loppuraportti - llky...loppuraportti etelä-pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -...

LOPPURAPORTTI

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

17.8.2009–31.10.2011 Sirpa Tuomela-Jaskari, Sari Hintsa, Sari Pöytälaakso ja Auli Romppainen

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011

1

SISÄLLYS

1 TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................ 3

2 JOHDANTO .......................................................................................................................... 5

3 HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI ............................................................. 7

4 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN .................................................................................. 13

4.1 RESURSSIT ......................................................................................................................... 15 4.1.1 Rahoitus ja raportointi ................................................................................................ 15 4.1.2 Henkilöstö .................................................................................................................... 17 4.1.3 Asiantuntijapalvelut (ostopalvelut) ............................................................................ 20 4.1.4 Työryhmät .................................................................................................................... 31 4.2 VERKOSTOITUMINEN............................................................................................................ 37 4.2.1 Monialainen yhteistyö ................................................................................................. 37 4.2.2 Tiedottaminen .............................................................................................................. 39

5 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET .................................... 40

5.1 PERHEKESKUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN............................................................................ 40 5.1.1 Tarve, josta tavoite nousee ......................................................................................... 41 5.1.2 Kehittämistyön prosessi ............................................................................................. 41 5.1.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset ................................................................................ 47 5.1.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet ............................................................ 49 5.1.5 Odotettavissa olevat vaikutukset ............................................................................... 53 5.2 JALKAUTUVIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKONAISUUS / PILOTTIKOHTEET............................. 54 5.2.1 Pajuluoman neuvolapilotti .......................................................................................... 56

5.2.1.1 Tarve, josta tavoite nousee ............................................................................................. 56 5.2.1.2 Kehittämistyön prosessi .................................................................................................. 56 5.2.1.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset ...................................................................................... 59 5.2.1.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet ................................................................... 62 5.2.1.5 Odotettavissa olevat vaikutukset ..................................................................................... 65

5.2.2 Pajuluoman päiväkotipilotti ....................................................................................... 66 5.2.2.1 Tarve, josta tavoite nousee ............................................................................................. 66 5.2.2.2 Kehittämistyön prosessi .................................................................................................. 67 5.2.2.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset ...................................................................................... 72 5.2.2.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet ................................................................... 78 5.2.2.5 Odotettavissa olevat vaikutukset ..................................................................................... 81

5.2.3 Koulupilotit (Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulut sekä Toivolanrannan yhtenäiskoulu) ................................................................................. 82

5.2.3.1 Tarve, josta tavoite nousee ............................................................................................. 83 5.2.3.2 Kehittämistyön prosessi .................................................................................................. 85 5.2.3.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset ...................................................................................... 95 5.2.3.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet ................................................................... 97 5.2.3.5 Odotettavissa olevat vaikutukset ..................................................................................... 99

5.2.4 Merkkari -pilotti, Kuusiokunnat ................................................................................ 100 5.2.4.1 Tarve, josta tavoite nousee ....................................................................................... 100

5.2.4.2 Kehittämistyön prosessi ............................................................................................. 100

5.2.4.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset ................................................................................ 105


2

5.2.4.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet .......................................................... 105

5.2.4.5 Odotettavissa olevat vaikutukset ................................................................................... 108

5.3 PERHETYÖN KEHITTÄMINEN JA PERUSPALVELUIDEN VAHVISTAMINEN .................................... 110 5.3.1 Tarve, josta tavoite nousee ....................................................................................... 110 5.3.2 Kehittämistyön prosessi ........................................................................................... 111 5.3.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset .............................................................................. 120 5.3.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet .......................................................... 123 5.3.5 Odotettavissa olevat vaikutukset ............................................................................. 124

6 POHDINTA ........................................................................................................................ 126

Taulukot Taulukko 1 Hankerahoitus ...................................................................................................... 15 Taulukko 2 Hankebudjetti vuosille 2009–2011 ....................................................................... 16 Taulukko 3 Hankkeen henkilöstö ............................................................................................ 17 Taulukko 4 Tavoitetaulukko / Koulupilotit ................................................................................ 85 Kuviot Kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus ................................................................................ 9 Kuvio 2 Hankkeen organisoituminen ...................................................................................... 13 Kuvio 3 Verkkopohjainen perhekeskus ................................................................................... 53 Kuvio 4 Neuvolan perhetyön prosessi .................................................................................... 60 Kuvio 5 Koulun sisäinen huolipolku ........................................................................................ 90 Kuvio 6 Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä eri organisaatioiden välillä ......... 92 Kuvio 7 Muutosdiagrammi ...................................................................................................... 94 Kuvio 8 JIKky:n perhekeskusmalli ........................................................................................ 121 Kuvio 9 Suunnitelma Järvi-Pohjanmaan perhetyön yksikön rakenteesta .............................. 121 Kuvat Kuva 1 Kooste hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja tuotoksista ......................................... 40 Kuva 2 Vastaamo palveluseteli ............................................................................................... 47 Kuva 3 Verkkopohjaisen perhekeskuksen uusi logo ............................................................... 48 Kuva 4 Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi ...................................................... 73 Liitteet Sosiaalisten taitojen vahvistaminen kulttuurillisin keinoin -raportti Paljon kuuluu sulle! -esite Jalkautuvan työn pilotti Kuusiokunnissa Merkkari -raportti Perhetyön kannanotto Perhetyön kartoitus -raportti Perhetyön pilotit -loppuraportti


3

1 TIIVISTELMÄ

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen toiminta kes-

kittyi maakunnan 19 kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena oli 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen www.kersanet.fi sisäl-

löllinen kehittäminen ja alueellinen laajentaminen koko Etelä-Pohjanmaalle 2) jal-

kautuvien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa; neuvola-, päiväkoti- ja koulupilo-

teissa uusien käytänteiden ja mallien rakentaminen ja laajentaminen hankealueelle

sekä 3) perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen erillisine pilotti-

kokeiluineen.

Hankkeessa käynnistettiin ja kehitettiin eri tavoitelähtökohdista matalan kynnyksen

palveluja sekä ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmalleja. Työ pyrittiin teke-

mään kohderyhmän omissa toimintaympäristöissä, huomioiden lasten, nuorten ja

perheiden osallisuus. Työ oli yli sektorirajojen menevää monialaista yhteistyötä las-

ten, nuorten ja perheiden palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi. Hankkeen ta-

voitekokonaisuudet olivat laajoja ns. pieniä osahankkeita erillisine pilotteineen.

Hankkeessa sekä pilottien että eri työryhmien ja asiantuntijatyöryhmien kautta kunti-

en ja maakunnan eri toimijat verkottuivat keskenään ja tutustuivat toisiinsa sekä tois-

tensa työhön. Yhteistoimintaan kutsuttiin tässä hankkeessa julkinen-, kolmas- ja yk-

sityinen sektori sekä välillisesti vanhemmat. Laajoilla, monialaisilla työryhmillä oli

vaikutusta osallistujien asenteisiin, ammatillisuuden peilaamiseen ja muodostunei-

siin keskinäisiin suhteisiin sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään kehittämistyö-

hön.

Maakunnallisen kehittämishankkeen aikana, laajan kehittämistyön tuloksena syntyi

maakuntaan uusia toimintamalleja ja tuotoksia. Alla olevassa kuvassa on tiivistetty-

nä hankkeen eri tavoitekokonaisuuksissa saavutettuja tuloksia ja tuotoksia.

http://www.kersanet.fi/


4

.


5

2 JOHDANTO

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet osahankkeen (ks.

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/) toiminta-

alueena oli Etelä-Pohjanmaan maakunta. Hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki.

Hankkeessa olivat mukana kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi, Alavus, Evi-

järvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka,

Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri) sekä Etelä-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Maakunnan väkiluku 31.12.2009 oli noin 194 000

asukasta.

Etelä-Pohjanmaalla osahankkeen käynnistyessä syksyllä 2009 oli maakunnan eri

seutukunnissa saatu alkuun Sosiaalialan kehittämishankkeiden jatkumossa muun

muassa perhetyön kehittämistä perhekeskusvision hengessä. Maakunnan erillisissä

lastensuojelun hankkeissa oli pureuduttu sekä avo- että sijaishuollon kehityssisältöi-

hin. Haasteena jo tuolloin oli mm. toimivien, pysyvien perhekeskustyyppisten ja mo-

niammatillisten toimintojen luominen lasten, nuorten ja perheiden kehitysympäristöi-

hin. Myös kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja uusien ylisektoraalisten raken-

teiden luominen oli aiemmista hankkeista huolimatta kesken, vaikka muun muassa

uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä oli jo saatu alulle. Alueella tehdystä kehittämistyöstä

huolimatta tarvittiin yhä muun muassa jalkautuvan rajapintatyöskentelyn kokemuksia

moniammatillisten ylisektorisesti toimivien rakenteiden luomiseksi.

Varsinaisista lastensuojelun kehittämishankkeista Sijaishuolto Etelä-Pohjanmaalla

(EPSI) -hanke päättyi lokakuussa 2008. Alueella jatkui elokuuhun 2009 saakka Las-

tensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämishanke, jossa perhetyön moninaisen

kokonaisuuden kehittäminen nousi ajankohtaiseksi. Varhaiskasvatuksen hankkeita

Etelä-Pohjanmaalla ei juuri ole ollut. Suupohjan alueella (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki

ja Teuva) toimi erityisvarhaiskasvatuksen Helminauha -hanke syksyyn 2009 saakka.

Hankkeessa kehitettiin muun muassa välineitä ja työtapoja varhaisen ja erityisen tu-

en tarpeen tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Päihde- ja mielenterveystyötä kehittä-

vän Pohjanmaa -hankkeen puitteissa puolestaan oli jo jonkin verran kehitetty oppi-

lashuoltotoimintaa eri kouluasteilla ympäri maakuntaa. Erikoissairaanhoidossa las-

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/


6

tenpsykiatrian puolella kehittämiskohteina olivat olleet mm. riskilasten ja -perheiden

löytäminen, tuen, hoidon ja seurannan järjestäminen, pikkulapsipsykiatrisen osaa-

misen ja hoidon parantaminen sekä lasten ja nuorten hoitoa ja kuntoutusta kehittä-

neet hankkeet. Kehittämistyössä oli keskitytty myös esimerkiksi perheinterventiome-

netelmien ja varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien levittämiseen.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena oli

sekä KASTE -ohjelman että maakunnan kehittämistarpeiden ja -lähtökohtien pohjal-

ta kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimin-

taympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimin-

tamuotoja. Tavoitteena on kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä

vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toimin-

nalle olivat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen.

Sekä haasteena että mahdollisuutena hankkeen kehittämistyön alkuvaiheessa näkyi

maakuntaan muutoksia tuonut kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) kuntaliitok-

sineen ja uusine yhteistoiminta-alueineen. Kuntien työntekijät olivat toisaalta väsy-

neitä muutoksiin, mutta toisaalta muutosten ja oman työn kehittämisen myötä he si-

toutuivat pääosin hyvin kehittämistyöhön ja ottivat se omakseen. KASTE -ohjelman

tunnetuksi tekeminen, idean kirkastaminen ja selkeyttäminen veivät hankkeen aluksi

aikaa hyvinkin paljon. KASTE -ohjelma oli laaja ja selkeytymätön kokonaisuus, min-

kä vuoksi odotukset hankkeelle olivat aluksi hyvinkin suuret ja hahmottumattomat.


7

3 HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI


kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimin-

taympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimin-

tamuotoja. Tavoitteena oli kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä

vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toimin-

nalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen.

Rakennettavalla toiminnalla mahdollistettiin se, että peruspalveluissa työntekijät sai-

vat tukea työlleen ja vahvistusta osaamiselleen, jotta uskalsivat itse toimia haasta-

vissa tilanteissa.

Hanke koostui kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta rakentuvista tavoitekokonai-

suuksista, joita olivat:

1. Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen

Hanke kehittää verkkopohjaista perhekeskusmallia Kersanet -portaalin

(www.kersanet.fi) pohjalle. Hanke kehittää ja laajentaa verkkopohjaisen

perhekeskuksen toimintaa sekä sisällöllisesti että alueellisesti.

2. Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus

Hankkeen alkuvaiheessa työtä kehitetään pilotti -toiminnan (neuvola, päi-

väkoti, koulut) kautta moniammatillisena yhteistyönä. Pilottien myötä ra-

kennetuista käytänteistä ja kokemuksista luodaan hankkeen kuluessa ko-

ko toiminta-alueelle levitettäviä toimintamalleja.

3. Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen

Perhetyötä kehitetään hankkeessa ennaltaehkäisevän työn parissa ja pe-

ruspalveluissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ehkäise-

vän perhetyön malleille kehittäjämentor -toiminnan avulla. Perhetyön kehit-

täminen tapahtuu alueellisten kehittämispilotin yhteydessä.



8

Hankkeen arviointi

Arvioinnin lähtökohtina olivat KASTE -ohjelman keskeiset tavoitteet. Hankkeen arvi-

oinnin taso rakentui KASTE -ohjelman ja KASPERI -hankkeen kautta. Etelä-

Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arvioinnin tarkoituk-

sena oli ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti. Kun arviointia toteu-

tettiin hankeaikana eri prosessien aikana ja rajakohdissa, projektin suuntaa ja toi-

menpiteitä on vielä mahdollista muuttaa tulosten saavuttamiseksi. Arvioinnista saa-

tavat tulokset voivat myös toimia tukena muutoksella, joka vie kokonaiskehittämis-

prosessia eteenpäin. Arvioinnin avulla hanke osoittaa työn sisällöt ja merkitykset

verkostoille, rahoittajalle sekä päätöksentekijöille

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointikysy-

mykset pohjautuvat hankkeen tavoitteisiin, arvioinnin tarkoitukseen sekä ohjelma-

teoriaan ja visioon. Arviointikysymykset ovat linjassa KASPERI -hankkeen arviointi-

kysymyksiin.

Etelä-Pohjanmaan osahankeen keskeiset arviointikysymykset olivat:

Miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu?

1) Millaisilla toimintatavoilla ja mahdollisilla uusilla malleilla perustason työtä on

pystytty vahvistamaan?

Millaiset työmenetelmät, toiminnot ja prosessit ovat edistäneet hankkeel-

le asetettujen tavoitteiden toteutumista?

Miten monialaisuus on toteutunut?

2) Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan?

Millaisia osallisuutta tukevia käytäntöjä on muodostettu?

3) Millaisia hyviä käytäntöjä hankkeessa on kehitetty?

Millaisin prosessein hyviä käytäntöjä on tuotettu?

Millaisia esteitä tai hankaluuksia käytännön kehittämisessä tai sen käyt-

töön otossa on ollut?


9

Hankkeen arviointi toteutettiin formatiivisena prosessiarviointina. Prosessiarvioinnilla

tarkoitetaan käytännössä hankkeen toimijoiden välitöntä ja jatkuvaa arviointia sekä

saadun arviointitiedon hyödyntämistä ”tässä ja nyt”. Kehittävän arvioinnin avulla oli

mahdollisuus todentaa kehittämisprosesseja, arvioida tavoitteiden suunnassa toi-

mimista ja tarvittaessa tarkentaa kehittämisen kohdetta ja tapaa. Saatua arviointitie-

toa käytettiin sekä hankkeen suunnan tarkistamisen välineenä että hankkeen vaikut-

tavuuden mittaamiseen. (Ks. kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus).

Kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus

Hankkeen yhtenä arviointikohteena oli asiakkaiden / palvelunkäyttäjien arviota heille

hankkeen tuottamista muutoksista/hyödyistä palveluissa. Asiakkaiden osallisuutta ja

asemaa arvioitiin mm. erilaisten kyselyiden avulla. Hankkeen alueellinen ohjaus-

ryhmä, asiantuntijatyöryhmät ja pilottikohtaiset työryhmät sekä pilotteihin osallistuvat

ja hankkeen keskeiset toimijat arvioivat hankkeen toimintaa. Arviointi tapahtui osal-

listavien menetelmien mm. Kuvastin- ja Swot -menetelmän sekä arviointiakvaarion

ja vertaisarvioinnin avulla.


10

Hankkeen arviointiin liittyvää aineistoa hankittiin suunnitelmallisesti ja se prosessoi-

tiin systemaattisesti. Toiminnan dokumentoinnin tuotokset huomioitiin kolmannes-

vuosittain raportoinnissa.

Arvioinnissa ja raportoinnissa käytetty aineisto pohjautui toiminnan raportointiin, joka

perustuu muistioihin ja raportteihin. Muu materiaali saatiin kuntakierroksilta, erilaista

yhteistyötapaamista ja tilaisuuksien palautteina. Lisäksi materiaalia saatiin mm.

osallistavien menetelmien (swot, arviointiakvaario) kautta hankkeen ohjausryhmältä,

asiantuntijatyöryhmiltä ja pilottikohteiden työryhmiltä.

Arviointiakvaario, joka toteutettiin syksyllä 2010, oli suunnattu hankkeen ohjaus-

ryhmälle ja hankkeen henkilöstölle. Arviointiakvaario on toiminnallinen menetelmä,

jonka tarkoituksena on tarkastella hankkeen toteutumista. Arviointiakvaario perustuu

vuorovaikutteiseen ja avoimeen keskusteluun etukäteen laadittujen kysymysten

pohjalta siitä. Arviointiakvaarion toteutti ulkopuolinen arvioija, TtM, laatukoordinaat-

tori, MQ Anu Vähäniemi.

Hankkeen henkilöstö muodosti yhteistyössä arvioijan kanssa etukäteen arviointiky-

symykset. Arviointiakvaarion tulosten perusteella saatiin informaatiota hankkeen

senhetkisestä vaiheesta, tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan suuntaamisesta

hankkeen loppukaudella. Arviointiakvaariosta kirjattiin raportti, jonka työsti hank-

keessa harjoittelijana toiminut sosiaalityön pääaineopiskelija Tanja Penninkangas.

Arviointiakvaarion keskustelusta keskeisinä kohtina nousivat esille hanketyöskente-

ly, yhteistyö kuntien kanssa, perustason työn vahvistaminen, monialaisen osaami-

sen kehittäminen, osallisuuden vahvistaminen, tiedottaminen, koulutus, ohjausryh-

mätyöskentely, projektitiimin työskentely ja hankkeen loppuajan tarkastelu.

Arviointiakvaarioon osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että hanke on hyvin projekti-

tiimin hallinnassa. Yhteistyötä tehtiin monella eri tapaa ja kehittäminen oli moninais-

ta. Kuntien kanssa yhteistyötä tehtiin heidän omien kehittämispainopisteiden ja -

tavoitteiden näkökulmista, jotka valikoituivat kuntakierrosten pohjalta; kuntien ja yh-

teistoiminta-alueen oman priorisoinnin pohjalta. Haasteena koettiin olevan kokonai-

suuden hallinnassa pitäminen eri pilotteineen, sillä hankkeen laajuus, tavoitteet sekä


11

työskentelykentän suuruus tekevät hankkeesta haastavan. Osallistujat toivoivat

enemmän pysähtymistä ja miettimistä hankkeen puitteissa, esimerkiksi kehittämis-

päivän merkeissä. Osallistujat totesivat, että perustason työskentelyä on vahvistettu,

tuettu ja kehitetty. Hankkeen todettiin tuottavan paljon tietoa, mitä voi hyödyntää pe-

rustason työskentelyssä.

Osallistujat näkivät, että hanketyöskentelyn aikana ammatillisuuden merkitystä on

korostettu ja objektiivisuuden säilyttämistä työskentelyssä. Asiakkaan osallisuuden

lisääminen koettiin myös tärkeänä, minkä vuoksi case -työskentelyn merkitys koros-

tui.

Tiedonvälittämisessä nähtiin olevan yksi kehittämisen paikka. Tiedonvälitys todettiin

hankalaksi osaksi senkin vuoksi, että hankkeen kanssa työskentelevät työntekijät

ovat vaihdellen paikalla. Hankkeella ei ole myöskään yhteistä verkkopohjaa interne-

tissä, mihin voisi koota hankkeen tuottaman tiedon kokonaisuudessaan. Projektitii-

min jäsenet toivoivat puolestaan saavansa enemmän tietoa myös ylätasoilta.

Ohjausryhmätyöskentelyn osalta todettiin, että sen työskentelyä osittain vaikeutti

ryhmän suuruus. Työskentelyn todettiin olevan lähinnä toteavaa ja konkreettista

kantaa on vaikeaa saada esille. Ohjausryhmän jäsenet ovat huomioineet, että osa

OHRY:n jäsenistä ovat sitoutuneita hanketyöskentelyyn, osa ei. Ohjausryhmään

tuodut asiat ovat olleet hyvin valmisteltuja, joten OHRY pääsi heti konkreettiseen

työskentelyyn. Ohjausryhmältä odotettiin tavoitteiden rajaamista ja työnohjauksellis-

ta näkökulmaa, konkreettista pysähtymistä ja näkökulmia siihen, mitä kehittämisnä-

kökulmia tulisi vielä huomioida: Lisäksi toivottiin apua juurruttamiseen. Projektitiimin

työskentelyn todettiin olevan toimivaa, luotettavaa ja siihen oltiin tyytyväisiä. Projek-

tityöntekijöiden jaksamisesta oltiin huolissaan hankkeen laajuuden ja haastavuuden

vuoksi. Projektitiimi kaipasi monialaisen tiimin näkökulmaa työskentelyyn ja kehittä-

mistyön ohjausta konsultointina.

Lopuksi pohdittiin, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hanketyöskentely päättyy? Ovatko

hanketyöskentelyn juurruttamissuunnitelmat osana kuntien tulevaisuusvisioita?


12

Vertaisarviointi toteutettiin yhdessä Pirkanmaan intensiivimallin nuorten avohuol-

toon -hankkeen https://pikassos.fi?content=kaste/pirk_intens kanssa syksyllä 2010.

Vertaisarviointi mahdollisti oppimisen toisten toiminnasta ja antoi tilaisuuden ky-

seenalaistaa jo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarviointikysymykset muo-

dostettiin niin, että ne ovat tiiviissä vuoropuhelussa suhteessa hankkeen laajempiin

arviointikysymyksiin. Vertaisarviointikumppani teki vastausten perusteella hankkees-

ta swot -analyysin. Hankkeet tekevät ennen vertaisarviointia myös sisäisen swot -

analyysin suhteessa vertaisarviointikysymyksiin, jota peilattiin ulkoiseen analyysiin.

Arvioinnin jälkeen pidettiin yhteinen palautekeskustelu.

Vertaisarviointi mahdollisti oppimisen toisten toiminnasta ja antoi tilaisuuden ky-

seenalaistaa jo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarviointi ”avasi silmiä” ja

antoi mahdollisuuden suhteuttaa ja peilata omaa hanketyöskentelyä. Vertaisarvioin-

titilaisuuksissa näkyi myös työnohjauksellinen anti; keskustelu oli avointa ja esille

tuotiin sekä huolta ja väsymystä mutta toisaalta onnistumisen kokemuksia omasta

hankkeesta. Kokemusten jakaminen oli erityisen tärkeää. Vertaisarviointiprosessi oli

hyvä ja onnistunut, mutta se vaati aikaa ja paneutumista. Vertaisarviointiin olisi tullut

varata enemmän aikaan, niin että prosessin olisi voinut toteuttaa toisen kerran han-

kekauden aikana.

Arviointikysymyksiin vastataan tässä raportissa erityisesti mm. tavoitekokonaisuuk-

sien raportoinnin yhteydessä. Erillistä arviointiraporttia ei ole tehty.

https://pikassos.fi/?content=kaste/pirk_intens%20kanssa%20syksyllä%202010


13

4 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN

Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa oli mukana maakunnan kaikki 19 kuntaa ja sai-

raanhoitopiiri. Hankkeen laajuus vaikutti siihen, että työn organisointiin ja alueelli-

seen tasapainoon kiinnitettiin erityistä huomiota.

KASTE -OHJELMA Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma 2008-2011

KASPERI Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Ohjausryhmä ja rypäsryhmät)

ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE 2009–2011

1) VERKKOPOHJAINEN PERHEKESKUS

Teemakohtaiset alatyöryhmätPilottikohtaiset työryhmät

Alueelliset perhetyön ryhmät

Alueelliset LS sos.työntekijöiden ryhmät

Etelä-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri

Etelä-Pohjanmaan kunnat (19)

sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikapalvelut

Lasten, nuorten ja

lapsiperheiden osallisuus

Kehittämistyö kohderyhmän

omassa toimintaympäristössä

2) JALKAUTUVAT PALVELUT 3) PERHETYÖ

Seurakunnat

Varhainen puuttuminen

Ennaltaehkäisy

Erityisestä peruspalveluihin

Järjestöt Oppilaitokset, SONet BOTNIA

Perhetyön pilottikohteet ja

kehittäjämentor -toiminta-JIK

-Järvi-Pohjanmaa

-Kaksineuvoinen

-Suupohja

Jalkautuvien palvelujen pilottikohteet-Pajuluoman neuvola

-Pajuluoman päiväkoti (kehittäjäryhmä)

-Lintuviidan, Rastipuiston ja

Toukolanpuiston alakoulut sekä

Toivorannan yhtenäiskoulu

- Jalkautuvien palveluiden pilotti / Kuusiokunnat

Asiantuntijatyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä

Alueellinen ohjausryhmä

Asiantuntijatyöryhmä

Kuvio 2 Hankkeen organisoituminen

Hankkeen alkuvaiheessa syksyn 2009 ja alkukevään 2010 aikana kaikkiin kuntiin /

yhteistoiminta-alueille tehtiin kuntakierrokset. Kuntakierrosten tarkoituksena oli käy-

dä keskustelua alueitten tarpeista suhteessa hankesuunnitelmaan ja saada selville

kuntien nykytilaa ja huomioida alueellinen tasapaino kehittämistyössä. Kuntakierrok-

set koettiin tärkeäksi sitouttajaksi hankkeen kehittämistyöhön. Kuntakierroksilta nou-

si kultakin alueelta seuraavia toiveita ja tarpeita hankkeelle, joita kussakin kunnassa

/ yhteistoiminta-alueella lähdettiin keskustelemaan ja priorisoimaan tarkemmin.


14

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava 28.10.2009 - Jalkautuvan toimintamallin kehittäminen alueelle / Vertaiskoulupilotti - Perhetyön sisällön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen kotouttaminen / Pilotti-

kohdekokeilu ja kehittäjämentor -toiminta - Varhaiskasvatuksen / päivähoidon avoimien toimintamallien kehittäminen - Uuden lastensuojelulain selkeyttäminen hankkeen aikana (koulutustarve) Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Alajärvi 10.11.2009 - Perhetyön mentorointi ja pilottikohdekokeilu - Nuorisopsykiatrian osaaminen paikallistasolle - Vanhempainkoulu tai perhekoulu -kokeilut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Kauhajoki 12.11.2009 - Tukea perhetyöhön ja lastensuojeluun sekä muuhun ennaltaehkäisevään

työhön - Tiedonkulun parantaminen sektorien välillä - Perhetyön prosessimallin mentorointi ja levittäminen maakunnassa - Yhteistyö Selevä Paletin kanssa Seinäjoki, 27.11.2009 - Verkkopohjainen perhekeskus ja perhetyö ennaltaehkäisevänä työnä - Peruspalvelujen vahvistaminen - Konsultatiivinen työmalli Kuusiokunnat ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, 1.12.2009 - Ehkäisevän työotteen kehittäminen - Konsultatiivinen työmalli - Peruspalvelujen vahvistaminen Lapua, 6.11.2009 - Erityislasten kohtaaminen nivelvaiheessa - Lasten oppilashuollon kehittäminen - Maahanmuuttotyö - Matalan kynnyksen toimintamuodot (nuorisotyö) - Perhetyön menetelmien kehittäminen JIK / Jalasjärvi, 7.12.2009 - Perhetyö painopisteeksi / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta JIK / Kurikka, 16.12.2009 - Perhekeskusverkoston kehittäminen ja yhdenmukaistaminen JIK-alueella /

Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta - Nuorten matalan kynnyksen toimintavaihtoehtojen selkeyttäminen - Erikoissairaanhoidon konsultaatiomallin luominen - Kuntaliitoksen mukanaan tuomat muutoshaasteet ja niihin vastaaminen JIK / Ilmajoki, 19.2.2010 - Perhetyö painopisteeksi / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta

Kuntakierrosten perusteella yhteistyössä kuntien / yhteistoiminta-alueiden keskeis-

ten toimijoiden kanssa suunniteltiin tarkemmin kehittämistyön tavoitteita. Yhteistoi-


15

minta-alueista JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoi-

minta-alue, kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskun-

tayhtymä olivat kiinnostuneita perhetyön kehittämisestä ja siihen liittyvästä pilotoin-

nista. Kuusiokunnat halusivat keskittyä nuorten ehkäisevän työn kehittämiseen ja pi-

lotointiin. Seinäjoella kehittämistyö keskittyi hankkeen pilottikohteina oleviin neuvo-

laan (ehkäisevä perhetyö), päiväkotiin (Hyvinvoiva lapsi työprosessimalli) ja koului-

hin. Lapualla kehittämistyö käynnistyi varhaiskasvatuksen kehittämisellä ja vasta

hankkeen loppuvaiheessa päästiin keskittymään ehkäisevään perhetyöhön. Kuntien

käytännön arjesta nousseiden tarpeiden pohjalta kehittämistyö saatiin vietyä osaksi

perustyötä sitouttaen henkilöstön.

4.1 Resurssit

4.1.1 Rahoitus ja raportointi

Hankebudjetti vuosille 2009–2011 oli yhteensä 765 500€. Valtionavustus oli 75 % ja

kunnallinen rahoitusosuus 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista.

Valtionosuus vuosille 2009–2011 oli yhteensä 667 375€ ja kuntaosuudet yhteensä

189 125€.

Taulukko 1 Hankerahoitus

Jokaisen osahankkeen budjettiin lisättiin KASPERI -hankekokonaisuuden yhteisiä

kuluja. Osahankkeiden budjetit pienenevät vuosittain näiden kustannusten vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuudessa huomioitavat summat olivat vuodelle

2009 yhteensä 14 431€, vuodelle 2010 yhteensä 22 278€ ja vuodelle 2011 yhteen-

sä 17 381€. Hankebudjetin pieneneminen ei kuitenkaan aiheuttanut muutoksia esi-

merkiksi sovituissa kuntarahaosuuksissa eikä kokonaisbudjetissa. Hankkeen koko-

naiskulut vuosina 2009–2011 olivat yhteensä 765 500.

Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Yhteensä

Kuntaosuudet (€) 44 875 71 750 72 500 189 125

Haettava valtionavustus (€) 134 625 215 250 217 500 567 375

Yhteensä (€) 179 500 287 000 290 000 756 500


16

Taulukko 2 Hankebudjetti vuosille 2009–2011

Yhteiset kulut (KASPERI) 14 431 22 278 17 381 54 090

Hankkeen toimintaa ja tuloksia on seurattu hankkeen aikana koko hankkeen ohjaus-

ryhmässä, asiantuntijatyöryhmissä ja eri työryhmissä. Hankkeesta on tehty 8 mak-

satushakemusta: ajalta 1.8.–30.11.2009, 1.12–31.12.2009, 1.1.–31.4.2010. 1.5–

30.9.2010, 1.10–31.12.2010, 1.1–30.4.2011 ja 1.5–31.8.2011, 1.9–31.10.2011.

Maksatusten yhteydessä tehtiin raportointi kultakin ajanjaksolta. Loppuraportti sisäl-

tää tulokset koko hankeajalta 17.8.2009–31.10.2011.

Hankkeen toteutuneet kustannukset 31.8.2011 mennessä olivat yhteensä

578 747,53€. Hankkeen lopulliset toteutuneet kustannukset 31.10.2011 tilanteen

mukaan ovat arviolta noin 640 000€. Hankkeen valtionavustuspäätöksessä olevista

hyväksytyistä kustannuksista jää käyttämättä arviolta noin 60 000€. Tämä johtuu sii-

tä, että hanke käynnistyi suunniteltua myöhemmin ja siitä, että hankkeen henkilös-

tömäärä suhteessa toimintoihin oli pieni, jonka vuoksi kaikkia suunniteltuja toimintoja

ei pystytty toteuttamaan. Hankkeille toi haasteen myös erilliset rahoituslähteet vuo-

sille 2008–2009 ja 2010–2011. Hankkeet saivat keväällä 2010 tiedon, että käytettä-

vissä erillisten rahoituslähteiden vuoksi ei olekaan kaikkia valtionavustuspäätökses-

sä hyväksyttyjä kustannuksia. Tämän vuoksi hanke joutui karsimaan suunniteltuja

toimintoja syksyllä 2010. Lopulta kuitenkaan erillisillä rahoituslähteillä ei ollut oleellis-

ta vaikutusta kokonaiskustannuksiin.

Vuosi 2009

Vuosi 2010

Vuosi 2011

Yhteensä

Henkilöstökulut 138 069 232 722 240 619 611410

Palvelujen ostot (toimisto-,

pankki- ja asiantuntijakulut)

6 000 4 000 4 000 14 000

Painatukset ja ilmoitukset 1 000 1 000 1 000 3 000

Majoitus ja ravitsemus 2 000 3 000 3 000 8 000

Matkustus- ja kuljetuspalvelut 2 000 5 000 5 000 12 000

Koulutus ja kulttuuripalvelut 1 000 2 000 2 000 5 000

Muut palvelujen ostot 1 000 1 000 1 000 3 000

Aineet, tavarat ja tarvikkeet 6 000 4 000 4 000 14 000

Vuokrat 8 000 12 000 12 000 32 000

Kokonaiskulut (€)

165 069

264 722

272 619

702 410


17

4.1.2 Henkilöstö

Hankkeen henkilöstökulut vuosilta 2009–2011 (31.8.2011 tilanteen mukaan) olivat

yhteensä 397 154,98€. Hankkeessa työskenteli taulukossa 3 mainittu henkilöstö

hankekauden aikana.

Taulukko 3 Hankkeen henkilöstö

Nimi Tehtävä Työpanos Aika

Sirpa Tuomela-Jaskari Projektikoordinaattori 100 % 17.8.2009–31.10.2011

Auli Romppainen Projektityöntekijä 100 % 17.8.2009–31.10.2011

Mirka Nisula Projektityöntekijä 100 % 17.8.2009–4.2.2011

Äitiys- ja vanhempain-vapaalla 5.2–31.10.2011

Elina Pohto Projektityöntekijä 100 % 17.8.–6.12.2009

Sari Pöytälaakso Projektityöntekijä 100 % 18.1.2010–31.10.2011

Sari Hintsa Projektityöntekijä 100 % 10.1.–31.10.2011

Anne Rantala Toimistosihteeri (Kersanet)

100 % 100 %

30.5–1.7.2011 15.8–30.9.2011

Hankkeen työntekijät; projektikoordinaattori, yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa

Tuomela-Jaskari ja kolme projektityöntekijää; sosionomi (AMK) Auli Romppainen,

sosionomi (AMK) Mirka Nisula ja psykiatrinen sairaanhoitaja Elina Pohto aloittivat

työnsä hankkeessa 17.8.2009. Hankkeen yhden työntekijän vaihdoksen myötä

hankkeessa oli henkilöstövajaus kuukauden ajan, joulukuun 2009-tammikuun 2010

aikana. Projektityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosionomi (AMK) Sari Pöytä-

laakso aloitti työnsä 18.1.2010. Projektityöntekijä Mirka Nisula jäi vuosilomalle / äi-

tiysvapaalle 17.1.2011. Nisulan sijaisena 10.1.2011 aloitti projektityöntekijä sosio-

nomi (AMK) Sari Hintsa.

Syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana hankkeessa oli opiskelijoita eripituisilla harjoit-

telujaksoilla:

- kulttuurituotannonopiskelija Saana Kormano (SeAMK) ajalla 27.9.–

17.12.2010

- sosiaalityön pääaineopiskelija Tanja Penninkangas (Kokkolan yliopistokes-

kus Chydenius) ajalla 13.9.2010–31.5.2011

- sosionomi (AMK) opiskelija Laura Saari (SeAMK) ajalla 31.1–6.5.2011

- IT tradenomiopiskelija Anne Rantala (SeAMK) ajalla 10.1–27.5.2011.


18

Tradenomiopiskelija Anne Rantala palkattiin hankkeeseen verkkopohjaisen perhe-

keskuksen www.kersanet.fi -portaalin teknisiin siirtotöihin kesän-syksyn 2011 ajaksi.

Hankehenkilöstö työskenteli terveysteknologiakeskus Mediwestissä Seinäjoella.

Hankkeen sisäinen työskentely

Tiimipalaverit

Hankkeen sisäisiä tiimipalavereja on pidettiin noin kerran kahdessa viikossa sekä

kerran kuukaudessa tiimipalaveri, jossa oli mukana hankkeen hallinnoijan edustaja,

Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Lea Porola. Tiimipalavereissa käsiteltiin

pääosin hankkeen ajankohtaisia asioita ja sitä, mitkä kullakin työntekijällä oli parhail-

laan työnalla. Jokaisesta tiimipalaverista kirjoitettiin muistio.

Kehityskeskustelut / tukikeskustelut

Hankkeen projektihenkilöstö kävi syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana kehityskes-

kustelut hankkeen hallinnoivan tahon edustajan, kehittämispäällikkö Lea Porolan

kanssa. Lisäksi hankkeen projektityöntekijät kävivät tukikeskustelut hankkeen pro-

jektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskarin kanssa.

KASPERI -hankkeen ohjauskäynnit

KASPERI -hanke / projektinjohtaja ja projektisuunnittelija tekivät ohjauskäynnin

hankkeeseen 29.1.2010 ja 24.2.2011. Ohjauskäynnillä mm. käytiin lävitse ajankoh-

taisia asioita ja peilattiin tavoitteita nykytilaan.

Rypäsryhmätyöskentely

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työntekijät

osallistuivat eri rypäsryhmien työskentelyyn. Hanke oli mukana I Perhepalveluver-

kostossa, II Erityinen tuki peruspalveluissa ja IV Monialaiset palvelurakenteet -

ryppäissä. Rypäsryhmien erityiseksi anniksi koettiin tutustuminen toisiin KASPERI -

osahankkeisiin; henkilöstöön, tavoitteisiin ja työtapoihin. Tämän myötä pystyttiin ja-

kamaan sekä kokemuksia että työmenetelmiä toisten osahankkeiden välillä yli han-

kealueiden. Konkreettisena käytäntönä erityiseesti hankekauden alussa rypästa-

paamisen järjestäjätaho toi oman hankealueen toimijoita esittämään teemoihin sopi-

via alueen käytäntöjä, jotka olivat heti monistettavissa ja sovellettavissa muille han-

kealueille.



19

Myös Etelä-Pohjanmaalta vietiin osaamista ja kokemusta I -rypästapaamiseen Päl-

käneelle vuoden 2010 alussa Seinäjoen avoimen päiväkodin ohjaajien kertomana.

Tämä johti myöhemmin Pirkan perhepalvelu -hankealueen kuntien työntekijöiden tu-

tustumisen Seinäjoelle avoimen päiväkodin toimintaan. Järjestäjätaholle jäi rypästa-

paamisissa päivien konkreettinen suunnittelu ja koordinointi. Etelä-Pohjanmaan otti

vastaan hankekautena myös rypästapaamisia. Rypas II käynnistyi kouluilla työtäte-

kevien psykiatristen sairaanhoitajien kokoontumisilla. Seinäjoella ryhmä kokoontui

kesällä 2011 tutustumaan Pilarin toimintaan.

Kunkin rypäsryhmän ulostulo tapahtui 2010 syksyn aikana järjestettävissä seminaa-

reissa. Etelä-Pohjanmaan osahankkeella oli puheenvuorot ja vetovastuut seuraavi-

en seminaarien työpajoissa:

Takki Tyhjä – Mitäs nyt? –kuinka tukea lasta ja perhettä monialaisesti kehi-

tysympäristöissä 3.11.2010 Tampereella

o Monialainen yhteistyö koululla (Sari Pöytälaakso)

o Ainoastaan sydämellään näkee hyvin, tärkeimpiä asioita ei näe silmil-

lä (Mirka Nisula)

Kumppanina perhe 24.11.2010 Hämeenlinna

o Perhekeskus verkossa (Auli Romppainen, Sirpa Tuomela-Jaskari)

Perhetyön monet kasvot 1.12.2010 Seinäjoella, jossa hankkeella koordi-

naatiovastuu

o Ennaltaehkäisevä perhetyö (Sirpa Tuomela-Jaskari, Auli Romppai-

nen ja opiskelija Saana Kormano)

Seinäjoella 1.12.2010 järjestetyn seminaarin työpajaan SeAMK:n kulttuurituotannon

opiskelija Saana Kormano teki yhdessä hankkeen kanssa videokoosteen, jossa nä-

kökulmana oli ennaltaehkäisevän perhetyön moninaisuus. Video koottiin syksyn

2010 aikana Seinäjoen avoimen päiväkodin perheryhmän toiminnasta, Heinolan

neuvolan ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, JIK -alueen perhekeskuksen perhetyön

toimintamallista sekä Pietarsaaren ennaltaehkäisevästä perhetyöstä Fantti.


20

4.1.3 Asiantuntijapalvelut (ostopalvelut)

Palvelujen ostot (31.8.2011 mennessä) olivat yhteensä 158 940,97€, josta toimisto-,

pankki- ja asiantuntijapalveluita oli yhteensä 90 868,16€. Alla on eritelty hankkeelle

ostopalveluna hankitut asiantuntijapalvelut.

Perhetyön pilotit / kehittäjämentor -toiminta

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen hankesuunni-

telmassa oli kirjattu perhetyön kehittämistyön toteutuminen pilottitoiminnassa mm.

palkattavalla projektihenkilöstöllä tai irrottamalla työntekijä omasta työstään ns. ke-

hittäjämentoriksi. Kehittämishankkeessa kehittäjämentor -toiminta miellettiin toimin-

naksi, jossa kehittäjämentor päädyttiin palkkaamaan pilottijakson ajaksi paikalliseksi

kehittäjätyöntekijäksi. Kehittäjämentoreiden rekrytointi toteutettiin jokaiselle perhe-

työn pilottialueelle alueen haluamalla tavalla. Ainoastaan JIK -alueella rekrytointi to-

teutettiin sisäisellä hakumenettelyllä, muut kehittäjämentorit / kehittäjäperhetyönteki-

jä kutsuttiin työhön.

Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisen alueella kehittäjämentorin, psykote-

rapeutti ja erityistason perheterapeutti Marianne Takalan aloittaessa työnsä touko-

kuussa 2010 osa-aikaisena työntekijänä. Elokuun 2010 alussa pilotit käynnistyivät

JIKky:sä ja Järvi-Pohjanmaalla. JIK -alueella kehittäjämentorina aloitti terveydenhoi-

taja Anu Leinonen ja Järvi-Pohjanmaalla sosionomi AMK Leena Ojanperä. Suupoh-

jan pilotti käynnistyi 8.9.2010 ja kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMK

Leena Huhtamäki. Henkilöstö oli työsuhteessa joulukuun loppuun 2010 saakka.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke kustansi pilotoin-

tijakson ajalta kehittäjämentorien / kehittäjätyöntekijän palkkakustannukset. Kunkin

kuntayhtymän kanssa tehtiin erilliset sopimukset. Organisaatiot, joissa pilotointi oli

käynnissä, huolehtivat kehittäjämentorin / kehittäjätyöntekijän käytössä olevista työ-

tiloista ja tarvittavista työvälineistä (tietokone, puhelin jne.) ja niihin liittyvistä kustan-

nuksista. Niin ikään lähiesimiehenä toimivat ko. organisaatioiden edustajat. Pilotti-

toimintaan kohdistuvista matkakustannuksista Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet -kehittämishanke kustansi osan.

Perhetyön pilottikohteiden (JIK, Järvi-Pohjanmaa, Kaksineuvoinen ja Suupohja)

tavoitteet, työmenetelmät ja taustatilanteet olivat keskenään hyvin erilaisia ja kehit-


21

tämistyön ohjauksen tarpeet jokaisella erityisiä. Yhteisissä tapaamisissa tavoittee-

na oli tukea ja laajentaa näkökulmaa, hakea työmenetelmiä sekä ryhmän jäsenten

että ohjaajan laajojen kokemusten ja taustakoulutusten avulla sekä käsitellä kulloin-

kin ajankohtaisia teemoja ja siten varmistaa pilottien eteneminen parhaalla mahdol-

lisella tavalla. Kehittämistyön ohjausta ohjasi psykoterapeutti, työnohjaaja Riitta

Malkamäki, Sano Oy:stä, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Kehittämistyön oh-

jausta oli yhteensä viisi kertaa.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke järjesti perhe-

työn piloteille kehittäjämentor -tilaisuuksia. Tilaisuuksia oli yhteensä neljä:

14.4.2010 Lapua, 1.9.2010 Alajärvi, 29.10.2010 Ilmajoki ja 13.12.2010 Kauhava.

Hanke kustansi tilaisuuksista aiheutuneet tilavuokrat ja tarjoilukulut. Kehittäjämentor

-tilaisuudessa 14.4.2010 asiantuntijoina kehittäjämentor -toiminnasta Keski-

Suomessa olivat kertomassa Kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen kehittäjä

Paula Korkalainen Jyväskylästä ja päivähoidonjohtaja Päivi Salonen Multialta. Han-

ke kustansi asiantuntijoiden matkakulut ja luentopalkkiot.

Tutustumismatkat

Hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylään 11.6.2010. Tutustumismatkan fokuk-

sena oli ennaltaehkäisevä perhetyö ja sen kehittämisprosessi. Hanke kustansi

matkan ja tarjoilut.

Hanke järjesti tutustumismatkan Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen esimie-

hille Hämeenlinnaan 15.2.2011. Matkan tarkoituksena oli tutustua Hämeenlinnan

varhaiskasvatuspalveluiden johtamiseen. Teemoina olivat varhaiskasvatuksen stra-

tegiatyö osana liikelaitosselvitystä ja pedagoginen johtaminen ja tuotekehitys Hä-

meenlinnan palvelutuotannossa, kelton palvelujen tuotteistaminen sekä kasvatus-

kumppanuus prosessina ja tuotteena. Hanke kustansi matkat ja tarjoilut.

Hanke järjesti ohjausryhmälle ja tiimille tutustumismatkan 5-6.5.2011 Kajaaniin ja

Ouluun. Tutustumismatkan tarkoituksena oli tutustua TUKEVA I ja II hankkeeseen

sekä alueellisiin rakenteisiin mm. perhepalveluiden osalta. Hanke kustansi matkat ja

tarjoilut.


22

Neuvolan perhetyön pilotti / Pajuluoman neuvola

Hankesuunnitteluvaiheessa yhdeksi jalkautuvan työn pilottikohteeksi oli valittu Paju-

luoman neuvola Seinäjoelta. Hankkeen käynnistyttyä käytiin neuvolan keskeisten

toimijoiden / pilottiryhmän kanssa keskustelua, mitä pilottitoiminta tulee sisältämään.

Pilottityöryhmässä painopistealueeksi valittiin keskustelujen jälkeen neuvolan perhe-

työn kokeilu, johon työryhmä sitoutui. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiper-

heet -kehittämishanke mahdollisti perhetyön kokeilun kustantamalla perhetyönteki-

jän palkan (1pvä/vko). Perhetyöntekijä oli Seinäjoen kaupungin yksi perhetyöntekijä,

jonka kaupunki irrotti kokeiluun. Perhetyöntekijän työpanoksesta noin 15 % oli neu-

volan perhetyötä.

Työprosessien mallinnukset

Järvi-Pohjanmaalla kehitetystä intensiivisen perhetyön mallista sekä Pajuluoman

neuvolapilotissa / Suupohjan pilotissa kehitetystä neuvolan perhetyön mallista

hankittiin työprosessien mallinnukset Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaa-

miskeskukselta asiantuntijapalvelujen ostona. Hankinnasta tehtiin sopimukset. Työ-

prosessimallinnukset valmistuivat syksyllä 2011. Myös varhaiskasvatuksen Kuvas-

tin (itsearviointi- ja vertaisarviointimenetelmä) -mallista tehtiin mallinnus yhteistyös-

sä Selevä Paletti -hankkeen ja Pohjanmaan Perhekaste – Familjekaste i Österbot-

ten -hankkeen kanssa. Mallinnus ostettiin Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan

osaamiskeskukselta, jonka kanssa on tehty erillinen sopimus. Varhaiskasvatuksen

Hyvinvoiva lapsi työprosessin mallinnus ostettiin norpatti / Milla Paloniemeltä

sarjakuvapiirroksena. Hankinnasta tehtiin erillinen sopimus. Yksi osa Hyvinvoiva -

lapsi työprosessia on palveluohjaus, jota on pilotoitu Pajuloman pilottipäiväkodissa

Seinäjoella. Hanke osti Hyvinvoiva palveluohjaus -videon perheosuuden kuvauksen

ja editoinnin REC -kuvauspalvelulta /Jarmo Joensuulta. Hankinnasta tehtiin erillinen

sopimus.

Paljon kuuluu sulle! -esite

Yhteistyössä Voima-akselin; Seinäjoen kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan, Pi-

larin, Steissin, poliisin, A-klinikan, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien, Seinä-

joen yläkoulujen sekä hankkeen kanssa syntyi alakoulusta yläkoulun puolelle siirty-

ville oppilaille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2011 valmistuva ”Tiukkojen tilantei-

den” -esite. Esite painokulut jaettiin edellä mainittujen toimijoiden kesken.


23

Jalkautuvan työn pilotti ”Merkkari” / Kuusiokunnat

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinen

ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 25.3.2010 jalkautuvan työskentelymallin ko-

keilusta pilottiluonteisesti Kuusiokuntien alueella. Tarve jalkautuvan työskentelymal-

lin kehittämiseen nousi alueen kuntakierroksella ja jalkautuvan työn kehittämisen

suunnittelupalaverissa. Erillisellä sopimuksella Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet -kehittämishanke osti Kuusiokuntien terveyskuntayhtymältä jalkautuvan

työn pilottiin kuuluvan työntekijän palveluja ajalle 1.9.2010–28.2.2011. Työntekijäksi

jalkautuvan työn pilottiin valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja

(AMK) Tiina Leppinen. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -

kehittämishanke maksoi pilottikohteessa määräaikaisena työskentelevän työntekijän

palkkakustannukset ja matkakulut osittain.

Kersanet / uudet nettisivut ja esitteet

Verkkopohjaista perhekeskusta www.kersanet.fi -portaalia on kehitetty alle 7 -

vuotiaiden lasten vanhemmille vuodesta 2004 lähtien eri hankkeissa Etelä-

Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke ke-

hitti ja laajensi portaalia sekä sisällöllisesti alle 12 -vuotiaiden lasten vanhemmille et-

tä alueellisesti koko Etelä-Pohjanmaata kattavaksi portaaliksi. Kehittämistyössä uu-

sittiin portaalin graafinen ilme ja logo. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiper-

heet -kehittämishanke (KASTE) kilpailutti Verkkopohjaisen perhekeskuksen

www.kersanet.fi -portaalin graafisen ilmeen uusimisen, joka sisälsi kuvien, väri-

maailman ja typografia määrittelyn sekä portaalin uuden logon suunnittelun. Lisäksi

kilpailutettiin portaalin julkaisuun liittyvän esittelymateriaalin (tarrapohja, korttipohja

ja erikokoiset julistepohjat sähköisesti ja painettuna) suunnittelusta ja toteutuksesta.

Verkkopohjaisen perhekeskuksen www.kersanet.fi -portaalin graafisen ilmeen uusi-

minen ja portaalin julkaisuun liittyvän oheismateriaalin suunnittelu hankittiin tarjous-

vertailun perusteella R-studiolta, jonka kanssa tehtiin sopimus. Hankinnasta tehtiin

viranhaltijapäätös 21.3.2011.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke (KASTE) kilpailut-

ti Verkkopohjaisen perhekeskuksen www.kersanet.fi -portaalin julkaisuun liitty-

vän materiaalin painatuksen, joka sisälsi tarrat, kortit ja julisteet. Esittelymateriaa-

lin painatus hankittiin tarjousvertailun perusteella I-Print Oy:ltä, jonka kanssa tehtiin

erillinen sopimus. Hankinnasta on tehty viranhaltijapäätös 13.6.2011.






24

Vastaamo -palvelusetelit

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke osti Väestöliitolta

Vastaamo -palveluun liittyviä palveluseteleitä 500 kappaletta. Palvelusetelikokeilun

pilotointiaika Etelä-Pohjanmaan maakunnassa oli 1.10.2010–31.8.2011. Palve-

luseteleitä jaettiin Etelä-Pohjanmaan alueella 30.6.2011 saakka. Väestöliitto raportoi

pilottikokeilun kokemukset ja tulokset Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiper-

heet kehittämishankkeelle syyskuun alussa 2011. Väestöliitto järjesti palvelusetelien

käyttökoulutuksen niitä jakaville työntekijöille Etelä-Pohjanmaan alueella aluekohtai-

sesti. Hankinnasta on tehty erillinen sopimus / suunnitelma Väestöliiton kanssa.

Kehittämistyönohjaus tiimille

Tiimille hankittiin kehittämistyönohjaus / konsultaatio keväällä 2011. Kehittämis-

työnohjauksen tarkoituksena oli tarkastella hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä

sekä hankkeen loppuajan kehittämistyötä liittyen mm. case -työskentelyyn, pilotoin-

tiin ja niistä nousevien mallien luomiseen. Kehittämistyössä nousevien työmenetel-

mien ja mallien luominen edellytti sekä teoreettista että menetelmällistä kehittämis-

työtä ja eri osaamisalueiden vahvistamista. Kehittämistyön ohjauksen tavoitteena oli

löytää kokemusten ja yhteistyön avulla yhteinen linjaus ja sisältö kehittämistyölle se-

kä hakea ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Tavoitteet ja menetelmät muotoutuivat työs-

kentelyn kuluessa yhteistyössä hanketiimin sekä kehittämistyönohjauksen toteutta-

jan kanssa. Kehittämistyönohjaus ostettiin ostopalveluna Kuuntytär Oy:ltä (Salme

Mahlakaarto), jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Kehittämistyönohjaus toteutui

kevään ja syksyn 2011 aikana kuusi kertaa.

Kehittämistyönohjaus varhaiskasvatuksessa / pilottipäiväkoti

Kehittämistyönohjauksen tarkoituksena oli tukea pilottipäiväkodin omahoitajuutta,

joka oli uudenlainen työmenetelmä sekä työn organisoinnin että sisällöllisten mene-

telmien suhteen. Työmenetelmän käyttöönotto edellytti sekä teoreettista että mene-

telmällistä kehittämistyötä ja osaamisalueiden vahvistamista. Kehittämistyön ohja-

uksen tavoitteena oli löytää kokemusten ja yhteistyön avulla yhteinen linjaus ja sisäl-

tö omahoitajuudelle sekä hakea ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Kehittämistyönohjaus

ostettiin Sano Ky / Riitta Malkamäeltä, jonka kanssa tehtiin sopimus.


25

Arviointiakvaario


ohjausryhmä päätti hankkia hankkeen arvioinnin tueksi arviointiakvaario menetel-

mällä toteutettavan arvioinnin. Arviointiakvaarion tarkoituksena oli etukäteen valmis-

teltujen kysymysten avulla tarkastella hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä ja

hankkeen loppuajan kehittämistyötä. Tilaisuuden toteutus perustui arvioitavan pro-

jektin käsittelyyn, muiden osallistujien ja vetäjien vuorovaikutteiseen konsultointiin ja

avoimeen keskusteluun. Arvioinnin toteutti Osastonhoitaja, TtM, laatukoordinaattori,

MQ Anu Vähäniemi, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus.

eBARO päivitystyö

BARO (Basis Raads Onderzoek/ Basic Council Examination) on hollantilaisen las-

tenpsykiatrian professorin Theo Doreleijersin ja hänen monialaisen työryhmänsä

Hollannissa sosiaalityöntekijöille kehittämä puolistrukturoitu haastattelumenetelmä.

Menetelmä on otettu yleiseen sosiaaliviranomaiskäyttöön Hollannissa 1999 ja on

käytössä myös Sveitsissä. Menetelmä on validifioitu rikoksia tehneiden 12–18 -

vuotiaiden nuorten haastatteluilla 90 -luvun lopulla. AROfi -haastatteluun tarvittava

aineisto on käännätetty hollannista suomeksi syksyllä 2001 ja menetelmästä on laa-

dittu myös sähköinen eBAROfi dokumentoinnin ja työprosessin helpottami-

seksi. Menetelmä on pilotoitu 15–17 -vuotiaiden nuorten haastatteluilla Helsingin

sosiaalipäivystyksen nuorisoyksikössä 2002 perus-BARO:lla ja 2005 mini-BARO:lla.

Menetelmä on pilotoitu edelleen 12–14 -vuotiaiden lastensuojelutarpeen arviointeina

BARO -hankkeessa, jolloin on tehty myös käsikirja menetelmän käytön tueksi. Me-

netelmän juurruttaminen lastensuojelun ja koulun sosiaalityöhön pilotoitiin 2007 Hel-

singissä Itäisen perhekeskuksen alueella. Etelä-Pohjanmaan alueella on tämän jäl-

keen järjestetty 2 pv + 1 pv käyttöönottokoulutuksia. BAROfi -koulutuksen on käynyt

Etelä-Pohjanmaan kuntien osalta noin 90 osallistujaa (mm. sosiaalityöntekijät, kou-

lukuraattorit, perhetyöntekijät), jotka käyttävät menetelmää ja eBARO -sovellutusta

eBARO sisältää tällä hetkellä sekä perus -BARON että mini -BARON, joista mini -

BARO on viety teknisesti pidemmälle. Päivityksen tarkoituksena on tuoda perus -

BARO teknisesti samalle tasolle mini -BARON kanssa ja näin helpottaa menetelmän

käyttäjille sen käyttöä. Samalla myös perus- ja mini -BARON yhteiskäyttö ja jousta-

vasti niiden välillä vaihtaminen helpottuvat olennaisesti. Tekninen eBARO alusta on

koulutuksen käyneiden käytettävissä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiper-


26

heet -kehittämishanke osti eBARO -sovelluksen kehittäjä Juho Kaivosojalta eBARO-

fi -päivityksen. Hankinnasta tehty erillinen sopimus.

Lapuan päiväkotipilotin päätöstilaisuus

Lapuan pilottipäiväkotien henkilökunnalle järjestettiin päätöstilaisuus, jossa kannus-

tettiin ja tuettiin työntekijöitä jatkamaan pilotoinnissa aloitettua työn kehittämistä.

Konsultointi ostettiin Oy Akat consulting / Arja Sigfridsiltä, jonka kanssa tehtiin erilli-

nen sopimus.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen / koulutukset

BAROfi -koulutus

I BAROfi -koulutus järjestettiin Seinäjoella yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen / Välit-

täjä 2009–2011 kanssa. Koulutus koostui kaksipäiväisestä koulutuksesta (18.–

19.3.2010) ja yhdestä vertaispäivästä (9.11.2010). Kouluttajina toimivat Dr, lasten-

psykiatri Theo Doreleijers Amsterdamin yliopistosta, lastenpsykiatri LTT Matti Kai-

vosoja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sekä erityissosiaalityöntekijä YTL Leo

Heikkilä Helsingistä. eBARO menetelmään osallistujat perehdytti opiskelija Juho

Kaivosoja. Osallistujat valmistautuivat koulutukseen tekemällä ennakkotehtävän.

Kaiken kaikkiaan koulutukseen osallistujia oli yhteensä 43, joista 32 osallistui myös

vertaispäivään. Kaikki, jotka ovat käyneet 3 päiväsen BAROfi -koulutusjakson, saa-

vat todistuksen ja oikeuden menetelmän käyttöön. BAROfi -koulutuksia koordinoi

projektikoordinaattori. Luento välitettiin Väli-Suomen KASPERI -hankkeen kehittä-

mispäiville 13.3.2010. II BAROfi -koulutus järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan

perhekaste - Familjekaste i Österbotten -hankkeen, Hämeenlinnan Monialaisesti yh-

dessä lapsen parhaaksi -hankkeen ja Riihimäen RIINA -hankkeen kanssa. Koulutus

pidettiin 25–26.8 ja 28.10.2011. Ensimmäisissä koulutuspäivissä kouluttajina olivat

Matti Kaivosoja, Leo Heikkilä ja Juho Kaivosoja. Toisena koulutuspäivänä oli muka-

na myös Theo Doleleijers. Koulutukseen osallistui yhteensä 30 kouluttautujaa, joista

13 oli Etelä-Pohjanmaan alueelta. Hanke kustansi yhteistyössä muiden hankkeiden

kanssa BAROfi -koulutusten kouluttajien palkkiot, matka- ja yöpymiskulut sekä tila-

ja tarjoilukulut. BAROfi -koulutuksista tehtiin erilliset sopimukset kouluttajien kanssa.


27

Friends -koulutus

Friends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva sekä ahdistusta ja masen-

nusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Se on suunniteltu käytettäväksi ala- ja yläkouluissa

sekä terveydenhuollon piirissä.

Pohjanmaa-hankkeen / Välittäjä 2009–2011 Friends -koulutus järjestettiin

23.9.2010. Koulutus suunnattiin Etelä-Pohjanmaan alueen ala- ja yläkoulujen johto-,

opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle (rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitajat, -

psykologit ja -kuraattorit), jotka olivat halukkaita ottamaan käyttöön Friends -

ohjelman koulussaan. Koulutukseen kutsuttiin myös koulujen yhteistyökumppanit

(esim. seurakunta, nuorisotoimi ja lastensuojelu), jotka halusivat sitoutua koulun

kanssa yhteistyöhön. Ohjaajien työparitoiminnasta on saatu aiemmin hyviä koke-

muksia, jonka vuoksi koulutukseen toivottiin osallistumista myös työparina tai ryh-

mänä. Koulutuksessa aamupäivä oli kaikille yhteinen, iltapäivällä jakauduttiin kah-

teen ryhmään. Toisessa ryhmässä käytiin läpi lasten ohjelman toteutusta ja toisessa

nuorten ohjelman toteutusta. Ryhmillä oli käytettävissä ryhmänvetäjän opas -kirjat.

Kouluttajina toimivat Friends -ohjelman suunnittelija ja kouluttaja Nina Aartokallio,

Aseman Lapset ry.stä ja kehittämissuunnittelija, Friends -kouluttaja Marianne Takala

Pohjanmaa -hankkeesta. Koulutukseen osallistui 32 henkilöä.

NEPSY -koulutus

Nepsytieto -kurssit oli kohdistettu Nepsy -lasten vanhemmille ja läheisille sekä hei-

dän kanssaan työskenteleville. Nepsytieto -kurssit käsittelevät lasten ja -nuorten

tunnistamista ja kuntoutusta.

NEPSY -koulutukseen (28.9 ja 7.10.2010 Seinäjoki) osallistui kuntien ja liikelaitos-

kuntayhtyminen, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, sivistystoimen, Eskoon so-

siaalipalvelujen kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Lisäksi koulutuk-

seen osallistui useampi vanhempi. 28.9.2010 osallistujamäärä oli 286 ja 7.10.2010

oli 300 osallistujaa. Kouluttajina toimivat KASPERI -hankekokonaisuuden Tampe-

reen NEPSY (Neptunus) -osahankkeen projektityöntekijät Aleksis Konttinen ja Ari

Korvenkallas sekä graafinen suunnittelija Elina Lehto. Hanke kustansi kouluttajien

matkat ja osallistujille kahvit sekä hoiti tilakustannukset.

Kasvatuskumppanuus kouluttaja -koulutus

Kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutusta järjestettiin Seinäjoella 16–17.9.2010 ja

22.11.2010 sekä Vaasassa 27–29.10. Kasvatuskumppanuuden kouluttaja -koulutus


28

järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan Perhekasteen, Selevä Paletti ja Etelä-

Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen yhteistyönä. Koulu-

tuksesta tehtiin sopimus kouluttajien kanssa. Koulutukseen osallistui Etelä-

Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista yhteensä 18 toimijaa. Koulutukseen osal-

listujat syvensivät kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutuksessa omaa oppimis-

prosessia kasvatuskumppanuudesta. Koulutukseen osallistujat saivat pätevyyden

toimia kasvatuskumppanuuden peruskurssien kouluttajina, joita suositellaan toteu-

tettavaksi työparityöskentelynä. Osallistujat velvoitettiin järjestämään alueilla kasva-

tuskumppanuus -koulutuksia kuntien / yhteistoiminta-alueiden toimijoille.

Varhaiskasvatuksen kehittämisiltapäivä

Varhaiskasvatuksen kehittämispäivä, pohjalaismaakuntien varhaiskasvatustoimijoi-

den laajennettu työkokous toteutui 2.11.2010 Seinäjoella. Kehittämispäivään osallis-

tui noin 100 toimijaa pohjalaismaakuntien alueelta.

HUPU -koulutus

Huolen puheeksiottaminen -koulutusta järjestettiin seuraavasti: alakoulut / Lintuviita,

Rastipuisto ja Toukolanpuisto 2.11. ja 16.11.2010 ja Toivolanrannan yhtenäiskoulu

14.9. ja 10.11.2010. HUPU -koulutuksen kouluttajana toimi koulukuraattori, sosiaa-

lialan opettaja Pia-Christine Sainio, jonka kanssa tehtiin sopimus. Koulutuksen yh-

teydessä oli myös ”Ajoissa asialla: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja itsetuhoisuu-

den ehkäiseminen", jonka kouluttajana toimi kehittämissuunnittelija, perheterapeutti

Marianne Takala, Pohjanmaa-hankkeesta (vastuualueenaan itsemurhat ja itsensä

vahingoittamiseen liittyvä ehkäisevän työn kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla). Koulu-

tuksiin osallistui yhteensä noin 70 osallistujaa. Osallistujat olivat hankkeen pilottikou-

lujen työntekijöitä tai koulujen lähiverkostoissa toimivia henkilöitä.

Kasvatuskumppanuus peruskoulutuksen ensimmäiset koulutukset toteutuivat

kevään 2011 aikana. Kouluttajina olivat projektityöntekijä Mirka Nisula ja varhais-

kasvatuksen aluejohtaja Eija Ikola Seinäjoen kaupungilta. Koulutuksessa mukana

olleille tarjottiin (14 osallistujaa perustyöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen aluejohtajia

Seinäjoelta, Lapualta ja Alavudelta) keväällä 2011 kasvatuskumppanuuden mene-

telmäohjausta. Vetäjänä työpajassa toimi Eija Ikola ja työpaja toteutui kerran kuu-

kaudessa Seinäjoella Pajuluoman päiväkodilla.


29

Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilökunnalle järjestettiin kaksipäiväinen Lapsen

silmin -koulutus. Kouluttajina toimivat LTO, KTM Lillemor Gammelgård ja PsM

Minna Björkman. Koulutuksen teemana oli: lapsen silmin – turvallinen ja viihtyisä

päiväkoti.

Päiväkotipilotin vanhempainryhmä toi kehittäjäryhmälle käsiteltäväksi tarpeen lähen-

tää päiväkodin ja erityispalveluiden (esimerkiksi puheterapian) toimintaa. Kehittäjä-

ryhmä tarttui haasteeseen ja hanke tarjoaa yhteistyössä Seinäjoen kaupungin var-

haiskasvatuksen kanssa Mahdollisuuksia lapsen kielenkehityksen tukemiseen -

koulutuksen 27.9.2011. Koulutuksen tavoitteena on tuoda yhteen maakunnan var-

haiskasvatuksen perustyöntekijöitä sekä erityispalveluiden työntekijöitä yhteisen

asian, lapsen kielenkehityksen äärelle. Kouluttajana toimii puheterapeutti Hannele

Merikoski Avainsäätiöstä.

Vastaamo -palveluseteleiden käyttöönottokoulutus 1.2 2011. Kouluttajina olivat

Väestöliitosta järjestöpäällikkö Kari Lankinen ja psykologi Lotta Heiskanen. Osallis-

tujia tähän koulutukseen oli yhteensä 19 Etelä-Pohjanmaan äitiys- ja lastenneuvo-

loiden, perheneuvoloiden, oppilashuollon ja perhetyön henkilöstöä.

Perhetyöntekijöiden työpajasarja:

Kehittämishankkeen projektityöntekijä teki keväällä - kesällä 2010 tilannekartoituk-

sen Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtyminen perhetyöntekijöille. Yh-

tenä kartoituksen kohteena oli perhetyöntekijöiden osaaminen ja toiveet koulutuksis-

ta. Kyselyssä nousi esille erityisesti vuorovaikutukseen, perheiden moninaisiin pul-

miin kuten mielenterveyteen, päihteisiin, perheen kriiseihin sekä dokumentointiin liit-

tyvä koulutustoiveet. Kevään 2011 aikana perhetyöntekijöiden osaamisen vahvista-

misen johti kolmen teeman etenemiseen vuorovaikutteisissa työpajoissa. Kaiken

kaikkiaan näihin koulutuksiin osallistui yli 50 perhetyöntekijää maakunnasta.

1) Perhetyöntekijöiden oma jaksaminen, jossa näkökulmana oli löytää oman it-

setuntemuksen kautta merkitys hyvinvointiin ja miten itse voi ylläpitää työhy-

vinvointiaan. Lisäksi työpajassa annettiin vinkkejä, miten tunnistaa itsessään

mahdollinen työuupuminen sekä keinoja ja vinkkejä omaan jaksamiseen.

Kouluttajana oli Selevä Paletti -hankkeen kehittäjätyöntekijä Merja Hakola.

Työpajat olivat perhetyöntekijöiden alueellisten tapaamisten yhteydessä Ku-

rikassa, Ähtärissä ja Kauhavalla kevään 2011 aikana.


30

2) Perhetyön asiakassuhteet, jossa näkökulmana olivat asiakastilanteet silloin,

kun kaikki toimii tai mikään ei toimi. Tavoitteena oli vahvistaa perhetyönteki-

jöiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia silloin, kun perheillä on erilaisia

psyykkisiä haasteita tai perheen lapset oireilevat haasteellisesti. Työpajassa

annettiin työkaluja ja menetelmiä luottamuksen rakentamiseen perheen

kanssa, verkostona toimimiseen erilaisten ratkaisukeskeisten työtapojen

kautta. Kouluttajana oli psykoterapeutti, perheterapeutti (VET), TLP -

kouluttaja Veli-Matti Saarinen. Työpajojen eri teemoja käsiteltiin kevään 2011

aikana yhteensä neljässä eri työpajassa.

3) Perhetyön dokumentaatio, jossa tavoitteena oli vahvistaa perhetyöntekijöi-

den tiedollisia ja taidollisia valmiuksia perhetyön päivittäis- ja viranomaisdo-

kumentoinnissa. Työpajassa tutustuttiin mm. perhetyön dokumentoinnin tar-

koitukseen ja tavoitteisiin, kirjaamisen vaatimuksiin ja vaaranpaikkoihin sekä

annettiin ideoita työn tavoitteiden mukaiseen kirjaamiseen sekä yhteenvedon

ja lausunnon tekemiseen. Kouluttajana toimi YTL, lapsi- ja nuorisosiaalityön

erikoissosiaalityöntekijä Pia Lahtinen Merikratos lastensuojelu Oy:stä. Työ-

pajoja oli kaksi.

POP perhekoulu

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimeksian-

nosta toteutettiin ”Perhekoulu POP® -koulutus” sekä vierailukäynti Helsinkiin ADHD

-keskukseen seuraamaan perhekoulu POP:ia käytännössä yhden perhekoulupäivän

ajan. Koulutuksen tarkoitus on tuoda osaamista ja keinoja perustason lähityöntekijäl-

le, puuttua ja auttaa perhettä haastavasti käyttäytyvän lapsen kasvussa ja kasvatuk-

sessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet -kehittämishankkeen ohjausryhmä teki päätöksensä koulutuksen järjes-

tämisestä 24.2.2011. Koulutus tarkoitettiin ylivilkkaiden lasten vanhemmille, jotka

ovat tuen ja ohjauksen tarpeessa. Perhekoulun tarkoituksena on mm. lisätä myön-

teistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä, kehittää toimivampia ohjausmene-

telmiä arkeen vanhempien koulutuksellisessa ja vertaistuellisessa ryhmässä ja lisätä

myönteisen käyttäytymisen huomioimista. Koulutukseen oli mahdollista osallistua

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toiminta-

alueen kuntien työntekijät. Perheohjaajaksi voi kouluttautua sosiaali-, terveys- tai


31

kasvatusalan ammattihenkilö, joka tekee työtä lapsiperheiden kanssa. Koulutus jär-

jestettiin Seinäjoella 21–23.9.2011 (2½ päivää) ja yksi päivä Helsingissä.

Koulutuksen sisältö

Haastavan käyttäytymisen taustamekanismeja Perhekoulu POP® -menetelmän läpikäyminen (käsikirja, luennot, oheismate-

riaali) Perhekoulun ohjelmaan liittyvien kotitehtävien idean/taustan avaaminen Käyttäjäkokemuksia Perhekoulun ohjaajilta ja kouluttajilta sekä vanhemmilta Perhekoulun vanhempainryhmän ja lastenryhmän rakenteet & sisältö (käy-

tännön harjoituksia vanhempien ja lastenryhmän pitämiseksi)

Koulutuksen vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä Carolina Martin ja yksikönjohtaja,

psykologi Silve Serenius-Sirve, ADHD -keskuksesta, jonka kanssa tehtiin sopimus

koulutuksesta.

KASTE -seminaarit

Hankkeen aloitusseminaari pidettiin 18.1.2010. Seminaariin osallistui yhteensä 235

osallistujaa, jotka koostuivat kuntien lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työs-

kentelevistä työntekijöistä ja johtavista viranhaltijoista sekä poliittisista päätöksente-

kijöistä ja muista asiasta kiinnostuneista toimijoista. Hankkeen päätösseminaari jär-

jestettiin 12.9.2011. Seminaarin yhteydessä järjestettiin opinnäytetyö- /koulutustori,

jossa hankkeeseen opinnäytetöitä tehneet / tekevät opiskelijat esittelivät töitään. Li-

säksi hankkeen kanssa yhteistyötä tehneet alueen oppilaitokset esittelivät koulutus-

tarjontaansa. Seminaariin osallistui noin 170 kuntien sosiaali-, terveys, -

sivistystoimen työntekijää sekä seurakuntien, oppilaitosten ja järjestöjen edustajaa.

4.1.4 Työryhmät

Hankkeen alueellinen ohjausryhmä (OHRY)

Alueellisen ohjausryhmän tehtävänä oli tukea, ohjata ja seurata hankkeen toimintaa

tavoitteiden saavuttamista ja budjetin toteutumista. Ohjausryhmään kuului Etelä-

Pohjanmaan seutukuntien (opetus- ja koulutuspalvelut, perhe-, sosiaali- ja terveys-

palvelut), erikoissairaanhoidon ja järjestöjen edustajia.

Hankkeen alueellinen ohjausryhmä koottiin etukäteen mietityille mahdollisille jäsenil-

le lähetetyllä nimeämispyynnöllä. Nimeämispyynnössä ehdotettiin ohjausryhmän jä-

sentä sekä varajäsentä organisaatiosta ja pyydettiin organisaatioita vahvistamaan


32

hankkeen ehdottaman henkilön sitoutumisen ohjausryhmätyöskentelyyn. Hankkeen

suunnitteluvaiheessa toimineen asiantuntijaryhmän pohjalta täydennettiin alueellisen

ohjausryhmän kokoonpanoa. Ohjausryhmän kokoonpanossa huomioitiin alueellinen

tasapuolisuus ja monialaisuus.

Ohjausryhmän tehtävänä oli:

- toimia hankkeen toteuttajan tukena - toimia hankkeen valmistelu- ja toimineenpanoelimenä - ohjata hanketta niin, että se toteuttaa hankepäätöstä - kehittää ja arvioida hanketta - huolehtia, että maakunta pääsee mukaan toimintaan ja saa rahoilleen vasti-

neen - seurata hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteuttamista - tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin - antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tu-

loksista omille sidosryhmilleen - käsitellä ja hyväksyä hankesuunnitelman, toteutus- ja viestintäsuunnitelman ja

arviointisuunnitelman - käsitellä väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset - hyväksyä hankkeen loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamista

Jäsen

Ala-Toppari-Peltola Eija, sosiaalipalv.johtaja /Kaksineuvoinen

Anttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö /MLL

Aro Piia, perusturvajohtaja /Lapua

Hautamäki Eija, johtava sosiaalityöntekijä /Jalasjärvi

Jaskari Jari, perusopetusjohtaja /Seinäjoki

Koski-Säntti Kirsi, varhaiskasvatusjohtaja /Kauhajoki

Laakso Juhani, apulaisylilääkäri /Seinäjoen terveyskeskus

Lampinen Pirjo, lastenpsykiatrian ylilääkäri /EPSHP

Luomala Juha, projektinjohtaja /Pikassos

Mikkola Liisa, hoitotyönjohtaja /Seinäjoki

Mäkinen Tuulikki, sosiaalityönjohtaja /Järvi-Pohjanmaa

Nurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja /Alavus

Porola Lea, kehittämispäällikkö /Seinäjoki

Rahkonen Pekka, sosiaalipalvelupäällikkö /Suupohja

Rinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö /SeAMK

Saarijärvi Anne, kehittämissuunnittelija /SONet BOTNIA

Saukko Päivi, sosiaalityön päällikkö /Seinäjoki

Takamaa Reijo, hiippakuntasihteeri /Lapuan hiippakunta

Tuomela-Jaskari Sirpa, Etelä-Pohjanmaan KASTE -hanke

Varajäsen

Järvi Terhi, ls.johtava sosiaalityöntekijä /Kaksineuvoinen

Kangaskesti Riitta /Suomen Punainen risti

Puro Tarja, sivistystoimenjohtaja /Lappajärvi

Luoto Tytti, sosiaalijohtaja /Ilmajoki

Takala Antti, sivistystoimenjohtaja /Töysä

Tiitu Tuija, perhepäivähoidon aluejohtaja (Seinäjoki

Puumala Kati, perheneuvolapsykologi /Järvi-Pohjanmaa

Palomäki Seppo, lasten ja nuorisopsyk.toimintayks.johtaja/EPSHP

Kannas-Honkaniemi Ulriika, projektisuunnittelija /Pikassos

Lepistö Elise, hoitotyönjohtaja /JIK

Lassila Arja, vs. peruspalvelujohtaja /Järvi-Pohjanmaa

Lahtinen Helena, perusturvajohtaja /Kuortane

Jokiranta Harri, apulaiskaupunginjohtaja /Seinäjoki

Uusi-Hakala Paula, johtava sosiaalityöntekijä /Suupohja

Toikko Timo, yliopettaja /SeAMK

Rautajoki Arto, kehitysjohtaja /SONet BOTNIA

Viitala Mauri, johtava hoitaja /Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä

Kallio Esko, kirkkoherra /Soinin seurakunta

Alueellisen ohjausryhmän kokoonpano


33

Työskentelytapa ja kokousaikataulut:

Hankkeen kokousajat suunniteltiin suhteessa mm. maksatusaikatauluun ja talouden

seurantaan. Kokouksia pidettiin vuonna 2009 yksi (3.11.2009), vuonna 2010 viisi

(15.1.2010, 25.3.2010, 10.6.2010, 30.8.2010, sähköpostikokous 3-7.9.2010 ja

18.11.2010). Vuonna 2011 kokouksia oli kolme (24.2.2011, 19.5.2011 ja 22.9.2011).

Kokouksista on laadittu muistiot.

Ohjausryhmä nimesi projektikoordinaattorin tueksi projektiryhmän, joka toimi ohja-

usryhmässä hyväksytyn toimintasuunnitelman käytännön toteuttamistyössä ja suun-

niteltaessa tulevaa toimintaa. Projektiryhmään nimettiin hankkeen ohjausryhmän

puheenjohtaja Päivi Saukko, ohjausryhmän jäsen, hankkeen hallinnoivan tahon

edustaja Lea Porola ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Projektiryhmä

kokoontui ennen ohjausryhmän kokouksia ja mm. valmisteli kokoukseen tulevia asi-

oita.

Asiantuntijatyöryhmät

Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä

Hankkeen verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmään kuului 17 Etelä-

Pohjanmaan maakunnan eri seudun toimijaa kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien so-

siaali- terveys- ja sivistystoimesta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, koulu-

tusorganisaatioita (SeAMK; Etelä-Pohjanmaan Opisto), järjestöedustus (Pohjan-

maan liikunta ja urheilu) ja ICT-osaamista Etelä-Pohjanmaan liitosta, EPSHP:ltä se-

kä Järvinet Oy.stä sekä hankkeesta projektityöntekijä että koordinaattori eli yhteen-

sä 19 henkilöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi projektikoordinaattori. Hankkeen

projektityöntekijän vastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryh-

män puheenjohtajan kanssa, kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta se-

kä kokouksen muistion (ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenil-

le. Verkkopohjainen asiantuntijatyöryhmä kokoontui hankekautena 9 kertaa.

Asiantuntijatyöryhmän jäsenet

Etula Paula, kouluterveydenhoitaja / Järvi-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi) Hautamäki Pekka, nuorisotoimenjohtaja / Seinäjoen kaupunki Heino Pirjo, suunnittelupäällikkö / Kaksineuvoinen Kansanaho Minna, koulutuspäällikkö / Etelä-Pohjanmaan Opisto Lamminen Tuula, ICT-Operaattori / Järvinet


34

Niemi Ulla, kuntoutusohjaaja / Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Niiranen Päivi, asiantuntijajäsen / IKÄ-KASTE Nurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja / Kuusiokunnat (Alavus) Rinta-Möykky Kirsi, sosiaalityöntekijä / Suupohja (Kauhajoki) Romppainen Auli, projektityöntekijä / KASTE Etelä-Pohjanmaa Sipilä Maritta, nuorisotoimenjohtaja / Lapua Sirén Aino-Maija, aluejohtaja / PLU Toikko Timo, yliopettaja / Seinäjoen AMK Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / KASTE Etelä-Pohjanmaa Vesiluoma Sari, tietohallintojohtaja / EPSHP Vuorela Antti, päivähoidon aluejohtaja / Seinäjoki Välimaa Hilkka, osastonhoitaja / Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskus Yli-Krekola Pirkko, sosiaalityöntekijä / Perhekeskus (Kurikka) Åkerberg Esa-Matti, projektipäällikkö / Etelä-Pohjanmaan liitto

Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä oli vahvasti mukana käytän-

nön kehittämistyössä. Kokouksissa keskityttiin verkossa olevan perhekeskuksen

määrittelytyöhön, sisällön sitomisen maakuntaan, osallisuuden huomioimiseen kehit-

tämistyössä, teknisten ratkaisujen pohtimiseen, Väestöliiton kanssa tehtävään yh-

teistyöhön (mm. Vastaamo -palveluun, TEKES yhteistyöhön), Kersanetin visuaali-

sen ilmeen uusimiseen, prosessin eteenpäin saattamiseen sekä perhekeskuksen

jatkokehittämisen muihin raameihin.

Jalkautuvan monialaisen työn asiantuntijatyöryhmä

Jalkautuvien palveluiden asiantuntijatyöryhmään kuuluu yhteensä noin 30 Etelä-

Pohjanmaan maakunnan eri seudun liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys- ja

sivistystoimen toimijoita sekä poliisin, nuorisoasema Steissin, Seinäjoen kaupungin

nuorisolautakunnan, Seinäjoen järjestötalon ja PILARI:n edustustajia. Hankkeesta

asiantuntijatyöryhmässä oli mukana kaksi projektityöntekijää ja -koordinaattori.


Anne Sironen, toimialavastaava (tukihenkilötoiminta), Seinäjoen järjestötalo Carita Ylipelkonen, ylikonstaapeli, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos Eija Ikola, päivähoidon aluejohtaja, Seinäjoki Heli Ahomaa, koulukuraattori, Ähtäri Jari Jaskari, perusopetusjohtaja, Seinäjoki Johanna Perä, sairaanhoitaja, Steissi Juhani Laakso, apulaisylilääkäri, Seinäjoki Jutta Paavola, sosiaalityön päällikkö, Alavus (Kuusiokunnat) Kirsi Pesonen, varhaiskasvatuspäällikkö, Järvi-Pohjanmaa Kirsi Rytkönen, päivähoidon johtaja, Lapua Liisa Mikkola, hoitotyön johtaja, Seinäjoki Liisa Roponen, päivähoidon koordinoiva erityisopettaja, Seinäjoki Marianna Luopajärvi-Heinonen, projektikoordinaattori, PILARI, Seinäjoki


35

Marianne Mäki-Jouppi, terveydenhoitaja, Seinäjoki Mikael Luotola, nuorisolautakunnan puheenjohtaja, Seinäjoki Minna Viljanmaa, päivähoidon johtaja, Jalasjärvi Pauliina Kailajärvi, koululääkäri, Kuusiokunnat, Alavuden kaupunki Pekka Hautamäki, nuorisotyön johtaja, Seinäjoki Päivi Lapiolahti, projektikoordinaattori, Suupohja Raija Saariaho, vs. varhaiskasvatusjohtaja, Kaksineuvoinen, Kauhava Sanna Puotinen, koulukuraattori, Järvi-Pohjanmaa Sari Hintsa, projektityöntekijä Sari Pöytälaakso, projektityöntekijä Seppo Palomäki, lapsi- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikön johtaja, Seinäjoki Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori Tarja Similä, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Kaksineuvoinen Tiina Hauta, koulukuraattori, Kauhava Tiina Leppinen, kehittäjätyöntekijä, Kuusiokunnat Tiina Ylä-Jarkko, nuorisotyöntekijä, Seinäjoen seurakunta

Hankkeen projektikoordinaattorin ja -työntekijöiden vastuulla oli kokouksen esityslis-

tan valmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa (hankkeen koordinaatto-

ri), kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion (ja

liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Kyseinen asiantuntijatyö-

ryhmä kokoontui hankekauden aikana kuusi kertaa. Asiantuntijatyöryhmän kokouk-

sissa keskityttiin erityisesti jalkautuvan työn pilotteihin, niistä nousseisiin kokemuk-

siin ja maakunnan alueella oleviin hyviin käytäntöihin ja niiden jakamiseen.

