maakunnan tutkimus- ja...

Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä

• Teemu Puolijoki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) • Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus • Timo Takala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus • Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus • Maria-Liisa Nurmi, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä • Jouni Nummi, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo • Matti Rekiaro, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • Arto Rautajoki, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia • Tuula Ristimäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • Jarmo Lusa, Juko (henkilöstön edustaja) • Juha Alarinta, Seinäjoen Yliopistokeskus • Helena Tiilikainen, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys • Reija Lepola, Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä • Elina Varamäki, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu

Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä

• Maakunnallisen tutkimus- ja kehittämisrakenteen työryhmärakenne: – Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä (päätyöryhmä) – Aluekehitys ja strateginen suunnittelu (alatyöryhmä) – Sote tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointityöryhmä (alatyöryhmä) – Tietojohtamisen ja tietotuotannon työryhmä (alatyöryhmä; yhteinen

strategisten tukipalvelujen kanssa) • Päätyöryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä hahmottaa strategisen

suunnittelun ja TKI-toimintojen (tutkimus- ja kehittämistoimintojen) toimintamallia tulevassa maakuntahallinnossa – Alatyöryhmät tuottavat omat raporttinsa

TKI maakunnassa ”strateginen

yhteistyö- sopimus”

Maakunnan TKI

Yliopistokeskus

SeAMK

SEDU + muut II asteen oppilaitokset

Epky

Maakunta konserni TKI

MAKU järjestäjän

TKI-toiminnot

SOTE+PELA järjestäjän

TKI-toiminnot

Liikelaitoksen SOTE+PELA

TKI-toiminnot

AKSILA (7,5)

SB (2)

EPSHP (5) kehittämisyksikkö

TKI rakenteen hahmotelmaa

Yhteistyöalue TKI - TAY / TTY (T3)

Kansallinen TKI - THL, SITRA, VTT,

yliopistot ja korkeakoulut, …

Maakuntien kanssa TKI yhteistyö (KP,P,EP jne.)

Siirtyy 1.1.2019

EPTEK

Järjestöt

Valinnanvapaus-yhteisöjen

TKI-toiminnot

Kunnat

Seudulliset osaamis-

keskittymät

• Etenemisvaihtoehtoja:

A. Strateginen suunnittelu sijoitetaan toiminnan pääasiallisen luonteen mukaan aluekehitys ja SOTEPELA –toimialueisiin. Konsernipalveluihin sijoitetaan tilasto- ja tietotuotanto ym. tukitoimintoja. Maakuntastrategiaa johdetaan keskitetysti. Perustetaan monialainen strategia- ja TKI-

tiimi. B. Monialainen strateginen suunnittelu kootaan yhteen konsernipalvelujen sisälle.

• Lisäksi on suunniteltava, miten ja miltä osin liikelaitokset voivat hyödyntää ja käyttää järjestäjässä

olevia strategia- ja TKI-palveluja Samoin on suunniteltava, miltä osin liikelaitoksiin tarvitaan omaa strategista suunnittelua ja

TKI -toimintaa

• Olennaista on hahmottaa paitsi maakuntakonsernin strategisen suunnittelun ja TKI-toiminnan rakenne, myös suhde Etelä-Pohjanmaan maakunnan TKI-toimintoihin, yhteistyöalueella, naapurimaakuntiin, kansalliselle ja kansainväliselle tasolle

Strateginen suunnittelu ja maakuntakonsernin TKI

MAAKUNTAVALTUUSTO

MAAKUNTAHALLITUS Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta

TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut

TOIMIALUE: ALUEKEHITYS

- Aluekehityksen strateginen suunnittelu

- Rahoitus- ja kehittämispalvelut

- Maatalouspalvelut

- Rekrytointi- ja osaamispalvelut

- Alueiden käytön palvelut - Liikennepalvelut

TOIMIALUE: SOTEPELA

- Tutkimus- ja kehittämistoiminta

- Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto

- Suunnittelu, valvonta ja ohjaus

- Hoidon integraatio

- Lääketieteelliset tukipalvelut

Järjestäjätoiminnot

12 17 *

MAAKUNTAVALTUUSTO


Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli

Maakuntajohtaja Esikunta (mitä toimintoja?)

