linja-autopysäkit · matka, jonka ajoneuvon kuljettaja voi nähdä tien suunnassa minkään...

1Linja-autopysäkit

TiehallintoHelsinki 2003

Linja-autopysäkit

Suunnitteluvaiheen ohjaus

Törmäyskokeet sivuojassa syksyllä 2000 ja talvella 20012

Kannen kuva: Timo Huhtinen, Sito-konsultit Oy

ISBN 951-726-900-5TIEH 2100015-02

ISBN 951-726-990-0 (www.tiehallinto.fi)TIEH 2100015-v-02 (www.tiehallinto.fi)

Multiprint OyVaasa 2003

Julkaisua myy/saatavana:Tiehallinto, julkaisumyyntiTelefaksi 0204 22 2652E-mail: [email protected]

TIEHALLINTOTekniset palvelutOpastinsilta 12 APL 3300521 HELSINKIPuhelinvaihde 0204 22 150

MUU OHJAUS 28.3.2003 2034/1999/20/63

VASTAANOTTAJA Tiepiirit

SÄÄDÖSPERUSTA KORVAA/MUUTTAA TieL 117,2 § Kts. luettelo alla

KOHDISTUVUUS VOIMASSA Tiehallinto 1.5.2003 – toistaiseksi

ASIASANAT Liikennesuunnittelu, liikennetekniikka, linja-autoliikenne, joukkoliikenne

LINJA-AUTOPYSÄKIT, TIEH 2100015-02

Linja-autopysäkkien suunnitteluohje koskee yleisten teiden pysäkkejä sekä maaseutu että taajama-alueella. Ohje kattaa pysäkkien suunnittelun keskeiset osa-alueet. Ohjeessa käsitellään pysäkin valintaperusteita, sijoittamista liittymien yhteyteen ja linjaosuuksille, pysäkin mitoitusta, pysäkin varusteita ja informaatiota sekä kevyen liikenteen järjestelyitä pysäkkeihin liittyen.

Ohje korvaa ohjeen: - TVL Teiden suunnittelu, luku III 4.4 Linja-autopysäkit (21.1.1972)

Ohje täydentää seuraavia ohjeita: - Pääväylät kaupunkialueella (TIEL 2130011), luku 6.6 Linja-autoliikenne - Moottoriteiden eritasoliittymät osa B (TIEL 2130008), luku 8.1. Linja-

autopysäkit

Apulaisjohtaja Pauli Velhonoja Liikennetekniikka

Tieinsinööri Jukka Lehtinen

LISÄTIETOJA JAKELU/MYYNTI Jukka Lehtinen Tiehallinto, julkaisumyynti Tiehallinto, liikennetekniikka Puh. 0204 22 2329 Telefaksi 0204 22 2652

TIEDOKSI Prosessit Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen kuntaliitto Linja-autoliitto ry. Paikallisliikenneliitto ry. Oppilaitokset VTTPääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunta YTV Tukiryhmän jäsenet

TIEDOKSI LIITTEITTÄ Tiekonsultit

5Linja-autopysäkit

ESIPUHE

Tiehallinto on laatinut ohjeen yleisten teiden linja-autopysäkkien suunnitteluavarten. Suunnitteluohjeessa käsitellään pysäkkien suunnittelua sekä maaseudul-la että taajamissa. Ohjeen pääasiallinen käyttöalue on yleisten teiden pysäkit,mutta ohjetta voidaan soveltuvin osin käyttää myös suunniteltaessa pysäkkejätaajamien ja kaupunkien kaduille.

Aikaisempiin ohjeisiin nähden matkustajille varattujen tilojen ja varusteidenmitoitukseen ja laatuvaatimuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjeessa onotettu huomioon linja-autojen mitoissa tapahtunut kehitys, matalalattiakalustonvaatimukset ja esteettömyystavoitteet.

Ohjeen laadinnan alkuvaiheissa työhön osallistui tukiryhmä, jonka työskentelyynosallistui Tiehallinnon henkilöstön lisäksi edustajia Espoon kaupungilta, Liiken-ne- ja viestintäministeriöstä, Linja-autoliitto ry:stä ja Suomen kuntaliitosta. Kon-sulttina ohjetyössä on toiminut SCC Viatek Oy:n Tampereen yksikkö, missätyöstä ovat vastanneet diplomi-insinöörit Sanna Välimäki ja Ville-Mikael Tuomi-nen. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut tieinsinööri Jukka Lehtinen.

Helsingissä maaliskuussa 2003

TiehallintoLiikennetekniikka

6 Linja-autopysäkit

SISÄLTÖ

KÄSITTEITÄ 7

1 JOHDANTO 9

2 PYSÄKKITYYPIT JA NIIDEN KÄYTTÖALUEET 102.1 Yleistä 102.2 Pysäkkityypin valinta 102.3 Pysäkkien toiminnallinen luokittelu 13

3 PYSÄKIN SIJOITTAMINEN 143.1 Yleiset periaatteet 143.2 Pysäkin sijoittaminen liittymissä 16

3.2.1 Tasoliittymät 163.2.2 Eritasoliittymät 213.2.3 Vaihtoyhteydet 25

4 PYSÄKIN MITOITUS 264.1 Pysäkin ajotilan mitoitus 26

4.1.1 Yleistä 264.1.2 Pysäkkilevennys 274.1.3 Erillinen pysäkki 294.1.4 Pysäkkiramppi 304.1.5 Ajoratapysäkki 304.1.6 Hidastinpysäkit 314.1.7 Erikoispysäkit 31

4.2 Kiinteistä rakenteista vapaa tila 324.3 Piennar pysäkin kohdalla 324.4 Matkustajien odotustilan mitoitus 32

4.4.1 Korotettu odotustila 334.4.2 Pysäkkimerkin sijoittaminen 344.4.3 Katoksen sijoittaminen 344.4.4 Kevyen liikenteen väylä pysäkin kohdalla 35

5 PYSÄKIN VARUSTEET JA INFORMAATIO 365.1 Periaatteet pysäkkien varustetasosta yleisillä teillä 365.2 Katoksen laatuvaatimukset ja mitoitus 375.3 Informaatio 37

5.3.1 Pysäkkimerkki 375.3.2 Matkustajainformaatio 38

6 YHTEYDET PYSÄKILLE 396.1 Kevyen liikenteen yhteydet pysäkille 396.2 Liityntäpysäköinti ja saattoliikennejärjestelyt 39

6.2.1 Pyöräpysäköinti 396.2.2 Liityntäpysäköinti henkilöautoille 406.2.3 Saattoliikenne 40

6.3 Opastus pysäkiltä lähikohteisiin 41

LIITTEET 42

7Linja-autopysäkit

KÄSITTEITÄ

Linja-autoHenkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa onkuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdek-salle henkilölle.

Linja-autokaistaLiikennemerkeillä osoitettu linja-autoille varattuajokaista (LIITE 8).

Linja-autokatuLiikennemerkeillä osoitettu linja-autoille varattukatuosuus.

MitoitusajoneuvoAjoneuvo, jonka mitat, paino ja kääntymisominai-suudet ovat perusteina mitoituksessa.

NiemekepysäkkiAjoratapysäkki, jonka odotustila on levennetty ajo-radan puolelle.

Nivellinja-autoLinja-auto, joka koostuu kahdesta tai useammastapysyvästi toisiinsa nivelöidystä jäykästä osasta.Kunkin osan matkustajaosastojen on oltava yhtey-dessä toisiinsa siten, että matkustajat voivat liik-kua vapaasti osien välillä.

NäkemäMatka, jonka ajoneuvon kuljettaja voi nähdä tiensuunnassa minkään rakenteen, maastoesteentms. estämättä.

NäkemäalueTien kaarrekohdissa, liittymissä ja tasoristeyksis-sä vaadittu näkemäesteistä vapaa alue.

OdotustilaPysäkistä matkustajille varattu tila linja-auton odot-tamista, siihen nousemista ja poistumista varten.Odotustila voidaan reunatuella korotettuna erottaapysäkin ajotilasta (kuva sivulla 10).

PaikallisliikennePaikallisliikenne on kunnan, kaupungin tai kaupun-kiseudun sisäistä, lyhytmatkaista liikennettä.

Tässä ohjeessa käytetään seuraavista termeistäoheisia määritelmiä:

AjoratapysäkkiPysäkkityyppi, jossa linja-auto pysäyttää ajoradal-le. Linja-auton pysäyttämistä varten ei ole varattuerillistä tilaa. Pysäkin paikka on osoitettu linja-au-topysäkin merkillä ja mahdollisilla tiemerkinnöillä.

AjotilaLinja-autoille varattu tila pysäkistä. Pysäkkileven-nyksellä ajotila käsittää tulo- ja lähtöviisteet ja sei-sontatilan (kuva sivulla 10).

Erillinen pysäkkiAjoradasta välikaistalla erotettu pysäkkityyppi.Saareke rakennetaan ajoradasta korotettuna taimerkitään tiemerkinnöin.

HidastinpysäkkiPysäyttäneen linja-auton ohittaminen on estettyrakenteellisesti muun liikenteen rauhoittamiseksi.

KaukoliikennePitkämatkaista, etäällä toisistaan sijaitsevien kun-tien välistä linja-autoliikennettä, joka voi olla vakio-tai pikavuoroliikennettä. Kaukoliikenne palveleeusein myös paikallis- ja seutuliikenteen matkus-tustarpeita.

LiikkumisesteinenHenkilö, jonka toiminta- ja liikkumiskyky tai kykysuunnistautua on iän, vamman tai sairauden takiapysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut.

LiityntäliikenneSiirtyminen lähtöpaikasta joukkoliikenteen pysäkil-le sekä pysäkiltä määränpäähän. Matka voidaantehdä kävellen, polkupyörällä, henkilöautolla taijoukkoliikenteellä.

LiityntäpysäköintiJärjestelyt, joissa pysäkin yhteyteen on varattupysäköintitilaa polkupyörille tai autoille siten, ettäkuljettaja ja/tai matkustajat voivat joustavasti jat-kaa matkaa joukkoliikennevälineellä.

KÄSITTEITÄ


Perusverkon eritasoliittymäMuiden kuin moottoriväylien eritasoliittymä. Yleen-sä kaksikaistaisella päätiellä oleva eritasoliittymä,joka on toteutettu yhdellä tai kahdella rampilla jasuuntaisliittymillä.

PikavuoroliikenneNopeaa linjaliikennettä, jossa pysäytetään mat-kustajien ottamista ja jättämistä varten vain liiken-neluvassa määritellyissä paikoissa.

PysähtymisnäkemäMatka, jonka ajoneuvon kuljettaja tarvitsee voi-dakseen pysäyttää ajoneuvonsa ennen havaitse-maansa estettä.

PysäkkilevennysLinja-autopysäkki on toteutettu ajorataan välittö-mästi liittyvänä levennyksenä.

SaattoliikenneJoukkoliikenteen matkustaja tuodaan pysäkille taiasemalle tai noudetaan sieltä.

SeisontatilaPysäkin ajotilan osa, johon linja-auto tai -autot py-säyttävät pysäkillä (kuva alla).

SeutuliikenneSeutuliikenne on seutukunnan sisäistä liikennettä.Seudullinen liikenne palvelee myös paikallisliiken-teen matkustustarpeita.

TeliautoJäykkäkorinen kolmiakselinen linja-auto, jonkaenimmäispituus on 15 metriä.

Vapaa tilaLinja-auton käyttämän liikennetilan (ajorata, tulo-ja lähtöviisteet sekä seisontatila) ulkopuolinenvapaa tila esteisiin.

Kuva Pysäkkilevennyksen määritelmiä.

KÄSITTEITÄ

9Linja-autopysäkit

1 JOHDANTO

Linja-autopysäkkien suunnittelun lähtökohtanaovat erityisesti matkustajien tarpeet ja liikenne-turvallisuus. Matkustajille pysäkin turvallisuuden,toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta tärkeitä teki-jöitä ovat riittävän väljä odotustilan ja kulkuyhteyk-sien mitoitus, riittävä valaistus, tarkoituksenmukai-set kalusteet ja esteettömät yhteydet.

Hyvällä pysäkkisuunnittelulla parannetaan linja-autoliikenteen olosuhteita ja houkuttelevuutta.Pysäkkijärjestelyjen tulee olla turvallisia, liiken-teellisesti sujuvia sekä taloudellisia rakentamisenja kunnossapidon osalta (kuva 1.1).

Kuva 1.1 Linja-autopysäkille asetetut tavoitteet eri osapuolten näkökulmasta.

JOHDANTO

Matkustaja• Saavutettavuus• Turvallisuus• Esteettömyys• Odotusmukavuus kaikissa sääolosuhteissa• Tieto odotusajan pituudesta• Helppo autoon nousu ja poistuminen

Väylänpitäjä• Turvallisuus ja sujuvuus• Taloudellisuus• Kunnossapidettävyys• Pitkäikäisyys• Selkeät vastuut

Muut tienkäyttäjät• Turvallisuus• Vähäinen haitta sujuvuuteen• Havaittavuus• Liikenneympäristön selkeys

Joukkoliikennepalvelun tuottajat• Sujuvuus• Turvallisuus• Standardiratkaisuja• Kulkumuodon imago


2 PYSÄKKITYYPIT JA NIIDEN KÄYTTÖALUEET

2.1 Yleistä

Linja-autopysäkki on linja-autoja varten järjestettypysäyttämispaikka, joka on merkitty tieliikenne-asetuksen mukaisella linja-autopysäkin merkillä.Linja-autopysäkkiin kuuluvat myös ne alueet jakiinteät rakenteet, joita linja-automatkustajat käyt-tävät pysäkille tullessaan, linja-autoa odottaes-saan sekä linja-autoon noustessaan ja poistues-saan.

Linja-autopysäkkejä järjestetään sellaisille teille jakaduille, joilla on aikataulun mukaisesti tapahtu-vaa ja säännöllisiä reittejä noudattavaa julkista linja-autoliikennettä. Vähäliikenteisillä teillä voi-daanlinja-autopysäkkien merkitsemisestä luopua, joslinja-autot voivat pysäyttää muuten liikennetur-vallisuutta vaarantamatta. Vilkkaat pysäkit ja pysä-kit yleisten teiden liittymissä on syytä aina merkitä.

2.2 Pysäkkityypin valinta

Pysäkkityypit

Linja-autopysäkit jaetaan rakenteensa perusteellaviiteen ryhmään:

• pysäkkilevennyksiin,• erillisiin pysäkkeihin,• ajoratapysäkkeihin,• hidastinpysäkkeihin sekä• erikoispysäkkeihin (mm. kääntöpaikat ja

terminaalien pysäkit).

Kuvassa 2.1 on kuvattu pysäkkityypit ja niidenominaisuuksia. Eri pysäkkityyppien ohjeelliset mi-tat on esitetty luvussa 4.

