liikematkat toimiva kumppanuus luo turvallisuutta ...doc.mediaplanet.com/all_projects/3444.pdf ·...

ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite

Kokous ulkomailla: Arkisista ympyröistä irtautuminen luo kokoukselle energisen ilmapiirin, joka vauhdittaa tuloksiin pääsemistä.

energinen

ilmapiiri vauhdittaa onnistumista

kokoukset ja liikematkat

kokousvalmisteluthuolellisella suun-nittelulla tulokseen

liikematkattoimiva kumppanuus luo turvallisuutta

N:o 1. Kesäkuu 2009

ku

va: a

lex

an

de

r h

afe

ma

nn

4viNKKiä

liiKKuvalleosaajalle

liikelennot Bisneslennolla säästät sekä ai-kaa että vaivaa

kongressit tarjoamalla koke-muksia ratkaiset kilpailun eduksesi

satu keiski-toni

www.sokoshotels.fi

SOKOS HOTELLIT NYT MYÖS PIETARISSA!

2 · ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

meetingoulu.fi

Oulusta löydät juuri oikeanlaiset puit-teet kokouksellesi, sillä palvelukses-sasi on Meeting Oulu – paikallisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Järjes-tämme antaumuksella kaiken tiloista tarjoiluihin ja retkistä rientoihin.

Tuo tapahtumasi Ouluun, vilkkaaseen kulttuurikaupunkiin ja lähelle luontoa!

Ota Oulu ohjelmaasi

meetingoulu.fi



Ota Oulu ohjelmaasi

meetingoulu.fi



Ota Oulu ohjelmaasi

meetingoulu.fi



Ota Oulu ohjelmaasi

haasteita

tarjoa yllätyksiä ja nappaa kokousvieraat suomeen

suomi on houkut-televa kokous-ten, kongressien ja yritystapah-tumien maa. Yk-sistään kansain-välisten järjestö-

jen kokouksia on Suomessa vuo-sittain lähes 500. Viime vuonna rikkoutui jälleen 60 000 osal-listujan raja ja tänäkin vuonna kongressivieraita on ilmoittau-tunut jo lähes 50 000. Myös vuo-teen 2013 ulottuva varauskanta näyttää lupaavalta.

Suomi on sijoittunut viime vuosina kahdenkymmenen par-haan kongressimaan joukkoon ja edelle kaikkia muita Pohjois-maita. Keskimääräinen sijoitus on viidestoista. Pelkästään jär-jestökongressien yhteenlasket-tu tulovaikutus on Suomelle 100 miljoonaa euroa ja yrityksille järjestettyjen kokousten ja ta-pahtumien tuotto on viime vuo-sina yltänyt jopa 150 miljoonaan euroon.

varauskanta säilynyt ennal-laanVaikka taloudellinen tilanne tai yhtäkkiset epidemiat rajoitta-vat matkustamista ja yritykset ovat peruuttaneet viime hetkel-lä kansainvälisiä kokouksiaan, järjestökongressien varauskan-ta on säilynyt ennallaan. Suo-mella on ollut onneakin pelissä. Eniten kokousvieraita on saapu-nut lääketieteen alalta. Esimer-kiksi suurin lähes 7000 hengen

kongressi toukokuussa oli klii-nisen mikrobiologian ja tartun-tatautien kongressi Messukes-kuksessa.

Suomi kilpailee yhteensä 10 000 ei-valtiollisesta kansain-välisen järjestön kongressis-ta, 7 miljoonasta osanottajas-ta, 1600 oheisnäyttelystä, 6 mil-joonasta lentomatkustajasta ja miljoonasta junamatkustajas-ta eli yhteensä 12 miljardin eu-ron maailman matkailutulosta. Huippuyliopistot ja -korkeakou-lut, huippuprofessorit ja -tutki-jat, erikoissairaalat, tutkimus-laitokset ja menestyvät kansain-väliset yritykset sekä järjestöjen päämajat houkuttelevat kong-resseja.

Huippurasvattu kongressi-koneistoMenestyvän kokousmaan tun-nusmerkkejä ovat tunnettuus, vastuullisuus, turvallisuus, luo-tettavuus, toimivat palvelut ja kongressiosaaminen sekä tar-jonnan monipuolisuus ja ai-nutlaatuisuus. Kaikissa näissä, paitsi tunnettuudessa, Suomi on ehdoton edelläkävijä ja osaa osaamisellaan myös vakuuttaa. Suomalaiset kokousalan yrityk-set ja organisaatiot ovat kansain-välisesti arvostettuja. Suomalai-nen osaa järjestää kokouksen, jossa kaikki toimii täsmällisen tarkasti ja varmasti.

Selvitysten mukaan kalliin maan mielikuva on ollut haas-te ja luonnollisesti epävarmat

sääolot. Myös valitettavan heik-ko tunnettuus ja selkeän imagon puute ovat viime vuosina useim-miten tutkimuksissa mainittu-ja heikkouksia. Kaunis, puhdas luonto sen sijaan on varma ve-tonaula sekä maan eksoottinen imago ja ystävälliset ihmiset.

Kilpailua kovassa sarjassaSuomi kilpailee kovassa sarjas-sa. Uusia houkuttelevia kohtei-ta syntyy jatkuvasti. Eurooppa on viime vuosina menettänyt asemaansa Aasialle ja uudet itäi-sen Euroopan maat kiinnostavat järjestäjiä. Ne lohkaisevat kette-ryydellään ja markkinointipon-nisteluillaan markkinaosuutta Pohjoismailtakin.

Mielikuvan kehittäminen ak-tiivisempaan suuntaan on tärke-ää. Puhtaus ja hiljaisuus houkut-televat, mutta asumaton metsä voi ahdistaa eurooppalaistakin suurkaupunkilaista. Kokousjär-jestäjät tietävät, että kongressi-en mielenkiintoiset oheisohjel-mat, yllätyksellisyys ja tarjolla olevat kokemukset houkuttele-vat ja jopa ratkaisevat tarjous-kilpailuja.

1 Menestyvän kokousmaan tunnusmerkkejä ovat tun-

nettuus, vastuullisuus, turvalli-suus, luotettavuus, toimivat pal-velut ja kongressiosaaminen se-kä tarjonnan monipuolisuus ja ainutlaatuisuus.

2 Suomalainen osaa järjestää kokouksen, jossa kaikki toimii

täsmällisen tarkasti ja varmasti.

3 Kaunis, puhdas luonto on varma vetonaula sekä maan

eksoottinen imago ja ystävälliset ihmiset.

