maanmittaustoimistojen aika automaattista arvonmääritystä ...mutta kuten todettu, ”pakkolait”...

###

###

###

3/2015

### • ### • ### • ### • ### • ### • ### • ###

Automaattista arvonmääritystä

Hackathonit tulevat

Maanmittaustoimistojen aika

3/2015

E PÄ S E LVÄT K A L A S T U S O I K E U D E T • EKSPROPRIAATIOSTA JA ERITYISESTI IMPROPRIAATIOSTA • HUUTAVA TARVE INNOVAATIOJOHTAMISELLE • BALTIC VALUATION

S I S Ä L T Ö 3/2015

KUSTANTA JAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKYwww.maankaytto.fi • Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh. 050 512 2745.KANSI: Ali Kämäräinen.

AU TO M A AT T I N E N K I I N T E I S TÖ A R V I O I N T I | S. 12

”Monille arvion tilaajalle ei lopultakaan näy, onko arvioitsija käyttänyt työssään tietokoneavusteista arvonmääritystä.”

E PÄ S E LV I S TÄ K A L A S T U S O I K E U K S I S TA | S. 16

”Kalastusoikeuksien käsittely vaikuttaa hieman sattumanvaraiselta ja se ei ole kohdellut mahdollisia oikeuksien haltijoita samalla tavalla.”

I N N O VA AT I O J A T U T K I M U S J O H TA M I N E N 6.0 | S. 24

”Kansallisen T&K:n on tähdättävä selvitymisen ja peruskoulutuksen sijaan maailmanluokan tuloksiin.”

E K S P R O P R I A AT I O S TA J A I M P R O P R I A AT I O S TA | S. 34

”Kiinteistön omistusoikeuden järjestelmä ja kiinteistöjärjestelmä elävät eri tasoilla ja erillään.”

H AC K AT H O N | S. 6”Usein ohjelmaan on kytketty

huippuasiantuntijoita innostamaan ja jakamaan ajatuksiaan aiheesta ja sen vierestä.”

K U N TA L I I TO N AVAU K S E T D I G I TA L I S A AT I O O N | S. 30

”On kestämätöntä, että kehitys hankkeissa vero rahoituksella tuotetaan palvelu monopoleja valitulle yritykselle.”

M A A N M I T TAU S TO I M I S TO J E N A I K A | S. 20

”Asiakkaiden silmissä maanmittaustoimi silti oli edelleen etäinen, salatieteeksikin koettu asia.”

PÄ Ä K I R J O I T U S | S. 5”Nokian jälkeiseen maailmaan

totuttautuessa on nyt viimeistään huomattava, että maailma on muuttumassa.”

5 Ari Laitala (pääkirjoitus) MIELENILMAUKSEN JÄLKEEN

6 JuhoPekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Ari Laitala

HACKATHON RANTAUTUU MAANKÄY T TÖALALLE

10 Ari Laitala UUDEN ÖL JYN ANATOMIA

11 HÄRKÄÄ SARVISTA

12 Jamie Donovan AUTOMAAT TISET ARVONMÄÄRIT YS MALLIT KIINTEISTÖARVIOINNIN ALALLA

16 Jaakko Haapala EPÄSELVÄT KALASTUSOIKEUDET PERÄMERELLÄ JA TORNIONMUONIONJOELLA

20 Väinö Ylikangas MAANMIT TAUSTOIMISTOJEN AIKA

24 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo OY SUOMI AB:LLA HUUTAVA TARVE OSAAVILLE KEHIT YS JA TEKNOLOGIA JOHTA JILLE

30 Matti Holopainen KUNTALIITON AVAUKSET DIGITALISAATIOON

32 Ari Laitala BALTIC VALUATION EVALUATION

34 Jaakko Sirkjärvi EKSPROPRIAATIOSTA JA ERIT YISESTI IMPROPRIAATIOSTA

37 JARRUMIES

38 MAANMIT TAUSTA TALLENTAMASSA

39 MAANKÄY T TÖ 120 VUOT TA SIT TEN

40 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ

43 UUTISIA

50 IN MEMORIAM

51 RESUME

52 PALVELUHAKEMISTO

5MAANKÄYTTÖ 3|2015

P Ä Ä K I R J O I T U S

ON VAIKEA SANOA, kumpaa uutisvyöryä niskaan enemmän kaatuu: Euroopan pakolaiskriisiä vaiko kansakunnan yksikkötyö-kustannuskriisiä. Pakolaisten hätämajoittaminen on meidänkin ammattikuntaamme koskeva ponnistus. Kunnista olisi varmaan paljon mielenkiintoista kuultavaa siinä, miten valtava majoitus-urakka on toistaiseksi saatu ratkaistua. Tämähän on haaste, joka uusissa muodoissaan jatkuu vielä pitkään.

Puolitan potentiaaliset jutun aiheet kuitenkin alkuunsa ja kes-kityn viiden prosentin haasteeseen.

Aihepiiriä on mediassa tietysti kaluttu jo viikkoja ja kuukausiakin. Jotain uutta tuntuu kuitenkin tapahtuvan päivittäin ja sitä myötä uutta pureskeltavaakin syntyy. Koska meidän lehtemme on irti päivittäisestä uutisvirrasta, on sopivaa tähyillä hiukan kauemmas. Sekä taaksepäin että eteenpäin.

Vaikka kaiken keskiössä näyttäisi olevan viiden prosentin leik-kaus yksikkötyökustannukseen, on kyse pohjimmiltaan tietysti jostain aivan muusta. Viiden prosentin leikkaus on vain hätäapu, jolla valtiovalta yrittää ostaa lisää aikaa. Tähän asti sitä on ostettu lisäämällä valtion velkaa, mutta siinä suhteessa pää on tullut nyt vetävän käteen.

Vaikka pitkään jatkunut talouskriisi on monelta osin ulkois-tenkin tekijöiden aikaansaamaa tai vauhdittama, on se kuitenkin paljastanut suomalaisen kansantalouden todellisen kilpailukyvyn tai pikemminkin sen rakenteellisen heikkouden. Nokian usko-maton menestys muutti käsitystämme todellisuudesta. Hyvin-vointiyhteiskunnan menot viritettiin sellaiselle tasolle, joka olisi edellyttänyt Nokia-klusterin menestyksen jatkumista tai vastaavien menestystarinoiden syntymistä. Valtion velan tuplaaminen on ollut loiventavien ottamista. Nyt on loiventavat otettu – velaksi tietysti. Paluu todellisuuteen tuntuu tietysti aivan järkyttävältä. Varsinkin, kun ensimmäisen sairauspäivänkin palkka viedään.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että koko suomalainen työnteon kenttä ja järjestelmä kaipaavat uutta järjestystä. Sopimusyhteiskun-nassa ei olla kyetty toteuttamaan asteittaista uudistumista riittävän ripeästi. Jos uudistukset eivät onnistu pienemmissä erissä, täytyy ne sitten tehdä suuremmissa.

Joissakin asioissa olen samaa mieltä Björn ”Nalle” Wahlroosin kanssa. Hän kritisoi hiljattain sopimusyhteiskuntaa. Tässä kohtaa komppaan häntä – ainakin vähän. Sopimusyhteiskunta on vuo-sikymmeniä ollut varsin toimiva osa vaurautta luovaa ja jakavaa järjestelmäämme. Tämä on samalla ollut sopimusyhteiskunnan perusta ja oikeutus – se on lisännyt kansakunnan kilpailuetua. Nyt tuo perusta horjuu aika lailla.

Vaikeaa on kuitenkin luoda parempaakaan järjestelmää tilalle. Paras vaihtoehto lienee se, että valtiovalta ottaa enemmän vas-tuuta, kuten nyt näyttää tapahtuvankin. Työmarkkinaratkaisujen sisällöillä on tyypillisesti suuri vaikutus kansantalouteen. Onko valtiovalta ulkoistanut oman vastuunsa perinteisessä kolmikan-nassa liian pitkälle? Niin pitkälle, että valtiontalouden selkäranka ei omia ratkaisujaan enää kestä.

A R I L A I T A L A ar i . la itala maank aytto.f i

M I E L E N I L MAU K S E N J Ä L K E E NMutta kuten todettu, ”pakkolait” ja sopimustoimet eivät ole

muuta kuin hetkittäinen helpotus. Pohjimmiltaan kysymys on yksityisen sektorin kilpailukyvystä ja sen perusta on ennen kaikkea kilpailukykyisissä tuotteissa. Viidenkään prosentin alennus yksikkö-työkustannuksessa ei mahdollista kovin kummoista hinnanalen-nusta lopputuotteessa. Huikean paljon suurempi merkitys edelleen on itse tuotteilla ja siinä, miten niitä osataan myydä ja markkinoida.

Nokian jälkeiseen maailmaan totuttautuessa on nyt viimeis-tään huomattava, että maailma on muuttumassa. Professori Liisa Välikangas sanoi hiljattain, että palkkatyö sellaisena kuin sen tunnemme, on katoamassa. Työn projektiluontoisuus ja sen riippumattomuus ajasta ja paikasta lisääntyy. Asia ei ole mitenkään uusi, mutta se on koko ajan todellisempi. Yhä useammasta työstä on tulossa innovaatiotyötä.

Työn tekemisen tavat muuttuvat, mutta muutosta tarvitaan myös työn tekemisen perustassa. Tilauksessa on uudenlainen psykologinen sopimus työnantajien ja työntekijöiden välillä. Sa-malla on hyvä huomata, että myös uudenlaiselle johtajuudelle on huutava tarve. Tämä kriisi, kuten kaikki muutkin kriisit ovat myös johtajuuskriisejä. Johtajat tekevät päätökset ja ovat niistä myös vastuussa. Mitä suurempi johtaja, sitä suurempi vastuu. Tästä on puhuttu aivan liian vähän.

Todelliseen puntariin johtajuus on nyt joutumassa julkisella sek-torilla mukaan lukien koulutussektori (joka osin on yksityisluonteis-ta). On kutakuinkin ennen näkemätöntä, että myös koulutuksesta ollaan nyt valmiita leikkaamaan. Miksi näin tehdään?

Toiseksi todennäköisin vaihtoehto on mielestäni se, että valtio-valta on lähellä täyttä paniikkia. Velkaantumiskierre ollaan valmiita katkaisemaan hinnalla millä hyvänsä, vaikka tulevan kasvun siivet leikkaamalla. Todennäköisempää taitaa olla kuitenkin se, että korkeakoulu- ja yliopistolaitoksen epäillään olevan pöhöttynyttä ja tehotonta. Töitä siellä kyllä tehdään kovasti, mutta miltä osin se on todellista arvoa luovaa. Yliopistot ovat edelleen mahtavia byrokratian linnakkeita. Väite on tietysti kova, enkä voi sitä todistaa. Mutta päinvastaisen todistaminen taitaa olla vielä vaikeampaa.

Ja todettakoon vielä nyt erikseen, että yliopistojahan on juuri pääomitettu vähintäänkin sadoilla miljoonilla euroilla kiinteistöjen ja käteisen muodossa. Ei kai valtion voi olettaa tekevän tätä velka-rahalla hyvää hyvyyttään.

Koulutusleikkauksista – kuten kaikista leikkauksista – puhut-taessa on huomio kiinnitettävä siihen, että leikkaukset koskevat vain prosessin panoksia. Kukaan ei kai pakota toimimaan siten, että myös prosessin tuotos on vastaavasti huonompi. Siellä, missä kilpailun paine ei ole pakottanut jokapäiväiseen kehittymiseen, on edelleen mahdollisuus melkoisiin tuottavuushyppyihin. Mutta koska johtajat ja johtajien johtajat ratkaisevat sen, mitä tehdään ja miten tehdään, ei suorittavassa portaassa voida ottaa asioita omiin käsiin. Johtajat tarvitaan muutokseen mukaan.

6 MAANKÄYTTÖ 3|2015

Hackathon rantautuu maankäyttöalalle

Teksti: Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Ari Laitala

Kuvat: J-P Virtanen ja Ali Kämäräinen

HACKATHONIN LYHYT OPPIMÄÄRÄHackathon-sanassa yhdistyvät sanat “hack” ja “marathon”, mikä paljastaa termin alkuperäksi tietotekniikan ja tarkemmin ohjelmoin-nin. Tapahtumat ovat kilpailuhenkisiä koodaustapahtumia, jotka järjestetään yhteistyössä lukuisten yritysten kanssa. Tyypillisesti osallistujat muodostavat ryhmiä, jotka rajoitetussa ajassa ideoivat ja kehittävät toiminnallisen prototyypin. Tapahtuman lopuksi tu-lokset esitellään kaikille ja paras tekele palkitaan. Sanan alkuperä ei ole täysin tiedossa, mutta yksi ensimmäisiä hackathoneja oli ilmeisesti vuoden 1999 JavaOne-konferenssin työpaja, jossa ke-hitettiin Java-sovelluksia Palm-alustalle. Tarkoituksena oli tällöin koota ohjelmoijia yhteen kehittelemään pieniä demosovelluksia ja testaamaan uutta kehitysalustaa.

Usein tapahtumissa pyritään löytämään teknisiä ratkaisuja lop-pukäyttäjän ongelmiin. Aktiiviset järjestäjät saavat pidettyä osallis-tujiaan virkeänä ja löytävät keskivertoa paremmin uusia ratkaisuja. Usein ohjelmaan on kytketty huippuasiantuntijoita innostamaan ja jakamaan ajatuksiaan aiheesta ja sen vierestä. Suuressa maail-massa yhdistetään parhaimmillaan pelialan ammattitapahtumat luentosarjoineen ja messuineen osaksi tapahtumaa.

Noin viidentoista vuoden aikana toiminta on yleistynyt valtavas-ti ja levinnyt uusille aloille. Järjestämiseen ja markkinointiin onkin jo syntynyt joukko alustoja ja organisaatioita, kuten esimerkiksi Hackathon.IO ja Hacker League.

TIETOTEKNIIKASTA TYÖSKENTELYÄ ON SIIRRETTY MYÖS MUILLE ALOILLE”AEC Hackathon on Yhdysvalloista lähtöisin oleva avoimen innovoinnin yhteisö, joka pyrkii lisäämään vuorovaikutusta tek-nologiapainotteisten alojen kuten ICT:n ja peliteollisuuden sekä rakennusalan välillä. Välineenä tässä käytetään teemaviikonloppuja, joissa eri alojen ammattilaiset kokoontuvat ratkomaan yrityksiltä saatuja haasteita sekä demonstroimaan uuden teknologian mah-dollisuuksia työpajoissa. Haasteet voivat kummuta eritasoisista

”Hackathon-tyyppistä työskentelyä voidaan hyödyntää myös organisaation sisällä.”