PYSÄKKITYYPIT JA NIIDEN KÄYTTÖALUEET

11Linja-autopysäkit

Kuva 2.1 Yleisimmät pysäkkityypit.


Esimerkkikuva Siirtymismatkasivusuunnassapysäkille ja py-säkiltä ajet-taessa

3 - 4 m

> 6 m

Ei tai merki-tyksetön

2 - 3 m

Ei

Riippuumitoituksesta

Riippuumitoituksesta

Pysähtyneenlinja-autonvaikutus muu-hun ajoneuvo-liikenteeseen

Ei vaikutusta

Ei vaikutusta

KylläUseampikais-taisilla väylillävaikutus vähäi-sempi

Vähäinenvaikutus muulleliikenteelle

KylläUseampikais-taisilla väylillävaikutus vähäi-sempi

KylläToimii auto-liikenteenhidastimena

Ei vaikutusta

Muitaominaisuuksia

Yleisten teidenyleisin pysäkki-tyyppi.

Käytetään vainkorkealuokkai-silla teillä taierityiskohteissa(kuten aikataulunajantasaus).

Taajamakeskus-tojen yleisin pysäk-kityyppi. Edullinentoteuttaa ja pysäkinpaikkaa on helppomuuttaa.

Pysäköintikielto-alue on suositel-tavaa osoittaa kel-taisella reunamer-kinnällä.

Suora ajo pysäkillesopii erityisestimatalalattiaisillelinja-autoille. Mat-kustajien odotustilaon tilava.

Käytetään taaja-missa kun tavoit-teena on liikenteenrauhoittaminen.

Käytetään kohteissa,joissa linja-autotseisovat pidempäänmm. koulujen pysäkitja päätepysäkit.

Pysäkkityyppi

APysäkkilevennys

BErillinen pysäkki

C1Ajoratapysäkki

C2Ajoratapysäkki,pysäköityjenajoneuvojenvälissä

C3Ajoratapysäkki,pysäkkiniemeke

DHidastinpysäkit

EErikoispysäkit(mm. kääntöpaikatja päätepysäkit)


Pysäkkityypin valinta

Pysäkkityypin valintaan vaikuttavat väylän ver-kollinen asema, poikkileikkaus, liikennemäärä,nopeusrajoitus ja näkemät sekä joukkoliikenteenmäärä, kevyt liikenne, käytettävissä oleva tila jaturvallisuusnäkökohdat.

Lisäksi pysäkkityypin valintaa ohjaa keskeisesti se,millaista laatutasoa linja-autoliikenteelle kyseiselläväylällä tarjotaan: korostetaanko linja-autoliiken-teen etuisuuksia vai onko pääperiaatteena muulleliikenteelle aiheutuvan häiriön minimointi. Tieliiken-nelainsäädännön mukaan teillä, joilla on suurinsallittu nopeus 60 km/h, on väistettävä pysäkiltälähtevää linja-autoa. Tämä ei kuitenkaan koske eril-lisiä pysäkkejä (kuvassa 2.1 tyyppi B ja E).


Käyttöalue Pysäkkityyppi (kuva 2.1)

Moottoriväylä- pysäkkirampilla X - - - - - -- linjaosuudella - X 1) - - - - -- eritasoliittymän erkanemis- tai liittymisrampilla - X - - - - -Haja-asutusalueValta- tai kantatie X (X) - - - - (X)Seutu- tai yhdystie X (X) (X) - - - (X)Taajama- tai kaupunkiympäristöVilkasliikenteinen sisääntulo-, läpikulku- tai ohikulkutie X X - - - - -Pääkatu (X) - (X) (X) (X) - -Alempiluokkainen katu (X) - X X X (X) (X)Linja-autokatu (X) - (X) - - - -Linja-autokaista (X) (X) (X) (X) (X) - -Nopeusrajoitus30 km/h (X) - X X X X (X)40 km/h X - X X X X (X)50 km/h X (X) X X (X) - (X)60 – 80 km/h X (X) (X) - - - (X)100 km/h X (X) - - - - -120 km/h - X - - - - -ErityiskohteetSisäkaarre, näkemät, koulu, ajantasaus tai päätepysäkki - (X) - - - - (X)

Taulukko 2.1 Ohjeellinen pysäkkityypin valinta tieympäristön, nopeusrajoituksen ja liikenteen koostumuksenperusteella.

Pysä

kkile

venn

ys (A

)

Erill

inen

pys

äkki

(B)

Ajo

rata

pysä

kki (

C1)

Ajo

rata

pysä

kki

pysä

köin

nin

välis

sä (C

2)

Pysä

kkin

iem

eke

(C3)

Hid

astin

pysä

kit (

D)

Erik

oisp

ysäk

it (E

)

X = Soveltuu, jos taulukon muut ehdot täyttyvät.(X) = Harkitaan tapauskohtaisesti.1) = Mitoitus kuvan 4.4 mukaisesti.- = Ei sovellu.


Pysäkkilevennystä (tyyppi A) käytetään väylillä,joilla ajoradalle tapahtuvaa pysäyttämistä ei voidapitää suotavana väylän liikenteellisten tavoittei-den, epäedullisten tieolosuhteiden, suuren liiken-nemäärän, näkemien, liittymän toimivuuden taisuurten ajonopeuksien takia.

Erillistä pysäkkiä (tyyppi B) käytetään moottori-väylillä sekä vilkasliikenteisillä sisääntulo-, läpi-kulku- ja ohikulkuteillä. Erillinen pysäkki soveltuuhyvin vaihtopysäkiksi, joilla vaihdetaan autosta tailiikennemuodosta toiseen. Muualla erillisen pysä-kin käyttöä tulee harkita, mikäli liikenneturvalli-suusnäkökohdat tai matkustajien odotusolosuh-teet erityisesti niin vaativat. Erillinen pysäkki sovel-tuu kohteisiin, joissa on paljon matkustajia (mm.koulut) sekä kohteisiin, joissa näkemien (mm. si-säkaarre ja liittymä) vuoksi pysähtynyt linja-autoon saatava riittävän kauas ajoradan reunasta. Eril-lisellä pysäkillä käytetään aina väistämisvelvolli-suutta osoittavaa liikennemerkkiä pysäkiltä lähte-vien linja-autojen väistämisvelvollisuuden osoitta-miseksi. Moottoriväylillä erillisille pysäkeille teh-dään erkanemis- ja liittymiskaistat.

Ajoratapysäkki (tyyppi C) soveltuu useimmilletaajamateille ja kaduille, erityisesti asuntoalueilleja vähäliikenteisille väylille. Ajoratapysäkeillä suju-va ajo reunatuen viereen antaa mahdollisuudenhyödyntää matalalattiakaluston edut. Ajorata-pysäkki vie pysäkkilevennystä vähemmän tilaaleveys- ja pituussuunnassa. Matkustajien odotus-tilalle jää näin ollen enemmän tilaa. Ajoratapysäkkisoveltuu myös vilkkaasti liikennöidylle väylälle, jospysäkin kohdalla on mahdollisuus ohittaa pysäyt-tänyt linja-auto viereistä kaistaa käyttäen. Ajorata-pysäkki voi toimia myös hidastimena, jolloin erillis-ten hidastimien tarve pienenee. Ajoratapysäkeilläpysäyttämiskieltoalue on suositeltavaa osoittaakeltaisella reunamerkinnällä.

Pysäkkiniemeke (tyyppi C3) soveltuu erityisestitaajamakeskustojen kaduille, joilla on kadunvarsi-pysäköintiä. Niemeke vie pysäköinnin välissä ajo-ratapysäkkiä vähemmän tilaa pituussuunnassa.Niemekepysäkin kohdalla jalkakäytävä tai kevyenliikenteen väylä on myös helpompaa erottaa mat-kustajien odotustilasta.

Hidastinpysäkkejä (tyyppi D) voidaan käyttää no-peusrajoituksilla 30 - 40 km/h. Hidastinpysäkkiä,jonka kohdalla pysähtyneen linja-auton kanssasamaan suuntaa ajavilta on linja-auton ohitusmah-dollisuus estetty rakenteellisin keinoin, ei suositel-

la käytettäväksi kun keskimääräinen vuorokausi-liikenne (KVL) on yli 3000 ajoneuvoa. Hidastin-pysäkkiä, jossa pysähtynyt linja-auto sulkeemolemmat ajosuunnat, ei suositella käytettäväksikun KVL ylittää 1 000 ajoneuvoa.

Erikoispysäkkejä (tyyppi E) käytetään kohteissa,joissa on tarve pysäyttää linja-auto pitkäksi aikaapysäkille, kuten päätepysäkit, vaihtopysäkit kulku-muotojen välillä ja koulujen pysäkit. Erikoispysäkintarvetta ja mitoitusta ohjaavat ensisijaisesti maan-käytön tai joukkoliikenteen linjaston erityistarpeet.Väylästä erilliseltä pysäkiltä lähtevien linja-autojenväistämisvelvollisuus on syytä aina osoittaa liiken-nemerkein.

2.3 Pysäkkien toiminnallinen luokittelu

Linja-autopysäkit voidaan jakaa kolmeen luok-kaan pysäkkiä käyttävän liikenteen perusteella:

• Peruspysäkit ovat kaukoliikenteen linja-auto-pysäkkejä (sininen pysäkkimerkki 532).

• Kaupunkiliikennepysäkit ovat paikallisliiken-teen linja-autopysäkkejä (keltainen pysäkki-merkki 531). Taajamissa kaukoliikenne käyt-tää pääsääntöisesti kaupunkiliikenteen kans-sa samoja pysäkkejä.

• Pikavuoropysäkit ovat kaukoliikenteen linja-autopysäkkejä, joilla on pysäkkimerkin yhtey-dessä lisäkilpi “pikavuoro”. Pikavuoroliiken-teessä matkustajien ottaminen ja jättäminenon mahdollista vain liikenneluvassa määrite-tyillä paikoilla.

Kaukoliikenteen peruspysäkeille on ominaistakaupunkiliikenteen pysäkkeihin verrattuna vähäi-sempi vuorotarjonta sekä vähemmän nousevia japoistuvia matkustajia.

Pikavuoropysäkeille on ominaista matkatavaroi-den käsittelytarve sekä saatto ja nouto henkilöau-tolla. Pikavuoropysäkkien toimivuus edellyttääusein liityntäliikenteen järjestelyjen toteuttamista.

Pikavuoropysäkkien paikoista päättää liikenne- javiestintäministeriö ja läänien sisäisessä liikentees-sä lääninhallitus. Pikavuoroliikenteessä korostuumatkanopeus, jolloin reitit pyritään sijoittamaannopeille väylille. Pikavuoropysäkkejä sijoitetaankuntakeskuksiin ja muihin merkittäviin taajamiin,linja-autoliikenteen tärkeisiin yhteyspisteisiin sekäerityistä pitkämatkaisen joukkoliikenteen kysyntääsynnyttäviin kohteisiin.



3 PYSÄKIN SIJOITTAMINEN

suhteiden takia taulukossa 3.1 esitettyä pienem-pää arvoa.

Taulukko 3.1 Ohjeellinen minimipysäkkiväli taajamakeskustan ulkopuolella.

Sijoittamalla pysäkki liittymän yhteyteen helpote-taan sivutien suunnasta saapuvien matkustajienkulkua pysäkille. Ratkaisu parantaa myös liikenne-turvallisuutta erityisesti silloin, kun kevyelle liiken-teelle ei ole omaa väylää.

Korkealuokkaisilla väylillä pysäkit pyritään sijoitta-maan liittymien yhteyteen tai liittymävälille kohtiin,joissa on mahdollista toteuttaa hyvät kevyen liiken-teen yhteydet pysäkeille. Moottoriväylien eritaso-liittymissä pysäkit sijoitetaan erillisille pysäkkiram-peille. Tarvittaessa pysäkki voidaan tehdä myösliittymävälille.

Sijainti suojatiehen nähden

Linja-autopysäkki pyritään sijoittamaan ajosuun-nassa suojatien jälkeen. Pysäkkilevennys sijoite-taan siten, että suojatien ylitysmatka ei pitene. Ajo-ratapysäkki sijoitetaan siten, että pysäyttäneenlinja-auton ja suojatien väliin jää vähintään 10 met-riä sekä pysäkin sijaitessa ennen suojatietä ettäsen jälkeen.

Sijainti alikulkuun tai risteävään väyläännähden

Pysäkit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan ajo-suunnassa ennen eri tasossa risteävää kevyenliikenteen väylää. Järjestelyllä matkustaja näkeepysäkille saapuessaan linja-auton tulosuuntaan(kuva 3.1 a). Jos risteävällä väylällä on yhdelläpuolella kevyen liikenteen väylä tai jalkakäytävä,pysäkit pyritään sijoittamaan kuvan 3.1 kohdan btapaan siten, että pysäkille kulku ei edellytä riste-ävän väylän ylityksiä.

3.1 Yleiset periaatteet

Pysäkkien sijoittamista ohjaa ensisijaisesti maan-käyttö ja sen tuottama joukkoliikenteen kysyntä.

Linja-autopysäkit sijoitetaan siten, että:• matkustajien kävelyetäisyydet pysäkille eivät

muodostu kohtuuttoman pitkiksi,• pysäkki on turvallinen sitä käyttäville matkusta-

jille ja linja-autoille,• pysäkistä tai sen käytöstä ei aiheudu vaaraa

muulle liikenteelle,• pysäkille ajo on sujuvaa,• pysäkistä ei ole kohtuutonta haittaa ympäris-

tölleen (mm. melu, tärinä, roskaaminen, järjes-tyshäiriöt),

• sosiaalinen kontrolli pitää ilkivallan kurissa,• liian lyhyt pysäkkiväli ei alenna linja-autojen

matkanopeutta kohtuuttomasti ja• tarvittaessa liityntä sekä saatto- ja noutoliiken-

teen järjestelyt ovat toteutettavissa.

Taajamissa teknisten kriteerien kuten pituuskal-tevuuden sijaan korostuvat pysäkin saavutetta-vuus, pysäkistä ympäristölleen aiheutuvan haitanminimointi, ilkivallan estäminen ja liittymien toimi-vuus.

Haja-asutusalueella kävelymatkat pysäkeille muo-dostuvat pakosta pitkiksi. Haja-asutusalueella py-säkin sijoittamisessa on syytä ottaa pysäkkipaikanvalintaan vaikuttavat tekniset kriteerit taajamia tar-kemmin huomioon.

Pysäkkiväli ja kävelymatkat

Taajamissa kävelymatkan enimmäispituutena lin-ja-autopysäkille suositellaan kerrostalovaltaisillaalueilla 400 metriä ja pientalovaltaisilla alueilla 600metriä. Haja-asutusalueella suositeltava enim-mäiskävelymatka on 1000 metriä. Haja-asutus-alueella kävelymatkat muodostuvat usein pidem-miksi.