* Lisäksi määräaikaisten sote-kehittäjäresurssien määrä v. 2017 28,5 htv (sis. valtion tieteellisen tutkimusrahoituksen kautta tulevien resurssien arvion n. 3 htv) * Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan 4 yleislääketieteen erikoistumisvirkaa eivät mukana tässä

SWOT / VAIHTOEHTO A VAHVUUDET - Suunnittelu ja strategiatyö ovat lähellä

tekemistä ja asiakasrajapintaa - Substanssiosaaminen ja –lähtöisyys - Tiedon kulku mutkatonta - Toimintojen häirötön jatkuvuus ja

turvallinen käyntiinlähtö

HEIKKOUDET - Strateginen kokonaisnäkemys saattaa

hämärtyä - Kehittämisrakenteen hajanaisuus - Kehittämisen tuotteet eivät leviä koko

organisaatioon - Ohjauksen haasteet ja resurssien

päällekkäisyys

MAHDOLLISUUDET - Toimintojen ja prosessien tiedolla

johtaminen tiivistyy - Eri toimintojen tarpeiden huomiointi - Tiimimäisellä toimintatavalla enemmän

aikaan vähemmillä resursseille (ml. Johtamisjärjestelmän tuki)

- Toimialueiden osaamisen ristiinkäyttö - Poikkihallinnollisten strategia ja TKI-tiimin

muodostaminen

UHAT - Roolien sekavuus - Rajapinnat jäävät hyödyntämättä ja

tiimimäinen toimintatapa ei toimi - Yhteinen näkemys maakunnan

kehittämisestä uupuu - Osaoptimoinnin mahdollisuus / tarve

kasvaa

• Toimintojen kokoaminen – Maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston, kuntien maataloushallinnon tehtävät >

”Aluekehitys” –toimialueen strateginen suunnittelu näiltä osin

• Strategiatyö – Toimintaympäristön analysointi ja toimialueen ennakointityö – Maakuntaohjelma – Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma – Maakuntakaava – Liikennejärjestelmäsuunnitelma – Kulttuuristrategia, kulttuurin ja liikunnan kehittäminen – Kansainvälistymisen toimintaohjelma, kansainvälistyminen – Kuntaan osoittamisen alueellinen strategia – Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, kehittämisen alueosio – EAKR / ESR -rakennerahasto-ohjelma – Koulutustarpeiden ennakointi – + oma hanketoiminta liittyen aluekehitykseen?

Aluekehityksen strateginen suunnittelu

• Toimintojen kokoaminen – Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksila – Sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö – Sonet Botnia (sosiaalialan osaamiskeskus)

• Strategiatyö – SOTE-tietotuotanto, toimintaympäristön muutos, muutostutkimus – Palvelustrategia – Palvelulupaus – Alueellinen hyvinvointikertomus – Vaikutusten ennakkoarviointi – Hyvinvointibarometri – Valmiussuunnitelma

• SOTE TKI –toiminnot – Yhteistyöalue – Tutkimuslaitosyhteistyö – Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö – + oma hanketoiminta liittyen soteen?

SOTEPELA -suunnittelu/ TKI

• Demokratia, osallisuus ja vaikuttaminen Maakunnallisen demokratian, identiteetin ja elinvoiman edistäminen Kansalaisviestintä ja maakuntavaalit Asiakas- ja asukasraadit, neuvostot, neuvottelukunnat Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen

• Maakuntastrategia Maakunnan strategiatyön koordinointi Tietotuotanto ja ennakointi, (koulutustarpeiden ennakointi?) Neuvottelumenettely

• Toiminta- ja laatujärjestelmät, auditointi

• Maakuntakonsernin oma hanketoiminta Koordinointi ja kehittämisrahastojen toiminta

Konsernipalvelut / tietopalvelualue / Strateginen suunnittelu

• Mitä toimintoja? > Johtamisjärjestelmän läpivalaisu kesken • Maakuntastrategia, viestintäresurssi? > Tarvitaanko näitä toimintoja lähelle ylintä

johtoa?