Asiantuntijatyöryhmässä toivottiin kyselyä, jossa kartoitettaisiin sosiaali-, terveys- ja

sivistystoimen sekä seurakuntien hyviä käytäntöjä. Hyvät käytännöt halutaan tehdä

näkyväksi, koska tiedetään, että Etelä-Pohjanmaan kunnissa on joko eri sektoreilla

toimineiden hankkeiden tai kuntien kehittämistyön kautta syntynyt työ- ja toiminta-

malleja, ko. käytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Kyselyn tavoitteena

oli nostaa esiin hyviä käytäntöjä sekä mahdollistaa niiden leviämien ja käyttöönotto

Etelä-Pohjanmaan alueella. Kysely kohdistettiin sosiaali- ja terveystoimen / sivistys-

toimen (neuvolat, päiväkodit, sosiaalitoimi), vapaa-aikatoimen työntekijöille ja johta-

ville viranhaltijoille sekä seurakuntien työntekijöille. Hanke on pyytänyt erikseen kou-

luilta tietoja hyvistä käytännöistä. Kyselyyn vastasi syyskuuhun alkuun mennessä 11

vastaajaa, joista jokainen oli kirjannut oman hyvän käytäntönsä. Hyvistä käytännöis-

tä tehdään erillinen kooste hankkeen loppuvaiheessa.


36

Perhetyön asiantuntijatyöryhmä

Hankkeen perhetyön asiantuntijatyöryhmään kuului yhteensä 21 Etelä-Pohjanmaan

maakunnan eri seudun toimijaa kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys-

ja sivistystoimesta, sairaanhoitopiiristä, koulutusorganisaatioita (SeAMK, Lapuan

kristillinen opisto) ja järjestöedustus (MLL) sekä hankkeesta projektityöntekijä että

koordinaattori eli yhteensä 23. Työryhmän puheenjohtajana toimi MLL:n Pohjan-

maan piirin kehittämispäällikkö Elina Anttila-Varpula. Hankkeen projektityöntekijän

vastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajan

kanssa, kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion

(ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Kyseinen asiantuntija-

työryhmä kokoontui hankekauden aikana 6 kertaa.


Ahonen Tuula, perheterapeutti / JIK (Ilmajoki) Alestalo Aila, perheterapeutti / JIK (Jalasjärvi) Anttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö / MLL (Pohjanmaan piiri) Hakola Merja, kehittäjätyöntekijä / Suupohja (Selevä Paletti) Järvi Terhi, sosiaalityöntekijä / Kaksineuvoinen (Kauhava) Kulmala Heidi, perhetyöntekijä / Kuusiokunnat (Töysä) Luoma Sirkka, sijaishuollon vs. sosiaalityöntekijä / Seinäjoki Mannismäki Sirpa, päivähoidon päällikkö / Kuusiokunnat (Ähtäri) Mikkola Liisa, osastonhoitaja / Seinäjoki Mäkinen Tuulikki, johtava sosiaalityöntekijä / Järvi-Pohjanmaa (Alajärvi) Mäki-Paavola Elisa, avopalvelun ohjaaja / Lapua Olli Jaana, koulunjohtaja (Rastipuiston koulu, Seinäjoki) Pajaniemi Janne, perhekeskuksen johtaja / Seinäjoki Pelander Susanna, perhetyön tiimivastaava / Kaksineuvoinen Peltokangas Sari, koulutussuunnittelija / Lapuan kristillinen opisto Rajakaski Tiina, perhetyöntekijä / Suupohja, Teuva Rauhala Kaisu, sosiaalityöntekijä/perheterapeutti / EPSHP Rinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö / SeAMK (sosiaaliala) Silvonen Tiina, perhetyöntekijä / Järvi-Pohjanmaa (Soini) Sivula Tuula, ohjaaja / Seinäjoki (avoin päiväkoti) Vainionpää Virpi, perhetyöntekijä / Kurikka Romppainen Auli, projektityöntekijä / KASTE Etelä-Pohjanmaa Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / KASTE Etelä-Pohjanmaa

Asiantuntijatyöryhmän kokouksissa keskityttiin tarkastelemaan perhetyötä omasta

organisaatiosta katsoen, perhetyön pilottien käynnistämiseen ja prosessin eteenpäin

saattamiseen sekä Etelä-Pohjanmaan perhetyön kartoituksessa esiin tulleisiin tulok-

siin. Tavoitteeksi asiantuntijatyöryhmä asetti itselleen sen, että se toimii kehittämis-

hankkeen kehittämistoiminnan tukena ja asiantuntijatyöryhmän jäsenet toimivat

oman alueensa asiantuntijana. Työryhmän tehtäväksi ryhmä asetti uusien perhetyön


37

mallien reflektoinnin sekä levittämistyön. Tarvittaessa asiantuntijatyöryhmä voi esit-

tää perhetyöhön liittyviä ratkaisuja, kannanottoja, suosituksia ja julkilausumia.

4.2 Verkostoituminen

4.2.1 Monialainen yhteistyö

Hanke on verkostoitunut hankekautena eri organisaatioiden ja toimijoiden kanssa.

Yhteistyöpalavereja pidettiin eri hankkeiden kesken mm. Pohjanmaa -hankkeen

/Välittäjä 2009–2011, Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämishankkeen, Poh-

janmaan PerheKaste – Familjekaste i Österbotten -hankkeen, Selevä Paletti-

hankkeen kanssa, Kelpo-hankkeen ja Nuorten Ystävät ry:n Lukkari-hankkeen kans-

sa.

Yhteistyötä tehtiin eri järjestöjen kanssa. Työssä korostui tarpeenmukainen toimin-

ta eri tavoitekokonaisuuksien ja työryhmätyöskentelyn kautta. Yhteistyötä tehtiin

paikallistason järjestöjen kanssa mm. Irti Huumeista ry:n, Terveys ry:n (koulutusten

järjestäminen), Mannerheimin lastensuojeluliiton (mm. Perhetyön asiantuntijatyö-

ryhmä), Pelastakaa lapset ry:n, Suomen Punaisen ristin (työryhmätyöskentely),

PLU:n (Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä), Järjestötalo (tuki-

henkilökoulutusilta lastensuojelusta), Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n, Seinä-

joen seurakunnan, Peräseinäjoen 4H -yhdistyksen (nuorten vapaa-ajan suunnittelu-

työ), Seinäjoen ADHD -aluekerhon ja ADHD -lasten vanhempien vertaistukiryhmän

(koulutus- ja vertaistuki), ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (mm. työpajatyös-

kentely, hankepäivät) kanssa. Tämän lisäksi yhteistyö Väestöliiton kanssa muotoutui

Vastaamo -palveluseteli -pilotin kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Voima-akselin, Pilarin, erikoissairaanhoidon ja kunti-

en eri sektoreiden kanssa tavoitekohtaisesti.

Yksityisyrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö toteutui erityisesti Verkkopohjaisessa

perhekeskuksesn kehittämistyössä. Tämä tapahtui seuraavasti: Mental Capital Care

Oy (Vastaamo-palvelun tekninen alusta), Järvinet Oy (aikaisempi www.kersanet.fi

kehittämiskokonaisuus ja asiantuntijatyöryhmä), Visuaweb /aikaisempi Kersanet,

Poutapilvi (uusi tekninen alusta), R-Studio (graafinen ilme), I-Print (julkaisuun liittyvä

materiaali).



38

Oppilaitosyhteistyötä tehtiin eri oppilaitosten Seinäjoen ammattikorkeakoulun

(henkilöstö ja opiskelijat), SONet BOTNIA:n, Lapuan kristillisen opiston ja Etelä-

Pohjanmaan opiston kanssa. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on johtanut mm.

/täydennys)koulutusten järjestämiseen (toteutuvat koulutukset: Lapselle hyvä päivä

tänään - ideoita pienryhmäpedagogiikan toteuttamiseksi, Omahoitajuus lasten päi-

vähoidossa ja Hali / Kehu -menetelmät), kehittäjäryhmiin osallistumisen ja juurrutta-

mistyöhön. Oppilaitosyhteistyön osalta keväällä 2011 käytiin keskusteluja ja tehtiin

suunnitelmaa pitkäjänteisemmästä oppilaitosyhteistyöstä (tutkimus- ja kehittämisyh-

teistyöstä) SeAMK:n ja SONet BOTNIAn kanssa. Oppilaitosyhteistyö toteutui erityi-

sesti eri opiskelijoiden hankkeelle tekeminä opinnäytetöinä ja niiden ohjaamisesta

sekä projektityöntekijöiden oppilaitoksissa pitämissä luennoista.

Hankkeeseen tehdyt / tehtävä opinnäytetyöt:

Neuvola - Paula Autio, Tuulikki Kaartinen & Sanna Polvi: Ehkäisevä perhetyö monialaisen työryhmän to-

teuttamana http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/39437.pdf

Varhaiskasvatus

Janni Salmela & Hannaleena Silvola: Omahoitajuus päiväkodissa - Jonna Perkiö: Esimiesten työpaja - Emmi Valaranta & Taina Mansikka-aho: Palveluohjaus -esite - Heidi Haapaharju: Polku esikoulusta kouluun -esite - Jaana Mäki-Paavola & Sari Uusitalo: Temperamentti -koulutuspaketti - Henna Gustafsson & Anne Tarpio: Omahoitajuus -kysely päivähoidossa Koulu - Tiina Ristiluoma: Koulujen hyvät käytännöt Merkkari - Heli Ahomaa: Merkkari -työ & nuorten osallisuus Perhetyö - Heidi Ala-Hynnilä & Mari Kettunen: Perhetyön toteuttaminen alle kouluikäisten lasten perheis-

sä - Minna Tuomisto: Asiakkaiden kokemuksia ennaltaehkäisevästä perhetyöstä - Kati Ojanperä: Kaste-ohjelman vaikuttavuuden tarkastelua lapsiperheisiin ja sosiaalityöhön

Etelä-Pohjanmaalla Verkkopohjainen perhekeskus - Anne Rantala: Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla – Case: Kersanet, - Katrianna Rantanen: Terkkariksi Nettineuvolaan - Kyselytutkimus, terveydenhoitajaopiskeli-

joille (Satakunnan ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelma, 2011).

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/39437.pdf


39

Ohjausryhmien jäsenyydet

Hankkeen koordinaattori on ollut nimettynä asiantuntijajäsenenä Seinäjoen ammat-

tikorkeakoulun LASSU -hankkeen (Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen ke-

hittäminen lastensuojelutyössä -hanke) ohjausryhmässä, Pohjanmaa -hanke /

Välittäjä 2009 -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä ja Porukalla palvelua perheen

parhaaksi -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä hankekauden ajan.

Projektityöntekijä Sari Pöytälaakso osallistui Ehkäise tapaturmat hankkeen 2009–

2015 perusopetusikäisten (7-15v) työryhmään. Työryhmässä mietittiin mm. ehkäise-

viä toimenpiteitä liikenneturmien ja tapaturmien ehkäisyssä. Hanketta hallinnoi Ete-

lä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

4.2.2 Tiedottaminen

Hankkeen käynnistyessä syksyllä 2009, hankkeelle laadittiin toteutus- ja viestintä-

suunnitelma (liite 4), jonka mukaisesti hankkeen tiedotus on tapahtunut.

Hankkeen ajankohtaisia asioita päivitetty hankkeen nettisivuille:

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/. Tietoa

ajankohtaisista koulutuksista ja ym. asioista sekä KASPERI -tiedotteesta välitetty

alueen kuntien keskeisille toimijoille ja muille yhteistyökumppaneille sähköpostitse.

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/


40

5 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET

Tässä luvussa on kuvattu hankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeen kolme keskeis-

tä tavoitekokonaisuutta olivat 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen, 2)

jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus ja 3) perhetyön kehittäminen ja pe-

ruspalvelujen vahvistaminen. Alla on kuva (1), jossa on kuvattu hankkeen lähtökoh-

dat, tavoitteet ja keskeiset tuotokset.

Kuva 1 Kooste hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja tuotoksista

5.1 Perhekeskusverkoston kehittäminen

Hankesuunnitelmassa oli tavoitteena kehittää verkkopohjaista perhekeskus-

mallia sekä lasten ja perheiden mahdollisuutta avun saamiseen matalalla kyn-

nyksellä Kersanet -verkkoportaalin www.kersanet.fi pohjalle. Lisäksi tavoitteena

oli portaalin laajentaminen sisällöllisesti 0-12–vuotiaitten lasten vanhemmille sekä

alueellisesti koko Etelä-Pohjanmaalle. Tavoitteena oli sisällön osalta tuoda vielä



41

palveluohjauksellista näkökulmaa, perheiden vertaistukea keskustelufoorumille,

monipuolistaa verkkovastaanottotoimintaa ja mahdollistaa työtekijöiden keskinäi-

nen asiantuntijakonsultaatio.

5.1.1 Tarve, josta tavoite nousee

Verkkopohjaisen perhekeskuksen (www.kersanet.fi) taustalla oli kehittämistyö kol-

messa aikaisemmassa Etelä-Pohjanmaan seutukunnan hankkeissa: Järviseudun

sosiaali- ja terveyssektorien tietojärjestelmien ja toimintamallien kehittäminen/SOTE

-hanke (2004–2005), Kuusiokuntien Sosiaalitoimen tietoteknologian kehittäminen

Kuusiokunnissa -hanke (2006–2008) sekä Parempaa perheille -hanke (2009). Tuol-

loin kehittämistyötä tehtiin laajassa monitoimijaisessa yhteistyöverkostossa, mukana

olivat mm. Järvinet Oy sekä teknologiapohjaa toteuttava Visualweb Oy. Näissä

hankkeissa sivustolle luotiin pohjarakenne sisältöineen ja ratkaisuineen sekä kirjoi-

tettiin teemasisältöjä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen sekä perustiedot kahden

eri seutukunnan lapsiperhepalveluista.

Hyvää kehittämispohjaa oli syytä jatkaa Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsi-

perheet osahankkeessa. Tätä puolsivat aikaisempien hankkeiden aikana ilmi tullut

palvelujärjestelmän sirpaloituminen lapsiperheiden näkökulmasta katsoen. Toisaalta

myös osa tämänhetkisistä hyvinvointipalveluista on selkeästi verkkoon siirrettävissä

olevia palveluita, erityisesti matalankynnyksen palveluiden kohdalla. Kaikkiin palve-

luihin ei tarvita aina kasvokkain tapahtuvaa palvelukontaktia, jolloin palvelujärjestel-

mää voidaan tehostaa. Verkkopalveluiden etuna on, että palvelut ovat saatavilla

joustavasti vuorokauden ajasta riippumatta ja niitä tarjotaan samanlaatuisena kaikil-

le. Se on osa ennaltaehkäisevää työtä ja lapsiperheiden varhaista tukemista.

5.1.2 Kehittämistyön prosessi

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen toimesta koot-

tiin yhteen loppusyksyn 2009 aikana maakunnan yhteistoiminta-alueilta ja eri sekto-

reilta keskeisiä toimijoita kuntien sosiaali-, terveys-, sivistys- ja vapaa-aikatoimesta,

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä,

Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan Opistosta ja Seinäjoen ammattikor-

keakoulusta, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilusta (PLU) että Järvinet OY:stä. Loppu-

vuodesta pidettiin ensimmäinen Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyö-



42

ryhmän kokous, jossa käytiin läpi kehittämishankkeen ja perhekeskustoiminnan ta-

voitteet ja miten kehittämistoimintaa viedään eteenpäin.

Asiantuntijatyöryhmä päätyi siihen, että sisällön kehittämisestä vastaa asiantunti-

jatyöryhmän jäsenet, jotka muodostavat pieniä teemaryhmiä. Teemaryhmien

työskentelyyn kutsuttiin asiantuntijatyöryhmän jäsenten lisäksi tarvittaessa ko. henki-

löiden varahenkilöitä tai muita asiantuntijajäseniä. Teemaryhmät työskentelivät ke-

väästä 2010 kevääseen 2011 välisenä aikana. Sisällöntuottamisen perusideaksi

muotoutui ajatus, että paikallisuus ja maakunnallisuus nostetaan esiin. Todettiin ja

sovittiin yhteisesti että:

- sivustolla on lyhyet tiivistetyt sisältökokonaisuudet

- syvemmän ja perusteellisemman tiedon äärelle pääsee linkitysten kautta

- hyödynnetään aikaisemmat sisältötekstit, mikäli ne sopivat uuteen rakentee-

seen ja jos ovat edelleen ajantasaisia (teemaryhmät kävisivät sisällöt läpi).

Teemaryhmiä muodostui neljä:

1) Teemaryhmä: ”0-12 -vuotiaitten lasten sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen

kehitys”. Teemaryhmään kuuluivat terveydenhoitaja Paula Etula/Järvi-Pohjanmaa,

aluejohtaja Aino-Maija Sirén/ PLU), osastonhoitaja Hilkka Välimaa/Seinäjoen terve-

yskeskus sekä päivähoidon aluejohtaja Antti Vuorela/Seinäjoki. Osan aikaa tässä

teemaryhmässä työskenteli koulukoordinaattori Taina Huhtala Kauhavan alueelta.

Sisällöntuottamisessa keskityttiin lapsen eri ikäkausien sosiaalisen, psyykkisen ja

fyysisen kehityksen kysymyksiin. Kehittämistoiminnan lähtökohtana oli 0-12 -

vuotiaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa korostetaan lapsen arjen rytmiä

unen ja levon, ruokailun sekä ulkoilun ja liikkumisen kautta. Myös osa vanhemmuu-

den kysymyksistä päädyttiin huomioimaan tässä kokonaisuudessa. Oleellista oli löy-

tää perheen kannalta järkevät valikko- ja teemakokonaisuudet. Työryhmä kokoontui

kevääseen 2011 saakka yhteensä viisi kertaa.

2) Teemaryhmä ”Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut”. Teemaryhmään kuu-

luivat sosiaalityöntekijä Kirsi Rinta-Möykky/Suupohja, aluejohtaja Aino-Maija

Sirén/PLU, nuorisotoimenjohtaja Maritta Sipilä/Lapua, suunnittelupäällikkö Pirjo Hei-

no/Kaksineuvoinen ja päivähoidon aluejohtaja Antti Vuorela/Seinäjoki.


43

Tämän teemaryhmän tehtävänä oli saada kokonaiskäsitys Etelä-Pohjanmaan lapsi-

perheiden palveluista. Haasteena tässä työryhmässä oli lapsiperhepalveluiden jä-

sentäminen sekä päätöksen tekeminen siitä, millä tasolla palvelut kuvataan, ja miten

pitkälle kuntatietoihin linkitykset tehdään. Työryhmässä päädyttiin soveltamaan

JUHTA:n (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) sähköisen palveluha-

kemiston suosituksia ja asiakirjaa ”Julkisen palvelujen kuluttajalähtöinen palveluha-

kemisto (JHS 145)” -asiakirjaa pidettiin jäsentämistyön lähtökohtana. Jäsentämis-

työhön mukaan päätettiin ottaa vanhemmat, joista koottiin neljä asiakasraatia.

Asiakasraadit koottiin neljän eri seinäjokisen päiväkodin (Katajalaakso, Jouppi, Kul-

tavuori, Huhtala) vanhempainryhmistä. Syksyn aikana käytiin kaikkien asiakasraa-

tien kanssa kertaluonteinen keskustelu. Vanhemmilta pyydettiin näkökulmia nykyi-

seen ja asiantuntijoiden ideoimaan Kersanetin sisältöön sekä JHS:n palveluita ku-

vaaviin asiasanoihin. Heitä pyydettiin lisäksi kommentoimaan, millä asiasanoilla ja

millaisia lapsiperheiden palveluita he hakisivat alueellisesta verkkopohjaisesta per-

hekeskuksesta. Asiakasraatien palaute koottiin yhteen ja käsiteltiin teemaryhmässä.

Tämän pohjalta koottiin ja muodostettiin valikkorakenne lapsiperhepalveluiden osal-

ta. Työryhmä kokoontui toimintansa aikana yhteensä seitsemän kertaa.

3) Teemaryhmä ”Vanhemmuus ja perheen erityiskysymykset”. Teemaryh-

mään kuuluivat sosiaalityöntekijä Pirkko Yli-Krekola/JIKky, nuorisotoimenjohtaja

Pekka Hautamäki Seinäjoen kaupunki, kuntoutusohjaaja Ulla Niemi/Eskoon sosiaa-

lipalvelujen kuntayhtymä, autismikuntoutusohjaaja Johanna Mäkelä (sijaisena Pirjo

Kankaanpää) /Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä kehittäjätyöntekijä Merja

Hakola Suupohjan Selevä Paletti -hanke.

Tässä teemaryhmässä keskityttiin prosessin aikana pohtimaan vanhemmuuden ko-

konaisuutta sekä perhe-elämään liittyviä kriisejä ja pulmia. Teemaryhmä tutustui si-

sällöntuottamisen alkuvaiheessa aikaisempaan Kersanetin materiaaliin. Internetiä

apuna käyttäen työryhmä kokosi sopivia valtakunnallisia internet -sivustoja, joka

täydentäisi perhekeskus sivustoa ja vanhemmuusosiota. Työryhmä korosti työs-

sään, että perhekeskuksen kokonaisuuden näkökulmana tulee olla voimavaraistava,

ja vanhemmuusosion selkokielinen, eikä erityisyyttä korostava. Työryhmä kokoontui

kehittämistoiminnan aikana yhteensä kuusi kertaa.


44

4) Teemaryhmä ”Muu kehittäminen”. Teemaryhmään kuuluivat perusturvajohtaja

Maria-Liisa Nurmi/Alavus, ICT -operaattori Tuula Lamminen/Järvinet, tietohallinto-

johtaja Sari Vesiluoma/EPSHP, nuorisotiedottaja Terhi Hunnakko/ Seinäjoki ja pro-

jektipäällikkö Esa-Matti Åkerberg/Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tämän teemaryhmän tehtävänä oli ratkaista verkkopohjaisen perhekeskuksen tek-

nisiin ratkaisuihin liittyviä asiakokonaisuuksia (keskustelufoorumi, kirpputori, päivitys,

ajantasaisuus, sosiaalinen media, blogit) sekä omistajuutta hankkeen jälkeen. Työ-

ryhmässä haettiin lisäksi ratkaisuja alkuvaiheessa vanhempien osallistamista kehit-

tämistyöhön mm. nimen ja muun sisällön kehittämisen suhteen.

Erilaisia uusia kehittämisenmahdollisuuksia kartoittaessa todettiin teknologiapohjan

olevan kankea uusiin ideoituihin mahdollisuuksiin. Kun Etelä-Pohjanmaan sairaan-

hoitopiirin omien Internet-sivujen uusiminen tuli ajankohtaiseksi, päädyttiin ratkai-

suun, että uusi Verkkopohjainen perhekeskus kytketään mukaan Etelä-Pohjanmaan

sairaanhoitopiirin teknologia-alustaan. Tämän jälkeen käytännön asioista keskustel-

tiin ja toimitettiin rautalankamalli teknisestä rakenteesta sekä sairaanhoitopiirin että

jatkossa uuden graafisen ilmeen suorittaneen toimittajan kanssa.

Teemaryhmä toteutti asiantuntijaryhmän tukemana tarjouspyynnöt uuden Verkko-

pohjaisen perhekeskuksen logon ja graafisen ilmeen suunnittelun osalta keväällä

2011. Päätös uuden graafisen ilmeen toimittajasta tehtiin asiantuntijatyöryhmän ko-

kouksessa huhtikuulla 2011. Ehdotukset uudesta logosta ja graafisesta ilmeestä

käytiin sähköpostitse toimittajan eli R-Studion ja asiantuntijaryhmän jäsenten kanssa

huhti - toukokuulla 2011. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa.

Verkkopohjaisen perhekeskuksen teemaryhmät päättivät työskentelyn 2011 kevääl-

lä, jonka jälkeen sisällön tuottaminen siirtyi projektityöntekijän vastuulle. Teemaryh-

mien jäsenten tuotosten ja asiakasraatien palautteen pohjalta syntyivät lopulliset va-

likko-, sisältö- ja linkitysrakenteet kesän 2011 aikana. Uuden Verkkopohjaisen per-

hekeskuksen tekstisisällöistä osa rakentui teemaryhmien laajaa materiaalia koosta-

en ja osa tekstisisällöistä kopioitiin entisiltä www.kersanet.fi -sivustolta. Tekstisisällöt

tulivat valmiiksi syyskuun 2011 alkupuolella. Hankkeen teknisen siirtotyön toteutta-

jaksi palkattiin IT-tradenomi -opiskelija Anne Rantala.



45

Asiakasraadit olivat toivoneet ajankohtaisten artikkeleiden esiinnostamista sivustol-

le. Teemaryhmissä ideoitiin blogikirjoittajien rekrytoinnista ja se jäi hankkeen loppu-

vaiheeseen. Syyskuun alussa 2011 blogikirjoittajien rekrytointia käynnistettiin vielä

vanhojen sivustojen kautta sekä Etelä-Pohjanmaan osahankkeen Facebook-

sivustojen kautta.

Väestöliitto – KASTE – yhteistyö: Vastaamo -palvelun pilotointi

Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä etsi ratkaisuja toteuttaa ma-

talan kynnyksen verkkovastaanottotoimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Aikaisemmassa

kehittämistyössä haasteena olivat suoran internet-asioinnin mukanaan tuomat tekni-

set haasteet liittyen turvalliseen internet -ympäristöön, asiakkaan anonyymiyteen ja

asiantuntijoiden käyttämään työaikaan suhteessa uudenlaisen työmuotoon eli säh-

köiseen asiointiin.

Väli-Suomen KASPERI -hankkeen kautta tuli aloite Väestöliiton kanssa tehtävästä

yhteistyöstä. Tämä konkretisoitui kahteen työkokoukseen. Ensimmäisessä työkoko-

uksessa kesäkuulla 2010 kokoonnuttiin pohtimaan Väestöliiton Vastaamo -

palvelusetelikokeilua ja sen kytkeytymistä Etelä-Pohjanmaan Verkkopohjaisen per-

hekeskuksen kehittämisen kontekstiin. Tästä kokeilusta työkokouksessa kertoivat

Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen ja Mental Capital Caren hallituksen pu-

heenjohtaja Ville Tapio. Hankkeen kautta työkokouksessa olivat Väli-Suomen KAS-

PERI -hankkeen projektinjohtaja Juha Luomala, Verkkopohjaisen perhekeskuksen

asiantuntijatyöryhmän varapuheenjohtaja, perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi sekä

hankkeen edustajat.

Vastaamo -palvelun tavoitteena oli vahvistaa perheille suunnattuja palvelurakenteita

luomalla perheille Internetpohjainen mahdollisuus suojattuun keskusteluun asiantun-

tijan kanssa liittyen perheen arkeen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissä

pulmista. Tavoitteena oli, että osa asiakasryhmästä saa asiantuntijoilta neuvoja /

apua sekä palveluohjausta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelukokei-

lun avulla pyrittiin vähentämään peruspalveluihin suuntautunutta painetta. Vastaamo

-palvelun todettiin olevan juuri sellainen palvelumuotokokonaisuus, jota Etelä-

Pohjanmaan Verkkopohjainen perhekeskus on kaavaillut yhtenä palvelumuotonaan.

Kokouksessa käytiin alustavaa keskustelua myös mahdollisesta TEKES -hankkeen

hankeyhteistyöstä.


46

Tämän työkokouksen seurauksena päädyttiin esittämään Etelä-Pohjanmaan osa-

hankkeen ohjausryhmälle alkusyksystä 2010 Vastaamo -palvelusetelin pilotointia

osana Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittämistoimintaa. Ennen ohjausryhmän

kokousta hankkeen toimesta tehtiin alustava suunnitelma Vastaamo -palvelusetelien

käytöstä koko maakuntaa kattavaksi huomioiden erilaisia kohderyhmiä eri yhteistoi-

minta-alueilla. Perusteltuna oli, että saadaan kokemusta eri asiakasryhmien tarpeis-

ta tämäntyyppisen palveluun. Ohjausryhmä teki myönteisen päätöksen Vastaamo -

pilotin käynnistämisestä Etelä-Pohjanmaalla ja siihen liittyen 500 palvelusetelin os-

tamisesta Väestöliitolta.

Vastaamo -palvelusetelien pilotoinnista tiedotettiin loppusyksystä 2010 Etelä-

Pohjanmaan kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali-, perusturva- ja hoitotyön-

johtoa, jonka yhteydessä heitä pyydettiin nimeämään pilottien yhteyshenkilöt alueel-

taan. Yhteyshenkilöiden tehtäväksi jäi alueen pilottien tarkempi koordinointi eli pää-

töksen tekeminen paikallisesta pilottitoiminnan kohteesta, asiasta tiedottaminen

omassa organisaatiossa sekä tiedottaminen tulevasta palvelusetelien käyttöönotto-

koulutuksesta.

Helmikuun alussa organisoitiin palveluseteleitä jakaville työntekijöille käyttöönotto-

koulutus yhteistyössä Väestöliiton kanssa (ks luku 4.1.3). Palvelusetelit jaettiin kou-

lutuksen yhteydessä alueen toimijoille seuraavasti:

- JIK (100 kpl), perheneuvolan asiakasvanhemmat - Järvi-Pohjanmaa (50 kpl), perhetyön asiakasvanhemmat - Kaksineuvoinen (70 kpl), oppilashuollon asiakasvanhemmat - Kuusiokunnat (70 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi alle ½-vuotias - Lapua (40 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi n. 4-5-vuotias - Seinäjoki (100 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi n. ½-vuotias tai läh-

dössä kouluun - Suupohja (70 kpl), perhevalmennukseen osallistuvat vanhemmat

Samassa yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Etelä-Pohjanmaan tiedotusväli-

neille.

Vastaamo -palvelusetelit (ks. kuva 2) jaettiin alueen piloteissa kohderyhmien asiak-

kaille ajalla 1.2.–31.6.2011. Setelit olivat voimassa 31.8.2011 saakka. Palvelusete-

leiden käytöstä ilmestyi raportti Väestöliiton tekemänä syyskuun alussa 2011. Verk-

kopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä ja alueellinen ohjausryhmä miet-

tivät mahdollisesta jatkotyöskentelystä hankkeen loppuvaiheessa.


47

Kuva 2 Vastaamo palveluseteli

Verkkopohjaisen perhekeskuksen jatkokehittäminen

Toinen tapaaminen Väestöliiton kanssa oli helmikuun alussa 2011. Tähän työkoko-

ukseen kutsuttiin toimijoita eri yhteistoiminta-alueiden lapsiperhepalveluista. Ta-

paamisessa oli paikalla myös Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen, joka kertoi

TEKES -hankehakemuksesta. Kokouksessa käynnistettiin keskustelua siitä, mistä

löytyy taho, jonka puitteista voitaisiin jatkaa hyvin alkanutta laajaa maakunnallista

perhekeskusta ja turvata sen jatkokehittäminen.

Keväällä 2011 käytiin keskustelua Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden

edistämisen yksikön kanssa perhekeskuksen maakunnallisesta omistajuudesta ja

jatkokehittämisen vaihtoehdoista. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa on käynnis-

tetty keskustelua jatkokehittämiseen liittyvistä hanke- ja rahoitusvaihtoehdoista.

Keskustelua jatketaan kehittämishankkeen loppuun saakka.

5.1.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset

Verkkopohjainen perhekeskus laajentui Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsi-

perheet -kehittämishankkeen aikana kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin. Samanai-

kaisesti kun Perhekeskus laajeni alueellisesti, sen sisällössä huomioitiin myös ala-

kouluikäiset lapset vanhempineen ja joissakin palveluissa huomioiden palveluohja-

uksellinen näkökulma.

Uudelta www.kersanet.fi -sivustolta on löydettävissä julkisen sektorin ja muiden toi-

mijoiden Etelä-Pohjanmaan keskeiset lapsiperheiden palvelut samasta osoitteesta.

Verkkovastaanotto-toiminnan laajentuminen mahdollistui Vastaamo -palvelun kaut-



48

ta. Väestöliiton psykologi Lotta Heiskasen raportoi kokeilusta syyskuulla 2011. Tämä

nopean ja matalankynnyksen asiantuntija-avun palvelukonsepti on monistettavissa

ja ostettavissa jatkossakin yhteisenä hankintana Väestöliitolta tai osassa maakuntaa

esimerkiksi yhteistoiminta-alueen pienempänä hankintana.

Oppilaitosyhteistyö oli hankkeen aikana lukumääräisesti vähäistä, mutta sitäkin sy-

väluotaavampaa. Harjoittelijana hankkeessa toiminut ja sittemmin teknologia-alustan

siirtotyön tehnyt IT-tradenomi opiskelija Anne Rantalan opinnäytetyö ”Sähköiset pal-

velut sosiaali- ja terveysalalla – Case: Kersanet” Seinäjoen ammattikorkeakoulun lii-

ketalouden yksikköön valmistuu alkukeväästä 2012. Lisäksi Satakunnan ammatti-

korkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta valmistui opinnäyte ”Terkkariksi Netti-

neuvolaan” keväällä 2011, jossa yhtenä tutkimuksen esimerkkinä oli

www.kersanet.fi -palvelu.

Tuotoksena voidaan nähdä myös hankkeen julkaisuun liittyvä materiaali: uusi logo ja

sen käyttö sekä valmiilla sivustolla että julkaisumateriaaleissa. Julkaisun yhteydessä

käytettiin A3 ja A4 kokoisia julisteita, postikortteja sekä tarroja. Osa julkaisumateri-

aaleista lähetetään yhteistyökumppaneille, osa eri lapsiperheiden kanssa toimiville

tahoille sekä osa perheille itselleen.

Kuva 3 Verkkopohjaisen perhekeskuksen uusi logo

Tämän lisäksi Verkkopohjaisen perhekeskus www.kersanet.fi kehittämisen REA -

malli on löydettävissä sosiaali- ja terveysalan innovaatioiden yhteisössä

http://www.innokyla.fi/pilotointi/index.php.

Verkkopohjaisesta perhekeskuksesta tehtiin Abstrakti THL:n julkaisuun ”Mitä Kas-

teessa on kasvamassa?”. Se julkaistiin lokakuulla 2010 ja on löydettävissä osoit-

teesta http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a si-

vulta 94–95.



http://www.innokyla.fi/pilotointi/index.php

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a%20sivulta%2094–95

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a%20sivulta%2094–95


49

Verkkopohjaista perhekeskusta esitettiin mm. Väli-Suomen KASPERI -hankkeen ry-

päsryhmätapaamisissa, Seinäjoen ammattikorkeakoulun järjestämässä Perhekes-

kusverkoston seminaarissa Seinäjoella 29.3.2010, Pohjoismaisessa perhekeskus-

konferenssissa Espoossa 7.5.2010, Väli-Suomen KASPERI -hankekokonaisuuden

hankerypäs I:n ”Kumppanina perhe” -seminaarin työpajassa Hämeenlinnassa

23.11.2010 sekä Väestöliiton, Mental Capital Care:n ja Tukevasti Verkossa -

hankkeen yhteisessä ”Sähköiset asiantuntijapalvelut ja perheiden tukipalvelut netis-

sä” Espoon seminaarissa 16.12.2010.

5.1.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet

Verkkopohjainen perhekeskus leviää koko maakunnan jokaiseen kuntaan. Sen

mahdollistaa laajamittainen tiedottaminen eri tiedotusvälineiden (tv, lehdistö ja radio)

sekä eri toimijoiden kautta vanhemmille annettavien oheistuotteiden (postikortit, tar-

rat) avulla. Lisäksi kuntien julkisiin tiloihin lähetettiin esille laitettaviksi julisteita. Kaik-

ki nämä tuotokset ovat mainostoimiston käsialaa, joten jälki sekä visuaalisessa il-

meessä että painatuksessa on onnistunut.

Laajennettu kohderyhmä eli alakouluikäisten vanhemmat otettiin huomioon sisällön

kehittämistyössä. Sisältöön tuotettiin tietoa alakouluikäisen lapsen kasvusta ja kehi-

tyksestä, jossa fokuksena on tämän ikäisen lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Myös lapsiperheiden palveluosiossa huomioitiin alakouluikäisten lasten toimintaym-

päristöt ja palvelukokonaisuudet. Kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset

ehdottivat sisältöihin teemoja ja linkityksiä, joiden mukaan oli vaivatonta lähteä etsi-

mään tietosisältöjä. Myös käyttäjäryhmän palautteet asiakasraadeilta myötävaikutti-

vat lopullisiin sisältöihin.

Verkkopohjaiseen perhekeskukseen saatiin uutta sisältöä myös koko Etelä-

Pohjanmaata kattavan lapsiperhepalveluiden kokoamisen kautta. Palvelut luotiin

JHS:n suosituksia soveltaen ja kuunnellen käyttäjiä asiakasraadeissa. Joitakin sisäl-

tökokonaisuuksia pyrittiin rakentamaan palveluohjauksen näkökulmasta, esimerkiksi

päivähoitoon liittyvä kokonaisuus. Uutta sisältöä edelleen jatkokehitetään. Asiakas-

raatien kautta tullut viesti ajankohtaisten lapsiperheiden arkea koskevien artikkelei-

den kirjoittamisesta jalostui blogikirjottamisen kautta tapahtuvana. Kirjoittajien rekry-

tointi aloitettiin vanhojen sivujen vielä toimiessa ja hankkeen Facebook -sivuston

kautta syyskuun alussa 2011.


50

KASTE -alueen keskinäisellä hyvällä ja mittavalla verkostolla oli merkitystä erityises-

ti hankkeen Verkkopohjaisen perhekeskuksen verkkovastaanottotoiminnan kehittä-

mistyössä ja monipuolistamisessa. Lapsiperheille suunnattujen palvelukanavien, eri-

tyiseesti matalankynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamisessa Vas-

taamo -palvelusta saadut hyödyt ja oppimisen kokemukset ovat hyödynnettävissä

myös muualla. Koko Vastaamo -palvelukokonaisuuden pilotointia voidaan pitää tä-

män kehittämishankkeen yllätyksellisempänä mahdollisuutena, joka ei ollut tiedossa

hankkeen alkuvaiheessa.

Kehittämishankkeen aikana ei varsinaisesti keskitytty kehittämään perheiden ver-

taistukea keskustelufoorumin kautta, mutta foorumin mahdollisuus toki huomioitiin

uuden perhekeskuksen teknisen alustan rakentamisessa. Työntekijöiden keskinäistä

asiantuntijakonsultaatiota ei myöskään päätetty kehittää eteenpäin. Todettiin, että

lapsiperheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat voivat käyttää www.kersanet.fi -

perhekeskuksen laajaa tietopohjaa maakunnan tiedonhakukanavana. Kehittämis-

työn edetessä tuli ilmi myös, että ammattilaiset pitäytyvät jo hyviksi havaitsemillaan

oman ammattialansa sivustoilla, joissa on saatavilla konsultaatiota tarvittaessa.

Kehittämistyön etenemistä edesauttoi alussa asiantuntijatyöryhmän vahva sitoutu-

minen. Asiantuntijatyöryhmä toimi dialogissa keskustelevasti, toisiaan kuunnellen

sekä muokaten yli sektoreiden ulottuvaa yhteistä visiota, näkemystä ja määrityksiä

kehittämisen sisällöistä, painopisteistä ja reunaehdoista. Yhteisen tilan ja ajan löy-

tyminen yhteisille kohtaamisille niin asiantuntijatyöryhmissä kuin teemaryhmien kes-

ken erityisesti alussa oli tärkeää, jolloin tarvittiin jokaisen yksittäisen jäsenen erityis-

osaamista.

Kehittämistyössä mukana olleiden eri toimijoiden omat verkostot edesauttoivat uusi-

en innovaatioiden löytämisessä, esimerkiksi teknisten ratkaisujen kohdalla ja uusis-

sa toimintamahdollisuuksissa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oman

teknisen alustan rakentaminen mahdollisti myös kokonaan uudentyyppisen sivuston

rakentamisen. Sisällön teknisessä siirtämisessä lisähenkilön palkkaaminen vapautti

projektityöntekijän työpanosta sisällön tuottamiseen syvemmin.



51

Arviointi

Kehittämiskokonaisuudesta koottiin palautekyselyt, jotka liittyivät Vastaamo-palvelun

käyttöönottokoulutukseen ja Vastaamo -palveluseteleiden jakamiseen. Väestöliitto

toimitti myös raportin Vastaamo-palvelun pilottikokeilusta. Tämän lisäksi hankkeen

loppuvaiheessa kysyttiin asiantuntijatyöryhmän sekä teemaryhmien jäsenten koke-

muksia kehittämistoiminnasta.

Vastaamo -palvelun käyttöönottokoulutuksesta saatu palaute oli hyvää. Koulutus oli

koettu informatiiviseksi ja palveluseteleiden tarkoitus selkeni koulutuksessa. Oletet-

tiin, että asiakkaalla on helpompaa puhua hankalista asioista neuvolassa, kun en-

siksi hän on ylittänyt kysymisen kynnyksen verkossa. Palvelusetelin jakaminen ei

ole tuntunut työntekijöistä hankalalta ja toiveena olikin palvelun jatkuminen pilotoin-

nin jälkeen.

Vastaamo -palveluseteleiden jakajien palaute kerättiin toukokuun 2011 lopussa.

Tämä ajankohta valittiin siksi, että sillä haluttiin herätellä palveluseteleitä jakavia

toimijoita muistuttamaan asiakkaitaan palveluseteleiden käyttämisestä. Tässä vai-

heessa palveluseteleitä oli jaettu jo noin neljä kuukautta. Vastaajat totesivat palve-

luseteleiden jakamisen olevan helppoa ja asiakkaat ottivat setelit mielellään. Puolet

vastaajista oli selkeästi sitä mieltä, että he voisivat jakaa seteleitä jatkossakin.