Oikean pysäkkivälin muodostumista ohjaavatensisijaisesti maankäytön vaatimukset. Saman lin-jan pysäkkiväliksi ei taajamakeskuksia lukuun otta-matta suositella liikenneturvallisuuden, kohtuulli-sen matkanopeuden ja kuljettajan työskentelyolo-

PYSÄKIN SIJOITTAMINEN

Nopeusrajoitus Ohjeellinenv minimipysäkkiväli

(km/h) (m)

50 - 60 30070 - 100 600

moottoriväylillä 1 500 1)

1) Kaupunkialueiden moottoriväylillä 800 m.


Kuva 3.1 Pysäkkien sijainti alikulkuun ja risteävääväylään nähden.

Pysäkkiparin keskinäinen etäisyys

Kaksikaistaisilla teillä tulee vastakkaisten ajosuun-tien pysäkkien välimatkan olla vähintään 20 met-riä. Kaksikaistaisilla teillä ajosuunnassa vasem-manpuoleinen pysäkki suositellaan sijoitettavaksiennen oikeanpuoleista pysäkkiä. (Kuva 3.2)

Kuva 3.2 Vastakkaisten ajosuuntien pysäkkien väli-matka kaksikaistaisilla teillä.

Etäisyys sulkualueesta

Ajoratapysäkkiä ei sijoiteta sulkuviivan kohdalleeikä lähemmäksi sulkuviivaa tai -aluetta kuin ku-vassa 3.3 on esitetty.


Nopeusrajoitus Etäisyysv sulkuviivasta

(km/h) cmin (m)50 4060 5080 80

Kuva 3.3 Ajoratapysäkin sijoittaminen sulkuviivaan näh-den.

Pituuskaltevuus

Pysäkin kohdalla ajoradan pituuskaltevuuden tuli-si olla mahdollisimman pieni, jotta linja-autot voivatturvallisesti pysäyttää ja lähteä liikkeelle huonois-sakin keliolosuhteissa. Reunatuellisella pysäkilläpituuskaltevuus tulee kuitenkin olla vähintään 0,5 %.

Suositeltava ajoradan enimmäispituuskaltevuuspysäkin kohdalla on 2 %. Tätä jyrkemmiltä pysä-keillä liikkeellelähtö ja pysäyttäminen on vaikeaa.Haja-asutusalueella linja-autopysäkkiä ei tule si-joittaa yli 3 %:n pituuskaltevuusalueelle. Kaupun-kialueilla suositeltava enimmäispituuskaltevuus on4 %.


Mitoitus-nopeus

v(km/h)

304050607080

100120

Näkemä-vaatimus

a min

(m)25355575

160200270370

Kuva 3.4 Linja-autopysäkkiä lähestyvien ajoneuvojennäkemävaatimukset.

Kuva 3.5 Pysäkiltä lähtevän linja-auton vähimmäis-näkemävaatimukset.

Kaksikaistaisilla teillä tulee ajoratapysäkkien koh-dalla olla tien molempiin suuntiin vähintään koh-taamisnäkemä.

Reunakaiteen kohdalla

Linja-autopysäkin sijoittamista reunakaiteen koh-dalle tulee välttää. Jos pysäkin odotustila jää reu-nakaiteen ja ajoradan väliin, odotustila pitää korot-taa.

3.2 Pysäkin sijoittaminen liittymissä

3.2.1 Tasoliittymät

Yleistä

Pysäkki sijoitetaan linja-auton tulosuunnasta kat-soen liittymän jälkeen. Pysäkin sijoittamista ennenliittymää voivat puoltaa mm. seuraavat näkökoh-dat:• turvallisemmat ja lyhyemmät kulkuyhteydet

pysäkille (mm. vältetään väylän ylitystarve),• eri linjat erkanevat ko. liittymässä (kuva 3.6),• mahdollisuus toteuttaa risteäville linjoille tur-

valliset vaihtoyhteydet (kuva 3.21),• muut syyt, kuten tilanpuute, näkemät, tiegeo-

metria jne. liittymän jälkeen.

Eri linjojen kulkiessa osan matkaa samaa väyläävoidaan linjojen erkanemisliittymään järjestää lin-joille yhteisiä pysäkkejä kuvan 3.6 tapaan. Järjes-tely tekee mahdolliseksi vaihtaa linjalta toisellepysäkkiä vaihtamatta.

Yhtyvien linjojen pysäkki sijoitetaan liittymän jälkeen.

Erkanevien linjojen pysäkki sijoitetaan ennen liittymää.

Kuva 3.6 Pysäkin suositeltava sijainti kahden linjanerkanemis- tai yhtymäkohdassa.


Näkemävaatimukset

Linja-auton kuljettajan tulee voida nähdä pysäkilläodottavat matkustajat ja pysäkkiä lähestyvien ajo-neuvojen kuljettajien pysäkkilevennyksellä seiso-va linja-auto vähintään etäisyydeltä 1,5 x henkilö-autojen pysähtymisnäkemä (kuva 3.4).

Linja-autopysäkit pyritään sijoittamaan suoralletieosalle. Erityisesti pysäkin sijoituksessa pyritäänvälttämään sellaisia tien kohtia, joissa tielinjankaarteen säde on lähellä tien geometrialle asetet-tua vähimmäisarvoa.

Pysäkkilevennykseltä lähtevän linja-auton kuljet-tajalla tulee olla vasemman taustapeilin kauttataaksepäin vähintään pysähtymisnäkemä, kun no-peusrajoitus on ≤ 60 km/h ja muulloin liittymisnä-kemä (kuva 3.5).


Ajoratapysäkin sijoittaminen taajaman katu-liittymässä

Taajamissa pysäkki sijoitetaan tavallisesti katuliit-tymän ja suojatien jälkeen. Pysäkin sijaintivaihto-ehdoilla liittymään nähden on kuvan 3.7 mukaisiaetuja ja haittoja.

Kuva 3.7 Ajoratapysäkin sijaintivaihtoehtojen etuja ja haittoja taajamaliittymissä.

Pysäkinsijainti

Liittymänjälkeen

Liittymienvälillä

Ennenliittymää

Etuja

+ Kannustaa matkustajia ylittä-mään katu linja-auton takaa.

+ Sopii liikennevalo-ohjattuunliittymään, jossa on joukko-liikenne-etuisuuksia.

+ Pysäkkiympäristö on yksin-kertainen ja selkeä.

+ Suojatieltä on lyhyt matkalinja-auton etuoville.

Haittoja

− Peräänajo-onnettomuuksien riski.− Linja-auton perässä tulevat suo-

raan ajavat voivat tukkia risteävänsuunnan.

− Pysähtynyt linja-auto ja pysäkki-katos rajoittavat sivutieltä saapu-vien näkemää oikealle.

− Pysäkille liittymän suunnaltasaapuvat matkustajat joutuvatkulkemaan selin linja-autojentulosuuntaan nähden.

− Pitkä matka suojatielle houkutteleeylittämään kadun suojatien ulko-puolella.

− Vähentää kadunvarsipysäköinninmahdollisuuksia.

− Haittaa pääsuunnan suoraanajavaa ja oikealle kääntyvääliikennettä.

− Pysähtynyt linja-auto aiheuttaanäkemäesteen risteävältä suun-nalta saapuville ja tietä ylittävillejalankulkijoille.

− Sovittaminen liikennevaloetui-suuksiin on hankalampaa liittymänjälkeen sijoitettuun pysäkkiinverrattuna.



Pysäkki pääsuunnalla liittymän jälkeen

Liittymän jälkeen sijoitetun pysäkin perusratkaisuon olallinen pysäkkilevennys (kuva 3.8, a). Olalli-sessa pysäkissä levennyksen tuloviiste alkaa liitty-män kaariyhdistelmän ja mahdollisen suojatienjälkeen. Olattomassa pysäkkilevennyksessä (ku-va 3.8, c) ei ole tuloviistettä. Se toimii pysäkilletulon osalta ajoratapysäkin tapaan. Näiden välimuo-tona on pysäkkilevennys, jossa liittymän kaari japysäkkilevennyksen alkukiila yhdistetään toisiinsaajoradan reunaviivan ulkopuolella (kuva 3.8, b).

Kuva 3.8 Esimerkkejä liittymän jälkeen sijoitetun py-säkkilevennyksen toteuttamistavoista.

Kuvan 3.8 b mukaisella ratkaisulla saadaan py-säkki olallista pysäkkiä lähemmäksi liittymää. Näinliittyvän tien suunnasta saapuvien matkustajienkävelymatka pysäkille lyhenee. Liittymän kaariyh-distelmä ja pysäkin alkukiila yhdistetään toisiinsapysäkkilevennyksen yhteydessä esitetyllä kaarellaR1 (kuva 4.1).

a) Olallinen

b)

c) Olaton

Olatonta pysäkkilevennystä käytetään, kun py-säkki halutaan mahdollisimman lähelle liittyvää tie-tä tai liittymässä halutaan sallia oikealle käänty-vien kaistalta linja-autojen ajo suoraan pysäkille.

Olatonta pysäkkilevennystä ei käytetä jos:• liittyvän tien suunnasta saapuvat linja-autot

käyttävät pysäkkiä,• sivusuunnalta on paljon oikealle kääntyvää

liikennettä,• olaton pysäkki pidentäisi suojatien tai muun

kevyen liikenteen ylityksen pituutta eikä• vapaan oikean yhteydessä.

Olaton pysäkkilevennys sijoitetaan siten, että py-säkkiä käyttävät linja-autot eivät joudu pysähty-mään 10 m lähemmäksi risteävän väylän reunaatai suojatietä eikä liittymän kaariyhdistelmälle taisen jatkeen alueelle.

Kuva 3.9 Esimerkkejä kolmihaaraliittymän jälkeen si-joitetuista pysäkeistä: kanavoitu liittymä javäistötilalla varustettu liittymä.



Pysäkin sijoittaminen väistötilan yhteyteen on esi-tetty tasoliittymäohjeessa.

Pysäkki liittymän jälkeen

Kuva 3.10 Haja-asutusalueen ajoratapysäkin sijoittaminen pääsuunnalle liittymän jälkeen.

Pysäkki pääsuunnalla ennen liittymää

Vaikka pysäkki pääsääntöisesti tulee sijoittaa liitty-män jälkeen, voi sen sijoittaminen ennen liittymääolla perusteltua:

• matkustajien turvallisen ja lyhyen vaihtoyhtey-den järjestämiseksi,

• kevyen liikenteen väylän sijainnin takia tai• yhteen kytketyissä liikennevaloissa liikenne-

valoviivytysten välttämiseksi.

Ennen liittymää sijaitsevan pysäkin etäisyys liitty-mästä määräytyy mm. näkemien, pysähtyneidenajoneuvojen tarvitseman odotustilan ja linja-auto-jen ryhmittymiseen tarvitseman tilan perusteella.

Kuva 3.11 Esimerkkejä ennen liittymää sijoitetuistapysäkeistä.

Kuva 3.12 Esimerkkejä ennen liittymää sijoitetuistapysäkeistä.

Ylitettävät aminajokaistat (m)

1 152 30

Pysäkki ennen liittymää

Nopeus- aminrajoitus (m)

50 4060 5080 70

Kuva 3.13 Ajoratapysäkin sijoittaminen pääsuunnalleennen liittymää.



Pysäkki liittyvällä tiellä

Liittyvän tien pysäkkijärjestelyä koskevia periaat-teita on esitetty kuvassa 3.14. Pysäkkiä ei saasijoittaa liittymään siten, että liittymän ja pysäkinpyöristyskaaret menevät päällekkäin tai että pysä-kiltä lähtevän linja-auton ryhmittyminen esim. lii-kennevaloihin pysähtyneiden ajoneuvojen takiakohtuuttomasti vaikeutuu.

Pysäkki liittymän jälkeen Pysäkki ennen liittymää

Kuva 3.14 Liittyvän tien pysäkkijärjestelyt.



Pysäkki kiertoliittymässä

Kiertoliittymissä pysäkin paikka valitaan joukko-liikenteen reittien ja toimivien kevyen liikenteenyhteyksien kannalta. Pysäkkilevennys sijoitetaanvähintään 20 metrin etäisyydelle kiertotilan reu-nasta. Pysäkin sijoitus ei saa pidentää kiertoliit-tymän yhteydessä olevan suojatien ylitysmatkaa.

Kuva 3.15 Pysäkin sijoittaminen kiertoliittymänyhteydessä.

3.2.2 Eritasoliittymät

Yleistä

Eritasoliittymissä linja-autoille sujuva pysäkkirat-kaisu tarkoittaa yleensä matkustajille pidempiäjalankulkumatkoja. Eritasoliittymien pysäkkiensuunnittelua ohjaavat seuraavat tavoitteet:

• Kulkuyhteydet pysäkiltä kevyen liikenteenväylälle, ympäröivään maankäyttöön tai muillepysäkeille vaihtoyhteyksiä varten ovat mah-dollisimman lyhyet ja turvalliset.

• Pysäkkijärjestely ei aiheuta merkittävästi vii-veitä linja-autoille.

• Pysäkki palvelee mahdollisimman useaa lin-jaa, mahdollisuuksien mukaan myös eritaso-liittymässä erkanevia tai liittyviä linjoja.

• Pysäkin käyttö vaikuttaa mahdollisimman vä-hän päätien liikenteen sujuvuuteen, ja pysäk-kijärjestely ei aiheuta muille tienkäyttäjille yllät-täviä liikennetilanteita.

• Pysäkeille on aina myös portaaton kevyen lii-kenteen yhteys.

• Kevyen liikenteen yhteyksien risteämistarpeetajoneuvoliikenteen kanssa on minimoitu. Tar-vittaessa tehdään alikulkujärjestelyjä. Suojatievoi sijaita rampilla vain risteävän väylän taso-liittymäkohdissa tasoliittymäohjeiden mukai-sesti.

Moottoriväylillä eritasoliittymien pysäkit toteute-taan erillisinä pysäkkiramppeina tai pysäkkileven-nyksinä ramppien päissä risteävän väylän tasoliit-tymissä. Perusverkolla pysäkit sijoitetaan ensisi-jaisesti erkanemis- tai liittymiskaistoille, päätiellepysäkkilevennyksinä tai ramppiliittymiin (kuva3.16).

Kuva 3.16 Linja-autopysäkkien sijaintivaihtoehdoteritasoliittymissä.


A

B

C

D

E

F

Sijaintivaihtoehto

ErilliselläpysäkkirampillaLiittymisrampinalussaErkanemisrampinlopussaErkanemis- tailiittymiskaistallaPäätiellä

Rampilla

Moottori-väylät

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Perusverkko

Poikkeuksel-lisestiKyllä

Kyllä

Poikkeuksel-lisestiKyllä

Kyllä

Soveltuvuus


Erilliset pysäkkirampit (kuva 3.16, vaihtoehto A)

Pysäkki sijoitetaan pysäkkirampille luvussa 4 an-nettujen mitoitusohjeiden mukaisesti.

