liite 1. kainuun kuntarakenneselvitys kysely päättäjille · tulevaisuudessa. •elinkeinot ......

LIITE 1.

Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

• Vastauksia 114/254 (45%)

Kunta VastauksetKajaani 35Kuhmo 18Suomussalmi 14Sotkamo 13Paltamo 12Ristijärvi 11Hyrynsalmi 8Jokin muu/ei vastausta 3Yhteensä 114

Aktiiviset vastaajat

2

Vahvuudet

3

Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä?

• Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä vahvuuksina.

• Matkailu. Puhdas luonto nähdään matkailun vahvuutena ja houkuttelevana kohteena. Venäläisten matkailijoiden määrän pelätään laskevan.

• Asumisen helppous. Kainuussa on tilaa elää ja toimia.

4

Mahdollisuudet

5

Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden mahdollisuus?

• Biotalous. Bioenergian tuotannon kehittäminen, tekniset innovaatiot. Muu energiateollisuus, esim. tuulivoima.

• Kaivannaisteollisuus. Kestävän periaatteen kaivokset. • Luonto. Luonnonvarojen hyödyntäminen. Luonnonvarat

yhdistettynä teknologiaan. • Matkailu. Puhdas luonto matkailuvalttina. Kulttuurimatkailu. • Puu. Puun jalostamiseen liittyvä teollisuus. • Uudet toimialat. Peliala, ympäristötekniikka.

6

Heikkoudet

7

Mikä on Kainuun suurin heikkous?

• Mitäpä se hyvejää. Asenteet Kainuuta kohtaan ja Kainuun sisällä ovat kielteisiä. Kainuussa ei uskalleta ottaa riskejä ja ollaan kateellisia toisia kohtaan.

• Elinkeinoelämän hiipuminen. Teollisten työpaikkojen puute kiihdyttää poismuuttoa.

• Ikärakenne. Väestön ikääntyminen ja nuoren väestön poismuutto siirtävät Kainuun ikärakenteen painopistettä yhä vanhempaan suuntaan.

• Syrjäisyys. Kainuu on Suomen syrjässä ja välimatkat maakunnan sisällä ovat pitkät.

8

Uhat

9

Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden uhka?

• Autioituminen. Väestö muuttaa muualle. Ammattitaitoisen työvoiman puute kasvaa, jos poismuutto kiihtyy.

• Keskittäminen. Keskittäminen näivettää Kainuun syrjäseutuja. Kainuu on enää Kajaani ja Sotkamo.

• Pysähtyneisyys. Kehittyminen ja yhteistyö jäävät paitsioon.

10

Yhteistyö

11

Innostus

12

Talouden kehitys kuntaliitosten toteutuessa

13

Talouden kehitys kuntien jatkaessa itsenäisinä

14

Mikä on mielestäsi laissa kaikkein tärkein asia kuntasi ja Kainuun kannalta?

• Hyrynsalmelaiset: Kainuun mallin säilyttäminen, alueellisesti riittävät peruspalvelut, saavutettavuus

• Kajaanilaiset: Kainuu tuottanut sote-palveluita mallikkaasti, pohjoinen sote-yhteistyö hillitsee kustannuksia, erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa, keskussairaalan säilyminen tärkeää, lähipalvelut saatava oikeasti läheltä, pelko Kainuun jäämisestä Oulun varjoon

• Kuhmolaiset: Lähipalvelujen saatavuus koko Kainuussa tasapuolisesti, välimatkojen kustannusten kasvu uhkana

• Paltamolaiset: Peruspalveluiden säilyminen kunnassa, pelkona yksityisesti hoidettu terveydenhuolto, odotetaan sote-esityksiä

• Ristijärveläiset: Kainuun alue melko laaja, varmistettava palvelujen yhdenvertaisuus • Sotkamolaiset: Hallintokokeilun pohjaa syytä jatkaa, perus- ja erikoissairaanhoito samassa

organisaatiossa (perussairaanhoito omassa kunnassa, erikoissairaanhoito Kajaanissa) • Suomussalmelaiset: Kainuu valmiimpi lakimuutokseen kuin muut alueet, palveluiden

saatavuus, rahoitusjärjestelmästä sopiminen

15

LIITE 2.

Kysely asukkaille ja yrityksille

Vastaajat - kaikki

Ikä Vastaajat %18-29 v. 17 530-39 v. 48 1440-49 v. 54 1550-59 v. 104 2960 v. tai yli 128 36alle 18 v. 2 1Kaikki yhteensä 353 100

Pääasiallinen toiminta Vastaajat %työntekijä 230 50eläkeläinen 95 21yrittäjä 81 18työtön 27 6koululainen/opiskelija 12 3jokin muu, mikä 11 2Kaikki yhteensä 456 100

Sukupuoli Vastaajat %mies 175 50nainen 172 50Kaikki yhteensä 347 100

Asuinkunta Vastaajat %Kajaani 134 38Sotkamo 52 15Suomussalmi 55 15Kuhmo 47 13Hyrynsalmi 25 7Paltamo 24 7Ristijärvi 8 2Jokin muu, mikä 10 3Kaikki yhteensä 355 100

2

Vastaajat - yritykset

Henkilöstön määrä Vastaajat0-9 6010-49 950- 3Kaikki yhteensä 72

Yrityksen toimiala Vastaajat %Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 17Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori-ajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 11 14Muu palvelutoiminta 9 12Rakentaminen 9 12Informaatio ja viestintä 6 8Maatalous, metsätalous ja kalatalous 5 7Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 5Muut 19 25Kaikki yhteensä 76 100

Yrityksen sijaintikunta Vastaajat %Kajaani 30 39Sotkamo 15 20Suomussalmi 11 14Kuhmo 9 12Hyrynsalmi 5 7Paltamo 3 4Jokin muu, mikä 2 3Ristijärvi 1 1Kaikki yhteensä 76 100

Yrityksen liikevaihto Vastaajat %alle 50 000 euroa 13 1750 000 - 250 000 euroa 23 31250 000 - 500 000 euroa 12 16500 000 - miljoona euroa 11 15yli miljoona euroa 16 21Kaikki yhteensä 75 100

3

Yritysten tavoitteena kasvu

• Kyselyyn vastanneista yrityksistä 71 % tavoittelee kasvua seuraavan viiden vuoden aikana

• Kasvun pullonkauloja − Pienet markkinat, asiakkaiden puute

väen vähentyessä ja ikääntyessä, ostovoima pieni

− Osaavan työvoiman puute − Rahoituksen puute − Kova kilpailu, epäterve kilpailu − Kuntien (mm. hankinnat) ja valtion

toimet (mm. lainsäädäntö, verotus) − Yleinen taloustilanne ja mieliala − Muiden yritysten puute − Heikko saavutettavuus

4

Yritysyhteistyö Kainuun sisällä tärkeää

• 81 % kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoi, että viimeisten kahden vuoden aikana yrityksellä on ollut alihankinta- tai asiakkuussuhteita muihin yrityksiin Kainuun sisällä

• 80 % uskoi suhteiden olemassaoloon seuraavan kahden vuoden aikana.

• Kunnat ovat edesauttaneet

asiakkuussuhteiden synnyssä, suuri osa syntyy myös ilman vetoapua.

• Kainuulaisten yritysten yhteistyössä hyvää: luottamus ja luotettavuus, kannattavuus molemmille, keskittyminen ydinosaamiseen, toistuvat ja pitkäaikaiset suhteet, laatu ja nopeus, paikallisuus, hinnoittelu

5

Yrityksille tärkeät palvelut

• Yrityksille tärkeinä palveluina mainittiin mm. toimiva infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, pankki- ja rahoituspalvelut, kirjanpitopalvelut, koulutuspalvelut, kaupan, markkinointi, terveys, elinkeinojen kehittämisen palvelut, kaavoitus, matkailupalvelut

6

Kuntalaisten palvelut

• Kuntalaisten arjen kannalta tärkeimpiä palveluita ovat kaupan palvelut (päivittäistavara, apteekki, huoltoasema jne.) ja terveyspalvelut. Toimiva arki edellyttää toimivaa kunnallistekniikkaa, tiestö ja liikkumisen palvelut saivat runsaasti mainintoja. Vapaa-ajan palveluista kulttuuripalvelut, eritoten kirjasto, sekä liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut keräsivät mainintoja. Koulutuksen, sivistyksen ja päivähoidon palvelut ovat tärkeitä. Pitkien etäisyyksien Kainuussa toimiva internet helpottaa arkea. Lisäksi mm. posti ja pankkipalvelut saivat mainintoja.

• Palvelujen saavutettavuus on paikoin heikko. Heikoimmin saavutettavia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut (mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammaslääkäri, työterveyshuolto). Terveyspalvelujen heikko saavutettavuus ei ole vain maantieteellistä, vaan lisäksi ongelmia on ajan saamisessa. Toiseksi eniten kritiikkiä saivat julkisen liikenteen palvelut. Julkisista palveluista poliisin palvelut, verotoimisto ja työvoimapalvelut koetaan paikoin vaikeasti saavutettaviksi. Yksityisistä palveluista erityisesti erikoiskauppoja ja ravintoloita toivotaan lisää.

7

PARASTA TÄLLÄ HETKELLÄ

• Luonto. Kauneus ja väljyys. Luonnonvarat ja harrastusmahdollisuudet luonnossa. Talvivaaran vaikutukset luontoon mietityttävät.

• Hyvä asuinympäristö. Asumisen edullisuus, väljyys ja turvallisuus. Elämän helppous, hyvät harrastusmahdollisuudet. Kulttuuritarjonta runsasta tapahtumineen (mm. kamarimusiikki, runoviikot).

• Ihmiset. Kainuulaisten asenne ja henki, tutut ihmiset pienillä paikkakunnilla.

