länsi-pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - etusivu€¦ · web viewkevät 2015-talvi 2016 eli...
TRANSCRIPT
1
Miehinen juttutoimintasuunnitelma
2015-2016
Nuorten miesten ja aikamiestenterveyden edistämisen hanke
Meri-Lapissa vuosina 2015-2016
2
Sisällys
1 Johdanto...........................................................................................................................................................3
2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi......................................................................................................9
2.1 Nuorten miesten ryhmät.........................................................................................................................9
2.2 60 + ryhmät (porinaryhmät, luennot, tietoiskut)...................................................................................10
2.3 Yhteiset ryhmät....................................................................................................................................11
2.5 Työpajat kohderyhmille........................................................................................................................12
3 Toimenpiteet ja niiden arviointi.....................................................................................................................14
4 Koulutuskalenteri vuosille 2015 – 2016: varhainen puuttuminen miestyössä – toimintamalli.....................15
5 Yleisötapahtumat...........................................................................................................................................16
5.1 Tapahtumat Terveys- ja hyvinvointiauto ONNI:lla................................................................................16
5.1.1 ONNI -autotapahtumien suunnitelma vuodelle 2015........................................................................17
5.1.2 ONNI -autotapahtumien alustava suunnitelma vuodelle 2016..........................................................18
5.2 Hyvinvointipysäkki................................................................................................................................19
5.3. Messut ja teemapäivät........................................................................................................................19
6 Alueellinen työ...............................................................................................................................................20
6.1 Terveyskeskusyhteistyö........................................................................................................................22
6.2 Kutsunnat.............................................................................................................................................22
7 Tiedotus..........................................................................................................................................................23
8 Oppilaitos- ja hankeyhteistyö........................................................................................................................24
9 Johtopäätökset................................................................................................................................................25
Liitteet...............................................................................................................................................................26
Koulutuskalenteri 2015.....................................................................................................................................28
3
1 Johdanto
Miehinen Juttu -hankkeen toimintasuunnitelma on tehty koko hankkeen toimiajalle perustuen
käyttäjälähtöisyyteen: hyvinvoinnin ja terveyden ammattilaisilta sekä kohderyhmältä saadun
kokemustiedon hyödyntäminen on ollut toiminnan suunnittelun keskiössä. Toimintasuunnitelmaa tullaan
päivittämään hankkeen edetessä.
Hankkeen kohderyhmän tavoittaminen osallisuuden lisäämisen ja terveyden edistämisen pariin on
tärkeää. Hyvinvointiosaaminen on osaksi sukupuolittunutta: miesten on haastavampaa hakeutua
terveydenhuollon piiriin ja tulkita omaa tilannettaan. Ammattilaiset totesivat kuntakierroksilla, että naiset
ovat yleensä tiiviimmin terveydenhuollon palvelujen piirissä (esim. äitiysneuvola ja eri seulonnat) kuin
miehet, jotka armeijan jälkeen jäävät omatoimisuuden varaan elleivät kuulu opiskelu- tai
työterveyshuollon piiriin.
Miehinen Juttu -hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat THLn hyväksymässä hankehakemuksessa määritelty seuraavasti:
Tavoitteet Toimenpiteet
työpajatarkiset kohtaamiset, retket, ryhmätoiminnattoiminnalliset menetelmät työskentelyssä: motivointi, sitouttaminen ja kohteen äänen kuuleminen
miesten sosiaalisen
osallisuuden lisääminen
Onni auto-, Hyvinvointipysäkki- ja muut terveystapahtumatkoulutukset, luennot, tietoiskuttoimijoiden osaamisen kehittäminen
terveyden edistäminen
toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminentoimintamallin kuvaaminenMiehinen juttu-käsikirja
toimintamalli terveysyhteistyölle
4
5
Hanke on lähtenyt liikkeelle kuntakierroksilla ja yhteistyökumppaneiden tapaamisilla. Tulossa on vielä kohderyhmältä saatava palaute facebook
– kyselyiden kautta ja kolmen työpajan sisällölliset tuotokset. Siten voidaan todeta niin palveluiden käyttäjien kuin asiantuntijoiden
kokemustiedonkin olevan hankkeen käytössä ja toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana. Kuulemiset palvelevat niin kohderyhmää kuin
asiantuntijoita, jolloin voidaan kohdentaa oikein hankkeen tarjoamat palvelut ja koulutukset.
Kaikki hankkeen toimet tähtäävät kohderyhmän hyvinvointiosaamisen parantamiseen. Koulutuksen tarjonnassa on huomioitu varsinkin toimialan
ammattilaiset, niin että miesnäkökulma terveyden edistämistyössä tulisi alueella entistä enemmän huomioiduksi käytännön työssä. Kohderyhmän
miehille koulutus tarjoaa välineitä hyvinvoinnin saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Koulutusta on tarjolla mm. elintapamuutoksen onnistumiseen
liittyvistä tekijöistä ja seksuaaliterveydestä.
Kuntakohtaisiin jaotteluihin (liite 3) on listattu kuntakierroksen konkreettinen anti eri toimialojen työntekijöiden havaintojen pohjalta.
Kuntakierroksen aikana tavoitettiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia (vanhustyönjohtajia, terveydenhoitajia, ohjausryhmään
kuuluvia jne.), työvoiman palvelujen, nuoriso- ja liikuntatoimen ja järjestöjen edustajia sekä hanketyöntekijöitä. Kaikissa tapaamisissa
lähtökohtana oli tavata kohderyhmän kanssa toimivia työntekijöitä ja antaa mahdollisuus kokemustiedon jakamiselle ja toimenpide-ehdotuksille.
Tapaamisista on laadittu muistiot ja jatkotoimenpiteistä on sovittu. Yhteistyötapaamisia oli 9.2.-12.4.15 välisenä aikana yhteensä noin 50, mikä
kertoo niin hankkeen hyvästä vastaanotosta kentällä kuin innostuneista hanketyöntekijöistä. Kaikissa kunnissa toivottiin terveyden edistämisen
tilaisuuksia ja osallistumista alueella jo olemassa oleviin toimintoihin tuoden niihin uusia sisältöjä ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamista sekä
samalla uusia osallistujia ryhmiin. Kohderyhmän kanssa toimiminen, ohjaus ja neuvonta nousivat toiminnoista keskiöön.
6
Toimivista käytännöistä tiedottamisen koettiin olevan hyvä alueellisen yhteistyön malli eri kuntien välillä. Sähköisen alustan luominen esim.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kotisivuille olisi toteuttamiskelpoinen ajatus. Alustana voisi toimia esimerkiksi hankkeen nettisivut, josta
löytyisivät koulutukset, aiheeseen liittyvät tietolinkit ja hyväksi koetut tavat toimia esim. työttömien ja eläkeläisten terveyden ja hyvinvoinnin
edistämiseksi. Siten kunnissa olevat hyvät ideat tulisivat eri toimijoiden tietoisuuteen ja olisivat kuntakohtaisesti sovellettavissa.
Koulutusten osalta toimijat painottivat alueen yhteisiä koulutuksia, jolloin tietotaito saataisiin mahdollisimman laajaan käyttöön. Kuntien
toimijoista nousi esille tarve lisätä tietoisuutta miestyöstä ja miehen kohtaamisesta asiakastyössä, vaikka osassa kuntia miestyö oli tunnettua ja
miestyön osaajia oli hyödynnetty joissakin miesten ryhmissä ja koulutuksissa. Hanke pyrkii vastaamaan koettuun koulutustarpeeseen, joten
koulutustarjonta keskittyy miestyön ja miehen kohtaamiseen asiakastyössä – teemoihin. Miestyön tekeminen tunnetuksi, tietoisuus miestyöstä
sosiaalisessa vahvistamisessa ja sukupuolisensitiivisestä työotteesta sekä sen nivominen osaksi ammattilaisten työtä on hankkeen toteutuksen
yksi osa kentän kuulemisen jälkeen.
7
Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja arviointimatriisi.
