lokakuu 2014 - rakennusteollisuus rt ryrakennusteollisuus rt:n suhdannekatsaus /lokakuu 2014 | 3...

Rakentaminen mataa pohjalukemissa

Tänä vuonna ra-kentaminen su-pistuu kaksi pro-senttia, ja me-nossa on jo kol-mas peräkkäinen vuosi kun raken-

tamisen määrä laskee. Uudisra-kentamisen aloituskuutiot ovat 1990-luvun laman tasolla eikä helpotusta ole näkyvissä. Talon-rakennustöitä ennakoidaan aloi-tettavan 29 miljoonaa kuutiomet-riä, joka on 6 prosenttia vähem-män kuin viime vuonna. Vuonna 2015 aloituskuutioiden ennakoi-daan pysyvän samalla tasolla. Ra-kentamista kannattelee edelleen vähemmän suhdanteista riippu-vainen korjausrakentaminen.

Uusia asuntoja rakennetaan tänä vuonna vain 25 000. Kulut-tajakysyntä on yhä erittäin heik-koa taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Ahdinko näkyy erityisesti pientalojen aloituksissa, joiden ennakoidaan laskevan peräti 6 000 asuntoon tänä ja ensi vuonna. Tämä olisi tilastointihis-torian matalin taso.

Toimitilarakentamisessa al-kuvuoden hyvä vire katkesi vuo-den toisella neljänneksellä. Epä-varma taloustilanne on painanut teollisuuden investoinnit poik-keuksellisen alas. Liikerakenta-minen pysyy edellisvuoden ta-solla. Liikenteen rakennusten aloitukset kasvavat tänä vuonna

selvästi. Toimistorakentamista jarruttavat yhä korkealla pysytte-levät vajaakäyttöasteet ja heiken-tyvä vuokranmaksukyky. Julkis-ten palvelurakennuksien aloituk-set laskevat selvästi viime vuo-den kasvun jälkeen.

Infrarakentamisen näkymät ovat heikot. Vaikka hallitus päätti syyskuussa yhdessä pääkaupun-kiseudun kuntien kanssa mitta-vista toimista liikenne- ja asun-toinvestointien vauhdittamisek-si, päätösten vaikutukset näkyvät rakennusalalla vasta viipeellä. Li-säksi infrarakentamista näivet-tävät valtion ja kuntien perus-väylänpidon määrärahojen leik-

kaukset sekä talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen.

Työllisyys painuu myös alaspäin

Ensimmäisellä vuosipuoliskol-la rakentaminen supistui 2,6 pro-senttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Raken-nusinvestoinnit puolestaan su-pistuivat 3,2 prosenttia vastaaval-la ajanjaksolla.

Asuinrakentamisen inves-toinnit laskevat edelleen eniten. Myös toimitilojen investoinnit supistuvat. Sekä uudistuotannon

volyymi että rakennusluvat ovat supistuneet tammi-heinäkuussa 7 prosenttia edellisvuodesta.

Rakentamisen kokonaistuo-tannon arvo oli Forecon Oy:n las-kelmien perusteella vuonna 2013 yhteensä 28,6 miljardia euroa. Viime vuonna korjausrakentami-sen osuus kasvoi uudisrakenta-mista suuremmaksi, koska uu-disrakentaminen takkuaa. Kor-jausrakentamisen merkitys tulee korostumaan myös jatkossa.

Pitkään jatkuneesta heikos-ta suhdanteesta johtuen yritykset ovat alkaneet vähentää henkilös-töään. Rakennusalan työllisten määrän ennakoidaan laskevan

tänä vuonna 170 000 henkilöön, ja ensi vuonna laskun ennakoi-daan jatkuvan.

Sekä maailmantalouden et-tä Suomen kasvunäkymiä on kor-jattu keväästä alaspäin. Oman li-sänsä ennustettavuuden heiken-tymiseen ovat tuoneet geopoliit-tiset riskit. Vuonna 2015 Suomen talouden ei ennakoida edelleen-kään kasvavan, koska vientiky-syntä ei virkoa ja kotimarkkinoi-den kysyntä on hyydytetty kor-keiden verojen sekä sääntelyn tuomin lisäkustannuksin.

Rakentaminen supistuu tänä vuonna kaksi prosenttia ja supistunee myös ensi vuonna 0–1 prosenttia. Talonrakennustöitä enna-koidaan aloitettavan kuluvana vuonna 29 miljoonan kuutiometrin edestä, joka on matalin taso sitten vuoden 1997. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan vain 25 000 asunnon rakentaminen. Toimitilarakentaminen supistuu, ja myös infrarakentamisen näkymät ovat negatiiviset. Pitkään jatkunut rakentamisen alamäki laskee työllisten määrän alle 170 000 henkilön.

Uudisrakentaminen viimeksi näin vähäistä 1990-luvun lamassa.

lokakuu 2014

Kuva: RT/Tommi Ahlberg

Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys

Rakentamisen määrä

2 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus /lokakuu 2014

Talonrakentaminen

T alojen uudisrakentami-nen supistui 8,4 pro-senttia vuonna 2013. Ku-luvan vuoden osalta ke-

hitys on edelleen ollut molli-voittoinen. Sekä asuntojen että toimitilojen uudisrakentaminen on laskenut. Aloitettujen kuu-tioiden määrä laski vuoden en-simmäisen vuosipuoliskon ai-kana 8 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajan ennakkotietoihin verrattuna.

Talonrakentamisen aloitus-määrien arvioimista hankaloittaa tilastoitujen aloituskuutioiden

alipeittoisuus. Etenkin liike- ja toimistorakentamisen puolella liike- ja liikenteen rakennusten tiedoista puuttuu muun muas-sa joitakin pääkaupunkiseudun suuria kohteita. Todellinen aloi-tusmäärä on siten jonkin verran nyt tilastoituja lukuja suurempi.

Ensi vuonna talojen uudis-tuotannon volyymi supistuu edelleen. Sekä asunto- että toimi-tilarakentaminen vähenevät yhä. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kasvuaan painot-tuen asuntojen korjaamiseen.