Liittymisramppi merkitään aina väistämisvelvolli-seksi pysäkkiramppiin nähden. Ramppiliittymä va-rustetaan aina liittymiskaistalla kuvan 3.17 ta-paan. Liittymiskaistan mitoitus on esitetty kuvassa4.6. Mikäli liittymiskaistan mitoituksesta joudutaantinkimään, alennetaan pysäkkirampin läpi pysäyt-tämättä ajavan linja-auton nopeutta muotoilemallapysäkkiramppi siten, että linja-autojen nopeus ale-nee (kuva 3.17 b).

Kuva 3.17 Pysäkki- ja liittymisramppien välisenramppiliittymän ratkaisuperiaatteita.

a) Pysäkkiramppi normaalein liittymiskaistajärjestelyin.

b) Pysäkkirampin geometrian periaate kun liittymis-kaistan mitoituksesta joudutaan tinkimään.

Pysäkki rampilla risteävän väylän liittymässä(kuva 3.16, vaihtoehto B tai C)

Sekä perusverkon että moottoriväylien eritaso-liittymissä pysäkki voidaan sijoittaa risteävän väy-län liittymässä liittymisrampin alkuun tai erkane-misrampin loppuun. Tällöin pysäkin suunnittelus-sa noudatetaan tasoliittymien yhteydessä sijait-sevista pysäkeistä ja pysäkkilevennyksen mitoi-tuksesta annettuja ohjeita.

Pysäkki erkanemis- tai liittymiskaistalla(kuva 3.16, vaihtoehto D)

Perusverkon eritasoliittymässä pysäkki voi sijaitaerkanemis- tai liittymiskaistalla. Näistä suositelta-vin paikka on erkanemiskaistalla pysäkkilevennyk-senä (kuva 3.18 vaihtoehto 2). Pysäkki voidaanpoikkeustapauksissa sijoittaa erkanemiskaistanalkuun tai liittymiskaistan loppuun, jos muu ratkai-su ei kokonaisuuden kannalta ole tarkoituksenmu-kainen.

Lähellä erkanemiskaistan loppua tai liittymiskais-tan alkua sijaitsevan pysäkin yhteyteen voidaanrakentaa erkanemis- ja liittymiskaistat yhdistävälinja-autoramppi, joka helpottaa pääsuunnassaajavien linja-autojen operointia pysäkille. Rampinsuunnittelussa sovelletaan pysäkkirampin suun-nittelun periaatteita.

Pysäkin sijoittaminen erkanemiskaistan sijaan liit-tymiskaistalle voi olla perusteltua jos:

• Matkustajien jalankulkuyhteydet pysäkille saa-daan toteutetuksi selvästi lyhyempinä ja tur-vallisempina.

• Erkanevan muun liikenteen määrä on selvästiliittyvää suurempi.

• Muilla ajoneuvoilla on päätiellä mahdollisuusturvallisesti ohittaa oikeanpuoleisella kaistallakiihdyttävä linja-auto.

Sijoitettaessa pysäkki erkanemis- tai liittymis-kaistan kohdalle pysäkkilevennyksenä (kuva 3.18,kohdat 2 ja 3) varataan lisäkaistalle hidastamistaja kiihdyttämistä varten vähintään kuvassa 4.2esitetyt kaistapituudet (kuva 3.19).


Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, ettäperäkkäisten eritasoliittymien pysäkkijärjestelyttoteutetaan yhtenäisellä periaatteella.


Kuva 3.18 Pysäkin sijaintivaihtoehtojen ominaisuuksia perusverkon eritasoliittymän lisäkaistoilla.

Kuva 3.19 Pysäkin sijoittaminen erkanemis- ja liittymiskaistalle kun ajopysäkille ja sieltä pois tapahtuu päätiensuunnasta. Hidastus- ja kiihdytysosien mitoitus (A,B) on esitetty kuvassa 4.2 ja pysäkkilevennyksenmitoitus (a,S,c) kuvassa 4.1.


Pysäkki erkanemiskaistalla Pysäkki liittymiskaistalla

1.Erkanemiskaistanalussa

2.Erkanemiskaistallalevennyksenä

3.Liittymiskaistallalevennyksenä

+ Pysäkiltä lähtö on sujuva:erkanemiskaista käytettävissäkiihdytykseen.

+ Ei merkittävästi vaikutaerkanemiskaistan pituuteen.

+ Turvallisuuden ja sujuvuudenkannalta suositeltavin vaihtoehto.

+ Linja-auton hidastaminen eitule yllätyksenä, koska erka-nevat ajoneuvot ovat varau-tuneet hidastamaan.

+ Pysäkiltä lähtö on sujuvaa kunpysäkin jälkeen liittymiskaistaon riittävän pitkä.

- Pysäkille hidastava linja-auto häiritsee päätienliikennettä.

- Linja-auton pysäyttäminen heti erkanemiskaistanalkuun voi olla yllätys muulle liikenteelle.

- Erkanemiskaistalta päätielle liittyvä linja-auto onyllätys päätien liikenteelle.

- Vaatii pitkän erkanemiskaistan, jotta pysäkillehidastaminen ja lähtökiihdytys on mahdollistapäätien liikenteen häiriintymättä.

- Erkanemiskaistalta päätielle liittyvä linja-auto onyllätys päätien liikenteelle.

- Turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta vähitensuositeltava ratkaisu.

- Liittymisrampilta tulevien ajoneuvojen nopeus suuri.Pysäkille jarruttava tai pysäkiltä lähtevä linja-auto voitulla yllätyksenä.

- Vaatii pitkän liittymiskaistan, jotta pysäkille tulo jalähtö eivät haittaa pääsuunnan liikennettä.

Vaihtoehto Etuja Haittoja

Pysäkki erkanemiskaistalla

Pysäkki liittymiskaistalla

1) Jos erkanemiskaistan pysäkiltä ei ole tarve poistuasuoraan päätielle, pysäkin lähtöviisteen loppukohdanetäisyys liittymän nokasta tulee olla vähintään 20 metriä.Liittymiskaistan pysäkki, jolle ei ajeta suoraan päätieltävoidaan sijoittaa vastaavasti siten, että tuloviisteen alku-kohdan etäisyys liittymän nokasta on vähintään 20 met-riä. Liittymiskaistan pysäkin sijoittamisessa tulee näke-mävaatimukset huomioida erityisen tarkasti.

Edelläesitetyt ratkaisut tulevat kyseeseen esimerkiksisilloin, jos erkanemis- ja liittymiskaistojen väliin raken-netaan linja-autolle oma ramppi, mutta pysäkit halutaansijoittaa päätien lisäkaistoille.


Pysäkki päätiellä (kuva 3.16, vaihtoehto E)

Perusverkolla eritasoliittymän yhteydessä pysäk-ki voidaan toteuttaa levennyksenä, jos pysäkinkäyttö ei haittaa muuta liikennettä ja linja-autonliittymisessä takaisin liikennevirtaan ei ole ongel-mia. Perusverkolla pysäkki sijoitetaan vähintäänkuvassa 3.20 esitetylle etäisyydelle eritasoliitty-män ramppiliittymästä tai -haaraumasta.

V L min(km/h) (m)

50 5060 6080 80100 100

Kuva 3.20 Pysäkin sijoitus perusverkon eritaso-liittymäalueelle.

Kuva 3.21 Suositus moottoriväylien pysäkkienvähimmäisetäisyydestä liittymis- jaerkanemiskaistojen päistä.

Pysäkki rampilla (kuva 3.16, vaihtoehto F)

Pysäkki sijoitetaan rampille kuvassa 3.21 annettu-jen ohjeiden mukaisesti.


ERKANEMISRAMPPI

L

ABC

D

Moottoriväylät

Kuva 4.3 rampinmitoitusnopeudenmukaanKuvan 4.5 mukaan100 m50 m

100 m

Perusverkko

Kuva 4.1 mitoitus A3 taiKuva 4.3 rampinmitoitusnopeuden mukaanKuvan 4.5 mukaan80 m50 m tai liittymiskaistanjatkeeksi30 m

LIITTYMISRAMPPI

Kuva 3.22 Pysäkin sijoittaminen rampille.


3.2.3 Vaihtoyhteydet

Pysäkkien sijoittamisessa on keskeistä tiedostaavaihtotarpeet ja mahdollistaa vaihdot jouhevasti.Pysäkkien paikan valinnalla on mahdollista paran-taa vaihtoyhteyksiä. Vaihtojärjestelyissä tavoittee-na on toteuttaa matkustajille mahdollisimman lyhy-et ja turvalliset jalankulkuyhteydet.

Nelihaaraliittymässä voidaan tärkeimmät vaihdotjärjestää ilman tasoylityksiä kuvan 3.23 mukaisellaratkaisulla.

Kuva 3.24 Esimerkki vaihtopysäkkijärjestelystä, jossa moottoritien suuntaiset pysäkit sijaitsevat rampeillaerillisinä pysäkkeinä.


Kuva 3.23 Vaihtoyhteyksien järjestäminen risteävillälinjoilla.

Perusverkon eritasoliittymässä on mahdollista hy-villä järjestelyillä päästä alle 100 m kävelymatkoi-hin vaihtoyhteyksissä. Kuvassa 3.24 on esimerkkivaihtopysäkkijärjestelystä moottoritien eritasoliitty-mässä. Moottoritiellä pysäkit ovat rampeilla lähelläristeyssiltaa ja ylittävällä väylällä risteyskohdanvälittömässä läheisyydessä.


4 PYSÄKIN MITOITUS

4.1 Pysäkin ajotilan mitoitus

4.1.1 Yleistä

Linja-autopysäkit mitoitetaan niin, että joukkolii-kenneajoneuvot voivat pysäkeillä odottavien mat-kustajien turvallisuutta vaarantamatta ajaa suju-vasti ja mahdollisimman vähän muuta liikennettähaitaten pysäkeille ja niiltä pois. Pysäkillä seisovaauto on myös voitava ohittaa turvallisesti.

Linja-auto tulee voida pysäyttää pysäkille niin lä-helle odotustilan reunaa, että matkustajat voivatturvallisesti nousta autoon ja poistua siitä. Erityi-sesti matalalattiaisten linja-autojen hyöty saavute-taan vain kun linja-auton kori saadaan riittävänlähelle reunatukea. Ajoneuvon kulmat eivät pysä-kille ajettaessa ja siltä poistuttaessa saa vaaralli-sella tavalla ulottua linja-autoille tarkoitetun ajoti-lan ulkopuolelle.

Taajamien ulkopuolella pysäkit mitoitetaan väljiksi.Taajamissa jäljempänä esitetyistä mitoista voi-daan joutua tinkimään tilan puutteen vuoksi. Mitoi-tusarvoista tingittäessä pysäkin toimivuus on tar-kistettava ajouramallein tms. menetelmin.

Mitoittava liikennetilanne

Kokemusten mukaan tavallinen yhden linja-autonpysäkki välittää vähintään 30 la/h ja kahden autonpysäkki 50 la/h. Optimiolosuhteissa välityskyky voiolla jopa kaksinkertainen

Pysäkin välityskykyyn vaikuttavat pysäkkiä aikayk-sikössä käyttävien linja-autojen lukumäärä ja yh-den linja-auton pysäkillä keskimäärin käyttämäaika. Pysäkillä käytetty aika koostuu pysäkille hi-dastamisen, pysäkiltä lähtemisen, auton ovienavaamisen ja sulkemisen sekä matkustajien otta-misen ja jättämisen ajantarpeesta. Pysäkkiope-raation pituuteen vaikuttavat matkustajamäärät,maksujärjestelmä, linja-autoliikenteen luonne,väylän liikennemäärä, säätila, pituuskaltevuuspysäkin kohdalla, linja-autojen korirakenteet (mm.matalalattiaisuus) ja ovimekanismit.

Ajotilan sivukaltevuusLinja-autopysäkin ajotilan enimmäissivukaltevuuson 2,5 %.

Reunatuettomien poikkileikkausten kohdallalinja-autopysäkit tehdään ajoradasta poispäin si-vukalteviksi. Yksipuolisesti sivukaltevassa ulko-kaarteessa oleva pysäkki kallistetaan ajoradastapoispäin tekemällä taite päällystetyn pientareenulkoreunan kohdalle. Leveäpientareisilla (> 1,5 m)teillä taite tulee 0,25 m tai 0,5 m etäisyydelleajoradan reunasta.

Reunatuellisten poikkileikkausten kohdalla py-säkit suositellaan tehtäväksi ajorataan päin sivu-kalteviksi. Ajoratapysäkeillä seisontatila on yleen-sä kallistettu reunatukeen päin. Reunatuellisessapoikkileikkauksessa sadevesikaivo sijoitetaan tienviettosuunnassa ennen pysäkkiä.

PYSÄKIN MITOITUS


4.1.2 Pysäkkilevennys

Pysäkkilevennys mitoitetaan kuvan 4.1 mukaises-ti. Seisontatilan S pituus mitoitetaan liikennetilan-teen mukaan, joka määritellään vuorotarjonnan,pysäkin vilkkauden ja taajamissa pysäkkiä käyttä-

vän linja-autokaluston mukaan. Yleisillä teillä taa-jamien ulkopuolella mitoittavana ajoneuvona käy-tetään aina kolmiakselista telilinja-autoa. Taaja-missa pysäkki mitoitetaan sitä käyttävän kalustonmukaan. Mitoitusajoneuvot on esitetty liitteessä 1.Seisontatilan mitoituskaava on liitteessä 2.

2) Taulukoiden seisontatilan ohjearvot on määritetty 3 metrin ajoneuvovälillä. Jos pysäkki on tarve mitoittaa useam-malle linja-autolle tai tarvetta on tehdä mahdolliseksi linja-autojen tulo ja lähtö toisistaan riippumatta sovelletaantällöin seisontatilan mitoituksessa liitteen 2 laskentakaavaa.

PYSÄKIN MITOITUS

Taulukko: Seisontatilan S ohjearvot haja-asutusaleella ja taajamissa.2)

Linja-autojasamanaikaisesti

pysäkillä

123

SeisontatilaSmin [m]

254361

HAJA-ASUTUSALUEELLA TAAJAMISSALinja-autoja

samanaikaisesti

1

2

Mitoittava liikennetilanne2-akseliset

1

2

1

Teliautot

1

2

Nivelautot

1

12

SeisontatilaS [m]

16202333383945

Kuva 4.1 Pysäkkilevennyksen mitoitus.

Liitteessä 3 on esimerkki pysäkkilevennyksen eri-koisratkaisusta, jolla on mahdollista helpottaa lin-ja-auton ajoa reunakiven viereen.

