LIIKUNTAPALVELU-

SUUNNITELMA

2015 – 2025

Kunnanvaltuuston hyväksymä 7.9.2015,§ 48

2

SISÄLLYS

1 SUUNNITELMAN TAUSTAA 4

1.1 Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 4

1.2 Liikuntalaki 2015 7

1.3 Limingan kuntastrategia 8

1.4 Hyvinvointikertomus 2015 9

2 LIIKUNTATUTKIMUSTEN TULOKSET 12

2.1 Valtakunnallinen liikuntatutkimus 12

2.2 Limingan kunnan liikuntapaikkakysely 2013 13

3 LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET 19

3.1 Limingan liikuntapaikat 19

3.2 Liminkalaisia urheiluseuroja (2015) 23

3.3 Seuratoiminta-avustukset 24

3.4 Stipendit ansioituneille urheilijoille sekä liikunnan tunnustuspalkinnot 27

3.5 Kunnan järjestämää toimintaa 28

3.6 Liikuntatoimen rahoitus 31

4 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET 32

4.1 Liikunta osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 32

4.2 Liikunnan lisääminen elämänkulussa 34

4.3 Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen 35

4.4 Kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa 36

5 LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT 37

5.1 Kunnossapitoluokitus ja hoitosuunnitelma 37

5.2 Pienet ja kustannustehokkaat investoinnit 37

5.3 Palloilualueiden peruskorjaus ja rakentaminen 38

5.4 Koulupuiston 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja toteutus 38

5.5 Uimahallin rakentamisen edellytysten selvittäminen 40

5.6 Keskustan ja kirjaston puiston kehittäminen 40

5.7 Rantakylän ulkoilualueen suunnitelma 40

5.8 Kuntopolut ja retkeilyreitistöt 41

6 SALIVUOROJEN JAKO 42

6.1 Salivuorojen jakoperusteet 43

6.2 Sähköinen varauskalenteri vapaiden harrastevuorojen hakuun 43

6.3 Liikuntahallin valvonta 44

3

7 SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELU 45

7.1 Nykytila 45

7.2 Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelun käyttöönotto 46

8 KUNNAN JA SEUROJEN YHTEISTYÖ 47

8.1 Toimenpide-ehdotuksia 2015 syksy: 47

8.2 Kuntalaiset kuntoon –verkostoon liittyminen 48

9 KUNNAN LIIKUNTAPALVELUIDEN VIESTINNÄN TEHOSTAMINEN 49

LIITTEET

Liite 1 Limingan liikuntapaikkojen varustelu

Liite 2 Liikuntapalvelusuunnitelman linkkejä

Liite 3 Hoitoluokitukset

Liite 4 Limingan koulupuistohankkeen 1 ja 2 osan suunnitelmat

Liite 5 Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma

Liite 6 Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistussuunnitelma

Liite 7 Investointisuunnitelma

Liite 8 Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos

Liite 9 Lajipalautteet ja kunnan sisäiset palautteet luonnoksesta

Liite 10 Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma

4

1 SUUNNITELMAN TAUSTAA

Limingan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.4.2013 käynnistää kokonaisvaltaisen liikunta-

paikkasuunnitelman laatimisen, jossa otetaan kantaa kunnan liikuntapaikkojen ja – palvelujen kehit-

tämiseen tulevaisuudessa. Liikuntapaikkasuunnitelmassa esitetään tulevina vuosina toteutettavat

nykyisten liikuntapaikkojen kehittämiskohteet sekä uudet liikunnan rakentamishankkeet.

1.1 Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan

Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 on julkaistu

4.10.2013.

(http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-27526.pdf)

A. LINJAUS arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa

Tavoite:

Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumista

Toimenpiteet/Paikallistason toimijat

Vähentävät istumista varhaiskasvatuksen, koulun, opiskelu- ja työpaikkojen sekä sairaaloi-

den ja ikääntyvien hoidon toimintakulttuureissa juurruttamalla istumista vähentäviä toiminta-

ja työskentelytapoja arjen käytäntöihin (askartelu, piirtäminen ja puhelimessa puhuminen

seisten, välitunti- ja muu taukoliikunta, fyysisesti aktiiviset elpymistauot, portaiden kulkemi-

nen sekä fyysisesti aktiivisemmat leikki- ja lauluhetket, oppitunnit, kokoukset, tapaamiset se-

kä seminaarit)

Parantavat mahdollisuuksia vaihteleviin leikki-, opiskelu- ja työasentoihin säädettävien työ-

pisteiden ja muiden aktivoivien kalusteiden ja välineiden avulla

5

B. LINJAUS liikunnan lisääminen elämänkulussa

Tavoite:

Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja har-

rastavat liikuntaa enemmän

mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton

mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset

Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä parem-

min

Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysi-

seen aktiivisuuteen

Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina

Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee

Toimenpiteet /Paikallistason toimijat

Sisällyttävät vähän liikkuvien lasten ja heidän vanhempiensa fyysisen aktiivisuuden lisäämi-

sen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin sekä vanhusten palveluohjelmiin ja -

suunnitelmiin

Kunnat, varhaiskasvatus, koulut, seurat, yritykset ja muut paikalliset toimijat kehittävät yh-

teistyötään tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi lapsille,

nuorille ja perheille. Paikalliset toimijat järjestävät eri-ikäisille ja perheille suunnattua matalan

kynnyksen harrasteliikuntaa.

Kohentavat varhaiskasvatusyksikköjen, koulujen, opiskelupaikkojen ja palveluasumisen sisä-

tiloja, pihoja ja niiden lähiympäristöjä sekä (liikunta)välineistöä fyysistä aktiivisuutta suosivik-

si

Toteuttavat liikuntaan ja vuorovaikutteisuuteen kannustavia asuin- ja elinympäristöjä

Parantavat kevyen liikenteen väylästön laadukkuutta

Suomen Voimisteluliiton johdolla toimivan perheliikuntaverkoston tavoitteena on edistää perhelii-

kunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää.

Nuori Suomi ry:n (nykyinen Valo ry) on ollut liikunta-alan keskeisin varhaiskasvatuksen liikunnan

edistämistoimenpiteitä kehittävä ja toteuttava taho. Toiminta on sisältänyt koulutusta, kampanjoita

(Varpaat vauhtiin! ja Pihaseikkailu), kehittämishankkeita, verkostojen kokoamista ja hyvien käytäntö-

jen levittämistä. Nuoren Suomen toimien lisäksi OKM on rahoittanut erilaisia varhaiskasvatuksen

alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita. Valtakunnallinen Liikkuva koulu – hanke/ohjelman ta-

voitteena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen. Ohjel-

6

man avulla levitetään liikkumisen hyviä käytäntöjä, ja kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituk-

sia kaikkiin Suomen peruskouluihin. Ohjelmaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön veikkaus-

voittovaroista. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteina on aikuisväestön liikunnallisen

elämäntavan tukeminen sekä terveellisten ravintotottumusten lisääminen. KKI -ohjelman toiminta

kohdentuu monialaisesti terveysliikunnan toimijakenttään aina valtakunnallisista verkostoista paikal-

listason toimijoihin asti.

C. LINJAUS liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta

Tavoitteet

Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaali-

ja terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana

Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien ke-

hittämistä

Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa

Terveydenhuollon asiakkaan on saatava henkilökohtaista, suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä

ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista ja - tarjonnasta, kuten sopivista liikuntaryh-

mistä. Aloittelijoille sopivat parhaiten matalan kynnyksen liikunnan, kuten ohjatun liikunnan ryhmät.

Terveydenhuollossa tarvitaan lisää työkaluja liikkumisen edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstö

myös ohjaa liikuntatoimintaa esimerkiksi terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa. Tärkeää on johdon,

kuten ylilääkäreiden ja liikuntatoimen johtajien, sitoutuminen toimintaan.

Toimenpiteet /Paikallistason toimijat

Viestivät monipuolisesti terveysliikunnasta ja kokoavat kuntakohtaiset tiedot terveysliikunnan

palveluista (esim. kalenteri: esite, netti)

Hyödyntävät liikunnan ja liikunnallisen kuntoutuksen ammattilaisten, kuten liikunnanopettaji-

en, liikuntalääketieteen ammattilaisten ja fysioterapeuttien osaamista muiden ammattiryhmi-

en opastamisessa liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen innostamisessa, sekä liikunnan edis-

tämistä tukevien työkalujen käyttöä

7

D. LINJAUS liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa

Tavoite

Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun

Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonai-

suutta

Kunnan liikuntapaikkarakentamisen painopiste tulee olla hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä ja

hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä mahdollisimman monen kuntalaisen liikuntaharrastusta.

Rahoitus

Ministeriöiden lisäksi Opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat merkittäviä rahoittajia

terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. Opetushallitus tukee erityisavustuksin opetuk-

sen järjestäjiä liikunnallisen kerhotoiminnan kehittämisessä. RAY rahoittaa myös tutkimustoimintaa.

1.2 Liikuntalaki 2015

Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansa-

laistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehi-

tystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tu-

kea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Lain 3 § määrittelee

1. liikunnaksi kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoiminta paitsi huippu-

urheilua,

2. huippu-urheiluksi kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestyksen tähtäävää

tavoitteellista toiminta sekä

3. terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa

kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämien ja

parantaminen.

8

Lain 5 § määrää kunnan vastuuksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallistasolla.

Kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle

järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri

kohderyhmät huomioiden,

tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa,

rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja,

kehittämällä paikallista yhteistyötä,

kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä,

huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toi-

mintamuodoista.

Valtakunnalliset järjestöt, lajiliitot ja liikunnan kansalaisjärjestöt vastaavat pääsääntöisesti varsinai-

sesta liikuntatoiminnasta.

1.3 Limingan kuntastrategia

Limingan kunnan visio ja toimintaa ohjaavat arvot.

Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille

2012 - 2030. Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tär-

keiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa:

Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelu-

mallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehit-

tämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo ak-

tiivisesti yhteistyöverkostoja.

Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikä-

ryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakas-

kyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vas-

tuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja.

Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toi-

mimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustan-

nustehokkaat toimintatavat.

Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ym-

päristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja tur-

9

vallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä.

Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoittei-

den saavuttamisesta.

Limingan visio 2030

Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka,

jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu

yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittä-

jyyteen.

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kuntastrategiassa yhtenä kunnan strategisena pää-

määränä. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa

hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin edistämiselle asetetaan vuosittain tar-

kemmat tavoitteet hyvinvointikertomuksessa ja talousarviossa.

1.4 Hyvinvointikertomus 2015

Limingan hyvinvointikertomus on käsitelty kunnanhallituksessa 9.3.2015. Kuntalaisten hyvinvoinnin

edistäminen liittyy keskeisesti Limingan strategisen johtamisen päämääriin vuosille 2013 – 2016.

Hyvinvointia koskevina keskeisinä tavoitteina ovat asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen, en-

naltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen, kansantautien vähentäminen

sekä syrjäytymisen ehkäisy.