2011 2012 2013 2014e 2015e

Bruttokansantuote, määrän muutos, % 2,6 -1,5 -1,2 -0,5 0,0

Euribor, 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,2 0,1

Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,7 3,2 2,1 1,2 1,0

Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 3,3 2,4 1,0 1,0 1,0

Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % 6,1 5,3 0,8 1,0 1,0

Rakentaminen1, määrän muutos, % 1,2 -4,7 -2,3 -2,0 -0,5

Korjausrakentaminen 2,3 2,5 2,5 3,0 2,5

Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % 5,1 -6,2 -3,6 -2,0 -0,5

Talorakennukset 6,4 -6,3 -4,8 -2,2 -0,2

Maa- ja vesirakennukset -1,0 -5,8 3,1 -1,0 -2,0

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3 38,0 33,0 30,9 29,0 29,0

Asuinrakennukset 12,9 11,6 10,6 9,1 8,9

Vapaa-ajan rakennukset 1,0 0,8 0,8 0,7 0,7

Liike- ja toimistorakennukset 6,9 5,8 4,1 4,7 5,0

Julkiset palvelurakennukset 2,6 2,6 3,0 2,4 2,6

Teollisuus- ja varastorakennukset 8,9 6,9 6,4 6,4 6,7

Maatalousrakennukset 3,1 2,9 3,8 3,4 2,7

Muut rakennukset 2,6 2,4 2,2 2,1 2,2

Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 31 500 28 800 27 900 25 000 24 500

Vapaarahoitteiset 23 000 22 600 21 500 18 500 17 500

Valtion tukemat asunnot 8 500 6 200 6 400 6 500 7 000

Työllinen työvoima, henkilöä 176 250 175 250 175 500 170 000 168 000

Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. € 3,7 4,0 3,8 4,0

Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 4,7 5,2 7,5 7,0

Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 10,7 9,6 10,7 9,0 1 Kiinteähintainen arvonlisäys Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

Talojen uudisrakentamisen ennakoidaan supis-tuvan 7 prosenttia tänä vuonna. Asuinrakenta-misen määrä jatkaa vähentymistään. Toimitilojen rakentaminen vähenee hieman eikä selvää piristy-mistä ole näköpiirissä. Talonrakentamisen aloitus-määräksi arvioidaan kuluvana vuonna yhteensä 29 miljoonaa kuutiometriä. Viimeksi näin mata-lalla tasolla on oltu vuonna 1997. Korjausraken-taminen kasvaa edelleen. Rakennusteollisuuden suhdannenäkymät ovat heikentyneet vuoden loppua kohden mentäessä. Myös luottamus on laskenut finanssikriisin jälkeisiin uusiin pohjaluke-miin.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2013

Keskeiset suhdannekuvaajat

Kuluttajien odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua Rakennusteollisuuden luottamusindikaattori

Helsingin Arabianrantaa. Kuva: Venni Ahlberg

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus /lokakuu 2014 | 3

Asuntotuotanto

Asuntojen uudisraken-taminen supistui vii-me vuonna 7 prosent-tia. Asuntoaloituksia

sen sijaan kertyi suhdannetilan-teeseen nähden varsin paljon, yhteensä 27 900 asuntoa. Kappa-lemääräisiä aloituksia nosti tuo-tannon painottuminen pienem-piin asuntoihin. Vapaarahoitteis-ten asuntojen kysyntää tukivat erityisesti asuntorahastot.

Kuluvana vuonna asuntoaloi-tukset ovat vähentyneet talou-den nousun siirryttyä taas tuon-nemmaksi. Heikko suhdanne ja asuntokaupan kitka ovat nä-kyneet erityisesti omakotitalo-jen aloituksissa. Näiden määräk-si ennakoidaan tänä vuonna vain 6 000, joka on tilastointihistori-an matalin taso. Kerrostaloasun-tojen aloitukset ovat laskeneet myös, mutta laskua vaimentaa kysynnän painottuminen kerros-taloihin. Asuntorahastojen ak-tiivisuus on jatkunut myös tä-nä vuonna, mikä on osaltaan vas-tannut pienien vuokra-asuntojen puutteeseen kasvukeskuksissa.

RT:n syyskuun asuntotuotan-tokyselyn perusteella tänä vuon-na aloitetaan noin 10 400 asun-non rakentaminen. Määrä on 1 300 asuntoa vähemmän kuin kesäkuun arvioissa. Suunnitel-mat ensi vuodelle ovat suunnil-leen samaa tasoa. Vuokra-asun-tojen osuus kaikista aloituksista on pysynyt edelleen varsin kor-kealla tasolla. Asuntoja oli syys-kuun alussa myynnissä kaik-kiaan reilut 6 000 kappaletta. Näistä valmistuneita oli yhteen-sä noin 1 800 asuntoa. Valmii-den myynnissä olevien asunto-jen määrä on noussut selvästi keväästä.

Asuntotuotantokyselyn lu-kuihin ei sisälly RT:hen kuu-lumattomien yritysten ei-kä yleishyödyllisten yhteisöjen

asuntoaloitukset, jotka on otettu huomioon oheisessa asuntoaloi-tusten ennustetaulukossa.

Valtion toimet eivät vauhdita vuokra-asuntojen tuotantoa

Asumisen rahoitus- ja kehit-tämiskeskus (ARA) teki viime vuonna lainapäätöksen 6 400 asunnon rakentamiseksi. Aloi-tusmäärä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2012 verrattu-na. Kuluvalle vuodelle ARAn hy-väksymisvaltuutta on nostettu, mutta tuotantoa on rajoittanut hidas valmistelutyö erityises-ti 20-vuotisen korkotukimallin

osalta. Tänä vuonna ARA-asunto-jen määrän ennakoidaan jäävän suurin piirtein viime vuoden ta-solle, 6 500 asuntoon.

Keskeisin muutos ARA-tuo-tannossa on tapahtunut raken-teessa. Normaalien vuokra-asun-tojen ja asumisoikeusasuntojen välisen tuotantokytköksen pur-kaminen kesällä minihallitus-neuvotteluiden yhteydessä on li-sännyt asumisoikeusasuntojen aloituksia. Myös valtion takaus-laina on kiinnostanut rakennut-tajia kuluvan vuoden aikana.

Vuonna 2015 korkotukilaino-jen hyväksymisvaltuudet nouse-vat noin miljardista eurosta 1,25 miljardiin euroon. Näin ollen ARA-tuotannon arvioidaan nou-sevan ensi vuonna 7 000 asun-toon. Tämä edellyttää kuitenkin, että 20-vuotinen korkotukimalli saisi rakennuttajia liikkeelle.

Asuntojen aloitusmäärät laskevat

Kuluttajien asunnon ostoaiko-

mukset ovat edelleen vaimei-ta heikon tulokehityksen sekä työttömyyden kasvun seurauk-sena. Asuntorahoitus sen sijaan on helpottunut viime vuodes-ta edelleen alentuneiden korko-jen ja pankkien kiristyneen kil-pailun myötä. Jatkuva kaupun-gistuminen vaikuttaa monin ta-voin asuntomarkkinoihin ja lisää näiden eriytymistä. Osa alueis-ta taantuu, kun taas maakun-tien keskuskaupungit jatkavat kasvamistaan, mikä heijastuu asuntojen hintoihin sekä myös asuntolainamarkkinoihin.

Kotitaloudet ovat nostaneet tänä vuonna uusia asuntolainoja erityisen vähän. Asuntojen hin-nanlaskupaineita ovat vähentä-neet edelleen laskeneet kaupan-käyntimäärät. Heikkenevän ta-louskehityksen seurauksena paheneva työttömyys voi pitkit-tyessään lisätä myyntiin tulevien asuntojen määrää ja tarjonnan kasvaessa johtaa asuntojen hin-tojen laskuun.