Tyyppi

A1

A2

A3

Nopeusrajoitusv (km/h)

30 - 5050 - 60

80 - 100

a (m)

202535

b (m)

3,03,54,0

c (m)

152025

L 1) (m)

607085

PyöristyssädeR1 (m)

405060

R2 (m)

202530


Pysäkkilevennys hidastus- ja kiihdytysosillaHidastus- ja kiihdytysosilla varustettua pysäkkile-vennystä käytetään kaksiajorataisilla teillä no-peusrajoituksen ollessa > 60 km/h, ei kuitenkaanmoottoriteillä. Lisäksi sitä voidaan käyttää erityi-

sen vilkkailla kaksiajorataisilla teillä nopeusrajoi-tuksella 60 km/h. Kuvassa 4.2 esitettyjä mittoja(A ja B) käytetään myös eritasoliittymän erkane-mis- ja liittymiskaistan pysäkkijärjestelyjä kuvan3.19 mukaisesti tehtäessä.

Väylän pituuskaltevuuden mukaiset korjauskertoimet:

Kuva 4.2 Hidastus- ja kiihdytysosilla varustetun pysäkkilevennyksen mitoitus.

PYSÄKIN MITOITUS

Hidastus- ja kiihdytysosilla varustettu pysäkki onselvyyden vuoksi hyvä merkitä BUS-tiemerkinnöin.

- = alamäki, + = ylämäki

APysäkille tulo

1,1111

0,9

Pysäkiltä lähtö

0,80,91

1,21,4

Pituuskaltevuus(%)

< -2-1

-1 … 11

> 2

B

A S B L

Nopeus-rajoitus(km/h)

6070

> 80

Alku-kiila(m)

304040

Tasaleveäosuus

(m)

103050

252525

Tasaleveäosuus

(m)

306090

Loppu-kiila(m)

406060

135215265


4.1.3 Erillinen pysäkki

Erilliseltä pysäkiltä lähtevä linja-auto on väistämis-velvollinen. Selvyyden vuoksi erillisillä pysäkeilläpysäkiltä lähtevän ajoneuvon väistämisvelvolli-suus osoitetaan aina liikennemerkein.

Kuvassa 4.3 on perusverkon erillisen pysäkin mi-toitusohje.

PYSÄKIN MITOITUS

Kuva 4.3 Perusverkon erillisen pysäkin mitoitus.

1) Jos pysäkillä liikennöi samanaikaisesti useampi kuin yksi linja-auto ja linja-autoilla on tarve toisistaanriippumattomaan lähtöön, niin mitan b leveys tulee olla 6,5 m.

2) Seisontatilan S pituus määräytyy kuvan 4.1 mukaisesti.

Pysäkki voidaan erottaa ajoradasta korotetulla (v < 80 km/h), nurmetetulla tai tiemerkinnöin toteutetulla,piennarleveyden etäisyydellä ajoradasta tehdyllä välikaistalla. Välikaistan etäisyys ajoradasta tulee kuitenkinreunatuen ja nurmetuksen kohdalla olla vähintään 1,0 m ja tiemerkintöjä käytettäessä 0,5 m. Nopeusrajoituksella100 km/h etäisyys on aina 1,5 m.

Erillisellä pysäkillä odotustila suositellaan tehtäväksi aina seisontatilasta reunatuella korotettuna.

Nopeusrajoitus,v (km/h)

50 – 60

80

100

amin(m)

40

50

100

b 1) (m)

4,06,54,06,54,06,5

c1 min (m)

35557011070110

c2 min (m)

0

0

80

Kokonaispituus,L 2) (m)

95+S115+S140+S180+S270+S310+S

R1 (m)

100

150

200

R2 (m)

60

80

60

Pyöristyssäde


Kuvassa 4.4 on esitetty moottoriväylien erillisenpysäkin mitoitus.

Kuva 4.4 Moottoriväylien erillisen pysäkin mitoitus.

4.1.4 Pysäkkiramppi

Eritasoliittymään rakennettava erillinen pysäkki-ramppi mitoitetaan kuvan 4.5 ja rampilla oleva py-säkki kuvan 4.1 mukaisesti. Mitta A riippuu erka-nemisrampin ja mitat B ja L liittymisrampin mitoi-tusnopeudesta (VE, VL).

Kuva 4.5 Pysäkkirampin ja pysäkin sijoitus.

*-merkittyjä arvoja korjataan oheisilla kertoimilla:

Pituuskaltevuus(%)

< -3-2-1

-1 … 112

> 3

Erkanemispuoli

1,31,21,11

0,90,80,7

Liittymispuoli

0,70,80,91

1,11,31,4

Korjauskerroin

1) Arvoja A ja B korjataan pituuskaltevuuden osaltakuvan 4.4 mukaisilla korjauskertoimilla.

Liittymiskaistan mitoitus on esitetty kuvassa 4.6.

VE, VL(km/h)

506080

100Mo, mol

Emin(m)

506080

120

Amin 1)

(m)

203080

100

Bmin 1)

(m)

2050

120120

Bmin 1)

(m)

130130150150

Liittymisramppi varustetaan kuvan 4.6 mukaisellaliittymiskaistalla. Jos liittymisrampin mitoituksestajoudutaan tinkimään, tulee pysäkkiramppi muotoil-la siten, että linja-autojen nopeus alenee (kuva3.17 b). Mitoitukseltaan lyhyemmän liittymisjärjes-telyn tulee sisältää kuvassa 4.6 esitetyt osat(L1,…L3).

VL(km/h)

50 - 6080 - 100mo, mol

L1(m)

60

80

L2(m)

40

40

L3(m)

30

30

Vähimmäisarvo

PYSÄKIN MITOITUS

Kuva 4.6 Liittymisrampin liittymiskaistan mitoitus py-säkkirampin liittymässä.

Ramppien poikkileikkaus suunnitellaan eritasoliit-tymistä annettujen ohjeiden mukaisesti.

4.1.5 Ajoratapysäkki

Ajoratapysäkin kohdalla odotustilan reunakiventulee olla suora vähintään kuvassa 4.1 esitettyjenseisontatilan mittojen mukaiselta matkalta.

Taajamien ajoratapysäkeillä muut pysäköidyt ajo-neuvot ovat usein ongelmana. Ajoratapysäkki, eri-tyisesti katokseton, on huonosti pysäkiksi erottu-va. Pysäkkimerkki osoittaa pysäyttämis- ja pysä-köintikiellon 12 metriä merkistä kumpaankin suun-taan. Tarvittaessa ajoratapysäkeillä muiden ajo-neuvojen pysäyttämisrajoitus merkitään laajem-malta alueelta liikennemerkein tai keltaisella yhte-näisellä reunamerkinnällä kuvan 4.7 mukaisesti.


Seisontatila S määritellään kuvan 4.1 mukaisesti.

Kuva 4.7 Pysäköinnin välissä sijaitsevan ajoratapysä-kin ja pysäkkiniemekkeen mitoitus ja etäi-syydet pysäköintiin.

4.1.6 Hidastinpysäkit

Hidastinpysäkkejä käytetään ainoastaan silloin kunlinja-autoliikenteen käyttämällä tiellä tai kadul-la ontarvetta liikenteen rauhoittamiseen. Hidastin-pysäkeillä on rakenteellisesti estetty pysäkille py-säyttäneen linja-auton ohittaminen. Hidastinpy-säkki on matkustusmukavuuden kannalta ajora-dan korotusta sopivampi ratkaisu linja-autoliiken-teen reiteille. Liitteessä 4 on esitetty esimerkkejähidastinpysäkkien mitoituksesta.

Hidastinpysäkkien suunnittelua ohjaavat seuraa-vat periaatteet:

• Hidastinpysäkkejä käytetään, kun nopeus-rajoitus on korkeintaan 40 km/h.

• Reunatukien välisen ajotilan leveys tulee ollavähintään 3,5 m.

• Hidastinjärjestely ei saa merkittävästi piden-tää joukkoliikenteen matka-aikaa.

• Muun ajohidastimen, kuten kavennuksen taikorotuksen, sijainti pysäkin yhteydessä onjoukkoliikenteen kannalta luontevin ratkaisu.

• Muut ajohidastimet mitoitetaan linja-autoillesopiviksi niistä annettujen ohjeiden mukaan.

• Ajohidastimet merkitään ohjeiden mukai-sesti.

• Hidastimet tehdään niin, että niiden ohitta-minen “väärin” on estetty.

4.1.7 Erikoispysäkit

Erikoispysäkkejä ovat mm. linja-autojen kääntö-paikat, päätepysäkit, koulujen pysäkit ja vaihto-pysäkit kulkumuotojen välillä. Erikoispysäkin tar-vetta ja mitoitusta ohjaa ensisijaisesti maankäytön

ja joukkoliikenteen linjaston erityistarpeet. Erikois-pysäkit suunnitellaan soveltaen pysäkkien perus-ratkaisujen mitoituksesta esitettyjä yleisiä periaat-teita. Väylästä erilliseltä pysäkiltä lähtevien linja-autojen väistämisvelvollisuus on syytä aina osoit-taa liikennemerkein.

Kuvassa 4.8 on esitetty periaatteita kääntöpaikansuunnittelussa. Liitteessä 5 on mitoitusesimerk-kejä kääntöpaikoista ja liitteessä 6 esimerkki väy-län yhdelle puolelle toteutetusta pysäkkiparista.

Kääntöpaikka sijoitetaan ilkivallan välttämiseksija matkustajien turvallisuuden takaamiseksi näky-välle paikalle kuten kauppojen tai julkisten palvelu-jen läheisyyteen. Kääntöpaikkaa ei tule sijoittaamelu- ja pakokaasupäästöistä häiriintyvien kohtei-den kuten asuinrakennusten, päiväkotien tai kou-lujen tai niiden pihojen välittömään läheisyyteen.Sopivana suojaetäisyytenä näihin pidetään 50metriä.

Päätepysäkin ja kääntöpaikan mitoituksen lähtö-kohtia ovat:

• mitoittavien ajoneuvojen tyyppi ja saman-aikainen lukumäärä,

• mahdollinen pysäyttäneen linja-autonohiajotarve,

• riittävän lumitilan varaaminen sekä• kuljettajien lepotilojen ja WC:n järjestäminen.

Kuva 4.8 Esimerkkejä pysäkkien sijoittamisestakääntöpaikan yhteydessä.

PYSÄKIN MITOITUS

Perusratkaisu, jossa kaikillelinjoille pysäkit ovat kään-tölenkissä.

Vaihtoehtoinen sijoitus jät-töpysäkille. Jättöpysäkkiävoivat käyttää linjat, jotka ei-vät käytä kääntöpaikkaa.

Asutuksen sijainti voi tehdäkannattavaksi sijoittaa nou-supysäkki kääntöpaikkaannähden vastakkaiselle puo-lelle väylää. Ratkaisulla väl-tetään nousevien matkus-tajien väylän ylitystarve.

Pysäkit sijoitetaan ennenkääntöpaikkaa, jos osa lin-joista ei käänny kääntöpai-kassa takaisin.


Kääntöpaikka suositellaan sijoitettavaksi tulo-suunnasta katsoen tien oikealle puolelle. Ratkai-sulla on seuraavia etuja:

• Kääntölenkille ajo edellyttää oikealle käänty-misen, joka haittaa takaa tulevaa liikennettävähemmän kuin vasemmalle kääntyminen.

• Pysäkiltä lähtö on helpompi.

Kääntöpaikan sijoittamista tien vasemmalle puo-lelle voi perustella tilanpuute tai se, että oleellinenosa maankäytöstä sijaitsee kyseisellä puolellaväylää.

4.2 Kiinteistä rakenteista vapaa tila

Pysäkin kohdalla kiinteät esteet, kuten katokset,valaisinpylväät ja liikennemerkit, sijoitetaan taulu-kon 4.1 mukaiselle etäisyydelle pysäkin ajotilanreunasta.

Kuva 4.9 Kiinteistä rakenteista vapaa tila pysäkki-levennyksen kohdalla.

4.3 Piennar pysäkin kohdalla

Pysäkkilevennyksen ja erillisen pysäkin kohdallatien piennar rakennetaan vähintään 0,5 m levyi-seksi. Jos tiellä on piennarta käyttävää jalankulku-tai polkupyöräliikennettä, piennarta ei kavennetapysäkin kohdalla. Ajoratapysäkin kohdalla piennarjatkuu normaalilevyisenä.

Liittymän yhteyteen sijoitettavalle pysäkille raken-netaan normaalia leveämpi piennar pysäkille saa-puvia matkustajia varten, jos pysäkille ei ole eril-listä kevyen liikenteen yhteyttä. Levennetyn pien-tareen leveys on 1,5 m (kuva 4.10 b).

Kuvassa 4.10 a on odotustilan tuloreuna esitettyvinona. Ratkaisulla vältetään poikittainen päällys-teen reuna, joka aurattaessa särkyy helposti.

a) Pientareen leveys säilyypysäkin kohdalla, leveyskuitenkin vä-hintään 0,5 m.

b) Pientareen levennys(leveys 1,5 m) liittymänyhteydessä ole-valle

Kuva 4.10 Piennarratkaisut pysäkeillä, joilla ei ole reunatuella erotettua odotustilaa.

PYSÄKIN MITOITUS

Taulukko 4.1 Kiinteistä rakenteista vapaan tilan vaati-mukset pysäkin kohdalla.

1) = Vähimmäisarvoa seisonta- ja odotustilan kohdallavoidaan käyttää:- reunatuella korottamattomilla pysäkeillä- taajamissa tilanpuutteen vuoksi katoksen

osalta.

Tulo- ja lähtöviisteidenkohdallaSeisonta- ja odotustilojenkohdalla

Ohje-arvo(m)

1,0

2,25

Vähimmäis-arvo(m)

1,0

1,0 1)


Odotustilan kaltevuus

Odotustila tehdään kuivatus- ja turvallisuussyistälinja-autosta poispäin viettäväksi 1,5 – 2,0 % kalte-vuuteen.

4.4.1 Korotettu odotustila

Reunatuella ajoradasta korotettu odotustila paran-taa pysäkillä olevien matkustajien turvallisuutta jahelpottaa autoon nousemista ja autosta poistu-mista. Korotettu odotustila on taajamissa yleinenratkaisu.

Korotetun odotustilan käyttökohteet

Pysäkin odotustila toteutetaan aina seisontatilastakorotettuna:

• reunatuellisissa poikkileikkauksissa ja• pysäkin odotustilan jäädessä kaiteen ja ajo-

radan väliin.

Reunatuella korotettua odotustilaa suositellaankäytettäväksi reunatuettomissa poikkileikkauk-sissa (kuva 4.12):

• pysäkeillä, joita käyttää pääasiassa matala-lattiakalusto,

• erillisillä pysäkeillä (kuva 2.1 tyyppi B),• pysäkkiramppien pysäkeillä,• koululaiskuljetuksia palvelevilla pysäkeillä,• taajamien pysäkeillä,• haja-asutusalueen vilkkaasti käytetyillä

pysäkeillä sekä• silloin kun pyritään hyvään palvelutasoon.

