lukijatutkimus: lähes kaikki haluavat lukea · påivras av reklambyråer. uppfattningarna om...

MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI

1 | 2015

maitotalousLukijatutkimus: Lähes kaikkihaluavat lukeaMaitotaloudenpainettuna s. 12

MVL:n ja M2L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi s. 8

Sovittelija Minna Helle on uudistaja s. 18

2 • MAITOTALOUS 1 • 2015

MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI

65. vuosikerta | 20.2.2015

JULKAISIJAMeijerialan Ammattilaiset MVL ry

TOIMITUKSEN OSOITEKalevankatu 54 C, 00180 Helsinki

puhelin: (09) 6156 6227faksi: (09) 6156 6220

sähköposti: [email protected]

PÄÄTOIMITTAJAJuha Yli-Kovanen

puh: (09) 6156 6222sähköposti: [email protected]

TOIMITUSSIHTEERITarja Rauhala

puh: (09) 6156 6227sähköposti: [email protected]

KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVATTuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa

Jaana Stenholm, HelsinkiIrene Ruokonen, Herajoki

Teemu Tuominen, HämeenlinnaEini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa

Satu Kangassalo, Keski-SuomiPentti Määttä, Kuusamo

Johanna Puustinen, Kymi-KarjalaJohanna Moilanen, Oulu

Hannu Ainasoja, Pohjois-PohjanmaaHanna Anttila, SatakuntaMinna Räsänen-Käki, Savo

Desirée Engström, ÖsterbottniskaNoora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linnaSofi a Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry

Heikki Lammela, eläkeryhmä

Ilmestyy seuraavan kerran24.4.2015

PAINOKirjapaino Uusimaa, PorvooISSN 0355-0672 (Painettu)

ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen

KANSIKUVAMaitotalouden lukijatutkimuksen

perusteella koottu sanapilvi.

Tässä lehdessä | 1 • 2015

4041 0763 Painotuote

3 Päätoimittajalta

4 Ajassa

6 Ajankohtaista: Työajat eri työaikamuodoissa vuonna 2015 Pääsiäisen ja vapun työaika ja korvaukset Meijeriharjoittelijoiden voimassaolevat palkat

7 Mikä fi ilis?!

8 Työehtosopimus: MVL:n ja M2L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi STTK:n sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas: Työehtosopimus sitoo

10 Yhdysmies: Perustietoutta yhdysmieskurssilta Uusi yhdysmieskausi alkoi

12 Lukijatutkimus: Lukijat antoivat kiitettävän arvosanan Maitotaloudelle – lähes kaikki haluavat lukea lehden painettuna

15 Suomen meijerit 2015

16 Jäsenedut

18 Sovittelija Minna Helle on uudistaja

20 Työmarkkinoilta Uuden keskusjärjestön perustamista tavoitteleva hanke käyntiin STTK:n Palola esittää Suomeen vaalien jälkeen pitkäaikaista työmarkkina- ratkaisua Palkansaajajärjestöt: Uusi työ tarvitsee tuekseen ajanmukaisen lainsäädännön

22 Maailmalta

24 Työturvallisuusseminaari: Case: työsuojelurikos, kuolemantuottamus

26 Opiskelu: Hämeen ammatti-instituutista marras-joulukuussa 2014 valmistuneet meijeristit Avoimet ovet Hämeen ammatti- instituutissa Meijeri-iltapäivä Hämeen ammattikorkeakoulussa

29 Työttömyysturva: Muutoksia työttömyysturvaan

30 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2015

32 Kerhot

33 Merkkipäiviä In memoriam

10Uusi yhdysmieskausi alkoi.

24Työsuojelurikos työturvallisuudesta vastaavien toimihenkilöiden käsittelyssä

17MVL:n 70-vuotis-juhla- ja liittokokous-risteily Tukholmaan 28.-30.8.2015.

Sillai

kai!

MAITOTALOUS 1 • 2015 • 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

Alan vahvinta edunvalvontaa jo vuodesta 1945

MVL täyttää tänä vuonna 70 vuotta! Liittomme perustettiin Tampe-reella toukokuun 27. päivä 1945. Liiton nimeksi tuli Meijeriammatti-väen Yhdistys ry. Meijeriväki oli jo vuonna 1909 pitänyt ensimmäisen kokouksen valtakunnallisen meijeristiyhdistyksen perustamiseksi. Suomen senaatti hylkäsi yhdistyksen anomuksen - tosin vasta vuon-na 1914 - peläten toiminnan osoittautuvan liian vallankumoukselli-seksi. Perustamisyrityksiä oli muutama tämänkin jälkeen, ja oikeas-taan vasta neljäs yritys onnistui ja tuotti tulosta.

Aluksi MVL:n toiminta verhottiin aatteellisen yhteistoiminnan taakse. Palkoista ja edunvalvonnasta ei ollut sopiva puhua, vaikka näiden asioiden vuoksi järjestö oli perustettu. Siihen aikaan tieto jä-senyydestä haluttiin piilottaa, etteivät meijereiden hallitusherrat saisi vihiä asiasta, koska seurauksena saattaisi olla irtisanominen.

Näiden vuosien jälkeen liittomme jäsenmäärä on jatkuvasti ollut kasvussa. Meijerialan Ammattilaiset puhuvat ylpeästi jäsenyydestään omassa liitossaan. MVL ei ole julkisuudessa ryhtynyt ajamaan mai-nostoimistojen vauhdittamaa tingeltangelmarkkinointia itsestään. Mielikuvat liitosta ovat syntyneet arjen jäsentyöstä ja yhteistyössä jä-senten kanssa.

Kuluva vuosi on jäsenille juhlavuosi työpaikoilla ja liiton jäsen-tapaamisissa. Taputapa itseäsi selkään hyvästä päätöksestäsi kuu-lua MVL:ään!

MVL mukaan keskusjärjestöhankkeeseenMVL liittyi ja hyväksyttiin vuonna 1971 silloisen Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton, nykyisen Toimihenkilökeskus-järjestö STTK:n jäseneksi. Sen aikaisen hallintomme päätös oli liittää MVL:n jäsenet muiden samanhenkisten palkansaajien porukkaan.

Tämän vuoden alussa ammattiliitot käynnistivät hankkeen uuden

palkansaajakeskusjärjestön perustamiseksi Suo-meen. Tavoitteena on yhdistää kaikki nykyis-ten kolmen palkansaajajärjestön STTK:n, SAK:n ja AKAVAn liitot yhden palkan-saajakeskusjärjestön alle ja että uusi kes-kusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 alussa.

MVL:n hallinto päätti, että MVL lähtee mukaan hankkeeseen. Tähän saakka MVL:n ja STTK:n yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Liitto on saa-nut pyytämänsä avun sekä päässyt tasa-puolisesti vaikuttamaan STTK:ssa tehtyi-hin linjauksiin. Meitä on kuunneltu teki-jänä suomalaisessa meijerikentässä. Ylei-sesti meitä pidetään pikkuliittona, mutta STTK:ssa on ymmärretty MVL:n asema meijerimaailmassa.

Liitolle on tärkeä olla mukana keskusjärjestön toiminnassa: pää-semme vaikuttamaan työmark-kina-asioihin, antamaan kom-ment-timme lainsäädäntötyö-hön sekä saamme tarvitse-mamme avun myös tulevai-suudessa.

Juha Yli-Kovanen

MVL fyller 70 år i år! Vårt förbund grundades i Tammerfors den 27 maj 1945. Förbundet fick namnet Meijeriammattiväen Yhdistys ry. Mejerifolket hade redan år 1909 hållit ett första möte med avsikt att grunda en riksomfattande mejeriförening. Senaten för Finland för-kastade föreningens anhållan – visserligen först år 1914 – av rädsla för att verksamheten skulle visa sig vara för revolutionär. Efter det-ta gjordes ytterligare några försök att grunda en förening, men det var egentligen först på fjärde försöket det lyckades och gav resultat.

Till en början doldes MVL:s verksamhet bakom en ideell rörelse. Det var inte passande att prata om löner och intressebevakning trots att det var på grund av dessa frågor organisationen hade grundats. På den tiden ville man hålla sitt medlemskap hemligt för att inte mejeriernas styrelseherrar skulle få nys om saken eftersom följden annars kunde vara att man blev uppsagd.

Efter dessa år har antalet medlemmar i vårt förbund hela tiden fortsatt öka. Meijerialan Ammattilaiset är stolta när de talar om sitt medlemskap i förbundet. MVL har valt att inte marknadsföra sig i offentligheten med den onödiga tingeltangelmarknadsföring som påivras av reklambyråer. Uppfattningarna om förbundet har upps-tått via det vardagliga medlemsarbetet och i samarbete med med-lemmarna.

Innevarande år är ett jubileumsår för medlemmarna på ar-betsplatserna och på förbundets medlemsträffar. Ge dig själv en klapp på axeln för ditt goda beslut att höra till MVL!

MVL deltar i centralorganisationsprojektet MVL anslöt sig till och godkändes som medlem i dåvarande Fin-lands tekniska funktionärsorganisationers centralförbund, nuvaran-de Tjänstemannacentralorganisationen STTK år 1971. Den dåvarande styrelsen beslöt ansluta MVL:s medlemmar till en grupp likasinna-de löntagare.

I början av året drog fackförbunden igång ett projekt med avsikt att grunda en ny löntagarcentralorganisation i Finland. Målsättnin-gen är att sammanslå alla de tre nuvarande löntagarcentralorgani-sationerna STTK:s, FFC:s och AKAVA:s förbund under en löntagarcent-ralorganisation och att den nya centralorganisationen ska inleda sin verksamhet i början av 2016.

MVL:s styrelse beslöt att MVL kommer att delta i projektet. Hit-tills har samarbetet mellan MVL och STTK fungerat exemplariskt. Förbundet har fått den hjälp som förbundet har begärt och har jäm-likt kunnat påverka de riktlinjer som gjorts i STTK. Vi har blivit hörda som den aktör i den finländska mejeribranschen vi är. För det mesta anses vi vara bara ett litet förbund, men i STTK har man insett MVL:s ställning i mejerivärlden.

Det är viktigt för förbundet att vi deltar aktivt i centralorganisa-tionens verksamhet. Det ger oss möjlighet att påverka arbetsmark-nadsfrågor, kommentera lagstiftningsarbetet och att få den hjälp vi behöver även framöver.

Branschens starkaste intressebevakning ända sedan 1945


Valio on toiminut Suomessa jo 110 vuotta.Suomalaisten maidon-

tuottajien omistama yritys perustettiin vuonna 1905

voinvientiliikkeeksi, jonka tehtävänä oli valvoa

voin laatua ja edistää sen vientiä.

AJASSA

Vaalikevät

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa

8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.Vielä ehdit mukaan seuraamaan STTK:n vaalipaneeleja Tammikuussa alkanut STTK:n eduskuntavaalikiertue jatkuu maalis-kuuhun asti. Illan vaalipaneeleissa alueen kansanedustajaehdokkaat keskustelevat STTK:n hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta vaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Kiertuepaikkakunnat ja -päivämäärät: 23.2. Oulu 2.3. Kerava 9.3. Lappeenranta 16.3. Turku 23.3. Pori

JUHLAAMVL täyttää tänä vuonna 70 vuotta!

Tarjoamme kakkukahvit meijereissä 27.5.2015 Pidä näyttösi kirkkaana

koko vuoden!!MVL:n 70-vuotisjuhla-vuoden kunniaksi saat

jäsenlahjaksi tämän lehden mukana näy-tönpuhdistusliinan.

Ota talteen!

Sata vuotta sitten toimintansa aloitti suonenjokelainen

Osuuskunta Maitomaa!

MVL osallistuu 70-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Mato Mahtavan digilipas-

keräykseen, jonka rahat menevät suo-raan Uusi Lastensairaala 2017 -hankkee-seen. MVL haastaa myös kaikki Suomen

meijerit mukaan keräykseen. Lisää

keräyksestä www.matomahtava.fi


Jäitkö ilman jäsenkorttia?MVL:n sähköiset ja muoviset jäsenkortit

lähetettiin joulukuussa. Lisäksi jäsenkortteja on lähetetty

alkuvuodesta jälki-tilauksina jäsenille. Jos et vielä ole saa-nut jäsenkorttiasi, niin käy tilaamas-sa kortti osoittees-

sa www.mvl.fi /jasenkorttitilaus

Mikäli epäilet, ettei kännykkä-

numerosi tai muut yhteystieto-si ole ajan tasalla,

voit päivittää ne samassa osoitteessa.

MVL:n tekstiviestipalvelu vaihtuu

Oletko tilannut MVL:n tekstiviestipalvelun?

Käy tilaamassa palvelu uudelleen tai jos et vielä ole mukana palvelussa,

niin tilaa se kännyysi osoitteessa www.mvl.fi /

tekstiviestipalvelu

www.mvl.fi /tapahtumat

Tekemisen puutetta? Käy katsomassa liiton

ja alueyhdistyksesi tapahtumat netistä!


AJANKOHTAISTA

Työajat eri työaikamuodoissa

vuonna 2015

Eri työaikamuodoissa työskentelevien työn-tekijöiden vuotuinen työaika on sovittu ala-kohtaisissa työehtosopimuksissa. Työajat vaihtelevat vuosittain jossain määrin arki-pyhien sijoittumisen johdosta. Alla on las-kettu eri työaikamuotojen vuosityöajat voi-massa olevien työehtosopimusten työaika-määräysten pohjalta. Yksi- ja kaksivuorotyöVuosityöaika on laskettu siten, että ensiksi vuoden työpäivien lukumäärästä 252 on vä-hennetty lomapäivien (viisi työpäivää viik-koa kohti) lukumäärä 25, jolloin työpäiviä on 227. Työpäivien lukumäärää (252) laskettaes-sa on otettu huomioon työaikaa lyhentävät työpäiville sattuvat 9 arkipyhää. Alla olevas-sa laskelmassa on huomioitu myös työajan lyhennys (pekkaset) 100 tuntia. 252 - 25 = 227 x 8 = 1816 - 100 = 1716 tuntia / 215 työpäivää

Keskeytyvä kolmivuorotyöKeskeytyvässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työviikko-jen lukumäärä ilman vuosilomaviikkoja (vii-den viikon vuosiloma) on 47,2.Vuosityöaika on 47,2 x 35,8 = 1690 tuntiaTyövuoroja on 1690/8 = 211 työvuoroaTasausvapaita on 227 - 211 = 16 päivääTasausvapaiden lisäksi työaikaa tasaa työ-päiville sattuvat 9 arkipyhää.

Keskeytymätön kolmivuorotyöKeskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on 34,6 tun-tia. Työviikkoja on 47,14 (viiden viikon vuo-siloma).Vuosityöaika on 47,14 x 34,6 = 1631 tuntiaTyövuoroja on 1631/8 = 204 työvuoroa.

Pääsiäisen ja vapun työaika ja korvauksetJos toimihenkilö työskentelee pitkänäper-jantaina, pääsiäispäivänä tai toisena pää-siäispäivänä, maksetaan hänelle suurjuh-lapyhäkorvausta siten, että palkka vähin-tään 200 prosentilla ylittää peruspalkan.

Jos toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti työskentelee pääsiäislauan-taina, maksetaan hänelle 50 prosentin suuruinen erillinen korvaus, joka kahdek-san tunnin jälkeen nousee 100 prosent-tiin. Pääsiäislauantaina suoritettava työ korvataan klo 16.00 jälkeen 200 prosen-tilla kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ.