Asuntoaloitukset

Asuntoja, kpl 2011 2012 2013 2014e 2015e

Rivi- ja kerrostalot 20 100 19 100 19 300 18 500 18 000

Vapaarahoitteiset asunnot 11 600 12 900 12 900 12 000 11 000

ARA-asunnot 8 500 6 200 6 400 6 500 7 000

Omakotitalot 11 000 9 200 8 000 6 000 6 000


Muut rakennukset 400 500 600 500 500

Yhteensä 31 500 28 800 27 900 25 000 24 500


ARA-asunnot 8 500 6 200 6 400 6 500 7 000

ARA-asunnot sisältävät myös välimallin asunnot vuonna 2011

Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT

Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan 25 000 asunnon rakentaminen. Määrä on 10 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan laskevan entisestään 24 500 asuntoon. Suurin muutos on tapahtunut jo pitkään pudotuk-sessa olleisiin omakotitalojen aloituksiin. Tänä ja ensi vuonna omakotitalojen aloituksia ennakoidaan kertyvän vain 6 000. Asun-tomarkkinoiden hyytyminen on kasvattanut valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrää selvästi. Epävarmuus jarruttaa edel-leen kuluttajakysyntää.

Valmiit myynnissä olevat asunnot

Aloitetut asunnot talotyypeittäin

Kotitalouksien uudet nostetut asuntoluotot ja keskikorko Vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä haittaavia tekijöitä

Korkotukimallin pitää saada rakennuttajat liikkeelle.

Lähde: Asuntotuotantokysely, syyskuu 2014, RT


Liike- ja toimistoraken-nusten uudisrakentami-sen määrä supistui vii-me vuonna 21 prosenttia.

Aloitukset vähenivät 29 prosent-tia 4,1 miljoonaan kuutiometriin.

Tämän vuoden alkupuoliskol-la liike- ja toimistorakennusten aloitukset ovat tilastojen mukaan jatkaneet laskuaan. Rakennuslu-vat kasvoivat vielä ensimmäis-ten kuukausien aikana, mutta kääntyivät selvään laskuun vuo-den toisella neljänneksellä. Tästä huolimatta lupien ja aloitusten kuutiot ovat erkaantuneet poik-keuksellisen kauas toisistaan. Taustalla on kaksi syytä. Ensin-näkin heikko suhdanne jarruttaa etenkin liikerakentamista eivät-kä kaikki luvan saaneet hankkeet käynnisty. Kaupan ala käy monen muun toimialan tavoin läpi ra-kennemurrosta. Uusia investoin-teja harkitaan entistä tarkemmin samalla kun kuluttajien ostovoi-ma supistuu.

Toisaalta aloitusten vähyyttä

selittää aloitustietojen puut-teellisuus. Tilastokeskus täy-dentää aloitustietoja aina seu-raavan vuoden kesään asti, jo-ten on mahdollista että aloitus-määrät korjaantuvat nykyisestä tasosta selvästi ylöspäin. Täl-lä hetkellä aloitustiedot eivät ka-ta kaikkia liikenteen ja liikera-kennusten tietoja esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Kuluvana vuonna liikeraken-nushankkeita käynnistetään 2,6 miljoonan kuutiometrin edestä, joka on samaa tasoa kuin viime vuonna. Selvää piristymistä ei ole odotettavissa vielä ensi vuon-nakaan vaan aloitusten ennakoi-daan jäävän vajaaseen 3 miljoo-naan kuutiometriin.

Korkeat vajaakäyttöasteet vähentävät edelleen toimistojen rakentamista

Toimistorakennuksia aloitet-tiin viime vuonna vain 0,4 mil-joonan kuutiometrin edestä. Al-kuvuonna toimistorakennusten

lupakehitys oli positiivista, mut-ta kääntyi kesään mennessä sel-vään laskuun. Aloitusten enna-koidaan kasvavan tänä vuon-na vain hitusen 0,5 miljoonaan kuutiometriin.

Kiinteistökaupat ovat lisään-tyneet kuluneen vuoden aika-na selvästi. Erityisesti ulkomais-ten sijoittajien mielenkiinto Suo-men kiinteistömarkkinoita koh-taan on kasvanut muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Uu-sia hankkeita käynnistyy kuiten-kin vain vähän, koska vuokra-kysyntä on hiipunut. Tämä nä-kyy erityisesti liikekiinteistöjen uudisrakentamisessa.

Ensi vuonna liike- ja toimis-torakennusten aloituksia arvioi-daan kertyvän enemmän kuin tä-nä vuonna, 5 miljoonaa kuutio-metriä. Ennustetut vuosikohtai-set aloituskuutiot voivat vielä hyvinkin vaihdella riippuen siitä, miten pääkaupunkiseudun suu-ret aluehankkeet ajoittuvat tälle ja parille seuraavalle vuodelle.

Liike- ja toimistorakennuksetLiike- ja toimistorakentamisen aloitukset kasvavat tänä vuonna 4,7 miljoonaan kuutio-metriin. Tilastotiedoista puuttuu vielä toteutuneita aloituksia, mutta arviossa on otettu huomioon tietojen täydentyminen kuluvan vuoden aikana. Luvat ovat kuitenkin laske-neet tammi-heinäkuussa neljä prosenttia. Toimistorakentamista jarruttaa edelleen korkeana pysyttelevät vajaakäyttöasteet. Liikenteen rakentamisessa vilkkain vaihe alkaa olla takanapäin.

Julkisten palvelurakennusten aloitukset laskevat tänä vuonna noin viidenneksen edel-lisvuodesta. Kuntien talous kiristyy entisestään, mikä heijastuu myös rakennusinves-tointeihin. Sairaaloiden sekä koulujen rakentamisen suurin kasvu on rakennuslupien perusteella takanapäin. Korjaustarve ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään.

Julkisten palvelurakennus-ten rakentaminen kasvoi vuonna 2013 yhteensä 3 prosenttia uudisrakenta-

misen volyymi-indeksin perus-teella. Rakentamisen aloituksia kertyi yhteensä 3 miljoonan kuu-tiometrin verran.

Uudistuotannon volyymi-in-deksin perusteella julkinen pal-velurakentaminen kasvaa tä-nä vuonna 15 prosenttia edellis-vuodesta. Kehitys on kuitenkin

laskemaan päin. Hoitoalan ra-kennusten rakennusluvat laski-vat selvästi tämän vuoden toisel-la neljänneksellä. Lähes jokai-sessa suuremmassa kaupungissa vireillä olleet sairaaloiden raken-nushankkeet ovat jo alkaneet. Myös opetusrakennusten osalta suunta on selvästi alaspäin.