Lopputuote oli katseltavissa myös Oculus Riftillä.


käytännön ongelmista ja ratkaisut voivat perustua ohjelmistoihin, fyysisiin tuotteisiin tai palvelukonsepteihin”, valaisee tapahtuman taustoja hackathonaktivisti Teemu Lehtinen. Yksi rakennusalan ensimmäisistä hackathoneista, AEC Hackathon 1.0, järjestettiin vuonna 2013 Piilaaksossa. Motiivina tapahtuman järjestämiselle toimii eri alojen osaajien houkuttelu omalle ongelmakentälle. Monialaisuuden takaavat big ja open datan, digitalisaation, kau-punkikehittämisen, logistiikan, rakennetun ympäristön, uusiutuvan energiaan, paikkatietojen, peliohjelmoinnin ja Internet of Things -teknologian osaajat yhdistettynä rajapintojen guruihin.

SUOMALAISET OSALLISTUMASSA JA JÄRJESTÄMÄSSÄRYM Oy:n tutkimusjohtaja Anssi Salonen innoitti tutkijoita osallis-tumaan AEC Hackathoniin jo vuoden 2014 alussa. Tällöin paikkana oli Facebookin kampus Palo Altossa. Samaan nippuun yhdistettiin maailman suurin pelialan tapahtuma GDC Expo. Aalto-yliopiston tutkija J-P Virtanen ja Adminotech Oy:n kehittäjä Ali Kämäräinen osallistuivat tapahtumaan. Heidän lopputuotteensa tapahtumassa oli demo maalaserkeilaimella tuotettujen pistepilven visualisoin-nista suoraan Meshmoonissa ilman manuaalista mallinnusta. Pistepilviä voitiin katsella myös Oculus Riftillä ja yhdistää esim. rakennusmalleihin. Toteutus näkyi myös Construction Executive – Tech Trends -nettilehdessä (http://enewsletters.construction-exec.com/techtrends/2014/03/second-aec-hackathon-tackles-industry-pain-points/).

”Tilaisuudessa oli noin 20 tuntia aikaa kehittää tiimissä ra-kennusalaan liittyvä sovellus, laite tai palvelu. Tuloksena syntyi demoja suojavarusteisiin integroitujen sensorien käytöstä työn-tekijän seurantaan, Bluetooth-pohjaisen sisätilapaikannuksen ja BIM:n yhdistävä mobiilisovellus, joka hyödyntää tilakohtaiset dokumentit automaattisesti ja robotti sisätilojen lämpötilojen yms. mittaukseen. Lisäk-si nähtiin rakennusmallien esittämistä koskevia toteutuksia, syvyyskamera-sovelluksia iPadille ja tuotteistettu piirustusten tarkasteluun suunniteltu käyttöliittymä isolle kosketusnäytölle”, kertoo Virtanen.

Myös suomalainen kehittäjäyhtei-sö ja alan teollisuus ovat aktivoituneet järjestäjinä. Sivulla 9 olevaan tauluk-koon on koottu joitakin viimeaikaisia ja tulevia hackathoneja.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT MAANKÄYTTÖALAN HACKATHONITHackathonien aihealueet koskettavat myös maankäyttöalaa. Tämän syksyn aikana pääkaupunkiseudulla järjestetään ainakin kaksi tapahtumaa, jossa rakentaminen ja maankäyttö ovat keskeistä aihepiiriä. Tämäntyyppisillä tapahtumilla voi olla hyvin energisoiva vaikutus: “Maankäyttöala ei perinteisesti ole kiinnostanut sovel-luskehittäjiä. Uudet avoimet teknologiat ja paikkatiedot mahdol-listavat uusia mahdollisuuksia sovelluskehittäjille. Onnistumisen kannalta on tärkeää valmistella rajapinnat ja työkalut valmiiksi ja tarjota riittävä tuki tilaisuuden aikana”, kertoo Adminotech Oy:n toimitusjohtaja Tommi Hollström.

RYM SHOKin tutkimusohjelma Energizing Urban Ecosystems (EUE) järjestää 3D City Model Hackathon -tapahtuman, jossa ideoi-daan Espoon 3D-kaupunkimallin päälle palveluja ja sovelluksia sekä kehitetään uusia tapoja hyödyntää älykkäitä kaupunkimalleja. Tapahtuma pidetään Aalto Design Factoryssä Otaniemessä tänä syksynä.

AEC Hackathon 2014: paikkana Facebookin kampus Palo Altossa.

”Tapahtumilla voi olla hyvin energisoiva

vaikutus.”


AEC HACKATHON ON TULOSSA SUOMEEN

”Suomen ensimmäinen AEC Hackathon järjestetään

marraskuussa viikonloppuna ennen Slushia Teklan pääkont-

torilla. Aiheina ovat muun muassa virtuaalinen todellisuus, esineiden in-

ternet, tietomallinnus ja robotiikka. Tapahtu-man osallistujat koostuvat startupeista, pk-yrityksistä,

suurista yrityksistä ja tutkijoista sekä Suomesta että maailmalta. Yrityksille tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus demonstroida osaamistaan kansainväliselle yhteisölle ja toisaalta oppia, millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat voivat tuoda omaan toimin-taympäristöön. Suomen AEC Hackathon on myös osa Slush Hacksia, jossa eri hackathonien voittajat pääsevät kilpailemaan Slushin

lavalle 20 000 euron pää palkinnosta”, jatkaa Teemu Lehtinen Aalto-yliopistosta.

Formaatin yleistyessä sitä on myös pyritty jatkokehittämään. Slushin varsinaista hackathonia edeltää siis tiukka virtuaalinen ennakkokilpailu, joka takaa Ultrahack-viikonloppuun osallistuvien “tuotteiden” hyödynnettävyyden yritystoiminnassa.

SOVELTUVUUS TUTKIMUKSEENHackathon -tyyppistä työskentelyä voidaan hyödyntää myös orga-nisaation sisällä. EUE-projektissa Aalto-yliopisto ja Maanmittauslai-toksen paikkatietokeskus FGI (ent. Geodeettinen laitos) järjestivät tutkijoilleen kehityspajan, jossa tavoitteena oli olemassa olevien virtuaalimallien siirto projektissa käytetylle Meshmoon-alustalle ja demosovellusten kehittäminen mallien ympärille. Kolmen päivän intensiivisellä työllä ryhmä sai tuotettua kaksi demoa, joita kukaan ryhmän jäsenistä ei olisi kyennyt tekemään yksin. Mukana oli myös Adminotech Oy:n kehittäjä. Tuloksena syntyi myös uusia ominai-suuksia yrityksen kehittämälle Meshmoon-alustalle.

Teollisuuden näkökulmasta tällaiset uudet avaukset voidaan nähdä osana Open Innovation -liikettä ja verkostomaista kehittä-mistä, jossa sidosryhmiä pyritään ottamaan mukaan toimintaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä malli istuu hyvin myös tutkimustoi-mintaan ja yliopistomaailmaan. Aalto-yliopiston puitteissa onkin jo järjestetty useita eri alojen hackathoneja, kuten Big Dataa ja siitä tehtäviä analyysejä käsitellyt Data Science Hackathon (http://sci.aalto.fi/en/current/events/2015-03-20/), ja energiatehokkuuteen ja Big Datan ympäristösovelluksiin keskittynyt Green Campus Hackathon (http://acs.aalto.fi/2014/green-campus-hackathon-may-24-25/).

”Kolmen päivän intensiivisellä työllä ryhmä sai tuotettua kaksi demoa, joita kukaan ryhmän jäsenistä ei olisi kyennyt tekemään yksin.”

Hackathonit tarjoavat nykykoodaajille viihdettä.

ESIMERKKE JÄ VUODEN 2015 TAPAHTUMISTA

• Big & open data hackhathon, jonka aiheena on 26 tunnin ajan suuret tietomassat ja rajapinnat asiakastiedon dataan.

• Nordic Internet of Things Hackathon 2015 -tapahtuman aikana 50 tuntia käytetään teeman mukaisen Internet of Things (IoT) -ratkaisun tekemiseen.

• Slushin yhteyteen marraskuussa 2015 on tulossa Euroopan suurin hackathon.

• Myös Uber järjestää ensimmäisen virtuaalisen hackathonin marraskuussa 2015.

• Kuutoskaupungit järjestivät avoimen datan yhteis hacka-thonin, jossa kehiteltiin uusia vapaa-aikaan liittyviä liiketoi-mintakonsepteja jai prototyyppejä

• Konecranes promotoi IndustryHackin, joka avasi suomalais-ten teollisuusyritysten laitteiden kehitysrajapintoja ja tarjosi mahdollisuudet rakentaa sovelluksia näiden päälle tavoit-teenaan asettaa Suomi teollisen internetin pioneeriksi

• SmartCity hackathon Tampereella kehittelee älykaupunkeja avoimen datan hengessä.

• Kulttuuriaineistoihin keskittyvä hackathon, Hack4FI – Hack your heritage, kokosi yhteen kulttuurin, teknologian ja taiteen osaajia.

LISÄTIETOAHackathoneista yleisellä tasolla:

https://en.wikipedia.org/wiki/Hackathon

JavaWorld-lehden artikkeli vuoden 1999 JavaOne-tapahtumasta

http://www.javaworld.com/article/2076473/mobile-java/

javaone-s-palm-sized-winner.html

AEC Hackathon, http://aechackathon.com/

AEC Hackathon Helsinki

http://aechackathon.com/listing/aec-hackathon-helsinki/

3D City Model Hackathon, http://3dcitymodelhackathon.com/

http://www.hackathon.io/

https://www.hackerleague.org

Mika Turunen. http://www.cybercom.com/fi/Suomi/Yritys/Blogit/

Blogit/hackathon-ikkunana-innovointiin/

PAIKKATIETOMARKKINAT – tuttuun tapaan innovatiivinen paikkatiedon ammattitapahtuma

Paikka: Messukeskus, Kokoustamo, Helsinki

Järjestäjä: Maanmittauslaitos

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu kävijäksi osoitteessa www.paikkatietomarkkinat.fi

paikkatietomarkkinat.fi twitter.com/GIS_Expo facebook.com/paikkatietomarkkinat

Tuttu juttu. Yhteistyö on niin hankalaa, että miksi edes yrittää. Tietoa on niin hankala saada, että päätökset tekee tehokkaimmin mutu-tuntumalla. Paikkatiedosta ei ole hyötyä yritysten liiketoiminnalle, ainakaan kansainvälistymiselle.

Olisiko jo tilausta uusille ajatuksille?

Maksuton sisäänpääsy

3.11. klo 9.00 – 17.00

4.11. klo 9.00 – 15.00

LinkkiBuffet klo 16.30 – 19.00

Avoimien hackathonien lisäksi voidaankin olettaa, että tämäntyyppinen intensiivinen ryhmätyöskentely yleistyy myös digitalisoituvien tutkimusprojektien sisällä. Monista eri ryhmistä koostuvissa konsortiohankkeissa tällaiselle nopeasti etenevälle yhteiselle kehittämiselle on selvä tilaus. Hackathonit antavat myös ajattelemisen aihetta perinteisen tutkimuspro-jektin vetäjille: nyt on oikea aika rekrytoida osaavia koodaajia pilotoimaan tulevaisuuden visioita.


Uuden öljyn anatomia

Sanotaan, että avoin data on uutta öljyä ja että kaikesta datasta noin 90 % on jollain tarkkuudella yhdistettävissä johonkin paikkaan. Mikäli tämä on edes osin totta, istuvat maanmittarit satumaisten rikkauksien päällä.

KUVITELLAANPA ENSIN ÖLJYLÄHDE, joka ei ehtyisi ollenkaan. Vaikka lähteestä pumpattaisiin samanaikaisesti kymmenillä tai jopa sadoilla pumpuilla, ei lähteen ehtymi-sestä olisi merkkiäkään. Käytännössä kuka vain voisi tulla ja olemattomin kustannuksin pumpata öljyä niin paljon kuin vain haluaisi. Yksi rajoitus markkinoilla kuitenkin olisi. Kunkin lähteen öljy olisi laadultaan hiukan erilaista ja kullekin laa-dulle olisi markkinoilla vain rajallinen kysyntä.

Kuka tahansa uuden öljyn tarvitsijoista voisi siis helposti ja aivan olemattomin kustannuksin hakea öljynsä itse. Uuden öljyn pumppaamiseen ja jakeluun ei siten liittyisi juurikaan liiketoimintamahdollisuutta. Ainoat hyötyjät olisivat toimijat, jotka käyttäisivät uutta öljyä olemassa olevan toimintansa parantamiseen. Ehkä jonkinasteista varhaista konsultointia ja koulutusta olisi mahdollista harjoittaa myös. Samoin uu-den öljyn laaduntarkkailua ja putsaamista tarvitaan, mutta koska käyttö on vielä pientä ja satunnaistakin, ei edellytyksiä erikoistuneelle toiminnalle vielä ole. Kun jotain on tarjolla ilmaiseksi ja helposti, on siitä vaikeaa kehittää kilpailuetua.

Jatketaanpa öljymetaforaa siis vielä hiukan pidemmälle. Uusia öljylähteitä löytyy lisää. Ne kaikki ovat laadultaan toisistaan poikkeavia, mutta suurimmalle osalle on ole-massa markkinoilla jonkinlaista tarvetta. Uusia öljylähteitä löytyy edelleen kiihtyvällä vauhdilla lisää. Pian kenelläkään ei ole enää kokonaiskuvaa saatavilla olevasta öljystä. Siitä huolimatta, että öljylähteistä muodostetaan katalogeja ja tietokuvauksia, kokonaiskuvan hahmottaminen tulee mah-dottomaksi. Hakukoneetkaan eivät pysty antamaan tilan-teesta kuin hajanaisen kokonaiskuvan. Ulkomailta löytyvät lähteet – varsinkin EU:n alueelta – ovat myös kiinnostavia, mutta siellä runsauden pulaa vasta onkin.

Tässä kohtaa alkaa syntyä uusia liiketoimintamahdolli-suuksia. Muutama toimija erikoistuu informaation tuotta-

miseen olemassa olevista öljylähteistä ja eri öljylaaduista. Syntyy huomattavaa kustannusetua, kun yksi tiedon kerääjä voi palvella useita tiedon tarvitsijoita. On siis syntynyt uusi tuote, informaatio, joka ei enää olekaan kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Niukkuus ja informaation jalostuminen riittävän hyödylliseksi alkaa synnyttää taloudellista arvoa.