• Yrittäjyys, elinkeinot ja yrittäjämyönteisyys. Toimialana erityisesti matkailu (mm. Vuokatti ja muut hiihto- ja lomakeskukset) ja puuala, lisäksi mm. Transtech ja Renforsin rannan yrittäjät.

• Palvelut. Palveluihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Sote-yhteistyössä onnistuminen mainittiin, mutta toisaalta terveyspalvelujen heikko saavutettavuus sai myös runsaasti kritiikkiä. Koulutuksen järjestäminen sai kiitosta. Infra kohtuullinen.

PARASTA TULEVAISUUDESSA

• Nykyiset vahvuudet. Luonnon, väljyyden ja hyvän asuinympäristön harrastusmahdollisuuksineen uskotaan olevan Kainuun vahvuuksia myös tulevaisuudessa.

• Elinkeinot kumpuavat ensisijaisesti luonnosta ja luonnonvaroista (puuala, kaivannaiset, biotalous, matkailu). Pelialasta toivotaan tulevaisuuden työllistäjää.

• Yhteistyö. Yhteen hiileen puhaltaminen tarpeen. Osa vastaajista näkee kuntaliitosten tukevan yhteistyötä.

Parasta Kainuussa nyt ja tulevaisuudessa

8

Yhteistyötä lähes kaikissa tehtävissä

• Yhteistyötä toivotaan lisättävän sekä hallinnossa että kuntalaisille suunnatuissa palveluissa, mutta samalla toivotaan etteivät palvelut etäänny liian kauas kuntalaisista.

• Osa näkee ratkaisuksi yhden kunnan mallin, tällöin yhteistyö tulisi luonnostaan.

• Toivottuja yhteistyön paikkoja ovat mm. • Hallinnolliset tehtävät eri osa-alueilla, taloushallinto. • Koulutus ja sivistys, kuten varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukio, kansalaisopisto • Sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten jo tapahtuukin • Elinkeinojen kehittäminen, hankkeet, työllisyyden parantaminen, edunvalvonta ja

markkinointi. Erityisesti matkailualalle toivottiin yhteistyötä. • Tekninen toimi, logistiikka ja infrastruktuuri, ympäristöala, valvonta ja lupa-asiat,

kaavoitus • Vapaa-ajanpalvelut, kuten liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut • Yhteistyö henkilöstön suhteen (koulutus, yhteinen henkilöstö mm. johtotehtävissä,

rekrytointiyhteistyö) • Hankintayhteistyö

9

Kolmen kunnan Kainuu 2020-luvulla?

• Kuntaliitosten tarve ymmärretään. Vain 7 prosenttia 423 vastaajasta nimesi toivottavaksi kuntien määräksi yhdeksän tai enemmän.

• Kolmannes kannattaa kolmen kunnan mallia, lähes neljännes yhden kunnan Kainuuta.

• Kuntaliitoksissa nimesi • mahdollisuuksia 338 vastaajaa • uhkia 156 vastaajaa • ei kumpiakaan 48 vastaajaa

(valita sai useamman vaihtoehdon)

10

Mahdollisuudet: Kuntaliitoksilla kevyempään hallintoon

• Merkittävimpänä mahdollisuutena nähdään säästöt hallinnossa: hallinnon keventäminen pienentää kuluja, päällekkäisistä toiminnoissa päästään eroon, isommat yksiköt voivat tuoda tehokkuutta, yhteiset resurssit.

• Palvelujen suhteen nähdään mahdollisuutena palvelujen laadun parantuminen ja monipuolistuminen. Ehtona on, että palvelut turvataan tasapuolisesti koko Kainuun alueella.

• Kuntien pienuus ohjaa liitoksiin. Asukasmäärän on oltava riittävä palvelujen tuottamiseen, väkiluvun vähentyessä virkamiehiä tarvitaan vähemmän.

• Isompi kunta voi olla kilpailukykyisempi. Kehittäminen leveämmille harteille, liittyvien kuntien vahvuudet hyödynnettävä.

• Yhteistyön syventäminen tarpeen, nurkkakuntaisuudesta pitää päästä eroon.

11

Uhat: Palvelut karkaavat kauas

• Suurimpana huolena on palvelujen karkaaminen liian kauas pitkien etäisyyksien Kainuussa, jossa autottoman on hankala liikkua. Palvelujen keskittäminen pelottaa syrjäisemmillä alueilla. Tasa-arvoisuuden säilyttäminen hankalaa.

• Pienet kunnat ja syrjäiset alueet pelkäävät jalkoihin jäämistä. Päätösvalta pienenee ja etääntyy. Paikallistuntemus voi olla heikkoa.

• Uhkana säästöissä epäonnistuminen ja kustannusten kasvu myös palvelujen käyttäjille. Viiden vuoden irtisanomissuojaa kritisoidaan.

• Löytyykö yhteistä näkemystä? • Viekö köyhempi rikkaankin mukanaan?

12

Ei kumpikaan: Rakenne ei ratkaise

• Kuntarakenne ei ole ratkaiseva asia. Säästöt eivät ole itsestään selvyys. Ei liitoksia liitosten vuoksi. Heikkojen yhdistäminen ei ratkaise mitään.

• Yhteistyö tärkeää

• Osa kunnista hyötyy, osa ei.

13

Tärkeimmät yhteiset ponnistukset

• Aito yhteistyö. Yhteinen näkemys Kainuun kehittämisestä, nostaa kärjet esiin. • Asennemuutos. Tulevaisuuden usko, maakunnan henkisen tilan kohentaminen, rohkeutta ja

suvaitsevaisuutta. Imagon kirkastaminen. • Kehitetään Kainuuta vahvuuksiin perustuen. Elinvoimaisuuden lisääminen esim. tukemalla

yrittäjiä, kehittämällä matkailua. • Vahvat elinkeinot. Puutavaran jatkojalostaminen, puurakentaminen (uusi puusairaala) • Yhteistyön vaihtoehdot. Kuntarajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen muissakin kuin sote-

asioissa. • Kuntarakenteen radikaali muuttaminen. Yhden tai kolmen-neljän kunnan Kainuu. Pienien

kuntien huomioiminen tärkeää.

16

LIITE 3.

Kansallinen kuntien kasvukysely Kainuun kuntarakenneselvitysalue

Kainuun kuntaselvitysalue - vastaajat

2

Millaiseksi määrittelisit oman suhteesi kuntaasi? Onko se identiteettisi kannalta...

3

Kouluarvosana kunnan/seudun/ maakunnan ja ELY:n kasvu- ja kehittämispolitiikalle

4

Kunnan tärkeimmät tehtävät

5

Kasvu- ja kehitysnäkymät kunnassani

6

LIITE 4. Yhteenveto kasvun ajatuksista (lokakuun 2014 kuntakierroksen havainnot, elinkeinopoliittiset strategiat ja ohjelmat ja kuntien virka- ja luottamushenkilöiden haastattelut)

Kunta Strategioiden ja ohjelmien huomiot Näkemykset kasvun aloista (kuntakierros, lokakuu 2014 ja haastattelut, joulukuu 2014)

Kainuun yhteiset avaukset

Elinkeinopoliittisen yhteistyön mahdolliset kuntakumppanit

Elinkeinopoliittiset toimenpiteet lyhyellä (alle 3 vuotta) ja pitkällä (10 vuotta) tähtäimellä

Alustavat näkemykset Kainuun tulevasta kuntarakenteesta ja vaikutuksista kasvuun ja talouteen

Hyrynsalmi Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Alueen markkinointia vahvistetaan Lomakotimessut 2014 -hankkeella ja yhteisellä markkinointihankkeella Suomussalmen kunnan kanssa.

Metsä, biotalous, tuulivoima, matkailu (Ukkohalla, kulttuuri). Puutuotepuolella oli verkostoitumista. Yhteydet lentoasemalle ja junille huonot.

Uusi kunta puhtaalta pöydältä. Yksinkertaisempi hallintomalli. Pienet kunnat itsenäisenä, tasavertainen kumppani keskusteluissa. Kirjastotoimessa hyvä yhteistyö.

Suomussalmen, Paltamon ja Ristijärven kanssa metsätalous ja matkailu. Myös Kuhmo, vaikka etäisyydet pitkät. Yhteistyötä voisi olla enemmän.

Kymmenen vuotta: Hyvinvointikertomusten kokoaminen, julkiset hankinnat, kansalaisopisto, toisen asteen koulutus, tekninen toimiala, sivistystoimiala (yhteiset virat). Matkailun, metsän ja energian klustereiden synnyttäminen.

Hyrynsalmi syrjässä, taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen olennaista. Liitosten ei uskota kohentavan taloustilannetta. Yhteistyölle nähdään mahdollisuuksia, pienten kuntien ei kannata kilpailla keskenään. Jos taloustilanne kiristyy, liitokset todennäköisempiä.

Kajaani Teollisuuden rakennemuutos (uudet palvelukeskukset, luonnonvarojen uusi käyttö) Metalliteollisuus, Transtech Biotalous (ympäristöystävälliset tuotteet, ympäristöteknologia) Olemassa olevat kasvun alat - Mittaustekniikan kansallisen roolin ylläpitäminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen - Kaivannaisalan klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Matkailun klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Palvelualojen ja metallialan kasvu: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen;

Metsätalous. Bioenergia. Isot aluevaikutukset. Hajautettu energiantuotanto. ST1, tuote jota voidaan viedä. Koulutus tärkeää, UEF ja UO tärkeitä. ICT-ala, peliala. Kaivannaisteollisuus potentiaalinen. Koulutus keskeinen kysymys. CEMIS. Yrittäjyys, toinen aste, AMK. Osaaminen. Vanhan paperitehtaan alue tärkeä. Terävöittämistä kaivataan. Osaaminen ja osaajien rekrytointi, tutkimus & kehittäminen, maineen vetovoimatekijät. Nuoret yrittäjät saaneet tunnustusta. Vetovoimaisuutta, miten saadaan pk-yrityksiä, tilaa ja avaruutta, nopeat verkot puuttuvat. Kajaanin ja sitä

Hallinnon tukipalvelut, ateria- ja puhtaanapitopalvelut yhdessä. Konesaliosaaminen, avoin data. Kainuussa tilaa, toimitilaa. Kainutlaatuisuus. Toisen asteen koulutuksen kuvio auki.

