosi lasketaan Lihakun-nan, Atrian vanhimman omista-jaosuuskunnan, perustamisvuo-desta 1903. Järvi-Suomen Porttivietti viime vuonna 90-vuotis-merkkivuotta, tosin uudella ni-mellä: vuosi 2003 oli yhtiön en-simmäinen toimintavuosi Järvi-Suomen Portti Osuuskuntana.

Meetvursteistaan kuulu Koti-vara Oy täytti viime vuonna 60vuotta. Yrityksen syntysanat lau-suttiin kuuluisan oululaisravin-tola Tervahovin saunassa huhti-kuussa 1943. Se toimi aluksi lei-pomona, eineskeittiönä ja maa-taloustuotteiden välittäjänä jamuuttui makkaratehtaaksi vuon-na 1947.

HK Ruokatalo -konserniinkuuluva Broilertalo vietti viimevuonna 20-vuotisjuhliaan. Kunyritys aloitti toimintansa Säky-lässä, suomalainen söi siipikar-janlihaa kolmisen kiloa vuodes-sa, nyt yli 16 kiloa. HK:n Sininentäytti viime vuonna 40 vuotta, jaVaasan näkkileipää on rousku-teltu jo sata vuotta.

Oy Trans-Meri Ab täytti 75vuotta elokuun lopussa 2003.Yritys aloitti kemikaalialan agen-tuuriyrityksenä. Elintarvikkeettulivat valikoimiin vuonna 1975.Elintarviketeollisuusliiton kans-sa samanikäinen on Kauppa-myllyjen yhdistys, joka perustet-tiin 10.11.1943.

PH

Johtaja Seppo Riski TT:stäpitää ksylitolipurukumiaparhaana suomalaisenaelintarvikeinnovaationa.

Lukuja elintarvike-teollisuudesta 1700-luvulta nykypäivään

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjoh-tajana vuosina 1991–2002 työskennel-lyt Pekka Hämäläinen on koonnutpienen historiikin ETL:n 60-vuotiseltataipaleelta liiton perustamisesta tähänpäivään. Ohessa on muutamia poimin-toja katsauksesta:• Suomen ensimmäinen elintarvike-

teollisuusyritys, sokeritehdas, perus-tettiin 1755

• Oluttehtaat käynnistyivät 1800-luvunalkuvuosikymmeninä, myllyteolli-suus 1849, ensimmäinen makkara-tehdas 1862, leipätehtaat 1880-lu-vulla ja makeisteollisuus 1890

• Kartanomeijereitä oli vuonna 1895noin 3 500, osuuskuntameijerit aloit-telivat toimintaansa 1900-luvun al-kuvuosina

• Elintarviketeollisuudessa työskente-li 1900-luvun vaihteessa noin 10 000henkilöä

• Leipurit perustivat oman liittonsavuonna 1899 ja panimot vuonna1902

• Elintarviketeollisuusliiton perusta-vaan kokoukseen osallistui 34 yri-tystä, mm. Fazer ja Valio

• Liittoon kuuluu nykyisin 299 yritys-jäsentä sekä Lihakeskusliitto ry jaSuomen Leipuriliitto ry

• Liittoon kuuluvien yritysten palve-luksessa on lähes 37 000 työntekijääja toimihenkilöä

• Liitossa on 9 toimikuntaa: elintarvi-kelainsäädäntö, kaupalliset asiat,koulutus, logistiikka, talous- ja vero-asiat, tutkimus, työmarkkina-asiat,viestintä ja ympäristöasiat

• Liiton yhteydessä on 28 toimiala-kohtaista yhdistystä

ETL:n 60-vuotisjuhlissa nautittiinelintarvikkeita, joista vanhinta onvalmistettu jo 147 vuotta: Sinilei-ma Emmentalia. Juhlapöydästälöytyivät myös mm. Juhla Mokka(74 vuotta), Pommac (84 vuot-ta), Aurajuusto (68 vuotta) ja ha-pankorppu (69 vuotta).

Kemianteollisuus ry:n toi-mitusjohtajan Hannu Vor-namon mielestä suoma-laisten veroisia kumppa-neita ei maailmalta juurilöydy: rehellisiä, avoimia,osaavia ja positiivisestinöyriä.

Lihatiedotuksen tiedotta-jan Kaisa Immosen mie-lestä Suomi voi julistau-tua Euroopan tuoteturval-lisuusjohtajaksi.

Oululainen hulikakku,ruisreikäleipä, on HilkkaAhteen toivelistalla.

Viron elintarviketeollisuus-liitto juhli 10-vuotisjuhliaanTallinnassa joulukuussa.Toimitusjohtaja Helve Remmelin mukaan Viroalkaa olla valmis Euroopanunioniin.


● ETM, insinööri Kari Venäläinen on nimi-tetty 2.1.2004 alkaen Pohjois-Savon TE-kes-kuksen yritysosaston teknologiayksikköön tek-nologia-asiantuntijaksi. Vastuualueenaan Ve-näläisellä on elintarviketeknologia ja elintar-viketeollisuus. ● Ky R. Österlund Kb on nimittänyt ETMKari Kulosen myyntipäälliköksi 1.12.2003alkaen.● Transbox Oy:n toimitusjohtajaksi on nimi-tetty 1.2.2004 alkaen DI Sampsa Varonen.Hän siirtyy Transbox Oy:öön Schenker Oy:nlogistiikan projektipäällikön tehtävistä.● MMM, DipEMC Maarit Ahola on siirtynytFinpron Helsingin vientikeskuksesta Hong-kongin vientikeskukseen elintarvike- ja pak-kausteollisuuden sekä bio-, elintarvike- ja ter-veydenhoitoteknologian johtavaksi konsultik-si. Hänen vastuualueenaan on koko Kiina.● MBA Tero Rautsola ja nimitetty Fazer Lei-pomoiden Suomen toimitusjohtajaksi. Hänseuraa tehtävässä MBA Markku Nummista,joka nimitettiin Fazer Leipomotoimialan toi-mitusjohtajaksi. KTM Jesper Åberg on nimi-tetty Cloetta Fazer Makeiset Oy:n toimitus-johtajaksi ja TM Juhani Tanayama CloettaFazer Suklaa Oy:n toimitusjohtajaksi.● Atrian viestintäpäälliköksi on nimitetty FMHanne Kortesoja. DI Ville Ruuskanen siir-tyy 1.3. tuotannon ja teknisen puolen erillis-tehtäviin Vilnaan UAB Vilniaus Mesan palve-lukseen.● Tradeka-yhtymän varatoimitusjohtajaksi onnimitetty varatuomari Juha Laisaari.● Kespro Oy:n toimitusjohtajaksi on valitturestonomi, Bsc. Minna Laakkonen.● MMM, ravitsemusterapeutti Raija Kara onaloittanut 1.2. Valtion ravitsemusneuvottelu-kunnan ensimmäisenä, kokopäivätoimisenapääsihteerinä. Aikaisemmin hän on työsken-nellyt Pro kala ry:n ja Margariinitiedotuksentoiminnanjohtajana. Pro kala ry:n hallitus on

kutsunut elintarvikeinsinööri Katriina Par-tasen yhdistyksen toiminnanjohtajaksi 1.2. al-kaen.● ETM Riikka Seppälä on nimitetty Koti-maiset Kasvikset ry:n markkinointipäälliköksi. ● ETM Timo Varjoniemi on nimitetty myyn-tipäälliköksi ElisaCom Oy:ssä.● Maatalouspolitiikan professori Jukka Kolaon valittu Helsingin yliopiston maatalous-met-sätieteellisen tiedekunnan dekaaniksi kaudelle2004–2006. Ensimmäiseksi varadekaaniksi tie-dekuntaneuvosto valitsi elintarvikekemianprofessori Vieno Piirosen.● MTT:n professori, MMT Pekka Huhtanenon valittu Viron maatalousyliopiston kunnia-tohtoriksi. Promootio pidettiin Tartossa21.11.2003.● Leiras Finland Oy:n itsehoitoryhmän mark-kinointipäälliköksi on nimitetty THM EijaKallioniemi ja tuoteryhmäpäälliköksi THMEija Orreveteläinen.● Valtioneuvosto on nimittänyt ETT JaanaHusu-Kallion maa- ja metsätalousministeriönelintarvike- ja terveysosaston osastopäällikönvirkaan 1.2. alkaen. Hän työskentelee Euroo-pan komission terveys- ja kuluttajasuojaosas-ton varapääjohtajana.● ELL Matti Aho on nimitetty osastopäälli-kön määräaikaiseen virkaan Husu-Kallion vir-kavapaan ajaksi 1.2.2004–15.10.2007● ETM Petri Koskela on nimitetty Maa- jametsätalousministeriön maatalousosaston in-terventioyksikköön ylitarkastajan virkaan jaETT Pia Kontula ylitarkastajan määräaikai-seen virkasuhteeseen. Talous- ja kehittämis-yksikköön koordinaattorin määräaikaiseen vir-kasuhteeseen on nimitetty MMM Päivi Täh-tinen, ylitarkastajan määräaikaiseen virka-suhteeseen ETM Arvo Alajoki ja eläimistäsaatavien elintarvikkeiden yksikköön eläinlää-kintötarkastajan määräaikaiseen virkasuhtee-seen ETM Tuula Koimäki.

● Scanagri Finland Oy:n varatoimitusjohta-jaksi on nimitetty agronomi Tor-GunnarLundström.● Timo Kurunsaari on nimitetty tuotepääl-liköksi Cortex Oy:n merkkausryhmään.● KTTK:n vakinaiseksi ylitarkastajaksi on ni-mitetty Tiia Mäkinen.● Heikki Ahola on nimitetty tutkijaksiEELAn Seinäjoen alueyksikköön ja laborato-rioinsinööriksi Jaana Liukkonen. LasseNuotio on siirtynyt EELAn bakteriologian tut-kimusyksiköstä riskinarvioinnin tutkimusyksi-kön tutkijaksi.● Liperin Osuusmeijerin toimitusjohtajaksion nimitetty insinööri AMK, kauppatieteidenylioppilas Petri Tikander.● Elintarviketieteiden ylioppilas Leena Hon-kaniemi on nimitetty Finfoodin Uutispalve-lun toimittajaksi Laura Lounasheimon äitiys-loman ajaksi. Finfood Kananmunatiedotuksentiedottajaksi on nimitetty elintarviketieteidenylioppilas Maija Kallio. Kananmunatiedo-tuksen tiedotuspäällikkö Sanna Järvinen onsiirtynyt Valion kotimaan myynnin ja markki-noinnin asiakasmarkkinointiin jäätelön ja las-tenruokien tuoteryhmäpäälliköksi.● Tradenomi Airi Rummukainen on nimi-tetty Foodwestiin projektipäälliköksi.● Agronomiliiton opiskelijasihteerinä on aloit-tanut Elina Lauriala. Hän seuraa tehtävässäVille Karkiaista, joka on siirtynyt Paulig Ins-tituutin baristakouluttajaksi.● Meijeriosuuskunta Milkan toimitusjohtajak-si on nimitetty Johnny Gädda 1.1.2004 al-kaen.

n i m i t y k s i ä

• Baltic Bregares Holding -pa-nimon toimitusjohtaja Chris-tian Ramm-Schmidt on saanutmyyntialan Mercurius 2003 -pal-kinnon. Hän aloitti yhtiön joh-dossa vuonna 1997. Sen jälkeenyhtiön liikevaihto ja -voitto ovat10-kertaistuneet.