Maakuntajohtajan esikunta

KONSERNI-HALLINTO

Viestintä

Asianhallinta

Turvallisuus

Henkilöstö

Talous

ICT

Hallinto

Sopimusohjaus

Kehitys ja strategia

Sisäinen valvonta

ALUEKEHITYS

- Aluekehityksen strateginen suunnittelu


- Maatalouspalv

elut


- Alueiden

käytön palvelut - Liikennepalvelu

t

SOTEPELA - SOTE

toimintojen suunnittelu

- SOTE-palvelujen järjestäminen

- SOTE- tutkimus- ja kehittämistoiminta

- Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen

- PELA järjestäjätoiminnot

LIIKELAITOS SOTE: - Terveyden ja

sairaanhoidon palvelut

- Ikäihmisten palvelut

- Perhe- ja sosiaalipalvelut

PELAENSI: - PELAENSI

toiminnot

YLEISET TOIMINNOT

”EP SOTE OY”

- Lääkäri ja hoitaja, sosiaali-palvelujen neuvonta

- Hammaslääkärin ja suuhygie-nistin peruspalvelut

- Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta

TOIMIALUE: KONSERNIHALLINTO KEHITYS JA

STRATEGIA

Laatutyö

Neuvottelumenettelyn koordinointi

Maakuntastrategia ja strategiatyön yhteensovitus

Tietotuotanto, ennakointi

Yhteiset tietojärjestelmät ja -hankinnat

Demokratia, osallisuus, vaalit

Vaihtoehto A: strateginen suunnittelu on substansseissa, konsernihallinnossa kevyet tukipalvelut

Yhteispalveluiden järjestäminen


Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakuntaohjelma Maakuntakaava

LJS Kulttuuristrategia Kv-ohjelmatyö

**********************

Tulevaisuustyö ja ennakointi Koulutustarpeiden ennakointi

Aluekehitystoimialan tulevaisuus – ja ennakointityö

Aluekehityksen tilannekuva

**********************

Tietotuotanto Substanssia tukeva tietotuotanto

**********************

Aluekehittämisen verkostotyö ja edunvalvonta

Substanssin kehittämistä koskeva strateginen yhteistyö

TOIMIALUE: SOTEPELA Strategiatyö

SOTE palvelustrategia ja -lupaus Alueellinen hv-kertomus, HYTE

SOTE-substanssiin ja prosesseihin liittyvä suunnittelu

Maakuntien yhteistyö PELA-strategiatyö Valmiussuunnittelu

******************** Tietotuotanto ja tiedonhallinta

SOTE järjestämistä tukeva tietotuotanto SOTE substanssia tukeva tietotuotanto Asukas, asiakas, osallisuustieto

Toimintaympäristön muutostutkimus ja muutosten ennakointi

Menetelmä- ja järjestelmätutkimus ja kehittäminen

******************** Osaamisen ylläpitäminen ja uudistaminen Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi

ja osaamisen kehittämisen tutkimustieto (peruskoulutus ja täydennyskoulutus)

******************** Kansallinen ja kansainvälinen

tutkimustoiminta Tutkimusverkostot Kehittämishanketyö

******************** • Laadunvarmistus ja auditointi

• Palvelutuotannon ohjaus, kehittäminen ja kehittämistoiminnan koordinointi

MAAKUNTAVALTUUSTO


TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut



- Maatalouspalvelut


- Alueiden käytön palvelut - Liikennepalvelut

TOIMIALUE: SOTEPELA

- Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto

- Suunnittelu, valvonta ja ohjaus

- Hoidon integraatio

- Lääketieteelliset tukipalvelut

Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli

Maakuntajohtaja Esikunta (mitä toimintoja?)