Hankkeen
tavoite
Toimenpiteet Arviointi Aikataulu Tiedottaminen Tulokset Muuta
Sosiaalisen
osallisuuden
lisääminen:
kohderyhmä
n
hyvinvoinni
n lisääminen
työpajat 3kpl
ryhmätoiminnat
koulutukset
toiminta- ja teemapäivät
tiedottaminen
infotilaisuudet mm.
harrastusmahdollisuuksi
sta
työpajojen palaute ja
osallistujien määrä
osallistuneiden määrä
ja palaute
ryhmien määrä
kohtaamisten määrä
esim. messut ja
teemapäivät
kevät
2015-
talvi
2016
eli
koko
hankke
en ajan
hankkeen www –sivut,
alueen lehdet, radio,
some, kohtaamiset
alueella on
kehitetty pysyviä
toimintamalleja
sosiaalisen
osallisuuden
tukemiseksi /
mahdollistamiseks
i
toimintamalli
muodostuu
koulutusproses
sin aikana
Miehinen
Juttu –
käsikirja
toimintamallik
si koko
alueelle
Terveyden
edistäminen:
Elintapoihin
vaikuttamin
en
liikuntaretket
tietoiskut
arkiset kohtaamiset
ryhmätoiminta
yksilöohjaus
terveyden edistämisen
tapahtumat: Onni –auto,
Hyvinvointipysäkki,
kutsunnat
yleisöluentoja/
koulutuksia
kohderyhmälle
elintavoista: ravitsemus,
liikunta,
seksuaaliterveys,
päihteet
palautteet ja arvioinnit
osallistujien ja
ryhmien määrä
opiskelijoiden työt
esim. opinnäytetyöt ja
harjoittelujaksot
yksilötapaamisten
määrä
osallistujien määrä ja
palaute
yhteistyökumppaneide
n kanssa toimiminen
ja heiltä saatu palaute
toiminnasta
koko
hankke
en ajan
syksy
2015-
hankke
en
loppuu
n
TYP ja TE- toimistot
Kemiläinen
työllisyyshanke sekä
muu hankeyhteistyö
monipuolinen
tiedottaminen eri
viestimiä hyödyntäen
some, printti ja
hankkeen www –sivut
yhteistyökumppaneide
n kautta tiedottaminen
toteutetut
interventiot
tukevat
kuntalaisten
osallisuutta ja
omatoimisuutta
itsensä
huolehtimisessa
jalkautuminen
tiedon kanssa
tärkeää –
monipuoliset
verkostot
Ammattilais osaamisen lisääminen ja
täydentäminen
osallistujien määrä ja syksy
2015 –
some, printti ja terveysyhteistyöst
ä on sovittu ja
hankeen
tiedottaminen
8
ten
valmiudet
terveyden ja
hyvinvoinni
n
edistämiseen
ja
terveyseroje
n
kaventamise
en
koulutuksella: varhainen
puuttuminen miestyössä
terveyden edistämistyön
kehittäminen
koulutuksilla:
elintapamuutoksen
tukeminen,
syömishäiriöt, tupakasta
vieroitus -
ohjaajakoulutus
palaute
koulutuksien määrä
verkostokyselyt
koulutuksista ja
yhteistyöstä
eri koulutusohjelmien
opiskelijoiden
yhteistyö
kestää
hankke
en
loppuu
n asti
hankkeen www –sivut
yhteistyökumppaneide
n kautta tiedottaminen
toimijaverkosto on
yhteistyöhön
sitoutunut
ja tiedon
jakaminen
erilaisissa
verkostoissa
tärkeää
Vahvistaa
hyvinvoinni
n ja
terveyden
edistämisen
yhteistyötä
Miehinen Juttu käsikirja
yhteistyössä Lapin
AMKn kanssa
alueelliset koulutukset
koulutuksiin
osallistuminen
syksy
2015 –
kestää
hankke
en
loppuu
n asti
some, printti ja
hankkeen www –sivut
yhteistyökumppaneide
n kautta tiedottaminen
koottu
ammattilaisten
yhteinen
työkalupakki
käsikirjoineen
(Miehinen Juttu –
käsikirja)
eri
koulutusohjelmien
opiskelijoiden
yhteistyön,
moniammatillisuu
den ja työelämä
yhteyksien
vahvistuminen
Miehinen
Juttu käsikirja
valmistuu
hankkeen
loppuun
mennessä.
Vastuu: Lapin
AMK. Sisältää
mm.
toimintamallin
eri-ikäisten
miesten
sosiaalisen
osallisuuden
tukemiseksi /
mahdollistami
seksi
Toimintojen Hankkeen toimintojen
dokumentointi väli- ja
palaute
projektityöryhmältä ja
koko
hankke
hankkeen kirjalliset
tuotokset
Miehinen Juttu
käsikirja
9
dokumentoi
nti
loppuraporttiin sekä
Miehinen Juttu
käsikirjaan
ohjausryhmältä sekä
yhteistyökumppaneilta
en ajan muodostaa
terveysyhteistyölle
toimintamallin /
malleja
sovellettavaksi
10
2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Kuntien tavoitteet voidaan jakaa kohderyhmän kohdalla yksilökohtaiseen asiakastyöhön ja
ryhmätoimintoihin. Hyvinvointi – ja terveysalan ammattilaiset toivoivat koulutusta, johon vastataan
monipuolisella koulutuskalenterilla sekä erilaisilla teemapäivillä.
2.1 Nuorten miesten ryhmät
Kemi:
o syksy: nuorten maahanmuuttajamiesten ryhmä yhteistyössä Pohjantähti Opiston
kanssa
o Mikseri: nuorten miesten keskusteluryhmiä ja erilaisia tapaamisia sekä toimintoja
ravitsemusterapeutin kanssa
o Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö: ryhmätoimintaa miehille
o Kemiläinen työllistämismalli –hanke ja TYP: ryhmätoimintaa ns. Kelan listalaisille
Tervola:
o taukotupa (noin 20 henk.) ryhmätoiminnan organisoiminen
o nuorisotilat: tietoiskut, ohjauskäynnit
Simo:
o työpajanuoret
Keminmaa:
o nuorten miesten ryhmä (uusi) yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa
o ryhmätoiminta päiväkeskuksessa
Ylitornio:
o ravitsemusterapeutin tietoiskuja työpajanuorille ja etsivän nuorisotyön nuorille
o yhteistyötä lukion ja yläasteen kanssa
Tornio:
o nuorisotoimi
työntekijöille koulutusta ravitsemuksesta
nuorisotiloille ravitsemusinfoja ja materiaalia
o yhteistyössä Duunix nuorten työhönvalmennuksen kanssa
11
2.2 60 + ryhmät (porinaryhmät, luennot, tietoiskut)
Kemi:
o Setlementti Toivola Luotolassa teemailtoja ja Purolassa ravitsemusterapeutin
tapaamisia sekä teemakeskusteluryhmiä
o Klubitalo: keskusteluryhmä eri teemoista ja ravitsemusterapeutin käyntejä
Simo:
o Eläkeliiton Simon yhdistys (ohjaustapahtumia)
o painonhallintaryhmään ravitsemustietoutta
Ylitornio:
o Ylitornion eläkeliitto ryhmiin tietoiskuja hyvinvoinnista ja terveydestä
o Aavasaksan eläkeläiset ryhmiin tietoiskuja hyvinvoinnista ja terveydestä
Tervola:
o taukotupa (noin 20 henk.) - ryhmätoimintaa
o Tervolan eläkeliitto: tietoiskut, terveysneuvonta, ryhmän ohjaus
Tornio:
o Senioripiste: Äijäklubi
o Meän talo
mahdollisuus tavata ravitsemusterapeutti
ryhmätoiminnan järjestäminen mm. liikuntaretkiä, tapahtumia
kokkauskerho
o Järjestötalo
vierailut Äijä –kerhossa: erilaisten tapahtumien organisoiminen
ruokailun yhteyteen ravitsemusterapeutin tapaaminen
tietokonekurssille infoa netin ravitsemustietoudesta
ruoka-aputoimintaan kirjallista tietoa ravitsemuksesta
12
2.3 Yhteiset ryhmät
Keminmaahan, Tornioon ja Tervolaan päivätoimintakeskuksiin kohderyhmän
toiveiden mukaan ohjattua ryhmätoimintaa
K16 – keittiökurssi (mahdollisesti yhdessä Pohjantähti Opiston kanssa)
o nuoret ja 60 + miehet tekevät yhdessä ruokaa
o samalla keskustellaan ruoan valmistamisesta edullisesti ja oman kodin
hoitamisesta
o arjen eväät: vinkkejä kokkaamiseen, arjen pyörittämiseen ja harrastamiseen
o yhteistyössä Martat, Länsi-Pohjan omaishoitajat jne.
liikuntatapahtumat Kemissä yhteistyössä liikunta- ja nuorisotoimen kanssa
yhteistyössä Turvapoijun kanssa: Miesten Hyvinvointitreenit ja Mielenterveyden
ensiapukurssi – tarjotaan koko seutukunnalle
ylijäämäruoanjakotilaisuuteen kirjallista ravitsemusmateriaalia
Senioripisteen Äijä – klubin ja Tornion työvoimalasäätiönuorten kanssa yhteisiä
tapahtumia
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue: mahdollisia ryhmiä ja
tietoiskuja kuntoutujille esim. arjen eväät tai hyvinvointiryhmä
13
2.5 Työpajat kohderyhmille
Työpajat (liite 1) organisoitiin molemmille kohderyhmille samalla toimintamallilla. Tavoitteena oli
pienryhmätyöskentelyn kautta saada tietoa kohderyhmän tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden
tavoitteista sekä ajatuksista liittyen omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Käyttäjälähtöisten
palveluiden kehittäminen on hankkeen pääajatus ja tämä lähtökohtana työpajojen sisältö
suunniteltiin huomioimaan kohderyhmän ääni. Lapin amk:n lehtori oli mukana 15.4. tapahtumassa
keräten myös palautetta sekä tunnelmakuvia. Työpajoista kerättiin kirjallinen palaute, johon vastasi
23 osallistujaan. Palautteen yhteenveto valmistuu huhtikuun loppuun mennessä ja se kirjataan
väliraporttiin. Työpajat, joissa kuultiin kohteen kokemustietoa, järjestettiin seuraavasti:
Nuoret miehet
Nuorten miesten työpaja järjestettiin yhteistyössä Tornion työvoimalasäätiön kanssa.
