YRITYSMAAILMA 1www.mustekolmio.fi

Ahlströminkatu 21, 78250 VARKAUSPuh. 040 736 8640

mustekolmio.varkaus@gmail.com

Tuo tyhjentyneet mustepatruunasitai laserkasettisi meille täytettäväksi!

NOPEASTI JA EDULLISESTI!

Teemme täytöt laadukkaillamerkkikohtaisilla musteilla/laserjauheilla

muste- lasertäyttöpalvelut&

AUKIOLOAJAT: MA-PE 9-16Nyt auki myös lauantaisin LA 10-14

Säästä 40-70%!

• Kirjanpito • Vakuutusten kilpailuttaminen• Tilinpäätös • Yritäjän sosiaaliturva• Verotus • Yhtiöoikeudellinen neuvonta

Puh. 015 452 600Koulutie 5 A, 51900 Juva

www.audace.fi

menestyksen paikka

Alk. m23€

Ota osasi 6 miljoonan kävijän asiakasvirrasta!

juva.fi

Liiketontit

Etelä-Savo Lokakuu 3/2010

YRITYSMAAILMA2

METALLIRAKENNE

T. JANHUNEN

• Rakennuspeltityöt• Hitsaustyöt

Puh. 0500 701 809Tehtaantie 7, 51900 Juva

Katajalahdentie 155, 51900 JuvaPuh. 0400 930 291

SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA• Laadukkaat laatoitukset ja vesieristykset

• Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit

Puh. 050 326 7401

Ikkunanpesua- jasuursiivousapua

Esim. patjojen, petareiden, tyynyjen ja peittojen sekä mattojen syväpuhdistus pölystä tapahtuu tehokkaasti. Samalla huoneilman laatu paranee, kun ilmakierrossa

oleva pöly saadaan pois.Soita niin sovitaan siivoukselle sopiva ajankohta.

040 733 5659 S&H Seppänen

Apunamme siivouksessaHYLA-puhdistusjärjestelmä

Muista kotitalous-vähennys!

KALASTUSMATKOJAJA VENERETKIÄ • vetouistelua, jigi- ja heittokalastusta

• ohjelmat asiakkaan toiveiden mukaan yksityisille ja yrityksille

PK-KALAMATKATPasi Kokkonen, 0500 860 032

www.pk-kalamatkat.com • pasi@pk-kalamatkat.com

Juva on Etelä-Savon monipuolisin maaseutu-kunta. Juvalla yhdistyvät kaupunkimainen taaja-ma hyvine palveluineen sekä laaja ja monipuoli-nen maaseutu. Juva on aina ollut maatalouspitä-jä. Teollistuminen alkoi 1970-luvun puolivälissä, mutta maaseudun elin-keinoilla on edelleen vankka rooli kunnan hy-vinvoinnin luomisessa.

Tänään Juva on vahvasti elävä, perinteitään kunnioittava maalaispitäjä, jonka tulevaisuus on valoisa. Yrittäminen ja uudet elinkeinot tuovat kuntaan uutta vauhtia, uusia mahdollisuuk-sia. Menestyksestä huolimat-ta elämisen tahti on pysynyt miellyttävänä ja leppoisana. Savolaisuus elää täällä aitona, elinvoimaisena ja iloisena, Juvan yritysasiamies Antti Kinnunen kiteyttää.

-Juvalaiselle yrittämiselle antaa leimansa vahva maaseu-tuyrittämisen perinne ja toi-

Juvan kunnalla aktiivinen ote elinkeinotoiminnan kehittämisessä

saalta erinomainen sijaintimme valtateiden 5 ja 14 risteyksessä. Risteyksestä noin yhden tunnin ajomatkan sisällä on 180 000 vakinaista asukasta ja 38 000 kesämökkiä.

Sijainti luo aktiivisesti toiminta-edellytyksiä yritys-toiminnalle sekä luonnonvarojen jatkojalostukselle

Juva elää tuottamalla ja jalos-tamalla elintarvikkeita, puuta ja muita luonnonvaroja sekä laajentamalla ja monipuolista-malla koko ajan elinkeinope-rustaa. Luomutuotteet, kirjat ja salaatit lähtevät jakeluun koko Suomeen ja maailmalle.

-Yritysalueet ovat kunnan huolella vaalima pääoma. Niitä käytetään harkiten kunnan ja koko Juvan seudun yritystoi-minnan vahvistamiseen. Juvan kehittämisstrategia tähtää tu-levaisuuteen, Antti Kinnunen selvittää. -Vahva ja vireä maa-seutukeskus tarjoaa alueellisen palvelutason ja monipuoliset matkailumahdollisuudet. Juvan

kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa akti-voiden kuntalaisia omaehtoi-seen toimintaan.

Elintarviketuotannon vahvistaminen otettu osaksi kunnan strategiaa

Kunnan elinkeinorakenteessa alkutuotannolla on merkittävä osuus, samoin kuin laajem-minkin elintarviketuotannolla. Juvalla Alkutuotannon osuus työpaikoista on noin 20%

Myös elintarvikkeiden pro-sessointiin on panostettu onnis-tuneesti. Viimeisen vuosikym-menen aikana alalle on syntynyt noin sata uutta työpaikkaa, kun suuremmat yhtiöt ovat sijoit-taneet toimipisteitään Juvalle.

-Elinkeinoelämässä strate-giana on ollut monipuolistaa tuotantorakennetta sekä lisätä jalostusastetta, jotta suurempi osa lisäarvosta jäisi alueelle. Ruoantuotanto on tietoinen valinta kuntastrategiassa. Ta-voitteena on tulevaisuudessakin rakentaa kuntaa maatalouden ja jatkojalostuksen varaan.

Juva on vahvaa maatalous-valtaista aluetta, josta löytyy runsaasti mm. vihannesvilje-lijöitä, perunan ja juuresten tuottajia sekä maidon tuottajia. Kunnasta löytyy runsaasti myös muuta elintarvikealan osaamis-ta ja jatkojalostajia.

Syyskuussa vihittiin käyt-töön uusi ruokatehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 2007 toimintansa lopettaneessa en-tisessä kalkkunateurastamos-sa. Tiloissa toimii Pajuniemi Group -konserniin kuuluva Krunex Oy Helsingistä. Yrityk-sen asiakkaita ovat pääasiassa kauppojen valmisruokatiskit, suurtapahtumat ja ravintolat. Juvan kunta on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa ja investoi kiinteistön kunnostustöihin 1,5 miljoonaa euroa. Myös yritys investoi noin 1,5 milj. euroa tehtaan koneisiin ja laitteisiin. Kaiken kaikkiaan uusi teh-das työllistää noin 25 henkeä – Kiinteistö sopii mainiosti elintarviketuotantoon, Kinnu-nen sanoo.

Hyvä paikka luomuruuan valmistukseen

Myös mahdollisen luomu-ruuan valmistus uudella ruo-katehtaalla tietää lisää työtä al-kutuotannossa työskenteleville juvalaisille. – Luomuruuan val-mistus on kiinni raaka-aineen saatavuudesta. Etelä-Savosta saadaan luomuna mm. kermaa, lihaa, perunaa ja porkkanaa. Kinnusen mukaan suomalaisilla ja eteläsavolaisilla on nyt käsis-sään näytön paikka.

Vihannesten viljelyä ja jatkojalostamista

Myös vihannesteollisuu-della menee Juvalla hyvin. –Mestariviljelijät Oy on laa-jentamassa tuotantoaan. Mes-tariviljelijät on eteläsavolaisten tuottajien ja maatalousyrittä-jien yhteisomistuksessa ole-va yritys, kertoo Kinnunen. Salicon kanssa samalla ton-tilla toimiva Mestariviljelijät on laajentanut toimintansa rakentamalla uudet pakka-us- ja lähettämötoimintoihin. Vihannesten tukkumyyntiin erikoistuneen yrityksen takana on yhdeksän vihannesviljelijää Juvalta, Joroisista, Sulkavalta ja Haukivuorelta.

Puuteollisuudella on vankka pohja

Elintarvikkeiden alkutuotan-

non ja jalostuksen lisäksi Juva elää palveluista ja puusta. Mm. Taso 2000 toiminnan loppumi-sen jälkeen tilanne näytti vähän aikaa huonolta, mutta tiloissa aloitti erikoispuusepänteolli-suuteen erikoistunut Sisuwood. Samoissa tiloissa toimii myös ovivalmistaja Sevendoor Oy. – Halliin mahtuisi vielä mui-takin alan yrittäjiä, sillä ti-laa on, vinkkaa Kinnunen. Kinnusen mukaan myös kyliltä löytyy monia elinvoimaisia puujalostusyrityksiä kuten yli 50 vuotta toiminut Viitakosken Puu Oy. Viitakosken Puu Oy on perheyritys, joka valmistaa tilaustyönä ovia, ikkunoita ja lasiväliseiniä.

Juvalla eletään vankasti Valtatie-5 vaikutuspiirissä

Haasteita tulee Kinnusen mukaan riittämään tulevaisuu-dessa, mutta keinojakin löytyy. – Kunnan päätöksenteolla on suuri merkitys, kun tarvitaan no-peita päätöksiä. Meidän koke-muksemme on ollut, että pienen kunnan päätöksenteko on no-peampaa kuin suuren yrityksen Kinnusen mukaan pienuus ja joustavuus pitäisikin pystyä kääntämään kunnan voima-varoiksi. – Talouspuolella se merkitsee, että sama liikevaihto saadaan syntymään noin15 prosenttia pienemmillä kustan-nuksilla. Pääkaupunkiseutuun verrattuna täällä on edullisem-mat kiinteistökustannukset ja henkilöstö on sitoutuneempaa. Myös infrastruktuuri para-nee, sillä 5-tien läheisyys on meille keskeinen asia kunnan tulevaisuuden kannalta. Val-tatie-5 liikennevirran varassa on lähemmäs 100 työpaikkaa, Kinnunen mainitsee.

Juva avaa oven menestykselle

-Juvalta löytyy tilaa ja tont-teja monenlaisten yritysten tarpeisiin. Meillä on tarjota yrityksille runsas valikoima yritystontteja parhaiden liiken-neyhteyksien varrelta. Tästä kiitos kuuluu kunnan aktiivi-selle kaavoituspolitiikalle ja huolelliselle maankäytön suun-nittelulle. Yrittäjiä puolestaan on kiittäminen siitä, että Juvalla tonttikauppa käy. Me täällä Juvalla olemme sitä mieltä, että hyvien tonttien ja tehokkaan elinkeinopolitiikan ohella Juva pystyy tarjoamaan yrittäjälle ja tämän perheelle myös mukavat vapaa-ajanpuitteet, Kinnunen korostaa.

Vehmaan alueella toimii tällä hetkellä noin 25 yritystä, joissa on yhteensä lähes 250 työpaik-kaa. Tilaa löytyy isoillekin kokonaisuuksille.

Kunta omistaa alueella vielä useita kymmeniä hehtaareita tonttimaata. Kunnallistekniikka on valmiina noin 20 hehtaarille ja uusi, lainvoimainen kaava mahdollistaa mm. tilaa vie-vän kaupan suuryksikköjen rakentamisen, Antti Kinnunen mainitsee.

Vehmaan risteyksessä on taiteilija Juha Mennan tekemä veistos Sielun lintu

Krunex Oy:n tuotantotilojen vihkiäiset 25.9.2010.

YRITYSMAAILMA 3

Teivaantie 29, 51820 HATSOLAPuh. 0400 174 332,

0400 258 897tapani.heinonen@pp4.inet.fi

Keski-JuvanKuljetus Oy

Maa-aines-

kuljetukset

Kuluttajat ja jakelupor-ras vertaavat usein luo-mutuotetta ja ei –luomu-tuotetta toisiinsa. Lähtö-kohta on perusteiltaan väärä. Ei-luomutuotteet sisältävät tuotantoketjun eri vaiheissa, pellolta ja-lostuksen kautta pöytää, runsaastikin kemikaa-lein virittyä ja tehostettua tuotantoa.

-Tämä on suurin ja oleellisin ero tuotantotavoissa. Ei-Luo-mutuotteissa lähes mitä tahansa aineita kasvuhormonit ja geeni-muuntelu mukaan lukien tai mitä tahansa teknologiaa voi-daan käyttää halutun tuotteen ominaisuuksien virittämiseen. Luomussa raja tässä ideoinnissa on äkkiä vastassa. Luomutuo-te koostuu käytännössä vain itse perusraaka-aineesta. Sen

Luomu ja tehokemikaaliteivät mahdu samaan purkkiin

tuotanto joka vaiheessa on luomuvalvonnan ja luomuseu-rannan alaista toimintaa. Ero on niin dramaattinen, että puhe perinteisten ei-luomutuotteiden ”luomu” ominaisuuksista on hyvin harhaanjohtavaa, sanoo Kari Partanen, Juvan Luomu Oy:n melko tuore toimitusjoh-taja ja itsekin marjatilallinen.

-Kemikaalien käyttö ruoan seosaineena on tavallisesti halvempaa, kuin turvautumi-nen kalliimpaan perusraaka-aineeseen ja sen jalostamiseen. Kemikaalien avulla saadaan mutkat suoriksi, Partanen ar-vioi.

Kauppa ei kerkiä luomun kelkkaan. Huonoimmillaan kuluttajalle jää vain ylikansallisia luomumerkkejä

Kun diplomi-insinööri puhuu

luomusta, siinä ei hempeillä ideologioilla ole sijaa. Tarkas-teltavana ovat luvut.

– Luomun pitää olla bisnes, ei tämä mitään hyväntekeväi-syyttä ole, Partanen määrittelee.

Partasen bisneksen puhumi-nen ei kuitenkaan tarkoita kovia arvoja, ainoastaan realismia. Johtamaansa yritykseen hän hakee nyt uskottavuutta ja kasvutendenssiä tilastoihin perustuen.

-Luomuala Suomessa on yhtä suuri kuin luomubusineksen kasvu yhdessä vuodessa Tans-kassa, eli noin 75 miljoonaa euroa.

Suomessa luomualaa vaivaa Partasen mukaan pirstaleisuus

- Se on seurausta siitä, että hyvät mahdollisuudet on tärvät-ty epämääräiseen puuhailuun.

Sen enempää valtion kuin

etenkään kaupan näkökulmas-ta luomun mahdollisuuksia ei ole nähty. Ympäristöarvoja ja kestävää kehitystä ei ole Partasen mukaan uskallettu markkinoida, vaikka Suomel-la, jos millä, olisi maana ollut edellytyksiä tehdä luomusta todellinen brändi.

– Sekä luomun tuotanto että myynti ovat meillä toistaiseksi pelkkää ripottelua. Kysyntää olisi, mutta vaikuttaa siltä, että etenkään kaupan ketjut eivät ole nyt hereillä. Tuotteiden saa-tavuus ja logistiikka menevät isojen ehdoilla.

Luomussa pitäisi Partasen mukaan uskaltaa lähteä liik-keelle pienillä erillä.