Vastaamo -palvelun käyttöraportin (Heiskanen, 2011) mukaan Etelä-Pohjanmaan

alueen asiakkaiden antama tyytyväisyys palvelumuotoon keskiarvo on paras kaikis-

ta Vastaamo -palvelua pilotoinneista kunnista, niin että palvelua käyttäneet asiak-

kaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluun. Vanhemmat olivat kokeneet saaneen-

sa apua varhaisemmin omiin pulmiinsa. Tutkimusten mukaan lyhytkestoinen psyko-

loginen neuvonta verkossa on vaikuttavuudeltaan yhtä hyvä kuin kasvokkain tapah-

tuva neuvonta. Palvelu on tukenut vanhempien hyvinvointia, toimintakykyä, arjen su-

jumista, vanhemmuutta, mahdollistanut kuulluksi tulemista ja vanhemmat ovat hyö-

tyneet saamastaan tuesta. Vanhemmat ovat antaneet palautetta myös siitä, että jo

kysymysten kirjoittaminen on auttanut heitä jäsentämään tilannetta ja tuntunut hel-

pottavalta.

Palveluun kirjautumisten määrä oli 136 kpl, käytettyjen palveluseteleiden määrä 19

kpl ja viestien määrä 36 kpl. Kaikki palvelua käyttäneet ovat olleet naisia. Palvelua


52

oli käytetty iltaisin. Eniten kysymyksiä herättivät vanhemmuuden kysymykset ja jon-

kin verran parisuhdekysymykset. Kohderyhmänä vauvojen ja leikki-ikäisten

vanhemmat käyttivät palvelua kaikkein ahkerimmin. Kysymyksistä osa koski

vanhemman omaa hyvinvointia tai parisuhdetta.

Asiantuntijatyöryhmän työskentelystä palautetta antoi vain muutama (n=4) työryh-

män jäsen. Vastaajat kokivat työskennelleensä itse sitoutuneesti ja antaneensa ke-

hittämistyöhön riittävästi tukeaan. Puolet koki, että asiantuntijatyöryhmälle asetetut

tavoitteet olivat selvät ja että ne saavutettiin. Myös Kaste -hanketyöntekijöiden työ-

panos oli riittävä, mutta kehittämiseen ei oltu varattu riittävästi aikaa.

Teemaryhmien työskentelyn palautteessa oli samansuuntaista: jokainen vastaajista

koki sitoutuneensa myös teemaryhmän työskentelyyn. Tavoitteiden selkeys teema-

ryhmän työskentelylle, oleellisiin asioihin keskittyminen kehittämistyössä, KASTE -

hanketyöntekijöiden työpanokseen sekä asioiden valmisteluun oltiin tyytyväisiä. Ke-

hittämiseen varattu aika koettiin niin ikään liian lyhyeksi. Palautteessa todettiin

myös, että tämäntyyppinen alueellisesti tapahtuva kehittämistyö oli uutta. Työmäärä

koettiin suureksi: vaikka vanha suppea pohja oli olemassa, se teetti silti enemmän

työtä, kuin oli aluksi ajateltu. Tavoite koettiin järkeväksi ja selkeäksi, mutta ennak-

koon oli vaikea arvioida työmäärää, joka tähän kehittämistyöhön olisi pitänyt varata.

Omien vastuutehtävien tekeminen osoittautui prosessin myötä toisenlaisiksi, kuin

mitä ennakkoon pystyi arvioimaan, koska oman työyksikön tilanne vaati asettautu-

maan oman perustehtävän hoitamisen etusijalle.

Kehittämistyön epäonnistumisena koettiin osan ryhmän jäsenten heikkoa sitoutumis-

ta hankkeen työskentelyyn ja oman ajan puutetta. Todettiin, että kehittämistyö oli hi-

dasta ja uutta ei pystytty tuottamaan kovin paljoa. Kehittämisen ja resurssien epä-

suhta oli haastavaa, koska tekniset asiat veivät paljon aikaa. Todettiin myös, että

sosiaalisen median hyödyntäminen jäi vähäiseksi ja johon olisi toivottu koulutusta.

Lisäksi olisi kaivattu lisää asiantuntijuutta, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta täy-

dentämään perustason osaamista sivujen sisällön osalta.

Onnistumiseksi koettiin tavoitteiden saavuttaminen ja lopputulos koettiin hyvänä.

Kehittämistyössä oli mukana innostuneita Etelä-Pohjanmaan alueen eri toimijoita,

jotka saatettiin yhteen tässä kehittämiskokonaisuudessa. Todettiin, että sivustolle


53

löytyi maakunnallinen kotipesä sairaanhoitopiiriltä, josta saatiin uusi tekninen alusta.

Hyväksi asiaksi todettiin myös uuden ilmeen saaminen, sisällön kehittäminen ja jä-

sentyminen koko Etelä-Pohjanmaan aluetta palvelevaan muotoon. Joku vastaajista

koki saaneensa lisää tietoa sähköisten palvelujen mahdollisuuksista. Erityisesti Vas-

taamo -palvelusetelikokeilua pidettiin mielenkiintoisena. Myös lisäresurssin palk-

kaaminen hankkeen loppuvaiheessa koettiin edistäneen hankkeen loppuunsaatta-

mista.

Tuloksiksi todettiin koko maakuntaa kattavan välineen ja työkalun kehittäminen, joka

tukee vanhempien ja lasten arkea. Lisäksi maakunnan, yli hallintokuntien ja sektori-

rajojen tapahtunut verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen katsottiin hyväksi tulok-

seksi. Todettiin, että saatiin uutta innovaatiota ja terävöitettiin palvelujen käyttäjien

osallisuutta. Tiivistetysti Verkkopohjaisesta perhekeskuksesta löytyy:

Kuvio 3 Verkkopohjainen perhekeskus

Hankkeen aikana on seurattu myös sivuston käyttämistä. Kävijämäärän osalta näyt-

tää siltä, että se on ollut hankkeen loppukaudella (vuosi 2011) suurentumassa.

5.1.5 Odotettavissa olevat vaikutukset

Kun Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen aikana

on Verkkopohjainen perhekeskus saatu laajennetuksi koko Etelä-Pohjanmaata kat-


54

tavaksi lapsiperheiden omaksi sivustoksi, vaatii se vielä jatkotoimenpiteitä kehittä-

mistoiminnassaan. Tämä voisi onnistua uudessa kehittämistoimintaan keskittyvässä

hankkeessa, esimerkiksi TEKES -hankkeen innovaatioihin kytkeytyen. Mahdolli-

suuksina voi olla muiden sähköisten palveluiden vahvistaminen sivuston avulla, so-

siaalisen median hyödyntäminen lapsiperheille.

Näin laajamittaisessa kehittämiskokonaisuudessa olisi tärkeää löytää taho tai toimi-

ja, joka ottaa päävastuun tämän maakunnan yhteisen matalankynnyksen palvelu-

muodon. Se voitaisiin ratkaista myös yhteisellä erillisellä ylisektoraalisella rahoituk-

sella, josta on kokemuksia muualla Suomessa konkreettisissa monitoimijaisissa

perhekeskuksissa. Maakunnallinen omistajuus mahdollistaa sivuston ylläpidon, pai-

kallisen tiedon ajantasaisuuden sekä sivuston houkuttelevuuden ja jatkokehittämi-

sen hanketoiminnan päätyttyä.

Maakunnallinen omistajuus ei ratkenne tämän hankkeen aikana. Jos jatkokehittämi-

seen liittyvää tahoa tai resurssia ei löydy, vaarana on, että laajamittainen ja vuosien

kehittämistyö valuu hukkaan.

Odotettavissa olevia positiivisia vaikutuksia jatkossa on asiakasryhmän tarvitseman

matalankynnyksen tiedon saaminen sekä palveluista että lapsen kasvusta ja kehi-

tyksestä samasta osoitteesta. Parhaimmillaan matalankynnyksisyyden ansiosta apu

palveluiden piiriin on saatavilla kellon ajasta riippumatta ja vielä silloin, kun ongelmat

eivät ole kasautuneet.

5.2 Jalkautuvien palveluiden kehittämiskokonaisuus / pilottikohteet

Tavoite:

Maakunnassa toteutettavan kehittämistyön painopiste on lasten ja nuorten kasvu-

ympäristöissä tehtävän työn osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteena oli kehittää

lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaavia palveluita matalan hallinnon mallilla ja

joustavilla rajapintojen työkäytänteillä. Lähtökohtana oli, ettei erityisosaamista voi

viedä perustasolle ilman tälle tasolle rakennettuja malleja ja käytäntöjä. Tämä pyrit-

tiin tekemään pilottiyksiköissä ja kokeiltu malli oli tarkoitus levittää maakunnalliseksi


55

käytännöksi. Ideana oli saada myös perheet mukaan palveluiden suunnitteluun, to-

teutukseen ja arviointiin.

Tavoitekokonaisuudessa kehitettiin sektorirajat ylittäviä työmenetelmiä (konsulta-

tiivinen työmalli, ehkäisevän työn alueellinen konsultaatiomalli), moniammatillisia

verkostotyöryhmiä (jalkautuvat palvelut -asiantuntijatyöryhmä, pilottiryhmä ja yk-

sikkökohtaiset pilottiryhmät) ja käynnistettiin ja työskenneltiin pilottiyksiköittäin

(pilottikohteet ja moniammatillisen verkostoryhmä -mallin kehittäminen ja sen levit-

täminen maakuntaan) sekä vahvistettiin henkilöstön osaamista (menetelmä-

osaamisen vahvistaminen ja arviointityökalujen kehittäminen).

Pilottikohteet ja niiden toimintaympäristö

Pajuluoman asuntoalueella Seinäjoella sijaitsevat neuvola- ja päiväkotipilotti sekä

Kasperin alueella sijaitsevat alakoulupilotit (Lintuviita, Rastipuisto ja Touko-

lanpuisto) ja Peräseinäjoella sijaitseva Toivolanrannan yhtenäiskoulu olivat

Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishankkeen pilottikoh-

teita Seinäjoella.

Seinäjoen väestöpohja on noin 57 900 asukasta. Kärki-Pajuluoma -alueella alle kou-

luikäisiä lapsia on noin 550. Pajuluoman asuntoalue laajenee jatkuvasti. Seinäjoen

kaupungin tavoitteena on laajentaa pientaloasuntoaluetta Pajuluoman palvelutalon

(koulu, päiväkoti, nuorisotilat, iltapäiväkerho, neuvola ja ev.lut. seurakunnan tilat) lä-

heisyydessä. Alueelle osoitetaan uusia omakotitalo- ja rivitalotontteja voimakkaasti

kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Koulupilottikohteiden alueella Kasperin asuntoalueella (Kasperin, Hallilanvuoren ja

itäisen Kivistön pienalueet) asuu noin 4 820 asukasta. Kouluikäisiä lapsia on noin

660. Peräseinäjoella asukkaita asuu noin 3 500 asukasta, joista kouluikäisiä lapsia

on noin 310. Peräseinäjoki sijaitsee 30 minuutin matkan päässä Seinäjoen keskus-

tasta.

Nuorten mielenterveystyön jalkautuvaa työskentelymallia ”Merkkaria” lähdettiin ko-

keilemaan Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri). Alavus on Kuu-

siokuntien keskuspaikka.


56

Alavuden kaupungin asukasluku 9 259 Kuortaneen kunnan asukasluku 3 928 Töysän kunnan asukasluku 3155 Ähtärin kaupungin asukasluku 6 489 Kuusiokuntien asukasluku yhteensä 22 831asukasta.

5.2.1 Pajuluoman neuvolapilotti

5.2.1.1 Tarve, josta tavoite nousee

Seinäjoella sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu sosiaali- ja terveyskeskukseen, sosi-

aali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Perhetyö oli organisoitunut Seinäjoella ai-

kaisemmin, niin että kaupungin perhekeskus vastasi lastensuojelun avo- ja laitos-

palveluista. Perhetyötä oli saatavilla vain lastensuojelun avohuollon tukitoimena, jo-

ka vaati lastensuojeluilmoituksen ja -selvityksen tekemisen. Lapsiperheiden kotipal-

velua (maksullinen) kaupungissa oli saatavilla. Tarve kehittää ehkäisevää perhetyö-

tä yhteistyössä neuvolan kanssa nousi näistä lähtökohdista.

5.2.1.2 Kehittämistyön prosessi

Pajuluoman neuvolapilotin kehittämistyön tueksi koottiin monialainen työryhmä syk-

syllä 2009, joka oli käynnissä hankkeen päättymiseen, syksyyn 2011 saakka. Vas-

taavaa työryhmää neuvolan perhetyön kehittämistyön ympärillä ei ollut aikaisemmin

ja se mahdollisti laajemman keskustelun neuvolan perhetyön kehittymisestä koko

kaupungin alueella. Sen sijaan neuvolan työtä oli kehitetty moniammatillisesti jo pit-

kään erityistyöntekijöiden kanssa. Työryhmään, jonka asiantuntemusta oli mahdolli-

suus hyödyntää kokeilussa, kuului sosiaali- ja terveydenhuollosta äitiys- ja lasten-

neuvolan terveydenhoitajat, terveyskeskuspsykologit ja -puheterapeutti sekä perhe-

keskuksen johtaja ja/tai sosiaalityön päällikkö ja perhetyöntekijä. Lisäksi yhdessä

palaverissa oli mukana sosiaali- ja terveyskeskuksen ylilääkäri. Työryhmään oli kut-

suttuina myös kaksi puheterapeuttia ja toimintaterapeutti. Kaikille kutsutuille lähetet-

tiin muistio palaverista. Kehittämistyöhön osallistuneet henkilöt ovat omissa toimin-

taympäristöissään vieneet kehittämistyön ajatusta eteenpäin. Hankkeesta kehittä-

mistyöstä vastasi projektikoordinaattori.

Työryhmään kuuluvat:

perhekeskuksen johtaja Janne Pajaniemi sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko hoitotyön johtaja Liisa Mikkola (Marketta Mäenpää)


57

lastenneuvolan terveydenhoitaja Marianne Mäki-Jouppi perhetyöntekijä Tarja Kiili psykologi Pirjo Kauma psykologi Päivi Oja-Kaukola puheterapeutti Sirpa Rintala äitiysneuvolan terveydenhoitaja Virpi Ruismäki 1.7.2011 saakka lastenneuvola terveydenhoitaja Heli Hakorinta 1.6.2011 alkaen (Sanna Poranen 31.5.2011) projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, KASTE / Etelä-Pohjanmaan sekä alkuvaiheessa projektityöntekijät Mirka Nisula, Sari Pöytälaakso ja Auli Romppainen KASTE / Ete-lä-Pohjanmaan Lisäksi kutsuttuina olivat puheterapeutit Maritta Kätkänaho ja Aino Kokkonen sekä toimintaterapeutti Katja Rönnlund.

Kokouksia työryhmällä oli vuonna 2009 kaksi, vuonna 2010 viisi ja vuonna 2011 vii-

si. Ensimmäisissä palavereissa suunniteltiin pilottineuvolan tavoitteita ja toimintaa.

Tavoitteiden kiteytettyä työryhmä pääsi suunnittelemaan ja käynnistämään konk-

reettisesti neuvolan perhetyön kokeilua. Kokeilun käynnistyttyä palavereissa käsitel-

tiin pääosin neuvolan perhetyön prosessia ja sitä, millaisia asioita kokeilussa on

noussut esille. Tavoitteena oli toiminnan juurruttaminen ja vakiinnuttaminen, joista

käytiin keskusteluja

Neuvolan perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet

Ensimmäinen neuvolapilotin työryhmän kokous pidettiin syksyllä 2009. Kyseiseen

kokoukseen pyydettiin neuvolan toimijoilta odotuksia, toiveita ja tarpeita hankkeelle.

Neuvolan osalta toivottiin, että kehittämistyössä keskityttäisiin:

- Aidon ja kaksisuuntainen yhteistyön kehittämiseen eri yhteistyökumppaneiden kanssa

- Kevyen tason moniammatillisen puuttumisen -mallin kehittämiseen (esim. ti-hennetyt tapaamiset ja ”kevyt” perhetyö, joka ei lastensuojeluasiakkuuteen pohjautuvaa)

- Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan 1.7.2009, joka toivottiin huomioitavan KASTE -hankkeessa varhaisen- ja erityisen tuen tar-peen tunnistamisena.

Pilottineuvolan kehittämistyön tarkoitukseksi, tavoitteiksi ja keinoiksi kirjattiin ensim-

mäisten kokousten jälkeen:

Neuvolan pilottityöskentelyn tarkoitus

Neuvolapilotissa on tarvetta tukea asiakastilanteita, jotka nousevat neuvolan

asiakkuuksista. Konkreettista apua tarvitaan perheeseen ja yhteistyöhön eri


58

toimijoiden kesken. Haasteena on todellisen yhteistyön synnyttäminen ja tie-

donkulun hyvä sujuminen.

Keskeisinä tavoitteina on:

viedä apu lapsen ja perheen omaan toimintaympäristöön

tunnistaa varhaisen ja erityisen tuen tarpeet

Neuvolan pilottityöskentelyn keinot:

yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen

neuvolapilotin perhetyö kokeilu / case -työskentely ja siihen pohjautuva työn

mallintaminen

Pilottikohteen painopisteeksi valittiin neuvolan perhetyön kokeilu, johon työryhmä si-

toutui. Pilotilla kokeiltiin ja kehitettiin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen avo-

huollon neuvolatoiminnan perhetyötä.

Neuvolan perhetyössä työskentelyn painopiste sovittiin olevan ehkäisevässä työs-

kentelyssä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke mah-

dollisti perhetyön kokeilu kustantamalla perhetyöntekijän palkka (1pvä/vko). Perhe-

työntekijä oli Seinäjoen kaupungin perhetyöntekijä, jonka kaupunki irrotti kokeiluun.

Perhetyöntekijän työpanoksesta n. 15 % oli neuvolan perhetyötä. Työskentelyn

aluksi sovittiin, että työntekijän toimii rajatusti Pajuluoman neuvolan työntekijänä.

Käynnistämisvaiheessa huomioitiin ehkäisevän perhetyön, avohuollon lastensuoje-

lun perhetyön ja perheohjauksen käsitteiden ja työtapojen erottaminen toisistaan.

Keskeistä todettiin olevan myös perhetyöntyöntekijän roolin ja vastuun selkeyttämi-

nen.

Työryhmän kokouksessa keväällä 2010 sovittiin, että neuvolan perhetyön käynnis-

tämiseksi kootaan laajemmasta työryhmästä erillinen työrukkastyöryhmä, joka läh-

tee suunnittelemaan kokeilua tarkemmin. Työrukkastyöryhmään kuuluivat hoitotyön

johtaja Marketta Mäenpää, perhekeskuksen johtaja Janne Pajaniemi, psykologi Päi-

vi Oja-Kaukola, terveydenhoitaja Marianne Mäki-Jouppi ja terveydenhoitaja Virpi

Ruismäki ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Työrukkastyöryhmä työsti

kokouksissaan keväällä 2010 neuvolan perhetyötä ja perhetyöntekijän toimenkuvaa.


59

Työrukkastyöryhmän hahmotelma perhetyön toteuttamisesta kokeiluna:

Perhetyön kriteerit

- Neuvolan perhetyön kriteerit eivät saa olla liian ongelmalähtöisiä, vaan työ tulee nähdä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.

- Neuvolan perhetyön tarkoitus: - perheen tarpeista lähtevää ja perheen omat tarpeet huomioivaa - perheen omien voimavarojen vahvistamista - nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista - neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on erityisesti vanhemmuuden tukeminen - perheellä tulee olla asiakassuhde ainoastaan neuvolaan, lastensuojelun asiak-

kuutta perhetyön saamiseksi ei tarvita - perhetyö on maksutonta - perhetyöntekijä on tarkoitettu Pajuluoman neuvolan käyttöön kokeiluvaiheessa.

- Kriteerit ohjaavat perhetyötä, mutta ne määrittyvät tarkemmaksi kokeilun ai-kana. Aluksi terveydenhoitajat määrittävät yhdessä perhetyöntekijän kanssa, mikä perhe tarvitsee apua. Tarvittaessa kriteeristöjä tiukennetaan.

- Tärkeäksi nähtiin se, että perhetyöstä puhutaan samalla mielikuvalla, niin et-tä perhetyön tavoitteet ovat selkeät ja samat sekä työntekijöillä että perheellä

- Lapsiperheiden kotipalvelun (maksullinen) ja neuvolan perhetyön tavoitteet ovat erilaisia. Tärkeää on se, että perhetyö ei mene kodinhoitajan työn jat-kumoksi, vaan lähtökohtina työlle ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttu-minen.

Perhetyön käynnistyminen

- Terveydenhoitajat kartoittavat perhetyötä tarvitsevia perheitä kokeiluun. - Terveydenhoitaja näkee perheen avun ja tuen tarpeen - Terveydenhoitaja konsultoi perhetyöntekijää ja keskustelee perheen kanssa

perhetyön mahdollisuudesta.

Työmenetelmät

- Kokenut perhetyöntekijä osaa määrittää tarkemmin menetelmät. Työtä oh-jaavat tavoitteet, jotka on määritelty yhdessä terveydenhoitajan ja perheen kanssa.

- Tavoitteena on saada perhe toimimaan toisin ja löytämään uusia tapoja ja toimintamenetelmiä arkeen.

- Kotikäyntejä voidaan tehdä yhdessä terveydenhoitajan kanssa (esim. synny-tysten jälkeiset kotikäynnit eli jo olemassa olevat terveydenhoitajan tekemät kotikäynnit)

- Perhetyöntekijä voi konsultoida perheen asioissa esim. terveydenhoitajaa ja perustason erityistyöntekijöitä. Perhetyöntekijä vie tarvittaessa perheeseen myös palveluohjauksellista näkökulmaa.

5.2.1.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke hankki neuvolan

perhetyön mallinnusprosessiin ostopalvelun Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan

osaamiskeskus SONet BOTNIAlta. Yhteistyössä neuvolan pilottityöryhmän kanssa


60

tehtiin työprosessimallinnus neuvolan perhetyöstä, joka valmistui syksyllä 2011.

Työryhmä kokoontui mallinnuksen ympärille ensimmäisen kerran huhtikuussa 2010.

Oheisessa kuviossa (kuvio 4) on kuvattu perhetyön prosessia varsinaisen Process

Quide -mallinnuksen tueksi.

Neuvolan perhetyön prosessi

.

NEUVOLA

- Huoli perheen tilanteesta herää

- Terveydenhoitaja kertoo

perheelle perhetyön mahdollisuudesta ja

motivoi perheen perhetyön asiakkaaksi

- Terveydenhoitaja välittää perheen

yhteystiedot perhetyöntekijälle perheen

luvalla

PERHE

- Erityistä tukea tarvitsevien perheiden

elämänhallinnan tukeminen

- Itkuisen vauvan äidin väsymys

- Äidin lievä masennus

- Vanhempien epävarmuus

- Lähiverkostojen vähyys tai

puuttuminen

- Lapsen levottomuus tai poikkeava

uhmakkuus

- Ongelmat varhaisessa

vuorovaikutuksessa

- Elämänmuutokset (sairaus, ero)

PERHETYÖN PROSESSI

- Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä tapaavat

- Perhetyöntekijä ottaa yhteyden perheeseen ja

sopii kotikäynnin

- Ensimmäisellä kotikäynnillä (tarvittaessa

yhdessä terv.hoitajan kanssa) sovitaan perhetyön

aloittamisesta.

- Tehdään suunnitelma ja tavoitteet

(käytössä perhetilannepuntari)

-Tarvittaessa monialainen yhteistyö muiden

toimijoiden kanssa tai perhetyöntekijän ohjaus

muiden palvelujen piiriin

- Perhetyön toteutus: apu lyhytkestoista: käyntejä

n. 4-6 krt / perhe ja käynti 1krt/ vko (2-3h)

- Perhetyön lopettaminen ja arviointi

- Prosessi kirjataan ja tilastoidaan

NEUVOLAN PERHETYÖ

Varhaista ja ehkäisevää tukea sekä

nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista

Tavoitteena:

- Vanhempien tukeminen

- Lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen

- Perheen toimintakyky tai vanhempien

kyky sopeutua perhe-elämän haasteisiin

ja uusiin elämäntilanteisiin

- Perheen voimavarojen vahvistaminen

Keinoina:

- Ohjaus ja neuvonta

- Keskustelu, kuuntelu ja kannustaminen

- Yhdessä tekeminen

- Vanhemmuuden tukeminen (mm. roolikartta)

- Arjen mallintaminen ja ratkaisujen

löytäminen yhdessä (mm. päivärytmi)

- Moniammatililnen yhteistyö

Kuvio 4 Neuvolan perhetyön prosessi

Neuvolan perhetyön prosessi – uusi toimintamalli

Neuvolan perhetyö määriteltiin työntekijälähtöiseksi prosessiksi, joka tarkoitti sitä, et-

tä neuvolan terveydenhoitaja käynnistää prosessin. Kun terveydenhoitajalle herää

huoli perheestä, hän konsultoi perhetyöntekijää case -tyyppisesti perheen tilanteesta

ennen palvelun tarjoamista perheelle. Tämän jälkeen hän ottaa perheen kanssa pu-

heeksi neuvolan perhetyön mahdollisuuden ja motivoi perhettä perhetyön kokeiluun.

Näin vältytään esimerkiksi siltä, että perheen kanssa työskentelyn aloittamista jou-

dutaan lykkäämään perhetyöntekijän aikataulujen vuoksi.

Perheet, joista huoli saattaa herätä, ovat tavallisia perheitä, joilla saattaa olla hetkel-

listä tarvetta erityiseen tukeen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi äidin väsy-

mys tai lievä masennus, vanhempien epävarmuus, tuen puute lähiverkostojen osal-


61

ta, lapsen levottomuus tai poikkeava uhmakkuus, ongelmat varhaisessa vuorovaiku-

tuksessa tai elämänmuutokset, kuten sairaudet tai erotilanne perheessä. Neuvola-

asetuksessa 2008:37 ja Lastenneuvola lapsiperheiden tukena – Opas työntekijöille

2004:14 on määritelty tarkemmin neuvolan perhetyötä.

Perhetyön prosessi käynnistyy siitä, että perhe on halukas ottamaan vastaan perhe-

työtä. Terveydenhoitaja välittää perheen tiedot perhetyöntekijälle perheen luvalla.

Perhetyöntekijä ottaa tämän jälkeen yhteyden perheeseen ja sopii ensimmäisen ko-

tikäynnin. Ensimmäisellä kotikäynnillä sovitaan perhetyön aloittamisesta, tehdään

suunnitelma ja laaditaan tavoitteet. Tavoitteiden selkiyttämiseksi käytetään MLL:n

kehittämää perhetilannepuntaria.

Perhetilannepuntari oli käytössä kokeilussa suurimmassa osassa perheitä. Perheet

kokivat osittain puntarin täyttämisen vaikeaksi. Työryhmä totesi, että puntari on kui-

tenkin ajatuksia herättävä lomake. Puntarin tarkoituksena on erityisesti perhetyön

tavoitteiden selkeyttäminen kussakin perheessä.

Perhetyötä tehdään perheen tarpeet huomioiden. Ehkäisevä perhetyö on varhaista

ja ehkäisevää tukea sekä nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista. Tavoit-

teena voi olla vanhempien tukeminen, lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen, per-

heen toimintakyvyn tai vanhempien kyvyn vahvistaminen sopeutua perhe-elämän

haasteisiin ja/tai uusiin elämäntilanteisiin tai perheen voimavarojen vahvistaminen.

Perhetyöntekijän keinoja puuttua haasteisiin ovat mm. ohjaus ja neuvonta, keskus-

telu, kuuntelu ja kannustaminen, yhdessä tekeminen, vanhemmuuden tukeminen

(esimerkiksi roolikartta), arjen mallintaminen ja ratkaisujen löytäminen yhdessä

(esimerkiksi päivärytmi).

Tarvittaessa perhetyöntekijä tekee yhteistyötä perheen luvalla muiden toimijoiden

kanssa moniammatillisesti tai ohjaa perheen muiden palveluiden piiriin. Neuvolan

perhetyön ideana saada perheelle apua lyhytkestoisella työllä mahdollisimman var-

haisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantua. Perheisiin tehdään

käyntejä n. 4-6 kertaa ja käyntien aika on 2-3 tuntia / kerta. Jos huoli perheestä ei

vähenny ko. aikana tai huoli perheestä jää edelleen, ohjataan perhe lastensuojelun

perheohjauksen piiriin. Perhetyön päätteeksi perhetilannepuntarin avulla arvioidaan

tehtyä työtä ja vaikuttavuutta.


62

Pajuluoman neuvolan perhetyön kokeilun aikana (maalis-joulukuu 2010) perhetyötä

tehtiin yhteensä 16 perheessä. Keskimääräinen käyntimäärä on noin 4 kertaa riip-

puen tilanteesta. Perheet, joihin perhetyö kohdistettiin, ovat perheitä, joista tervey-

denhoitajalla on noussut huoli liittyen perheen jaksamiseen tai vanhempien voima-

varoihin Kaikki perheet, joille perhetyötä ehdotettiin, ottivat perhetyöntekijän vas-

taan.

Ehkäisevän perhetyön malli on kuvattu Innokylään REA-malliksi.

5.2.1.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet

Arviointi

Palautetta pilottikokeilusta pyydettiin sekä kokeiluun osallistuneilta asiakkailta että

työntekijöiltä, jotka ovat joko osallistuneet kokeiluun tai ovat olleet mukana pilottityö-

ryhmässä. Arvioinnin kautta pystyttiin mm. perustemaan neuvolan perhetyön tarvet-

ta.

Asiakkaiden ääni

Palaute kokeiluun osallistuneita perheiltä pyydettiin vasta kokeilun päätyttyä. Näin

ollen perhetyön käynnistymisestä oli joissakin perheissä saattanut kulua aikaa niin

paljon, että palautteen antaminen saattoi olla hankalaa eikä asia ollut enää niin kirk-

kaana mielessä. Asiakaspalaute saatiin 9 perheeltä, joissa oli pääosin kaksi aikuista

ja vähintään kaksi lasta. Perheitä kokeilussa oli yhteensä 16. Kyselyn palautuspro-

sentti oli 56 %.

Perheitä pyydettiin palautetta siitä, mitä perhetyöntekijä perheissä teki. Perhetyönte-

kijän koettiin työskennelleen eniten lasten kanssa tai keskustelleen perheen kanssa.

Perhetyöntekijä ohjasi vanhempia tai lapsia tarpeiden mukaisesti tai auttoi siivoami-

sessa / kotitöissä.

Perheet arvioivat, että perhetyöstä oli ollut paljon hyötyä perheiden arkeen. Perhe-

työstä on saatu apua erityisesti arjessa jaksamiseen, luottamuksen saamiseen omiin

voimavaroihin, kanssakäymisen taitoihin ja elämänilon saamiseen. Tukea perhe-

työstä koettiin saaneen tukiverkkojen puuttumiseen.

”On helpottanut elämää valtavasti, kun ei ole läheisiä eikä tuttuja ketä pyytää avuksi”


63

Palautteissa todettiin myös, että palvelu madalsi kynnystä hankkia jatkossakin ulko-

puolista apua. Myös kokeilussa mukana olleet työntekijät kokivat, että perheet saivat

tarvitsemaansa apua.

Joissakin palautteissa todettiin, että perhetyöntekijän toimenkuva jäi hieman epäsel-

väksi. Toivottiin, että perhetyöntekijä olisi selkeyttänyt sitä, mitä käynnin aikana voi

tehdä ja mikä on hänen roolinsa ja työnkuvansa. Käyntimääriä perheiden näkökul-

masta olisi voinut olla useampia

Työntekijöiden näkemys

Pilottineuvolan työryhmän keskustelussa todettiin sekä toiminnan että palautteen

perusteella, että perhetyön kokeilulla päästiin niihin tavoitteisiin, joihin työllä on pyrit-

ty. Terveydenhoitajat onnistuivat valikoimaan varhaisen tuen tarpeessa olevat per-

heet kokeiluun. Ehkäisevälle perhetyölle on ominaista jatkossakin viranomaislähtöi-

syys eli se, että neuvolan terveydenhoitaja määrittelee työtä. Kokeilu osoitti sen, että

neuvolan perhetyöllä on selkeä paikka lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun

perhetyön välissä. Tarkoitus ei ollut paikata työllä peruspalveluita, vaan löytää oma

”lokeronsa”, jolla voidaan täydentää ja vahvistaa peruspalveluita.

Monialainen työote näkyi kokeilussa vahvasti. Tarvittaessa perhetyöntekijöillä ja

muilla työntekijöillä oli mahdollisuus esimerkiksi konsultoida työryhmän jäseniä. Ko-

keilussa mukana olleiden työntekijöiden palautteena oli, että ”moniammatillinen yh-

teistyö on aina hyväksi, tulee toisen työ tutuksi ja on helpompi tehdä yhteistyötä”.

Monialaisen työskentelyn koettiin myös tukevan sekä rikastuttavan kokeilussa mu-

kana olleiden työntekijöiden omaa työtä, kun perheen pulmia pystyttiin miettimään ja

käsittelemään perhetyöntekijän kanssa siitä näkökulmasta, millaisia tarpeita perheil-

lä on kotonaan.

”Tiivisti edelleen yhteistyötä terveydenhoitajan, perhetyöntekijän ja neuvolapsyko-login kesken. Perheen pulmista sai uuden näkökulman perhetyöntekijän kohda-tessa vanhempien vastaanotolla kuvaamia asioita arkielämässä. Näkökulmien ja huomioiden jakaminen varmaan rikastutti jokaista työntekijää…”

Jos perhetyötä ei olisi ollut saatavilla neuvolassa, olisivat perheet mahdollisesti oh-

jautuneet joko psykologille tai depressiohoitajalle tai terveydenhoitaja olisi tehnyt

ylimääräisiä käyntejä / puheluja ja huoli olisi mahdollisesti johtanut lastensuojeluil-

moitukseen.


64

”ylimääräisiä" kontakteja (kotikäynti/neuvolakäynti/puhelu) väheni, kun tiesi että perhetyöntekijän kautta tulee tietoa jos tarvetta kontaktiin on. Toisaalta pilottiin liittyvät kokoukset ja yhteistyöpalaverit niin työryhmän kuin perhetyöntekijän kanssa veivät oman aikansa.”

Työntekijöille kokeilu toi apua erityisesti huolen jakamiseen ja siihen, että perhetyön

myötä on nähtävissä perheissä tapahtuva positiivinen muutos. Työntekijät kokivat

perheen omassa kodissa tehtävän konkreettisen työn hyvänä keinona auttaa ja tu-

kea perheitä.

”…sai tarjota perheelle konkreettista apua ja tukea kotiinpäin. Perhetyöntekijä näkee ja kokee paikanpäällä parhaiten sen miten perhe toimii ja jaksaa arjes-saan.”

Neuvolan perhetyön kautta päästiin lähemmäksi perheitä, kuin lapsiperheiden (mak-

sullinen) kotipalvelun kautta. Ehkäisevässä perhetyössä tärkeää on tavoitteen mää-

rittely ja se, että perhe tietää, mihin perhetyöllä pyritään ja mikä on perhetyöntekijän

toimenkuva. Myös perhetyöntekijän näkökulmasta asia on keskeinen.

Kokeiluun osallistuneiden työntekijöiden näkökulmasta kokeilusta koettiin olleen

perheille suurta hyötyä. Kokeilu nähtiin kotiin tuotuna matalan kynnyksen palveluna,

jota tarjotaan lyhytaikaisesti, silloin kun siihen on tarvetta.

”…Äidit ovat kertoneet kuinka helpottavaa on kun tietää että JOKU on tulossa edes hetkeksi.”

”Vanhemmat saivat tukea lapsiperheen arkeen aivan ruohonjuuritasolla. Monella vanhemmilla pt toimi mallinna kuinka eri tilanteissa voi toimia ja menetellä lasten kanssa. Vanhempi sai myös aikaa itselleen halutessaan, joka taas auttaa jak-samaan arjessa”,

Kaiken kaikkiaan koettiin, että neuvolan perhetyölle on selkeää tarvetta.

”Pilotti, jossa konkreettisella työllä autetaan perheitä on tosi tärkeää nyky-yhteiskunnassa. Kaikki eivät saa ”eväitä” kotoa miten kotia ja lapsia hoidetaan. Pilotin tulokset heti nähtävissä. …” ”antoisa työmuoto, jota on kaivattu kentällä, niin asiakas kun työntekijä.”

Kokeilun suurimmiksi onnistumisiksi mainittiin, että pilotoinnilla saatiin yksi työmuoto

lisää kaupunkiin. Perhetyön tarve tiedostetaan kokeilun myötä paremmin. Aikai-

sempien valtakunnallisten kokemusta ja kokeilulla avulla pystyttiin osoittamaan pal-

velun positiivinen hyödyn lapsiperheille.


65

Haasteet ja esteet

Neuvolan perhetyössä kohdattiin kirjaamiskäytäntöihin liittyvä ongelma ja epäkohta.

Kokeilussa perhetyöntekijän taustaorganisaationa oli sosiaalitoimi, eivätkä sosiaali-

toimen ja terveystoimen tietojärjestelmät ole yhteneväiset. Terveydenhuollossa on

käytössä Effica ja sosiaalitoimessa Abilita. Sosiaalitoimen työntekijällä ei ollut mah-

dollista saada käyttöoikeuksia terveydenhuollon järjestelmään. Toinen kirjaamiseen

liittyvä ongelma oli se, mihin tietojärjestelmän lehdelle perhetyön käynnit kirjataan.

Lapsen papereihin voi kirjata ainoastaan perhetyön käynnistymisen, mutta tie-

tosuojalain mukaan lehdelle ei voi kirjata kolmannen osapuolen tietoja. Näin ollen

perhetyön prosessi ei tule näkyviin sairauskertomuksista.

Työntekijöiden kokemukset pilotoinnista olivat pääosin positiivisia. Pilotoinnille ase-

tetut tavoitteet saavutettiin ja jäsenet kokivat oman sitoutuneisuutensa olleen pilotin

aikana hyvä. Myös KASTE -hankkeen työpanokseen oltiin tyytyväisiä.

”Kaikki sujui mallikkaasti. Projektin työntekijät tekivät ison työn. Neuvola oli si-toutunut erittäin hyvin pilotin asettamiin tavoitteisiin ja tehtäviin”

Epäonnistumisina todettiin mm. se, että kokemusten eteenpäin jakaminen jäi liikaa

yksittäisten ihmisten vastuulle. Myös palavereihin todettiin kuluneen yllättävän paljon

työaikaa.

5.2.1.5 Odotettavissa olevat vaikutukset

Neuvolan perhetyö otettiin käyttöön neuvoloissa Seinäjoella maaliskuussa 2011

kaupungin lastensuojeluyksikön uudelleen järjestelyn yhteydessä.

Seinäjoen kaupungin lastensuojeluyksikössä toimii tiimejä, jotka rakentuvat seuraa-

vasti:

- Tiimi 1: Ilmoitusten vastaanotto ja lastensuojelutarpeen selvitys, jossa työskentelee 3

sosiaalityöntekijää ja poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja

- Tiimi 2: Ehkäisevän työn tiimi, jossa työskentelee neljä perhetyöntekijää

- Tiimi 3: Lastensuojelu: kolme aluetta, joissa kussakin työskentelee 2 sosiaalityönteki-

jää ja 2 perheohjaajaa sekä sijoitettujen lasten sosiaalityö, jossa työskentelee 2 sosi-

aalityöntekijää ja jälkihuolto, jossa työskentelee yksi työntekijä.

Ehkäisevän työn tiimin työ painottuu neuvolan perhetyöhön ja lapsiperheiden koti-

palveluun. Tilauksia ennaltaehkäisevän perhetyön tiimille tekevät neuvolan tervey-


66

denhoitajat ja ehkäisevän näkökulman osalta myös lastensuojelun ja toimeentulotu-

en sosiaalityöntekijät. Kullekin neuvolalle on nimetty perhetyöntekijä, joka on neuvo-

lan käytettävissä päivän / viikko. Perhetyöntekijällä on vastuullaan 1-3 neuvolaa.

Jatkossa tarvitaan edelleen työn vahvistamista.

”Tulee vahvistaa laajentuneeseen neuvolan perhetyöhön liittyneiden henkilöi-den, sekä lastensuojelun että neuvolan terveydenhoitajien sitouttaminen teke-mään oikealla tavalla ennaltaehkäisevää perhetyötä.”

Tavoitteiden asettamiseksi on otettu käyttöön perhetilannepuntari ennaltaehkäise-

vässä neuvolan perhetyössä. Lomakkeen antaa perheelle joko neuvolan terveyden-

hoitaja vastaanottotilanteessa tai perhetyöntekijä ensimmäisellä kotikäynnillä. Per-

hetyöntekijä yhdessä perheen kanssa käsittelee puntarin vastaukset ja nostaa siitä

esille keskeisimmät asiat ja muokkaa näin tavoitetta perhetyön jaksolle.

Jatkossa tulisi huomioida entistä vahvemmin monialaisen yhteistyön kehittäminen ja

tiivistäminen eri sektoreiden välillä. Yhteistyön tiivistäminen myös kolmannen sekto-

rin, esimerkiksi järjestöjen (MLL) ja seurakuntien kanssa olisi tärkeää. Sekä julkisella

että järjestösektorilla tehdään paljon lapsiperheiden kanssa töitä ja tämän vuoksi

voimavarojen yhdistäminen olisi olennaista. Myös Neuvola-asetukseen (2008:37) on

kirjattu, että ”yhteistyö päivähoidon, järjestöjen ja seurakuntien kanssa on syytä

muistaa perheen tukitoimia järjestettäessä. Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin

kannalta on eduksi, jos tuki voidaan järjestää lapsen tai nuoren arkiympäristössä ko-

dissa, päivähoidossa tai koulussa.”

Myös asiakkaiden osallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota.

”Asiakasnäkökulman vahvempi esiin tuonti. Miten asiakas ymmärtää oman ko-kemuksensa tästä. Mikä asiakasta auttaa, mikä hänelle on tärkeää kaikkien näiden organisaatio – ja palveluhimmelien takana.”

5.2.2 Pajuluoman päiväkotipilotti


Pajuluoman päiväkoti on osa syksyllä 2009 valmistunutta palvelukeskusta Seinäjoel-

la Pajuluoman nopeasti kasvavalla asuntoalueella. Alussa päiväkodin kehittämistoi-

minta keskittyi päiväkodin toiminnan käynnistämiseen lasten ja vanhempien toiveita

huomioiden, henkilöstön osaamista lisäten ja johtajuutta kehittäen. Päiväkodissa


67

toimintansa aloitti syksyllä 2009 neljä lapsiryhmää: Pikkukarhut (alle kolmevuotiaille

tarkoitettu ryhmä), Pohjantähdet (3-5-vuotiaiden ryhmä), Runoratsut (5-6-

vuotiailden/eskariryhmä) ja Aurinkoleijonat (eskariryhmä) Vuodenvaihteessa 2009–

2010 osa palvelutalon alakoulun luokista otettiin päiväkoti-käyttöön. Sinne perustet-

tiin kaksi sisarusryhmää: Lumikukat ja Kaislat.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet hankkeen varhaiskasvatuksesta

vastaava projektityöntekijä Mirka Nisula (myöhemmin Sari Hintsa) osallistui elo-

kuussa 2009 päiväkodin henkilökunnan palaveriin ja esitteli hankkeen tavoitteita ja

lähtökohtia. Tämä palaveri toimi ”lähtölaukauksena” päiväkotipilotille. Uuden päivä-

kodin alkumetreillä kasvattajat pohtivat yhdessä kuinka rakentaa lapsille tästä päi-

väkodista hyvä ja laadukas kasvuympäristö. Yhteistyö hankkeen kanssa, sen tavoit-

teisto ja sisällöt edesauttoivat päiväkodin aloitusvaiheessa päiväkodin henkilöstöä

löytämään yhtenäisen suunnan kasvatustyölleen. Henkilökunta halusi toteuttaa laa-

dukasta varhaiskasvatusta kiinnittämällä huomiota lasten ja perheiden aitoon koh-

taamiseen ja läsnäoloon. Päivähoidon aluejohtaja Eija Ikolan kannustuksella lähdet-

tiin toteuttamaan omahoitajuustyötapaa, joka oli tuolloin vähän käytetty työtapa Ete-

lä-Pohjanmaan päivähoidossa.