• Ensimmäinen Atrian Tule-vaisuuden tekijä -stipendi onmyönnetty professori Petri He-lolle. Hän hoitaa EPANET -tutki-musverkostoon kuuluvaa logis-tisten järjestelmien tutkimuspro-fessuuria.

• Tasavallan presidentti onmyöntänyt ylijohtaja Ilkka Rus-kalle (MMM) maanviljelysneu-voksen arvon.

• Vuoden 2003 Pro Kala -tun-nustuspalkinnon ovat saaneetammattikalastajat Reima ja Pir-jo Salonen kotimaisen kalan

imagon parantamisesta ja nuor-ten innostamisesta kalan syömi-seen.

• Kemiläisen hotelli Meriho-vin keittiöpäällikkö Marko Laa-sonen on voittanut The Chef ofthe North Calotte 2003 -kilpai-lun. Henri Alén ravintola Savoysta Helsingistä voitti vuo-den 2004 Chaîne des Rôtisseurs-järjestön Nuorten Kokkien kan-sallisen kilpailun.

• Saarioisille on myönnettyISO 9001:2000 -standardin mu-kainen laatusertifikaatti ja ISO 14001:1996 -standardin mukainenympäristösertifikaatti. Ne luo-vutti SFS-Inspecta Sertifiointi Oy.Ympäristösertifikaatti on uusi.Yritys julkaisi ensimmäisen ym-päristöraporttinsa keväällä 2003.

• Nurmeslainen PielispakariOy on saanut Det Norske Veri-

taksen myöntämän ISO9001:2000 -sertifikaatin ja Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitosvesiviljelytoiminnalleen DNVCertification Oy Ab:n laatu- jaympäristösertifikaatin. Vamma-lalainen kalajalostetehdas V.Hukkanen Oy on saanut SFS-Ins-pecta Oy:n myöntämän laatu- jaympäristösertifikaatin.

• Tamperelainen PeltolanPussi Oy on saanut maakunnalli-sen yrittäjäpalkinnon. TurunYrittäjät ry:n vuoden 2003 yrit-täjäpalkinnon on saanut Leipo-mo Rosten Oy, ja Condite Oy onpalkittu Naantalin vuoden yrittä-jänä.

• Vuoden Maatilaksi 2003 onvalittu Tynkkylän Lomaniemenmaatilamatkailutila Punkaharjul-ta. Sille on myönnetty vuoden2004 alusta lähtien myös Hyvää

Suomesta -ravintolan tunnus.Vuoden laatutuottajan tittelin onsaanut Arvo ja Tiina Jaakkolanperunatila Kristiinankaupungis-ta.

• Valio on saanut Finfood–Suomen Ruokatieto ry:n HyvääSuomesta -tunnustuksen ansiok-kaasta joutsenlipun käytöstä.Joutsenlipun 10-vuotisjuhlavuo-den tunnustuksen ovat saaneetaikaisemmin Atria, Juustoportti,Lihatukkuliike Harri Tamminen,Ingman, Korpelan ja Taivalkos-ken mylly, Maku-Muna Oy, Mu-nakunta, Vähäsarja Kala-Kalle jaKotileipomo Karvia.

• Suomen Leipuriliiton valit-sema vuoden leipäkauppa on tä-nä vuonna K-Citymarket TapaniKangasniemi Oy Seinäjoella.

t u n n u s t u k s i a


TAPAHTUMIA SUOMESSA

PYRin seminaari (maksuton) 24.2.Oulussa, 2.3. Turussa, 3.3. Tampe-reella, 4.3. Helsingissä, 9.3. Vaasas-sa ja 11.3. Kuopiossa, www.pyr.fiBioanturit 3.–4.3. Tampereella, [email protected] keliaakikko 9.3. Kemis-sä, 10.3. Oulussa, 11.3. Rovaniemel-lä ja 12.3. Kemijärvellä, [email protected] Leipurien SM-kilpailu15.–16.3. HelsingissäKala monipuolinen luonnonavara -ti-laisuus 16.3. Helsingissä, Asta Nou-siainen p. 040 538 3932Kalastuselinkeino Suomessa vuonna2014? 16.3. Helsingissä, Asta Nou-siainen p. 040 538 3932Kalanjalostus ja kauppa 16.3. Helsin-gissä, Asta Nousiainen p. 040 5383932Kalavesien hoito ja kalastusmatkailu16.3. Helsingissä, Asta Nousiainenp. 040 538 3932Kalaterveyspäivä 17.3. Helsingissä,Asta Nousiainen p. 040 538 3932Castro & ViiniExpo 2004 17.–19.3.Helsingissä, www.finnexpo.fiKala 2004, 17.–20.3. Helsingissä, Kuopion yliopiston Kliinisen ravitse-mustieteen 20-vuotisjuhlasymposium18.–19.3. Kuopiossa, www.uku.fi/laitokset/klravi/20vjuhlaNykyaikaiset erotusmenetelmät17.–18.3. Espoossa, [email protected] peruskurssi 63. I jakso22.–26.3. Forssassa, [email protected]än irti messuista 23.3. Hel-singissä, [email protected] vähittäiskauppa 200423.–24.3. Helsingissä, www.iir.fiHelsinki Beer Festival 2.–3.4. Kaape-litehtaallaPuutarha 2004 23.–25.4. Tampereel-la, www.tampereenmessut.fiElintarviketurvallisuus ja uudet sään-nökset (jäljitettävyys ja gm-elintar-vikkeet) 27.–28.4. Helsingissä, [email protected],www.ibceuroforum.fiElintarvikepäivä 2004 4.5. Helsingis-sä, www.etl.fiLihan aistinvarainen laadunarviointi5.5. Helsingissä, leena.lilleberg@ee-la.fiElintarviketutkimuslaboratorioidenkoulutuspäivät 6.–7.5. Helsingissä,[email protected] Sixth Valamo Conference on En-vironmental Health and Risk Assess-ment – Food Safety 10.–12.5. Heinä-veden Valamossa. Järjestäjät: Kuo-pion yliopiston YTY-keskus ja Elintar-vikealan osaamiskeskus ELOn Ruo-katurvallisuusryhmä, Anneli Tuomai-nen, puh. 0400 453321, [email protected], www.uku.fi/yty jawww.eloverrkko.netProsessien online-mittaukset11.–12.5. Tuusulassa, [email protected] ja lääninhallitus-ten neuvottelupäivät 12.–13.5. Hel-singissä, [email protected] peruskurssi 63 II jakso

24.–28.5. Forssassa, [email protected] 2004 1.–3.6. Helsingissä,www.PulPaper2004.comKarjalan messut 4.–6.6. Joensuussa,www.karjalanmessut.fi Nordic workshop in sensory scienceadvanced sensory tools for improvedproducts 7.–9.6.Turussa,[email protected] käynnistäminen– heikot signaalit 9.–10.6. Tampe-reella, [email protected] International Congress on Toxi-cology 11.–16.7. Tampereella,http://europe.ilsi.org50th International Congress of MeatScience and Technology 8.–13.8.Helsingissä, wwwicomst2004.helsin-ki.fi, , [email protected]äydennyskoulutuskurssi elintarvike-ja vesivälitteisen epidemian selvittä-misestä 9.–13.8. Tuusulassa,[email protected] Leipuriliiton 104. vuosiko-kous ja kesäpäivät 13.–15.8. Tampe-reellaMaaseutututkijatapaaminen26.–27.8. SeinäjoellaKauhajoen Ruokamessut 3.–5.9.,www.ruokamessut.fiForum Mikkeli X 7.–8.9. Mikkelissä[email protected]ähittäiskauppa 2004 14.–15.9. Hel-singissä, www.finnexpo.fiYmpäristö 2004, Jäte & kierrätys2004 15.–17.9. Helsingissä,www.finnexpo.fiMaitovalmisteiden aistinvarainen laa-dunarviointi 16.9. Helsingissä, [email protected] Dietistdagar 23.–25.9. Hel-singissä, www.ravitsemusterapeut-tienyhdistys.fiLuomumessut 2.–3.10. Helsingissä,[email protected] elintarvikelaborato-riorintamalla 7.10. Helsingissä, [email protected] 2004 -messut ja PacTec 200412.–15.10. Helsingissä, www.finnexpo.fiEläinlääkäripäivät 2004 20.–22.10.Helsingissä, Suomen Eläinlääkäriliit-to puh. (09) 7745 4810Terveys & Kauneus 2004 22.–24.10.Helsingissä, www.finnexpo.fiRuoka 2004 26.–28.11. Helsingissä,www.finnexpo.fi

TAPAHTUMIA ULKOMAILLA

Indpack 21.–24.2. Intian Mumbais-sa, www.messe-dusseldorf.dePAVE Warnemünde 2004 (kansainvä-linen kontaktitapahtuma elintarvike-alan yrityksille) 22.–24.2. Saksassa,www.trademeeting.deUpakovka/Upak Italia 24.–27.2.Moskovassa, www.messe-dussel-dorf.deAcrylamide Task Force 2.3.http://europe.ilsi.orgAddition of Nutrients to Food TaskForce 3.3. http://europe.ilsi.orgMetallizing anf vacuum coating3.–.3. Berliinissä, www.awa-bv.comSyskevasia 2004 5.–9.3. Ateenassa,www.syskevasia-expo.gr

Miltä näyttää lihanjalostusteollisuuden tulevaisuus? Voidaanko prosesseja optimoida uusilla teknologioilla? Myös muussa elintarviketuotannossa? Paloittelu, sekoitta-minen, annostelu ja pakkaaminen ovat ratkaisevia monien elintarvikkeiden ja valmisruokien tuotannossa. Tätä koskeviin kysymyksiin on vain yksi vastaus: IFFA 2004, maailman suurimmat lihanjalostusteollisuuden messut. Liha-alan asiantuntijoiden kontaktifoorumi.