– Kaupat hakevat maksi-mimyyntiä per hyllymetri. Volyymi on mittari. Luomussa tällaiset kaupan skaalaukset eivät pure. Asioita tarkastellaan luomun kannalta nyt aivan vää-rästä näkökulmasta, Partanen suomii. Toki poikkeuksiakin joukosta löytyy.

Kuluttaja ei luomutuotteita myöskään löydä tavarapaljou-den keskeltä, kun niitä markki-noidaan keskellä kaikkia muita tuotteita. Siksi Partanen halu-aisikin kauppoihin Euroopassa yleisen shop – in – shop -mallin, jossa luomutuotteet ovat omas-sa erottuvassa ”karsinassaan”.

– Viisi senttiä vihreälai-taista huomioteippiä ei riitä erittelemään tuotteita muista. Mainosnikkarit pystyvät kyllä kehittelemään houkuttelevan ilmeen, kun kauppa vain älyää tuotteisiin satsata, Partanen vakuuttaa.

Luomusta ja eettisestä kulutta-misesta on tulossa megatrendi Suomessakin

Tuottajista Partanen ei ole erityisen huolissaan.

– Luomutuottajilla on toki omat ongelmansa mutta monia niistä voidaan ratkaista verkos-

toitumalla. Sitä kautta saadaan myös enemmän volyymiä.

Eiväthän ohuet tavaravirrat ole kannattavia sen enempää valmistajille kuin kaupallekaan.

Partanen kuitenkin pelkää, että jos kauppa ei lähde pian kunnolla mukaan, koko koti-mainen luomu saattaa loitontua tavallisen kuluttajan ulottuvilta.

Kiinnostusta luomu- ja lä-hiruokaan on koko ajan yhä enemmän.

Valmistajat etsivät uusia reittejä tuotteilleen. Suurkeittiöt ovat kiinnostuneita luomusta ja suoramyyntipisteitä tuntuu nyt nousevan lisää.

Surullisin tulevaisuudenkuva olisi Kari Partasen mielestä se, että tavalliset suomalaiset saisivat kotimaassa tuotettua luomua vain suurkeittiöiden lounasruokien osina. Niin saat-taa kuitenkin käydä, jos tuotta-jien ja kauppojen välistä ketjua ei saada toimimaan.

– Jos kaupat pitävät kiinni suurten volyymien linjasta, myynnissä on tulevaisuudessa vain ylikansallisia luomumerk-kejä. Niiden jäljitettävyyttä ei voi verrata kotimaiseen eikä ajatus myöskään eettisesti ole erityisen kestävä hiilijalanjäl-keä ajatellen, Partanen huo-mauttaa.

Hän myötää, että harvaan asutussa Suomessakin toki elin-tarvikkeita kuljetellaan, oli ky-seessä sitten vaikka luomukin.

– Kyse on kuitenkin kotimai-sesta tuotannosta, joka ei ole puhkijalostettua.

Luomu on mahdollisimman alkuperäistä, ilman käsittely- ja lisäaineita sekä ympäristöä turhaan kuormittamatta tehtyä, luomumies Partanen todistaa.

YRITYSMAAILMA4

• KOULUTUSPALVELUT

• TILITOIMISTOPALVELUT

• TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJAPALVELUT

• RISKIENHALLINTA­PALVELUT

Kelloseppäkoulu, Vanha maantie 11, 02650 EspooPuh. (09) 4355 7712 tai 050 3019 519 kristiina.liesivaara@kelloseppakoulu.fi, www.kelloseppakoulu.fi

LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA:

Haluaisitko työskennelläKello- ja jalometallialan liikkeessä?Hae Erikoismyyjäkurssille KelloseppäkouluunEspoon Leppävaarassa. Aikuiskoulutuksenajärjestettävä koulutus antaa valmiudet työskennellä asiantuntevana myyjänä alan liikkeissä.4 kuukautta kestävä kurssi järjestetään kaksi kertaavuodessa ja hinta on 500 e. Seuraava kurssi alkaa 17.1.2011 ja hakuaika päättyy 21.11.2010.

Haluaisitko työskennelläKello- ja jalometallialan liikkeessä?

LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA:

Hae Erikoismyyjäkurssille Kelloseppäkouluun Espoon Leppävaarassa. Aikuiskoulutuksena jär-jestettävä koulutus antaa valmiudet työskennellä asiantuntevana myyjänä alan liikkeissä.

4 kuukautta kestävä kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja hinta on 500 €. Seuraava kurssi alkaa 17.1.2011 ja hakuaika päättyy 21.11.2010.

Joulu, joulu tullut on...Tervetuloa viettämään pikkujouluja Olavinlinnaan!

Linna tarjoaa upeat puitteet niin pikkujoulu- kuin joulujuhliinkin.

Tule kokemaan ainutlaatuinen vanhan kivilinnan joulutunnelma Olavinlinnaan. Varaa omasi ajoissa!

Fazer Olavinlinnan ravintolat, 57150 OlavinlinnaVaraukset puh. 015 533 747 tai 040 834 4936

Ilmoitukset:Pekka PelkonenPuh. 010 820 5719

Päätoimittaja:Risto KäyhköPuh: 010 820 5700,050 521 5656Fax. 013-312 199

Toimittajat:Toni Valha puh. 050 439 2281

Sivunvalmistus:Joensuun Kustannus OyYritysmaailmaE-mail: kuopio.kustannus@yritma.fi

Julkaisija:Joensuun Kustannus OyYritysmaailmaSuokatu 22 B, 5. krs70100 Kuopio

Osoitelähde:Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄTwww.yritma.fi

Paino:Lehtisepät OyPieksämäki

©Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa

Audace Oy on tilitoimis-topalveluihin, talousjoh-tamisen ja riskienhallin-nan asiantuntijapalvelui-hin ja niiden koulutuk-seen erikoistunut yritys. Sen toimitusjohtaja Lila Lindroosilla on toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta ja työskennellyt sitä ennen tilitoimisto-, koulutus- ja vakuutusalan yrityksissä. Lindroos muistuttaakin, että yritykset voivat tehdä todellisia kustannussääs-

Palveluita ja konsultointia kaikkeen hallintoon

töjä, kun talouden ja ris-kienhallinnan koukerot ovat todellisesti hallin-nassa tai osaavan ulkois-tetun toimijan vastuulla.

-Hyvin hoidettu hallinto ja talous ovat merkittävä osa yritysten riskienhallintaa. Me-nestyvimmät yritykset ovat ottaneet riskienhallinnan osaksi operatiivista johtamista myös käytännössä. Ennen yrittäjyyt-täni ihmettelin usein, miksi niin useat yritykset ovat lirissä eivätkä saa liikkeenjohdollista neuvontaa. Töitä kyllä osataan

tehdä, mutta yrityksen johta-minen on usein hataralla poh-jalla. Niinpä lähdin tuottamaan yrityksille kokonaisvaltaisia liikkeenjohdon palveluita, joi-den avulla voidaan varmistaa yrityksen mahdollisimman kor-kea kannattavuus. Tilitoimis-topalvelut ovat tulleet mukaan myöhemmin, sillä se on hyvä keskus kaikelle toiminnalle ja tukee muita palveluita erin-omaisesti, taustoittaa Lindroos.

Audace Oy:n asiakkaita ovat-kin julkisyhteisöt ja pk-sektorin yritykset sekä koulutusta tarjoa-vat oppilaitokset pääkaupunki-seudulla ja Itä-Suomessa.

Mukana muutoksissaLindroos huomauttaa, että

koko yrityskenttä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti, ja työn luonne on muuttunut vaativammaksi ja nopeatempoisemmaksi.

- Ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet todella paljon ja omaa osaamista pitää ke-hittää jatkuvasti. Substanssi-osaaminen ei riitä vaan myös järjestelmiä kehitetään. Tili-toimistokentän yksi suurimpia muutoksia tänä vuonna on ollut verotilinkäyttöönotto, kertoo Lindroos.

Lindroos huomauttaa, että usein vakuutusyhtiöt ja verot-tajat ovat niin erikoistuneita tiettyihin asioihin, että tarvitaan tulkkia yrittäjän ja viranomai-sen välillä.

-Yrittäjä ei aina välttämättä tiedä, mihin suuntaan kääntyä ongelmatilanteissa, keneltä apua voi kysyä ja mitä vaihto-ehtoja on. Omat asiakkaani ovat olleet tyytyväisiä palveluihini. Kaikissa toiminnoissa toimin asiakkaan lähtökohdista käsin, oikeassa aikataulussa. Opas-

tamme asiakastamme erilaisissa tilanteissa myös etukäteen niin, että lainsäädännön muutoksiin on varauduttu jo ennalta ja niistä ollaan tietoisia, luettelee Lindroos.

Lindroosin yrityksen asiak-kaita ovat usean eri alan yri-tykset. Mukana on myös koulu-tusalanyrityksiä, joita Lindroos konsultoi. Tilitoimistoasiakkaat ovat oma suuri ryhmänsä.

-Palvelumme jakautuvat taloushallinnon palveluihin, joka sisältää yrityshallinnan

palvelut, sekä riskinhallinta palveluihin. Hoidamme riskien kartoitukset ja vakuutusten kil-pailuttamiset. Tavoitteenamme on kasvaa jonkin verran. Tällä hetkellä Audace Oy työllistää kolme työntekijää, kiteyttää Lindroos.

Lisä-/Yhteystiedot:Audace OyKoulutie 5A51900 JuvaPuh. 015 452 600 www.audace.fi

YRITYSMAAILMA 5

Metsäenergian tuotanto ja käyttö voimalaitosten polttoaineena ja mah-dollisesti hyvin nopealla aikataululla myös neste-mäisten biopolttoainei-den raaka-aineena kas-vaa lähivuosina Suomes-sa. VTT:n toteuttamassa tutkimushankkeessa luo-daan edellytyksiä bio-polttoaineterminaalien uusille toimintamalleille huomioiden myös poltto-aineiden uudet kuljetus-muodot. Tavoitteena on parantaa polttoaineiden laatua ja lisätä biopolt-toaineiden toimitusvar-muutta sekä varmistaa kotimaisten polttoainei-den ympärivuotinen saa-tavuus.

Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti Keski-Suomessa Keljonlahden uuden voima-laitoksen käynnistyttyä tänä vuonna. Keski-Suomen liiton maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriohjelma on asettanut tavoitteeksi lisätä biopolttoaineiden käyttöä 4 TWh vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomessa. Bioenergi-asta elinvoimaa -ohjelmaan kuuluvan, VTT:n koordinoi-man Bioterminaali -hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli biopolttoaineterminaalista huo-mioiden metsäpolttoaineiden erilaiset hankinta-, valmistus- ja toimitusketjut. Hankkees-sa huomioidaan bioenergian käytön lisääntymisestä johtuva kuljetusmatkojen kasvaminen ja vaatimukset polttoaineen laadunhallinnalle. Projektin aikana testataan ja kehitetään sekä yksittäisiä haketus- ja murskauslaitteita että laite-ketjuja. Hankkeessa laaditaan myös biopolttoaineterminaalin perustamista ja käyttöä palve-leva käsikirja.

Pilot-terminaali Pihtiputaalla

VTT tekee terminaalihank-

Bioterminaaleilla turvataan metsäenergian saatavuutta ja toimitusvarmuutta Keski-Suomessa

keessa yhteistyötä KS Laatu-energia Oy:n kanssa. Yritys on käynnistänyt Pihtiputaalla uuden biopolttoaineterminaa-lin, joka toimii pilot-kohteena tämän projektin kehitys- ja tutkimustyössä. KS Laatu-energia Oy teki syksyn 2009 aikana terminaalin pohjustus- ja päällystystyöt. Alkuvaiheessa terminaalikäyttöön on tasattu kolmen hehtaarin alue, josta on asfaltoitu noin kolmasosa. Terminaali on perustettu Rupon teollisuusalueelle, jossa sijait-sevat myös samojen yrittäjien omistama saha ja bioenergiaa käyttävä lämpökeskus. Näin saavutetaan tiettyjä syner-giaetuja terminaalin toimintaan ja bioenergian käsittelyketjuun, kun sama yritys hoitaa koko ketjun kannolta laitokselle saakka osana muuta teollisuu-den puun hankintaa. Perustetun terminaalin tavoitteena on lisätä nimenomaan logistiikan te-hokkuutta metsäpolttoaineiden toimituksissa.

Laitteiston asennustyöt jat-

kuivat vielä alkuvuonna 2010, minkä jälkeen erilaisten lä-hinnä metsäenergiapohjaisten biopolttoaineiden valmistus ja toimitukset alkoivat. Tavoit-teena on käsitellä ja toimittaa noin 100 GWh metsäenergiaa vuodessa eri kokoisille voima- ja lämpölaitoksille.

Keski-Suomen pohjoisosien metsissä mäntyjen osuus lisään-tyy ja nuorten metsien osuus suhteessa muuhun maakuntaan on merkittävän suuri. Lisäksi pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan terminaalin erityis-piirteenä on mm. polttoaineen pitkät kuljetusmatkat suurille voimalaitoksille, joten polt-toaineen energiatiheyttä on lisättävä kuljetuskustannusten pienentämiseksi.

Biopolttoaineiden laadunhallinta edellyttää kehitystyötä

Terminaalissa tullaan tes-

taamaan ja kehittämään mm. VTT:n ja Jousan Kone Oy:n kehittämää kaksivaiheista murskaintekniikkaa. Sähkö-käyttöisellä kiinteällä murs-kainlinjalla haetaan metsäener-gian tuotantoketjuun alhaista energiankulutusta, riittävän korkeaa kapasiteettia ja hyvää käytettävyyttä. Lopputuotteen palakokoa voidaan säätää asi-akkaiden tarpeiden mukaan oikein valitulla pohjaseulalla. Jälkimurskaa voidaan käyttää myös hienomurskeen valmis-tukseen. Tällöin lopputuotteen partikkelikoko on jopa alle 2 mm soveltuen esim. pellettien valmistukseen tai uusien nes-temäisten biopolttoaineiden valmistusprosessien raaka-aineeksi. Metsäpolttoaineiden lisäksi murskainlinja soveltuu purkupuun ja puupohjaisten kierrätysmateriaalien murskaa-miseen. Terminaalissa on otettu käyttöön myös haketuslinja puhtaiden raaka-aineiden hie-nontamiseen.

Toimivat polttoainetermi-naalit edellyttävät sekä teknistä kehitystyötä että taloudellisesti kannattavien liiketoimintakon-septien luomista. Terminaalien tavoitteena on toimittaa riittä-vän laadukkaita polttoaineita ottamalla huomioon sekä kul-jetusten että voimalaitosten asettamat laatuvaatimukset. Kuljetusmatkojen ja -kustan-nusten kasvaessa toimitettavien polttoaineiden laadunhallinta edellyttää mm. kosteuden alen-tamista, partikkelikoon pienen-tämistä sekä epäpuhtauksien poistamista.

