liikuttaja 2/2012

Liikuttaja 2/2012 | 1

TIETOA YHDISTYKSILLE JA KUNTIEN LIIKUNTATOIMILLE

2/2012 • Suomen Ladun julkaisu • www.suomenlatu.fi

Liikuttaja

2 | Liikuttaja 2/2012

TÖÖLÖNLAHDEN KUUTAMOUINTI 30.8.2012 KLO 20.30 - 22.00

Tule mukaan jo perinteeksi muodostuneelle Kuutamouinnille Töölönlahteen!

Tervetuloa perinteiselle Kuutamouinnille Töölönlahteen! Koe elämys uida maamme pääkaupungin monumentaalirakennusten ympäröimänä elokuisessa hämärässä.

Oletko jo nähnyt Suurkirkon, Kansallismuseon, Oopperan tai Linnunlaulun huvilat vedestä? Tapahtumalla halutaan myös kiinnittää huomiota Töölönlahden saattamiseen virkistyskelpoiseksi. Merivesiputkesta on virrannut raikasta vettä

kuuden avovesikauden ajan. Mitä se on vaikuttanut veden laatuun? Tule katsomaan ja jatkamaan hauskaa perinnettä.

Mukana myös Mikko ”Peltsi” Peltola

Sinut kutsuvat mukaan Suomen Latu ry, kaupunkiulkoiluaktivisti ja valtuutettu Laura Räty, Helsingin Latu sekä Helsingin kaupunki ja ympäristökeskus.

TERVETULOA!PAIKKA JA AIKA Kansallisoopperan Ulkoilmateatteri 30.8. klo 20.30 - 22.00

VARUSTUS sään mukaan, uimareille uima-asu ja pyyheILMOITTAUTUMINEN ennakkoon osoitteessa www.suomenlatu.fi/kuutamouinti

Tapahtumaan ei voi osallistua päihtyneenä.Tapahtuma on maksuton.

Uidaan yhdessä!


Tämä Liikuttaja on kuntien teemanumero. Lehti on suun-nattu erityisesti Sinulle, kunnan liikuntatoimessa työsken-

televä ja kuntalaisten liikuntaa työksesi edistävä.Suomen Latu jäsenyhdistyksineen on ottanut tehtäväk-

seen liikuttaa ihmisiä mahdollisemman usein ja monipuoli-sesti. Haluamme, että suomalaiset olisivat tulevaisuudessakin maailman liikkuvin kansakunta. Tämän tavoitteen saavutta-miseksi teimme omat pääpainopisteet, joista yhdeksi olennai-seksi nousi liikunnan olosuhteiden kehittäminen.

Liikunnan olosuhteilla voidaan vaikuttaa merkittävästi suomalaisten liikuntakäyttäytymiseen ja aktiivisuuteen. Lii-kunnan olosuhteilla voidaan vaikuttaa erityisesti organisoi-mattoman liikunnan edistämiseen, mikä koskettaa kaikkein suurinta kohderyhmää liikunnan aktiivisuutta kuvaavalla elä-mänkaarella. Kaikkien kansalaisten tasavertainen saavutet-tavuus, esteettömyys, syrjimättömyys, kaikille avoin toiminta sekä läheltä liikkumaan -periaatteet ovat keskeisessä ase-massa suomalaisten liikuttamisessa.

Miksi järjestöjohtaja puhuu olosuhteista, kun kunnat ne pääsääntöisesti tekevät? Näin varmasti pitkälti onkin. Lii-kunnan ja urheilun järjestökentällä olosuhteisiin onkin otettu usein enemmän edunvalvonnallinen vaikuttamisen ote.

Poikkeuksiakin löytyy, kuten Nuori Suomen ja Suomen Ladun toiminta. Esimerkiksi noin viidennes Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä ylläpitää latuja ja luontopolkuja sekä te-kee lausuntoja liikuntaan liittyvissä kaava-asioissa. Suomen Ladun toimistolta käsin teemme valtakunnallisia hankkeita olosuhteiden parantamiseksi ja selkeyttämiseksi.

Nyt olemme käynnistämässä OKM:n avustuksella aikuislii-kunnan olosuhteiden kansainvälistä benchmarking-hanketta, jonka tavoitteena on etsiä maailmalta parhaita käytäntöjä niistä liikuntapaikoista, joissa massat liikkuvat tai joiden uu-tuusarvoltaan uskotaan liikuttavan lähitulevaisuudessa paljon ihmisiä. Nämä esimerkit halutaan jakaa niin latuja liikuntayh-distyksien olosuhdeaktiiveille kuin kunnan hyvinvoinnista vas-taaville viranhaltijoille.

Näistä yksittäisistä hyvistä esimerkeistä huolimatta suo-malaisilta liikunnan ja urheilun järjestöiltä puuttuu yhteinen olosuhdetyö ja siihen liittyvä strategia. Uskon, että tahtotila suomalaisten liikuttamiseksi on sama – oli kyseessä liikunta-järjestö tai kunnan liikuntatoimi. Tarvitsemme aikaisempaa enemmän yhteisiä poikkihallinnollisia foorumeita suomalai-sen olosuhdetyön kehittämiseksi.

Haluan myös kiittää kaikkia teitä latuyhdistysaktiiveja ja kunnan liikuntaolosuhteita edistäneitä viranhaltijoita, jotka

olette omalta osaltaan mahdol-listaneet suomalaiset maailman liikkuvammaksi kansakunnaksi. Olette tehneet hyvää työtä, jat-ketaan samaan malliin myös seu-raavina vuosina.

Eki Karlssontoiminnanjohtaja

PÄÄTOIMITTAJA:Johanna Yli-Opas

TOIMITUS JA TAITTO:Minna Ala-Kyyny

KANSIKUVA: Garmin Suomi Oy

2/2012

Tässä numerossa 4 | Teemanumero liikuttajille 5 | Miten saada liikkumattomat liikkumaan? 8 | Retkeilyrakenteiden suunnitteluuntarjolla näppärä apu10 | Ulkoiluttajaystävät kävelylenkilläja nokipannukahveilla11 | Laavujen kierros liikuttaa Lohjalla

Lisäksi 6 | Ajankohtaista 9 | Tutkittu juttu12 | Tärkeää tietoa yhdistyksille20 | Alueiden kuulumisia24 | Suomen Latu kouluttaa

JULKAISIJA:Suomen Latu ryRadiokatu 2000240 HelsinkiPuh. 044 722 [email protected]/liikuttaja

PAINOSMÄÄRÄ:550 kpl

ILMESTYY:4 kertaa vuodessa

PAINOPAIKKA:Julkaisumonistamo Etelä-ranta

LiikuttajaOlosuhteet liikuttavat


Metsätalouden menetykset voidaan kompensoida matkailijamäärän kasvullaMetsäntutkimuslaitos on selvittänyt, kuinka paljon matkailijamäärän pitäisi kasvaa, jotta metsätalouden rajoittamisesta aiheutuvat tulonvähennykset korvautuvat matkailusta saatavilla tuloilla. Pohjois-Suomessa teh-dyssä tapaustutkimuksessa sovellettiin val-tion maalta valitulle kohteelle kolmea vaih-toehtoista metsänkäsittelyä, joissa yhdessä huomioitiin vain puuntuotanto, toisessa vaellusreittien varret jätettiin metsätalou-den ulkopuolelle ja kolmannessa huomioi-tiin vaellusreittien varret ja kaukomaisema.Jos reittien läheiset alueet jätetään metsä-talouden ulkopuolelle, seuraavan 30 vuo-den aikana tarvitaan vuosittain 211 mat-kailijaa lisää, jotta alueesta saatavat tulot säilyvät samoina kuin sen ollessa kokonaan metsätalouskäytössä. http://www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2012-01/uutinen-1.html

Teemanumero liikuttajille

Valtion liikuntaneuvoston kannanotto: Kävely ja pyöräily huomioitava vahvemmin osana yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluaValtion liikuntaneuvosto korostaa, että valmistelussa olevassa liikennepoliittises-sa selonteossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen. Väestön fyysisen aktiivisuu-den lisäämiselle on suuri yhteiskunnallinen tarve.

Periaatetasolla kävelyä ja pyöräilyä arvostetaan niin päättäjien kuin kansalais-tenkin keskuudessa. Arvostus ei kuitenkaan konkretisoidu riittävästi kulkutapavalintoja ohjaavissa toimenpiteissä, julkisessa rahoi-tuksessa eikä ihmisten käyttäytymisessä.

Kevyen liikenteen väyliin liittyy merkit-täviä jatkuvuuspuutteita ja liian usein pyö-räily tapahtuu yhdistetyillä jalankulku- ja pyöräilyväylillä, mistä aiheutuu turvallisuus-ongelmia.

Pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelmat ovat toistaiseksi kunnissa harvinaisia. Lii-kuntaneuvosto painottaa, että yhteiskun-taa tulisi kokonaisvaltaisesti kehittää siten, että ihmisten fyysinen aktiivisuus lisääntyisi koko elämänkaarella – tässä liikennepolitii-kalla on merkittävä rooli.

Lue lisää: www.minedu.fi/OPM/Liikunta/valtion_liikuntaneuvosto/lausunnot.

Reittien vaativuusluokittelu on valtakunnallinen, kolmiportainen luokitusjärjestelmä, joka kuvaa ulkoilureitin vaativuutta. Luokat ovat helppo, keskivaativa ja vaativa. Luok-ka määräytyy reitin pituuskaltevuuden, reittipohjan vaativuuden ja opastuksen tason perusteella. Esimerkiksi helppokin reitti voi olla pitkä, mutta sen on oltava pohjaltaan helppokulkuinen, jyrkkiä mäkiä ei saa olla ja reittimerkkejä on oltava riittävän tiuhaan.

Suosittelemme reittien vaativuusluokittelua paljon käytetyille, lähinnä paikallisessa käytössä oleville reiteille, mutta myös reiteille, joilla on matkailullista vetovoimaa.

Lue lisää reittiluokituksesta: www.suomenlatu.fi/reittiluokittelu. Kysy koulutuksen käyneitä luokittelijoita tai koulutusta Suomen Ladusta Anne Rautiaiselta, [email protected].

Tarvetta reittiluokittelukoulutukseen tai reittiluokitteluun?

Esteettömien reittien kriteerit täsmentyvätSuomen Latu, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Helsinki kaikil-le -projekti täsmentävät yhteistyössä reittiluokitukseen liittyvien esteettömien reittien kriteerejä. Merkittävin muutos on, että esteettömistä reiteistä kerätään vaativuuden arvioinnin yhteydessä enemmän tietoa ja mittaustuloksia. Riittävä ennakkoinformaatio mahdollistaa reitin sopivuuden arvioimisen paremmin.

Suomen Ladun neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Liikuttaja-lehti lähetään kerran vuodessa myös liikunnan ja ulkoilun tärkeimmälle sidosryhmälle eli kuntapäättäjille ja kuntalaisten hyvinvointia edistäville virkamiehille. Tässä lehdessä on asiaa ulkoilun olosuhteista, liikkumattomuuteen vaikuttavista syistä sekä suomalaisten ulkoilun harrastamisesta. Juoksija-symbolilla merkityt artikkelit on tarkoitettu erityisesti sinulle, joka työskentelet kuntasektorilla. Toivomme, että saat niistä ideoita työhösi ja lisää intoa kuntalaisten liikuttamiseen.

Vielä ehdit mukaan paikalliseen ulkoiluasiantuntijoiden verkostoonKiinnostaako sinua erilaisten ulkoilupaikkojen, kuten ulkoilureittien ja -alueiden kehittä-minen ja ulkoilun edunvalvonta? Haluatko olla mukana vaikuttamassa?

Suomen Latu on perustamassa paikallisten ulkoiluolosuhteiden asiantuntijaver-kostoa. Verkoston kokoaminen aloitetaan syksyllä 2012. Verkostolaisten tehtävänä on pyrkiä vaikuttamaan paikallisiin ulkoiluolosuhteisiin, kehittää niitä ja ottaa tarvittaessa kantaa päätöksiin.

Suomen Latu tarjoaa verkostoon kuuluville vuosittain koulutusta ja tukea ulkoilun paikallisen edunvalvontatyön taustaksi. Suomen Latu vastaa verkoston asiantuntijoiden kuluista koulutusten ja muiden verkoston toimintaan kuuluvien kulujen osalta.

Oletko sinä hakemamme henkilö? Haluatko lisätietoja verkostosta? Ota yhteyttä Anne Rautiaiseen, anne.rautiainen@suomenlatu.


Yhdysvalloissa tällä hetkellä toimiva talous-tieteilijä Stefan Szymanski puhui konfe-

renssissa liikunnan taloudellisista hyödyistä todeten, että sijoitus fyysiseen aktiivisuuteen on paras mahdollinen sijoitus, joka voidaan tehdä kun tarkastellaan panos-tuotos -suhdet-ta.

Hän esitteli puheenvuorossaan Euroopan laajuista tutkimusta ja sen esiintuomia haas-teita: 60 prosenttia ei liiku koskaan tai liikkuu harvoin, vain 12 prosenttia kuuluu urheiluseu-raan, 11 prosenttia osallistuu harjoituksiin... Kuitenkin ainoastaan neljäsosa kansalaisista sanoo, että ei pidä liikunnasta. Kysymys kuu-luu, millä keinoin ulkopuolisetkin saadaan mukaan liikuntaan.

Liikunnan harrastamisella on tutkimuk-sen mukaan taloudellista merkitystä sekä yksi-lölle itselleen että yhteisölle. Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Saksassa urheilun harrasta-minen lisää henkilön tuloja n. 5-10 prosenttia, joka vastaa noin vuoden opiskelua.

Yleinen tyytyväisyys elämään näyttää olevan suhteessa paikallisiin liikkumismah-dollisuuksiin: Mitä paremmat liikkumismah-dollisuudet, sitä onnellisempia ihmisiä. Myös ympäristön kehittämisellä liikuntaa mahdol-listavaan suuntaan sekä kevyen liikenteen tukemisella on selviä myönteisiä vaikutuksia liikkumiseen. Asian toisella puolella ovat vie-lä liikkumattomuuden kustannukset julkiselle taloudelle.

Szymanski esittää muutamia kannustimia liikkumisen tukemiseksi. Ensinnäkin liikun-nan harrastajan pitäisi saada alennuksia ter-veyspalveluista. Toiseksi liikkumisolosuhteet tulisi integroida yhdyskuntarakenteen sisään siten, että ajankäytön haasteet eivät muodostu ongelmaksi. Lisäksi terveyssektorin ja urhei-luorganisaatioiden yhteistyötä täytyy tiivistää sekä kansallisella että EU-tasolla, jotta saadaan parempia tuloksia liikkumattomien liikkumi-seen.

Szymanskille esitettiin tiukka kysymys siitä, onko jostakin maasta olemassa sellaista huippuesimerkkiä, jolla pystyttäisiin aukotto-masti osoittamaan että valtion satsaukset lii-kuntaan säästäisivät esim. terveyskustannuk-sia. Szymanski totesi, ettei ole.

Tämä johtuu siitä, että missään ei ole yli hallintorajojen leikkaavaa ”fyysisen aktiivisuu-den” politiikkaa. Silloin ei päästä kiinni liikku-mattomiin. Tämä on ajatuksia herättävä kohta Suomeakin ajatellen, jossa eri sektoreiden vä-listä yhteistyötä on pyritty lisäämään. Suunta näyttää siis oikealta.

Miksi emme liiku?Useissa puheenvuoroissa käsiteltiin niitä on-gelmia, jotka estävät meitä liikkumasta. Näitä ovat hollantilaisen tutkijan Remco Hoekma-nin selvityksen mukaan:• Ajanpuute• Ei ole motivaatiota• Liikkuminen on liian kallista• Sää on huono tai on pimeätä• Fyysisistä ongelmista johtuen• Ei ole ketään, jonka kanssa liikkua• Liian raskastaHollanti oli valittu konferenssiin esimerkkinä maasta, jossa fyysisen aktiivisuuden taso on korkea. Unkari taas oli mukana esimerkkinä maasta, jossa fyysisen aktiivisuuden taso on matala. Meidän kannaltamme merkittävää oli, että Hoekman mainitsi puheenvuorossaan Suomen ja Ruotsin esimerkkeinä maista, joissa

Miten saada liikkumattomat liikkumaan?Liikkumattomuus on haaste muuallakin kuin Suomessa. Kolmas Lähde -hankkeen projektipäällikkö Taneli Tiilikainen osallistui maaliskuussa Kööpenhaminassa SportVision -konferenssiin, jossa esiteltiin muun muassa tutkimusta liikunnan vaikutuksesta ihmisten tulotasoon. Liikkumisen määrän nostamiseksi peräänkuulutettiin paikallistason yhteistyötä sekä monipuolisesti erilaisiin toimijoihin satsaamista.

on vielä parempi tilanne kuin heillä, kun kat-sotaan fyysistä aktiivisuutta ja osallistumista liikuntaan.