Lisätietoja:

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, puh. (09) 612 212 22, [email protected], www.dfhk.fi/messefrankfurt

The Meating-Point.

Frankfurt am Main15.– 20. 5. 2004


❥ Toivon ehtiväni vielä elää sitävaihetta, jolloin turvallinen ruokaon itsestäänselvyys ja me voimmevaatia tuoretta, herkullista ruokaa.

Kuluttajat-Konsumenternary:n varapuheenjohtaja GunWinter Kaari -lehdessä 6/2003❥ Pienessä Suomessa olisi nähtävä,ettei ikääntyvän väestön kasvu olevain ongelma, vaan myös merkit-tävä yhteiskunnallinen voimavara:merkitseehän se entistä suurem-paa joukkoa kokeneita ja viisaita

kansalaisia, joiden tiedot ja taidotovat vielä hyvin tallella.

Suomen Kuvalehden päätoi-mittaja Tapani Ruokanen Van-hustyö -lehdessä 7/2003.❥ Kun yritys alkaa kantaa vastuutayhteiskunnasta, ei kyseessä saa ol-la mikään yksittäinen teko. Yh-teiskuntavastuun periaatteet ku-vastuvat kaikessa tavassa toimia.

Paulig Oy:n hallituksen pu-heenjohtaja Bertel Paulig Paula-lehdessä.

❥ Lääkkeet eivät riitä tainnutta-maan tulevaisuuden uhkakuviatuplaantuvista diabeetikkomääris-tä. Pian sammutamme pelkkiäelintapasairastamisen tulipaloja en-nestään kiireisessä vastaanotto-työssä, jollemme saa potilaita itseottamaan vastuuta omista elinta-voistaan.

LT, projektipäällikkö Eeva Ke-tola, Helsingin kaupunki, Lää-käripäivillä 8.1.2004.

❥ Varsin vähän on syntynyt aitojajoint venture -yhtiöitä suomalais-ten yritysten välillä, mikä mahdol-listaisi riskien turvallisemman ja-kamisen, know how -osaamisentehokkaamman hyödyntämisen,vahvemman neuvotteluaseman jamonipuolisemman tuotevalikoi-man.

Ravintoraisio Oy:n toimitus-johtaja Olavi Kuusela Maata-loustieteen Päivillä 2004.

t o d e t t u a

Elintarvikealan vuoden odote-tuimman koulutustapahtuman,Elintarvikepäivä 2004:n, aikaanEU on juuri laajentunut. Tapah-tuman kattoteemana onkin EU:nlaajenemisen vaikutukset elin-tarviketeollisuuteen ja -kaup-paan. Päivän rinnakkaisohjelmattarjoavat painavaa asiaa niinmarkkinoinnin, tuotekehityk-sen, elintarvikelainsäädännön,viestinnän kuin henkilöstöhal-linnon parissa työskenteleville.

EU:n laajentumisen merkitys-tä teollisuudelle, kaupalle jamaahantuojalle esitellään päivänyhteisessä avaussymposiossa.Näkemyksensä esittävät toimi-tusjohtajat Simo PalokangasHK Ruokatalosta, Risto Pyykö-nen Inex Partnersista ja SatuRaiski Arla Foodsista.

EU-symposio jatkuu omanasyventävänä ohjelmanaan vieläavaussymposion jälkeen. Tuol-loin yksityiskohtaisempaan tar-kasteluun otetaan Suomen teol-lisuuden kannalta kiinnostavim-mat uudet jäsenmaat; Viro, Lat-via, Puola, Tvsekki ja Unkari.

EU:n laajenemisen vaikutuk-sen lisäksi luvassa on peräti viisimuuta rinnakkaisohjelmaa, joi-den teemoina ovat:• Mikä myy tänään -- markki-

noinnin uudet tuulet• Voittajaksi räätälöidyllä tuote-

kehityksellä• Uutta elintarvikelainsäädän-

nöstä• Viestintä vastuullisen yritysi-

magon rakentajana• Kehittyvä henkilöstöpolitiik-

ka

Markkinointi ja tuotekehitys

suurennuslasin alla

Markkinointiin keskittyvässä rin-nakkaisohjelmassa mm. Dr.Thomas Roeb Bonn-Rhein-Sie-gin yliopistosta pohtii, onko hal-pamyymälöiden menestyksellemuita salaisuuksia kuin hinta.Kansanterveyslaitoksen ylijohta-ja Pekka Puska vastaa, mikä onelintarvikemarkkinoijan vastuukansanterveydestä. Vastaava tut-kija Timo Rusanen Kuopionyliopistosta esittelee tuoreet tut-kimustulokset kotimaisuudenarvosta kuluttajien ostopäätök-sissä.

Tutkimuksen ja tuotekehityk-sen rinnakkaisohjelmassa nutri-genomiikka, painonhallinta jaaistittava laatu ovat kantavia tee-moja. Uusia eväitä etsitään ais-tinvaraisen laadun hallintaan,jonka merkitys on suuri erityi-sesti kehitettäessä elintarvikkei-ta ikääntyville ihmisille.

Tuotekehityksen ja innovaa-tioiden trendeistä Euroopassaesitelmöi johtaja Corinne Coe-nee alan johtaviin lukeutuvastaInnovaction -konsulttiyritykses-tä Hollannista.

Tuotekehityshankkeidenhaastavin vaihe on yleensä tuot-teistaminen. Tämä on ollut ai-heena myös Tekesin rahoitta-massa mittavassa projektissa, jo-ta esittelee ryhmäpäällikkö Lii-sa Lähteenmäki VTT Biotek-niikasta.

Mitä jäljitettävyys

tarkoittaa käytännössä?

Jäljitettävyys-aihe on nykyäänalati esillä, mutta mitä se tar-

koittaa ja mitä siltä vaaditaan?Tätä selvitetään lainsäädäntöönpaneutuvassa rinnakkaisohjel-massa, jossa lisäksi esitelläänuseita menossa olevia jäljitettä-vyyteen liittyviä hankkeita ja so-velluksia.

Osallistumalla tähän ohjel-maan saa kattavan tilannekat-sauksen aiheen parhailta asian-tuntijoilta myös elintarvikelain-säädännön nykytilanteesta jaodotettavissa olevista muutok-sista, jotka koskevat mm. ravit-semus- ja terveysväitteitä, ent-syymejä ja lisäaineita, omaval-vontasuunnitelmien uusia vaati-muksia ja elintarvikelain uudis-tamista.

Uusia eväitä työhön

ja viestintään

Miten viestinnällä rakennetaanyritysimagoa? Onko toiminnanvastuullisuus uusi kilpailuetu?Miten trendit ja ruokakulttuurinmuutokset näkyvät elintarvike-viestinnässä? Näihin kysymyk-siin haetaan vastausta rinnak-kaisohjelmassa 4.

Entä miten yritys parhaitenosaisi hyödyntää arvokkaintapääomaansa, henkilöstä. Viesti-minen työtovereille ja alaisille,innovatiivisuuden ja osaamisenkehittäminen ja voittoisan työ-paikan ilmapiirin rakentaminenovat esillä rinnakkaisohjelmassa5.

Kohtuuhinnalla koulutusta

ja sosiaalista antia

Pitkän kokemuksen ja huolellakerätyn palautteen perusteellaElintarvikepäivän vahvuus on

paitsi innoittavissa luennoissamyös päivän sosiaalisessa annis-sa, tuleehan paikalle tuhatkuntaalan asiantuntijaa. Elintarvike-päivän esityksiä sulatellaan luen-tojen jälkeen kuunnellen sven-gaavaa jazzia, jonka yhteydessänautitaan herkullisen puffetpöy-dän antimista.

Elintarvikepäivä on alan suu-rin ja odotetuin vuosittainenkoulutustapahtuma. Päivän hin-ta on pidetty vuosia jo samana,tapahtuman tasoon nähden erit-täin kohtuullisena. Elinkeinoelä-män edustajilta vain 280, val-tion, kuntien sekä järjestöjenpalveluksessa olevilta 150 , jat-ko-opiskelijoilta 80 ja opiskeli-joilta 30 euroa.

Ilmoittautuminen käy käteväs-ti nettisivujen kautta osoitteessawww.etl.fi/etp. Voit myös tilataohjelman ja ilmoittautumislo-makkeen Elintarvikkeiden Tutki-mussäätiöstä, puh.(09) 148 871.

Varmista paikkasi ilmoittau-tumalla mahdollisimman pian,kuitenkin viimeistään 6.4. men-nessä.

Seppo HeiskanenJohtajaElintarviketeollisuusliittoseppo.heiskanen@etl.fi

Marleena Tanhuanpää[email protected]

Elintarvikepäivä 2004:n yksi-tyiskohtaiseen ohjelmaan voitutustua ETL:n internetsivuillawww.etl.fi/etp

Elintarvikepäivässä ruoditaan EU:n laajentumista


AAKKOSOSA

Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaatietoa elintarvikealan laite-, palveluja raaka-aine-toimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyyn-nistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09)447 427, [email protected], Nervanderinkatu 5 D41, 00100 Helsinki.

Ha

nk

inta

op

as

Hankintaopas

ADWATEC OYPolunmäenkatu 39 H933720 TAMPEREPuh. (03) 389 0860Fax (03) 389 0861email: [email protected]

Oy AGA AbKarapellontie 202610 ESPOOPuh. 010 2421Fax 010 242 0514www.aga.fi

ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6)02611 ESPOO Puh. (09) 50 991Fax (09) 5099 250email: [email protected]

ALGOL TECHNICS OY PL 13 (Karapellontie 6)02611 ESPOO Puh. (09) 50 991Fax (09) 5099 252email: [email protected]

ANTICIMEX OYMoukarinkuja 204300 TUUSULAPuh. 0201 605 605Fax 0201 605 600www.anticimex.fi

ANTTI LINDFORS OYKeskustie 2361850 KAUHAJOKIPuh (06) 234 5200Fax (06) 234 5250email: [email protected]

OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 101740 VANTAAPuh. (09) 296 441Fax (09) 296 4251

AURAPRINT OYPL 13120101 TURKUPuh. (02) 271 400 tai

(09) 8539 0100Fax (02) 271 4260email: [email protected]

BAKEMARK OYPL 49 (Liikkalankuja 6)00931 HELSINKIPuh. 010 391 0200Fax 010 391 0213Leipo Palvelupuh. 010 391 0210e-mail: [email protected]

BANG & BONSOMER OYPL 93 (Itälahdenkatu 18 A)00210 HELSINKIPuh. (09) 681 081Fax (09) 692 4174www.bangbonsomer.com

BEMIS VALKEAKOSKI OYPL 7037601 VALKEAKOSKIPuh. (03) 571 21Fax (03) 571 3309email: [email protected]

