••

lOSAII II Opasti nailta 8 B • 00520 HELSINKI 52

Puhelin 90 - 140011

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I D E N

T U 0 T 0 S- J A K U S T A N N U S T I L A S T 0

V U 0 D E L T A 1 9 7 4

Jukka Taipale

AINEISTO

SELOSTE

14/1975

Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saa­

tiin vuoden 1974 osalta vastaukset yhteensä 30 monitoimikoneesta.

Näistä oli 25 kpl yritysten omistamia Ja loput 5 kpl urakoitsijain

koneita. Koko vuoden toimineita koneita oli 25 kpl . Tyyppiryhmit­

täin vastaukset jakautuivat siten, että karsinta-katkonta-kasausko­

neita oli 21 kpl ja kaato-juontakoneita 9 kpl . Kaikki kaato-juonte­

koneet olivat yritysten omistamia.

AJANKÄYTTÖ

Monitoimikoneiden työaika ja sen jakautuminen osa-aikoihin on esitetty

taulukossa 2 (s . 3) . Työaikaa ja sen jakautumista laskettaessa on

otettu huomioon vain koko vuoden käytössä olleet koneet. Siirtojen kes-

Taulukko 1 Moni toimikoneiden merkkikohtainen jakautuma ja keski - ikä (vuoden 1974 lopussa)

Koneita, Keski-Merkki, mall i Ja tyyppi ikä,

kpl V

Valmet 880 KK 6 1.6

Lokomo 925 2 3.0

Volvo BM SM 868 1 3.8

Kaato- juontakoneet 9 2.2

yhteensä ja keskimääri n

Pika 50 3 3.9

Pika 52 14 1.6

UM Tvigg/Hemek 650 1 1.0

Kockums 837-78 ATK 2 0.8

Lokomo-ÖSA 705 1 0.2

Karsinta-katkoota- kasauskoneet yhteensä ja keskimäärin 21 1.8

Moni toimi koneet 1.9 yhteensä ja keskimäärin 30

toa ja käyttöastetta laskettaessa sen S1Jaan on otettu huomioon myös

osan vuotta toimineet (kesken vuotta ostetut) koneet.

2

Vuotuinen työaika näyttää sekä kaato- juontakoneilla että karsinta-kat~

konta- kasauskoneilla pysyneen suunnilleen vuoden 1973 tasossa (2 200 ...

2 300 h/v) . Käyttöaste sen sijaan on noussut vuodesta 1973 kaato-juon­

tekoneilla 2.1 prosenttiyksikköä ja karsinta-katkonta-kasauskoneilla

5. 3 prosenttiyksikköä. Vuotuinen käyttöaika näyttää olleen urakoitsi­

jain koneilla keskimäärin 38 . .. 57% suurempi kuin yritysten koneilla.

Myös käyttöaste on ollut urakoitsijain koneilla selvästi korkeampi. Kes­

kimääräinen siirron kesto (h/siirtokerta) on vaihdellut koneittain 3

h:sta 14 h:iin, ollen kaato- juontakoneilla keskimäärin 9.7 h ja karsin­

ta-katkonta-kasauskoneilla keskimäärin 7.7 h. Siirtojen ja muiden töi­

den suhteellinen osuus käyttöajasta on ollut kaato-juontakoneilla 9.5 %

,. e e

Taulukko 2 Monitoimikoneiden työaika, sen jakautuminen osa-aikoihin ja käyttöaste vuonna 1974

-Ko- Omistaja Työaika Kesklm. ' nei.- .siir- Käyt-

ta, :Kiilj7- Ura- Käyttöaika Keskeytykset Yht . tojen · tö-Koneen merkki, malli ja tyyp~ tuks-., koit- Puutav. Muut Siir- Yht. Huolto Muut Yht . vuorra kestb aste anta sija t~ko työt rot v. l974 & korj. kesk. v.1974 1974 kpl ja h