Lisää yhteistyötäHoekman peräänkuulutti paikallistason yh-teistyötä liikkumisen määrän nostamiseksi muun muassa sen vuoksi, että kunnat ovat hyviä löytämään vähän liikkuvat, mutta heillä ei ole mahdollisuutta liikuttaa kaikkia. Siihen tarvitaan seurojen apua. Hän kannusti satsaa-maan paikallistasoon ja seuroihin, jotka ovat osoittaneet voimansa liikuttajina.

Tämä on osuva huomio myös Suomen ti-lannetta ajatellen ja antaa selkänojaa käytän-nölle, jossa satsataan vapaaehtoistoimintaan ja seuroihin. Kun vertailukohdaksi otetaan maa kuten Unkari, jossa vapaaehtoistoiminta ei ole arvossaan, on ihmisten osallistuminen liikun-taan vähäistä.

Hoekman myös kehotti satsaamaan mo-nipuolisesti erilaisiin toimijoihin, koska nämä tavoittavat eri ryhmiä. Tämä tukee myös sitä käsitystä, että liikuntapuolellakaan ei kannata satsata vain muutamaan valtalajiin.

Teksti: Taneli Tiilikainen, LUM 7/12, SLU.fi.


Ajankohtaista

Suomen Ladun perinteinen Ulkoilukalenteri ilmestyy taas lokakuussa. Suomen Ladun jäsen-yhdistykset saavat tapahtumailmoituksensa Ulkoilukalenteriin veloituksetta. Muilta perimme pienen maksun ilmoituksesta. Ilmoitushinnat ja lisätiedot löydät Suomen Ladun kotisivuilta.

Ulkoilukalenterin painosmäärä on 52 000, joten kalenteri on mainio tapa saada näkyvyyt-tä ulkoilutapahtumille.

Ilmoitukset tulee lähettää viimeistään 28.9.2012 osoitteeseen [email protected]. Suomen Latu varaa oikeuden olla julkaisematta tapahtumailmoitusta. Lisätietoja www.suomenlatu.fi/ulkoilukalenteri

Vuoden 2013 seinäkalenteria koristavat Laura Valojärven upeat Metsämörri-aiheiset ku-vitukset. Kalenteri sisältää tuttuun tapaan myös tiedot ulkoilu- ja liikuntatapahtumista, vink-kejä ulkoiluun ja retkeilyyn, kuntoilupäiväkirjan sekä palveluhakemiston.

Kalenterista saaduilla vapaaehtoisilla lahjoituksilla edistetään suomenkielistä metsämör-ritoimintaa, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Vuonna 2013 metsämörritoiminnan kehittä-mistä jatketaan erityisesti alakouluikäisten Metsävaeltajat-toiminnassa.

Metsämörri on Suomen suosituin lasten ympäristökasvatuksen ja luontoliikunnan me-netelmä. Suomen Latu on kouluttanut yli 10 000 metsämörriohjaajaa. Vuosittain noin 50 000 lasta liikkuu luonnossa Metsämörrin kanssa.

Ulkoilukalenteri 2013Ilmoita kunnan ja yhdistyksen tapahtumat!MARKKINOINTIMATERIAALIA Suomen

Ladulla on hyvää tapahtumamarkkinointi- ja jäsenhankintamateriaalia, joka helpottaa työtänne, kun olette esittelemässä latutoi-mintaa erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuk-sissa, messuilla, markkinoilla, toreilla yms. Onko Sinun yhdistyksesi menossa tapahtu-maan? Ole yhteydessä! Tilaa meiltä materi-aalia. Lisätietoja: Päivi Purola, [email protected] tai puh. 044 722 6311.

MESSUILLE Tunturilatu, Riihilatu & Suomen Latu ovat Erämessuilla Riihi-mäellä 7.-10.6. Osastollamme U56 on teemana ”Vaeltajan leiri”. Perjantai-na 8.6. on paikalla asiantuntija Anne Rautiainen Suomen Ladusta, jolta voit kysyä mm. jokamiehenoikeuksista. Tervetuloa kylään! Lisätietoja: paivi.purola(at)suomenlatu.fi, www.riihimaenmessut.fi

MEGA FINLAND 2012 Suuri, kohtaamisil-la ja elämyksillä täytetty geokätköilijöiden Mega-event järjestetään tänä vuonna tois-ta kertaa Suomessa. Turun Mega Finland 2012 järjestetään 3.-5.8.2012 Turussa pää-osin Kupittaan urheiluhallilla ja sen lähiym-päristössä. Paikalle odotellaan noin 2000 geokätköilijää ympäri maailman. Ohjelma, rekisteröinti ym. aukeavat pian osoitteessa http://megafinland.fi.

PERHELIIKUNTAVINKKEJÄ Suomen La-dun lasten ja nuorten toimikunta haluaa tukea jäsenyhdistysten lasten ja perheiden toimintaa. Toimikunta julkaisee perheliikun-takirjeen kahdesti vuodessa tänä ja ensi vuonna. Kirje sisältää helposti toteutettavia vinkkejä perheliikuntaan ja se lähetetään yhdistysten puheenjohtajille ja lasten, nuor-ten ja perheiden toiminnan vastaaville. Li-säksi kirje on luettavissa osoitteessa ketju.suomenlatu.fi.

SUOMEN LADUN LEIRIPÄIVIEN osallistujamäärä on ollut selvästi laskeva jo usean vuoden ajan. Voimakkaasta ja uudenlaisestakin markkinointipanostuksesta huolimatta viimeiset positiivisella tuotolla järjestetyt päivät ovat vuodelta 2008. Valtakunnallisten tapahtumien työryhmä on esittänyt ja Suomen Ladun hallitus on kokouksessaan 20.4. hyväksynyt, että mikäli 28.6. 2012 mennessä ei ole ilmaantunut järjestäjää vuoden 2013 Leiripäiville, ei niitä vuonna 2013 järjestetä lainkaan.

Kun kuluvan vuoden Leiripäivien jälkeen järjestäjä löytyy, toivotaan että päivät järjestetään kaikin puolin uudella tavalla. Vuoden 2014 päivät eivät ole Leiripäivät vaan esim. Latufestarit tai SL Kesäpäivät tms, joissa on selvä muutos vanhaan aina nimeä myöten.

Tämän vuoden Leiripäivät Enonkoskella 29.6.-1.7. eivät ole ihan perinteiset Leiri-päivät. Samassa yhteydessä vietetään Kalamarkkinoita. Lisäksi kuluva vuosi on Enon-kosken kunnan 130- vuotisjuhlavuosi. Lisätietoa ohjelmasta sivuilta www.suomenlatu.org/leiripaivat, missä voi myös ilmoittautua kilpailuihin.


& AJANKOHTAISET JÄSENEDUTKARTTAKESKUS Tilaa nyt kartat kesän retkille! Suomen Ladun jäsenet saavat 10-15 % alennuksen Karttakeskuksen nettikaupan karttatuotteista (mm. ulkoilu- ja retkeilykartat, maastokartat, CD-Rom-kartat).

KANSAINVÄLINEN LEIRINTÄKORTTI Kesälomamatka jo suun-nitteilla? Muista, että Suomen Ladun jäsenenä saat kansainväli-sen leirintäkortin Autoliitosta jäsenhintaan. Kortti on ostettavissa vain Autoliiton, SF Caravanin ja Suomen Ladun jäsenille. Leirin-täkortilla saa yleensä alennusta leirinnästä ja kortin voi jättää pantiksi passin tai henkilökortin sijasta.

Ajankohtainen lista jäseneduista ja ohjeet jäsenetujen saamiseksi osoitteessa www.suomenlatu.fi/jasenedut.

TYÖRYHMÄÄN Tiuhti ja Viuhti tulenteos-sa.. Hemulin kasvikoulu.. Nuuskamuikkusen nuotiolaulut.. Saavatko nämä mielikuvat pääsi pulppuamaan ideoita? Muumien hiih-tokoulu laajentui viime vuonna lumikenkäi-lyyn. Nyt toimintaa laajennetaan ympäri-vuotiseksi retkeilyn merkeissä.

Kokoamme työryhmää suunnittele-maan sisältöä Muumien retkeilykoulua varten ja asiantuntijuuttasi kaivataan. Tule mukaan rakentamaan lapsille innostava ko-konaisuus, jonka avulla erätaitoihin ja luon-toliikuntaan tutustuminen sujuu kuin leikki!Vapaamuotoiset hakemukset 1.8.2012 mennessä Tiialle, [email protected]. Lisätietoja www.suomenlatu.fi/lapset.

www.kolmaslahde.fi/ajankohtaista/201-ely-selvitys Osoitteesta löytyy tietoa maamme elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) osaamisen kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvistä palveluista sekä siitä miten ne ovat yhdistysmuotoisten toimijoiden käytettävissä.

Tänä vuonna Suomen Ladun erityisenä painopisteenä on tukea sen jäsenyhdistysten vahvaa paikallistoimintaa. Kevätliittokokous päätti, että tämä painopiste jatkuu myös ensi vuonna. Yksi tärkeä toimintatapa on kymmenelle paikalliselle tapahtumalle suunnattu tuki keskustoi-mistolta (katso Liikuttaja 1/2012).

Kysyimme tämän vuoden tapahtumien järjestäjiltä, millaista tukea he toivovat ja pyrim-me sen mukaan suuntaamaan tukemme. Useimmat halusivat apua tapahtuman markkinoin-tiin ja sitä Suomen Latu voi tarjota eri medioiden välityksellä (verkkosivut, Facebook-ryhmä, tapahtumakalenteri, toimittajakontaktit, Uutiskirje, Liikuttaja-lehti, Latu & Polku). Usein toiveena oli myös Suomen Ladun edustajan osallistuminen tapahtumaan. Jäsenhankintaan toivottiin tukea ja moniin tapahtumiin toivottiin myös osallistujien kesken arvottavia pal-kintoja sekä jaettavaa materiaalia. Joissakin tapauksissa Suomen Latu voi tukea tapahtumaa myös taloudellisesti.

Ensi vuoden tapahtumia kartoitetaan nyt. Jos yhdistyksenne haluaa tuettavien tapahtu-mien joukkoon vuonna 2013, niin lähettäkää viestiä Päivi Purolalle Suomen Latuun ([email protected]) ja kertokaa omasta tapahtumastanne lyhyesti. Valitsemme tuettavat tapahtumat niin, että ne tulevat mukaan vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Tuettavia ta-pahtumia valitaan eri puolilta Suomea ja tapahtuman minimiosallistujamäärä on 100 henki-löä.

Yhdistysten tapahtumia tuetaan myös 2013

MAKSUTON POLKU-KOULUTUS Kolmas lähde käynnistää syyskuussa 2012 maksut-toman Polku II -koulutuksen, joka tuo samaan pöytään sekä yhdistysten että kuntien toimijat. Mukana on yhdistysten ja kuntien yhteistä työskentelyä sekä osioita, joissa kehitetään yksinomaan yhdistysten palvelutoimintaa.

”Yhdistyksille koulutus antaa mahdollisuuden päästä keskeisen yhteistyökumppa-nin, eli kunnan, kanssa vuoropuheluun”, kertoo koulutuksen suunnittelija Nelli Koi-visto. ”Sen lisäksi osallistujat saavat räätälöityä sparraustukea oman yhdistyksensä palvelutoiminnan kehittämiseen, asiantuntijaluentoja sekä uusia verkostoja. Tällaista kokonaisuutta saa harvoin maksutta mistään”, Koivisto korostaa.

Kunnille koulutus antaa konkreettisia esimerkkejä tuloksellisesta yhteistyöstä yhdistysten kanssa.

”Kunnat joutuvat jossain määrin karsimaan omaa palvelutuotantoaan, ja yhdistyk-sillä löytyy tähän ratkaisuksi vahvaa osaamista. Kuntien edustajat tulevat saamaan koulutuksessa konkreettisia esimerkkejä toimivista kumppanuusmalleista yhdistysten kanssa.”

Yhdistykset: Lisätiedot ja haku koulutukseen 31.5. mennessäKunnat: Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutukseen 31.5. mennessä

www.kolmaslahde.fi/koulutusta


Metsähallitus teki omaan käyttöönsä 90-luvun alussa piirus-tuskokoelman, johon koottiin hyväksi havaitut mallirakenteet ja suunniteltiin koko joukko uusia. Näin haluttiin saada alueil-lemme kestäviä, luontoon hyvin istuvia rakenteita. Yhtenäisellä linjalla luotiin myös pohja valtakunnalliselle kehittämiselle (mm. maasto-opasteille).

Nyt olemme uudistaneet piirustuskokoelman kokoelman kaikkien käyttöön. Se löytyy netistä www.metsa.fi\retkeilyra-kenteet. Kokoelman avoimella käytöllä on tavoitteena osaltaan parantaa maastorakentamisen laatua tarjoamalla hyväksi ha-vaittuja rakenteita kuvien ja piirustusten kera. Näin rakenteiden arviointi ja soveltuvuus omaan käyttöön on hyvin katsottavissa. Myös rakentamisen mahdollisen luvanvaraisuus on helposti ar-vioitavissa.

Paljon kiitosta saanut piirre kokoelmassa on arvio kustan-nuksista. Erilaisissa EU-hankkeissa ym. ohjelmissa on ollut vai-keata arvioida syntyviä kustannuksia. Piirustuskokoelmassa on lähtökohdaksi otettu rakentamisen ammattilaisen toteutuksella ja ostotarvikkein syntyvät rakennuskustannukset. Tämä antaa yhden mittapuun arvioida kustannuksia, vaikka käytännön to-teutus vaihteleekin erittäin paljon. Rakenteet voidaan toteuttaa paikalla saatavasta omasta materiaalista talkoovoimin, ja tällöin kustannukset ovat tietysti aivan toiset. Käyttämämme tapa antaa kustannusten suuruusluokan, joka on sovellettavissa useimmi-ten julkiseen rakentamiseen.

Teksti: Tapani Eskola, Metsähallitus, luontopalvelut Kuva: Suomen Latu/Antero Aaltonen

Retkeilyrakenteiden suunnitteluun tarjolla näppärä apu

Vanhaa kokoelmaa tarkastellessamme huomasimme, että joitakin rakenteita oli runsaasti, toisia taas puuttui. Erityisesti kaipaamme isommille ryhmille suunniteltuja kohteita, sillä nyt kokoelman rakenteet ovat melkoisen erähenkisiä, mutta esimer-kiksi bussiryhmän taukopaikaksi soveltuvasta toimivasta raken-teesta ei ole vielä piirustusta, vain hyvä idea valmiina! Samoin sillat, portaat ym. erikoisrakenteet ovat vähän esillä. Kuitenkin ne ovat usein kustannuksiltaan kalliita, ja niiden kestävyys- ja turvallisuuskysymyksissä on paljon huomioitavaa.

Olemme saaneet jo jonkin verran palautetta piirustuksista. Nämä ovat olleet pieniä parannusehdotuksia kokoelmassa esi-tettyihin tai omia hyväksi havaittuja rakennelmia. Tämä on yksi avoimen kokoelman keskeisistä tavoitteista: saada hyväksi havai-tut ideat käyttöön ja kehityksen pyöriksi. Rakennusmestari Pasi Ikonen tutkii saapuneet ideat ja täydentää kokoelmaa tilanteen mukaan. Metsähallitus ei korvaa lähetettyjä ideoita rahallisesti,

”palkkana” tarjotaan mahdollisuutta olla mukana viemässä kehi-tystä eteenpäin. Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä ja ideoi-den antamisesta löydät kokoelman sivuilta.

Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelma on nyt syntynyt kaikkien käyttöön. Annetaan sen kehittyä monipuoliseksi kaik-kia palvelevaksi suunnan näyttäjäksi retkeilyn olosuhteiden pa-rantamiseen!