Raaka-aineina terminaalit voivat käyttää metsäenergiaa eri muodoissa, kuten hakkuu-tähteitä, kantoja ja nuorten metsien energiapuuta. Myös metsäteollisuuden erilaisista

sivutuotteista ja peltoenergiasta voidaan terminaaleissa valmis-taa voimalaitospolttoaineita. Varsinkin runsaasti epäpuh-tauksia sisältävät kannot ovat haasteellinen raaka-aine tuot-taa puhdasta, voimalaitoksille hyvin soveltuvaa polttoainetta.

Terminaalin sijainti määrittää toimintamallin

Bioenergiaa on jatkossa han-kittava entistä laajemmalta alueelta sekä Keski-Suomesta että muista lähimaakunnista. Uusilla kuljetusmuodoilla voi-daan laajentaa polttoaineiden hankintaa alueille, joilla on vapaata biopolttoainereserviä. Metsäpolttoaineiden hankin-ta- ja toimitusketjut sekä niitä palveleva terminaalitoiminta luovat esimerkiksi pohjoiseen Keski-Suomeen uutta yritystoi-mintaa ja työpaikkoja. Mikäli suunniteltu Äänekosken ja Haa-pajärven välisen rataosuuden kunnostus toteutuu, erilaisten biopolttoaineiden rautatiekul-jetukset on mahdollista aloittaa. Lastauspaikkojen yhteydessä

toimivien polttoaineterminaa-lien tavoitteena on varmistaa eri kuljetusmuotojen edellyttämä riittävä polttoaineiden saata-vuus sekä parantaa biopoltto-aineiden toimitusvarmuutta eri olosuhteissa. Uusien kulje-tusmuotojen käyttöönotto bio-energian kuljetuksiin edellyttää myös sekä kuljetuskaluston ke-hittämistä että uusia ratkaisuja voimalaitosten vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmiin.

Pihtiputaan terminaalin li-säksi Keski-Suomessa ollaan ottamassa käyttöön puolikym-mentä muuta metsäyhtiöiden tai muiden polttoainetoimitta-jien ja käyttäjien biopolttoai-neterminaalia. Ne sijaitsevat lähempänä suuria käyttäjiä ja osa niistä toimiikin suurten laitosten puupolttoaineiden puskurivarastona.

Terminaali-toiminta edellyttää ympäristölupaa

Biopolttoaineterminaalin perustaminen vaatii pääsään-töisesti ympäristöluvan, joiden pitkähköt käsittelyajat ovat hidastaneet muutamien termi-naalien käynnistämistä. Koska terminaalin ympärivuotinen toi-minta edellyttää hyväkuntoista, valmista tiestöä rekkaliikenteel-le, terminaalit sijaitsevat usein suhteellisen lähellä asutusta. Murskauksen ja haketuksen aiheuttaman melun ja pölyn sekä raskaan liikenteen vuoksi ympäristöluvalla saatetaan rajoittaa terminaalin toiminta-aikaa, esim. arkisin klo 6 – 22. Vuositasolla käsiteltävien polt-toaineiden määrä, laatu ja laa-dunseuranta sekä terminaalin maksimi varastointikapasiteetti hyväksytään ympäristöluvassa. Kierrätys- ja rakennuspuun käsittely on erikoistarkkailus-sa ja edellyttää tarkennuttua laadunseurantaa. Näin ympäris-töviranomaiset haluavat valvoa, etteivät biopolttoaineterminaa-lit muodostu kaatopaikoiksi. Biopolttoaineiden mahdollisen vesikuljetuksen edellyttämä polttoaineiden valmistus ja lastaus vesistöjen rannoilla sekä rantaterminaaliverkoston pe-rustaminen saattaa muodostua haasteelliseksi ympäristölupien kannalta.

Erikoistutkija Risto ImpolaVTT

Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja OPM:n hallinnonalan kansallisista varoista. Vuoden 2010 alusta hanketta on hallinnoinut Keski-Suomen liitto. Lisäksi hanketta rahoittavat KS Laatuenergia Oy, Vapo Oy, Jousan Kone Oy sekä Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Saarijärven Seu-dun Yrityspalvelu Oy sekä VTT. Projekti kestää 1,5 vuotta ja päättyy vuoden 2010 lopussa.

YRITYSMAAILMA6

Suomessa uusiutuva energia ja sen käytön lisääminen on nähty pää-sääntöisesti uhkana talo-udelle ja teollisuuden kil-pailukyvylle, koska mieli-piteitä on kysytty lähinnä energiaa tuottavalta ja käyttävältä suurteolli-suudelta. Laitevalmista-jien, alan PK- yritysten ja energiateknologian viejien ja koko kansanta-louden näkökulmasta on asiaa tarkasteltu selvästi vähemmän. Näistä syistä valtiovalta ei ole Suomes-sa toistaiseksi edistänyt uusiutuvan energian ko-timaista käyttöä. Koska kotimarkkinaa ei ole luo-tu, eivät laitevalmistajat ole pystyneet kehittä-mään tuotteitaan. Vasta vuonna 2010 valtiovalta on lähtenyt panostamaan uusiutuvaan energiaan ja myös bioenergiaan kylläkin EU:n painos-tuksesta ja velvoitteista johtuen.

TEKES on jo investoinut merkittäviä summia tuoteke-hitykseen, mutta osa kehitys-panoksesta on mennyt jopa hukkaan, koska kotimarkkina ei ole kehittynyt potentiaalia vastaavasti. Poliittiset tavoitteet on asetettu mutta toimenpiteet ovat vasta valmisteluasteella. Uusiutuva lämmitysenergia on edelleen käytännössä samalla viivalla muiden energiamuoto-jen kanssa. Business-as-usual ei riitä tavoitteiden saavuttami-seen varsinkaan päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.

Suomen korkea uusiutuvan energian käytön volyymi perus-tuu pääosin metsäteollisuuden suureen volyymiin, kaukoläm-mön käyttöön lämmityksessä ja tähän yhdistettyyn sähkön tuotantoon ja jo rakennettuun vesivoimaan sekä runsaisiin puu- ja turvevaroihin. Nykyi-nen metsä- ja puutuoteteolli-suuden rakennemuutos uhkaa kuitenkin vakavasti Suomen

Bioenergiasta uusi Nokia-pienkäytössä suurin potentiaali

uusiutuvien tavoitteiden saa-vuttamista.

Kotimarkkinat luotava- valtiolla keskeinen rooli

Taloustieteissä korostetaan kotimarkkinoiden merkitystä liiketoiminnan kehitykselle. Energia-alalla näkyviä esi-merkkejä ovat Tanskan tuu-livoimateollisuus ja Itävallan bioenergiakattilateollisuus, jotka saivat vahvan alkukehi-tyksen poliittisilla toimenpi-teillä luodusta kotimarkkinasta. Tällä hetkellä ne ovat maailman markkinajohtajia ja määrittele-vät markkinoita kilpailijoille epäedulliseen suuntaan. Erityi-sesti, lähtökohtaisesti etulyön-tiasemassa ollut suomalainen bioenergialaitteiden valmistus on jäämässä alakynteen vah-vistuvan keskieurooppalaisen teollisuuden kanssa vaatimatto-mista kotimarkkinoista johtuen. Olemme menettämässä suoras-taan ainutlaatuisen tilaisuuden luoda menestyvä teollisuuden-ala yhdelle kaikkien aikojen teollisen vallankumouksen synnyttämistä markkinoista. Rohkealla yhdistetyllä elin-keino- ja energiapolitiikalla voimme vielä saavuttaa koh-tuullisen menestyksen markki-naosuuksissa.

Kun EU on määrittänyt ta-voitteet myös Suomen osalta vuodelle 2020, niin nyt on viimeinen hetki kääntää tilanne voitoksi. Suomessa käynnis-tettävät toimenpiteet ovat jo 10–15 vuotta myöhässä ver-rattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Ruotsi aloitti jo 90-luvun alkupuolella varautumisen ilmastomuu-tokseen ja tulevaan energia-tuotannon rakennemuutok-seen. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä öljy- ja suoraa sähkölämmitystä on Ruotsissa järjestelmällisesti poistettu ja korvattu pelleteillä, lämpöpum-puilla, kaukolämmityksellä ja myös aurinkolämmöllä. Tämä on johtanut Ruotsissa aivan erilaiseen lämmitystaparaken-teeseen. Meillä Suomessa onkin tulevaisuutta ajatellen noin miljoona ”väärin” lämmitet-tyä taloa. Nopein ja edullisin tapa lisätä uusiutuvaa energiaa on siten lämmityssektorilla

kiinteistöissä sekä kauko- ja aluelämmössä.

Myös pienimuotoisen yh-distetyn sähkön ja lämmön tuotannon lisääminen esimer-kiksi syöttötariffin avulla bio-polttoaineilla ja tuulivoiman rakentaminen ovat saaneet Suomessa voimakasta vastus-tusta etenkin voimayhtiöiltä ja metsäteollisuudelta. Isot yrityk-set yrittävät estää kilpailua, joka on ymmärrettävää heidän kan-naltaan. Poliittisten päättäjien ja virkakoneiston tulee kuitenkin huomioida edunvalvonnalliset taustavaikutteet ja tehdä tästä huolimatta tarvittavia päätöksiä ja ratkaisuja Suomen koko-naisedun ja EU- sopimusten mukaisesti.

Markkinapotentiaali valtava

On selvää, että uusiutuvan energian teknologiamarkki-nat kasvavat voimakkaasti Euroopassa ja myös muualla maailmassa. Ne ovat jo tällä hetkellä EU:ssa n. 20 mrd euroa (60% globaaleista markkinois-ta). Uuden direktiivin myötä EU:n markkinat arvioidaan kasvamaan n. 50 miljardiin euroon. Suomen koko energia-teknologian vienti on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa. Kotimarkkinoilla pelkästään öljyn korvaaminen maassamme noin 250000 öljylämmitteisessä talossa pilkkeillä, hakkeel-la, pelleteillä, maalämmöllä, kaukolämmöllä ja/tai aurinko-energialla seuraavan 12 vuoden aikana luo noin 400 milj. euron vuosittaisen laitemarkkinan

ja vähentää merkittävästi öl-jyn tuontia sekä vähentää il-masto- ja ympäristöhaittoja. Lämmitysöljyn ja –sähkön myynnin arvo on vuosittain yli 1,2 mrd euroa, joka on merkit-tävästi määrin korvattavissa uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian avulla on synnytettävissä Suomeen välilliset työpaikat huomioiden noin 20000 lisätyöpaikkaa, joka vastaisi nykyiset työpaikat huo-mioiden Nokia-klusteria. Uudet työpaikat syntyvät pääosin niille alueille, missä työttömyys on muutenkin vielä korkea. Keinot, millä uusiutuvaa ener-giaa voidaan ratkaisevasti lisätä Suomessa, ovat jo pääosin käy-tössä useimmissa EU- maissa. Myös keinojen toimivuudesta alkaa olla riittävästi kokemusta, joten voimme oppia toisten on-nistumisista ja virheistä.

Tehokkaat edistämis-keinot jo tiedossa

Omakotitalojen, muiden kiinteistöjen ja myös lämpöyrit-täjyyden osalta keppi ja pork-kana ovat toimivimpia. Tämä tarkoittaa kohdennettuja vero-, korko-, ja investointitukia sekä saneeraus- että uudis-raken-nuskohteille, lämmitysöljyn verotuksen nostamista vähin-tään Ruotsin tasolle, suoran sähkölämmityksen kieltämistä kaavamääräyksillä ja kauko-lämpöpakon käyttöönottoa. Omakoti-talojen osalta inves-tointitukia tulee myöntää vain sellaisella teknologioille, jotka täyttävät asetetut päästö-, hyö-tysuhde- ja muut tekniset kri-

teerit. Tätä varten käytettävien laitteiden tulee olla virallisesti energiatehokkuudeltaan hyväk-syttyjä. Tukien painopiste tulee olla aidosti uusiutuvassa energi-assa kuten bio- ja aurinkoener-giassa. On huomioitava, että öljylämmityksen korvaaminen laajasti lämpöpumpuilla nostaa merkittävästi sähkön kulutusta ja tuotantokapasiteetin tarvetta. Sähköhuolto on jo nykyisel-läkin kulutuksella kriittinen. Kotitalousvähennystä käyte-tään nyt hyväksi uudistettaessa lämmitysjärjestelmiä, mutta se vääristää jopa markkinaa, kos-ka työn osuutta toimituksissa tarkoituksellisesti nostetaan ja laitteet myydään nettohintaan. Vähennys ei suosi uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian laitteet tulisi siten saada vähen-nyksen tai investointituen pii-riin. Useat EU-maat käyttävät uusiutuvan energian lämmitys-teknologioille ja bioperäisille polttoaineille kuten pelleteille, hakkeelle ja pilkkeille alennet-tua ALV- tasoa lisäporkkanana.

Pienimittakaavaisen (alle 20 MW sähköä) sähkön ja lämmön yhteistuotannon osal-ta ylivoimaisesti toimivimpia ovat syöttötariffit. Tariffin tulee kuitenkin taata aina verkkoon pääsy ja riittävä sähkön hinta pitkällä aikajänteellä (15-20 vuotta) halutussa kokoluokassa ja halutuilla energialähteillä ja sen tulee olla riittävän yksin-kertainen. Syöttätariffin avulla Suomeen voidaan rakentaa biopolttoineilla 300- 500 MW uutta sähkötehoa, joka vastaa yhtä Loviisan ydinvoimayksik-köä. Uuden teknologian avulla

pidemmällä tähtäimellä tämä kapasiteetti voidaan moninker-taistaa. Myös syöttötariffien yh-teydessä on järkevää käyttää in-vestointitukia lisäporkkanana.

Koska Suomessa on kohtuul-lisen hyvin edistetty biopoltto-aineiden käyttöä aluelämmityk-sessä ja suurissa kiinteistöissä, niin tämä on mahdollistanut kohtuullisen laitemarkkinan ja jopa uusien liiketoiminta-konseptien syntymisen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Biowin Oy ja sen francising- tyyppi-nen lämpöyrittäjyyskonsepti (Kuva 1).

Valtion annettava selkeä viesti

Valtiovallan on annettava selvä viesti yrityksille ja kan-salaisille, että pysyvä muutos on alkanut. Ajankohtaisen ja puolueettoman tiedon tuot-tamiseen ja jakamiseen eri käyttäjäryhmille tulee löytyä lisää resursseja ja panostuksia esimerkiksi Motivan ja uu-siutuvan energian yhdistysten kautta. Osaavan työvoiman saatavuus tulee olemaan kriit-tinen, joten koulutukseen tulee lisätä merkittävästi panok-sia kaikilla koulutusasteilla. Samoin investointitukea eri käyttösektoreille, T&K- mää-rärahoja sekä avustuksia uuden teknologian demonstrointiin tulee merkittävästi lisätä. Yri-tystoiminnan kehittämistä ja kasvua varten tarvitaan alalle pääomarahoitusta, jota esim. TEKESin, Finnveran, SITRAn ja Teollisuussijoituksen tulisi kehittää. Bioenergiaan liittyy myös merkittäviä logistisia tarpeita ja kaavoitustarpeita, joita valtiovallan ja alueiden tulee ottaa huomioon omissa suunnitelmissaan. Kaikkien toimenpiteiden tulee olla hyvin pitkäjänteisiä sekä mitoitettu ja resursoitu sellaisiksi, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Tätä varten tarvitaan EU:n komissionkin vaatima kan-sallinen uusiutuvan energi-an edistämisohjelma, johon sisältyy vahva koordinointi, johto, välitavoitteet, seuranta ja tarvittaessa nopeat korjaavat toimenpiteet. Onneksi Suomen valtio on tähän nyt sitoutumas-sa, vihdoinkin!