Ekosysteemiin syntyy uusi kerros ja kehitys alkaa ruokkia itseään. Kohta joku huomaa, että parempia laatuja saadaan aikaiseksi sekoittamalla erilaisia raakaöljyjä tai niiden aines-osia keskenään. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman öljyn varastointia, johon myös tarvitaan uusia toimijoita. Tarve tutkimukselle, koulutukselle ja konsultoinnillekin jatkaa kasvuaan.

Edellä on kuvattu – ehkä hiukan kömpelöstikin – sitä ke-hittymistä, jonka julkissektorin datan avaamisen odotetaan synnyttävän yritystaloudessa. Suomessa datan avaamisessa ollaan jo varsin pitkällä, mutta varsinaisen ekosysteemin rakentuminen on vielä alkutekijöissään. Olemme ehkä vasta tilanteessa, jossa avoimen datan hyödyntämisestä liiketoiminnan osana alkaa olla ensimmäisiä vakiintuneita esimerkkejä, joista monet näyttävät liittyvän avoimen datan visualisointiin. Suurempaa lisäarvoa olisi tarjolla datan rikas-tamisesta ja laskennallisesta analysoinnista, mutta sellaisia esimerkkejä on vielä niukasti tarjolla. Kehityksen on kuitenkin syytä uskoa olevan ripeää ja sitä myös ruokitaan monin hank-kein, kuten laajalla 6aika-tutkimusohjelmalla (www.6aika.fi).

Avoin data on digitalisaatiokehityksenkin tärkeä ajuri, joten seuraamme ekosysteemin kehittymistä mielenkiin-nolla. Juttuvinkkejäkin aihepiiristä saa toimitukseen laittaa.

Ari Laitala

iStock | Kotkoa


H Ä R K Ä Ä S A R V I S T A

Kangistuuko Suomi kaavoihinsa?

Raim

o Ko

ivis

toin

en

raim

o.ko

ivis

toin

enko

lum

bus.

fi

Tampereen teknillisen yliopiston yhdyskun-tasuunnittelun professori Juho Rajaniemi haluaisi panna kaavajärjestelmämme täysre-monttiin. Hän kirjoitti ajatuksistaan Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 27.6.2015.

Rajaniemi kertoo, että nykyinen eli Juha Sipilän hallitus aikoo muuttaa ELY-keskusten roolin ”konsultoivaksi” ja rajoittaa niiden valitusoikeutta. Hallitus aikoo myös selvittää siirtymistä kunnallisvalituksesta hallintovali-tukseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuntalais-ten yleinen oikeus valittaa kaavoista poistuu. Valitusoikeus jää esimerkiksi kaava-alueen asukkaille ja maanomistajille.

Rajaniemen mukaan kaavoituksen jäykkä kolmiportainen hierarkia – maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava – edustaa sotien jälkeisten vuosikymmenien yhteiskuntakä-sitystä. Hän kritisoi sitä, että asemakaavassa määrätään alueelle tietty käyttötarkoitus. Samalla rajataan pois muut käyttömahdolli-suudet, mikä estää monimuotoisen miljöön syntymisen. Oikeastaan lähes kaikki, mitä tiedämme hyvän kaupungin ominaisuuksista, on hänen mukaansa ristiriidassa kaavoituksen sääntöjen kanssa.

Rajaniemi haluaisi lopettaa kaavoittami-sen kokonaan ja luoda tilalle elinympäristöm-me säätelyyn paremmin soveltuvia keinoja. Maakunta-, yleis- ja asemakaavan sijaan riittää kaksi suunnittelutasoa etenkin, jos niiden välillä on jatkuva vuorovaikutus.

Sipilän hallitus on todellakin ottanut ta-voitteekseen säännösviidakon purkamisen. Tätä on yritetty ennenkin, mutta tulokset ovat muodostuneet laihoiksi tai suorastaan päinvastaisiksi kuin tavoitteet. Minunkin mielestäni monet normit ovat turhia tai turhan jäykkiä.

Rajaniemen ehdotus on varsin raju hyök-käys kaavajärjestelmäämme kohtaan. Hänen asemansa yhdyskuntasuunnittelun profes-sorina antaa tälle puheenvuorolle erityistä painavuutta. Muutostarpeen lisäksi hän ei kuitenkaan kerro, minkälaisia muutoksia hän odottaa. Hän vain ehdottaa laajapohjaisen

ja monialaisen valmistelutyön aloittamista. Olisin odottanut konkreettisia parannuseh-dotuksia.

Kaavajärjestelmämme on minunkin mie- lestäni raskas ja hitaasti toimiva. Pidän siitä kuitenkin enemmän kuin esim. samoilla alueilla toimivasta vapaasta markkinatalou-desta virtuaalitalouksineen. Kaavajärjestel-mämme kuitenkin luo vakautta ja ennustet-tavuutta ja antaa ihmisille luotettavan pohjan omille suunnitelmilleen.

Minua kiinnostavat suuresti ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa kaavaprosessien kulkuun ja lopputuloksiin. Valitusmahdolli-suuksilla on merkityksensä, mutta kaavoituk-sessa ovat tärkeämpiä sitä edeltävät vaiheet. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa asiasta kiinnostuneille hyvät mahdollisuudet tuoda omat näkemyksensä esiin. Toinen asia sitten on, mikä merkitys sillä on lopputuloksen kannalta.

Kunnalla on kaavamonopoli. Virkamies-ten, konsulttien ja poliittisten päättäjien hyvästä tahdosta riippuu, kuinka yksittäiset kuntalaiset, järjestöt ym. saavat tahtonsa läpi. Ei kaikkea ole aihettakaan saada, mutta toivon, että eri osapuolten vuoropuhelu toimii hedelmällisesti. Käsitykseni mukaan tässä asiassa on paljon parantamisen tarvetta. Otan esiin yhden esimerkin.

Liikunta-asiat ovat lähellä sydäntäni. Niin pitäisi olla kaikilla, sillä sydän pitää siitä. Toimin aktiivisesti mm. Jyväskylän Ladun hallituksessa ja latutoimikunnan vetäjänä. Kokemukseni pohjalta voin yhtyä yhdyskun-taprofessori Helka-Liisa Hentilän näkemyk-siin, joista STT kertoi Helsingin Sanomissa 26.4.2015.

Hentilä on tutkinut Oulun yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan, miten arkiliikuntaa voisi parantaa kaavoituksen avulla. Hän toteaa, että valitettavasti kaavoituksessa painottuvat muut asiat kuin arkiliikunnan edistäminen, vaikka sen avulla voidaan alen-taa kuntien sosiaali- ja terveyskuluja. Uuden alueen kaavoituksessa mietitään yleensä

ensin autotiet. Kävelijöille ja pyöräilijöille annetaan ne alueet, mitkä jäävät yli. Maan-käytön suunnittelussa arkiliikunta ei korostu millään lailla.

Olen myös huomannut, että ristiriidat kaupungin hallinnossa haittaavat toimintaa. Esim. luonnonsuojelijat ovat kuin valtio val-tiossa. Jäykästä reviiriajattelusta pitäisi päästä järkevään yhteistyöhön.

Jyväskylän kaupunki on ryhtynyt ke-hittämään osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia erilaisissa kunnallisissa asioissa. 15.6.2015 valmistui luonnos Jyväs-kylän kaupungin osallisuusohjelmaksi. Se on tehty yhteisvoimin. Kymmeniin työpajoihin ja keskusteluihin on osallistunut keväällä 2015 asukkaita, järjestöjä, kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Ryhmä, johon on kuu-lunut edustajat eri palvelualoilta, on vetänyt kehittämisprosessia.

Osallisuusohjelman tavoitteena on tuoda osallistumisen ja vaikuttamisen keinot jokai-sen ulottuville sekä kannustaa käyttämään niitä. Toisena tavoitteena on käynnistää kaupunkiorganisaatiossa määrätietoisesti omien toimintatapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen entistä avoimemmaksi.

Luonnoksesta on ollut mahdollisuus antaa palautetta elokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen ohjelma työstetään lopulli-seen muotoonsa. Käykääpä tutustumassa osallisuusohjelmaan netissä.


AUTOMAATIO ON PUHUTTANUT PITKÄÄN teollisuuden alalla ja vakiinnuttanut asemansa tuotannontekijänä sekä osana arvoketjua. Tuottavuuden kasvaessa viime vuosituhannella myös kansakunta vaurastui, eikä aikoinaan pelätty massatyöttömyys ole toteutunut. Työn paino on vuosikymmenten kuluessa siirtynyt ennakoidusti fyysisemmästä työstä ajattelutyöhön. Viimeisten vuosikymmenten aikana digitalisaatio on nopeuttanut myös arkisia konttoritehtäviä, kuten laskutusta ja kirjanpitoa, mutta viimeaikaisin trendi ulottuu myös ylempien toimihenkilöiden harkintakykyä vaativiin konsultatiivisiin tehtäviin. Miten käy kiinteistöarviointialan?

Kiinteistöarvioinnin alalla kohteen markkina-arvo muodostuu lukemattomista tekijöistä, muun muassa kohteen teknisistä ja taloudellisista ominaisuuksista, ympäristön muuttujista, kuin myös kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Tämä arvo vielä tarkentuu potentiaalisten ostajien ja myyjien kokemusten ja arvomaail-mojen kohtaamispisteessä; esimerkiksi oman kodin rahallinen arvo koetaan hyvin yksilöllisesti, eikä julkisivun värityksen tai arkkitehtuuristen ratkaisujen vaikutusta ole aina helppo selittää. Näiden tekijöiden yhdistäminen kohteen teknisiin ja taloudellisiin ominaisuuksiin on harkintakykyä ja tietämystä vaativa tehtävä, jossa kokemus on avuksi arvonmuodostuksen olennaisten tekijöiden määrittämiseksi. Äkkiseltään vaikuttaisi siis siltä, että tämän tehtä-vän automointi olisi erityisen haastavaa.

Kiinteistöarvioinnin tyypillisissä kohteissa arvonmääritysproses-si on kuitenkin säännönmukainen ja toistettava, mikä mahdollistaa tilastollisen analyysin. Myös arvioitavan kohteen ominaisuudet ovat

usein yhteneviä muiden rakennusten kanssa, jotka jakavat saman rakennusvuoden ja maantieteellisen alueen. Vaikka yksittäisen henkilön näkemyksiä ja mieltymyksiä on edelleen mahdotonta toisintaa matemaattisin mallein, ovat ostaja- ja myyjäehdokkaiden käyttäytyminen suurena joukkona verrattain ennakoitavissa, johon myös markkina-arvon määritelmä perustuu. Kun ostajia ja myyjiä on riittävä määrä, naapurissa juuri tehty kauppa voi olla hyvinkin vertailukelpoinen arvioitavan kohteen kanssa, vaikka kaikki kaup-paan vaikuttavat yksityiskohdat eivät olisikaan tiedossa.

AUTOMAATTISET ARVONMÄÄRITYSMALLIT KIINTEISTÖARVIOINNIN ALALLATeksti: Jamie Donovan

Monet toimiston rutiininomaisista

tehtävistä on jo korvattu tietojärjestelmillä,

älypuhelinsovelluksilla ja pilvipalveluilla.

Myös asiantuntijuutta ja harkintakykyä

vaativia tehtäviä automoidaan yhä enemmän.

Nyt vuorossa on kiinteistöarviointi.

Tyypillinen hedoninen monimuuttujaregressio mahdollistaa verrattain tarkan, mutta intuitiivisen markkina-arvon mallinnuksen. Tässä 70 m²:n asunto saa arvon 303 310 euroa (=4 333 €/m² × 70 m²). Taustan valokuva: Anssi Krooks, kaavat: Jamie Donovan.

Kyllä / EiHissi +0,9 % -0,3 %

Alueen keskimääräinen asunto

45,4 m²0,960,7651 %7 %14,7 %=4 900 €/m²

pinta-alaomistustonttiahissiähyväkuntoisiahuonokuntoisiaylimmässä kerroksessa

Laskennallinen keskihinta

Hyvä / Normaali / HuonoKuntoluokka +4 % -3 % -11 %

Kyllä / EiYlin kerros +1,0 % -0,2 %

Kyllä / EiOmistustontti +1 % -28 %

Arvioitavan kohteen arvon estimaatti

4 900 €/m² × -18 % × +1 % × +0.9 % × -3 % × +1,0 % = 4 333 €/m²

Koko (m²)

€/m

² Keskimääräistäsuurempi

(70 m²)-18 %


KIINTEISTÖALAN ARVONMÄÄRITYSMALLIT PERUSTUVAT KAUPPAHAVAINTOIHINTyypilliset automaattiset arvonmääritysmallit perustuvat siis toteutuneisiin kauppoihin, ja vain harvoin hyödyntävät moni-mutkaisempia ekonometrisia menetelmiä markkinaosapuolien käyttäytymisen mallintamiseen. Tällöin malli voidaan yksinkertai-simmillaan muodostaa kauppa-aineistosta, joka luokitellaan auto-maattisesti sijaintinsa ja ominaisuuksiensa perusteella. Mallin tulos saadaan ottamalla valikoiduista havainnoista esimerkiksi mediaani. Parempaan tarkkuuteen yltävä malli pohjautuu useimmiten mo-nimuuttujaregressioon, eli aineistosta muodostetaan matemaat-tinen funktio, joka pyrkii seuraamaan mahdollisimman tarkkaan kiinteistömarkkinan käyttäytymistä. Kehittyneemmissä malleissa saatetaan puolestaan käyttää keinotekoisia neuroverkkoja, jossa yhdistetään tunnetut syy-seuraussuhteet ja heuristinen analyysi. Näissä malleissa monimutkaiset sisäiset rakenteet ja säännöt luo-daan kokeiluluontoisesti saatavilla olevan markkinainformaation pohjalta, jonka lopputulos voi olla hyvin hankala ihmismielen ymmärtää. Ensimmäiset kehittyneemmät mallit vaikuttavat kui-tenkin varsin lupaavilta.

