Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin

välikatsausPanu Lehtovuori

Tampere School of ArchitectureKestävä aluesuunnittelu 27.9.2016

Taustaa

• WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoinen ja Suomeen sovellettu kaupunki-rakenteen resurssitehokkuuden malli. Tutkimuksen fokukset:

– Maankäyttö– Liikenne– Ympäristöterveys– Kaupunkirakentamisen prosessi ja päätöksenteko

• Rahoitus Valtioneuvostolta vuosille 2015 ja 2016• Lähtökohta: runsaasta keskustelusta huolimatta sekä resurssin että

resurssitehokkuuden käsitteet ovat puutteellisesti määriteltyjä– Mittaamisen ongelmat– Päätöksenteon ongelmat

Miksi hanke on ajankohtainen?

• Kaupunkialueet globaalisti sekä ekologisen että sosio-kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tuottajia

• Kansallinen keskustelu kaupunkipolitiikasta• MRL:n ja liikennehankkeiden laskentaperusteiden uudistaminen• Valtioneuvoston tietotarpeen kuvauksesta:

– ”päätöksenteon tueksi tarvitaan parempia arviointimenetelmiä sekä tietoa yhdyskuntarakenteen alueellisesti tasapainoisesta kehittymisestä ja siihen liittyvästä liikennejärjestelmästä”.

• www.tut.fi/whole

Resurssit

• Kaupunkien rakentaminen ja ylläpito kuluttaa aina resursseja, mutta myös tuottaa niitä

• Resurssien tuotanto kaupungeissa on tärkeä mutta tällä hetkellä huonosti ymmärretty tiedon ja toiminnan alue

• Resurssitehokkuuteen (ekotehokkuuteen) liittyy se, miten pystymme irrottamaan (decoupling) taloudellisen kasvun ja elämän laadun parantamisen resurssien kulutuksesta, tekemään vähemmällä enemmän

• Lisäksi tärkeätä oivaltaa se, että monet kaupunkien resurssit eivät ole käytössä kuluvia

– Esimerkikis tieto, sosiaaliset verkostot ja vilkas katuelämä ovat yhteisesti tuotettuja resursseja (urban commons, knowledge commons), jotka jopa lisääntyvät käytössä

Resurssit

• Kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden hahmottaminen vaatii sekä panosten että tuotosten laajaa määrittelyä

• Mitä kaikkea lasketaan resursseiksi?• Lähtökohtana luonnonvarat ja maapallo

elinympäristönä: metallit, mineraalit, polttoaineet, vesi, ilma, maa, puusto, maaperä sekä biodiversiteetti

– Elottomat– Elolliset– Ympäristölliset à ekosysteemipalvelut– Uusiutuvat / uusiutumattomat

Resurssit

• Resurssit on syytä käsittää laajemmin (esim. Berg 2004):– fyysiset resurssit: ilma, vesi, maaperä– taloudelliset resurssit: pääoma, vuokratulot– biologiset resurssit: lajit, biotyypit, ekosysteemit, maisemat– organisationaaliset resurssit: palvelut, infrastruktuuri, suunnitelmat, lait– sosiaaliset resurssit: sosiaaliset suhteet, yhteisön aktiivisuus, terveys– esteettiset resurssit: ympäristön aistittavat ominaisuudet– kulttuurilliset resurssit: perinteet, historian siirtyminen sukupolvien välillä, taide

• Tyypittelyn voi tiivistää muotoon:– Luonnonresurssit – toiminnan lähtökohta– Tekniset resurssit – kyky ottaa luonnonvaroja ihmisen käyttöön (kestävästi)– Sosiaaliset resurssit – yhteisön tai yhteiskunnan koossa pitävä ’liima’

Resurssitehokkuus

• Määrittelyn näennäinen helppous: ”tuotetaan enemmän vähemmäll䔕 Tämä tekninen määrittely on liian kapea puhuttaessa kaupungeista ja

yhteiskunnasta. Eri näkökulmia:– ”Maapallon rajoitettujen resurssien käyttöä kestävällä tavalla samalla minimoiden

vaikutukset ympäristöön” (EU) à ympäristö– ”Saadaan tuotettua enemmän taloudellista arvoa samalla määrällä resursseja tai

ympäristövaikutuksia” (Dynamix) à talous– ”…taloudellinen kehitys ja ihmisten hyvinvointi voivat edetä vähemmällä

resurssien käytöllä tai ympäristövaikutuksilla” (Bio Intelligence) à hyvinvointi– ”…1) globaalien resurssien turvallinen ja oikeudenmukainen käyttö, 2) kestävä

yhteiskunta, ja 3) muuttunut talousjärjestelmä” (O’Brien & al) à yhteiskunta

Liikennesuunnittelusta kestävän liikkumisen suunnitteluun

Lähde: Marshall 2001Banisterin 2008 mukaan

Muutostarpeita WHOLEn osa-alueilla

• Maankäyttö ja sen suunnittelu– Sekoittunut rakenne– Kokonaisvaltainen ja strateginen ote