Keijo Mutanen

Finbio Ry, pienkäyttöjaos varapuh.joht.Biowin Oy, hall.puh.joht.

POLTTOPUUMYYNTITuomas Muhonen

• Kuivaa ja laadukasta polttopuuta ja koneurakointia

Puh. 040-835 1679www.polttopuumyynti.com

Haapaniementie 547, 58920 Kolkontaipale

J-METSÄ OY• Koneellinenpuunkorjuu

Puh. 0500-886 641Pietarinkatu 4 A 5, 50100 Mikkeli

LVI-eristykset, teollisuuseristykset, peltityöt

Keski-Savon Eristyspalvelu

Harjuntie 41 78300 Varkaus

www.ksep.fi • 040-840 8523

YRITYSMAAILMA 7

Työtehoseuran tutkimuksen mukaanraivaustyövälineiden ykkönen

Raiva-raivausveitsiMyynti: Rauta-Maatalouskaupat, Pienkonemyymälät

Leipurintie 788900 KuhmoPuh. 0400 308 998Fax (08) 653 0608

finnraiva@finnraiva.fi • www.finnraiva.fi

Metsäpalvelu Ilmari Tmi

• Metsänhoitotyöt• Polttopuiden teko

• Tonttipuut • LinjanraivausPuh. 050-529 1881ilmari.ronkainen@pp.inet.fi

Kohisevantie 14 as. 2, 58910 Rantasalmi

MetsäpalveluJ. Kyllönen TmiRAIVAUSSAHATYÖT, ISTUTUKSET,

PUUNKORJUU, MÖKKIPUIDEN KAATO

044 969 7699Kyllösentie 21, Ristiina

Yhteystiedot:Kari Louhisuo +358 (0)40 5112244

kari.louhisuo@kuopionautomaatio.fiHarry Äikäs +358 (0)50 5166208

harry.aikas@kuopionautomaatio.fi

• Tarjoamme palveluita teollisuuden sähkösuunnitteluun,automaatiosuunnitteluun, ohjelmointiin ja käyttöönottoon.

• Päätoimialueena mekaaninen metsä/puuteollisuus.• Schneider Alliance Partner. LAURINAHO-YHTIÖT OY, PARKANO

050 651 02 Aimo, 050 345 1287 Tommitommi.laurinaho@pp.inet.fi

• RAHTILAVAT • ALUMIINILAIDAT• KONEENKULJETUSLAVAT • LAVATARVIKKEET

Kestävät alumiinisettyökalulaatikot mittatilaustyönä.

• HUOLLOT & REMONTITVAUNUT/KORIT

• VARUSTELUT

Valmistamme ja myymme

• HAKE/TURVEVAUNUT/KORIT• KOLARITYÖTMYYDÄÄN VARAOSIA

KYKYKYKYKYSY KASY KASY KASY KASY KAVENNUSTVENNUSTVENNUSTVENNUSTVENNUSTARJOUS!ARJOUS!ARJOUS!ARJOUS!ARJOUS!

Nykyisin euralainen TP-Stokeri Oy on tehnyt pitkän linjan kehitystyötä suomalai-sen lämpölaitostekniikan hy-väksi aina kaukaa 70-luvulta lähtien. Yritys on keskittynyt kiinteiden polttoaineiden (KPA) kattila- ja palopäätek-niikkaan.

Yritys toimittaa lämpökes-kusten laitekokonaisuuksia, joiden teho vaihtelee aina 20 kW:sta 2,0 MW:iin.

”Projektit toteutetaan nor-maalisti räätälöitynä. Viime aikoina olemme toimittaneet konttiratkaisuja ja eritasoisia laitekokonaisuuksia.”

Vuosien saatossa olemme olleet mukana toteuttamassa

TP-Stokeri Oytuntee lämpölaitostekniikan

merkittäviä lämpökeskushank-keita.

”Vaativin kohteemme on ollut tähän mennessä Vehmaa Energia Oy:n lämpökeskus-toimitus Varsinais-Suomessa. Sinne olemme toimittaneet kolmeen eri kohteeseen noin 2,0 MW:n laitteistot. Vaativaksi toimituksen teki se, että otim-me siellä käyttöön ensi kertaa uusinta tekniikkaamme. Viime aikojen toimituksiin lukeutuvat myös 0,8 MW laitos närpiöläi-selle puutarhalle, pälkäneläisel-le broileritilalle sekä n. 0,5 MW erinäiset laitosratkaisut tänne Rauman seudulle.”

Tuotevalikoimaan kuuluvat perinteisesti omakotitalokäyt-

töön tarkoitetut, käsitäyttöiset säiliösokerit. Yritys valmistaa lisäksi etukuormaajatäyttöisiä 5 - 10 kuutiometrin farmisiiloja maatilakäyttöön ja lämpökes-kuskontteja. Valmistutamme kattiloita omalla reseptillä ja uusinta uutta on edustamamme ketju- ja hihnakuljettimet.

”Toiminta-alueemme on si-jaintimme johdosta länsipai-notteinen, mutta toimitamme laitteistoja totta kai myös kau-emmaksi sopimuksen mukaan. Laitteemme soveltuvat siis maatilakäyttöön, lämpöyrityk-sille, kuntien lämpökeskuksik-si, sahalaitoksiin, puutarhoille ja pienemmät tuotteet omako-titalokäyttöön.”

Kattila- ja polttotekniikan erikoisosaamista

Juha Kiiski kertoo, että käyt-täjät arvostavat TP-Stokerin laitteita niiden yksinkertaisen tekniikan, toimintavarmuuden ja helppohuoltoisuuden vuoksi. Laitteet ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja edullisia. Yhteis-työ asiakkaan kanssa ei pääty laitetoimitukseen vaan yritys huolehtii myös laitteidensa jälkimarkkinoinnista.

Siihen kuuluvat olennaisena osana varaosatoimitukset ja huoltokorjaukset.

”Teemme jatkuvasti työtä polttotekniikan kehittämiseksi. Viime aikojen kenties merkittä-vimmän edistysaskeleen saavu-timme 0,2 – 2,0 MW kattilois-samme, kun saatoimme jättää unholan suohon perinteisen kattilahuoneen tuhkakaivon. Olen varma, että lämmittäjät kiittävät jatkossa. Yli 0,5 MW kattiloissa kuuluu automaatti-nuohous vakiovarustukseen.”

Polttoaineissa vaihtoehtoja, hinta ratkaisee

Pienimmissä TP-palopäissä

voi käyttää polttoaineena pe-rinteisesti haketta, palaturvet-ta, puubrikettejä ja pellettejä. Liikkuva-arinainen palopäätek-niikka (20kW ja sitä suurem-mat) mahdollistaa nyt aiempaa laajemman polttoainevalikoi-man käytön eli polttoaineena voi käyttää edellisten lisäksi metsätähdehaketta, viljaa, vil-jan lajittelujätettä, sahanpurua, kutterinlastua yms.

”Enimmäkseen polttoaineena käytetään kuitenkin haketta. Olemme saaneet hyviä käyttö-kokemuksia jyrsinturpeen polt-tamisesta. Jyrsinturve on varsin edullista, joten panostamme sen käyttöön jatkossa.”

Tietotaitopohjaa laajentaen

TP-Stokeri on kokenut alan yritys, joka tekee jatkuvaa tuo-tekehitystyötä.

”Olemme kehittäneet mene-telmiä, joilla biopohjaisia polt-toaineita pystytään polttamaan mahdollisimman puhtaasti ja ympäristöystävällisesti.”

Juha Kiisken mukaan yritys satsaa jatkossa varsinkin koko-naisratkaisujen toimittamiseen.

”Suuret kokonaistoimituk-set edellyttävät perehtymistä syvällisemmin projekteihin ja siksi olemme sopineet yhteis-työstä ABC-Biopowerin Oy:n kanssa. Se on yritys, jossa on osakkaana yhteistyökump-paneita aiemmilta vuosilta ja jonka toimintavalmiutta testa-taan paraikaa uusilla vaativilla toimituksilla. ABC-Biopower Oy:n erityisosaamista ovat laajat toimituskokonaisuudet panostaen mm. LVI-puolen ja automaation alueeseen. Asiak-kaan koulutus ja opastaminen laitteiston käyttöön on myös yksi keskeinen toiminnan osa-tekijä. TP-Stokeri Oy tuo yhteistyöhön oman polttotek-niikkaosaamisensa, joten voim-me toteuttaa asiakkaillemme entistäkin ammattitaitoisempia

Lämpölaitos Kodisjoki 500 kW.

Suomessa on käytössä yli 2500 TP-säiliöstokeria

”TP-Stokeri Oy:n kehittämät rat-kaisut soveltuvat erinomaisesti läm-pöyrittäjille, sahoille, puutarhoille ja yleensäkin sinne, missä lämpöä tar-vitaan. Meillä on vuosikymmenten kokemus, tämän tiedon sovellutus tuotekehityksessä ja tiedämme mil-laiset ratkaisut kussakin kohteessa toimivat”, kertoo tj. Juha Kiiski.

ja laadukkaampia kokonai-suuksia.”

Ruohomäenkulmantie 154 a, 27430 Panelia.

puh. 050 4913273tp-stokeri@tp-stokeri.fiwww.tp-stoker.fi

YRITYSMAAILMA8

rakmaail4_10_AnttiPUUbio_127x365_c.indd 1 22.9.2010 11.56

”Kun säkkitavarasta siirry-tään siiloihin, materiaalin siirto prosessoitavaksi on huomatta-vasti kustannustehokkaampaa. Olemme tehneet ja toimittaneet kokonaisuuksia, joissa jauhe-maista, rakeista ja esimerkiksi puupellettiä säilytetään siilois-samme ja siirretään kuljettimil-lamme, Antti-Teollisuus Oy:n kaupallinen johtaja Markko Takkinen kertoi.

Sovelluksia erilaisiin tarpeisiin

Antti-kierresaumaustekniik-ka on kustannustehokas val-mistustapa, jossa ei hitsata eikä pultata, vaan kone pystyy val-mistamaan siilon kierresauma-menetelmällä alusta loppuun. Kierresauma on moninkertai-nen, tiivis ja siilon rakennetta tukeva. Sauma on niin tiivis, että menetelmällä voidaan val-mistaa myös säiliöitä erilaisille nesteille. Materiaalivaihtoeh-toja ovat kuumasinkitty teräs, muovipinnoitettu teräs, ruos-tumaton teräs tai haponkestävä teräs sekä alumiini.

Tulevaisuus hieman hämärän peitossa

Talouden yleisen tilanteen takia näkymät voisivat näyt-tää paremmiltakin, mutta kui-tenkin positiivisella mielellä tässä ollaan suurempia linjoja miettimässä ja kehittämässä. Ylimäääräistä rahaa ei tunnu olevan liikkeellä, mitä tietää sitä, että investoinnit ja isom-mat hankinnat ovat aika ju-missa. Tarjouksia on kuitenkin tehty paljon ja toivoa on, että talous tästä lähtisi nousuun

nopeasti. Arvailuja on liikkeellä muutamasta viikosta pariinkin vuoteen. Tottahan toki laman taittuminen on kiinni paljon alastakin. Jos on oikein alas jou-duttu, niin pelkästään koneen virittäminen uudelleen kestää jonkin aikaa, saatikka lähteä todelliseen nousuun”, Takkinen arvioi. Antti-Teollisuudella ei toistaiseksi ole tarvinnut turvautua YT- neuvotteluihin eikä varsinkaan lomautuksiin. ”Meillä Antin materiaalikäsitte-lyssä eli siiloissa, kuljettimissa ja säiliöissä lama on iskenyt pahiten. 2008 vielä käynistyi varsin suotuisasti, mutta nyt 2009 puolella viriteltyjä hank-keita ja jopa tilauksia asiakkaat joutuivat perumaan tai ainakin siirtämään”, Takkinen jatkoi.

Uusiutuvan ja bioenergian varastointi tulevaisuutta

Tähän aikoo myös Antti- Teollisuus tulevaisuudessa panostaa ja kehittää siihen erilaisia järjestelmiä. ”Öljyn tilannehan on sellainen, että montaa asiaa joudutaan pei-laamaan öljyn hintaan. Muita energiamahdollisuuksia verra-taan aina öljyn hintaan. Murros on menossa ainakin metsä- ja paperiteollisuudessa. Metsästä kerätään jo nyt talteen huomat-tavasti suurempi osuus puusta kuin aikaisemmin. Metsän, puun ja biomassojen käyttö energialähteenä tulee monin-kertaistumaan sillä öljyn hinta tulee todennäköisesti nouse-maan. Meillä on joka tapauk-sessa oma vahva käsitys, että

kotimaiset uusiutuvat energiat ja biomassat tulevat olemaan meille suomalaisille tärkeitä energialähteinä ja liiketoimin-tana”, Takkinen ennusti.

Antti-kierresauma-säiliöt, paloturval-lisuuden takeena

Pienemmät säiliöt Antti-Teollisuus tekee tehtaalla, mutta suuremmat 100-1000 kuutiometrin säiliöt yritys te-kee sijoituspaikalla omalla konseptillaan kustannustehok-kaasti. Nämä säiliöt on tarkoi-tettu esimerkiksi vedelle tai lietteelle. Vesisäiliöt menevät sahoille, teollisuuslaitoksil-le, varastoihin, kauppoihin ja vastaaviin, joissa paloturval-lisuustekniikka on tärkeää . Turvallisuustekniikka ja mm. sprinklaus perustuu osin myös vakuutusyhtiöiden omiin mää-räyksiin ja sprinklaus on jopa pakottava tekijä.

Antti-kuljettimet ja –siirtolaitteet

Pääasiassa elintarvike-, rehu-, kemian-, sementti-, puu-/met-sä- ja muoviteollisuus käyttää Antti-Teollisuuden tuotteita. Heille yritys markkinoi, valmis-taa ja toimittaa ketjukuljettimia, elevaattoreita, ruuvikuljetti-mia, pneumaattisia kuljettimia sekä muita siirtolaitteita sekä varusteita. Siirtolaitteiden ma-teriaalivalintoihin vaikuttavat kohteen kulutuskestävyys-, ruostumattomuus- ja hygienia-vaatimukset.