Liikuntapalveluilla on keskeinen merkitys kaikkiin hyvinvointikertomuksen em. tavoitteiden toteutu-

miseen. Liikuntapalveluiden suunnittelun strategiset linjaukset pohjautuvat kunnan hyvinvointiker-

tomuksen tavoitteisiin ja mittareihin. Hyvinvointikertomuksessa asetetaan vuosittain tarkemmat ta-

voitteet liikuntapalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Hyvinvointikertomukseen kirjattuja tavoitteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia

liikunnan osalta:

TEKNISET PALVELUT:

- helposti saavutettavat liikuntapaikat

10

- luodaan edellytyksiä kaavoituksella lähiliikkumiseen: kylä kylän sisällä –periaate

- nuorille tarkoitettuja liikuntapaikkoja

- monitoiminen liikuntapuisto

- jalankulun ja pyöräilyn edistäminen kaavoituksessa

- eri ryhmille sopivia ulkokuntolaitteita puistoihin

- ravitsemussuositusten mukainen ruokahuolto

TERVEYSPALVELUT:

- kannustetaan työttömiä osallistumaan aktiivisemmin terveystarkastuksiin - liikuntaneuvontaa

- liikuntareseptin käyttöönotto

- painonhallintaryhmät/elämäntaparyhmät, lisää kohdennettuja ryhmiä mm. diabeetikot, mie-

lenterveys

- henkilökunnan kouluttaminen esim. OTA-ohjauskartta menetelmän käyttöön

- nuorten terveyskasvatus, uudet keinot esim. sosiaalisen median hyödyntäminen

- tietoiskut ja teemapäivät /viikot kuntalaisille elämäntapaohjaukseen liittyen

- työ- ja toimintakyvyn ylläpito, Maakunta Liikkeelle –hankkeen jatkaminen (toimintakykymitta-

ukset)

- kutsuntaikäisten poikien tarkastukset ja varhainen puuttuminen

SIVISTYS- JA HALLINTOPALVELUT

- sähköinen varauspalvelu julkisiin liikuntatiloihin

- kävely-, pyöräily- ja eri ulkoilureittien liittäminen kunnan omaan opaskarttaan ja seudun ulko-

liikuntakarttaan

- kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallistaminen eri ikäryhmien aktivoimiseksi

- monituottajuus – paljon erilaisia seuroja ja järjestöjä yhteistyössä

- monipuolinen lajikirjo

- kannustetaan kuntalaisia ja oppilaita työ-, koulumatka- sekä vapaa-ajanliikuntaan

- koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ohjaamiseen

- riittävä resurssi liikuntapalveluissa

- liikunnan lisääminen koulupäivään kansallisen Liikkuva koulu –ohjelman avulla

- monipuolisten liikuntalajien/-muotojen tuominen liikuntatunneille (kiinnostuksen herätys)

11

Kansansairauksien summaindeksi ja kansantaudit 2006 – 2013

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Diabetes

Psykoosit

Sydämen vajaatoiminta

Nivelreuma

Astma

Verenpainetauti

Sepelvaltimotauti

Yhteensä

KELA:n terveyspuntarin kansantaudit 2006 - 2013

Kansantauti-indeksit 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Diabetes 130,7 122,4 120,7 121,9 114,9 116,3 114,6 118,1

Psykoosit 98,7 103,1 92,8 82,9 76,4 83,8 80,1 79,4

Sydämen vajaatoiminta 198,0 185,0 182,0 182,2 173,8 149,0 154,0 165,9

Nivelreuma 136,8 133,4 142,6 149,7 143,9 139,1 141,4 132,1

Astma 154,2 149,2 145,6 149,1 143,8 141,1 140,1 133,6

Verenpainetauti 130,2 131,5 132,6 133,5 132,4 135,7 133,9 132,5

Sepelvaltimotauti 140,8 139,4 134,0 133,0 128,2 129,6 127,8 129,0

Yhteensä 141,3 137,7 135,8 136,0 130,5 127,8 127,4 127,2

12

2 LIIKUNTATUTKIMUSTEN TULOKSET

2.1 Valtakunnallinen liikuntatutkimus

Kansallinen liikuntatutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Sen tilaajina ovat SLU, Nuori Suomi,

Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen rahoittaa

opetus- ja kulttuuriministeriö. Viimeisin tutkimus on julkaistu vuonna 2010 ja se koostuu kolmesta

julkaisusta: Vapaaehtoistyö, Lasten ja nuorten liikunta, Aikuisliikunta ja Senioriliikunta. Kansallisen

liikuntatutkimuksesta on tähän koottu yhteenveto siitä, mitä suomalaiset harrastavat ja missä he liik-

kuvat. Tutkimukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan SLU:n sivuilta.

Tähän on koottu yhteenvetoa valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tuloksista ikäryhmittäin.

3-18–vuotiaat

92 % harrastaa urheilua tai liikuntaa

liikunnan selittää koulunkäynti enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinpaikkakunta (peruskou-

lua ja lukiota käyvät harrastavat useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa tai jo työelä-

mässä olevat)

eniten lapsia ja nuoria liikuttavia lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily, muista lajeista kärkipäähän

nousevat myös uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy

paljon harrastettuja lajeja myös luistelu, kävelylenkkeily, jääkiekko ja voimistelu

suosituimmista lajeista varsinkin perusliikuntamuotoja harrastetaan runsaasti varsinaisen

seuratoiminnan ulkopuolella

43 % lapsista harrastaa urheiluseurassa

eniten potentiaalista seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn

19–65-vuotiaat

55 % harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa, 35 % 2-3 kertaa viikossa

kolme neljästä harrastaa vähintään kahta lajia ja melkein joka toinen kolmea lajia tai useam-

paa

eniten käytettyjä liikuntapaikkoja kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit kuten pururadat, hoi-

detut ladut ja vaellusreitit

13

naiset käyttävät miehiä useammin kevyen liikenteen väyliä (sauvakävely ja kävely) sekä

voimistelusaleja, miehet palloilusaleja (salibandy, lentopallo, koripallo), jäähalleja ja raken-

nettuja ulkoliikuntapaikkoja

suosituimmat liikuntalajit (TOP10): kävelylenkki, pyöräileminen, kuntosaliharjoittelu, hiihto,

juoksulenkki, uinti, voimistelu, sauvakävely, salibandy ja sulkapallo

aikuisväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksen pääosin omatoimisesti, varsi-

naisissa urheiluseuroissa liikkuu 14 %

Suomalaiset aikuiset käyttävät liikuntaharrastuksiinsa keskimäärin 570 euroa vuodessa

66–79-vuotiaat

seniorikansalaisista 63 % harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti muutenkin arkisissa asiois-

sa, 25 % ei harrasta liikuntaa mutta liikkuu muuten aktiivisesti arjessa

88 % harrastaa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa (65 % vähintään

neljästi viikossa)

suosituin liikuntamuoto kävelylenkki; muita sauvakävely, pyöräily, voimistelu, hiihto, uinti ja

kuntosaliharjoittelu

selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti

urheiluseuroissa/liikuntajärjestöissä liikkuu 10 % seniorikansalaisista, kunnilla merkittävä

rooli ikääntyneen väestön liikuttajana (1/6)

(http://www.slu.fi/liikuntapolitiikka/liikuntatutkimus2/)

2.2 Limingan kunnan liikuntapaikkakysely 2013

Keväällä 2013 Limingan kunnan Internet-sivuilla toteutettiin avoin sähköinen kysely, jossa kuntalai-

set saivat arvioida liikuntapaikkojen ja -palveluiden nykytilaa ja esittää omia toiveitaan ja ideoitaan.

Kyselyyn vastasi 421 henkilöä. Vastanneista yli 70 % kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti

useita kertoja viikossa. Limingan kunnan liikuntapaikkoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn 2013 tuloksista on koottu tähän yhteenveto mm. kuntalais-

ten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapaikkoihin sekä kehittämisehdotuksista.

Eniten käytettyjä liikuntapaikkoja/-alueita olivat kevyenliikenteen väylät, hiihtoladut/kuntopolut sekä

Rantakylän virkistysalue (kuvio 1).

14

KUVIO 1. Kunnan liikuntapaikkojen/ -alueiden käyttö säännöllisesti vapaa-aikana (kausittain)

Kunnan liikuntapaikoista yli puolet antoi yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen (kuvio 2). Tyytyväi-

syys liikuntapaikoittain/-alueittain taulukossa 2.

15

Kuvateksti: Rantakylän ulkokuntolaite

Liikuntapaikkakyselyyn vastanneet antoivat kehittämisehdotuksia eri liikuntapaikoille. Taulukossa 3

on yhteenveto ehdotuksista.

TAULUKKO 2. Kehittämisehdotuksia liikuntapaikoittain

Liikuntapaikka Kehittämisehdotuksia

Rantakylän virkistysalue kahvio/wc iltaisin ja viikonloppuisin auki, huolto-

tila, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, koiralatu,

rullahiihtorata

Liikuntahalli aukioloajat 6-22, vuoroja myös muille kuin seu-

roille, iltavalvoja, kahvio käyttöön

Keskusurheilukenttä kentän ja huoltorakennuksen kunnostus, toinen

jääkiekkokaukalo

Ojanperänkankaan liikunta-alue avojää pienille luistelijoille, skeittipaikka

Kuntosalit uusia kuntosalilaitteita, yhteistyötä seurojen ja

yksityisten liikuntapalveluja tarjoavien kanssa

Muut pallokentät tekonurmi ja lisää välineitä Tupokseen

16

Hiihtopolut/kuntopolut pururata/ladut keskustaan/Tupokseen, yhdysla-

tuja eri alueilta, latujen hoitaminen paremmin,

opastus

Kevyen liikenteen väylät kevyenliikenteen väylä välille kirkonkylä-Tupos,

pyöräteiden kunnostus (myös rullaluisteluun so-

pivaksi)

Yksityiset liikuntapalvelut liikuntasaleihin ryhmäliikuntamuotoja

Muuta uimahalli, tietoa vapaista vuoroista, maksutto-

muuden säilyttäminen, ulkopaikkakuntalaisille

aikuisille maksut, vuoroja myös muille kuin seu-

roille, varaaminen nettiin, alueellinen tasa-arvo,

lisää harrastuslajeja

Nykyisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi Liminkaan kaivataan (kysely marraskuussa 2013 Wan-

han Ajan Joulu-tapahtumaan osallistuneille) mm.

skeittipuisto

uimahalli

laskettelurinne

keilahalli

yleisurheiluhalli

ratsastuskeskus

koirapuistoja

lisää lenkkipolkuja

alle kouluikäisille lapsille jumppa/leikkikerhoja

koko perheen puuha/riehapäiviä

jalkapallopojat/tytöt

pesäpallo

jousiammunta

kunnolliset pyörätiet rullaluisteluun/hiihtoon

yleisiä vuoroja jää/liikuntahalliin

Tupokseen yleisurheilumahdollisuus, frisbeegolf-rata, lisää jumppaa

Laji, jota liikuntapaikkakyselyyn vastanneet haluaisivat kehittää eniten, on uinti. Seuraavaksi eniten

kannatusta saivat hiihdon ja kuntosaliharjoittelun kehittäminen (kuvio 3).

17

KUVIO 3. Kolme lajia, jonka harrastusmahdollisuuksia olisi tärkeintä kehittää

18

Käyttömaksuissa pidettiin oikeudenmukaisena käyttäjäryhmittäin perittäviä maksuja (kuvio 4).

KUVIO 4. Hyvä ja oikeudenmukainen käytäntö kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksujen suhteen

Muu vaihtoehto, mm.

vain lapsille maksuttomat

edullinen liikuntapassi

liminkalaisille edullisempi kuin ulkopaikkakuntalaisille

maksut käyttäjäryhmittäin (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkeläinen)

perhekortti

avainmaksu lukuvuosittaiseksi

sellaiset seurat/ryhmät maksavat jotka perivät jäsenmaksuja

ilmainen, ei vuoroja ulkopaikkakuntalaisille

19

3 LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET

3.1 Limingan liikuntapaikat

Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yli-

opiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa

Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Myös Limin-

gan kunnan liikuntapaikat löytyvät Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankista. Linkki

http://lipas.cc.jyu.fi/lipas

Limingan ladut ja kunnossapidon seurantajärjestelmä löytyvät Limingan kunnan sivuilta.