Päiväkodin varhaiskasvatuksen kehittämisen alkuvaiheessa hyödynnettiin tietoa liit-

tyen kiintymyssuhdeteoriaan, varhaiseen vuorovaikutukseen, aivojen kehittymisen

edellytyksiin ja temperamenttitietoisuuteen. Kasvattajat tutustuivat lapsen sensitiivi-

sempään kohtaamiseen liittyvään teoriaan sekä muualta Suomesta saatuihin kehit-

tämistyön kokemuksiin (mm. Lund, Kanninen, Sigfrids, Backman, Kalliala, Keltikan-

gas-Järvinen jne.). Kasvatuskumppanuus ja sen periaatteet ovat olleet yhtenä lähtö-

kohtana työskentelylle asiakasperheiden ja verkostoissa toimivien henkilöiden kans-

sa. Päiväkodin arki ja kehittämistyö käynnistyi ja omahoitajuutta lähdettiin toteutta-

maan alle viisivuotiaiden lasten ryhmissä. Yli viisivuotiaiden ryhmissä toteutui pien-

ryhmätoimintaa ja lapset jaettiin omille vastuuaikuisille.

Työskentely on ollut prosessinomaista ja kokeilevaa. Käytännön toiminnassa on tes-

tattu erilaisia työtapoja ja niitä on työstetty edelleen käytännön kokemuksen ja reflek-

toivien keskustelujen pohjalta. Projektityöntekijä on tehnyt arviointi- havainnointi- ja

konsultaatiokäyntejä ryhmiin. Kasvatustyön sisältöä on pohdittu mm. työntekijöiden


68

videohavainnointia apuna käyttäen. Työkäytäntöjä on edelleen muokattu perustehtä-

vää kirkastaen, yksilön ja yhteisön arvoja ja tavoitteita vastaavaksi mm. edellä mai-

nittuihin työn taustateorioihin peilaten.

Kehittämisen tukena ovat toimineet projektityöntekijän vetämät pilottipäiväkodin pa-

laverit noin kerran kuussa syksyyn 2010 asti. Pilottipalavereihin osallistui edustajia

joka työtiimistä. Palavereissa pohdittiin työn kehittymistä ja arvioitiin toimintaa.

Omahoitajuustyötapaa on tuettu kehittämistyönohjauksella, jota toteutui 6 kertaa ke-

vätkauden 2010 aikana. Kehittämistyönohjaus oli osa pilottipäiväkodin toiminnan

kehittämiskokonaisuutta ja se antoi valmiuksia lapsen sensitiivisempään kohtaami-

seen ja omahoitajuustyötavan toteuttamiseen päivähoidon arjessa. Ryhmän ohjaa-

jana toimi Riitta Malkamäki. Ryhmään osallistuivat Pajuluoman päiväkodin omahoi-

tajaryhmien henkilökunta, vastaava päiväkodin opettaja sekä kehittämishankeen

projektityöntekijä.

Omahoitajuuden tueksi ja työtavan levittämiseksi käynnistyivät syksyllä 2010 oma-

hoitajuuden vertaisryhmät, jotka toimivat noin kerran kuukaudessa projektityönteki-

jän ohjaamina kevääseen 2011 saakka. Vertaisryhmän työskentely oli suunnattu

Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatustoimijoille. Ryhmässä on keskusteltu arjen oma-

hoitajuuden toteuttamiseen liittyvistä mutkista ja oivalluksista. Ryhmän työskentelyn

kautta oli mahdollista syventää omaa ammatillista osaamista mm. omahoitajuudesta

ja lapsen hyvästä hoidon aloituksesta yhteistyönä perheen kanssa. Ryhmä tarjosi

mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon, ajankohtaisen tiedon jakamiseen sekä hy-

väksi koettujen käytäntöjen levittämiseen.

Päivähoitopilotin kehittäjäryhmän kokoontui neljä kertaa vuodessa Seinäjoella vuo-

sina 2010 ja 2011. Ryhmän kokoonpanoon kuului varhaiskasvatuksen toimijoita ja

yhteistyökumppaneita maakunnasta. Vanhempaintoimikunnasta osallistui ryhmään

asiakasjäsen. Ryhmän tehtävänä oli toimia tukiryhmänä omahoitajatyöskentelylle,

selvittää päivähoidon palveluohjauksen mahdollisuuksia ja kehittää pilottien rajat ylit-

tävää verkostotyötä.

Pajuluoman päiväkodin henkilökunnalle järjestettiin kaksipäiväinen koulutus työn ke-

hittämisen tueksi. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä ja yhtenäistää henkilökunnan tie-


69

topohjaa omahoitajuudesta ja kasvatuskumppanuudesta. Kouluttajina toimivat LTO,

KTM Lillemor Gammelgård ja PsM Minna Björkman. Koulutuksen teemoina olivat:

lapsen silmin – turvallinen ja viihtyisä päiväkoti, pienten lasten psyykkinen kehitys,

kiintymyssuhteen merkitys, aivojen kehittymisen edellytykset ja lapsen yksilöllinen

huomioiminen.

Henkilöstö koki tärkeäksi päästä purkamaan kokemuksia yhdessä toisen ryhmän

kasvattajien kanssa mutta keskustelulle ei päivähoidon arjessa ollut aikaa. Koko työ-

yhteisön yhteisen keskustelun mahdollistamiseksi projektityöntekijä järjesti henkilö-

kunnalle kaksi yhteistä kehittämisiltaa syksyllä 2010. Toimintatapojen muuttumisen

vuoksi oli tärkeä eritellä työn tekemisen vaiheita systemaattisesti. Yhteisissä kehit-

tämisilloissa pohdinnan, keskustelun ja kirjaamisen myötä alkoi hahmottua työmalli,

joka myöhemmin sai nimen ”Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi-malli”.

Projektityöntekijä ja Seinäjoen kaupungin päivähoidon aluejohtaja Eija Ikola osallis-

tuivat kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutukseen. He aloittivat kasvatuskump-

panuuskoulutukset, johon osallistui Pajuluoman päiväkodin yli viisivuotiaiden lasten

kanssa työskentelevät kasvattajat. (Ks. luku 4.1.3)

Vanhemmilta tuli suullisesti paljon myönteistä palautetta omahoitajuustyötavasta ja

erityisesti alkukäynneistä koteihin. Hankkeessa nähtiin tärkeänä kerätä palautetta

tarkemmin, jotta voitiin suunnata kehittämistyötä alueen lasten ja perheiden tarpeita

vastaaviksi. Vanhemmille toteutettiin omahoitajuus ja kotikäynnit -kysely. Myös lap-

set osallistuivat väliarviointikyselyyn piirtäen esimerkiksi omaa toimintaansa omahoi-

tajan kanssa. Asiakkaiden osallisuutta huomioitiin järjestämällä avoin tilaisuus kyse-

lyn tulosten esittelyn osalta Pajuluomassa 30.3.2010.

Tarvittaessa projektityöntekijä osallistui kotikäynnille tai yhteistyöpalavereihin oma-

hoitajan tukena palveluohjauksellisen työotteen mukaisesti. Kasvatuksellinen yhteis-

työ perheen kanssa on jatkumo, joka toteutuu suunnitelmallisena polkuna eri toimi-

joiden välisenä yhteistyönä sekä perheen että muiden mahdollisten monialaisten

verkostojen kanssa. Hyvä yhteistyö lisää mahdollisuuksia havaita huolia varhai-

semmin ja puuttumista niihin. Yhteistyön merkitys korostuu tilanteissa, joissa lapsi

on vaihtamassa ryhmästä toiseen tai esiopetuksesta kouluun. Rajapinnoilla toimitta-

essa dokumentoinnin merkitys korostuu tiedonvälityksessä toimijoiden kesken.


70

Pilottipäiväkodissa toteutettiin moniammatillista case -työskentelyä. Vanhemman

hyvä suhde varhaiskasvatuksen omahoitajan kanssa on toiminut yhteistyön siltana

vanhemman ja muiden toimijoiden välillä. Vanhemman luottamus lapsen omahoita-

jaan on pohjana myös projektityöntekijän osallisuudelle ja yhteistyölle vanhemman

ja perheen arjessa jo toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektityöntekijän

rooli oli päivähoidon varsinaiseen omahoitajaan verrattuna palveluohjauksellisempi

ja kokonaisvaltaisemmin perheen huomioivaa. Case -työskentely osoitti todeksi var-

haiskasvatuksen perhetyön tarpeellisuuden. On perheitä, jotka kaipaisivat intensiivi-

sempää tukea kasvatustyölleen kuin mitä päivähoidon kasvattajat voivat tarjota.

Päiväkodin kautta olisi luonteva tapa saada apua niihin perheisiin, joissa on erityistä

tuen tarvetta.

Arjen verkostoyhteistyö Pajuluoman päiväkodilla toteutui luonnollisesti fyysisesti lä-

hellä olevien toimijoiden kanssa, joissa monialaiset yhteistyökäytänteet kehittyvät

edelleen mm. case -työskentelyn ja yhteistoiminnan kautta.

Pajuluoman päiväkodin pilotointi herätti kiinnostusta maakunnassa ja perusturvajoh-

taja Piia Aron aloitteesta pilottitoiminta laajeni myös Lapualle keväällä 2010. Vuonna

2010 valmistui Kissankellon päiväkodin laajennus ja siellä aloitti kahden jo toimineen

ryhmän lisäksi kolme uutta lapsiryhmää. Lisäksi päiväkodin johtajan alaisuudessa

toimiva toinen kaksiryhmäinen päiväkoti tuli osaksi pilottitoimintaa. Projektityöntekijä

aloitti toiminnan Lapuan päiväkodeissa työyhteisöjen yhteisöilloilla, joissa hahmotel-

tiin työyhteisöjen tarpeita ja pilotoinnin tavoitteita sekä kerrottiin Pajuluoman kehit-

tämistoiminnasta. Työntekijät kokivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa pää-

tökseen osallistua pilotointiin. Tämä näkyi työntekijöiden sitoutumisen ja motivoitu-

misen puutteena kehittämistoiminnassa.

Hankkeen projektityöntekijä aloitti reflektoivat käynnit kaikissa Lapuan pilotin työtii-

meissä. Joissakin päiväkotien tiimeissä kehittämistyö lähti pikkuhiljaa käyntiin, mutta

joissakin tiimeissä työnkehittäminen koettiin turhaksi, ylimääräiseksi työksi. Tiimi-

käynneillä nousi esiin työntekijöiden työnohjaukselliset tarpeet ja erityisesti työyhtei-

sön hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Lapuan kunnassa oli meneillään myös laaja

päivähoidon rakenneuudistus. Kunnassa aloitti uusi päivähoidonpäällikkö ja siirryttiin

aluejohtajamalliin. Tämä vaikutti osaltaan myös kehittämistyön alkukankeuteen. Ke-

väällä 2011 projektityöntekijä piti molemmille päiväkodeille omat yhteisöillat, joissa


71

arvioitiin kehittämistyön tilaa ja ikään kuin ”aloitettiin alusta” ja pyrittiin antamaan

henkilökunnalle mahdollisuuksia vaikuttaa kehittämistyön suuntaan.

Kevään 2011 aikana Lapuan pilotin väkeä osallistui omahoitajuuden vertaisryh-

mään. Sieltä he kokivat saaneensa vahvistusta ja ymmärrystä kehittämistyölleen.

Projektityöntekijä jatkoi tiimeissä reflektointikäyntejä, joissa käsiteltiin tiimin arvoja,

käytänteitä suhteessa arvoihin, kasvatusnäkemyksiä ja perustehtävää.

Keväällä 2011 Lapuan päiväkodit saivat kunnan tarjoamana koulutusta pienryhmä-

toimintaan. Koulutuksen päätteeksi eräs työntekijä sanoi: ”voi kun tämä koulutus olis

ollut ennen hankkeen aloittamista, olis ymmärtänyt mistä on kyse niin ei oltas oltu

niin vastarintaisia”

Hankerahoitus on toisaalta mahdollistanut kehittämistoimintaa päiväkodissa mutta

toisaalta hankkeen lyhyt toiminta-aika ei kohtaa päivähoidon/kuntaorganisaation hi-

taasti ja pienin askelein etenevää kehittymistä. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tu-

lisi vastata kentän tarpeisiin ja johtaa toimintaedellytyksiä parantaviin ratkaisuihin ja

malleihin. Pilotissa työstetty Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi oli

ponnistus, joka auttoi Pajuluoman päiväkodin alkuun työnkehittämisen tiellä. Työn-

tekijät ovat oppineet ja sisäistäneet uudenlaisen työn tekemisen tavan ja jatkavat

työyhteisönä työn edelleen jalostamista kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi jatkaa elämäänsä Pajuluoman päi-

väkodin arjessa mutta sen säikeitä on pikkuhiljaa leviämässä myös muualle maa-

kuntaan. Työtapa on herättänyt kiinnostusta niin päivähoidon kentällä kuin koulutus-

tahoillakin.

Kehittämistyö saatiin Lapuan piloteissa alulle. Kunnan tehtäväksi jää kehittämistyön

linjaaminen ja eteenpäin vieminen jatkossa. Pilotointiaika oli liian lyhyt, varsinkin pi-

lotissa, jossa innostus kehittämistyöhön syttyi vasta alkukankeuden jälkeen.

Molempien pilottien henkilökunnalle (Seinäjoki ja Lapua) pidetään pilotoinnin päättä-

vä yhteisöilta, jossa tavoitteena on nostaa esiin kehittämistyön hedelmiä sekä kan-

nustaa ja tukea henkilökuntaa pitämään yllä työn kehittämistä sekä jalostaa eteen-

päin pilotissa syntyneitä kehittämistyön ituja myös tulevaisuudessa.


72


Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi

Varhaiskasvatuksen kehittämistyön tuloksena on syntynyt osallistava Hyvinvoiva

lapsi työprosessimenetelmä. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi on

mallinnettu ja sen osa-alueita on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa päiväko-

deissa. Hyvinvoiva lapsi työprosessimenetelmä ja kasvatuskumppanuuden periaat-

teet antavat varhaiskasvatuksen työntekijöille eväitä työskennellä lasta yksilöllisesti

kuunnellen, kasvatuskumppanina vanhemman rinnalla, yhteistyössä lasta ja perhet-

tä palvelevan verkoston kanssa.

Mallissa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtymävaiheisiin: kun lapsi siirtyy

kotoa päivähoitoon, kun lapsi siirtyy ryhmästä toiseen tai kun lapsi siirtyy esikoulusta

kouluun. Hankkeen aikana on pohdittu paljon kuinka siirtymävaiheita voidaan peh-

mentää niin, ettei kokemuksesta tule lapsen voimavaroja ylittävä. Siirtymävaiheessa

on tärkeää ottaa huomioon lapsen ja hänen kasvuympäristöjensä edellytykset. Näi-

hin edellytyksiin vastaamalla lapsi sopeutuu helpommin uuteen ympäristöön ja sa-

malla tuetaan myös lapsen kasvua ja kehitystä.

Prosessikuvauksessa (ks. kuva 4) on huomioitu lapsen kohtaamisen eri tilanteita

päivähoidon aloituksesta koulun aloitukseen saakka. Henkilöstöä malli auttaa huo-

maamaan oleelliset kohdat toiminnasta, jolloin eri toimijoiden välillä voidaan sopia

kriteerit, joilla edistetään varhaiskasvatuksen laadukasta toteutumista. Prosessiku-

vaus voi helpottaa myös vanhempien osallistumista päivähoidon arkeen. Kump-

panuus, osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja arjessa toteutuva lapsen pa-

rempi kohtaaminen ovat prosessin toteutumisessa keskeisellä sijalla.


73

Kuva 4 Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus (www.kersanet.fi)

Lapsen siirtyessä tutusta kodista päivähoidon maailmaan tapahtuu suuria muutoksia

lapsen ja perheen elämässä. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota lapsen päivä-

hoidon aloitukseen ja nivelvaiheisiin siirryttäessä ryhmästä toiseen tai esikoulusta

kouluun. Vanhemmille pyritään tarjoamaan monipuolista tietoa mm. lapsen kehityk-

sestä, kiintymyssuhteen merkityksestä, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä alueen

varhaiskasvatuspalvelutarjonnasta. Tämän tiedon valossa vanhempien on mahdol-

lista muodostaa perusteltu tietoon pohjautuva näkemys oman lapsen tarpeista, mil-

laista varhaiskasvatusta hän tarvitsee, miten lapsi aloittaa päivähoidon ja millä asi-

oilla hoidon aloitukseen liittyviä stressitekijöitä voidaan ehkäistä. Tätä tietoa on saa-

tavilla mm. verkkopohjaisessa perhekeskuksessa Kersanetissä. Pilottipäiväkodilla

on kuvattu myös video, jossa kerrotaan pienen lapsen hoidonaloitukseen liittyvistä

kysymyksistä ja päiväkodin toiminnasta päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien

näkökulmista.



74

Alkukäynti kotona

Ennen lapsen hoidon aloitusta päiväkodin kasvattaja, lapsen omahoitaja käy lapsen

kotona alkukäynnillä. Lapsella on mahdollisuus tutustua yhteen kasvattajaan, oma-

hoitajaansa ennen päivähoidon aloitusta. Kasvattaja saa tärkeää tietoa lapsesta ja

perheen tavasta toimia lapsen kanssa kotiympäristössä. Alkukäynnin aikana pyri-

tään kuuntelemaan perheen toiveita, tarpeita ja lähtökohtia päivähoitoon liittyen.

Käynnin aikana valmistellaan myös vanhempia lapsen hoidon aloitukseen. Työnteki-

jä voi auttaa vanhempaa käymään läpi omia ajatuksia, käsityksiä ja tunteita, joita liit-

tyy lapsen päivähoidon aloitukseen. Tunteiden ilmaisun ja selkiintymisen kautta

vanhempi pystyy paremmin myös valmistelemaan lasta tulevaan muutokseen. Tu-

tustumisella luodaan hyvä pohja päivähoidon aloitukselle. Alkukäynnin aikana kes-

kustellaan tutustumisen mahdollisuuksista ja vanhempien osallistumisesta pehmeän

laskun järjestämiseksi lapselle.

Osallistuva alku ja pehmeä lasku

Lapselle tärkeä jatkuvuuden tunne on mahdollista säilyä kun siirtyminen kotoa päi-

vähoitoon tapahtuu pikkuhiljaa. Pehmeän aloituksen tavoitteena on, että vanhempi

tutustuttaisi lapsen päivähoitoympäristöön yhdessä omahoitajan kanssa. Omahoita-

jalla on mahdollisuus syventää tietämystä lapsesta, hänen tavoista ja tottumuksis-

taan esimerkiksi miten vanhempi toimii vaihtaessaan lapselleen vaippaa tai millaisia

rutiineita lapsen ruokailutilanteeseen liittyy. Tutustuminen alkaa pieninä hetkinä, pik-

kuhiljaa pidentäen. Tutustumisjakson olisi hyvä kestää kahdesta kolmeen viikkoa.

Vanhempi poistuu välillä ja palaa hetken kuluttua takaisin, jotta lapselle muodostuisi

luottamus vanhemman paluusta. Terve lapsi tuntee ikävää ja häntä auttaa tunteen

jakaminen kasvattajan kanssa. Tässä ovat apuna lohdutus, lähellä oleminen, tutut

lelut tai turvallisuutta tuovat asiat esim. kuva perheestä. Tunteiden sanallistaminen

ja puhuminen lapselle auttaa lasta ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan.

Lapselle on tärkeä kuulla ja kokea että vanhemman ikävöiminen on sallittua. Lapsen

ikävän tunteista on hyvä kertoa myös vanhemmille, silla ikävä viestii lapsen ja van-

hemman välisestä ensisijaisesta suhteesta.

Omahoitajuus

Kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta lapsi kiinnittyy hierarkisesti häntä hoivaaviin

aikuisiin. Ensisijaiset hoivaajat ovat vanhemmat. Omahoitajan tehtävä on kannatella

ja tukea lapsen ja vanhempien välistä tunnesuhdetta hoitopäivän ajan. Pienellä lap-


75

sella pitää olla tieto siitä, kuka aikuinen pitää hänestä huolta. Lapsi tarvitsee myös

päivähoidossa aikuisen, johon voi kiintyä, joka auttaa tyydyttämään tarpeet ja tukee

tunteiden säätelyssä vanhemman ollessa poissa. Omahoitajatyötavalla varmiste-

taan, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Omahoitaja vastaa pienryhmän-

sä lasten kasvun ja kehityksen tukemisesta päivähoidon arjessa. Omahoitaja kohtaa

lapsen yksilönä, hänen temperamenttinsä huomioiden ja auttaa lasta vähin erin

ryhmäytymään osaksi lapsiryhmää. Usein lapselle on nimetty myös ”varaomahoita-

ja” niihin tilanteisiin kun omahoitaja ei ole paikalla esimerkiksi työvuorojärjestelyjen

vuoksi. Myös vanhempien on hyvä tietää, että omahoitaja ei ole aina tavattavissa,

mutta silloin ryhmän muilla työntekijöillä on tieto lapsen päivän tapahtumista. Oma-

hoitaja tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden peri-

aatteita noudattaen. Omahoitaja pitää lapsen kasvatuskeskustelun kerran toiminta-

kaudessa (tarvittaessa useammin) ja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä lapsen

perheen kanssa.

Saattaen vaihtaminen ryhmästä toiseen

Omahoitaja/vastuuaikuinen on läsnä myös lapsen muissa siirtymävaiheissa: kun

lapsi siirtyy ryhmästä toiseen, esikouluun tai esikoulusta kouluun. Omahoitaja (esi-

kouluikäisten ryhmässä vastuuaikuinen) saattelee tällöin lapsen uuteen ympäris-

töön. Omahoitaja huolehtii lapsen tutustumisesta uuteen ympäristöön ja osallistuu

mahdollisuuksien mukaan lapsen rinnalla tutustumisprosessiin, tuoden tutun kasvat-

tajan turvaa lapselle uudessa tilanteessa. Omahoitaja/vastuuaikuinen huolehtii myös

lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta ja esiopetussuunnitelmasta, keskusteluista

vanhempien kanssa, ottaa tarvittaessa mahdolliset huolet puheeksi ja on myös yh-

teydessä kiertävään erityislastentarhanopettajaan, neuvolaan tai muihin yhteistyöta-

hoihin lapsen asioissa. Käytänteellä pyritään siihen, että voidaan välittää myös

kumppanuutta toimijoiden välillä. Saattaen vaihtaen -yhteistyössä varhaiskasvatuk-

sen henkilöstö voi välittää tarvittaessa varhain puuttuen lapsen seuraavalle kehity-

sportaalle tai uudelle toimijalle tärkeitä asioita. Näin toimien kasvatuskumppanuu-

dessa jo toteutunut hyvä yhteistyö ei mene hukkaan, vaan voi syventyä edelleen

luottamuksessa lapsen, perheen ja uuden ammatillisen toimijan välillä.

Esikoulusta koulupolulle kumppanuudessa

Vanhemmat, lapsi, esikoulun opettaja ja ensimmäisen luokan opettaja kohtaavat

dialogissa. Huomioidaan lapsen roolimuutos koululaiseksi, oppilaan rooliin siirryttä-


76

essä. Mahdollisuudet harjoitella ja valmistautua riittävän ajoissa koulun aloitukseen

auttavat lasta sopeutumaan uuteen elämänvaiheeseen. Kouluun siirryttäessä lapsen

kasvuympäristö muuttuu monella tapaa. Suhteessa päivähoidon useaan kasvatta-

jaan, luokassa on vain yksi opettaja, lapsen oma vastuu lisääntyy ja oppimiselle

asetetaan uudella tavalla tavoitteita. Yhteistyössä kasvattajien kesken pyritään hel-

pottamaan koulunaloitukseen liittyviä muutoksia.

Juurruttaminen ja levittäminen

Seinäjoen pilottipäiväkodin alue-esimiehen aktiivisuus hyvien kokemusten levittämi-

sessä on ollut ja on jatkossakin tärkeää. Varhaiskasvatuksella tulisi olla yhdenmu-

kaiset strategiset linjaukset, joiden mukaan työtä ja sen kehittämistä suunnataan.

Kaupungin varhaiskasvatuksen johto on tehnyt työtä tavoitteellisesti, mikä on näky-

nyt varhaiskasvatustyön kentällä. Esimerkiksi henkilökunnan täydennyskoulutus on

ollut yhdenmukaista ja tavoitteisiin tähtäävää. Muun muassa kasvatuskumppanuus-

koulutukset päiväkodeissa on aloitettu hankkeen myötä.

Hankkeen varhaiskasvatuskehittäminen alkoi pilottipäiväkodista Seinäjoella syksyllä

2009. Vuotta myöhemmin hankkeen kehittämistoiminta laajeni kahteen päiväkotiin

Lapualla. Projektityöntekijä on ollut näiden kolmen päiväkodin kehittämistoiminnan

tukena. Pilottipäiväkotien lähiesimiehet ovat osallistuneet hankkeen toteuttamaan

maakunnalliseen Varhaiskasvatuksen esimiesten työpaja-työskentelyyn. Työpajassa

on varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi-työprosessimenetelmää esitelty maakunnal-

lisesti varhaiskasvatuksen esimiehille. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi- työpro-

sessimenetelmää on esitelty projektityöntekijän vetämissä varhaiskasvatuksen työn-

tekijöiden yhteisöilloissa muutamissa hankkeen kunnissa, joissa tavoitteena on ollut

toimintamallin levittäminen ja keskustelun herättäminen varhaiskasvatuksen toimi-

joiden kesken päivähoidon nykytilasta. Malli on ollut esillä myös Pohjanmaan var-

haiskasvattaja 2011 -messuilla.

Kehittämistä on ohjannut mm. päivähoidon pilotin kehittäjäryhmän toiminta (maa-

kunnallinen-, monialainen- ja asiakasedustus). Tämän foorumin kautta tietoa toimin-

tamallista ja käytännön kokemuksista on saatu levitettyä. Pilotin työskentelyä on

seurattu mm. hankkeen kokoamassa 19 kunnan alueelta kootussa monialaisessa yli

sektorirajojen kootussa jalkautuvien palveluiden työryhmässä sekä hankkeen ohja-

usryhmässä.


77

Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa hankkeessa syntyneiden uusien oivallusten levit-

tämistä ja kehittämistä edelleen. Hyvinvoiva lapsi työprosessi- menetelmään pohjau-

tuen on suunnitteilla koulutusta ja mentor-toimintaa oppilaitosyhteistyönä Lapuan

kristillisen opiston kanssa. Kehittämistoimintaan on osallistunut myös alan opiskeli-

joita. Hankkeen varhaiskasvatuskehittämisen alueelta on tekeillä useita opinnäyte-

töitä.

Esimiesten työpajat

Päiväkotipilotin yhteydessä nousi tarve käynnistää päivähoidon esimiehille suunnat-

tua vertaisryhmätoimintaa maakunnan esimiehille. Varhaiskasvatuksen esimiehille

suunnatut työpajat toimivat syksyllä 2010 ja keväällä 2011 noin kerran kuussa.

Ryhmän tapaamiset kestivät kolme tuntia per kerta. Ryhmän tavoitteena oli kehittää

johtamisosaamista vertaisryhmässä alueella toimivien varhaiskasvatustoimijoiden

kesken. Ryhmä tarjosi mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ja tiedon sekä ajan-

kohtaisten asioiden jakamiseen, tukien esimiehen johtamisosaamista ja omaa työs-

sä jaksamista.

Tapaamisissa käsiteltiin varhaiskasvatusjohtamiseen liittyviä teemoja, joissa näkö-

kulmina olivat mm. varhaiskasvatuksen hallinnointi ja talous, varhaiskasvatuksen

henkilöstöjohtaminen ja verkostoyhteistyö monialaisissa varhaiskasvatuksen rinnalla

toimivissa verkostoissa, varhaiskasvatuksen kehittämistyön menetelmät, varhais-

kasvatuksen arvioinnin menetelmät ja asiakaspalautteen hyödyntäminen sekä do-

kumentointi ja työyhteisön viestintä. Projektityöntekijän koordinoima tutustumismat-

ka Hämeenlinnaan toteutui 15.2.2011. Tutustumismatkalle osallistui yhteensä 28

henkilöä. Mukana olivat varhaiskasvatuksen esimiesten työpajaan osallistuvien li-

säksi varhaiskasvatuksen toimijoita (pääsääntöisesti esimiehiä) Etelä-Pohjanmaan

alueelta. Hämeenlinnan toimintaa esitteli palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin, Kaste-

hankkeen työntekijä Arja Korhonen sekä konsultoiva erityislastentarhanopettaja

Minna Mattila. Työpajoissa keskusteltiin myös omahoitajuudesta ja kasvatuskump-

panuudesta. Lisäksi tutustuttiin hankkeessa mukana oleviin päiväkotipilotteihin ja

perehdyttiin Hyvinvoiva lapsi -työprosessimenetelmään sekä Varhaiskasvatuksen

Kuvastin- menetelmään. Työpajatoiminta jatkuu edelleen ryhmän omana vertaistoi-

mintana ilman hankkeen projektityöntekijän koordinointia. Työpajassa työstettiin yh-

dessä toimivaa tapaa jatkotyöskentelylle.


78

Kuvastin -itse ja vertaisarviointimenetelmän kehittäminen varhaiskasvatus-

toimijoille

Esimerkkinä verkostoyhteistyöstä pohjalaismaakuntien edustajien toimesta käynnis-

tettiin keväällä 2010 sosiaalityössä käytetyn reflektoivan Kuvastin -menetelmän ke-

hittäminen varhaiskasvatuksen toimintaan sopivaksi. Menetelmän kautta varhais-

kasvatuksen työntekijöillä on mahdollisuus reflektoida, kehittää ja ymmärtää sekä

omaa työskentelyään että verkostoissa tapahtuvaa työtä ja prosessien etenemistä.

Hankkeen projektityöntekijä osallistui Kuvastin-menetelmän kehittämispalavereihin,

joissa työstettiin menetelmän lomakkeet varhaiskasvatuksen käyttöön sekä ohjekirja

menetelmän käyttöönoton tueksi. Kehittävään työskentelyyn on osallistunut toimijoi-

ta pohjalaismaakunnista kehittämissuunnittelija Anne Saarijärven kutsumana.

Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilöstöä sekä kolme varhaiskasvattajaa Seinäjoelta

toimi Kuvastin- menetelmän testiryhmänä kevään 2011 aikana. Projektityöntekijä

osallistui tähän ryhmään. Toinen testiryhmä toimi Ilmajoella yhdessä päiväkodissa.

Hankkeen projektityöntekijä osallistui menetelmään liittyviin tapaamisiin kirjaten ja

mallintaen ylös havaintoja ja kokemuksia menetelmän soveltumisesta varhaiskasva-

tuksen toimijoille. Menetelmää esiteltiin hankkeen projektityöntekijän toimesta Esi-

miesten työpajassa, pilottipäiväkodin kehittäjäryhmässä sekä Pohjalaismaakuntien

varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmän tapaamisessa. Kuvastin-työskentely on herät-

tänyt kiinnostusta varhaiskasvatuksen toimijoiden keskuudessa maakunnassa. Lo-

makkeet ja työkirja julkaistaan SONet BOTNIAn toimesta internetissä ja ne tulevat

mahdolliseksi kaikkien varhaiskasvatuksen toimijoiden käyttää.


Kehittämistyön rakenne pyrittiin rakentamaan siten, että se mahdollisimman vähän

rasittaisi ryhmien päivittäistä työskentelyä, mutta olisi silti riittävää ja kannustavaa

viemään kehittämistyönprosessia eteenpäin. Kehittämistyöhön paneutuminen vei

paljon työaikaa: pilottipalaverit, kehittämistyönohjaus, vertaisryhmät, koulutukset,

reflektiokeskustelut, paperityöt, sähköpostit, materiaaliin tutustuminen jne. Työnteki-

jät joutuivat rajaamaan aikaansa perustyön ja kehittämistyön välillä.

Jotta työyhteisö pystyisi kehittämään omaa toimintaansa, on työn rakenteissa turvat-

tava tietyt vähimmäisedellytykset. Kehittämistoiminnalla pitää olla esimiestason ta-


79

son hyväksyntä ja kehittämistyölle on osoitettava resursseja niin, ettei perustyö las-

ten ja perheiden parissa kärsi.

Kehittämishankkeen asema päiväkodin aloitusvaiheessa oli kuin kaksiteräinen miek-

ka. Toisaalta yhteiset tavoitteet auttoivat henkilökuntaa sitoutumaan ja tekemään työ-

tä yhteistä päämäärää kohti. Uuden yksikön toiminnan käynnistäminen syyskuussa

toimintakauden jo alettua ja hankekehittämistyön parissa oli ajankäytöllisesti haasta-

vaa. Kaikkien lasten päiväkodinaloitusvaihe ajoittui samaan aikaan. Kaikki olivat toi-

silleen vieraita, niin työntekijät kuin lapsetkin. Henkilöstö on pohtinut eri tilanteisiin

varasuunnitelmia ja ratkaisuja, muuttaen mm. työaikakäytänteitä paremmin uuden

työtavan ja lapset huomioivammaksi. Kehittämistyöstä etuna uudessa yksikössä on

ollut mm. se, että henkilöstö on alun alkaen rekrytoitu tietäen, että yksikössä käyn-

nistetään uudenlaista työskentelyä. Haittaa taas se, että henkilöstö on vielä vieraam-

paa toisilleen ja yhteisöllisyys rakentuu hitaasti työtiimeissä sekä eri ryhmien välillä.

Kehittämishankkeen myötä uuden työtavan käyttöönottoon saatiin käytännön tukea,

joka auttoi rajaamaan työskentelyä ja siirtämään uusia ajatuksia toiminnan tasolle

kokeiltaviksi. Ilman projektityöntekijän tukea ja kehittämistyönohjausta kehittyminen

työssä olisi tapahtunut hitaammin tai olisi jopa tyrehtynyt kokonaan. Vaikka uusi

työnteon tapa helpotti ja järkevöitti työtä, piti työntekijöiden ensin poisoppia vanha

työtapa. Kehittämistyö ja erityisesti omahoitajatoimintatapa on selkeyttänyt ja autta-

nut rajaamaan työtä. Tämän ovat osoittaneet myös videohavainnointien dialogiset

hetket yksittäisen lapsen ja omahoitajapienryhmien kanssa. Lapsiin ehtii perehtyä

paremmin ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen tehostuu, kun toimitaan pien-

ryhmissä.

Henkilökunta on kokenut, että tärkeintä on lapsen kohtaaminen ja vuorovaikutuksen

syntyminen kasvattajan ja lapsen välille. Lapsen ja kasvattajan välisen yhteyden löy-

tyminen on voimavara molemmille.

Lapsen turvallinen päivähoidon aloitus tai siirtymä tukee ennen kaikkea lapsen so-

peutumista uuteen ympäristöön. Lapsen sopeutuminen ja jännittyneisyyden vähe-

neminen siirtymätilanteessa lisää myös henkilöstön työssä jaksamista. Lapsi voi

luottaa omahoitajaansa ja rentoutua leikkiin ja tutkimiseen. Pilotin henkilöstö on ku-

vannut, että ”aloittavat lapset eivät itke niin paljon kuin aiemmin. Oppimisen ja sosi-


80

aalisten taitojen edellytyksethän syntyvät riittävän pysyvässä ja riittävän hyvässä

kiintymyssuhteessa aikuiseen. Omahoitajatyöskentely luo edellytyksiä kiintymyssuh-

teen muodostumiselle kasvattajan ja lapsen välille.

Lapsen kokonaisvaltainen sensitiivisempi kohtaaminen ja hänen tunteidensa tunnis-

taminen on mahdollista pienryhmätyöskentelyn ja omahoitajatyötavan vuoksi. Kas-

vattajat ovat sitoutuneet vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tämä on lisännyt myös

työn mielekkyyttä. Palautteen mukaan työntekijät ovat kokeneet toiminnan palkitse-

vana. ”en vaihtaisi enää vanhaan tapaan tehdä työtä” Lapsen sensitiivisesti kohtaa-

va kasvattaja päivähoidossa toimii korjaavana tekijänä erityisesti sellaisten lasten

kohdalla, joiden vanhemmat eivät kykene tarjoamaan lapselleen turvallista kiinty-

myssuhdetta.

Työntekijällä ei ole välttämättä välineitä, eikä resursseja kehittää työtään vaan päi-

vähoitotyö voi olla jokapäiväisestä arjesta selviytymistä. Päivähoidon työntekijöiden

koulutus on monentasoista. Tietojen päivitys voi olla jokaisen työntekijän henkilö-

kohtaisen aktiivisuuden ja innostuksen varassa. Työntekijöiden vaihtuvuus on koettu

suureksi haasteeksi, niin työyhteisön, vanhempien ja ennen kaikkea lapsen näkö-

kulmasta. Uuden työntekijän perehdytyksen tärkeys nousee tässä keskiöön. Kuinka

perehdytys on upotettu päivähoidon rakenteisiin niin, että se tukee uuden työnteki-

jän aloittamista mahdollisimman hyvin. Kehittämistyö on nostanut esille tarvetta kiin-

nittää huomiota henkilöstön pysyvyyden parempaan mahdollistamiseen. Pätevä

varhaiskasvatuksen osaaja ei ole sama asia, kuin jo toimintaympäristön tavat ja

perheet edelliseltä kaudelta tunteva työntekijä, jolle on rakentunut yhteisille koke-

muksille perustuva suhde hoidossa olevien lasten kanssa. Vaihtuvien työntekijöiden

myötä menetetään arvokasta hiljaista tietoa ja siitä oli seuraamuksia myös kehittä-

mistyön prosessin etenemiselle.

Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi tekee mahdolliseksi jokaisen lap-

sen lähtökohtien ja tarpeiden näkemisen ja tiedostamisen. Tältä pohjalta kasvattaja

huomioi jokaisen lapsen lähtökohdat hoidon ja kasvatuksen tavoitteissa ja suunnitte-

lee toimintaa lapsilähtöisesti. Kehittämistyö päivähoidon pilotissa on lisännyt henki-

löstöltä saadun palautteen mukaan henkilöstön kuulemista ja motivoinut syventä-

mään omaa ammatillista kasvua lisäten tarjottavan varhaiskasvatuksen laatua.


81

Kasvattajayhteisön kokemukset ja toimintatavat tulevat nykyistä paremmin asiak-

kaan näkyville prosessikuvauksen kautta, lisäten perheen ymmärrystä heidän mah-

dollisuudestaan aktiivisina toimijoina esimerkiksi hoidon aloitustilanteessa. Yhteisöl-

lisyys rakentuu kokemusten ja yhteisen ymmärryksen mahdollisuuksien kautta toi-

mintakulttuuriksi eri kasvatusympäristöt yhdistäen.

Päiväkotien pilotissa todettiin, että mikäli työyksikön sisäiset rakenteet ovat toimi-

mattomat, uuden työmallin vieminen työyhteisöön ”ulkoakäsin” on haastavaa.

Omahoitajuuteen on suhtauduttu kriittisestikin. Työntekijät ovat pohtineet mm. yh-

teistyötä vanhempien kanssa. Entä miten toimitaan tilanteessa, jossa omahoitajan ja

lapsen ”kemiat” eivät pelaa? Vanhemmissa omahoitajuus on myös herättänyt kysy-

myksiä: Tunteeko kaikki hoitajat lapseni, millaista hoitoa lapseni saa silloin kun

omahoitaja ei ole paikalla? Tuoko omahoitajuus eriarvoisuutta päiväkotiin?

Omahoitajuus on työtapana hyvä, mutta ei sellaisenaan riitä. Varhaiskasvatuksen

hyvinvoiva lapsi- prosessin toteutumisen kautta saadaan kokonaisuus, joka palvelee

perheiden tarpeita osallisuuden mahdollisuuksia tarjoten. Kumppanuudessa toimi-

misen eväin ollaan valmiita uusiin koitoksiin lapsen siirtyessä koulupolulle.


Projektityöntekijän palveluohjauksellinen työote pilotissa on nostanut esiin päiväko-

tien tarpeen palveluohjaajalle/matalankynnyksen ehkäisevälle perhetyölle. Projekti-

työntekijä toimi osana moniammatillista hanketiimiä ja oli riittävän kaukana perus-

työstä. Hänen ei tarvinnut irrottautua lapsiryhmästä lähteäkseen mukaan verkosto-

palaveriin tai kotikäynnille. Päiväkodin työntekijät kohtaavat perheitä päivittäin ja

perheiden erilaiset tuen tarpeet nousevat tiiviissä kanssakäymisissä helpommin

esiin. Päiväkodin kasvattajien ensisijainen tehtävä on hoitaa perustehtäväänsä, jol-

loin aika tai ammattitaito ei välttämättä riitä perheiden haasteisiin puuttumiseen.

Hankkeessa työstetyn Hyvinvoiva lapsi työprosessin osa varhaiskasvatuksen palve-

luohjaus sisältää mahdollisuuden monialaisen yhteistyön syventämiseen. Asiakas

voi dialogissa määrittää itse tarpeensa ja ratkaisu voi olla luovasti kohtaavampi, mitä

tämänhetkinen palveluvalikoima ei välttämättä tarjoa.


82

Kasvatuskumppanuuden periaatteet ovat leviämässä koulutusten myötä maakunnan

varhaiskasvatuksen kentälle ja kiinnostusta on myös laajentaa kasvatuskump-

panuutta alakoulujen opettajiin. Lapsen ja perheen sensitiivisempi kohtaaminen

mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja toimii näin ennaltaehkäisevänä toimenpitee-

nä lapsiperheiden arjessa.

5.2.3 Koulupilotit (Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakou-

lut sekä Toivolanrannan yhtenäiskoulu)

Lintuviidan koulussa on luokat 4.–6. sekä neljä pienluokkaa. Oppilaat tulevat 4.

luokalle Rastipuiston koulusta ja toinen 5. luokka tulee Toukolanpuiston koulusta.