Suomen kaltaisessa maassa mallien sidonnaisuus kaup-pahavaintoihin tarkoittaa toistaiseksi rajautumista asuntojen hinta-arvion määrittämiseen, sillä muissa tilatyypeissä tilastokel-poinen kauppatieto on verrattain harvassa. Tarkka markkina-arvo saavutetaan helpoiten suuren kauppalukumäärän ja verrattain homogeenisen havaintoaineiston avulla, jolloin kerrostaloasunnot ovat erityisen otollisia kohteita mallinnukseen. Maailman suurissa kaupungeissa myös muita tilatyyppejä mallinnetaan, mutta näiden mallien käyttötarkoitus rajautuu usein mm. herkkyys- ja riskiana-lyyseihin, joissa tarkkuus ei ole ratkaiseva tekijä.

Vaikka kauppakohteiden ominaisuuksien arvottamiseen perustuva regressiopohjainen malli on käsitteellisesti helpompi ymmärtää, on mallinnuksen tilastopohjaisuudessa myös haasteen-sa. Mikäli markkinat hiljenevät, eikä kauppaa käydä, on malli usein neuvoton – tai pahimmillaan tuottaa selkeästi virheellisiä tuloksia. Kokenut arvioitsija puolestaan vertaa käsitystään hiljaisesta kysyn-nästä ja tarjonnasta, ja tarjoaa arvonäkemyksensä todennäköisestä markkina-arvosta – joskin myös tällöin arvion tarkkuus on usein merkittävästi normaalia heikompi.

TERVE EPÄLUULO KÄYTTÖÖNOTON HIDASTEENAArvonmääritysmallit maailmalla ovat toistaiseksi saaneet osakseen runsaasti epäilyä, erityisesti mallien vaikeaselkoisuuden, vaih-televan tason sekä liikesalaisuuksien varjelemisen aiheuttaman salamyhkäisyyden takia. Ratkaisuna on peräänkuulutettu mallien standardisointia, auditointia ja soveltuvan käytön selkeää määrittämistä. Tästä huolimatta arvonmää-ritysmallien käyttö kuitenkin lisääntyy voimakkaasti kiinteistöarvioinnin alalla – ovatko skeptikkojen epäilyt siis oikeutettuja?

Kustannussäästöt ovat yleensä vahvasti automatisointipäätöksien taustalla, mutta niin teollisessa automaatiossa kuin tietotyöläisen apu-välineenä päätöksen taustalla on usein myös halu pienentää virhemahdollisuuksia ja vakioida laatua. Vaikka useat akateemikot ovat todenneet huolella luotujen arvonmääritysmallien olevan monissa tapauksissa yhtä tarkkoja – ellei tarkempia kuin

perinteisin menetelmin tuotetut arviot – ei kaikilta ennakoimat-tomilta olosuhteilta voida suojautua.

Automaattisissa arvonmääritysmalleissa, kuten muissakin tietojärjestelmissä, lopputuloksen oikeellisuus on verrannollinen lähtötietojen laatuun ja määrään. Äkillistä muutosta lähtötiedoissa pidetäänkin suurimpana uhkana mallin toiminnan jatkuvuudelle, johon mallin ylläpitäjällä ei välttämättä ole lainkaan vaikutusvaltaa. Lisäksi taival raakadatasta lopulliseen arvoon saattaa olla haavoit-tuvainen ennalta arvaamattomille ulkoisille tekijöille; vaikka malli olisikin läpikotaisin testattu toimivaksi nykyisessä markkinatilan-teessa, voi olennainen muutos kiinteistömarkkinoissa romuttaa luottamuksen arvojen paikkansapitävyyteen.

ARVONMÄÄRITYSMALLIT MAHDOLLISTAVAT UUDET TOIMINTAMALLIT JA PALVELUMUOTOILUTUsein automaation ilmeisin etu on sen mahdollistama nopeus. Kokonaan digitalisoitu ratkaisu voi parhaimmillaan tuottaa halutun tuloksen muutamalla hiirennäpäytyksellä. Vaikka mallin ylläpitä-misessä ja ajantasaistamisessa saattaa kulua aikaa, tuottaa käyt-tövalmis malli tuloksen parhaimmillaan sekunnin murto-osassa. Maailmalla tämä on jo laajentanut palvelutarjoamaa. Nopeus mah-dollistaa reaaliaikaisien palveluiden tuottamisen, jossa esimerkiksi asuntolainan sopimusmuutokset voidaan käsitellä yhdellä kertaa ja täysin automaattisesti verkon yli. Arvioiden alhaiset yksikkökus-tannukset mahdollistavat myös portfolioanalyysit ja kuukausittaiset indeksit, jossa kuukaudenkin välein laskettava arvo onnistuu ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Vaikka kauppahavaintojen puutteen takia arviointimalli saattaisi olla ajoittain epätarkka, oikein rakennettu malli ei tule kuitenkaan antamaan keskimäärin korkeampia tai matalampia markkina-arvoja. Lisäksi mallit ovat usein toiminnaltaan itsenäisiä, eivätkä vaadi harkinnanvaraisia parametreja, kuten tuottovaatimusta.

”Usein automaation ilmeisin etu on sen mahdollistama nopeus.

Kokonaan digitalisoitu ratkaisu voi parhaimmillaan tuottaa

halutun tuloksen muutamalla hiirennäpäytyksellä.”

”Vaikka arvonmääritysmalli olisi todettu toimivaksi joissain kiinteistömarkkinoiden

osa-alueissa, ei mallia voida pitää tällöinkään muiden arviointimenetelmien

yksiselitteisenä korvaajana.”


Tällöin mallia voidaan käyttää objektiivisena arvon määrittäjänä jopa niissä tilanteissa, joissa arvonmäärittäjän objektiivisuutta ja itsenäisyyttä muuten saatettaisiin kyseenalaistaa, esimerkiksi oman tulosvaikutteellisen tasearvon määrittelemisessä.

UUSIEN JA PERINTEISTEN MENETELMIEN YHDISTELMÄ VAIHTOEHTONAVaikka arvonmääritysmalli olisi todettu toimivaksi joissain kiin-teistömarkkinoiden osa-alueissa, ei mallia voida pitää tällöinkään muiden arviointimenetelmien yksiselitteisenä korvaajana. Mikäli havaitaan, että mallin tarkkuus kärsii reuna-alueilla, tai esimerkiksi uudisrakentaminen on laadullisesti merkittävästi aiemmasta uu-distuotannosta poikkeavaa, on perusteltua siirtyä tavanomaiseen arviointiin. Monissa maissa haasteena on kuitenkin perinteisen arviointitoiminnan ja mallien rakentamisen eriytyminen eri pal-velutuottajiin, jossa yhteistyö voi olla hankala toteuttaa ja mallit nähdään usein uhkana vakiintuneille toimintamalleille. Ammatti-maiset kiinteistöarvioitsijat ovat silti otollisin taho laadun arviointiin, sillä he ymmärtävät niin käyttötarkoitukseen soveltuvuuden kuin myös keskeiset arvioinnin periaatteet, kuten riippumattomuuden pyhyyden.

Kuitenkin suuri osa arvonmääritysmallien kohtaamasta kritiikistä ei suinkaan kohdistu itse malleihin, vaan sen käytön soveltuvuu-teen. Esimerkiksi pankit ovat joutuneet kritiikin kohteeksi hyö-dyntäessään arvonmääritysmalleja sinisilmäisesti lainavakuuksien määrittelyssä. Aiheuttaahan jokainen arvon tarkistus arvioinnin ammattilaisella lisäkustannuksia. Näihin lyhytnäköisiin toiminta-malleihin on myös pyritty puuttumaan yksioikoisella sääntelyllä. Muun muassa Pohjois-Amerikassa alaa säätelevät instanssit ovat vaatineet, että asianmukaisia standardeja noudattava arvioin-tiammattilainen tarkistaa ja vahvistaa mallin antamat tulokset mallin tarkkuuteen katsomatta. Tämä ehdottomuus puolestaan hidastaa prosesseja ja kasvattaa kustannuksia, ja näin vähentää arviointimallien mielekkyyttä.

MIKÄ ON MALLIEN KEHITYSSUUNTA? VOIKO MALLI PIAN KORVATA IHMISEN INTUITION?Tekoäly on aina kiehtonut ihmisiä, ja se tuntuukin olevan yksi tieteisjännäreiden ja toimintaelokuvien lempiaiheista. Yksi tekoälytutkimuksen osa-alueista on käytännönläheiset asian-tuntijajärjestelmät (expert systems). Näiden järjestel mien tulisi kyetä oppimaan, hyödyntämään uutta tietoa sekä ratkaisemaan annettu ongelma puutteellisesta lähtötiedosta huolimatta. Tämän lisäksi asiantuntijajärjestelmän olisi kyettävä peruste-lemaan valintaansa, jotta järjestelmiä voidaan todella kutsua asiantunteviksi, eli ihmismielen ajatusprosesseja päätöksien edessä kuvastaviksi. Monimutkaisuudestaan huolimatta auto-maattiset arvonmääritysmallit ovat tässä suhteessa kehityksel-tään edelleen lapsenkengissä, eikä niitä voida kutsua kovinkaan asiantunteviksi. Lieneekin turvallista sanoa, ettei tekoäly ole todellinen uhka kiinteistökonsultin tehtäville seuraavaan pariin vuosikymmeneen.

Nykyistä kapea-alaista kiinteistöarvioinnin automointia on sen sijaan mahdollista sekä tarkentaa että laajentaa. Tämä kuitenkin merkitsee yhä mutkikkaampia malleja, jotka puolestaan vaativat erikoistuneita osaajia, joilla on vahva ymmärrys niin matemaattisista menetelmistä kuin kiinteistöalasta. Myös hyödynnettävissä olevan tiedon rajallisuus on yksi suurimmista mallien kehityksen esteistä, sillä tarpeeksi suuresta tietomassasta voidaan tarvittaessa johtaa mitä kummallisimpia, mutta myöhemmin mahdollisesti todeksi osoittautuneita korrelaatio- ja syy-seuraussuhteita.

Vaikka tiedon järjestelmällinen kerääminen onkin lisään-tynyt, valtaosa ammattilaisen tietämyksestä on edelleen niin kutsuttua hiljaista tietoa, jonka tallentamiseen nykymenetelmät ovat pitkälti riittämättömät. Tämän tietämyksen kerääminen ja jakaminen on ollut aina haasteena – onhan se työyhteisön ja kansakunnan etu, että vaivalla kerätty tietämys ei siirry eläk-keelle yhdessä työntekijän kanssa. Sekin tieto, joka on vaivalla kerätty, voi olla vajaakäytössä. Muun muassa asiakkuuden-hallintajärjestelmät mahdollistavat hyvinkin yksityiskohtaisen tiedon keräämisen alan toimijoista, mutta tämänkaltaisesta informaatiosta yksistään ei vielä voida johtaa esimerkiksi kiin-teistömarkkinoiden toteutumatonta kysyntää ja tarjontaa. Voi hyvin olla, että tulevaisuudessa rajat ylittävät toimijat, joilla on tarvittava osaaminen ja pääsy moneen tietolähteeseen, tuot-tavat myös laadukkaimmat mallit.

AUTOMAATTISET ARVONMÄÄRITYSMALLIT EHKÄ VÄISTÄMÄTTÖMIÄVaikka kiinteistöalalla arvonmääritysmallien käyttöönotolle löy-tyy hyvin perusteltuja argumentteja sekä puolesta että vastaan, lopullinen läpilyönti vaikuttaa tapahtuvan kuitenkin markkina-realiteettien edessä; vaihtoehtojen puute. Kun tulevaisuudenen-nustajat näkevät automaation ja robotiikan yhtenä ratkaisuna väestön väistämättömään ikääntymiseen, on kiinteistöarvioinnin alalla jo jouduttu turvautumaan arvonmääritysmalleihin, koska koulutetuista ammattilaisista on pulaa. Esimerkiksi Britanniassa pankit ovat pakotettuja käyttämään automaattisia arvonmää-ritysmalleja, sillä perinteisten arvioiden toimitusajat venyivät jopa 3–4 kuukauden mittaisiksi, mikä uhkaa jo kariuttaa muuten toteutuvat kaupat.

Myös Suomessa on syytä havahtua arvonmääritysmallien tuomiin mahdollisuuksiin. Pula osaavista arvioitsijoista saattaa

”Suuri osa arvonmääritysmallien kohtaamasta kritiikistä ei suinkaan kohdistu itse malleihin, vaan sen käytön soveltuvuuteen.”

”Vaikka tiedon järjestelmällinen kerääminen onkin lisääntynyt, valtaosa ammattilaisen tietämyksestä on edelleen niin kutsuttua hiljaista tietoa.”

Arvo 𝑖𝑖=0

𝑛𝑛

𝑥𝑥𝑖𝑖𝑧𝑧𝑛𝑛−𝑖𝑖

𝑥𝑥𝑧𝑧𝜋𝜋

∃𝑥𝑥:𝑃𝑃(𝑥𝑥)

𝑒𝑒−𝑥𝑥

input

input

”Myös Suomessa on syytä havahtua arvonmääritysmallien

tuomiin mahdollisuuksiin.”

Keinotekoiset neuroverkot tuottavat tarkempia arvoja, mutta eri lähtötietojen ja sääntöjen vuorovaikutussuhteiden vuoksi ne voivat olla vaikeasti hahmotettavia.

iskeä yllättäen, ja kysyntää matalan kustannuksen arviointituot-teille löytyy. Kuten teollisen vallankumouksen aikana, työpaikat eivät välttämättä katoa, mutta työn luonne tulee todennäköisesti muuttumaan. Siinä missä paikkatieto-ohjelmien hyödyntämi-nen on noussut oleelliseksi osaksi alueanalyysiä, mallien käyttö noussee varteenotettavaksi työkaluksi kassavirtojen rinnalle, ja säästyvä aika mahdollistaa toimeksiantojen haastavampiin kohtiin pureutumisen.

Automaattiset arvonmääritysmallit ovatkin jo käytössä yhä useammassa arviointitoimistossa maailmalla. Monille arvion tilaajalle ei lopultakaan näy, onko arvioitsija käyttänyt työssään tietokoneavusteista arvonmääritystä, mutta arviointitoimintaa harjoittavien yhteisöjen välisessä kilpailukyvyssä jyvät tulevat erottautumaan akanoista. Tämä markkinatilanteen pakko edes-auttaa voimakkaassa kehitysvaiheessa olevien tekniikoiden käyt-töönottoa, ja näin nopeuttaa entisestään huimaa kehitysvauhtia. Vähittäisen käyttöönoton myötä myös moni epäilyistä hälvenee ja muutaman vuosikymmenen päästä saattaa arvioinnin ala olla jo täysin toisenlainen.