(http://www30.fastroi.fi/LATUOULU/latu_01.html;jsessionid=D5EBC2CE688DA07F3208D49E1EA66

B60)

Limingan liikuntapaikat (kooste LIPAS-rapostista)

Limingan liikuntahalli

Iso sali jaettavissa 3 osaan, monitoimitila molskeineen, kuntosali, 6 pukuhuonetta ja kiipeilyseinä

aulassa

Keskusurheilukenttä

Yleisurheilukenttä 300 m, kiertävä rata, nurmipintainen keskusosa, asfalttipintainen valaistu jääkiek-

kokaukalo, 3 tenniskenttää, kivituhkapintainen pesäpallokenttä, nurmipintaiset pienpalloilualue ja

pallopuisto, huoltorakennus ja varasto, yhteys merilatuun, koulupuiston latuihin, kulttuuri-

kuntopolkuun, Jata-reitteihin ja luontopolkuun Hahtikarissa

Linnukan koulupuisto

monitoimikaukalo, 2 panna-areenaa, leikkivälineet 3 eri paikassa, skeittipaikka kulttuurisalin edessä,

Linnukan päiväkodin sali ja Linnukan koulun liikuntasali

Limingan Jäähalli

kaukalo, katsomo, pukuhuoneet, toimisto ja kahvio

Agility kenttä ja koirapuisto

aidattu alue agility-telineet aidattu pieni koirapuisto jäähallin vieressä

20

Turvallisuusalan oppilaitoksen (OSAO) liikuntasali

Liikuntasali jaettavissa 3 osaan, kuntosali ja pukuhuoneet

Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka

Huoltorakennus, monitoimikaukalo, lasten leikkipaikat, lyhty kuntorata, kuntotelineet

Rantakylän virkistysalue

valistu kuntorata/latu 8 km, hiihtomaa, metsälenkit, uimapaikka/avantouinti, uimapaikan huoltora-

kennus, ajanottotorni, 2 puolikotaa, K17 hyppyrimäki, 18 väyläinen frisbeegolf-rata, kuntotelineet,

beach kentät 3 kpl, kiintorastiverkko, koirien oma uimapaikka, parkkialue, yhteydet merilatuun,

Luontokeskukseen, maankohoumapolkuun, luontopolkuihin ja kulttuuri-kuntopolkuun sekä Jata-

reitistöön

Rantakylän koulu

kivituhkapintainen pallokenttä, katukoris, boulderointiseinä, seikkailumetsä, yhteys Rantakylän vir-

kistysalueeseen

Tupoksen koulut ja urheilukenttä

urheilukenttä , jossa kivituhkapintainen palloilualue, 80 m juoksusuora, suoran molemmissa päissä

pituus- ja kolmiloikkapaikat, asfalttipintainen valaistu tenniskenttäalue/jääkiekkokaukalo, huoltotilat,

nuorisotalo, valaistu kuntopolku/latu, alakoulun pallokenttä ja liikuntasali, yläkoulun 2 lohkoinen lii-

kuntasali ja kuntosali, monitoimikaukalo, skeittipaikka, leikkivälineet, yhteys merilatuun, Tupoksen

pyöräreitti

Lakeuden koulu, Alatemmes

koulun kivituhkapintainen pallokenttä, katukoristelineet, Alatemmeksen kylätalo, puolikota, pesäpal-

lokenttä, pyöräreitti, Vaaranmaan kuntopolku/latu

Vehkamaan autourheilualue

jokkisrata, ralli-sprintrata, varikkosuora, ajanottotorni, kota

Ketunmaan koulu

valaistu kivituhkapintainen pallokenttä, kaukalo, kota, yhteys moottorikelkkauraan

Yksityiset tai valtion tilat

Jäähalli, Tuomikosken Ratsutila, Limingan kuntokeskus, turvallisuusalan oppilaitoksen sali, Kylliälä,

Vehkamaan moottoriurheilualue

21

Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat

Limingan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, keskusurheilukenttä, jääkiekkorata-

tenniskenttäalue, Tupoksen urheilukenttä ja uimapaikka, koulujen pallokentät, Linnukan Sali, Tu-

poksen yhtenäiskoulujen salit, hiihtoladut/kuntoradat, luistelukentät sekä Rantakylän virkistysalue.

Liitteessä 1 on lueteltu eri liikuntapaikkojen toiminnot ja taulukossa 1 liikuntapaikkojen rakentamis-

/käyttöönottovuodet.

TAULUKKO 1. Liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet

Liikuntapaikka Rakentamis-/käyttöönotto-/

peruskorjausvuosi

Keskusurheilukenttä yu-kenttä peruskorjattu 1999

jääkiekkokaukalo/tenniskenttä 1986

Tupoksen urheilukenttä peruskorjattu 2009, huoltotilat 2010

liikuntahalli 2001

Linnukan koulun sali 1960, peruskorjattu 2014

Linnukan päiväkodin sali 2012

Tupoksen yhtenäiskoulu

yläkoulu

alakoulu

2011

1998

Rantakylän virkistysalue jatko-osa valmistunut 2012

Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka 2011

Limingan leikkipuistot

kartalla:

http://www.liminka.fi/tiedostot/Hallinto-osasto/Limingan_kunnan_leikkipuistot_2014.pdf

Kirkonkylä

Leikki-Linnukka (Linnukkapuisto)

Suninhaka (Urheilukeskus)

Kuurneenniitty (Kirkkokari)

Leikkihaka (Härmänhaka)

Pöllönleikki (Lintupuisto)

22

Naakanleikki (Lintupuisto)

Laurinleikki (Jutkokylä)

Karhunleikki (Peräkylä)

Jakobinpaini (Launonen ja Pappilanpelto)

Katrinketo (Kaarteenaho)

Aabraminpuisto (Vanha Liminka)

Ylipäänleikki (Ylipää)

Käpälämäki (Ojanperänkangas)

Tupos

Leikkimutka (Tuposlampi)

Leikki-Riipi (Vesikari)

Tuiskulanmäki (Vesikari)

Kuusileikki (Tuomiaro)

Sanaleikki (Tuomiaro)

Kotilehto (Kotilehto)

Ala-Temmes

Kirmahaka

23

- Leikkipuistojen kehittämisestä on tehty kunnalle opinnäytetyö 2014 Marja-Riitta Vavuli-

Kiviniemen toimesta

http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/82058/Vavuli-Kiviniemi_Marja-Riitta.pdf?sequence=1.

Muita liikuntapaikkoja Limingassa

Vehkamaan moottoriurheilualue

Limingan jäähalli

moottorikelkkaurat

Limingan nuorisoseuran sali

Oulun seudun ammattiopisto, Limingan yksikkö (Limingan turvallisuusalan oppilaitos)

Limingan Kuntokeskus

Agility-kenttä ja koirapuisto

Tuomikosken ratsutalli

Ankkurilahden Ratsutila Oy

Ala-Temmeksen koiraurheilukenttä

Jata-ulkoilureitistö

Liikuntapaikkasuunnittelussa on otettava huomioon koko kunnan ikäjakauma. Erityishuomio suun-

nittelussa on kiinnitettävä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääviin liikuntapaikkoihin. Lähi-

liikuntapuistoissa huomioidaan laitehankinnoissa ja ratkaisuissa perheen aikuiset, nuoret ja lapset.

Tässä merkitykselliseen rooliin nousee teknisten palveluiden ja liikuntapalveluiden yhteistyö. Leikki-

puistoja suunnitellessa tulee huomioida sen liikunnallistava vaikutus mm. telinehankinnoissa.

3.2 Liminkalaisia urheiluseuroja (2015)

Aikidoseura Hokutai

Alatemmeksen Vesa

Ankkurilahden Ratsastajat

Lakeuden Urheiluautoilijat

Lakeuden Urheiluratsastajat ry

Limingan Judoseura

Limingan Kickboxing ry

24

Limingan Kiekko

Limingan Naisvoimistelijat

Limingan Niittomiehet

Rantalakeuden Moottorikelkkailijat

Ratsastusseura Easy Riders Eru ry

Tupoksen Tuisku

3.3 Seuratoiminta-avustukset

Limingan kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen nykyiset avustuksien jakoperusteet on otettu

käyttöön vuonna 2011 (sivistyslautakunta 24.3.2010). Liikuntatoimen avustusten tavoitteena on tu-

kea liminkalaisten urheiluseurojen liikuntatoimintaa. Avustukset on haettavana vuosittain maalis-

kuun loppuun mennessä. Sivistyslautakunta päättää talousarvion yhteydessä vuosittain noudatetta-

vista painopistealueista ja avustusten myöntämisperusteista. Liikunta-avustuksia myönnetään limin-

kalaisten rekisteröityjen urheiluseurojen liikuntatoimintaan. Lautakunta myöntää vain yleisavustuksia

(2015). Limingan kunta jakoi vuonna 2014 seuratoiminta-avustuksia yhteensä 12.700 euroa.

AVUSTUKSET JA NIIDEN JAKOPERUSTEET 2016 – eteenpäin, EHDOTUS

SIVISTYSLAUTAKUNNALLE (20.8.2015 kokoukseen):

Sivistyslautakunta on esittänyt toiveen nykyisen avustusjärjestelmän uusimisesta. Toiveena on ollut

ottaa huomioon mm. se, että avustuksia jaettaessa huomioidaan, miten seurat saavat kunnan tiloja

käyttöönsä. Tässä ehdotus uudeksi avustusjärjestelmäksi.

- Liikuntaa edistävän vapaaehtoistyön avustusrahat ovat tällä hetkellä Limingassa 12 700 eu-

roa (2015). Summat ovat olleet samalla tasolla 80-luvulta lähtien, vaikka liikuntatoimijoiden

määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti ja liikutettavien määrä

25

seuroissa on kasvanut rajusti. Kuntalaisten määrä on kaksinkertaistunut lähes 10 vuoden ai-

kana ja kolmannen sektorin rooli on kasvanut merkittävästi kuntalaisten liikuttajina.

- Seurat tekevät erittäin arvokasta työtä liminkalaisten lasten ja aikuisten liikuntaan aktivoimi-

sessa sekä ennaltaehkäisevää työtä terveyden edistämiseksi. Avustusten kokonaissummaa

liikuntatoimijoiden osalta tulisi nostaa 16 000 euroon salimaksujen tullessa voimaan. Perus-

teluina se, että liikuntaan käytetty kokonaisbudjetti kunnassamme on pieni. Liikuntapalvelu-

suunnitelmassa on linjattu, että kumppaneiden rooli tulee tulevaisuudessa korostumaan

ryhmien toteutuksessa sekä toiminteissa, joten kuntalaisia liikuttaviin tapahtumien järjestä-

miseen ja toimitila-avustukseen varataan oma avustus. Avustusten korotus katetaan sali-

maksujen tulolla. Liikuntatoimen avustuksia pyritään tarkistamaan vastaamaan kulttuuri- ja

nuorisopuolen vastaavia.

1. TOIMINTA-AVUSTUS (nyk. yleisavustus)

Avustus määräytyy järjestön tuottamien lukuarvojen mukaan. Lukuarvot perustuvat lasten, nuorten

ja aikuisten/senioreiden liikuntatoiminnan määrään. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa järjeste-

tyn liikuntatoiminnan määrää kuvaava lomake.