Koulunjohtajana toimii Jukka Saarijärvi, opettajia koulussa on 11, joista osa pien-

luokkien opettajia ja kiertäviä. Lintuviidan koulu on osa Kasperi-taloa, johon kuulu-

vat myös liikuntasalin ja oman ruokalan lisäksi mm. päiväkoti, seurakunnan tilat,

neuvola ja hammashoitola, nuorisotila sekä kansalaisopiston tiloja.

Rastipuiston koulussa on 75 oppilasta ja siellä toimii luokat 1-3. Toinen ensimmäi-

sestä luokasta on ns. Starttiluokka. Koulun johtajana toimi Jaana Olli. Koulu on nel-

jän opettajan koulu. Ensimmäisen hankevuoden aikana Rastipuiston koulu oli tiiviisti

mukana hankkeen toiminnassa. Projektityöntekijä oli mukana koulun palavereissa ja

tiiviissä yhteystyössä opettajien kanssa mm. luokkatilanteissa. Keväällä 2010 Rasti-

puiston osuus kehittämistyössä pieneni. Koulurakennus meni käyttökieltoon, koulu

tyhjättiin lyhyellä aikataululla ja syksyn osalta koulun aloituspaikka näytti epävarmal-

ta. Kehittämistyölle oli vaikea antaa tilaa, kun oma/koulun tulevaisuus oli epävakaa

ja arjen pyörittäminen vaati enemmän aikaa. Koulu sijoittui Lintuviidan koulun pihaan

parakeista rakennettuihin luokkahuoneisiin syksyllä 2010.

Toukolanpuiston koulussa annetaan opetusta perusopetuksen vuosiluokilla 1-4.

Oppilaita on noin 130 ja luokkia 6 kpl. Koulunjohtajana toimi Pasi Kivisaari. Koulussa

on noin 8 opettajaa, joista osa kiertäviä kuten kieltenopettajat.

Toivolanrannan yhtenäiskoulu toimii ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Op-

pilaita koulussa on 268. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös Etelä-Seinäjoen lukio.

Koulu sijaitsee Peräseinäjoella, noin 30 kilometrin päässä Seinäjoelta. Rehtorina


83

koulussa toimii Kari Kunnari. Opettajia yhtenäiskoulussa on noin kolmekymmentä ja

kaksi erityisopettajaa. Yhtenäiskoulussa käy kiertävä laaja-alainen erityisopettaja.

Kouluilla tehtävän työn tueksi koottiin pilottiryhmä, johon osallistuivat:

Jaskari Jari, Seinäjoen perusopetusjohtaja Joki Raili, kouluterveydenhoitaja (Rastipuisto, Lintuviita, Toukolanpuisto) Kivisaari Pasi, Toukolanpuiston koulunjohtaja Kunnari Kari, Toivolanrannan rehtori Luopajärvi-Heinonen Marianna, Oppilaanohjauksen hankekoordinaattori Mäkinen Minna, erityisopettaja (Toivolanranta) / Kyllönen Tarja (Toivolanranta) Olli Jaana, Rastipuiston koulunjohtaja Pentinmäki Sirpa, erityisopettaja(Rastipuisto ja Lintuviita) Pitkäaho Marjo, psykologi (Toivolanranta) Pöytälaakso Sari, projektityöntekijä Pöytälaakso Virpi, koulukuraattori (Toivolanranta) Raiskio Jaana, psykologi / Leppänen Minna, psykososiaalisten palvelujen johtaja Saarijärvi Jukka, Lintuviidan koulunjohtaja Sytelä Eija, erityisopettaja(Toukolanpuisto) Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori Vaissalo Tuija, koulukuraattori (Rastipuisto, Lintuviita ja Toukolanpuisto), Viita Juha, Kelpo -hankekoordinaattori Vuolle Kirsi, kouluterveydenhoitaja (Toivolanranta)

Ryhmän kokoonpano vaihteli hankekauden aikana esimerkiksi erityisopettajien ja

hanketyöntekijöiden osalta. Ryhmä kokoontui ko. muodossaan ensimmäisen kerran

syksyllä 2009 ja on kokoontunut yhteensä 7 kertaa. Ryhmä on pääasiassa ottanut

kantaa ja antanut palautetta projektityöntekijän tekemästä työstä ja linjannut tulevaa

toimintaa.


Hankkeen käynnistyessä syksyllä 2009 pilottikoulujen edustajat toivoivat hankkeen

vastaavan asioihin, jotka olivat sillä hetkellä koulujen arkea koskevia, hankalia ky-

symyksiä. Projektityöntekijältä toivottiin olevan:

- apuna perheissä, joissa vanhempien kyky hoitaa oppilaan ongelmia on alentu-nut

- oppilaiden apuna ja mukana siirroissa oman koulun ja sairaalakoulun tai eri-tyisluokkien välillä

- apuna kokonaisvaltaisen oppilashuoltotyön tekemisessä koulun, kodin, sosiaa-litoimen ja erityissairaanhoidon välillä siten, että kaikki osapuolet puhuisivat yh-teistä kieltä

- apuna ”väylien” aukaisemisessa mm. psykiatriseen terveydenhuoltoon - mukana olo erityisopetuksessa - osallistuminen oppilashuoltoryhmiin omasta ammatillisuudesta käsin - apuna maahanmuuttajaoppilaiden integroinnissa - apuna Starttiluokkien arjessa


84

- apuna opettajalle ongelmatilanteissa

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen lähtökohtana

jalkautuvien palveluiden kehittämisessä oli mm. ehkäisevän työote, matalan kynnyk-

sen palveluiden ja sektorirajat ylittävien työmenetelmien kehittäminen sekä kohde-

ryhmän osallisuuden lisääminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Näistä

lähtökohdista yhdessä pilottiryhmän kanssa pohdittiin koulujen tavoitteita. Sovittiin,

että projektityöntekijä tutustuu aluksi kouluihin, osallistuu oppitunneille, havainnoi

ongelmia ja mahdollisuuksia sekä osallistuu oppilashuoltotyöryhmiin ja työskentelee

ja on apuna selvittelemässä pilottikouluilta nousevia case -tapauksia.

Taulukossa 4 on kuvattu tarkemmin tavoitteita, keinoja, tehtyjä toimenpiteitä ja lop-

putulosta, mihin pyritään.

Koululta ei noussut selkeän, olemassa olevan mallin kokeilemisen toivetta, joten

lähdimme kartoittamaan aluksi koulujen toiveet ja tarpeet. Kouluilla toivottiin erityi-

sesti lasten/nuorten ja vanhempien lisääntyvää osallisuutta asioiden hoidossa sekä

erityisesti vastuullisen vanhemmuuden huomioimista.

Oppilashuollon linjausten ja yhteisten tavoitteiden selkeyttämiseen toivottiin keinoja,

ja apua ”väylien” aukaisemiseen sekä kokonaisvaltaisen oppilashuoltotyön tekemi-

seen koulun, kodin, perustason (perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen) ja erityissai-

raanhoidon välillä. Henkilökunnan osaamiselle toivottiin vahvistusta, erityisesti eväi-

tä vanhempien kohtaamiseen, koulun ja kodin yhteistyöhön, niin että kasvatus-

kumppanuus tulisi entistä luontevammaksi.

KASTE -hankkeen lisäksi kouluilla oli käynnissä samanaikaisesti mm. Kelpo-hanke

(KE=kehittäminen, L=laatu, PO=perusopetus) sekä ohjauksen ja oppilashuollon ke-

hittämisen hanke ja Nuorten Ystävien Lukkari-hanke. Hankkeiden toimiessa samoil-

la kouluilla samansuuntaisten tavoitteiden kanssa, jäi toiminnan päällekkäisyyksien

takia Kaste -hankkeen tehtäväksi keskittyä erityisesti psykososiaalisiin näkökulmiin.


85

Taulukko 4 Tavoitetaulukko / Koulupilotit

Koulupilottien tavoitteiden tarkentaminen

Perheet osallisena lapsen arjessa

vahvemmin

Perheet tulevat huomioiduksi

Osallisuuden lisääminen: toiminnalliset

vanhempainillat, teemaillat…

Toiminnan läpinäkyvyys ja

vanhemmuuden vahvistaminen

On löydetty mallit / keinot oppilaan

huomioimiseen.

Kun henkilökunta osaa ja tietää,

palveluiden piiriin ohjaaminen helpottuu.

Eri toimijoiden työhyvinvointi lisääntyy

Menetelmät / Koulutukset:

HUPU, ART, BARO, KUVASTIN,

Verkostodialogi, Mielenterveyden

ensiapukurssi…

Jokainen oppilas tulisi huomioitua

vuoden aikana.

Jokaisen opettajan huoli tulee kuulluksi.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen.

Osataan toimia luontevasti omassa

toimintaympäristössä.

Lapsiperheen kanssa työskentely on

yhdenmukaista asuinpaikasta

riippumatta.

Helpotetaan OHR-työskentelyä

Moniammatillisen konsultaatiomallien

etsiminen

- nivelkohtien huomioiminen

Uudenlaiset työskentelymuodot?

- OHR -haastattelut

Ylisektoraalisen työskentelymallin

rakentaminen

Oppilashuollon linjausten ja yhteisten

tavoitteiden selkeyttäminen?

Vähennetään erikoissairaanhoidon ja

lastensuojelun kustannuksia.

Perheiden ja työntekijöiden hyvinvointi ja

arjen kestävyys lisääntyy.

Lapset/perheet ovat autettavissa omissa

ympäristöissään eivätkä vielä vahvojen

palveluiden piirissä.

Case –työskentely, tarvitaan vanhempien

lupa:

- projektityöntekijä toimii vaihtuvan

työparin kanssa

- tilanteen kartoitus ja selvittely

Mallien rakentaminen lasten /perheiden

toimintaympäristöihin ja tämän hetken

haasteisiin huomioimalla ehkäisevä

työote.

LopputulosKeinotTavoite


Hankkeen alkuvaiheessa kouluilla projektityöntekijänä työskenteli Elina Pohto. Työn-

tekijävaihdoksen myötä projektityöntekijä Sari Pöytälaakso aloitti työnsä tammikuus-

sa 2010. Työntekijävaihdoksen vuoksi kehittämistyö kouluilla keskeytyi ja käynnistyi

alusta uudelleen, joka hidasti prosessin etenemistä.

Pilottityöskentelyn käynnistyttyä uudelleen tammikuussa 2010 hanke valmisteli tie-

dotteen vanhemmille jaettavaksi. Tämän lisäksi case -työskentelyyn osallistuvien

lasten / nuorten perheiltä kysyttiin erikseen lupa hanketyöntekijöiden osallistumises-

ta ko. tapauksiin.

Oppilashuoltoryhmä -työskentely

Oppilashuoltoryhmä on keskeinen paikka, jossa huoli oppilaista ja heidän asioistaan

nousee esille. Jokaisessa koulussa huolet ja niihin puuttuminen nousevat esille eri

vaiheessa. Yhtenäistä linjausta huolen esille tuomisesta tai ongelmaan puuttumises-


86

ta kouluilla ei ole. Huolen puheeksiottaminen (HUPU) -koulutuksen tarve nousi esille

näistä lähtökohdista. Koulutusta ei ole aiemmin järjestetty Seinäjoen kouluilla. Kou-

lutusta on ollut maakunnan alueella mm. koulujen ja päivähoidon henkilöstölle.

Oppilashuoltoryhmässä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että oppilaat, joiden kan-

sa oli tehty eri toimenpiteitä, palasivat uudelleen ja uudelleen oppilashuoltoryhmään.

Ongelmaa oli monesti vaikea nimetä ja selkeästi kohdentaa. Esimerkiksi tässä nä-

kyivät ne oppilaat, joiden kanssa oli ongelmaa koulun ja kodin välisessä yhteistyös-

sä eli useasti yhteisen kielen puuttumisessa. Ongelmat eivät olleet isoja, vaan pienil-

lä toimenpiteillä tai puuttumisella oli mahdollisuus ratkaista tilanne ja vaikuttaa lap-

sen koulunkäyntiin, jopa ennaltaehkäisevästi.

Case -työskentely

Oppilashuoltoryhmissä käsiteltiin oppilaiden tilanteet, joista oli noussut huolta ja

päätettiin, millaisin puuttumisen keinoin lähdetään ongelmaa ratkaisemaan. Projekti-

työntekijän lähtiessä mukaan selvittelemään asioita, oli luokanopettaja tai kuraattori

ensiksi yhteydessä vanhempiin. Vanhemmille kerrottiin, mistä projektista on kyse,

miksi projektityöntekijä on mukana ja mikä on projektityöntekijän toimenkuva. Tä-

män jälkeen projektityöntekijä otti yhteyden perheeseen ja sopi tapaamisen. Lukuun

ottamatta yhtä perhettä muut ottivat tarjotun avun vastaan.

Projektityöntekijä toimi itsenäisenä työntekijänä tapauksissa, jossa toivottiin tarkem-

paa tarkastelua tilanteen selvittämiseksi. Hankkeen rajallisuuden vuoksi kartoitettiin

tarkoituksenmukainen työpari projektityöntekijälle, joko opettaja, kuraattori, tervey-

denhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijän tai nuorisotyöntekijä. Case -työn pai-

nopiste kohdistui tiiviiseen yhteistyöhän vanhempien kanssa sekä kodin ja koulun

yhteistyöhön. Caseja avattiin / tilannetta kartoitettiin mm. seuraavien kysymysten

kautta: mitä on tapahtunut, mikä on ongelma, mihin halutaan muutosta, millaiset

ovat perheen voimavarat, mitä tulosta kohti yhdessä mennään ja mitä apuja tulok-

sen saavuttamiseksi tarvitaan? Alkukartoituksen jälkeen keskusteltiin asiasta myös

lapsen lähityöntekijöiden (opettaja, kuraattori jne..) kanssa koululla. Useasti tarvit-

tiinkin moniammatillista konsultaatiota lapsen tilanteen helpottamiseksi.

Vanhemmille tuotiin avoimen keskustelun kautta esille koulussa noussut huoli. Yh-

dessä perheen kanssa mietittiin, mikä asiaan on johtanut ja mitä sille olisi mahdollis-


87

ta tehdä. Useassa tapauksessa kyse oli ns. väärin ymmärryksestä. Vanhemmat ei-

vät aina osanneet ajatella lapsensa asioita koulun kannalta ja olivat siksi jättäneet

asian huomiotta. Oli myös tilanteita, ettei vanhemmilla ei ollut käsitystä, miten kou-

lussa tällä hetkellä toimitaan. Vanhemmilla saattoi olla myös epätietoisuutta siitä,

missä määrin heillä oli oikeus puuttua lapsensa koulun käyntiin. Myöskään aina ei

nähty tärkeänä tuoda kouluun tietoa kotiasioista tai lapsen ongelmista tai sairauksis-

ta. Syynä tähän saattoi olla se, että pelättiin lapsen leimaantuvan ja asioiden tulevan

jokaisen tietoon. Perheen voimavarojen puute ja elämän tilanteen epäselkeys vai-

kuttivat myös ongelmia tuottavasti lapsen koulun käyntiin.

Koulun oppilashuollosta oli vanhemmilla vain vähäistä tietoa, eikä se ollut aina kovin

realistista. Esimerkiksi terveydenhoitaja nähtiin ainoastaan terveydellisten asioiden

hoitaja. Kuraattorin mukaantulo asioiden hoitoon nähtiin vasta isommissa ongelmis-

sa, eikä heitä osattu aina yhdistää oppilashuoltoon ja koulun toimintaan.

Caseista suurin osa painottui vanhemmuuden vahvistamiseen ja arjen pyörittämisen

järkeistämiseen. Arkisiin asioihin, joihin tarvittiin hetkellistä tukea. Apuna työskente-

lyssä käytettiin ratkaisukeskeisen ja kognitiivisen oppimisnäkemyksen ajatteluja se-

kä työvälineitä, kuten muksuoppia, käyttäytymisen syy-seuraus suhteita ja NLP:n

keinoja mm. positiivisia mielikuvaharjoitteita ja tarinoita. Arjen hallinnan tueksi käy-

tettiin esimerkiksi kalenterin päivitystä ja lukujärjestyksen tekemistä. Joissakin tapa-

uksissa ohjattiin vanhempi hoidon / tuen piiriin ja selkeytettiin näin perheen tilannet-

ta. Muutamassa casessa perhe palveluohjattiin järjestöjen, yhdistysten tai muun

vastaavan tukipalvelujen piiriin.

Case -työskentelyssä työntekijältä vaadittiin läsnäoloa, aikaa kuunnella mistä on ky-

symys sekä kykyä asioiden ja tilanteiden avaamiseen. Jokaisella ammattikunnalla

on käytössään omat kielensä ja termistönsä. Jos perhe on monen eri toimijan avun

piirissä, voi työntekijöiden käyttämä kieli kuulostaa erilaisilta ja toiminnot olla kauka-

na toisistaan. Vanhemmat kokivat tilanteen kokonaisuuden hahmottomuuden vuoksi

tietämättömyyttä ja ärtyneisyyttä. Vanhempien oli välillä helpompi olla reagoimatta,

kuin ymmärtää eri suunnasta tulevia vaatimuksia.

Joissakin perheissä projektityöntekijän puuttuminen koettiin voimaannuttavana.

Työntekijän läsnäolo ja positiivisen tulevaisuudenuskon luominen ja pieni ”töytäisy”


88

edesauttoi muutosprosessin käynnistymistä. Projektityöntekijän käynnit perheissä

riippuivat perheen tilanteista ja tarpeista. Joissakin perheissä käytiin muutaman ker-

ran ja joissakin pidemmän aikaa. Tapaamisia saattoi olla kerran viikossa, joka toinen

kuukausi tai harvemminkin. Casien aluksi kouluyhteistyö eri toimijoiden kanssa oli

tärkeää, mutta siirryttäessä enemmän koko perheen asioihin, koulun osuus väheni.

Caset lopetettiin pikkuhiljaa siirtäen perhe tietyn palvelun piiriin tai perheen kanssa

mietittiin yhdessä tukiverkostoa ja tahoa, josta pyytää apua tarvittaessa.

Sekä vanhemmat että koulun henkilökunta ja verkostot näkivät psykiatrisen osaami-

sen tärkeyden osana casejä. Se mahdollisti uuden, kaivatun näkökulman tuomisen

asioihin. Hyvin pian työmallia kutsuttiin epävirallisesti ”koulun perhetyöntekijä -

malliksi”.

Case -työskentelyn lopuksi vanhemmilta kysyttiin palautetta, mitä erityistä hyötyä he

olivat kokeneet case -työskentelystä. Vanhemmat toivat mm. esille:

”Hyvä keskusteluyhteys suruihin ja murheisiin, joita koulu ei niinkään huomioi-nut. Sai purkaa tuntojaan koulua kohtaan” ”Kuuntelemaan ja tarjoamaan aktiivisesti läsnäoloa ja tukea”

Perheille oli tärkeää, että oli saatavilla henkilö, joka kulki perheen rinnalla, teki alku-

kartoituksen, selvitti tilannetta, palveluohjasi, tuki siirtymävaiheita ja tulkkasi eri am-

mattikuntien virkakieltä. Jotkut perheet kokivat tärkeäksi myös sen, että perheen

omia tapoja käyttäytyä tehtiin näkyväksi. Eräs äiti totesi keskusteluissa ” …en mä

ole tajunnukkaan kuinka suuri merkitys mun omalla asenteella ja käytöksellä onkaan

ollut mun lapsen koulun käyntiin…”

Työntekijänäkökulmasta moniammatillinen konsultaatio, yhteistyö, toisen työn ym-

märtäminen ja prosessi poluttaminen koettiin työskentelyssä tärkeäksi. Valitettavan

usein perhe katoaa ”mustaan aukkoon” siirtyessään palvelusta toiseen. Putoaminen

tapahtuu siksi, että perhe ei ole kenenkään vastuulla tai perheellä ei ole omia voi-

mavaroja tai halua viedä asioita eteenpäin. Koulujen henkilökunta ja case -

työskentelyyn osallistunut verkosto näkivät case -työskentelyn hyödyiksi mm.

”Vanhemmat saivat kokemuksen, että jollakin oli aikaa kuunnella ja ottaa vas-taan tunteita. Hanketyöntekijä oli ulkopuolinen ja siis varmasti helpommin lä-hestyttävä kuin viranomaiset.”


89

”Sain työparin vaikeisiin caseihin. Antoi uusia näkemyksiä, sain psykiatrian asiantuntemusta työskentelyni tueksi.” ”Perheessä koettiin, että tulivat kuulluksi. Lastensuojelun työskentely onnistui hyvin. Perhe on tyytyväinen lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, vaikka aluk-si vastustivat.”

”Projektityöntekijä auttoi viranomaisia olemalla puolueeton "tulkki", toi ymmär-rystä.”

Verkostopalaveri

Caseistä nousi tarve verkostopalaverille, jota pilotoitiin yhden case perheen kanssa.

Verkostopalaveriin kutsuttiin perhe; lapsi ja vanhemmat, koulujen henkilöstö; rehtori,

erityisopettaja, koulukuraattori ja psykologi sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja

erikoissairaanhoidon edustaja. Palaverissa perheen oma osallisuus ja ääni asioi-

densa hoitoon koettiin tärkeäksi. Palaverin tarkoitus oli tuoda läpinäkyväksi kaikille

se, mitä on tehty, mikä on tilanne nyt ja mitä seuraavaksi tehdään ja kuka tekee. Pa-

laverissa kartoitettiin sen hetken resurssit vaihtoehtojen löytämiseksi. Palaverissa

päästiin tuloksiin, joka selkeytti tilannetta kullekin osalliselle. Palaverin tarkoitus oli

myös vähentää päällekkäisyyksiä.

Perhe ja verkoston osapuolet näkivät hyväksi ko. verkostopalaverin.

”Kaste-hankkeen työntekijällä oli mahdollisuus tavata perhettä tiiviimmin kuin itsellä olisi ollut. Sain psykiatrian näkemystä, joka auttoi minua saamaan pa-remman kokonaiskuvan tilanteesta. Hanketyöntekijän rooli oli sillanrakentajan rooli, toi esiin eri näkemyksiä eikä ollut kenenkään "puolella". Yhteinen verkos-toneuvottelu oli hyvä.”

Työntekijät toivat esille, että palaverin jälkeen heidän oli helpompi ottaa yhteyttä toi-

siinsa, miettiä yhdessä asiakkaan tulevaisuutta, tehdä työparityöskentelyä. Perheen

kanssa työskentelystä tuli avoimempaa.

Huolipolku koulun sisällä

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa aloitettiin koulun sisäisen huolipolun rakentami-

nen. Huolipolutus käynnistyi pienellä työryhmällä, johon kuului kouluterveydenhoita-

ja Kirsi Vuolle, koulukuraattori Virpi Pöytälaakso, psykologi Marjo Pitkäranta ja pro-

jektityöntekijä. Yhteisessä keskustelussa mietittiin oman ammattikunnan roolia lap-

sen / nuoren huolipolussa, ammattikuntien välisiä eroja ja sitä, kuinka ja mistä eri

ammattikunnat näkevät lapsen / nuoren huolipolun. Tärkeää huolipolussa oli nähdä


90

kokonaisuus. Ensimmäinen hahmotelma koulun sisäisestä huolipolusta valmistui

keväällä 2011 (ks. kuvio 5 ). Hahmotelmaa huolipolusta on jatkettu ja täsmennetty.

Huolipolkuun liittyvässä keskustelussa nousi vahvasti esille koululaisten poissaolo-

jen seuranta, josta toivottiin yhtenäistä sääntöä. Huolen raja herätti myös paljon

keskustelua. Työparikysymykset olivat keskustelussa myös pinnalla. Missä asioissa

muita työntekijöitä pyydetään työpariksi, mikä on esimerkiksi koulukuraattorin ja kou-

luterveydenhoitaja toimenkuvan ero huolipolussa. Myös huolipolutuksessa nousi

esiin edelleen koulun ja kodin välinen yhteistyö siitä näkökulmasta, että vanhempien

pitäisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa lapsen / nuoren koulu-

asioista ja niihin liittyvistä huolista.

Tiivis yhteistyö kodin & perheen kanssa

PSYKOSOSIAALINEN HUOLIPOLKU KOULUN SISÄLLÄ

Koulupsykologi

Kouluterveydenhoitaja

Koulukuraattori

Luokan opettaja

Rehtori/ Koulun johtaja

Seurakunta, Nuorisotoimi, järjestöt

Oppilashuoltoryhmä

Koululääkäri

SUURI HUOLITUNTUVA HUOLIPIENI HUOLIEI HUOLTA

erityisopetus

Kuvio 5 Koulun sisäinen huolipolku

Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä

Huolipolutus käynnistettiin myös eri organisaatioiden välillä. Aloitettiin ns. psy-

kososiaalisen huolipolun avaaminen. Huolipolku -työryhmä perustettiin kentältä

nousseeseen tarpeeseen sekä nostamaan esiin että tekemään läpinäkyväksi psy-

kososiaalisen hoitopolun vaiheita eri organisaatioiden välillä. Ensimmäisessä pala-


91

verissa koolle kutsuttiin lapsen lähellä oleva toimijat eli sivistystoimen, perustervey-

denhuollon, Pilarin ja perheneuvolan edustajat. Seuraavassa vaiheessa työryhmään

pyydettiin sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon edustajat.

Ensimmäisessä palaverissa nousi esiin sivistystoimen ja perusterveydenhuollon roo-

lit lapsen huolipolulla. Huoli oli sama, mutta tiedot toisen velvollisuudesta, vastuusta,

menetelmistä ja toimenpiteistä eivät kohdannut osapuolia. Eniten keskustelua tuotti

vaitiolovelvollisuus. Se kenelle lapsen/nuoren hoidon taso tai vaihe kerrotaan, tuotti

mietintää.

”Ääritapauksessa on opettaja jonka on vain selvittävä sen jatkuvasti ongelmia tuottavan lapsen kanssa luokassa tietämättä mistä on kysymys, ainut tieto on että lapsi on hoidossa. Opettaja ei voi valita haluaako hän sitä lasta opettaa, se on vain tehtävä… Siinä kärsii niin lapsi itse kun luokka ja opettaja. Muilla toimijoilla on vaihtoehtoja. ”

Keskustelujen pohjalta rakentui pohja malliksi lapsen / nuoren huolipolusta eri orga-

nisaatioiden välille. Huolipolun mallintaminen eri toimijoiden kesken/välillä oli haas-

tava, sillä eri ammattikuntien työt on mitoitettu siten, että missään työssä ei ollut va-

rattu aikaa kehittämistyölle. Huolipolutuksen mallintamisessa päästiin alkuun kevään

ja syksyn 2011 aikana (ks. kuvio 6). Tarkoituksena on, että toimijat jatkavat keskus-

telua, syventämistä ja mallintamista aiheen ympärillä hankeen päätyttyä.


92

koti & perhe

PSYKOSOSIAALINEN HUOLIPOLKU PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

järjestöt, seurakunta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimi

erikoissairaanhoito ja muut erityistason palvelut

Koulun pedagogiset perus/erityispalvelut

SUURI HUOLITUNTUVA HUOLIPIENI HUOLIEI HUOLTA

terveydenhuollon peru/erityispalvelut

sosiaalihuollonperus-/erityispalvelut

Kuvio 6 Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä eri organisaatioiden välillä

Leirikoulupäivä

Oppilashuoltotyöryhmissä nousi esiin kaksi luokkaa, joihin toivottiin jotain ryhmä-

hengen lisäämiseen. Toinen luokka oli toiminut yhdessä useamman vuotta ja luokan

oppilailla oli jo piintyneitä tapoja. Asiat esitettiin kovaäänisesti ja hiljaisemmat jäivät

voimakastahtoisempien jalkoihin. Luokalla ilmeni myös kiusaamista, joista myös

vanhemmilta oli usein tullut viestiä. Ryhmähengen parantamiseksi projektityöntekijä

teki yhteistyötä Seinäjoen seurakunnan varhaisnuorten työntekijän Sari Mäkelän ja

Seinäjoen kaupungin nuoriso-ohjaaja Niina Latvalan kanssa.

Yhteistyössä päädyttiin leirikoulupäivän järjestämiseen, joka oli myös irrottautumista

koulun rutiineista. Tarkoituksena oli päivän aikana tuoda esiin kaikkien oppilaiden

hyviä puolia ja antaa jokaiselle onnistumisen kokemuksia yhdessä toimimiseen.

Nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijät järjestivät ennen retkipäivää luokalle aa-

mupäivän, jolloin myös he pääsivät tutustumaan luokkalaisiin paremmin. Retki koh-

teeksi valittiin lähellä oleva seurakunnan leirikeskus. Oppilaat ja opettaja osallistui-

vat päivän aikana erillisiin ryhmäytys tehtäviin. Ohjaajat olivat valinneet tehtävät niin,

että jokaiselle tulisi onnistumisen kokemuksia. Joissakin tarvittiin nopeaa toimintaa

ja nokkelaa älyä, jossain päättelyä, jossain taas fyysistä notkeutta tai voimaa. Oh-


93

jaajat pitivät luokalle palautetunnin noin viikon kuluttua leirikoulupäivästä. Oppilaiden

mielestä päivä oli ollut mukava ja luokkahenki parani. Ennen päivää ja sen jälkeen

projektityöntekijä suoritti kyselyn, josta tuli esille myös vastaava positiivinen palaute

oppilailta.

Sosiaalisten taitojen parantaminen kulttuurillisin keinoin

Toinen luokka oli uusi, kahdesta koulusta yhdistynyt 4. luokka. Tällä luokalla ei ollut

ilmennyt ongelmia, mutta kaverisuhteet olivat vielä kateissa. Luokalle toivottiin kei-

noja, jolla luokka nivoutuisi alussa yhteen, ettei kukaan jäisi ulkopuoliseksi. Luokan-

opettaja Kalle Saarikko esitti asiasta toiveen, jonka jälkeen mietittiin vaihtoehtoja.

Kulttuurin jalkautuminen kouluille on vaihtelevaa ja eri yhteyksien kautta projektiin

saatiin mukaan Seinäjoen taiteen perusopetuksen Kurpitsa ry.n ohjaaja Laura Kivi-

mäki. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman sosionomi

AMK opiskelijat Annika Hakamaa ja Minna Palovaara lupautuivat mukaan projektin

vetäjiksi projektiopintojen merkeissä.

Projekti lähti liikkeelle ryhmäytys ajatuksesta, johon liitettiin konkreettista ja näkyvää

tuotosta, mistä koko luokka saattoi olla yhdessä ylpeitä. Taiteen perusopetuksessa

oli meneillään harjoitukset nuorille 9-10-vuotiaille näytelmästä ”Pessi ja Illuusio”.

Luokan tehtäväksi tuli tehdä lavasteet näytelmään. Ennen projektin aloittamista pi-

dettiin vanhempainilta, jossa kerroimme tulevasta projektista. Vanhempien vastaan-

otto oli myönteistä. Näytelmän tarinaa käytiin koulussa läpi ja luovuudelle annettiin

vaihtuvissa pienryhmissä mahdollisuus.

Kouluviikkojen aikana leikkien ja ryhmätöiden ohella valmistuivat lavasteet. Luokka

pääsi tutustumaan Seinäjoen kaupunginteatteriin, kulisseihin ja lavasteisiin opaste-

tulla kierroksella. Projektin jälkeen, näytöksen ensi-illassa oppilaat, opettaja ja opis-

kelijat taputettiin lavalle yhdessä näyttelijöiden kanssa saamaan ruusut kiitokseksi

hyvästä työstä.

Projekti oli hieno kokemus kaikille. Opettajalta vaadittiin paljon, koska projekti toi

ylimääräisiä järjestelyjä koulun arkeen. Sosionomi -opiskelijoiden luova ajattelu ja

toimintakyky mahdollisti projektin, kuten myös Taiteen perusopetuksen Kurpitsan

antama mahdollisuus. Opiskelijat tekivät sosiogrammin / muutosdiagrammin ennen


94

ja jälkeen projektin (ks. kuvio 7). Vaikka projekti oli lyhyt, oli sillä positiivinen vaikutus

kaverisuhteissa. Opiskelijat tekivät projektista kirjallisen tuotoksen ”Sosiaalisten tai-

tojen vahvistaminen kulttuurillisin keinoin (ks. liite).

Kuvio 7 Muutosdiagrammi

Vanhempainyhdistys -toiminta

Projektityöntekijä oli mukana myös Kasperin pilottikoulujen vanhempainyhdistyksien

tapaamisissa. Yhdessä koulussa vanhempainyhdistyksen toiminta on eriytetty kou-

lusta niin, että rehtori oli yhtenä jäsenenä mukana kokouksissa. Kahdella koululla

vanhempainyhdistyksen toiminta oli sen sijaan rehtorivetoista. Kahdella koululla

vanhempainyhdistykseen kuuluivat jokaiselta luokalta valitut kahden lapsen van-

hempaa. Yhden koulun vanhempainyhdistyksien kokouksiin sai osallistua kaikki

vanhemmat. Vanhempainyhdistykset toimivat hyvin ja kaikilla vanhempainyhdistyk-

sillä oli omat pitkät perinteet. Jokaisella oli toimintaa, joka liittyi mm. rahan keräämi-

seen luokkaretkiin sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen ja koulun ja kodin yhteistyön

edistämiseen. Projektityöntekijä teki kyselyn vanhempainyhdistyksille yhdistysten

toiminnasta ja muutostarpeista. Kyselyyn vastasi muutama vanhempi ja heidän mie-

lestään ei ollut tarvetta suurempaan muutoksiin vanhempainyhdistyksen toiminnas-

sa.

Pilari -yhteistyö


95

Projektityöntekijä kuului Pilarin työryhmään, jossa mietitään eri verkoston toiminta-

muotoja käytännöstä esiin nousevissa tilanteissa. Pilarissa työskentelee eri alojen

ammattilaisia saman katon alla. Pilarin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin,

koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen. Palvelut on tarkoitettu lapsille, nuorille

ja heidän perheilleen sekä koulujen oppilashuoltoryhmille. Kyseinen ryhmä kokoon-

tui kerran kuukaudessa ja työryhmään kuuluu projektityöntekijän lisäksi psykologit

Sirkka Autio, Marjo Pitkäaho, Annukka Seppä, sosiaalityöntekijä Sonja Vuorio

ja sairaanhoitaja Johanna Perä Nuorisoasema Steissiltä, erityisnuorisotyöntekijä

Marko Männikkö Seinäjoen kaupungin nuorisotoimesta, nuorisotyönohjaajat Leena

Vuorinen ja Tiina Ylä-Jarkko Seinäjoen seurakunnasta, koulukuraattori Tuija Vaissa-

lo, koordinaaattori Marianna Luopajärvi-Heinonen oppilaanohjaus -hankkeesta ja

opinto-ohjaaja Pirjo Rajala.

Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa

Hankkeen projektityöntekijä on osallistunut ajoittain EPSHP:n lasten- ja nuorten

psykiatrisenpoliklinikan palavereihin. Projektityöntekijä on vienyt viestiä työryhmälle

mm. koulun esiintuomista tarpeista samoin kun erikoissairaanhoidon palautetta kou-

luille. Projektityöntekijä toimii tässä tulkkaajan, avaajan ja viestinviejän roolissa Työ-

ryhmässä on mietitty mm. erikoissairaanhoidon jalkautumista kouluille ja lähetekäy-

täntöjä. Erikoissairaanhoidon työntekijät ovat miettineet, mitä heillä voisi olla antaa

perustasolle ja miten palvelu tuotettaisiin sekä mitä/kenelle siitä olisi hyötyä, eli mitä

asiat muuttuisi nykyiseen tilanteeseen. Prosessi on mahdollinen, mutta hidas. Muu-

tokseen tarvittaisiin kaikkien yhteistä visiota, tahtotilaa, ymmärrystä, sekä valmiutta

tekemään työtä muutoksen eteen, valmiutta luopumaan jostain ja opettelemaan

mahdollisesti uusia toimintatapoja ja ajatuksia. Yhteistyötä syvennettiin palavereis-

sa, jossa keskusteltiin psykososiaalisen huolipolutuksesta palvelujärjestelmässä eri

organisaatioiden välillä.


Huolen puheeksiottaminen (HUPU) -koulutus

Kouluista nousevien huolien myötä kehittyi tarve huolen puheeksiottaminen -

koulutuksesta pilottikoulujen henkilöstölle ja verkostoille. HUPU -koulutuksen piti

koulukuraattori, sosiaalialan opettaja Pia-Christine Sainio. Koulutukseen liitettiin

koulujen tarpeesta lähtevä osio ”Ajoissa asialla: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja it-


96

setuhoisuuden ehkäiseminen", jonka kouluttajana toimi kehittämissuunnittelija, per-

heterapeutti Marianne Takala, Pohjanmaa-hankkeesta. Koulutus otettiin hyvin vas-

taan ja koulutuksen myötä nousi lisäkoulutuksen tarve psykososiaalisen lap-

sen/nuoren ja vanhempien kohtaamiseen sekä omaan jaksamiseen.

Paljon kuuluu sulle -esite

Yhteistyössä Voima-akselin kanssa syntyi alakoulusta yläkoulun puolelle siirtyville

oppilaille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2011 valmistuva ”Tiukkojen tilanteiden” -

esite. Esite toteutettiin yhdessä kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan, Pilarin,

Steissin, poliisin, A-klinikan, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien, Seinäjoen

yläkoulujen sekä projektityöntekijän kanssa. Esite perustuu nuoren maailman muu-

tokseen yläkouluun siirtyessä. Esite antaa eväitä mm. vanhemmille olla muutokses-

sa mukana ja tietäen, mitä apua on tarjolla Seinäjoen alueella, jos perhe ei jaksa yk-

sin. Vastaava esite on toteutettu Ähtärin kouluilla, jota hyödyntäen esitettä lähdettiin

tekemään. Esite jaettiin syksyn 2011 aikana vanhemmille 7lk:n vanhempainilloissa,

sekä mallikappaleita jaettiin mm. sosiaalitoimeen. (ks. liite).

Osallisuus

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa 7-9 lk ja lukion oppilaille (kevyt moottoripyörä,

traktori ja autokortti ikäiset) ja vanhemmille järjestettiin Turvallisesti mopolla -

kurssi ja päihdevalistus 12.4.2011. Päivän aikana käsiteltiin liikennettä, päihteitä

ja omaa osallisuutta asioihin. Tarve kurssiin nousi Toivolanrannan pilottikoulun

haasteista lisätä oppilaiden osallisuutta ja vastuuta liittyen sekä liikenne- että päih-

dekäyttäytymiseen. Kurssin tavoitteena oli lisätä koko perheen hyvinvointia ja osalli-

suutta, nuoren / vanhempien vastuuta ja osallisuutta omiin asioihin ja arjen turvalli-

suuteen. Tavoitteena oli, että tällaisen mallin kautta keskustelu jatkuisi sekä kotona

että vapaa-aikana. Yhteistyöhön kutsuttiin aluevastaava Arja Kanto Irti Huumeista

ry:stä pitämään ”Päihdetietoutta -luennot päivällä lukioikäisille ja illalla vanhemmille.

Liikenneopettaja Petri Tuovinen Terveys ry:stä piti päivällä mopokoulu -luennon se-

kä konkreettista mopokoulua yläkouluikäisille. Illalla aluekoordinaattori Liisa Viitanen

Terveys ry.stä piti puolelle ryhmälle ”Päihteettömät pohjat - Hyvät jatkot” -luennon ja

Arja Kanto piti luennon toiselle vanhempainryhmälle. Luentojen päätteeksi oli aikaa

keskustelulle, joka oli aktiivista liittyen mm. yhteisten sääntöjen miettimiseen. Palau-


97

te päivästä oli positiivista. Vanhemmat totesivat, että luennot antoivat sysäyksen

miettiä oman perheen tilannetta.

”Antoi pontta omille kasvatusmetodeille, vaikka välillä olenkin se "tiukkapipoi-nen äitee”

Kysely koulun hyvistä käytännöistä ja hyvinvoinnista

Projektityöntekijä työsti yhdessä Merkkari -pilotin työntekijän Tiina Leppisen kanssa

laajan kyselyn kaikille Etelä-Pohjanmaan kouluille, jossa pyydettiin vastauksia koulu-

jen hyvistä käytännöistä, työnkuvista, työhyvinvoinnista ja oppilashuollon toiminnas-

ta. Kysely oli suunnattu koulujen koko henkilöstölle. Kyselyn tarkoituksena oli kartoit-

taa, koota ja jakaa koulujen hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi muille kouluille. Ky-

selyssä käytettiin tietopohjana väitöskirjatutkimuksen tuloksia ”Oppilaiden hyvinvointi

koulussa” (Konu, Anne. 2002) sekä jalkautuvan monialaisen työn asiantuntijatyöryhmän

ja koulujen toiveita kartoittaa alueen hyviä käytäntöjä. Kyselyyn vastasi yhteensä

298 koulujen henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Vastaajat toivat esille mm. kou-

lun eri tilanteisiin liittyviä hyviä käytäntöjä sekä työhyvinvointiin ja tuen tarpeisiin liit-

tyviä asioita ja ehdotuksia. Sosionomi (AMK) Tiina Ristiluoma tekee opinnäytetyön-

sä hyvistä käytännöistä, jossa kysely raportoidaan tarkemmin. Projektityöntekijä Sari

Pöytälaakso esitti kyselyn tuloksia hankkeen Kastepisaroita poimimassa -

seminaarissa 12.9.2011.


Yhtenä isona haasteena pilottikoulutyöskentelyssä oli se, että kouluja oli neljä; kol-

me alakoulua ja yksi yhtenäiskoulu mutta vain yksi projektityöntekijä kehittäjänä.

Projektityöntekijältä puuttui erillinen kehittäjätiimi, jonka tuen voimin asioita olisi ollut

mahdollista viedä asioita ponnekkaammin eteenpäin. Kouluilla ei ollut mahdollisuut-

ta resursoida opettajien tai muun henkilökunnan aikaa kehittämistyöhön. Resurssi-

kysymys kosketti myös hankkeen toimintoja, esimerkiksi suunniteltuja koulutuksia,

joihin henkilökunnan ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua. Henkilökunnan aikaa vei

myös muu kehittämistoiminta sekä laki uudesta perusopetuksesta ja sen toteuttami-

sesta.

Kouluilla oli päällekkäinen kolme eri; opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeri-

ön ja järjestön rahoittaa hanketta. Hankkeiden tavoitteet olivat hyvinkin samansuun-

taisia. Perustyön resurssien puutteiden vuoksi, tulisi rahoittajien jo valtakunnallisella

http://acta.uta.fi/teos.phtml?7159

http://acta.uta.fi/teos.phtml?7159


98

tasolla tehdä yhteistyötä enemmän, niin ettei hankkeet olisi päällekkäisiä vaan, että

ne tukisivat toisiansa mahdollisimman paljon.