Tutkittu juttuTällä palstalla kerrotaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista tutkimuksista, hyvistä käytännöistä ja suosituksista, jotka liittyvät ulkoiluun, ulkoilun terveysvaikutuksiin, ulkoilun edistämiseen ja olosuhteisiin sekä yhdistystoimintaan. Kaikki palstan jutut julkaistaan myös Suo-men Ladun kotisivuilla. Sieltä löydät artikkelit ja tutkimukset, joihin jutut pohjautuvat. > www.suomenlatu.fi/tutkittua

Suomen Ladun innoittamana sauvakävelyä harrastaa jo reilu neljännes työikäisistä suomalaisista. Myös retkeily

ja erävaellus ovat kasvattaneet harrastajamääriään, sillä nyt joka kymmenes suomalainen ilmoittaa tehneensä vuoden aikana vähintään yhden yöpymisen sisältävän patikointiret-ken tai erävaelluksen. Myös eri tahojen järjestämiin ulkoi-lutapahtumiin ja retkiin osallistutaan aiempaa useammin, joskin osallistujien määrä on edelleen melko pieni, noin 5 % suomalaisista aikuisista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisesti eniten suosiotaan ovat kasvattaneet retkiluistelu, juoksulenkkeily ja taitolajeista mm. kalliokiipeily ja golf. Suosiotaan ovat lisän-neet myös perinteisemmät ulkoiluharrastukset, kuten mök-keily, pienpuiden keräily ja pilkkominen, telttailu maastossa, luonnon nähtävyyksien katselu, lintuharrastus ja vapaa-ajan metsätyö.

Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 % harrastaa ulkoilua. Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, jolloin vanhimman ikäryhmän (65–74 -vuotiaiden) osallistumisosuus oli 88 %, nyt yhä useampi (91 %) ikääntyvistä osallistuu ulkoiluun. Nuorten ulkoiluaktiivisuus on pysynyt ennallaan. Ulkoiluker-toja kertyy keskimäärin 170 kertaa vuodessa eli keskimäärin 2–3 kertaa viikossa.

Kaikkien väestöryhmien ulkoilutavat ovat monipuolistu-neet, sillä nyt suomalaisilla on keskimäärin useampia ulkoi-luharrastuksia kuin kymmenen vuotta sitten. Suomalaisista noin 43 % tekee yhden tai useamman luontomatkan vuo-den aikana ja keskimäärin tehdään kahdeksan luontomat-kaa vuoden mittaan. Luontomatkapäiviä kertyy keskimäärin yhteensä 25. Eniten luontomatkoja tehdään mökkeilyn sekä hiihdon tai laskettelun vuoksi, mutta patikointi- ja eräretket ovat kolmanneksi suosituin luontomatkan tarkoitus.

Miten tutkittiinUlkoilussa tapahtuvia muutoksia raportoidaan ensimmäistä kertaa systemaattisesti. Luonnon virkistyskäytön valtakun-nallinen inventointi (LVVI) -tutkimus on seurantatutkimus, jonka ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin 1998–2000 ja toisen kerran 2009–2010. Uudessa tutkimuksessa mitat-tiin lähes 9 000 iältään 15–74-vuotiaan suomalaisen ulkoi-lun harrastamista. Raportissa ’Luonnon virkistyskäyttö 2010’

tarkastellaan uusien ulkoilutilastojen keskeisiä tuloksia sekä vertaillaan niitä kymmenen vuotta sitten saatuihin tuloksiin.

Raportti löytyy osoitteesta www.metla.fi/julkaisut/wor-kingpapers/2011/mwp212.htm. Metlan Ulkoilutilastot 2010 tarjoavat runsaasti numerotietoa ja löytyvät osoitteesta: www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/index.htm.

Lisätietoja: Tuija Sievänen, [email protected], puh. 040 801 5269.

Suomalaisten ulkoilutavoissa muutoksia

Teksti: Tuija Sievänen, vanhempi tutkija ja Marjo Neuvonen, tutkija, MetsäntutkimuslaitosKuva: Metla/Erkki Oksanen


Auringonpaiste, lintujen laulu ja huuliharppumusiikki kutsuivat Taruvuoren vanhustentalon asukkaita ulkoilemaan torstaina

3.5. Mäntyharjussa.Ulkoiluttajaystäviksi Mäntyharjun kansalaisopiston kurssilta

tänä keväänä valmistuneet 8 henkilöä tutustuivat Taruvuoren van-hustentalon asukkaisiin ja lähtivät heidän kanssaan kävelylenkille tai ulkoilemaan.

Kevään kurssilla oli kartoitettu lähistön ulkoilureittejä ja ikäih-misiä kiinnostavia käyntikohteita. Avuksi tarvittaisiin ulkoiluttajays-täviä. Toukokuun tapahtuma oli kurssilaisten toivoma.

Opettaja ja ulkoiluttajaystäväkouluttaja Anni-Sirkku Askola oh-jasi alkuverryttelyn ja ohjeisti Taruvuoren ulkojumpparyhmän va-kituisen kävijän Jouko Honkasen vetämän ryhmän kävelylenkille lähtijät. Toiset ulkoilijat seurasivat linnunpönttöjen ripustamista lähipuihin. Mäntyharjun Reissupolku oli varustautunut tähän pitkillä tikapuilla ja taitavilla kiipeilijöillä. Nyt on Taruvuoren vanhuksilla ul-koillessa mielenkiintoista seurattavaa koko kesäksi.

Reissupolun Tapio Sinkko ja Taisto Lustig ovat tottuneita no-kipannukahvin keittäjiä. Iloinen joukko pihalla houkutteli muitakin vanhuksia ulos katsomaan tarkemmin mistä on kysymys, tutustu-maan toisiinsa ja nauttimaan nokipannukahveista ja isännöintiyhti-ön tarjoamista pullista. ”Tämä on mukavaa, ihanaa, että meillekin järjestetään tällaista”, kaikui kuin yhdestä suusta.

Huuliharpisti Raimo Pennasen soittimesta lähtivät niin kevät-laulut kuin marssisävelmätkin. Ulkoilijat sanoivat, että tämä panee jalat vipajamaan. Tutut melodiat saivat monet laulamaan.

Kesän suunnitelmissa on käynti esteettömällä Immun luonto-polulla kirkon lähettyvillä ja syksyllä osallistutaan Vie vanhus ulos

-kampanjaan. ”Tämä on helppo muistaa, siis lokakuusta loppiaiseen”, sanoi Katri Termonen.

Lähes 70 henkeä oli mukana tässä iloisessa ja mukavassa ta-pahtumassa. Tilaisuuden järjestivät Mäntyharjun kansalaisopisto, Mäntyharjun Reissupolku ja Kotihoito.

Ulkoiluttajaystävät kävelylenkillä ja nokipannukahveilla

Teksti: Anneli Suomalainen-Hiivala, kansalaisopiston rehtori ja ulkoiluttajaystäväkouluttaja

Ulkona liikkuminen vaikeutuu monella 75 – 80 vuo-den iässä. Syinä voivat olla heikentynyt lihasvoima

ja tasapaino sekä ympäristön haasteet. Moni pelkää kaatumista. Ulkoilun loppuminen ennustaa lyhyessä

ajassa turvautumista koti- tai laitoshoitoon.

Ulkoiluystävän puute jättää iäkkään ihmisen ko-tinsa vangiksi. Yksin ei uskalla lähteä ulos. Asia on ratkaistavissa helposti: Sinäkin voit tarjota ikäih-

miselle turvallista ulkoiluseuraa. Kävelykyky säilyy kävelemällä!

Vie vanhus ulos -kampanjalla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat apua ul-

koillakseen turvallisesti. Kuka tahansa meistä voi ilmaista välittämistään ja arvostustaan viemällä oman vanhuksensa tai iäkkään naapurinsa ulos.

Myös palvelutaloista voi tiedustella ulkoiluystävän tarvetta.

Kampanja käynnistyy seuraavan kerran valtakun-nallisena iäkkäiden ulkoilupäivänä 4.10.2012.

www.vievanhusulos.fi


Laavujen Kierros -tapahtumasarja sai alkunsa syksyllä 2009. Konsepti on ollut hyvin yksin-kertainen. Syksyisenä sunnuntaipäivänä kello 11 ja 13 välillä laavulla loimuaa tuli ja ihmi-sille tarjotaan makkaraa ja mehua. Pysäköin-tialueilta laavuille kulkevat hyvin opastetut ja vaihtelevat maastoreitit, joita pitkin ihmiset patikoivat laavuille. Takaisin kuljetaan yleensä eri reittiä pitkin.

Syksyyn sisältyy aina neljä osatapahtumaa, kaikki eri laavuilla. Ensimmäinen tapahtu-ma järjestetään syyskuun puolessavälissä ja viimeinen marraskuun ensimmäisenä vii-konloppuna. Näin kävijät saavat kokea koko länsiuusmaalaisen luonnon koko syksyisessä kirjossaan.

Kävijät keräävät merkintöjä Laavupas-seihinsa, joka motivoi käymään mahdollisim-

Laavujen kierros liikuttaa Lohjalla

man monessa osatapahtumassa. Yksittäiset tapahtumat ovat keränneet viidestäsadasta runsaaseen tuhanteen kävijää.

Allekirjoittanut asui perheineen Itäval-lassa Tirolin vuorilla lähes seitsemän vuoden ajan. Sunnuntaipäiviemme ohjelmaan kuului paikallisten tavoin patikointi vuorten rinteillä. Ihailin aina itävaltalaisten nautinnollista ja vä-litöntä suhtautumista luonnossa liikkumiseen. Liikkeellä oltiin useamman sukupolven voi-min, ilman sykemittareita ja kilometritavoit-teita, aina hymy huulilla ja kanssaliikkujia ter-vehtien. Vuorilla istahdettiin vuoristomajoille syömään ja juomaan, ihailemaan upeaa luon-toa ja nauttimaan toisten ihmisten seurasta.

Palatessamme Suomeen ja aloittaessani työni Lohjan Liikuntakeskuksessa jäin kaipaa-maan näitä itävaltalaisia sunnuntaipäiviä. Mie-

tin, että eikö upeasta lohjalaisluonnostakin voisia nauttia perheen kanssa samalla muita-kin ihmisiä tavaten. Grillatessamme perheeni kanssa makkaraa Liessaaren laavulla sain ide-an Laavujen Kierroksesta.

Jo ensimmäinen osatapahtuma samaisella Liessaaren laavulla oli menestys. Olimme va-ranneet optimistisesti tapahtumaan parisataa makkaraa ja pillimehua. Tarjottavat loppui-vat kuitenkin jo ennen virallista alkamisaikaa. Väki siis ryntäsi paikalle. Onneksi yhteistyö-kumppaneillamme ei mennyt sormi suuhun, vaan talkooväki alkoi loihtia makkaroita kios-keilta ja huoltoasemilta.

Yhteistyökumppanit ovat koko tapahtu-man avain. Lohjan Liikuntakeskuksella on ol-lut onni saadessaan mukaan monialaisen sekä erittäin motivoituneen ja sitoutuneen tekijäpo-rukan.

Alusta alkaen mukana on lohjalainen suunnistusseura Hiidenkiertäjät. He ovat vastanneet suuresta osasta käytännön järjes-telyistä ja luoneet toimintamallin siitä kuinka tällainen tapahtuma toteutetaan. Viime vuon-na mukaan tuli hiidenkiertäjien tueksi Lohjan seudun Latu ry. Myös Kisakallion urheiluopis-to opiskelijoineen on ollut mukana tapahtu-man alusta asti.

Paikallinen yrityselämä jäteyhtiöstä pai-kalliseen osuuskauppaan on ollut mukana jär-jestelyissä. Lähes korvaamaton kumppani on ollut paikallinen valtalehti. Lehden avulla tieto tapahtumasta on levinnyt kulovalkean lailla Lohjan lähiympäristöön.

Lohjan kaupungin kulttuuritoimi on mu-sisoinnin ja näyttelyiden myötä tuonut myös kulttuuritarjontaa tapahtumiin.

Laavujen Kierros-tapahtumasarja jatkuu taas tulevana syksynä lohjalaisilla laavuilla. Toivotankin kaikki tervetulleeksi tutustumaan erinomaiseen konseptiin ja upeaan lohjalais-luontoon. Lisätietoja: www.laavujenkierros.fi.

Teksti: Jukka Vienonen, toimitusjohtaja,

Lohjan Liikuntakeskus Oy

KUVA


TÄRKEÄÄ TIETOA YHDISTYKSILLE

PALKITUTSuomen Ladun kevätliittokokouk-sessa palkittiin Vuoden Vetäjä, vuo-den maastohiihdättäjä ja vuoden nuorisotoiminnan edistäjä. Lisäksi OKM:n ansioristin sai Jyrki Aalto-nen.

Jyrki Aaltonen, Raision RInkka, palkittiin opetus- ja kulttuuriminis-teriön myöntämällä ansioristillä 40 vuoden mittaisesta aktiivisesta toiminnasta liikunnan ja ulkoilun hyväksi.

"Aaltonen on monipuolinen te-kijä ja vaikuttaja niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella-kin tasolla", perusteluissa todetaan.

Vuoden Vetäjäksi valittin Jo-ensuun Ladun puheenjohtaja Eero Oura. Oura on kehittänyt paikallis-toimintaa monella tavalla ja saanut sekä aktiivien että jäsenien määrän kasvuun Joensuun Ladussa. Eero on Joensuussa pidetty retkien ja vaellusiltojen vetäjä.

Vuoden maastohiihdättäjäksi valittiin Tunturilatu ry, joka lukuisi-ne kerhoineen hiihdättää ison mää-rän hiihtäjiä vuosittain. Tunturilatu järjestää joka vuosi myös useita hiihtotapahtumia.

Iisalmen Latu ry palkittiin pitkä-jänteisestä Metsämörritoiminnan toteuttamisesta nuoritoiminnan edistäjänä.

Suomen Ladun kevätliittokokouksessa 22.4. Siuntion Hyvinvointikeskuksessa tehtiin perinteisten kevätkokouspäätösten lisäksi seuraavat päätökset:

Jäsenmaksun korotus vuodelle 2013, jolloin Suomen Latu ry:n osuus vuoden 2013 jäsenmaksuista on:1. Henkilöjäsen 14,50 euroa 2. Perhejäsenyys 22,00 euroa3. Nuorisojäsen alle 19 v. 8,00 euroa 4. Rinnakkaisjäsen 8,00 euroa 5. Yhteisöhenkilöjäsen 14,50 euroa 6. Suoraan liittyneet 46,00 euroa7. Kannatusjäsenmaksu 300,00 euroa

Yhdessä-teemaa jatketaan myös ensi vuonna. Käytännön toimenpiteinä järjes-tetään mm. pyöräilypäivä, geokätköily (la-tumiitit) sekä perinteiset talviuintikauden avajaiset. Näiden päivien päivämäärät täs-mentyvät lähiaikoina.

Tämän vuoden alussa aloitetut yhdis-tyskäynnit jatkuvat. Tarkoitus on vierail-la kaikkien yhdistysten luona seuraavan viiden vuoden aikana. Samalla jatketaan myös Yhdistys nousukuntoon -hanketta, jossa yhdistykset yhdessä vertaislatulaisten opastuksella kehittävät toimintaansa entis-tä paremmaksi. Näitä vertaislatulaisia on koulutettu seitsemän mutta uusia vertaisia tarvitaan etenkin Oulun ja Lapin latualueel-le. Lisätietoa vierailuista ja hankkeesta saa Johanna Yli-Oppaalta.

Ajankohtaisissa asioissa kerrottiin mm. kuluvan vuoden talousarvion päivityksestä, käynnissä olevista Ankkuri -koulutuksista sekä 1.7. voimaan astuvasta Ankkuri-hin-nastosta ja Ankkurin tietoturva-asioista. Uu-

distuneen Ketjun eli entisen SLWEB:n eli toi-mintaideaa esiteltiin ja kaikkien yhdistysten toivottiin ottavan sen käyttöön osoitteessa http://ketju.suomenlatu.fi. Tunnuksia pal-veluun saa Johanna Yli-Oppaalta.

Member Gets Member jäsenhankinta-kampanja on pyörähtänyt käyntiin. Sen ta-voitteena on 1000 uutta jäsentä. Kampanja jatkuu talveen 2013 saakka. Yhdistykset voivat tilata omille nettisivuilleen kampan-ja-bannerin osoitteesta [email protected].

Myös Suomen Ladun tuki latuyhdis-tysten paikallisiin tapahtumiin jatkuu ensi vuonna. Kiinnostuneet yhdistykset voivat ilmoittaa halukkuudestaan jo nyt (ks. juttu sivulla xx).