Suurin selittäjä julkisen ra-kentamisen laskun taustalla on kuntien tiukentuva taloustilan-ne. Kuntatalouden säästöjä on

haettava laajalti, ja suurten in-vestointihankkeiden lykkäämi-nen on helppo tapa kohentaa kunnan taloutta lyhyellä aikavä-lillä. Pitkällä aikavälillä julkis-ten palvelurakennusten elinkaa-rikustannusten minimoinnissa tulisi huomioida riittävästi kor-jaustarve. Näihin haasteisiin vas-taavien erilaisten rahoitusrat-kaisujen etsiminen onkin täs-sä suhdannetilanteessa erityisen järkevää.

Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset

Asuinrakennukset

Liike- ja toimistorakennukset

Julkiset palvelurakennukset

Teollisuus- ja varastorakennukset

Julkiset palvelurakennukset

Kastellin monitoimitalo Oulussa. Kuva: Venni Ahlberg


Teollisuus- ja varastorakennukset

Muut rakennukset

Korjausrakentaminen

2011 2012 2013 2014e 2015e

Ammattirakentaminen 26,5 27,0 23,5 21,3 21,0 21,7

Asuinrakennukset 5,2 6,0 5,8 5,6 5,3 5,2

Kerrostalot 3,9 4,8 4,6 4,6 4,4 4,3

Rivitalot 1,2 1,2 1,2 1,0 0,9 0,9

Liike- ja toimistorakennukset 6,8 6,9 5,8 4,1 4,7 5,0

Liikerakennukset 4,4 4,2 3,4 2,5 2,6 2,8

Toimistorakennukset 1,1 1,2 1,0 0,4 0,5 0,8

Liikenteen rakennukset 1,3 1,5 1,4 1,2 1,7 1,4

Julkiset palvelurakennukset1 2,8 2,7 2,7 3,1 2,5 2,7

Hoitoalan rakennukset 0,8 0,8 0,9 1,1 1,0 1,0

Kokoontumisrakennukset 0,9 0,8 0,9 0,7 0,5 0,6

Opetusrakennukset 1,0 0,9 0,8 1,1 0,8 0,9

Teollisuus- ja varastorak. 9,3 8,9 6,9 6,4 6,4 6,7

Teollisuusrakennukset 5,2 4,6 4,1 3,3 2,7 3,3

Varastorakennukset 4,1 4,3 2,8 3,0 3,8 3,4

Muut rakennukset 2,5 2,6 2,4 2,2 2,1 2,2

Omatoiminen rakentaminen 12,1 11,0 9,6 9,6 7,9 7,2

Erilliset pientalot 7,4 6,9 5,8 5,0 3,8 3,8

Vapaa-ajan asuinrakennukset 1,1 1,0 0,8 0,8 0,7 0,7

Maatalousrakennukset 3,7 3,1 2,9 3,8 3,4 2,7

Yhteensä 38,6 38,0 33,0 30,9 29,0 29,0

Viimeiset 10 v. keskimäärin

Korjausrakentaminen kannattelee heikos-sa suhdannetilantees-sa koko talonrakennus-

alaa. Korjausrakentamisen kasvu painottuu pääasiassa asuntojen korjausrakentamiseen, kun heik-ko suhdanne siirtää muiden ra-kennusten korjauksia.

Korjausrakentamisen ar-vo ylitti uudisrakentamisen ar-von vuonna 2013 ollen yhteen-sä 11,3 miljardia euroa. Viimek-si näin on käynyt 1990-luvun lamassa, jolloin uudisrakentami-nen supistui voimakkaasti. Kor-jausrakentaminen toimii suh-dannetasaajana rakentamisen sektorilla.

Erityisesti asuntokanta on ra-kennettu valtaosin 1960- ja -70 –luvuilla, joten peruskorjaustarve

on akuutti. Korjausrakentami-sen arvioidaan kasvavan kulu-vana vuonna yhteensä 3 pro-sentin vuosivauhtia. Suurin osa kasvusta painottuu asuntojen korjausrakentamiseen

.Korjausavustuksille on riittänyt kysyntää

Valtion viime syksynä myöntä-mä 115 miljoonan korjausavus-tussumma on jaettu kokonaisuu-dessaan. Korjausavustuksen suu-ruus on 10 prosenttia hankkeen esitetyistä kokonaiskustannuk-sista. Avustusten isosta kysynnäs-tä johtuen valtio myönsi kehys-riihessä lisämäärärahaa tälle vuo-delle 40 miljoonaa euroa. Tästä-kin suurin osa on jo myönnetty. Kokonaisuutena korjausavus-tusten voidaan arvioida lisäävän

korjausrakentamista reilulla 1,5 miljardilla eurolla, mikäli kaik-ki avustuksia saaneet hankkeet toteutuvat.

Arviot korjausrakentamisen tarpeesta vaihtelevat suuresti. Ko-ko rakennuskannan korjaustar-peeksi on ROTI-hankkeessa arvi-oitu 30–50 miljardia euroa. Koska korjaustarpeen haitari on varsin suuri, käynnissä on tarkempi sel-vitys korjaustarpeen jakautumi-sesta sekä kiinteistötyypeittäin et-tä alueellisesti. Korjaustarpeesta puhuttaessa yleensä tukeudutaan vain tekniseen korjaustarvearvi-oon. On kuitenkin yhtä olennais-ta laskea korjaustarpeen määrä ta-loudellisin perustein. Taantuvilla paikkakunnilla korjaamista kus-tannustehokkaampi ratkaisu voi olla kiinteistön purkaminen.

Maatalouden yrittä-jätulo laskee tänä ja ensi vuonna mata-lampien tuottajahin-

tojen sekä kiristyneen kansain-välisen kilpailun seurauksena. Vaikka tuotantopanosten hin-nat nousevat maltillisesti, maa-talousyrittäjien investointimah-dollisuudet kaventuvat. Vuonna 2014 uudistunut EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sai maata-lousyrittäjät hakemaan vanhoilla

investointituilla rakennuslupia vuonna 2013 yhteensä reilun 5 miljoonan kuutiometrin edestä.

Kuluvana vuonna maatalous-rakennuksille myönnettyjen lu-pakuutioiden määrät ovat kään-tyneet selvään laskuun. Maa-talousrakentamisen aloituk-set supistunevat 3,4 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2015 las-kun ennakoidaan jatkuvan.

Vapaa-ajan asuntojen osal-ta aloitettujen rakennusten

kuutiomäärät laskevat 0,7 mil-joonaan. Vapaa-ajan asuinraken-nusten laskua selittää heikenty-nyt taloustilanne, joka vähentää niin kotitalouksien kuin yritys-tenkin investointeja vapaa-ajan asuntoihin. Mitään käännettä parempaan ei ole nähtävissä vie-lä ensi vuonnakaan.

Vapaa-ajan asuinrakennuksia oli kaikkiaan noin 499 000 kap-paletta vuonna 2013.

Varastorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna ja kompensoi teollisuusrakentamisen laskun.