4 Mielikuvan kehittäminen aktiivisempaan suuntaan

on tärkeää. Kokousjärjestäjät tie-tävät, että kongressien mielen-kiintoiset oheisohjelmat, yllätyk-sellisyys ja tarjolla olevat koke-mukset houkuttelevat ja jopa rat-kaisevat tarjouskilpailuja.

parhaat vinkkini

tässä lehdessä

kokoukset ja liikematkat, n:o 1 kesäkuu 2009

julkaisija: heikki WahlroosToimituspäällikkö: jarmo perälä

Business Developer: kimmo savolainenToimitussihteeri/layout:lii treimann

vastuussa tästä numerostaProjektipäällikkö: titi kesälahtiPuhelin: 09-565 84 020e-mail: [email protected]

jakelu: jaetaan kauppalehden liitteenä 3. kesäkuuta 2009Paino: kustannus oy aamulehti/lehtipaino

ota yhteyttä Mediaplanetiin:Puhelin: 09-565 84 025e-mail: [email protected]ä: www.mediaplanet.com/fi

autamme lukijoitamme onnistumaan!

mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyö-kumppaneilleen uusia asiakkaita. konsep-timme perustuu korkealaatuiseen toimi-tukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

www.mediaplanet.com/fi/julkaisut

Kokous ulkomailla s. 6irtaudu arjesta ja luo onnistumista kan-nustava ilmapiiri.

liikelennot s. 5Bisneslentojen kenttäproseduurit hoitu-vat alle puoleen tuntiin.

netissä

Liikematkustamisessa asiakaskumppanuudet yritysten ja matkatoimistojen välillä ovat tärkeitä. Yrityksen matka-hallinnon paras partneri on siis matkatoimisto. Sieltä saat aina tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

satu Keiski-Toni, toimitusjohtaja, Finland Convention Bureau ry

ilmoitusliite · 3tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

luKuja1. Kokoustamisen huippukuu-kaudet ovat maalis-, touko- ja elokuu. 2. Kansainvälisen kokouksen keskimääräinen osanottaja-määrä on 47 henkilöä ja kesto 1,5 päivää.3. Kokouksen keskimääräinen koko oli 44 henkeä ja kesto 1,3 päivää.lähde: Finland Convention Bureau ry

MuisTilisTa

kokouskutsumiseenliittyviä toimenpiteitä

vinkki

2

toimenpiteiden suunnittelu ja kustannusarvion laadinta ■■ilmoitus kansainväliselle järjestölle ■■ajankohdasta päättäminen ■■paikkakunnan ja kokouspaikan valinta ■■kokouspaikan ja hotellihuoneiden varaus ■■kutsuaineiston valmistaminen ■■kutsuaineiston lähettäminen etukäteen päättävälle ryhmälle ■■lobbaus henkilökohtaisia kontakteja hyödyntämällä ■■tutustumisvierailu suomeen ■■toimenpiteet päättävässä kokouksessa ■■

Finland Convention Bureau ry

1 3


haasteita

Kysymys:■■ mikä eteen jos liikematkalla tapahtuu jotain odottamatonta?

vastaus:■■ nykyään useim-mat matkatoimistot tarjoavat apua ja palvelua 24 tuntia vuo-rokaudessa.

onnistunut liikematkaon helppo jamutkaton

Liikematkustamisessa asiakas-kumppanuudet yritysten ja mat-katoimistojen välillä ovat tär-keitä. Yrityksen matkahallinnon paras partneri on siis matkatoi-misto. Sieltä saa aina tietoa, mitä maailmalla tapahtuu.

Hannele Niemi toimii johdon assistenttina Elematic Oy:ssa. Hän on myös yrityksen matkustuskoor-dinaattori. Matkustusta yritykses-sä on kaikkialle maailmaan.

– Kun toimitusjohtajamme on lähdössä matkalle, lähetän säh-köpostilla lentojen tilauspyyn-nön matkatoimistoon. Saan siel-tä yleensä muutaman reittivaih-toehdon hintoineen. Odotan, että matkatoimisto etsii sujuvimmat yhteydet sekä turvallisimmat lentoyhtiöt matkustajillemme.

joustoa ja palveluaJohtoporras käyttää mannerten-välisessä matkustamisessa myös bisnesluokkaa. Hinta ei ole aina ratkaisevin tekijä.

– Matkustuksemme projekti-luonteisuuden vuoksi lähdem-me siitä, että paluu-lippu on useimmiten muutoskelpoinen.

Niemi korostaa etukäteissuun-nittelun merkitystä yritysten lii-kematkailussa.

– Minun on helppo toimia mat-kustuskoordinaattorina, koska toisella puolella kanssani asioita järjestelee pitkäaikainen partne-ri eli matkatoimisto.

Tänä päivänä useimmat mat-katoimistot tarjoavat palvelua 24 tuntia vuorokaudessa.

Jos matkalla tapahtuu jotain odottamatonta, myös eri aikavyö-hykkeillä matkustava tavoittaa matkatoimistovirkailijan ympäri vuorokauden.

Palvelut helposti saatavilla– Halvin matkavaihtoehto ei ole aina paras, johdon assistentti Ai-ja Sundell Scanclimber Oy:sta muistuttaa.

Yrityksellä on tuotantoa Puolas-

sa. Sinne lennetään Suomesta vii-koittain. Lähi- ja Kauko–idän se-kä Euroopan maat ovat yrityksen muita matkakohteita.

Sundellilla on parhaillaan tes-tikäytössä yhteistyökumppanin itse varausjärjestelmä matkanhal-lintaan.

– Käytän erilaisia varaus-kanavia matkakohteesta riippu-en. Uusi itse varausjärjestelmä vaikuttaa todella positiiviselta.

Sundell vastaa organisaatiossa kymmenen hengen matkustuk-sesta.

– Arvostan sellaisia matkatoi-mistoja, joissa palvelut ovat hel-posti saatavilla. Reittien pitää olla järkeviä ja turhia odotusai-koja on vältettävä. Tässä suhdan-netilanteessa hintakin näyttelee jonkinlaista osaa.

Ammattimaisuus on arvo, jo-ta yhteistyökumppanit odottavat matkatoimistoilta.

Sähköistyneen viestintämaail-man ansiosta poikkeuksellisista asioista tiedotetaan suoraan mat-kustajille. Lentoyhtiötkin tiedot-

tavat, jos lentoreitteihin tai aika-tauluihin tulee muutoksia.

verkostoituminen antaa enemmänHannele Niemi ja Aija Sundell toimivat aktiivisesti Sihteeriyh-distyksessä. Se antaa molemmille ammatillisessa mielessä paljon.