Työvoimalasäätiön asiakkaina ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt eli
pitkäaikaistyöttömät, työttömät nuoret, kouluttamattomat, vajaakuntoiset, päihderiippuvaiset,
mielenterveysongelmaiset ja eri vammaisryhmät. Työvoimalasäätiö tarjoaa edellä mainituille
asiakasryhmille erilaisia työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja, kuten kuntouttavia
ja valmentavia palveluja, työtoimintaa, työ- ja toimintakyvyn arvioita, työnhakuvalmennusta, atk
opetusta ja ryhmäpalveluja.
Työpajaan osallistuivat:
o Duunix –nuoret
o Starttipajan nuoret
o kuntouttavan työtoiminnan nuoret (yksilövalmennus)
o nuorisovalmennuksessa olevat nuoret
Työpaja toteutettiin 16.4.2015 Tornion työvoimalasäätiöllä ja siihen osallistui 13 nuorta.
60+ miehet
Työpaja pidettiin Meän talossa Torniossa. Meän Talo on Tornion Asuntopalvelusäätiön ylläpitämä
kaikille avoin kohtaamispaikka Tornion keskustassa. Meän Talo toimii myös
vapaaehtoiskeskuksena ja tarjoaa yhdistyksille, järjestöille ja vertaisryhmille toiminta-areenan.
14
Meän Talo tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, kumppanuutta, tukea, osallistumismahdollisuuksia,
mielekästä toimintaa, kotiapua ja tukea työllistymisessä. Meäntalossa toimii järjestöjä noin 30 ja
vapaaehtoisia noin 50. Toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen,
syrjäytymisen ehkäiseminen, kuntoutumisen tukeminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen.
Työpajaan osallistuvat:
o järjestöissä toimivat yli 60 + miehet
o kohderyhmään kuuluvat vapaaehtoiset
o reserviläiset
Työpaja toteutettiin 15.4.2015 Meän talolla ja siihen osallistui 12 miestä.
Molemmat kohderyhmät
Työpaja tulee olemaan Kemissä 1.6.2015. Tavoitteena on luoda yhteisestä työpajasta
toiminnallinen. Työpajojen kooste tuloksineen tulee väliraporttiin.
15
3 Toimenpiteet ja niiden arviointi
THL on määritellyt hankkeen arvioinnin seuraavanlaisesti:
arviointia tehdään koko ajan
mielipiteiden ja kokemusten mittaamista: asiakasnäkökulman saaminen
päivittäisarviointia, jota tekevät hankkeen työntekijät. Arvioidaan mm. työajan käyttöä ja
toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta.
ryhmien arviointi: osallistujilta pyydetään palautetta
projektityöryhmän palaute
kausiarviointi ohjausryhmän kautta: ohjausryhmälle tietoa miten hanke on edennyt
Hankkeen arviointisuunnitelma on seuraavanlainen edellä mainittujen tavoitteiden mukaan:
asiakaskohtaamisista kerätään palautetta mahdollisuuksien mukaan. Yksilötapaamisista
palautetta kerätään, jos tapaamisia on useamman kerran tai asiakaskohtaaminen sallii
palautteen keräämisen. Palaute voi olla joko suullista tai kirjallista
ryhmätoiminnoista pyritään keräämään palaute joko suullisesti tai kirjallisesti ryhmän
päättyessä
päivittäisarviointi: työntekijöiden toimijuuden arviointi tapahtuu viikoittain hankkeen
työntekijöiden keskustelutuokiossa, jossa arvioidaan mennyt ja tuleva viikko.
Toimijuutta tarkastellaan seuraavien tekijöiden kautta: kokemus motivaatiosta,
osaamisesta ja työprosessien onnistuneisuudesta sekä kokemuksesta suhteessa
työyhteisöön ja omaan tulevaisuuskuvaan. Toimenpiteiden tarkoituksenmukaisella
seurannalla ja kirjaamisella on tavoitteena pysyä tavoitteissa ja aikataulussa.
arviointia pyritään tekemään myös oppilaitosyhteistyönä, kuten opinnäytetöiden ja
harjoitteluiden kautta
koulutusprosessin kautta on tavoitteena luoda miestyön toimintamalli alueelle, ja sen
arviointi tapahtuu koulutuspalautteiden kautta.
Palautteen keräämisessä on tärkeätä asiakaslähtöisyys: palaute on aina asiakkaalle vapaaehtoista vrt.
eettisyys. Huomioiden kohderyhmän sekä ryhmä- ja yksilötapaamisten henkilökohtaisen otteen;
palautetta kysytään ainoastaan, jos tilanne tai asiakas sen sallii. Hankkeessa on tehty myös
symbolikuvakkeet, jotka mahdollistavat palautteen antamisen esim. monikulttuurisen taustan
16
omaaville. Heidän on helpompi antaa palaute kuvien kautta kuin suullisesti tai kirjallisesti.
Yleisötapahtumissa, kuten messuilla, hankkeeseen voi vaikuttaa vapaaehtoisella Vastaa ja vaikuta –
palautelomakkeella. Myös hankkeen nettisivujen kautta on mahdollista antaa palautetta.
Kohderyhmän palaute ohjaa toimintaa, jolloin päästään toimintatutkimuksellisen kehän ideaan.
4 Koulutuskalenteri vuosille 2015 – 2016: varhainen puuttuminen miestyössä – toimintamalli
Alueen asiantuntijoilta ja toimijoilta saatu palaute ohjaa seuraaviin toimenpide-ehdotuksiin:
kuntien hyvien työmenetelmien esille nostaminen – toimintamallin kuvaaminen
koulutustarpeet
o varhainen puuttuminen miestyössä – alueellinen malli koulutusprosessin kautta
huolen puheeksi ottaminen
miten toimin huolen vähentämiseksi
vaitiolovelvollisuus ja tietojen luovuttaminen
varhainen puuttuminen terveys –ja sosiaalityössä
Koulutuskalenteri on pyritty tekemään koko hankkeen ajalle, jotta tiedottaminen ja asiantuntijoiden
mahdollisuus osallistua koulutuksiin helpottuvat. Koulutuksia suunnataan niin miehiä työssään
kohtaaville ammattilaisille kuin kohderyhmälle (liite 2). Koulutuksien keskeiseksi tavoitteeksi
muodostui kuntakierroksen perusteella varhaisen puuttumisen mallin luominen miestyöhön.
Kuntakierrosten aikana tuli esille, ettei alueella ole yhteistä tietoisuutta tai toimintamallia
miestyöstä, joten hankkeen yhtenä tavoitteena oleva terveysyhteistyön toimintamalli pyritään
luomaan ja sitouttamaan käytäntöön koulutuksen kautta. Koulutukseen kutsutaan kaikkia miehiä
työssään kohtaavia ammattilaisia.
Koulutusprosessin viitekehyksenä toimii miestyö. Tämän alakäsitteisiin ja koulutusprosessia
yhdistäviin teemoihin kuuluvat neuvontapalvelut ja tukimuodot niin yksilöille kuin ryhmille,
seksuaalikasvatus- ja neuvonta sekä näitä kaikkia yhdistävä ehkäisevä työ. Siten miestyö, arjen
turvan näkökulmat ja ammattilaisten kohtaamisen muodot saavat niin yhteisen teoriapohjan kuin
mahdollisuuden kokemusten käsittelyyn koulutuksissa. Kuntien erilaiset lähtökohdat eivät suoraan
tue mallintamista, mutta koulutusprosessin kautta jokaisen toimijan on mahdollista yhdistää
miestyön näkökulmat asiakastyöhön ja täydentää osaamistaan. Siten kohderyhmän kohtaamisessa
sukupuolisensitiivinen työote vahvistuu ja miehen tuen tarve tulee entistä paremmin huomioiduksi.
17
Koulutusprosessin lähtökohtina toimivat miehen kohtaaminen asiakastyössä, suunnitelmallisuus ja
tietoisuus sukupuolisensitiivisestä työotteesta. Näkökulmana on varhainen havaitseminen,
ennakoivuus ja myönteinen asiakastyö. Koulutuksissa on huomioitu asiantuntijoiden ja
kohderyhmän lisäksi myös johtajuuden elementit. Johtajuuteen liittyvät tekijät on huomioitu, koska
osaksi miestyön pysyvyys alueella on riippuvainen myös johtajatason tietoisuudesta ja tahtotilasta
viedä sukupuolisensitiivistä työotetta eteenpäin. Ammatilliset vertaisrakenteet vaativat koko
organisaation tahtotilan, jotta miestyön näkökulmat pysyvät osana työn toimintakulttuuria. Myös
muuta terveyden edistämistyötä tukevaa koulutusta järjestetään toimijoiden toiveiden mukaan,
muun muassa 28 päivää ilman -tupakoinnin lopettamisen ohjaajakoulutusta on tarjolla sekä
koulutusta elintapamuutoksen tukemiseen ja syömishäiriötä sairastavan ihmisen kohtaamiseen.