Ikäryhmän lukuarvo lasketaan kertomalla keskenään

- kuukausien määrä, jolloin ikäryhmälle on järjestetty säännöllistä liikuntaa

- keskimääräinen osallistujien määrä (harjoituspäiväkirjat käyttöön seuroille)

- painokerroin, joka perustuu onko liikutettavat alle 18 v. vai yli 18-vuotiaita

2. TOIMITILA-AVUSTUS, max. 1000 eur/vuosi

- peruste: kunnan liikuntatiloista on pulaa ja emme pysty vastaamaan kaikkien lajien harjoitte-

lutila-tarpeisiin

- voidaan myöntää järjestöille ja seuroille, jotka joutuvat käyttämään yksityisiä, maksullisia tilo-

ja

- ensisijaisesti sellaisiin tiloihin, joita kunta ei itse voi tarjota ja lajin harjoittelu sen edellyttää

menestyksekkäälle harjoittelulle

- voidaan myöntää tilojen käytöstä aiheutuvien vuokrakuluihin ja harkinnan mukaan järjestön

hallinnassa olevien liikuntatilojen lämmitys-, sähkö- ym. vastaaviin ylläpitokuluihin

- maksetaan maksettuja tositteita vastaan jälkikäteen

26

3. LIIKUNNAN TAPAHTUMA-AVUSTUS, max. 1000 eur/vuosi

- Liikuntapalvelusuunnitelmassa on nostettu esiin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ter-

veysliikunnalla. Vuonna 2016 otetaan käyttöön avustusmuoto, joka on tarkoitettu liikuntajär-

jestöille ja muille kolmannen sektorin toimijoille terveysliikuntaa edistäviin tempauksiin ja ta-

pahtumiin.

- Avustus on tarkoitettu Limingan kunnan alueella järjestettävien paikallisten ja alueellis-

ten maksuttomien ja lapsille tai/ja aikuisille avoimien liikuntatapahtumien järjestämiskus-

tannuksiin (max. 400 €/ tapahtuma).

- Avustusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella viimeistään kuukautta ennen tapahtu-

maa, jossa tulee ilmetä mm. tapahtuman arvioidut kustannukset ja niiden kohdentuminen,

tapahtuman aika ja paikka, tapahtuman sisältö, kohderyhmä ja mahdolliset muut esille tuo-

tavat asiat. Tapahtuman jälkeen hakija sitoutuu raportoimaan tapahtuman toteutuneet kävi-

jämäärät ja kustannukset.

27

3.4 Stipendit ansioituneille urheilijoille sekä liikunnan tunnustuspalkinnot

Sivistyslautakunta on esittänyt pyynnön stipendi- ja tunnustuspalkintojen uusimisesta keväällä 2015.

Tällä hetkellä palkittuja ovat olleet kaikki SM-mitalistit ja lautakunta on korostanut lasten ja nuorten

parempaa huomioimista palkitsemissa.

ANSIOITUNEET URHEILIJAT JA MUUT LIIKUNNAN TUNNUSTUSPALKINNOT:

Ehdotus elokuusta 2016 eteenpäin: LIMINGAN KUNNAN ANSIOITUNEIDEN URHEILIJOIDEN

PALKITSEMINEN JA MUIDEN TUNNUSTUSPALKINTOJEN PALKITSEMISSÄÄNTÖ

1. Kunta palkitsee vuosittain ansioituneet urheilijat ja joukkueet. Valinnan tekee sivistyslautakunta.

2. Valintavuosi on kalenterivuosi ja palkitsemisajankohta on Taiteilua-tapahtuma syyskuun ensim-

mäisenä viikonloppuna.

3. Palkitseminen tapahtuu kunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa.

4. Palkitseminen voi kohdistua kunnan palkitsemisvuoden alussa 1.1. henkikirjoilla olevaan urheili-

jaan tai paikkakunnalle rekisteröityyn joukkueeseen tai järjestöön. Joukkuelajeissa palkitaan jouk-

kueen liminkalaiset jäsenet.

5. Yksilöurheilijat ja joukkueet palkitaan rahastipendein. Palkitsemisen perusteena ovat Suomen

mestaruus -kilpailuissa saavutettu palkintosija. Palkintojen arvo kullasta 100 euroa, hopeasta 75 eu-

roa ja pronssista 50 euroa.

6. Veteraanisarjoissa kilpailevia palkitaan vain PM-(150 eur), EM-(200eur) tai MM-(300 eur) sijoituk-

sesta tai muusta poikkeuksellisen suuresta saavutuksesta rahallisesti.

7. Palkittavan urheilijan tai hänen edustamansa järjestön taikka palkittavan joukkueenjärjestön on

kuuluttava johonkin valtakunnalliseen liikuntajärjestöön, joka on allekirjoittanut doping-testauksia

koskevan sopimuksen.

8. Palkittavista henkilöistä ja joukkueista pyydetään vuosittain esitykset Limingan liikuntapalveluille

30.6. mennessä. Palkintojen hakukausi on 1.7.xx-30.6.xx. Kesäkuun jälkeen tulleet sijoitukset palki-

taan seuraavan vuoden juhlassa.

9. Urheilijan ja joukkueen lisäksi tunnustuspalkinto voidaan kulttuuri- ja kirjastotoimen johtajan har-

kinnan mukaan antaa myös muusta huomattavasta paikkakunnan liikunnan eteen tehdystä työstä

(urheilutoimittaja, -tuomari, -valmentaja, ohjaaja, toimitsija, vapaaehtoistoimija jne.). Pääsääntöisesti

palkitsemisen perusteena tällöin on aktiivinen toiminta jossain järjestössä tai valmentajan tai ohjaa-

jan huomattava menestyminen toiminnassaan. Samaa henkilöä ei kuitenkaan voida palkita kahtena

vuonna peräkkäin muuta kuin erittäin poikkeuksellisesta saavutuksesta. Palkinnon arvo 100 euroa.

10. Palkitsemistilaisuuden jälkeen tulleita esityksiä palkittavista ei oteta huomioon.

28

3.5 Kunnan järjestämää toimintaa

Varhaiskasvatus

Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa on linjattu mm. että

Limingassa noudatetaan Nuori Suomi liikuntasuosituksia. Limingan kunnan päiväkodit ovat joka

vuosi mukana Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin -kampanjoissa. Lisäksi mm. talokohtaisissa ulkoilun

pihasääntöjen vuosittaisessa päivityksessä yhtenä tärkeänä näkökulmana on lasten liikkumisen ja

luovuuden mahdollistuminen turvallisissa puitteissa.

Kouluikäiset

Perusopetuksen 1-9 luokkien liikunta keskittyy perustaitojen opettamiseen ja luo näin edellytykset

monipuoliseen liikuntaan. Kaikilla luokka-asteilla on tavoitteena innostaa oppilasta päivittäiseen liik-

kumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on myös lajitaitojen opettaminen ja niiden sovel-

taminen. Valinnaisaineena on mahdollisuus valita 8.- ja 9-luokalla liikuntaa. Haastaville lapsille lii-

kuntaa käytetään opetuksen tukena.

Liminka on saanut rahoitusta Liikkuva Liminka-hankkeen kautta ajalle syksy 2014-kevät 2015. Han-

ke pyrkii koulujen ja varhaiskasvatuksen liikunnallisuuden lisäämiseen ja välineiden monipuolistami-

seen. Hankkeen aikana kokeiltujen käytäntöjen vakiinnuttaminen on merkityksellisessä asemassa

tästä eteenpäin. Koulupäivien aikana tapahtuva liikunnan lisääminen on linjattu jo uudessa hallitus-

ohjelmassa, joten sen käytäntöön vienti on henkilöstön osalta tärkeää. Tuntien suunnittelussa, väli-

tuntien toteutuksessa ja koulumatkojen kulkemisessa liikkuminen tulee huomioida. Istumisen vähen-

täminen on yksi koulupäivien suunnitteluun kirjattava asia.

29

Kesäisin järjestetään kesän kestävä urheilukoulu ja pesiskoulut yhdessä urheiluseuratoimijoiden

kanssa. Kunnan järjestämiä ovat myös kesän uimakoulut, 4H:n ja nuorisotoimen kerhot sekä koulu-

jen kerhot (esim. kiipeilykerho).

Nuorille on tarvetta ns. action eli seikkailuliikunnalle. Oulussa on toteutettuna nuorten Action-

liikuntamalli, lisätietoa https://www.facebook.com/OulunActionLiikunta?fref=ts

Nuorille liikunnallisen elämäntavan saaminen vaatii heitä motivoivia tiloja ja lajitarjontaa. Kunnan tu-

lee kartoittaa koko ajan mahdollisia tiloja, jotka mahdollistavat seikkailuliikunnan kuten skeittaus,

skoottaus, parkour, frisbee golf, minigolf jne.

Aikuiset

Kunnan aikuisväestölle on tarjolla monipuolista liikuntaa urheiluseurojen, yhdistysten, yritysten sekä

kansalaisopiston kautta. Lisätietoa tarjonnasta http://www.liminka.fi/sivu/fi/asukkaalle/liikunta/

Kunnan tarjoama toiminta:

Ohjattua toimintaa järjestetään liikuntahallin kuntosalissa tiistaisin sekä naisille että miehille

omat ryhmänsä (2015). Kunnan henkilökunnalla on oma sählyvuoro Linnukan koululla tiis-

taisin.

Työntekijöiden hyvinvoinnin eteen tulee miettiä kokonaisvaltainen suunnitelma, mikä edistää

työhyvinvointia ja kannustaa aktiiviseen arkeen.

Muut fysioterapeuttien vetämät ryhmät terveyskeskuksessa (lääkärin lähetteellä)

Tules-ryhmät x 2

Neurologisten ryhmä x 2

Reumaryhmä

Voitas-ryhmä

Limingan kunnan Internet-sivuilla olevaan harrastus- ja palveluoppaaseen on koottu lapsiperheiden

ja nuorten palvelut Limingan kunnan alueella. Opas sisältää kunnan, yhdistysten, yhteisöjen ja yri-

tysten tarjoamia palveluja. Opas vaatii päivitystä ja kumppaneiden tietojen tarkistamista.

(http://www.liminka.fi/sivu/fi/asukkaalle/perhepalveluopas/)

30

Ikäihmiset

Terveysliikuntaa on kaikki se ikäihmisten liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen.

Tavoitteena ei ole suorituskyvyn parantaminen kuten urheilussa, vaan hyvän terveyskunnon saavut-

taminen ja ylläpito. Terveyskunto on kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista väsymättä liikaa ja

voimavara, jolla voidaan pienentää riskiä sairastua moniin sairauksiin.

Ikäihmisten terveysliikunta tarjonta tällä hetkellä (2015):

Voimaa ja tasapainoa –ryhmä yli 65-vuotiaille

Ohjattu kuntosaliharjoittelu 1 x vkossa

Vapaa kuntosalivuoro varattu ikäihmisille erikseen 1 x vko

Boccia- pelivuoro ikäihmisille (pehmeillä palloilla), aloitettu syksy 2014

Limingan Naisvoimistelijoiden ikäihmisille sopivat ryhmät (venyttely, kehonhuolto, ohjattu

kuntosali aamupäivisin jne.)

Seniorikortti uimahalli Zimmariin on kempeleläisille, liminkalaisille ja tyrnäväläisille 65 vuotta täyt-

täneille senioreille. Käyttöaikaa vuosi kortin ostamisesta. Seniorikortti ei käy erityisryhmien vesivoi-

misteluihin (terveyskeskus ja reumayhdistys). Käyttörajoitus: sisäänpääsy arkisin ennen klo 16, vii-

konloppuisin ei rajoitusta. Hinta 35 euroa.

Ikäihmisten päivätoimintaryhmät kokoontuvat Niittypirtin kerhotiloissa arkisin ma-pe. Toimintaan

sisältyy aamukahvi, ohjattu liikunnallinen tuokio, lounas, ohjattu toiminnallinen tuokio ja päiväkahvit.

Toimintapäivän hinta on 15,90 eur/pv, kuljetuksesta peritään linja-autotaksan mukainen maksu.