Maatalousrakentaminen laskee heikentyneen yrittäjätulon sekä EU:n investointitukipo-litiikan myötä. Vapaa-ajan asuinrakentamisessa lasku jatkuu jo neljättä vuotta.

Korjausrakentaminen kasvaa tasaisella vauhdilla ja ylitti viime vuonna uudisra-kentamisen. Valtaosa rakennuskannasta on läpikäymässä korjausrakentamisvai-hetta. Myös tarve energiatehokkuuden parantamiseen vauhdittaa korjauksia.

Teollisuus- ja varastora-kentamisen aloitukset laskivat 6,4 miljoonaan kuutiometriin vuonna

2013. Uudisrakentamisen volyy-mi-indeksillä mitattuna tuotanto supistui 11 prosenttia vastaavana aikana edellisvuodesta.

Tänä vuonna teollisuus- ja va-rastorakentamisen aloituksia kertynee saman verran kuin vii-me vuonna. Teollisuusrakenta-minen laskee edelleen jatkuvan epävarman investointiympäris-tön seurauksena. Teollisuusra-kentamisen aloituksia ennakoi-daan kertyvän kuluvana vuonna vain 2,7 miljoonan kuutiomet-rin verran.

Teollisuusrakennusten aloi-tukset ovat viimeksi olleet tällä

tasolla keskellä 1990-luvun sy-vintä lamaa kesällä 1993. Tuol-loin käytiin 2,5 miljoonassa kuu-tiometrissä. Nykyisten inves-tointien vähyyttä selittää teol-lisuuden rakennemuutos sekä investointiympäristön epävar-muus. EK:n kesäkuun investoin-titiedustelun perusteella teolli-suusyritysten investointihaluk-kuus oli hyvin varovaisessa kas-vussa, mutta talousnäkymien heikentyessä kesän ja alkusyk-syn aikana investointiaikeet ei-vät liene ainakaan kasvaneet.

Varastorakentaminen sen si-jaan kasvaa tänä vuonna. Aloi-tuksia arvioidaan kertyvän 3,8 miljoonaa kuutiometriä, jo-ka on neljänneksen viime vuot-ta enemmän. Kasvua selittää

logistiikka-alan hyötyminen verkkokaupan vilkastumisesta. Vaikka kaupan ala epäröi liike-rakennusten suhteen, varastora-kennusinvestointeja toteutetaan pääväylien välittömään läheisyy-teen. Pääkaupunkiseudulle ra-kennettavan suurinvestoinnin eri rakentamisvaiheet nostavat myös kuluvan vuoden aloituksia. Suomeen tulevien nestemäisten maakaasuterminaalien rakenta-minen ajoittuu myöhemmäksi.

Vuonna 2015 teollisuus- ja va-rastorakentamisen aloituksia ar-vioidaan kertyvän 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Pitkään laskeneet teollisuusrakennusten aloitukset kääntyvät kasvuun, kun patoutu-nut investointitarve alkaa vähi-tellen purkautua.

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3

Korjausrakentamisen määrä

1 Sisältää pelastustoimen rakennukset

Lähde: Tilastokeskus, RT

Kuva: Jyrki Vesa


Maa- ja vesirakennus-investoinnit kasvoi-vat viime vuonna yh-teensä 3,1 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen arvo oli Foreconin mukaan yhteensä 6,2 miljardia euroa vuonna 2013. Investointien osuus tästä oli 4,5 miljardia euroa ja kunnossapi-don vastaavasti 1,7 miljardia eu-roa. Kun tähän lisätään erilaisten talorakennusten pohjatyöt, saa-daan koko infrarakentamisen ar-voksi reilut 8 miljardia euroa.

Kuluva vuosi on infraraken-tamisen näkökulmasta lähte-nyt käyntiin mollivoittoisesti.

Maa- ja vesirakennusinvestoin-nit supistuivat vuoden ensim-mäisellä vuosipuoliskolla yh-teensä 1,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdas-ta. Koko infrakentamisen näky-miä painavat talonrakentamisen heikko kehitys sekä väylien kun-nossapidon määrärahojen leik-kaaminen valtion budjetissa.

Vaikka hallitus sopi kesä-kuun minihallitusneuvottelui-den yhteydessä mittavista lii-kenneinvestoinneista pääkau-punkiseudulle ja toimenpiteitä tarkenettiin elokuun budjettirii-hessä, nämä satsaukset eivät riitä

nostamaan infrarakentamisen suhdannenäkymiä tällä ennus-teperiodilla positiiviseksi. Näi-den panostusten hyödyt realisoi-tuvat kunnolla vasta 2016 alkaen. Tänä vuonna tuotannon arvioi-daan supistuvan, ja laskun en-nakoidaan jatkuvan myös vuon-na 2015. Kunnat ovat supistaneet infrarakentamista tiukentuvassa taloustilanteessa merkittävästi.

Infrarakentamiseen panosta-minen heikossa suhdannetilan-teessa on todettu useissa mais-sa hyväksi keinoksi edesauttaa kilpailukykyä. Rahoituskustan-nukset ovat erittäin maltilliset

Kansainvälinen toiminta

Rakennusyritysten kan-sainvälinen toimin-ta väheni vuonna 2013. Yhteensä liikevaihtoa

kertyi 3,8 miljardin edestä. Mait-tain tarkasteltuna eniten liike-vaihtoa kertyi Ruotsista, yhteen-sä 930 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten kertyi Venäjältä, yhteen-sä 870 miljoonaa euroa. Kolman-neksi eniten liikevaihtoa muo-dostui Norjasta, yhteensä 780 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna Venäjän ja Uk-rainan kriisin kärjistyi uudes-taan heinä-elokuussa. Se joh-ti EU:n ja Venäjän molemmin puolin asettamiin talouspa-kotteisiin, joiden vaikutukset

heijastuvat Suomen vientiin. Rupla on heikentynyt ennätyslu-kemiin suhteessa euroon. Epä-varmuus on heikentänyt Venäjän talousnäkymiä entisestään ja li-säahdinkoa aiheuttaa laskeva öl-jyn hinta. Kriisin ratkaisun löy-tyminen voi kestää pitkäänkin, jolloin seuraukset näkyvät myös suomalaisten rakennusyritysten toimintaympäristössä Venäjällä.

Euroalueella rakentamisen kasvu on hidastunut

Euroalueella rakentaminen elpyy hitaasti. Erityisesti maa- ja ve-sirakentaminen on supistunut. Rakentamisen kasvu on ollut

vahvinta Espanjassa, Unkaris-sa ja Sloveniassa. Sen sijaan Sak-sassa rakentaminen kasvoi vie-lä vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä, mutta kääntyi laskuun toisella neljänneksellä.