5 Yleisötapahtumat
5.1 Tapahtumat Terveys- ja hyvinvointiauto ONNI:lla
Terveys- ja hyvinvointiauto ONNI Lapin AMK:n hallinnoima, hanketyönä tuotettu auto, jonka
palvelut on tarkoitettu mm. Meri-Lapin alueen kunnille. Auto mahdollistaa liikkuvat, matalan
kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut lähelle ihmisiä. ONNI -auto on myös uudenlainen
oppimisympäristö sosiaali- terveysalan opiskelijoille. Autossa on mahdollista tehdä terveyden ja
toimintakyvyn arviointia, terveys- ja kuntomittauksia, terveystarkastuksia sekä antaa ohjausta ja
neuvontaa.
ONNI -autolla on suunniteltu osallistumista 5-6 yleisötapahtumaan Meri-Lapin alueella
hankevuosina. Näitä tapahtumia ovat mm. Tervolan Maaseudulta käsin -messut, Simon
Nahkiaismarkkinat ja Laivakankaan ravit. Nämä tapahtumat on valittu siksi, että ne sopivat AMK:n
lukuvuoteen, mikä on edellytys ONNI -auton käytölle. Yhteistyötä on suunniteltu myös Lapin
liikunnan kanssa, joka järjestää Suomi mies seikkailee -tapahtumia Tervolassa ja Ylitorniolla
hankevuosina. Näihin tapahtumiin Lapin liikunta toivoisi myös Miehinen juttu hankkeen ja ONNI -
auton osallistumista, mutta tapahtumien aikataulu ei ole vielä selvillä.
Muut ONNI -autotapahtumat ovat pienempiä ”miesten huoltopäiviä” ja ne on suunniteltu ja
sijoitettu kuntiin niin, että kohderyhmän miesten olisi niihin mahdollisimman helppo osallistua. Osa
tapahtumapaikoista on sellaisia, joissa miehet jo ennestään kokoontuvat, mm. päiväkeskukset,
järjestötalot tai kylätalot. Lisäksi joidenkin tapahtumien paikoiksi on alustavasti suunniteltu mm.
18
kauppojen piha-alueita. Kuhunkin kuntaan on tarkoitus järjestää yksi tapahtuma myös jollekin
kylälle eli mahdollistaa kaukana palveluista asuvien osallistuminen terveystapahtumaan.
ONNI -autotapahtumissa tavoitteena on saada mahdollisimman monta arkista kohtaamista
kohderyhmän miesten kanssa ja herätellä motivaatiota oman terveyden edistämiseen. Tapahtumissa
voidaan tehdä nopeasti suoritettavia terveys- ja kuntomittauksia kuten paino, puristusvoima,
verenpaine, hemoglobiini, verensokeri, kolesteroli, maksa-arvot, keuhkojen puhallusvoima (PEF)
sekä uloshengityksen häkäpitoisuus. Kehonkoostumusmittauksia voidaan tehdä vain pienemmissä
tapahtumissa, sillä palautteen antamiseen kuluu n.20 min aikaa. Mittaustulosten esille tuomien
asioiden perusteella keskustellaan miesten kanssa siitä, miten omaan hyvinvointiin ja terveyteen
voisi vaikuttaa ja jaetaan aiheeseen liittyvää materiaalia. Miehiä myös kannustetaan tulemaan
seuraaviin oman paikkakunnan ONNI -autotapahtumiin, joita hankkeen aikana on noin puolen
vuoden välein. Tällöin voidaan tehdä seurantamittaukset ja miehet voivat saada palautetta siitä,
miten mahdolliset muutokset elämäntavoissa ovat vaikuttaneet. Pitkä seuranta-aika on tutkitusti
tärkeä keino motivoida pysyviin elämäntapamuutoksiin. ONNI -autotapahtumiin osallistuville
miehille markkinoidaan myös ravitsemusterapeutin yksilöohjausta terveyskeskuksessa.
ONNI -autotapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Lapin AMK:n Kemin yksikön sosiaali-
ja terveysalan opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Tapahtumassa on aina mukana opettaja ja 2-3
opiskelijaa. Jos tapahtumissa otetaan verinäytteitä, paikkakunnan terveyskeskuksesta on mukana
terveydenhuollon ammattihenkilö, joka vastaa opiskelijatyön turvallisuudesta ja laadusta.
5.1.1 ONNI -autotapahtumien suunnitelma vuodelle 2015
Elokuu 2015
Tervolan Maaseudulta käsin -messut 29.8.
Syyskuu 2015
Simon Nahkiaismarkkinat 12.9. klo 11 - 17
Tornion Järjestötalo keskiviikko 30.9. klo 10 - 16.
Lokakuu 2015
Keminmaan päihteetön päiväkeskus (vanha kunnantalo) 21.10. klo 9-15
19
Marraskuu 2015
Kemin Klubitalo 18.11. klo 9-12.30 ja Mikseri klo 13 - 15.30
Tervolan Taukotupa (nuorisotalon piha) keskiviikko 25.11. klo 10 - 15
Joulukuu 2015
Ylitornion Aavasaksan kansantalo 8.12. klo 10 - 12 ja Ylitornion kuntotalo klo 13 - 15
5.1.2 ONNI -autotapahtumien alustava suunnitelma vuodelle 2016
ONNI -auto on Kemissä ja hankkeen käytettävissä
1.1.- 30.6.
26.8. - 30.9.
14.11. - 4.12.
Helmi- ja maaliskuu 2016
Tervolan Taukotupa/Suomi mies seikkailee –tapahtuma?
Kemin Rytikarin Työväentalo yhteistyössä eläkeläisten kanssa
Ylitornion Pessalompolon ja Portimojärven kylätalot/Suomi mies seikkailee tapahtuma?
Huhti- ja toukokuu 2016
Simon Ylikärpän kylä, liikunta- ja terveyspäivä
Torniossa Nuorison terveystapahtuma yhteistyössä nuorisotoimen kanssa Lappialla ½
päivää ja ikäihmisille Åströmin kartanolla ½ päivää.
Keminmaan Päihteetön päiväkeskus ½ päivää ja CITY-marketin piha ½ päivää
Laivakankaan ravit?
Elo- ja syyskuu 2016
Tervolan Maaseudulta käsin –messut/Suomi mies seikkailee –tapahtuma?
Simon Nahkiaismarkkinat
Tornion Arpelan urheilutalo ½ päivää ja Karungin kylätalo ½ päivää.
Keminmaan Lautiosaaressa kaupan pihalla
Marraskuu 2016
Kemin Työhönvalmennussäätiöllä tai Tervahallilla liikuntatoimen kanssa
20
5.2 Hyvinvointipysäkki
Hyvinvointipysäkki on Lapin AMK:n Kemin terveysalan yksikön terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen yksikkö, jossa tarjotaan hoitotyön ja vanhustyön koulutusohjelmien ohjattuja palveluja
opiskelijatyönä. Pysäkki toimii syyskuun alusta toukokuun loppuun saakka. Pysäkillä voidaan
tehdä samoja terveys- ja kuntomittauksia kuin ONNI -autossakin ja saada yksilöllistä
terveysneuvontaa.
Suunnitelmissa on toteuttaa Hyvinvointipysäkillä ainakin 3 ”miesten huoltopäivää” hankeaikana.
Kohderyhmäksi on alustavasti suunniteltu 60-70 -vuotiaita miehiä, sillä tämän ikäisille ei kunnissa
yleensä tarjota terveystarkastuksia. Miehiä motivoidaan tulemaan kaikkiin noin puolen vuoden
välein järjestettäviin tapahtumiin, jolloin mahdollisten elämäntapamuutosten vaikutuksesta on
mahdollista saada palautetta terveys- ja kuntomittareiden tulosten perusteella. Näin hankkeen
terveyden edistämisen toiminnan vaikuttavuuttakin olisi mahdollista arvioida.
5.3. Messut ja teemapäivät
Erilaisiin messutapahtumiin ja teemapäiviin osallistutaan mm. ravitsemusinfoilla, jakamalla
ravitsemusaiheista materiaalia ja vastaamalla asiakkaita askarruttaviin ravitsemuskysymyksiin.
Tällaisia tapahtumia ovat mm. Ylitornion Hyvinvointi- ja puutarhamessut, Kemin Seniorimessut,
112 -päivä ja Sydänviikon tapahtumat. On myös suunniteltu osallistumista esim. Elävä kirjasto -
tapahtumaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jolloin ravitsemusterapeutti olisi yksi elävä kirja.
Avoimia yleisötilaisuuksia ovat myös mm. Järjestötalolle, Meän talolle ja Senioripisteelle
kuukausittain sovitut ravitsemusterapeutin kyselytunnit, joissa on mahdollisuus kysyä ja keskustella
ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Lisäksi eri järjestöt ovat pyytäneet omiin tilaisuuksiinsa
ravitsemusaiheisia luentoja ja keskustelua ja näihin tarpeisiin hanke vastaa.