31

3.6 Liikuntatoimen rahoitus

Limingan kunnassa liikuntapalveluissa toimii tällä hetkellä yksi vakinainen viranhaltija (liikuntasihtee-

ri). Tulevaisuudessa liikuntapalveluiden resurssointi tulee varmistaa ja huolehtia, että liikuntapalve-

luiden toteuttajia on riittävästi. Liikunta-alueiden hoito ostetaan sisäisenä palveluna tekniseltä osas-

tolta. Liikunnan kokonaismenot olivat vuonna 2014, 528 009euroa, mistä liikuntapaikkojen hoitoon

käytettiin 476 312 euroa. Suuri osa liikuntapalveluiden budjetista menee siis liikuntapaikkojen kun-

nossapitoon. Liikunnan aseman vahvistamiseksi liikuntaan käytettävää rahaa tulee tarkastella talo-

usarvioissa.

32

4 LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET

4.1 Liikunta osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

Kunnassa tulee kiinnittää huomiota kansansairauksien summaindeksissä esille nousseiden sairauk-

sien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikunta tulee nostaa tärkeäksi puheenaiheeksi asiakaskohtaami-

sissa terveydenhuollossa ja kannustaa kuntalaisia liikkumaan ja sitä kautta parantamaan omaa ter-

veyttään. Liikunnan merkityksen ymmärtäminen terveyden ja hyvinvoinnin osalta laaja-alaisesti on

avainasemassa asian eteenpäin viemiseksi kunnallisessa päätöksenteossa.

Kunnan liikuntatoimen tulee toimia siten, että se mahdollistaa mahdollisimman monen kuntalaisen

liikkumisen ja kannustaa asukkaita monipuolisen palvelutarjonnan pariin ja sitä kautta löytämään it-

selle sopivin tapa liikkua. Kunnan rooli on myös mahdollistaa lähiliikuntapaikkojen tarjonta, kunnos-

sapito ja houkuttelevuus. Liikunnan henkilöstön osalta painotetaan ohjaamisosaamista ja yhteistyön

rakentamista kumppaneiden kanssa. Tarvetta on myös erityisliikunnan koordinoimiselle ja osaami-

selle.

Liikuntalähetteen ja liikuntaneuvonnan käyttöönotto 2015–16

Kunnassa on käynnistetty liikuntalähetteen- ja neuvonnan käyttöönoton hanke vuonna 2015. Ope-

tus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeellemme 69 000 euron avustuksen vuodelle 2015.

Hankkeen aikana on tarkoitus saada liikunta osaksi elämäntapaohjauksen työkalua sosiaali- ja ter-

veyspalveluissa ja eri-ikäisten ihmisten kanssa työskenteleville. Liikuntalähete toimisi terveyden-

huollossa liikunnan puheeksi oton työvälineenä. Tärkeä osa hanketta on liikuntaneuvonta, jossa

kerrotaan kuntalaisille liikunnan hyödyistä monipuolisesti (myös sairauksien ennaltaehkäisyssä),

kunnan liikuntamahdollisuuksista ja kannustetaan liikkumisen pariin. Liikuntaneuvonnan rooli on

merkityksellinen, jotta saamme innostettua vähän liikkuvia kuntalaisia omaehtoisen ja ohjatun lii-

kunnan pariin. Liikuntaneuvonta on aina prosessi, jossa henkilön rinnalla kuljetaan se tarvittava ai-

ka, minkä liikunnan juurruttaminen hänen tilanteessaan vaatii.

Hankkeen aikana selvitetään tarvetta elämäntapaohjauksen työkalujen käyttöönottoon. Näitä voivat

olla esimerkiksi Neuvokas perhe ja OTA ohjauskartta –koulutukset terveydenhuollon henkilöstölle.

Tärkeässä asemassa on kunnan työntekijöiden ja esimiesten sitouttaminen toimintaan.

33

Palveluiden tuotannossa hyödynnetään myös yksityisen puolen tarjontaa matalan kynnyksen ryh-

mien toteutuksessa ja tarjonnassa. Samalla tarkastellaan kunnan oman tarjonnan monipuolisuutta

tukemaan liikuntaneuvonnan asiakkaiden motivointia. Esimerkiksi kansalaisopiston tarjontaan lisä-

tään matalan kynnysten ryhmiä jo syksylle 2015. Olennaisessa roolissa kunnan toiminnoissa ovat

sivistyspuolen, vanhustyön ja nuorisotyön henkilöstö, jotka kohtaavat kuntalaisia omassa työssään.

Samalla voidaan hyödyntää olemassa olevan asiantuntijuuden esiin nostoa ja ammattilaiset voivat

jakaa omaa osaamistaan (esim.fysioterapeutit) vertaisohjaajina.

Osana tätä työtä Liminka liittyy kuntalaiset kuntoon –verkostoon syksyllä 2015, jossa saamme vah-

van tuen Pohjois-Pohjanmaan liikunnan järjestöltä koulutusten ja terveyskuntotestauksiin liittyen.

34

4.2 Liikunnan lisääminen elämänkulussa

kunnan hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, esim. hyvin-

vointikertomuksen toimenpiteet aikataulutettuna

Istumisen vähentäminen kaikissa toimintaympäristöissä; mm. koulujen lukujärjestyksen

suunnittelu niin, että liikkumiseen jää riittävästi aikaa esim. yksi pidempi välitunti, jonka aika-

na mahdollista liikkua reippaasti

koulupäivien liikunnallistamisen aktivointi Liikkuva Liminka-hankkeen toimenpiteiden kautta,

erityisesti välituntiliikunnan lisäämisen kautta

koulumatkojen teko kävellen tai pyöräillen, työmatkaliikkumiseen kannustaminen

liikuntavälinelainaamot kirkonkylälle ja Tupokseen kuntalaisten omatoimisen liikunnan akti-

voimiseen ja kouluille välinekärryt välituntiliikuntaa aktivoimaan

hankkeiden kautta saatujen toimintamallien vakiinnuttaminen (esim. Liikkuva Liminka –

hankkeen välituntiliikkuminen kouluissa, Liikuntaresepti- ja neuvonta –hankkeen toiminnan

vakiinnuttaminen)

toimintaympäristöt kannustavat sisätiloissa, pihoissa ja välineistössä fyysiseen aktiivisuuteen

35

ikäihmisten liikuttaminen palvelukodeissa, vuodeosastolla ja kotona asuvien aktivointi koti-

hoidon kautta

kuntalaisten omatoimisuuteen kannustaminen – sähköisen omaseurannan kehitys, esim.

omien liikuntakertojen seurantamenetelmät

4.3 Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen

Varmistetaan, että eri ikäryhmille on liikuntapalvelujen tarjontaa koko elämänkaaren ajan:

pienten lasten liikuntaryhmät ja perheliikuntaryhmät

nuorille (12–18 v.) action liikuntaa, joka saa vähemmän liikkuvatkin innostumaan, esim. par-

kour, seinäkiipeily, frisbee-golf, skeittaus/skoottaus

aikuisväestölle lajikirjon mahdollisuuksista tiedottaminen

ikäihmisten matalan kynnyksen ryhmät

Erityisryhmät: sairastavuusryhmät, vammaispalvelut, mielenterveysryhmät

erityisliikunnan järjestäminen esim. seuratoimijoiden kanssa yhteistyössä

syksyllä 2015 käynnistetään erityisliikuntaa lapsille ja nuorille liikuntapalvelut yhdessä toimin-

takeskuksen kanssa

Sairastavuusindeksien pohjalta kartoitetaan eri sairastavuusryhmien liikuntaohjeet ja hyödynnetään

liikuntaneuvonnassa

soveltavan liikunnan koulutusta kunnan työntekijöille, joilla se osa työnkuvaa

mielenterveyspuolella liikunnan merkityksen korostaminen mm. masennuksen hoidossa

Kunnassa on myös tarve arkiliikunnan ohjaukseen ja neuvontaan laaja-alaisesti kuntalaisille.

36

4.4 Kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa

Liikuntapalveluiden kehittämisessä toteutetaan tiivistä yhteistyötä palvelutuotannossa 3.sektorin ja

yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään paikallisten urheiluseurojen, yhdistysten ja yri-

tysten kanssa mm. kerho- ja ohjaustoiminnassa. Sivistyspalveluiden tehtävänä on luoda toiminta-

malli tulevaisuuden kumppaniyhteistyöstä.

Tapauskohtaisesti kunta voi olla mukana yhteishankkeissa tilojen ja palveluiden monipuolistamisek-

si (uusia palveluja/lajeja). Asukasyhdistyksiä sekä kuntalaisia kannustetaan omatoimisuuteen ja

kunnossapidon yhteistyötä voidaan tehdä esim. asukasyhdistysten kanssa (kenttien jäädytys jne.).

Tapahtumien järjestämiseen saadaan voimaa, kun hyödynnetään kunnan eri toimijat ja sitä kautta

saadaan aktivoitua mahdollisimman monia kuntalaisia innostumaan liikkumisesta.

Kuva: Limingan liikuntahalli, painikilpailut

37

5 LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT

Liikuntapaikkarakentamisen painopiste on koko kehityskaudella hankkeissa, jotka liikuttavat mah-

dollisimman monia kuntalaisia. Uusissa liikuntapaikka-hankkeissa valtion rahoituksen saaminen

edellyttää kunnan taloussuunnittelussa liikuntapaikkojen omarahoitusosuutta (3/4) ja huomiointi

kunnan investointiohjelmassa hyvissä ajoin etukäteen. Liikuntapaikkarakentamisessa ja hankinnois-

sa tarkastellaan aina myös kumppanuushankkeiden mahdollisuutta. Liikuntapaikkojen investointioh-

jelma vuosille 2015–2020 on suunnitelman liitteenä 7.

5.1 Kunnossapitoluokitus ja hoitosuunnitelma

Liikuntapaikkojen latuverkoston kunnossapidolle on tehty keväällä 2015 hoitoluokitukset sekä liikun-

tapaikkojen hoitosuunnitelma. Kunnossapidon osalta on huomioitava talousarviossa hoitokulut ja

kalustehankinnat eri liikuntapaikkojen hoitoon (esim. tekonurmi) ja kaluston säilyttämisen tilat. Tällä

hetkellä olisi tarve Rantakylään kalusteiden huoltorakennukselle. Lisäksi selvitetään kunnossapidon

sähköisen ohjelman hyödyt ja käyttöönoton tarve (liikuntapaikat.fi -ohjelmisto). Tarkka hoitosuunni-

telma helpottaa kunnossapidon henkilöstön töiden suunnittelua ja toteutusta. Kunnossapitoluokituk-

sesta on erillinen liitedokumentti.

5.2 Pienet ja kustannustehokkaat investoinnit

Tulevien vuosien investointiohjelmassa toteutetaan vuosittain pieniä ja kustannustehokkaita inves-

tointeja, joilla saadaan parannettua liikuntapalvelujen tasoa ja joilla on suuri vaikuttavuus. Vuosittain

toteutettaville pienille hankkeille varataan vuosittain talousarviossa erillinen määräraha.

keskustan koulupuiston 1.vaiheen loppuun rakentaminen

yläkoulun piha-alueen kehittäminen liikkumista aktivoivaksi; pergolan liikunnallistaminen

esim. voimistelurenkailla ja tangoilla, kevyt kaukalo ulkopelaamiseen, parkour-telineet ja ko-

ripallokoreja lisää

kunnan kuntosalien ajantasaistaminen

frisbeegolf keskuspuistoon: frisbeegolfin puttauskoreja (hankittu keväällä 2015)

koko perheen Minigolf-rata Limingan keskustaan (9 rataa) tai mahdolliseen sisähalliin, hinta-

arvio 12 000 euroa + pohjatyöt

skeittirampit yhteishankkeena vanhempien/kyläyhdistysten kanssa Tupokseen ja kylälle

38

Tupoksen alueen hiihtolatu koulujen tarpeisiin Tupoksen uimapaikan kunnostus (kunnostettu

viimeksi keväällä 2015)

5.3 Palloilualueiden peruskorjaus ja rakentaminen

Suurimmista hankkeista tärkeimpänä on palloilualueiden peruskorjaus/rakentaminen, joka esitetään

toteutettavaksi vuosina 2017–2018. Peruskorjaukseen haetaan erillistä valtionosuutta, jossa kunnan

omavastuu kustannuksista on 75 %.