BERNER OYAgentuuriosastoPL 15 (Eteläranta 4 B)00131 HELSINKIPuh. (09) 1345 11Fax (09) 1345 1380

BERNER OYLaboratoriomyyntiPL 15 (Eteläranta 4)00131 HELSINKIPuh. (09) 1345 1276Fax (09) 1345 1241

OY BIOCID LTDViikinkaari 600790 HELSINKIPuh. (09) 3193 6660 Fax (09) 3193 6661email: [email protected]

OY BIOFINCON ABPL 2215141 LAHTIPuh. (03) 864 364Fax (03) 781 8918email: [email protected]

BIOHIT OYJLaippatie 100880 HELSINKIPuh. (09) 773 861Fax (09) 7738 6204email: [email protected]

BRENNTAG NORDIC OYTeollisuustie 9 B 02700 KAUNIAINENPuh. (09) 5495 640Fax (09) 5495 6411email: [email protected]

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinipellonpolku 301300 VANTAAPuh. (09) 774 6060Fax (09) 774 60 666email: [email protected]

CCL LABEL OYVeistämönaukio 1–320100 TURKUPuh. (02) 214 3890Fax (02) 214 3899email: [email protected]

OY CELEGO ABPL 78 (Juvan teollisuuskatu 11)02921 ESPOOPuh. (09) 348 6900Fax (09) 853 2100email: [email protected]

CFS NORDICMyllynummentie 504250 KERAVAPuh. (09) 4764 9200Fax (09) 4764 9250email: [email protected]

CHRISTIAN BERNER OYPL 12 (Ylästöntie 121)01741 VANTAAPuh. (09) 276 6830Fax (09) 890 920email: [email protected]

MAUSTETALO CONDITE OYPL 51 (Putkikatu 37)21101 NaantaliPuh. (02) 436 5900Fax (02) 435 6950email: [email protected]

DANISCO SWEETENERS OYSokeritehtaantie 2002460 KANTVIKPuh. (09) 1344 1267

(09) 1344 1685Fax (09) 1344 1422

OY DAT-SCHAUB FINLAND ABMahlamäentie 4404310 TUUSULAPuh. (09) 8624 4611Fax (09) 8624 4635email: [email protected]

DOMETIC OYDometic Medical SystemsPakkalankuja 7 A 1301510 VANTAAPuh. (09) 6866 110Fax (09) 6866 1122www.dometic.fi

DSM NUTRITIONAL PRODUCTSc/o Roche OyPL 12 (Sinimäentie 10 B)02631 ESPOOPuh. (09) 525 33318Fax (09) 525 33373

OY ECOLAB ABMäkelänkatu 54 A00510 HELSINKIPuh. (09) 396 551Fax (09) 3965 5305Myyntipalvelu 0800-1-39600Tilaukset: [email protected]

OY ERGOLIFT ABPL 9002701 KAUNIAINENPuh. (09) 505 5633Fax (09) 505 5644email: [email protected]

FARMOSPL 15720101 TURKUPuh. 0204 87 7110Fax 0204 87 7770www.farmos.com

OY FOODFILES LTDNeulaniementie 2 L 670210 KUOPIOPuh. (017) 288 1270Fax (017) 288 1269email: [email protected]

OY GERPAK INTERNATIONAL LTDFonseenintie 1 C00370 HELSINKIPuh. (09) 454 2766Fax (09) 454 27650email: [email protected]

GIVAUDAN FINLANDKauppakartanonkatu 7 A 4400930 HELSINKI Puh. (09) 3434 860Fax (09) 3434 8650email: [email protected]

GREEN CAN OYPinotie 1033470 YLÖJÄRVIPuh. 0424 9541Fax (03) 212 1782email: [email protected]

HAGSON-PROVITEK OYPL 7402631 ESPOOPuh. (09) 439 3070Fax (09) 439 30720email: [email protected]

OY M. HALOILA AB21250 MASKUPuh. (02) 437 6111Fax (02) 437 6211email: haloila@itwstretch.comwww.mimaitw.comwww.haloila.comwww.octopuscompact.com

HUHTAMÄKI OYJPolarpakintie13300 HÄMEENLINNAPuh. (03) 65821Fax (03) 619 6232www.huhtamaki.com

HUNAJAINEN SAM OYMassbyntie 10101150 SÖDERKULLAPuh. (09) 877 0330Fax (09) 8770 3311email: [email protected]

HURME YHTIÖT OYVanha Littoisten tie 1 a 4120540 TURKUPuh. (02) 251 5500Fax (02) 251 9945email: [email protected]

JohnsonDiverseyPL 311 (Kaurakatu 48 B)20101 TURKUPuh. 020 7474200Fax 020 7474202email: [email protected]

JONIKO OYPL 24 (Kehänreuna 2)02431 MASALAPuh. (09) 295 9260Fax (09) 295 92626email: [email protected]

KULJETUS REEN OYTyöpajankatu 2 1 C00580 HELSINKIPuh. (09) 710 085

0400 458 585Fax (09) 710 095email: [email protected]

LAIHIAN MALLAS OYLänsitie 37266400 LAIHIAPuh. (06) 475 2111Fax (06) 476 2555email: [email protected]

LAITOSJALKINE OY35320 HIRSILÄPuh. (03) 336 3111Fax (03) 336 3300email: [email protected]


Ha

nk

inta

op

as

LIHEL OYMänkimiehentie 802780 ESPOOPuh. (09) 819 0110Fax (09) 8190 1199email: [email protected]

LIIMALAITE OYLänsisalmentie 1301100 ITÄSALMIPuh. (09) 877 7771Fax (09) 877 7773email: [email protected]

LT-KONE OYKutojantie 402630 ESPOOPuh. (09) 52 170Fax (09) 521 2126

MIELE OYPorttikaari 601200 VANTAAPuh. (09) 875 970Fax (09) 875 97299www.miele.fi

MILDOLA OYPL 2102401 KIRKKONUMMIPuh. (09) 29 73 71Fax (09) 29 73 73 73email: [email protected]

MP-MAUSTEPALVELU OYPL 56 (Luukkaankatu 6)13101 HÄMEENLINNAAsiakaspalvelu/Tilaukset:Puh. (03) 570 5200Fax (03) 570 5209Tuotekehitys/Markkinointi:Puh. (03) 570 5210Fax (03) 570 5219Vaihde: (03) 570 511

NORFOODS OYViikinkaari 600790 HELSINKIPuh. (09) 3193 6544Fax (09) 3193 6548email: [email protected]

NOVIANT OYPL 50044101 ÄÄNEKOSKIPuh. (014) 518 3000Fax (014) 518 3003www.noviantgroup.com

NOVO-KONSERNIPL 38 (Valimotie 17)00381 HELSINKIPuh. 0205 6686Fax 0205 66 [email protected]

ORAT OYPikkupurontie 4–600880 HELSINKIPuh. (09) 755 6577Fax (09) 788 800email: [email protected]

ORFER OY AUTOMATIONVaakatie 916300 ORIMATTILAPuh. (03) 88411Fax (03) 8841 201email: [email protected]

ORIOLA OY PROLABPL 802101 ESPOOPuh. 010 429 99Fax 010 429 2080email: [email protected]@oriola.comwww.oriola.fi/oskariwww.prolab.fi

ORION DIAGNOSTICA OYPL 8302101 ESPOOPuh. 010 42 995Fax 010 429 2794email: [email protected]

PA-HU OYTeollistuustie 202880 VEIKKOLApuh. (09) 8190430fax (09) 81904340email: [email protected]

PAKKAUS ÖHMANTeerikukontie 10–1200700 HELSINKIpuh. (09) 351 790fax (09) 345 2339email [email protected]

PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OYHakamäentie 748400 KOTKAPuh. (05) 225 1800Fax (05) 225 1899email: [email protected]

RAKE TRADING OYBulevardi 2–4 A00120 HELSINKIPuh. (09) 476 44400Fax (09) 476 44410email: [email protected]

RUOKA & LAATUJouttisalontie 1160510 HYLLYKALLIOPuh. (06) 412 8620Fax (06) 412 8621GSM 0400 564 461email: [email protected]

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RYRisto Rytin katu 7032700 HUITTINENPuh. (02) 620 6319Fax (02) 620 6335email: [email protected]

SCA PACKAGING FINLAND OYTampereen tehdasPL 42533101 TAMPEREPuh. 0102452111Fax 0102452156Tampereen solumuovitehdasPL 42533101 TAMPEREPuh. 0102452111Fax 0102452305Nummelan tehdasPL 6603101 NUMMELAPuh. 0102452111Fax 0102452698www.scapackaging.fi

SCANEGG SUOMI OYPL 6 (Piispanristintie 8)20761 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 431Fax (02) 214 4333

SEALED AIR OYTyöpajankatu 6 A00580 HELSINKIPuh. (09) 7257 4411Fax (09) 7257 4430www.sealedair-emea.com

SEFO-KONSULTOINTIToinen linja 1300530 HELSINKIPuh. (09) 726 0270Fax (09) 726 0272email: [email protected]/sefo-konsultointi

OSAKEYHTIÖ SIXPL 227 (Tulppatie 20)00811 HELSINKIPuh. (09) 755 2520Fax (09) 755 5545email: [email protected]

S.O.STRÖMBERG KYVernissakatu 8 B01300 VANTAAPuh. (09) 838 6020Fax (09) 838 60222email: [email protected]

SOFTWARE POINT OYValkjärventie 102130 ESPOOPuh. (09) 4391 320fax (09) 4391 3211email: [email protected]

SUOMEN COBRA SYSTEMS OYAsesepänkuja 300620 HELSINKIPuh. (09) 7288 340Fax (09) 7288 3434email: [email protected]

SUUNNITTELUTOIMISTO TIMO RAHTOLAVälitie 315540 VillähdePuh. 0208 355753Fax (03) 758 9844email: [email protected]

SYSFORTE SYSTEMS OYWestendinkatu 702160 ESPOOPuh. 0201 166600email: [email protected]

TAMRO MEDLAB OYPL 11 (Rajatorpantie 41 B)01641 VANTAAPuh. 020 445 3802/3882Fax 020 445 4717/4770email: [email protected]

TANKKI OYOikotie 263700 ÄHTÄRIPuh. (06) 510 1111Fax (06) 510 1200www.tankki.fi

TARRATUOTE OYPL 6 (Vesimyllynkatu 4)33331 TAMPEREPuh. (03) 2547800Fax (03) 2547811www.tarratuote.fi

TEKNO-FOOD KY KBRiitankuja 1–3 C00840 HELSINKIPuh. (09) 622 9060Fax (09) 622 90620email: [email protected]