Akumajan & Harjuntuvan varauskäy-tännöt tulevat muuttumaan. Vuoden 2013 varaustoiveet pyydetään etukäteen (30.9. mennessä), jonka jälkeen SL toimisto vah-vistaa varaukset 15.10. mennessä.

Ylläskartanosta kerrottiin, että Suomen Ladun hallitus on tehnyt päätöksen sen myymisestä. Asiasta on myös liittokoko-uksen hyväksyntä. Juuri nyt ei kuitenkaan ole oikea aika, sillä Ylläksen alueella on ky-syntää asuinrakennuksille kaivostoiminnan käynnistyessä. Vaihtoehtona on vuokrata kohde kokonaisuudessa tai erikseen. Koh-teesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Eki Karlssoniin.

Kevätliittokokouksessa 2012 esitetyt diat Yhdessä-teemasta sekä Suomen La-dun ajankohtaisista asioista löytyvät koko-naisuudessa Ketjusta kohdasta SL aineisto-pankki.

Kevätliittokokouksen päätöksiä ja palkittuja

Eero Oura

Jyrki Aaltonen

Timo Tulosmaa, Tunturilatu

Kyllikki Rytkönen, Iisalmen Latu


Jäsentietojen muutokset voi tehdä: • [email protected] • puh. 044 722 6301 • www.suomenlatu.fi/palvelukortti • Latu & Polku -lehden palvelukortilla

Osoitteenmuutokset päivittyvät jäsenrekisteriin Itellan kautta.

Huomioittehan seuraavan: Kun jäsenmaksu on maksettu, jäse-nyys on hyväksytty, jolloin yhdistystä tai jäsenlajia ei voi vaihtaa kesken kauden. Jäsenmaksun maksamatta jättäminen ei auto-maattisesti päätä jäsenyyttä.

Maksumuistutukset: Maksumuistutukset on lähetetty maalis-kuussa sekä toukokuussa, jonka eräpäivä oli 16.5.2012 Latu & Polku -lehti nro 3-4 lähetetään vain maksaneille jäsenille. Mikäli jäsenmaksu on suorittamatta 2. muistutuksen eräpäivänä, katkai-see se lehden tulon automaattisesti.

Yhdistyksien tilille tulleet jäsenmaksut: Muistattehan lähettää yhdistyksen tilille tulleet jäsenmaksut Suomen Ladun jäsenmaksu-tilille FI67 2058 3800 0106 06.

Yhdistyskäyttäjien koulutukset ja ohjeistaminen Ankkuri-jäsenrekisterin käyttöönYhdistyksiä on pyydetty nimeämään Ankkuri jäsenrekisterin pää- ja varakäyttäjät, joita Suomen Latu on kouluttanut tai ohjeistanut

huhti- toukokuun 2012 aikana. Viimeinen koulutus keväällä on 26.5. Kaikkiaan 128 yhdistyksen käyttäjillä on nyt mahdollisuus selailla ja tulostaa omien jäsenten tietoja saamillaan tunnuksilla. Jos yhdistyksenne ei vielä ole nimennyt käyttäjiä, se kannattaa tehdä nyt, koska maksullisten lisäpalvelujen hinnat muuttuvat 1.7.2012 alkaen. Kun olet käyttäjä, voit tehdä jäsenlistaukset mak-sutta ja milloin vain niitä tarvitset. Allekirjoitettua käyttösopimusta vastaan luovutamme tunnukset ja ohjeen Ankkurin käyttöön.Jäsenyhdistysten maksulliset jäsenrekisteripalvelut

Uusi hinnasto 1.7.2012 alkaenPalvelu Uusi hinta omilla Uusi hinta 1.7. alk. Vanha hinta Ankkuritunnuksilla palveluna palveluna

Osoitetarrat 0 eur (+tarra-arkit) 7 eur + 0,10 eur/tarra 5 eur + 0,05 eur/tarra

Jäsenlistaus paperilla 0 euroa 15 euroa 10 euroa

Jäsenlistaus tiedostona 0 euroa 10 euroa 5 euroa

Maksulliset palvelut laskutetaan yhdistyksiltä kerran vuodessa koontilaskulla.

Muut muutokset: Vuodesta 2013 alkaen paperiset tarkistus-listat postitetaan yhdistyksille kerran vuodessa, vuoden virallisen jäsenmäärän mukaan (31.12. jäsentilanteen mukaan). Tilitysajot tehdään jatkossakin nykyiseen tapaan (7 kertaa vuodessa).

Päivi Antsa Anttosen liittopäivillä leikittämä Kaikuleikki 1. Löysin siemenen (pidetään siementä hyppysissä)2. Laitoin sen maahan (kumarrutaan ja asetetaan maahan)3. Aurinko paistoi (isot kaaret käsillä)4. Sade peitti maan (sormia heilutellen ripotellaan maahan)5. Se kasvoi, se kasvoi, se kasvoi, se kasvoi... (venytään pykälä kerrallaan ylöspäin pituutta osoittaen)6. Mikä se on? (ihmetellään kädet lanteilla)7. Auringonkukka, auringonkukka, auringonkukka... (hypitään ympäri kä-siä heilutellen ja iloisesti rallatellen)

Leikkiä voi toistaa ja tuunata esim. ensin hiljaa ja pienesti aloittaen sitten muutama kerta peräkkäin toistaen - liikkeitä ja ääntä kerta kerral-ta kasvattaen.

Voit leikkiä myös ensin "runollisen version" herkästi ja kauniisti. Sitten jatkoksi "jätkäversion" vähän riehuen ja isotellen. Homma voi maustaa mm. "siihen lensi perhonen" ym. osuuksilla.

Itseoikeutettuna johtohahmona liittoko-kouksessa oli Metsämörri, joka on ollut 20 vuotta Suomen Ladun lastentoiminnan pe-ruspilari. Lauantaiaamupäivällä Arja Laiho kertoi Rauman Ladun metsämörritoimin-nasta ja iltapäivällä liikuimme Metsämörrin polulla ja tapasimme itse Metsämörrinkin. Tutuiksi tuli myös järjestön muukin lasten-toiminta, kuten lumikenkäilyyn ja retkeilyyn laajentuva Muumien ulkoilukoulu.

Nykypäivän lasten maailmaan johdatti syvällisemmin omassa alustuspuheen-vuorossaan Päivi Anttonen Pääkaupunki-seudun Partiolaisista. Liittokokousväki sai todeta maailman muuttuneen sitten oman lapsuusajan ja koki useita ahaa-elämyksiä lasten liikuttajina.

Käytännön kokemuksia lasten luontolii-kunnasta saatiin vielä kuulla toiminnanjoh-taja Eki Karlssonin johtamassa paneelikes-kustelussa. Päivi Anttosen lisäksi osallistuji-na olivat Helena Kempas Karhulan Ladusta, Virpi Jylhä Luonnossa liikkuen ry:stä ja Hannu Backman Tiirismaan Ladusta.

Lasten luontoliikunnan teema sai todel-la positiivisen vastaanoton. Moni yhdistys

innostui aiheesta toden teolla ja nekin, jotka eivät lasten toimintaa omassa yhdis-tyksessä toteuta, koki teeman mielekkääksi.

Kaikki lapset metsään!Kaikki lapset metsään! -teema johdatti liittokokousväkeä lasten luontoliikunnan maailmaan

Erityinen kiitos järjestelyistä kuuluu Metsämörriohjaajat ry:lle sekä lasten ja nuorten toimikunnalle!

Suomen Ladun jäsenpalvelu

Kyllikki Rytkönen, Iisalmen Latu



Jäsenyhdistysten järjestämien retkien ja matkojen mahdolliset vi-ranomaisseuraamukset nousevat aika ajoin keskusteluun. Lähes kaikki yhdistykset järjestävät jäsenilleen erilaisia ruskaretkiä ja vaellusviikkoja, joiden järjestelyt hoidetaan yhdistyksessä talkoo-voimin. Nämä retket ovat jäsenille usein perinteeksi muodostunut vuoden kohokohta, se yhdistystoiminnan suola.

Suomen Ladun kanta mahdollisten viranomaisseuraamusten osalta on se, että yhdistysten omalle jäsenistölleen järjestämät omakustannushintaiset matkat ja retket kuuluvat yhdistyksen yleis-hyödylliseen aatteelliseen perustoimintaan, eikä kyse ole matkatoi-mistojen järjestämiin matkoihin rinnastettavista valmismatkoista.

Ohjenuorana tulee pitää, että kun matkat järjestetään ilman an-siotarkoitusta, ja ne on yksinomaan suunnattu yhdistyksen jäsenille, ne voidaan katsoa jäsenpalveluksi eli yhdistyksen perustoiminnaksi. Jos taas matkatoiminnasta kertyy yhdistykselle tuottoa ja osanot-tajat ovat muita kuin yhdistyksen jäseniä, toiminta kyllä voidaan viranomaisen taholta tulkita valmismatkatoiminnaksi. Tämä voi johtaa siihen, että yhdistyksen pitää rekisteröityä Kuluttajaviraston valmismatkarekisteriin. Näin on käynyt mm. Pyhät Polut ry:lle, jon-ka toimintaa organisoitiin uudelleen tämän vaatimuksen johdosta.

Suomen Latu pyysi asiasta neuvoa Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n yhteysjohtaja Petri Heikkiseltä. Hän kuvaa asiaa seuraa-vasti:

- Jos matkan järjestäminen on toistuvaa ja siinä on ansiotarkoitus ja se on suunnattu muillekin kuin jäsenille kannattaa varautua siihen, että valmismatkalain velvollisuudet (valmismatkarekisteriin hakeu-tuminen ja vakuuden antaminen ja raportointi) tulevat koskemaan järjestäjää

Testamenttaamalla varoja Suomen Ladulle tuet työtämme liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Tavoitteenamme on, että suomalaiset liikkuisivat ulkona mahdollisim-man usein ja monipuolisesti. Jokainen lah-joitus on meille arvokas.

Yksityishenkilönä voit tehdä testament-tilahjoituksen Suomen Ladulle. Käytämme testamenttilahjoituksina tulleet varat täysin järjestömme perustyöhön, kuten Suomen Ladun monipuoliseen lastentoimintaan tai ulkoiluolosuhteiden edunvalvontaan.

Testamenttilahjoittajana voit myös

ETSIMME KUMPPANIASIANAJAJIA testamenttilahjoittamiseen. Saamme yh-teydenottoja henkilöiltä, jotka kaipaavat lainopillisia neuvoja testamentin laatimi-sessa ja testamenttilahjoituksen tekemi-sessä. Meille luontevinta olisi ohjata heidät suoraan luotettavan asianajajan puoleen. Julkaisemme kumppaniasianajan ja asian-ajotoimiston yhteystiedot nettisivuillamme. Jos kiinnostuit tai haluat lisätietoja, ota yhteys hallintopäällikkö Elina Kokkoseen, [email protected] tai puh 040 502 1273.

NÄIN LAADIT TESTAMENTINTestamentin on täytettävä tietyt muotovaatimukset, jotta se olisi juridisesti pätevä. Voit käyttää Suomen Ladun kotisivuilta löytyvää val-mista testamenttilahjoituspohjaa tai kysyä neuvoa oman pankkisi lakiasiainneuvonnasta tai asianajotoimistosta testamentin laatimiseen.

Perillisten lakisääteistä osuutta ei voi testamentata muille, mutta lakiosan ulkopuolelle jäävän osan omaisuudestaan voi testamenta-ta haluamallaan tavalla.Testamentti on mahdollista muuttaa tai peruuttaa koska tahansa laatimisen jälkeen. Testamentissa on oltava vähintään:• testamentin antajan nimi henkilö- ja osoitetietoineen• testamentin saajan tiedot• testamentin kohde (esim. kaikki omaisuus tai rajatusti joku osa omaisuudesta)• testamentin tekijän allekirjoitus• kahden esteettömän yhtä aikaa läsnä olevan todistajan allekirjoitus

Testamenttilahjoitusmääritellä tarkemmin, miten lahjoittamasi varat kohdennetaan. Lahjoittaja voi halu-tessaan pysyä nimettömänä.

Yleishyödyllisenä yhteisönä Suomen La-dun ei tarvitse maksaa saamastaan testa-menttilahjoituksesta veroa. Mikäli sinulla ei ole perillisiä, jäämistösi siirtyy kokonaisuu-dessaan valtiolle. Laatimalla testamentin voit varmistaa, että tahtosi toteutuu.

Suomen Ladun kotisivuilta löydät laa-timamme testamenttioppaan ja valmiita lomakemalleja. Lisätietoja: suomenlatu.fi/testamenttilahjoitus.

- Minkä tahansa matkan järjestäminen – oli matkassa valmismatkan elementtejä tai ei – voi joka tapauksessa johtaa vahingonkorvaus-velvollisuuteen yleisten vahingonkorvaus periaatteiden mukaisesti.

- Vain jäsenistölle suunnatun ja voittoa tavoittelemattoman matkan järjestäminen pitää varmimmin toiminnan pois valmismatkalain piiristä, koska kyseessä ei ole elinkeinotoiminta vaan jäsenpalvelu.

- Monimutkaisemman konseptin, jossa on matka, majoitus sekä mahdolliset muut oheispalvelut, osalta kannattaa sopia, että käy-tännön järjestelyt hoitaa valmismatkarekisteriin kuuluva matkan-järjestäjä ja järjestö toimii enemmän markkinointikanavana ken-tälle. Ilmoituksessa/mainonnassa pitää tuoda esiin, mikä taho on vastuullinen matkanjärjestäjä, ja tästä pitää myös varsinaisen mat-kanjärjestäjän kanssa kirjallisesti sopia.

- On syytä muistaa, että ”matkatoimistona” toimiminen ansiotarkoi-tuksessa ei varmaankaan ole minkään liikunnan alan yleishyödylli-sen yhteisön sellaista toimintaa, joka verottajan näkemyksen mu-kaan saisi verotuksessa yleishyödyllisen kohtelun.

- Jos matkojen järjestämisellä halutaan tehdä tiliä, vastuullista toi-mintaa on hakeutua valmismatkarekisteriin ja noudattaa sen mää-räyksiä.

Valmismatkatoimintaa valvova viranomainen on Kuluttajavi-rasto, jonka nettisivuilta (www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/matkatoimistolle) löytyy lisätietoa asiasta. Lisätietoja asiasta Suo-men Ladun toimistolla: talouspäällikkö Timo Nisula, [email protected] tai puh 0400 774 421.

Yhdistysten järjestämät retket ja matkat – valmismatkoja vai jäsenpalvelua?


Suomalainen liikunnan ja urheilun järjestökenttä on voimak-kaassa muutoksessa. Menossa on prosessi, jossa Suomen

Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdistyvät ja muodostavat uuden liikunnan kattojärjestön. Yh-distämällä voimat järjestöt haluavat saada aikaan entistä parem-paa tulosta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on turvata ja parantaa toimintaedellytyksiä yksittäisen liikkujan kannalta aina valta-kunnalliselle tasolle saakka.

Kuntoliikuntaliiton kevään vuosikokous, Nuoren Suomen ja SLU:n hallitukset ovat maaliskuussa päättäneet yksimielisesti tavoitella uuden järjestön perustamista jo vuoden 2012 aikana. Tarkoitus on yhdistää uuteen järjestöön näiden kolmen vastuul-la olevat yhteiskunnallisesti tärkeät asiakokonaisuudet, kuten ai-kuisliikunta, lasten ja nuorten liikunta sekä liikunnan ja urheilun kehitys- ja edunvalvontatyöt.

SLU:n syyskokouksessa marraskuussa 2011 päätetyt viisi yh-teistä valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin, 2) koulupäivässä tunti liikuntaa, 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen, 4) rat-kaisut urheilijan polulla sekä 5) edellytykset ja olosuhteet kun-nossa määrittävät jatkossa uuden järjestön tekemisiä.

Uuden järjestön perustamisen kannalta tärkeä päivämäärä on 12.6., jolloin asiaa käsitellään jäsenjärjestöille tarkoitetussa yhtei-sessä työseminaarissa sekä Nuoren Suomen ja SLU:n kevätkoko-uksissa ja Kuntoliikuntaliiton ylimääräisessä vuosikokouksessa.

Liikunnan rakennemuutos - kohti uutta järjestöä

Suomen Latu on SLU:n ja Nuoren Suomen jäsen, mutta ei Kuntoliikuntaliiton jäsen. Mahdollisella muutoksella ei tässä vai-heessa nähdä suurta merkitystä Suomen Latuun tai sen jäsenyh-distyksiin. SLU-alueiden rooli on vielä tässä vaiheessa muutos-prosessia epäselvä.