Tarveselvitys: jalkapallon ja pesäpallon harrastajien määrä on kasvanut kovaa vauhtia viime

vuosina ja kasvu jatkuu. Limingassa on tekonurmen tarve, joka palvelee pitkän kauden ja

kestää kovaakin käyttöä verrattuna luonnon nurmeen. Kentät palvelevat koulujen käyttöä ja

helpottavat sisävuorojen käyttösuunnittelua sekä urheiluseurojen toimintaa.

Urheilukentän palloilualueiden peruskorjaus tai uuden kentän rakentaminen: kustannusarvio

kokonaisuudessaan 1 milj., josta kunnan osuus 750.000 € + suunnittelu 20 000 €. Investoin-

tiin sisältyy tekonurmikentät pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen ja tennisken-

tän/jääkiekkokaukalon pohjatyöt.

rakentamisessa tulee huomioida, miten rakennettuna ja missä kentät palvelevat käyttäjiä

parhaiten ja arvioida lajien vaatima käyttötarve pitkälle tulevaisuuteen

5.4 Koulupuiston 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja toteutus

Koulupuiston 2. vaiheesta suunnitelman päivitys ja toteutus esitetään talousarvioon vuosille 2018–

2019. Koulupuistosta on laadittava tarveselvitys, jonka perusteella alueen kehittämissuunnitelma

laaditaan. Koulupuisto 2. vaiheen osalta selvitettävä vaihtoehto palloilukenttien siirrosta koulupuis-

toon.

Esimerkkiehdotuksia sisällöstä:

pelikentän tarve, asfalttipinta, missä voidaan pelata monia lajeja ja hyödyntää kevytkaukaloa

skeittiparkki: tarve betonirampeille (n. 6000 eur/kpl), tarve 15 x 25 m betonialue

39

Kuva: Mallikuva Tyrnävän Kuulammen skeittipuistosta

40

5.5 Uimahallin rakentamisen edellytysten selvittäminen

Selvitys uimahallin rakentamisen edellytyksistä esitetään toteutettavaksi vuonna 2016. Selvitykses-

sä huomioidaan mahdollisuus uimahallin toteutukseen kumppanuushankkeena sekä seudullinen yh-

teistyö. Arvioitu toteutumisaika 2020.

5.6 Keskustan ja kirjaston puiston kehittäminen

Keskustan ja kirjaston puiston kehittämisen perusteena on keskeinen sijainti ja helppo saavutetta-

vuus. Puistot palvelevat ihmisten luontaista liikkuvuutta keskustan alueella ja palvelee isoa joukkoa

kuntalaisista eri ikäryhmittäin. Keskuspuisto toimisi myös terveyskeskuksen asiakkaiden käytössä,

esim. osa fysioterapia-ryhmistä voitaisiin toteuttaa siellä sekä vuodeosaston parempikuntoiset asi-

akkaat voisivat ulkoilla siellä. Tarkoitus on hankkia muutamia ulkokuntolaitteita puistoon sekä sijoit-

taa frisbeegolf-koreja sopivaan kohtaan.

Keskuspuistossa voitaisiin toteuttaa myös liikunnallisia tapahtumia sekä toteuttaa eri lajeja; kuten

ikäihmisten petanque, boccia ja muut seurapelit ikäihmisten sosiaalisen & fyysisen hyvinvoinnin li-

sääjinä. Kirjaston isoa piha-aluetta voitaisiin hyödyntää kuntalaisten liikuttamiseen, esim. rakenta-

malla minigolf-rata perheiden vapaa-ajanvieton aktivointiin ja yhdessäoloon. Keskustan ja kirjaston

puiston pieniä kehittämishankkeita voidaan toteuttaa vuosittaisen liikuntahankkeisiin varatun määrä-

rahan puitteissa.

5.7 Rantakylän ulkoilualueen suunnitelma

Rantakylän ulkoilualueen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma tulee päivittää ajantasaiseksi.

Suunnitelman päivitys on tarkoitus toteuttaa vuonna 2016. Vuosina 2016–2020 Rantakylän alueelle

voidaan toteuttaa pieniä ja kustannustehokkaita hankkeita vuosittaisesta määrärahasta ja vuodelle

2016 on suunnitelmissa uima-alueen ruoppaus.

Rantakylän alueeseen esitettyjä kehittämisehdotuksia:

luonto- ja seikkailuliikuntamahdollisuuksia, esim. metsäseikkailun kehittäminen Rantakylään

lapsiperheille (lähtökohtana Limingan tarinat ja luontohahmot – yhteistyötahoina voisi olla

esim. Lakeuden Luonto, kuvataidekoulu, Ars-Liminka, toimintakeskus)

halfpipe pulkkamäkien yhteyteen (tasoitustyöt syksyn 2015 aikana)

huolto/monitoimitalon rakentamisen selvitys

41

hiihtomaan ja latujen hoito, hoitoluokitus 1 mukaan

Limingasta frisbeegolfin ykkösrata Oulun seudulla

BMX-pyöräily Rantakylän metsäreiteillä – uusia harrastajia

Seikkailu-liikuntapuiston rakentaminen yhdessä jonkun kumppanin kanssa

kumppanuusyhteistyötä Rantakylän suunnittelussa ja hoidossa

5.8 Kuntopolut ja retkeilyreitistöt

Kuntopolkuja ja retkeilyreitistöjä kunnostetaan vuosittaisen liikuntahankkeisiin varatun määrärahan

puitteissa. Luontopolut tulee liittää hoitosuunnitelmaan ja niiden ylläpidosta ja hoidosta tehdä suun-

nitelma. Polkujen hoidon osalta vahvistetaan yhteistyötä kunnan luontotoimijoiden kanssa, mm. La-

keuden Luonto. Osa luontopoluista on huonossa kunnossa, esim. Hahtikarin luontopolku ja niiden

kuunostus vaatii hankerahaa. Kulttuurikuntopolku avattiin Limingassa elokuussa 2014; polun voi

kiertää kävellen tai pyörällä ja sen varrella on opasteita, jossa kulttuuri ja liikunta yhdistyvät.

Pyöräilyreittien käyttöönoton suunnittelu, pisin maastoreitti kulkee kirkonkylältä Rantakylän kautta

luontokeskukselle ohjatusti. Pyöräilyreitit voisi kulkea myös kylien kautta. Ajatuksena on tarjota kai-

kenkuntoisille ihmisille luonteva tapa liikkua ja samalla tuoda esiin kulttuuri- ja matkailukohteita.

Suunnitelmissa on huomioitava myös kylien liikuntamahdollisuuksien ylläpito ja huolto (Ala-Temmes

ja Ketunmaa) ja kyläyhdistysten opastaminen hankerahojen hakuun. Vuonna 2015 on aloitettu neu-

42

vottelut Arboretum- puiston kunnostuksesta ja sen lisäämisestä luontoliikunta-kohteeksi. Samoin

Ala-Temmeksen kyläyhdistyksen kanssa on tehty hankehakemus Nousevaan Rannikkoseutuun ky-

län liikuntapaikkojen kehittämiseksi.

6 SALIVUOROJEN JAKO

Limingan kunnan sali- ja kenttävuorot haetaan kaksi kertaa vuodessa. Lukuvuoden (1.9- 30.5) hae-

taan kesäkuun alussa ja kesän (1.6–31.8) vuorot huhtikuun alussa. Sivistyslautakunta päättää tal-

ven sali- ja kenttävuoroista kesäkuun loppuun mennessä ja kesän vuoroista huhtikuun loppuun

mennessä. Sali- ja kenttävuorojen vastuuhenkilönä toimii liikuntasihteeri.

Sali- ja kenttävuorohaun tulee olla selkeää ja tiedottamisen niistä riittävää. Tilat tulee luetella käyttö-

tarkoituksen mukaan ja kaikki käytössä olevat tilat lisättävä hakulomakkeelle. Salien tarkat käyttöoh-

jeet tulee olla selkeästi näkyvissä ja vuoroille nimettävä aina yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö.

43

6.1 Salivuorojen jakoperusteet

Salivuorojen jakoperusteeksi syksystä 2016 alkaen esitetään alla olevaa:

1. kunnan oma ja tilaama toiminta (eri toimijoilta)

2. liminkalaiset urheiluseurat ja liminkalaiset kaupalliset liikuntapalvelujen tuottajat

3. harrasteryhmät

4. liminkalaiset järjestöt ja yhdistykset, joiden toiminnassa liikuntaa ( MLL, Partio jne.)

5. muut

HUOM! kuntalaisille tarjotaan lisäksi varattavaksi vapaita salivuoroja sähköisen tilavarauska-

lenterin kautta ensisijaisesti koulujen saleihin.

6.2 Sähköinen varauskalenteri vapaiden harrastevuorojen hakuun

Sähköinen varauskalenteri mahdollistaa kuntalaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden harrastaa liikun-

tatiloissa vapailla vuoroilla. Sähköisen varauskalenterin käyttöönotto edellyttää, että koulujen salei-

hin jätetään vapaita vuoroja, jotka ovat kaikkien kuntalaisten varattavissa sähköisen varauskalente-

rin kautta.

44

yksittäinen vuoro ei ole kerralla vuodeksi varattu samalla henkilölle tai porukalle (tyhjäkäynti

jää huomattavasti vähemmälle)

varauskalenteriin voidaan ilmoittaa varattavaksi myös muut vapaat salivuorot

edellyttää sähköisen varauskalenterin hankintaa, johon sisältyy sähköinen tunnistautuminen

sekä maksaminen myös mobiilisti. Hinta-arvio on kokonaisuudessaan noin 10 000 €. Va-

rausjärjestelmän hankintaan varaudutaan 10 000 euron määrärahavarauksella liikuntapalve-

luiden budjetissa vuoden 2016 talousarviossa.

sähköinen varausjärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2016, toimittajakartoitus ja tarjoukset

syksyn 2015 aikana ja koulutus/käyttöönotto kevään 2016 aikana kunnan työntekijöille

sähköisen järjestelmän käyttöönotto ja ylläpito vaatii resursseja (vrt. Oulussa 2-3 hlöä)

6.3 Liikuntahallin valvonta

selkeytetään liikuntatilojen käyttäjille tilojen käytön ohjeistusta ja vuoron vastuuhenkilön roo-

lia ja sitoutumista tilojen asianmukaiseen käyttöön

liikuntahallin osalta selvitetään mahdollisuus valvonnan järjestämiseen ilkivallan ja tilojen

väärinkäytön estämiseksi – yhteystyö mahdollisuuden selvitys turvallisuusoppilaitoksen

kanssa

uudet toiminteet tarvitsivat tueksi neuvontaa ja valvontaa liikuntahallille (vuorojen varaukset,

maksuasiat jne.)

valvonnan toteutuksessa voidaan hyödyntää työllistämispalveluja sopivan henkilön löytämi-

seksi hallin valvontaan ja varausasioiden hoitoon.

45

7 SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELU

7.1 Nykytila

Liikuntahalli

Liikuntahallin ison salin vuokra on ulkopuolisille 150 € alle kolmen tunnin tilaisuus ja 300 koko päivä

(hinnat alv 0 %). Tupoksen yläkoulun salivuokra on vastaavasti 100 € ja 200 € (hinnat alv 0 %). Lii-

kuntahalli voidaan varata myös lohkoittain, jolloin hinta määräytyy lohkojen määrän mukaan. Kunto-

salin vuokra on 15 €/h. Liikuntahallin sauna voidaan varata erikseen kiinteistövalvonnasta ja hinta

on 50 euroa/tilaisuus.