Koulut toivoivat, että projektin ja sen toiminnat voitaisiin toteuttaa kouluympäristössä

olemassa olevin resurssein. Hankkeen loputtua kouluille ei ole luvassa uusia re-

surssia, vaan keinot jatkaa uusia, kehitettyjä toimintamalleja täytyy löytyä olemassa

olevasta työvoimasta. Työn uudelleen organisointi ei ole helppoa, koska pelkälle ke-

hittämisen tai muutoksen ajatukselle täytyisi löytyä aikaa. Ei riitä, että pelkästään eri

ammattikunnat pitävät yksittäisiä kehityspäiviä oman alansa edustajien kanssa,

vaan koululla toimivien eri ammattikuntien tulisi miettiä muutoksia / haasteita yhdes-

sä. Oman ja toisten ammattitaidon ja työtehtävien selkeyttämisen kautta voidaan

saada rajapinnat lähentymään toisiaan ja päällekkäisyydet poistumaan. Myös joh-

don sitoutumisella on tärkeä merkitys. Pelkästään työntekijöiden kiinnostus omien

työtapojen arvioimiseen ei riitä muuttamaan asioita pysyviksi käytännöiksi.

Koulupilottipalavereissa toivottiin eri ammattikuntien toimenkuvien kartoitusta,

avaamista ja selkeyttämistä. Projektityöntekijän oli kuitenkin mahdotonta lähteä

avaamaan toimenkuvia, tuntematta työtä sisältäpäin, huomioiden myös se, että sa-

man ammattikuntien toimenkuva ei ole kaikilla sama. Myös työhyvinvoinnin näkö-

kulmasta olisi tärkeää selkeyttää toimenkuvat ja tehtäväkentät ammattikunnittain

samanlaiseksi. Raamitusten myötä on helpompi lähteä keskustelemaan koulukoh-

taisia tehtäviä.

Kouluissa on paljon käytännön kautta kehitettyjä toimintamalleja, jotka on syntynyt

sen hetken haasteeseen. Monesti nämä prosessit ja mallit ovat jääneet kirjaamatta.

Ajan myötä ne unohtuvat tehtyään tehtävänsä. Näistä jo hyväksi koetuista malleista

olisi suuri apu jossain toisessa koulussa. Kirjattu tieto auttaisi myös kehityksessä

eteenpäin.

Arviointi

Pilotointiaika oli lyhyt ja sirpaleinen. Kehittämisprosessin tärkeässä alkuvaiheessa

vaihtui projektityöntekijä ja uusi työntekijä tuli hankkeeseen pilotoinnin olleen käyn-

nissä / alkuvaiheessa noin puolenvuoden ajan.

Pilotointiaikana kehitettiin koulun, kodin ja verkostojen välistä yhteistyötä ja perhei-

den omaa osallisuutta niin casien, verkostopalaverin kuin koulun sisäisen huolipolu-


99

tuksen myötä. Kanavia eri yhteistyökumppaneiden ja verkostojen suuntaan availtiin.

Muun muassa psykososiaalisen, eri organisaatioiden väliseen, huolipolutuksen työs-

tämiseen osallistui koulun eri verkostoja. Koulujen työskentelyyn kehitettiin uusia

toimintamuotoja mm. leirikoulua, sosiaalisten taitojen vahvistamista kulttuurillisin

keinoin. Yläkouluun menevien lasten vanhemmille suunnattu esite ”Paljonko sulle

kuuluu” on herättänyt mielenkiintoa ja saanut kiitosta. Esite oli yksi näyttö toimivasta

verkostoyhteistyötä. Kehittämistyössä huomioitiin vahvasti myös henkilökunnan työ-

hyvinvointia, niin projektityöntekijän keskustelumahdollisuudella kuin koulutuksella.

Kaikkia suunniteltuja koulutuksia ei voitu pitää henkilökunnan ajanpuutteen vuoksi.

Pilotoinnin yhtenä haasteena olikin se, että pilottikoulujen henkilökunnalle ei oltu

erikseen resursoitu aikaa ko. kehittämistyöhön. Tämän vuoksi henkilökunta ei pääs-

syt kehittämään toimintaa riittävästi eivätkä näin olleen sitoutumaan hankkeeseen ja

sen tavoitteisiin. Pilotointi tapahtui normaalin opettamistyön ohella.

Pilottikokeilun aikana tapahtui muutosta lapsen/nuoren psykososiaalisessa kohtaa-

misessa. Asiaan kiinnitettiin huomiota ja huoli tehtiin näkyväksi, jolloin yhteistyö kou-

lun, kodin ja verkostojen välillä tiivistyy. Mielenkiinto lapsen huolipolussa omasta

osuudesta on lähtenyt kasvamaan. Tällaiseen muutokseen vaaditaan kuitenkin ai-

kaa.

Huomattavaa on myös se, että henkilökunta on kiinnittänyt huomiota enemmän

omaan työhyvinvointiinsa ja lähtenyt työstämään asiaa eteenpäin.

Case -työskentelyn osalta kehittämistyössä ei päästy erilliseen mallintamiseen,

vaikka kehittämistyön tulokset pilottikohteissa olivat hyviä. Mallintamistyöhön olisi

tarvittu koulun oppilashuollon ja hankkeen tiiviimpää yhteistyötä ja aikaa sekä pitkä-

jänteisempää kehittämistyötä.


Pilottikokeilun aikana selkeä huomio oli se, että kouluille tarvitaan sekä kehittämis-

työhön että psykososiaaliseen työhön lisäresursseja. Kaste -kehittämistyöllä luotiin

pohjaa ja tarve näkyväksi kouluille suunnattuun perhetyön kaltaiseen työskentelyyn.

Jo pienellä puuttumisella ja tukimuodoilla pystytään auttamaan perhettä. Huomiota

ei tulisi kuitenkaan kiinnittää pelkästään korjaavaan työhön vaan panostaa jatkossa


100

enemmän ennaltaehkäisevään työhön, niin että uhkaaviin ongelmiin pystyttäisiin

puuttumaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Myös verkostojen laajempi hyödyntäminen ja monialaisuus on jatkossa tärkeää, niin

että jokainen työntekijä pystyisi keskittymään paremmin omaan perustehtäväänsä.

Huoli puheeksi tuotti hyvän peruspohjan huolipolutukselle, jota on edelleen syytä

jatkaa ja syventää sekä koulun sisällä että koulun eri verkostojen välillä. Terveyden-

ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suunnitellut laajempaa kokonaisuutta huolen pu-

heeksi ottamisen jatkumoon. Tässä korostuu mm. kasvatuskumppanuus, dialogi-

suus, verkostokonsulttien koulutus ja käyttö. Myös koulun haasteissa ja monialai-

suuden tarpeen kasvaessa, ovat nämä pidemmällä aikavälillä olennaisen tärkeitä

asioita.

5.2.4 Merkkari -pilotti, Kuusiokunnat



ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 25.3.2010 jalkautuvan työskentelymallin ko-

keilusta pilottiluonteisesti Kuusiokuntien alueella. Tarve jalkautuvan työskentelymal-

lin kehittämiseen on noussut alueen kuntakierroksella 1.12.2009 Alavudella ja

21.5.2010 pidetyssä jalkautuvan työn kehittämisen suunnittelupalaverissa Alavudel-

la. Tarve toimintamuodon kehittämiseen oli ”kytenyt” alueella pitkään, mutta toimin-

nan kehittämiseen ja rahoittamiseen ei ollut aiemmin ollut mahdollisuuksia.


Kuusiokuntien jalkautuvan työn pilotin tavoitteeksi pilotin alussa määriteltiin, että

pilotin aikana kehitetään Kuusiokuntiin toimintamalli nuorten (13-17-vuotiaiden)

psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja nuorten mielenterveyden hoitamiseksi

peruspalveluissa. Pyrkimyksenä oli selvittää, millainen voisi olla nuorisopsykiatrinen

lähipalvelumalli perusterveydenhuollon tuottamana osana Osviitan toimintaa ja

miten voitaisiin terävöittää monialaista verkostotoimintaa lasten mielenterveyden

ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena olivat koulun (oppilashuoltotyön ja

muun toiminnan) kehittämisestä nuorten mielenterveyttä tukevaksi sekä nuorten


101

mielenterveyden hoitamisen mallin luominen osaksi perusterveydenhuoltoa. Pilotin

kohderyhmänä olivat mielenterveyssyistä erityistä tukea tarvitsevat nuoret.

1) Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa

käynnistää koulun työntekijöiden työtehtävien selkiinnyttäminen (terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, luokanvalvoja, rehtori, opo)

tukea oppilashuoltotyön mallintamista ja toimintatapojen selkiinnyttämistä

opettajien ja muun henkilöstön tukeminen/konsultointi nuorten mielenterveysasioista

nuorten kanssa tehtävä ”kokeellinen” asiakastyö kouluissa (jalkautuva työ).

2) Nuorten mielenterveyden hoitamisen malli

kartoittaa ja selvittää mahdollisuudet nuorten mielenterveyshoitajan työlle olemassa olevia resursseja hyödyntäen

nuorten mielenterveyshoitajan työnkuvan luominen ja jatkokokeilun valmisteleminen (psykologin viran täyttäminen mt-hoitajalla esim. vuoden omana kokeiluna perusterveydehuollossa; perusteena täyttämättömät psykologin virat)

matalan kynnyksen, nuoren ja hänen perheensä huomioivan ”ensiasteen” interventiomallin ja työtavan luominen (tuki, selvittely, jatko-ohjaus erityispalveluihin tarvittaessa).

Pilottitoiminnan käynnistyessä sovittiin, että kehittämistyön tueksi kootaan alueelta

paikallinen ohjaus- / työryhmä, jossa on edustajia Kuusiokuntien terveyskuntayhty-

mästä (Osviitta), alueen kunnista (mm. koulu) ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet kehittämishankkeesta. (ks. Merkkari -raportti)

Työrukkastyöryhmä

Kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen sekä hanketyöntekijän tueksi perustettiin

työryhmä suunnittelemaan ja arvioimaan kehittämistoimintaa. Työryhmään kuului-

vat:

Ahomaa Heli Koulukuraattori, Ähtärin kaupunki Kailajärvi Pauliina Koululääkäri, Alavus Kulju Seija Kouluterveydenhoitaja, Alavus (2.11.2010 lähtien) Leppinen Tiina Kuusiokuntien osahankkeen työntekijä, ”merkkari” Mäkelä Anita Psykologi, Erityispalvelun Osviitta Mäkiranta Soile Sosiaaliohjaaja / koulukuraattori, Töysän kunta Paavola Jutta Sosiaalityön päällikkö, Alavuden kaupunki Pöytälaakso Sari Projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Rasi Jaana Sosiaalityön päällikkö, Ähtärin kaupunki (15.2.2011 lähtien) Rintamäki Salli Sosiaalityön päällikkö, Ähtärin kaupunki (5.10.2010 asti) Salminen Annukka Nuoriso-ohjaaja, Kuortaneen kunta Siltala Anne Vs. sosiaalityön päällikkö, (2.11.2010 -31.1.2011) Sosiaaliohjaaja (1.2.2011-edelleen), Ähtärin kaupunki


102

Sunela Merja Psykologi, Erityispalvelut Osviitta Tiihonen Suvi Kouluterveydenhoitaja, Kuortane (2.11.2010 lähtien) Tuomela-Jaskari Sirpa Projektikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehit-

tämishanke Ylinen Kaija Sivistysjohtaja, Kuortaneen kunta

Työryhmä kokoontui pilotin aikana viisi kertaa noin kuukauden välein. Kokoontumis-

paikkana toimi Erityispalvelut Osviitan neuvotteluhuone Alavudella. Kokoukset olivat

luonteeltaan hyvin keskustelevia ja innovatiivisia. Työryhmän heterogeenisuus sekä

ammatillisesti, että alueellisesti mahdollisti sen, että hankkeen suunnittelua ja pää-

töksentekoa voitiin toteuttaa kattavasti. Työryhmän kokoonpanoa oli mahdollista

myös täydentää tarpeen mukaan.

Kokouksissa tarkasteltiin kokeilun toteutumista ja arviointiin pilottitoimintaa jatkuvan

arvioinnin muodossa. Hanketyöntekijälle (Merkkarille) työryhmän kokoukset olivat

merkittäviä mahdollisuuksia reflektoida käytännön asiakastyössä sekä verkostotyös-

sä saatuja kokemuksia.

Kuusiokuntien perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kuusiokuntien terveyskun-

tayhtymä. Kehittämishanketta toteutettiin osana erityispalvelut Osviitan toimintaa.

Erityispalvelut Osviitta on Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän moniammatillinen

työryhmä, jonka jäsenet edustavat psykologian, sosiaalityön, puheterapian ja toimin-

taterapian asiantuntemusta. Erityispalvelut Osviitalla on toimipisteensä jokaisessa

terveyskuntayhtymän kunnassa. Alavuden työryhmä vastaa lähinnä Alavuden ja

Kuortaneen toimialueesta ja Ähtärin työryhmä vastaavasti Töysän ja Ähtärin toimi-

alueesta.

Merkkarin tehtäväalueena oli käytännön asiakastyö sekä yhteistyö nuoren verkoston

anssa. Aluksi yhteistyö käynnistettiin kuusiokuntien yläasteilla, lukioissa ja Sedun

Koulutien yksikössä Ähtärissä työskentelevien koulukuraattorien ja kouluterveyden-

hoitajien kanssa ja sen jälkeen yhteistyötä tiivistettiin ja laajennettiin hankkeen ta-

voitteiden mukaisesti. Merkkari pyrki tapaamaan jokaisen kouluterveydenhoitajan ja

koulukuraattorin henkilökohtaisesti tutustuen työntekijän työn ajankohtaisiin haastei-

siin. Hankkeen aikana käynnistettiin myös säännölliset tapaamiset Kuusiokuntien

alueen koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien kesken. Merkkari kävi toiminnan


103

alkuvaiheessa esittäytymässä ja kertomassa hankkeesta kohderyhmään kuuluvien

nuorten kouluilla.

Merkkari teki yhteistyötä asiakkaan perheen ja lähiverkoston kanssa tavalla, joka

sovittiin nuoren kanssa. Muita yhteistyökumppaneita Erityispalvelut Osviitan ja kou-

lujen henkilökunnan lisäksi olivat sosiaalitoimi, terveyskeskus, psykiatrinen polikli-

nikka, nuorisotoimi ja erikoissairaanhoito sekä alueella toimivat hankkeet ja niiden

työntekijät. Merkkari osallistui myös syksyllä 2010 kouluilla työskentelevien psykiat-

risten sairaanhoitajien tapaamiseen Hämeenlinnassa. Kuortaneen kunta kutsui

merkkarin lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmään. Etelä-Pohjanmaan lapset,

nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työntekijät olivat tärkeässä roolissa

merkkarin lähiyhteistyöverkostossa.

Kehittämistoiminnan sisältö muodostui yhteistyöstä koulujen oppilashuoltotyöryhmi-

en ja muun henkilökunnan kanssa koulun toiminnan kehittämiseksi nuorten mielen-

terveyttä tukevaksi sekä nuorten mielenterveyden hoitamisen mallin luomiseksi

osaksi perusterveydenhuoltoa. Kokeiluun sisältyi enimmäkseen käytännön asiakas-

työtä. Merkkari tapasi nuoria yksilökäynneillä, kotikäynneillä tai yhteistapaamisina

toisen työntekijän ja/ tai nuoren perheen kanssa. Myös verkostotyöllä oli suuri osuus

työskentelyssä. Tiiviimmin merkkari teki yhteistyötä koulukuraattorien ja kouluter-

veydenhoitajien sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Merkkari osallistui myös oppi-

lashuoltotyöhön ollen mukana oppilashuoltotyötä toteuttavissa työryhmissä alueen

yläasteilla ja lukioissa (paitsi Ähtärissä). Ähtärissä merkkari koettiin ulkopuoliseksi,

eikä saanut lupaa osallistua oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin. Oppilashuolto-

työssä oli mahdollisuus myös panostaa suunnitteluun ja yhteistyöhön koulun ilmapii-

rin parantamisessa yksittäisten oppilasasioiden lisäksi. Merkkarille ohjautuneita nuo-

ria oli kaikista ikäryhmistä13–17 ikävuoden välillä.

Asiakkaiden ohjautuessa merkkarille tilanteista keskusteltiin ohjaavan ta-

hon/henkilön kanssa sovitellen yhteen ammatillisia näkökulmia. Keskusteluissa

pohdittiin näiden näkökulmien yhteensovittamista sekä työnjaollisia kysymyksiä si-

ten, että tavoitteena nähtiin asiakkaan tilanteen edistäminen. Oli tärkeää kuulla toi-

sen työntekijän näkemys tilanteesta ja yhdessä pohtia merkkarin sopivuutta mahdol-

lisena uutena auttajana asiakkaan verkostossa. Monesti ohjaavalla taholla oli pitem-

piaikaista tuntemusta asiakkaan tilanteesta sekä ymmärrystä psykiatrisen sairaan-


104

hoitajan osuudesta asiakkaan hoitoprosessissa. Vuoropuhelu ohjaavan ta-

hon/henkilön kanssa oli tärkeä ja valaiseva tekijä asiakasprosessin aloitusvaihees-

sa. Joissakin tilanteissa päädyttiin johonkin muuhun vaihtoehtoon kuin merkkariin.

Tämä tapahtui avoimen dialogisuuden ja tavoitelähtöisen pohdinnan tuloksena.

Moniammatilliset, konsultaatioluonteiset tapaamiset toteutuivat verkoston kanssa

vastavuoroisesti pilotin aikana. Mielenterveystyön näkökulma oli monessa konsul-

taatiotapaamisessa se, jonka kautta pohdittiin jatkotoimenpiteitä ja työskentelytapoja

vaikeissa asiakastilanteissa. Juuri moniammatillinen osaaminen oli rakentava työs-

kentelymalli monen asiakkaan hoitoprosessin aikana. Ajatuksia ja näkökulmia vaih-

dettiin keskustellen sekä työntekijöiden kesken, että asiakkaiden yhteistapaamisis-

sa.

Asiakkaan ääni

Merkkarin työskentelytapa oli tavoitelähtöinen ja voimavarasuuntautunut. Tärkeää

oli kuunnella miten nuori koki oman tilanteensa ja lähteä yhdessä rakentamaan

työskentelylle tavoitteita siitä käsin, mihin nuori kaipasi muutosta omassa elämäs-

sään. Tavoitteenasetteluun pyrittiin keskittymään jokaisen käynnin yhteydessä ja

keskustelun lisäksi käytettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä auttamaan nuorta jä-

sentämään ja kertomaan mitä todella haluaa ja mihin kaipaa muutosta elämässään.

Mikäli nuori antoi luvan vanhempien tapaamiseen, keskusteltiin nuoren tilanteesta

koko perheen näkökulmasta sekä nuoren ja koko perheen tavoitteista. Nuori oli työn

keskiössä siten, että keskustelujen luottamuksellisuutta korostettiin ja heti ensim-

mäisillä käynneillä puhuttiin myös siitä, että mikäli merkkari työntekijänä huolestuu

jostakin keskustelussa esille tulevasta asiasta, pohditaan nuoren kanssa sitä, kenen

kanssa siitä olisi nyt hyvä puhua. Siten nuoren turvallisuus ja hyvinvointi olivat ensi-

sijaisesti turvattavia asioita.

Kaikki nuoret eivät halunneet, että heidän vanhempiaan tavataan, mutta nuorille se-

litettiin, että on tärkeää, että vanhemmat tietävät heidän käynneistään merkkarilla ja

nuorille annettiin esitteitä kotiin vietäväksi. Monen nuoren kohdalla toteutui myös yh-

teistapaamisia ja puhelinkeskusteluja vanhempien kanssa. Merkkari oli nimenomaan

nuorta varten ja tapaamiset pyrittiin järjestämään siten, että se olisi mahdollisimman

vähän häirinnyt nuoren koulupäivien rytmitystä. Osa nuorista kävi merkkarilla koulu-


105

päivän aikana ja osa kouluajan ulkopuolella. Merkkarilta sai tarvittaessa todistuksen

käynnistä opettajalle annettavaksi.

Ähtärin koulukuraattori Heli Ahomaa tekee opiskeluunsa liittyen arviointitutkimuksen

nuorten kokemuksista merkkarilla käynneistä. Työ valmistuu syksyn 2011 aikana ja

se on arvokasta materaalia osoittaessaan nuorten kokemuksia, toiveita ja kehittä-

misehdotuksia ruusuineen ja risuineen.


Merkkari on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii Erityispalvelut Osviitan työnteki-

jänä. Merkkari toimii koulujen mielenterveystyöntekijänä ja käytännön työkenttänä

ovat Kuusiokuntien alueen koulut, joissa on oppilaina 13–17-vuotiaita nuoria.

Nuori voi ohjautua merkkarille esim. koululääkärin, kouluterveydenhoitajan, kouluku-

raattorin, oppilashuoltoryhmän, opettajan tai vanhempien ohjaamana. Nuori voi

myös itse ottaa yhteyttä Osviittaan tai merkkariin, jos kokee tilanteensa vaikeaksi ja

haluaa keskustella asioistaan. Merkkari tapaa nuorta yksilökäynneillä tai työparina

toisen työntekijän (esim. koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä) kanssa. Nuori voi

käydä merkkarilla tukikäynneillä esim. 10 kertaa, joiden aikana kartoitetaan tilanne

ja työskennellään tavoitesuuntautuneesti sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.

Tukikäyntejä voidaan myös jatkaa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi tai nuori voi-

daan ohjata jonkin muun tarvittavan palvelun piiriin, esimerkiksi erikoissairaanhoi-

toon.

Tukikäynnit perustuvat dialogiseen vuorovaikutukseen nuoren kanssa ja keskustelut

ovat luottamuksellisia. Tapaamisten tavoitteet määritellään nuoren kanssa yhdessä.

Myös nuoren perhettä sekä muuta verkostoa tavataan tilanteet ja tavoitteet huomi-

oiden. Merkkarin työote on voimavarakeskeinen, tavoitesuuntautunut ja tukea anta-

va sisältäen keskustelun lisäksi myös toiminnallisia työskentelymenetelmiä esim.

mielikuva- ja rentoutusharjoituksia. Merkkari on käytettävissä myös oppilashuolto-

työssä sekä erilaisissa nuoren verkostoon liittyvissä haastavissa tilanteissa.


Haasteena kokeilussa ja työmallin kehittämisessä olivat jokaisen kunnan oma työ-

kulttuuri sekä koulukohtaiset toimintamallit ja asenteet hanketta kohtaan. Enimmäk-


106

seen merkkari otettiin erittäin hyvin vastaan ja yhteistyö lähti hyvin joustavasti ja ra-

kentavasti käyntiin. Tarve jalkautuvan mielenterveystyön lisääntymiseen kouluissa

koettiin tärkeäksi osaksi kouluja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistä. Koulujen

terveydenhoitajat ja kuraattorit olivat merkkarille korvaamaton apu koulumaailmaan

tutustumisessa ja työskentelymallien yhteensovittamisessa. He toimivat myös luon-

tevana linkkinä koulun muun henkilökunnan ja merkkarin välillä.

Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä mahdollisti taloudellisesti työnohjauksen järjes-

tymisen merkkarille. Työnohjauksen merkitys korostuu psykiatrisessa hoitotyössä ja

on sekä ammatillisuuden, että työssä jaksamisen kannalta merkittävä tekijä.

Hankkeeseen ohjautuneet lähetteet käytiin läpi Osviitan viikoittaisessa lähetepalave-

rissa, jossa merkkarilla oli mahdollisuus hyödyntää moniammatillisen työryhmän

asiantuntemusta. Osa nuorista ohjautui suoraan merkkarille esim. koulun tervey-

denhuoltohenkilöstön ohjaamana, mikä mahdollisti myös osaltaan matalan kynnyk-

sen avun toteutumisen.

Työskennellessä koulun mielenterveystyöntekijänä saattoi nähdä koulussa vallitse-

van ilmapiirin verrannollisuuden nuorten hyvinvointiin ja henkilökunnan jaksamiseen

työssään. Monet asiat peilautuvat nuorten käyttäytymiseen ja opiskelumenestyk-

seen sekä mahdollisesti myös keskittymiskykyyn. Perusopetuslain muutokset olivat

myös vahvasti vaikuttamassa muutoshaasteisiin kouluissa ja varsinkin opettajien

työssä. Kouluissa tarvittaisiin enemmän tietoa myös lastensuojelutyön säädöksistä

ja käytännöistä. Toisaalta sen suhteen toteutettaneen moniammatillista verkostotyö-

tä, missä on hyvä turvata edustus tarvittavilta tahoilta. Tiedonkulku koulun ja kodin

välillä todettiin edelleen monessa eri yhteydessä riittämättömäksi tai kehittämistä

kaipaavaksi haasteeksi.

Toimiva yhteistyö kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorien ja koululääkärin kans-

sa mahdollisti korvaamattoman hyvän pohjan merkkarin työn toteuttamiselle. Koulun

mielenterveystyö on uusi ja kehittyvä työmuoto lasten ja nuorten mielenterveystyös-

sä. Se on vahvasti ennaltaehkäisevää toimintaa ja siinä on tärkeää varhainen puut-

tuminen, matala kynnys ja asiakaslähtöinen työskentelytapa.

Kuilu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on edelleen melko suuri.

Oppilaskohtaisessa tiedonkulussa se tuo haasteensa kokonaisvaltaisen hoidon ja


107

sen jatkuvuuden turvaamiselle. Sen yhteistyön kehittämisen tarve näkyi myös merk-

karin työssä. Toisaalta merkkari voi toimia myös oivallisena yhteyshenkilönä erikois-

sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tai koulun välillä. Toimintatavat tulee kui-

tenkin miettiä yksilöllisesti salassapitosäädöksiä noudattaen. Yhteistyö on kuitenkin

yleensä aina tie parempaan ja kokonaisvaltaisempaan hoitoon.

Työrukkastyöryhmän arviointi kokeilusta

Työrukkastyöryhmältä pyydettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -

kehittämishankkeen toimesta palautetta kokeilun sisällöstä, tavoitteiden saavuttami-

sesta, työskentelymallista ja pilotin hyödyistä. Palautekysely lähetettiin työrukkastyö-

ryhmän jäsenille (N=21) sähköisenä kyselynä 21.4.2011 ja uusintakysely 26.4.2011.

Kyselyyn vastasi yhteensä 10 työryhmän jäsentä. Vastausprosentti oli 47,6 %. Vas-

taajista kuusi työskentelee terveydenhuollossa, kolme sosiaalitoimessa ja yksi sivis-

tystoimessa.

Vastaajista puolet oli ollut mukana pilotissa sen suunnitteluvaiheesta (syksy 2010)

lähtien ja puolet vastaajista oli tullut mukaan toimintaan myöhemmin. Suunnittelu-

vaiheessa mukana olleiden mielestä suunnittelukokouksia oli tarpeellinen määrä ja

suunnittelutyöryhmään oli kutsuttu mukaan keskeiset työn kehittämiseen liittyvät

henkilöt ja ammattiryhmät. KASTE -hanketyöntekijöiden osallistuminen pilotin suun-

nitteluvaiheen kokouksiin todettiin riittäväksi. Pilotin tavoitteet todettiin löytyneen

helposti suunnitteluvaiheessa ja niiden todettiin olevan selkeät. ”Tavoitteet oli ra-

kennettu joko realistisiksi tai sitten niitä voitiin yhteisellä sopimuksella muuttaa rea-

listisen toteuttamisen mukaisiksi. Suunnittelu oli monialaista ja innovatiivista ja ta-

pahtui tasavertaisessa työskentelyilmapiirissä.”

Vastaajien mielestä asetetut tavoitteet saavutettiin pilotoinnin aikana. Suurin osa

vastaajista totesi antaneensa / käyttäneensä omaa työpanostaan tarpeeksi merkka-

rin työn tueksi ja oli näin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Merkkarin työpanos oli

vastausten perusteella erittäin kiitettävää, ”Henkilö sopii erittäin hyvin tehtävään”.

Myös KASTE -hankkeen työntekijöiden työpanos pilotin työskentelyyn koettiin suu-

rimmaksi osaksi riittäväksi. Pilottiryhmän todettiin kokoontuneen riittävästi pilotointi-

jakson aikana. Sen sijaan pilotointiajan todettiin olevan liian lyhyt.


108

Pilotissa onnistuttiin vastausten perusteella erityisesti konkreettisessa tavassa aut-

taa ja tavata nuoria ja vastata näin kentän tuomiin haasteisiin. Moniammatillinen yh-

teistyö ja lähiverkostojen kehittyminen nähtiin myös yhdeksi onnistumisen kohdaksi:

”Lähiyhteistyöverkostot kehittyivät ja toimivat loistavasti, mikä mahdollisti merk-karin keskittymisen asiakastyöhön ja sen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Oli ensiarvoisen tärkeää, että merkkari kuului Osviitan työryhmään. Työyhteisö ja organisatorinen sijoittuminen johonkin konkreettiseen yhteisöön on äärimmäisen tärkeää hanketyössä, kun siinä kehitellään asiakastyötä.”

Pilotointijakson aikana keskeisiä saavutettuja asioita oli mm. se, että uskallettiin läh-

teä kokeilemaan uudenlaista toimintatapaa, jonka jalkauttamisessa onnistuttiin. Työ

näytti tarpeellisuutensa ja sille saatiin jatkoa. Yhtenä keskeisenä asiana koettiin ole-

van se, että ”Tietoisuus ja kokemus siitä, miten tärkeää on mahdollistaa nuorille ma-

talan kynnyksen keskusteluavun toteutuminen. Ymmärrys mielenterveystyön merki-

tyksestä koulumaailmassa.”

Jatkossa kehittämistyön toivottiin huomioivan mm. verkostot, yhteisen asiakaspro-

sessin suunnittelu ja perhekeskeisyys.

Nykytilan kartoituksessa nousi esiin seuraavia asioita, joiden mukaista kehittämis-

toimintaa toivottiin jatkettavan:

toimivien käytänteiden jatkaminen ja levittäminen nuorten ryhmämuotoisten tukimuotojen kehittäminen ja yhteistyö nuorisotoi-

men kanssa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kuilun kaventaminen,

yhteistyön kehittyminen ja keskinäisen tietoisuuden lisääminen toistensa työ-kentistä

merkkaritoiminnan vieminen alakouluikäisille ennaltaehkäisevän työn lisääminen.


Kokeilu toteutettiin KASTE -hankkeen rahoituksella ajalla 1.9.2010–28.2.2011. Sen

jälkeen toimintaa jatkettiin KASTE -hankkeen mukaisena jatkokokeiluna kuntien

(Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri) omana toimintana. Merkkarin yhteistyökumppa-

nit olivat sitoutuneet toimintaan hyvin, mikä mahdollisti työskentelyn jatkumisen jou-

hevasti KASTE -hankkeen rahoituksen päättymisen jälkeenkin.

Ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen nousi yhdeksi haasteeksi sekä erityispal-

veluiden piirissä, että yhteistyössä koulujen henkilökunnan ja nuorisotoimen kanssa.


109

Erilaisen ryhmätoiminnan tarve nousi esille useasti keskusteluissa yhteistyötahojen

kanssa.

Jatkokokeilun tavoitteena on jatkaa KASTE -hankkeen puitteissa kehitetyn toimin-

tamallin toteuttamista ja saada lisää tietoa merkkarin työn merkityksestä osana Eri-

tyispalvelut Osviitan toimintaa. On tärkeää, että nuorilla on tarpeeksi varhain mah-

dollisuus saada riittävän matalalla kynnyksellä keskusteluapua silloin, kun he koke-

vat sitä tarvitsevansa.

Muita jatkotoiminnan kehittämisalueita ovat erilaiset mahdollisuudet syrjäytymistä

ehkäisevän toiminnan lisääminen kouluissa, toimivien käytänteiden jatkuminen, mal-

lintaminen ja levittäminen. Yhteistyö nuorisotoimen kanssa tukee syrjäytymisen eh-

käisyä ja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia. Perusterveydenhuollon ja erikois-

sairaanhoidon välisen kuilun kaventuminen, yhteistyön kehittyminen ja keskinäisen

tietoisuuden lisääminen toistensa työkentistä parantavat asiakaslähtöistä ja koko-

naisvaltaista hoidon kehittymistä.

Toukokuussa 2011 toteutettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -

kehittämishankkeen toimesta hyvinvointikysely, joka kohdistettiin koko Etelä-

Pohjanmaan alueen peruskoulujen ja lukioiden sekä Sedun Ähtärin toimipisteen

henkilökunnalle. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan koulujen hyviä käytäntöjä,

työnkuvia, työhyvinvointia ja oppilashuollon toimintaa. Tavoitteena on myös saatujen

tulosten perusteella pyrkiä levittämään hyviä käytäntöjä alueellisesti. Vastauksia ky-

selyyn saatiin 298 henkilöltä. Vastauksista on tarkoitus syksyllä 2011 erottaa Kuu-

siokuntien alueen koulujen henkilökunnalta saadut vastaukset. Vastauksista saatu-

jen tietojen perusteella voidaan edelleen pohtia ja suunnitella merkkaritoiminnan

kannalta olennaisia kehittämishaasteita sekä kehittää yhteistyötä koulujen kanssa.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten ja nuorten avuntarpeeseen pystytään vas-

taamaan, sitä merkittävämpää mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä voidaan to-

teuttaa ja tulevaisuuden säästöt syntyvät myös sitä kautta. Merkkaritoiminnan mah-

dollistuminen myös alakouluikäisille olisi tulevaisuudessa sitä kautta perusteltua, ku-

ten joissain paikoissa maassamme jo tapahtuukin

Hankkeen jatkotoiminta-aikana 1.3.–31.8.2011 merkkarille ohjautui edelleen uusia

nuoria. Osan kanssa käynnit tauotettiin koulujen kesäloman ajaksi nuoren oman ti-


110

lanteen ja tarpeiden mukaan. Osa nuorista kävi tukikäynneillä myös kesällä. Kesällä

ohjautui myös edelleen uusia nuoria tukikäynneille. Yhteensä vuoden aikana merk-

karilla oli asiakkaana 31 nuorta. Nuoret osoittivat aktiivisuutta sekä sitoutumista

oman mielenterveytensä ylläpitämiseen ja hoitoon.

Toiminnan jatkuessa lisääntyivät myös vanhempien yhteydenotot, joissa he tiedotti-

vat omaa nuortaan koskevista huolistaan ja halusivat tukikäyntien käynnistämistä.

Tällöin lähti myös yhteistyö nuoren vanhempien kanssa käyntiin luontevammin.

Keväällä 2011 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän johtoryhmän päätöksellä merk-

karitoimintaa päätettiin jatkaa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun. Avoimesta

toimesta ilmoitettiin työvoimahallinnon internet-sivuilla. Toimen hakijalta edellytettiin

psykiatrisen sairaanhoitaja koulutusta. Määräaikaan mennessä tuli hakemus kahdel-

ta hakijalta, jotka olivat molemmat koulutukseltaan päteviä. Molemmat hakijat haas-

tateltiin 22.6.2011 ja toimeen valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja Elina Peurala Ala-

vudelta.

5.3 Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen

Hankkeen tavoitteena oli kehittää perhetyötä sekä ennaltaehkäisevän työn parissa

ja peruspalveluissa että lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille sekä

kehittäjämentor -toiminnalle. Hankkeen perhetyön kehittämisen näkökulmat olivat

moniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä), pilotti-

kohdekokeilut ja kehittäjämentor -toiminta, selkeät, yhdenmukaiset toiminta-

mallit perhetyön sisältöihin ja vanhemmuuden tukeminen

5.3.1 Tarve, josta tavoite nousee

KASTE -ohjelman tavoitteena oli kehittää monialaista yhteistyötä lapsiperheiden

omissa toimintaympäristöissä. Valtakunnallisesti todeten oli havaittu, että lapsiper-

heiden saama ennaltaehkäisevä perhetyö tai kotipalvelu oli vähentynyt huomatta-

vasti viimeisenä 15 vuoden aikana. Samaan aikaan huostaanottojen määrä oli

noussut. Yhteistyökumppaneilta noussut huoli perheiden jaksamisesta vanhempina

oli suuri.


111

Aikaisemmat Etelä-Pohjanmaan lapsiperheille suunnatut kehittämishankkeet olivat

seudullisia tai kuntaryppäiden muodostamia hankkeita. Sekä Perhe- että lastensuo-

jelun hankkeissa oli kehitetty perhetyötä niin avohuollossa kuin lastensuojelussakin.

Kuten muualla Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla ennaltaehkäisevä perhetyö oli

vähäistä. Kunnat tarjosivat palveluitaan pääosin lastensuojelun asiakkaille. Yhte-

näistä kuvaa perhetyöstä ei ollut niin ikään muodostunut aikaisempien hankkeiden

aikana ja tämä koettiin haasteeksi sekä yhteistyökumppaneiden keskuudessa että ti-

laajien taholta.


vastata lähinnä näihin haasteisiin. Keskeisenä ajatuksena oli vahvistaa ennaltaeh-

käisevää työtä myös perhetyön eri toimintamuotoja ajatellen. Koska perhetyön ta-

voitteissa korostui maakunnallinen näky, kehittäminen keskitettiin perhetyön pilotti-

toiminnan kautta tapahtuvaksi. Tämä oli lähellä kuntia tai seutukunnallisia kokonai-

suuksia.

5.3.2 Kehittämistyön prosessi

Jo hankkeen alkuvaiheessa käytiin keskustelu hankkeen emo-organisaation kanssa

perhetyön rajaamisesta. Tuolloin päädyttiin siihen, että kehittämishankeen kehittä-

mistyön keskiössä on ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen. Näin ollen lasten-

suojelun sijaishuollon kehittäminen päätettiin rajata pois kehittämistoiminnasta.

Moniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä)

Perhetyön kehittämistoiminta käynnistyi syksyllä 2009, jolloin hankkeen toimesta

koottiin maakunnan keskeisistä perhetyön toimijoista asiantuntijatyöryhmä. Lopulli-

nen perhetyön asiantuntijatyöryhmä koostui hanketyöntekijöiden lisäksi 21 muusta

jäsenestä, jotka tulivat kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys ja sivis-

tystoimesta, sairaanhoitopiiristä sekä koulutusorganisaatioista ja Mannerheimin las-

tensuojeluliitosta. Puheenjohtajaksi valittiin MLL:n kehittämispäällikkö Elina Anttila-

Varpula ja sihteeriksi hankkeen projektityöntekijä Auli Romppainen. Projektityönteki-

jä valmisteli kokouksen esityslistan yhdessä puheenjohtajan kanssa asiasisältöi-

neen, lähetti kutsut kokoukseen sekä kirjoitti ja toimitti muistion liitteineen kokouksen

jälkeen.

Työskentely aloitettiin helmikuussa 2010, jolloin päädyttiin kokoamaan työryhmän jä-

senten näkemyksiä perhetyöstä oman taustaorganisaation näkökulmasta. Kun eri


112

näkemyksiä käsiteltiin, havaittiin perhetyön hahmottuvan eri tavalla eri organisaatiois-

sa, mutta olevan sidottu taustaorganisaation omaan kontekstiin. Työryhmä pohti

myös omaa tehtäväänsä ja kiteytti sen olevan:

”Perhetyön asiantuntijatyöryhmän tavoitteena on toimia Etelä-Pohjanmaan lap-set, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen kehittämistoiminnan tukena. Jokainen asiantuntijatyöryhmän jäsen toimii oman alueensa asiantuntijana. Työryhmän tehtävänä on uusien perhetyön mallien reflektointi sekä levittämis-työ. Tarvittaessa asiantuntijatyöryhmä voi esittää perhetyöhön liittyviä ratkaisu-ja, kannanottoja, suosituksia ja julkilausumia.”

Tämän lisäksi asiantuntijatyöryhmä seurasi perhetyön pilottien käynnistysvaihetta ja

edistymistä, joita pilotit esittelivät syksyn 2010 kokouksissa. Asiantuntijatyöryhmä

keskusteli myös Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien perhetyötä

käsittelevän kartoituksen tuloksista.

Asiantuntijatyöryhmä työskenteli kevään 2011 aikana ehkäisevän perhetyön mer-

kitykseen ja vaikuttavuuteen liittyvän kannanoton kanssa (ks. liite) Kannanotos-

sa käytettiin MLL:n eri kehittämishankkeiden kautta saatuja tuloksia, jossa on lasket-

tu perheen tilanteen auttamiseen käytetyt resurssit eri tilanteissa. Tämä prosessi

käynnistyi joulukuussa 2010 ja saatiin päätökseen syyskuussa 2011. Kannanotto on

löydettävissä hankkeen Internet -sivuilta.

Yhteensä kokouksia asiantuntijatyöryhmällä on ollut kuusi. Asiantuntijatyöryhmän

jäsenet olivat sitoutuneita työskentelyyn, vain muutamasta organisaatiosta jäi edus-

tus pois hankkeen edetessä. Hankkeen loppuvaiheessa mietitään vielä maakunnan

perhetyön kehittämiseen liittyvistä foorumeista hankkeen jälkeen.

Pilottikohdekokeilut ja kehittäjämentor -toiminta

Kehittämishankkeen käynnistymisen aikana syksyllä 2009 tehtiin kuntakierrokset.

Näitten yhteydessä erityisesti Kaksineuvoisen (Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi, asu-

kasluku 24 000), Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli, asukasluku 16 500),

JIK–kuntien (Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka, asukasluku 35 000) ja Suupohjan (Kau-

hajoki, Karijoki, Isojoki ja Kurikka, asukasluku 24 000) edustajat toivoivat perheyön

kehittämistä pääpainoksi hankkeen aikana. Myös Lapua (väestöpohja 14 000) oli

kiinnostunut perhetyön pilotista. Pilottikohteet vahvistettiin ohjausryhmän ja perhe-


113

työn asiantuntijatyöryhmän keväällä 2010 pidetyissä kokouksissa, jonka jälkeen tar-

kempi pilottien prosessien suunnittelutyö käynnistyi.

Hankkeesta pyydettiin pilottikohteiden esimiehiä kokoamaan paikalliset, ns. työruk-

kas- tai pilottiryhmät kehittämistyön tueksi. Paikalliset pilottiryhmät yhdessä hank-

keen kanssa määritteli tarkemmat tavoitteet pilotille ja sopi kehittäjämentoreiden rek-

rytointitavasta sekä hankkeen ja kuntien välisistä kustannusten jaosta. Sopimukset

pilottien ja hankkeen välille solmittiin jokaisen pilotin alkuvaiheessa. Ennen perhe-

työn pilottien aloittamista rakennettiin hankkeen toimesta yhdessä kehittämistyön tu-

kirakenteita, koska pilotointiaika todettiin lyhyeksi. Sovittiin, että jokainen pilottialue

pitää työrukkasryhmien kokouksia noin 1-1,5 kk välein. Lisäksi kehittäjämentorit

osallistuivat kerran kuukaudessa Riitta Mahlamäen kehittämistyönohjaukseen ja

syksyllä pidettiin perhetyön kehittämistyössä oleville toimijoille ja kumppaneille yh-

teisiä ja laajoja kehittäjämentor -tapaamisia. Syksyllä näitä tapaamisia oli kolme ja

viimeisessä tapaamisessa kuultiin jokaisen alueen kehittämistyön helmet.

