lisää imua kestävään kehitykseen!
TRANSCRIPT
Lisää imua kestävään kehitykseen! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: sitoumustyökalun arviointi ja
kehittäminen (KekeArvi) -hankkeen tuloksia
30.8.2017 I Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus
• Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sitoumusten määrää ja vaikuttavuutta pitää edelleen lisätä parantamalla toimijoiden yhteistyön edellytyksiä ja nostamalla malliksi onnistuneita konkreettisia esimerkkejä.
• Sitoumuksen tehneiden ja siitä kiinnostuneiden käyttöön tulee saada nykyistä sujuvampi tiedonhallinnan alusta, joka myös mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan.
• Kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten koordinointiin ja jatkokehitykseen tarvitaan resurssit, jotka vastaavat sitoumusten määrän lisääntymistä, monipuolistumista ja vaatimustason kasvua.
Mistä lisää imua kestävään kehitykseen? KekeArvi -hankkeen keskeiset suositukset
Innostus kasvaa: elokuussa 2017 noin 700 sitoumusta
Yli kolmanneksesta Suomen kunnista on
tehty vähintään yksi toimenpidesitoumus,
eniten pääkaupunkiseudulta (04/2017)
Sitoumusten kokonaismäärä
on kasvanut ripeästi
Sitoumuksen antajat edustavat
laajasti yhteiskunnan eri tasoja
ja sektoreita
Sitoumusten tavoitteet eri tyyppisiä –ympäristökysymykset painottuvat
Useimmin mainitut sitoumuksia
kuvaavat asiasanat (tagit)
Sitoumukset kattavat laajasti eri kestävyystavoitteet
Kestävyyden ekologinen ulottuvuus
painottuu ensisijaisissa tavoitteissa
Toissijaiset tavoitteet tasaisemmin
jakautuneita
Yksittäisten sitoumusten kytkeytyneisyydessä eri
kestävyystavoitteisiin on suurta vaihtelua
Halu edistää kestävää kehitystä sekä pyrkimys olla edelläkävijöiden joukossa motivoivat toimijoita
Lähde: Keke-Arvi-hankkeen
kysely, kevät 2017
Kyselyn perusteella: • Tärkeimpinä pidetyt tavoitteet toteutumassa varsin hyvin• Verkostoitumista sekä markkinointi- ja kustannushyötyjä
voitaisiin tehostaa• Osallistujat erilaisia, myös toiveet ja tarpeet erilaisia
Sitoumustietokantaan ilmoitetut tiedot (kevät 2017) • Valtaosa sitoumuksista edistynyt suunnitellusti • Tulokset suhteessa toimijan aiempaan tilanteeseen,
erilaisten toimien ja tavoitteiden vertailu hankalaa • Hyvät esimerkit eivät erotu massasta
Sitoumusten kriteereitä kannattaa virtaviivaistaa
Kriteereiden rooli osin epäselvä • Kyselyn vastaajat yleisellä tasolla melko tyytyväisiä sitoumusten kriteereihin,
mutta osa vastaajista tulkitsi kriteerit ohjeellisiksi • Sidosryhmätyöpajoissa vaatimuksia kriteereiden selkeyttämiseksi
Haastepuuongelmien juuret ja verkkosivuston kehitysmahdollisuudet
Sitoumuksissa on paljon potentiaalia vapaaehtoisesta aktiivisuudesta ponnistavaan yhteiskunnalliseen murrokseen
Aktiivinen
Passiivinen
VapaaehtoinenPakotettu
Passiivisen
vastarinnan
harjoittaja
Kestävää
kehitystä
edistävä
aito innostuja
Haluton
”perässä-
hiihtäjä”
Omaa etuaan
edistavä
“viherpesijä”
• Riskinä imun ja innostuksen lopahtaminen ja aidon”keke-sitoutuneisuuden” hiipuminen
• Mahdollisuutena pitkäjänteinen sitoumusprosessin ylläpito, jatkuva kannustus ja hallittu uudistaminen
• Mitkä ovat Sitoumus2050-prosessin vahvuudet ja heikkoudet?
• Miten työkalua ja sitoumusprosessia voitaisiin kehittää entistä
paremmaksi?
• Mitä pitäisi tapahtua, jotta sitoumusten määrä
moninkertaistuu?
• Mistä löytyvät kestävän kehityksen kipu- ja vipupisteet?
Loppuraportti löytyy: www.syke.fi/hankkeet/kekearvi
Hankkeessa pohdittiin:
Lisätietoja:
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus:
sitoumustyökalun arviointi ja kehittäminen (KekeArvi)
www.syke.fi/hankkeet/kekearvi