Suomen Ladun hallitus teki kokouksessaan 20.4. Liikunnan rakennemuutos –asiassa seuraavan päätöksen: Suomen Ladun hallitus haluaa varmistaa ja turvata tulevaisuudessa suomalais-ten matalan kynnyksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen resurssien säilymisen tai paranemisen, jotta suomalaisen liikun-nan ja urheilun yhteiskunnallinen merkitys ja hyväksyttävyys paranisivat.

Suomen Ladun visiona on olla maailman liikkuvin kan-sakunta vuonna 2015. Lisäksi Suomen Latu ollut työstämässä SLU-yhteisön yhteistä visiota ”Olemme maailman liikkuvin ur-heilukansa 2020”. Suomen Latu haluaa olla toteuttamassa näitä visioita yhdessä SLU-yhteisön kanssa.

Suomen Ladun tehtävänä ei ole ottaa kantaa SLU:uun, Nuo-ren Suomeen, Olympiakomiteaan, Kuntoliikuntaliittoon tai mui-den liittoihin liittyvään rakennekeskusteluun kuin siinä mielessä että suomalaisen matalakynnyksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen resurssit (esimerkiksi nykyiset NS:n ja Kuntoliikun-taliiton resurssit) paranevat tai pysyvät samana.

Teksti: Mika Asikainen Kuva: Suomen Latu/Antero Aaltonen



Ansiomerkit ja huomionosoituksetSuomen Ladun huomionosoitukset myönnetään tunnustuksena Suomen Ladun tai sen jäsenyh-distyksen toiminta-ajatuksen toteuttamisesta sekä järjestö- ja talkootyöstä jäsenyhdistysten hallituk-sen, johtokunnan, Suomen Ladun toiminnanjoh-tajan, hallituksen jäsenien ja puheenjohtajan tai Suomen Ladun kunniajäsenien ja kunniapuheen-johtajien ehdotuksesta.

ANSIOMERKIT JÄSENILLE | Suomen Ladun ansiomerkkien jako aloitetaan alimmasta. Ansio-merkit ovat numeroituja ja henkilökohtaisia eikä niitä voi luovuttaa edelleen. Kadonneen tilalle voi saada uuden, kun katoamisesta esitetään selvitys. Suomen Ladun sähköinen kirjanpito mitalien saa-jista alkaa vuodesta 1991.

Ehdotukset ansiomerkkien saajista toimite-taan hallituksen sihteerille Suomen Ladun toi-mistoon n. 3kk ennen ennen luovutustilaisuutta. Yhdistys on velvollinen ennen ehdotuksien lä-hettämistä tarkistamaan henkilölle aikaisemmin myönnetyt mitalit. Ansiomerkit postitetaan sellai-senaan, joten esim. lahjarasiat sekä mahdollisten kunniakirjojen hankinta tai teko jää yhdistyksen itsensä vastuulle.

Ansiomerkeistä peritään valmistus-, kaiver-rus-, ja lähetyskulut, jotka ovat vuonna 2012 17 € / kpl.

ANSIOMERKIT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET | Kunniapuheenjohtajuus on tällä hetkellä Jaakko Paavelalla. Kunniajäsenyys myönnetään henkilölle, joka aikaisemmin on saanut kultaisen ansiomer-kin ja -mitalin. Henkilö on näkyvästi ja erittäin ansiokkaasti toiminut vähintään 15 vuoden ajan Suomen Ladun luottamustehtävissä sekä vähin-tään 10 vuoden ajan jäsenyhdistyksen tai latualu-een johtotehtävissä tai näihin ansioihin rinnastet-tavalla tavalla tehnyt latutyötä. Kunniajäsenyyden myöntämisen yhteydessä henkilö kutsutaan Suo-men Ladun kunniajäseneksi ja hänelle luovutetaan standaari.

Kultainen ansiomerkki myönnetään henkilöl-le, joka näkyvällä, ansiokkaalla ja pitkäaikaisella valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisen ta-son toiminnallaan on toteuttanut Suomen Ladun toiminta-ajatusta ja edistänyt merkittävästi kunto-liikuntaa, ulkoilua ja retkeilyä.

Tahko Pihkala-mitali myönnetään henkilölle, joka pitkäaikaisella valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisen tason toiminnallaan on toteuttanut Suomen Ladun toiminta-ajatusta ja edistänyt mer-kittävästi kuntoliikuntaa, ulkoilua ja retkeilyä.

Kultainen ansiomitali myönnetään hallin-nollisessa tai käytännön latutyössä toimineelle Suomen Ladun tai jäsenyhdistyksen jäsenelle. Jä-senyyttä ja toimintaa vähintään 15 vuotta, poik-keuksena ansiokas ja näkyvä valtakunnallinen tai paikallinen käytännön toiminta liikunta-asioissa.

Hopeinen ansiomitali myönnetään hallin-nollisessa tai käytännön latutyössä toimineelle Suomen Ladun tai jäsenyhdistyksen jäsenelle. Jä-senyyttä ja toimintaa vähintään 10 vuotta, poik-keuksena ansiokas ja näkyvä valtakunnallinen tai paikallinen käytännön toiminta liikunta-asioissa.

Pronssinen ansiomitali myönnetään Suomen Ladun tai jäsenyhdistyksen jäsenelle, joka on osal-listunut käytännön latutyön toteuttamiseen pai-kallisella tasolla.

ANSIOMERKIT EI-JÄSENILLE TAI YHTEI-SÖILLE | Standaari voidaan myöntää tunnus-tuksena erityisistä ansioista kotimaiselle ja ulko-maalaiselle yhteisölle tai yksityiselle henkilölle. Latuyhdistykselle standaari voidaan myöntää vä-hintään 20 vuoden ansiokkaasta toiminnasta.

Kultainen ansioplaketti myönnetään tehdystä erittäin ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä valtakunnallisella tasolla Suomen Ladun ulkopuo-liselle yhteisölle tai henkilölle.

Hopeinen ansioplaketti myönnetään tehdystä ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä alueelli-sella, lääni- tai maakunnallisella tasolla Suomen Ladun ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle.

Pronssinen ansioplaketti myönnetään tehdys-tä ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä paikal-lisella tasolla Suomen Ladun ulkopuoliselle yhtei-sölle tai henkilölle.

SUOMEN LADUN MUUT TUNNUSTUKSET | Suomen Latu huomioi jäsenyhdistyksiään ja yh-teistyökumppaneita tai sidosryhmiä erityisillä tunnustuksilla, jotka luovutetaan liittokokouksissa vuosittain.

Vuoden Vetäjä -tunnustus (keväisin) myön-netään henkilölle, joka on kuluvan vuoden aikana poikkeuksellisen ansiokkaasti, laajamittaisesti tai monipuolisesti toiminut vastuullisissa ohjausteh-tävissä.

Maastohiihdättäjätunnustus (keväisin) myön-netään yhdistykselle, joka on menneen talven aikana liikuttanut suurta määrää ihmisiä hiihto-tapahtumassa, esim. laturetken tai latuverkoston laatimisen tai ylläpitämisen muodossa.

Nuorisotoiminnan edistäjä -tunnustus (keväi-sin)myönnetään yhdistykselle, joka on menestyk-sellisesti toteuttanut lasten, nuorten tai perheiden toimintaa.

Suomen Liikuttaja -tunnustus (syksyisin) myönnetään organisaatiolle, yritykselle tai taholle, jonka toiminta liikuttaa suomalaisia valtakunnalli-sesti merkittävissä määrin.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ANSIOMITALIT | Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain (26.2.) liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille.Ansiomerkit ovat:1. ansioristi kultaisena ARK2. ansioristi AR3. ansiomitali kullatuin ristein AMKR4. ansiomitali AMSuomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri an-sioristi on ansiomerkeistä arvokkain ja se voi olla kerrallaan vain kahdellatoista haltijalla.

Esityksiä ansiomerkin myöntämiseksi voivat tehdä valtakunnalliset liikuntajärjestöt ja alueel-liset liikuntaneuvostot eli käytännössä anojana toimii Suomen Latu. Ehdotukset toimitetaan kir-jallisesti toiminnanjohtajalle kuluvan vuoden syys-kuun loppuun mennessä erillisellä lomakkeella.

Suomen liikuntakulttuurin ansiomitali myön-netään pitkäaikaisesta seuratoiminnasta, (vähin-tään 10 vuotta) puheenjohtajana, sihteerinä tai muusta aktiivisesta toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi.

Suomen liikuntakulttuurin ansiomitali kulla-tuin ristein myönnetään pitkäaikaisesta seuratoi-

minnasta (vähintään 25 vuotta) tai pitkäaikaisesta seuratoiminnasta (vähintään 10 vuotta) ja pitkä-aikaisesta alueellisesta toiminnasta (vähintään 5 vuotta) liikuntakulttuurin hyväksi.

Suomen liikuntakulttuurin ansioristi myön-netään pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toimin-nasta (vähintään 10 vuotta) liikuntakulttuurin hyväksi.

Suomen liikuntakulttuurin kultainen ansioris-ti myönnetään pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toiminnasta (vähintään 20 vuotta) sekä kansainvä-lisestä toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi.

SLU:N ANSIOMERKIT | Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n vuosikokous ja hallitus myöntävät ansiomerkkejä työstä maamme liikunnan ja urhei-lun kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan hyväksi. Ansiomerkkejä myönnetään henkilöille tunnustukseksi paikallisella, alueellisella tai valta-kunnallisella tasolla liikunnan kansalaistoiminnan piirissä tehdystä työstä lasten ja nuorten liikunnan, kunto- ja terveysliikunnan, kilpa- ja huippu-ur-heilun, koululais- ja opiskelijaliikunnan, erityis-liikunnan, liikunnan järjestötoiminnan tai muun liikuntaa edistävän toiminnan hyväksi.SLU:n Kultainen Ansiomerkki myönnetään suo-malaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle merkittä-västä, vähintään 25 vuotta kestäneestä työstä Suo-men liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoi-minnan hyväksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Erityisestä syystä merkki voi-daan myöntää myös saavutuksesta tai tehtävästä, jolla on ollut suuri vaikutus maamme urheilu- ja liikuntaelämässä. Merkin myöntää SLU:n hallitus jäsenjärjestön esityksestä. SLU:n hallitus voi myös esittää kultaisia ansiomerkkejä eri tahoille.

SLU:n Hopeinen Ansiomerkki myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle mer-kittävästä, vähintään 15 vuotta kestäneestä työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalais-toiminnan hyväksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Erityisestä syystä merkki voidaan myöntää myös saavutuksesta tai tehtäväs-tä, jolla on ollut suuri vaikutus erityisesti paikalli-sen tai alueellisen tason urheilu- ja liikuntaelämäs-sä. Merkin myöntää SLU:n hallitus jäsenjärjestön tai sen urheiluseuran tai paikallisyhdistyksen esi-tyksestä. SLU:n hallitus voi myös esittää hopeisia ansiomerkkejä eri tahoille.

SLU:n Suuri Ansiomerkki on ainoastaan Suo-men Liikunta ja Urheilu SLU ry:n käytössä. Suuri Ansioristi myönnetään suomalaiselle tai ulkomaa-laiselle henkilölle erityisen merkittävästä ja pitkä-aikaisesta työstä Suomen liikuntakulttuurin ja ur-heilun kansalaistoiminnan hyväksi. Ansiomerkin myöntää SLU:n vuosikokous SLU:n hallituksen esityksestä.

Ansiomerkkejä voidaan hakea oheisella ano-muksella. SLU:n ansiomerkkitoimikunta käsittelee hakemukset. Ansiomerkkiehdotukset käsitellään SLU:n hallituksen kokouksessa pääsääntöises-ti kaksi kertaa vuodessa; maalis-huhtikuussa ja elo-syyskuussa tai erityisestä syystä myös muuna ajankohtana. Seurojen hakemuksiin on hyvä liit-tää SLU:n jäsenjärjestön puoltokirje. Yleisseuro-jen hakemuksiin voi puoltokirjeen pyytää SLU:n alueorganisaatioilta. Ansiomerkkien hinnat ovat: SLU:n Kultainen Ansiomerkki KA 100 euroa ja SLU:n Hopeinen Ansiomerkki HA 60 euroa.


SUOMEN LIIKUNTAKULTTUURIN JA URHEILUN ANSIORISTIN TAI ANSIOMITALIN

MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVA EHDOTUS

Sukunimi ja etunimet: ____________________________________________________________________

Syntymäaika ja -paikka: __________________________ Nykyinen kotikunta: _________________________

Arvo tai ammatti: ________________________________Nykyinen osoite: ___________________________

Liitto, johon kuuluu: _______________________________________________________________________

Ehdotuksen tekijä: ________________________________________________________________________

Ehdotus ansiorististä tai -mitalista ____________________________________________________________

Hakijayhteisön osoite: _____________________________________________________________________

Ehdotusta laadittaessa kehotetaan tutustumaan alla oleviin ohjeisiin. Pyydetään tarvittaessa käyttämään eril-listä liitettä. Suomen Ladun hallitus käsittelee ehdotukset ja toimittaa ne edelleen Opetusministeriöön. Ehdotukset mieluiten sähköpostilla [email protected] tai Suomen Latu ry/ toiminnanjohtaja Eki Karlsson, Radiokatu 20, 00240 Helsinki, 28.9.2012 mennessä.

Henkilötietoja

1. Opinnot 5. Kirjallinen toiminta 2. Muut kuin urheiluun sekä liikuntaan liittyvät 6. Muu urheilua ja liikuntaa edistävä toiminta toimet ja harrastukset 7. Kunnia- ja ansiomerkit sekä kunniajäsenyydet 3. Henkilökohtainen urheilutoiminta 8. Yleisperustelut 4. Toiminta seuroissa, piireissä ja liitoissa

______________________________________ ____/____ 20___

________________________________________ _______________________________________________

Ote Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristiä ja ansiomitalia koskevasta asetuksesta (366/2003)

1 §

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomerkkejä ovat suuri ansioristi, kultainen ansioristi, ansioristi, ansiomitali kullatuin ristein ja ansiomitali.

Ansioristin ja -mitalin ohella annetaan omistuskirja.

Esityksiä ansiomerkin myöntämiseksi voivat tehdä valtakunnalliset liikuntajärjestöt ja alueelliset liikuntaneuvostot.

2 §

Ansiomerkit myönnetään tunnustukseksi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Suuren ansioristin antaa tasa-vallan presidentti. Muut ansiomerkit myöntää opetusministeriö.

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi annetaan tunnustukseksi erityisen ansiokkaasta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Sen voi saada vain Suomen kansalainen ja enintään 12 samanaikaisesti elävää henkilöä.

Ansioristi kultaisena annetaan erityisen suurista ansioista valta-kunnallisen liikuntatoiminnan hyväksi tehdystä työstä ja ansioristi

pitkäaikaisesta erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen liikun-ta-kulttuurin ja urheilun hyväksi.

Ansiomitali kullatuin ristein annetaan huomattavasta lääni- ja alue-tasolla liikuntakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Ansiomitali annetaan ensisijaisesti kunta- ja seuratasolla liikunta-kulttuurin hyväksi tehdystä työstä, joka on jatkunut vähintään kymmenen vuotta.

3 §

Ulkomaalaiselle voidaan antaa ansioristi valtioiden välisen liikunta- ja urheiluyhteistyön edistämiseksi valtiollisella tasolla tehdystä työstä.

Ulkomaalaiselle voidaan antaa ansiomitali urheilujärjestöjen väli-sen yhteistyön edistämiseksi tehdystä työstä.

7 §

Opetusministeriö pitää luetteloa myönnetyistä ansiomerkeistä.

Ansiorististä voidaan periä sen saajalta tai ehdottajalta ristin hankkimi-sesta aiheutuneet kulut. Ansiomitalit annetaan maksutta.



Akumajan ja Harjuntuvan kohteiden varauskäytäntö muuttuu vuo-den 2013 alusta. Muutoksen tavoitteena on lisätä kohteiden yleis-hyödyllistä käyttöä. Yhdistykset, jotka järjestävät kohteissa kurs-si- ja koulutustoimintaa, ovat varauksissa etusijalla. Kohteissa voi järjestää esimerkiksi jäsenille suunnattuja retkeilykursseja tai yh-distyksen toimihenkilöiden koulutusta. Toiveemme on, että tämän toimintamallin myötä yhä useampi yhdistys löytäisi nämä hienot kohteemme ja hyödyntäisi niitä omassa toiminnassaan.