21
6 Alueellinen työ
Kuntien ja muiden toimijoiden odotukset hankkeelle ovat tulleet esille yhteistyötapaamisissa kevään
2015 aikana. Näihin odotuksiin pyritään vaikuttamaan erityisesti koulutuksien ja avoimien
tiedotustilaisuuksien kautta. Alueellinen työ nähtiin kunnissa hyvinvointia tukevaksi työksi ja
ammattilaisten osaamista täydentäväksi koulutukseksi. Terveysosaaminen käsitetään niin
kokonaisvaltaisena hyvinvointina, sen osaamisena kuin siihen oppimisena. Yhteisöllinen
hyvinvointioppiminen nousi teemaksi. Myös kuntien sisällä olevaa / ei olevaa yhteisöllisyyttä
tuotiin esille: yhteisöllisyyden rakentamista kaupungin sisällä toimijoiden kesken.
Hanke vastaa yhteisölliseen hyvinvointioppimiseen, jonka käsitteen on lanseerannut dosentti Matti
Rimpelä, myönteisellä näkökulmalla. Usein terveyden edistäminen on lähtenyt liikkeelle ongelma-
tai sairauskeskeisesti. Alueellinen työ painottuu hankkeessa kehittämisnäkökulmaan ja
hyvinvointiosaamisen kehittämiseen miestyön näkökulmasta. Terveys- ja hyvinvointiosaaminen on
käsitetty usein terveysalan ammattilaisten alueeksi; hyvinvointioppimisesta löytyy osaamisen ja
oppimisen tematiikkaa, joten tämän vuoksi koulutusprosessiin on keskitytty hankkeessa. Oppimisen
tutkiminen vie myös hyvinvoinnin polulle: miten opimme elämänkulun aikana huolehtimaan
hyvinvoinnista ja terveydestä – siksi terveyden ja hyvinvoinnin sekä oppimisen ammattilaisten tulee
tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Hyvinvointiin liittyen nousi esille kunnissa erilaisia painotuksia ja hankkeelle esitettyjä toiveita,
mutta käsitteet arjen hallinta ja sosiaaliset taidot olivat pääteemoina terveyden edistämisen lisäksi.
Hyvinvointiopettaminen on ammattilaisten osaamisen keskiössä. Substanssiosaamista koettiin
ammattilaisilla olevan, mutta alueellisesti miestyö tai sukupuolisensitiivinen työote ei tullut esille
eli siihen koettiin tarvittavan perustietoutta. Hyvinvoinnin myönteinen rakentaminen ja siihen
oppiminen kulminoituvat sukupuolisensitiivisen työotteen ja miestyön käsitteiden rinnalle.
Alueellisesti siis terveysneuvonnan tai kasvattamisen pitäisi siirtyä pitkäkestoisempaan
hyvinvoinnin opettamiseen tai ohjaamiseen esim. oppilaitosyhteistyössä. Pitkäkestoista ja pysyvää
toimintaa on lyhyessä hankkeessa äärettömän vaikea luoda, joten koulutusten kautta pyritään
luomaan alueellisesti yhtenäinen perustieto miestyöstä sekä sen soveltamisesta kunnan lähtökohtiin
22
sekä niistä tuleviin tarpeisiin. Tahtotilan luominen ja tehtyjen mallien hyödyntäminen on kuitenkin
toimijalähtöistä.
Alueelliset toimenpidetoiveet kunnista olivat seuraavat:
→ Jokaiseen kuntaan ravitsemusterapeutin neuvontaa ja ohjeistusta niin yksilötapaamisiin kuin
ryhmätapaamisiin terveyskeskuksiin ja kolmannen sektorin palveluihin.
Sari
→ Koulutusta miestyön ja miehen kohtaamisen näkökulmasta (keskeisin teema
koulutustarvekyselyssä)
o Toimintamallien jakaminen alueellisesti – kohderyhmän kanssa työskentelevien eri
toimijoiden tunnettavuus ja töiden avaaminen esim. isätyö, miesten eroauttaminen,
väkivaltatyö, kriisityö sekä miesten vertaisryhmätoiminta
o Koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille: miehet asiakkaana – miehen
kohtaaminen (naisvaltainen ammattiala). Miestyöntekijä Jari Harjun koulutustilaisuudet
esim. vanhemmuuden tukemisesta.
o Nuorisotyö ja poikatyö, nuorisotyö ja syömishäiriöt
→ Koulutusta päihteistä, peliriippuvuudesta ja siihen kytkeytyen vanhemmuudesta
Lea
→ Onni –auton palvelut mahdollistetaan molemmille kohderyhmille huomioiden ajankohta ja auton
sijainti: matalan kynnyksen terveyden edistämisen paikka
Sari
→ Kuntien toiveiden mukaan organisoidaan uusia ryhmätoimintoja kohderyhmälle
→ Kuntien erityisenä toiveena oli hankkeessa toimivien henkilöiden jalkautuminen olemassa
oleviin ryhmiin ja toimintoihin, jolloin hanketyöntekijät aktiivisesti toimivat kohderyhmän
erilaisissa ryhmissä niin kunta-, järjestö kuin kolmannen sektorin ryhmissä.
23
6.1 Terveyskeskusyhteistyö
Kaikkien hankekuntien terveyskeskuksille on tarjottu mahdollisuus ravitsemusterapeutin
vastaanoton järjestämiseen kohderyhmään kuuluville miehille ja heidän elämänkumppanilleen.
Kaikki kunnat ovat myös halunneet kokeilla tätä toimintaa ja osassa kuntia vastaanotto on jo
alkanut. Haasteelliseksi koetaan asiakkaiden saaminen vastaanotolle kapeasta kohderyhmästä.
Palvelu halutaan pitää helposti saavutettavana, joten lääkärin lähetettä ei tarvita. Kaikki miehiä
työssään kohtaavat henkilöt voivat ohjata kohderyhmään kuuluvia miehiä ravitsemusterapeutin
vastaanotolle. Tästä mahdollisuudesta on jaettu tiedotteita laajasti eri toimijoille kuten
nuorisotyöhön, työttömien palveluihin, kouluille ja terveydenhuollon henkilöstölle. Aika
ravitsemusterapeutille varataan terveyskeskuksen yleisestä ajanvarausnumerosta.
Ravitsemusterapeuttia on toivottu mukaan myös erilaisiin terveyskeskusten järjestämiin ryhmiin
kuten painonhallintaryhmiin ja mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmiin. Näitä
ryhmäohjauksia on jo sovittu ja toteutettukin. Ryhmätoiminnassa voi olla mukana myös muita kuin
kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.
6.2 Kutsunnat
Puolustusvoimien Lapin aluetoimistolta on pyydetty kirjallinen lupa hankkeen osallistumisesta
hankekuntien kutsuntatilaisuuksiin. Lupa on jo saatu ja järjestäjä pitää hankkeen mukanaoloa
tervetulleena lisänä kutsuntapäivän ohjelmaan. Kutsunnoissa on mahdollisuus kohdata yksi
ikäluokka hankkeen kohderyhmäläisiä. Isommilla paikkakunnilla odotusaika kutsunnoissa on pitkä,
joten tässä on hyvä tilaisuus tarjota halukkaille ravitsemusinfoa ja mahdollisuutta keskustella
ravitsemusterapeutin kanssa ja myös markkinoida ravitsemusterapeutin yksilöohjausta
terveyskeskuksessa. Kutsuntoja on hankekunnissa yhteensä 8 päivänä vuodessa ja näihin kaikkiin
on suunniteltu osallistumista molempina hankevuosina.
24
7 Tiedotus
Tiedottaminen toimii koko hankkeen kuluessa niin tieto- kuin toimintatiedottamisesta.
Tietotiedottamiseen kuuluu terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät artikkelit. Toimintatiedottamiseen kuuluu
hankkeeseen liittyen toimintojen, etenemiseen ja eri prosesseihin liittyvä tiedotus. Tiedottaminen
kohdistuu sosiaaliseen mediaan ja ilmaisjakeluna jaettaviin paikallislehtiin, joiden levikki on hankkeen
toimialue.
Hankkeelle on luotu omat nettisivut Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin sivustolle, jossa on perustietoa
hankkeesta, tulevista tapahtumista, tietoutta hyvinvoinnista sekä koulutuskalenteri. Nettisivujen osoite on
http://www.lpshp.fi/fi/palvelut/terveyden-edistaminen/miehinen-juttu.html
Hankkeella on myös luotu esite, joka löytyy ko. sivuilta. Huhtikuussa julkaistiin Kemi ja Tornion
kaupunkien facebook ryhmissä (vapaamuotoiset ryhmät) kysely kohderyhmän miehille, mitä he toivovat
hankkeelta. Kemi ryhmään kuuluu 7700 jäsentä ja Tornio ryhmään 1553 jäsentä. Sama kysely lähetettiin
myös Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön nuorille. Palautus on 24.4.2015 mennessä. Tuloksia
hyödynnetään hankkeen toteutusmuodoissa ja tulokset julkaistaan hankeen väliraportissa.