Reunatuen korkeus

Odotustilan reunatuen korkeus mitoitetaan taulu-kon 4.3 mukaisesti.

PYSÄKIN MITOITUS

4.4 Matkustajien odotustilan mitoitus

Päällystetyillä teillä linja-autopysäkin seisontatilankohdalle tehdään matkustajia varten päällystettyodotustila. Odotustila rakennetaan päällysteen ul-koreunaan liittyväksi. Piennarta ei lasketa odotus-tilan leveyteen. Jalkakäytävän kohdalla ei tarvitaerillistä odotustilaa. Ajorataan liittyvän kevyen lii-kenteen väylän kohdalla odotustila sijoitetaan py-säkin seisontatilan ja kevyen liikenteen väylän vä-liin.

Odotustilan leveys

Matkustajien odotustilan leveys määräytyy taulu-kon 4.2 mukaisesti.

Taulukko 4.2 Matkustajien odotustilan leveys.

1) = Vähimmäisarvoa voidaan käyttää:- haja-asutusalueella katoksettomilla ja reunatuella korottamattomilla pysäkeillä- taajamien ahtaissa paikoissa.

Reunakivellä korotetun odotustilan tai pysäkin koh-dalla odotustilana toimivan jalkakäytävän levey-den tulee olla vähintään 2,25 m, jotta odotustilantalvihoito koneellisesti on mahdollista. Katoksensijoittaminen odotustilaan edellyttää odotustilaann. 1,5 metrin lisäleveyttä. Runsaasti matkustajiatuottavien kohteiden, kuten koulujen, pysäkeilläodotustila mitoitetaan normaalia väljemmäksi.

Odotustilan pituus

Odotustilan pituus on koko pysäkin seisontatilanmittainen tai vähintään kuvan 4.11 mukainen. Odo-tustilan vähimmäispituus on 15 metriä.

Ohjearvo(m)

> 2,25

Vähimmäisarvo(m)

1,0 1)

Ohjearvo(cm)

10

Maksimiarvo(cm)

16 1)

1) = Enintään 16 cm korkea reunatuki onmahdollinen niemeke- ja ajoratapy-säkeillä, joilla linja-auton korin reunaei ylitä reunatukea.

Seisontatilan S mitoitus kuvan 4.1 mukaisesti.

Kuva 4.11 Odotustilan mitoitus.

Taulukko 4.3 Korotetun odotustilan reunatuen korkeus.


Kuva 4.13 Pysäkkikatoksen sijoitus ajotilaan ja kevy-en liikenteen väylään nähden.

PYSÄKIN MITOITUS

Korotetun odotustilan pituus

Reunatuella korotetun osuuden pituus on pysäkinkoko odotustilan mittainen. Korotetun odotustilanreunan havaittavuutta parannetaan päällysteenväri ja/tai materiaalikontrastein.

Talvikunnossapidon huomioon ottaminen

Reunatuettomissa poikkileikkauksissa erillinenkorotettu odotustila tulee suunnitella siten, että seon talvella kunnossapidettävissä koneellisesti jokopysäkin ajotilan tai pysäkin takaa tulevan kevyenliikenteen väylän kautta.

Ajotilan puolelta kunnossapidettävän korotetunodotustilan päissä reunatuki upotetaan ja päällys-tettyä piennarta levennetään kuvan 4.12 tapaan.Tällöin odotustilan vakiokorkuisen osuuden pituusmääräytyy kuvan 4.11 odotustilan mukaisesti.

Pysäkin pituussuunnassa merkki sijoitetaan py-säkille pysäyttäneen linja-auton etuovien kohdalle.Tämä tarkoittaa noin 5 metrin etäisyyttä seisonta-tilan lähtöviisteen puoleisesta päästä. Pysäkillä,jolla on katos, pysäkkimerkki kiinnitetään katok-sen rakenteisiin linja-auton tulosuunnan puolei-seen päähän. Pysäkkimerkki osoittaa pysäyttä-misrajoituksen merkistä 12 metriä kumpaankinsuuntaan. Tarvittaessa muiden ajoneuvojen py-säyttämisrajoitus merkitään pysäkillä laajemmaltaalueelta liikennemerkein tai keltaisella yhtenäiselläreunamerkinnällä.

Liitteessä 7 on esimerkkejä pysäkkimerkin sijoitta-misesta.

4.4.3 Katoksen sijoittaminen

Katos sijoitetaan pysäkin odotustilaan tai välittö-mästi sen yhteyteen siten, että:

• matkustajilla on riittävät näkemät linja-autojen tulosuuntaan,

• kuljettaja voi havaita katoksen alla olevatmatkustajat,

• noudatetaan luvussa 4.2 esitettyjä vapaantilan vaatimuksia,

• se ei ole liittymän näkemäalueella (ks. luvun4.4.3 viimeinen kappale) ja

• katoksesta ei ole haittaa odotustilantalvihoidolle.

Kuva 4.12 Esimerkki korotetun odotustilan toteut-tamistavasta reunatuettomassa poikkileikkauksessa.

Reunatuen rakentamista odotustilan kevyen lii-kenteen väylän puoleiselle sivulle tulee välttää.Suositeltavampi ratkaisu on, että kevyen liikenteenväylän tasausta muutetaan siten, että odotustilanja kevyen liikenteen väylän välille ei jää kynnystä.

4.4.2 Pysäkkimerkin sijoittaminen

Pysäkkimerkki sijoitetaan pysäkille siten, että senäkyy tien kumpaankin suuntaan ja merkistä eiole haittaa tien ja pysäkin kunnossapidolle.

Pysäkkimerkki sijoitetaan ajoradasta katsoen odo-tustilan taakse. Jos tien reunassa on merkin ha-vaittavuutta huonontavia näkemäesteitä, merkkivoidaan sijoittaa odotustilaan ottaen huomioonkiinteistä rakenteista vapaan tilan vaatimukset(luku 4.2). Jos odotustilaa ei ole tilanpuutteenvuoksi mahdollista erottaa jalkakäytävästä taipyörätiestä, pysäkkimerkki sijoitetaan jalkakäytä-vän ja pyörätien ulkoreunaan.

35Linja-autopysäkitPYSÄKIN MITOITUS

Jalkakäytävän toimiessa odotustilana katos sijoi-tetaan jalkakäytävän takareunaan tai jalkakäy-tävän taakse. Katosta ei saa sijoittaa kevyen lii-kenteen väylälle.

Pysäkin pituussuunnassa katos sijoitetaan 3 met-rin etäisyydelle odotustilan lähtöviisteen puolei-sesta päästä. Näin katos on pysäyttäneen linja-auton etuoven kohdalla.

Pysäkkikatosta ei saa sijoittaa liittymän näkemä-alueelle. Poikkeuksena pääsuunnan pysäkillä ole-va katos voidaan sijoittaa pakottavista syistä joh-tuen näkemäalueelle. Tällöin on varmistettava, et-tä liittyvän tien suunnalta saavutetaan pääsuun-nan suuntainen liittymisnäkemä vähintään 10 met-riä ennen liittymää. Näkemäalueella läpinäkyvilläseinillä varustettu katosmalli on suositeltava rat-kaisu.

Liitteessä 7 on esimerkkejä katoksen sijoittami-sesta.

4.4.4 Kevyen liikenteen väylä pysäkinkohdalla

Kevyen liikenteen järjestelyt pysäkin kohdalla onesitetty kevyen liikenteen suunnittelua käsittele-vissä ohjeissa. Pääperiaatteet ovat seuraavat:

• Jalankulku- ja pyörätie linjataan odotustilanja katoksen takaa.

• Kevyen liikenteen väylän poikkileikkaus eimuutu pysäkin kohdalla.

• Tilanpuutteen vuoksi tai jos pyöräilijöitä onvähän, voidaan katos sijoittaa myös pyörä-tien taakse.

• Odotustila tehdään eri pintamateriaalistakuin viereinen jalankulku- ja pyörätie, jotta neselkeästi erottuisivat toisistaan. Jos katossijaitsee jalankulku- ja pyörätien takana, käy-tetään väylällä eri materiaalia odotustilankohdalla varoittavana merkintänä.


Pysäkkimerkki AinaPysäkin nimikyltti Pikavuoropysäkeillä aina

Paikallis- ja seutuliikenteen pysäkeillä Harkittava aina, muuten tarvittaessa tapauskohtaisesti1)

Linjakilvet Paikallis- ja seutuliikenteen pysäkeillä1), muuten tarvittaessa.Katos Kyllä Kyllä Ei 2)

Roskakori Kyllä Harkittava Ei tapauskohtaisesti

Penkki Kyllä Kyllä Ei 3)

Paikka aikataululle Kyllä Kyllä Harkittava tapauskohtaisesti

Pysäkkiympäristön Väylän valaistussuunnittelussa otetaan huomioon pysäkinvalaistus odotustilan ja sille johtavien yhteyksien valaiseminen.

Valaistus (katoksen rakenteessa)4) Valaistulla tiellä voidaan valaista EiPolkupyöräteline Harkittava tapauskohtaisestiOpastus lähikohteisiin Harkittava tapauskohtaisesti 5)

Varautuminen sähköi- Harkittava Eiseen informaatioon tapauskohtaisesti

5 PYSÄKIN VARUSTEET JA INFORMAATIO

5.1 Periaatteet pysäkkien varustetasostayleisillä teillä

Pysäkkivarustus määräytyy ensisijaisesti pysäkiltänousevien matkustajamäärien perusteella. Taulu-kossa 5.1 on esitetty pysäkkien tavoitteellinenvähimmäisvarustetaso. Parempaa varustetasoavoidaan harkinnan mukaan tarjota, kun pysäkkiä

käyttävät tietyt matkustajaryhmät kuten vanhuksettai koululaiset, kun odotusajat ovat pitkiä, sääolo-suhteet ovat huonot (esim. tuulinen ja aukea paik-ka), poistuvien matkustajien määrä on suuri taikun kyseessä on vaihtopysäkki. Varusteiden sijoit-telussa otetaan huomioon vapaan tilan vaatimuk-set.

Taulukko 5.1 Pysäkkien tavoitteellinen vähimmäisvarustetaso yleisillä teillä.

PYSÄKIN VARUSTEET JA INFORMAATIO

1) = Kaupunkialueilla pysäkit on yleensä varustettu yhtenäisillä nimi- ja linjakilvillä.2) = Harkitaan tapauskohtaisesti kun odotusajat ovat pitkiä, sääolosuhteet ovat huonot tai kun kyseessä on vaihtopysäkki.3) = Pysäkki varustetaan penkillä kun se palvelee erityisesti liikkumisesteisille suunnattua joukkoliikennettä

(palvelulinjojen pysäkit).4) = Pysäkkikatoksen valaistus voi tulla kyseeseen kun sähkön saanti on mahdollista kohtuullisin kustannuksin.5) = Paljon käytetyillä vaihtoyhteyksillä on opastus pysäkiltä toiselle.

Luokka I II III

Käyttöalue - nousijamäärä>100 matk./arki-vrk

- keskeiset vaihto-pysäkit

- vilkkaimmat pika-vuoropysäkit

- nousijamäärä>30 matk./arki-vrk

- tavanomaisetasuinalueidennousupysäkit

- nousijamäärä<30 matk./arki-vrk


5.2 Katoksen laatuvaatimukset ja mitoi-tus

Rakenteeseen ja materiaaleihin liittyvätvaatimukset

• Katos suojaa matkustajia tuulta ja sadettavastaan. Taajamien ulkopuolella yleisillä teilläsuositellaan käytettäväksi umpinaista, etusei-nällä varustettua katosta.

• Katos on rakenteeltaan sellainen, että mat-kustaja näkee saapuvan linja-auton poistu-matta katoksen suojasta ja linja-auton kuljet-tajalla on mahdollisuus nähdä katoksen allaolevat matkustajat.

• Katos kestää ilkivaltaa sekä ilmaston ja kun-nossapidon aiheuttamat rasitukset. Katoksenmateriaalit ovat helposti puhdistettavissa töh-ryistä ja rikkoutuneet osat helposti vaihdetta-vissa.

• Katos on perustettu huolellisesti, mieluiten be-tonilaatalle. Perustamistavassa on otettu huo-mioon katoksen mahdollinen myöhempi siirto-tarve.

• Katoksen sijainti ja muotoilu eivät vaikeuta tar-peettomasti pysäkin talvihoitoa.

• Katoksen pohjan tulee olla kova, tasainen jaluistamaton.

• Katoksessa ei ole kynnyksiä tai tasoeroja.• Katoksen läpinäkyvät seinät on varustettu riit-

tävän näkyvillä huomioradoilla. Huomioraito-jen tulee olla silmän (aikuinen ja lapsi) korkeu-della.

• Pysäkkikalusteet ovat näkövammaiselle hel-posti erottuvia eivätkä ne aiheuta törmäysvaa-raa eikä niissä ei ole teräviä kulmia.

• Katos on ulkonäkönsä puolesta ympäristöön-sä sopiva.

• Katoksen linja-auton tulosuunnan puoleinenlähinnä tietä oleva kulma voidaan varustaapienellä valkoisella heijastimella (vrt. tien reu-napaaluissa käytettävä heijastin).

• Katoksessa tulee aina olla penkki.• Katoksen odotettavissa oleva käyttöikä on vä-

hintään 15 vuotta.• Katos on rakenteeltaan sellainen, että siihen

törmäävään ajoneuvoon aiheutuu mahdolli-simman pienet vauriot.

• Katos on muotoiltu siten, että sade- ja sulamis-vedet eivät putoa katolta katoksen eteen.

Mitoitus

Katoksen tulee täyttää vähintään taulukossa 5.2esitetyt mitat.

Vilkkailla pysäkeillä käytetään suurempia katoksiatai tarvittaessa useampia katoksia.

5.3 Informaatio

5.3.1 Pysäkkimerkki

Linja-autopysäkki merkitään liikennemerkillä 531(paikallisliikenteen linja-auton pysäkki, keltainen)tai 532 (kaukoliikenteen linja-auton pysäkki, sini-nen) pysäkkiä käyttävän liikenteen mukaan. Jospysäkkiä käyttää sekä paikallis- että kaukoliiken-ne, kiinnitetään niiden merkit samaan pylvääseensiten, että kaukoliikenteen merkki on lisäkilpineenyläpuolella. Tarkemmin pysäkkimerkkien käytöstäon kerrottu liikennemerkkien käytöstä annetuissaohjeissa.

Katoksellisilla pysäkeillä pysäkkimerkki kiinnite-tään katokseen linja-auton tulosuunnan puoleisel-le sivulle siten, että pysäkkimerkki lisäkilpineen onkokonaisuudessaan katoksen yläpuolella.