”Tuomme maahan ja toimi-tamme Kongskilden pneumaat-tisia järjestelmiä ja laitteita, joiden avulla siirretään ja käsi-tellään sekä prosessimateriaalia että syntynyttä jätettä. Mm. reunajäte käsitellään ja siir-retään sille varatulle paikalle. Järjestelmät ovat rakenteeltaan yksinkertaisia perustuen perus-komponentteihin. Järjestelmä on kokonaistoimitus, joka sisäl-tää suunnittelun, komponentti-en toimituksen, asennuksen ja käyttöönoton, Takkinen luetteli.

”Tämä pneumaa t t i nen siirtojärjestelmä on löytänyt käyttäjänsä mm. puupelletin siirtämisessä. Suurella putki-koolla ja ilmamäärällä voidaan puupellettiä siirtää leijuttamalla hellävaraisesti sitä rikkomatta”, Takkinen opasti.

Lisätietoja:

Antti-Teollisuus OyKoskentie 8925340 Kanunkip. 02 774 4700www.antti-teollisuus.fi

Antti-Teollisuus Oy uskoo uusiutuvan ja

bioenergian varastoinnin tulevaisuuteen

Varsinkin kotimaassa materiaa-linkäsittely keskittyy rakeisten ja jauhemaisten aineiden varastoin-tiin, siirtämiseen ja logistiikkaan. Antti-siilot sopivat erilaisille irto-materiaaleille ja muille juoksevil-le, rakeisille sekä jauhe- ja pul-verimaisille aineille. Ne toimivat raaka-ainesiiloina, väli- ja loppu-tuotevarastoina sekä päiväsiiloina. Siilot voidaan varustaa purkain- ja täyttölaitteilla, erilaisella automa-tiikalla, lämpöeristyksellä, katto- ja ulkotikkailla, miesluukuilla, suo-dattimilla, täyttöputkilla sekä pin-nanmittaus- ja punnituslaitteilla.

YRITYSMAAILMA 9

VAPO Oy toimittaa pai-kallisia biopolttoainet-ta monille Etelä-Savon alueen kaupunkien voi-malaitoksille ja kuntien lämpökeskuksille. Eni-ten toimitetaan jyrsin-turvetta, mutta hyvänä kakkosena tulee metsä-hake sitten palaturve ja perää pitää ruokohelpi. Jyrsinturve ja palaturve tehostavat puun pala-mista, antavat enemmän tehoa polttoprosessille ja pitävät kattilat puhtaana. Etelä-Savossa käytetään jyrsinturvetta vuosita-solla noin 750 000 kuu-tiota. Seudulta saatavan biopolttoaineen käytöllä on myös merkittävä työl-listävä vaikutus.

-Toimitamme eniten jyrsin-turvetta ja puupolttoaineita kaupunkien isoille lämpö- ja sähkölaitoksille: Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Merkittävä puun ja palaturpeen käyttäjäryhmä ovat kuntakes-

Paikallisuus kunniaan ja työllisyys nousuunkusten lämpökeskukset. Tyy-pillistä on ajaa lämpölaitoksia noin 7 kk hakkeella ja kylmim-män ajan aikana laitoksia aje-taan palaturpeen tai palaturpeen ja metsähakkeen voimin. Näin kattilasta saadaan enemmän tehoa ja pystytään leikkaamaan talven kylmimmän jakson öl-jynkulutusta, kertoo aluejohtaja Lauri Korkeala.

Uusin tulokas Vapo Oy:n paikallisten biopolttoaineitten valikoimassa on ruokohelpi, joka näyttelee nyt vain pientä osaa suuressa kokonaisuudes-sa. Ruokohelpeä toimitetaan pääosin jyrsinturpeeseen tai hakkeeseen sekoitettuna.

Miksi sitten bioenergia?

-Paikallisten polttoaineiden käytöllä on korvattu entisiä öljylaitoksia. Kun kaukoläm-pökuormaa on tullut riittävästi, on ollut järkevää rakentaa CHP-laitoksia, joissa samalla poltto-aineella tuotetaan samanaikai-sesti sähköä sekä kaukolämpöä. Tämä on polttoaineen käytön ja ympäristönkuormituksen kannaltakin järkevin tapa tuot-taa lämpöä ja sähköä. Kaikki nämä nykyiset bioenergiaa hyö-

dyntävät laitokset ovat olleet alunperin öljylaitoksia, joissa tuontipolttoaineita korvataan nyt paikallisilla vaihtoehdoilla, Korkeala toteaa.

Etelä-Savossa katetaan ener-giaturpeellaa noin 10 % alueen koko energian tarpeesta ja puulla noin 40 %. Korkealan mukaan paikallisten biopolt-toaineiden työllistävä vaikutus on koko ketjua tarkasteltaessa merkittävä. Kun tuotetaan pai-kallisesti, jää myös raha pyö-rimään omalle talousalueelle. Koko Suomen tasolla turpeen työllistävä välitön ja välillinen vaikutus on noin 12 000 henki-lötyövuotta.

-Hiilidioksidipäästöjen mää-rä on oleellisesti pienempi aina, kun turpeen ja puun yh-teispoltolla korvataan öljyä tai kivihiiltä. Myöskin kivihiilen korvaaminen puulla on jär-kevää. Puu ja turve pelaavat yhdessä todella hyvin, jolloin myös kattila pysyy puhtaana ja vältytään puun kloorin aiheutta-malta kuumakorroosiolta.

Millaisia käytännön eroja eri polttoai-neilla sitten on?

-Onhan niissä eroja, koska

yhdessä tonnissa kivihiiltä on energiaa n. 7 MWh, tonnissa jyrsinturvetta on noin 3 MWh ja puussa puolestaan 2,8 MWh. Kivihiilessä on energiaa toki tiiviimmässä paketissa, jonka vuoksi sitä on mahdollista kuljettaa maailman toiselta lai-dalta, kun taas turvetta ja puuta pitäisi hyödyntää mahdollisim-man lähellä aluetta mistä sitä korjataan.

Korkeala muistuttaa, että ki-vihiili on fossiilinen tuontipolt-toaine. Rannikkokaupungeissa kivihiilen käyttö on kannatta-vampaa kuin sisämaassa, koska sen kuljettaminen sisämaahan nostaa kustannuksia. Kivihii-len käyttö sisämaassa rajoittuu tilanteisiin, jolloin paikallisten polttoaineiden tarjonta ei ole riittävä.

-Toimituskausi 2008/2009 oli 36-vuotisen urani ensim-mäinen, jolloin jouduttiin tur-vautumaan varapolttoaineisiin. Kaksi peräkkäistä huonoa kesää leikkasi turvetuotantoa. Samal-le ajanjaksolle osunut taantuma taas aiheutti sen, että sahojen sivutuotteita ei saatu riittävää määrää. En kuitenkaan usko, että vastaavanlainen tilanne toistuu kovin usein .

Etelä-Savossa energiatur-

peen tuotantopinta-ala suh-teessa käyttöön on hyvin tasa-painossa.

Uusia tuotantopinta-aloja tarvitaan vanhojen poistuvien soiden tilalle. Metsäenergian käytön kasvumahdollisuus on hyvä, koska energiapuureserviä on alueella hyvin. Energiapuun potentiaaliksi on arvioitu 1,3 miljoonaa kiintokuutiota, josta hyödynnetään tällä hetkellä vasta puolet. Tämä mahdol-listaa alueelliset puuenergian kasvutavoitteet.

-Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainetta. Etelä-Savossa on suota noin 280 000 hehtaaria, siitä noin puolet on metsäojitettua ja osa on pelto-käytössä, koko suoalasta tur-vetuotannossa on tällä hetkellä noin 2000 hehtaaria. Etelä-Savossa on noin 21 000 hehtaa-ria turvetuotantoon teknisesti soveltuvaa suopinta-alaa, eli vajaa 10 % koko suopinta-alasta. Polttoainetta riittää ny-kykäytöllä 250 vuodeksi. Kun suo on tuotettu loppuun, siirtyy se johonkin muuhun käyttöön, joko metsämaaksi tai vielä-kin useammin pelloksi. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan soiden vuotuisesta kasvusta alle puolet, joten turvemassa

lisääntyy jatkuvasti. -Nämä paikalliset resurs-

sit on järkevää hyödyntää ja yhdessä käytettynä se antaa mahdollisuuden vähentää öljyn käyttöä kovan pakkaskauden aikana. Turve on energiasisäl-löltään parempi ja laadultaan tasalaatuisempi kuin puuperäi-nen polttoaine, toteaa Korkeala.

Turvallista ja valvottua

- Soiden ottaminen turvetuo-tantoon ja turpeen tuotanto ovat tarkkaan säädeltyä ja luvan-varaista toimintaa. Toimimme lain- , asetuksen ja työmaakoh-taisten ympäristölupien ehtojen mukaisesti ja viranomaiset valvovat toimintaamme. Jos taas ajatellaan vertailun vuoksi vaikkapa kivihiilen tuotantoa, ei voida tietää kuinka monta ihmistä kuolee sen tuotannossa ja kuinka paljon se kuormittaa paikallista ympäristöä. Kun lisäksi ajatellaan, että alueelli-sesti turpeen työllistävä vaiku-tus koko tuotantoketjun osalta Etelä-Savossakin on noin 400 miestyövuoden verran, kannat-taa se paikallisena ja edullisena energialähteenä hyödyntää, painottaa Korkeala loppuun.

Kimmo Rötkö 040 910 4203 Vesa Laitinen 050 353 3713

Ilmanvaihtokanavien puhdistus- ja säätötyöt ammattitaidolla!

Omakotitalotalkaen 150 €

Ilmanvaihtokanavien puhdistus- ja säätötyöt ammattitaidolla!

www.rt-nuohous.�

Myös: rivitalot,kerrostalot, liike-huoneistot, koulutja laitokset

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

SAVON NUOHOUSJA ILMASTOINTI KY

Kuopiontie 9 45 A, 78880 KUVANSIPuh. 050-304 4819 / 050-304 4815

savonnuohous@hotmail.com• Nuohoukset • Kattilan puhdistukset• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset

• Piipunhattujen ja hormiputkienasennus ja myynti

JTH-PALVELUT OYPuh. 0400-771 045

posti@jthpalvelut.fiLakisääteiset nuohoukset,

ilmanvaihtokanavien puhdistus, mittaus ja säätö, sisäpiipun

asennus, piipun suojat.

Yli miljoonassa suoma-laisessa pientalossa on tulisija. Kuopion yli-opiston Pipo-projektin mukaan jopa viidennek-sessä omakotitaloista puu on pääasiallinen lämmönlähde ja kaikis-ta pientaloista, joihin kuuluvat mm. maatalot, joista jopa 38 prosenttia lämpiää pääsääntöisesti puulla. Varaava tulisija on muissakin pientalois-sa. Varsinkin sähköläm-mitteisissä pientaloissa tulisija on usein se toinen lämmönlähde. Puuta sähkön rinnalla käyt-tävät taloudet säästävät sähkölämmityskustan-nuksissaan keskimäärin 15 prosenttia eli noin

Puun käyttö ja säännöllinen nuohous vähentävät kustannuksia ja päästöjä

1700 kWh/lämmityskau-si.

Puu uusiutuvana energian-lähteenä on ympäristöystävälli-nen polttoaine, sillä palaessaan se ei lisää kasvihuonepäästöjä. Puulla pitää vain osata lämmit-tää oikein ja puhtaasti.

Säännöllinen nuohous tehostaa

Säännöllinen nuohous alen-taa kiinteistön lämmityskustan-nuksia, sillä tulisijoihin kerty-nyt noki ja tuhka muodostavat eristävän kerroksen tulisijan seinämiin, mikä estää lämmön siirtymistä tulisijan rakenteiden kautta huoneilmaan.

Nuohotussa tulisijassa puu palaa tehokkaammin ja puh-taammin. Täydellisessä pala-misessa muodostuu vähemmän hiukkaspäästöjä, joten sään-nöllisesti huolletut ja hyvin hoidetut tulisijat ja hormit toimivat luotettavasti ja ympä-

ristöystävällisemmin.Tulisijan nokeentuminen

johtuu epätäydellisestä pa-lamisesta, mihin on yleensä syynä huono tai kostea puu, poltettavat jätteet ja väärä pa-lamisilmamäärä.

Huonosti toimivan uuden tulisijan vika löytyy usein käyt-täjästä, joka ei osaa lämmittää oikein. Oikeiden lämmitys-tapojen opettelu on tärkeää, eikä neuvon kysymistä tarvitse mitenkään ujostella. Puulla lämmittäminen ei ole geeneissä sukupolvelta toiselle siirtyvä taito. Nuohooja neuvoo ja opastaa mielellään asiakkaitaan tulisijojen oikeaan käyttöön.

Keskuslämmityskattilan säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustan-nuksia ja pidentää kattilan käyttöikää. Kattilan tulipin-toihin kertynyt noki ja tuhka muodostavat eristävän kerrok-sen kattilan tulipinnoille, mikä heikentää lämmön siirtymistä

veteen ja alentaa näin kattilan hyötysuhdetta. Polttoaineen kulutus kasvaa nokikerroksen paksuuden mukaan.

Polta puuta oikeinKäytä vain kuivaa puuta.

Puu kannattaa ottaa ennen polttamista sisälle pari päivää aikaisemmin.

Älä sytytä roskilla. Maito-purkitkin kannattaisi mieluum-min viedä kierrätykseen.

Liimaa sisältäviä rakennus-levyjä ei saa polttaa. Maalattua tai käsiteltyä puuta ei myöskään pidä polttaa. Ennen vuotta 1971 öljymaalilla maalatuissa ulko-seinälaudoissa voi olla myrkyl-listä lyijyvalkoista. Vuotta 1985 vanhemmissa värittömällä tai ruskealla Valtilla kyllästetyssä puussa taas on erittäin myrkyl-listä pentakloorifenolia. Paine-kyllästetyssä puussa on puoles-taan kromikupariarseenia.

Älä vaivaudu polttamaan

lahoa puuta. Lahopuun läm-pöarvo on 0 ja se karstoittaa hormin. Lahoa tai märkää puuta liian pienellä vedolla poltet-taessa syntyy myös haitallisia palokaasuja.

Puhdista pesästä vanhat tuh-kat. Jos tulisijassa on kesäpelti, se avataan sytytysvaiheessa. Kun hormin lämpötila nousee ja syntyy kunnollinen veto, kesäpelti käännetään kiinni.

Puhtaat kuivat puut asete-taan tulipesään vaakasuoraan tai pystyyn. Aloita pienillä noin puolen kilon painoisilla puilla. Aseta sytykkeet puiden päälle. Jos kylmiä pilkkeitä kuumennetaan altapäin, puut kaasuuntuvat, mutta palavat huonosti. Tällöin syntyy run-saasti päästöjä.

Kun ensimmäinen pesällinen on lähes hiilloksella, tulipesään voidaan lisätä toinen pesällinen puuta vähitellen. Nämä puut voivat olla jo kilon painoisia, noin maitopurkin kokoisia.

Tarkkaile savupiipusta nou-sevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuva savu, on merkki hyvästä palamisesta.

Tilaa tai tee polttopuut ajois-sa, jotta ne ehtivät kuivua.