Tiedottamista on hankkeen alussa tapahtunut seuraavasti:
1. YLE Perämeri uutiset ja verkkouutiset
http://yle.fi/uutiset/miehinen_juttu_on_valine_oman_terveyden_yllapitoon/7830990
• 26.2. Pohjois-Suomen Uutiset YLE, Radio Perämeri (noin 10 minuutin haastattelu) / LL
• 27.2. Pohjois-Suomen Uutiset YLE, valtakunnallisesti / LL
• 1.3. Pohjois-Suomen Uutiset YLE, verkkouutiset: Miehinen juttu on väline oman terveyden
ylläpitoon
2. 5.3. Lounais-Lappi: hankkeen esittely ja Tornion Järjestötalon kanssa tehtävä yhteistyö
http://www.lounaislappi.fi/Uutiset/1194965674261/artikkeli/melko+miehinen+juttu.html
3. 12.3. Jokiposti – lehti (Tervola): hankkeen esittely
25
Tulossa mm.:
Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Oulun yliopisto. Hoitamisen hohto – käytännön hoitotyön,
koulutuksen, johtamisen ja tutkimuksen yhteistyötä 24.9.-25.9.2015. Tiivistelmä / posteri
hankkeesta yhteistyössä Lapin amk:n kanssa
Länsi-Puhuri: yhteistyössä Lapin amk:n kanssa artikkeli hankkeen sisällöstä
Lounais-Lappi: asiantuntija-artikkeli
8 Oppilaitos- ja hankeyhteistyö
Hankeyhteistyötä tarjotaan kaikille alueen hankkeille, joiden kohderyhmä tai toimintamalli kohtaa
hankkeen tavoitteiden kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. SenioriPisteen, Duunixin ja Uusi väylä ammattiin
– projektin kanssa (Tornion työvoimalasäätiö), Hyvinvointi hakusessa –riippuvuus riskinä –
kehittämishankkeen, Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018
(SOKU) hankkeen, Kemiläinen työllistämismalli –hankkeen, Sosiaalista osallisuutta parantavat
palveluinnovaatiot seuratyössä ja Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeiden kanssa.
Hankkeesta on tiedotettu alueella toimiviin oppilaitoksiin. Hanke tarjoaa mahdollisuuden mm. kirjallisiin
tuotoksiin, harjoitteluihin ja opinnäytetöihin. Projektipäällikkö ohjaa harjoittelijoita. Jokaisessa
opiskelijatyössä tavoitteena on luoda aihealueen teoreettista pohjaa nivouttaen se samalla toiminnan
kehittämiseen.
Harjoittelijat kevät 2015:
Lapin amk tradenomiopiskelija, liiketalouden koulutusohjelma Janne Saarela. Harjoittelija 9.3.-15.5.15.
Lapin amk, geronomiopiskelija Merja Ruuskanen. Harjoittelija 4.5.-5.6.15.
Humanistinen amk, yhteisöpedagogiopiskelija Jemina Pehkonen. Harjoittelija 7.4.-31.8.15.
Lapin amk, geronomiopiskelija YAMK Merja Berg. Kirjallinen tuotos terveyden edistämisestä
huhtikuussa 2015. Tuotos on julkaistu hankkeen nettisivuilla ja mahdollisesti esseen tiivistelmä
julkaistaan keväällä 2015 paikallislehdessä.
26
9 Johtopäätökset
Tavoitteena on saada myös yleiseen keskusteluun ja tietoisuuteen hyvinvointiin liittyvät tekijät; varsinkin
terveyden edistäminen. Kohderyhmien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta ylläpidetään koko hankkeen
ajan. Tähän luodaan mahdollisuus jatkuvan palautemahdollisuuden, tiedottamisen ja kohtaamisten kautta.
Yksilöllinen kohtaaminen on avain muutokseen. Hyvinvoinnin teemat nähtiin alueellisesti tärkeinä,
vaikka kaikkien keskusteluiden keskiöön nousi asiakkaiden tarve ja halu saada työtä. Siten
yhteiskuntapoliittiset palvelut nousivat esille: työllisyyskehitykseen panostaminen. Tämä näkyy myös
kohderyhmän toimeentulon haasteissa ja siten arjen kapeutumisena. Jos tämä ajatus nivotaan sosiaaliseen
vahvistamiseen, voidaan ajatella kohderyhmän tarvitsevan palveluissa henkilökohtaista ohjausta ja
yksilön sisäistä voimauttamista. Korjaava ja motivoiva ote hyvinvointiin on hankkeen niin ryhmä- kuin
yksilöohjauksen tavoite. Niin ammattilaisten kuin kohderyhmän kuuleminen toi esille jokaisen yksilön
sisäisen mahdollisuuden muutokseen ja omaan kokemukseen hyvästä arjesta.
Yksilöohjaukset ja ryhmäohjaukset pyrkivät tavoittamaan kohderyhmää, joka ei ole valmiissa
toiminnoissa mukana. Valmiiden toimintojen hyödyntäminen hankkeessa pyrkii siihen, että hankkeen
jälkeen kohderyhmä voi toimia ryhmissä edelleen, jolloin kohderyhmän toiminnot eivät pääty rahoituksen
päätyttyä. Alueellinen yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eri osa-alueilla näkyy
koulutusprosessissa ja jonka ”piilo-opetussuunnitelma” on integroida toimijoiden verkostoa alueella.
Toimintamallia pyritään luomaan yhteistyössä koulutuksissa, joissa ryhmätyöskentelyn kautta sitoutetaan
toimijoita. Se kuinka miestyön toimintamalli kytkeytyy osaksi palvelujärjestelmää, on riippuvaista
henkilöstön sitoutumisesta kehitystyöhön. Terveysyhteistyön malli kirjataan myös Miehinen Juttu –
käsikirjaan, jolloin se jää hankkeen jälkeen toimijoiden käyttöön. Hanke mahdollistaa toimintamallin
muutoksen koulutuksilla ja Miehinen Juttu –käsikirjalla.
27
Liitteet
Liite 1. Työpajojen malli / nuoret miehet
Työpaja
näkökulmana yleinen hyvinvointi ja terveys –
(huom. molemmat tulee tuoda ryhmissä esille)
1. PISTE
Miltä tulevaisuutesi näyttää?
a. esim. valitse kuva ja kerro tai kirjoita
b. millaisia kuvia valitaan eniten esim. tukkikirjanpito
Mikä auttaisi sinua elämässä eteenpäin?
2. PISTE
Tuen tarve
a. millaista tukea toivoisit arkeesi
b. millaista apua toivoisit arkeesi
i. ammattilaisilta esim. nuorisotyöntekijät
ii. koululta
iii. harrastuksista
iv. läheisiltäsi / kavereiltasi
v. järjestöiltä esim. urheiluseurat
vi. palveluilta (TE, KELA)
vii. muualta? (vrt. hankkeen tarjoamat mahdollisuudet *)
3. PISTE
Pohdin, että….
a. mihin asioihin koet pystyväsi vaikuttaa
b. MIKÄ auttaisi sinua arjessa / elämässä eteenpäin?
c. mihin et koe pystyväsi vaikuttaa? Miksi? Miten tätä voisi muuttaa?
28
*
Ryhmän ohjaus ja ohjaamiseen liittyvät aihepiirito ryhmän toimintaan liittyvät ryhmäharjoitteet, kuten luottamuksen, roolien, kuuntelemisen
ja tunteiden käsittely ryhmässäo minä ryhmäläisenä / minä ryhmän ohjaajanao roolikartat
Ryhmien vetämineno tutustumiset kulttuuri, - liikunta ja harrastetoimintoihin
kaupungin / kunnan tarjoamat palvelut, kuten kulttuurikeskuksen palvelut yritysten tarjoamat palvelut järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet
o keskusteluryhmät esim. vertaistukiryhmät iloa kohtaamiseen jaksaminen ja hyvä mieli arjessa rentoutusharjoitukset
Mielenterveys voimavaraksi – teemojao esim. oman jaksamisen tukemineno haastavien tilanteiden kohtaaminen
Kasvatukseen ja elämänkulkuun liittyvät teemato kuten parisuhde, vanhemmuus
Osallisuuso miten voin vaikuttaa niin omaan kuin yhteisölliseen arkeen
Ravitsemusohjaus ryhmissäo terveyttä edistävä ravinto o arkiruoan kokkauskerhoto vastauksia ravitsemusta koskeviin kysymyksiino ravitsemus lihaskunnon kasvattamisessa
Yksilöllinen ravitsemusohjaus o terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä ravintoo erityisruokavaliot eri sairauksien hoidossao painonhallintao syömishäiriöiden ravitsemushoitoo ravitsemus lihaskunnon kasvattamisessa
29
Liite 2 Koulutuskalenteri
Koulutuskalenteri 2015
Elokuu
Elintapamuutokseen sitoutuminen 20.8.15 klo 12.00-14.30
Kouluttaja: Eeva–Leena Ylimäki, TTT
Koulutuksen kohderyhmä: LPSHP:n kuntien, järjestöjen ja hankkeiden asiakastyötä tekevä henkilöstö. Koulutukseen voivat osallistua myös muut aiheesta kiinnostuneet.