Sotkamon ja Paltamon kanssa matkailu, kaivannaisteollisuus. Kuhmon kanssa puurakentaminen. Julkisissa palveluissa yhteistyötä tulisi tehdä ateria- ja puhtaanapitopalveluissa, taloushallinnossa ja koulutuksessa.

Alle kolme vuotta: Puurakentamisen kehittäminen Kymmenen vuotta: Osaamisen kehittäminen, Made in Kainuu -ajattelun kehittäminen

Kasvuun tarvitaan rohkeutta, ei synny liitoksilla. Kumppaneita mahdollisesti Kainuun ulkopuolelta. Taloustilanteen ei uskota kohenevan liitoksilla, vaikka hallinnosta tulisi säästöjä.

metalli-alan imagon parantaminen hakijoiden keskuudessa Uudet kasvun alat - Metsäraaka-aineeseen perustuvan biotalouden uudet mahdollisuudet, bioenergiaratkaisut, puurakentamisen edistäminen, ST1 bioetanolitehtaan mahdollisuuksien hyödyntäminen - Uusi klusterikehityksen ala datacenterit: osaamisen perustan, TKI:n ja liiketoimintakehityksen luominen - Uudet osaamisen alat pilvipalvelut sekä pelit/simulaatiot: soveltaminen rajapinnoissa myös vanhoille aloille - Ympäristöteknologia, ekotehokkuus ja kestävä talous - Digitaalisuus, automaatio ja robotiikka liiketoiminnassa - Avoin julkinen data liiketoiminnan mahdollistajana

kautta Kainuun saavutettavuuden turvaaminen olennaisia (lento- ja raideliikenne)

Kasvun edellytyksinä työpaikkojen luonti ja työväestön säilyttäminen.

Kuhmo Metsäklusteri ja puuosaaminen. Kaunis vesi- ja metsäluonto (sata koskea). Kulttuurikaupunki. Elinvoimainen maaseutu. Peruspalvelut kunnossa. Venäjän läheisyyden tuomat mahdollisuudet.

Vesiluonto. Kosket, kalastus (myös liikuntaest.), mökkeily (mökkitalonmiespalvelut) Metsäklusteri. Kuhmo Oy:n ympärille, sahatuotteet, Woodpolis, CLT-tehdas, puurakentaminen nousussa Luonnon virkistyskäyttö. Eläinten katselu. Kalevala Spirit uuteen nousuun. Biotalous. Puuhakkeen hyödyntäminen. Venäjä. Ruplan heikko kurssi, Ystävyyden puisto. Kuhmon kamarimusiikki. Iso vaikutus alueelle. Rönttönen.

Luontomatkailu, puurakentaminen, kirjastopalvelut, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukioverkko, tekniikan palvelut.

Sotkamon kanssa matkailu, kulttuurin ja urheilun yhdistäminen. Edunvalvonta ja markkinointi koko Kainuuna tärkeää. Puurakentaminen ja metsätalous koko Kainuussa.

Alle kolme vuotta: Puurakentaminen Kajaanin kanssa. Kymmenen vuotta: Biotalous, luonnon virkistyskäyttö. Suuren yrityksen saaminen alueelle. Yhteinen markkinointiyhtiö.

Kainuussa pitkät etäisyydet. Yhteistyö liitoksia parempi vaihtoehto. Liitoksilla ei suurta vaikutusta talouksiin, kasvu tulee muualta. Liitokset heikentävät demokratiaa.

Paltamo Matkailu ja sen oheispalvelut. Luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot. Kainuun Edun kautta: matkailu, puu-, metsä-, ja bioenergia sekä kaivannaistoimiala.

Kaivannaisteollisuus, matkailu, biotalous, 'tervatynnyristrategia', miten nämä jalkautetaan ja toteutetaan. Johtava matkailupaikka, biotalous (rataverkosto, tieverkosto moneen suuntaan), profiloidutaan, yrittäjyyttä pk-sektorin yrittäjyyttä, rauhallinen tyyssija.

Yhteinen hankintarengas, ATK-järjestelmä, kirjasto

Matkailuyhteistyötä Oulujärven (Kajaani, Vaala) ympärillä. Golf-avauksia Sotkamon kanssa. Yhteistyötä Kainuun Edun kautta. Paltamo asuinkunta, työssäkäyntiä Kajaanissa ja Sotkamossa.

Alle kolme vuotta: Talvivaara, vesienpuhdistus. Majoituskapasiteetin lisääminen Paltamossa.

Liitoksen pelätään näivettävän Paltamoa (työpaikkojen väheneminen, syrjäisyystekijöiden lasku, palvelut ja lukio keskuksiin, demokraattisuuden heikkeneminen). Tärkeintä ovat kansalaiset, ei kuntarajat.

Ristijärvi Yritystoiminnan edistäminen. Aito ruokapaikka, majoituskapasiteettia, BB, hoivahotelli, karavaanarit, Laahtanen, Pirtti, Saukkovaara. Tapahtumat, teemat, Green Care, luontomatkailu, vesistöt, metsästys, vetonaula, pysäyttäjä. Tuotteistaminen, yhteistyö ja vastuuyrittäjä. Maatalousyritystoiminnan ja bioenergian mahdollisuudet. Hoivayrittäjyys. Marjanpoiminta ja marjanosto.

Seniorpolis, kiviala, matkailu. Kuntien pakko tehdä yhteistyötä. Hoivayritysten kehittäminen, green care. Active seniors, kv-yhteistyö.

Sotkamon kanssa matkailua, muiden kuntien kanssa palveluita ja teknistä yhteistyötä.

Alle kolme vuotta: Kuntarakenne-uudistus. Kymmenen vuotta: Lisää työpaikkoja.

Jos liitoksia, pelko maakuntastatuksen menetyksestä. Ristijärveläisten verorasite saattaa pienentyä mahdollisten liitosten myötä. Yhden kunnan Kainuussa päätösvalta karkaisi liian kauas, mieluummin kuntapareja ja yhteistyötä.

Sotkamo Matkailu ja palvelut sen ympärillä. Koulutukseen panostaminen (esim. koulutusketjujen kehittäminen (Snowpolis ja Vuokatti-Ruka-urheiluakatemia). Kaivannaisteollisuus.

Matkailu. Biopolttoaineet. Envitechpolis. Snowpolis. Vuokatin urheilulukio vetää perheitä. Kansainvälistyminen. Luovuus, Kainuun luovin kunta.

Digitaalisuus. Liikenneyhteydet. Jätteiden hyödyntämisen (polttoaine) puolella yhteistyötä. Kajaanin kanssa?

Matkailua voisi kehittää koko Kainuun, lähimpänä Kajaanin ja Sotkamon kanssa.

Alle kolme vuotta: Vuokatti Masterplan. Uusia avauksia koko Kainuun yhteistyössä.

Halutaan pysyä itsenäisenä. Maakunnan yhteistyötä rakennettu ja purettu.

Suomussalmi Uusien yritysten saaminen Suomussalmelle 1. Matkailu ja palvelut. Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen, Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen, Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto, Yhteistyö: Kuhmo, Ukkohalla-Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski. Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen. 2. Teknologia-alat. Yrittäjien tukeminen ja uusien yrittäjien hakeminen. 3. Biotalous. Puuteollisuusalan yrittäjien ja investoijien saaminen paikkakunnalle, pienvoimalaitoksen rakentaminen, tuulivoimapuisto, julkiset hankinnat biotalouden vahvistamisessa, luonnontuoteala ja lähiruoka. 4. Kestävä kaivannaistoiminta (malmi ja luonnonkivet).

Matkailu (Raate, Hossa, Wild Taiga Kuhmon kanssa), puu ja kivet, elintarvikkeet, metalli, kauppa ja palvelut, Venäjä, tuulivoima. Maa- ja metsätalous, biotalouden potentiaali. Kaivostoiminta. Isot alkutuotannon firmat vähentäneet henkilöstöä. Työpaikkojen kasvu tärkeimpänä mittarina. Kärkien vähentäminen. Miten saada ihmiset pysähtymään? Saavutettavuus.

Ylä-Kainuun yhteistyö. Hallintokuntamalli, paljon työtä. Kainuun Etu hyvä. Lukio, etäkursseja. Yhteinen opetussuunnitelma koko Kainuussa. Kirjasto. Hankintarengas, toiminut 90-l. lähtien. Haasteet: uusi sairaala, kuntaliitokset.

Ylä-Kainuu luonteva yhteistyön alue. Kajaanin kanssa elinkeinojen kehittämistä.

Alle kolme vuotta: Puuterminaali, matkailualan yhteistyö, biotalouden uudet avaukset. Kymmenen vuotta: Kaivannaistuotanto, koillinen rata.

Liitokset mahdollisia. Yhden kunnan Kainuu maantieteellisesti liian laaja.

10.12.2014

LIITE 5.