TELKO OYPL 126Hitsaajankatu 9 A00811 HELSINKIPuh. (09) 615 500Fax (09) 780 064www.telko.fi

OY TEO-PAL ABLuoteisrinne 402270 ESPOOPuh. (09) 819 0560Fax (09) 8190 5642email: [email protected]

THERMO ELECTRON OYPL 10001621 VANTAAPuh. (09) 3291 0200Fax (09) 3291 0301email: [email protected]

TPLUS OYMesseniuksenkatu 7 A00250 HELSINKIPuh. (09) 4777 130Fax (09) 4777 1313www.tplus.fi

TT-TÄRYLAITE OYLinnanpajantie 700950 HELSINKIPuh. (09) 755 2730Fax (09) 755 4505email: [email protected]

UNIFERM OYVälikatu 1837100 NOKIAPuh. (03) 342 3917Fax (03) 342 3922email: [email protected]

VAAKAKOSKINEN OYVaakatie 3715560 NASTOLAPuh. (03) 871 540Fax (03) 871 5410email: [email protected]

VALIO OYTeollisuusmyynti PL 1000039 VALIOPuh. 010 381 2457Fax 010 381 2631email: jari.leppä[email protected]

VESANTTI OYTulppatie 2600880 HELSINKIPuh. (09) 5491 6000Fax (09) 5491 6050email: [email protected]

VILLCIP OYVälitie 315540 VillähdePuh. 0208 355753Fax (03) 758 9844email: [email protected]

VWR INTERNATIONAL OYPihatörmä 1 C 102240 ESPOOPuh. (09) 804 551Fax (09) 8045 5200email: [email protected]

YA-KEMIA OY / SIGMA-ALDRICH FINLANDPL 15500701 HELSINKIPuh. (09) 350 9250Fax (09) 3509 2555email: [email protected]

ZYMOTEC OYKankurinkatu 4–605800 HYVINKÄÄPuh. 019 419 428Fax 019 431 341email: [email protected]

R. ÖSTERLUND KY KBPL 69 (Vanha talvitie 19 A)00581 HELSINKIPuh. (09) 586 8170Fax (09) 736 452email: [email protected]


Ha

nk

inta

op

as

TUOTERYHMÄOSAATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT

Novo-konserni– aromi-ruokatuotannon kokonais-

järjestelmä– omavalvontajärjestelmä

Software Point Oy– LimsBOSS ja LabVantageBOSS

laboratorion tiedonhallintaan– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin– omavalvontajärjestelmät– koesuunnittelu- ja monimuuttuja-analyysi-

ohjelmistot

Suomen Cobra Systems Oy– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen

logistiset kokonaisratkaisut

Sysforte Systems Oy– Sysforte PIMS elintarviketeollisuuden tuo-

tannon kokonaistietojärjestelmät– elintarviketalouden asiantuntija- ja konsul-

tointipalvelut

KEMIKAALIT JA KEMIALLISET TUOTTEET

Oy AGA Ab– elintarvikekaasut

Oy Ecolab Ab– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakonsultointi ja -koulutus sekä

neuvonta

Farmos– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniavalmennukset ja -kartoitukset

JohnsonDiversey– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin

elintarviketeollisuuden tarpeisiin– pesukemikaalien annostelulaitteet– prosessien hygieniakartoitukset

KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS

Adwatec Oy– massapumput– pesujärjestelmät– kostutusjärjestelmät– öljyttömät sekoitinkäytöt– vesihydrauliikka

Oy AGA Ab– pakastus- ja jäähdytysjärjestelmät

Algol Technics Oy– jauhemaisten aineiden

käsittelylaitteistot

Antti Lindfors Oy– lihanleikkaamolaitteet– ruokatehdas- ja pakkaamolaitteet– laatikonkäsittelyjärjestelmät– ruostumattomat kuljettimet– allasvaununostimet– UDA-pakkauskoneet, rasian syöttö- ja

täyttölaitteet

Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit ja

jälkikäsittelylaitteet

Busch Vakuumteknik Oy– tyhjiöpumput

Christian Berner Oy– pakkauskoneita– merkkauslaitteita– pumppuja– prosessilaitteita– tyhjiötekniikka (imukuppeja)– tekniset muovit

CFS Nordic– elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet– pakkauskoneet ja lisälaitteet

Oy DAT-SCHAUB Finland Ab– liha- ja makkarateollisuuden koneet ja

laitteet– nosto- ja kaatolaitteet, allasvaunut

Oy Ergolift Ab– saksinostopöydät– haarukkanostovaunut– nostolaitteet myös ruostumattomasta

teräksestä

Gerpak International Ltd– Steritech sterilointi- ja pastörointilaitteet

sekä autoklaavit

Hagson-Provitek Oy– elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet– valvontajärjestelmät

An ITW Company Oy M. Haloila Ab– lavankäärintäkoneet

Joniko Oy– vanne/vyötekoneet– pakkaus- ja tuotantokoneiden terät– staattisen sähkön poisto– rainanpuhdistuslaitteita

LT-Kone Oy– leipomo- ja pakkauskoneita– prosessilaitteet

Miele Oy– laboratoriolasitavaran pesukoneet– lämpödesinfektorit– astianpesukoneet– pesulakoneet– jää- ja pakastinkaapit

Orat Oy– lihateollisuuden koneet ja laitteet– elintarviketeoll. pakkauskoneet

Orfer Automation– pakkaus- ja lavausjärjestelmät– materiaalinkäsittelyn erikoislaitteet– Kawasaki-teollisuusrobottijärjestelmät

Tankki Oy– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot

Tekno-Food Ky Kb– URSCHEL leikkurit– LIMITECH prosessilaitteet– PRIMODAN pakkauskoneet– WCB jäätelökoneet– BMA peruna- ja vihanneskoneet

Telko Oy– lavakäärintäkoneet– vannetusautomaatit – vaakakäärintäkoneet

TT-Tärylaite Oy– kaikki tärykomponentit– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet– tärytekniset erikoislaitteet

Vesantti Oy– lihavalmisteteollisuuden koneet

Villcip Oy– automaattiset puhdistusjärjestelmät– tuotevaihto-, putkipossujärjestelmät– juomateollisuuden prosessilaitteita

KULJETUS- JALOGISTIIKKA-PALVELUT

Kuljetus Reen Oy– kylmä- ja pakastekuljetukset– jakelukuljetukset

LABORATORIO-TUOTTEET

Berner OyLaboratoriomyynti– Oxoid mikrobiologiset elatusaineet,

diag.testit– Idexx Colilert ja Enterolert vesitutki-

muksiin– MLTEC elatusainekeitin– MLTEC maljanvalulaite– Salvis viljelykaapit– RUMED jäähtyvät viljelykaapit– Infors ravistelijat– Heidolph ravistelijat ja sekoittajat

Biohit Oyj– laboratoriopipetit ja kertakäyttötuotteet– EIA-lukulaitteet ja -pesurit

Dometic OyDometic Medical Systems– laboratoriojääkaapit ja pakastimet– syväpakastimet

Oriola Oy Prolab– mikrobiologiset valmismaljat ja

reagenssit– elintarvikkeiden testikitit– laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet

Orion Diagnostica Oy– Hygicult-testijärjestelmä mikrobiologisen

puhtauden seurantaan– DryCult-testi vesipohjaisten nesteiden

mikrobiologisen puhtauden seurantaan

Tamro MedLab Oy– laboratoriotarvikkeita, -kemikaaleja– pesuaineita ja mikrobiologisia

elatusaineita– laboratoriolaitteita näytteen käsittelyyn ja

säilytykseen sekä elintarvikeanalytiikkaan

Oy Teo-Pal Ab– elektroforeesilaitteet– kosteusanalysaattorit– analyysivaa’at– laboratoriovaa’at– lämpö- ja viljelykaapit– pH/johtokyky/lämpömittarit ja

-elektrodit– sentrifugit– ultraäänipesulaitteet– ravistelijat ja sekoittajat– polarimetrit ja refraktometrit– vedenpuhdistuslaitteet (laboratorio)– vesi- ja kuivahauteet– viskosimetrit

Thermo Electron Oy– mikrobiologiset pikamenetelmät

(3M Petrifilm)– laboratoriotarvikkeet, Finnpipetit ja kärjet– mikrolevylukijat – kylmäkuivurit – haihduttimet – sentrifugit

VWR International Oy– mikrobiologiset elatusaineet– mikrobiologiset ja ATP-perusteiset

järjestelmät hygienian seurantaan– laboratoriokemikaalit, -tarvikkeet ja

-laitteet

Ya-Kemia Oy / Sigma-aldrich Finland– laboratoriokemikaalit ja -tarvikkeet sekä

pienlaitteet

LIIMALAITTEETOy Gerpak International LTD– ITW DYNATEC kuuma- ja kylmäliima-

laitteet– edullinen ITW CHALLENGER-monimerkki

varaosa- ja huoltopalvelu

Liimalaite OyMELTON ja NORDSON– liimalaitteet, varaosat ja huollot

MAUSTEET, AROMIT,MUUT LISÄAINEET

Algol Chemicals Oy– aromit ja entsyymit– hapettumisen esto- ja

ph:n säätöaineet– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet– sitruunahappo ja sitraatit– makeuttamisaineet– kaakaot ja suklaat– vanilja ja vanilliini– mononatriumglutamaatti– juustonsulatesuolat– luonnonvärit– lesitiinit– kuidut

Bang & Bonsomer Oy– tärkkelykset ja niiden johdannaiset– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– hiivauutteet ja aromit– säilöntäaineet– muut elintarvikelisäaineet

Berner Oy– elintarvikeraaka-aineet ja -lisäaineet– aromit ja aromivahventeet– luontaiset elintarvikevärit, kasviuutteet– meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat

Oy Biofincon Ab– aromiaineet– emulgointi- ja stabilointiaineet– entsyymit– laktaasit– funktionaaliset raaka-aineet mm.

proteiinit ja lipidit– hiiva-autolysaatit ja -uutteet– antioksidantit– analyyttiset kitit ja reagenssit– suodatuksen apuaineet– muut lisä- ja apuaineet

Brenntag Nordic Oy– fosfaatit– kapseloidut tuotteet– hiivat ja entsyymit– kuidut, maissi- ja riisituotteet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– kuivatut sipulit– aktiivihiili– muut elintarvikeraaka- ja lisäaineet

Oy Celego Ab– aromit– värjäävät elintarvikkeet, luonnon

väriaineet ja synteettiset värit– muut lisäaineet

Oy DAT-SCHAUB Finland Ab– savunesteet– savuaromit– grilliaromit

DSM Nutritional Products– vitamiinit ja vitamiiniseokset– karotenoidit– PUFA– sitruunahappo ja sitraatit