– Yhdistyksessä keskustelem-me paljon siitä, miten yrityksis-sämme matkustetaan. Saamme hyviä vinkkejä toisiltamme ja ko-koontumisissamme ideat lente-levät, Sundell kertoo.

Sihteeriyhdistys on hyvä paik-ka verkostoitua. Jäsenet tutus-tuvat vielä tämän kevään aika-na videoneuvottelujärjestelmiin, koska tässä suhdannetilanteessa matkakuluja pyritään jatkuvas-ti karsimaan. Suuri osa on jatku-vasti tekemisissä liikematkailun kanssa.

– Kokous-, hotelli- ja liikemat-kojen palveluntarjoajat järjestä-vät meille mielellään tietoiskuja ja esittelevät kohteitaan.

Petri Görman

[email protected]

”sähköistyneen viestintämaailman ansiosta poikkeuksellisista asioista tiedotetaan suoraan matkustajille.”

aija sundell


haasteita

MaTKa Tar-PeeN MuKaaN

1viNKKi

Liikelentämisen etu on siinä, et-tä turvatarkastukset ja lähtöselvi-tykset ovat huomattavasti nope-ampia. Liikelentokoneet pääsevät käyttämään pieniä kenttiä, jotka ovat lähempänä keskustoja, toisin kuin isot kansainväliset kentät. Tä-mä tarkoittaa myös lyhyempää ajo-matkaa kohteeseen johon on me-nossa, kertoo Matti Allonen, Suo-men Lentäjäliiton puheenjohtaja.

ajansäästö on selkeä etu– Nykyaikaisten liikekoneiden suo-ritusarvot ovat hyviä ja niillä pys-tyy operoimaan hyvin pieniltäkin kentiltä. Liikekoneiden varustuk-set ovat myös parempia kuin reit-tilentokoneiden, mahdollistaen vaatimattomienkin lentokenttien käytön, hän lisää.

Liikelennot tapahtuvat asiak-kaan ehdoilla. Ei peruutuksia, odot-

telua ja vaihtoja. Liikelentokonei-den henkilökuntaa koskevat toki työaikamääräykset, ja pitkälle len-täessä ne tulevat jossain vaiheessa vastaan. Muuten toiminta on erit-täin asiakaslähtöistä.

Reittiliikenteessä on lupakysy-myksiä ja aikataulutuksia. Isoille kentille täytyy hankkia etukäteen tietyt ns. slotit. Nämä ovat niitä ai-katauluja rajoittavia tekijöitä, joita liikelennoilla ei ole.

suosio on kasvussaAllosen mielestä liikelentäminen on edelleen kalliimpaa bisnesmat-kustamiseen verrattuna, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jos otetaan huomioon pitkien matkojen aika- ja kokonaiskustan-nukset, päästään lähemmäs reit-tiliikenteen tasoa. Liikelentojen matkustajamäärät ovat kasvaneet ja suurempien liikekoneiden myö-tä yksikkökustannukset alkavat tulla selvästi alaspäin.

Kotimaisen liikelentokaluston määrä on kasvanut. Onko tämä merkki kasvaneesta suosiosta?

– Liikelentäminen on hyvin kan-sainvälistä toimintaa, globalisoi-tunutta. Matkustajat ovat ympäri maapalloa ja koneita operoidaan Suomen kautta. Käsitykseni mu-kaan Suomen valtiohallinto käyt-tää entistä enemmän liikelentoja, sekä varmasti myös suuremmat kotimaiset konsernit, Allonen ker-too.

liikelentäen säästät sekä aikaa että vaivaa

Matti allonen

tommi melajoki

[email protected]

videokokousten ja skype-palaverien aikanakin liike-toiminta edellyttää edelleen perinteistä matkustamista paikan päälle. reittilentojen yhteydessä tehtäviin siirty-misiin, tarkastuksiin ja sel-vityksiin voi tuhlaantua jopa viisi tuntia päivässä. liike-lentojen proseduurit hoitu-vat alle puoleen tuntiin.

asiaa

liiKeMaTKaTreittien tulee olla järke-västi suunniteltuja, jolloin vältetään myös turhia odo-tusaikoja.kuva: nina Chantrasmi

lyhyesti

suihkukoneiden energiankulutus puolittui kolmessa vuosikymmenessä

lentoyhtiöt tekevät mer-kittäviä päätöksiä eten-kin valitessaan uusia, energiaa säästäviä ja vähä päästöisiä konetyyp-pejä. lentokoneet ovat nyt säästeliäämpiä ja tehok-kaampia kuin koskaan ai-emmin.

Suihkukoneiden matkustajaa kohti laskettu energiankulutus ja päästöt on saatu vähennet-tyä lähes puoleen 1970-luvun tasosta. Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilomet-riä kohden jopa 70 prosenttia te-hokkaampaa kuin 40 vuotta sit-ten. Pitkän matkan laajarunkoi-set koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti. Täysi kapearunkoinen (McDon-nell-Douglasin) MD-82 -kone ku-luttaa lyhyemmällä Helsingin ja Oulun välillä viitisen litraa mat-kustajaa kohti. Pitkät lentomat-kat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puh-taampia kuin lyhyet matkat.

lähde: Finavia

ku

va: a

lis

tair

wil

lia

ms

on


kokousta ulkomailla ja irtaudu arjesta

Kokouksen järjestäminen ulko-mailla tuo virkistävää vaihtelua arkiseen kokoustamiseen. Matkaa ei tarvitse järjestää kauas: jo juna-matka Pietariin saa osallistujat vi-rittymään uudella tavalla.

Pietari, mahdollisuuksien kaupunkiPietari kasvattaa suosiotaan kokous paikkana, ja miksei? Pieta-ri on Venäjän suurimpia koulutuk-sen ja liike-elämän keskuksia, sik-si siellä osataan järjestää tasokkaat puitteet vaativillekin kokousvie-raille. Verrattuna moniin Euroop-palaisiin suurkaupunkeihin on kokous matkan järjestäminen Pie-tariin nyt edullista vahvan euron ansiosta. Lisäksi kaupungin histo-rialliset nähtävyydet, sekä moni-puolinen kulttuurielämä ovat ko-ettavissa vain muutaman tunnin pituisen junamatkan päässä.