Koulujen salit

Koulujen saleja ja liikuntahallia voidaan käyttää iltaisin ja viikonloppuisin liikunta-, konsertti-, näytte-

ly-, kokous- ja messutoimintaan. Linnukan- ja Tupoksen alakoulun salit ovat harrastesaleja (ei kilpai-

lutoimintaa).

Aukioloajat

Linnukan ja Tupoksen salit sekä liikuntahalli ovat iltakäytössä viikolla klo 15.00 (16.00)-22 ja viikon-

loppuisin klo 08.00–22.00. Liikuntahallin muu kuin liikuntakäyttö on sovittava aina erikseen.

Koulujen liikunnan opetusvälineet eivät ole yhdistysten käytössä. Kiinteät telineet (koritelineet, verk-

kopylväät, maalit, puolapuut, köysistöt, voimistelupenkit ja -patjat) ovat kaikkien salinkäyttäjien käy-

tössä. Seurat hankkivat toimintaansa tarvittavat liikuntavälineet itse. Koulujen liikuntavälineiden

käyttöön on aina pyydettävä lupa koululta. Liikuntahallissa kaikki pallokoreissa ja varastossa olevat

liikuntavälineet ovat käytössä.

Tilojen maksuttomuus

Nykytilanteessa Limingan kunnan liikuntatilat ovat kuntalaisille maksuttomia.

46

7.2 Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelun käyttöönotto

Kunnan liikuntatilojen käytössä otetaan käyttöön hinnoittelu aikuisille käyttäjille. Alle 18-vuotiaiden

ohjatut liikuntaryhmät ja eläkeläiset käyttävät edelleen tiloja maksutta.

Liikuntahalli

Liikuntahallin vuokraa ulkopuolisille kaupallisille toimijoille korotetaan (pl. liikuntatoimijat):

ison salin vuokra ulkopuolisille on 300 euroa alle kolmen tunnin tilaisuus ja 500 euroa koko

päivä (hinnat alv 0 %).

Salivuoromaksut (pl. alle 18-vuotiaiden ohjatut liikuntaryhmät)

salien käytössä otetaan käyttöön salimaksu, joka tehostaa vuorojen käyttöä ja tyhjät vuorot

jäävät vähemmälle.

hinnoittelu 5 €/koulun sali tai 5 €/lohko hallista/h (15 € koko sali) urheiluseurojen ohjattuun

toimintaan,

harrasteryhmiltä 10 €/h koulujen sali tai 10 €/ lohko isoista saleista

uuden lajin tullessa kuntaan tarjotaan salivuoroissa kaksi ensimmäistä toimintavuotta mak-

suttomina, kunnes toiminta vakiintuu

viikkotuotto ko. saleilla on syys-toukokuulta nykyisillä vuoroilla noin 330 euroa/vko. Vuosita-

solla hinnoittelu tuottaa noin 12 000 €, mikäli kaikki alle 18-vuotiaiden ryhmät ovat

maksuttomia.

Avainmaksu eli henkilökohtainen kausimaksu kuntosalin käytöstä

- otetaan käyttöön 1.8.2016

kuntosalin käyttö edellyttää avaintagin hankintaa, josta peritään 30 € kausimaksu

työttömät ja eläkeläiset puoleen hintaan

summaan sisältyy kuntosalin käyttö vapailla vuoroilla ja kehonkoostumus-mittaus 1-2

krt/vuosi

avaintagit ja maksut tarkistetaan ja rekisteröidään kausittain

tuotto riippuu siitä, moniko asukas ottaa tagin käyttöön: 30 eur x 2 (kevät ja syksy) x 300

hlöä (arvio, montako asukasta ottaa käyttöön)= 18 000 euroa

edellyttää kuntosalien kunnossapitoa ja laitteiden uusimista tarpeen mukaan

47

8 KUNNAN JA SEUROJEN YHTEISTYÖ

käynnistetään vuoropuhelu kunnan, urheiluseurojen, liikuntaa tarjoavien yhdistysten ja yksi-

tyisten toimijoiden kanssa

otetaan seurat ja yhdistykset sekä yritykset mukaan liikuntapalveluiden suunnitteluun sekä

kuunnellaan tarpeita

toiminta huomioi koko ihmisen eliniän eli tukee lapsesta vanhuuteen liikunnallisuutta

isommissa avustuksissa voitaisiin ottaa painotukset sen mukaan, miten toiminta tukee kun-

nan terveysliikuntaa ja millaiset ryhmätoiveet nousevat esiin liikuntaneuvonnassa

tarve palvelusetelimallin kehittämiseen selvitetään

kunta voi pyytää yrityksiltä ja seuroilta esityksiä ja tarjouksia palvelujen järjestämisestä

yhteistyö aktivoi seuroja palkkaamaan työntekijöitä – lisää ryhmien toteuttajia

kannustetaan urheiluseuroja osallistumaan hankkeisiin – rahoitusta toiminnoille

8.1 Toimenpide-ehdotuksia 2015 syksy:

Syksyllä perustetaan seuraneuvottelukunta, jonka tarkoitus on toimia Kasva Liikkujaksi Li-

mingassa –toimintamallin eteenpäin vievänä toimikuntana. Kasva liikkujaksi Limingassa ‐

toimintamallin tavoitteena on, että liminkalainen on innostunut liikunnasta tai urheilusta. Hänelle

on syntynyt mahdollisuus edistää omaa hyvinvointiaan liikunnan avulla tai kehittää itseään urhei-

lijana. Hän liikkuu tai urheilee hyvinvointinsa kannalta riittävästi ja aktiivisimmat jopa 20 tuntia

viikossa, mikä koostuu monipuolisesta omaehtoisesta liikkumisesta ja laadukkaasta ohjatusta

harjoittelusta.

Malli mahdollistuu, kun liminkalaista liikkujaa lähellä olevat tahot osaavat hommansa, tekevät

aktiivista yhteistyötä ja oppivat toisiltaan. Liminkalaiset liikuntatoimijat, koulut ja kodit mahdollis-

tavat saumattomalla yhteistyöllä yksilön liikkumisen ja kannustamisen liikuntaan.

Seuraneuvottelukunnan tavoitteita ovat mm:

- toimia urheiluseurojen ja –lajien apuna tavoitteidensa toteuttamisessa

- liikuntapaikkarakentamiseen ja peruskorjaukseen vaikuttaminen ja käyttäjä –asiantuntijana

toimiminen

48

- harjoitus- ja kilpavuorojen jakamiseen, kriteereihin ja hinnoitteluun vaikuttaminen

- seura-avustuksiin vaikuttaminen ja painopistealueiden mietintä

- kunnan ja seurojen välisen kumppanuuden kehittäminen, lisääminen ja toteuttaminen

- seurojen välisen yhteistyön edistäminen ja toteuttaminen, esim. yhteiset fysiikkaharjoi-

tukset jne.

- liikunnan taloudellisiin resursseihin vaikuttaminen

- liikunnan puheeksi oton edistäminen laaja-alaisesti

Neuvottelukunnan perustaminen ei vaadi erillisiä kustannuksia. Kunnasta edustus olisi liikuntatoi-

mesta sekä teknisestä toimesta (liikuntapaikkojen hoito) sekä kulttuuritoimenjohtaja/sivistysjohtaja.

8.2 Kuntalaiset kuntoon –verkostoon liittyminen

Verkosto on osa Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointityötä, jonka käytännön työtä toteuttaa Poh-

jois-Pohjanmaan liikunta. Verkostoon kuuluessa saamme koulutuksellista tukea liikuntaneuvonnan

prosessin eteenpäin viemiseen. Liikuntaneuvonta tehdään osaksi palveluketjua (vrt. hoitopolkua).

Alla oleva kaavio kuvaa sisältöä. Tämä toimintamalli tukisi erinomaisesti Liikuntaresepti/-neuvonta –

hankkeen etenemistä konkreettisiin toimenpiteisiin ja sen vuoksi Limingassa erittäin tärkeä.

Säännölliset terveyskuntotestaukset ovat myös osa verkoston toimintaa ja se takaa, että saamme

Liminkaan säännöllisesti mittalaitteet (mm. Inbody eli kehonkoostusmittaus) käyttöön. Liikuntaneu-

vonnan toteutuksessa tietyt terveyskuntotestaukset ovat tärkeitä asiakkaan lähtötilanteen kartoitta-

miseksi sekä kehittymisen seurannassa. Tapahtumajärjestämiseen voimme saada myös apuja

Poplilta.

Kustannusarvio 2000 eur/vuosi, mikä voidaan alkuvaiheessa kattaa hankerahasta. Liittyminen ver-

kostoon vuoden 2016 alussa.

49

9 KUNNAN LIIKUNTAPALVELUIDEN VIESTINNÄN TEHOSTAMINEN

kunnan nettisivujen kehittäminen liikuntatarjonnan ja liikuntapaikkojen osalta

avustus- ja salivuorohaun yksityiskohdat aina tiedoksi Rantalakeuden kuntaliitteeseen

terveysliikunnan opas nettiin ja painettu julkaisu terveydenhuoltoon ja liikuntaneuvonnan tu-

eksi: faktaa arkiliikunnasta ja ravitsemuksesta sekä levon merkityksestä

oma Facebook-ryhmä kunnan liikunta-asioille

kuntalaisille aktiivinen tiedottaminen arkiliikunnan ja elämäntapamuutosten hyödyistä

vuosikellon rakentaminen kunnan liikuntatapahtumista

liikuntatapahtumien vakiinnuttaminen eri ikäryhmille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa

terveyden tietoiskujen järjestäminen eri hyvinvoinnin aiheista kuntalaisille: lepo, ravitsemus,

liikkuminen, sosiaalinen hyvinvointi, tunnetaidot, ikäihmisten infot esim. tasapainon merkityk-

sestä kaatumisonnettomuuksiin jne.

Käypä hoito -suositusten Liikunta on lääke – asioiden (= miten liikunta auttaa eri sairauksien

hoidossa) läpikäynti sisäisesti terveydenhuollon henkilöstön kanssa sekä kuntalaisille avoi-

messa tilaisuudessa

LIITE 1: Liikuntapaikkojen varustelu

Liikuntapaikka pallo- kenttä

yu- kenttä

tennis- kenttä

liikunta- sali

kunto- sali

uima- paikka

frisbee-golf- rata

Beach- kenttä

jääkiekko-kaukalo/ luistelurata

kunto- polku, va-laistus

hiihto- latu, valaistus

huolto- raken-nus

liikuntahalli (3 lohkoa + moni- toimitila/molski)

x x

Tupoksen yhte-näiskoulu yläkoulu (2 lohkoa) alakoulu

x x

x

Rantakylän koulu x x

Linnukan koulu x x

Ketunmaan koulu x x

Lakeuden koulu x x

Vaaranmaa x x x x

Ala-Temmeksen pesäpallokenttä

x mouka-rinheitto

golf lyönti-harjoittelu

Tupoksen urheilu-kenttä

x suoritus-paikkoja

x x x 800m

x x x (+merilatu)

x

Kirkonkylän kes-kusurheilukenttä

x (4 kpl)

x x x (+merilatu)

x

Rantakylän virkis-tysalue

x (myös talvi)

x x x x x x (+merilatu)

x (ajanotto-

torni

Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka

x (monitoimi-

kaukalo)

x x

LIITE 2 Liikuntapalvelusuunnitelman linkkejä

Käypä hoito -suositukset:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=60144C0C73E3590228D96D1D23BB8809?id=hoi50075

Limingan kunnan varhaiskasvatus- ja perusopetuksen suunnitelmat:

http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Varhaiskasvatus/Kunnan_varhaiskasvatussuunnitelma_2013.pdf

http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Varhaiskasvatus/esiops200612.pdf

http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Koulutus/Perusopetus/Perusopetuksenopetussuunnitelma.pdf

http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Koulutus/Perusopetus/VALINNAISVIHKOKASEILLE.pdf

