Luonnossa oleskelun ja ulkoilun

vaikutus stressiin

Ann Ojala

Luonto ja hyvinvointi – Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan

Syysseminaari 17.–18.9.2013, Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo

Esityksen sisältö

Kuva: Harri

Silvennoinen

Viheralueiden rooli terveyden

ja hyvinvoinnin edistäjänä

Tutkimuksia maailmalla ja

Suomessa

Lisätutkimustarpeet ja

yhteenveto

Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia

taustateorioita

Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984) – Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön.

– Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on automaattinen ja tunnepohjainen.

Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) – Ihminen on tiedonkäsittelijä, mutta tämä ominaisuus on

rajallinen.

– Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.

Viherympäristön myönteiset vaikutukset

Tutkimukset viittaavat siihen, että luontoympäristöt

- miellyttävät ollessamme henkisesti väsyneitä

- korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa

- vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa

- auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät

suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä, kohentavat

mielialaa

- vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen

sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa)

20.9.2013 4

Tutkimusprojekteja Suomesta

- Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) (Metla, Sievänen,

Neuvonen)

- Luonto ja ihmisen hyvinvointi -projekti (Helsinki ja Tampere) (2005-2007)

Projektin johtajat: Liisa Tyrväinen (METLA) ja Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto)

- Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet, 2011-2012 (johtaja prof. Liisa

Tyrväinen). Yhteistyökumppanit: METLA, THL, Tampereen yliopisto yhteistyössä

Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Nippon Medical Schoolin ja Chiban yliopiston

kanssa.

- Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth,

2011-2015), johtaja prof. Liisa Tyrväinen. Yhteistyökumppanit: METLA, THL ja

Tampereen yliopisto.

20.9.2013 5

Tuloksia (LVVI, Hki-Tamp)

Aikusvästöstä (15-74 vuotaat) harrastavat vuoden aikana ulkoilua

96%, keskimäärin 2-3 kertaa viikossa.

Luontoa pidetään erityisen tärkeänä ulkoilun ja liikkumisen,

kauneuden ja esteettisyyden sekä rauhan ja hiljaisuuden kannalta.

Selvä positiivinen vaikutus elpysmiseen jos:

• lähiviheralueita käytetään vuodessa yli 5h kuukaudessa tai

• kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla käydään

2-3 kertaa kuukaudessa.

Elpyminen on välittävä tekijä ulkoiluun käytetyn ajan ja psyykkisen

hyvinvoinnon välillä.

Viheralueet houkuttelevat liikkumaan

Voimapolku

Yhteistyössä Metla, Tampereen yliopisto, Ikaalisten kylpylä

Ikaalisten kylpylän lähellä sijaitseva ulkoilureitti, avattu vuonna 2010

Reitin varrella metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyvät harjoitetaulut

Harjoitteet perustuvat tutkimustietoon

Metsäkylpy „shinrin-yoku“

‘Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet’ ja

‘Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä’

- tutkimusryhmä

20.9.2013 8

Kokeellinen tutkimus Helsingissä, 2011-2012

Tutkimusalueet: rakennettu ympäristö (ydinkeskusta), kaupunkipuisto, kaupunkimetsä

Tutkimushenkilöt: 95 pääkaupunkiseudulla asuvaa vapaaehtoista

Koeasetelma: 15 minuuttia istumista, sen jälkeen 30 minuuttia kävelyä

Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista.

Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä.

20.9.2013 9

Katsominen

istuessaan

•Vereenpaine

•Lomakkeet

•Kortisoli

Kävely

Maastossa

• Välipala

Pikkubussissa

•Vereenpaine

•Lomakkeet

•Kortisoli

Pikkubussissa

•Vereenpaine

•Lomakkeet

•Kortisoli

Tutkimuksen kokonaiskesto

14.45 - 18.00

Koeasetelma

Kuvia tutkimusympäristöistä

11

Kuvia tutkimusympäristöistä

12

Kuvia tutkimusympäristöistä

13

Psykologiset mittarit

Elvyttävyys

Elinvoimaisuus

Positiiviset tunteet

Negatiiviset tunteet

Luovuuskysymykset

Fysiologiset mittaukset

Kortisoli, verenpaine, sydämen syke

20.9.2013 14

Johtopäätökset

Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia

psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen,

elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen).

Kaupunkipuistolla ja –metsällä ovat melkein samanlaiset

positiiviset vaikutukset, mutta metsäaluen positiiviset

vaikutukset ovat hieman korkeammat.

Kortisolitaso laskee kaikilla alueilla.

Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet

Ei ole riittävästi tietoa mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt

lisäävät terveyttä ja hyvinvointia

Myönteisistä psyykkisistä vaikutuksista on näyttöä, mutta

vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä

(tutkittu vähän)

Kuitenkin suomalaiset ovat mieltyneitä luontoympäristöön ja pitävät

sen tarjoamia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen tärkeinä.

Lähiluonto tarjoa mahdollisuuden liikkumiseen ja virkistäytymiseen

tulotasosta riippumatta.

Tutkimustuloksien soveltaminen kaupunkisuunnittelussa vaatii

yhteistyötä.

20.9.2013 16

Lähteet

Forests, Trees and Human Health, 2011. Nilsson et al. (Eds). Springer Science+Business Media.

Hartig, T., Evans, G. W., Jamner, L. D., Davis, D. S. & Gärling, T. 2003. Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of

Environmental Psychology 23: 109–123.

Kaplan, R., & Kaplan, S. 1989. The experience of nature: a psychological perspective. Cambridge University Press, Cambridge.

Korpela, K., Hartig, T., Kaiser, F. & Fuhrer, U. 2001. Restorative experience and self- regulation in favorite places. Environment &

Behavior 33: 572–589.

Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2010. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences

and perceived health in Finland. Health Promotion International 25(2): 200–209.

Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja, 212.

Maas, J., Verheij, R. A., Groenewegen, P. P., de Vries, S. & Spreeuwenberg, P. 2006. Green space, urbanity, and health: How strong is

the relation? Journal of Epidemiology and Community Health 60: 587–592.

Mitchell, R. & Popham, F. 2008. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study.

Lancet 372: 1655-1660.

Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas and the frequency of visits - A case study in Helsinki.

Urban Forestry & Urban Greening 6(4): 235-247.

Park, B.J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Hirano, H., Kagawa, T., Masahiko, S., & Miyazaki, Y. 2007. Physiological effects of shinrinyoku

(taking in the atmosphere of the forest) using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of Physiological Anthropology,

26:12–38.

Taylor, A. F. & Kuo, F.E. 2009. Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of Attention Disorders 12:

402-409.

Tsunetsugu, Y., Lee, Y., Park, B. J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., & Miyazaki, J. 2013. Physiological and psychological effects of viewing

urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Landscape and Urban Planning 113: 90–93.

Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Ylen, M. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin.

Julkaisussa: Tyrväinen, L. & Tuulentie, S. (toim.). Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja, 52: 57-77.

Tyväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. (under review). The influence of urban green environments on stress

relief measures – a field experiment.

Ulrich, R., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E. Miles, M. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban

environments. Journal of Environmental Psychology 11: 201–230.

Vattulainen, Kirsi, Sarjala, Tytti, Savonen, Eira-Maija & Korpela, Kalevi. 2011. Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun käyttäjäkysely.

Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 204. 39 s. ISBN 978-951-40-2304-0 (PDF). Saatavissa:

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm.

Kiitos