Jaksotyönä viikot 14, 15 ja 18 ovat neli-päiväisiä työviikkoja.

Meijeriharjoittelijoiden voimassaolevat palkatMeijeristi/ toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1443-1794 €/kk

Täydennysharjoittelu 5. kuukaudesta lähtien 1558-1884 €/kk

Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu1. vsk:n harjoittelija 1443-1794 €/kk

2. vsk:n harjoittelija 1558-1884 €/kk

3. vsk:n harjoittelija 1744-2106 €/kk


Eija Saharinen jatkaa MVL:n hallituksen varapuheenjohtajanaMEIJERITEKNIKKO Eija Saharinen valittiin jatkamaan MVL:n hallituksen varapuheen-johtajana vuonna 2015. Valio Oy Jyväskylän meijerissä materiaalin ohjaajana työsken-televä Saharinen on ollut MVL:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen. Valinta tehtiin MVL:n hallituksen tämän vuoden ensim-mäisessä kokouksessa 22.1.2015 Helsingissä.

Juha Tikkanen jatkaa TKL:n hallituksen puheenjohtajanaMEIJERISTI Juha Tikkanen valittiin jatka-maan TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n hal-lituksen puheenjohtajana vuonna 2015. Ju-ha Tikkanen työskentelee varastovastaava-na Valio Oy Suonenjoen tehtaalla. TKL:n hal-lituksen varapuheenjohtajana jatkaa meije-risti Kari Harsia. Valinnat tehtiin TKL:n hal-lituksen kokouksessa 22.1.2015 Helsingissä.

Anja Tikka JYTK-kassan johtajaksiEKONOMI Anja Tikka valittiin Julkis- ja yksi-tyisalojen työttömyyskassan JYTK:n kassan-johtajaksi 23.1.2015 kassan hallituksen koko-uksessa Helsingissä. Aikaisemmin Anja Tikka on toiminut Maa- meri- ja metsäalojen työt-tömyyskassan MMTK:n johtajana. MMTK yh-distyi vuoden vaihteessa Julkis-ja yksityisalo-jen toimihenkilöiden työttömyyskassaan, ja samalla kassan uudeksi nimeksi tuli Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa -JYTK.

Otsikon kysymykseen on saattanut törmätä vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta faceboo-kissa tai twitterissä, ehkä myös radiossa tai televisiossa.

Kysymyksen takana ovat palkansaajat eli SAK, STTK ja Akava sekä niiden yhtei-nen imagokampanja järjestäy-tymisen edistämiseksi. Tarkoi-tus on nostaa esiin ammattiliit-tojen roolia 2020-luvun työelä-mässä ja herättää keskustelua ay-liikkeen työn merkitykses-tä sekä toimintatavoista. Järjes-täytymisessä kun on kyse paljon muustakin kuin ansiosidonnai-sesta työttömyysturvasta tai ju-ristipalveluista.

- Erityisesti nuorille on hy-vä kertoa mahdollisimman konkreettisesti, mistä järjestäy-tymisessä ja ay-liikkeessä on ky-se. Siksi tämä kampanja, kertoo STTK:n järjestöpäällikkö Jus-ka Kivioja.

Eri selvitykset osoittavat, et-tä yksi keskeinen syy olla kuu-lumatta liittoon on tiedon puu-te. Ei tiedetä, mitä liitot tekevät ja miten ne vaikuttavat.

Kampanjan teemat poh-jaavat järjestöille yhteisiin ta-voitteisiin: SAK:ta, STTK:ta ja Akavaa yhdistävät esimerkik-si tasa-arvoon, työhyvinvoin-tiin, säällisiin työaikoihin ja –tapoihin sekä työn ja yksityis-

Mikä fiilis!? Mikä on tänä päivänä fiilis työelämässä, kannattaisiko asioille tehdä jotain?

elämän yhteensovittamiseen liittyvät tavoit-teet.

Yksi tärkeimmistä viesteistä on, että am-mattiliitossa jokainen voi olla mukana päät-tämässä, mihin suuntaan työelämä kulkee ja millaista töissä on.

STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja esitteli Mikä fiilis?! –kampanjaa MVL:n hallitukselle tammikuus-sa. Kuvassa lisäksi MVL:stä hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia ja toiminnan-johtaja Juha Yli-Kovanen.

Järjestäytymisaste Suomessa on yhä Eu-roopan korkeimpia ja joidenkin liittojen jä-senmäärät jatkavat kasvuaan, mutta yhä use-ampi nuori jättää liittymättä ammattiliit-toon. Pelkät työttömyyskassat eivät tarjoa samanlaisia palveluja tai mahdollisuutta ke-

hittää työn ja arjen yhdistämis-tä kuin jäsenyys ammattiliitossa.

Pönöttäjästä toimijaksiAy-liike näkyy julkisessa kes-kustelussa eniten erilaisten työ-markkinaneuvotteluiden tai -selkkausten aikana. Niiden vä-lissä tapahtuva jatkuva työelä-män kehittäminen sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttami-nen jää piiloon.

Mielikuva ay-liikkeestä on äijämäinen, vähän pönöttävä ja poliittinen ei-liike. Kollektiivi, joka ei huomioi yksilön tarpei-ta. Kampanja tarkoitus on ker-toa menneiden saavutusten si-jaan 2020-luvun ay-liikkeestä ja kutsua kaikkia mukaan sen ke-hittämiseen.


Syyllisiksi Suomen talouden vaikeuk-siin on taas, vaalien lähestyessä, löy-detty työehtojen, työlakien ja työeh-tosopimusten sitovuus ja jäykkyys.

Jos vain työpaikoilla voitaisiin vapaasti sopia palkoista, lomista ja työajoista, niin jopa läh-tisi vienti vetämään, tavara vietäisiin käsistä ja töitä riittäisi kaikille.

Ensimmäinen työehtosopimus solmittiin Suomessa 1900-luvun taitteessa, mutta laa-jemmin sopimuksia syntyi vasta puoli vuosi-kymmentä myöhemmin. Vapaata työehdois-ta sopimista on siten Suomessakin kokeiltu pitkään. Afrikassa ja Karibialla pidempiäkin aikoja viettäneenä, olen myös voinut todeta että hyöty kadunkulmissa töitä odottavien kanssa vapaasti tehdyistä työsopimuksista menee kyllä ihan muualle kuin kansanta-louteen. Maailmassa ei liene ainuttakaan maata, jossa huonot työehdot, vakaat olot ja hyvä elintaso kohtaisivat.

Työehtosopimuksissa on pohjimmiltaan kyse juuri yhteiskuntarauhaa turvaavasta oikeudenmukaisuudesta. Mitä laajemmal-le sopimusten sitovuus ulottuu, sitä suu-rempi joukko ihmisiä voi keskittyä varsinai-seen työhönsä. Kallisarvoista aikaa ja muun alan osaamista tärväytyy sekä johtajilta että työntekijöiltä, jos työehtoja joudutaan jat-kuvasti itse miettimään ja neuvottelemaan. Työnantajan yksipuolisesti sanelemat eh-dot toki säästävät aikaa, mutta kostautuvat äkkiä motivaation ja työn tuloksen laskuna.

Yksittäinen työntekijä harvemmin miet-tii työehtosopimustoiminnan yhteiskunnal-lisia merkityksiä tai edes omaa työehtosopi-mustaan. Kun sopimuksen kanssa on opittu elämään, sitä selaillaan harvakseltaan ehkä palkantarkistusten, työaikojen tai vuosilo-maoikeuksien tarkistamiseksi. On myös sa-

Sosiaali- ja terveysministeriön työehtoso-pimuksen yleissitovuuden vahvistamislau-takunta on vahvistanut 15.12.2014 MVL:n ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukaup-

piaiden liitto M2L:n välisen meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknis-ten toimihenkilöiden työehtosopimuksen yleissitovaksi. Tämän vuoksi MVL:n ja

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) välinen vastaava työehtosopimus menetti yleissi-tovuutensa. Mitä tämä käytännössä tar-koittaa, kysymyksiin vastasi MVL:n toi-

STTK:n sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas:

Työehtosopimus sitoonottu, että lait ja työehtosopimukset usein kaivetaan esiin vasta kun kaikki jo on men-nyt pieleen. Tällöin tulee usein selvitettäväksi myös velvollisuus sopimuksen noudattami-seen, eli se ketä sopimus sitoo.

Normaalisitova ja yleissitova työehtosopimusTyöehtosopimukset perustuvat sopimusva-pauteen ja perusmuoto (ns. normaalisitova työehtosopimus) siihen että sopimuksen te-kijät ovat sen noudattamiseen suostuneet. Työnantajan puolelta sopimuksen voi tehdä yksittäinen työnantaja tai rekisteröity yhdis-tys (työnantajaliitto), työntekijöiden puolelta vain rekisteröity yhdistys. Sopimusjärjeste-lyn tarkoituksena on ollut turvata heikom-pana osapuolena pidetyn työntekijän neu-

MVL:n ja M2L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi

votteluasema. Työnantajan kanssa tasavah-van yhdistyksen (liiton) on katsottu voivan neuvotella työehdoista työnantajan kanssa yksittäisiä työntekijöitä tasa-arvoisempana. Normaalisitovaa työehtosopimusta ovat vel-volliset noudattamaan ja noudattamista valvomaan ne työnantajat/työnantajaliitot sekä työntekijäliitot jotka ovat sen tehneet. Noudattamisvelvollisuus koskee myös teki-jäliittojen jäseniä.

Yleissitova sopimus on normaalisitovana solmittu alalla vakiintunut sopimus, jonka piiriin kuuluu suurin osa alan työntekijöis-tä. Edellytysten täyttymisen tutkii yleissito-vuuden vahvistamislautakunta. Yleissitovaa työehtosopimusta ovat työsopimuslain no-jalla velvollisia noudattamaan myös sellaiset työnantajat, jotka eivät itse tai työnantajalii-ton jäseninä ole olleet sopimusta tekemässä.

Ennen vuoden 2001 työsopimuslain uu-distusta yleissitovuudella oli etusija normaa-lisitovuuteen verrattuna. Alalla, jolla jo oli yleissitova työehtosopimus, voitiin solmia normaalisitova, esimerkiksi talokohtainen työehtosopimus, mutta yleissitovan sopi-muksen tasoa ei työehdoissa saanut alit-taa. Eri sopimusten erilailla muotoiltujen ehtojen vertailu saattoi kuitenkin olla hyvin hankalaa. Vuoden 2001 muutoksessa etusi-ja annettiin normaalisitovalle sopimukselle.

Niille työntekijöille, joiden työnantaja ei ole mukana normaalisitovassa työehtosopi-muksessa yleissitovuus turvaa paitsi vähim-mäispalkkoja myös muita työehtoja. Nor-maalisitovan työehtosopimuksen tehneen työnantajan tai työnantajaliiton jäsentyön-antajan palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot määräytyvät normaalisitovuuden perusteella, joten yleissitova työehtosopi-mus ei heihin vaikuta.

TYÖEHTOSOPIMUS


Tule tutustumaan elintarviketeollisuuden tulevaisuuteen. Uusimmat tekniikat, trendit, innovaatiot. Anuga FoodTec. Aina ajan hermolla.

ÖLNISSÄÖKÖK , 24.–227.03.2015

Elintarvike- ja uomateollisuudeneneo lisuudenenjujt hankintamessssutkansainvälisset

www.anugafoodtec.com

ONE FOR ALL. ALL IN ONE.Food Processing | Food Packaging | Food Safety | Food Ingredients | Services & Solutions

Suora yhteytesi:Edelte Oy · Ms. Päivi AhvenainenSahakyläntie 5 · FIN-04770 SahakyläTel. +358 10 6168400Fax +358 10 [email protected]

AFT_2015_Anzeige_Maitotalous_176x120mm_FI.indd 1 13.01.15 11:24

minnanjohtaja Juha Yli-Kovanen.

Mitä yleissitovuus tarkoittaa?Sitä, että yrityksessä on noudatettava yleissi-tovaa työehtosopimusta ja sen määräyksiä ja palkankorotuksia, jos yritys ei ole sitoutunut mihinkään muuhun meijerialan työehtoso-pimukseen. Esimerkkinä villit työantajat, siis yritykset, jotka eivät ole minkään työnanta-jajärjestön jäseniä.

Miksi yleissitovuus on hyvä asia ja mitä hyötyä siitä on ja kenelle?Saadaan varmuudella kaikkien MVL:n jä-senten työehdot tietyn tasoiseksi.

Mitä työehtosopimuksen yleissitovak-si vahvistaminen tarkoittaa käytän-nössä? Sitä, että työehtosopimuksen yleissitovuu-den vahvistamislautakunta selvittää, monta-ko mvl:läistä ja montako yritystä on mukana sopimuksessa ja tiettyjen lakien perusteella vahvistaa sopimuksen yleissitovaksi.

MVL:lle tilanne on uusi, koska koko his-toriansa ajan liitolla on ollut vain yksi so-pimus ETL:n kanssa. Vuonna 2014 tilanne muuttui, kun MVL solmi kaksi työehtoso-pimusta: ETL:n kanssa normaalisitovan ja M2L:n kanssa ensin normaalisitovan, josta

nyt siis tuli yleissitova.

Meneekö M2L:n sopimus ETL:n sopi-muksen edelle? Voiko olla meijerialal-la kahta sopimusta, kun toinen on yleissitova?Kyllä meijerialan erikoiskoulutetuille voi teoriassa olla vaikka kuinka monta sopimus-ta. Mutta vain yksi voi olla yleissitova. Nor-maalisitovaa noudatetaan ETL:n jäsenmei-jereissä ja yleissitovaa M2L:n jäsenyrityksis-

2013

1.5.2014 –31.1.2017

sä, käytännössä valiolaisissa meijereissä. Li-säksi yleissitovaa työehtosopimusta nouda-tetaan niissä meijereissä, jotka eivät kuulu kumpaankaan edellä mainittuun työnanta-jaliittoon.

Jos alalle jäisi vain yksi työehtosopimus, esimerkiksi tämänhetkinen M2L:n kanssa tehty yleissitova sopimus, se koskisi kaikkia Suomen meijereitä.


Perustietoutta yhdysmieskurssiltaMVL:n uusille yhdysmiehille järjestettiin peruskurssi 26.-27.1.2015 Helsingissä. Kurssilla käytiin läpi yhdysmiehen tehtäviä, kuten esimerkiksi mikä on yhdysmiehen asema, oikeudet ja tehtävä työpaikal-la ja mitkä ovat yhdysmiehen tärkeimmät ominaisuudet. Lisäksi käytiin läpi muun muassa työlain-säädännön perusteita, työehtosopimusta, Meipake-palkkausjärjestelmää sekä vallitsevaa työmarkki-natilannetta.

YHDYSMIES

Leila Tuori-Laukkonenkäyttölaboratorion hoitaja, Hämeenlinnan Osuusmeijeri Miksi lähdit mukaan yhdysmiestoi-mintaan?Minua pyydettiin mukaan jo kolme vuotta sitten, mutta vasta nyt lupauduin mukaan, koska asiat kiinnostavat minua.

Mitä odotat tehtävältäsi?Paljon erilaisten ihmisten kanssa työskente-lyä. Toivottavasti voin työpaikallani vaikut-taa moneen asiaan.

Mitä kurssi antoi sinulle?Opin paljon uutta työehtosopimusasioista ja sain varmuutta puhumiseen ja esiintymiseen sekä muihin yhdysmiestaitoihin.

