liessaaren uimarannan...

LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

UIMAVESIPROFIILI – LIESSAAREN UIMARANTA

2 / 13

1. YHTEYSTIEDOT

1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja

1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lohjan kaupunki Tekninen toimi/Puistotoimi PL 71, 08101 Lohja Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 0500 472 630 Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti 0500 779 854

1.3 Uimarantaa valvova v iranomainen ja yhteystiedot

Lohjan Ympäristötoimi / Ympäristö- ja terveyspalvelut PL 71, 08101 Lohja (019) 3690 Terveystarkastaja

1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, 08100 Lohja (019) 323 623 Vesilaboratorio, kemisti

1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot

Lohjan kaupunki / Tekninen toimi Vesihuolto PL 71, 08101 Lohja (019) 3690 Vesihuoltopäällikkö

2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI

2.1 Uimarannan nimi Liessaaren uimaranta

2.2 Uimarannan lyhyt nimi Liessaari

2.3 Uimarannan ID-tunnus FI114270003

2.4 Osoitetiedot Haikarinkatu, 08100 Lohja

2.5 Koordinaatit (WGS84) N 60° 14.7094' E 24° 1.3005'


3 / 13

2.6 Kartta

2.7 Valokuvat


4 / 13


5 / 13

3. UIMARANNAN KUVAUS

3.1 Vesityyppi Järvi

3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta

3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus

Uimaranta sijaitsee Liessaaren eteläpäässä. Rannalle pääsee Liessaaren siltaa pitkin. Ranta-alue on n. 50 m levyinen hiekkapohjainen kaistale, jonka molemmin puolin on vettä. Uimarannan pituus on n. 50 m. Ranta-alueen puusto koostuu pääosin männyistä ja koivuista. Pohjoispuolen rannalta on n. 1,5 km Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle ja Lohjan paperitehtaalle (Mondi Lohja Oy). Veneliikennettä on runsaasti uimarannan lähellä. Laiturin oikealla puolella on runsaasti kaislikkoa, muuten uimarannan alueen kasvillisuus on vähäistä.

3.4 Veden syvyyden vaihtelut Ranta syvenee loivasti. Hyppytornien alla veden syvyys on yli 5 m.

3.5 Uimarannan pohjan laatu Uimaranta on hiekkapohjainen.

3.6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on pukukoppi ja käymälä.


6 / 13

3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimareiden määrä hellepäivinä on noin 100-200.

3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa.

4. SIJAINTIVESISTÖ

4.1 Järven / joen nimi Lohjanjärvi

4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö

4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

4.4 Pintaveden ominaisuudet

Perustietoa Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88,2 km². Järvi on myös syvä, sen keskisyvyys on 12,7 m ja suurin syvyys 54,9 m. Lohjanjärven valuma-alue on suuri (192810.0 ha) ja valuma-alueella on paljon peltoa ja asutusta. Lohjanjärvi voidaan jakaa eri osa-alueisiin järven epäsäännöllisen muodon takia. Lohjanjärveen laskevat Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita nimettömiä tulo-ojia. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Järvityypiltään Lohjanjärven osat: Maikkalanselkä, Aurlahti, Lohjanjärven keski- ja eteläosa kuuluvat runsasravinteisiin järviin. Karjalohjanselkä puolestaan kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Lohjanjärven veden laatua seurataan vuosittain yli 20 havaintopisteellä järven pistekuormittajien yhteistarkkailuna.

Ominaisuus Mittaustulos (keskiarvo) Vaihteluväli

Näkösyvyys1) 1,3 m 0,8-1,9m Sameus1) 6,7 FNU 2,0–18,0FNU pH1) 7,6 6,8–8,4 Klorofylli-a1) 13 µg/l 6–26 µg/l Kokonaisfosfori1) 32 µg/l 21–46 µg/l Kokonaistyppi1) 990 µg/l 660–1700 µg/l Veden teoreettinen viipymä2)

n. 750 vrk

1) Aurlahden mittauspiste 53, vuosina 1999–2009, syvyydestä 0,0-2,0m, kokonaissyvyys pisteessä 10m (Luvy)

2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m3) / MQ (keskivirtaama, m3/s)

Pintaveden lämpötila


7 / 13

Lohjanjärven pintaveden lämpötilaseurantaa on tehty vuodesta 2003 lähtien. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,0, heinäkuussa 20,4 ja elokuussa 19,5 astetta.

Vedenkorkeus ja säännöstely Lohjanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1900 alkaen, mutta vuosilta 1907–1909 ja suurelta osalta vuotta 1910 havainnot puuttuvat. Vedenkorkeuden keksiarvo koko havaintojaksolla on ollut NN+31,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+32,76 m (toukokuussa 1900) ja alin NN+30,64 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 212 cm. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa. Lohjanjärveä on säännöstelty vuodesta 1952 Peltokosken voimalaitospadon valmistuttua Karjaanjokeen. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Erityisesti kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt.