Polttopuut tulee varastoida sateelta suojaan ja siten, ettei maakosteus ylety puihin. Liian tiiviskään se ei saisi olla. Puita on hyvä varastoida mahdol-lisimman lähellä, jotta niitä viitsii sisälle saakka kantaa.

Vuonna 1932 perustettu Nuo-housalan Keskusliitto ry koko-aa alansa keskusjärjestönä Suo-men yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi. Liitossa on nykyisellään run-saat 300 jäsentä.

Lisätietoja: Nuohousalan Keskusliitto ry, toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen, puh. (09) 6844 160, info@nuohoojat.fi, www.nuohoojat.fi

YRITYSMAAILMA10

www.2prosenttia.fi

Energialähteistä läheltä

Suomi on käynnistämässä massiivista ja vaikeaa hanketta puun energiakäytön lisäämiseksi. Kieleemme on syntynyt uusi sana, risupaketti.

Hankkeen tarkoitus on niin hyvä, että se ansaitsee kaikkien kiitoksen ja myötävaikutuksen. Vapon ruusut tulevat turpeena, joka mahdollistaa puun

kasvavan käytön. Nimittäin huonompikin puu palaa turpeen seurassa paremmin. Tukeaksemme puun energiakäyttöä tarvitsemme turvetuotantoon

riittävän alan suo- ja turvemaita. Tarvitsemme toisen prosentin.

Risut ovat jo paketissa. Saammeko lisätä ruusut?

Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Suomen mitta-kaavassa keskikokoinen energiayhtiö. Yhtiö toi-mii sähkönmyyjänä koko valtakunnan alueella ja vastaa Mikkelin talous-alueella noin 50 000 ih-misen energiahuollosta.

-ESE tuottaa sähköä omassa Pursialan vastapainevoima-laitoksessa, yhteistuotannossa kaukolämmön kanssa. Kauko-lämpötaloissa asuu ruutukaava-alueella 90 % mikkeliläisistä. Nyt kun Mikkeliin on liitetty alueita kuntaliitosten myötä, ei kaikille alueille ole kaukoläm-mön rakentaminen mahdollista. Kokonaisalueestamme vähän yli 70 % on kaukolämmön pii-rissä, kertoo voimalaitosjohtaja Timo Leppänen.

ESEllä on toiminnassaan pitkät perinteet, sillä 9.10. yh-tiö viettää 110-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi yhtiö järjestää erilaisia tilaisuuksia ”työn merkeissä”.

-Jaamme yksityisasiakkail-lemme lippuja Jukureiden jää-kiekkopeliin 9.10. ja samassa ottelussa tarjoamme kaikille otteluun tuleville katsojille kakkukahvit. Yritysasiakkail-lemme järjestämme kuun lo-

Etelä-Savon Energia käyttää energian-tuotannossaan lähes 100 % biopolttoainetta

pussa yritysseminaarin.

Metsähakkeen energiakäytön pioneeri

-Energiaa tuotetaan puuta ja turvetta polttamalla; poltto-aineista 1/3 on turvetta ja 2/3 puupohjaisia polttoaineita. Puupohjaiset polttoaineet ovat mekaanisen puunjalostusteolli-suuden sivutuotteita, esim. pu-rua ja kuorta, sekä metsähaket-ta. Suurin tuotantoyksikkömme on Pursialan voimalaitos, jonka

sähköteho on noin 60 MW ja lämpöteho 120 MW.

Erityisesti metsähakkeen käytössä ESE on Leppäsen mu-kaan uranuurtaja, sillä yhtiö oli ensimmäinen iso voimalaitos, joka alkoi käyttää metsähaketta kaupallisessa mittakaavassa. Metsähakkeen käyttö alkoi 90-luvun alkupuolella, jonka jälkeen muut alan toimijat ovat tulleet perässä.

-Olimme myös mukana luo-massa metsähakkeen logistiik-kaketjua metsästä tänne voima-laitokselle, kertoo Leppänen.

Turpeen polttoa haluttiin vähentää

Yksi tärkeä seikka metsä-

hakkeen käyttöönotossa oli ESEn halu korvata turvetta puupolttoaineella. Alueella on runsaat turvevarannot, joten toi-minta pelkästään niiden voimin onnistuisi vaivattomasti, mutta hiilidioksidipäästörajoitukset ja -maksut tekevät puupolttoai-neen käyttämisen kaikin puolin järkevämmäksi.

-Turpeen osuus tuskin paljon enää tuosta nykyisestä piene-nee, sillä sen osuus on poltto-tekniikan toimivuuden vuoksi tarpeellista, Leppänen toteaa.

ESEn käyttämä biopoltto-aine tulee Leppäsen mukaan pääsääntöisesti Mikkelin ym-päristöstä, mutta polttoainetta tuodaan jonkin verran myös Venäjältä. Jatkossa Venäjän tuonti kasvaa, mutta pääpaino biopolttoaineen hankinnassa pidetäänedelleen lähiseudulla.

-Teollisuuden sivutuotteita ei saada enää riittävää määrää poltettavaksi. Olemme tulleet

tilanteeseen, jolloin teollisuu-den sivutuotteita joudutaan korvaamaan suomalaisella met-sähakkeella. Metsähakkeella on kova kysyntä tällä seudulla mm. uusien voimalaitosten myötä. Hakkeen kysyntä tu-lee nousemaan varmasti niin suureksi, että sitä kannattaa kuljettaa jo pidemmältäkin.

Miksi sitten bioenergia?

-Se on useiden tekijöiden summa, jossa tietysti talou-delliset seikat painavat mer-kittävästi.

Toisen merkittävän tekijän muodostavat ympäristöasiat. ESEn ympäristöystävällisen energian kysyntä kasvaa jatku-vasti, uskoo Leppänen.

Lisätietoja: www.ese.fi

YRITYSMAAILMA 11

Johtava metsätalouden ja – teollisuuden asian-tuntijapalveluja tarjoa-va yritys, Indufor Oy tähtää voimakkaaseen globaaliin kasvuun. Yksi kasvumahdollisuuksista löytyy bioenergiasta ja sen lisääntyvästä käytös-tä maailmalla.

Indufor Oy:n asiantuntemus kattaa metsätalouteen, puuta jalostavaan teollisuuteen sekä metsäpolitiikkaan liittyvät ky-symykset. Se, että Indufor palvelee sekä yksityisiä että julkisia toimijoita tekee siitä toimijana ainutlaatuisen. Yri-tyksen strategiassa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin markkinat ovat rinnakkain. Julkisella sektorilla Indufor onkin yksi maailman johtavista metsä- ja ympäristöalan kon-sulttiyrityksistä.

Uusi toimitusjohtaja kasvun avaintekijänä

Induforin johtoon astui elo-kuussa uusi kasvo, Suvi Antti­

Indufor Oy jatkaa kasvuaan maailmalla

la. Anttila on koulutukseltaan metsänhoitaja ja ekonomi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Pöyryn palveluksessa eri asian-tuntija- ja johtotehtävissä.

Suvi Anttilan tehtävä Indu-forissa on kehittää erityisesti yksityisen sektorin palveluja, missä hänen kokemuksensa liikkeenjohdon strategisissa

kysymyksissä sekä uusien liiketoiminta-alueiden kehit-tämisessä sekä yritysjärjeste-lyissä vahvistavat Induforia. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskeisessä asemassa.

- Induforilla on erittäin vah-va osaaminen metsäsektorilla ja kyky palvella asiakkaitaan vaativissa toimeksiannoissa globaalisti. Induforin edel-läkävijyys, asiantuntijoiden laaja-alaisuus ja vankka ko-kemus sekä tapa työskennellä läheisessä yhteistyössä asiak-kaitten kanssa ovat pohja, jolle tulevaisuutemme rakennamme, Anttila kaavailee.

Induforin tavoitteena on kas-vaa globaalisti ja kehittyä yhä laaja-alaisemmaksi metsätalo-uden ja -teollisuuden asiantun-tijapalvelujen tarjoajaksi.

Pitkäaikaisia projekteja eri puolilla maailmaa

Viime vuosina Induforin liiketoiminta-alueiden kasvun ajureina ovat olleet puun uudet loppukäyttömuodot ja uudet metsänomistusmuodot sekä

Bioenergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta uskoo bioenergian ja erityisesti pelletin käytön kasvuun tulevaisuudessa.

kestävän kehityksen, ympäris-tökysymysten ja sosiaalisten vaikutusten analysoiminen ja ennakointi.

Induforin projektien sisältö vaihtelee kokonaisen maan metsäinventoinneista pieniin toimeksiantoihin. Myös pro-jektiaika voi vaihdella hyvin paljon sisällön mukaan.

Suomessa Induforin toimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 30 työnteki-jää. Projekteissa ympäri maail-man on projektihenkilökuntaa noin 80 henkilöä.

Indufor mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa

Induforin viimeaikaiset toi-meksiannot ovat painottuneet vahvasti metsien merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä bioenergian tuotannossa.

Ilmastonmuutoksen vaiku-tusten lieventäminen tulee jatkossa olemaan energiatuot-tajien ja eri teollisuuden alojen suuri haaste. Suuret, globaalit energiantuottajat ovat jo nyt havahtuneet bioenergian muka-naan tuomiin mahdollisuuksiin

ja etsivät nyt keinoja hyötyä uusiutuvien energialähteiden käytöstä.

- Induforin osaaminen kattaa koko puupohjaisen bioener-giaketjun aina raaka-aineesta energiatuotantoon ja -mark-kinoihin, lisäksi laaja-alaista kansainvälistä osaamista löytyy myös muilta bioenergiasektorin osa-alueilta, kertoo Induforin bionergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta

Yksi nopeimmin kasvaneista puupohjaisista bioenergiatuot-teista Euroopassa on pelletti.

-Olemme arvioineet pelletin kysynnän saavuttavan 20 mil-joonaa tonnia vuoteen 2015 mennessä, toteaa Nuolivirta.

Suurimpia bioenergiaan liit-tyvistä haasteista tulee olemaan raaka-aineen riittävyys.

-Uusien kestävien raaka-ainelähteiden löytäminen tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään, Nuolivirta sum-maa.

Lisätietoja: Indufor OyPuh. 09 684 0110indufor@indufor.fiwww.indufor.fi

Turpeen käytöllä polt-toaineena Suomessa on pitkät perinteet. Sen käyttö laajassa mitassa on kuitenkin uutta, sillä turpeen teollinen käyttö alkoi vasta 1970-luvun puolivälissä.Energiatur-peen tuotanto ja käyttö työllistävät noin 7 300 henkeä. Turve työllis-tää suomalaisia alka-en suon valmistelusta ja päättyen paikallisen lämpölaitoksen hoitoon. Merkittävän osuuden työstä tekevät paikalliset yrittäjät ja urakoitsijat. Työllisyysvaikutukset ovat merkittävimmät Pohjois- ja Etelä-Poh-janmaalla sekä Lapissa.

Koko yhteiskunnan tasol-la turpeen käyttäminen ener-gian tuotannossa merkitsee polttoaine-eurojen jäämistä kotimaahan ja pääosin vie-lä lähiseudulle, koska turve tuotetaan pääsääntöisesti alle sadan kilometrin päässä sen käyttöpaikasta.

Tarvitaanko suomessa ener­giaturvetta, Turveteollisuus­liiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola?

-Ehdottomasti. Suomi on energian suhteen hyvin vahvasti tuonnista riippuvainen. Peräti 70 prosenttia käyttämästämme energiasta tulee maan rajojen ulkopuolelta. Tuontienergia on

Suomen soissa ja turvemaissa energiaa yhtä paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä

kivihiiltä, maakaasua, uraania ja öljyä. Meidän on tuontiriip-puvuuden hillitsemiseksi kehi-tettävä omia lähienergialähtei-tämme, kuten puuta, turvetta ja peltoenergiaa, Silpola toteaa.

Mikä on turpeen merkitys suomalaisessa energiahuol­lossa?

-Viidennes käyttämästämme kaukolämmöstä tuotetaan tur-peella ja puulla. Lähes miljoo-nan suomalaisen koti, työpaik-ka ja koulu lämpiää turpeella tai

turve-puu seoksella. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on erittäin tehokas energian tuo-tantomuoto. Sähköstä turpeella tuotetaan 5 – 6 prosenttia. Turpeella on tärkeä osa ener-giahuollossamme.

Riittääkö turvetta energia­ ja ympäristökäyttöön?

-Suomessa on turve- ja suo-maita noin 9 milj. hehtaaria, kolmasosa maapinta-alastam-me. Noin puolet on metsä-ojitettu, noin 3 milj. hehtaa-

ria on ojittamatta. Erilaisissa suojeluohjelmissa on runsas 10 prosenttia eli yli miljoona hehtaaria. Turvetuotannossa on alle 70 000 hehtaaria eli alle prosentti turve- ja suomaa-alasta. Jos otetaan poistuvat turvetuotantoalueet ja tuleva tarve huomioon, turveteolli-suudelle riittää kaksi prosenttia turve- ja suomaa-alastamme turvetarpeen tyydyttämiseksi pitkälle tulevaisuuteen, Silpola selvittää.

”Syökö” turpeen käyttö uu­siutuvan puun käyttöä ener­giaksi?

-Turve ja puu täydentävät polttoaineina toisiaan. Lähes poikkeuksetta turpeen rinnalla käytetään aina myös puuta. Tur-ve takaa häiriöttömän polttoai-neen saannin kaikissa olosuh-teissa ja myös polttotapahtuma on puhtaampi yhteiskäytössä. Suomella on kunnianhimoinen tavoite lisätä puun energiakäyt-töä vuoteen 2020 mennessä ja tähän tarvitaan ehdottomasti turvetta rinnalle. Kotimaisten polttoaineiden käyttöä voidaan oleellisesti lisätä korvaamalla niillä fossiilisia tuontipolt-toaineita omavaraisuuden ja työllisyyden parantamiseksi, Silpola sanoo.

Onko turve uusiutuva ener­gianlähde?

-Turve uusiutuu hitaasti. Kansainvälisessä luokituksessa turve on omassa luokassaan fossiilisten ja uusiutuvien polt-toaineiden välissä. Suomen turvemaiden turpeen ja soilla kasvavan kasvuston yhteenlas-kettu hiilivaranto on säilynyt

soiden käytöstä huolimatta samana viimeisen viidenkym-menen vuoden aikana.

Mitkä ovat turpeen ympäris­tövaikutukset?

-Turvetuotanto on luvanva-raista toimintaa. Viranomaiset harkitsevat tuotantoluvan edel-lytykset ja ehdot ja myös val-vovat, että ehtoja noudatetaan. Kaiken kaikkiaan ravinne- ja kiintoainepäästöt ovat kehitty-neiden vesienkäsittelymenetel-mien ansioista enimmilläänkin prosenttien luokkaa kokonais-kuormituksesta.

Mitä tapahtuu turvetuotanto­alueelle tuotannon päätyttyä?