Peruskurssin tehtäviä ratkottiin ryhmätöinä.

MAITOTALOUS 1 • 2015 • 1 1

Markus Ojanperävuorovastaava, Valio Oy Riihimäen meijeri

Miksi lähdit mukaan yhdysmiestoi-mintaan?Minua kysyttiin tehtävään. Lisäksi yhdys-miestoiminta oli minulle osittain tuttua, jo-ten ei pelottanut lähteä mukaan.

Mitä odotat tehtävältäsi?Ennen koulutusta en oikein tiennyt, mitä odottaa. Nyt kuitenkin odotan innolla niin Meipake-keskusteluja kuin jäsenien asioi-den ajamista.

Mitä kurssi antoi sinulle?Kurssi antoi paljon perustietoutta sekä selke-yttä omaan rooliin. Lisäksi sain tiedon siitä, etten tule olemaan tulevien ja mahdollisesti vaikeidenkaan asioiden kanssa yksin.

Viime vuoden loka-marraskuus-sa yhdysmiesvaaleilla valittujen ja erikseen nimettyjen MVL:n yhdysmiesten toimikausi alkoi vuoden alusta kestäen vuoden 2017 loppuun asti. MVL:n yhdys-miehet toimivat paikallisina edunvalvojina ja edustavat MVL:ää työpaikoillaan.

Uusina tehtävään valittiin kaik-kiaan 20 yhdys-, varayhdys- ja osastoyhdysmiestä. Ensim-mäistä kertaa yhdysmiesvaa-

leissa valittiin valiolaisiin meijereihin myös omat osastoyhdysmiehet sopimuspalkkaisil-le henkilöille.

Yhdysmies on jäsenen ja liiton välillä tär-kein linkki. Esimerkiksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksessä on yhdysmiehellä oleellinen rooli asioiden käsittelyssä.

- Yhdysmies edustaa kaikkia MVL:n jäse-

Uusi yhdysmieskausi alkoiniä työpaikalla työsuhdekysymyksissä. Yh-dysmiehellä on valintansa perusteella täy-si mandaatti toimia paikallisessa sopimus-toiminnassa ja erimielisyystilanteissa neu-vottelijana ja sopijana. Lisäksi yhdysmiehel-lä on tulkitsijan rooli työehtosopimukseen ja työlainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Yh-dysmies edustaa myös muussa yhteistoimin-taan liittyvässä toiminnassa MVL:n jäsenis-töä, järjestöpäällikkö Tomi Seppä kertoo.

- Isoimmilla työpaikoilla voidaan valita osastoa edustamaan myös osastoyhdysmies. Valintaan vaikuttaa muun muassa varsinai-sen yhdysmiehen mahdollisuudet olla osas-ton jäsenten käytettävissä.

Yhdysmiehelle annettava työaikaa tehtäviensä hoitamiseenYhdysmies saa tehtävästään korvausta edus-tettaviensa toimihenkilöiden määrän mu-kaan porrastettuna. Yhdysmiestehtäviin on annettava työaikaa se määrä kuin yhdys-miestehtävien hoitamiseen kuluu aikaa. Yh-dysmiestehtäviin käytetty aika ei saa aiheut-

taa ansion menetystä. Myös yhdysmiehen palkkakehitys on sovittu vastaamaan yrityk-sen yleistä palkkakehitystä, joten ansiokehi-tys on myös suojattu. Yhdysmiehellä on eri-tyisen vahva irtisanomissuoja, joka turvaa tasapuolisen neuvotteluaseman työnantajan kanssa. Näiden lisäksi yhdysmiehellä on laa-jat tiedonsaantioikeudet tehtävien asianmu-kaisen hoitamisen varmistamiseksi.

Yhdysmiehillä on salassapitovelvollisuus koskien liikesalaisuuksia sekä tietosuoja-asi-oita, kuten henkilön palkkaan ja järjestäyty-misvapauteen liittyvät asiat.

Milloin jäsen voi tai hänen kannattaa ot-taa yhteyttä yhdysmieheen?

- Yhdysmieheen voi ja pitää ottaa yhteyt-tä aina kun kyseessä on työpaikan johonkin askarruttavaan tilanteeseen liittyvä ongelma tai kehitysidea. Esimerkiksi työaikaan liitty-vä ohjeistus voi olla vaikeasti tulkittava asia, jonka selvittämiseen on hyvä pyytää yhdys-miehen apua.

12 • MAITOTALOUS 1 • 201512 • MAITOTALOUS 1 • 2015

Lukijat antoivat kiitettävän arvosanan Maitotaloudelle

- lähes kaikki haluavat lukea lehden painettuna

Maitotalouden lukijat ovat tyytyväisiä lehteen. Yleisarvosanaksi asteikolla 1-5 lehti sai 3,9. Viime vuo-den marras-joulukuussa toteutetun lukijatutkimuksen mukaan melkein kaikki eli 93,4 prosenttia tut-kimukseen osallistuneista haluaa lukea lehteä painettuna. Eniten tutkimukseen osallistuneita luki-joita kiinnostivat meijeriuutiset, liiton ajankohtaiset asiat ja työmarkkinauutiset.

Lähes kolme neljästä vastaajasta lukee Maitotalous-lehden jokaisen nume-ron ja 17 prosenttia satunnaisia nu-meroita. Ikäryhmittäin tutkittaessa

esimerkiksi alle 30-vuotiaista 90 prosenttia lukee joka lehden. Lisäksi niistä talouksista, joissa asuu useampia henkilöitä, 38 prosen-tissa myös muut henkilöt kotitaloudessa lu-kevat Maitotalous-lehteä.

Useimmiten lehteä säilytetään muutamia kuukausia (40 %) tai seuraavan numeron il-mestymiseen saakka (23 %). Joka neljäs vas-taajista hävittää lehden heti lukemisen jäl-keen ja 11 % säilyttää lehteä pidempään, jo-pa vuosia.

Kolmannes vastaajista lukee koko lehden tai lähes koko lehden ja 45 prosenttia muu-taman artikkelin. Loput selailivat sen pikai-sesti läpi. Valtaosa vastaajista (87 %) piti leh-den ilmestymistiheyttä sopivana.

Painettu Maitotalous pitää pintansaPainettu lehti puolustaa vahvasti asemaan-sa, sillä lähes kaikki vastaajista haluavat lu-kea Maitotalous-lehteä painettuna. Painettu Maitotalous-lehti on liiton viestintäkanavis-ta myös ainoa, joka tavoittaa kaikki jäsenet.

Sähköiselle versiolle olisi jonkun verran kysyntää erityisesti vaihtoehtoisena ilmes-tymismuotona, mutta vain 11 prosenttia vas-taajista pitää sitä painettua lehteä tärkeämpä-nä ilmestymismuotona. Yli 30 % nuorista ha-luaisi lukea lehteä painetun lisäksi myös säh-köisillä muilla välineillä (kuvat 1 ja 2).

Sähköisistä muodoista näköislehti oli pdf-versiota suositumpi. Sähköistä lehteä luettaisiin useimmiten tietokoneelta (44 %) tai tabletilta (35 %). Tällä hetkellä Maitota-loudesta ei ole varsinaista sähköistä lehteä vaan se on luettavissa pdf-muodossa liiton verkkosivuilla.

LUKIJATUTKIMUS


Missä eri muodoissa haluaisitte lukea Maitotalous-lehteä? Voitte valita useamman.

Jos teidän tulisi valita sähköinen tai painettu versio, kumpi olisi tärkeämpi ilmestymismuoto?

Meijeriuutiset kiinnostavat eniten

Vastaajia eniten kiinnostavat juttutyypit oli-vat meijeriuutiset (60 %), liiton ajankohtai-set asiat (47 %) sekä työmarkkinauutiset (43 %) (kuva 3).

Lehden tärkeimmät ominaisuudetVastaajat pitivät tärkeimpinä lehteen liittyvi-nä tekijöinä etuuksista ja työehdoista tiedot-tamista, asiantuntevuutta sekä luotettavuut-ta tietolähteenä (kuva 4).

Lukioiden vastausten perusteella teh-tiin kuiluanalyysi, jonka avulla voidaan tut-kia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin Maitotalous on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.

Nimetkää mielestänne kaksi mielenkiintoisinta Maitotalous-lehden juttutyyppiä?

Kuva 4.

Vastaajat pitivät tärkeimpinä lehteen

liittyvinä tekijöinä etuuksista ja työehdoista

tiedottamista, asiantuntevuutta

sekä luotettavuutta tietolähteenä.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Lehden tärkeimmät ominaisuudet

14 • MAITOTALOUS 1 • 2015• MAITOTALOUS 1 • 2015

Kuiluanalyysin neljä heikoiten onnistunutta tekijää

Kuiluanalyysin neljä onnistuneinta tekijää

sa toiveet avointen työpaikkojen ilmoitte-lusta, alan koulutuksen saaneiden meijeris-tien työllistymisestä ja työtilanteista yleensä kertomisesta sekä alaan liittyvistä tutkimus-tuloksista, menetelmistä ja trendeistä ker-tomisesta.

Lisäksi lukijat haluaisivat lukea juttuja ih-misistä meijereissä - myös muista kuin meije-rityöntekijöistä - sekä ”ihan tavallisten työn-tekijöiden haastatteluja”, juttuja koti- ja ulko-maisista meijereistä sekä juttuja työoloista, työhyvinvoinnista ja työterveysasioista.

Lehden ulkoasuun oltiin pääasiassa tyy-

tyväisiä: teksti on selkeästi luettavaa, mutta värejä kaivattiin lisää.

TutkimuksestaMaitotalouden lukijatutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä sekä puhelinhaastatte-luina marras-joulukuussa 2014. Kohderyh-män muodostivat MVL:n jäsenet. Tutkimus perustuu 116 vastaukseen, joista 66 on in-ternet-vastauksia ja 50 puhelinhaastattelui-ta. Sähköpostitiedonkeruun vastausprosen-tiksi muodostui 39.

Eniten vastaajia oli Hämeestä, 21 prosent-tia. Naisia vastaajista oli 68 prosenttia. 36,5 prosenttia vastaajista oli 30-39 -vuotiaita ja 28,7 prosenttia 40-49 -vuotiaita. 72 prosent-tia vastaajista on toimihenkilöitä tai asian-tuntijoita. 31 prosenttia vastaajista on ollut MVL:n jäsenenä 6-10 vuotta.

Kyselyyn vastanneet saivat vaivanpalkki-oksi elokuvalipun. Tutkimuksen toteutti In-nolink Research Oy.

Lukijan ehdoillaMaitotalouden toimituksessa lukijatutki-muksen tulokset otetaan nöyrästi ja kiitolli-sina vastaan. Maitotalous on meijerialan am-mattilaisten lehti ja haluamme tarjota luki-joille mielenkiintoista luettavaa jatkossakin. Otamme mahdollisuuksiemme mukaan lu-kijatutkimuksesta saaduista vinkeistä vaarin.

Kuiluanalyysissä vihreä pylväs kuvaa kun-kin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei te-kijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan annetun onnistumisarvosanan ja merkitysarvosanan erotusta (kuilua).

Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistumi-nen on arvioitu korkeammaksi kuin merki-tys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punai-set pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistu-minen on arvioitu heikommaksi kuin merki-tys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän pu-nainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi teki-jä on kyseessä.

Tutkimusraportissa toiminnan teki-jät luokitellaan kuiluanalyysin perusteel-la kolmeen luokkaan seuraavasti: On-nistuneet tekijät = kuilu -0,1 tai parempi Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,2 - -0,5 Kriittiset tekijät = kuilu -0,6 tai heikompi.

Kuiluanalyysi kertoo kehitettävät asiatKuiluanalyysin perusteella lukijat ovat erit-täin tyytyväisiä lehteen, eikä mikään tekijä nouse kriittiselle tasolle arvioissa (kuvat 5 ja 6).

Eniten kehitettävää tutkimuksen perus-teella on sisällön kiinnostavuudessa ja moni-puolisessa tiedon tarjoamisessa. Nämä nou-sevat kehityspisteiksi myös ahkerimmin leh-teä lukevien nuorten mielestä.

Lukijatutkimuksen kehitysideoissa ja kommenteissa esiin nousivat muun muas-

Kuva 5.

Kuva 6.


SUOMEN MEIJERIT 2013

Suomen Meijerikalenteri 2016 . vuosikerta

44

SU

OM

EN

ME

IJE

RIT

JulkaisijaMeijerialanAmmattilaiset MVL ry

Puh. (09) 6156 611

Faksi (09) 6156 6220

Sähköposti:[email protected]

VALIO OY

Valion tuotantolaitokset:

1. Valio, Haapaveden tehdas2. Valio, Helsingin tehdas3. Valio, Joensuun tehdas4. Valio, Jyväskylän meijeri5. Valio, Kaitsorin tehdas6. Valio, Lapinlahden tehdas7. Valio, Oulun meijeri8. Valio, Riihimäen meijeri9. Valio, Seinäjoen tehdas

10. Valio, Suonenjoen hillotehdas11. Valio, Tampereen meijeri12. Valio, Toholammin tehdas13. Valio, Turengin tehdas14. Valio, Vantaan tehdas15. Valio, Äänekosken tehdas

38. Ruhan Meijeri Ky

Valion hankintaosuuskunnat:

16. Evijärven Osuusmeijeri17. Härmän Seudun Osuusmeijeri18. Osuuskunta ItäMaito

20. Osuuskunta Maitosuomi21. Osuuskunta Pohjolan Maito22. Osuuskunta Tuottajain Maito

ARLA Oy

23. Arla, Söderkulla

24. Halkivahan Meijeri Oy25. Hämeenlinnan Osuusmeijeri26. Kaustisen Osuusmeijeri27. Kiteen Meijeri Oy28. Laaksojen Maitokunta

30. Paavolan Osuusmeijeri31. Porlammin Osuusmeijeri32. Ranuan Meijeri Oy33. Ruhan Meijeri Ky

34. Arctic Milk Oy35. Hirvijärven Osuusmeijeri36. Härmä Food Oy 37. Ilmajoen Osuusmeijeri38. Jokilaakson Juusto Oy

40. Jukolan Juusto Oy

MUUT MEIJERIT

Lähde: Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

41. Juustoportti Food Oy42. Juustoportti ILO Oy43. Kaslink Foods Oy44. Kuusamon Juusto Oy45. Kuusamon Osuusmeijeri46. 47. Orkla Foods Finland Oy48. Osuuskunta Maitokolmio, Toholampi

50. Osuuskunta Maitomaa51. Osuuskunta Satamaito52. Riitan Herkku Oy53. Suomen Nestlé Oy Valiojäätelö54. Unilever Finland Oy/Sipoon Jäätelötehdas55. Vaalan juustola Oy

toiminta loppuu 30.4.2015

tuotanto loppuu 31.3.2015

19. Osuuskunta Länsi-Maito

29. Limingan Osuusmeijeri

39. Jukkola Food Oy

49. Osuuskunta Maitokolmio, Sievi

Lieksan Laatuherkut Oy

56. Ålands Centralandelslag ÅCA

( (

( (



44

SU

OM

EN

ME

IJE

RIT


Puh. (09) 6156 611

Faksi (09) 6156 6220


VALIO OY

Valion tuotantolaitokset:1. Valio, Haapaveden tehdas2. Valio, Helsingin tehdas3. Valio, Joensuun tehdas4. Valio, Jyväskylän meijeri5. Valio, Kaitsorin tehdas6. Valio, Lapinlahden tehdas7. Valio, Oulun meijeri8. Valio, Riihimäen meijeri9. Valio, Seinäjoen tehdas