Virtaama Vuosien 1956 - 2009 välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44,91 m3/s. Suurin havaittu virtaama on 72,40 m3/s ja pienin vuoden maksimivirtaama on 11,61 m3/s. Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 2001mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli 3,25cm/s ja maksimivirtaus 15,6cm/s. Mittaussyvyydessä 1,8 m keskivirtaus oli 3,05cm/s ja maksimivirtaus 13,3 cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 2001 ja pohjois-koillisesta 2002, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Rehevyys Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään erilaisia. Isoselän alueen tila voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas esimerkiksi Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Lohjanjärven happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 1980-luvun lopulta alkaen. Lohjanjärven pohjaeläimistä, kasviplanktonista, kalastosta, kasvillisuudesta, sedimentistä ja kuormituksesta on tehty selvityksiä. Lohjanjärvellä on tehty kunnostusta (hoitokalastus), mm. Maikkalanselällä ja Karstunlahdessa.

4.5 Pintaveden laadun tila Hyvä

5. UIMAVEDEN LAATU

5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan si jainti

Liessaaren uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän.


8 / 13

5.2 Näytteenottotiheys

Näytteitä otetaan uimakauden (15.6. – 31.8.) aikana tasaisin välein yhteensä kolme sekä yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua.

5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arv iointi

Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Liessaaressa on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä, joten uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä.

5.4 Edel l isten uimakausien tulokset

2012

Näytteenotto

päivämäärä

Enterokokit pmy/100ml

Escherichia coli

pmy/100ml

Veden laatu

30.5.2012 2 1 Hyvä 18.6.2012 1 1 Hyvä 17.7.2012 7 4 Hyvä 6.8.2012 1 4 Hyvä

2011

Näytteenotto

päivämäärä


Escherichia coli

pmy/100ml

Veden laatu


2010

Näytteenotto

päivämäärä


Escherichia coli

pmy/100ml

Veden laatu


2009

Näytteenotto

päivämäärä


Escherichia coli

pmy/100ml

Veden laatu

1.6.2009 0 1 Hyvä


9 / 13

15.6.2009 11 4 Hyvä 13.7.2009 8 2 Hyvä 10.8.2009 6 3 Hyvä

2008

Näytteenotto

päivämäärä


Escherichia coli

pmy/100ml

Veden laatu


Raja-arvot sisämaan uimavesille: Suolistoperäiset enterokokit: < 400 pmy/100 ml E.coli: < 1000 pmy/100ml

Suolistoperäisten enterokokkien määrät Liessaaren uimavedessä uimakausina 2008-2011

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

I/200

8II/

2008

III/2

008

IV/2

008

I/200

9II/

2009

III/2

009

IV/2

009

I/201

0II/

2010

III/2

010

IV/2

010

I/201

1II/

2011

III/2

011

IV/2

011

Ent

erok

okit

pmy/

100m

l

Enterokokittoimenpideraja-arvo


10 / 13

E. coli määrät Liessaaren uimavedessä uimakausina 2008-2011

0

200

400

600

800

1000

1200

I/200

8II/

2008

III/2

008

IV/2

008

I/200

9II/

2009

III/2

009

IV/2

009

I/201

0II/

2010

III/2

010

IV/2

010

I/201

1II/

2011

III/2

011

IV/2

011

E. c

oli

pmy/

100m

lE.coli

toimenpideraja-arvo

5.4.1 Edel l isten uimakausien uimaveden laatuluokat

Uimaveden laatu on ollut hyvä kausina 2007–2009 asetettujen toimenpiderajojen mukaan. Uimaveden laatuluokkiin perustuva arviointi voidaan tehdä Liessaaren uimavedelle ensimmäisen kerran uimakausien 2008–2011 perusteella.

Uimakausi Laatuluokka

2011

2012

2013

2014

Huom! Vuonna 2011 näytteenotossa tapahtuneen virheen vuoksi (näyte otettu muutamaa päivää liian aikaisin) ei uimaveden laatuluokkaa voida vielä virallisesti määrittää. Laatuluokitus voidaan tehdä neljän uimakauden pohjalta, jolloin tarvitsee olla vähintään 16 tulosta eli neljä tulosta / vuosi.

5.4.2 Edel l isten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hall intatoimenpiteet

Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut vaatimukset. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte.

5.5 Syanobakteerien (sini levä) esi intyminen

Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Liessaaren uimarannalla on havaittu ajoittain vähäisiä kukintoja.


11 / 13

5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hall intatoimenpiteet

Liessaaren uimarannan sinilevähavainnot uimakausina 2005–2012

Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot

Sinilevän määrä

2005 1 1*vähän

2006 1 1* vähän

2007 1 1* vähän

2008 0 0* ei havaittu


2010 1 1* vähän


2012 0 0* ei havaittu Mikäli uimarannalla havaitaan sinilevää, uimareita tiedotetaan sinilevästä varoittavalla tiedotteella. Lisäksi levästä otetaan näyte, josta tehdään lajitunnistus. Sinilevätilannetta seurataan myös tarpeen tullen erillisillä tarkastuksilla.

Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla 0 - 3: 0 = Ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali.

1 = Vähän levää: sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä.

2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia.

3 = Erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.

5.5.2 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen

Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä.

5.5.3 Lajistotutkimukset

Yleisimmät syanobakteerilajit vuosina 2005–2010: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp.

5.5.4 Toksiinitutkimukset

Toksiinitutkimuksia ei ole tehty.

5.6 Makrolevien ja/tai kasv iplanktoninhaitallisen l isääntymisen todennäköisyys

Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia.


12 / 13

5.7 Sääi lmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun

Voimakas pohjoistuuli saattaisi tuoda saastunutta pintavettä jätevedenpuhdistamolta. Yleensä kesäaikana rannalla vallitsee kuitenkin lounaistuuli. Pitkät lämpimät ja tuulettomat jaksot voivat vaikuttaa suotuisasti sinilevien esiintymiseen.

6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI

6.1 Jätevesiverkostot

Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Mondin teollisuusjätevedenpuhdistamo sijaitsevat lähellä Aurlahden uimarantaa. Lohjan Pitkäniemen puhdistamon puhdistetut jätevedet puretaan Aurlahdelle ja Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistetut jätevedet Ristisalmeen. Puhdistamoita huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin Väänteenjoki, joka tuo 60 % koko Lohjan ravinnekuormituksesta. Pitkäniemen ja Mondin jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu liukoisen fosforin kuormitus on vain noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta.

Liessaaren uimarantaa lähimpänä olevat jätevesipumppaamot ovat Haikarin ja Voudinpuiston jäteveden pumppaamot.

6.2 Hulevesijärjestelmät

Liessaaren uimarannan läheisyydessä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia, jotka aiheuttaisivat uimarannalle pistekuormitusta.

6.4 Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja. Liessaaren lähellä ei ole maataloutta.

6.5 Teollisuus Paperitehdas Mondi Lohja Oy Pitkäniemessä, noin 1,5 km päässä uimarannalta.

6.6 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne

Uimarannan lähellä sijaitsevat Voudinpuiston ja Aurlahden venelaiturit, joista veneliikennettä suuntautuu Liessaaren uimarannan ohi. Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä.

6.7 Eläimet, vesilinnut

Uimarannalla esiintyy ajoittain vesilintuja, kuten sorsia. Vesilintuparven oleilu uimarannan läheisyydessä voi väliaikaisesti heikentää uimaveden laatua.

6.8 Muut lähteet Järven virkistyskäyttö kuormittaa osaltaan Lohjanjärveä.

7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET

7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esi intymistiheydestä ja kestosta

Liessaaren uimarannan lähellä sijaitseva (etäisyys n.1,5km) Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24000 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi puhdistamo käsittelee lokajätettä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja pienten puhdistamoiden lietteitä myös naapurikunnista. Hulevesiä käsitellään huomattavia määriä märkinä jaksoina. Vuoteen 2013 mennessä Pitkäniemeen yhdistetään Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan viemäriverkot. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on riskitekijä Liessaaren uimaveden saastumisen kannalta.

Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 2010 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena


13 / 13

jätevettä pääsi järveen noin 1370m3. Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Liessaaren uimarannalle, sillä Lohjan keskustan hulevedet johdetaan puhdistamattomana Aurlahteen.

7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hall intatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi

Terveydensuojeluviranomainen tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta uimarannan ilmoitustaululle vietävällä tiedotteella ja antaa määräyksen uimarannan ylläpitäjälle korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Lyhytkestoisen saastumisen aikana tilannetta seurataan ylimääräisten näytteiden avulla. Lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Pitkäniemen jätevesien ohitus 2010 johtui pumppuhäiriöstä ja pumppu korjattiin välittömästi. Jätevettä ehti päästä järveen kolmen päivän ajan.

7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot

Ympäristötoimi Ympäristösuojelu ja - valvonta Ympäristöpäällikkö tai ympäristötarkastaja, puh. (019) 3690 Ympäristöterveyspalvelut Terveystarkastaja, puh. (019) 3690 Tekninen toimi/ Vesi- ja viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö, puh. (019) 3690

8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA

8.1 Uimavesiprofii lin laatimisen ajankohta

Heinä-elokuu 2010, päivitetty 14.3.2013

8.2 Uimavesiprofii lin laatija

Laura Ahervo

8.3 Lähteet Valtion ympäristöhallinto; http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230211001y/qout3ksanafi.html Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Vesien tila; http://vesientila.fi/fi/kunnat/lohja/jarvet/lohjanjarvi Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/03 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 2005 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo

8.4 Uimavesiprofii lin tarkistamisen ajankohta

Ensimmäinen Liessaaren uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2015 jälkeen.

liessaaren uimarannan...

Documents