Euroalueen muista suuris-ta maista rakentaminen on las-kenut selvästi kuluvan vuoden aikana Italiassa. Ranskassa ra-kentaminen on pysytellyt jok-seenkin edellisvuoden tasolla. Rakentaminen on saanut osan-sa valtionvelkakirjojen matali-en tuottojen ajanjaksosta. Pää-omat ovat hakeutuneet ympäri Eurooppaa kiinteistömarkkinoil-le, josta on ollut saatavissa pitkiä korkoja parempaa tuottoa.

Maa- ja vesirakentaminenMaa- ja vesirakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna. Koko infrarakentamisen näkymiä heikentävät väylien kunnossapidon määrärahaleikka-usten lisäksi myös talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen. Maarakennusalan kustannuskehitys pysyy maltillisena laskevan öljyn hinnan vuoksi.

Maa- ja vesirakennusinvestointien määrä

Maarakennuskustannusindeksi

Rakennusliikkeiden ulkomainen toiminta

Euroconstruct-alueen kokonaistuotanto ja rakentaminen

Kuva: RT/Tommi Ahlberg

ja kustannuspaineita hidastaa laskeva raakaöljyn hinta. Suo-men kannattaisi nyt satsata pon-nekkaammin infraan ja hakea

rahoitusta aktiivisemmin myös EU:n tasolta. Myös uudenlaisten rahoituskeinojen käyttöön ottoa tulisi harkita.


Rakennustuoteteollisuuden volyymi-indeksi

Rakennustuoteteollisuus

Pintakäsittelyalalla suh-dannenäkymät ovat heikot. Pintatoimi-ala seuraa rakentami-

sen suhdannetta viiveellä, koska työt ajoittuvat rakennusprojek-tien loppupäähän. Pitkään jatku-nut uudisrakentamisen alamäki heijastuu pintakäsittelyalan odo-tuksiin tulevasta. Ensi talvesta

odotetaan erittäin hiljaista, kos-ka uudisrakentaminen jatkaa vä-henemistään. Vaikka korjaus-rakentaminen kasvaa heikossa suhdannetilanteessa, on talviai-ka korjausrakentamisenkin osal-ta vuoden hiljaisinta aikaa.

Katto- ja vedeneristysalan ti-lastojen perusteella vuonna 2013 valmistuneiden kattojen määrä

laski hieman edellisvuodesta 5 miljoonaan neliömetriin. Uudis-rakentamisen osuus oli vuonna 2013 hieman yli puolet. Saneera-usten osuus kaikista töistä kas-voi viime vuosien keskimääräi-sestä 40 prosentista vajaaseen 50 prosenttiin. Alalle tyypillisten kausivaihteluiden vuoksi työvoi-matarve vaihtelee voimakkaasti.

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskannat kasvoivat huhti-kesäkuun aikana verrattuna viime vuoden vastaa-vaan jaksoon. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedus-teluun vastanneiden suunnittelu- ja konsultointialan yri-

tysten tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 6 prosenttia suu-rempi kuin samaan aikaan vuonna 2013. Teollisuudessa tilaus-kanta kasvoi 16 prosenttia ja infrassa 9 prosenttia. Talosektorilla tilauskanta pieneni 8 prosenttia, mutta talosektorin suunnittelun ja konsultoinnin suhdannetilanne on edelleen muita sektoreita huomattavasti parempi.

Ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna tilauskanta py-syi koko ala huomioiden ennallaan. Talosektorin tilauskanta las-ki 7 prosenttia maaliskuun loppuun verrattuna, teollisuudessa ja infrasektorilla oli reilun prosentin kasvu.

Suunnittelu- ja konsultointiyritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 2 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2013, mutta peräti 17 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Eniten vähenivät talosektorin uudet tilaukset, yhteensä 22 prosenttia. Myös teolli-suudessa ja infrassa uusien tilausten määrä laski yli 10 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Talosektorin suunnittelu on selvästi hiljenemässä. Sekä tilaus-kanta että uudet tilaukset olivat laskussa edelliseen neljännek-seen ja vuoden takaiseen verrattuna ja markkinanäkymät ovat ne-gatiiviset. Teollisuuden suunnittelussa markkinanäkymien saldo-luku on positiivinen, infrasektorilla vastaavasti neutraali.

Suunnittelu- ja konsultointiyritysten henkilöstömäärän kasvu lähes pysähtyi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Lomautet-tuina tai lyhennetyn työajan piirissä oli heinäkuun alussa noin 2,4 prosenttia henkilöstöstä.

Rakennustuoteteollisuu-den tuotanto on laske-nut rakentamisen hei-kon suhdanteen mu-

kana. Tuotannon volyymi-in-deksillä mitattuna tuotanto on supistunut kuluvan vuoden ai-kana 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rakennusmateriaa-lien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden toimituk-set kotimaahan supistuivat en-simmäisen vuosipuoliskon aika-na 5 prosenttia. Samalla ajanjak-solla betonielementtien valmis-tusmäärät vähenivät 1 prosentin ja valmisbetonin valmistusmää-rät 8 prosenttia. Paalujen tuotan-tomäärät sen sijaan kasvoivat 4 prosenttia.

Teollisuustuotannon volyy-mi-indeksillä mitattuna saha-tavaran ja puutuoteteollisuu-den valmistusmäärät ovat kas-vaneet tammi-elokuussa va-jaan 1 prosentin edellisvuodesta.

Ikkunoiden valmistus vähe-ni vuoden ensimmäisellä vuo-sipuoliskolla 10 prosenttia ja keittiökalusteiden tuotanto su-pistui vastaavasti 4 prosenttia edellisvuodesta.

Teräsrakenteiden viennin osuus, noin 42 prosenttia liike-vaihdosta keskiarvolla mitattu-na, on edelleen koko toimialalle merkittävä. Yrityskohtaiset erot ovat suuria. Teräsrakenteiden viennin arvo oli 370 miljoonaa euroa vuonna 2013. Koko tuotan-non arvo oli noin 840 miljoonaa euroa. Vuosina 2013 ja 2014 te-räsrakenteiden menekissä ei ol-lut havaittavissa kasvua edelli-seen vuoteen verrattuna.

Suunnittelupuolella on ollut edelleen vilkasta, minkä vuok-si teräsrakennealalla odotetaan hyvää kysyntää vuoden 2015 al-kupuolella. Teräsrakennetuotan-non kokonaismäärän vienti mu-kaan lukien odotetaan pysyvän

vähintään samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Teräsrakenneteollisuuden päätuotteita ovat runkorakenteet ja ohutlevyt sekä niistä valmis-tetut jatkojalosteet, esimerkiksi vesikatteet ja julkisivuelementit sekä erilaiset infrarakenteet. Te-räsrakenteiden tuonti Suomeen näyttää myös jatkavan kasvuaan mitä CE-merkinnän pakollisuus edesauttaa, mutta vastaavasti tä-mä avaa myös suomalaisille uu-sia markkinoita.