Trimble eServicesSÄHKÖISET JA ÄLYKKÄÄT ASIOINTIPALVELUT

www.tekla.com

Jamie Donovan on kiinteistöalan vastavalmistunut DI ja informaatiosuunnitteluun erikoistuneen Wondersense Oy yrityksen perustaja (www.wondersense.fi). Sähköposti jamie donovan.fi.


Lohisaaliiden viime vuosina tapahtuneen kasvun myötä kiinnostus kalastusoikeuksia kohtaan on Tornion-Muonionjoella lisääntynyt.

PohjoisSuomen kalastus

oikeudet poikkeavat monin

tavoin muun Suomen käy

tännöstä. Asiaa on YläLapin

kuntien (Enontekiö, Inari ja

Utsjoki) osalta käsitelty viime

vuosina useissa kiinteistö

toimituksissa.

Epäselvät kalastusoikeudet PERÄMERELLÄ JA TORNIONMUONIONJOELLATeksti ja kuvat: Jaakko Haapala


LAPIN MAAKUNTAAN KUULUVAN Perämeren ja Tornion-Muonionjoen osalta on kalastusoikeustilanne hieman saman-laatuinen kuin Ylä-Lapissakin. Kalastuksella on läpi vuosisatojen ollut muuta maata merkittävämpi vaikutus alueen asukkaiden toimeentuloon ja kalastuksen muodot ovat olleet moninaisia. Vanhemmasta asutuksesta johtuen ovat kalastusoikeudet kehitty-neet tällä alueella hieman eri tavalla kuin pohjoisemmassa Lapissa.

Maanmittauslaitoksessa on vuoden 2014 aikana laadittu maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta esiselvitys kyseisen alueen ka-lastusoikeuksien selvittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Syynä toimeksiantoon ovat olleet alueen kalastusoikeuksiin kohdistuvat eri käsitykset ja epäselvyydet. Myös Suomen ja Ruotsin valtioiden välistä rajaa koskevan rajajokisopimuksen (91/2010) perusteluissa on edellytetty alueella olevien erityisperusteisten kalastusoikeuk-sien selvittämistä.

Ratkaisukeinoina ovat toisaalta käsittely yleisissä oikeusistuimis-sa, toisaalta käsittely kiinteistönmääritystoimituksissa.

KUKA OMISTAA VESIALUEET?Suomalaisen kiinteistöjärjestelmän mukaan vesialueet ovat kylän-rajojen ulkopuolisilla merialueilla ja suurten sisäjärvien selillä olevia yleisvesialueita lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa. Siellä, missä valtion metsämaa ulottuu rantaan, ovat vesialueet valtion omistuksessa.

Omistus toteutuu käytännössä siten, että yksityiset vesialueet ovat pääsääntöisesti jakamattomina osakaskuntaan kuuluvien kiinteistöjen yhteisomistuksessa. Poikkeuksellisesti voi tiloilla olla myös omia vesialueita tai vesialue voi olla itsenäinen kiinteistö.

Ruotsi-Suomessa 1700-luvun puolivälistä lähtien tehdyissä isojakotoimituksissa on kulloinkin jaettavana olleeseen alueeseen, jakokuntaan, kuuluneet vesialueet jätetty muodostettujen tilojen yhteisiksi ja osakastilat ovat saaneet niihin osuuden suuruutensa mukaan.

Osakastilojen osuuksien suuruudet on perusparannustyönä vahvistettu 1980-luvulta lähtien budjettivaroin tehdyissä kiinteis-tötoimituksissa.

Osakaskunta vastaa yhteisen vesialueen hoidosta ja käytöstä. Tätä varten voi osakaskunta järjestäytyä yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti.

KUKA SAA KALASTAA JA KUKA SITÄ VALVOO?Kalastusoikeudesta päättäminen on vesialueen omistajan asia. Poikkeuksena tästä ovat onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta koskevat säännökset (Kalastuslaki, 1982/286, 2. luku, 8 §).

Kalastuksen harjoittamisen ja kalakannan hoidon järjestämisestä vastaa kalastuslain 48 §:ssä tarkoitettu kalastuskunta. Yhteisaluelain 3 §:n mukaan kalastuslaissa tarkoitettuna kalastuskuntana toimii edellä mainittu osakaskunta. Kalastuksen harjoittamista ja sen valvontaa varten on vesialueet jaettu kalastusalueisiin (KalL 68 §).

Perämerellä ja Tornion-Muonionjoen alueella muodostavat valtion regale-oikeus ja erityisperusteiset kalastusoikeudet poik-keuksen edellä mainittuun pääsääntöön. Tämän lisäksi kyseisellä jokialueella on runsaasti voimayhtiöiden omistamia koskitiloja, joiden alueella on omat poikkeuksensa.

ERITYISPERUSTEISET KALASTUSOIKEUDETKiinteistöön voi kuulua erityisenä etuutena oikeus kalastaa toisen rekisteriyksikön alueella. Tällainen oikeus on voitu antaa uudis-

talolle sen perustamisen yhteydessä tai se on voinut syntyä ennen isojakoa ja perustuu ylimuistoiseen nautintaan. Erityinen etuus voi perustua myös riita-asian yhteydessä annettuun oikeuden päätökseen.

Ylimuistoinen nautinta on kysymyksessä silloin, kun joku on oikeutta niin kauan häiritsemättä ja estämättä pitänyt ja nauttinut, ettei kukaan muista eikä tosipuheesta tiedä, miten hänen esi-isänsä tai saantomiehensä ovat sen ensin saaneet (Vanha maakaari, 15

luku, 1 §).

Ylimuistoisen nautinnan voimassaoloon liittyy kaksi edellytystä: nautinta on rajoiltaan määrätty ja se on ollut jatkuvasti käytettynä. Ylimuistoista nautintaa koskevat säännökset ovat edelleen voimas-sa (Laki maakaaren voimaanpanosta, 1995/541, 18 §).

Voimassa olevan Kalastuslain 13 §:ssä on säännökset ylimuis-toisesta nautinnasta kalastuksen osalta. Myös vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa uudessa kalastuslaissa on tarkoitus säilyttää nykyinen asiantila.

REGAALINEN KALASTUSOIKEUSOppi regaali (regale) -oikeudesta on peräisin Italiasta ja Saksasta ja sillä tarkoitetaan kuninkaalle kuuluvia oikeuksia yleensä. Ruotsi-Suomessa oppi on tullut vähitellen käyttöön Kustaa Vaasan hallitus-ajalta 1500-luvun puolivälistä lähtien. Syynä on ollut valtion tulojen lisääminen. Kalastuksen lisäksi regaalioikeutta on sovellettu mm. kaivostoimintaan. Suomen siirtyessä vuonna 1809 osaksi Venäjää, jäi Suomessa siihenastinen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö voi-maan. Tänä päivänä regaalioppia sovelletaan vielä siten, että valtio katsoo Perämerellä ja Tornion-Muonionjoella lohen ja taimenen kalastusoikeuden kuuluvan itselleen. Ruotsissa vastaavaa oikeutta sovelletaan enää ko. jokialueella Pajalan kunnan rajaan saakka.

Regaalioikeus Suomessa on yli 400-vuotisen kehityksen tulos, mutta perusteet sen voimassaololle ovat edelleenkin kiistanalaiset.

Viime vuosituhannen loppupuolelle saakka asiantila oli pitkään ollut melko vakiintuneessa tilassa. Kyösti Haataja kirjoittaa teok-sessaan Vesioikeus I: ”Vesirajojen käynnin yhteydessä tuli esille kysy-mys kruunun regaalikalastuksien asemasta kylän alueella voimassa olevina, muille kuin kylän asukkaille kuuluvina kalastusoikeuksina. Kun eräässä kylässä niitä ei oltu kruunulle pidätetty rajankäynnin yhteydessä ja kun kruunu ei myöskään ollut kolmen vuoden kuluessa rajankäynnin päättymisestä nostanut kannetta niiden valtiolle kuulumisesta, katsoivat kyläläiset kruunun menettäneen oikeutensa niihin. Kanne näiden oikeuksien kylälle kuuluviksi julis-tamisesta hyljättiin kaikissa asteissa. On huomattava, että kruunun oikeus näihin kalastuksiin perustuu kruunun regaalioikeuteen ja on siis julkisoikeudellisella pohjalla. – – Tuomioistuinten ratkaisu asiassa on siis katsottava oikeaan osuneeksi.”

Marja-Leena Honkasen mukaan regaalioikeuden sovelta-misella on nähty olevan tärkeä merkitys lohikantojen suojelussa. Kokonaisuutena lohenkalastus on siten säänneltyä, että voidaan hyvin väittää kruunun regaalioikeuden olevan edelleen voimassa.

”Kalastusoikeudesta päättäminen on pääasiassa vesialueen

omistajan asia.”


nyt erillään kiinteistöjärjestelmän kehityksestä eikä kuulu millekään kiinteistölle tai kohdistu tiettyyn kiinteistöön. Tämän vuoksi regaalioi-keuksia ei voida nykyisen lainsäädännön mu-kaan käsitellä kiinteistönmääritystoimituksissa.

KALASTUS KOSKITILOJEN ALUEELLATornion-Muonionjoen vesialueesta on merkit-tävä osa voimayhtiöiden omistuksessa, vaikka

alkuperäiset joen valjastussuunnitelmat eivät ole toteutuneetkaan. Koskiosuuksien kauppakirjoissa ovat myyjät yleensä pidättäneet kosken rakentamisen jälkeiset kalastusoikeudet itsellään.

Näitä oikeuksia on pidetty oikeuskäytännössä henkilöön kohdistuvina. Alkuperäisten luovuttajien vähitellen poistuessa on sijaan tulleiden omistajien taholta tuotu esiin, että oikeudet olisivat periytyviä.

KALASTUSOIKEUKSIEN KÄSITTELY VESIPIIRIRAJANKÄYNNISSÄJakokuntien (kylien) väliset rajat vesialueella perustuvat välirajasta vedessä annetun lain (1902/31) säännöksiin. Pääosin vesipiirirajan-käynnit on suoritettu välittömästi lain voimaantulon jälkeisenä aikana 1900-luvun alkupuolella.

Rajankäynnin yhteydessä olisi tullut kyseisen lain 4 §:n mukaan ratkaista erityisperusteisten kalastusoikeuksien olemassaolo. Lain 8 §:ssä säädetään hylättyjen vaatimusten saattamisesta oikeuden käsiteltäväksi.

Vesipiirirajankäyntejä on myöhemmin tarvittaessa täydennetty. Täydennykset ovat koskeneet yleensä sitä, että itse rajankäynnit ovat saattaneet jäädä kylien välisiltä rajoiltaan epäselviksi tai rajat kokonaan käymättä. Myöhemmin on oikeuskäytännössä kuitenkin omaksuttu se käsitys, että rajankäyntejä voidaan täydentää myös erityisperusteisten oikeuksien osalta, mikäli kyseistä oikeutta ei ole aiemmin käsitelty tai käsittely on ollut puutteellista (ks. esim. KKO 26.1.1998/0179).

SUORITETTUJA VESIPIIRIRAJANKÄYNTEJÄNykyisin Tornion kaupunkiin kuuluvissa Alatornion ja Karungin pitä-jissä on vesipiirirajat käyty vuonna 1910 laillistuneessa toimituksessa. Toimituspöytäkirjassa ei ole mainintaa erityisperusteisten kalastusoi-keuksien käsittelystä, joten asia on jäänyt kokonaan käsittelemättä.

Ylitornion ja Pellon (ent. Turtola) kuntien osalta vesipiirirajan-käynti on laillistunut vuonna 1915. Kalastusoikeuksista on pöytäkir-jassa todettu, että kysyttäessä ei kukaan esittänyt mitään asiakirjoja päätöksiin perustuvien oikeuksien olemassaolosta. Ylimuistoiseen nautintaan perustuvat vaatimukset kalastusoikeuksista on toimi-tuksessa hylätty siltä osin, kun niitä on vaadittu.

Kolarin kunnan osalta vesipiirirajankäynti on laillistunut vuonna 1941. Kalastusoikeuksia ei ole toimituksessa käsitelty, mutta pöy-täkirjan 24 §:ssä on todettu, että niitä koskeva kanne on laitettava lain välirajasta vedessä 8 §:n mukaisesti.

Kalastusoikeuksien käsittely vaikuttaa hieman sattumanva-raiselta ja se ei ole kohdellut mahdollisia oikeuksien haltijoita samalla tavalla.

Lopuissa rajajoen varren kunnissa eli Muoniossa ja Enontekiössä vesipiirirajankäynnit ovat selvästi uudempia ja kalastuskysymykset on niissä käsitelty systemaattisesti, minkä perusteella voitaneen katsoa, että niissä olevat kalastusoikeudet on käsitelty lopullisesti.

”Tänä päivänä regaalioppia sovelletaan vielä siten, että valtio katsoo Perämerellä ja Tornion-Muonionjoella lohen ja taimenen kalastusoikeuden kuuluvan itselleen.”

Jaakko Haapala patikkareissulla Luttojoella elokuussa 2013.

Tosin se palvelee nyt fiskaalisten intressien sijasta luonnonsuoje-lullisia tavoitteita.

Erimielisyydet regaalioikeuden laillisuudesta ovat viime aikoina lisääntyneet lohisaaliiden parantumisen ja virkistyskalastuksen mer-kityksen kasvaessa. Asiasta on tehty eduskuntakyselyjä ja vuonna 2014 on asiaan liittyen laitettu vireille oikeusjuttu valtiota vastaan.

Lapin yliopistossa (Juha Joona) on parhaillaan tekeillä maa- ja metsätalousministeriön tilaama tutkimus regaalioikeuden oikeu-dellisista perusteista.

Kiinteistönmääritystoimituksessa voidaan käsitellä vain kiinteis-töille kuuluvia tai niihin kohdistuvia etuuksia. Regaalioikeus ei ole luonteeltaan edellä tarkoitetun kaltainen oikeus, koska se on synty-


KALASTUSTA ON SELVITELTY AIEMMINKINSelvityksen kohteena olevan alueen kalastuksen harjoittamisesta on tehty useita selvittely- ja kartoitustoimituksia. Eri aikoina teh-dyille selvittelytoimituksille on syynä se, että pyyntipaikat ovat saattaneet siirtyä, merialueella maankohoamisen vaikutuksesta ja jokialueella syvävirran paikan muutoksista johtuen.