Pilotit toimivat Kaksineuvoisessa ajalla 11.5.–31.12.2010, JIK-kunnissa 1.8.–

31.12.2010, Järvi-Pohjanmaalla 1.8.–31.12.2010 ja Suupohjassa 8.9.2010–

31.12.2010. Suupohjan pilottia jatkettiin Selevä Paletti -hankkeen rahoittamana vielä

tammi- helmikuun ajan maaliskuun alkuun saakka 2011. Mukana kehittämistoimin-

nassa olivat myös Etelä-Pohjanmaan hanketyöntekijät.

Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisessa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi)

keväällä 2010, jolloin osa-aikaisena kehittäjämentorina aloitti perheterapeutti, kehit-

tämissuunnittelija Marianne Takala. Kaksineuvoisen perhetyön kehittämistyön tavoit-

teiksi muodostui työn sisällöllinen kehittäminen (konkreettiset työvälineet ja mene-

telmät), perhetyön kehittämistyön arviointi (ehkäisevä perhetyö ja neuvolan perhe-

työ), vertaisryhmien käynnistäminen sekä sektorirajat ylittävän toiminnan kehittämi-

nen.

Kehittämistoiminnan alussa koko kuntayhtymän perhetyön tiimi muilla sosiaalityön

osaajilla vahvistettuna kouluttautui konkreettisiin perhetyön menetelmiin ja välinei-

siin. Kehittäjämentor kävi keskustelut perhetyöntekijöiden kanssa ja tämän seurauk-

sena päädyttiin selkeyttämään perheohjaajien ja -työntekijöiden rooleja, kelpoisuuk-

sia, tehtäväalueita ja -kuvia. Kehittäjämentor ja tiimivastaava valmisteli roolituksia,


114

joista keskusteltiin paikallistasolla keskeisten toimijoiden kanssa. Lopulliset työnku-

vat hyväksytettiin ylimmällä johdolla. Tässä yhteydessä käytiin myös laajaa keskus-

telua perhetyön tavoitteiden asettamisesta sekä perhetyönjaksojen pituuksista.

Pilotin aikana avattiin perhetyön eri muotoja. Todettiin, että työmuotoina ovat lasten-

suojelun perhetyö, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vertaisryhmätoiminta. Neuvolan

perhetyöhön oli tultu aikaisemmin neuvolan lähetteen kautta. Lähetekäytäntö laa-

jennettiin koskevaksi myös päivähoitoon. Työskentelyn nimeksi tuli nimikilpailun jäl-

keen Neuvokas -perhetyö. Neuvokas-perhetyön tueksi sovittiin perustettavan mo-

niammatillinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tarjota moniammatillista tukea.

Pilotin aikana käynnistettiin perhetyön vertaisryhmä, jonka toiminta lähti sosiaalisen

kuntouttamisen ja tuen antamisen pohjalta. Tämän vuoksi sitä voi käyttää myös en-

naltaehkäisevänä työmuotona. Hankkeen loppuvaiheessa kehittämistyön helmek-

si määriteltiin perhetyöntekijän ja – ohjaajan työkuva, työn sisällöt ja roolit. Suunni-

telma kehittämisen jatkosta tehtiin vuosien 2011 ja 2012 osalta.

JIK -kunnissa (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) kehittäjämentorina aloitti terveydenhoi-

taja Anu Leinonen elokuun alussa 2010. Kehittämistoiminnan tavoitteiksi asetettiin

rakenteiden yhdenmukaistaminen JIK -alueella perhekeskus -toiminnan näkökul-

masta (moniammatillisten tiimien rakenteet ja ehkäisevän perhetyön käytänteet), yh-

teistyön kehittäminen (perhekeskukset – lastensuojelu, perhekeskus – EPSHP) ja

ryhmätoiminnan kehittäminen (perhevalmennuksessa erityistyöntekijöiden ryhmät

sekä eroryhmä perheneuvolassa).

Kehittämistyö käynnistyi JIK:n alueella kokoamalla yhteen eri kuntien palaverikäy-

tännöt, joiden pohjalta yhtenäistäminen ja kehittäminen lähtivät eteenpäin. Neuvolan

henkilöstölle oli strategiapäivä pilottitoiminnan alkuvaiheessa, jossa esiteltiin Kurikan

perhekeskuksen tiimityömallia. Tähän liittyen JIKky järjesti tiimityön koulutuspäivän

Jalasjärven ja Ilmajoen perhekeskuksen toimijoille. Tämän koulutuksen yhteydessä

päädyttiin siihen, että perhekeskuksen moniammatillisen tiimin muodostavat äitiys-

ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, psykologi, puheterapeutti, perheneuvo-

lan psykologi, sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti sekä kouluja opiskelijatervey-

denhuollon terveydenhoitajat ja vastaanottoapulainen. Koulutuksen jälkeen kehittä-

mistyö painottui yhteisiin tiimin kokouksiin, joita päädyttiin pitämään joka toinen viik-


115

ko 1½–2 tuntia kerrallaan. Näissä kokouksissa laadittiin aluksi yhteiset tavoitteet ja

työskentelylle, asetettiin pelisäännöt.

JIK:in alueella perhekeskusajattelua tehtiin tutuksi paikallislehdissä olleiden juttujen

myötä. JIK Perhekeskusten yhteiset verkkosivut työstettiin valmiiksi. Perhetyön pilo-

tin aikana Jalasjärven perhekeskustiimissä pohdittiin tulevan perhetyöntekijän työn-

kuvaa ja perhetyöhön ohjautumisen prosessia sekä työskentelyprosessin suunni-

telmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Jalasjärven perhekeskus sai vuoden 2011

alusta ehkäisevään työhön perhetyöntekijän kunnan ostopalveluna.

Pilotissa mietittiin yhteistyötä lastensuojelun, perheneuvolan ja neuvolan toimijoiden

kanssa ja päätettiin laajentaa jo toimiva yhteistyöfoorumi koskemaan myös tervey-

denhoitajia. Säännölliset kokoontumiset sovittiin ja niitä lähdettiin toteuttamaan. Li-

säksi JIK:n alueella suunniteltiin ryhmätoimintaa eri asiakasryhmien tarpeiden mu-

kaan. Tärkeänä nähtiin yhteistyön kehittäminen myös EPSHP lasten- ja nuortenpsy-

kiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian ja JIK perhekeskusten välillä. Myös erikoissai-

raanhoidon jalkautumista perusterveydenhuoltoon korostettiin ja tavoitteena oli aloit-

taa kerran kuukaudessa tapahtuvat konsultaatiot JIK:iin jo vuoden 2011 alussa. Tär-

keänä nähtiin myös sosiaalitoimen mukana olo silloin, kun asia heitä koskee.

Kehittämistyön helmet esiteltiin viimeisessä alueellisessa kehitäjämentortapaami-

sessa Kauhavalla 13.12.2010 sekä hankkeen loppuseminaarissa 12.9.2011. JIK-

alueen kehittämistyön helmeksi nostettiin perhekeskuksen rakenne ja tiimityös-

kentelymalli. Suunnitelma perhekeskustoiminnan kehittämisen jatkosta tehtiin vuosi-

en 2011 ja 2012 osalta.

Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini, Vimpeli) kehittäjämentorina aloitti sosionomi

AMK Leena Ojanperä elokuun alussa 2010. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli mo-

nialaisen yhteistyön kehittäminen (seutukuntien työkäytänteiden yhdenmukaistami-

nen, muut sektorit), ehkäisevän perhetyön vahvistaminen (matalakynnyksisyys,

neuvolan perhetyö, järjestöyhteistyö) ja sisällön kehittäminen (tavoitteet, kotiin men-

tävän avun rinnalle uusia vaihtoehtoja).

Järvi-Pohjanmaalla kehittämisprosessin taustalla oli kahden eri seutukunnan perhe-

työntapojen yhteensovittaminen. Kehittäjämentor tapasi alussa jokaisen perhetyön-

tekijän ja kuuli heidän ajatuksiaan perhetyön nykytilasta ja muutostarpeista. Samalla


116

mietittiin jokaisen työntekijän henkilökohtaisia vahvuuksia tehdä perhetyötä. Viikoit-

taisissa perhetyön tiimitapaamisissa käytiin keskustelua perhetyön käytänteistä ja

koko perhetyön prosessista. Perhetyön tiimien lisäksi kehittäjämentor osallistui myös

sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden yhteisiin tiimeihin kerran kuukaudessa.

Perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen kehittämispäivä pidettiin jou-

lukuussa 2010, jossa tarkennettiin lastensuojelun perhetyön prosessia. Kehittäjä-

mentor toimi myös perhetyöntekijän työparina jalkautumalla kotikäynneille ja oli osal-

lisena yhdessä intensiiviperhetyön työskentelyssä. Tästä intensiiviperhetyöskente-

lystä tehtiin mallinnus QPR -ohjelmalla.

Pilotin aikana otettiin käyttöön uusia välineitä ja työtapoja. Näitä oli mm. uusien lo-

makkeiden käyttäminen lastensuojelun perhetyön prosessien eri vaiheissa. Perhe-

työn eri lomakkeiden osalta päädyttiin siihen, että ne laitetaan Pro Consona- sosiaa-

lityön ohjelmaan, jota lastensuojelun sosiaalityöntekijät käyttävät.

Järvi-Pohjanmaalla käynnistettiin myös perhetyön ryhmätoimintaa. Perhetyön ryh-

män kaikilla perheillä oli voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus. Suullisessa pa-

lautteessa äidit kokivat hyötyneensä ryhmässä käymisestä ja toivoivat sen jatkuvan.

Tämän lisäksi tehtiin suunnitelma sektorinrajat ylittävän yhteistyön kehittämisestä.

Kehittämistyön helmeksi tässä pilotissa nostettiin intensiivisen perhetyön kokeilu /

mallinnus, vertaisryhmätoiminta. Suunnitelma kehittämisen jatkosta tehtiin myös

vuosien 2011 ja 2012 osalta.

Suupohjan kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMK Leena Huhtamäki

syyskuussa 2010. Perhetyön pilotin tavoitteiksi muotoutui ennaltaehkäisevän perhe-

työn mallintaminen, jossa erityinen painopisteenä olivat vanhemmuuden ja arjessa

selviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja opastami-

nen arjen asioiden hoitamisessa. Lisäksi paikallinen työrukkastyöryhmä määritteli

työntekijän työnkuvaa. Huomioitavaa on, että Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toi-

minta-aikana kehittämistoimintaan limittyi myös Selevä Paletti -hankkeen osa-

alueita.

Suupohjan pilotin kehittämistoiminta lähti käyntiin tutustumalla ja kokoamalla yhteen

eri kuntien ja kaupunkien perhetyön parhaita käytäntöjä. Nämä mallit keskustelutet-

tiin paikallisten kehittämispilotin keskeisten toimijoiden kanssa ja niistä koottiin seu-


117

tukuntaan sopiva malli. Mallissa huomioitiin neuvolan ehkäisevän perhetyön ohjaa-

miskäytäntöjä, kuvattiin perhetyö prosessikokonaisuutta, avattiin perhetyön työkäy-

täntöjä sekä kustannusvaikuttavuutta. Mallia käytettiin ja testattiin koko pilottikauden

ajan sekä otettiin mukaan koulun terveydenhoitajan kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Kehittämistoiminnan aikana selkeytettiin lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhe-

työn rajapintoja sekä kriteereitä. Tarkoituksena oli selkeyttää palvelua sekä asiak-

kaalle että tilaajalle.

Pilotin aikana selvitettiin ennaltaehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun

roolia, eroa ja palvelujen myöntämisperusteita. Jotta palvelun vastaanottaminen ei

kaatuisi maksullisuuteen, päätettiin että ennaltaehkäisevää perhetyötä tarjotaan

seutukunnissa maksutta. Lisäksi pilotin aikana pohdittiin ennaltaehkäisevän perhe-

työn asiakas- ja kotikäyntitietojen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen yhtenäistämistä

ja selkeyttämistä seutukunnallisesti. Pilotin loppuvaiheessa kirjaukset päätettiin teh-

dä Effica -tietojärjestelmään.

Ryhmämuotoisen perhetyön mallintaminen lähti käyntiin kehittämistoiminnan jatku-

essa ja tätä kokonaisuutta kehitettiin enemmän Selevä Paletti hankkeessa. Tässä

yhteydessä huomioitiin myös vanhemmuuden tukeminen. Tähän toimintakokonai-

suuteen liittyi mm. laajennettu perhevalmennus (perhetyöntekijät esittivät toimintaa

vanhemmille valmennusryhmissä), avoimet perheryhmät, vertaisryhmät ja kerhotoi-

minta.

Kehittämistyön helmeksi nostettiin perhetupa-toiminta ja neuvolan ennaltaehkäi-

sevä perhetyö. Kehittämistoiminta jatkui Suupohjassa niin, että pilotin aikana ennal-

taehkäisevään perhetyöhön siirtyneet perhetyöntekijät jatkavat ennaltaehkäisevässä

perhetyössä mm. kotikäynneillä ja vertaisryhmätoiminnassa. Kehittämistoimintaa

jatketaan oman organisaation sisällä.

Etelä-Pohjanmaan osahankkeen perhetyön piloteissa toimineet kehittäjämentorit

toimivat piloteissa tavoitteiden mukaisessa kehittämistyössä kooten omia paikallisia

verkostoja. Kehittämishanke ei osallistunut varsinaisesti paikalliseen kehittämistoi-

mintaan muuta kuin pitämällä yhteyttä kehittäjämentoreihin tarpeen mukaan sekä

paikallisten pilottien työrukkastyhmissä, kehittämistyönohjauksessa sekä alueellisten

kehittäjämentor tapaamisten yhteydessä. Paikalliset työryhmät kokoontuivat vielä


118

vähintään yhden kerran pilottien päätymisen jälkeen, jotta tiedettiin kehittämistyössä

kehitettyjen mallien implementointi kentälle.

Kartoitus Etelä-Pohjanmaan perhetyöntekijöille

Koko maakuntaa kattava perhetyön kartoitus nousi esille jo hankkeen alkuvaihees-

sa. Haasteena oli kartoituksen sisällön ja kohteen rajaaminen. Asiantuntijatyöryh-

män puheenjohtaja ja hankkeen projektityöntekijä kokosivat kysymyspatteristoa ke-

väällä 2010, niin että se päädyttiin lähettämään kuntiin ja liikelaitoskuntayhtymien

tiedossa oleville perhetyöntekijöille. Kartoituksessa oltiin kiinnostuneita mm. perhe-

työntekijöiden ammattinimikkeistä, koulutuksesta, työkokemuksesta sekä perhetyön

prosessin kulusta (aloitus, työskentely, lopettaminen) sekä perhetyön sisällöistä ja

käytettävistä menetelmistä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita työntekijöiden dokumentoin-

nista ja koulutustarpeista sekä perhetyön tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehit-

tämisehdotuksista. (Ks. liite).

Kartoituksen tuloksia esiteltiin syksyn 2010 aikana SONet BOTNIA:n ja hankkeen

välisessä yhteisessä Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja per-

hetyöntekijöiden työkokouksessa sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja las-

tensuojelun sosiaalityöntekijöiden yhteisessä työkokouksessa syksyllä 2010. Lopul-

linen raportti valmistui keväällä 2011, jolloin sen sisällöt käsiteltiin asiantuntijatyö-

ryhmän kokouksessa. Raportoinnin tuloksia hyödynnettiin mm. perhetyöntekijöille

suunnatun työpajasarjan suunnittelussa. Koulutussarja kokonaisuudessaan oli ke-

vään 2011 aikana. Sen eri työpajoihin osallistui 54 kuntien ja liikelaitoskuntayhtymi-

en perhetyöntekijää. Joukossa oli muutama opiskelija.

Perhetyön alueryhmät ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden alueryhmät

Edellä mainittujen toimintojen lisäksi projektityöntekijä oli mukana hankekauden ajan

vahvasti tiedottamassa osahankkeen kehittämistoiminnasta Etelä-Pohjanmaan per-

hetyöntekijöiden kolmessa alueryhmässä. Yhden ryhmän muodostaa Kuusiokuntien

ja Järvi-Pohjanmaan alueryhmä, jossa oli 10 perhetyöntekijää. Toinen ryhmä koostui

Lapuan ja Kaksineuvoisen alueen perhetyöntekijöistä, jossa oli yhteensä 14 perhe-

työntekijää. Hankkeen vetovastuulle tuli Suupohjan, Jalasjärven, Ilmajoen, Kurikan

ja Seinäjoen perhetyön alueryhmä, jossa on ollut noin 28 jäsentä. Hankekautena

kokoontumisia oli yhteensä neljä. Projektityöntekijä koordinoi näitä tapaamisia yh-


119

dessä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Perhetyön aluetapaamisissa oli jokaisella

tapaamiskerralla jokin ennalta sovittu käsiteltävä teema.

Tämän lisäksi projektityöntekijä koordinoi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden alue-

tapaamisia Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri), Järvi-Pohjanmaan

(Alajärvi, Soini ja Vimpeli), Lapuan ja Kaksineuvoisen (Kauhava, Evijärvi ja Lappa-

järvi) osalta. Näiden tapaamisten koordinoinnissa tehtiin kiinteää yhteistyötä järjestä-

jäkunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin alueen kuulumisten ja

pohdittavien aiheiden lisäksi lastensuojelun teemoihin: mm. lastensuojeluprosessin

aukipurkamiseen ilmoituksesta eri toimenpiteisiin, lastensuojelutarpeen selvityksen

prosessi, avohuollon aukipurkaminen, kiireellisestä sijoituksesta ja huostaanotto

prosessin eri vaiheista.

Edellä mainitut verkostot näyttäytyvät ehdottoman tärkeänä vertaisfoorumina haas-

teellista työtä tekevälle. Sen anti on jakavaa sekä työn sisältöjen että työkäytäntei-

den osalta, tapaamisissa tapahtuu vertaisoppimista sekä mentorointiin rinnastetta-

vaa vuorovaikutusta. Hankkeelle tullut anti ja rooli näistä edellä mainituista alueryh-

mistä oli kenttään tutustumisen myötä tulleet jouhevat kontaktipinnat kuntien työnte-

kijöihin sekä viestin viejän roolina oleminen sekä kokemusten kokoaminen eteen-

päin.

Vanhemmuuden tukeminen

Yhteistyössä EPSHP:n, SeAMK:n, E-P:n perheasiainneuvottelukeskuksen, E-P:n

Sydänpiirin, Pohjanmaa -hankkeen, Pohjanmaan liikunta ja urheilun (PLU), Seinäjo-

en Järjestötalon ja Seinäjoen kaupungin kanssa järjestettiin keväällä 2010 ja kevääl-

lä 2011 pikkulapsiperheille suunnattuja teemailtoja ”Siivet arkeen”.

Mitä lapseni toivoo – entä minä 9.3.2010 ja 9.3.2011 Mitä rakkaus oikein on? 16.3.2010 ja 22.3.2011 Avioero ja parisuhteen päättyminen 13.4.2010 ja 29.3.2011 Seikkailu makujen maailmassa 20.4.2010 ja 5.4.2011 Selviytymiskeinoja lapsiperheen arkeen 27.4.2010 ja 12.4.2011 Yhdessä tekeminen 19.5.2010 ja19.5.2011.

Keväällä 2010 järjestettyjen teemailtojen palaute oli positiivista muutamine paran-

nusehdotuksineen. Toivottiin, että illat saisivat jatkoa. Työryhmä päätyi siihen, että il-

lat järjestetään parannusehdotusten mukaisesti uudestaan keväällä 2011 Seinäjoel-

la. Teemailtatyöskentely koordinoi hankkeen projektikoordinaattori.


120

Teemailtojen osallistujamäärät olivat kaikkien iltojen osalta suhteellisen vähäiset laa-

jasta tiedotuskampanjasta huolimatta. Todettiin, että arjen kiireissä perheillä ei ole

mahdollisuutta tai jaksamista lähteä teemailtoihin. Myöskään ne perheet, jotka eni-

ten tukea olisivat kaivanneet, eivät iltoihin osallistuneet. Osallistuneet perheet olivat

muutoinkin aktiivisia ottamaan selvää ja selvittämään asioitaan.

Kokeilusta tiedotettiin laajemmin koko maakunnan alueelle ajatuksena saada samal-

la teemailtapakettia leviämään koko alueelle. Teemailtojen järjestämisessä mukana

olleet maakunnalliset toimijatahot lupautuivat olemaan mukana iltojen toteuttami-

sessa alueen kunnissa / yhteistoiminta-alueilla. Kunnille annettiin mahdollisuus halu-

tessaan ottaa teemailtapaketista yhden tai muutamia iltoja tai toteuttaa teemaillat

kokonaisuudessaan. Teemailtojen järjestämisen osalta edellytys oli, että kunnissa

on vastuuhenkilöt iltojen järjestämistä varten. Kunnat eivät olleet yhteydessä tee-

mailtojen järjestämisen osalta. Työryhmä totesi, että arjen hallintaan liittyviä asioita,

kuten ruokailutottumuksia tulee liittää olemassa oleviin tapahtumiin ja esimerkiksi

vanhempainiltoihin. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa viritellään ko. asian suhteen.

5.3.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotokset

Moniammatillisen verkostotyöryhmän / perhetyön asiantuntijatyöryhmän tuotok-

sena voidaan pitää Ennaltaehkäisevän perhetyön kannanottoa, joka on tarkoitettu

annettavaksi kuntien sosiaali- ja terveys sekä perusturvajohdolle päätöksenteon tu-

eksi. Kannanotto valmistui syyskuussa 2011 (ks. liite).

Perhetyön piloteissa ja kehittäjämentor -toiminnassa syntyi moniammatiliisen

verkoston uusia työskentelytapoja. Kaksineuvoisen pilotissa suunniteltiin moniam-

matillisen ohjausryhmän perustaminen Neuvokas -perhetyön tueksi. Sen tavoitteena

on ylläpitää keskustelua siitä, miten lapsiperheiden kotipalvelu ja lastensuojelun

perhetyö erovavat ennaltaehkäisevästä Neuvokas-perhetyöstä. Ohjausryhmä seu-

raa alueellisen tasa-arvon toteutumista, työresurssien riittävyyttä ja oikeaa kohden-

tumista.

JIK- alueelle laajentui Kurikan perhekeskuksen monialainen tiimityöskentelymalli Il-

majoelle ja Jalasjärvelle. Alla oleva kuvio 8 kertoo JIK -perhekeskuksen jäsentämi-

sestä kunnissa.


121

Kuvio 8 JIKky:n perhekeskusmalli

Lähde: Perhetyön pilotit – Loppuraportti (2011, 29).

Lisäksi Järvi-Pohjanmaan pilotissa syntyi hankeaikana suunnitelma perhetyön yksi-

kön rakenteesta. Tässä kokonaisuudessa erityisesti ennaltaehkäisevän perhetyön

toteutumisessa huomioidaan tiimityöskentelyssä moniammatillisuus. Tätä kokonai-

suutta selventää seuraava kuvio 9.

Kuvio 9 Suunnitelma Järvi-Pohjanmaan perhetyön yksikön rakenteesta

Lähde: Perhetyön pilotit – Loppuraportti (2011, 43).


122

JIK -alueella toteutettiin ja yhdennettiin JIKky:n internetsivut jokaisen (Jalasjärvi, Il-

majoki, Kurikka) Perhekeskuksen osalta.

Edellä olevat tuotokset ovat kaikki myös perhetyön selkeitä, yhdenmukaisia toi-

mintamalleja. Tämän lisäksi tuotoksia syntyi mm. Suupohjan ennaltaehkäisevän

perhetyön mallinnus, ennaltaehkäisevän perhetyön esite sekä esite avoimen päivä-

kodin tyyppisestä Perhetupa Soffasta. Tämän lisäksi lomakkeistoa uusittiin niin, että

ennaltaehkäisevään perhetyön saatiin palvelusuunnitelma- ja ennaltaehkäisevän

perhetyön loppuarviointilomakkeet. Lisäksi mallinnuksina toteutettiin sekä neuvolan

perhetyön prosessimallinnus (QPR) ja varhaiskasvatuksen perhetyön prosessi.

Kaksineuvoisen pilotista on löydettävissä perhetyön pilotin loppuraportin liiteosas-

sa perhetyöntekijän ja perheohjaajan kelpoisuusvaatimukset, tehtäväalueet, toimen-

kuvat ja tavoitteista. Lisäksi Kaksineuvoisen pilotissa tehtiin esitteet lapsiperheiden

kotipalvelusta ja Neuvokas -perhetyöstä lähetteen tekijää varten. Järvi-

Pohjanmaalla on löydyttävissä Intensiiviperhetyöstä tehty mallinnus QPR -

ohjelmalla. Kokonaan uutena palvelumuotona on Järvi-Pohjanmaalla perhetyön yk-

sikön perussuunnitelma, joka mainittiin jo tämän luvun alkupuolella.

Perhetyön pilotit loppuraportti valmistui keväällä 2011 (ks. liite):

Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien perhetyöntekiöille suunnattu

työpajasarja -kokonaisuus huomioi perhetyöntekijän oman jaksamisen, perhetyön

asiakassuhteet ja perhetyön dokumentoinnin. Koulutussarjan kokonaisuus on löy-

dettävissä osoitteesta:

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/koulutukset.html

Perhetyöntekijöiden kartoitus valmistui keväällä 2011. Se kuvaa Etelä-Pohjanmaan

perhetyöntekijöiden ammatillista taustaa ja avaa perhetyön prosessia vuoden 2010

tilanteessa (ks. liite)

”Siivet arkeen” -teemaillat / esite:

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.ajankohtais

ta.html/38404.pdf



http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.ajankohtaista.html/38404.pdf

http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.ajankohtaista.html/38404.pdf


123

Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija Saana Kormanon har-

joitteluaikanaan kuvaamat ja editoimat videot Väli-Suomen KASPERI -hankkeen

hankerypäs IV-seminaarissa Seinäjoella ”Perhetyön monet kasvot” 1.12.2010 esitteli

yhdessä työpajassaan neljän eri casen kautta perhetyön mahdollisuuksia ennalta-

ehkäisevässä perhetyössä.

5.3.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteet

Perhetyön kehittäminen on ulottunut koko maakuntaan ja ollut tapetilla koko hanke-

kauden ajan. Tästä kehittämistyöstä ovat saaneet hyödyn kehittämistyössä mukana

olleet kunnat ja yhteistoiminta-alueet sekä kuntalaiset ja asiakkaat. Kehittämistoi-

minnan tuloksia ovat voineet hyödyntää myös välillisesti myös sellaiset tahot, jotka

eivät suoranaisesti ole olleet mukana kehittämistoiminnassa, ts. pilotin ulkopuolelle

jääneet tahot ja yhteistyökumppanit. Kehittämistoiminnan tulokset ovat valuneet

suoraan asiakkaiden käyttöön niin parantuneina selkeinä palvelukokonaisuuksina

kuin muille työn tilaajille sopivina perhetyön tilauksina. Hanketyöntekijöiden verkos-

tot ja kehittämistoiminnan foorumit ovat voineet myötävaikuttaa siihen, että kehittä-

mistoiminnasta tietoa on pystytty jakamaan niin maakunnan sisällä kuin tuomaan

myös maakuntaan muualta KASTE -alueiden hankekunnista.

Moniammatillinen verkostotyöryhmän (perhetyön asiantuntijatyöryhmän) työskente-

lyn onnistumiseen ovat vaikuttaneet sen jäsenten vahva sitoutuminen, asiantuntijuus

ja keskusteluhalukkuus sekä kaikkien aito halukkuus tehdä yhteistä hyvää kehittä-

mistyötä maakunnan parhaaksi. Aihe ja tulokulma kehittämistyöhön koettiin alussa

haasteellisena, jota toki edesauttoi oman perhetyön käsityksen avaaminen. Asian-

tuntijatyöryhmän kannanotto ehkäisevän perhetyön merkityksestä prosessoitiin pit-

kään. Prosessin aikana kuunneltiin työryhmän jäseniä.

Perhetyön sisältöjen selkeiden ja yhdenmukaisten toimintamallien luominen oli kus-

sakin perhetyön piloteissa keskeistä. Tätä pyrittiin edistämään kehittämistyön raken-

teiden turvin, jossa keskityttiin tiedottamiseen yli seutukuntien, jopa kentältä kuulu-

neeseen väsymiseen saakka.

Perhetyön piloteista kehittämistoiminnasta koottiin palautetta seuraavasti: kehittäjä-

mentoreilta, paikallisilta työrukkas- ja pilottiryhmiltä sekä laajemmista kehittäjämen-

tor -tapaamisista. Palaute oli kauttaaltaan myönteistä. Keskeisintä onnistumisen


124

edellytyksenä koettiin olevan pilottien työrukkasryhminen ja -pilottiryhmien vahva si-

toutuminen lyhytaikaiseen kehittämistyöhön ja kehittäjämentorille tuleva paikallisen

johdon tuki. Vaikka toiminta oli lyhytaikaista, tuloksia syntyi paljon ja ne jäivät elä-

mään jokapäiväiseen työhön. Osaltaan tehokkaisiin tuloksiin lienee vaikuttanut ylei-

nen tilanne maakunnassa: kun kuntaliitokset ja laajemmat yhteistoiminta-alueet oli-

vat melko uusia, tarpeet olivat olemassa ja ilmapiiri oli avoin kehittämistoiminnalle.

Pilotit nähtiin mahdollisuutena ja konkreettisena KASTE -valuttamistyönä paikallisel-

le tasolle. Perhetyön pilotit voidaan havaita olevan erittäin onnistuneita. Ne toimivat

tehokkaasti alueellaan tavoitteiden mukaisesti uudistaen rakenteita, toimintatapoja

ja perhetyöhön liittyviä määrityksiä.

5.3.5 Odotettavissa olevat vaikutukset

Perhetyön piloteista syntyi useita konkreettisia malleja niin toimintatapoihin kuin ra-

kenteisiinkin. Kehittämistoiminnassa ylitettiin raja-aitoja sektoreiden yli ja opittiin te-

kemään työtä yhdessä perheen parhaaksi. Olemassa olevat vaikutukset valuivat

väistämättä perheen hyvinvointiin: perhe saa vahvempaa asiantuntijuutta ja tasalaa-

tuista palvelua riippumatta siitä, kenen asiakas hän on. Kun lapsiperheet saavat

avun omissa toimintaympäristöissään ja tarpeeksi varhain, ongelmat eivät pääse

kasautumaan vielä kovin suuriksi. Myös avun kysymisen kynnys madaltuu asiak-

kaalla.

JIK -alueen arvioinnissa todettiinkin, että moniammatillinen työskentelymalli auttaa

jaksamaan työssä ja ehkäisee asiakasta siirtymään palvelusta toiseen. Työntekijällä

on tukena ja saatavilla moniammatillinen asiantuntijuus. Tiimit tuovat esiin lapsen

edun ja asiakkaan asiasta tulee kokonaisvaltaisempi kuva. Koska tiimityöskentely on

rakenteistettu, työskentely on myös tehokkaampaa ja päällekkäinen työ vähenee.

Erityisesti ennaltaehkäisevä perhetyö, kun lastensuojelun asiakkuutta ei vielä ole, on

todettu kustannuksia säästäväksi. Tämä tulee esille perhetyön asiantuntijatyön te-

kemässä kannanotossa, jossa ehkäisevän työn on todettu olevan taloudellisesti ja

inhimillisesti kannattavaa.

Yhdenmukaisten perheohjaajien ja -työntekijöiden kelpoisuusvaatimusten, tehtävä-

alueiden, toimenkuvien ja perhetyön tavoitteiden kuten myös intensiiviperhetyön ja

ennaltaehkäisevän perhetyön mallinnukset auttavat tilaajaa arvioimaan sopivaa per-


125

hetyön palvelumuotoa asiakkaalle. Palvelu on lisäksi läpinäkyvää sekä tilaajalle,

työntekijälle että erityisesti asiakkaalle. Tämän myötä myös työntekijöiden työssä-

jaksaminen vahvistuu: työntekijät saavat koulutukseensa ja ammatillisuuteensa

nähden sopivia työtehtäviä asiakasperheissään.

Haasteena erityisesti intensiiviperhetyössä on, että moniammatillinen tiimi ei sitoudu

tekemään yhdessä työtä perheen auttamiseksi tai tekevät auttamistyötä perheessä

toisistaan tietämättä. Monialaisen yhteinen työskentely korostuu juuri tämänkaltai-

sessa työskentelyssä, jotta perhe voi tulla autetuksi. Parhaimmillaan intensiiviperhe-

työn vaikutukset ovat kustannuksia säästäviä, jolla voidaan estää huostaanotto tai

valmistautua kotiutukseen huostaanoton purkautuessa, jos perheellä on edellytykset

lähteä muutostyöhön sekä aikaansaada muutoksia perhetilanteessaan. Intensiivi-

perhetyöllä voidaan tehdä myös vaativaa vanhemmuuden arviointia, jos moniamma-

tillisen verkoston resurssit riittävät tähän.

Perhetyön työpajaan osallistuvasta yli 50 perhetyöntekijästä tutustui vuorovaikuttei-

sissa työpajoissa toisiinsa ja tilaisuudet toimivat paikoitellen vertaistapaamisina, se-

kä työnohjauksellisena foorumina perhetyöntekijöille. Parhaimmillaan perhetyönteki-

jät saivat maakuntaan samanlaisia työtapoja liittyen esimerkiksi puheeksiottamiseen

ja puuttumisentappoihin (mm. Toimiva Lapsi -menetelmä). Työntekijöiden on hel-

pompaa ottaa haastavia asioita puheeksi, kun on testattuja ja hyviksi havaittuja väli-

neitä. Asiakkaat saavat parempilaatuista vuorovaikutusta, kohtaamista ja läsnäoloa.


126

6 POHDINTA

Kun Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma (KASTE) -hanke käyn-

nistyi Etelä-Pohjanmaalla, Paras -hanke oli juuri viety läpi koko maakunnassa. Tä-

män seurauksena oli syntynyt kuntaliitoksia ja uusia yhteistoiminta-alueita, jotka oli-

vat joiltakin osin siirtäneet seutukuntien rajoja eri suuntaan. Yhteistoiminta-alueiden

toimijat olivat väsyneitä kehittämistoimintaan ja jatkuvaan muutokseen.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen käynnistymis-

vaihe oli haastava, mutta myös uudenlainen kehittämistyön mahdollisuus maakun-

nallisena, isona hankekokonaisuutena kehittää yhteistyötä ja uusia toimintamalleja

ja -käytäntöjä. Koko KASTE -kehittäminen oli vielä kansallisesti uutta. Sosiaalialan

kehittämishankkeiden rakenteet olivat useille toimijoille tuttuja, mutta KASTE -

ohjelman laajat kokonaisuudet koettiin haasteelliseksi hallita. Miten saada kehittä-

minen kohdistettua aidosti siten, että eri puolilla maakuntaa olevat peruspalveluiden

työntekijät ja viimekädessä eteläpohjalaiset lapsiperheet saavat hankkeesta par-

haan mahdollisen edun ja hyödyn?

Kun kuntaliitoksista oli vierähtänyt aikaa, kiinnostus kehittämistoimintaan alkoi kas-

vaa. Kuntakentällä havaittiin KASTE -hankkeen olevan mahdollisuus tuoda uusille

yhteistoiminta-alueille yhdenmukaisuutta toimintatapoihin ja palvelurakenteisiin. Kui-

tenkin laajan, koko maakuntaa kattavan hankkeen haasteena oli käynnistymisvai-

heeseen kulunut aika. Sekä KASTE -ohjelman että osahankkeen tavoitteiden täs-

mentäminen yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa vaati aikaa hankkeen alkuvai-

heessa. Käynnistymisvaiheessa vaatinut aika lyhensi luonnollisesti hankkeen toi-

minnallista aikaa. KASTE -ohjelmaan ja hankkeisiin liittyvä ohjaus oli uuden toimin-

tamallin myötä osittain kangertelevaa. Hankkeilta tämä vaati nopeaa reagoimista,

joustavuutta ja suunnan muuttamista. Hankkeen II vaiheessa käytännöt ovat sel-

vempiä ja sitä myöden käynnistyminen ja toiminta lienee olevan jouhevampaa.

Hankkeessa käynnistettiin ja kehitettiin eri tavoitelähtökohdista matalan kynnyksen

palveluja sekä ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmalleja. Työ pyrittiin teke-

mään kohderyhmän omassa toimintaympäristössä. Työ oli yli sektorirajojen mene-


127

vää monialaista yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ja toimintamalli-

en kehittämiseksi. Hankkeen tavoitekokonaisuudet olivat laajoja erillisine pilottei-

neen. Tavoitekokonaisuudet olivat ikään kuin pieniä ”osahankkeita” verrattaessa

esimerkiksi muihin KASTE -ohjelman / KASPERI -hankkeisiin. Työntekijämäärä suh-

teutettuna tavoitteisiin ja alueen laajuuteen oli pieni. Hankkeessa oli vaiheita, jossa

hankehenkilöstö koki riittämättömyyttä ja väsymistä. Erityisesti hankkeessa luotujen

mallien levittämistyöhön sekä mallien juurruttamiseen tämä epäjakautuminen toi

oman haasteensa. Tällä oli vaikutusta myös hankehenkilöstön kokemaan ajankäy-

tön ongelmiin: mistä löytää aikaa uusille innovaatioille tai mallien hakemiselle muual-

ta päin, kun hanketta toteutetaan itsessään kiireellisyyden lähtökohdista käsin?

Kaikissa tavoitekokonaisuuksissa uusia toimintamalleja kehitettäessä olivat kuntien

työntekijät keskeisessä asemassa. Pilottitoiminnan aikana huomattiin, että pelkäs-

tään työntekijöiden sitoutuminen eri riitä, vaan työntekijöiden tulisi olla sitoutuneita

ruohonjuuritasolta aina johdon ylimmälle tasolle saakka. Erityisen tärkeä rooli kehit-

tämistyössä, sen toteuttamisessa ja juurruttamisessa oli ja on esimiehillä, jotka

omalla toiminnallaan pystyvät vaikuttamaan muutosprosessiin, motivaatioon, muu-

toksen vaatimaan ajankäyttöön ja pitkäjänteiseen työskentelyotteeseen sekä yhtei-

sen vision luomiseen. Henkilöstön suuri vaihtuvuus (hankkeen osalta tämä näkyi eri-

tyisesti päiväkodeissa) toi omat haasteensa kehittämistyöhön sitoutumiselle. Hyvän

perehdyttämisen merkitys korostuu, kun kehittämistoimintaan liittyvä uusi tieto tulee

toisen käden kautta. Pitkäjänteisyyden olisi toivottavaa näkyä sekä hankkeiden ke-

hittämistyössä että kehittämistyön rakenteita ja rahoitusta suunniteltaessa, niin että

hanketyöllä voitaisiin tukea paremmin jatkumoa.

Hankkeen pilottikohteista päiväkoti, samoin kuin koulut olivat työn kehittämisen suh-

teen haasteellinen ympäristö. Kehittämiseen liittyville asioille (keskustelut, kirjaami-

set, dokumentointi jne.) olisi tarvittu enemmän aikaa. Kehittämistyötä on vaikea teh-

dä, ellei siihen ole resursoitu tarpeeksi. Kentän työntekijöille on mahdollistettava ai-

kaa ja mahdollisuuksia esimerkiksi sijaisjärjestelyin, jotta työntekijä voi irrottautua

perustyöstä.

Pilottitoiminnassa työyhteisön sisäiset rakenteet tulisi olla vakaat, jotta kehittämistyö

onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos esimerkiksi työhyvinvoinnissa on puut-

teita, se heijastuu sitoutumattomuutena ja henkilökunnan muutosvastarintana kehit-


128

tämistyöhön. Hankekehittämisen alkaessa on hyvä keskustella yhdessä tavoitteista

ja odotuksista, mitä kultakin eri taholta odotetaan työn onnistumiseksi. Tämä on

näyttäytynyt erityisesti moniammatillisessa työskentelyssä.

Osalla piloteista oli olemassa valmis toimintamalli hankkeen alkuvaiheessa, jonka

suunnan mukaan kehittämistyötä lähdettiin viemään määrätietoisesti eteenpäin. Li-

säksi tahtotila kehittämistyöhön näissä organisaatioissa oli myönteinen ja sitoutunut.

Mutta entä silloin, kun työorganisaatiokulttuurit ovat keskenään erilaisia? Miten löy-

tää yhteinen merkitys kehittämisen suunnasta tai yhteinen kieli eri toimijoiden kes-

ken? Miten löytää yhteinen punainen lanka saman organisaatioon kuuluvien eri toi-

mijoiden kesken.

Uusia toimintamalleja tai työtä kehitettäessä tarvitaan kykyä irrottautua aikaisemmis-

ta käytännöistä. Piloteissa oivallettiin hyvin, että täytyy jättää jotain vanhaa taak-

seen, että voi ottaa jotain uutta vastaan. Toimintatapojen muuttaminen on oppimista

ja oppimiseen tarvitaan välineitä, aikaa ja keinoja. Tärkeää on, että työntekijöillä on

myös uskoa kehittää omaa työtään. ”Mitään ei ole tehtävissä” -asenne tekee työn

kehittämisen vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi.

Hankkeessa sekä pilottien että eri työryhmien ja asiantuntijatyöryhmien kautta kunti-

en ja maakunnan eri toimijat verkottuivat keskenään ja tutustuivat toisiinsa sekä tois-

tensa työhön. Yhteistoimintaan kutsuttiin tässä hankkeessa niin julkinen, kolmas

kuin yksityinen sektori sekä välillisesti vanhemmat. Laajoilla, monialaisilla työryhmil-

lä oli vaikutusta osallistujien asenteisiin, ammatillisuuden peilaamiseen ja muodos-

tuneisiin keskinäisiin suhteisiin sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään kehittämis-

työhön.

Kehittämistoiminta kosketti maakunnan useita toimijoita, jotka yhteistyössä; moni-

toimijaisuuden ja verkostoitumisen kautta kehittivät lasten, nuorten ja perheiden pal-

veluita eri tulokulmista. Kahden vuoden maakunnallisen kehittämishankkeen aikana

laajan kehittämistyön tuloksena syntyi maakuntaan uusia toimintamalleja ja tuotok-

sia. Voidaan sanoa, että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa; jokaisessa kunnassa tai

yhteistoiminta-alueella on kehittynyt pieniä tai suuria Kastehelmi pisaroita kehittä-

mistyön tuloksena.

loppuraportti - llky...loppuraportti etelä-pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -...

Documents