Valmet 880 KK 6 X 1 202 51 84 1 337 946 103 1 049 2 386 10.3 56.0

Lokomo 925 2 X 1086 12 70 1 168 950 132 1 082 2 250 8 . 8 51.9

• Volvo BM SM 868 1 X 747 5 98 850 697 172 869 1 719 8.2 49 . 4

Kaato-juontakoneet 9 X l 125 37 82 1 244 919 117 1 036 2 280 9·1 54 . 6

_yht~ensä ja keskimäärin

Pika 50 2 X 1 047 5 52 1 104 894 186 1 080 2 184 l 50 . 5

Pika 50 1 X l 474 - 53 1 527 475 2 002 J 1 ·9

76 .3

Pika 52 9 X 1 088 6 75 1 170 952 159 1 111 2 281 \ 7 .7 51.3

Pika 52 1 X 1 768 - 73 1 841 586 2 427 77 . 4

UM Tvigg/Hemek 650 1 X 1 641 31 108 1 780 801 76 877 2 657 1·1 67 . 0

Kockums 837-78 ATK 1 X 2 186 - 289 2 475 965 267 1 232 3 707 7.2 63 .3

Karsinta-katkonta-kasauskoneet 15 X X 1 263 7 87 1 357 943 2 300 1·1 59 . 0

yhteensä ja keskimäärin - -- ---- - ---·. - - -------

w

4

{vuonna 1973 9.3 %) ja karsinta-katkonta-kasauskoneilla 6.9 % (vuonna

1973 5.6 %) .

TUOTOKSET

Taulukossa 3 esitetyt tuotokset on laskettu siten, että vuosituotosta

laskettaessa on otettu huomioon vain koko vuoden käytössä olleet koneet,

mutta pääkäyttötuntituotosta ja rungon keskikokoa laskettaessa on otet­

tu mukaan kaikki koneet.

Yritysten omistamia Pika 52 -prosessoreJa lukuun ottamatta kaikki moni­

toimikoneet ovat työskennelleet yksinomaan palstalla puulta puulle -me­

netelmällä. Yritysten omistamista Pika 52 -prosessoreista 2 kpl on toi­

minut yksinomaan palstalla, 2 kpl yksinomaan välivarastolla ja 6 kpl

sekä palstalla että välivarastolla.

kautuivat menetelmittäin seuraavasti.

~äiden käsittelemät puumäärät ja-

Palstalla tapahtuva puutavaran valmistus Ajouran varrella olevan (kasatun) puun valmistus Välivarastolla tapahtuva puutavaran valmistus

Y h t e e n s ä

47 % 2 II

51 II

100 %

Pääkäyttötuntituotos näyttää sekä kaato-juootekoneilla että karsinta­

katkonta-kasauskoneilla nousseen vuodesta 1973. Kaato- juootekoneilla

nousu on ollut 19.8 % (samanlaisella merkkikohtaisella painotuksella

laskettuna kuin vuoden 1973 tilasto). Karsinta-katkonta-kasauskoneiden

pääkäyttötuntituotos on vuoden 1973 tilaston mukaisella merkkikohtai­

sella painotuksella laskettuna nouAsut 16 . 2 %. Nousu olisi kuitenkin

karsinta-katkonta-kasauskoneiden kohdalla huomattavasti suurempi, jos

laskelmassa otettaisiin huomioon ne vuonna 1974 toiminnassa olleet jä­

reät prosessorit, joista ei vielä vuoden 1973 tilastoon saatu tietoja.

Välivarastolla puutavaraa valmistettaessa Pika 52 -prosessoreiden pää­

käyttötuntituotos on ollut keskimäärin 15 % suurempi kuin palstalla

toimittaessa. Keskimääräinen puumäärällä painotettu kaato-juootekonei­

den juontamatka oli 89 m.

e e

Tat.llukko 3 Monitoimikoneiden tuotokset vuonna 1974

Palsta, Välivarasto Käsitelty puutavaraa Ko- puulta puulle -menetelmä yhteensä nei- Käsitelty Pää- m~määr. K'åsitelty ?ää- ~määr. Käsitelty Pää- m..J-mään