Rakennustuoteteollisuuden suhdannenäkymät ovat muun rakentamisen tavoin heikenty-neet viime keväästä. Tilauskan-ta oli heinä-elokuussa edelleen alle normaalin tason ja lähes jo-ka toisella yrityksellä oli vapaa-ta tuotantokapasiteettia. Tuotan-non määrän ei ennakoida kasva-van ja henkilökunnan supistu-misen ennakoidaan jatkuvan.

Pintatoimiala

Suunnitteluala

Muut toimialat

Korjausrakentaminen pi-tää LVI-urakoinnin ti-lauskannan kohtuulli-sena. Sekin on vaarassa

hyytyä, mikäli hankkeiden käyn-nistymiset viivästyvät. Viileyt-tä talveen tuo myös LVI-urakoit-sijoiden pakkasrajalle laskeva kannattavuus.

LVI-urakoitsijoiden suhdan-netilanne uudisrakentamises-sa on tyydyttävä kolmanneksella vastaajista ja heikko jopa 40 pro-sentilla. Yli puolet LVI-asennuk-sen suhdannekyselyyn vastan-neista näkee tilanteen heikkene-vän entisestään ensi vuoden ke-vääseen mentäessä.

Asuntojen korjausrakenta-minen pitää LVI-urakoinnin työ-kantaa yllä. Siinäkin tilanne on vain tyydyttävä. Osaltaan tähän vaikuttaa nykymuotoisen käyn-nistysavustuksen loppuminen, mikä saattaa laskea korjausra-kentamisen määrää vuosina 2015 ja 2016.

Huolto sakkaa huolestuttavasti

Suhdannekyselyn perusteella nyt myös ylläpito sakkaa. Huol-totoiminnan suhdannetilanne on tyydyttävä tai heikko yli 60

prosentilla vastaajista. Vastaa-jista 40 prosenttia arvioi huol-totoiminnan vilkastuvan kevät-tä kohti.

Kiinteistöt lataavat uusia on-gelmia laiminlyömällä huol-totoimenpiteet. Valitettavan monissa kohteissa vain sär-kynyt korjataan. Tämä kerryt-tää korjausvelkaa ja laskee Suo-men rakennuskannan arvoa entisestään.

Linjastosaneeraukset ylläpitävät tilauskantaa

Tilauskanta on pysynyt ennal-laan 45 prosentilla vastaajis-ta, mutta jopa reilulla kolman-neksella se on laskenut. Täys-työllistävän tilauskannan kesto on 3,8 kuukautta. Pääsääntöi-sesti tilauskantaa riittää pariksi kuukaudeksi, mutta muutamil-la yrityksillä on meneillään iso-ja, pitkäkestoisia hankkeita. Töi-tä riittää pisimmillään jopa 20 kuukaudeksi.

Keskimääräinen tilauskan-ta on linjastosaneerausten joh-dosta kohtuullinen, mutta sen arvioidaan ohenevan talven ai-kana, ellei kohteita pikaisesti

käynnistetä.LVI-asennusliikkeiden tar-

jousaktiivisuus ja kiinniveto-prosentti ovat normaalilla tasol-la. Tarjouspyynnöistä pystytään vastaamaan 81 prosenttiin ja lä-pimenoprosentti on 22.

Laskettavia tarjouksia on koh-tuullisesti liikkeellä, mutta pää-tökset käynnistymisistä viipyvät tai aloituksia on vastaavasti siir-retty. Tällä hetkellä kyselyyn vas-tanneiden yritysten LVI-henkilö-määrästä on lomautettuna vain reilu 3 prosenttia, mutta osuus voi kasvaa nopeasti, jos päätök-siä ei saada aikaan.

Kannattavuuden kipurajalla

Kyselyyn vastanneista LVI-asen-nusliikkeistä 37 prosenttia arvi-oi, että heidän liikevaihtonsa las-kee tänä vuonna. Laskusuunta jatkuu myös kannattavuudessa, jonka arvioi kehnoksi reilu kol-mannes vastaajista.

Ala on kannattavan toimin-nan kipurajalla. Moni yritys on töiden vähennyttyä ottanut ali-katteisia urakoita. Tämä kostau-tuu, mikäli rakentaminen piris-tyy nopeasti ja kustannustaso nousee.

Sähköala

Sähköistysalan odotukset loppuvuodeksi ovat erittäin pes-simistiset. Keväällä lievästi virinnyt toivo orastavasta nou-susta on sammunut. Markkinoiden kasvuun ei usko käy-tännössä kukaan ja reilu kaksi kolmannesta odottaa joko

loivempaa tai voimakkaampaa pudotusta. Korjausrakentaminen sekä huolto ja kunnossapito ovat tähän asti kannatelleet markki-noita, mutta nyt niidenkin veto on ainakin väliaikaisesti hiipu-massa etenkin teollisuudessa ja toimisto- ja liikerakentamisessa.

Alan kannattavuus on alimmillaan sitten 90-luvun alun. Tu-lokset heikkenevät entisestään tänä vuonna lähes puolella alan yrityksistä. Parantuvaan tulokseen uskoo vain reilu kymme-nen prosenttia vastaajista. Konkurssien määrä on nousussa: tä-hän asti kaatuneissa on ollut enimmäkseen pieniä yrityksiä, mut-ta alkusyksyn aikana on mennyt nurin jo jokunen keskisuurikin sähköurakointiliike.

Maantieteellisesti kysyntä on voimakkaasti polarisoitunut. Pääkaupunkiseudulla kokonaistilanne on kohtuullinen, kasvu-keskuksissa siedettävä mutta valtaosassa maaseutua ja monis-sa pienissä kaupungeissa todella huono. Markkinoiden heikkous suuressa osassa maata heijastuu osaltaan myös pääkaupunkiseu-dulle kasvavan tarjoajajoukon myötä kiristyvänä kilpailuna ja en-tisestään heikkenevänä hintatasona ja kannattavuutena.

Tiedot käyvät ilmi sähkösuunnittelijoiden ja -urakoitsi-joiden keskuudessa käynnissä olevan suhdannetiedustelun ennakkotuloksista.

LVI-ala


Asuntomarkkinoiden hintakehitys

Rakennuskustannusindeksi

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, lokakuu 2014Rakennusteollisuus RT julkistaa rakennusteollisuuden suhdanteet kaksi kertaa vuodessa. Suhdannekatsaus ilmestyy Rakennuslehden liitteenä keväällä ja syksyllä. Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. Siihen kuuluu viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, Pinta ja LVI-Tekninen urakointi.

Lisätietoja rakentamisen suhdanteista antaa pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337 ([email protected])Rakennusteollisuus RT ry, PL 381 00131 Helsinki, puh. 09 12991, www.rakennusteollisuus.fi

Rakentamisen työllisyys

Kannattavuuskehitys

Talonrakennusyritys-ten tulos koheni viime vuonna käyttökatteella mutta heikkeni liikevoi-

tolla mitattuna. Tulos ennen sa-tunnaisia eriä ja veroja heikke-ni 3,4 prosenttiin liikevaihdosta. Mediaaniarvolla mitattuna tulos oli 3,5 prosenttia, kun se edellis-vuonna oli 6,8 prosenttia. Eriko-koisista yritysryhmistä mitattu-na tulos laski erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Suur-ten yritysten tulos heikkeni vain hieman.