Kainuun kuntarakenneselvitys

Työpajojen tuotokset

Työpajan tuotokset - Kasvu

POTENTIAALI

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

+ -

+

Ristijärvi Graniitti

Kajaani Otanmäki, Vuorokkaan kaivos, verkostot

Kajaani Kaivannaiset: • jalostaminen • logistiikka • koulutus (amk)

Suomussalmi Sijoittajat

Kainuun liitto/sote • Talousvaikutukset laajoja • Ympäristövaikutukset

rajoista riippumattomia • Potentiaali huikea

Sotkamo • Talvivaara • Sotkamo Silver ->työpaikkoja koko Kainuulle

Kuhmo Vuolukivi ja timantit

Kaivannaiset

Paltamo Talkkikaivos, talkkimalmio, rakennuskiviesiintymiä

POTENTIAALI + -

+

Ristijärvi Verkostoituminen Suomussalmi

Raate, sotamatkailu

Kainuun liitto/sote Jos teot eivät vastaa puheita yhteistyön osalta

Matkailu

Hyrynsalmi Yhteistyö, tapahtumien järjestämisen mahdollisuudet (Suomussalmi, Puolanka)

Paltamo • Järvimatkailu/kesä,

talvikalastus • Oulujärven

matkailu, golfmatkailu

• Jättiläisenmaa • Kivesvaaran

retkeilyalueet Kajaani

• Yhteistyö VMK:n kanssa

• Sotkamo

Sotkamo Matkailun kehittäminen mm. hyvinvointi- ja elämysmatkailu, elämyksiä ympäri Kainuuta

Kuhmo Luontomatkailu (metsästys, eläinten katselu, hyvinvointimatkailu, kalastus), kulttuurimatkailu

Kajaani Ostosmatkailu Venäjältä

Suomussalmi Luontomatkailu, Hossan kansallispuisto

Kajaani • Kulkuyhteydet • Koulutus • Kansainväliset

yhteydet

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

POTENTIAALI + -

+

Kainuun liitto/sote • Infra • logistiikka

Biotalous Paltamo Koko Kainuun biotalous (Kontiomäki paras paikka terminaaliksi), lämpövoimala

Kajaani • ST1 yksikkö

tulossa • Puuraaka-aine,

koko Kainuu

Kuhmo Puutoimialan (puurakentaminen) kehittämisosaaminen (Woodpolis)

Kajaani Puurakentaminen Kuhmon kanssa

Suomussalmi Rata kuntoon, palveluterminaali (KL, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Taivalkoski)

Ristijärvi Lämpökeskushanke Biokaasu

Hyrynsalmi • Puun mekaaninen

jalostaminen • Energian käyttö • Luonnonvara-alat

Kajaani • Biotalous • Osaamisen kehittäminen • Teollinen jalostaminen • Koulutus • Kansainväliset yhteydet

Kuhmo Teollinen puurakentaminen (CLT) -> jatkojalostus

Sotkamo MTT Sotkamo biokaasuhanke

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

POTENTIAALI + -

+

Elintarvike

Kajaani • Kainuulaisten

tuotteiden käyttö • Koulutus/osaaminen • Logistiikkaketjut

Kuhmo Rönttöset, Kainuussa tuotetut herkut

Suomussalmi Luonnontuotteiden jalostaminen

Ristijärvi Lähiruoka

Hyrynsalmi • Luonnontuotteiden

jalostus (marjat, sienet, kalat)

Sotkamo Suurkeittiön rakentaminen alkaa -> lähiruoan käyttöä mahdollisimman paljon

Kainuun liitto/sote • Lähiruoka • Pienyrittäjät

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

Paltamo Lähiruoka

POTENTIAALI + -

+

ICT

Kajaani • ICT-osaamisen vienti • ICT-osaamisen

yhdistäminen muihin aloihin

Kajaani • Mittausosaaminen,

lähinnä Sotkamo • Keskus Renforsin rannalle

Suomussalmi Kondensaattori- tuotannon lisääminen (Kajaani)

Sotkamo Mittausosaaminen urheilun alalla (mm. Jyväskylän yliopisto) -> yhteistyötä Kajaanin kanssa

Kainuun liitto/sote • Digitalisoituminen • Sähköiset palvelut

(erityisesti sote)

Kajaani Peliala, koko Kainuu

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

POTENTIAALI + -

+

Metalli

Kajaani Transtech -> alihankintaverkostot ympäri Kainuuta

Kajaani • Osaamisen kehittäminen • Koulutus • Työvoiman

maakunnallinen hyödyntäminen

• Rahoitus

Suomussalmi Erikoistyökalutuotannon laajentaminen

Kuhmo Nopan metalli Osaava työvoima?

Kainuun liitto/sote • Osaaminen/

verkostot kriittinen tekijä!

Ristijärvi Alihankintatyöt Paltamo

Alihankinta Korsun teräs

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

POTENTIAALI + -

+

Ristijärvi Tuulivoima

Kuhmo Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Romuvaaraan

Muut (luonto, Venäjä, kulttuuri)

Hyrynsalmi Tuulivoima Sotahistoria Ylä-Kainuu Venäläiset matkailijat

Kajaani • KAO, 2.asteen

koulutus koko Kainuu

Kuhmo • Kuhmon

kamarimusiikki • Kamarimusiikin myötä

vahvistunut kulttuuri

• Tuulivoimaloihin rungot

• CLT

Paltamo Paltamolaisen ruoan jatkojalostaminen

Kajaani • 5-tie, VT 22 • Paltamo, Ristijärvi,

Suomussalmi, Sotkamo

Kajaani • Ostoskeskukset • Logistiikka -> Kuhmo, Sotkamo

Kajaani • Yhteisiä asioita paljon • Osaamisen vahvistaminen • Kainuulainen markkinointi yhteistyö

Kuhmo Vartius

Kuhmo Vapaa-ajan asukkaat, loma-asuntoja lisää

Suomussalmi Kulttuurimatkailu (Hyry,Kuhmo)

Sotkamo Huovis-kulttuurin (Veikko Huovinen) kehittäminen -> Kuhmo Suomussalmi

Venäjän matkailu (Kuhmo, Hyry)

Suomussalmi Tuulivoima (Hyry)

Kajaani • Loiste Oy • Tuulivoima (laitteistot) • Koko Kainuu

YH

TEIS

TYÖ

N T

AR

VE

Paltamo • Cleantech-koetehdas,

vedenpuhdistusmateriaaleja myrkyttömästi

• Tuulivoima

Työpajan tuotokset – Talous

Toimintamenojen karsinta kunnittain

HENKILÖSTÖ

Hyrynsalmi • Kiinteistönhuolto 30.000€

Kajaani

• Henkilöstö -25, v. 2015, irtisanomiset tehty, n. 5 eläköitymisen kautta

• Turhat kiinteistöt myydään? • Työn tuottavuus -> HTV:t laskuun • Mitä tehtäviä voidaan poistaa/vähentää? • Soten virittäminen entistä

taloudellisemmaksi

Kuhmo

• Henkilöstö -40 HTV -> 1,8 milj. €, 31.12.2013-1.8.2016

Paltamo • Henkilöstökulut 0-tasolla, ei uusia virkoja

eikä palkkauksia eläköityvien tilalle

Ristijärvi

• Henkilöstö 40.000€, 2014-2016

Sotkamo

• Vapaaehtoiset säästövapaat • Koko ajan tarkastellaan, tarvitseeko

eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä tai voidaanko työ tehdä toisin

Suomussalmi

• Henkilöstö -20 HTV, 0,8 milj. €, 2015-2017

TUKIPALVELUT

Kajaani • Kirjanpito/henkilöstö • Taitaa selvitys 12/2014 päätös?

Kuhmo • Toiminnan tehostaminen, palveluntuottaja, keskittäminen?

Suomussalmi • Hankinnat ja rakennusvalvonta yhteistyössä

Sote

• Tehtävä laajemmalla yhteistyöllä

TILAT

Hyrynsalmi • - 60.000€

Kajaani

• Kahdesta koulusta yhteen kouluun • Turhista kiinteistöistä luopuminen, n.1,5%

/ vuosi

Kuhmo

• Tilankäytön tehostaminen, oman väen ”tiivistäminen” -> -150.000€

Paltamo • Käytössä vain välttämättömät tilat, muut

myynnissä tai tulossa myyntiin • Kouluverkko karsittu, 2 taajamakoulua

jäljellä. 2 koulua (Hakasuo ja kirkonkylän vanha koulu vielä kunnalla).

• Vuokra-asuntoja on liikaa tyhjillään.

Sotkamo

• Kouluverkkoa on tarkasteltu ja vuonna 2016 uudestaan

Suomussalmi

• Kouluverkon järkeistäminen 2015-2017, -1 milj. €

• Tarpeettomat tilat 2015-2017, 0,2 milj. €

AVUSTUKSET

Kajaani • Valtionosuuksien oikeudenmukaisuus • Veroäyrille katto

Kuhmo • Avustukset yksityisille ja yhteisöille , -500 €

Paltamo

• Eipä juuri enää voi karsia

Sotkamo

• Avustuksia pienennetty • Tarkka harkinta hankkeisiin mukaan

lähdössä

Suomussalmi • Avustukset 2016, 0,5 milj. €

Sote • Palvelutason karsinnat, siten että ei alijäämää

sotelle ja kasvavat lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa

MUUT

Työpajan tuotokset – Sote

Tukipalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta

HALLINNOLLISET TUKIPALVELUT

Kuntien hallintopalveluiden yhdistäminen • Esityslistat, pöytäkirjat jne. • Talous- ja henkilöstöhallinto osaksi valtakunnallista, haetaan syvää yhteistyötä

koko Kainuun alueella • ”Omistajaohjaus” ja osto tehokkaimmalta taholta • Sähköisen asioinnin lisääminen radikaalisti • Valtakunnallisesti, Pohjois-Suomen yhteinen, sote-kuntayhtymän yhteinen?