Matkalla Pietariin voi työsken-nellä tehokkaasti jo junassa, aikaa jää enemmän esimerkiksi kau-pungin ainutlaatuisesta arkkiteh-tuurista nauttimiseen. Pietarissa, Pohjolan Venetsiassa, on lukemat-tomia kanavia, jotka risteilevät arkkitehtien luomien rakennus-ten välissä. Pietaria kannattaakin ihailla kanavaristeilyillä, joiden

itämeren alue tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia onnistuneelle kokousmatkalle.

inspiraatio

tarja rannisto

[email protected]

Kysymys:■■ miksi järjestäisin kokousmatkan ulkomaille?

vastaus:■■ arkisista ympyröis-tä irtautuminen luo kokoukselle energisen ilmapiirin, joka vauh-dittaa tuloksiin pääsemistä.

asiaohjelman teema■■ ja alus-tava sisältö

Taloudelliset mahdollisuu-■■det hoitaa kongressijärjestelyt

Kongressipaikan sijainti■■ Turvallisuus ja luotettavuus■■ Hintataso■■ sopivat■■ kokous- ja näyttelytilat riittävä■■ ja oikean tasoinen

majoituskapasiteetti Maan ja paikkakunnan ■■ ylei-

nen kiinnostavuuswww.fcb.fi

lentoaikoja Helsingistä:amsterdam 2 h 35 min■■Brysseli 2 h 40 min■■lontoo 3 h 10 min■■Moskova 1 h 50 min■■new york 8 h 40 min■■pariisi 3 h 5 min■■pietari 55 min■■rooma 3 h 35 min■■tukholma 55 min■■tallinna 35 min■■tokyo 9 h 25 min■■vilna 1 t 15 min■■

kongressiMaan ja -paikan valintaan vaikuttavia tekijöitä

2 3

vaiHToeHToja1. suuntaa kokoustamaan Tal-linnaan.2. Tanskalaisten rentous, iloi-suus ja huumorintaju tarttuu.Kokoustaja pääsee Kööpenha-minassa smørrebrødien makuun ostamalla pari lounasleipää vaik-kapa puistossa syötäväksi. 3. Tukholma on yksi pohjoismai-den suosituimmista kokouskau-pungeista.

ulkoMaat

PietariPietarissa pärjää hyvin eng-lanninkielellä

Pietarin Nevski prospekt on yli 4 km pitkä katu, taide-

museo Eremitaaši, Romanovien Talvipalatsi, kultakupolinen Ii-sakin kirkko sekä Pietarhovi kul-lattuine patsaineen ja suihku-lähteineen. Nähtävyyksissä on usein korkeammat hinnat ulko-maalaisille.

TallinnaPohjois-Euroopan vanhin pääkaupunki, jonka teatte-

rit ja museot tarjoavat virkistä-viä taukoja kokouspäivään. Esi-merkiksi Kadriorgin palatsissa voi vanhan taiteen ohella tutus-tua myös moderniin taiteeseen.

TukholmaTutustu Slussenin 1600-lu-vun palatsissa olevaan Tuk-

holman Kaupunginmuseoon. Esillä on historiaa 1600-luvulta tähän päivään sekä useita pie-nempiä vaihtuvia näyttelyitä

Tukholman Välimeren mu-seo tarjoaa mm. muumioi-

ta, antiikkia, koruja.

vilnaVieraile KGB-museossa, jo-ka oli KGB:n vankila vuo-

teen 1990 asti.

Vieraile Vilnan Auringon-nousun portilla. Tutustu

myös läheisen kirkon pyhiä ih-meitä tekevään Madonnaan.

kaupunki joka ei jätä kävijäänsä kylMäksi

tarja rannisto

[email protected]

ku

va: a

lek

se

y s

ma

lia

nC

hu

C

1

kuva: enriCo Corno

kuva: johannes jansson

kuva: istoCk

vauHTia ulKoMailTa

2viNKKi

järjestäjiä on paljon. Kokouksen jälkeen voi virkistyä

kävelyllä Pietarin historiallises-sa keskustassa ja pistäytyä Iisakin kirkossa. Eremitaašiin kannattaa varata hieman enemmän aikaa.

Kokousmatka TallinnaanTallinna on hyvä vaihtoehto sil-loin, kun mieli tekee pois ja aikaa on vähän. Viron matkailuviras-to pitää kokousmatkailun kehit-tämistä elintärkeänä, siksi liike-

matkailuun kiinnitetään erityistä huomiota. Yksi Viron kokousmat-kailun etuja on läheisen sijainnin ohella alhainen hinta: kokouksen järjestäminen Virossa maksoi vii-me vuonna 117 euroa päivässä jo-kaista osallistujaa kohden ja Suo-messa 233 euroa.

Kokouksen jälkeen illallisen voi tarjota vaihtelun vuoksi Tallinnan ulkopuolella, jos kaupungin vanha keskusta tuntuu liian tutulta. Pe-rinteisiä kestikievareita löytyy esi-

merkiksi Lahemaalta. Veskisillas-sa asiakkaat voivat itse pyydystää ruokalistalleen pääsevän kalan.

Tukholma, perinteisempi kokouspaikka Joskus on mukava järjestää kokous tutulla ”Ruotsin risteilyllä”. Päi-vä vietetään Tukholmassa, jonka aikana ehtii tutustua esimerkiksi Viini- ja viinahistorialliseen muse-oon, joka saattaa olla monelle uusi kokemus. Täällä tutustutaan mm. viinin historiaan ja punssin saloi-hin sekä haistellen että maistellen.

Toisenlaiseen historiaan pereh-dytään Livrustkammaressa eli va-ruskamarissa. Ruotsin vanhim-massa museossa on esillä mm. ku-ninkaallisia vaatteita, haarniskoita ja kruunajaisvaunuja.

liettuan suosio kasvussaLiettuasta on kehittymässä eu-rooppalaisten suosima kokous-matkakohde. Eniten kokouspaik-koja löytyy pääkaupungista Vil-nasta, joka on tänä vuonna Euroo-pan kulttuuripääkaupunki.