Järjestäjätoiminnot

29 *

* Lisäksi määräaikaisten sote-kehittäjäresurssien määrä v. 2017 28,5 htv (sis. valtion tieteellisen tutkimusrahoituksen kautta tulevien resurssien arvion n. 3 htv) * Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan 4 yleislääketieteen erikoistumisvirkaa eivät mukana tässä

SWOT / VAIHTOEHTO B VAHVUUDET - Lisäarvoa monialaisesta osaamisesta - Päällekkäisen työn määrä vähenee - Selkeä kokonaisuus ja vahva resurssi - Uusi rakenne, ei kiinni vanhoissa

rakenteissa - Tiedon tuotannon ja kehittämisen vahva

yhteistyö

HEIKKOUDET - Strateginen suunnittelu etääntyy substanssi-

osaamisesta ja olennaisista kehittämishaasteista - Substanssitoimijoita pitää aktivoida ja haastaa

erikseen mukaan - Strateginen suunnittelu / TKI saattaa jäädä

erilliseksi käytännön toiminnasta

MAHDOLLISUUDET - Kokonaisuus avaa uusia ideoita ja

kehittämispolkuja - ”Monialaisuus” rakentaa maakunnan

kehittämisen näyn - Maakuntastrategiaan saadaan jatkuvia

syötteitä ja neuvottelumenettely on ajatasalla

- Osaamisen keskittäminen

UHAT - ”Yksikkö” elää kehittämiskuplassa, irti

asiakasrajapinnasta ja arkisesta substanssityöstä

- Strateginen suunnittelu koetaan ulkoa saneltuna pakkopullana

- Sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus ei toimi - Kaiken strategisen suunnittelun / TKI:n

nivominen yhteen muodostaa ”harmaan mössön” jossa vaikea saada kiinni konkretiasta

Konsernipalvelut

Tukiprosessit

Sisäiset konsernipalvelut

Asiakirjahallinto

Viestintä

Turvallisuus ja varautuminen

Tukipalvelut

Tietohallinto ja tiedontuotanto

Henkilöstö-hallinto

Yleishallinto ja juridiikka

Konserni- ja sopimusohjaus

Strateginen suunnittelu ja TKI

Taloushallinto

Maakunta Järjestämistoiminnot

ja tuottaminen

Konsernipalvelujen toimialue oikeus-, resurssi- ja tietopalvelualue

toimialuejohtaja

• Strategisen suunnittelun ja TKI -prosessien sijoittumisen lopullinen määrittely edellyttää koko johtamisjärjestelmän läpivalaisua (vaihtoehtoja on vaikea arvottaa tämän hetkisen tiedon pohjalta)

• Resurssikysymykset ovat haastavia kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa (konsernipalveluihin keskittäessä esim. toimialueiden/liikelaitosten johdon tukitoiminnot jäävät olemattomiksi)

• Lisärahaa ei ole tulossa, pikemminkin päinvastoin - Yhtenä mahdollisuutena on pidettävä myös htv-panoksen jakamista substanssin

ja konsernipalvelujen kanssa • Punaisena lankana tulisi olla roolien selkeys ja vuoropuheluyhteyden

varmistaminen (mallissa kuin mallissa) • Suunnittelun lähtökohtana oltava toimintojen

- Toimintojen häiriötön jatkuvuus 2019 - Strategisen suunnittelun ja operatiivisen toiminnan tiivis yhteys - Monialaisen suunnittelut synergiaedut

• Eräs pohdittava näkökulma on myös se, miten eri vaihtoehtomallit ovat uudelleen muokattavissa vuoden 2019 jälkeen

Vaihtoehtoihin liittyviä huomioita

Strategisen suunnittelun ja TKI-toiminnan resurssit

• Maakuntakonsernin kehittämisrakennetta ylätasoisesti tarkastellen resurssit voidaan hahmottaa seuraavin

lukumäärin (suuntaa-antava tieto): – Aluekehitys: 9 vakituista henkilöä, 3 määräaikaista henkilöä