RT:n kannattavuusselvityk- sen mukaan tuloksen ennen sa-tunnaiseriä ja veroja odotetaan olevan keskimäärin 5,5 prosenttia liikevaihdosta tänä vuonna. Siten käyttökatteen voidaan arvioida asettuvan 7 prosentin tasolle.

Rakennustuoteteollisuudessa kannattavuus kehittyi suotuisas-ti vuonna 2013. Liikevoiton suhde liikevaihtoon kasvoi 6,4 prosent-tiin. Liiketoiminnan kulujen jäl-keinen käyttökateprosentti para-ni ja oli 10,7 prosenttia (9,6 pro-senttia vuonna 2012). Kuluvana

vuonna sekä käyttökatteen että liikevoiton ennakoidaan laskevan hieman edellisvuodesta.

Rakennusalan konkurssien määrä on kääntynyt heikosta suh-dannetilanteesta huolimatta las-kuun. Vuonna 2013 rakennusalan konkurssit koskivat yhteensä 705 yritystä ja 3 860 henkilöä. Kulu-van vuoden elokuussa konkurssit koskivat vuositasolla enää 653 yri-tystä sekä 3 370 henkilöä. Raken-tamisen konkurssit ovat vähenty-neet kuluvan vuoden aikana toi-mialoista eniten.

Rakennusteollisuudetn kannattavuus

Rakennustoiminnan työllisyys on kääntynyt kuluvan vuoden aika-na laskuun. Tuotannon

supistuminen jo kolmannen pe-räkkäisen vuoden ajan on saanut yritykset vähentämään henkilös-töään. Työttömyysaste oli vuo-den ensimmäisellä vuosipuolis-kolla keskimäärin viime vuot-ta korkeammalla tasolla. Tänä vuonna työllisten määrän arvioi-daan laskevan 170 00 henkilöön.

Vuonna 2013 rakennus-toiminta työllisti keskimää-rin 176 000 henkilöä. Talonra-kentamisessa työllisten mää-rä laski hieman viime vuo-teen verrattuna. Erikoistuneen

rakennustoiminnan työllisyys sen sijaan nousi edellisvuodesta. Maa- ja vesirakentamisen puo-lella työllisten määrä laski aavis-tuksen edellisvuoden tasosta.

Rakentamisen heikon suh-dannetilanteen jatkuessa työllis-ten määrän ennakoidaan jatkavan laskuaan. Tuoretta tilastoa raken-nustoiminnan työttömistä työn-hakijoista ei ole enää entiseen ta-paan saatavissa, mutta jo kevääl-lä kuluva vuosi näytti heikoim-malta moneen vuoteen. Työllisten määrän ennakoitua parempi kehi-tys oli osin seurausta yritysten ha-lukkuudesta pitää osaavasta työ-voimasta kiinni, mikäli suhdan-netilanne olisi kääntynyt nopeasti

paremmaksi. Noususuhdantees-sa yritysten on vastaavasti vaikea löytää työvoimaa, mutta pitkittyvä heikko suhdanne pakottaa yrityk-set hakemaan kustannussäästöjä.

Ulkomaisten työntekijöiden osuus rakennusalalla on merkit-tävä etenkin Helsingin seudul-la. RT:n selvitysten perusteel-la joka kolmas työntekijä on ul-komaalainen. Tilastointitieto-ja ulkomaisten työntekijöiden osuudesta kohentaa tulevaisuu-dessa myös verottajan keräämät aineistot. Veronumeron sekä il-moitusvelvollisuuden myötä ku-va rakennusalan ulkomaisesta työvoimaosuudesta tarkentunee entisestään.

Rakentamisen työllisyys

Rakentamisen hinta- ja kustannuspaineet ovat pysyneet talou-den hiipumisen myö-

tä maltillisina. Rakennuskus-tannukset ovat nousseet kulu-van vuoden aikana keskimäärin 0,9 prosenttia edellisvuodesta. Rakentamisen työ- ja tarvikepa-nosten hinnat ovat nousseet 0,8 prosenttia vastaavana aikana ja muiden panosten nousu yltänyt 1,4 prosenttiin. Muiden panos-ten hinnat sisältävät rakennut-tamisen sekä yhteisen työmaan kustannusten lisäksi kuljetus-ten ja asennusten hintakehityk-sen. Raaka-aineiden maailman-markkinahintojen lasku vähen-tää tarvikepanosten hinnan nou-sua ja maltilliset tuloratkaisut jarruttavat työpanosten hintojen nousua.

Maarakennusalan kustannuk-

set ovat nousseet kuluneen vuo-den aikana keskimäärin 1 pro-sentin edellisvuodesta. Kustan-nusten nousua on hillinnyt poh-jarakenteiden, päällysteiden sekä murskauksen laskeneet hin-nat. Myös kunnossapidon hin-tojen nousuvauhti on hidastu-nut. Vastaavasti maa-, kallio- ja betonirakenteiden kustannukset ovat nousseet kokonaisindeksiä nopeammin.

Talonrakentamisen tarjous-hintaindeksi on laskenut keski-määrin 3 prosenttia kuluvan vuo-den aikana. Asuinrakentamisen tarjoushintaindeksi on laske-nut samalla ajanjaksolla 6,5 pro-senttia ja toimitilarakentami-sen vastaavasti noussut 1 prosen-tin. Rakentamisen heikosta suh-dannetilanteesta johtuen suurta kasvua tarjoushintoihin ei ole odotettavissa.

Vanhojen kerrostaloasunto-jen hintojen nousuvauhti on hi-dastunut selvästi kuluvan vuo-den aikana. Vuoden toisella nel-jänneksellä hinnat nousivat enää 0,8 prosenttia vuodentakaises-ta. Pääkaupunkiseudulla vanho-jen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 2,1 prosenttia kun taas muualla Suomessa laskua kertyi 0,6 prosenttia. Vanhan kerros-taloasunnon neliöhinta oli vuo-den toisella neljänneksellä pää-kaupunkiseudulla 3 788 euroa ja muualla Suomessa 1 692 eu-roa. Rivi- ja omakotitalojen hin-nat ovat laskeneet jo viime vuo-den puolelta alkaen. Asuntojen hintatasoa kasvukeskuksissa pi-tää myös tulevaisuudessa yllä kaupungistuminen, jossa Suomi on muita Pohjoismaita selväs-ti jäljessä.

Rakentamisen hinta- ja kustannuskehitys

lokakuu 2014 - rakennusteollisuus rt ryrakennusteollisuus rt:n suhdannekatsaus /lokakuu 2014 | 3...

Documents