Koneen merkki, malli ja tyyppi ta, puutav . , käyttö- punnittu puutav.'., käyttö- punnittu puutav . , käyttö- punnittu tunti- rungon tunti- rungon tunti- rungon

;(/kone/ tuotos, keski-

J;kone/ tu~tos, keski-

~/kone/ tuotos, keski -

m3 ko~, ~

ko~, - 3 kok3 , kp1 vuosi vuosi vuosi m m

Valmet 880 KK 6 13 591 11.3 0 .34 13 591 11.3 0.34

Lokomo 925 2 10 773 9 .9 0 .30 10 773 9.9 0.30

Volvo EM SM 868 1 8 978 12 . 0 0.35 8 978 12 . 0 0.35

Kaato-juontakoneet 9 12 452 11 .1· 0.33 12 452 11.1 0 .33 yhteensä ja keskimäärin

Pika 50, kuljetuksenantajan 2 10 951 10.5 0.21 10 951 10.5 0 .21

Pika 50, urakoitsijan 1 17 931 12.2 0.40 17 .931 12.2 0 . 40

Pika 52, ku1jetuksenantajan 10 4 122 10.5 0 .37 8 698 12 . 4 0.34 13 207 12.0 0 .35

Pika 52, urakoitsijan (~)X) 21 504 11.3 0.37 21 504 11.3 0 .37

UM Tvigg/Hemek 650 1 20 833 12.7 0.14 20 833 12.7 0 .14

Kockums 837-78 ATK <if 58 032 27.0• 0.36 58 032 27.0 J .36

Lokomo-ÖSA 705 cbx) - 24 .3 0 .20 - 24 .3 0.20

Karsinta-katkonta-kasauskoneet 10 331 14 .9 0 .34 6 459 11.6 0 .34 17 032 14.1 0.34 yhteensä ja keskimäärin ------ --- - -~- ---- ---- -----

x) Suluissa kesken vuotta ostettujen koneiden määrä Vl

6

MUUTTUVAT KONEKUSTANNUKSET

Muuttuvien konekustannusten selvittämiseksi kerättiin tietoja poltto- ja

voiteluaineiden kulutuksesta sekä huolto- ja korjauskustannuksista. Tau­

lukon 4 laskelmiin on otettu mukaan kaikki yritysten koneet, myös osan

vuotta toimineet.

Taulukko 4 Monitoimikoneiden poltto- ja voiteluaineiden kulutus sekä huolto- ja korjauskustannukset vuonna 1974

Poltto- ja voitelu-Perustiedot Ko- aineiden kulutus

neJ.- poltto- voitelu-(Koneen merkki, malli ja tyyppi) ta, aineet aineet

kpl litraa/h

Valmet 880 KK 6 12.12 1.91 Lokomo 925 2 7.31 1.95 Volvo BM SM 868 1 10 .99 2.18

Kaato-juontakoneet 9 11.27 1.95 yhteensä ja keskimäärin

Pika 50 1 18.29 4 .39 Pika 52 9 12.34 2.13 UM Tvigg/Hemek 650 1 10.31 1.02 Kockums 837-78 ATK 2 19.76 2.67 Lokomo-ÖSA 705 1 17.15 1.26

Karsinta-katkoota-kasauskoneet yhteensä ja keskimäärin 14 13.81 2.06

Huolto-ja korjaus-kustan-nukset,

mk/ käyttöh

32,34 26,18

26,67

30,34

22,96

34,28

19,65 38,66

8 , 85

31,87

Polttoaineen kulutus oli Valmet 88o KK -kaato-juontakoneilla 10 . 8 ... 13 · 4 1/

käyttöh, Pika 52 -prosessoreilla 9.1 ... 15.4 1/käyttöh ja Kockums 837- 78

ATK -prosessoreilla 19.5 ••. 20 .1 1/käyttöh . Voiteluaineiden kulutus /

kåyttöh vaihteli eri merkkiryhmissä koneittain vastaavasti:

Valmet 880 KK

Pika 52

Kockums 837-78 ATK

1.0 ..• 2.8 litraa/käyttöh

0 .8 ••. 2 . 9 - "-

1.7 ... 3 . 6 - "-

•

7

Huolto- ja korjauskustannukset käyttötuntia kohti, ilman kuljettajan ja

apumiehen palkkoja, ovat karsinta-katkonta-kasauskoneilla selvästi las­

keneet vuodesta 1973 (v . 1973 37,17 mk ja v . 1974 31,87 mk) ja kaato-

juontokoneillakin ne ovat vain hieman nousseet. Jos kustannustason

nousu otetaan laskelmissa huomioon, huollon ja korjauksen reaalikustan­

nukset, ilman kuljettajan ja apumiehen palkkoja, ovat käyttötuntia koh­

ti laskien alentuneet vuodesta 1973 myös kaato-juontokoneilla. Näiden

kustannusten aleneminen johtuu ennen kaikkea huollon ja korjauksen suh­

teellisen osuuden vähentymisestä molemmissa tyyppiryhmissä.

Huolto- Ja korjauskustannukset ilman käyttöhenkilöstön palkkoja ovat

huolto- Ja korjaustunnilta olleet suurilla prosessoreilla selvästi suu­

rimmat. Huolto- ja korjaustuntia kohti laskettuihin huolto- ja korja­

uskustannuksiinhan vaikuttavat ennen muuta tarvittavien varaosien määrä

ja varaosien hinnat, huoltohenkilöstön palkat, huoltoverkoston katta­

vuus ja organisointi sekä koneen rakenne~

PALKAT JA SIIRTOKUSTANNUKSET

Taulukossa 5 on esitetty kuljettajan ja apumiehen palkka- ja sosiaali­

kustannukset, matka- ja päivärahat ja koneiden siirtokustannukset. Kaa­

to-juontakoneiden kuljettajalle ja apumiehelle on maksettu matkakorvauk­

sia ja päivärahoja keskimäärin 6,35 mk/käyttöh ja prosessoreiden vastaa­

vasti 8,61 mk/käyttöh. Siirtokustannukset, niin käyttötuntia, siirto­

tuntia kuin siirtokertaakio kohti, ovat etenkin isoilla prosessoreilla

olleet suuremmat kuin kaato-juontokoneilla.

Pitkälle meneviä konemerkkien välisiä vertailuja ei ole syytä tämän ti­

laston pohjalta tehdä, koska eri konemerkkejä on käytetty toisistaan

poikkeavissa olosuhteissa ja koska kaikkien tuotoksiin, koneen kestä­

vyyteen ja kustannuksiin vaikuttavien olosuhdetekijäin kartoittaminen

niillä lukuisilla työmailla, joilla yksittäiset koneet ovat toimineet,

on tilastoa kerättäessä ollut mahdotonta tehdä.

Taulukko 5. Monitoimikoneiden kuljettajien palkka- ja sosiaalikustannuks-et ja matka- ja päivä_r.fl.h~t sekä koneiden siirtokustannukset vuonna 1974

Ko- KUljettajan Kuljettajan Siir-nei- ja apumieh. ja apumieh. toja,

Koneen merkki, malli ta, palkat + matkakorv. ja tyyppi sosiaalikus- ja päivä-

tannukset, rahat, kpl/ kpl mk/käyttöh mk/käyttöh vuosi

Valmet 880 KK 6 29,03 6,09 8

Lokomo 925 2 26,21 4,90 9 Volvo BM SM 868 1 34,56 10,82 12

Kaato-juontakoneet 9 29,01 6,35 9 yhteensä ja keskimäärin

Pika 50 2 29,20 6,77 9 Pika 52 9 30,68 8,20 9

UM Tvigg/Hemek 650 1 34,00 8,89 14

Kockums 837-78 ATK 2 43,41 9,45 57

Lokomo-ÖSA 705 1 29,55 10,30 -

Karsinta-katkonta-kasaus-15 32,81 8,61 12 koneet yhteensä ja keskim

8

Siirto-kustan-nukset,

mk/siir-tokerta

108,95

197,14

161, 00

128,99

162,40

109,88

327,92

265,66

135,00

160,31