• Teemoja mm: maakuntaohjelma, kansainvälistyminen ja kv-toimintaohjelma, kulttuuri ja kulttuuristrategia, aluekehittämisen tilannekuva, tulevaisuustyö ja ennakointi, aluekehityksen toimialueen toimintaympäristön analysointi ja seuranta, osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, MYR-tyyppinen toiminto

– Sote-kehittäminen: 17 vakituista henkilöä (esim. ICT-kehittämisen vakituiset resurssit ei mukana tässä, vaan raportoidaan ICT-työryhmän toimesta), 28,5 määräaikaista henkilöä

• Teemoja mm: palvelustrategia ja palvelulupaus, suunnittelu ja seuranta, tiedontuotanto, yleinen tai yksityiskohtaisempi kehittäminen, laatu- ja prosessityö, hanketyö, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta

• Työryhmä on tarkastellut myös alueen suurimpien koulutustoimijoiden TKI-resursseja – Koulutustoimijat / TKI-resurssit suuntaa-antavasti:

• Seinäjoen Yliopistokeskus: vakituiset 25 htv, määräaikaiset 66 htv • Seinäjoen Ammattikorkeakoulu: vakituiset 30 htv, määräaikaiset 23,9 htv • Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä: vakituiset 5 htv, määräaikaiset 15 htv • Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys: vakituiset 4,5 htv

Koulutus- ja TKI-sektorin tuki uudelle maakunnalle ja sen kehittämisrakenteelle

• Uuden maakuntahallinnon yhteistyö koulutus- ja TKI-toimijoiden kanssa on tärkeää • Mahdollisia jatkoselvitysaiheita / tärkeitä teemoja:

– Täydennyskoulutuksen ja peruskoulutuksen tuottaminen – Palvelujen tuottamisen ja kehittymisen kannalta erityisasiantuntijoiden saatavuuden turvaaminen –

yhteiset virat ja tehtävät (erityisesti tki-toiminnassa) – Palvelujen tuottamisen kannalta avainhenkilöstön saatavuuden turvaaminen – yhteistyö koulutuksen

järjestämisessä ml. lääkärikoulutus (ennakointi ja vaikuttaminen) – Strateginen yhteistyö palvelujen pitkäjänteisessä kehittämisessä – puitesopimukset osaamisen

vahvistamisessa (tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämistyössä), hankeyhteistyö – Maakunnassa asuvien ja työskentelevien asiantuntijoiden kehittymisen turvaaminen; jatkokoulutuksen

ja omaehtoisen tutkimustyön tukeminen, henkilöstön kehittäminen – Palvelujärjestelmän toimivuuden seuranta monin menetelmin sekä erilaisilla aineistoilla – monipuolisen

aineiston turvaaminen kilpailutuksilla (olosuhdeanalyysejä, tilannekuvatietoa (esim. työvoimatarpeiden ennakointi yhteistyössä), vaikuttavuusanalyysejä, barometritietoa (esim. väestöbarometrit), markkinatutkimukset).

– Maakunnallisen identiteetin vaaliminen ja edunvalvonta edellyttävät omaa tiedontuotantoa ja yhteistyötä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa

– Kansainvälinen yhteistyö ja koulutusvienti mahdollisesti uusien ulottuvuuksien avaajina ja maakunnallisen vaikuttavuuden vahvistajina

– Yhteisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen rakentaminen verkostomaisesti (esim. simulaatiot, laboratoriot, sosiaalityön opetus- ja tutkimuskeskukset)

Tutkimus- ja kehittämisrakenteen valmistelun jatkoselvitysaiheet

• Maakunnallisen kehittämisrakenteen konkreettinen toimintamalli (kaikki kehittämistoiminnot keskitettynä vai hajautettu rakenne esim. aluekehityksen ja sote-kehittämisen kesken)

• Kehittämisresurssien ja –toiminnan (tehtävät) sijoittuminen järjestäjän ja tuottajan (liikelaitos ja julkinen sote-yhtiö) kesken – Sijaitsevatko kaikki kehittämisresurssit järjestäjässä, vai jakautuvatko ne järjestämisen ja

tuottamisen kesken? – Miten turvataan esim. liikelaitoksen tarvitsema vahva kehittämistoiminta?