Miten varaus tehdään?Varaustoiveet lähetetään Suomen Ladun toimistolle Akumajan ja Harjuntuvan www-sivuilla olevalla varauslomakkeella (www.suo-menlatu.fi/toimipaikat). Varaustoiveen yhteydessä annetaan lyhyt kuvaus suunnitellusta toiminnasta. Voitte esittää ensisijaisen ajan-kohtatoiveen, sekä lisäksi kaksi vaihtoehtoista ajankohtaa.

Vuoden 2013 osalta varauspyynnöt tulee toimittaa Suomen Ladun toimistolle 30.9.2012 mennessä. Toimisto käsittelee toiveet ja vahvistaa varaukset 15.10. mennessä. Jos ensisijainen toiveen-ne ei toteudu, mutta toissijaiselle ajankohdalle kohde on vapaana, tarjoamme ko. viikkoa yhdistyksellenne. 15.10. jälkeen mahdolliset vapaat viikot löytyvät nettisivujen varauskalenterista ja ovat varat-tavissa myös muuhun kuin yhdistysten kurssikäyttöön. Laskutus tapahtuu entiseen tapaan ennakkolaskutuksena.

Akumajan ja Harjuntuvan varauskäytäntö muuttuu 2013

Akumajan majoituskapasiteetti kasvaaAkumajalle siirretyn ns. Dominickin mökin varustelu on loppusuo-ralla, ja syksystä 2012 alkaen Akumajalle tulee majoituskapasiteet-tia 6 hengelle lisää. Akumajan vanha mökki ja Dominickin mökki ovat varattavissa joko kokonaisuutena tai erikseen. Sauna ja wc:t ovat yhteiskäytössä.

Dominickin mökin vapaita viikkoja syksylle 2012 voi tiedustella [email protected] tai puh 044 722 6315. Peruutuseh-dot löytyvät nettisivuiltamme. Akumajan uusi hinnasto 2013 (pidätämme oikeuden muutoksiin) Jäsenhinta Normaalihintaviikot 23-40 Akumaja 870 € 1040 € Domin mökki 500 € 670 € yhteishinta, kun varaa molemmat 1350 € 1690 € viikot 1-22 ja 41-52 Akumaja 530 € 700 € Domin mökki 330 € 500 € yhteishinta, kun varaa molemmat 840 € 1180 €

Akumaja ja Harjuntupa ovat loistavia tukikohtia mm. yhdistyksen järjestämille kursseille.


Suomen Ladun teemana on vuonna 2010 alkanut Yhdessä. Haluamme kannustaa suomalaisia liikkumaan yhä enemmän yhdessä. Tavoitteena on edistää yhdistystoiminnan ja liikkumisen sosiaalista merkitystä.

Tällä palstalla kerromme vuoden aikana erilaisia konkreettisia Yhdessä-toimintaideoita. Vuo-rossa on loppuvuoden 2012 Yhdessä-teemapäivien esittely.

YHDESSÄ

Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä on tänä vuonna pidetty jo kaksi Yhdessä

-teemapäivää. Helmikuussa järjestettiin erilaisia talviriehoja ja toukokuussa per-heiden pyöräilypäiviä. Yhdessä-teema jatkuu syyskuussa Metsämörrin juhlavii-kon merkeissä ja lokakuussa pulahdetaan yhdessä avantoon. Tule mukaan järjestä-mään tapahtumia!

Yhdistyksenne voi vapaasti suunni-tella oman tapahtumansa. Ilmoittamalla tapahtumasta Suomen Ladulle se saa il-maista näkyvyyttä niin nettisivuilla kuin muutenkin valtakunnallisesti. Tapahtu-mia järjestävät yhdistykset saavat Suomen Ladulta myös materiaalia, joka auttaa ta-pahtuman järjestelyissä.

Metsämörrin juhlaviikko17.–23.9.2012

Suomenkielinen metsämör-ritoiminta täyttää 20 vuotta. Suomen Ladun jäsenyhdis-tyksissä juhlaviikkoa vietetään kaikille avoimilla Metsämörrin retkillä ja tapahtumissa. Ilmoi-ta yhdistyksesi

Metsämörriretki tai -ta-pahtuma 1.8.2012 mennessä sähköpostitse: [email protected], puh. 044 722 6312. Maksuton materiaali, joka

sisältää mm. säänkestävät A3-kokoiset Metsämörrin polkutau-lut, lasten heijastimia, lasten kunniakirjoja, ilmoituspohjia sekä Yhdessä-banderollin yhdistyksen nimellä (mikäli yhdistys ei ole sellaista aiempien Yhdessä-päivien yhteydessä saanut) pos-titetaan elokuussa. Paljon vinkkejä tapahtuman järjestämiseksi löytyy www.metsamorri.fi-sivuilta, joilla on materiaalia myös perheiden ja päivähoidon käyttöön.

YHDESSÄ-teemapäivät 2012

YHDESSÄ Talviuintikauden avajaiset14.10.2012

Valtakunnallinen vauhdikas alku talviuintikauteen! Suomen La-dun jäsenyhdistysten sekä muiden seurojen talviuintipaikoilla järjestetään kaikille avoin tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan talviuinnin maailmaan. Aloittelijat saavat opastusta lajin pariin kokeneemmilta talviuimareilta.

Suomen Latu lähettää tapahtumaan osallistuville latuyh-distyksille Yhdessä-banderollin (mikäli yhdistys ei ole jo sitä saanut), tiedotepohjan ja Avantolinkkejä. Ilmoita yhdistyksesi tapahtumasta 31.8. mennessä sähköpostitse [email protected], puh. 045 138 4928.


Alueiden kuulumisia

Meillä on ollut muutama aivan mahtava tapahtuma. Ensinnäkin 14.4. meillä oli alueen koulutuspäivä Yläneen Luontokabinetissa. Siellä tutustuttiin biologin johdolla luontonäyttelyyn, mikä oli to-della mahtava. Siellä olisi voinut viettää useamman tunnin tutkien luonnon monimuotoisuutta ja syntyä. Vapaaehtoinen pelastuspal-velu -toiminnasta saimme kattavan tietopaketin niin teorian kuin käytännön esimerkein. Teimme pienimuotoisen etsintäharjoituk-senkin ulkona. Sinne olisi mahtunut paljon enemmän osanottajia.

Vapepan toiminta sopii erinomaisesti latuyhdistyksille. Kilautappa Hilkka Steenrooille, puh. 040 777 5980, niin saat tietää miten voit liittyä mukaan toimintaan.

Harju Elää -tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran Virt-taan kankaalla. Jokainen sai valita mieleisensä ryhmän. Maastopyö-rillekin oli oma ryhmänsä. Jokaisella ryhmällä oli oma oppaansa. Sieltä sai aivan uskomattoman paljon detaljitietoa niin alueesta kuin luonnostakin. Laavulta sai ostaa kahvia ja pientä syömistä. Sieltä sai maailman parhaat letut mansikkahillolla. Mukana oli myös SL:n edustaja Johanna Yli-Opas. Siinä olisi ollut monelle la-tuyhdistykselle oiva tilaisuus keskustella ladun asioista Johannan kanssa ihan livenä.

Petri Koskela piti jäsenrekisterikoulutuksen 18.4 Turussa. Ketju ja Ankkuri tuli tutuksi. Porukat oli tyytyväisiä. En kuullut valituksia, tyytyväistä hyminää kylläkin.

Polkupyörä on kesän menopeli. Ottakaa osaa eri haasteisiin. Tulevia tapahtumia:

• 29.6-1.7. Leiripäivät Enonkoskella• 25.7. Pyhän Jaakobin kirkkovaellus Paimiossa, järj. Peimarin Latu ja Polku sekä Paimion seurakunta

• 23.9. Huovin Polkuretki• 30.9. Paimion polku• 7.10. Karevana kierto Raisio• 14.10. Sudenpolku Nousiaisissa• Syksyllä on Huittisissa aluekokous jaJoulujuhlat Salossa

Liikunnallista kesää teille kaikillePaula

Tervehdys Lounais-Suomen latualue!

Harju Elää -tapahtuman yksi nuorimpia osanottajia

Kevättä ilmassa!Tervehdys täältä Lapista. Kiilopään tunturit alkavat jo pikkuhiljaa näkymään lumipeitteen alta, mutta latupohjat ovat vielä hiihdettä-vässä kunnossa. Kesä kuitenkin on jo tännekin tuloillaan ja saam-me toivottavasti pian nauttia lämpimistä kesäpäivistä täälläkin.

Viime viikonloppuna olin mukana Latuneuvojien retkellä Utös-sä, jossa saimme kuulla tarinoita saaren historiasta ja majakoista sekä bongailla lintuja lintuoppaan Jouko Lundenin johdolla. Retki oli upea, säät suosivat, ruuat maittoivat ja seura oli mitä parhainta. Kiitos vain mukavasta seurasta kaikille retkellä olleille.

Kesä tosiaan on jo ihan tuossa nurkan takana ja varmasti kai-killa kevätkiireet sekä kesän suunnitelmat ovat mielessä, joten jos vain kalenteriin vielä mahtuu, niin laittakaa sinne vierailuja toisten latuyhdistysten luokse. Kesän aikana on myös paljon erilaisia Suomen Ladun ja eri latualueiden järjestämiä tapahtumia joihin toivotaan paljon osallistujia.

Suomen Ladun leiripäivät ovat tänä kesänä kesä-heinäkuun vaihteessa Enonkoskella ja toivottavasti runsaasti iloisia latulaisia osallistuu mukaan.

Lapin latualueen syyskokous on tarkoitus pitää Kiilopäällä 29.9.2012. Tarkempia tietoja laitan vielä sähköpostilla lähempänä ajankohtaa, mutta voitte jo nyt laittaa päivämäärän ylös kalente-reihinne. Ihanaa ja aurinkoista kesän odotusta kaikille!

toivottelee Maria Kiilopäältä

. .orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu . . .Niinpä, kesä tulee kohisten ja kesälajit, kuten pyöräily, melonta, kyykkä ja moni muu meitä ulkona liikuttava laji ovat alkaneet.

Entäpä jos tänä kesänä houkuttelisit ulos sellaisen ystävän, jolle matalakin kynnys on tuntunut tähän asti olevan liian korkea. Voi-si mennä vaikka rannalle katsomaan laineiden liplatusta, pyöräillä yhdessä kesätorille jäätelölle tai tyynenä kesäiltana istua laiturilla kalojen narrattavana. Itse aion saada lapsenlapset lopullisesti geo-kätköilykoukkuun, ovat jo hyvällä alulla. Itse olen jo lopullisesti kii-pelissä!

Kesä on täynnä tapahtumia, niin valtakunnallisesti kuin myös latuyhdistyksissä. Leiripäivät tietysti kärjessä eli nokka kohden Enonkoskea 29.6-1.7. Sitä ennen Suomi Meloo Petäjävedeltä Lau-kaaseen 9.-16.6 ja melajuhla on Iisvedellä. Alueen kyykkäturnaus pidetään 9.9 Suonenjoella Kyykkä-Pekan reviirillä ja aluekokous Varkaudessa 6.-7.10.

Siinäpä muutamia tärppejä, lisää löytyy itse kunkin yhdistyksen kotisivuilta. Naapurin sivustollakin kannattaa pistäytyä ja kokeilla uusia lajeja yli laturajojen. Lämmintä ja liikunnallista kesää!

Seija Savo-Karjalasta


Mennään yhdessä pyörällä geokätkölle!

Kun mieheni kanssa innostuimme geo-kätköilystä, aloitimme sen kotia lähellä olevista geokätköistä. Kävimme ensim-mäisellä geokätköllä autolla, mutta tien sivuun parkkeerattu auto ja epämää-räinen haahuilumme autonavigaattori kourassa aiheutti sen verran huomiota ohikulkijoissa, että vaihdoimme auton polkupyöriin. Nettiloggausten perus-teella moni muukin geokätköilijä liikkuu pyörällä.

Ylivieskan Latu järjestää geopyöräi-lyä joukkotapahtumina ja kesän ensim-mäinen iltapyöräily geokätkölle järjeste-tään maanantaina 4. kesäkuuta. Ylivies-kan Ladun ”Kolmen kaupungin pyöräily” järjestetään tänä vuonna sunnuntaina 2. syyskuuta. Pyöräreitti kulkee Ylivieskan, Oulaisen ja Haapaveden kaupunkien kautta. Haapaveden ja Pyhäjokiseudun (Oulaisista) latulaiset voivat liittyä pyö-räletkaan omasta kaupungistaan. Miten oivallinen naapuriyhdistysten yhteinen pyöräilytapahtuma!

Kokkolan Latu on ollut mukana alus-ta lähtien viikkoa ennen juhannusta jär-jestettävässä Akkain Ajot -tapahtumassa, jossa naiset polkevat seitsemänsillan saaristotietä pitkin Kokkolasta Pietar-saareen ja takaisin. Miehet ovat mukana vain avustajina ja viime vuonna Kokkolan Ladun puheenjohtaja Petri Kulha sai kunnian johtaa pyöräilyporukkaa. Oman latuyhdistykseni Lestijoen Ladun naiset ovat myös löytäneet tämän ”naisten vapaapäivätapahtuman”.

Oulun Latu järjestää kesän aika-na ”yön yli -pyöräilyreissuja”: 26.-27.toukokuuta Hailuotopyöräilyn, 14.-15. heinäkuuta pyöräilyn Ylikiimingin Vuo-ton Joutseneen ja 28.-29.heinäkuuta pyöräilyn Muhoksen Monttaan. Hyvä idea toteutettavaksi myös naapuriyhdistysten kanssa yhdessä!

Pyöräilyn lisäksi Oulun latualueen yh-distykset järjestävät alueillaan erilaisia ja erimittaisia melontaretkiä ja patikoin-teja. Oman latuyhdistykseni aktiivinaiset Eeva Huhdan johdolla ovat järjestäneet jo monena kesänä viikottaisia sauvakä-velyjä. Keskiviikkoiltaisin pururadalla reippailee aina kymmenkunta kävelijää. Viime kesänä sauvakävelyihin houkutel-tiin myös Kannuksen Kylä kelpaa -mes-suvieraita!

Kesä on oivallista aikaa reippailla ja liikkua luonnossamme erilaisissa maastoissa. Muistetaan nauttia kesän eri vivahteista kaikilla aisteillamme! Hyvää kesää!

Oulun Latualueen yhdyshenkilöUlla Keski-Sämpi

Tuulahdus Kymi-VuoksestaKymi-Vuoksen -latualueen aluekoulutus oli Lappeen-rannassa 29.4. Koulutukses-sa oli mukana kymmenkun-ta osallistujaa. Aiheena oli retkeilijän ensiapu. Edellise-nä päivänä oli vaelluskilpailu, johon osallistui neljä jouk-kuetta. Kiitokset Saimaan Ladulle hyvistä järjestelyistä ja tarjoiluista!

Valtakunnallinen pyö-räilypäivä oli 12.5. Sitä vie-tettiin alueellamme ainakin Iitissä ja Kotkassa. Kotkan tapahtumassa oli parikym-mentä osallistujaa. Matkoi-na olivat 60 km, joka suun-tautui Pyhtään Mäntyniemeen ja 10 km:n perhelenkki. Iitin tapahtumassa oli 6 pyöräili-jää 60 km:n lenkillä Artjärvelle ja 10 km:n lenkille Matkakeitaalle 7.

Kesäkuun lopun leiripäiville Enonkoskella menkäähän joukolla mukaan. Suunnista-maan, vaeltamaan, tanssahtelemaan, lentopalloilemaan ja nauttimaan kauniista luon-nosta.

Alueellamme on tarjolla paljon erilaisia tapahtumia myös kesän lopulla. Mm. Kymi-Vuoksen latualueen yöretki 11.–12.8. Kuutsalon saareen. Kuusaan Latu viettää 4.8. La-tumajallaan 60-vuotispäiviä. Lappiin suuntaavat ruskaretkelle viikolla 37 sekä Valkealan että Kuusaan Latu. Mörrien juhlaviikkoa vietetään ainakin Iitissä ja Myllykoskella syys-kuun lopulla.

Seuratkaa latualueen yhdistysten kotisivuja sieltä löytyvät ajankohtaiset tiedot ta-pahtumista. Muistakaa myös, että latualueemme syyskokous on 6.10. Lappeenrannassa. Lämmintä ja liikunnallista kesää kaikille latualueemme latulaisille

Tuula

Uudenmaan latualueen terveisiä!Minulla oli ilo käydä viime viikonloppuna tutustumassa Utön saareen, sen historiaan, luontoon ja erityisesti lintuihin. Latuneuvojat kävivät 40 hengen voimin ihmettelemäs-sä saaren kauneutta sekä lintujen runsautta. Bongasimme jopa 50 lajia muutamassa tunnissa. Mikäli sinulla on joskus mahdollisuus mennä siellä käymään, niin suosittelen lämpimästi.