Tietohallinto

• Valtakunnallisen järjestelmän hyödyntäminen, yhteistyö Pohjois-Suomen kesken (Kajaani hallinnoimaan)

• Hankinnat yhteen • Palkat ja laskut erilleen uudesta sotesta

Taloushallinto

• Raportoinnin kehittäminen

KIINTEISTÖT JA NIIHIN LIITTYVÄT PALVELUT

Toimintojen keskittäminen • Kaikki kiinteistöt yhdelle omistajalle • Yhteinen kiinteistöstrategia/-yhtiö • Kiinteistönhoidon, -huollon (vesi ja sähkö) ja puhtaanapidon yhtiöittäminen

Hyödyttömät kiinteistöt myyntiin • Suurimpia taloudellisia haasteita taantuvilla alueilla, omistamisella ei

vaikutusta kustannuksiin Palveluasumisen suunnittelu, koordinaatio ja järjestäminen

LOGISTIIKKA

Yhdistetyt, liikkuvat palvelut • Yhteinen ruokatarvike-ostokset-kirjasto-kuljetus asukkaille • Kuljetuspalveluiden yhdistäminen yli kuntarajojen • Julkinen liikenne

Uusi tekniikka logistiikan apuna

• Hallinnon tukipalvelut voi hoitaa vaikka mökistä Yhteinen logistiikkakeskus Suunnittelu ja järjestäminen yhden toimijan vastuulle

RUOKAHUOLTO

Yhteinen liikelaitos tuottamaan ateria- ja puhtaanapitopalveluita • Organisointi yksiin käsiin • Lähiruokaa ja paikallisia elintarvikkeita hyödynnettävä siitä huolimatta (kestävä

kehitys!) • Toimitus koko Kainuuseen

ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän toiminnan ja hyvinvoinnin strategia • Yhtenäistetään ja suunnitellaan koko Kainuuseen • Ohjaus THL:ltä • Rahoituksen ohjaus ja painotus

Työllisyyden hoito • Työnjako, tehtävät • Työpajat, työhön valmennus, yhteiskunnallinen yrittäjyys, palkkatuki • Kumppaniksin laajennus vrt. työhön kuntoutuksen säätiöt

Yhteistyön tiivistäminen terveydenhuollon, sosiaalityön ja sivistystyön kesken • Liikuntakasvatus (joukkoliikuntapalvelut), terveyskasvatus ja liikennekasvatus

(pyörätiet, liikenneinfra turvallisemmaksi), • Osaava henkilöstö

Vanhusten toimintakyky • Soten kuntoutuspalvelut • Kuntien esteettömyystoimet

Työpajan tulokset

Kuntarakennevaihtoehdot

Yhden kunnan Kainuu - Edut

Elinvoima • Päätöksenteko/strategisuus • 80 000 asukkaan kaupunki on vahva

yksikkö • Voimavarat yhteen, synergia • Kehittäminen, lisää tuloja

Kuntarajat • Ratkaisee kuntarajoihin liittyviä

ongelmia • Selvä kuntakeskus

Hallinto • Henkilöstön tehokkaampi käyttö • Hallinto kevenee/yksinkertaistuu • Yhteistyö helpottuu • Päällekkäisyydet pois

Osaaminen • Erityisosaaminen säilyy (talouspaja) • Osaamisen jakaminen helppoa

Palvelut • Palvelujen turvaaminen helpottuu • Leveät hartiat palvelujen

järjestämiseen • Palvelurakenne tiivistyy,

Kustannuksia säästyy, rakenteellisia muutoksia helpompi tehdä

Yhden kunnan Kainuu - Haitat

Päätöksenteko • Päätöksenteko kapenee • Vanhat asenteet ja pelot

Reuna-alueiden asema • Näivettyminen uhkana • Maaseudun tulevaisuus

Palvelut • Lähipalvelujen saatavuus • Käyttäjäkustannukset • Keskuskunnan kyky pitää yllä reuna-

alueiden palveluita

Maakuntastatus • Maakunta menetetään • Hahmoton • Mitä tapahtuu ELY:lle?

Ei ratkaise ongelmia • Kuntatalouslaskelmien mukaan yhden

kunnan Kainuukaan ei riitä Demokratiavaje

3-4 kuntaa - Edut

Helppous • Todennäköinen vaihtoehto • Samankaltaiset kunnat helpompi liittää Leveämmät hartiat • Erityisosaaminen kasvaa • Osaamisen jakaminen helpompaa • Tulevaisuus selvemmäksi • Keskinäinen kilpailu poistuu

Palvelut • Palvelujen tehostaminen • Lähipalvelujen säilyminen

Hallinto kevenee ja tiivistyy Maakunnallinen rooli ja status säilyy

Sopivasti sparrausta kuntien kesken Reuna-alueiden kehitys mahdollista Seutukunnan korostuminen Tulevaisuus selvemmäksi

3-4 kunnan Kainuu - Haitat

Väliaikaisuus ”Väliaikainen ratkaisu”? Oikea hyöty Köyhät yhteen, ei riittävän suuria kokonaisuuksia Vastakkainasettelu, vanhat asenteet ja pelot Keskinäinen kilpailu ei poistu, maakuntastatus menee Menetetään ELY-keskus Jotkut kuntaliittymät heikkenevät Lähipalvelut Tuleeko toenperä?

5+ kunnan Kainuu – Edut ja haitat

EDUT Entisillä eväillä Päätöksenteko • Lähellä, päätetään itse • Päätöksenteon strategisuus

Palvelut • Lähipalvelu • Palvelutuotannon tuottavuus Kehittämispanokset ja –osaaminen

HAITAT • Ei etuja

• Ei lisää yhteistyötä

• Resurssit hajallaan, ei taloudeltaan

voimakasta aluetta

• Velkaantuminen, ei selvitä ja syntyy kriisikuntia

• Lakisääteisten palvelujen järjestäminen vaikeaa

• Mikään ei muutu

Kuntarakenne – Erityiskysymykset ja kommentit:

Yhden kunnan Kainuu • Kajaani: Pelot, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus • Kuhmo: Lähipalvelut? • Sotkamo: Turvataanko palvelut myös Kajaanin ulkopuolella? • Sote-kuntayhtymä: Kotipaikkaidentiteetti? Kunnanosademokratian tarve? • Suomussalmi: Aluelautakunnat • Liitoksessa syrjäisyystekijät eivät välttämättä ei muutu Kajaanin kanssa , yhden

kunnan Kainuussa kylläkin!

3-4 kunnan Kainuu • Kajaani: Täytyy olla kaikilla valmius luopua jostain • Suomussalmi: Aluelautakunnat • Tässä taloustilanteessa keskittäminen kiihtyisi nykyisestä (vaihtoehto?)

LIITE 6.

Kainuun seiska Painelaskelmat

HT Eero Laesterä joulukuu 2014

Paineita?

16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 2

Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020Minimi 16,50 16,50 16,50 16,50 16,50 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,25Keskiarvo 19,67 19,74 19,89 20,13 20,48 21,37 22,28 23,11 23,83 24,60 25,37Maksimi 21,00 21,50 21,75 22,00 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 28,50Painelaskelmat 2012, verotasapaino, sopeutus 22,70 23,00 23,30 23,60 23,90

15,00

17,00

19,00

21,00

23,00

25,00

27,00

29,00

31,00

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Veroprosentin kehitys - painottamaton keskiarvo

Minimi Keskiarvo Maksimi

Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon yläpää ei riitä.

Paineita? Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020Nettolaina mrd euroa 5,95 7,20 8,87 9,46 10,30 12,24 15,03 18,49 22,40 27,12 32,72Nettolaina eur/as 1 142 1 376 1 690 1 795 1 944 2 298 2 812 3 441 4 150 5 002 6 004

4,00

9,00

14,00

19,00

24,00

29,00

34,00

39,00

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Nettolainan kehitys mrd euroa

4

1 004

2 004

3 004

4 004

5 004

6 004

7 004

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Nettolainan kehitys euroa/asukas

Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon yläpää ei riitä.

Paineita? Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta.


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020Vuot. ali/ylijäämä mrd euroa 1,84 0,47 -0,28 0,39 -0,72 -1,81 -2,67 -3,32 -3,77 -4,58 -5,45Vuot. Ali/ylijäämä eur/as 353 89 -54 75 -135 -339 -499 -617 -699 -845 -1 000

-6,00

-5,00

-4,00

-3,00

-2,00

-1,00

0,00

1,00

2,00

3,00

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Vuotuinen ali/ylijäämä mrd euroa

-1 100

-900

-700

-500

-300

-100

100

300

500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Vuotuinen ali/ylijäämä eur/as

Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon alapää ei riitä.

Valtionosuusuudistus – todellinen vaikutus

16.12.2014 5

• Hyvinvointi ja sen kasvu perustuvat historialliseen kasvun valtionosuuskäyrälle.

• Valtionosuusuudistus ja tulopohjan yleinen romahdus johtavat alemmille käyrille.

• VOS-leikkaukset 257 eur/as Æ 0,72 … 2,68 veroprosenttiyksikköä (vpy) – keskiarvo 1,90 vpy

• VOS-muutokset eur/as -592 eur/as … 340 eur/as, mediaani -42 eur/as Æ -4,7 vpy … -0,38 vpy, med -0,30 vpy

• Tarvitseeko SOTEn jälkeen miettiä valtionosuuden alenemia?

Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

Painelaskennan periaate • Trendi ja paine • Ei ole ennuste • Kuntien omat arviot tpE 2014 • Veroennakko, Kuntaliiton ennustekehikon mukainen

mistä käytössä? • 2014 toimintakate jne. lyhyen 2008-2012 trendin

mukainen; pitkä ei ota huomioon sopeutusta eikä verotulon romahdusta – 2013 muutokset eliminoituvat.

• Valtionosuus kunnilta, Kuntaliitolta ja ”oikeasti” laskettuna


Velkapaine – nettolainan kehitys • Jos paine purkautuu vain nettolainan kasvuna … • Nettolaina = Lainakanta – Rahavarat • Suhteutus tuloveroihin – kuinka montaa veroprosenttiyksikköä nettolaina vastaa?


Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020Hyrynsalmi -616 -764 -918 -1 248 -1 785 -2 452 -3 203 -4 132 -5 254 Kajaani -407 2 041 1 987 1 693 1 300 817 164 -703 -1 799 Kuhmo -523 -353 61 -123 -499 -1 165 -2 007 -3 093 -4 441 Paltamo 116 169 79 -108 -401 -576 -842 -1 268 -1 870 Ristijärvi 1 437 1 200 881 106 -1 073 -2 549 -4 328 -6 486 -9 035 Sotkamo -515 1 570 1 415 1 041 623 243 -134 -550 -1 003 Suomussalmi 1 375 1 462 1 554 1 291 720 -206 -1 368 -2 838 -4 634 Yhdistelmä -171 1 405 1 436 1 182 801 188 -568 -1 545 -2 724

Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020Hyrynsalmi 15,4 21,6 22,2 23,9 27,1 30,9 36,3 42,9 50,7Kajaani 12,2 1,2 1,9 6,7 11,8 15,5 19,0 23,8 29,8Kuhmo -0,2 0,6 -0,1 8,3 12,3 17,2 23,0 30,4 39,7Paltamo 21,2 20,0 22,3 27,9 30,5 31,2 34,1 38,2 43,8Ristijärvi 9,5 20,0 22,9 26,1 37,5 46,7 60,5 77,1 96,5Sotkamo 8,2 -3,5 -1,6 2,1 5,9 10,4 12,8 15,4 18,1Suomussalmi -2,6 0,3 2,5 5,3 12,3 17,7 25,7 35,8 48,1Yhdistelmä 9,2 2,0 2,8 7,2 11,7 15,5 19,5 25,0 31,8

Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021Hyrynsalmi -616 -764 -918 -1 248 -1 660 -2 063 -2 409 -2 782 -3 191 -3 818 Kajaani -407 2 041 1 987 1 693 1 458 1 303 1 151 962 728 227Kuhmo -523 -353 61 -123 -362 -747 -1 160 -1 663 -2 270 -3 179 Paltamo 116 169 79 -108 -279 -202 -84 7 57 -84 Ristijärvi 1 437 1 200 881 106 -950 -2 179 -3 581 -5 228 -7 130 -9 530 Sotkamo -515 1 570 1 415 1 041 768 686 764 817 842 794Suomussalmi 1 375 1 462 1 554 1 291 853 205 -530 -1 417 -2 470 -3 869 Yhdistelmä -171 1 405 1 437 1 190 831 240 -510 -1 500 -2 713 -4 206

Veropaine – veroprosentin nostopaine


Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020Hyrynsalmi 15,4 21,6 22,2 23,9 26,1 27,9 30,3 32,8 35,4Kajaani 12,2 1,2 1,9 6,7 10,8 12,5 13,0 13,6 14,6Kuhmo -0,2 0,6 -0,1 8,3 11,3 14,2 16,8 20,1 24,1Paltamo 21,2 20,0 22,3 27,9 29,5 28,2 27,9 27,9 28,1Ristijärvi 9,5 20,0 22,9 26,1 36,5 43,6 54,5 67,0 81,4Sotkamo 8,2 -3,5 -1,6 2,1 4,9 7,4 6,8 6,4 6,1Suomussalmi -2,6 0,3 2,5 5,3 11,3 14,7 19,6 25,6 32,6Yhdistelmä 9,2 2,0 2,8 7,2 11,7 15,5 19,5 25,0 31,8

Veroprosentti TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020Hyrynsalmi 20,25 21,00 21,75 21,75 22,75 23,75 24,75 25,75 26,75Kajaani 20,00 21,00 21,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00Kuhmo 20,25 21,00 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50Paltamo 20,50 21,00 22,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00Ristijärvi 19,75 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50Sotkamo 19,75 20,75 21,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25Suomussalmi 19,50 19,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50

teuroa2013 veroprosentilla

Hyrynsalmi 293Kajaani 5 763Kuhmo 1 122Paltamo 432Ristijärvi 166Sotkamo 1 472Suomussalmi 1 095

Sopeutustarve Æ ylijäämä 2020; kolmen vuoden sopeutus


Sopeutus kolmena vuonna, tavoitteena tulos >0 vuonna 2020. Milj.€, eur/as ja veroprosenttiyksikköä.

Sopeutustarve meurTA 2015 TASU 2016TASU 2017 Yhteensä eur/as vero-%Hyrynsalmi -0,7 -0,7 -0,7 -2,1 -819 -7,16Kajaani -11,0 -11,0 -11,0 -33,0 -871 -5,73Kuhmo -3,0 -3,0 -3,0 -9,0 -989 -8,02Paltamo -0,6 -0,6 -0,6 -1,8 -497 -4,17Ristijärvi -1,0 -1,0 -1,0 -2,9 -1 997 -17,12Sotkamo -1,4 -1,4 -1,4 -4,1 -380 -2,75Suomussalmi -3,7 -3,7 -3,7 -11,1 -1 282 -10,13Yhdistelmä -21,3 -21,3 -21,3 -63,9 -865 -6,18

Toimintakat-teen rajaus 2014…2020

Tasapaino nousu

Trendi (lyhyt 08-12)

Pitkä (99-2013)

Verotettava tulo (lyhyt)

VOS (KA2016-20)

Hyrynsalmi 0,45 % 2,47 % 3,22 % -0,05 % 1,25 %Kajaani 2,13 % 4,54 % 4,71 % 0,97 % 3,29 %Kuhmo 0,95 % 3,54 % 4,17 % -0,72 % 2,28 %Paltamo 1,23 % 2,51 % 3,51 % -1,01 % 1,72 %Ristijärvi -0,01 % 4,73 % 4,04 % 0,46 % 2,07 %Sotkamo -0,06 % 3,98 % 4,91 % 1,55 % 2,46 %Suomussalmi -0,06 % 3,37 % 4,05 % -0,62 % 1,16 %KOKO MAA n. 1,5% 3,56 %

Jos toimintakatteen nousu rajataan vasemman sarakkeen lukuihin, saadaan riittävä sopeutus. Verrataan pitkään ja lyhyeen toimintakatteen vuotuiseen nousuun, verotettavan tulon ja valtionosuuden vuotuiseen nousuun..

SOTE


Sopeutustarve meurTA 2015 TASU 2016TASU 2017 Yhteensä eur/as vero-% SOTE YHTHyrynsalmi -0,7 -0,7 -0,7 -2,1 -819 -7,16 3,45 -3,71Kajaani -11,0 -11,0 -11,0 -33,0 -871 -5,73 -0,88 -6,61Kuhmo -3,0 -3,0 -3,0 -9,0 -989 -8,02 2,86 -5,16Paltamo -0,6 -0,6 -0,6 -1,8 -497 -4,17 -0,59 -4,76Ristijärvi -1,0 -1,0 -1,0 -2,9 -1 997 -17,12 3,48 -13,64Sotkamo -1,4 -1,4 -1,4 -4,1 -380 -2,75 -0,64 -3,39Suomussalmi -3,7 -3,7 -3,7 -11,1 -1 282 -10,13 3,22 -6,91Yhdistelmä -21,3 -21,3 -21,3 -63,9 -865 -6,18

• SOTE-kuinka paljon sote-maksu kasvattaa (-) tai vähentää sopeutustarvetta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna.

• YHT-sarake yhdistää sopeutustarpeen ennen SOTE-vaikutusta ja SOTE-vaikutuksen.

• Hyrynsalmen, Kuhmon, Ristijärven ja Suomussalmen sopeutustarve pienenee, mutta ei poistu – lähellekään.

LIITE 7. Tilasto- ja karttaliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Sisältö

1. Väestö vuonna 2012 kaupunki- ja maaseutualueilla ............................................................................................ 2

2. Kainuun yhdyskuntarakenne ................................................................................................................................ 3

3. Kehitys 2000-luvulla .............................................................................................................................................. 4 3.1. Väestön kehitys 2000 - 2012 (2000=100). .................................................................................................. 4 3.2. Työpaikkojen kehitys 2000 - 2012 (2000=100) ........................................................................................... 4 3.3. Valtion työpaikkojen kehitys 2000 - 2012 (2000=100) ............................................................................... 5 3.4. BKTA/Asukas 2000 - 2011 ........................................................................................................................... 5

4. Elinkeinojen kehitys .............................................................................................................................................. 6 4.1. Klusterien kehitys Kainuussa 2000-2013 .................................................................................................... 6 4.2. Toimipaikkojen henkilöstön ja liikevaihdonkehitys 2006-2012 kunnittain ................................................ 7

5. Pendelöinti .......................................................................................................................................................... 10 5.1. Pendelöinti kunnittain .............................................................................................................................. 10 5.2. Yhteenvetotaulukko selvitysalueen pendelöinnistä ................................................................................. 13 5.3. Paikkatietoperusteiset työssäkäyntialueet .............................................................................................. 14

6. Tilastokokoelma .................................................................................................................................................. 15

2

1. Väestö vuonna 2012 kaupunki- ja maaseutualueilla

* Maaseudun paikalliskeskuksiksi määritellään ne kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajamat, jotka täyttävät vähintään kolme neljästä seuraavista kriteereistä: 1. Kolmen edellisen vuoden väestömäärän keskiarvo yli 5000 2. Taajaman asukastiheys yli 400 asukasta/km2 3. Työpaikkoja yli 2000 4. Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 alueen pinta-alan on oltava vähintään 1 km2

*

3

2. Kainuun yhdyskuntarakenne

4

3. Kehitys 2000-luvulla

Väestön kehitys 2000 - 2012 (2000=100). 3.1.

lähde: Tilastokeskus

Työpaikkojen kehitys 2000 - 2012 (2000=100) 3.2.