• Konkreettisempi kehittämistoiminnan työnjako maakunnan ja sote-yhteistyöalueen kesken – Mitä tehtäviä sovittavia yhteistyöalueen kanssa, missä maakunnallinen itsehallinto

mahdollistaa vahvan itsenäisen aseman, missä tehtävissä maakuntarajat ylittävää yhteistyötä voidaan rakentaa selkeästi myös yli yhteistyöaluerajan?

• Yhteistyömallin rakentaminen alueen koulutus- ja TKI-toimijoiden kanssa – Esim. osaamisen kehittäminen

• Yhteistyö kunnissa tapahtuvan kehittämistoiminnan kanssa – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä elinkeinojen kehittäminen – Yhteinen alueellinen edunvalvonta ja kehittyminen

KANSAINVÄLINEN:

Kv-tutkimus ja kehittäminen, osaaminen ja innovaatiot (esim. terveysteknologia)

KANSALLINEN: Tietotuotanto, yhteistyökumppanuudet

YHTEISTYÖALUE: Tarvelähtöinen maakuntien kehittymistä tukeva monialainen yliopistollinen perustutkimus, koulutus ja kehittäminen. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä ja sen kehittäminen.

POHJALAISMAAKUNTIEN YHTEISTYÖ:

Kehittäminen ja yhteistyö, hyvinvointibarometri, hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta

MAAKUNTA: Palveluketjujen optimointi eri tuottajien kesken. Palvelukokonaisuuden varmistaminen ja toimintaprosessien kehittäminen. Suunnittelu ja seurantayhteistyö. Indikaattorityö, määrällisen ja laadullisen tiedon tuotanto ja analysointi. Sisäisesti ja ulkoisesti tuotetun tiedon vertailu. Ennakointi ja tulevaisuustyö. Tutkimuksen, koulutuksen sekä osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Alueellinen hyvinvointikertomus, maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma, maakuntakaava, kansainvälisyys-toimintaohjelma, kulttuuri- ja liikuntastrategia. Aluekehittäminen ja alueellinen edunvalvonta.

KUNTA: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, sisäinen ja ulkoinen tietotuotanto, päätösten vaikutusten ennakkoarviointi, kunnallinen hyvinvointikertomus. Peruspalvelujen toimivuus ja vaikuttavuus. Kunnan elinvoimatyö (kuntapolitiikat). Kansalaisyhteiskuntatyö.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnan tehtävänä. Kehittämisen rakenne (SOTE + muut)

MITÄ TAVOITELLAAN?

Väestön sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen. Kustannusten kasvun hillitseminen

MILLÄ MENETELMILLÄ

TAVOITTEISIIN PYRITÄÄN?

• Tiedonkeruun, päätök-senteon, suunnittelun toimeenpanon, arvioinnin ja ennakoinnin tukemisella

• Osaamisen ylläpitämisellä ja uudistamisella

• Elinvoiman ja kilpailu-kyvyn kehittämisellä

• Työmenetelmien ja palvelujen vaikutta-vuuden kehittämisellä.

• Palvelupakettien kehittä-mistyöllä

• Asukas- ja asiakas-lähtöisillä toimintatavoilla

• Osallistavilla toiminta-tavoilla

• Yhdyspintayhteistyöllä • Sote-johtamisen

tukemisella (vertaistuki-verkosto)

• Yhdyspintaviestinnällä ERI IKÄISET ASUKKAAT

www.ep2019.fi

maakunnan tutkimus- ja...

Documents