Toimitukset ovat olleet luonteeltaan selvittelytoimituksia, joissa on inventoitu käytössä olevat pyyntipaikat kalastuksen valvontaa ja verotusta varten. Oikeudellisesti sitovia päätöksiä kalastusoikeuk-sista ei näissä toimituksissa ole annettu.

TORNION-MUONIONJOEN KALASTUKSEN ERITYISPIIRTEITÄRajajoki. Koska kyseinen joki on rajajoki, on sen käytön pääpiirteistä sovittava Ruotsin ja Suomen valtioiden välillä. Voimassaoleva rajajo-kisopimus on tullut voimaan 1.1.2010. Sopimuksen tarkoituksena on edistää rajan ylittävää yhteistyötä vesi- ja kalastussioissa. Yhteistyötä koordinoivana elimenä toimii suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.

Yhteislupa-alue. Kalastuksen harjoittamista varten on joki-alueelle aikaisempina vuosina perustettu yhteislupa-alue, joka on vastannut kalastuslupien myynnistä. Lupatulot on jaettu regaali-oikeuden ja vesialueen omistusoikeuden perusteella Suomen ja Ruotsin valtioiden ja vesialueen omistajien välillä. Vuonna 2013 on tästä yhteislupa-alueesta irrottautunut joukko kalastuskuntia, jotka ovat perustaneet oman Väylän viehelupa-alue -nimisen kalastusalueen ja myyneet alueella lupia kaikkeen kalastukseen, siis myös lohen ja taimenen kalastukseen. Lapin ELY-keskus on regaalioikeuteen vedoten kiistänyt uuden lupa-alueen oikeuden luvanmyyntiin lohen ja taimenen kalastuksen osalta. Asia on par-haillaan oikeuskäsittelyssä.

RATKAISUKEINOJASelvitettävien erilaisten kalastusoikeuksien luonteesta johtuen asiassa on jatkossa edettävä kahta tietä.

Regaalioikeus. Regaalioikeuden olemassaoloon liittyvät eri-mielisyydet ratkaistaan yleisessä oikeusistuimessa osapuolten intressien perusteella. Tähän liittyy mm. aiemmin mainittu Lapin yliopistossa tekeillä oleva tutkimus. Käräjäoikeus antaa vireillä olevassa riita-asiassa aikanaan ratkaisun, joka luultavimmin johtaa myös käsittelyyn ylemmissä oikeusasteissa. Se, missä määrin tässä asiassa annettavat päätökset lopultakin koskevat itse regaalioi-keutta, jää nähtäväksi.

Erityisperusteiset kalastusoikeudet. Maanmittauslaitoksen teh-täväksi jää erityisperusteisten kalastusoikeuksien selvittäminen kiinteistönmääritystoimituksissa. Kun vesipiirirajankäynneissä on erityisten oikeuksien käsittely ollut ilmeisen puutteellista, on tehtävä luonteeltaan kiinteistöjärjestelmän selvyyttä parantava perusparannustehtävä, minkä vuoksi se olisi perusteltua tehdä budjettivaroin. Ratkaisu asian vireillepanon suhteen on maa- ja metsätalousministeriön käsissä.

ISO TYÖ, SUURET KUSTANNUKSETTehtävien kiinteistönmääritystoimitusten vaatiman työmäärän arviointi on erittäin haasteellista. Olemassa olevista erityisistä oikeuksista ei ole missään tarkkaa tietoa. Niiden määrä selviää tapauskohtaisesti, kun kalastuskohteita aletaan selvittää.

Työn edetessä kiinnostus asiaan lisääntyy ja todennäköisesti syntyy myös uusia selvityshankkeita. Systemaattisesti toteutetussa

”Olemassa olevista erityisistä oikeuksista ei ole missään

tarkkaa tietoa.”

Jaakko Haapala työskentelee asiantuntijatehtävissä Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti jaakko.haapalamaanmittauslaitos.fi, puh. 040 5272 148.

perusparannustyössä tulisi virallisperiaatteen mukaisesti kaikki kohteet ainakin päätöksiin perustuvien oikeuksien osalta käydä läpi ilman asianosaisten vaatimustakin.

Selvitystyö ei todennäköisesti tule rajoittumaan vain Perämeren merialueeseen ja Tornion-Muonionjoen alueeseen. Taloille kuuluvia oikeuksia saattaa kohdistua myös muihin seudun vesialueisiin. Rekisterijärjestelmän selvyyden ja asianosaisten tasapuolisen kohtelun näkökulmasta on myös näiden selvittely tarkoituksen-mukaista tehdä samassa yhteydessä.

Kiistanalaisten oikeuksien ollessa kyseessä on väistämätöntä, että toimituksissa tehtyjä ratkaisuja testataan myös ylemmissä oikeusasteissa. Mahdollisista uusintakäsittelyistä on luonnollisena seurauksena toimituskustannusten lisääntyminen ja kestoaikojen piteneminen.

Toimituskustannukset muodostuvat pääosin toimituksiin käytettävästä ajasta. Ylimuistoisen nautinnan toteamiseen mah-dollisesti liittyvät todistajien kuulemiset aiheuttavat normaaleista toimituksista poikkeavia lisäkustannuksia. Lisäkustannuksia syntyy myös erityisistä oikeuksista annettujen päätösten laillistumisen jälkeen. Seuraavaksi on selvitettävä kunkin oikeuden tämän-hetkisten haltijoiden osuuksien suuruudet laatimalla oikeuksia koskevat osakasluettelot. Vesialueiden omistussuhteita osoittavia osakasluetteloita ei voitane juurikaan hyödyntää näiden osakas-luetteloiden laatimisessa, koska kyseessä on eri oikeus ja se on saattanut jakaantua toimituksissa erilaisen perusteen mukaan.

Mikäli rajallisia perusparannusresursseja päätetään käyttää tässä käsiteltyjen erityisten kalastusoikeuksien selvittämiseen, on kaiken kaikkiaan kysymyksessä useamman vuoden toimitusurakka.

Kiinteistönmääritystoimitusten suorittamisen jälkeenkin jää edelleen avoimeksi kysymys siitä, mikä on erityisperusteisten ka-lastusoikeuksien ja regaalioikeuden suhde toisiinsa. Kysymys siitä sulkeeko regaalioikeus pois erityisperusteisen kalastusoikeuden vai onko asia päinvastoin voitaneen ratkaista vain sopimalla tai oikeuden päätöksellä.

LÄHTEITÄDI Esko Rantakiven haastattelu Tietoa Maasta -lehden numerossa 2/2014.

Haataja, Kyösti.1951. Vesioikeus I, s. 230–231.

HE 192/2014 (Uusi kalastuslaki), 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset.

Honkanen, Marja-Leena.1985. Kalastusoikeus, s. 145.

Karvinen, Pauli. 2008. ”Kalastusoikeus kiinteistön erityisenä etuutena”

(teoksessa Juhlajulkaisu Leena Kartio 1938-30/8-2008, s. 133).


Maanmittaustoimistojen aikaTeksti: Väinö Ylikangas

Maanmittaustoimistoja

maahamme perustettiin

vuodesta 1948 alkaen ensin

isoja uusjakojen ja sitten

muidenkin erityisten toimitusten

tekemistä varten. Vuonna 1972

kaikkien toimitusten tekeminen

ja vuonna 1991 maanmittaus-

toimen muukin paikallinen

hoito määrättiin maanmittaus-

toimistojen tehtäväksi. Vuonna

2013 toimistot lakkautettiin.

MAANMITTAUSTOIMISTOJEN noin 65 vuotta kestänyt aikakausi ei ole ollut alan tutkimuksen ja historiankirjoituksen kohteena. Lyhythän tuo jakso maanmittaustoimen pitkässä historiassa olikin, mutta sen yleiseen kulkuun nähden niin poikkeava, että sitä varmaan tullaan myös tutkimaan. Toistaiseksi tuota aikaa voidaan vain muistella. Minun muistoni perustu-vat Kaarlelaan, joka oli mukana maanmittaustoimistojen tarun kaikissa käänteissä sekä omaan toimintaani taksamaanmittarien Martti Plukka ja Pentti Mäki-Hakola harjoittelijana vuosina 1962–65, auskultanttina ja insinöörinä Lapuan maanmittaustoimistossa vuosina 1967–72, johtajana Kaarlelan/Keski-Pohjanmaan maanmittaustoimistossa vuosina 1973–99 sekä keskushallinnon asiantuntijana vuosina 1999–2004 ja 2006.

IRTI TAKSAJÄRJESTELMÄSTÄ Maanmittaustoimen hoito maassamme rakentui ennen toimistokautta tak-sajärjestelmän varaan. Sen perusteista ei silmiini ole osunut tutkimustietoa. Järjestelmä ei sopinut isojaon eikä myöhempien isojen jakotoimitusten tekemiseen. Ne kestivät kauan ja olivat valmistuessaan vanhentuneita. Esimerkiksi Kaarlelan isojaossa 104 talon omistajat joutuivat jaon kestäessä liki viiden sukupolven ajan sopimaan tilustensa käytöstä keskenään isojakoa edeltäneen tilanteen pohjalla. Isojaon valmistuttua olisi tarvittu uusi iso jakotoimitus, mutta koska maanmittausviranomainen ei ollut korjannut organisaatiotaan, alkoivat maanomistajien lisäksi myös toimitusmiehet ja oikeusviranomainenkin jarrutella uusien maareformien käynnistymistä. Niitäkin tehtiin, mutta esimerkiksi Kaarlelassa maanjakoasiain hoito jatkui

Maanmittaustoimisto 1950-luvulla. Paikallisen puusepän tekemällä työpöydällä yhteen- ja kertolaskukoneet. Pöydän ääressä istumassa G.E. Holmberg ja seisomassa vasemmalta Olli Nissi, K-J. Widnäs, Ebba Bäck, Taina Honkavuo, Antero Koivunen, Kauno Jääskeläinen, Thorsten Wentus, Jaakko Penttilä ja Paavo Vuokko.

Olli

Nis

si.


kylien jakomiesten ja maanomistajien keskinäisten sopimusten varassa eli sovintojakopohjalla 1950-luvulle saakka.

Luottamus maanmittausviranomaisen kykyyn ratkoa maan-käytön ajankohtaisia ongelmia oli menetetty. Sijaan oli syntynyt hyvin elinvoimaiseksi osoittautunut käsitys, että viranomaisen tarkoituskin on vain työllistää itse itseään. Sitä, miksi korjauk-siin ei ryhdytty, ei ole selvitetty. Joka tapauksessa Kaarlelan tilanne osaltaan johti uudistusten käynnistymiseen. Ensi askel oli vuonna 1948 säädetty niin sanottu kuukausipalkka-asetus, joka mahdollisti taksajärjestelmän korvaamisen toimistomallilla yksittäistapauksissa. Vuonna 1950 maanmittaustoimistoja oli jo neljä; Kaarlelassa yksi niistä.

Opetushenkilöstö varoitteli 1960-luvun opiskelijoita Kirkkoka-dun kalkkiveikoista. Minä kuitenkin suuntauduin maanmittaushal-lintoon ja sain aitiopaikalta seurata silloisen opettajani ja sittemmin pääjohtajani Lauri Kanteen tekemisiä.

TOIMISTOJEN AIKAVuosina 1950–1972 maanmittaustoimistojen lukumäärä nousi kah-teenkymmeneen. Toimistot olivat maanmittauskonttorien alaisia ja toimivat samoin ehdoin ja samaan tapaan kuin taksamaanmittarit. Kinaa taksamiesten ja kuukausipalkkaisen henkilöstön välillä en ha-vainnut. Toimistojen ensisijainen tehtävä oli huolehtia toimituksista, joita taksamaanmittarit eivät halunneet tehdä. Toimistojen perus-tamisen seurauksena yhteydenpito sekä maanmittausväen kesken että asiakkaiden ja yhteistyöosapuolten suuntaan alkoi lisääntyä. Asiakkaiden silmissä maanmittaustoimi silti oli edelleen etäinen, salatieteeksikin koettu asia. Jopa toimitusten tavattoman pitkät kestoajat pikemmin lisäsivät alan arvostusta kuin sen arvostelua. Työtahtiin toimistoilla ei mielestäni ollut vaikutusta.

Vuonna 1972 taksajärjestelmä korvattiin kokonaan keskushallin-non, 11 maanmittauskonttorin ja 39 maanmittaustoimiston muo-dostamalla kolmiportaisella organisaatiolla. Johtajien ensimmäisillä neuvottelupäivillä havaitsin, kuinka uutta, outoa ja innostavaakin tapaaminen, työnantajan vastatessa majoituksesta ja jopa saunasta ja saunakaljoista, taksamiehille oli. Siirtyminen toimistomalliin ja tavoitejohtamiseen ei heitä näyttänyt huolettavan. Lohkomisten määrän nostaminen tavoitejohtamisen sitä ehkä vaatiessa tuntui olevan heille pikku juttu. Virka-aika oli heille tuntematon rajoitus. Luulen, ettei taksajärjestelmästä kukaan ollutkaan oikeasti pitänyt. Vasta sotia seuranneet poikkeusolosuhteet olivat tarjonneet joil-lekin taksamiehille mahdollisuudet menestyä taloudellisesti niin hyvin, että taksajärjestelmästä luopumista vastustettiin.

Uuden organisaationsa myötä maanmittaushallinto otti käyttöön ensin tavoite- ja sitten tulosjohtamisjärjestelmän. Ta-voitejohtamisvaihetta on jälkikäteen pidetty epäonnistumisena, koska sen vallitessa sovitut tavoitteet pykivät säilymään lähes samoina vuodesta toiseen. Minun mielestäni kysymyksessä oli harppaus ”keskiajasta nykyaikaan”. Se vaati koulutusta ja aikaa. Tavoiteajattelun omaksuminen oli siinä tarpeellinen, tärkeä ja hyvin toteutettukin ensi askel. Esimerkiksi tiehallinto, jonka vana-vedessä maanmittaushallinto oli lähtenyt uudistuksiin, ajautui ja ehkä juuri tämän vaiheen sivuuttamisen vuoksi eri kehitysurille. Maanmittauslaitoksen johtamisessa keskeinen asema oli vuosit-taisilla neuvottelupäivillä, joihin keskushallinnon edustajien ohella osallistuivat alue- ja paikallishallinnon yksiköiden noin 50 johtajaa. Läänininsinöörien johtoryhmällä oli tärkeä rooli, mikä edisti laitos-yhtenäisyyden muodostumista.