Tavoitteena on nostaa kulttuu-rin asemaa sekä kiinnittää huo-miota kulttuuriperintöön ja arkki-tehtuuriin, mikä parantaa myös kokousmatkalaisia. Miltä esimer-kiksi kuulostaisi kokouksen virkis-tävänä oheisohjelmana golf? Liet-tuaan on nimittäin avattu kaksi uutta täysikokoista golfkenttää, joista toinen sijaitsee vain 56 kilo-metrin päässä Vilnasta.

kuva: istoCk


BaleTTia vai BliNejä1. lennät Pietariin Helsingistä tunnissa. junalla pääset perille kuudessa tunnissa, ensi vuoden syksyllä alle neljässä tunnissa.2. Pietari tunnetaan venäjän kult-tuuripääkaupunkina ja venäläi-nen baletti- ja oopperataide on ehkä maailman tasokkainta.kuva: maxim ivanov

Pietari on kaupunki täynnä historiaa joka koskettaa myös suomen menneisyyttä. jo pelkästään eremitaasi on yhden mat-kan arvoinen.

lähietäisyydellä oleva suurkaupunki.■■kiehtova venäläinen keittiö.■■tsaarinajan mahtavuutta. palatseja, puistoja.■■historia joka on olennaisesti liittynyt suo-■■

meen sekä hyvässä että pahassa. korkealuokkaista klassista musiikkia ja esit-■■

tävää taidetta esim. ooppera, baletti, konsertit.trendikäs kaupunki ostospaikkoineen ja baa-■■

reineen.

KoHDe

kansainvälinen pietari

extra

1 2

ku

va: s

xC

ku

va: F

ok

ko

ve

es

tra


monipuolinen ja osaava matkanjärjestäjä on tärkeä yrityskumppani

inspiraatio

Yrityksellä on kaksi mahdollisuutta hoitaa ryhmä- ja kokousmatkat. Jär-jestelyt voi hoitaa oman organisaati-on työntekijä oman toimen ohella tai sitten nämä asiat voidaan antaa koko-naisuudessaan niihin erikoistuneen matkajärjestäjän hoidettavaksi. Suu-rimmissa suomalaisissa yrityksissä kokous- ja matkajärjestelyt on suurim-maksi osaksi ulkoistettu.

Finnish Consulting Group – Efeko Oy järjestää vuosittain 750–800 koulutus-tilaisuutta eri puolilla Suomea. Niihin osallistuu 35 000–40 000 ihmistä vuo-dessa. Toimitusjohtaja Ari Kolehmai-sen mukaan yritys käyttää ulkomaan matkasuunnittelussa aina matkanjär-jestäjän palveluita.

– Meillä on laivoilla useita kymme-niä seminaareja vuodessa. Silloin mat-kanjärjestäjät yleensä hoitavat kaiken puolestamme jopa laskutukseen saak-ka. Tällä tavalla voimme fokusoida toi-mintamme olennaiseen eli koulutus-palveluiden tuottamiseen.

Matkanjärjestäjät ovat mukana ul-komaanmatkojen suunnittelussa alus-ta lähtien.

– Yrityksemme palvelutarjonta on sen verran laajaa, että tarvitsemme luotettavia ja toimintavarmoja yhteis-

työkumppaneita matkajärjestelyihim-me. Ulkomaan tiedonhankintamatko-jen järjestämisessä aikataulujen yh-teensovittaminen on varsin haastavaa puuhaa. Siksi käytämme lähes aina näissä tilanteissa yrityksen ulkopuo-lisia matkajärjestäjäpalveluita. Meillä on hyviä kokemuksia tällaisesta yritys-kumppanuudesta.

ulkoistamisella joustavuuttaKoulutuspäälliköiden ja konsulttien ei tarvitse miettiä käytännön asioita, kun ammattilainen auttaa heitä matkan-järjestelyissä.

– Silloin kukin voi keskittyä parhaa-seen osaamisalueeseensa. Pitkässä juoksussa olemme kokeneet, että se on kustannustehokasta.

Kolehmainen kertoo, että yksittäis-ten työntekijöiden matkat hoidetaan yleensä suoraan yrityksestä käsin, mutta kun asiakkaille suunnitellaan tai järjestetään matkoja silloin kään-nytään heti ammattilaisten puoleen.

– Matkanjärjestelyn ulkoistaminen ei ole ollut koskaan meillä itsetarkoi-tus, mutta se tuo joustavuutta yrityk-sen arkirutiineihin. Henkilökunta voi silloin keskittyä omiin töihinsä parem-min.

Kolehmainen uskoo, että monipuoli-sille ja kustannustehokkaille ryhmä- ja

kokouspalveluille on markkinoita nyt sekä tulevaisuudessa.

– Ulkomaille suuntautuvilla tiedon-hankintamatkoilla erilaisilla oheistoi-minnoilla voi olla merkitystä, mutta kotimaan seminaari- ja kokousmat-koilla niillä ei ole juurikaan merkitys-tä.

asiakaskohderyhmää on ajatel-tava sisällön suunnittelussaKoulutustarjonnan suunnittelu ja markkinointi hoidetaan talon puoles-ta.

– Kun matkatoimisto hoitaa ilmoittau-tumisprosessin ja kokouspaikanvalin-nan, niin yrityksen henkilökunnalle jää aikaa keskittyä oman työhön. Asiakas-lähtöinen matkatoimistopalvelu säästää yrityksen työntekijöiden omaa aikaa.

Uusien sähköistettyjen matkatoi-mistopalveluiden myötä matkojen va-raaminen on helpottunut ja niiden hintaseuranta on myös samalla tehos-tunut.

– Asiakaskohderyhmää on aina ajatel-tava sisällön suunnittelussa sekä palve-lujen laadussa. Kokouspaikan valinnas-sa otamme aina vastaan hyviä vinkkejä, jotka jatkojalostamme yhdessä yhteis-työkumppaneidemme kanssa.

Kolehmainen muistuttaa, että on-

nistuneet kokous- ja ryhmämatkat tu-kevat yrityksen omaa imagoa, mikä on tärkeä pointti tämän päivän markkina-tilanteessa.

– Kun luotamme matkajärjestelyt kokeneelle yhteistyökumppanillem-me, niin tiedämme, että matkabudje-tit eivät silloin karkaa käsistä. Ne kui-tenkin muodostavat yllättävän suuren osan yritysten kuluista. Siksi kustan-nustehokkaat matkanjärjestelypalve-lut ovat tätä päivää ja yritysten kannat-taa käyttää niitä.