• Urbaani liikenne ja liikennehankkeiden arviointi– Liikenne palveluna – Yhteydet kaupunkirakenteen kehittämiseen kokonaisuutena

• Ympäristöterveys holistisena tarkastelukehyksenä– Integroitu terveysvaikutusten arviointi– Liikenne- ja terveysmallien yhdistäminen

Muutostarpeita – agendaa, nostoja

SektoroituminenOmat resurssit

YhteiskehittäminenJaetut resurssit

Katu liikenneväylänä Katu oleskelutilana

Liikkuvuus Saavutettavuus

Asukas ”kohteena” Asukas aktiivisena toimijana

Julkinen kulutus Uusi taloudellinen perusta

Yksittäinen liikenne- tai suunnitteluhanke

Kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen

Kaupunkirakenne

Yhdyskuntarakenteen tarkastelutasoja

(Kanninen et al. 2011)

Noodit ja yhteydet Netzstadt-mallissa (Oswalt & Baccini)

Kaupunkirakenne: kansainvälisiä esimerkkejä• Freiburgin kaupungin pitkäaikainen suunnittelujohtaja Wulf Daseking on

antanut kestävälle kaupunkirakentamiselle seuraavat suuntaviitat (Gottdiener et al. 2015):

– Compact ”city of short paths” – Meticulous integration of urban structure (land-uses) and public transport system– Typological and morphological variation of built structure that supports social mix – Integration of workplaces, public spaces and private services– Preservation of valuable natural areas and an identifiable park network

• UN-Habitat on listannut kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteita, jotka koskevat lähinnä kaupunginosan (neighbourhood) skaalaa:

– Tavoitteena ”compact, integrated, connected”– Korkeat tehokkuudet – ainakin 15 000 as / km²– Sekoittunut rakenne, sosiaalinen sekoittaminen

• Hollannissa 1990-luvulta 2000-luvun alkuun toteutettu valtakunnallinen VINEX-toimintaohjelma on hyvä esimerkki yhdyskuntarakenteen parantamisessa maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja ja elinkeinoja yhteen sovittamalla.

– Laaja asuntotuotanto erityisesti keskisuuria kaupunkeja täydentävällä tavalla– Työmatkojen lyhentäminen– Raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen systemaattinen kehittäminen– Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen– Yritysten ja palveluiden sijainninohjaus– Kaupunkirakenteeseen liittyvä ympäristöpolitiikka

• Uusi rakentaminen sijoittui julkisen raideliikenteen piiriin, niin että ihmisten työ- ja asiointimatkat lyhenevät; keskisuuret kaupungit saavat uutta verta.

• VINEXin osana oli esimerkillinen yritysten, kauppojen ja julkisten palveluiden sijoittumista ohjaava ABC-jako, joka pakotti paljon käytetyt tilat raideliikenteen piiriin ja keskustoihin.

Kestävän liikkumisen arviointitapoja

• Liikennejärjestelmän arvioinnin onnistumista varten on tärkeää, että eri tekijöitä on mahdollista mitata

• Esimerkkejä kaupunkiympäristön mittareista ovat esimerkiksi EcoMobility SHIFT ja Urban Mobility Index 2.0

• Näiden mittareiden pääpaino on kestävässä liikkumisessa.

EcoMobility SHIFTin kriteeristö

Jatkotutkimuksen tarpeita – liikenne

• Visiot ja strategiat eivät ohjaa kovin hyvin. Miten ylemmän tason tavoitteet saadaan paremmin ohjaamaan hankevalmisteluja?

• Kaupunkiseuduilla liikennehankkeet ovat myös kaupunkikehityshankkeita, mutta silti arviointi tehdään liikennetaloudellisin perustein à miten tehtäisiin laajempia kaupunkitaloudellisia arviointeja?

• Miten muut kuin liikennetaloudelliset tekijät saadaan mukaan hankearviointeihin esimerkiksi monikriteerianalyysin avulla?

• Miten valtion rahoitus vaikuttaa hankearviointeihin? • Kullakin kaupunkiseudulla on oma liikennemallinsa. Mitkä ovat parhaat

käytännöt, joita kannattaisi käyttää kaikissa malleissa? Miten ottaa huomioon kävely ja pyöräily?

Alustava sovellus liikenteeseenHeikki Liimatainen, Riku Viri / TTY

Yhteenveto – tulossa seuraavaksi

• WHOLE-hankkeessa luodaan kaupunkikehittämisen päätöksentekoa tukeva toimintamalli sekä uusi liikennehankkeiden arviointimalli jossa mukana ympäristöterveys

• Nämä molemmat ottavat huomioon resurssit laajana käsitteenä sekä vastaavat omalta osaltaan toiminta-ympäristön muutoksiin ja suunnittelun ja hallinnan muutostarpeeseen

• www.tut.fi/whole