Maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinä

Hannamaria Kuusio, Ilmo Keskimäki, Päivikki Koponen, Anneli Weiste-Paakkanen

Esityksen rakenne

• Maahanmuuttajien oikeus palveluihin

• Maamu- tutkimuksen aineisto ja menetelmät

• Palvelujen käyttö:

– Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset

– Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit

– Suun terveydenhuolto

• Hoidon tarve ja saatavuus

• Tyytyväisyys terveyspalveluihin

• Pohdintaa ja johtopäätöksiä

2

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohta Suomessa

• Suomessa terveyspalvelut perustuu universalismin ihanteeseen eli ajatukseen, jonka mukaan kaikilla samanlaisessa tilanteessa olevilla on oikeus samoihin ja samanlaisiin palveluihin.

=> Sulkee pois eriytetyt palvelut. (tulkkipalvelut)

Maahanmuuttajat => kotikunta Suomessa

Turvapaikanhakijat

Paperittomat

3

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU • THL:n koordinoima väestötutkimus (2012)

• Tavoitteena tuottaa tietoa maahanmuuttajien terveydestä, toiminta- ja työkyvystä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä

• kaksikielinen kenttähenkilöstö

• Tutkittavat: Työikäiset 18–64-vuotiaat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset 3 x 1000 henkilöä

• Vähintään 1v. Suomessa asuneet, ulkomailla syntyneet

• Asuinkunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa

4

Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset

5

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Venäjä Somali Kurdi Suomi

Jokin terveystarkastus Näön tutkimus

Jossakin terveystarkastuksessa ja näön tutkimuksessa viimeisten viiden vuoden aikana käyneiden osuus (%).

• Naisten osallistuminen

syöpäseulontoihin

harvinaisempaa kuin koko

väestössä

Ve So Ku Su

Kohdunk 73 % 34 % 56 % 89%

Mammog 41 % 23 % 45 % 45 %

• Myös näön tutkimuksia

harvemmin

Miksi harvinaisempaa? • Suurella osalla ei ole tarvetta todistuksiin (esim.

ajokorttiin, työhön ja opiskeluun liittyvät lääkärin todistukset)

• Kotona perhettä hoitavat jäävät terveystarkastusten ulkopuolelle

• Vähäinen raskauden ehkäisyn käyttö: perhesuunnitteluneuvonta ei tavoita

• Seulontakutsukirje ei tavoita varsinkaan niitä, joilla puutteellinen lukutaito ja vaikeuksia internetin käytössä

• Seulontojen tavoite ei ole laajasti selvillä ja niihin voi liittyä pelkoja (esim. ympärileikatut naiset, riisuuntuminen, kipu mammografiassa)

7

Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit

8

Avosairaanhoito

• Väestötutkimustieto täydentää rekisteritutkimuksissa saatua kuvaa siitä, että maahanmuuttajat käyttävät joitakin palveluja koko väestöä vähemmän, joitakin palveluja enemmän

• Palvelujärjestelmää ei välttämättä tunneta, mikä vaikuttaa sekä vastaamiseen palvelujen käyttöä kysyttäessä että palvelujen käyttöön

9

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

Venäjä Somali Kurdi Suomi

Miehet

Naiset

Lääkärissä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyneiden osuus sukupuolittain (%).

Viimeisimmän lääkärikäynnin paikka (%).

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Venäjä Somali Kurdi

Muu

Yksityslääkäri

Työterveyshuolto

Sairaalan poliklinikka

Terveyskeskus

Suunterveydenhuolto

12

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

Venäjä Somali Kurdi Suomi

Miehet

Naiset

Hammashoidossa yli 5 vuotta sitten tai ei koskaan käyneiden osuus sukupuolittain (%).

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Venäjä Somali Kurdi

Miehet

Naiset

Hammashoidon tarvetta kokevien osuus sukupuolittain (%).

Koettu hoidon tarve ja saatavuus

15

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

Venäjä Somali Kurdi Suomi

Toistuvan lääkärinhoidon tarve

Tyydyttymätön lääkärinhoidontarve

Toistuvaa lääkärinhoitoa tarvitsevien ja tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta ilmoittavien osuus (%).

16

Hoidon saamisen esteitä

• Jonotus hoitoon pääsemiseksi (39-57%)

• Liian korkeat hinnat (34-47%)

• Kielivaikeudet (33-47 %)

• Epäily ettei hoidosta olisi apua (32-40%)

• Epätietoisuus, mistä hoitoa saa (12-19%)

• Muut syyt, esim. epäluottamus terveyskeskuslääkäreihin, ei ole päässyt erikoislääkärille

17

Palvelujen käyttöä opitaan

• Ne, jotka asuneet pidempään Suomessa

– Käyvät muita useammin syöpäseulonnassa

– Ovat useammin käyneet hammashoidossa

– Ovat käyneet jossain terveystarkastuksessa

– Käyneet harvemmin lääkärissä muualla kuin Suomessa

– Käyttäneet useammin kuntoutuspalveluita ja fysioterapiaa

18

Tyytyväisyys terveyspalveluihin

19

Tyytyväisyys viimeisimpään lääkärikäyntiin

• Venäläistaustaiset arvioivat kriittisimmin saamaansa hoitoa, somalialaistaustaiset olivat tyytyväisimpiä

• Vähiten tyytyväisiä oltiin tiedon saantiin omaa terveyttä koskevissa asioissa (54-81 % arvioi saaneensa riittävästi tietoa) ja vaikuttamiseen omaa hoitoa koskeviin päätöksiin (50-77 % arvioi pystyneensä vaikuttamaan).

• 54-75 % arvioi, että saadusta hoidosta oli apua

20

Luottamus instituutioihin

• Luottamus suomalaiseen terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon oli vankinta somalialaistaustaisilla miehillä (noin yhdeksän kymmenestä luotti vähintään melko paljon).

• Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon vähäisintä venäläistaustaisilla naisilla (60 %), luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon heikointa kurditaustaisilla naisilla (67 %)

• Kansaneläkelaitokseen luotettiin kaikissa ryhmissä: 80 – 90 % luotti vähintään melko paljon.

21

Johtopäätöksiä ja pohdintaa

22

Johtopäätöksiä ↔ kaksi näkökulmaa

• Maahanmuuttajien puutteelliset

tiedot palvelujärjestelmästä

saattavat estää tarpeen mukaista

palvelujen käyttöä ja vaikuttaa

palvelujen kohdentumiseen (esim.

päivystyskäyntien merkittävä osuus)

• Terveydenhuollon puutteelliset tiedot

maahanmuuttajista, heidän

kulttuuritaustastaan ja erityistarpeista

saattavat estää tarpeen mukaista

palvelujen tuotantoa ja johtaa

epätarkoituksenmukaiseen palvelujen

käyttöön (esim. päivystyskäyntien

merkittävä osuus)

23

• Kielitaidon puutteet ja hankaluudet

tulkin käytössä voivat myös

vaikuttaa koetun palvelujen tarpeen

ja saadun palvelun ristiriitaan

• Kielitaidon puutteet ja hankaluudet

tulkin käytössä voivat myös

vaikuttaa palvelujen tarpeen ja

tarjotun palvelun ristiriitaan

• Terveydenhuollon eri tasoilla tarvitaan lisää osaamista maahanmuuttajien

erityistarpeista ja lisää ymmärrystä eri maahanmuuttajaryhmien ja

yksilöiden välisiin eroihin (mm. kulttuuri ja elämänkokemukset), jotka

vaikuttavat tapaan hakea palveluita ja ilmaista koettuja ongelmia ja

tarpeita