Givaudan Finland– aromit

Hagson-Provitek Oy– savu- ja maustekalvot

Hunajainen SAM Oy– hunajaa elintarviketeollisuudelle

Hurme Yhtiöt Oy– laaja valikoima funktionaalisia lisäaineita


MP-Maustepalvelu Oy– mausteet ja mausteuutteet– aromit ja arominvahventeet– fosfaatit– sakeuttamisaineet– muut elintarvikelisäaineet ja seokset

Norfoods Oy– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet– stabilointiaineet– sokerikulöörit– lesitiinit– maitoja heraproteiinit– proteiinihydrolysaatit ja -peptidit– pintakiillokkeet– hedelmä- ja vihannespureet– muut elintarvikelisäaineet

Noviant OyCEKOL® CMC– paksuntamiseen– sakeuttamiseen– stabilointiin

Orat Oy– RAPS-mausteet– lihaproteiinit

Rake Trading Oy– aromit– elintarvikevärit– happamuudensäätöaineet– kuidut– makeutusaineet– maunvahventeet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– säilöntäaineet– tärkkelykset

Tekno-Food Ky KbDanisco – emulgointiaineet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– aromit ja entsyymit– Wisby hapatteet

Telko Oy– aromit– aspartaami– sakeutus- ja hyytelöimisaineet– hedelmäsoseet ja -tiivisteet– kuivatut hedelmät, vihannekset,

sienet ja yrtit– kuivatut munavalmisteet– kuidut– lesitiini

Tplus Oy– tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset– perunakuitu– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– aromiaineet– happamuudensäätöaineet– funktionaaliset maitoproteiinit– mauste- ja marinaadiseokset– mineraali- ja vitamiiniseokset– hera-, kerma- ja jogurttijauheet

Uniferm Oy– säilöntäaineet– antioksidantit– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– makeutusaineet– aromit ja värit– kuidut, ravinteet ja vitamiinit

Vesantti Oy– Wiberg-mausteseokset

R. Österlund Ky Kb– aromit ja konsentraatit– elintarvikevärit– emulgointi- ja sakeuttamisaineet– kaakaotuotteet– hedelmäjauheet ja -palat– vihannestuotteet– juomapohjat

MIKROBITURVA-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT

Oy Biocid Ltd– mikrobihallintajärjestelmät

PAKKAAMINEN

Auraprint Oy– tarrat, tuote-etiketit– painetut pienkartonkikotelot– tuote-esitteet ja muut painotuotteet

BEMIS – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit

elintarviketeollisuudelle

CCL LABEL OY– monikerrosetiketit– promootioetiketit– kutiste-etiketit (sleeverit)

CFS Nordic– pakkauskoneet ja lisälaitteet– pakkausmateriaalit

Oy DAT-SCHAUB Finland Ab– luonnonsuolet– keinosuolet– vakumi- ja kutistepussit– muovirasiat ja -vuoat– HD-pussit ja -kalvot

Green Can Oy– hylsypakkaukset– kartonkiastiat elintarviketeollisuudelle

Hagson-Provitek Oy– keino-, mauste- ja luonnonsuolet sekä

vakuumipakkaukset

Huhtamäki Oyj– PP, CPET, APET, PS rasiat ja kannet– PET pääll kartonkivuoat ja kannet– EPS-alustat, kalvot ja pussit– kuitupakkaukset ja munakennot

Orat Oy– makkarankuoret– juustoja lihapussit

Pa-Hu Oy– myynti- ja kuljetuspakkaukset

kartongista ja aaltopahvista– pakkaustarvikkeet– myyntipistemateriaalit

Pakkaus Öhman– pakkausmateriaalit ja tarvikkeet– pakkausjätteen käsittelylaitteet– jätesäiliöt ja säkit

SCA Packaging Finland Oy– aaltopahvipakkaukset– kuitupehmusteet ja -tyynyt

Sealed Air Oy– Cryovac -kutistepussit– Cryovac -pakkauskalvot– Cryovac -vakuumipakkauslaitteet

Tarratuote Oy– vaakatarrat– tuotetarrat– lavatarrat– ATK-tarrat

Telko Oy– erikoisteipit– painetut teipit– kiriste- ja käsikalvot– teräs- ja muovivanteet– kulmasuojat

Zymotec Oy– muoviset ja hygieeniset kuormalavat– muovirasiat, -laatikot ja -pakkaukset

RAAKA-AINEET

BakeMark Oy– margariinit ja rasvat– leivonnanparannusaineet ja

leivontaseokset– aromit– marmeladit, hillot, marja- ja

hedelmätäytteet

Maustetalo Condite OyLeipomo ja elintarvike-teollisuuden raaka-aineet– aromit ja mausteet– mantelit ja pähkinät– siemenet ja hiutaleet– rusinat ja hedelmät– suklaa- ja rasvakuorrutteet– hedelmä- ja marjatäytteet– margariinit– kananmunatuotteet– säilykkeet ym. ym.

Danisco Sweeteners OyErikoismakeuttajat ja rakenneraaka-aineetelintarvike- ja lääketeollisuudelle– fruktoosi– ksylitoli– laktitoli– Litesse-polydekstroosi

Oy DAT-SCHAUB Finland Ab– soijaisolantit– soijakonsentraatit– tärkkelykset– muut valmistus- ja lisäaineet

Laihian Mallas Oy– erikoismaltaat– tummat ja vaaleat mallasuutteet– pakkauspalvelu

LIHEL Oy– mausteet ja mausteseokset– valmistus- ja lisäaineet

Míldola Oy– kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt

MP-Maustepalvelu Oy– valmistus- ja lisäaineet liha- ja

ruokateollisuudelle– asiakaskohtaisesti räätälöidyt

seokset

Scanegg Suomi Oy– kananmunajalosteet

Osakeyhtiö SIX– suolaiset ja makeat maustamisseokset– aromit– marinadit– valmisruokaseokset– rakenne- ja sidontaseokset– funktionaaliset komponentit– puolivalmisteita jäätelöihin leivonnaisiin

ja makeisiin

S.O.Strömberg Ky– aromit ja tiivisteet– pakastekuivatut marjat– karamellisoidut tuotteet– jogurttijauheet– premixit– entsyymit

Valio OyTeollisuusmyynti– maidot, kermat ja muut maitotuotteet– juustot– maitoja herajauheet– marmeladit ja hillot– voi ja voiöljy

SUUNNITTELU, KEHITYS,KONSULTOINTI

Oy Foodfiles Ltd– kliininen tutkimus– elintarvikkeiden rekisteröinti– ravitsemusalan konsultointi

Ruoka & Laatu– räätälintyönä funktionaaliset

elintarvikkeet ja laatujärjestelmät

Satafood Kehittämisyhdistys ry– elintarvikealan kehityspalvelut– laaja-alaiset ympäristöteknologian

palvelut

SEFO-konsultointi– hygieniakoulutus ja -osaamistestaus

(myös arabia, englanti, kiina, ranska)– toimintajärjestelmät: koulutus ja -ohjaus– kalvosarjat: Elintarvikehygienia, Oma-

valvonta ja HACCP– kirjaset: Elintarvikehygienian perusteet,

myös ruotsiksi, englanniksi ja kiinaksi

Suunnittelutoimisto Timo Rahtola– prosessilaitteiden suunnittelu ja tekninen

kehitys– konsultointi hygienisyyden

parantamiseksi

TUHOELÄIN-TORJUNNAT

Anticimex Oy– AHA Hygieniaohjelma– hygieniakoulutus– tuhoeläintorjunnat– kosteuden hallinta

TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS

Laitosjalkine Oy– jalkineet elintarviketeollisuuteen ja labora-

torioihin

PPT Pölynpoistotekniikka Oy– pölynpoistolaitteita– keskussiivousjärjestelmiä

VAA’ATVaakakoskinen Oy– punnitus- ja annostelujärjestelmät– säiliövaaát– lattiavaaát– pöytävaaát

Ha

nk

inta

op

as

49

1) Vastaajan nimi, koulu-

tus, työtehtävä, työpaikka

sekä yrityksen henkilöstö-

määrä ja kotipaikka.

Hans Helminen, koneinsinööri,Tekniska Läroverket i Helsing-fors 1981. Käyntikortissani lu-kee Flavour Manager (vastaa eh-kä parhaiten markkinointipääl-likköä) Givaudan Finland. Toi-mipiste on Helsingissä, jossameitä on kaksi henkilöä. Olem-me osa Givaudan yhtymää, jollaon maailmanlaajuisesti noin 5 500 työntekijää ja joka on no-teerattu Sveitsin pörssissä. Gi-vaudan valmistaa aromeja (fla-vour) sekä tuoksutuotteita(fragrance). Olemme tämän alanjohtava yritys maailmalla.2) Mitä nykyinen työtehtä-

väsi sisältää?

Työnkuva on markkinoida Gi-vaudanin aromeja elintarvike-teollisuudelle tekemällä yhteis-työtä tuotekehityksen kanssa,nykyisin myös yritysten muidenosastojen kanssa kuten markki-noinnin. Vastaan Suomen sekäBaltian elintarviketeollisuudesta.Nykyisin minulle kuuluu myösRuotsin markkinoista juoma- jameijeriteollisuus.

Matkustan noin 70–80 päiväävuodessa, joista Suomessa 10–15päivää. Asiakkaita Givaudan Fin-landilla on monia, mutta todelli-sia partnership-asiakkaita on alle10. Näiden luona käyn, pidän jat-kuvasti yhteyttä, käynnistän pro-jekteja, saatan meidän ja asiak-kaan asiantuntijat yhteen.

Tällä alalle ei saavuta mitäännopeita tuloksia, ensinnäkin uu-tuustuotteiden kehittely voi kes-

tää useamman vuoden ja toi-saalta asiakkaan luottamuksensaavuttaminen voi kestää vieläpidempää.

Kaikilla yrityksillä on rajallisetvoimavarat, myös Givaudanilla,joten joudun taistelemaan ta-lomme sisällä asiakkaitteni pro-jektien hoidosta. Tällöin part-nership-asiakas on etusijalla. Kai-killa yrityksillä ei ole valittuja toi-mittajia, eivätkä ne näin välttä-mättä voi hyödyntää toimittajil-ta saatavaa palvelua. Itse uskonvahvasti yhteisen edun mahdol-lisuuksiin.3) Missä tehtävissä olet

työskennellyt aikaisemmin

työurasi aikana?