Pysäkkimerkkien yhteyteen voidaan asettaa lisä-kilpiä, joilla selvennetään pysäkin sijaintia ja käyt-töä sekä annetaan tietoa linjoista. Numerot ja ni-met esitetään lisäkilvissä taulukon 5.2 mukaisillakirjasimilla. Kaksikielisissä kunnissa joudutaanyleensä käyttämään vähimmäisarvoja.

Taulukko 5.2 Pysäkkikatoksen sisätilan ohje- ja vä-himmäisarvot.


Ohjearvo Vähimmäisarvo

Pituus 3,0 m 2,0 mLeveys 1,5 m 1,0 mKorkeus 2,15 m


Rakenteellisesti lisäkilvet voidaan yhdistää pää-merkin kanssa samaan kehysrakenteeseen ku-van 5.1 esimerkkien mukaisesti. Nimikilven väritovat samat kuin pysäkkimerkin, jonka yhteydes-sä se on.

Kuva 5.1 Esimerkkejä pysäkkimerkkien, lisäkilpien,linjakilpien ja aikataulukehyksen sijoittami-sesta.


Taulukko 5.3 Ohje- ja vähimmäisarvot lisäkilpien teks-tien korkeudelle.

5.3.2 Matkustajainformaatio

Matkustajainformaation tarve pysäkillä arvioidaantapauskohtaisesti. Niillä pysäkeillä, joilla on tar-peen antaa matkustajainformaatiota, minimivaati-muksena on aikataulukehikko tai –kaappi.

Pysäkillä tarvitaan tietoa sillä pysäyttävistä linjoistaaikatauluineen sekä niiden reittikuvaukset. Jois-sain tapauksissa on tarpeen antaa tietoa alueenreittiverkostosta. Lisäksi pysäkillä voi olla tietoajoukkoliikenteen taksoista ja lipputyypeistä.

Matkustajainformaatiota varten järjestetään pysä-kille vähintään A3-kokoinen aikataulusuoja silloinkun pysäkillä on katos. Informaatiotaulu voi ollaisompikin. Jos pysäkillä ei ole katosta, informaatio-taulu voi olla pienempi, vähintään kuitenkin A4-kokoinen.

Tosiaikaiseen matkustajainformaation varaudu-taan kaupunkiseuduilla ja hyvin vilkkaasti liikennöi-dyillä pysäkeillä. Tosiaikaisen pysäkki-informaa-tion toteuttaminen edellyttää pysäkiltä seuraaviaasioita:

• jatkuva sähkö,• tietoliikenneyhteydet tai tiedonsiirto langatto-

masti,• riittävän tukeva katos jos näyttötaulu aiotaan

sijoittaa katokseen.

Matkustajainformaatio voi sijaita erillisessä tolpas-sa/telineessä tai integroituna pysäkkikatokseen.Matkustajainformaation sijoittelussa otetaan huo-mioon seuraavat asiat:

• informaatiotaulun näkyvyys niin, että matkus-taja näkee sekä saapuvan bussin että infor-maatiotaulun ollessaan katoksen alla,

• häikäisyolosuhteet,• kunnossapidon vaatimukset,• ilkivalta.

Palvelulinjan reittien pysäkeillä voi nimi- ja nume-rokyltin lisäksi olla paikallinen palvelulinjan tunnus.

Kirjasimen korkeusOhjearvo Vähimmäisarvo

Nimitunnus 45 mm 30 mm Linjanumerot 70 mm 60 mm Linjanimet 30 mm 20 mm


6 YHTEYDET PYSÄKILLE

6.1 Kevyen liikenteen yhteydet pysäkille

Linja-autopysäkille järjestetään turvallinen kevyenliikenteen yhteys. Kevyen liikenteen väylät suunni-tellaan kevyen liikenteen suunnitteluohjeiden mu-kaisesti. Kevyen liikenteen väylien keskeiset mitoi-tusarvot on esitetty taulukossa 6.1.

Taulukko 6.1 Pysäkille johtavien kevyen liikenteenväylien suositeltavat mitat.

Lyhyillä matkoilla voidaan poikkeuksellisesti käyt-tää suurempia pituuskaltevuuden arvoja kevyenliikenteen suunnitteluohjeiden mukaisesti. Pituus-kaltevuuden enimmäisarvo on 8 %.

Tasonvaihtoon käytetään luiskia, portaita ja kau-punkialueilla poikkeustapauksissa hissiä tai liuku-portaita. Luiskan suositeltava kaltevuus ulkotilois-sa on 5 % (1:20). Kaltevuus ei saa ylittää 8 %:ia.Kevyen liikenteen yhteydet suunnitellaan ensisi-jaisesti siten, ettei portaita tarvita. Portaiden ra-kentaminen tulee kysymykseen kaupunkialueillavilkasliikenteisten pysäkkien yhteydessä portaidenlyhentäessä kulkureittiä merkittävästi. Portaat tar-joavat suurimmalle osalle käyttäjistä käyttökelpoi-sen kulkuyhteyden, mutta porras ei saa olla ainoakulkureitti. Ulkotiloissa portaiden on oltava vähin-tään 1,20 m leveitä. Kaksisuuntaisen portaanvähimmäisleveys on 2,0 m. Pitkiin portaisiin ra-kennetaan lepotasanne 2 – 3 metrin nousun vä-lein. Lepotasanteen pituus on 1,2 – 1,5 metriä.Porrasaskelman nousu on 0,12 – 0,16 metriä jaetenemä 0,3 – 0,4 metriä. Luiskat ja portaat onhyvä valaista.

Kulkuväylän pinnan tulee olla kova, tasainen jaluistamaton. Materiaali-, tummuus- ja värikontras-teilla voidaan helpottaa näkövammaisten suunnis-tautumista.

Kuva 6.1 Esimerkki kevyen liikenteen yhteyksistämoottoriväylien eritasoliittymien pysäkeillä.

6.2 Liityntäpysäköinti ja saattoliikenne-järjestelyt

Liityntä- ja saattopysäköintijärjestelyjen tarve har-kitaan tapauskohtaisesti.

6.2.1 Pyöräpysäköinti

Liityntäpyöräily edellyttää, että pysäkkien yhtey-dessä on kunnolliset järjestelyt polkupyörien säi-lyttämiseksi. Pyöräpaikkojen tarve ja määrä arvioi-daan tapauskohtaisesti.

Pyöräpysäköinnin järjestelyissä kiinnitetään huo-miota seuraaviin asioihin:

• Polkupyörien pysäköinti tulee olla lähellä py-säkkialuetta. Kun pyörä jätetään pysäkin koh-dalle, tulee pyörän noutaminen matkan jäl-keen olla helppoa ja turvallista.

• Maankäytön sijoittuminen ratkaisee pyöräpy-säköinnin sijoittamispaikan joko toisen pysä-kin tuntumaan tai kummallekin pysäkille.

• Pyöräpysäköinnin sijoitus sovitetaan tapaus-kohtaisesti pysäkin luonteen perusteella. Pyö-rät voidaan sijoittaa mm.:- linja-autopysäkin yhteyteen, kun tiealuetta

on niukasti käytettävissä,- liittymäalueella kevyen liikenteen väylän tun-

tumaan tai- viereisen liikerakennuksen tms. tontin piha-

alueelle.• Pyörätelineiden tulee sijaita näkyvällä paikal-

la, jotta sosiaalinen valvonta rajoittaa ilkival-taa.

YHTEYDET PYSÄKILLE

Leveys Vähintään 2,5 mVapaa korkeus Vähintään 2,8 mPituuskaltevuuden Suositus 4 %maksimiarvo Korkeintaan 6 %Sivukaltevuus 2 %


Kuvassa 6.2 on esimerkki liityntäpyörätelineidensijoittamisesta siten, että matkustajille muodostuumahdollisimman vähän kävelymatkaa pyörän jät-tämisestä ennen matkaa ja hakemisesta matkanjälkeen.

Kuva 6.2 Esimerkki liityntäpyörätelineiden sijoittami-sesta.

YHTEYDET PYSÄKILLE

• Pyörätelineen tulee olla murtovarma rungostalukittava malli sekä mahdollisuuksien mukaankatettu. Pyöräkatoksiin sovelletaan pysäkki-katoksille asetettuja vaatimuksia (luku 5.2).

6.2.2 Liityntäpysäköinti henkilöautoille

Henkilöautojen liityntäpysäköintijärjestelyt tulevatkysymykseen yleensä suurissa kaupungeissa janiiden sisääntuloväylien yhteydessä. Autojen lii-tyntäpysäköinnin käytön edellytyksenä on tehokasjoukkoliikennejärjestelmä ja riittävä asukasmäärä.Jokaisen kohteen tarpeellisuus ja pysäköintialuei-den paikkojen sekä liikuntaesteisille tarkoitettujenautopaikkojen määrä tulee selvittää ja arvioida pe-rusteellisesti.

Autojen liityntäpysäköintijärjestelmä edellyttää vii-toitusta liityntäpysäköintipaikalle (merkki nro 650).Pysäköintialueella tulee olla selkeä merkintä alu-een varaamisesta vain liityntäpysäköintikäyttöön(merkki nro 520). Liityntäpysäköinnin houkut-televuutta voidaan lisätä tosiaikaisilla aikataulu-näytöillä.

Liityntäpysäköintiviitta (650)

Liityntäpysäköintipaikka (520)

Kuva 6.3 Liityntäpysäköintiä osoittavia liikennemerk-kejä.

Liityntäpysäköintialueeksi sopii hyvin läheisenhuoltoaseman tai liikerakennuksen tontin pysä-köintialueet. Tällöin alueiden kunnossapito ja val-vonta voidaan järjestää yhteistyössä tontin haltijankanssa.

6.2.3 Saattoliikenne

Matkustajien saattamista henkilöautolla pysäkilletapahtuu pääosin pikavuoropysäkeillä ja haja-asu-tusalueen pysäkeillä. Saattoliikenne ei edellytä eri-tyisjärjestelyjä, jos matkustajan jättö tapahtuu suju-vasti ja muuta liikennettä vaarantamatta. Jos saat-tavaa liikennettä ja linja-autoliikennettä on paljon,toteutetaan saattoliikenteelle erillinen tila. Nor-maalitapauksessa pysäkkilevennyksen pidem-mällä mitoituksella pystytään parantamaan saatto-liikenteen mahdollisuuksia.

Haja-asutusalueella päätepysäkiltä tai teiden ris-teyksestä voi olla koululais- tai muita erityiskulje-tuksia, jotka edellyttävät pysäkin läheisyydestä ti-laa odottavaa ajoneuvoa varten. Pikavuoroliiken-teessä matkustajilla on matkatavaroita, joiden siir-täminen ajoneuvosta toiseen edellyttää pysäkki-alueella tilaa matkatavaroiden purkamista tai las-taamista varten. Matkustajaa odottava noutoliiken-ne tarvitsee pysäkin tuntumasta odotustilaa lyhyt-aikaista pysäköintiä varten. Saatto- ja noutoliiken-teen tulee näillä pysäkeillä päästä mahdollisim-man lähelle pysäkkiä.


Henkilöauton pysäyttäminen ei saa haitata muutaliikennettä ja matkustajan siirtyminen pysäkille taipysäkiltä saattoajoneuvoon tulee olla selkeä ja tur-vallinen.

Haja-asutusalueella saattoliikennejärjestelyjä tar-vitaan vilkasliikenteisimpien teiden liittymäaluei-den pysäkeillä, joille tullaan taksilla, kimppakyydil-lä jne. Lyhytaikaiseen pysäköintiin voidaan käyttäätarvittaessa pidennettyä pysäkkisyvennystä taierikseen rakennettua pysäköintitaskua.

Pääsuunnan pysäkin käyttö saattoliikenteen py-säytyspaikkana ei ole suositeltava ratkaisu linja-autoliikenteen sujuvuuden ja henkilöautojen u-käännösten vuoksi. Kevyen liikenteen viitta (645)

Jalankulkijoille tarkoitettureitti (682)

Reitti, jolla portaat (685)

Reitti ilman portaita (686)

Vammaisille tarkoitettureitti (683)

YHTEYDET PYSÄKILLE

Tarpeen mukaan voidaan pysäkiltä opastaa myöslähikohteisiin, joita ovat asuntoalueet, teollisuus-alueet ja kaupunginosat. Tietyistä erityiskohteista,kuten sairaaloista, on vastaavasti tarve opastaalähimmälle pysäkille.

Kevyen liikenteen viitoituksessa käytetään kevyenliikenteen viittaa (645), suunnistustaulua, opastus-karttaa sekä tunnuksia 682 (jalankulkijoille tarkoi-tettu reitti), 685 (reitti, jolla portaat) ja 686 (reittiilman portaita). Tunnuksessa 686 oleva symbolivoidaan korvata liikuntaesteisten kansainvälisellätunnuksella; vammaisille tarkoitettu reitti (683).

Kuva 6.5 Kevyen liikenteen viitoituksessa käytettäviäliikennemerkkejä

Kuva 6.4 Esimerkki järjestelystä, jossa yksityisen tien-varsipalvelun pysäköintipaikkoja on mahdol-lista käyttää saatto- ja noutoliikenteen tar-peisiin.

Henkilöautoilla tapahtuva saattoliikenne voidaanpoikkeuksellisesti sallia kevyen liikenteen väylänkautta. Järjestely pitää osoittaa liikennemerkein.

6.3 Opastus pysäkiltä lähikohteisiin

Linja-autopysäkille johtavat jalankulku- ja pyörätie-yhteydet ovat osa kevyen liikenteen verkostoa jasiten myös osa viitoitettavaa kevyen liikenteen rei-tistöä. Pysäkkien yhteydessä noudatetaan kevy-en liikenteen viitoituksen periaatteita. Viitoituksentulee täydentää ja tukea muuta opastusta. Opas-tus voidaan hoitaa liikennemerkeillä, tauluilla, kar-toilla tai monitoreilla. Liikennemerkkien käyttö onesitetty kevyen liikenteen suunnitteluohjeissa.Pysäkiltä järjestetään opastus lähialueen kohtei-siin, kun kysymyksessä on:

• merkittävä vaihtoyhteys toiselle pysäkille,• pysäkin kävelyetäisyydellä on joukkoliikenne-

terminaali tai• pysäkin läheisyydessä on erilliskohde, kuten

liikuntapaikka, terveyskeskus, ostoskeskus tainähtävyys.


7 LIITTEET

1. Mitoitusajoneuvot2. Seisontatilan laskentakaava3. Esimerkki vinon pysäkkilevennyksen mitoituksesta4. Esimerkkejä hidastinpysäkkien mitoituksesta5. Esimerkkejä kääntöpaikan mitoituksesta6. Esimerkki yksipuolisen pysäkkiparin mitoituksesta7. Esimerkkejä pysäkkien mitoituksesta8. Pysäkkejä koskevaa lainsäädäntöä (tilanne maaliskuussa 2003)

LIITTEET


LIITE 1: Mitoitusajoneuvot

Linja-autopysäkkien mitoituksessa käytetään mitoitusajoneuvoina kolmea tyyppilinja-autoa: kaksiakselisia, teli- ja nivelautoja. Linja-autojen suurin sallittu leveys on 2,55m. Linja-auton korkeus on yksikerroksisena enintään 3,8 metriä ja kaksikerrok-sisenaenintään 4,2 m.