-Turvetuotannon päätyttyä tuotantoalue on erinomainen pohja pelloksi tai metsäksi. Alue voidaan myös muuttaa lintujärveksi, kosteikoksi tai pa-

Haapaniemen voimalaitos Kuopiossa on yksi monista kym-menistä voimalaitoksista Suomessa, joissa turvetta käytetään

kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon.

lauttaa suoksi. Jos tuotantoalue soistetaan uudelleen, paksun turvekerroksen muodostuminen vie toki vuosisatoja. Soistumi-nen alkaa kuitenkin heti tuotan-non päätyttyä, kun vesitalous palautetaan ennalleen.

Miksi meidän pitää käyttää turvetta?

Turve on kotimainen ener-gian lähteemme. Meillä on soissa ja turvemaissa energiaa yhtä paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä. Turpeesta saadaan energiaa, mutta se sopii myös hyöty- ja koristekasvien kasvualustaksi ja kotieläin-suojiin kuivikkeeksi ravinteita sitomaan. Turve työllistää suo-malaisia suoraan ja välillisesti 12 000 työvuoden verran eri-tyisesti niillä alueilla, missä korvaavia työpaikkoja ei ole, Jaakko Silpola kertoo.

Turve on erinomainen hevostallien ja muiden kotieläintilojen kuivike. Turve imee tehokkaasti kosteuden ja pidättää ravinteet

pelloilla hyödynnettäväksi. Turve ottaa talteen myös ammoniakkia, jolloin eläinsuojien ilma pysyy raikkaana.

YRITYSMAAILMA12

Bioenergian tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähitulevai-suudessa voimakkaasti niin kansallisesti kuin koko EU:n alueella. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen huhtikuussa 2010 julkistaman velvoitepake-tin mukaan uusiutuvan energian tuotantoa ryhdytään tukemaan vuosittain 300 – 400 miljoo-nalla eurolla. Tavoitteena on tukea erityisesti metsähakkeen ja muun puuenergian käyttöä, tuulivoimaa sekä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä.

”Risupaketin arvioidaan tuovan vuosien mittaan koko valtakunnassa 6000 – 7000 työpaikkaa”, toteaa projekti-päällikkö Pekka Pitkänen Sa-von ammatti- ja aikuisopistosta.

Pitkäsen mukaan on perus-teltua odottaa, että fossiilisille polttoaineille löydetään vaih-toehtoja ja kotimaiset puu-, pelto- ja turvebiomassat voivat muodostua entistä tärkeämmik-si energialähteiksi.

”Bioenergian käyttö on kym-menen viime vuoden aikana moninkertaistunut, ja alan tut-kimukseen panostetaan paljon. Metsäenergiaraaka-ainetta on jo alettu ottaa entistä enem-män talteen, kuten jokainen on voinut tienvarsilla olevista kasoista huomata. Metsissä on hyödynnettävää raaka-ainetta, kunhan vain saadaan koko bioenergiaketju kuntoon ja kannattavaksi.”

Monipuolisia työllis-tymisvaihtoehtoja

Metsäenergian tuottajaksi

voi valmistua suorittamalla Savonlinnan ammatti- ja ai-kuisopiston metsäalan perus-tutkinnon, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa.

Metsäenergian tuottajille on tarjolla monipuolisia työllisty-misvaihtoehtoja. Työnantajia ovat urakoitsijat, osuuskunnat, metsäpalveluyritykset tai läm-pöyrittäjyyteen erikoistuneet urakoitsijat. Työtehtäviä löytyy myös pienten ja keskisuurten lämpövoimaloiden käyttö- ja

Työhön tulevaisuuden alalleSavonlinnan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa

metsäenergian tuottajia

huoltotehtävistä. ”Energiatuotanto sopii maa-

talouden liitännäiselinkeinok-sikin, ja metsäenergian tuottaja voi myös perustaa yrityksen, jonka toimialana on energian korjuu, kuljetukset tai loppu-käyttö. Koulutus antaa val-miuksia myös turvetuotannon puolelle ”, Pitkänen esittelee.

Pitkänen pitääkin metsäener-gian tuottajan opintoja erittäin hyvänä ammatinvalintavaih-toehtona ja muistuttaa myös jatko-opintomahdollisuuksista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

”Toivoisimme, että mah-dollisimman monet kiinnos-tuisivat tästä tulevaisuuden alasta. Koulutus sopii sellaisille nuorille ja aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja tek-nologiasta. Kannattaa rohkeasti hakea koulutukseen. Vaikka opinnoissa ollaan tekemisissä koneiden ja laitteiden kanssa, koulutuksessa ei ole mitään, mitä jokainen reipas ja näistä asioista kiinnostunut ihminen ei voisi oppia”, Pitkänen va-kuuttaa.

Metsäenergian tuottajan kou-lutukseen on mahdollisuus hakea kevään yhteishaussa osoitteessa www.haenyt.fi ja muuna aikana oppilaitoksesta saatavalla hakukortilla.

”Vuoden 2011 alussa alkaa monimuotokoulutuksena aikui-

sille tarkoitettu metsäenergian tuottajan tutkintoon valmistava koulutus, johon on erillishaku”, Pekka Pitkänen valottaa.

Bioenergiakoulu-tuksen edellä-kävijöitä

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on ollut yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen oppi-miskeskuksen ja Oulun ammat-tiopiston kanssa bioenergian koulutuskokeilussa, joka alkoi vuonna 2004 ja päättyi vuoden 2010 alkupuolella.

”Yksi ohjausryhmän jäsenis-tä oli professori Lauri Sikanen, joka on ollut aktiivisesti vaikut-tamassa alan koulutuksen kehit-tämiseen. Kokeilu oli onnistu-nut, koska vuonna 2009 tehdyn päätöksen mukaan saimme

Metsien todellinen hyötykäyttäjä!

Metsäalan perustutkinto: metsäenergian tuottaja- tutkintoon on mahdollista yhdistää logistiikan opintoja

Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljettaja- www-haussa valitse opetuspisteeksi Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinna

Hae koulutuksiin täydennyshaussa wwHae koulutuksiin täydennyshaussa www.haenyt.fi heinäkuussa tai kysy ohjeita oppilaitoksesta.

Lisätiedot: Tutkintovastaava Anssi Kattelus- puh. 044 550 6471, anssi.kattelus@samiedu.fiTutkintovastaava Kaisa Saarelainen - puh. 044 550 6439, kaisa.saarelainen@samiedu.fiOpinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen - puh. 044 550 6413, pirjo.nokelainen@samiedu.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoLuonnonvara- ja ympäristöala, VARPALAJuvolantie 1142, 57310 SAVONLINNAPuh. (015) 550 6000, Fax (015) 5250 276email : varpala@samiedu.fi

Lisätiedot:Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen- puh. 044 550 6413, pirjo.nokelainen@samiedu.fiTutkintovastaava Jarkko Kleemola- puh. 044 550 6470, jarkko.kleemola@samiedu.fiProjektipäällikkö Pekka Pitkänen- puh. 044 550 6607, pekka.pitkanen@samiedu.fi

Hae koulutuksiin kevään 2011 yhteishaussa www.haenyt.fi maaliskuussa tai kysy ohjeita oppilaitoksesta.

Suomen energiahuollon yksi voimak-kaasti kehittymässä oleva muoto on metsäenergia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa niin nuorille kuin aikuisille mahdollisuuden kouluttautua tulevaisuuden ammattiin metsäenergian tuottajaksi.

koulukohtaisesti uuden metsä-energian tuotannon koulutus-ohjelman. Maaliskuun 2010 alusta olemme myös kokeilleet uutta toimialamallia, jossa on yhdistetty luonnonvara-ala ja tekniikan ja liikenteen ala yh-deksi toimialaksi”, kertoo kou-lutuspäällikkö Raija Peippo.

Peippo pitää Savonlinnan vahvuutena sitä, että tekniikan ja liikenteen alan ja luonnon-vara-alan yhdistymisen myötä syntyi iso toimiala.

”Tekniikan ja liikenteen ala tukee metsäenergian tuottajan koulutusta, sillä nyt voi opis-kella samalla kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi koneenra-kennusta tai logistiikka-alaa.”

Tekijöitä tarvitaanRaija Peippo pitää metsä-

energian tuottajien työllistymis-mahdollisuuksia hyvinä.

”Bioenenergia-alan koulu-tuskokeilussa olivat mukana myös suuret metsäteollisuuden toimijat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto sekä Turveteolli-suusliitto, Koneyrittäjien liitto, Metla ja paikalliset metsänhoi-toyhdistykset. Kaikki olivat sitä mieltä, että alalle tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä.”

Peippo muistuttaa, että Sa-vonlinnan ammatti- ja aikuis-opisto on yksi kolmesta op-pilaitoksesta, jotka kuuluvat bioenergiakoulutuksen edellä-kävijöihin.

”Meillä on osaavia opettajia ja uutta teknologiaa, ja myös koneet, laitteet ja toimintaym-päristö ovat kaikin puolin kun-nossa. Pystymme tarjoamaan todella tasokasta koulutusta. ”

YRITYSMAAILMA 13

Polttoaineet hake, puru, kutterinpuru, kuori, pelletti,

briketti, palaturve

Kosteus 0…65 %, palakoko max 400 mm Laitteiston käyttövarmuuden ja puhtaan kaasutuspolton

(pölypäästö n. 10 mg/MJ) ansiosta LAKA Y-kattilalla on

vain yksi huoltopysäytys vuodessa

Hyötysuhde yli 90 %, säätöalue 5…125 %

LAATUKATTILA OY

www.laka.fi

Vihiojantie 10, 33800 Tampere

Puh.

03 214 1411

BIO-LÄMPÖKESKUKSET

KATTILAT 20…8 000 kW

”Laitteiden laatu, pitkä käyttöikä, ekologisuus ja taloudellisuus sekä perinteikkään yrityksen toimitusvarmuus ja ko-kemus hankkeiden to-teuttamisessa ovat Laa-tukattila Oy:n pitkän toi-minnan perusta”, toteaa toimitusjohtaja Markku Lampinen.

Laatukattila Oy on Tampe-reella toimiva perheyritys, joka on valmistanut kiinteän polt-toaineen kattiloita jo vuodesta 1953 lähtien. Yrityksessä työs-kentelee noin 40 ammattilaista ja sen liikevaihto oli vuonna 2009 n. kuusi miljoonaa euroa.

Yrityksen päätuotteita ovat lämmityskattilat, lämpökes-kukset, kiinteänpolttoaineen varastointi- ja kuljetinlaitteet, jätteenpolttolaitteet, raskasöl-jypolttimet sekä savukaasun puhdistinlaitteet.

”Teemme lämmityskattiloita omakotitalokäyttöön sekä läm-mityskattiloita ja kokonaisia lämpökeskuksia esimerkiksi teollisuuslaitoksille, energia-yhtiöille ja -osuuskunnille sekä kunnille ja pienille kaupungeil-le kaukolämpökäyttöön. Lait-teemme toimivat biopolttoai-neilla eli hakkeella ja turpeella. Lisäksi valmistamme öljy- ja maakaasukattiloita.”

Laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokatti-loista lämpökeskusten 10 000 kilowatin laitteisiin.

”Kun toimitamme suuria lämpökeskuksia, on yleistä, että tilaaja tekee perustustyöt, me toimitamme polttoaineen varastorakennuksen ja kulje-tinlaitteet, biokattilan, automa-tiikan, savukaasun puhdistin-laitteet, tuhkan poistolaitteet, lämpökeskusrakennuksen sekä tarvittaessa varakattilaksi esi-merkiksi öljykattilan.”

Laatukattila Oy on toimit-

Laatukattila OyYmpäristölle ystävällinen tapa lämmittää

jo yli 50 vuotta

tanut satoja erilaisia lämpölai-toksia ympäri Suomea ja myös ulkomaille.

”Isoisäni aloitti tekemällä pieniä kattiloita ja sittemmin niiden kokoluokka on kas-vanut ja toiminnan painopis-te on siirtynyt kokonaisten lämpökeskusten toimituksiin. yritykseltä löytyy lämpökes-kustoimituksiin vankka tieto-taito ja toteuttamisen varmuus oman talon sisältä. Nykyään käytämme myös asiantuntevia yhteistyökumppaneita hyödyk-si esimerkiksi rakentamisessa ja polttoainekuljettimien toimit-tamisessa, mutta Laatukattila vastaa kokonaisuudesta.

”Viime aikoina olemme toi-mittaneet lämpökeskuksia esi-merkiksi Pyhäjoelle, Piippolaan ja Pansioon. Meneillään on lämpökeskushanke Kiteellä,

jossa laitos käynnistetään jou-lukuussa.”

Laatukattilan tuotannosta merkittävä osuus on mennyt vientiin. Merkittäviä vientimai-ta ovat esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua ja Ruotsi, mutta histori-ansa aikana yhtiö on toimittanut kattiloita ympäri maailmaa

Menetyksen perustana jatkuva tuotekehitystyö

Laatukattila valmistaa kaasu-tuspolttomenetelmää käyttäviä biokattiloita, joiden ympäris-töpäästöt ovat vähäisiä. Yritys panostaa jatkuvaan tuotekehi-tystyöhön.

”Vihreät arvot ovat meille tärkeitä ja laitteita kehitetään ympäristövastuullisuuden poh-jalta. Pidämme kiinni siitä laa-

Laatukattila Oy:n laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten 10 000 kilowatin laitteisiin. Kuvassa 2006 valmistunut Säkylän lämpökeskus.

Laatukattila Oy:llä on meneillään lämpökeskushanke Kiteellä, jossa laitos käynnistetään joulukuussa.

Laatukattila Oy on toimittanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös ulkomail-le. Pansion lämpökeskus valmistui 2009.

dusta, johon yrityksen nimikin perustuu: kattiloiden käyttöikä on pitkä ja ne ovat taloudellisia

käyttää. Tuotekehitys jatkuu. Vaikka lämpökeskukset päälle-päin näyttävät samankaltaisilta,

mutta joka ikisessä laitoksessa on tehty kehitystyötä”, toteaa Markku Lampinen.

YRITYSMAAILMA14

Suomalainen rakenta-minen on laatukriisis-sä. Tällaisen kuvan saa, kun seuraa viimeaikaista julkista keskustelua ja uutisointia rakentami-sen nykytilasta. Saman-suuntaiseen tulokseen tulee myös kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen sekä raken-tamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukeviin palveluihin erikoistunut Cramo Finland Oy:n Ta-loustutkimuksella teettä-mä ”Suomalaisen raken-tamisen laatu” -tutkimus. Cramo teetätti tutkimuk-sen selvittääkseen kone- ja laitevuokraamojen roolia rakentamisen laadun pa-rantamisessa sekä osana oman palvelustrategiansa kehittämistä. Tutkimuk-sen kohteena olivat ne, jotka eniten suomalaisen rakentamisen laadusta tietävät eli rakennusalan ammattilaiset.