Kesä ja kärpäset lähestyvät meitä hurjalla vauhdilla etelän suunnalta. Olethan jo laittanut kalenteriisi Enonkoskella pidettävät leiripäivät 29.6. - 1.7.2012. Sinne pääsee mukavasti yhteiskuljetuksella Helsingistä. Lähtö on perjantaina Kiasman pysäkiltä klo 14.00. Bussi menee Lahden kautta. Tarkempia tietoja Leiripäivien sivuilla.

Muistutan teitä vielä edelleen latualueen omista Facebook-sivuista. Voit käydä lait-tamassa sinne omia juttuja tai vain lukemassa muiden postauksia.

Elämyspassi-kierros on nyt puolessa välissä. Helsingin Ladun kesäkauden ava-jaisissa käväisi n. 100 henkilöä ja palaute tapahtumasta oli erinomainen. Syksyllä on vielä edessä tutustuminen Vanhaan Porvooseen Haikkoon kuntoilijoiden vieraana ja lokakuussa mennään sitten tapaamaan Hyvinkään Ladun ihmisiä ja patikoimaan Usmin maisemissa. Tervetuloa näihin tapahtumiin mukaan! Vuoden 2013 elämyspassi-retkien kohteitakin otetaan jo vastaan. Kaunista ja aurinkoista kesää teille kaikille liikkuvaisille ja eläväisille immeisille!

Nähdään Enonkoskella!Heini

Helka (Inkeroisten Latu) ja Leena (Kouvolan Latu) yrittävät löytää seuraavan rastin kartal-ta Saimaan Ladun erätaitokisassa.


Alueiden kuulumisia

Hei Hämäläiset!Kevät on jo muuttumassa kesäksi, joten alueen Kevätretkikin on jo patikoitu. Kangasalan Ladun joh-dattamana 20 hämäläistä patikoi Laipanmaan maisemissa. Hyvän-kokoinen joukko, vaikka tiedotus minun puoleltani on ontunut: jos-takin syystä noin kuukausi aikai-semmin lähettämäni sähköposti-tiedote ei ole saavuttanut kaikkia vastaanottajiaan. Olen tästä erit-täin pahoillani – varsinkin Kanga-salan Ladun puolesta, joka oli jär-jestänyt mielenkiintoisen retken. Kiitos kangasalustalaisille!

Alueen syyskokousta tullaan käymään 29.9. Orimattilan Ladun majalla. Kellonaika, ohjelma ja ko-kouskutsu lähetetään kesälomien jälkeen. Alueen koulutustapahtu-maa kokoilen sitten rospuuttokau-teen marraskuulle.

Mutta, nautitaan nyt alkavasta kesästä. Kuukauden kuluttua läh-detään joukolla leiripäiville Enon-koskelle ja kootaan sinne suuri hä-mäläisten leiri – eikö niin…

Aurinkoisin terveisin,Anna-Maija

Hämeen alueyhdyshenkilö

Luin mielenkiinnolla liittokokouspalautteita. Erityisesti minua pu-hutteli palaute, joka koski tansseja ja uusien tai ensikertaa mukana olevien huomioimista.

Mieleeni nousi kirkkaasti aika jolloin itse olin ensimmäisiä ker-toja mukana liittokokouksissa, noin 12 vuotta sitten. Oli helppo huomata miten tiivis ja hiukan sisäänpäin lämpiävän tuntuinen tunnelma oli. Monta kertaa mukana olleet muistelivat aikaisemmin koettuja kokouksia ja yhdessä tehtyjä retkiä. Varsinkin tansseissa tuli yksinäinen ja orpo olo. Tiesin, että osaan tanssia enkä ole epä-sosiaalinen tms., mutta tuntui vaikealta saada miesväki vakuuttu-neeksi ulospäin näkymättömistä kyvyistäni. Pelastuksekseni tuli vuosien myötä oman alueen porukka, johon pikkuhiljaa tutustuin. Myös lauantaisin tehdyt ryhmätehtävät tutustuttivat uusiin ihmisiin yli aluerajojen ja sitä kautta tulin tutuksi ja ”pääsin piireihin”.

Kehottaisin uusia kokouksiin osallistujia ja meitä ”vanhoja” roh-keasti menemään sekä oman alueen ihmisten että muidenkin jut-tusille.

Nyt Siuntiossa oli mielestäni uusi ilmiö, johon en aikaisemmin ole tässä mittakaavassa törmännyt. Jotkut alueet varasivat omia pöytiä ja ilmoittivat melko napakasti niihin pyrkiville, että tämä pöytä on varattu ko. alueen ihmisille. Ymmärrän hyvin, että esim.

yhden kerran on mukava syödä kaikki yhdessä, mutta en pidä sitä tärkeänä joka aterialla. Mielestäni tämä hyvää tarkoittava ele tii-vistää alueen porukkaa, mutta tekee muille lähestymisen vaikeaksi. Meille kaikille on tärkeää voida jutella eri paikkakuntien ihmisten kanssa ja saada vertaistukea omaan toimintaamme.

Myös aluepalaverit ovat hyvin tärkeitä ja toimivia tässä mielessä, niihin kannattaa kaikkien osallistua. Oman alueeni Keski-Suomen kokousedustajat ovat olleet aluepalavereissa 100-prosenttisesti läsnä sekä fyysisesti että kantaa ottaen. Lämmin kiitos! Toivotta-vasti näin myös jatkossa.

Kannustaisin teitä kaikkia osallistumaan Enonkosken leiripäiville ja mahdollisimman moneen tapahtumaan. Ohjelma on monipuoli-nen ja paikka kaunis. Sielläkin on mahdollisuus tutustua uusiin latu-laisiin ja saada henkistä tukea omaan toimintaan. Samat ongelmat toimintaamme liittyen esiintyy eri puolilla maatamme. Koskaan ei tiedä mistä apu tai pelastava vihje tulee. Pidetään aistit avoimina ja uskotaan terveys- ja ulkoliikunnan nousevaan trendiin. Aurinkoisin terveisin Tikkakoskelta

Seija Matilainen

Liittokokouspalautteesta ja vähän muustakin kaikille alueille

Suomenselän Samoilijoiden tervehdys täältä jo hieman vihertävästä Ähtäristä! Pyöräily-kausi on mukavasti aluillaaan ja pari perinteistä keskiviikkolenkkiä jo poljettuna. YHDES-SÄ-pyöräilytapahtumakin tuli seuramme osalta toteutetuksi. Sää ei suosinut ja vain hyvin varustautuneena selvisi n. 20 km lenkistä kastumatta. Ennen lenkkiä satoi räntää, joka muuttui päivemmällä vedeksi. Lämpötila oli vain muutaman asteen nollan yläpuolella ja tuuli puuskaisen voimakasta pohjoisen puolelta. Paikallisen urheiluliikkeen edustaja kertoi ennen ajoa millaisessa kunnossa turvallisen pyörän tulee olla ja miten varusteltu.

Kevätterveisin Kari PunkkaSuomenselän Samoilijat

URHEILU-AHOLAN Timo Santala opastaa mihin kohtiin pyörässä eritoten kuuluu kiinnittää huomiota. Kuulijat vasemmalta: Reima Luoma, Heikki Kujala, Pirkko Välipakka, ErkkiVälipakka, Heikki Välkky, Kalevi Savola sekä Liisa Taimisto

Pyöräilyterveisiä Ähtäristä!


YHDESSÄ pyöräilytapahtuma toteutettii Lopella helatorstaina 17.5.2012. Vesisade teki jonkin verran hallaa tapahtuman to-teutukselle, lähinnä osallistujjamäärän suhteen. Pyöräilijöitä oli kaikkiaan 12. Muuten meni kaikki ihan hyvin. Osallistujat oli-vat tyytyväisiä järjestelyihin. Ohjelmassa oli pientä aiheeseen sopivaa ohjelmaa, tarjoilua, yhdessäolo aiheen parissa ja toki pääasia oli pyöräily yhdessä. Hyvää kesää!

Sisko Keskitalo

Lopen Samoojat pj.

Suomen säätä hyydytti Äitienpäivän viikon-vaihteessa alimillaan 3 asteen päivälämpö-tila, vesisade, kova tuuli ja auringopaistei-nen kolea keli. Näin myöskin saatiin Suomen Ladun kansallista Yhdessä-pyöräilypäivää viettää vaihtelevissa olosuhteissa.

Töysän Talsijoilla oli siinä suhteessa onni myötä, että kova tuuli ehti puhaltaa pois vesi-ja räntasateiset pilvet paikkakunnalta iltapäivällä klo 15 mennessä. Tämä mahdol-listi sen, että Yhdessä-tapahtumaa saatiin rientää aurigossa, mutta melko hyytävässä säässä.

Kuntakeskuksesta ja muilta kyliltä ajel-tiin Tuurinkosken laavulle, jossa nautitiin Talsijoiden tarjoamat nokipannukahvit ja nuotiomakkarat tuulelta suojassa. Merja Suni ja Reijo Orrenmaa toimivat kokkaajien rooleissa. Talsijoiden tapahtumassa fillaroit-si kuntoa, pyöräilytietoa ja hyvää mieltäkin omaksi hyödyksi 47 eri-ikäistä ihmistä.

Terveisin, Pentti Hautala

Talsijoiden pyöräily hyytävässä säässä!

Töysän Talsijoiden 29 vuotisen toiminnan 220 pyöräilyretki sattui sopivasti juuri Suomen Ladun pyöräilytapahtumaan.

Pyöräilyviikon huipennus oli 12.5. järjestetty Yhdessä-pyöräilypäi-vä. Aamu valkeni tuulisena ja kuurosateisena. Vielä klo 9 jälkeen satoi rankasti. Tämä vaikutti varmasti pyöräilijöitten määrään. Aurinko kuitenkin paistoi kun poliisit antoivat ohjeita turvalliseen pyöräilyyn Parikkalan torilla. Mukana tapahtumassa oli 21 osal-listujaa. Matkalla Kontiosalmen rantaan päästiin ihailemaan vielä sinivuokkojakin. Ja pyöräily jatkuu! Torstaina taas tavataan!

TerveisinHelka Soikkeli

YHDESSÄ Pyöräilypäivän kokemuksia

Parikkalan terveiset!

Lopella pyöräillen


Opi retkimelojaksi -kurssi

1.-4.7.20124.-7.7.2012

Retkimelonta on miellyttävä tapa liikkua luonnossa ja sopii lähes kaikille, mutta aluksi on hyvä opetella tarvittavat taidot turvalli-sessa ympäristössä. Opi retkimelojaksi -kurssilla opitaan kokenei-den ohjaajien kanssa kajakkimelonnan perusteet. Ohjelmassa on melontatekniikkaa, turvallisuusasioita, välinetietoutta sekä yhden yöpymisen sisältävä melontaretki. Kurssipaikkana on Camp Suo-mijärven melontakeskus Suomenniemellä, Mikkelin ja Lappeen-rannan välimaastossa. Ohjaajina toimivat Petri Leinonen ja Tommi Lukkarinen.

Ruokailu: Leirintäalueella on keittokatos, jossa jokainen voi val-mistaa mieleisensä aterian. Yöpymisen sisältävälle retkelle tarvi-taan mukaan retkikeitin.

Suomen Ladun jäsenhinta 190 euroa, norm. 210 euroa. Kajak-kivuokra 60 euroa. Ilmoita kajakin vuokrauksesta ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssilaisten on hyvä osata uida. Kurssille ei voi osal-listua päihtyneenä.

Saimaan melontaretki

16.–22.7. Puumala

Nautitaan melomalla Saimaan upeasta luonnosta. Retki on tar-koitettu melontataitoisille ja retkeilyn perustaidot hallitseville. Päi-vämatkojen pituudet ovat 20-25 km, joten samalta kesältä pitäisi melontakilometrejä olla takana 50-100 ennen retken alkua. Silloin retkestä saa enemmän irti. Kokoontumispaikkana on Viljakansaari Puumalassa, jossa myös vietetään yksi melonta- ja pelastautumis-taitojen kertaus ja harjoittelupäivä ennen retkelle lähtöä. Ohjaajina retkellä ovat Petri Leinonen ja Hannu Flink, jotka haluavat tarjota retkeläisille rentoa retkimelontaa ja mukavaa leireilyä upeissa mai-semissa. Suomen Ladun jäsenhinta 210 €, norm. 230 €.

Suomijärvi - Kuolimo -melontaretki

17.–19.8. Suomijärvi ja Kuolimo

Viikonlopun melontaretki Saimaan latvavesillä, Suomijärvellä ja Kuolimolla. Perjantai-iltana saunomme ja tutustumme reittiin leirinuotiolla. Lauantaiaamuna pakkaamme kajakit ja lähdemme melontaretkelle. Melontamatkan pituus lauantaina on noin 25 km. Pysähdymme matkan aikana kahvi- ja lounastauoille. Yöpymispaik-kana on Kuolimojärven puolella Suomensalon kaunis hiekkaranta-saari. Sunnuntaina melonta jatkuu kohti kauniita kanjonimaisemia, melontamatkaa kertyy sunnuntaille noin 16 km. Sään salliessa poikkeamme sunnuntaina Savitaipaleen kivikautisella asuinpaikalla. Retki sopii hyvin melonnan peruskurssin (esim. opi retkimelojaksi

-kurssi) käyneille melojille. Suomen Ladun jäsenhinta 110 euroa, norm. 160 euroa. Kajakkivuokra 60 euroa (sis. kajakin, melan, auk-kopeitteen ja pelastautumisliivit).

MelontaKOULUTTAJAT

Suomen Latu kouluttaa

Yhteinen kouluttajatapaaminen Kuntoliikuntaliiton kanssa

17.11.2012 SLU-talo, Helsinki

Suomen Latu ja Kuntoliikuntaliitto (Kunto ry) järjestävät yhteistyös-sä koulutuspäivän, joka on tarkoitettu näiden järjestöjen aktiivisille kouluttajille ja ohjaajille. Helsingissä SLU-talolla pidettävä koulutus-päivä on oivalllinen tilaisuus verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa. Aamupäivä vietetään yhdessä molempiin organisaatioihin tutustuessa ja ammentaessa oppia asiantuntijaluennosta. Iltapäi-vällä Suomen Ladun kouluttajat ja ohjaajat jatkavat lajityöpajoissa. Tarkempi ohjelma julkaistaan syksyyn mennessä.

Iltapäivän workshopit: • sauvakävely, kävely ja lumikenkäily• maastorullaluistelu ja hiihto• geokätköily• retkeily / opaskoulutus• talvi- ja luontouinti

Ilmoittautuminen 21.10. mennessä sähköpostitse [email protected] tai puh. 044 722 6315. Kerro mahdollinen erityisruoka-valio ja iltapäivän workshop mihin osallistut. Tilaisuus on maksuton ruokailuineen, mutta matkakuluja emme korvaa.

Sauvakävelyn kouluttajakoulutus

18.11.2012 Helsinki

Kouluttajatapaamisen jälkeen sunnuntaina Suomen Latu järjes-tää sauvakävelyn kouluttajakoulutuksen, jonne otetaan halukkaita hakemuksien perusteella. Kouluttajakoulutuksen käyneet saavat pitää Suomen Ladun ohjaajakoulutuksia. Myös kaikkia kouluttaja-koulutuksen käyneitä pyydetään tulemaan päivityskurssille, joka on jatkossa edellytyksenä kouluttajana toimimiselle. Lisätietoja: Han-na Okkonen, [email protected], puh. 045 138 4928.

ILMOITTAUTUMISET (1kk ennen kurssin alkua)

www.suomenlatu.fi/kurssitLISÄTIEDOT

[email protected] tai puh. 044 722 6315

Ilmoittautuminen on sitova.

