lähde kalaan uusi pilkki - vapaa-ajankalastaja€¦ · tärkeimmät verkolla pyydettävät...

2
VERKKO- KALASTUS SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö [email protected] www.vapaa-ajankalastaja.fi Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista. Lähde Kalaan Lähde Kalaan Siialle on tärkeää oikea solmuväli ja ohut langanpaksuus. Esi- merkiksi merialueen vaellussiian ja sisävesien planktonsiian pyynnissä sopiva solmuväli on yleensä 50–60 mm. Karisiian pyyntiin merellä ja sisävesien tuppisiialle käytetään 30–40 mm solmuvälisiä verkkoja. Kookkaille siioille voi harvojen verkko- jen langan paksuus olla 0.17 mm ja pikkusiioille vain 0.12 mm. Kesällä tulisi ohutlankaisia ja tiheitä siikaverkkoja pitää kuha- tai taimenvesillä vain syvänteissä. Kuha soveltuu kesällä verkkopyyntiin huonosti, koska se liikkuu usein pintakerroksessa ja on siten paljon laajemmalla alueella kuin talvella. Lisäksi lämpimässä vedessä kuha kuo- lee herkästi verkkoon ja pilaantuu nopeasti. Talvella kuha oleskelee järvien syvännealueella 10–20 metrin syvyydellä. Meressä kuha yleensä hakeutuu aiemmin jäätyvälle saaristo- tai lahtialueelle, jossa vesi on lämpimämpää kuin avoimella ulapalla. Talvella kuhakantojen kannalta tuottavamman saaliin saa 55–70 mm solmuvälisillä 0.17.–0.20 mm vahvuisilla rii- muverkoilla. Koe verkko usein Verkkopyynti vaikuttaa saaliin laatuun kielteisemmin kuin ka- tiska- tai vapakalastus. Verkot on koettava niin usein, että kala ei ehdi kuolla. Sopiva koentaväli riippuu mm. lämpötilasta, vuo- den ajasta ja kalalajista. Verkkokalat on tärkeää tainnuttaa, ve- restää, perata ja jäähdyttää mahdollisimman pian. Kesähelteellä esimerkiksi verkkomuikut olisi jäähdytettävä jo järvellä. 45 mm:n verkolla pyydettyjen taimenten ja kuhien keskimääräiset saaliskoot sekä tavoiteltava alin pyyntikoko. Muista säännökset ja luvat Verkkokalastaja tarvitsee aina vesialueen omistajan luvan, lukuunottamatta meressä olevaa yleisvettä. Lisäksi 18–64 -vuotiaiden verkkokalastajien tulee maksaa kalastuksenhoito- maksu. Alamittamääräysten lisäksi kalastuslainsäädännössä on sel- viä ajallisia rajoituksia vesialueilla, joilla tavataan rauhoitettuja lohikaloja. Lisäksi kalastusalueella tai osakaskunnalla saattaa olla määräyksiä rauhoitusalueista tai verkkojen solmuvälistä. Merkitse verkot selvästi, esimerkiksi lippumerkein, muuallakin kuin yleisen kulkuväylän läheisyydessä.

Upload: others

Post on 24-Jul-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Lähde Kalaan uusi pilkki - vapaa-ajankalastaja€¦ · Tärkeimmät verkolla pyydettävät kalalajit ovat siika ja muikku, joiden saalisosuudesta yli 90 prosenttia saadaan verkoilla

VERKKO-KALASTUS

S U O M E N VA PA A - A J A N K A L A S TA J I E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö[email protected]

www.vapaa-ajankalastaja.fi

Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lähde

KalaanLähd

eKala

anSiialle on tärkeää oikea solmuväli ja ohut langanpaksuus. Esi-merkiksi merialueen vaellussiian ja sisävesien planktonsiianpyynnissä sopiva solmuväli on yleensä 50–60 mm. Karisiianpyyntiin merellä ja sisävesien tuppisiialle käytetään 30–40 mmsolmuvälisiä verkkoja. Kookkaille siioille voi harvojen verkko-jen langan paksuus olla 0.17 mm ja pikkusiioille vain 0.12 mm.Kesällä tulisi ohutlankaisia ja tiheitä siikaverkkoja pitää kuha-tai taimenvesillä vain syvänteissä.