KoKouseläMysKokousjärjestäjät tarjoavat henkilökohtaista ja korkeatasoista palvelua. Hyvä kokous miljöö ruokkii luovuutta ja inspiroi kokoustajia. kuva: alex nikada

Kysymys: Miksi yritysten kokous- ja matkajärjestelyt on nykyään pääsääntöisesti ulkoistettu? vastaus: Matkanjärjestelyn ulkoistaminen tuo joustavuutta yri-tyksen arkirutiineihin. Henkilökunta voi silloin keskittyä parem-min omiin töihinsä.

yhteistyö

Matkalle valMistautuMinen

Tarkista ajoissa■■ , että matkustus-asiakirjat ovat kunnossa (passi voi-massa vähintään 6 kuukautta mat-kan päättymisen jälkeen).

ota matkustusasiakirjoista■■ (passi, viisumi, matkaliput, ajo- ja luottokortit, matkavakuutus, auton rekisteritodistus, kansainvälinen ro-kotustodistus jne.) valokopiot. säily-tä niitä matkalla eri paikassa kuin al-kuperäisiä, jätä yhdet kopiot kotiin ja skannaa ne liitteenä nettisähköpos-tiosoitteeseesi.

ota mukaan■■ vain välttämätön määrä käteistä. selvitä etukäteen, voiko matkakohteessa käyttää luot-to-/pankkikorttia tai matkashekke-jä. pidä rahat ja passi käsimatkata-varoissa.

vältä■■ arvoesineiden mukaan ot-tamista.

Hanki ajoissa■■ tarvittavat roko-tukset terveyskeskuksesta, työter-veyshuollosta tai yksityiseltä lääkä-riasemalta. rokotustiedot löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

anna hotellitietosi■■ ja muut yhteys tietosi sekä matkasuunnitel-masi kielitaitoiselle yhteyshenkilölle kotimaassa.

! lue lisää netistä:www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut//www.terveysportti.fi/terveysportti/

lähde: kuluttajavirasto

”amattilai-sen aut-taessa kokousjär-jestelyissä, kukin voi keskittyä parhaasen osaamisalu-eeseensa.”

ari Kolehmainen

Petri Görman

[email protected]


inspiraatio

vasTiNeTTa raHoilleonnistunut kokousmatka tukee yrityksen imagoa.kuva: alex nikada

meetings & events

KusTaNNussääsTöjä

oiKealla KuMP-PaNilla

3viNKKi

Mistä saat tietoa ja millaista apua on saatavissa

vahinkotilanteessa matkan-■■järjestäjän henkilökunta, paikal-linen suomen edustusto ja/tai vakuutusyhtiö auttavat. Matka-tavaravahingoissa saat apua kuljetusyhtiön toimipisteistä.

Matkanjärjestäjän palvelut

valmismatkan järjestäjän pai-■■kalliset edustajat avustavat tar-vittaessa matkustajaa matkalla sattuvissa hätätilanteissa, ku-ten sairastapauksissa, onnetto-muustilanteissa ja rikoksen tai vahingon selvittelyssä. tavan-omainen avustaminen sisältyy matkanjärjestäjän palveluihin.

jos valmismatkaan ei si-■■sälly matkanjärjestäjän pal-veluita kohteessa, ota hätä-tapauksessa yhteyttä mat-kanjärjestäjän ilmoittamaan edustajaan. jos edustajia kohteessa tai sen läheisyy-dessä ei ole, ota yhteyttä matkanjärjestäjän suo-men toimipaikkaan tai suomen edustustoon kohdemaassa.

lähde:

kulut-

tajavi-

rasto

ohjeita vahinkotilanteissa

ku

va: o

va t

op

Fer


ajassa

kokous tulossa – tämä järjestäjän on hyvä tietää

Onnistuneen kokoustapahtuman lähtökohtana on yksityiskohtainen suunnittelu ja ammattimainen to-teutus. Suuren kokouk sen järjestä-minen vaatii paljon ennakkotyötä, mutta jo pienemmänkin kokouk-sen eteen kannattaa nähdä hiukan vaivaa. Tilaisuuden järjestämisen voi myös ulkoistaa.

Majoituksen valinta on keskei-nen osa järjestelyä. Sen voi hyvin järjestää muualle kuin kokous-paikalle, mikä on usein edulli-sempi vaihtoehto kuin täyden palvelun kokouspaketti. Moni-puoliset kokoushotellit, joissa kaikki palvelut löytyvät samasta paikasta, vähentävät kuitenkin turhaa matkustamista, ja näin varsinaiselle kokoustamiselle jää enemmän aikaa.

ympäristö ja oheisohjelmaTärkeitä keskusteluita käydään usein myös kokoussalin ulkopuo-lella, joten mahdolliset oheisoh-jelmat, ruokailut ja ympäristö kan-nattaa valita vuorovaikutusta te-hostavasti. Esimerkiksi suosittuna kokouspaikkana toimiva rauhal-linen luonnon ympäristö saa ko-kousväen takuulla keskittyneelle ja avoimelle mielelle.

Kokousvälineet kunnossaKokoustilaa suunniteltaessa yksi oleellisimmista seikoista on var-mistaa tarvittavien välineiden saatavuus ja tilan riittävä koko. AV-laitteiden ja tietoliikenneyhteyk-sien tulee olla toimivat ja helpos-ti käyttöönotettavat. Jos tarvitaan ryhmätiloja esimerkiksi pien-ryhmätyöskentelyä varten, ovat

muunneltavat tilat väliovineen hyvä ratkaisu, mistä kannattaa ot-taa selvää jo tilaa varatessa.

Useat kokoukset järjestetään nykyään videoneuvotteluna. Tä-mä säästää paitsi aikaa myös kus-tannuksia, kun ei tarvitse erikseen matkustaa ja tehdä järjestelyjä. Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen pitääkin videoneuvot-

telua erinomaisena ratkaisuna juuri kansainvälisiin neuvottelui-hin, kun kustannustehokkuus on oleellista.

– Hyvätasoinen videoseinä tekee lisäksi aidon neuvottelutilanteen tunnun. Videoneuvottelu on Ran-tasen mukaan suhteellisen helppo järjestää, edellyttäen tietysti, että tarvittavat laitteet ovat käytössä.

– Joskus voi ääni tai kuva kat-keta, ja silloin puhelinneuvottelu korjaa tilanteen. Harvoin näin on kuitenkaan tapahtunut, hän rau-hoittelee.

Kokouspäivän jälkeenJoskus jo ympäristö toimii virkistä-vänä päätteenä työpäivälle. Esimer-kiksi kokouspaikka järvenrannal-la luo puitteet antoisaan työsken-telyyn, eikä muuta oheisohjelmaa tarvita kuin hyvä illallinen ja ren-touttava rantasauna. Toki tarjontaa oheispalveluiden järjestäjiltä löy-tyy kaikkeen makuun.