Tutkimus paljastaa, että lä-hes kaikki vastaajat (92 %) asemasta riippumatta ovat

Rakentamisen laatukriisistä on ulospääsykohdanneet henkilökohtai-sessa työssään rakentamiseen liittyviä laatuongelmia. Avoi-missa kommenteissa yleisinä laatuongelmina mainitaan mm. virheet ja puutteet suunnitte-lussa, liian kireät aikataulut, huolimattomuus sekä tekijöiden heikko ammattitaito ja ammat-tiylpeys. Vastaajille listattiin erilaisia rakentamiseen liit-tyviä asioita, joiden tärkeyttä pyydettiin arvioimaan raken-tamisen laadun parantamisen kannalta. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat työn ammattitaitoi-nen johtaminen, aikataulujen järkeistäminen, suunnittelun kehittäminen sekä alan am-mattilaisten ammattiylpeyden vahvistaminen. Työntekijät painottivat muita enemmän aikataulujen järkeistämistä ja yrittäjät puolestaan alan am-mattilaisten ammattiylpeyden vahvistamista. Vähiten tärkeinä tekijöinä laadun parantamisen kannalta pidettiin aliurakoinnin vähentämistä sekä puolueet-toman viranomaisvalvonnan lisäämistä.

Aikatauluihin käytännön järkeä

Koska rakennusalan am-mattilaiset näkevät työmailla, mistä suomalaisen rakentami-sen laatuongelmat syntyvät, on heillä myös näkemys siitä,

miten laatua voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa yleisimpinä keinoina pidettiin henkilökoh-taista valvontaa työmaalla, vaihekohtaisia tarkastuksia sekä laadukkaiden materiaalien valintaa. Erityisesti työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa lopputulokseen laadukkaiden työvälineiden valinnalla ja käytöllä.

Vastaajien mielestä hyvän laadun toteuttamista rakenta-misessa estävät tällä hetkellä eniten liian kireät aikataulut sekä äärirajoille viety hintakil-pailu. Aikatauluihin kaivataan käytännön järkeä, joka tarkoit-taa, että kohteissa on mahdol-lisuus noudattaa esimerkiksi työvaihekohtaisia kuivumisai-koja tai muita laadun kannalta välttämättömiä vaiheaikoja. Kilpailuttamisessa taas pitäisi useiden mielestä huomioida muutakin kuin vain halpa hinta ja ottaa esimerkiksi laatupisteet laajemmin käyttöön.

- Koska rakentamisen laatu-ongelmien syyt ovat näin sel-keitä, ei laadun parantamisel-lekaan ole ylitsepääsemättömiä esteitä, jos vain tahtoa riittää, arvelee Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Tutkimuksen mukaan suo-malaisen laadun arvioinnissa eniten käytettyjä sekä tärkeim-pinä pidettyjä mittareita ovat työn tulosten virheettömyys

ja lopputuloksen toimivuus. Yli puolet vastaajista korosti mittareina ”kuin itselle tehtyä” lopputulosta ja korkeaa työmo-raalia, joka korostui erityisesti yrittäjien vastauksissa.

Mestari-kisälli-asetelmaa kaivataan takaisin

Hauhio uskoo, että osaamista suomalaisilta työmailta kyllä löytyy. Sen osoittavat raken-tajien itselle rakentamat talot. Niissä harvemmin on suunnit-telu- tai rakennusvirheitä.

- Vanha mestari-kisälli-ase-telma olisi saatava takaisin siten, että kokeneemmilla ra-kentajilla olisi aikaa ja mahdol-lisuus siirtää omaa osaamistaan nuoremmille. Keskusteluissa rakentamisen ammattilaisten kanssa aika nopeasti puhe kään-tyy kiireeseen. On niin kiire, että laatu kärsii, eikä aikaa yksinkertaisesti ole nuorem-man polven työssä oppimisen tukemiselle. Nykyistä parem-malla suunnittelulla ja hieman löysemmillä aikatauluilla saat-taisi olla suuri merkitys laadun parantamiseen, Hauhio uskoo.

”Vihaamme huonosti tehtyä työtä”

Mitä rakennusalan ammatti-laisten ammattiylpeyden vah-

vistamiseen tulee, se lähtee jokaisesta itsestään. Huonosti tehdystä työstä kukaan ei voi tuntea ylpeyttä, toimipa millä alalla hyvänsä.

Cramo lähti keväällä kam-panjoimaan hyvin tehdyn työn puolesta räväkällä ”Vihaamme huonosti tehtyä työtä” -kam-panjalla, jonka tarkoituksena on kampanjoida laadukkaan työn ja ammattiylpeyden puo-lesta. Oman alansa toimijana Cramolla on laaja asiakaskunta, kattavat palvelut ja vuosikym-menten asiantuntemus kattavas-ti kaikkialla Suomessa.

- On perusteltua, että alan voimahahmona käytämme ase-maamme ja näkyvyyttämme edistääksemme suomalaisen ra-kentamisen laatua. Haastamme jokaisen vihaamaan huonosti tehtyä työtä ja tekemään par-haansa, Hauhio toteaa.

Konevuokraamo voi osaltaan vaikuttaa rakentamisen laatuun

Vaikka kone- ja laitevuokraa-jan rooli rakentamisen laadun nostajana ei ole painoarvol-taan ehkä kaikkein suurin, on sillä kuitenkin merkityksensä. Laadukkailla, nykyaikaisilla ja hyvin huolletuilla työvälineillä syntyy laadukkaampaa jälkeä. Myös koneiden ja laitteiden

käyttöön liittyvä riittävän laaja käyttökoulutus on osa vuok-raajan panosta laadukkaan työn synnylle. Myös erilaisten, asiakkaan tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen kehittämi-nen on osa laadun tuottamista.

Cramo on vahvasti suomalainen

Tutkimuksen mukaan suo-malainen rakentaja verkostoi-tuu mielellään muiden koti-maisten toimijoiden kanssa. Siinä mielessä luottamus suo-malaista työtä ja osaamista kohtaan elää edelleen vahvana. Päinvastoin kuin usein kuulee väitettävän, Cramo on vahvasti suomalainen ja ollut osa suoma-laista rakennusteollisuutta jo lä-hes kuudenkymmenen vuoden ajan. Cramo Oyj on pörssissä noteerattu yhtiö, jolla on tällä hetkellä vahva suomalainen omistus. Talouskriisin aikana Cramon suomalainen omistus on entisestään lisääntynyt. Yh-tiölle tämä antaa vakautta, sillä suomalainen sijoittaja toimii rauhallisesti ja pitkäjänteisesti.

Lisätietoja antaa Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka, puh. 010 661 5570

Tientaus 2, 55100 ImatraFax (05)436 6294,Puh.(05) 436 6293E.Haaraoja 050 572 1008www. ukonhauta.fi

Suoritetaan betoni- ja tiilijätteenmurskausta siirrettävällä kalustolla.

Vanhamäentie 14, 50600 MikkeliGSM 0500-755 201

matti.kakriainen@tasoitejamaalaus.comSuomen Maalarimestariliiton jäsenyritys

RÖPÖTTÄÄKÖ RÄNNIT?• Saumattomat sadevesikourut • Lumiesteet• TIKA- tikkaat • Peltilistat ym.• Hoitosillat • Takuutyö

T:mi Partanen IlpoE-mail: ilpo.partanen@surffi.fi

Puhelin 050 323 0199

Suoritamme kokonaisvaltaisetPURKUTYÖT JA

SANEERAUSPURUT

OTA YHTEYS:VISAVISAVISAVISAVISATRIO OTRIO OTRIO OTRIO OTRIO OYYYYY

Puh. 050 494 9285Lummeraitti 2, Mikkeli, www.visatrio.fi

Rakennus- ja koneurakointi

KARI NATUNEN

Mustolanmäentie 105, 58170 SIMANALAPuh. 0500 460 014 • kari.natunen@pp.inet.fi

• KAIVINKONETYÖT • METSURITYÖT• TRAKTORIURAKOINTIA työkoneineen

• LANAUS- JA NIITTOPALVELU• VIHERHOITOTYÖT

MUURAUSALAN TYÖT• Lattianvalut • Uunimuurausta• Laatoitukset • Kirvesmiestyöt

Saku Hämäläinen

Puh. 040 588 8902

• Nosto- ja siirtotyöt 72 tn nosturillaRelanderinkatu 96, 78210 VARKAUS

Puh. 0400 570 210www.nostojakuljetusjanhunen.fi

posti@nostojakuljetusjanhunen.fi

KAIVINKONEPALVELUPetri Hänninen

toteuttaa jätevesijärjestelmät ja muut maanrakennuskohteet nykyaikaisella

välineistöllä. Myös salaojitukset.

0500 756 839 / Petriwww.kaivinkonepalvelu.fi

PARKUMÄKI (015) 443 144www.puusepparautiainen.fi

• Ovet, portaat ym. puusepäntyöt

Otavan KiviladontaPorrassalmenkatu 1, 50100 Mikkeli

040 594 6108www.kiviladonta.fi • info@kiviladonta.fi

Pihakiveystäjopa 450-500

neliötäpäivässä!

YRITYSMAAILMA 15

Maanrakennus

Viljakainen Oy

Torstilantie 39, 79600 Joroinen• sorat, murskeet, mullat • kaivuutyöt

• latujen teko, auraukset • hiekoitukset• lumityöt • polanteen poistot

Pekka 0400-654 298, Antti 0400-178 079

VALMISTAJA: Hyvärpuu OyKaarnalammentie 14, 83400 Viinijärvi, puh. 040-547 2552

hyvarpuu@hyvarpuu.fi • www.hyvarpuu.fi

Hormitiilet,seinätiilet,takkatiiletedullisestiTiilitehdasPOTILAHämeenkyröp. 371 5081

0400 766 148

AK-RemontitA. Kiljunen

050 323 3338 • Asko Kiljunen Luhtisentie 28 • Savonlinna

Rakennussaneeraukset

HALLIT, MANEESIT,

TAUKOTUVAT, TYÖMAAPARAKIT!

TARJOUS!12x30x5 liimapuurunkoinen lämmin halli uretaanielementeilläosatoimituksena, h. 80.000 euroa sis. alv.Muut vakiokoot 10x20, 15x40, 20x50Maneesi 22x65x4 liimapuurunko ja puuelementtiseinät, katto-orret japellit osatoimituksena, h. 130.000 euroa sis. alv.Myös muut koot.

Teemme myös puuelementtihalleja ja muitarakennuksia.

Lepänahontie 8,49700 MiehikkäläJanne: 0400 333 293rakennus.jtuominen@pp.inet.fi

Ismo Hyvärinen aloitti yrittäjän elämän kent-täsahauksella. Mies kierteli sahansa kanssa Pohjois-Karjalan metsiä muutaman vuoden en-nen kuin hankki työka-verikseen moton. 2003 tuli sitten mahdollisuus asettua enemmän aloil-leen Viinijärvelle. Ismo Hyvärinen ja Karelian Ikkuna solmivat yhteis-työsopimuksen, jota on jatkunut tähän päivään saakka. Hyvärpuu Oy toimii osoitteessa Kaar-nalammentie 14. Kaksi vuotta sitten Hyvärpuu Oy aloitti myös oman tuotannon. Tänä päivänä ilmalämpöpumppujen suojakatokset antavat merkittävän osan yrityk-sen liikevaihtoon.

Ilmalämpöpumppujen si-joittaminen on tarkkaa työtä. Ilmalämpöpumput ovat tulleet nyt osaksi kokonaisuutta. Sen tulee sulautua ympäristöönsä. Suojakatos on se elementti, jolla on paljon merkitystä. Se suojaa pumppua tuulelta ja tuiskuilta, mutta myös esi-merkiksi lapsilta. Lapsihan on utelias ja pyörivä tuuletin vetää puoleensa. Suojakatos estää pienten sormien työntämisen tuulettimeen. Suojakatos pitää

Hyvärpuu Oy erikoistunutlämpöpumppujen suojakatoksiin

suunnitella myös siten, että il-mankierto pysyy tasaisena eikä aiheita esimerkiksi huurtumista tai kuuraa, Ismo Hyvärinen luetteli suojakatoksen hyviä puolia.

Suojakatokset lämpöpumppuihin

Hyvärpuu Oy valmistaa suojakatokset kotimaisesta männystä tai kuusesta, mutta suurempien yksiköiden tullessa markkinoille myös metallike-hikot ovat tulleet markkinoille. Meillä voidaan suojakatokset valmistaa täysin yksilöllisesti asiakkaan toiveitten mukaan. Lämpöpumppumalleja on lu-

kuisia ja jokainen malli vaatii oman suojauksensa. Värivaih-toehtojakin meillä on lukuisia. Oikeastaan tarvitsemme maalin numero, niin suojus tehdään sen mukaan, Hyvärinen jatkoi.

Markkina-alue koko Suomi

Hyvärpuu Oy markkinoi suo-jakatoksia pumppuliikkeitten ja asentajien välityksellä. Jonkin verran menee katoksia myös suoramyyntinä asiakkaille. Markkina-alueemme on koko Suomi, mutta toistaiseksi pää-toimialueena eteläinen Suomi Jyväskylästä alaspäin. Tällä hetkellä yritys työllistää kaksi

vakituista työntekijää, Ismo Hyvärinen totesi.

Uutta kehitellään koko ajan

Ismo Hyvärisen mukaan yri-tys kehittelee koko ajan uusia tuotteita. Muitakin suojakatok-sia on kypsymässä. Meillä on hyvät noin 300 neliömetrin tilat täällä Viinijärvellä. Lisäksi kyl-mävarasto antaa lisätilaa raaka-aineille, Hyvärinen paljasti.

YRITYSMAAILMA16

Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WD-ominaisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun mennessä, niin saat 2.300 euron arvoisen Toyota Extra -varustepaketin kaupan päälle. Paketti sisältää talvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaan pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään 2010.

Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka.

Toyota Extra sisältää:

• talvirengasyhdistelmän 0 €

• tavaratilan vaneroinnin

0 €

• vetokoukun 0 €

• Pioneer-audion 0 €

Edun arvo 2.300 €HIACE + TOYOTA EXTRA. EDUN ARVO 2.300 €.

Kuittaa pakettien paketti lokakuun loppuun mennessä.

-ominta Ext

€ €€€

0 €

naisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun tra -varustepaketin kaupan päälle Paketti sisältää

Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka.

HIACEEEEE +++++ TOYOTAEDUN ARVO 2.30

Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta XX XXX €, arvioitu autovero X XXX,XX €, arvioitu kokonaishinta XX XXX,XX €.

Varsinais-Suomen Auto-CenterKatuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKIavoinna ark. X-XX, la X-XX, puhelin 1234 5678, www.nettiosoite.

Hietakatu 5, MIKKELI | Karjalantie 4, SAVONLINNA | www.etela-savonauto.fi

Varkaus: Holopainen 0400 529 081Laitinen 0400 529 082

Pieksämäki: M. Väisänen 0400 529 092J. Ruotsalainen 0400 529 093

Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WD-ominaisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun mennessä, niin saat 2.300 euron arvoisen Toyota Extra -varustepaketin kaupan päälle. Paketti sisältäätalvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaanpidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka.

Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka.

Mallisto alkaen: 29 575,61€ + toim.kulut 600€.Takuu 3 vuotta/100.000 km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään 2010.