37. Ranuan Meijeri Oy38. Ruhan Meijeri Ky


16. Evijärven Osuusmeijeri17. Härmän Seudun Osuusmeijeri18. Mejeriandelslaget Milka - Meijeriosuuskunta Milka19. Osuuskunta ItäMaito20. Osuuskunta Länsi-Maito21. Osuuskunta Maitosuomi22. Osuuskunta Pohjolan Maito23. Osuuskunta Tuottajain Maito

ARLA INGMAN Oy Ab

24. Arla Ingman, Söderkulla

25. Halkivahan Meijeri Oy26. Hämeenlinnan Osuusmeijeri27. Kaustisen Osuusmeijeri28. Kiteen Meijeri Oy29. Laaksojen Maitokunta30. Limingan Osuusmeijeri31. Paavolan Osuusmeijeri32. Porlammin Osuusmeijeri33. Ranuan Meijeri Oy34. Ruhan Meijeri Ky

Arla Ingman Yhteistyöryhmä:

ITSENÄISET OSUUSMEIJERIT35. Hirvijärven Osuusmeijeri36. Ilmajoen Osuusmeijeri37. Osuuskunta Maitokolmio, Toholampi38. Osuuskunta Maitokolmio, Sievi39. Osuuskunta Maitomaa40. Osuuskunta Satamaito41. Ålands Centralandelslag ÅCA

MUUT MEIJERIT


42. Arctic Milk43. Felix Abba Oy Ab, Lahden tehdas44. Härmä Food Oy45. Jokilaakson Juusto Oy46. Jukkola Food Oy47. Juustoportti Food Oy48. Juustoportti ILO Oy49. Kaslink Foods Oy, Korian tehdas50. Kuusamon Juusto Oy51. Kuusamon Osuusmeijeri52. Lieksan Laatuherkut Oy53. Riitan Herkku Oy54. Suomen Nestlé Oy Valiojäätelö55. Unilever Finland Oy/Sipoon Jäätelötehdas56. Vaalan juustola Oy

SUOMEN MEIJERIT 2014SUOMEN MEIJERIT 2015

Arla Suomi –yhteistyöryhmä



44

SU

OM

EN

ME

IJE

RIT


Puh. (09) 6156 611

Faksi (09) 6156 6220


VALIO OY

Valion tuotantolaitokset:

1. Valio, Haapaveden tehdas2. Valio, Helsingin tehdas3. Valio, Joensuun tehdas4. Valio, Jyväskylän meijeri5. Valio, Kaitsorin tehdas6. Valio, Lapinlahden tehdas7. Valio, Oulun meijeri8. Valio, Riihimäen meijeri9. Valio, Seinäjoen tehdas


38. Ruhan Meijeri Ky


16. Evijärven Osuusmeijeri17. Härmän Seudun Osuusmeijeri18. Osuuskunta ItäMaito

20. Osuuskunta Maitosuomi21. Osuuskunta Pohjolan Maito22. Osuuskunta Tuottajain Maito

ARLA Oy

23. Arla, Söderkulla

24. Halkivahan Meijeri Oy25. Hämeenlinnan Osuusmeijeri26. Kaustisen Osuusmeijeri27. Kiteen Meijeri Oy28. Laaksojen Maitokunta

30. Paavolan Osuusmeijeri31. Porlammin Osuusmeijeri32. Ranuan Meijeri Oy33. Ruhan Meijeri Ky

34. Arctic Milk Oy35. Hirvijärven Osuusmeijeri36. Härmä Food Oy 37. Ilmajoen Osuusmeijeri38. Jokilaakson Juusto Oy

40. Jukolan Juusto Oy

MUUT MEIJERIT


41. Juustoportti Food Oy42. Juustoportti ILO Oy43. Kaslink Foods Oy44. Kuusamon Juusto Oy45. Kuusamon Osuusmeijeri46. 47. Orkla Foods Finland Oy48. Osuuskunta Maitokolmio, Toholampi

50. Osuuskunta Maitomaa51. Osuuskunta Satamaito52. Riitan Herkku Oy53. Suomen Nestlé Oy Valiojäätelö54. Unilever Finland Oy/Sipoon Jäätelötehdas55. Vaalan juustola Oy

toiminta loppuu 30.4.2015

tuotanto loppuu 31.3.2015

19. Osuuskunta Länsi-Maito

29. Limingan Osuusmeijeri

39. Jukkola Food Oy

49. Osuuskunta Maitokolmio, Sievi

Lieksan Laatuherkut Oy

56. Ålands Centralandelslag ÅCA

( (

( (



44

SU

OM

EN

ME

IJE

RIT


Puh. (09) 6156 611

Faksi (09) 6156 6220


VALIO OY

Valion tuotantolaitokset:1. Valio, Haapaveden tehdas2. Valio, Helsingin tehdas3. Valio, Joensuun tehdas4. Valio, Jyväskylän meijeri5. Valio, Kaitsorin tehdas6. Valio, Lapinlahden tehdas7. Valio, Oulun meijeri8. Valio, Riihimäen meijeri9. Valio, Seinäjoen tehdas


37. Ranuan Meijeri Oy38. Ruhan Meijeri Ky


16. Evijärven Osuusmeijeri17. Härmän Seudun Osuusmeijeri18. Mejeriandelslaget Milka - Meijeriosuuskunta Milka19. Osuuskunta ItäMaito20. Osuuskunta Länsi-Maito21. Osuuskunta Maitosuomi22. Osuuskunta Pohjolan Maito23. Osuuskunta Tuottajain Maito

ARLA INGMAN Oy Ab

24. Arla Ingman, Söderkulla

25. Halkivahan Meijeri Oy26. Hämeenlinnan Osuusmeijeri27. Kaustisen Osuusmeijeri28. Kiteen Meijeri Oy29. Laaksojen Maitokunta30. Limingan Osuusmeijeri31. Paavolan Osuusmeijeri32. Porlammin Osuusmeijeri33. Ranuan Meijeri Oy34. Ruhan Meijeri Ky

Arla Ingman Yhteistyöryhmä:

ITSENÄISET OSUUSMEIJERIT35. Hirvijärven Osuusmeijeri36. Ilmajoen Osuusmeijeri37. Osuuskunta Maitokolmio, Toholampi38. Osuuskunta Maitokolmio, Sievi39. Osuuskunta Maitomaa40. Osuuskunta Satamaito41. Ålands Centralandelslag ÅCA

MUUT MEIJERIT


42. Arctic Milk43. Felix Abba Oy Ab, Lahden tehdas44. Härmä Food Oy45. Jokilaakson Juusto Oy46. Jukkola Food Oy47. Juustoportti Food Oy48. Juustoportti ILO Oy49. Kaslink Foods Oy, Korian tehdas50. Kuusamon Juusto Oy51. Kuusamon Osuusmeijeri52. Lieksan Laatuherkut Oy53. Riitan Herkku Oy54. Suomen Nestlé Oy Valiojäätelö55. Unilever Finland Oy/Sipoon Jäätelötehdas56. Vaalan juustola Oy

SUOMEN MEIJERIT 2014SUOMEN MEIJERIT 2015

Arla Suomi –yhteistyöryhmä

Suomen meijerit 2015


TyöehtosopimusMeijerialan Ammattilaisten solmimat mei-jereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukset Elin-tarviketeollisuusliiton ja Maidonjalostaji-en ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa sekä Meipake-palkkausjärjestelmä takaavat meijerialan ammattilaisille vähim-mäispalkkatason sekä tehtävien mukaisen palkkakehityksen sekä tuovat turvaa jäse-nen työelämään.

NeuvontaMVL:n jäsen saa liitosta henkilökohtaista neuvontaa työtä, työehtoja, työpaikkaa, työ-sopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Näissä asioissa jäsen voi myös kääntyä suoraan työpaikalla liiton yhdysmie-hen puoleen.

YhdysmiesMeijerialan Ammattilaisten paikallisina edunvalvojina ja liiton edustajina toimivat yhdysmiehet. Jokaisella työpaikalla on jä-senten valitsema yhdysmies. Työpaikkasi yh-dysmiehen yhteystiedot löydät osoitteesta www.mvl.fi/yhdysmiesluettelo

TyöttömyysturvaJokainen Meijerialan Ammattilaisten jäsen on vakuutettu Julkis- ja yksityisalojen työt-tömyyskassassa – JYTK:ssa. Työttömyyden tai lomautuksen kohdatessa liiton jäsen saa ansioihinsa suhteutettua päivärahaa. Lisä-tietoa www.jytk.fi

If-vakuutusMeijerialan Ammattilaisten jäsenillä on va-paa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Ifin liittovakuutus on voimassa sen vakuu-tuskauden loppuun, jolloin jäsen täyttää 70 vuotta. Vakuutus on voimassa vain sillä edel-lytyksellä, että jäsenyytesi on voimassa. Lisä-tietoja saat tarvittaessa Ifin palvelunumeros-ta 010 19 19 19 tai www.if.fi/mvl.

Apua oikeusasioissaMeijerialan Ammattilaisten jäsenet saavat ilmaista puhelinneuvontaa erilaisissa lakiasi-oissa Asianajotoimisto Kasanen ja Vuorinen Oy:ltä, puh. (09) 8770 400. Työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tul-kintaa koskevissa kysymyksissä ota yhteys suoraan liittoon, puh. (09) 615 6611.

MVL:n koulutusrahastoMVL:n jäsenet voivat hakea liiton koulutus-rahastosta apurahaa meijerialan täydennys- tai jatkokoulutusta varten. Koulutuksen pitää olla ammatillista osaamista lisäävää koulu-tusta. Apurahan myöntämiseen vaikuttavat koulutuksen kesto, tavoitteellisuus, kustan-nukset, opiskeluaikaiset tulosi, aktiivisuus ja mahdolliset aiemmat apurahahakemuksesi.Lisätietoja MVL:n koulutusrahastosta löy-dät osoitteesta www.mvl.fi/koulutusrahasto

Tyky-tuki Meijerialan Ammattilaiset avustaa jäseniään työkykyä ylläpitävälle kuntokurssille osallis-tumisessa. Kurssin tulee olla työnantajan/työterveyshuollon järjestämä ja kurssille osallistumisen tapahtua jäsenen omalla va-paa-ajalla. MVL:n tyky-tuki on 100 .. Tulos-tettavan tykytukihakemuksen löydät osoit-teesta www.mvl.fi/lomakkeet.

LomaedutMVL:n jäsenenä sinulla on käytössä edulli-seen jäsenhintaan monia lomakohteita eri puolella Suomea. Lisätietoja MVL:n jäsen-etukohteista löydät osoitteesta www.mvl.fi/lomakohteet sekä tämän lehden takakan-nesta.

Polttoainealennus TeboilistaMeijerialan Ammattilaisten muovisella jä-senkortillasi saat Teboil-asemilla tankatessa-si käteisalennuksen, joka on koodattu kortin magneettiraitaan. Saat alennusta bensiinis-tä ja dieselöljystä 1,7 senttiä/litra sekä 10 %

voiteluaineista näyttämällä jäsenkorttisi kas-salla ennen maksua tai syöttämällä se auto-maattiin ennen maksuvälinettä.Polttoainealennusta ei voi toistaiseksi hyö-dyntää sähköisellä jäsenkortilla. MaitotalousMeijerialan Ammattilaisten jäsenlehdestä Maitotaloudesta saat tietoa liiton asioista ja tapahtumista. Lisäksi lehdessä julkaistaan erilaisia uutisia ja artikkeleita työmarkkinoil-ta ja meijeri-alalta.

www.mvl.fiLiiton verkkosivuilta www.mvl.fi löydät tie-toa liiton toiminnasta. Sieltä löytyy nopeasti perustietoa liitostamme, liiton tuoreimmat uutiset ja ajankohtaiset asiat, jäsenedut sekä erilaisia lomakkeita. Sivujen kautta on mah-dollista esimerkiksi ilmoittaa jäsentietomuu-toksista ja täyttää lomahakemuksia.

UutiskirjeMVL:n uutiskirjeen tilaajat saavat sähköpos-tiinsa koottua tietoa meijerialan työehdois-ta ja MVL:n toiminnasta. Jos et vielä saa uu-tiskirjettä, tilaa se osoitteesta www.mvl.fi/uutiskirje

JäsenmaksuJäsenyyden säilyttäminen edellyttää jäsen-maksun säännöllistä maksamista.Tarkasta palkkalaskelmastasi, että työnan-tajasi on pidättänyt palkastasi Meijerialan Ammattilaisille tilitettävän jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruus päätetään vuosittain liittokokouksessa.

Mikäli maksat jäsenmaksusi itse, maksa se kuukausittain tai neljännesvuosittain jä-senmaksutilille Danske Bank FI97 8000 1500 0801 56. Ilmoita aina nimesi, henkilötunnuk-sesi ja ajanjakso, miltä maksat jäsenmaksun tai tilaa maksuviitteet Eija Kousalta, puh. (09) 615 6611 tai [email protected].

Muutoksia jäsentietoihisi?Muistathan ilmoittaa liittoon, kun jäsentie-toihisi tulee muutoksia: esimerkiksi vaihdat työpaikkaa, jäät äitiys- tai vanhempainlo-malle, jäät työttömäksi tai siirryt eläkkeelle tai yhteystietosi muuttuvat. Voit ilmoittaa muutoksista kätevästi sähköisesti osoittees-sa www.mvl.fi/jasentietomuutoslomake tai soittamalla liittoon, puh. (09) 615 6611.

Meijerialan Ammattilaisten jäsenyys antaa Sinulle seuraavia etuja:

Lisätietoja MVL:n toiminnasta ja jäseneduista

löydät osoitteesta www.mvl.fi.

JÄSENEDUT

Ilmoittautuminen liittokokouspäi-vän tapahtumiin sekä matkavarauk-set hyteittäin oman kerhon kautta:Helsingin Meijerialan Ammattilaiset: Tuula Koppelomaki ([email protected] )Herajoen Meijerialan Ammattilaiset: Eero Hynynen ([email protected] ) MVL Etelä-Pohjanmaa: Tuula Kortesmäki ([email protected] ) MVL Häme: Teemu Tuominen ([email protected] ) MVL Keski-Pohjanmaa: Birgitta Jämsä ([email protected] ) MVL Keski-Suomi: Matti Ylitalo ([email protected] )MVL Kuusamo: Pentti Määttä ([email protected])MVL Kymi-Karjala: Tuija Immonen ([email protected] )MVL Oulu: Kaisa Hauru ([email protected] )MVL Pohjois-Pohjanmaa: Jussi Viitala ( [email protected] ) MVL Satakunta: Liisa Multanen ([email protected] )MVL Savo: Tiina Parviainen ([email protected] ) Österbottniska klubben: Desirée Engström ([email protected] )Opiskelijat: Eija Kousa ([email protected] )

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.6.2015. Varaa jo nyt kalenteristasi aikaa liittokokousviikonlopulle!