Koulutuksen tavoite:
- lisätä ammattilaisten taitoja herättää ja vahvistaa asiakkaan muutosvalmiutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
- elämäntapamuutokseen liittyvät tekijät
Aika ja paikka: Lapin AMK, Terveysalan auditorio. Meripuistokatu 26, Kemi
Ilmoittautuminen ja mihin mennessä: [email protected] 11.8.15 mennessä
Koulutus on maksuton
Elintapamuutos ja terveys 3.9.15 klo 12.00-14.00
Kouluttaja: Mervi Rautajoki, toiminnanjohtaja Lapin Sydänpiiri ry
Koulutuksen kohderyhmä: Koulutukseen voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet. LPSHP:n kuntien, järjestöjen ja hankkeiden asiakastyötä tekevä henkilöstö.
Koulutuksen tavoite:
- lisätä muutosvalmiutta yksilön oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ravitsemuksen ja liikunnan keinoin
Aika ja paikka: Kemin kirjasto, lukusali. Marina Takalon katu 3, Kemi. Koulutus on maksuton.
30
28 päivää ilman -palvelun ohjaajakoulutus 3.9.15 klo 9.00-15.00
Koulutuksen tavoite: Koulutuksessa käydään läpi 28 päivää ilman -tupakoinnin lopettamisen tukipalvelu ja ohjataan asiakkaan tukemiseen mallin mukaisesti. Koulutukseen osallistujilla on hyvä olla alustava kiinnostus toteuttaa 28 päivää ilman -konseptin mukaisia tapaamisia koulutuksen jälkeen.
Koulutuksessa keskustellaan paikallisista toteutussuunnitelmista ja yhteistyötahoista ja siihen on mahdollista osallistua etäyhteydellä. Koulutus järjestetään Suomen Sydänliitossa Helsingissä, mutta hankkeen kautta siihen voi osallistua etäyhteydellä.
Aika ja paikka: etäyhteyksillä. Tarkempi toteutus ilmoitetaan myöhemmin ilmoittautuneille.
Ilmoittautuminen ja mihin mennessä: alustava ennakkoilmoittautuminen 3.8. mennessä etäyhteyspaikkakuntien määrittämiseksi: [email protected] Koulutus on maksuton.
Syyskuu
Miehen kohtaaminen asiakastyössä: miestyön abc. Osa 1/5. 10.9.2015 klo 12.00-15.00.
Kouluttajina: Lapin ensi- ja turvakoti ry, Miestyön keskus Jari Harju ja Petteri Huhtamella
Koulutuksen kohderyhmä:
Sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset, jotka haluavat syventää ja kehittää miesnäkökulman huomioimista omassa työssään ja/tai organisaatiossaan. Koulutukseen voivat osallistua myös muut aiheesta kiinnostuneet.
Koulutuksen tavoite:
Koulutuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja antaa valmiuksia miesten kohtaamiseen asiakastyössä. Tavoitteena on sukupuolisensitiivisen työotteen tiedostaminen ja rakentuminen.
Koulutuksen keskeiset sisältöalueet:
- sukupuolen huomioon ottava työote – mitä se on? - sukupuolen määrittely: mistä sukupuoli rakentuu? maskuliinisuus/feminiinisyys,
mies/nainen- mies asiakkaana, stereotypiat
o yhteistyösuhteen luominen miesasiakkaan kanssao ammatillinen kohtaaminen miestyössä
- miehen kohtaaminen asiakastyössä: menetelmiä ja hyviä käytäntöjä- ryhmäkeskustelua / toimintaa: miestyö Meri-Lapissa: onko sitä ja millaista? Mitä on
varhainen puuttuminen miestyössä
Aika ja paikka: Lapin AMK, Terveysalan auditorio. Meripuistokatu 26, Kemi
Ilmoittautuminen ja mihin mennessä: [email protected] 1.9.2015 mennessä
31
Koulutus on maksuton.
Lokakuu
Liikunnallinen elämäntapa 10.10.15
Kouluttajana: Lapin liikunta, Elina Ahola
Koulutuksen kohderyhmä:
Kaikki aihealueesta kiinnostuneet.
Koulutuksen tavoite:
- elämäntapa ja liikunta- ravintotietoutta- liikunta ja ravinto hyvinvoinnin rakentajana
Aika ja paikka: 1,5 tunnin luento ja keskustelua. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Koulutus on maksuton.
Miehen kohtaaminen asiakastyössä: hyvinvointia koko perheeseen. Osa 2/5. 15.10.15 klo 12.00-15.00.
Kouluttajina: Lapin ensi- ja turvakoti ry, Miestyön keskus Jari Harju ja Petteri Huhtamella
Koulutuksen kohderyhmä:
Sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset, jotka haluavat syventää ja kehittää miesnäkökulman huomioimista omassa työssään ja/tai organisaatiossaan. Koulutukseen voivat osallistua myös muut aiheesta kiinnostuneet.
Koulutuksen tavoite:
- miestyöllä vanhemmuuden ja koko perheen tukemiseen sekä huomioimiseen- miestyö kunnissa – mitä se on? Varhaisen puuttumisen malli miestyöhön- Jussi –työ: väkivallan tunnistaminen- ryhmäkeskustelua / toimintaa: pohditaan ja rakennetaan yhteistyössä varhaisen puuttumisen
malli miestyöhön Meri –Lappiin
Aika ja paikka: Lapin AMK, Terveysalan auditorio. Meripuistokatu 26, Kemi
Ilmoittautuminen ja mihin mennessä: [email protected] 2.10.2015 mennessä.
Koulutus on maksuton.
32
Marraskuu
Syömishäiriöt: tunnistaminen ja hoitoonohjaus 19.11.15 klo 12.00 - 16.00.
Kouluttaja Syömishäiriöliitto -SYLI ry, aluepäällikkö Tanja Tiainen
Koulutuksen kohderyhmä:
Koulutukseen voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Koulutuksen tavoite:
- lisätä tietoisuutta yleisimmistä syömishäiriöistä ja niiden oireista
- lisätä valmiuksia puheeksi ottamiseen ja hoitoon ohjaukseen
- lisätä valmiuksia syömishäiriötä sairastavan ihmisen kohtaamiseen ja tukemiseen
Aika ja paikka: Lapin AMK, Terveysalan auditorio. Meripuistokatu 26, Kemi
Ilmoittautuminen ja mihin mennessä: [email protected] 8.11.2015 mennessä
Koulutus on maksuton.
Joulukuu 2015
Parisuhde ja seksuaalisuus miehen näkökulmasta - ”anna mun olla syypää sun hymyyn 10.12.15 klo 12.00 - 14.00.
Kouluttaja KM, auktorisoitu seksuaaliterapeutti (NACS) Nina Mömmö-Koskiniemi
Koulutuksen kohderyhmä:
Koulutukseen voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Koulutuksen tavoite:
- parisuhde ja seksuaalisuus- seksuaalisuus miehen näkökulmasta
Aika ja paikka: Nuorisotiedotuspiste Aaltonen. Länsiranta 9, Tornio. Koulutus on maksuton.
33
Liite 3 Kuntakierroksen tulokset
Tornio
→ yhteistyötä Tornion työvoimalasäätiön ja työvoimapalvelukeskuksen henkilöstön kanssa:
sovittiin yhteistyöstä (työpaja, ryhmät, koulutukset jne.)
o yhteistyötä Startin, Duunixin ja kuntouttavan työotteen kanssa sekä nuorten palveluiden
kanssa
o nuorten ryhmään toimintaa (1½ tuntia kerran viikossa, 5-12 nuorta)
o yhteistyön muotoja ovat
o työpajanuorille ryhmätoimintaa
o koulutusta liittyen miestyöhön (perusteet)
o hanketyöntekijät mukaan ryhmiin
→ työttömien terveystarkastuksiin jaettavaa materiaalia hankkeesta
→ kutsuntojen organisoijiin yhteyttä → ravitsemusinfoa kutsuntatilaisuuteen, mm. sokeripommit –
näyttely ja mahdollisuus keskusteluun ravitsemusterapeutin kanssa
→ nuorisotoimi
o koulutusta työntekijöille ravitsemuksesta ja syömishäiriöstä sekä haastavien tilanteiden
kohtaaminen poikatyössä
o nuorisotiloille ravitsemusterapeutin tietoiskuja
→ Tornion järjestötalo
o Järjestötalolle Äijä -kerhoon vierailuja
kokoontuu joka päivä klo 10, 8-12 henkilöä
vapaamuotoinen, 60 + miehiä
teemoina mm. ravitsemus, yksinäisyys
o työttömien ruokala: ruokailun yhteyteen (kävijöitä 65-120 henkilöä, joista suurin osa
työttömiä ja kohderyhmää)
mahdollisuus tavata ravitsemusterapeuttia
ravitsemustietoutta
o ruoka-aputoimintaan tietoutta (ruokakasseja jaetaan noin 4-25 kpl)
34
valmiisiin ruokakasseihin tietoa ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista
o tietokonekerho
netin ravitsemustietous
→ Meäntalo
o työpaja 60 + miehille, johon tulee järjestöissä ja talossa toimivia miehiä.
o ravitsemusterapeutin neuvontaa t
o arjen taidot kerho, joka keskittyy mm. terveellisen ruuan tekemiseen
o ryhmiin toiminnallisia menetelmiä
o kokkauskerho yhdessä Tornion Marttojen ja Meäntalon kanssa
→ Tornion Väylän valo –päiväkeskukseen Onni –auto ja henkilökunnalle koulutuksia. Kohderyhmä
50-60 -vuotiaat miehet, joten ryhmän ohjauksia pohditaan esim. keskiviikkoryhmään klo 9-13.00.