Esimerkiksi ainutlaatuinen kesä kokous järjestetään luonnol-lisesti merellä. Risteilykokous on erinomainen tilaisuus irtaantua arjesta samalla kuitenkin tehok-kaasti työskennellen, oli sitten ky-seessä asiakaan vakuuttaminen tai yrityksen kehittäminen. Perin-teiset ”Ruotsin laivat” tarjoavat ammattimaisen palvelun ja laa-dukkaat puitteet ja lisäksi pidem-pi risteilymatka vahvistaa takuul-la osallistujien yhteishenkeä.

”hyvätasoinen videoseinä tekee aidon neuvottelu-tilanteen tunnun.”

Teppo rantanen

Kysymys:■■ mikä kokouksen suunnittelussa on oleellista?

vastaus:■■ kokoustilaa suun-niteltaessa yksi oleellisimmista seikoista on varmistaa tarvitta-vien välineiden saatavuus ja ti-lan riittävä koko.

tarja rannisto

[email protected]

tee tapahtuMa

kokouksen järjestäMinen

onnistuneen■■ kokouksen jär-jestäminen vaatii huolellista suunnittelua.

osanottajamäärä■■ on ensim-mäinen seikka, josta lähdetään liikkeelle. sen mukaan valitaan kokoustilat, mahdollinen majoi-tuspaikka, ruokailut, yms.

kokouspaikan■■ valintaan vai-kuttaa usein myös kustannuk-set. päätetään pidetäänkö ko-kous lähellä, jolloin ei välttä-mättä tarvita majoitusta, vai lähdetäänkö pidemmälle.

kokousbudjetti■■ suunnitel-laan huolella ja pidättäydytään ylittämästä sitä.

on hyvä pohtia huolella,■■ os-tetaanko valmis kokouspaketti, vai tilataanko kaikki erillisinä pal-veluina. valmiit paketit säästävät aikaa ja vaivaa, mutta jos bud-jetin raja tulee pian vastaan, voi-daan itse järjestämällä säästää suuriakin summia.

suurten kokousten■■ suun-nittelu ja järjestely tulee aloit-taa ajoissa. Myös silloin, kun kokousvieraille tarjotaan eri-tyisohjelmaa tai kokouspaikak-si valitaan tavanomaisesta poik-keava tila, esimerkiksi meriristei-ly, on varaukset tehtävä hyvissä ajoin.

kysyMyksiä & vastauksia

Kuinka usein käytte ■■kokous matkoilla? Kaikki kokoukset mukaan

lukien osallistun koko-uksiin lähes joka päivä. Muilla paikka kunnilla Suomessa pidet-täviin yksipäiväisiin kokouksiin osallistun noin 20 – 30 kertaa vuo-dessa. Useampipäiväisiin semi-naari- ja kongressitapahtumiin osallistun kotimaassa 4 – 6 ker-taa ja ulkomaille suuntautuviin kongresseihin samoin 4 – 6 kertaa vuodessa. Kongressien oheen on yleensä pakattu useita palavereita ja jopa isompia kokouksiakin. Var-sinaisia 1 – 3 päivän mittaisia ko-kousmatkoja on ulkomailla vuo-sittain lisäksi 5 - 10 kappaletta.

onko kokouspaikalla väliä?■■Kokouspaikan valitsee yleensä kokouskutsun

esittäjä kokousväkeä kuultuaan. Pääasiallisesti kokoukset ovat olleet joko yliopistojen tai tutki-muslaitosten tiloissa, joissa joko on tai ei ole ollut omia majoitus-tiloja. Paljon on kokouksia pidet-ty hotelleissa, joilla ei ole mitään yhteyttä itse kokouksen aihee-seen. Lyhyissä kokouksissa tar-koituksenmukaisuus ratkaisee ja hotelli kokouspaikkana on sil-loin paras ratkaisu. Paikka py-ritään etsimään hyvien liiken-neyhteyksien varrelta matkus-tamisen minimoimiseksi. Jos-kus on kokoonnuttu lentokent-tien kokoustiloissa ilman, että samalla on edes käyty läheises-sä kaupungissa. Useampipäiväi-sissä kokouksissa pyritään ha-kemaan paikkoja myös luonto-kohteiden läheltä. Esimerkiksi monet urheiluopistot niin Suo-messa kuin ulkomaillakin ovat suorastaan luonnon keskellä ja tämä tekee kokoukseen osallis-tumisen monella tapaa miellyt-tävämmäksi.

Millainen on onnistunut ■■kokouspäivä?

Onnistuneelle kokoukselle on tyypillistä, että saadaan

ne asiat hoidetuksi, joita varten kokoonnuttiin. Ennakkovalmis-telu on tärkeä osa kokousta. Ny-kyaikana valmistelu on helppoa sähköisen median ansiosta. Ko-koukseen tullaan nykyään vain kun on niin painavaa asiaa pui-tavana ettei sitä voi muulla taval-la hoitaa. Kokoustekniikan pitää ehdottomasti toimia moitteetta ettei mene kiireisten ihmisten aika hukkaan väärissä asioissa. Joskus pelkän sähköpistokkeen etsintä vie kalliita minuutteja ajasta. Sama koskee ruokailuja ja siirtymistä paikasta toiseen. Lii-an moni kokous hupenee siirty-misiin paikasta toiseen ja varsi-naiset asiat jäävät puolitiehen.

Kari l. Keskinenpääsihteeri, liikuntatieteiden seura ry

!

!

!

TuulTa PurjeisiiNKokous merellä tehostaa vuorovaikkutusta ja vah-vistaa yhteishenkeä.kuva: matjaz BonCina

KoKouKseN oiKea MiToiTus

4viNKKi


helsinki • jyväskylä • tampere • turku • vaasa

www.omenahotels.com

helppo varata internetistä tai hotellin aulan varausautomaatista

tilavat, hyvinvarustellut huoneet 1–4 hengelle nuku hyvin kaupungin keskustassa

nopea saapua, ei respajonoja

varaukset:

hinnat alkaen 45 € / HUONE

(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com

helppo varata internetistä tai hotellin

aulan varausautomaatista

tilavat, hyvinvarustellut huoneet

1–4 hengelle

nuku hyvin kaupungin keskustassa


varaukset:hinnat alkaen 45 € /

HUONE (1–4 HLÖÄ)

Nopea saapua, ei respajonoja


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)

Nuku hyvin kaupungin keskustassaTilavat, hyvinvarustellut huoneet 1–4 hengelle


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)


www.omenahotels.com




varaukset:


(1–4 HLÖÄ)

Helppo varata internetistä tai hotellin aulan varausautomaatista

MAISEMANVAIHTOTALLINNAANSAA IHMEITÄ AIKAANKOKOUKSELLESI

www.tallink.fi /kokous

Esim./hlö. Hintaan sisältyy kaikki tämä: menopaluu laivamatkat Tallink Shuttle -aluksilla Star-luokassa saman päivän aikana, kokoustilaa 4 h Tallink City Hotellissa, kokoustilavarustus, kahvitar-joilu (sis. keksit, hedelmät, yksi virvoitusjuoma/hlö) sekä kolmen ruokalajin ryhmämenu

hotellin ravintolassa, kun ryhmän koko on 6-19 hlöä. Hinnat voimassa 20.6.2009 asti joka päivä min. 10 hlön ryhmille.