Lisätietoa www.mvl.fi sekä Eija Kousa, puh. (09) 615 6611 tai [email protected]

MVL:n 70 –VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN28.-30.8.2015 m/s Silja Symphonylla


Meijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietetään 28.-30.8.2015 Helsin-ki-Tukholma-Helsinki –risteilyllä. Risteilyaluksena toimii m/s Silja Symphony. Risteily alkaa perjantaina 28.8.2015 lippujen jaolla Helsingin Eteläsataman Olympia-terminaalissa, (Olympiaranta 1). Laiva lähtee klo 17.00 ja saapuu Tukholmaan lauan-taina 29.8.2015 klo 9.30. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 17.00 ja Helsingissä se on sunnuntaina 30.8.2015 klo 9.55. Liittokokousviikonlopun alustava ohjelma:Perjantai 28.8.2015klo 15.30-16.30 Lippujen jako terminaalissa, laivaan nousu ja majoittuminen klo 17.00 Laiva lähteeklo 17.00-18.30 Aluekokoukset laivalla klo 19.00 Tervetulotilaisuus New York Club & Loungessa klo 20.00 Buffet-illallinenLauantai 29.8.2015klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjollaklo 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan klo 10.00-11.00 Yhdysmieskokousklo 11.30-13.30 MVL:n 70. liittokokous, Atlantis Palace klo 13.30 Kokouslounas klo 15.00 TKL:n vuosikokous klo 16.30 Kokouskahvi-buffet klo 16.30-17.30 Työttömyyskassan kyselytuntiklo 17.00 Laiva lähtee klo 21.00 á la carte -juhlaillallinen Sunnuntai 30.8.2015klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjollaklo 09.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ajalle 28.-30.8.2015: A2-luokka (kahden hengen hytti) 149€/jäsen, 224/avecA4-luokka (neljän hengen hytti) 109€/jäsen, 184/avecPromenade (kahden hengen hytti) 139€/jäsen, 214/avec

Hinta sisältää- risteilymatkat Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa- kaikki ruokailut juomineen (kaksi meriaamiaista, tervetulotilaisuuden, kokouslounaan, buffet-illallisen ja juhlaillallisen sekä kokouskahvit ja hedelmät)Matkalle tarvitset voimassaolevan passin tai kuvallisen henkilökortin.Lisätietoa Silja Symphonysta osoitteessahttp://www.tallinksilja.com/fi /web/fi /silja-symphony

MVL:n 70 –VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN

Liitto-Orava viihdyttää liitto-kokousväkeä parhaansa mukaan.

Sillai kai!


Sovittelija Minna Helle on uudistaja”Kolmikannan uskottavuus syntyy vain tulosten kautta”

TEKSTI: MIKA PELTONEN/UP

Vuoden alusta työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Hel-le kannattaa kolmikantajärjestel-mää.

– Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työ-urani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikut-taa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo.

Lainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuu-distuksen.

– Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asi-antuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin.

Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hy-vä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia.

Esimerkiksi huonoista tuloksista hän ot-taa työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään.

– Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan us-kottavuuskin syntyy vain tulosten myötä.

Järjestelmä kaipaa uudistuksiaSuomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää.

– Työmarkkinajärjestelmä on taannut yh-teiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä.

Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat.

– Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun talousti-lanne ja työllisyystilanne ovat huonot, mil-lään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jat-kaa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää

yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovitteli-ja odottaa uudistukselta?

– Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Hel-le vaatii.

Sovittelukin voi uudistuaMyös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla.

– Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kan-nattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua kos-keva lainsäädäntöhän on 60-luvun alusta, ei-kä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo.

Hän on tyytyväinen, että sovittelulain-säädäntö on kirjoitettu ”aika väljästi ja jous-tavasti”.

– Se mahdollistaa järjestelmän kehittämi-sen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muut-tamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullista-vaa uutta on tulossa, Helle arvelee.

Hänen mukaansa mahdollisessa uudista-misessa on kyse vain menettelytavoista ja sii-tä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovitteli-jan resurssit riittävät.

Lakkojen määrä on makuasiaTyönantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valta-kunnansovittelija puhuu näkökulmista.

– Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaiste-lua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä.

Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroo-passa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmarkkinajärjestöt löytävät neuvotteluis-saan keinoja ulosmarssien vähentämiseen.

Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työn-johtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulos-marssit kuuluvat työtuomioistuimen toimi-valtaan.

– Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopi-mus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen.

Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meil-lä on lakko-oikeus.

– Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtais-telusta vain muutamaa soviteltiin täällä.

Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän.

– Tavoitteemme on, että tänne Bulevar-dille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita.

”Työriidat kuuluvat demokraattiseen

yhteiskuntaan ja meillä on

lakko-oikeus.”

”Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua.

On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta

tavoite on vähentää niitä.”


Minna Helteen mukaan kolmikanta on hyvä väline, mutta sen uskottavuus vaatii hyviä tuloksia.

KUVA JARNO MELA


TYÖMARKKINOILTA

Uuden keskusjärjestön perustamista tavoitteleva hanke käyntiin

Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme STTK:sta (vas.), Julkisten ja Hyvinvointialojen liit-to JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:sta ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari Akavasta keskusjärjestöhankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 16. tammikuuta 2015.

Ammattiliitot ovat päättäneet käyn-nistää hankkeen uuden keskusjär-jestön perustamiseksi Suomeen. Hankkeen valmistelukokous jär-

jestettiin 16.1.2015 Helsingissä ja kokouk-seen osallistui yhteensä 73 palkansaajaliiton edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta.

Uuden keskusjärjestön perustamisen val-misteluun osallistuvat ammattiliitot ilmoit-tavat mukanaolostaan 10. helmikuuta men-nessä. Sen jälkeen alkaa käytännön työ uu-den järjestön perustamiseksi. Tavoite on, et-tä uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana.

Hankkeeseen voivat liittyä kaikki amma-tilliset edunvalvontajärjestöt ja myös ne, jot-ka tällä hetkellä eivät ole nykyisten keskus-

järjestöjen jäseniä. Uuden keskusjärjestön ta-voite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrit-täjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjär-jestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Keskusjärjestön toiminta pohjautuu demo-kraattiseen edustukseen, joka huomioi kaik-kien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjär-jestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena.

Valmistelukokouksessa professori Har-ri Melin alusti työmarkkinajärjestelmän tu-levaisuudesta. Jatkokeskustelussa arvioitiin uuden keskusjärjestöhankkeen vahvuuksia, mahdollisuuksia ja haasteita.

KUVA: STT-LEHTIKUVA

Ulla Hyvönen STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksiULLA Hyvönen aloitti vuoden 2015 alussa STTK:n alueasioista vastaavana asiantun-tijana.

Aikaisemmin hän on työskennellyt STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittisena asiantuntijana. Ulla Hyvönen on koulu-tukseltaan tradenomi.

Alueasioista vastaava asiantuntija toi-mii yhteyshenkilönä keskusjärjestön ja STTK:n aluetoimikuntien välillä.

Katarina Murto STTK:n johtajaksiKATARINA Murto on aloitti tämän vuoden tammikuussa STTK:n edunvalvonnasta vas-taavana johtajana.

Katariina Murto on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. Ennen työtään STTK:ssa hän toimi SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana.

Aiemmin Murto on työskennellyt Teat-teri- ja Mediatyöntekijöiden lakimiehenä ja notaarina Helsingin käräjäoikeudessa.

KUVA: LIISA VALONEN


S TTK:n puheenjohtaja Antti Palo-la kannattaa johtavien poliitikko-jen ajatusta yhteiskuntasopimuk-sesta, jolla Suomi luotsattaisiin

ulos talouden taantumasta.Suomea koettelevat työelämän raken-

nemuutos, kasvava työttömyys ja velkaan-tuminen. Investoinneista on pulaa ja kas-vunäkymiä ei ole. Mikään yksittäinen kei-no – heikennys tänne tai parannus tuon-ne – ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen.

Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaalikaudella neuvotelleet äärimaltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. Se kannat-telee suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut palkansaajien

ostovoimaa. Johtavat poliitikot ovat esittä-neet, että sopimukselle neuvoteltaisiin jat-ko jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.

- STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspulaa, joka johtuu ehdotuk-sista, joilla halutaan alentaa palkkoja, pi-dentää työaikoja ja heikentää muita työ-suhteen ehtoja, Palola arvioi.

Palola esittää, että osana yhteiskunta-sopimusta arvioitaisiin se, millaisen työ-markkinaratkaisun Suomi oikeastaan tar-vitsee.

- Nykyisen työllisyys- ja kasvusopi-muksen jatkamisen ei tarvitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkai-su. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pi-

täisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat.

STTK ei kiistä palkkamaltin merkitys-tä Suomen kilpailukyvyn vahvistamises-sa, mutta palkkojen alentamisesta puhu-minen on vaarallista.

- Heikkenevä ostovoima on myrkkyä kotimarkkinoille ja sulkee tänäkin vuon-na erityisesti palveluyritysten ja kauppo-jen ovia. Myös he, joilla edelleen on osto-voimaa, muuttuvat vaikeina aikoina varo-vaisiksi. Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen halvaannuttai-si lopunkin ostovoiman, STTK:n puheen-johtaja Antti Palola sanoo. (STTK)

TYÖMARKKINOILTA

STTK:n Palola esittää Suomeen vaalien jälkeen pitkäaikaista työmarkkinaratkaisua

T yön tekijät sekä sen tarjoajat tarvit-sevat nopeasti ajanmukaisen ja sel-keän työ- ja sosiaalilainsäädännön, vaativat palkansaajajärjestöt.

Yhä useampi työn teettäjä ja tekijä kom-pastuu työlakien, verotuksen ja sosiaalitur-van tulkintojen monimutkaisuuteen. Van-hentunut lainsäädäntö mahdollistaa myös yritysten välisen vääristävän kilpailun työ-voimasta ja sysää työntekijöitä turvaverkko-jen ulkopuolelle.

Järjestöt huomauttavatkin, että muutok-sia pohtineen, tammikuussa työnsä päättä-neen Trendi-työryhmän johtopäätelmät jäi-vät puolitiehen.

- Hallitusohjelmassa sovittu, työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muutostren-dejä selvittämään asetettu Trendi-hanke oli

kunnianhimoinen ja tärkeä. Valitettavasti työryhmä ei löytänyt yhteistä näkemystä ja johtopäätökset jäivät ohuiksi.

Palkansaajajärjestöt toivoivat avointa kes-kustelua tarpeesta uudistaa työn järjestelyjä.

- Työnantajapuoli oli haluton käsittele-mään työelämän muutosten esiin nostamia ongelmia ja niihin liittyviä ratkaisuvaihtoeh-toja. Odotimme myös työ- ja elinkeinominis-teriöltä selkeämpää mukaan tuloa. Loppura-portin tulokset jäivätkin laihoiksi.

Uudessa työssä epävarmuus työstä ja ansi-oista on lisääntynyt, kun lainsäädäntö ei tun-nista osa-aika- ja nollasopimusten nykyisiä käyttötapoja, palkkatyön ja yrittäjyyden vä-limaastossa yleistyvää itsensä työllistämistä eikä näiden yhdistelmiä.

Järjestöt korostavat, että toimeentulon

kannalta riittämätön työ lisääntyy koko ajan sekä työsuhteisilla että itsensä työllistäjien joukossa.

- Tästä aiheutuvat ongelmat eivät häviä, vaan siirtyvät seuraavan hallituksen ratkot-taviksi.

– Tutkimuksia ja selvityksiä on riittävästi, seuraavaksi tarvitaan tekoja ja lainsäädäntöä. Sekä työntekijät että sen tarjoajat tarvitsevat ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilain-säädännön, järjestöt vaativat.

Muuna kuin yrittäjänä tai toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuh-teessa töitä tekee jo lähes 30 prosenttia työ-voimasta.

Palkansaajajärjestöt: Uusi työ tarvitsee tuekseen ajanmukaisen lainsäädännön


Danone ostaa osan YashilinRANSKALAINEN meijerikonserni Danone os-taa 25 %:n osuuden Hongkongissa sijaitse-van Yashilin osakkeista. Myyjänä on Meng-niu, joka on Arlan yhteistyökumppani. Meng-niun omistus Yashilissä jää kaupan jälkeen 51 %:iin.

Ruotsalainen maitotutkimus puhuttaaRUOTSISSA julkaistu maitotutkimus on löy-tänyt yhteyksiä maidonkäytön ja ennenai-kaiseen kuoleman välillä. Tämä on herättä-nyt keskustelua ja näkyvyyttä tanskalaises-sa mediassa. Muun muassa Landbrug & Fø-devarer on sitä mieltä, ettei tästä ole syytä huolestua tästä, vaikka maitoa käyttääkin. Ruotsalainen tutkimus luonnollisesti kiin-nostaa monia, mutta kun vertaa tulosta tie-teelliseen kirjallisuuteen maidosta ja ter-veellisyydestä, on tutkimuksen tulos ristirii-dassa muiden vastaavien tutkimustulosten kanssa. Monista muista tutkimuksista, kuten esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa teh-dyistä tutkimuksista, on saatu päinvastaisia tutkimustuloksia eli maidonkäyttö vähen-täisi ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi useat muut tutkimukset osoittavat maidonjuon-nin vähentävän riskiä sairastua kakkostyy-pin diabetekseen, korkea verenpaineeseen ja aivoverenvuotoon.

Israelista juustoa VenäjälleISRAELIN suurin meijerikonserni Tnuva tutkii mahdollisuutta aloittaa juustonvienti Venä-jälle. Venäläiset elintarvikevirastojen edusta-jat ovat vierailleet useassa Tnuvan tuotanto-laitoksessa. Myös israelilaiset delegaatioit ovat tehneet vastavierailuja Venäjällä.

Tanskan lehmämäärä väheneeTILASTON mukaan Tanskassa oli viime vuo-den syyskuussa 553 000 lehmää. Luku on 23 000 vähemmän kuin vuona 2013, mikä

tarkoittaa neljän prosentin laskua. Pelkäs-tään viimeisen vuosineljänneksen aikana vähennys oli 10 000 lehmää. Syynä tähän voi olla tuottajien yritys sopeuttaa maidon-tuotantoaan maitokiintiöihin.

KOONNUT MARTIN VIRTA

Arla laski jälleen maidon tuottajahintaaARLA laski 5.1.2015 maidon tuottajahintaa 2,5 senttiä (euro) kilolta Tanskassa. Taustalla on pitkään jatkunut epävarmuus ja epävakaus maailman maitomarkkinoilla, kuten mai-don ylitarjonta, Kiinan teollisuustuotteiden tuonnin väheneminen ja Venäjän tuontikiel-to. Edellisen kerran Arla Foods laski tuottaja-hintaa viime vuoden joulukuussa.

Skånemejerier nostaa maidonhintaaSKÅNEMEJERIER nosti vuoden alusta mai-don lisähintaa tuottajille. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteisestä maidosta maksetaan 24 äyriä (SEK) kilolta ja luomumaidosta 34 äy-riä (SEK) kilolta lisätilinä. Tämä on vastaveto loppuvuodesta 2014 meijerin tekemälle voi-makkaalle hinnanlaskulle.

Meijeri jatkaa yhteistyöt Lactalisen ja Danonen kanssa jatkuu ja ennusteet vuo-sille 2014 ja 2015 näyttävät hyviltä.

Jersey-rodun maito parasta juuston valmistukseenMILK Genomics Initiativin tutkijat ovat tul-leet siihen tulokseen, että jersey-rodun mai-to sopii parhaiten juustonvalmistukseen. Sii-nä on parhaat saostumisominaisuudet ver-rattuna tanskalaisiin sortbrogede-lehmiin ja ruotsalaisiin punaisiin lehmiin. Tutkimuk-sessa saatiin selville myös, että noin kaksi prosenttia sortbrogede-lehmien maidosta ja 16 prosenttia punaisten lehmien maidosta ei sovellu juustonvalmistukseen, koska maito ei saostu ollenkaan. Tutkimus osoittaa, että jalostustyöhön kannattaa panostaa.