Edeltävä työnantaja oli amerik-kalainen Hercules Inc. Siellätyöskentelin 6 vuotta ja siirryinyritysostojen kautta nykyiseentyöhöni, jossa olen ollut 7 vuot-ta. Aikaisemmat työnantajaniovat olleet pieniä maahantuon-tiyrityksiä, lähinnä elintarvike-koneita tuovia yrityksiä.4) Millä tavalla olet mukana

Elintarviketieteiden Seuran

toiminnassa?

Kuulun aistinvaraisen tutkimuk-sen jaoston johtoryhmään.5) Mitä muita luottamustoi-

mia ja harrastuksia sinulla

on?

Kuulun Rake Trading Oy:n hal-litukseen. Viisihenkisen per-heen lisäksi harrastan paljon ur-heilua eri muodoissa, lenkkeilyä,hiihtoa, purjehdusta.6) Hyödyttääkö ETS:n toi-

minta työtäsi?

Teollisuuden aistinvaraisen tie-totaidon lisääminen helpottaa

minun työtäni samalla, kun separantaa teollisuuden mahdolli-suuksia toimia kovenevassa kil-pailutilanteessa. Koska maku onylivoimaisesti tärkein kriteeri,jolla kuluttaja valitsee toistami-seen tuotteen, on yrityksien li-sättävä aistinvaraista työtään oi-kean maun löytämiseksi. Pyrinlevittämään tätä viestiä myösETS:n kautta.7) Millä tavalla ETS:n

toimintaa voisi parantaa?

Seura on niin hyvä ja toimivakuin sen 1200 jäsentä itse ha-luavat, eli kaikkien pitää olla ak-tiivisia ja yrittää auttaa kukinomalla tavallaan. Yhteisen ta-voitteemme tulee olla elintarvi-keteollisuuden, alan koulutuk-sen ja tutkimuslaitoksien kehit-täminen Suomessa. Yksi tapa onkäyttää ETS:n kontaktiverkkoajakamalla tietoa sekä hakemallauusia kontakteja.8) Tämän lehden numeron

teemana on kansainvälinen

kauppa. Millä tavalla se ja

EU:n laajentuminen vaikut-

tavat yrityksenne toimin-

taan?

Givaudan Finlandin näkökul-masta seuraamme mielenkiin-nolla, miten Baltian talous jaelintarviketeollisuus muuttuvat,kun ne liittyvät EU:hun touko-kuun alussa. Kansainvälistyväkauppa tarkoittaa myös yri-tysostoja. Suuret yritysostot vai-kuttavat Suomen, Pohjoismai-den ja Baltian markkinoilla mah-dollisilla tuotannonsiirroilla, kos-ka yrityksillä on tarve suurentaayksiköiden kokoa. Emoyrityk-sessämme on ollut jo pitkään

oma organisaatio uusille EUalueille ja meillä on tarkoitus en-tisestään vahvistaa läsnäoloam-me näillä alueilla.9) Mitkä ovat mielestäsi

Suomen elintarvikealan

suurimmat vahvuudet ja

heikkoudet?

Vahvuus on tietysti korkealla tie-totaidolla ja menestyksekkäilläfunktionaalisilla tuotteilla. Toi-nen alue on raaka-aineiden puh-taus ja luonnonmukaisuus. Näi-den varaan meidän kannattaa ra-kentaa vientiä. Emme menestybulkkituotteilla, mutta erikois-osaaminen ja puhdas luonto voi-vat avata ovia. Suomi on ollut lä-hes suljettu markkina-alue, jotenteollisuus ei ole tottunut kilpai-luun, joka nyt EU:n myötä onkasvanut. Vastaavasti emme oleolleet vahvoja elintarvikeviejiä,joten yksiköt ovat pieniä.10) Missä päin maailmaa si-

jaitsevat yrityksenne kan-

nalta tällä hetkellä mielen-

kiintoisimmat markkinat?

Givaudan toimii globaalisti. No-peimmin kasvavat alueet ovatluonnollisesti Aasia sekä Itä-Eu-rooppa. Lähi-itä elää mielenkiin-toista aikaa ja tuntuu, että elin-tarviketeollisuus kehittyy siellänopeasti. Vaikka Etelä-Amerikkaon taloudellisessa ahdingossa,niin olemme pystyneet kasvat-tamaan myyntiämme sielläkin.

Hans HelminenGivaudan FinlandTällä palstalla esittelemme Elintarviketieteiden Seuran jäseniä. Tällä kertaaon esittelyvuorossa koneinsinööri Hans Helminen Givaudan Finlandista.

jäse

net e

sittelyssä

Ilmestyy 19.4.2004 teemanaTeollisuusrakentaminen & tietotekniikkaVaraa ilmoitustilasi 16.3. mennessä:

Infoteam Oy, puh. (09) 441 133.

KehittyväELINTARVIKE

Seuraava ATJ:n vuosikokous 8.3. Espoossa

ETS:n Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) vuosikokous pidetään 8.3.2004 klo 18 VTT Biotekniikan seminaarisalissa,

Tietotie 2, Otaniemi, EspooIlmoittautumiset

3.3. mennessä: [email protected]

1. Yrityksen nimi, kotipaik-

ka, toimiala ja henkilöstö-

määrä.

Oy BIOCID Ltd on vuonna 2001perustettu Life Science -alan yri-tys, joka sijaitsee bioteknologi-aan ja elintarviketieteisiin eri-koistuneella Viikin kampuksella,Helsinki Business and ScienceParkissa. Yrityksen toimialanaon elintarviketeollisuuden tuo-tantotalouden optimointi sekälaadun- ja tuotemerkkien tur-vaaminen. Yrityksessämme toi-mii vakituisesti tänään 5 henkeä,ja verkostossamme kymmeniäeri alojen osaajia.2. Mitä yrityksenne tuottaa

ja kenelle?

BIOCID toimittaa uusimpaanteknologiaan perustuvia mikro-bihallintajärjestelmiä ja mikrobi-turvaratkaisuja sekä niihin liitty-viä palveluita niin liha-, meijeri-,kala- ja vihannesteollisuudellekuin panimoille ja leipomoille.Esimerkiksi toteutimme yhdessäUotilan Leipomon kanssa Poh-joismaiden hygieenisimmän lei-pien viipalointi- ja pakkaustilan.Kehittämämme Mikrobiturva -järjestelmän ansiosta Uotilan pe-rinteikkäällä peruna- ja ruislim-pulla on nykyisin 12 päivänmyyntiaika, ilman lisä- tai säilön-täaineita.

Suuri osa pilaantumisherkistäelintarvikkeista valmistetaan yhäilman korkean hygienian aluei-

ta. Tulevaisuudessa se tuskin onenää mahdollista. Tähän uusiteknologia tuo myös taloudelli-sesti järkevän ratkaisun: uudenteknologian ansiosta säilyvyysai-koja saadaan pidemmiksi, tuo-tantosarjoja kustannustehok-kaammiksi ja tuotteen tasainenlaatu voidaan varmistaa.

Elintarviketeollisuudesta löy-tyy myös korkean hygienianalueilta lukuisia kohteita, joidenmikrobeista johtuvia ongelmiaei ole perinteisin menetelminpystytty hoitamaan kustannus-tehokkaasti. Aina ei riitä, että ti-lat ja tuotantovälineet desinfioi-daan työpäivän päätteeksi. Ilmaon pidettävä puhtaana ja tilojenja laitteiden pinnat ovat monis-sa tilanteissa syytä pitää mikro-bivapaana jatkuvasti tuotannonollessa käynnissä.3. Kuinka iso osa liikevaih-

dostanne tulee elintarvike-

alalta ja viennistä?

Vuonna 2004 10%, vuonna2007 yli 50%.4. Miten EU:n laajentumi-

nen ja elintarvikekaupan

kansainvälistyminen vai-

kuttavat toimintaanne?

Kansainvälisen kilpailun kiris-tyessä meidän on yhdistettävävoimavaramme ja siirryttäväreaktiivisesta käyttäytymisestäuusien ratkaisujen kokeilemi-seen ja muutoksien käynnistä-miseen. Haluamme olla mukana

osaltamme edesauttamas-sa suomalaisen elintarvi-keteollisuuden hyväämainetta ja halua viedäkorkealaatuisia elintarvik-keita naapurimaihin. Uusitilanne antaa meille elin-tarvikealalla toimiville yri-tyksille mahdollisuuden, jotaemme voi olla käyttämättä.5. Mitkä ovat Suomen elin-

tarvikealan vahvuudet ja

heikkoudet?

Suomalaisuus ei yksin riitä, vaanvalmistamiemme tuotteiden yh-tenäisen terveellisyys- ja puh-tausimagon lisäksi elintarvik-keittemme on oltava kansainvä-lisesti kilpailukykyisiä. Heikkou-tena voidaan pitää pieniä val-mistussarjoja. Juuri tämän ns.heikkouden pyrimme kääntä-mään vahvuudeksi, kun pys-tymme pidentämään tuotteensäilyvyyttä ilman lisä- ja säilöntä-aineita ja näin edesauttamaanelintarvikkeen vientiä.6. Missä päin maailmaa si-

jaitsevat yrityksenne kan-

nalta tällä hetkellä mielen-

kiintoisimmat markkinat?

Siellä, missä kuluttajat vaativatelintarvikkeiltaan korkeaa laa-tua, lisä- ja säilöntäaineetto-muutta ja maat, joissa elintarvi-keteollisuus on pidempien, var-mojen myyntipäivävaatimustenedessä. Olemme aloittaneetmyynnin ja markkinoinnin Poh-

joismaista. Tavoitteenamme onlaajentaa toimintaamme Poh-joismaissa toimivien suuryrityk-sien kautta myös muualle Eu-rooppaan.7. Miksi yrityksenne on

ETS:n kannattajajäsen?

Elintarviketieteiden seuran hal-lituksen tekemän päätöksen pe-rusteella saimme mahdollisuu-den olla mukana uutena innova-tiivisena yrityksenä vaikutta-massa yhteisen terveellisen japuhtaan kansainvälisen imagonkehittämisessä. Mielestämme ontärkeää, että koko suomalainenelintarvikeala toimii yhdessä.Tässä tehtävässä ETS on oivakoordinaattori.8. Oletteko mukana ETS:n

toiminnassa myös henkilö-

kohtaisesti?

En vielä, mutta toivon, että semahdollisuus tulisi.