Kävijöitä päivässä noin 20 henkilöä eli vuodessa noin 4200.
→ Tornion eläkkeensaajat
o esittely ja tietoinfoja: ravitsemukseen liittyvät luennot sovittu syksylle 2015
35
→ Tornion Sydänyhdistys
o esittely ja tietoinfoja
o Sydänpallo –vertaisryhmään ja Miesten Sydänpraatiin ravitsemusterapeutin
asiantuntemusta
→ Senioripisteeseen kanssa yhteistyötä
o Tornioon ja Ylitorniolle ravitsemusneuvontaa ja ravitsemuskoulutusta
o Äijäklubiin retkiä ja toimintapäiviä
→ Länsi-Pohjan omaishoitajat ja Läheiset ry
o ryhmiin tietoiskuja ja hyvinvoinnin teemoja
o toiminnanjohtajan kautta tiedotteita ja tietoa jäsenille
Kemi
→ Hepolan alueelle ryhmäliikunnan vetäjiä Lapin amk:n liikunnanohjaajakoulutuksesta (nuorille
miehille)
o yhteydenotto Lapin amk 18.2.2015, jossa toivottu yhteistyötä asian suhteen.
Yhteydenottopyyntöön ei vastattu.
→ Rytikarin eläkeläiset – yhteistyötä mm. Onni –auto ja ryhmätoimintaa
→ Seniorineuvola
o Seniorimessut 7.10.2015: luento ja tiedotuspiste
o koulutusta ja ravitsemusterapeutin asiantuntemusta yhteistyössä seniorineuvolan kanssa
o teemapäivään ravitsemusluento syksyllä 2015 sekä ravitsemusterapeutin kyselytunti 1x/kk
neuvolan odotustiloihin aamupäivisin
→ Setlementti Toivola-Luotola
o Purolassa asukaskokoontumisia ti 14.00: ryhmien vetämisiä ja ravitsemusterapeutin tietoutta
36
o Kohtaamispaikka Mikseri: teemailtoja ja tapahtumia (noin 100 kävijää /viikossa, joista
miehiä suurin osa)
o maahanmuuttajamiesten kerho (aloitettu 10.4. / LL): nuoria miehin noin 30 henkeä
o Mikserin miehille ryhmän ohjausta niin ravitsemuksen kuin hyvinvoinnin näkökulmasta
→ Yhdessä ry, Klubitalo
o noin 200 jäsentä, joista yli puolet miehiä
o miesten ryhmät: sählyä, uimahalli, retkiä, kulttuuria
o hankkeesta: ravitsemusterapeutin tapaamisia ryhmiin, mahdollisia ravitsemusterapeutin
ryhmiä ja ruokaryhmään osallistumista, Onni -auto sekä keskusteluryhmä, jossa aiheena
mm. erilaiset teemat liittyen mielen hyvinvointiin (rentoutus, tunnepuhe)
→ Pohjantähti –opisto
o Avain ammattiin asiantuntijuutta ryhmäytymiseen ja terveyteen
o mahdollista toimintaa myös muiden ryhmien kanssa
o kutsutaan tiedotteille mukaan myös nuoria miehiä esim. Lounais-Lappiiin ja someen
ilmoitus
→ nuoriso- ja liikuntatoimi
o työpajatoiminnan kanssa yhteistyötä
o uimahallille miesten tapahtuma
→ MLL
o ylijäämäruoanjakeluun (Kemi ja K-maa) ruoka- ja terveysinfoa (460 asiakasta, 4 viikon
välein voi hakea ruokakassin) ma klo 16-17.00 Valtakatu 26. Vapaaehtoisia mukana noin
40, joista jaossa kerrallaan mukana noin 20.
o yhteistyötä A –killan kanssa (Päivi Rimpiläinen SRK). Päihdekuntoutujia. Kalkkinokalla,
noin 15 henk. / päivä.
→ Turvapoiju
o kevät 2016: mielenterveyden ensiapukurssi miehille (maksullinen – pyydetään tarjous
Turvapoijulta) 14 t
37
o ikäihmisten hyvinvointitreenit – yhteistyössä esim. ryhmiä (noin 10 hengen ryhmä, erilaisia
teemoja) – mahdollisesti Tervolaan
o vapaaehtoisille ravitsemusinfoa (vapaaehtoisia noin 35)
o 10.10 mielenterveyspäivä – pohditaan yhteistä ohjelmaa
→ Kemiläinen työllistämismalli -hanke ja TYP (noin 400 asiakasta)
o ryhmiä nuorille ja 60 + miehille ns. Kelan listalaisille
o ryhmätoimintaa kohderyhmän tarpeen mukaan esim. ruoanvalmistusryhmä, hyvän arjen
ryhmä jne.
→ Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö
o Onni -auto työyksiköihin
o ryhmiä nuorille: uusia ryhmiä, joiden sisältö muokkautuu kohderyhmän toiveiden mukaan
(Merja Kujala yhteyshenkilö) esim. hyvä arki -ryhmiä. Toimintoja kokeillaan syksy 2015.
o ravitsemusneuvontaa ryhmille ja yksilökohtaisesti
o olemassa oleviin ryhmiin jalkautuminen aloitetaan toukokuussa 2015: kohderyhmän
integrointi olemassa oleviin palveluihin
→ Mielenterveystoimisto
o uusi miestenryhmäo mahdollisesti yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa
Keminmaa
→ uusi ryhmä nuorille miehille etsivän nuorisotyön asiakkaille arjen hallintaan yhteistyössä etsivän
nuorisotyöntekijöiden kanssa
→ uusi 60 + ryhmä yhteistyössä Eläkeliiton kanssa
→ yhteistyötä kuntouttavan työohjaajan kanssa
→ päivätoimintakeskukseen ryhmäohjaus noin 2 / krt /kk
→ päihteettömässä päiväkeskuksessa, Mäntykeskuksessa ja Kallinrannan päiväkeskuksessa on useita ryhmiä, joihin sovitaan syksyllä 2015 ravitsemusaiheisia ja mielen hyvinvointiin liittyviä infoja ja keskusteluja
38
Simo
→ työpajanuorille ryhmissä ohjausta (Sovitaan Tiina Puikan kanssa; noin 10 nuorta)
→ Ikäneuvostolla tapahtumia noin 2 krt/ vuodessa
→ Ylikärpässä terveydenhoitajan vastaanotto 1 krt /kk (koululla kuntoilutila, frisbeegolf,
sauvakävelyä jne.) Ylikärppään ja asemalle tapahtumia / tietoiskuja mm. aikuisneuvolaan
→ Miesten ryhmä, mielenterveysasema
→ Painonhallintaryhmä , terveyskeskus
Tervola
→ Taukotuvalle infoa / tietoiskuja / kohtaamisia / ohjauksia/ ONNI -auto
→ nuorisotyöhön tietoiskuja
→ ravitsemusterapeutin palveluja, kuukausittainen ”vastaanotto” kohderyhmälle
→ Maaseudulta Käsin –messuille / Onni –auto
→ metsästysseuratoiminta & Onni -auto
→ koulutusta
Ylitornio
→ ravitsemusterapeutin tietoiskuja / koulutusta: 9lk, lukio, työpajanuoret ja etsivän nuorisotyön
nuoret
→ 60+: 1300 henkilöä kunnassa, joista eläkejärjestöissä mukana noin 1000 henkilöä
→ Onni -auto kylätaloille: (kyläpuulaaki Ari Alapoikela yht. hlö) ja Aavasaksan eläkeläisten kanssa
yhteistyötä auton kyläreittien suunnittelussa
39
→ koulutusta: päihteet, MT, vanhemmuus esim. tunteiden käsittely - Kemissä tapahtuva koulutus
nähtiin osallistumisen kannalta mahdollisena
→ järjestöihin toimintaa esim. ravitsemusterapeutin tietoutta Ylitornion Eläkeliitto ja Aavasaksan
eläkeläiset toimintoihin
→ Hyvinvointi- ja puutarhamessut kesällä 2015: hankkeen esittelyä ja ravitsemusterapeutin
”kyselytunti”