Paistettu pekoni Tanskan kansallisruoaksi60 000 tanskalaista on viime viikkoina ää-nestänyt Tanskan kansallisruoasta. Eniten ääniä (27 893) sai paistettu pekoni. Seuraa-vana tuli smørrebrød (voileipä) 17 041 ää-nellä. Kolmanneksi saatiin hakkebøf (kyljys) 7 625 äänellä.

Coca-Colalta maitoaCOCA-COLA lanseerasi joulukuussa uuden maidon nimellä Fairlife. Juoma sisältää ta-vallista maitoa enemmän maitoproteiine-ja ja vähemmän hiilihydraatteja ja lisäksi se on laktoositon.

Fairlife-maidon mainoskampanja joudut-tiin keskeyttämään sen saadessa osakseen kritiikkiä mainoksessa esiintyneistä vähäpu-keista naisista (pin-up girls). Kaikesta huoli-matta Coca-Cola odottaa suurta menestys-tä tuotteesta. Tuote on kaksi kertaa kalliimpi

MAAILMALTA


kuin perinteinen maito. USA:ssa perinteisen maidon myynti las-kee, kun taas maustettujen ja proteiinipitoisten maitotuottei-den myynti nousee.

Norrmejerierillä edessä kova vuosiNORRMEJERIER joutui laskemaan maidon hintaa viime vuoden marraskuussa 30 äyrillä (SEK) kilolta. Nyt tänä vuonna se joutuu säästämään kahdeksanmiljoonaa Ruotsin kruunua. Tämä voi joh-taa henkilöstövähennyksiin ja säästöihin laiteinvestoinneissa.

Maitomäärän tilanne maailmassaVUOSI 2013 oli ennätysvuosi maitomäärissä muun muassa suo-siollisten säidensä vuoksi: tuotantomäärä oli 782 miljoonaa ton-nia. Tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Nyt ennuste vuoden 2014 tuotantomäärälle on 805 miljoonaa tonnia eli kasvua olisiko 3 prosenttia!

IDF:n huippukokous LiettuassaKANSAINVÄLISEN meijeriliiton – International Dairy Feration IDF:n huippukokous pidetään tänä vuonna 20.-24.9.2015 Vil-nassa Liettuassa. Kokoukseen odotetaan noin 1 500 vierasta eri puolilta maailmaa.

Viime vuonna kokous oli tarkoitus pitää Israelissa, mutta jouduttiin perumaan, koska tilanne Israelissa oli poliittisesti tu-lehtunut.

Kiina ja USA rakentavat yhdessä maitojauhetehtaanUSA:N suurin meijeriyhtiö Dairy Farmers of America (DFA) ja Kii-nan suurin meijeriyhtiö Inner Mongolia Yili rakentavat yhdessä maitojauhetehtaan Kansasiin. DFA sijoittaa tehtaaseen 320 mil-joonaa Tanskan kruunua ja saa siitä 70 prosentin omistuksen. Yili investoi 180 miljoonaa Tanskan kruunua tehtaaseen. Laitoksen tuotantokapasiteetti nousee 80 000 tonniin vuodessa.

Halkivahan meijerin toiminta loppuiARLA Oy lopetti tammikuun lopussa tuorejuuston valmistuksen Halkivahan meijerissä. Urjalan Halkivahassa vuodesta 1929 toi-mineessa meijerissä on tuorejuuston lisäksi valmistettu teolli-suusvoita. Meijerin sulkemisen jälkeen työttömäksi jää kolme Halkivahassa asuvaa työntekijää. (Hämeen Sanomat)

Osaavaa suunnittelua elintarvike

teollisuudelle ■ asiantuntijapalvelut ■ prosessisuunnittelu ■ putkisto- ja layout-

suunnittelu ■ tuotelogistiikan

laitesuunnittelu ■ automaatiosuunnittelu ■ automaatiojärjestelmien

kokonaistoimitukset ■ turvallisuussuunnittelu ■ energiakatselmukset

www.elomatic.com


TYÖTURVALLISUUSSEMINAARI

Seminaarissa käsiteltiin ja käytiin lä-pi vaihe vaiheelta oikeasti tapahtu-nutta ja oikeudessakin jo käsiteltyä kuolemaan johtanutta työtapatur-

maa. Atrian työsuojelupäällikkö Antti Ren-tolan esittelemässä tapauksessa kyseessä oli vika jauhelihaa tekevässä koneessa: turva-kytkimen ohitus mahdollisti koneen käyn-nistymisen. Vian korjausta ei ollut hoidettu ja valvottu loppuun asti. Tapaus on pysäyt-tävä esimerkki siitä, miten paljon merkit-see laitteessa todetun vian ilmoittamisen ja sen korjaamisen valvonnasta huolehtiminen alusta loppuun.

Kyseisessä tapauksessa kuoleman tuotta-muksellisuus johtui oikeuden päätöksen mu-

Toimihenkilöiden työturvallisuusseminaari 28.1.2015 Tampereella

Case: työsuojelurikos, kuolemantuottamus

MVL järjesti elintarvikealojen toimihenkilöjärjestöjen yhteisen työturvallisuusseminaarin työ-turvallisuudesta vastaaville toimihenkilöille yhteistyössä ammattiliitto PRO:n ja Elintarvike-teollisuus liiton kanssa.

kaisesti siitä, että esimiesasemassa ollut toi-mihenkilö oli laiminlyönyt valvontavelvolli-suutensa. Antti Rentola nosti esiin myös mo-raalisen ja juridisen vastuun. Kyseisessä ta-pauksessa moraalinen vastuu voidaan lan-gettaa kaikille osapuolille, jotka tiesivät vias-ta, eivätkä olleet joko tahallisesti tai tahat-tomasti piitanneet viasta. Juridinen vastuu johti kolmen esimiesasemassa olevan toimi-henkilön tuomioon kuoleman tuottamuk-sesta valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

EsitutkintaprosessiTyösuojelurikosta kävi omalta osaltaan ta-pausta tutkinut poliisi Anne Hietala. Annen

esityksessä käytiin yleisellä tasolla läpi polii-sin toimet tapaturmapaikalla poliisitutkin-nan ja esitutkinnan näkökulmasta ja miten työsuojeluviranomaiset liittyvät tapauksiin. Anne Hietala painotti, että syyttäjä harvoin kiistää työsuojeluviranomaisen mielipidettä työsuojelurikoksen tutkintatarpeesta, mut-ta kiistämisiä on alkanut ilmaantua enem-män viimeaikoina. Vakavat loukkaantumiset (vammantuottamus) ja kuolemantapaukset (kuolemantuottamus) tutkitaan aina.

Työturvallisuus tai -suojelurikoksen syytteen yhteydessä on poliisilta myös ene-nevissä määrin vaadittu selvitystä siitä, mil-laista taloudellista etua on laiminlyönnil-lä saavutettu. Saavutettu etu huomioidaan mahdollisesti tuomittavassa rangaistuk-sessa. Esitutkintaprosessin lopputuloksena kootaan pöytäkirja sekä työsuojeluviran-omaisille lausuntoa varten, että syyttäjälle syyteharkintaan.

Syyteharkinta ja syyteKihlakunnansyyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine kertoi työsuojelurikoksen syytehar-kintaan ja syytteeseen johtavien tapausten viranomaisten yhteistyöstä ja syyttäjän syy-tepäätöksestä. Syytteiden määrä työsuojelu-rikoksissa on vuosittain noin 200 valtakun-nallisesti ja näistä työtapaturmia on yli 90 prosenttia. Kaisa Hallenberg-Roine kertoi myös poikkeustapauksista, joista rangais-tusvaatimuksia ei anneta. Tällaiset tapaukset liittyvät pääsääntöisesti ennalta arvaamatto-miin tilanteisiin ja sellaisiin tapauksiin, joi-hin ei voida vaikuttaa esimies- tai toimihen-kilöasemassa.

TEKSTI: TOMI SEPPÄ

Poliisi Anne Hietala kertoi esitutkintaprosessista.


OikeudenkäyntiElintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Jukka Soukkanen ja Ammattiliitto PROn lakimies Tero Peltonen kertasivat työtur-vallisuusrikoksen oikeudenkäyntiä. Työtur-vallisuusrikoksen tunnusmerkistö todettiin monisäikeiseksi. Esimerkiksi rikoksen muo-dostuminen ei edes sinänsä edellytä onnet-tomuutta tai tapaturmaa. Jo työturvallisuus-määräysten vastainen olosuhde voi jo täyt-tää rikoksen tunnusmerkistön, vaikka käy-tännössä prosessi itsessään käynnistyy tapa-turmasta.

Rikosoikeudelliset periaatteet käytiin vai-heittain läpi. Rikoksen on perustuttava kir-joitettuun lakiin, rikoslain on oltava tarkka-rajainen, epäselvissä tilanteissa toimiminen eli miten silloin tuomio annetaan? Tällaiset kysymykset askarruttivat myös paikanpäällä olleita poliisin ja syyttäjän viraston edustajia seminaariväen ohella.

• Työturvallisuusrikokset rangaistaan rikoslain mukaan ja niistä ollaan hen- kilökohtaisessa vastuussa. Yritys ei pelasta vaikka toimit yrityksen edus- tajana!• Työturvallisuuden ja työsuojelun valvontavelvollisuuden laiminlyönti on rikos!• Työturvallisuuteen liittyvän laimin- lyönnin valvontavelvollisuuteen kuuluu huolehtia vian, rikkeen tai muun laiminlyönnin korjaustoimenpiteen loppuunviennistä ja valvonnasta sekä koneen tai laitteen käyttökiellosta huolehtimisesta kunnes korjaavat toimenpiteet ja tarkastus on tehty.• Jos olet epäiltynä työturvallisuusri- koksesta, ota välittömästi yhteyttä liittoon - jo ennen esitutkintaa!• Täysin ennakoimaton tapaturma ei ole rikos.• Huolehdi riskien arvioinnin asianpi- tävyys ja ajantasaisuus.

Elintarviketeollisuus-liiton toimialapääl-likkö Jukka Soukka-nen kertoi työtur-vallisuusrikosten oi-keudenkäyntiproses-sista.

Koneiden ja laitteiden riskienarviointiViimeisenä esiintyjänä toimi Apexautoma-tionin edustaja Jouni Känsälä. Hänen esi-tyksessään käytiin läpi koneiden ja laitteiden riskienarviointia.

Laitteiden CE-merkinnöissä ja tuotanto-linjan muodostavassa useiden laitteiden ko-konaisuudessa todettiin olevan suuria haas-teita. Suomalainen lainsäädäntö ja tuomiois-tuin eivät yllä maan rajojen ulkopuolelle ja CE-merkintä voidaan laitteeseen kuitenkin tehdä toisessa maassa. Tällöin ongelmak-si muodostuu juridinen vastuu, jos laitteen käyttöön liittyy jokin turvallisuusongelma.

Uusi seminaari huhtikuussaSeminaarissa oli huomattava määrä osaamis-ta ja kokemusta elintarviketeollisuuden työ-turvallisuusasioista sekä koneista ja laitteista. Yleisöstä nousikin kommentteja, missä to-dettiin alueellisten erojen olevan ongelma vi-

ranomaistyössä ja -valvonnassa. Esimerkiksi otettiin tieliikennelain puolelta nopeusrajoi-tus, josta Seinäjoella ja Helsingissä samas-ta ylinopeudesta saa saman rangaistuksen, mutta työsuojelun viranomaisvalvonnassa yhdenvertaisuus ei tunnu toteutuvan.

Päivän lopuksi lanseerattiin uusi semi-naaripäivä täyttämään kovan kysynnän. Uu-si päivä samalle seminaarille on 15.4.2015 ja paikkana toimii hyväksi havaittuna sa-ma paikka, Holidayclub Tampereen Kylpy-lä. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisoh-jeet löytyvät myös MVL:n kotisivuilta ja fa-cebookista.


AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO – MEIJERISTIHämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomes-sa meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä.

Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Kou-lutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista.

HAKUAIKA 24.2.–17.3. Hakuohjeet www.hami.fi

MEIJERIALAN INSINÖÖRI (AMK)Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta val mistuu meijeriteknologiaan erikoistu-neita insinöörejä (AMK).

Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusproses-seihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Opiskeluun si-sältyvä harjoittelu on palkallista.

HAKUAIKA 17.3.–9.4.Hakuohjeet www.hamk.fi/bioelintarviketekniikka

www.hami.fi www.hamk.fi

HAE KOULUTUKSEEN

Hämeen ammatti-instituutista marras-joulukuussa 2014 valmistuneet meijeristit: Aikuispuolelta:Päivi HaikonenLeea HäkkänenRisto KokkoJenni LehtoIrma LuhtiSuvi LänsmanIlkka PietikäinenAntti PoikkimäkiHeikki SavolainenSanna SaaranenOlli TenhunenTapio ToivolaHannu VirtanenJanne Virtanen Nuorisopuolelta:Marja Istolahti Terhi Timonen Mirka Kinnunen

MVL:n stipendin sai Irma Luhti. Onnittelut uusille meijeristeille!18.12.2014 valmistuneita meijeristejä.

OPISKELU


Hämeen ammatti-instituutin meijerialan opiskelijat jär-jestivät avoimien ovien päivän Sairion toimipaikassa Hä-meenlinnassa 21.1.2015.

Päivän aikana pääsi tutustumaan meijerialan koulu-tukseen ja tuotteiden valmistukseen opetusmeijerissä. Myynnissä oli opiskelijoiden valmistamia meijerialan tuotteita, kuten esimerkiksi juustoja ja voita.

Hämeen ammatti-instituutti on ainoa oppilaitos Suo-messa, josta valmistuu ammatillisen perustutkinnon suo-rittaneita meijeristejä. Myös osa Hämeen ammattikorkea-koulun bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen opinnois-ta suoritetaan meijerialan yksikössä.

Avoimet ovet Hämeen ammatti-instituutissa


rittaneita meijeristejä. Myös osa Hämeen ammattikorkea-koulun bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen opinnois-


Harjoittelua ja kokemustaMeijeri-insinööri Liisa-Maija Valtonen Ar-lalta kertoi kansainvälisestä harjoittelusta, josta hänellä on omia kokemuksia harjoitte-lustaan Hollannissa. Esitys kuvineen oli hy-vä esimerkki siitä, mihin rohkeasti ja avoimin mielin lähtemällä voi päästä ja miten voi ke-rätä uusia mahtavia kokemuksia. Esityksen viesti olikin varsin selvä: opiskeluaikana kan-nattaa hankkia kaikki mahdollinen kokemus tulevaa työuraa silmällä pitäen!

Valion mehutehtaalla Helsingissä työs-kentelevän Erkki Innasen esityksestä ei in-toa puuttunut! Hän kävi läpi meijeriuraansa ja kertoi kokemuksistaan erilaisissa työyhtei-söissä. Hän on myös esimerkki siitä, kuinka pitkän työuran jälkeenkin voi olla 200 pro-sentin innolla mukana viemässä meijerialaa eteenpäin.

KansainvälisyyttäLehtori Matti Tapaila Hämeen ammatti-in-

stituutista kertoi meijerialan kansainvälisyy-destä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja vaikutuskanavista. Esitys antoi kattavan ku-van siitä, miten meijerialalla eri osapuolet, kuten oppilaitokset, työnantajat ja MVL ovat sijoittautuneet pitämään Suomen meijerite-ollisuuden puolta ja kasvattamaan alan mai-netta eri elimissä.