Oy BIOCID LtdElintarviketieteiden Seuralla on tällä hetkellä 25 kannattajajäsentä.Tällä kertaa esittelyvuorossa on seuran uusin kannattajajäsen Oy BIOCID Ltd, jonka esittelee yhtiön toimitusjohtaja, insinööri Peter Christiansen. Hänen erikoisosaamistaan ovat kansainvälisen elintarvikealan tuntemus ja uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinointi.

ka

nn

att

aja

jäse

net

esi

ttely

ssä

Seuran vuosikokous16.3. Huoltovarmuus-keskuksessaETS:n vuosikokous pidetään tiis-taina 16.3. klo 17 alkaen. Paik-kana on Huoltovarmuuskeskus(Pohjoinen Makasiinikatu 7A, Hel-sinki). Kokouskutsu ilmoittautumisohjei-neen postitetaan helmikuun jä-senkirjeessä. Ilmoittautumisetsihteerille (sähköposti [email protected] tai faksi (09) 16052203) viimeistään tiistaina 9.3.

Aika: Keskiviikko 24.3.2004 klo 17.00Paikka: Helsingin yliopiston Viikin Elin-tarviketeknologian laitoksen EE-talonWalter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2.

Tervetuloa!Ilmoittautumiset ja tiedustelut sihteeriMaarit Mäelle 17.3.2004 mennessä osoit-teeseen [email protected], puh. (03)4188 3203.

Teematilaisuus liha- ja kalatuotteiden säilyvyydestäKokouksen yhteydessä pidetään teemati-laisuus, jossa on mm. esitelmä aiheestaYhteiset suositukset liha- ja kalatuotteidensäilyvyysmerkinnöistä. Päivittäistavarakaup-pa ry:n, Elintarviketeollisuusliiton ja Suo-men kalakauppiasliiton yhteisistä suosi-tuksista kertoo Päivittäistavarakauppary:n asiamies Ilkka Nieminen.

Elintarvikehygienian jaoston vuosikokous


ETS-palsta 1/2004Suvi Ryynänen

ETS:n kannattajajäsenet

Amcor Flexibles Finland Oy Atria Oyj

Oy BIOCID LtdOy Biofincon Ab

Chemec OyElintarviketeollisuusliitto ry

Fazer Leipomot Oy, OululainenFelix Abba Oy AbGivaudan FinlandHK Ruokatalo Oy

If Vahinkovakuutus OyKauppamyllyjen yhdistys

RuokaKesko OyLännen Tehtaat Oyj Apetit

Maustaja OyOrdior Oy

Polttimo Yhtiöt OyRavintoraisio Oy

Roche OyKy R. Österlund KbSinebrychoff Oy Ab

Osakeyhtiö SixTplus Oy

Vaasan & Vaasan OyValio Oy

Elintarviketieteiden Seuranyhteystiedot

ETS:n hallitusDI Matti Kalervo, puheenjohtajaRuokakesko Oy, TuotetutkimusSatamakatu 3, 00016 KESKOPuh. 010 532 2536/050 3064081Faksi (09) 170 [email protected]

ToimihenkilötETT Suvi Ryynänen, sihteeriMaa- ja metsätalousministeriöMaatalousosasto, Tutkimus- ja neuvontayksikköPL 30 (Malminkatu 16)00023 VALTIONEUVOSTOPuh. 050 331 2972/(09) 160 52385Faksi (09) 160 [email protected]

ETM Satu Pekkarinen, taloudenhoitajaSosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskusPL 210 (Säästöpankinranta 2 A),00531 HelsinkiPuh. (09) 3967 2761/040 562 2596Faksi (09) 3967 [email protected]

Aistinvaraisen tutkimuksenjaoston (ATJ) johtoryhmäPsM Mika Vanne, puheenjohtajaWinesense OyKorpikallio 15a, 02300 EspooPuh. (09) 256 0190/ 050 542 [email protected]

Elintarvikeanalytiikan jaoston(EAJ) johtoryhmäETT Velimatti Ollilainen, puheenjohtajaSoveltavan kemianja mikrobiologian laitosElintarvikekemia, PL 27, D-talo00014 HELSINGIN YLIOPISTOPuh. (09) 191 58227/0400 157 600Faksi (09) 191 [email protected]

Elintarvikehygienian jaoston(EHJ) johtoryhmäMMM Eeva-Liisa Lehto, puheenjohtajaFoodwest Oy, Tampereen toimistoPL 97 (Nalkalankatu 12 F), 33101 TamperePuh. (03) 250 3236/040 825 5056Faksi (03) 250 [email protected]

Prosessiteknisen jaoston(PTJ) johtoryhmäDI Marko Outinen, puheenjohtajaValio OyPL 30, 00039 VALIOPuh. 010 381 3236Faksi 010 381 [email protected]

Turun elintarviketutkijainseuran (TETS) hallitusLuK Eija Isokangas, puheenjohtajaOy Marli AbPL 411, 20101 TurkuPuh. (02) 332 6777/040 738 6777Faksi (02) 332 [email protected]

Sihteeri vaihtuuAloitin hallituksen jäsenenä 1997ja vuodesta 1999 olen hoitanutseuran sihteerin tehtäviä. Nyt onaika jättää tehtävät seuraajalleni.Lämpimät kiitokset kaikille seu-ran jäsenille mukavasta ja mie-lenkiintoisesta näköalapaikastaja antoisasta yhteistyöstä kans-sanne!Sihteerin tehtävät vaihtuvatvähän liukuvasti, mutta viimeis-tään 1.4. alkaen sihteeriksi tuleeylitarkastaja, ETT Pia Kontula.

ETS:n sihteerin matkapuhelinnu-mero siirtyy hänelle, eli siitä saajatkossakin kiinni ETS:n asioistatietävän henkilön. Pian yhteystie-dot ovat:ETT Pia KontulaMaa- ja metsätalousministeriöMaatalousosasto, InterventioyksikköPL 30, 00023 VALTIONEUVOSTOpuh. 050 331 2972 tai (09) 160 54223faksi (09) 160 [email protected]

Haluatko tulla mukaan Elintar-viketieteiden Seuran (ETS) toi-mintaan ja tutustua uusiin elin-tarvikealan ammattilaisiin? ETS:nnykyinen taloudenhoitaja SatuPekkarinen on jättämässä tehtä-vän viiden vuoden jälkeen. Seuraetsii hänelle työn jatkajaa. Osa-aikaiseen ja palkkiopohjaiseentehtävään kuuluvat mm. seuraa-vat työt:* Seuran jäsenmaksujen sekä Ke-

hittyvä Elintarvike -lehden il-moitusten ja lehtitilausten las-kutus

* Yhteydenpito tilitoimistoon jatilintarkastajiin

* Pankki-, vero- ja vakuutusasioi-den hoitaminen

* Talousasioiden esittely seurankokouksissa

* Seuran ja lehden juoksevien ta-lousasioiden hoito yhteistyössäpuheenjohtajan, sihteerin, leh-

den toimituksen sekä seuran jaostojen kanssa

Kirjanpitotoimisto ja KehittyväElintarvike -lehden toimitus sijait-sevat Helsingissä, joten tehtäväsopii parhaiten pääkaupunkiseu-dulla asuvalle. Aikaa tehtävän hoi-toon kuluu yhteensä keskimäärin2–3 päivää kuukaudessa. Tehtä-vän hoitaminen edellyttää, että si-nulla on käytössäsi puhelin, faksisekä tietokone ja verkkoyhteys jaolet tavoitettavissa päivisin. Teh-tävä sopii esimerkiksi jatko-opis-kelijalle lisäansioksi. Kuukausi-palkkio on noin 200 euroa.

Jos olet kiinnostunut tai haluatlisätietoja tehtävästä, ota yhteyt-tä taloudenhoitaja Satu Pekkari-seen ([email protected] taipuh. 040 562 2596). Tehtävä pi-täisi ottaa vastaan viimeistäänkesäkuussa.

Sinustako ETS:n taloudenhoitaja?

PTJ:n mallasretkija vuosikokous

LahdessaETS:n Prosessitekninen jaosto (PTJ)järjestää maaliskuussa retken, jonkaaikana on erinomainen tilaisuus tutus-tua mallastukseen ja oluen valmistuk-seen. Vierailemme Polttimo YhtiötOy:ssä ja Hartwall Oy:n uudessa pani-mossa. Hartwallilla pidetään myösPTJ:n vuosikokous.

Päivä: torstai 11.3.2004Päivän ohjelma ja aikataulu

klo 10.00 Bussi lähtee HelsingistäRautatientorin tilausajolaiturista(Mikonkadulla Fenniaa vastapäätä)

klo 11.30 Polttimo Yhtiöt Oy, Lahti* Kahvi* Alustus, tutkimuspäällikkö

Pekka Reinikainen* Tutustuminen LT-tutkimuskeskus

Oy:n laboratorioon ja Viking MaltOy:n mallastamoon

klo 14.00 Hartwall Oy, Lahti* Yritysesittely, tutkimuspäällikkö

Jukka Kronlöf* Tehdaskierros* PTJ:n vuosikokous* Iltapalaklo 18.30 bussi lähtee Helsinkiin

Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi il-moittautunutta. Ilmoittauduthan 4.3.mennessä PTJ:n sihteerille Tessa Kuu-valle [email protected] tai puh: 0503406575. Retken hinta on 15 euroa,joka maksetaan ETS:n tilille Sampo800013-1553666 viimeistään 4.3.Muista maksaessasi laittaa tiedoksioma nimesi ja ”PTJ mallasretki”.

Samaan aikaan pakkaus- ja materiaalin-käsittelyalan PacTec-messut HelsinginMessukeskuksessa 12.-15.10.2004.

Lisätietoja: näyttelykoordinaattori Leena Aarniala

(09) 1509 219, [email protected]

www.finnexpo.fi/elko

ELKO 2004 -messut on elintarviketeollisuuden tuotanto-

tekniikan merkkitapahtuma, johon alan ammattilaiset

tulevat päivittämään tietojaan. Elkossa esiteltävät

innovaatiot herättävät Pohjoismaiden lisäksi kiinnos-

tusta myös Baltian ja Pietarin markkinoilla.

Samaan aikaan järjestettävät, toisiaan täydentävät

Elko- ja PacTec -messut poikivat hyödyntämisen arvoisia

lisäkontakteja yrityksellesi. Rakenna kumppanuutta

Elkossa.

| Elintarvike- ja juomateollisuuden koneet ja prosessilaitteet

| Elintarviketeollisuuden pakkaukset ja pakkauskoneet

| Raaka-aineet ja lisäaineet

| Laaduntarkkailu/Analyysi- ja laboratoriolaitteet

| Teollisuussiivous ja työvaatteet

| Varastointi ja kuljetus

| Alan järjestöt, koulutus ja julkaisut

| Muut elintarviketeollisuudelle tarkoitetut tuotteet ja palvelut

Mediayhteistyössä:

RAKENNAKUMPPANUUTTAELKOSSA

Elintarviketeollisuuden tuotantotekniikka Food Processing Technology

12.-15.10.2004Helsingin Messukeskus Helsinki Fair Centre

lataa lehti tästä

Documents