Kesäretket kuuluivat ohjelmaan 1950-luvulta alkaen. Poroluodossa käytiin 1970-luvulla. Seisomassa K-J. Widnäs ja Jaakko Penttilä. Edessä vasemmalta Matti Välikangas, Angela Masar, Anita Kultala, Gun-Britt Borg, Väinö Ylikangas, Liisa Kalliainen, Pentti Kämäräinen, Raija Pökkä, Terttu Sundell ja Arvo Vitikainen.

Väinö Ylikangas

Kaarlelalaisille 1950–1960-luvuilla tutuiksi tulleet kyltit.

Väinö Ylikangas

”Lehdistössä uusjaot olivat 1970-luvulla lähes

ainoa ja lähes aina kielteinen maanmittaustointa

koskenut aihe.”


ja toteuttajaksi Suomessa. Läänininsinöörin tukea oli tarvittu, koska maanmittaushallituksen kollegio oli jo vuonna 1978 päät-tänyt lakkauttaa Kaarlelan toimiston. Se oli olemassa vain, koska osastopäällikkö Pentti Niemelä oli siirtänyt lakkautuspäätöksen toimeenpanoa toistaiseksi. Kaarlelan toimisto itse tietenkin aktii-visesti tuki toimeenpanon viivyttämistä.

Lehdistössä uusjaot olivat 1970-luvulla lähes ainoa ja lähes aina kielteinen maanmittaustointa koskenut aihe. Klassikko lienee leh-tikuva, jossa kolme entistä, asianosaiseksi sattunutta poliisimiestä pui uusjakokokouksessa nyrkkiään toimitusinsinöörille (Väinö Ylikangas), joka puolestaan uhkasi kutsua paikalle poliisin. Neuvot-telupäivilläkin toistui usein kysymys, miksi uusjakoja tehdään, vaikka laitoksella olisi yllin kyllin oikeaa tekemistä. Vähitellen myönteisiäkin kommentteja tilusjärjestelytoiminnasta alkoi tulla esiin. Niitä toi jo 1970-luvulla päättynyt Kaarlelan uusjako ja erityisesti Kaustisen Jylhän uusjako ja sen pohjalla vuonna 1985 järjestetyt maatilara-kennusmessut, jotka huomioitiin koko maan tiedotusvälineissä televisiouutisia myöten. Uusjakoja alkoi käynnistyä ja päättyä ilman oikeudenkäyntejä, mikä oli kautta aikojenkin uusi ilmiö.

Asianosaisten ja median ohella aluehallinto- ja aluekehitysviran-omaiset alkoivat kiinnostua maanmittausviranomaisen palveluista. Vuosina 1991–1999 tilusjärjestelytoiminta alkoi rakentua uuden asiakas- ja ongelmalähtöisen, alueelliseen yhteistyöhön perustuvan toimintamallin pohjalle. Maanmittaustoimiston edustajia alettiin kutsua asiantuntijoina aluehallinto- ja aluekehitysviranomaisten tilaisuuksiin sekä EU:n myötä syntyneen ohjelmaperusteisen aluekehitystyön ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Tilusjär-jestelyt mainittiin useiden maakuntien aluekehitysohjelmissa ja niiden edistämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin toistakymmentä aluekehityshanketta viidessä maakunnassa. Tätä taustaa vasten ei ollut yllätys, että maanmittauslaitoksen vuoden 1994 organisaatio uudistettiin pääasiasiassa maakuntajaon pohjalla 21 maanmit-taustoimiston varaan. Keski-Pohjanmaa sai oman toimistonsa. Keskushallinto näytti näin asettuneen ongelma- ja asiakaslähtöisen, alueellisen yhteistoimintamallin taakse. Mutta ei sittenkään.

Keskushallinto oli sallinut Kaarlelan maanmittaustoimiston toi-minnan ja sen myötä syntyneen laajan ja konkreettisen yhteistyön maakuntien, kuntien, neuvonta- ja edunvalvontajärjestöjen sekä paikallisten aluehallintoviranomaisten kanssa. Laitoksen varsinai-nen tavoite oli kuitenkin koko ajan ollut hankkia omatoimisesti markkinarahaa ja turvata työllisyys sen avulla. Toimistoja, jotka olivat esiintyneet messuilla, myyneet karttoja tai tuoneet esiin uusia palveluideoita, kiiteltiin. Idea-asteella olleita palveluraakileita alettiin markkinoida koko maassa. Kaarlelan maanmittaustoimiston aluekehitysrahoitukseen tukeutuneita ja maanmittausosaamiseen perustuneita hankkeita laitos ei hyväksynyt. Niitä ei neuvottelu- ja koulutuspäivillä mainittu eikä toimisto saanut lukea hankkimaansa hankerahoitusta tulokseen.

Kaarlelan/Keski-Pohjanmaan nimen laitoksen neuvottelupäivillä kuullessaan ministeriön edustaja parahti, että onko se vielä olemas-sa. Sitä, että toimisto oli pelastanut uusjakotoiminnan ja saanut sille alueviranomaisten, asiakkaiden ja ministeriönkin tuen, ei mainittu.

Vuonna 1999 maakuntapohjainen malli korvattiin keskushallin-non ja 13 maanmittaustoimiston muodostamalla organisaatiolla. Vuonna 1991 hävinnyt läänimalli näin tavallaan palautettiin, mutta ei entisin vastuin ja valtuuksin. Ongelma- ja asiakaslähtöinen alue-kehitystoiminta ja alueellinen yhteistyö säilyivät toimistojenkin agendalla, mutta vastuu niistä siirtyi keskushallinnolle. Toimistojen

Maanm

ittauslaitos

Kauden 1991–1999 johtajistoa ministeriöstä, keskushallinnosta ja 21 maanmittaustoimistosta.

Tulossopimukset kuitenkin tehtiin yksikkötasolla, minkä vuoksi toimistot halusivat ja pääjohtaja Kanteen tuella saivat roolin laitos-tason johtamisessa. Piiri-insinöörit alkoivat pitää omia kokouksiaan ja perustivat oman johtoryhmänsä, jonka puheenjohtajalla oli oikeus osallistua laitoksen strategiapäiville. Olin toiminnassa tiiviisti mukana, mutta vähän siitä huolissanikin. Esimieheni Juhani Uljas rauhoitti minut toteamalla, että on vain hyvä, että myös piiri-insinöörit alkavat kiinnostua tehtävistään ja niiden tarkoituksesta ja tavoitteista! Näin sitten tosiaan tapahtui. Piiri-insinöörien itsetunto ja aktiivisuus kohosivat ja se havaittiin. Maanmittaushallinnon kaksiportainen hallintomalli vuonna 1991 rakennettiin uudistuksen tavoitteisiin ja valmisteluun nähden yllättävästi keskushallinnon ja toimistoportaan varaan. Alueorganisaatio sivuutettiin ja itse asiassa lakkautettiin. Se oli iso ja monelle kipeä ratkaisu.

Jo sitä ennen Kaarlelan maanmittaustoimisto oli läänininsinööri Juhani Uljaan tukemana hakeutunut ja päässyt ministeriön ja korkeakoulun (Raimo Vajavaara, Arvo Vitikainen) virittelemän pohjoismaisen uusjakojen kehittämisprojektin sekä keskushal-linnon (Paavo Mustonen, Veikko Tapanainen) virittelemän uusjakotarvetta kartoittavan peruskartta-analyysin kehittelijäksi


tehtävä oli huolehtia toimitustuotannon tehokkuudesta ja talou-dellisuudesta. Sen varmistamiseksi keskushallinto toteutti laajan johtamistaitojen kehittämisohjelman. Alueellisen yhteistoiminnan suuntaan tehtiin se myönnytys, että minä sain pyynnöstäni hoidet-tavakseni, 26 vuotta kestäneen johtajapestini jatkoksi, itsenäisen, valtakunnallisen projektin: Maankäytön kehittäminen.

Vuoden 1999 organisaatiota luotaessa piiri-insinöörien joh-toryhmä oli ottanut aikaisemmista tavoistaan poiketen suoran yhteyden ministeriin, joka yllättäen asettuikin tukemaan heitä ja siis maakunnallisten toimistojen säilymistä. Voitto viestittiin heti piiri-insinööreille, mutta vahingossa (?) myös laitoksen johdolle. Pääjohtaja otti heti yhteyden ministeriin, joka palasi ruotuun. Pian Ratia ilmoitti, ettei toimistojen yhteistyötä enää tarvita. Hänen ta-voite oli pitää laitoksen kehittäminen sen omissa ja nimenomaan keskushallinnon käsissä. Piiri-insinöörien osallistuminen laitoksen johtamiseen ja alueellinen yhteistoiminta olivat hänen mielestään sille uhka. Minä sain kyllä vielä esitellä vetämääni Ontonnevan tiehanketta eduskunnan edustajille maastossa, mutta tiedotusti-laisuuden Ratia järjesti ilman minua ja kentän edustusta. Vetämäni yhteispohjoismaisen uusjakojen kehittämisprojektin valmistuttua, Ratia käynnisti jatkoprojektin keskusvirastotasolla, minua tai kentän edustajaa mukaan kutsumatta.

Alueellista yhteistyötä keskusvirasto ei sen jo saaman julkisuuden ja kannatuksen vuoksi voinut sivuuttaa. Jo alkanut hanketoiminta sai toimistoissa jatkua samoin kuin palvelujen markkinointi ja tuotanto. Toimistojen yhteistyökumppanit keskushallinto otti omien siipensä

suojaan, alkamalla kutsua heitä tilaisuuksiinsa ja palkitsemalla heitä. Asiakaslähtöisyyden keskushallinto otti toimintansa kulmakiveksi, käynnistämällä ja rahoittamalla sitä koskevan tieteellisen tutkimuk-sen. Vain ongelmalähtöisyys jäi paikallisuutensa vuoksi vähälle huo-miolle tai hoitamatta. Paikallisella tasolla virinnyt uusi toimintamalli oli nivelletty osaksi yleistä maanmittaushallintoa.

TOIMISTOJEN AJAN SAAVUTUKSIATutkimus tuonee vastauksen kysymykseen, mikä merkitys maanmittaustoimistojen ajalla oli laitoksen kehitykselle ja me-nestykselle. Tässä yhteydessä tuota aihepiiriä on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista lähestyä vain esimerkkejä mainitsemalla. Minun havaintojeni mukaan maanmittaustoimistoissa viihdyt-tiin, maanmittausväen piiriin syntyi vahva me-henki, asiakas- ja ongelmalähtöinen, alueelliseen yhteistoimintaan perustuva toimintamalli sai alkunsa ja tilusjärjestelystä tuli suosittu keino kehittää ja edistää aluekehitystä.

Maanmittauslaitoksen organisaatiokaavio 1972–1991.

”Neuvottelupäivilläkin toistui usein kysymys, miksi uusjakoja tehdään, vaikka laitoksella olisi yllin kyllin oikeaa tekemistä.”


Lentopallo- ja hiihtokisat keräsivät paikalle joukkueita lähes kaikista yksiköistä, jotka kilpailivat keskinäisestä paremmuudes-taan tosissaan. Parempaa foorumia me-hengen luomiselle ja vaalimiselle tuskin voi olla.

Asiakas- ja ongelmalähtöinen toimintatapa avasi vanhoja pattitilanteita ja tuotti uusiakin sovelluksia. Kaarlelan toimiston puitteissa Kokkolan Hakalahden ratkaisu tuotti kirjoittajalle lai-toksen kultaisen ansiomerkin. Ytterjeppon ”domvillan” ratkaisun jälkeen vastustajien nokkamies kätteli ja kiitti, toimitusinsinööri (Martti Virnes) kertoi, että pitkästä aikaa on taas kiva tulla töihin ja ministeriön edustaja (Raimo Vajavaara) suhisi korvaani, että hoidit homman hienosti. Kruunupyyn kaavauudistus toteutui no-peasti ja halvalla kaavoitusalueiden jakolain mukaisilla uusjaoilla ja Pietarsaaren Björnholmin ”ikuisesti isännätön vesijättöalue” sai lailliset omistajat. Kauhava–Ylivieska-tien aiheuttamat menetyk-set, haitat ja korvaukset minimoitiin laajapohjaisen maapankin avulla. Sain olla kunniavieras tien juhlallisissa avajaisissa. Myös keskushallinto tuki ja avusti näitä toimia. Sain ritarimerkin (SVR RI) ja maanmittausneuvoksen arvon sen lisäksi, että olin saanut olla työssä, jossa viihdyin.

TOIMISTOJEN AJAN JÄLKEENLauri Kanteen varovaisesti aloittama ja Jarmo Ratian voimalli-sesti ja taitavasti jatkama pyrkimys pitää laitoksen kehittäminen sen omissa ja nimenomaan keskushallinnon käsissä onnistui erinomaisesti. Oma alue- ja paikallishallinto menetettiin, mutta laitos ei ole vain säilynyt ja säilyttänyt itsenäisyyttään, vaan on saanut vastuulleen muitakin toimintoja. Tekemällä ikävät ratkai-sut itse ja jopa etupainotteisesti laitos vältti viimeaikaiset avi- ja ely-keskustelutkin, koska alue- ja paikallishallintoa sillä ei enää ollut. Hieno saavutus.

Lakisääteisten tehtävien tehokas ja taloudellinen hoito eivät tulevaisuudessakaan ehkä kuitenkaan riitä turvaamaan viranomaisen säilymistä ja itsenäisyyttä. Se menestyy, joka itse havaitsee, kehittää, myy ja tuottaa parhaat palvelut kulloinkin ajankohtaisiin ongelmiin.

”Minun havaintojeni mukaan maanmittaustoimistoissa viihdyttiin, maanmittausväen piiriin syntyi vahva me-henki.”

Oy Suomi Ab:lla huutava tarve osaaville Teksti ja kuvat: Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo

Noususuhdanteiden aikana kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostetaan paljon. Älykästä erikoistumista tavoiteltaessa avainasemassa ovat mm. osaamisen luominen ja siirtäminen sekä tavoitellun kilpailukyvyn lisääminen tulosten kaupallisessa hyödyntämisessä ja näkyvyydessä. Uusimman osaamisen ja toiminta-tapojen vieminen liike- elämään ja koulutukseen on suomalaisen kilpailu-kyvyn edellytys. Tarvitaanko tähän valtakunnallisia kehitys- ja teknologia-päälliköitä toteuttamaan yhteinen tehtävä mitattavin tuloksin?