Esimerkiksi MVL on mukana AEDILis-sä (Association for European Dairy Industry Learning), jonka tavoitteena on muun muas-sa lisätä ja kehittää yhteiseurooppalaista mei-jerialan perus- ja jatkokoulutusta sekä hel-pottaa meijerialan ammattilaisten työnhakua ja työllistymistä jäsenmaissa. Tämän lisäk-si MVL on vahvasti mukana Pohjoismaises-sa meijeriteknisessä neuvostossa NMR:ssä, jonka muodostavat pohjoismaisten meijeri-väen- ja meijeriteknisten yhdistysten edus-tajat. NMR järjestää pohjoismaisia meijeri-kongresseja joka kolmas vuosi eri Pohjois-maissa. Lisäksi NMR:n jäsenet toimivat kon-

taktihenkilöinä maiden välisten harjoittelupaikkojen vaihto-oh-jelmissa.

TyöelämästäJärjestöpäällikkö Tomi Seppä Meijerialan Ammattilaisista keskittyi esityksessään opis-keluajan ja valmistumisen jälkeiseen työelämään. Esi-tyksessä käytiin läpi harjoit-telujaksoja ja -palkkoja se-kä työllisyystilannetta työt-

tömyys- ja toisaalta palk-

katilastojen kautta. Tomi Seppä totesi, ettei muilla elintarvikealoilla ole vastaavaa liittoa, joka huolehtisi vain kyseisellä alalla työsken-televien toimihenkilöiden asiasta, ja on siten vahva vaikuttaja alan työehtoihin.

MaitomaailmaRisto Sirén kertoi maitomaailman työllisty-mismahdollisuuksista. Hän on vuonna 2013 valmistunut meijeri-insinööri ja toimii ny-kyisin toimitusjohtajana Jokioisten Kartanon meijerissä, jota hän oli myös perustamassa valmistuttuaan. Esimerkillään hän kannustaa tulevia meijeri-insinöörejä ottamaan rohkei-ta askeleita yrittäjän maailmaan.

Päivän päätteeksi henkilöstövastaava Jyri Lammela Valion Seinäjoen tehtaalta opasti työnhakuprosessiin ja työhaastatteluun val-mistautumista. Työnhaku on oman osaami-sen myymistä ja markkinointia ja haastatte-lussa nämä taidot mitataan.

Tulevaisuus Meijeri-iltapäivä tuli jälleen tarpeeseen opis-keluiden hakumenettelyn monimutkaisuu-den vuoksi. Nykyisin meijeri-insinöörikou-lutukseen ei voi hakea suoraan vaan siihen suuntaudutaan bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman kautta. Alan tulevaisuu-den kannalta on tärkeää, että alan toimijat pääsevät kertomaan ja markkinoimaan mei-jerialaa yhdessä ja siten varmistamaan osaa-van ja motivoituneen työvoiman saannin tu-levaisuudessakin. Hienoa, että saamme liitto-na olla mukana tällaisessa toiminnassa. Kii-tos jälleen järjestäjille!

Meijeri-iltapäivä Hämeen ammattikorkeakoulussa

Järjestyksessään toinen bio- ja elintarviketekniikan insinööriopiskelijoille suunnattu meijerialaa esittelevä informaatioiltapäivä keräsi yli 50 osallistujaa Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Visamäen kampuksen auditorioon kuuntelemaan meijerialan opiskeluista harjoitteluineen kaik-kineen. Päivän aikana kuultiin alalla eri tehtävissä työskentelevien esityksiä.

harjoittelupaikkojen vaihto-oh-jelmissa.

TyöelämästäJärjestöpäällikkö Meijerialan Ammattilaisista

OPISKELU

TEKSTI: TOMI SEPPÄ


TYÖTTÖMYYSTURVA

Muutoksia työttömyysturvaanVuodenvaihde toi muutoksia työttömyysturvaan. Muutoksia tuli muun muassa ansiopäivärahan laskentasääntöihin ja poissaolojen ilmoitusmenettelyyn työllistymistä edistävissä palveluissa.

Suurimpien työttömyyspäivärahojen taso laskeeAnsiopäivärahan laskentasääntö muuttui vuoden 2015 alussa. Muutoksen myötä an-siopäiväraha laskee yli 3116 euroa ansaitse-vien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaa niiden henkilöi-den ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden päi-väraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen.

Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkkatulosta vä-hennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, jo-ka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttö-myysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuu-tuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssä-oloehdoissa.

Jos työssäoloehtoon laskettava viimeinen työpäivä on 31.12.2014 tai aiemmin ja päivä-rahan perusteena oleva palkka tulee lasketta-vaksi, ansiopäiväraha lasketaan vanhan las-kentasäännön mukaan. Jos työssäoloehtoon luetaan työssäoloa 1.1.2015 tai sen jälkeisel-tä ajalta, ansiopäiväraha lasketaan uuden las-kentasäännön mukaan.

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotet-tuna, jos henkilö on irtisanottu ja hänellä on riittävä työhistoria tai hän osallistuu TE-toi-miston kanssa sovittuun työllistymistä edis-tävään palveluun. Ansiopäivärahataulukko löytyy osoitteesta www.jytk.fi

Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentit alenevatKorotetun ansiopäivärahan korvausprosent-ti laskee taitekohtaan (3116 euroa) asti 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylit-

tävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin.Korotetun ansio-osan laskentasäännöt

määräytyvät sen mukaan, onko hakijan päi-värahan määrän laskennassa sovellettu uut-ta vai vanhaa laskentasääntöä. Jos normaalin ansiopäivärahan laskennassa on noudatet-tu vanhaa laskentasääntöä, myös korotetun ansio-osan laskennassa sovelletaan vanho-ja sääntöjä niin kauan, kunnes ansiopäivä-rahan määrä tulee laskettavaksi uudelleen.

Työmarkkinoilla olon esteetTyöttömyyskassa ratkaisee jatkossa työ-markkinoilla olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyyse-tuutta. Työmarkkinoilla olon esteitä koske-vasta säännöksestä poistetaan samalla har-kinnanvaraisuus.

Hakijalla ei näin ole oikeutta työttömyy-setuuteen hänen - suorittaessaan asevelvollisuutta tai si-

viilipalvelusta, - suorittaessaan vankeusrangaistusta, - ollessaan sairaala- tai muussa tähän ver-

rattavassa laitoshoidossa tai - hänen ollessaan estynyt olemasta työ-

markkinoilla muun näihin rinnastetta-van syyn takia.

Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee kui-tenkin työnhakijan oikeuden työttömyyse-tuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31.12.2014.

Uudessa ansiopäivärahahakemuslomak-keessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän suorittaa asevelvollisuutta, siviilipalve-lusta tai vankeusrangaistusta tai on sairaala- tai laitoshoidossa.

Poissaolot työllistymistä edistävistä palveluistaTyö- ja elinkeinotoimisto antaa ensi vuonna alkavien palvelujen osalta työvoimapoliitti-sen lausunnon vain työllistymistä edistävän palvelun aloittamisesta ja palvelun päätty-misestä. Työ- ja elinkeinotoimisto ei anna työvoimapoliittista lausuntoa poissaoloista, vaan työnhakija ilmoittaa itse poissaolois-taan työttömyyskassalle etuushakemuksessa. Työttömyysetuus voidaan työttömyyskassan harkinnan mukaan maksaa hakemuksessa il-moitettujen tietojen perusteella.

Myös työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ilmoittaa poissaoloista etuuden maksajalle. Jos palvelun järjestäjän ilmoitus poissaolosta tulee sen jälkeen, kun työttö-myysetuus on jo maksettu, palvelun järjes-täjän ilmoitusta käytetään hakijan ilmoitta-mien tietojen oikeellisuuden tarkistamiseen.

Työttömyyskassa on ratkaissut työnhaki-jan omasta tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon vaikutuksen etuuden saamiseen vuoden 2013 alusta.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa nykyistä vastaavasti poissaoloista lausunnon, jos pal-velu on alkanut viimeistään 31.12.2014. Jos palvelu järjestetään jaksoissa, ratkaisevaa on ensimmäisen jakson alkamispäivä.

Poissaolojen ilmoittaminen ja vaikutus etuusoikeuteen 1.1.2015 tai sen jälkeen al-kavien palveluiden kohdalla:

Työvoimakoulutuksen ja omaehtoisten opintojen ajalta poissaoloilla ei ole vaikutus-ta ansiopäivärahaan.

Uudessa ansiopäivärahahakemuslomak-keessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän poissa työllistymistä edistävistä pal-veluista. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan myös poissaolon syy, jos se johtuu omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta tai työhaastattelusta.

Oikeus työttömyysetuuteen työvapaan ajaltaHenkilön itse hakeman työ- tai muun vas-taavan vapaan ajalta voidaan maksaa työt-tömyysetuutta lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, jos henkilön tarkoitus on ollut mennä muuhun työhön vapaan ajak-si, mutta hän jää tästä työstä työttömäksi tai lomautetuksi, eikä voi palata aiempaan työ-hönsä kesken vapaan. (JYTK)

Poissaolojen ilmoittaminen

Poissaolon syy Hakija ja palvelun tarjoaja ilmoittavat poissaolosta

Maksetaanko ansiopäiväraha ja korotusosa

Maksetaanko kulukorvaus

Oma sairaus työttömyyskassaan kyllä, 3 pv jälkeen lääkärintodistuksella

ei

Alle 10-vuotiaan lapsen sairaus

työttömyyskassaan kyllä, enintään 4 pv ei

Työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy

työttömyyskassaan kyllä ei

Muu syy (= ei hyväksyttävä syy)

työttömyyskassaan ei ei

Muutoksia Kelan etuuksiinvuonna 2015

Yleinen asumistuki uudistuu, lapsilisät pienenevät ja sairaanhoitokorvauksista säästetään. Muun muassa näihin Kelan maksamiin etuuksiin on tullut muutoksia vuoden alusta.

Voimaan tulleet muutokset koske-vat suurta osaa Suomessa asuvis-ta. Esimerkiksi yleistä asumistu-kea saa yli 200 000 kotitaloutta, ja

lapsilisää maksetaan noin 550 000 perheel-le. Kela-korvausta yksityisestä hammashoi-dosta sai vuonna 2013 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä.

Useimpia Kelan maksamia etuuksia koro-tettiin tammikuussa 2015. Opintorahaan in-deksikorotus tehdään 1.8.2015 alkaen. Lap-silisiin ei tule indeksikorotusta, vaan lapsili-sien määrät pienenevät 8,1 %.

Seuraavassa käydään esimerkkejä Kelan hoitaman sosiaaliturvan muutoksista vuon-na 2015.

Yleinen asumistuki selkeytyyUusi laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan 1.1.2015. Uudistuksen jälkeen yleinen asu-mistuki on edelleen 80 % hyväksyttävien, enintään enimmäismääräisten asumisme-nojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hy-väksyttävien asumismenojen enimmäismää-rään vaikuttavat vain asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko.

Uutta on se, että asumisoikeusasunnoissa voidaan asumismenoiksi hyväksyä 73 % asu-misoikeuden hankkimiseksi otettujen laino-jen koroista. Aiemmin lainojen korkoja hy-väksyttiin asumismenoiksi ainoastaan omis-tusasunnoissa.

Vuosittain annetut asunnon sijaintiin pe-rustuvat omavastuutaulukot poistuvat käy-töstä. Perusomavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa. Sen määrää laskettaes-sa otetaan huomioon ruokakunnan yhteen-lasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä.

Lisäksi omaisuusrajat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa. Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edel-leen asumistuen määrään. Eläkkeensaajan asumistukeen omaisuus vaikuttaa samoin kuin ennenkin.

Yleisen asumistuen tarkistamiseen tulee muutoksia. Tuki tarkistetaan, jos tulot pie-nenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tu-lojen muutokset huomioidaan sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muu-tos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat 15.4.2015, asumistuki tarkistetaan 1.6.2015 alkaen.

Yleisen asumistuen uudistamisen vaiku-tuksesta tuen arvioidaan suurenevan tai py-syvän ennallaan noin 73 %:lla tuensaajista ja noin 27 %:lla tuen arvioidaan pienentyvän.

Asumistukeen tulee lisäksi 1.9.2015 voi-maan 300 euron suuruinen ansiotulovähen-nys. Se tehdään ruokakunnan kunkin jäse-nen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätu-loista.

Hammashoidon korvaukset alenevatHammaslääkärin tekemästä suun ja ham-paiden tutkimuksesta saa ensi vuoden alus-ta alkaen korvausta vain joka toinen vuosi. Korvaus voidaan kuitenkin edelleen mak-saa joka vuosi, jos tiheämpi tutkiminen on potilaan terveydentilan vuoksi tarpeellista. Myös suuhygienistin tekemä suun terveys-tarkastus korvataan vain joka toinen kalente-rivuosi. Samalla hoidosta maksettavat korva-ukset alenevat noin neljänneksellä. Kela kor-vaa yksityisen hammaslääkärin ja suuhygie-nistin palkkioista enintään vahvistetun kor-vaustaksan määrän.

Lääkekatto on 612,62 euroa vuodessaLääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääke-katto, on asiakkaan vuoden aikana maksa-ma osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuu-det ylittävät ensi vuonna 612,62 euroa, hä-nellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Tämä tarkoittaa, että vuotuisen omavastuu-osuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin 0,4 %:n korotusSairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vä-himmäismäärä nousee 23,92 eurosta 24,02 euroon arkipäivältä. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta 1.1.2015 alkaen.

Vuonna 2015 alkavien, työtuloihin pe-rustuvien sairaus- ja osasairauspäiväraho-jen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkiste-taan palkkakertoimella, joka nousee hieman alle prosentin. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivära-hoja, joita on alettu maksaa ennen vuoden-vaihdetta.

Päivärahan perusteena olevista työtulois-ta vähennetään 4,28 % vakuutusmaksuvä-hennyksenä.

Sairausvakuutusmaksut lähes ennallaanVakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 % kunnallisverotuksessa vero-tettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Molemmat maksut säilyvät ennallaan.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,08 % palkoista, ja palkansaajien sekä yrit-


täjien päivärahamaksu 0,78 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut alenevat 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta 2014.

Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin pieni korotusKela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työter-veyshuollon kustannuksia enintään vuosit-tain vahvistettavien enimmäismäärien mu-kaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2014 maksettavissa kor-vauksissa noin 1,5 % vuoteen 2013 verrattu-na. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nou-see vuonna 2015 maksettavissa korvauksissa samoin noin1,5 % vuoteen 2014 verrattuna.

Erityishoitorahaa päivähoito- tai koulukokeilun ajalleVuodenvaihteen jälkeen erityishoitorahaa voidaan maksaa vanhemmalle, jonka lapsi kokeilee kouluun tai päivähoitoon paluuta mukautetusti. Kokeilun tulee perustua hoi-tavan lääkärin arvioon ja edellyttää vanhem-man varallaoloa kotona. Tämä koskee tilan-teita, joissa lapsi ei voi vaikean sairauden hoi-don vuoksi palata suoraan täysipainoisesti päivähoitoon tai kouluun.