Esimiehille työhyvinvoinnin materiaalia:

http://www.sport.fi/tyoyhteisot/hyvat-kaytannot/tyokalut-ja-menetelmat

http://www.sport.fi/tyoyhteisot/hyvat-kaytannot/tyokalut-ja-menetelmat/aktiiviseen-arkeen

http://www.sport.fi/tyoyhteisot/hyvat-kaytannot/tyokalut-ja-menetelmat/tunne-tapasi

LIITE 3 Hoitoluokitukset

HOITOLUOKKA TALVI KESÄ

HOITOLUOKKA 1 = hoidetaan tarvittaessa päivittäin

Keskusurheilukenttä Keskusurheilukenttä

Rantakylä Rantakylä

Tupoksen urheilualue

HOITOLUOKKA 2 = hoidetaan 1-2 kertaan viikossa

Vaaranmaa Tupoksen urheilualue

Tupos ladut

Merilatu ja sen yhteys

Ketunmaan, Vaaranmaan ja Lakeuden koulu

Kirkonkylän koululatu

Ojanperänkankaan lähiliikunta-alueen latu

Tupoksen alakoulun jääkenttä

HOITOLUOKKA 3 = hoidetaan kerran viikossa kuntoradat

puistot sivukoulujen palloilualueet

päiväkodit

koulukeskuksen multiareena

MUUT ALUEET

Vanamon luistelualue (tällä hetkellä jäädytetty parkkialue edestä)

Kaarteenahon jääalue (asuinalueen asukkaat päähuolto)

luontopolut

LIITE 4 Limingan koulupuistohankkeen suunnitelma 1 ja 2

LIITE 5 Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma

LIITE 6 Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistussuunnitelma

LIITE 7 Liikuntapaikkojen investointitarve ja aikataulu (summat arvioita, jotka tarkentuvat suunnitelmissa)

Liikunta-alue 2016 2017 2018 2019 2020

Pienet ja kustannustehokkaat liikuntahankkeet, joi-

ta toteutetaan vuosittain (mm. kuntosalin ajan-

tasainen varustelu, Tupoksen latu koulun tarpei-

siin, Rantakylän kehittäminen, keskuspuiston lii-

kunnallistaminen, minigolf yms.)

40 000 €

(Rantakylän

ruoppaus)

40 000 €

40 000 €

40 000 €

40 000 €

Koulupuisto 1. vaiheen loppuunsaattaminen ja kou-

lupuisto 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja raken-

taminen

30 000 €

(1.vaihe)

10 000€

(2.vaihe suunni-

telman päivitys)

20 000 €

270 000 €

Keskustan palloilualueiden suunnittelu ja

peruskorjaus

270 000 €

500 000 €

Rantakylän suunnitelman päivitys

10 000 €

Uimahallin rakentamisen edellytysten selvitys

10 000 €

Yhteensä

100 000 €

310 000 €

560 000 €

310 000 €

40 000 €

LIITE 8 Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos

LIITE 9 Lajipalautteita

- judon, painin ja kamppailulajien harrastajilta tullut yhteinen toivomus tilasta, johon voisi sijoittaa

olemassa olevan tatamin tai uusi painimolski (tilan tarve vähintään12 x 12 m), nykyinen liikunta-

hallin painimolski ei pysty palvelemaan kaikkien tarvetta ja osittain huonokuntoinen.

- ratsastusharrastajilta tullut useammalta taholta toivomus kehittää ratsastusreittejä Rantakylässä

sekä Tupoksessa turvalliseksi ja niin, että hiihto ei estä talven ratsastusreitistön käyttöä. Harras-

tajia on Limingan alueella arviolta n. 250 henkilöä. Ratsastus harrastuksena tukee tyttöjen ja

naisten liikkumista.

- hiihtoharrastajilta tullut esitykset Rantakylän kehittämiseksi ja sinne rakennettavan monitoimita-

lon osalta. Lisätietoa asiasta

http://liminganniittomiehet.sporttisaitti.com/hiihto/kuvagalleria/monitoimitalo/

- Limingan Naisvoimistelijat toivoo, että aikuisten ja ikäihmisten liikuttamisesta kannustettaisiin ja

tuettaisiin (lasten ja nuorten liikuttamisen ohella) kunnan taholta. Ennaltaehkäisevä terveysliikun-

ta on todella suuri etu kuntalaisten terveyden edistämisessä ja poissa sosiaali- ja terveyskuluista.

- Jalkapalloharrastajilta (Limingan Kiekon Pallokarhut) tullut toivetta asianmukaisen jalkapal-

lo/pesäpallokentän saamiseksi Liminkaan. Tekonurmi ja palloilualueiden kunnostus ensiarvoisen

tärkeää harrastemäärien kasvaessa.

- Limingan Kiekolta tullut toiveita hallimaksujen tasapuolistamiseksi

Hiihtoväen toiveita Rantakylän kehittämiseen lähitulevaisuudessa

vuodelle 2015:

Hiihto-ja pulkkamaan kehittämisen kokonaisuudesta voisi toteuttaa:

- lumitykkiasema (vesimontun kaivuu -> maat harjoitus-pipen muotoiluun):

- Pipe onnistuisi varsin pienillä konetöillä ja läjityksillä.

- sähköt lumitykille + vesipumpulle:

Tykki sijoitetaan "pääkallon" huipulle, jolloin koko pulkka- ja hiihtomaan lumetus onnistuu helpoi-

ten. Paikka on keskeinen myös ensilumenlatua ajatellen. Vaatii sähköjen vetämisen huipulle.

- sähköinen vesipumppu:

2015 talvena vettä pumpattiin traktorikäyttöisellä pumpulla. Pumppu oli ongelmallinen ja polttoai-

nekäyttöinen moottori vaatii aina varotoimia (varsinkin pohjavesialueella). Kustannustehokkainta

on hankkia sähköinen vesipumppu.

Näillä voidaan toteuttaa hiihto- ja pulkkamaan varhainen käyttöönotto sekä tehdä hiihtomaan ym-

päryslatu.

Käytännössä puhutaan joistakin tuhansista euroista. Hiihtojaoksen talkootyö luonnollisesti laskee

lopullisia kustannuksia ja mahdollistaa kehittämistoimet.

Muita akuutteja toimia 2015

- Lumiaita perälenkin aavalle: Osoittautunut helpoimmin sulavaksi paikaksi, koska lumi "juoksee"

paanan yli.

- latupohjan jyräys syksyllä: kivet painetaan maaperään. Tämän seurauksena hiihto on mahdollis-

ta todella vähällä lumella.

- sulamisvesien ohjaus pois ladulta (pariin kohtaan ojan kaivuuta)

Vuonna 2016

- Uimamontun ruoppaus ja hiihtomaan korotus & latuprofiilin muokkaus

- naruhissi

- latua haittaavan puuston ja kivien raivaus

- polkupyöräreitti: Vuosituhannen vaihteen tienoilla EU-projekti Jata-kylätiimi kartoitti ja opasti

pyöräilyreitit Siikajoelta Tyrnävälle asti! Infra on tehty. Vaatii vain opasteiden kunnostamisen (ky-

läyhdistykset hoitavat pientä korvausta vastaan) ja uuden painoksen kartasta.

- testausrata + rengasrata: Seikkailuliikuntaa tukevaa. Kaikkien käyttöön.

- latu/reittiopasteiden uusinta: turhan moni on edelleen eksyksissä Rantakylään tullessaan.

Kunnan eri yksiköiden toiveita

Soveltavan liikunnan tarjoaminen Limingassa

Erityisryhmille suunnatun vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä on kuntien liikuntatoimella kes-

keinen tehtävä ja liikuntalakiin perustuva velvollisuus

Toimintakeskuksen henkilöstön kautta on tullut toive huomioida liikunnan tarjonnassa myös eri-

tyisryhmät. Soveltavaa liikuntaa ei tällä hetkellä tarjoa seurat eikä yhdistykset. Kunta voisi kan-

nustaa erityisryhmien huomioimiseen liikuntatarjonnassa (esim. avustus kannustaisi siihen).

Soveltavan liikunnan eri toiveita:

- esteetön luontopolku, erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen esim. yhdessä Lumijoki-Tyrnävä

kanssa, Limingan Tukiyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö, lisäkoulutukset erityisryhmien kans-

sa työskenteleville, kansalaisopistoon kursseja erityisryhmille

Varhaiskasvatuksesta tulleita palautteita:

- Tupokseen pururataa toivottu

- Vanamon, Tuomiaron ja Vesikarin lähelle automaattisesti joka vuosi latu ja luistelukenttä, riip-

pumatta esim. koulujen liikunta-aikatauluista

- Vanamon läheinen leikkipuisto pitäisi kunnostaa

- skeittiramppi (parempi kuin nykyinen)

- Karinmontun kunnostus!

- Tupoksen pumppaamon ladun kanavaan silta tms., koska kerää vettä kanavana pohjalle, eikä

eskarilaiset voi siitä silloin hiihtää

- aktiivipuistoja pyöräteiden varteen, joissa voisi kuntoilla

- päiväkotien salivuorojen varaukset liikuntasihteerille (ei päiväkodin henkilöstö)

- Linnukan päiväkodin viereinen (koulun pihalla oleva) kaukalo talvisin luistelukäyttöön

- harrastus- ja perhepalveluoppaan yhteys liikuntatarjontaan ja –paikkoihin

- Mahdollisuus työfysioterapeutin työpaikkakohtaiseen ryhmäohjaukseen/ koulutukseen työer-

gonomiasta kiinnostaa ja asiaa lähdetään viemään vaka-puolella eteenpäin.

- Päiväkotien vanhempainiltaan ja avoimeen varhaiskasvatukseen perhekerhoon vierailija terve-

ys- ja liikunta –aiheella – lasten vanhempien tiedottaminen

- liikuntaoppaaseen lasten levon merkityksestä asiaa

Vanhusneuvoston lausunto Liikuntapalvelujen kehityssuunnitelma luonnoksesta:

Lausunnossaan vanhusneuvosto toteaa, että Liikuntapalvelujen kehittämissuunnitelman luonnos

koskee liikuntapaikkasuunnitelman lisäksi laaja-alaisesti liikuntapalvelujen kehittämistä. Positiivi-

sena asiana todetaan, että ikäihmiset mainitaan luonnoksessa. Lisäksi on suunniteltu, että yli 65-

vuotiaille liikuntapaikat ovat maksuttomia. Tämä nähdään liikkumiseen kannustavana asiana.

Vanhusneuvosto toivoo, että ikäihmiset nähdään myös aktiivisina toimijoina eikä passiivisena

kohteena. Kehityssuunnitelman lähtökohta tulee olla asukaslähtöinen.

Kehitettäessä palveluja tulee muistaa, että ikäihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Mata-

lan kynnyksen liikuntapaikkoja suunniteltaessa on hyvä huomioida erilaiset ryhmät iän ja toi-

mintakyvyn mukaan. Vanhusneuvostossa pohdittiin, että kuinka ikäihmisten liikunta-

aktiivisuutta on tarkoitus pitää yllä. Tärkeintä on mahdollistaa liikunta ja liikkuminen. Liikunta-

paikkojen ja – tilojen tulee olla sellaisia, että ne houkuttelevat liikkumaan ja mahdollistavat

omaehtoisen liikkumisen.

Vuonna 2013 oli järjestetty nettikysely, jolloin kyselystä todennäköisesti puuttuvat yli 65-

vuotiaiden vastaukset. Olisi ollut mielenkiintoista verrata liminkalaisten ikäihmisten vastauk-

sia valtakunnalliseen tutkimukseen.