Kuha soveltuu kesällä verkkopyyntiin huonosti, koska se liikkuu usein pintakerroksessa ja on siten paljon laajemmallaalueella kuin talvella. Lisäksi lämpimässä vedessä kuha kuo-lee herkästi verkkoon ja pilaantuu nopeasti. Talvella kuha oleskelee järvien syvännealueella 10–20 metrin syvyydellä.Meressä kuha yleensä hakeutuu aiemmin jäätyvälle saaristo-tai lahtialueelle, jossa vesi on lämpimämpää kuin avoimellaulapalla. Talvella kuhakantojen kannalta tuottavamman saaliinsaa 55–70 mm solmuvälisillä 0.17.–0.20 mm vahvuisilla rii-muverkoilla.

Koe verkko useinVerkkopyynti vaikuttaa saaliin laatuun kielteisemmin kuin ka-tiska- tai vapakalastus. Verkot on koettava niin usein, että kalaei ehdi kuolla. Sopiva koentaväli riippuu mm. lämpötilasta, vuo-den ajasta ja kalalajista. Verkkokalat on tärkeää tainnuttaa, ve-restää, perata ja jäähdyttää mahdollisimman pian. Kesä hel teelläesimerkiksi verkkomuikut olisi jäähdytettävä jo järvellä.

45 mm:n verkolla pyydettyjen taimenten ja kuhien keskimääräiset saaliskoot sekätavoiteltava alin pyyntikoko.

Muista säännökset ja luvatVerkkokalastaja tarvitsee aina vesialueen omistajan luvan, lukuunottamatta meressä olevaa yleisvettä. Lisäksi 18–64 -vuotiaiden verkkokalastajien tulee maksaa kalastuksenhoito-maksu.

Alamittamääräysten lisäksi kalastuslainsäädännössä on sel-viä ajallisia rajoituksia vesialueilla, joilla tavataan rauhoitettujalohikaloja. Lisäksi kalastusalueella tai osakaskunnalla saattaaolla määräyksiä rauhoitusalueista tai verkkojen solmuvälistä.

Merkitse verkot selvästi, esimerkiksi lippumerkein, muuallakinkuin yleisen kulkuväylän läheisyydessä.

Page 2: Lähde Kalaan uusi pilkki - vapaa-ajankalastaja€¦ · Tärkeimmät verkolla pyydettävät kalalajit ovat siika ja muikku, joiden saalisosuudesta yli 90 prosenttia saadaan verkoilla

Verkkokalastus

Suomalaisessa vapaa-ajankalastuksessa verkkokalastus onerittäin suosittu harrastusmuoto. Yli kolmannes vapaa-ajanka-lastajista kalastaa verkoilla. Heidän kokonaissaaliistaan verk-kokalastuksen osuus on lähes puolet.

Tärkeimmät verkolla pyydettävät kalalajit ovat siika ja muikku,joiden saalisosuudesta yli 90 prosenttia saadaan verkoilla.Muita tärkeitä verkkokalastajan saalislajeja ovat lahna, madeja kuha.

Laijikohtaiset pyydykset

Verkkokalastuksessa jokainen vesistö ja vuodenaika tarjoaaharrastajalle erilaisia haasteita. Uusille vesille suuntaavan taialoittelevan verkkokalastajan kannattaa tutustua pyyntivedenkalastoon ja ominaisuuksiin ennen pyydysten hankintaa taipyynnin aloittamista. Esimerkiksi muikku on verkkokalastajalletyypillinen kesä- tai syyssaalis ja kuha talvisaalis. Parhaaseentulokseen pääsee suuntaamalla verkkokalastus tiettyyn lajiin.Verkko ei valikoi saalislajeja, vaan verkkokalastajan taidoistariippuu muiden lajien ja etenkin alamittaisten kalojen määrä.

Useimmilla kalalajeilla ohutlankainen verkko on pyytävämpikuin vahvalankainen. Tämä korostuu etenkin siian ja kuhankalastuksessa sekä talvikalastuksessa. Harva ja vahvalankai-nen verkkokin saalistaa hyvin, jos se on riimutettu.

Hyvä muikkuverkko poikkeaa pauloitukseltaan harvoista ver-koista. Muikkuverkossa silmä pitäisi olla pauloitettu harvojaverkkoja avoimemmaksi ja yläpaula tavanomaisia verkkoja pi-demmäksi. Alapaula pitäisi olla huomattavasti raskaampi jayläpaula kantavampi, kuin tavallisissa verkoissa. Näin muik-kujen sekaantuminen verkkoon estyy ja verkko pysyy pyytä-vänä tuulivirtauksissa sekä suurillakin kalamäärillä.Syvyysvyöhyke ratkaisee eri kalalajien esiintymisalueet.

Muikkuverkon laskusyvyyttä säädellään kannatuskoholla. Selkäämistä nopeuttaa lippunarun kiinnittäminen verkon päähän.