Linja-autojen tilantarve vaihtelee mm. ajoneuvotyypistä, akselien sijainnista ja mää-rästä sekä korimitoituksesta riippuen. Tyyppien sisällä on eroja mm. akselivälien jaetu- ja takaylitysten mitoissa.

Kaksiakselisilla linja-autoilla (pituus 12 - 13,5 metriä) hoidetaan suurin osa keski-suurten kaupunkien liikenteestä ja vakiovuoroliikenne lähes kokonaan.

Yli 13,5 metriset jäykkärunkoiset linja-autot rakennetaan kolmiakselisina teliautoina.Telilinja-auton maksimipituus on 15,0 metriä. Teliautoja käytetään suurimpien kau-punkien paikallis- ja lähiliikenteessä.

Nivelrakenteisen linja-auton pituus saa olla enintään 18,75 metriä. Nivelautojen kor-keus vaihtelee 3,0 – 3,3 metrin välillä. Nivelautoja käytetään muutamilla kaupunki-seuduilla.

LIITTEETLiite 1


LIITE 2: Seisontatilan laskentakaava

Seisontatila, S = n * X + (n-1) * e + dn = pysäkille samanaikaisesti pysäyttävien linja-autojen lukumäärä

X = mitoitusajoneuvo [m]2-akselinen 13,5Teliauto 15Nivelauto 18,75

e = ajoneuvoväli [m]Lähtö ensimmäisen takaa mahdollistaperuuttamatta 3

Tulo ja lähtö riippumatta toisistaan 10

d = ajovarmuusvara seisontatilassa [m]taajama haja-

asutusalue2-akselinen 2,5Teliauto 5 10Nivelauto 4

Laskentaohje:- Mitoitettaessa seisontatilaa erilaisille linja-autotyypeille, käytetään ajovarmuusvarasta

näiden tyyppien keskiarvoa.- Saatu seisontatilan arvo S pyöristetään lähimpään kokonaisiin metreihin.

Esimerkki 1: Pysäkkilevennys kolmelle linja-autolle haja-asutusalueella, tarvetoisistaan riippumattomaan tuloon ja lähtöön.

n = 3, Xteli = 15 m, e = 10 m, dhaja-asutus = 10 m

Ą S1 = 3 * 15 m + (3 - 1) * 10 m + 10 m = 75 m

Esimerkki 2: Taajaman pysäkkilevennys kolmelle linja-autolle: teli, nivel ja2-akselinen.

X2-aks.= 13,5 m, Xteli= 15 m, Xnivel= 18,75 m, e = 3 m, d = (2,5+5+4)/3 = 3,83 m

Ą S2 = 13,5 m + 15 m + 18,75 m + (3-1) * 3 m + 3,83 m = 57,08 m ~ 57 m~

LIITTEETLiite 2


LIITE 3: Esimerkki vinon pysäkkilevennyksen mitoituksesta

Kääntämällä odotustilan reunaa linja-auton pysäkille tulon suuntaiseksi mahdol-listetaan linja-auton ovien saaminen reunakiven viereen perinteistä levennys-pysäkkiä paremmin. Tämä on edellytys auton kallistusmekanismin käytölle jahelpolle sekä turvalliselle nousulle autoon. Järjestely myös vähentää auton kulma-ylitystä odotustilan puolelle pysäkille tullessa.

Ohessa esitetyllä mitoituksella ei voida käyttää reunatuen maksimikorkeutta16 cm:ä.

Vinon pysäkkilevennyksen mahdollisia huonoja puolia ovat:• Väylän poikkileikkauksen suunnassa vino pysäkkilevennys vie enemmän

tilaa kuin kuvan 4.1 mukainen pysäkkilevike.• Vinon levikkeen pituus ei ole juurikaan tavallista levikettä lyhyempi.• Poikkeavana ratkaisuna vino pysäkkilevike voi hankaloittaa talvikunnossa-

pitoa.

Kuva: Esimerkki vinon pysäkkilevennyksen mitoituksesta. (Lähde: Tampereenkaupungin katusuunnitelmien ja rakennussuunnitelmien laatimisohje).

LIITTEETLiite 3

1) Valitaan pysäkin käyttöasteen ja kadun liikennemäärän perusteella tapauskohtaisesti.2) Yhdelle tai kahdelle autolle.

Nopeus-rajoitus(km/h)

40 – 506070

a 1)

(m)

20 – 2525 – 3030 – 40

S(m)

20 / 30 2)

20 / 30 2)

20 / 30 2)

c 1)

(m)

10 – 1510 – 1515 – 20

b1(m)

3,13,13,6

b2(m)

3,53,54,0

R1(m)

70100135

R2(m)

404555


LIITE 4: Esimerkkejä hidastinpysäkkien mitoituksesta

Kuva: Hidastinpysäkkien mitoitusesimerkkejä.

LIITTEETLiite 4


LIITE 5: Esimerkkejä kääntöpaikan mitoituksesta

Katos:- Riittävä tila matkustaja-

informaatiolle ja penkille- Valaistus/sähköistys- Roskakori

Päätepysäkin sijainti:- Työpaikka-alue- Kaupallisten toimintojen alue- Julkisten palvelujen alue- Asuintontille yli 50 metriä

WC:- Kiinteä (kunnallistekniikka)- Tilapäinen (tyhjennettävä säiliö)

Tarvittaessa tehdäänpysäkkisyvennys

Kuva: Kääntöpaikan mitoitusesimerkkejä (lähde: Paikallisliikenneliitto ry, Bussiliikenteeninfrakortti no 4 Päätepysäkki, maaliskuu 2001).

LIITTEETLiite 5

65,0 m

8,5 m

28,0 m

90,0 m

R=50

R=6,5

WC

Polkupyörätelineet

LÄHTÖ

TULO LEPO>26,5 m

95,0 m

LÄHTÖ

TULO

LEPO / TULO

8,0 m

32,0 m

R=17

10,0 mWC

R=40

Polkupyörätelineet


LIITE 6: Esimerkki yksipuolisen pysäkkiparin mitoituksesta

Pysäkkipari voidaan toteuttaa myös tien samalle puolelle. Ratkaisulla minimoidaanmatkustajien tienylitystarve silloin, kun maankäyttö sijaitsee pääosin väylän yhdelläpuolella. Ratkaisu soveltuu esimerkiksi koulun tai sairaalan yhteyteen tai palve-lulinjalle, jota käyttävät erityisesti liikuntaesteiset tai vanhukset. Ratkaisu edellyttääpysäkillä selkeän informaation, jotta matkustaja osaa nousta oikeaan linja-autoon.Yksipuolinen pysäkkiratkaisu edellyttää linja-autojen toisella ajosuunnallakahta vasemmalle kääntymistä. Kohtuuttomien viivytysten välttämiseksi ja turvalli-suusnäkökohtien takia ratkaisu sopii vain kohteisiin, joissa väylä on enintään kaksi-kaistainen, näkemät ovat hyvät, nopeusrajoitus on enintään 70 km/h ja KVL on alle10 000 ajoneuvoa.

KULKUYHTEYSPYSÄKILLE

PYSÄKKIMERKKI

PYSÄKKILEVENNYKSEN MITOITUKSENMUKAISESTI

Kuva: Mitoitusesimerkki tien samalla puolella sijaitsevasta pysäkkiparista.

LIITTEETLiite 6


LIITE 7: Esimerkkejä pysäkkien mitoituksesta

Kuva 1. Ajoratapysäkki, jalkakäytävä odotustilana,taajama, reunatuellinen poikkileikkaus, kadunvarsipysäköintiä

Kuva 2. Ajoratapysäkki, kevyen liikenteen väylä ohjattu odotustilan takaa, katos,taajama, reunatuellinen poikkileikkaus

Kuva 3. Pysäkkiniemeke, katos,taajama, reunatuellinen poikkileikkaus, kadunvarsipysäköintiä

pysäyttämisrajoituksen osoittavakeltainen yhtenäinen reunamerkintä

reunatuki, korkeus 16 cm

päällyste

materiaalien välinen raja/maalattu reunaviiva

betonikiveys

ilman tasoeroa

reunatuki

päällysteen reuna(kevyen liikenteen väylän)

pysäyttämisrajoituksen osoittavakeltainen yhtenäinen reunamerkintä

pysäkkimerkki

reunatuki

jalkakäytävän reuna

LIITTEETLiite 7 (1/3)



Kuva 4. Pysäkkilevennys, jalkakäytävä odotustilana, katos,taajama, reunatuellinen poikkileikkaus, nopeusrajoitus 40 km/h

Kuva 5. Pysäkkilevennys, reunakivellä korotettu odotustila,odotustilan talvihoito pysäkin ajotilan kautta,haja-asutusalue, reunatueton poikkileikkaus, nopeusrajoitus 60 km/h

Kuva 6. Pysäkkilevennys, ei korotettua odotustilaa,haja-asutusalue, nopeusrajoitus 80 km/h

reunatuki

jalkakäytävän reuna

ajoradanreunaviivapäällysteenreunakorkeuseron muutos

1 metrin matkalla

reunatuki

pysäkkimerkki

pysäkkimerkki

ajoradanreunaviivapäällysteenreuna

LIITTEETLiite 7 (2/3)



LIITTEET

Kuva 8. Pysäkkilevennys, reunakivellä korotettu odotustila, katos,odotustilan talvihoito kevyen liikenteen väylän kautta, taajama, reunatueton poikkileikkaus, erilli-nen kevyen liikenteen väylä, nopeusrajoitus 60 km/h

Kuva 7. Pysäkkilevennys, reunakivellä korotettu odotustila, katos kevyen liikenteen väylän taka-na, odotustilan talvihoito kevyen liikenteen väylän kautta, taajama, reunatueton poikkileikkaus,erillinen kevyen liikenteen väylä, nopeusrajoitus 50 km/h

ajoradan reunaviivapäällysteen reuna

reunatuki

odotustila betonikivestä

kevyen liikenteen väylällä käytetäänodotustilan ja katoksen välisellä osuudellamuusta väylästä poikkeavaa materiaalia

ajoradan reunaviiva

päällysteen reunareunatuki

korkeuseron muutos1 metrin matkalla

nurmetus, jos leveys > 2,5 m_päällyste, jos leveys < 2,5 m

Liite 7 (3/3)


LIITE 8: Pysäkkejä koskevaa lainsäädäntöä (tilanne maaliskuussa 2003)

Tien antaminen pysäkiltä lähtevälle linja-autolle (Tieliikennelaki 22 §)

Jos pysäkillä olevan linja-auton kuljettaja tiellä,jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 km/h,osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeel-le, samaa tai viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähes-tyvän ajoneuvon kuljettajan on vähennettävä no-peutta ja tarvittaessa pysäytettävä, jotta linja-autovoi esteettä lähteä pysäkiltä.

Huolimatta 1 momentin säännöksestä linja-autonkuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuuttavaaran välttämiseksi ja annettava suuntamerkkisiten kuin 35 §:ssä säädetään.

Määräys ei koske pysäkkiä, joka on rakenteelli-sesti erotettu ajoradasta esim. erotuskaistalla.Tällöin tulee pysäkiltä lähtevälle ajoneuvolleosoittaa selvyyden vuoksi väistämisvelvollisuusliikennemerkillä 231 = väistämisvelvollisuusristeyksessä.

Pysäyttäminen linja-autopysäkille(Tieliikenneasetus 6 § ja 19 §)

Ajoneuvon saa pysäyttää linja-auton pysäkillenoudattaen merkkeihin 531 ja 532 liittyviä sään-nöksiä.

531. Paikallisliikenteen linja-auton pysäkki

532. Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki

Merkit 531 ja 532 - Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä tiemer-kinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaanpuolelle tai, jos merkintää ei ole, 12 metriä lähem-mäksi merkkiä. Tälle alueelle saa kuitenkin py-säyttää ajoneuvon siihen nousemista tai siitä pois-tumista varten, jos se voi tapahtua linja-autoliiken-nettä estämättä.

Linja-autopysäkin korostaminen(Tieliikenneasetus 43 § ja 45 §)

Tiemerkintä: Linja-auton pysäkki, pysäyttämis- taipysäköintikielto

Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaanosoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liit-tyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaanepäselvissä tapauksissa selventää myös liikenne-merkillä osoitettua tai tieliikennelain 27 ja 28 §:nmukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa.

Tiemerkintä: Linja-autokaista tai linja-autolle tar-koitettu pysäköintipaikka tai pysäkki

– linja-autokaistaa, linja-autolle tarkoitettua pysä-köintipaikkaa tai pysäkkiä osoittava BUS-merkintä

Ajoradan reunaviiva pysäkin kohdalla(Tieliikenneasetus 35 §)

Ajoradan reunaviiva on yhtenäinen valkoinen vii-va, joka osoittaa ajoradan reunaa. Reunaviivanjatke voidaan risteyksien ja ajoradasta erotettujenpysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla merki-tä valkoisella katkoviivalla. Viivan ja välin suhdeon tällöin 1:1.

LIITTEETLiite 8


Lisäinformaatio pysäkkimerkin yhteydessä(Tieliikenneasetus 19 §)

Merkit 531 ja 532 – Merkin yhteyteen voidaanasettaa kunnan vaakuna, tariffin ja liikenteenhar-joittajaryhmän tunnus, pysäkin nimi, linjojen nu-merotunnukset sekä linjojen päätepisteiden taireittien nimet. Pikavuorolinjan pysäkki osoitetaanmerkin 532 yhteyteen asetettavalla lisäkilvellä.

Linja-auton kääntyvyys(Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista41 c §, voimaantulo 1.1.2003)

Auton tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisenetukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympy-rän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30metrin säteistä kaarta pitkin.

Linja-auton takakulman sivusuuntainen siir-tymä (Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varus-teista 41 d §, voimaantulo 30.9.2001)

Linja-auton korin tulee olla siten mitoitettu, ettätultaessa suoraan ajaen 12,50 metrin säteiseenkääntöympyrään ja alettaessa seurata sitä, korinäärimmäisen takakulman siirtymä suoraan ajonaikaisesta auton sivun määräämästä pystytasostamitattuna on enintään 0,60 metriä.

Asetuksen ajoneuvojen rakenteesta ja varusteistavoimaan tullessa käytössä olevaa linja-autoa,joka ei täytä 41c ja 41d §:ssä säädettyjä vaati-muksia, voidaan käyttää vuoden 2020 loppuun.

LIITTEETLiite 8

linja-autopysäkit · matka, jonka ajoneuvon kuljettaja voi nähdä tien suunnassa minkään...

Documents