Ulkomailla ansaittu työtulo päivärahan perusteeksiSairaus- ja vanhempainpäivärahan hakija voi eräissä tilanteissa esittää päivärahan pe-rusteeksi työtulon, joka on ansaittu toisessa EU-jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelle-taan EU:n lainsäädäntöä. Edellytyksenä on, että hakija on ennen ulkomailla työskente-lyä kuulunut Suomen sairausvakuutukseen ja palaa siihen takaisin ja että hänellä ei ole lainkaan Suomessa ansaittua työtuloa.

Muutoksia perhe-etuuksiinÄitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähim-mäismääriin tehdään 0,4 %:n korotus. Mini-mipäiväraha nousee 23,92 eurosta 24,02 eu-roon päivässä. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta 1.1.2015 alkaen.

Isälle voidaan ensi vuoden alusta alkaen maksaa vanhempainrahaa työ- ja opiskelu-ajalta, jolloin vanhempainraha maksetaan

työskentely- ja opiskelupäiviltä vähimmäis-määräisenä. Äidin tai isän pitämän vanhem-painrahajakson vähimmäispituus poistuu.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen ja joustavaan hoitorahaan tulee 0,4 %:n korotus. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta 1.1.2015 lukien.

Lapsilisän määrä pienenee vuoden 2015 alusta 8,1 % lasta kohden lapsilisälain muu-toksen vuoksi. Lapsilisän yksinhuoltajako-rotus säilyy entisellään. Kela ei lähetä asiak-kaille erikseen päätöstä tai maksuilmoitusta muuttuneista lapsilisän määristä.

Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yh-destä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotus on edelleen 48,55 eu-roa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lap-sesta.

Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 1 prosentilla ensi vuoden alussa. Korotus pe-rustuu elinkustannusindeksin nousuun. Ela-tustuki on ensi vuoden alusta 155,17 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksus-sa olevia elatustukia automaattisesti.

Työttömyysturvassa yrittäjälle suurimmat muutoksetTäysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,80 e/pv.

Yrittäjän työssäoloehto lähenee palkan-saajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloeh-to täyttyy, kun hän on 48 edellisen kuukau-den aikana työskennellyt vähintään 15 kuu-kautta yrittäjänä. Jos työssäoloehto täyttyy, työnhakija voi hakea ansiosidonnaista päi-värahaa työttömyyskassasta tai Kelasta pe-ruspäivärahaa.

Yrittäjien eläkelain YEL:n, maatalousyrit-täjien eläkelain MYEL:n ja työntekijän elä-kelain TyEL:n yhteenlasketun työtulon tulee olla vähintään 1 000 e/kk. Vuonna 2015 tä-mä tarkoittaa palkkakertoimella kerrottuna 1 027 e/kk eli 12 326 e/v. TyEL-vakuutetulta työltä edellytetään, että se on yrittäjänä teh-tyä työtä, ei palkkatyötä.

Kotoutumistuki muuttuu työmarkkinatueksiKotoutumistukea ei enää makseta, vaan se muuttuu työmarkkinatueksi. Asiakkaalta tä-mä ei vaadi toimenpiteitä, eikä tuen mak-suun tule keskeytyksiä. Lakimuutosta ei vie-lä ole vahvistettu.

Kelan eläkkeet nousevat 0,4 %Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nou-sevat 0,4 %. Indeksikorotukset tehdään auto-maattisesti ilman hakemusta.

Täysi takuueläke nousee 3,19 euroa eli 746,57 euroon kuukaudessa. Tämä on Suo-messa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2015. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yh-teensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Täysi kansaneläke yksin asuvalle hen-kilölle nousee 2,72 euroa eli 636,63 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kan-saneläke nousee 2,42 euroa eli 564,69 euroon kuukaudessa.

Lesken alkueläke on ensi vuonna 328,34 e/kk. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 60,41 euroon kuukaudessa.

Eläkkeensaajana töissäEläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos hän saa Kelasta kuntoutustukea tai työky-vyttömyyseläkettä, hänen ansiorajansa on 746,57 e/kk vuonna 2015, vaikka hän saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja olisi kor-keampi. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoi-tettava Kelaan. Yleensä käy niin, että tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy.

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä il-man rajoituksia. Työtulot vaikuttavat eläk-keen verotukseen sekä mahdolliseen asumis-tukeen. (Kela)



KERHOT

Meijerialan Ammattilaiset MVL Satakunta ryMVL Satakunnan vuosikokous pidetään lauantaina 7.3.2015 Liisa Multasella, Tuohimaantie 8 as.3, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Liitosta paikalla toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen.

Tervetuloa! Johtokunta

Helsingin Meijerialan Ammattilaiset MVL ryHelsingin Meijerialan Ammattilaisten sääntömääräinen kevätkokous on lauantaina 21.3.2015 klo 16.00 ravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Espoo (Leppävaara) Liiton edustaja paikalla. Tarkemmat tiedot kokouksen ohjel-masta sekä kokoukseen ilmoittautumisesta kerhon kotisivuil-la ja toimipaikkojen ilmoitustauluilla.


Meijerialan Ammattilaiset MVL Oulu ryMVL Oulun kevätkokous pidetään perjantaina 27.3.2015 klo 18.00 Valion konttorin saunakabinetissa, Kangaskontiontie 2, Oulu.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.


Meijerialan Ammattilaiset MVL Pohjois-Pohjanmaa ryMVL Pohjois-Pohjanmaan kevätkokous pidetään lauantaina 28.3.2015 klo 17 alkaen Nivalassa.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Ohjelmassa hohtokeilausta ja yhteistä illanviettoa. Aikataulu: klo 17-18 kevätkokous, klo 18-20 hohtokeilausKokoukseen järjestetään autokuljetus Haapavesi - Nivala – Haapavesi.


Meijerialan Ammattilaiset MVL Kymi-Karjala ryMVL Kymi-Karjalan sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 10.4.2015 klo 17.00 alkaen Hostina Piimälinnassa, Siltakatu 4, Joensuu. Kokouksen jälkeen olut-tasting ja iltapalaa.


MVL Keski-Suomen kerho ryMVL Keski-Suomen kerhon sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 18.4.2015 klo 16.30 ravintola Harmoonissa, Väinönkatu 1, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ennen kokousta käymme Jyväskylän Kaupunginteatterissa katsomassa näytelmän Lainahöyhenissä klo 13 alkaen. Omavastuu jäsenille 20 €. Lisätietoa ja sitovat ilmoittautumiset 3.4. mennessä Matti Ylitalolle.


Meijerialan Ammattilaiset MVL Etelä-Pohjanmaa ryMVL Etelä-Pohjanmaan sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 22.4.2015 Valio Oy Seinäjoen tehtaalla.

Tilaisuus aloitetaan kokouksella klo 18 konttorin Luuva - neu-votteluhuoneessa. Kokouksen jälkeen tarjoillaan ruokalassa maittava buffet hyvien juomien kera.Liiton edustaja tulee kertomaan tilaisuuteen ajankohtaisia asioita.


Meijerialan Ammattilaiset MVL Savo ryMVL Savon kevätkokous pidetään lauantaina 25.4.2015 klo 16.00 Vuorelassa, Kunnonpaikan rantasaunalla. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tarkempia tietoja lähempänä ajankohtaa sähköpostilla ja kerhon nettisivuilla!



KERHOT

Koneenhoitaja SEPPO RUMMUKAINEN

85 v. 19.3.2015 Tutjuntie 11 A 83100 Liperi

ei vastaanottoa

Linjaesimies JUHO KOKKOSALO

75 v. 19.3.2015 Kaskelanrinne 3 D 1

01200 Vantaa ei vastaanottoa

MeijeristiMAIRE MILANTO

75 v. 24.3.2015 Kopolankatu 15 78300 Varkaus

AlikonemestariSULO HÄKKINEN

75 v. 2.4.2015 Sahatie 27 C 8 47400 Kausala

matkoilla

Maakuntaneuvos PAULI SAAPUNKI

70 v. 2.4.2015 Paimenpojankuja 5

93600 Kuusamo ei vastaanottoa

Meijeristi

Pirkko Uusimaas. 6.12.1930 Merikarvialla

k. 15.1.2015 Seinäjoella

Pirkko Uusimaa teki pitkän päivätyön

Osuuskunta Maitojalosteella.

Häntä kaipaamaan jäivät tytär ja poika perheineen.

Meijerialan Ammattilaiset MVL Häme ry KEVÄTKOKOUS Tänä vuonna vietämme juhlavuotta MVL:n täyttäessä 70 vuotta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään lauantaina 25.4.2015 klo 16.00 Hämeen Linnassa, Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen klo 17.00 alkaen ohjelmassa on historiallisesti merkittävään kokouspaikkaan liittyen, Kustavilainen elämyskierros linnassa.

Illan aikana nautimme pitopöydän antimista Sibeliuksen jalanjäljillä -menuun mukaisesti, trubaduuri Markku Huumarsalon musisoinnista, sekä juhlavasta tunnelmasta. Omavastuu jäsen 20 euroa, avec 50 euroa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-allergioistasi. Sitovat ilmoittautumiset 15.3.2015 mennessä: Marjo Jussila, puh. 040 734 5642 tai [email protected] Kun olet saanut vahvistuksen ilmoittautumiseesi, voit maksaa omavastuuosuuden kerhon tilille FI98 5680 0040 2113 16.

IN MEMORIAMMERKKIPÄIVIÄ

24.4.20151.7.20159.10.201511.12.2015

Ilmoitushinnat: 4-väri aukeama 2 000 €1/1 sivu 1 200 €1/2 sivu 750 €1/4 sivu 500 €1/8 sivu 400 €

Ilmestyminen:

Maitotalous 2015

Aineistot: Tiedostomuoto: painokelpoinen pdf sähköpostina [email protected] ja faksivedokset 020 770 3023. Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät leikkauksiin saakka.Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa ennen ilmestymistä.

MVL:n kerhot:Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 % tulee kerhon käyttöön.


■ Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon. ■ Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa

jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta.

■ Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon. ■ Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta www.mvl.fi/jasentieto-

muutoslomake

Joko saat MVL:n uutiskirjeen?MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa kat-sauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa www.mvl.fi/uutiskirje

Muutoksia jäsentiedoissa?

MVL FacebookissaSeuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: https://www.facebook.com/Meijerialan.Ammattilaiset.MVL

MVL:n jäsenedutMaitotalouden ja edullisten loma-kohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä saat monia erikoishintaisia palve-luja yhteistyökumppaneiltamme. Katso jäsenedut osoitteessawww.mvl.fi/jasenedut

MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsiJoko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstivies-tipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun voit liittyä osoitteessa www.mvl.fi/teksti-viestipalvelu


MVL:N ALUEYHDISTYKSET

PUHEENJOHTAJAT 2015

ETELÄ-POHJANMAAKari Harsia, Valio Seinäjoki,puh. 050 384 0741

HELSINKITuula Koppelomäki, Valio Helsinki,puh. 040 594 0503

HERAJOKIEero Hynynen, Valio Riihimäki,puh. 050 384 2515

HÄMETeemu Tuominen, Valio Turenki,puh. 050 380 6823

KESKI-POHJANMAABirgitta Jämsä, Valio Toholampi, puh. 050 384 1179

KESKI-SUOMIMatti Ylitalo, Valio Jyväskylä,puh. 050 384 0345

KUUSAMOUlla Nivala, Kuusamon Juusto Oy,puh. 050 545 1173

KYMI-KARJALATarja Loppi, Valio Joensuu,puh. 050 384 2575

OULUJaakko Mäkikallio, Valio Oulu,puh. 050 384 0224

POHJOIS-POHJANMAAJussi Viitala, Valio Haapavesi,puh. 050 398 3211

SATAKUNTAHanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori,puh. 050 364 0492

SAVOTiina Parviainen, Valio Lapinlahti,puh. 050 384 0000

ÖSTERBOTTNISKA KLUBBENDesirée Engström, Valio Kaitsor,tel. 050 573 5406

MEIJERIALAN OPISKELIJOIDENKERHO MVL RYRoosa Oja-Lipastipuh. 040 561 2791

MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RYOlli Ruotsalainenpuh. 050 407 8705

MVL-ELÄKERYHMÄHeikki Lammela puh. 0400 593 331

HALLINTOValtuuston puheenjohtaja Paula KyyrönenValio Oy Lapinlahden tehdas, puh. 040 734 8642, [email protected]

Hallituksen puheenjohtaja Kari HarsiaValio Oy Seinäjoen tehdas, puh. 050 384 0741, [email protected]

Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot löytyvät osoitteesta www.mvl.fi

TOIMISTOKalevankatu 54 C, 00180 Helsinki, puh. (09) 6156 611, faksi (09) 6156 6220sähköposti: [email protected]

Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanenpuh. (09) 6156 6222, 0400 602 398Järjestöpäällikkö Tomi Seppäpuh.(09) 6156 6224, 040 675 3070Tiedottaja Tarja Rauhalapuh. (09) 6156 6227, 0400 656 522Toimistonhoitaja Eija Kousapuh. (09) 6156 611, 040 577 2815

Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinkipuh. (09) 6156 6265faksi (09) 6156 6220www.mvl.fi/tklToiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto)Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto)

JÄSENPALVELUJA

TKL:N TERVEYS- JA KUNTOLOMAT RY

Kausikämpät: Vapaa-ajan asuntojen vuokraus.Varaukset:• Rönnäs, puh. 0400 714 673• Levi, puh. 0207 630 820

OIKEUSPALVELUAMeijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse.Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon.Puhelin (09) 8770 400, faksi (09) 8770 4040Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy

VAKUUTUSETU JÄSENILLE:LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana kaikille Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Liittovakuutuksen numero on 201-2037214. Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai If-Palvelusta, puhelin 010 191919.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - JYTKAsemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki

Puhelin 020 789 3871Faksi 020 789 3872Puhelinpalvelu 020 690 069 (ma- pe klo 9.00 - 15.00)Sähköposti [email protected] www.jytk.fi

Kassanjohtaja Anja Tikka 020 789 3875

MVL:n jäsenille vähintään 15 % alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 % alennus loma-asuntojen päivän hinnoista.

UUTTA! Varaa Terme itse

suoraan kalenterista osoitteessa

www.mvl.fi /varauskalenteri

Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa www.mvl.fi /lomakohteet

Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa

Katinkulta Villas VuokatissaVuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas. Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko.Varaukset: www.mvl.fi /katinkultavillaskäyttäjätunnus: MVLsalasana: lomavaraus

MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus loma-asuntojen päivän hinnoista.Varaukset: www.holidayclub.fi - kampanjakoodi: mvl15

UuttaKatinkulta

Villas

Levin Kausikämpät ja Levin OrigoTiedustelut ja varaukset:Polarmeetings, puh. 0207 630 820 tai [email protected] Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi /lomakohteet

Rönnäsin KausikämpätTiedustelut ja varaukset:Rönnäsin Kausikämpät, puh. 0400 714 673 tai [email protected] Hinnat osoitteessa www.ronnas.fi

Hotelli Terme Ikaalisten KylpyläVaraukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe)puh. (09) 615 6611 tai www.mvl.fi /varauskalenteri

Tahkonpellon loma-asunnot TahkovuoressaTiedustelut ja varaukset:varauskalenterista https://omistajaliittyma.tahko.com/- käyttäjätunnus : jytypellot - salasana : pellot234TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh. 017 481 400 tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com

Levin Kausikämpillä tai Origossa ja Rönnäsin

Kausikämpillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja

TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet

saavat kaksi lippua Hotelli Levitunturin kylpylään.

Liput Polarmeetingsistä.

Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet:

lukijatutkimus: lähes kaikki haluavat lukea · påivras av reklambyråer. uppfattningarna om...

Documents