5

Valtion työpaikkojen kehitys 2000 - 2012 (2000=100) 3.3.


BKTA/Asukas 2000 - 2011 3.4.

Kajaanin seutukunta: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala Kehys-Kainuun seutukunta : Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi lähde:Tilastokeskus

6

4. Elinkeinojen kehitys

Klusterien kehitys Kainuussa 2000-2013 4.1.

lähde: kuvaaja: Jyrki Haataja/Metsäkeskus, tiedot Tilastokeskukselta

7

Toimipaikkojen henkilöstön ja liikevaihdonkehitys 2006-2012 kunnittain 4.2.

9

Luokitus:

Alkutuotanto : A Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Jalostus: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen

Palvelut: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta

10

5. Pendelöinti

Pendelöinti kunnittain 5.1.Selvitysalueen kuntien työllisten työssäkäynti muihin kuntiin (pendelöinti) ja työssäkäynti selvitysalueen kuntiin (vastapendelöinti) vuonna 2012.

Selvitysalueen kunnat on merkitty vaalean vihreällä.

Lähde: Tilastokeskus.

TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöinti-prosentti

TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista

yhteensä 834 100 yhteensä 652 1001 Hyrynsalmi 544 65,2 1 Hyrynsalmi 544 83,42 Kajaani 94 11,3 2 Kajaani 29 4,43 Suomussalmi 85 10,2 3 Suomussalmi 22 3,44 Ristijärvi 19 2,3 4 Puolanka 11 1,75 Kuhmo 15 1,8 5 Ristijärvi 11 1,76 Sotkamo 13 1,6 6 Kuhmo 6 0,97 Oulu 12 1,4 7 Oulu 6 0,98 Puolanka 12 1,4 8 Sotkamo 6 0,99 Paltamo 6 0,7 9 Paltamo 4 0,6

10 Kuopio 3 0,4 10 Helsinki 2 0,3Mustasaari 3 0,4 Järvenpää 2 0,3Vantaa 3 0,4

Vastapendelöinti: HyrynsalmiPendelöinti: Hyrynsalmi



yhteensä 15121 100 yhteensä 15731 1001 Kajaani 13139 86,9 1 Kajaani 13139 83,52 Sotkamo 749 5 2 Sotkamo 838 5,33 Oulu 171 1,1 3 Paltamo 342 2,24 Paltamo 164 1,1 4 Oulu 167 1,15 Kuhmo 81 0,5 5 Suomussalmi 150 16 Helsinki 72 0,5 6 Kuhmo 141 0,97 Kuopio 60 0,4 7 Ristijärvi 128 0,88 Iisalmi 50 0,3 8 Hyrynsalmi 94 0,69 Ristijärvi 34 0,2 9 Kuopio 59 0,4

10 Sonkajärvi 31 0,2 10 Helsinki 47 0,3Muut selvitysalueen kunnat

Hyrynsalmi 29 0,2Suomussalmi 27 0,2

Vastapendelöinti: KajaaniPendelöinti: Kajaani

11



yhteensä 3132 100 yhteensä 2953 1001 Kuhmo 2641 84,3 1 Kuhmo 2641 89,42 Kajaani 141 4,5 2 Kajaani 81 2,73 Sotkamo 98 3,1 3 Sotkamo 75 2,54 Kuopio 31 1 4 Suomussalmi 27 0,95 Helsinki 28 0,9 5 Hyrynsalmi 15 0,56 Joensuu 20 0,6 6 Oulu 13 0,47 Oulu 20 0,6 7 Kuopio 9 0,38 Suomussalmi 16 0,5 8 Helsinki 7 0,29 Iisalmi 8 0,3 9 Nurmes 6 0,2

10 Nurmes 7 0,2 10 Joensuu 5 0,2Vantaa 7 0,2 Jyväskylä 5 0,2

Muut selvitysalueen kunnat Paltamo 5 0,2Hyrynsalmi 6 0,2 Muut selvitysalueen kunnatPaltamo 6 0,2 Ristijärvi 2 0,1Ristijärvi 1 0,1

Vastapendelöinti: KuhmoPendelöinti: Kuhmo



yhteensä 1416 100 yhteensä 1209 1001 Paltamo 919 64,9 1 Paltamo 919 762 Kajaani 342 24,2 2 Kajaani 164 13,63 Sotkamo 30 2,1 3 Sotkamo 40 3,34 Oulu 22 1,6 4 Ristijärvi 15 1,25 Ristijärvi 14 1 5 Puolanka 13 1,16 Vaala 13 0,9 6 Oulu 11 0,97 Helsinki 11 0,8 7 Hyrynsalmi 6 0,58 Sonkajärvi 8 0,6 8 Kuhmo 6 0,59 Suomussalmi 6 0,4 9 Suomussalmi 6 0,5

10 Kuhmo 5 0,4 10 Vaala 6 0,5Muut selvitysalueen kunnat

Hyrynsalmi 4 0,3

Vastapendelöinti: PaltamoPendelöinti: Paltamo

12



yhteensä 510 100 yhteensä 384 1001 Ristijärvi 293 57,5 1 Ristijärvi 293 76,32 Kajaani 128 25,1 2 Kajaani 34 8,93 Sotkamo 26 5,1 3 Hyrynsalmi 19 4,94 Paltamo 15 2,9 4 Paltamo 14 3,65 Hyrynsalmi 11 2,2 5 Sotkamo 8 2,16 Puolanka 7 1,4 6 Suomussalmi 5 1,37 Suomussalmi 7 1,4 7 Puolanka 4 18 Helsinki 5 1 8 Ilomantsi 1 0,39 Kuhmo 2 0,4 9 Kuhmo 1 0,3

10 Oulainen 2 0,4 10 Oulu 1 0,311 Tampere 2 0,4 Rovaniemi 1 0,3

Sysmä 1 0,3Tornio 1 0,3Vaala 1 0,3

Vastapendelöinti: RistijärviPendelöinti: Ristijärvi



yhteensä 4268 100 yhteensä 4226 1001 Sotkamo 2994 70,1 1 Sotkamo 2994 70,82 Kajaani 838 19,6 2 Kajaani 749 17,73 Kuhmo 75 1,8 3 Kuhmo 98 2,34 Paltamo 40 0,9 4 Oulu 47 1,15 Oulu 35 0,8 5 Paltamo 30 0,76 Helsinki 34 0,8 6 Suomussalmi 29 0,77 Kuopio 21 0,5 7 Valtimo 28 0,78 Kuusamo 18 0,4 8 Ristijärvi 26 0,69 Valtimo 17 0,4 9 Nurmes 17 0,4

10 Joensuu 11 0,3 10 Helsinki 15 0,4Muut selvitysalueen kunnat Muut selvitysalueen kunnat

Ristijärvi 8 0,2 Hyrynsalmi 13 0,3Hyrynsalmi 6 0,1Suomussalmi 6 0,1

Vastapendelöinti: SotkamoPendelöinti: Sotkamo

13

Yhteenvetotaulukko selvitysalueen pendelöinnistä 5.2.

Selvitysalueen kuntien työssäkäynti (pendelöintiprosentit) selvitysalueen kuntiin 2012.



yhteensä 3006 100 yhteensä 2752 1001 Suomussalmi 2512 83,6 1 Suomussalmi 2512 91,32 Kajaani 150 5,0 2 Hyrynsalmi 85 3,13 Oulu 39 1,3 3 Puolanka 31 1,14 Sotkamo 29 1 4 Kajaani 27 15 Kuhmo 27 0,9 5 Kuhmo 16 0,66 Hyrynsalmi 22 0,7 6 Oulu 12 0,47 Kuusamo 17 0,6 7 Kuusamo 8 0,38 Helsinki 16 0,5 8 Ristijärvi 7 0,39 Juuka 16 0,5 9 Paltamo 6 0,2

10 Taivalkoski 16 0,5 10 Sotkamo 6 0,2Muut selvitysalueen kunnat

Paltamo 6 0,2Ristijärvi 5 0,2

Pendelöinti: Suomussalmi Vastapendelöinti: Suomussalmi

Työpaikan kuntaKotikuntaHyrynsalmi 65,2 11,3 1,8 0,7 2,3 1,6 10,2Kajaani 0,2 86,9 0,5 1,1 0,2 5 0,2Kuhmo 0,2 4,5 84,3 0,2 0,1 3,1 0,5Paltamo 0,3 24,2 0,4 64,9 1 2,1 0,4Ristijärvi 2,2 25,1 0,4 2,9 57,5 5,1 1,4Sotkamo 0,1 19,6 1,8 0,9 0,2 70,1 0,1Suomussalmi 0,7 5,0 0,9 0,2 0,2 1 83,6

SuomussalmiHyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo

14

Paikkatietoperusteiset työssäkäyntialueet 5.3.