>


Sauva-kävely

Melontaa ja kulttuuria Rautaveden kansallismaisemassa

25.–26.7.2012 (ke-to) Rautavesi ja Kulovesi

Kaksipäiväinen melontaretken Rautaveden ja Kuloveden maise-missa. Vierailukohteitamme ovat restauroitu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Sastamalan keskiaikainen Pyhän Marian kirkko sekä taiteili-ja Emil Danielssonin Kivilinna Pirunvuorella. Retki ajoittuu viikolle, jolloin on myös Sastamala Gregoriana -vanhan musiikin festivaali.Melontamatka on kumpanakin päivänä noin 15-20 kilometriä. Edel-lytyksenä on aikaisempi melontakokemus kajakilla ja ainakin muu-tama melontakerta kesältä 2011. Melontavauhti on rauhallinen ja taukoja pidetään tarpeen mukaan. Majoittuminen omassa teltassa tai lisämaksusta sisämajoituksessa. Hintaan sisältyy aamiainen toi-sena päivänä, muutoin osallistujilla mukana omat eväät. Suomen Ladun jäsenhinta 165 euroa, norm. 190 euroa Sis. me-lontaohjaajan palvelut, aamiaisen 2. päivän aamuna sekä saunan molempina päivinä. Kajakkivuokra 45 euroa (sis. kajakkiyksikkö, mela, aukkopeite ja melontaliivi). Retken pääohjaajana toimii Riku Salminen.

Sauvakävelyohjaajan peruskurssi (8 h)

2.9. Kokkola16.9. Turku

Kurssi on tarkoitettu liikunta-alan ammattilaisille tai sauvakävelyä jo pidempään harrastaneille, jotka haluavat vetää sauvakävelyryh-miä ja päivittää oman lajitekniikkansa.

Kurssilla syvennytään lajin tekniikan hiomiseen videoanalyysin avulla. Myös omat taidot ohjaajana paranevat, kun oppii analysoi-maan tekniikkavirheitä ja korjaamaan niitä kannustavalla tavalla. Sauvakävelyn harjoitustasojen ja niiden mukaisen harjoittelun lä-pikäynti auttaa vetämään eritasoisia ryhmiä. Lisää sisältöä puoles-taan tarjoavat sauvajumppa- ja tehosauvailuvinkit sekä viimeisim-mät tiedot välineistä.

Suomen Ladun jäsenhinta 85 euroa, norm. 105 euroa, sis. oh-jauksen, koulutusmateriaalit sekä kahvin ja pullan. Kurssilla käyte-tään omia sauvoja. Kurssille ilmoittaudutaan sitovasti.

Uutta potkua sauvakävelyyn (3 h)

28.8. Helsinki10.10. Helsinki

Kaipaatko sauvakävelyyn tai sen ohjaamiseen piristystä? Haluatko harrastukseen lisää potkua ja tehoa?Hae uusimmat vinkit UPS-kurssilta. Tutustumme sauvauutuuksiin ja viimeisimpiin tekniikkavinkkeihin sekä tarkistamme sauvakäveli-jän ryhdin ja kävelyaskeleen. Tehosauvailuvinkit antavat puolestaan virikkeitä uudenlaiseen ja monipuoliseen liikkumiseen.

Suomen Ladun jäsenhinta 30 euroa, norm. 50 euroa, sis. ohja-uksen ja kalvosarjan. Kurssilla käytetään omia sauvoja.

Kävelyklubin vetäjäkoulutus (7 h)

1.9. Kokkola15.9. Turku

Kurssilla perehdytään kävelyklubin perustamiseen, kävelyliikunnan ohjaamiseen ja erilaisille kohderyhmille suunnattujen kävelyklubien ideointiin.

Ohjelmassa on mm. terveysliikuntatietoutta, kävelytekniikka-vinkkejä, kävelyliikunnan turvallisuusasioita ja erilaisia mahdolli-suuksia toteuttaa mielekästä kävelyliikuntaa eri kohderyhmille.

Kurssi on käytännönläheinen ja se sisältää kävelyvetäjän op-paan. Kurssi on osa Suomen Ladun, Suomen Sydänliiton ja UKK- instituutin yhteistyönä toteuttamaa kävelyohjelmaa. Suomen La-dun jäsenhinta 70 euroa, norm. 90 euroa, sis. ohjauksen, kävelyklu-bin vetäjän oppaan, lounaan sekä kahvin.

Maasto-rullaluistelu

Geo-kätköily

Maastorullaluistelu tutuksi -kurssi (3 h)

22.8. Helsinki5.9. Helsinki19.9. Helsinki

Tutustumiskurssilla käsitellään lajin historiaa, varusteita ja huoltoa sekä terveysvaikutuksia. Käytännön osassa perehdytään välineitten säätämiseen ja tehdään helppoja harjoituksia tutustuen turvalli-seen jarrutus- ja luistelutekniikkaan.

Kurssi sisältää opastuksen, materiaalit ja välineet (luistimet, sauvat ja kypärä) kurssin ajaksi. Suositeltavaa on lisäksi käyttää hanskoja sekä kyynär- ja polvisuojia. Kenkinä käyvät lenkki- ja ke-vyet vaelluskengät. Suomen Ladun jäsenhinta 45 euroa, norm. 55 euroa.

Geokätköily tutuksi -kurssi (3 h)

11.9. Helsinki25.9. Helsinki

Kurssilla osallistujat saavat perustiedot harrastuksen aloittami-seen. Kurssilla tutustutaan nykyaikaiseen aarteenetsintään ja GPS-laitteen käyttöön myös käytännössä ja etsitään harjoituskätköjä. Suomen Ladun jäsenhinta 30 euroa, norm. 45 euroa. Alle 15-vuoti-aat lapset aikuisen seurassa ilmaiseksi! Kurssi sisältää opastuksen, kurssikalvot ja GPS-laitteen kurssin ajaksi. Kurssimaksu maksetaan laskulla ennen kurssia ilmoittautumisen jälkeen.


Metsä-mörri

Metsämörriohjaajan peruskurssi (15 h)

25.–26.8. Lahti1. ja 8.9. Helsinki15.–16.9. Savonlinna6.-7.10. Helsinki13.–14.10. Kaarina20.–21.10. Haukipudas

Metsämörriohjaajan peruskurssilla saa perustiedot Metsämörritoi-minnasta. Tutuiksi tulevat Metsämörrilaulut, -leikit ja -sadut. Kurs-silla perehdytään lasten luontokasvatukseen ja varustetietouteen sekä saadaan perustaidot ohjaajana toimimiseen. Kurssilla osallis-tutaan Metsämörriretkeen ja saadaan valmiudet toimintasuunni-telman laatimiseen.

Kurssi on kaikille avoin. Suomen Ladun jäsenhinta on 140 €, norm. 180 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päivä-kahvit. (HUOM! Helsingin kursseilla ei ole lounasta, jolloin Suomen Ladun jäsenhinta 120 €, norm. 160 €.)

Metsämörriohjaajan jatkokurssi (10 h)

29.9. Haukipudas

Tutustu Metsämörriin paremmin ja tapaa hänen ystävänsä ja muita metsämörriohjaajia! Kurssilla opitaan retkeilytaitoja ja lisää lauluja, leikkejä ja satuja. Draaman kautta saadaan perustietoa Metsämör-rin ystävistä Tunturi-Tiinasta, Lohi-Valtterista ja Novasta.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan perus-kurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 95 €, norm. 125 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, lounas ja päiväkahvit.

Metsänuppuset ja -myttyset -teemapäivä (7 h)

18.8. Lappeenranta2.9. Laukaa2.9. Haukipudas9.9. Tampereen seutu

Nuppuset ovat 1-3 -vuotiaita ja Myttyset 3-4 -vuotiaita luonnontut-kijoita. Luonto tarjoaa heille paljon aistittavaa ja tutkittavaa sekä sopivia haasteita liikkumiseen. Retkeillessään lähiluon¬nossa yh-dessä aikuisen kanssa, he saavat ensikosketuksen luontoon ja löy-tävät sen monet mahdollisuudet.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan perus-kurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 80 €, norm. 105 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit.

Eskarit mörrimetsässä (7 h)

1.9. Haukipudas6. ja 13.9. (kaksi arki-iltaa) Helsinki8.9. Tampereen seutu29.9. Rauma30.9. Seinäjoki

Kurssilla syvennytään metsämörritoiminnan mahdollisuuksiin esi-opetuksessa ja käydään läpi esiopetuksen oppimissisällöt Metsä-mörrin näkökulmasta. Laaja kurssimateriaali sisältää mm. 40 teh-täväkorttia, metsämörritarinoita ja monistettavia tehtäviä lapsille.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan perus-kurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 95 €, norm. 125 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit.

Metsämörriohjaajan päivityskurssi (5 h)

23.8. Hämeenlinna27.8. Lappeenranta3.9. Helsinki9.9. Kouvola13.9. Iisalmi30.9. Haukipudas

Päivityskurssilla saat uudistetun metsämörriohjaajan oppaan ja kaikki uudet tiedot Metsämörristä sekä tapaat muita ohjaajia. Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurs-sin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 80 €, norm. 105 €, sis. koulutus, kurssimateriaali ja välipala.

Metsävaeltajan ohjaajakurssi (15 h)

8.-9.9. Espoo

Metsävaeltajat ovat 7 -12 -vuotiaita lapsia, jotka retkeilevät, leikki-vät ja ulkoilevat eri tavoin saaden samalla luontokokemuksia, elä-myksiä ja jännitystäkin.

Metsävaeltajat osallistuvat myös toiminnan suunnitteluun ja kokeilevat eri lajeja, kuten melontaa, patikointia, suunnistusta, hiih-toa, talvikalastusta, retkiluistelua ja lumikenkäilyä.

Metsävaeltajatoiminta on luontevaa jatkoa lasten Metsämörri-koululle ja sopii hyvin osaksi SL:n jäsenyhdistysten, muiden yhdis-tysten, iltapäiväkerhojen ja koulujen toimintaa. Kurssi on kaikille avoin. Suomen Ladun jäsenhinta 140 €, norm. 180 €. Kurssin hin-taan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, lounas ja iltapäiväkahvit.

ILMOITTAUTUMISET (1kk ennen kurssin alkua)

www.suomenlatu.fi/kurssitLISÄTIEDOT

[email protected] tai puh. 044 722 6315

Ilmoittautuminen on sitova.

>


Turhaan ei Suomea kutsuta tuhansien järvien maaksi. Suomessa saattaa olla vaikeaa löytää kuntaa, missä vesistöjä ei ole. Hyvä niin. Luonto Lähelläsi -yhdistys on oivaltanut vesistöjen hurmaavuuden myös riemullisen liikkumisen merkeissä.

Vuodesta 2010 lähtien yhdistys on järjestänyt kesäisin luonnonvesissä tapahtuvia vesijuoksuja Suomi Vesijuoksee -hankkeen tiimoilta. Tapahtumia on dokumentoitu

kuvin ja sanoin ja tv:ssäkin on jo nähty vesijuoksun ihanuutta dokumenttisarjassa Järviemme Helmet. Vesijuoksu luonnonvesissä on kasvattanut suosiotaan

viime vuosina, sillä laji antaa harrastajalleen kokonaisvaltaisia elämyksiä. Mieli voi pysähtyä ihastelemaan sirosti veteen taittuvia koivunoksia samalla kun

keho jatkaa liikehtemistä eteenpäin. Etenkin silmät suljettuina vesijuoksu tuntuu sanoinkuvaamattoman ihmeelliseltä kokemukselta. Jopa astronautteja

koulutetaan vedessä, jotta he oppisivat ymmärtämään painotonta olotilaa. Näissä tunnelmissa vesijuoksua voi harrastaa omista lähtökohdista - hitaasti nauttien tai

kovempaa menoa suosien. Luonto Lähelläsi yhdistys on järvestänyt vesijuoksuja toukokuusta myöhään lokakuulle, jolloin osa juoksijoista on käyttänyt märkäpukuja. Avantouimarit ovat olleet innokkaimpia vesijuoksijoita myös viileämmissä vesissä.

Luonto Lähelläsi -yhdistys järjestää myös kesällä 2012 vesijuoksutapahtumia, joihin kaikilla uimataitoisilla aikuisilla on mahdollisuus osallistua. Yhdistys

kouluttaa vesijuoksuohjaajia 18.8.2012, koska kysyntää vesijuoksulle on kaikkialla Suomessa ja lisäksi kysyntää on ilmennyt ulkomaita myöten. Ohjaajakoulutuksen

yhteydessä myös saunotaan ja vietetään rentouttavaa yhteistä aikaa Porvoon maisemissa. Koulutuksen sisällöstä vastaa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutti

Oy:n toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila. Koulutuksen hinta täysihoitoineen on vain 120 euroa. Katso lisää ohjelmasta kotisivuilta www.suomivesijuoksee.fi Paikkoja on

rajoitetusti, joten kannattaa ilmoittautua ajoissa.

Anne Kyyhkynen,luontoterapeutti ja

jooga- ja meditaatio-ohjaaja

Luonnonvesijuoksuahitaasti nauttien


SUOMEN LADUN LEIRIPÄIVILLE

Suomen Ladun 55. leiripäivät järjestetään Enonkoskella ja Koloveden maisemissa

29.6.–1.7.2012

Ulkoilevaa kansaa saapuu eri puolelta Suomea, ja odotettavissa on myös kansainvälisiä retkeilijöitä.

Majoittumiset tapahtuvat pääosin teltoissa, matkailuvaunuissa ja paikallisissa majoitusliikkeissä ja -mökeissä.

Leiripassin hinta aikuisilta 30 €Tarkempi ohjelma osoitteessa

www.suomenlatu.fi/leiripaivat

Pyhat_polut.indd 8 21.11.2011 9:12:52

ENONKOSKEN KUNTA

LIIKUNTAA• Kokoa oma porukka joukkuelajeihin: lentopalloon, vaellukseen, suunnistukseen norsupalloon tai vaikkapa kyykkään. Hinnat 10–40 €• Kolovedellä luontopolku-vaelluskisa kaikenkuntoisille kirkkoveneillä ja kanooteilla

TANSSIA• Perjantai- ja lauantai-iltoina tanssitaan Enonkosken Liikuntatalon uudella parketilla klo 20 alkaen Voitto Torpakon orkesterin tahdittamana.

MUSIIKKIA• Oopperalaulajat Jorma Silvasti ja Chieko Okabe-Silvasti

esiintyvät Suomen suvi -konsertissa lauantai-iltana 30.6. klo 19.00. Liput leiriläisille 10 €.

PYHÄT POLUT• Pyhät Polut -ohjelmaa mukana mm. Hynninen, Pihkala, Yli-Opas• Messu sunnuntaina klo 10.00

LAPSILLE OMAA OHJELMAA• Mukavaa toimintaa omalla alueella ja ”Metsämörriteltassa”.

KALAMARKKINAT• Leiripäivät ja Enonkosken Kalamarkkinat avataan samalla kertaa lauantaina 30.6. klo 9.30. Luvassa paljon mielenkiintoista ohjelmaa: savusaunan pystytysnäytös, kirvesmies

Pertti Makkonen; arkkitehti Risto Vuolle-Apialan savusauna- luento. HUOM! Savusauna myydään sunnuntaina huutokaupalla.

Tapahtuman vastuullinen järjestäjä Pyhät Polut ry,

www.pyhatpolut.fi

UUTTA!Kansainvälistä hiekanveistoaLeiripäivien aikana veistetään Enonkosken keskusaukiolle upeita hiekkaveistoksia. Mu-kana ovat joukkueet mm. USA:sta, Venäjältä, Kiinasta ja Suomesta. Leiripäiväyleisö valitsee parhaan veistoksen sunnuntaina klo 9–12.30. Arvontapalkintoja.

KäsityötaidettaKoloveden opastuskeskus sijaitsee leiri-päiväalueella. Viereisessä rakennuksessa eli nuorisotalossa on 17 kiinalaisen taiteilijan käsityönäyttely, joka rakennetaan vain leiri-päivien ajaksi.

Mukavia luentoja lauantainaKoko lauantai-iltapäivän ajan voi käydä kuun-telemassa luentoja koulun luentosalissa. Värik-käitä esityksiä on luvassa: Aslak Peltosen ”Parhaat retkeilyvälineet”, Ilkka Vuoren ”Terveys- ja kuntovinkit”, Esa Säteen ”Us-komaton pyörävaellus Ateenaan”, Ilmari Kososen ”Nimien historia” ja Risto Vuolle-Apialan ”Savusaunan rakentaminen”.GeokätkentäkisaLeiripäivien ajan Enonkosken maastossa on haettavissa 35–40 geokätköä. Osa kätköistä on ”virallisia” geokätköjä, mutta osa on vain leiripäivien ajaksi perustettuja. Luvassa ar-vonta ja palkintoja voittajalle.

Z12230_Pyhätilmoitus.indd1 5/10/20122:14:19PM

liikuttaja 2/2012

Documents