5200Yhden päivän tehokokous keväisessä Tallinnassa

Lisätiedot ja varaukset kokous- ja ryhmä-myynnistämme, puh. 010 804 123 (ma–pe 8–17).

Esim./hlö. Hintaan sisältyy kaikki tämä: lai-vamatkat Tallink Shuttle -aluksilla Star -luokassa, yöpyminen hotellissa 2 hh aamiaisineen, ko-koustilaa 4 h hotellissa, kahvitarjoilu, kolmen ruokalajin ryhmämenu

hotellin ravintolassa, kun ryhmän koko on 6-19 hlöä. Hinnat voimassa su–to 30.6.2009 asti min. 10 hlön ryhmille.

12800Kehityskokous Tallink Spa & Conference -hotellissa

KoKousmatKoihin haaskautuva työaika, korkeat matkakustannukset ja matkustamisen hiilidioksidipäästöt ovat saaneet yritykset etsimään vaihtoehtoja perinteisille palavereille. technopolis tarjoaa yrityksille joustavan ratkaisun: vuokrattavat videoneuvottelupalvelut.

”tarve etäkokouksiin on kasvanut, sillä yhä useammalla yrityksellä on hajautettu organisaatio. hyvätasoinen videoneuvottelujärjestelmä on kuitenkin kallis investointi. Vuokrattavat videoneuvottelupalvelut ovat jokaisen yrityksen ulottuvilla”, technopolis oyj:n palvelujohtaja Laura Krusius sanoo.

technopoliksen teknologiakeskuksissa kahdeksalla paikkakunnalla ympäri suomen on käytössä hDtasoista kuvaa ja ääntä välittävä tandberg 8000mXPvideoneuvottelujärjestelmä. Yritys vain vuokraa neuvottelutilan tuntihinnalla ja saapuu paikalle sovittuun aikaan, palveluntarjoaja huolehtii, että yhteydet ovat valmiina ja kokous voi alkaa.

Järjestelmä tukee kansainvälisiä standardeja, joten mukaan voidaan yhdistää myös technopoliksen ulkopuolisia videoneuvottelutiloja mistä päin maailmaa hyvänsä.

”Kokoukseen mahtuvat kerralla vaikka kaikki kahdeksan technopoliksen neuvotteluhuonetta. Kaksinäyttöinen järjestelmä on helppokäyttöinen: toiselta näytöltä voidaan seurata presentaatiota kenen tahansa osallistujan tietokoneelta, toisella näkyvät osallistujat”, Laura Krusius esittelee.

Ihan oikea kokous”Videoneuvottelut voivat tehostaa merkittävästi yritysten toimintaa, kun ihmiset saadaan nopeasti yhteen tekemään päätöksiä eikä työaika kulu matkustamiseen”, Laura Krusius sanoo.

myös kustannussäästöt ovat merkittävät. technopoliksen omassa käytössä videoneuvottelujärjestelmä säästää yksin matkustuskuluissa lähes 100 000 euroa vuodessa. työaikaa säästyy yli 2000 tuntia.

Yksi esimerkki videoneuvotteluhuoneen käyttäjistä on taloteknisiin ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut taC Finland. Yrityksen pääkonttori on Vantaalla, ja sillä on toimistoja 17 paikkakunnalla suomessa.

”Vuokrattava videoneuvottelupalvelu on kustannustehokas vaihtoehto omalle järjestelmälle. meillä on kirjattu tavoite matkakulujen vähentämiseksi ja käytämme etätyökaluja aina kun se on mahdollista. teknisesti korkeatasoisen videoneuvottelun etu on, että kokous on yhä ihan oikea kokous – näen osallistujat ja kommunikointi sujuu kuten tavatessakin”, taC Finland oy:n kiinteistöjohdon palvelujen johtaja Jari Räikkönen sanoo.

”olemme sitoutuneet ympäristökuormituksen vähentämiseen toiminnassamme WWF:n Green office ohjelmalla. Yksi suuri haaste on liikematkustuksen vähentäminen. Videoneuvottelut sopivat hyvin arvomaailmaamme.”

Etäkokous säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä

TECHNOPOLIS VUOKRAA VIDEONEUVOTTELUPALVELUJA

Technopolis ja TAC Finland sopimus-neuvottelussa - Technopoliksen Satu Eskelinen (vas.) ja Ilona Ivanoff sekä TAC:n Jari Räikkönen Technopoliksen videoneuvottelutilassa Tampereella, TAC:n Linda Hellroos-Heikkilä Vantaalla.

www.technopolis.fi/video

Tarjoamme kehityshakuisille organisaatioille ja tiimeille korkealaatuisia ja vauhdikkaita elämyksiä

turvallisessa purjehdusympäristössä.

Purjevene ja meri ovat ympäristö, jossa kaikki ovat sananmukaisesti, samassa veneessä. Luomme rauhallisen mutta intensiivisen tilan ja tunnelman ajatusten vaihdolle

ja rentoutumiselle.Aito oppimisympäristö luonto, toimii parhaimmillaan

asiakas projektien ja kehityshankkeiden käynnistyksessä tai täydentää ja syventää jo menossa olevaa yhteistä tekemistä.

Ota yhteyttä ja kysyy lisää:

s/y QueseraRistO saaRniGsM 040 [email protected]

www.quesera.fi

kOtisataMa:Helsingfors segel -

klubb ry (Hsk) Vattuniemen puistotie 1,

00210 Helsinki

Match Race kahdella

Maestro 40 veneellä

12 · ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiC M Y CM MY CY CMY K

liikematkat toimiva kumppanuus luo turvallisuutta ...doc.mediaplanet.com/all_projects/3444.pdf ·...

Documents