15

6. Tilastokokoelma

Työpaikkojen osuudet: TOL 2002 (2000 tiedot): Alkutuotanto: (A-B) Maa- ja metsätalous; Jalostus: (C) Kaivostoiminta ja louhinta, (D) Teollisuus, (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, (F) Rakentaminen Palvelut: (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta, (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta, (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut TOL 2008 (2012 tiedot): Alkutuotanto: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous; Jalostus: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen; Palvelut: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Selvitysalue yhteensä

Koko maa

Maapinta-ala, km2 2013 1 421 1 835 4 807 919 836 2 649 5 270 17 737 303 891Taajama-aste, % 2012 54,4 88 63,3 60,5 43,5 58,3 61,1 74,1 84,7Väkiluku 2013 2 565 37 868 9 104 3 620 1 427 10 659 8 661 73 904 5 451 270Väkiluvun muutos, % 2012 - 2013 -1,5 -0,3 -1,5 -3,3 -1,6 -0,2 -1,7 -0,8 0,50-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2000 17,1 18,7 16,2 17,6 15,1 17,6 15,3 17,6 18,10-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2013 9,7 16,3 12,4 14 9,8 16,1 11,5 14,7 16,415-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2000 62,4 67,5 65,6 63,2 58 64,7 65,3 65,9 66,915-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2013 59 64,3 59,2 59 57,3 61,8 60 62,2 64,265 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 2000 20,5 13,8 18,2 19,3 26,9 17,6 19,3 16,5 1565 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 2013 31,3 19,5 28,4 27 32,9 22,2 28,5 23,1 19,4Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 2013 1,1 2,2 1,1 0,8 1,1 1,5 1,3 1,8 3,8Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2013 -15 -392 -58 -88 -15 -35 -72 -675 0Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013 -21 57 -86 -35 -11 -15 -83 -194 6662Perheiden lukumäärä 31.12.2013 733 10 377 2 552 984 399 3 006 2 448 20 499 1 471 085Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2012 19 962 24 688 21 095 21 241 20 619 23 900 21 201 23 250 27 184Asuntokuntien lukumäärä 2013 1 282 18 516 4 569 1 764 700 4 916 4 304 36 051 2 599 613Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 2012 20,2 30,6 22,4 25,3 21,7 20,8 23,2 26,5 30,5Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 2013 92 53,3 78,1 93,5 94,4 79,4 79,5 67,3 54Kesämökkien lukumäärä 2013 678 1 748 2 445 1 273 582 1 854 2 263 10 843 498 694Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 2012 56,7 71 63,1 59,5 59,4 67 62,4 67,0 68,5Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 2012 (alempi ja ylempi korkeakoulutusaste ja tutkijakoulutus) 5,7 16,3 8,3 8,4 9,6 12,9 7,1 12,8 18,5Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 2012 652 15 731 2 953 1 209 384 4 226 2 752 27 907 2 339 90418-64.v. työllisten osuus samanikäsestä väestöstä 2012 56 64,6 58,2 66,8 62,9 67,2 58,5 63,3 69,6Työttömyysaste (18-64 -v.) 2012 17,6 14,0 20,6 5,7 10,2 12,0 17,8 14,6 10,8Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 2012 834 15 121 3 132 1 416 510 4 268 3 006 28 287 2 339 904Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % 2011 65,1 87,2 84,6 63,7 57,7 69,8 82,9 - 67Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 2000 18,2 2,6 16,7 14,2 23,8 15,7 15,2 8,9 5,1Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 2012 17,2 2,8 14,6 9,5 19,5 9,3 11 6,7 3,4Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2000 15,6 24,9 16,5 21 9,9 26,7 23,2 23,2 26,7Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2012 10,1 15,5 15 17,5 7 29,8 21,4 18 21,6Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2000 63,8 70,8 62,3 62,1 63,1 56,1 59,5 65,8 66,6Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2012 71,3 80,9 68,5 71,9 71,1 59,7 66,5 74,2 73,8Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 2000 2,5 1,7 4,6 2,8 3,1 1,5 2,1 2,2 1,6Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 2012 1,4 0,8 1,9 1,1 2,3 1,2 1,1 1,1 1,2Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 2012 2,12 1,51 1,95 1,64 1,84 1,5 1,93 1,63 1,32Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 2012 42 25,6 36,5 35,9 41,5 29,4 37,8 30,3 24,2Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012 175 1 680 525 200 106 762 439 3 887 352 299

LIITE 8. Tietoja soten, 2. asteen koulutuksen ja rakennusvalvonnan uudistuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4. joulukuuta. Samalla julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön arviolaskelma kuntien tulevista sote-kustannuksista. Sote-järjestämislailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lain avulla luodaan uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palveluja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluihin yhdenvertaisesti. Nykyisin noin 200 erilaista kunnallista organisaatiota ovat järjestämisvastuussa sote-palveluista ja myös tuottavat niitä. Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää, niistä korkeintaan viisi sijaitsee Pohjois-Suomessa. Ne voivat halutessaan myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Uudistuksen tullessa voimaan sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Uudessa mallissa kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Sote-alueet taas maksavat palvelujen tuottamisen kustannukset tuottamisvastuullisille kuntayhtymille. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Laskelmia ovat arvioineet myös valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto. Suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa/asukas vuodessa. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon/asukas. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Sote-uudistuksen lisäksi kuntien kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen monikanavarahoitusmalliin mahdollisesti tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia. Sote-alueiden kokonaisbudjetit ovat miljardien eurojen suuruisia. Sote-alue tuo vakautta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen budjetointiin.

Toisen asteen koulutus Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia sekä lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat hallituksen esitykset on annettu eduskunnalle. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita tiivistetään ja rahoitusta uudistetaan vuosina 2014 - 2016. Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Rakenneuudistuksella tavoitellaan 260 miljoonan euron vähennystä julkisiin menoihin. Esitetyillä säädösmuutoksilla luotaisiin edellytykset lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteelliselle uudistamiselle. Koulutusjärjestelmän toimintaa tehostetaan ja vahvistetaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä. Rakenneuudistuksen tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä jää koulutuksen järjestäjän päätettäväksi. Vahvemmilla koulutuksen järjestäjillä olisi käytettävissä olevien resurssien pienentyessä nykyistä paremmat edellytykset huolehtia omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämisestä eri aloilla sekä varmistaa koulutuksen laatu ja vaikuttavuus. Koulutuksen järjestäjillä olisi paremmat edellytykset ylläpitää kattavaa toimipisteverkkoa maan eri osissa ja sitä kautta turvata koulutuksen saatavuus sekä kohdentaa voimavaroja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Uudistuksella turvataan myös oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämissä uusissa järjestämisluvissa korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan, jossa painottuvat koulutustarve, koulutuksen saavutettavuus sekä koulutuksen järjestäjän taloudellinen kantokyky, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otettaisiin huomioon muun muassa väestön määrä eri ikäluokissa, opiskelijamäärä, työvoiman tarve, osaamistarve, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Vapaan sivistystyön ylläpitämislupien osalta arvioitaisiin toiminnan taloudelliset edellytykset ottaen huomioon oppilaitoksen ylläpitäjän toiminta kokonaisuudessaan. Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu suorituksiin. Lukiokoulutuksen sekä ammatillinen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus pohjautuisi valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä.

Uudistus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laatua ja alueellista saavutettavuutta, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitus maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Koulutusprosesseja ja osaamisen tunnustamista tehostetaan ja opintoaikoja lyhennetään. Lisäksi muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta luovutaan. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Rahoitus-osuuksien perusteina huomioitaisiin muun muassa opiskelijavuodet, tutkinnot ja tutkinnon osat sekä osassa koulutusmuodoista työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen. Lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa opiskelijavuodet rajataan enintään kolmeen vuoteen. Perusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin toteutuneet opiskelijavuodet ja lukiokoulutuksessa huomioitaisiin myös koulutuksen saavutettavuus sekä aineopinnot. Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen osuudeksi menoleikkauksista arvioidaan 69 miljoonaa ja rahoitusuudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa euroa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestämisluvan. Kaikkien lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupaa hakevien edellytykset luvan saamiselle arvioidaan ministeriön käynnistämällä haulla vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudelliset edellytykset arvioidaan samassa aikataulussa. Ennen koulutuksen järjestäjärakennetta koskevaa päätöksentekoa sille haetaan hallituksen esityksen mukaisesti mahdollisimman kattava yhteiskunnallinen tavoitetila Rakennusvalvonnan toteuttaminen suuremmissa kokonaisuuksissa Hallituksen rakennepoliittisissa linjauksissa ja ympäristöministeriön MRL (maankäyttö- ja rakennusalain) - arvioinnissa on päädytty siihen, että rakennusvalvonnat tulee koota suuremmiksi yksiköiksi. Suuremmilla yksiköillä arvioidaan parannettavan rakennusvalvontojen toimintaedellytyksiä ja luodaan edellytykset paremmalla palvelutasolle ja yhtenäisimmille käytännöille. Ministeriön tavoitteena on, että uudet organisaatiot aloittavat toimintansa vuoden 2017 aikana. Palvelurakenneuudistuksilla on merkittävä vaikutus kuntien tehtäviin ja rooliin tulevaisuudessa sekä yhteistyöhön.

LIITE 9. Loppuraportin sisällysluettelon luonnostelua 7 oikein - kuulkaa kuntien kuiskintaa Kansalaisen tiivistelmä 1 Kunnat

1.1 Kuntien toimintaedellytysten kuvaus ja kehitys 1.2 Kuntien kehityskuva 1.3 Kansalliset uudistukset ja niiden merkitys kunnille

2 Kuntatalous 2.1 Kuntien taloudellinen kestävyys

3 Vetovoima ja kilpailukyky 3.1 Kainuun ja sen kuntien kilpailukyky 3.2 Kuntarakenteen vaikutukset kilpailukykyyn

4 Alue- ja yhdyskuntarakenne 4.1 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kuvaus (saavutettavuus) 4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

5 Palvelu- ja henkilöstötarpeet 5.1 Hallinto, johtaminen ja kehittäminen 5.2 Sivistyspalvelut 5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5.4 Tekniset palvelut

6 Yhteistyö 6.1 Hallinnolliset ja muut aluejaot 6.2 Alueellinen yhteistoiminta ja -työ

7 Osallistuminen ja vaikuttaminen 8 Tärkeät erityiskysymykset 9 Visio uudesta kunnasta

9.1 Visiolauseke 9.2 Mahdolliset vaihtoehtoiset rakenteet 9.3 Taitava toteutus ratkaisee, yhdistymissopimus strategisesti tärkeä

LIITE Yhdistymissopimuksen luonnos

liite 1. kainuun kuntarakenneselvitys kysely päättäjille · tulevaisuudessa. •elinkeinot ......

Documents