INNOVAATIOHUUMA EI AINA KANNA IDEOITA MAALIIN ASTI Media on todennut useasti, että julkisin varoin toteutettua tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiotyötä on koetelleet erilaiset haasteet tiedonsiirrossa, tietovarastoissa ja tietoympäristöissä. Lisäksi eri alojen asiantuntijuuksien yhdistäminen on oletettua vaikeamapaa. Innovaatioinnostuskaan ei kanna tarpeeksi usein kuin visioiden tasolle. Hankkeiden lopputuloksena luvatut uudet tuotteet, yri-tykset, patentit, julkaisut ja työpaikat jäävät kauas tulostavoitteista. Sanktiot ja mittarit sekä oikeastaan koko seuranta puuttuu, joten muutosta tuskin tapahtuu lähiaikoina.

SUOMALAINEN INNOVAATIOTOIMINTA ON KESKITTYNYT INNOVAATIOPROSESSIN ALKUUN Tie ideasta innovaatioon voi olla pitkä, kun tarkastellaan hankkeen innovatiivisuutta globaalilla tasolla. Pienen ryhmän innovaatio

Väinö Ylikangas on DI ja maanmittausneuvos. Hän on työskennellyt mm. johtavana maanmittausinsinöörinä, piiriinsinöörinä, maanmittausjohtajana ja yliinsinöörinä Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti vaino.ylikangas pp.nic.fi.


Oy Suomi Ab:lla huutava tarve osaaville

saattaa olla suurikin muutos sen ideoimalle ryhmälle. Innovaation arvoa tulisikin mitata näkyvästi paljon enemmän sen yhteiskunnalle tuomassa hyödyssä.

Seuraavaan innovaatioon siirrytään helposti ilman, että alkupe-räisen innostuksen nostattaneesta ideasta tuotteistetaan koskaan kaupallista tai muuten hyödynnettävää tuotetta tai toimintamallia. Todellisuudessa harvalla on valmiit, suunnitellut prosessit, puhu-mattakaan tietovarastoista, jotta saavutetut tulokset näkyisivät alueelliseena täysimittaisena hyödyntämisenä koulutukseen ja yritysten toimintaan. Tietojohtaminen on 2010-luvun johtamista, mutta tämän alan osaajien määrä maankäyttöalalla on erittäin pieni.

ENNAKOIVASTI JA ITSEOHJAUTUVASTI LUOMAAN UUTTAKumppanuudet, tutkimusohjelmien valmistelut, hiljaiset signaalit, tekniikan kehittyminen ja valtava tekemisen määrä painopis-

”Tietojohtaminen on 2010 luvun johtamista,

mutta tämän alan osaajien määrä maankäyttöalalla on

erittäin pieni.”

I N N O VA AT I O - J A T U T K I M U S J O H TA M I N E N 6 . 0

Demot ja pilotit ovat jokapäiväisiä pelialalla.

kehitys- ja teknologia johtajille

tealueilla pitävät tekijät kiireisenä. Aineeton pääoma on jäänyt luvattoman pieneen rooliin, koska se ei näy yritysten taseissa. Sen aikaansaamille tuotoille tai taloudelliselle arvolle ei ole olemassa suoraa mittaria, joten vaikutusten arvioiminen on hankalaa.


PATENTIT JA INNOVAATIO-OSAAMINEN Patentointiin ja immateriaalioikeuksiin ja niiden kouluttamiseen pitäisi panostaa, toteaa painoalapäällikkö, TkL Juhani Talvela Kymenseudun ammattikorkeakoulusta. ”Tieto, osaaminen, luo-vuus sekä tutkimus ja kehitystyö ovat aineettoman pääoman rakennuspalikoita. Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat teollisuusmaissa jo yli 50 % kaikista investoinneista ja suunta on edelleen kasvava. Patentit, tavaramerkit, mallisuojat, tekijänoikeu-det sekä muut ’Intellectual Property’ -oikeudet (IPR) muodostavat merkittävän osan aineettoman pääoman arvossa. Suomalais-ten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä voitaisiin parantaa lisäämällä niiden IPR-osaamista. Kyse ei ole pelkästään omien keksintöjen ja henkisen luomistyön suojaamisesta tai brändin rakentamisesta. Yhtä tärkeää on ymmärtää IPR-suojausten mer-kitys globaalissa taloudessa sekä löytää IPR-järjestelmien kautta vapaasti tarjolla olevaa teknologia-, kilpailija- ja markkinatietoa. IPR-osaamisella operointi tulisi olla kiinteä osa innovaatioita tuottavien yritysten strategiassa. Osaamista tulisi vahvasti kehittää sekä pk-sektorilla että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja myös 2. asteen oppilaitoksissa.”

Professori Juha Hyyppä toteaa patentoinnin välttämättömyy-destä: ”Patentit kuvaavat potentiaalia teknologian siirtoon ja toisaal-ta kansainväliset patentit kuvaavat potentiaalia vientimarkkinoilla. Tulevaisuudessa on tarkkaan seurattava, miten eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistaminen vaikuttaa kansalliseen paten-tointiin ja yritysten patenttisalkkuihin.”

RAHOITUSHANKINNASTA MAAILMANLUOKAN TULOKSIINKansallisen T&K:n on tähdättävä selvitymisen ja peruskoulutuksen sijaan maailmanluokan tuloksiin. Maailmanlaajuiset kehitystrendit kohti vähähiilisiä, terveellisiä ja kulttuuririkkaita älykaupunkeja pelillistämisen kautta vaativat paljon osaamista, tekoja ja jaet-tavaa tietoa. Uudenlaiset yhteistyöponnistelut takaisivat, että toimintakentästä saataisiin moderni ja mutkaton. Hyvin toteutetut pilotoinnit, demot, patentit ja tietojohtamisen käyttöönotto ovat askel oikeaan suuntaan.

PILOTOINTI JA DEMONSTRAATIOKULTTUURI ON INInnovaatioketjussa ammattimaiselle pilotointi- ja demonstraatio-kulttuurille on tarvetta, kun taas päämäärätön demoilu muuttuu liian helposti itsetarkoitukseksi. Tuotetun tiedon esittäminen myyvästi mielikuvin edistää alaa, kun tekeminen saadaan näkyväksi laajemmille markkinoille. Haasteena on liiketoimintaa tukevan tie-don elinkaari ja suojattavuus. Tiedon suojattavuus paranee usein, kun siihen liitetään hiljaista tietoa, joka vaikeuttaa tiedon kopiointia. Tällä hetkellä menestyvät brändit ja tekijät eivät julkaise tekemisiään niin laajasti kuin haluaisivat. Demoilukulttuuria tarvitaan, mutta se edistää innovaatiovarkauksia.

VERKOSTOJEN TIEDON MYYJÄTTiedon avoimuus ja laajat tutkimusverkostot ovat saaneet liikkeelle verkostojen tiedon myyjät. Tutkimus- ja kehitysrahoitukseen on

”Demoilukulttuuria tarvitaan, mutta se edistää innovaatio varkauksia.”

Tiedekeskukset osaavat hyödyntää ja visualisoida yksinkertaisia luonnontieteellisiä lainalaisuuksia.


rantautunut ilmiö, jossa rahoitusta haetaan oman sisältöosaami-sen ulkopuolelta hyödyntäen verkostojen osaamista haluttuun tulokseen pääsemiseksi. Tekijänoikeudet ovat lapsenkengissä mm. tutkimusideoiden jatkohyödyntämisen osalta. Tämä johtaa tilastollisestikin lopputulosten minimoitumiseen ja vääristymiseen. Tilanne on rahoitushakijoilla tiedossa, mutta rahoittajien tarkkuutta ja substanssiosaamista kaivataan nyt yhä enemmän. Vaikka elämme innovaatioiden ja avoimen datan aikaa, on muistettava aina sub-stanssiosaamisen tärkeys, vain siten syntyy uutta ja kestävää jälkeä.

TARVITSEMME UUSIA T&K-ALUSTOJAStrategiset huippuosaamisen keskittymät, allianssit, instituutit, osaamisalueet ja -kiihdyttämöt, huippuyksiköt sekä factory-tyyp-piset alustat toimivat kohtalaisesti. Innovaatioketju on kuitenkin Suomessa siilomainen, katkonainen ja hajanainen. Tämän takia uudet ja erilaiset T&K-yhteistyöalustat ovat välttämättömiä yri-tysten, kuntien, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välille. Alustojen tärkeimpiä investointeja ovat niiden nokkamiehet.

TÖRMÄYTTÄMINEN VERKOSTOITUMISESSA SAATAVA SEURAAVALLE TASOLLESuomessa ei ole enää varaa törmäyttää, tutkia, kehittää ja inno-voida pienessä piirissä pelkästään omaan käyttöön. Verkostojen toimivuutta pitää hyödyntää ammattimaisesti paitsi organisaation sisällä myös eri toimijoiden välillä.

Esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä Metropolian kulttuuripuolen kanssa.

Hannu Hyyppä työskentelee Aaltoyliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman laserkeilauksen huippuyksikön Aaltoyliopiston osuuden johtajana sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus

ja kiinteistöalalla. Sähköposti: hannu.hyyppa aalto.fi.

Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina sekä Aaltoyliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian laserkeilaus tutkimuksen huippuyksikköä 2014–2019, että Metropolia

ammattikorkeakoulussa. Sähköposti: marika.ahlavuo aalto.fi.

”Suomessa ei ole enää varaa törmäyttää, tutkia, kehittää ja innovoida pienessä piirissä pelkästään omaan käyttöön.”

LISÄTIETOJA DEMOPÄIVÄSTÄ: LEHTORI JAAKKO RUUTTUNEN, METROPOLIA AMK

Maanmittauspäivät 2016 Jyväskylän Paviljongissa

TERVETULOA MAANMITTAUSPÄIVILLE 8.–9. maaliskuuta 2016!MAANMITTAUSPÄIVÄT 2016 pidetään 8.–9. päivänä maaliskuuta Jyväskylän Pa-viljongissa. Maanmittauspäivien konsepti pysyy perusidealtaan suhteellisen samanlai-sena kuin 2015, mutta koulutuksen osuutta tullaan lisäämään entisestään. Tarjontaa tulee olemaan entistä useammassa rinnak-kaissessiossa ja nyt myös jo aloituspäivänä. jolloin aloitetaan ennen puolta päivää.

Muitakin uudistuksia on tarjolla. Kalente-riaan jo vilkaisseet ovatkin huomanneet, että to–pe viikonpäivien sijaan päivät ajoittuvat nyt alkuviikolle, tällä kertaa tiistaille ja keski-viikolle. Näin ollen myös illallinen palaa enti-selle paikalleen, ensimmäisen päivän iltaan.

Koulutussisältöjen laajentamisen toivo-taan entisestään parantavan jokaisen alalla toimivan mahdollisuuksia rakentaa omaa ammattiaan ja kehittymistarpeita tukeva koulutuskokonaisuus. Näin ollen entistä useammalla toivotaan olevan työnantajan tukema mahdollisuus osallistua päiville. Yhdistysten kokouksille on varattu aikaa torstai-illalle ennen illallisen alkua.

Päivien teemoja ovat muun muassa (lopullinen ohjelma julkaistaan joulukuussa 2015):• Kiinteistötoimitusten kehittäminen• Älykäs kaupunkisuunnittelu, smart-city• Kiinteistöarviointi

• Rakennetun ympäristön mittaus ja mallinnus

• Kiinteistörekisterin pito• Sähköisten palveluiden kehittäminen• Nuorten maanmittauspäivät.

ILMOITTAUTUMINENIlmoittautuminen avautuu noin joulukuun puolessa välissä Maankäyttö-lehden 4/2015 ilmestymisen yhteydessä. Jo nyt on syytä huomata se, että ilmoittautuminen sulkeutuu jo tammikuun 2016 lopulla. Koska päivien ajankohta on reilua kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna, myös ilmoittautuminen joudutaan sulkemaan vastaavasti aiemmin.

TERVETULOA MAANMITTAUSPÄIVILLE 8.–9. maaliskuuta 2016! Maan mittaus päivät2

01

6

MAANKÄYTTÖ

KII

NT

EIS

TÖ

T

MITTAUS & MALLINNUS

w w w . m a a n ka y t to . f i / m m p 2 0 1 6

CALL FOR PAPERSJos haluat pitää esityksen päivillä, pyydämme sinua toimittamaan vapaamuotoi-sen tiivistelmän esityksestä osoitteeseen: juhana.hiironen aalto.fi ma 9.11.2015 mennessä. Varsinainen kirjallinen artikkeli esityksestä ei ole tarpeellinen jälkikä-teenkään. Esiintyjät pääsevät osallistumaan ilmaiseksi päiville (1 henkilö/ esitys), mutta näitä paikkoja on rajoitetusti.

Esityksen aiheena voi olla esimerkiksi:• Uuden hyvän käytännön esittely• Toteutetun kehittämisprojektin kuvaus• Tehdyn tutkimuksen (tulosten) esittely.

JÄRJESTELYTOIMIKUNTATkT Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto, juhana.hiironen aalto.fiPäätoimittaja Ari Laitala, Maankäyttö-lehti, ari.laitala maankaytto.fiLisätietoja tulossa: www.maankaytto.fi/mmp2016

www.paviljonki.fi

www.paviljonki.fi

Yaamboo | Wikimedia Commons, CC-BY-SA-3.0 www.paviljonki.fi

TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN MAANMITTAUSPÄIVIÄ! Osallistu Maanmittauspäiviä koskevaan kyselyyn

osoitteessa www.maankaytto.fi


KUNTALIITON AVAUKSET DIGITALISAATIOONTuottamaton tiedonvälitystyö pois, ajantasainen tieto käyttöön ja terve kilpailu kuntien sähköisiin palveluihin

Kirjoittaja on kehittämispääll ikkö S uomen Kuntali itossa | matti .holopainen kuntali itto.f i

M A T T I H O L O P A I N E N

1990-LUVUN PUOLIVÄLIN paikkeilla Lahden kaupungissa esiteltiin meille virka-miehille tilaaja-tuottaja-malliin siirtymistä Fellmannin auditoriossa. Perusajatuksena oli organisaation jakaminen tilaajiin ja tuot-tajiin tavoitteena toiminnan tehostaminen ja yritysten toimintamahdollisuuksien lisää-minen kunnan palvelutuotannossa. Esitin tilaisuudessa epäilykseni, miten osaaminen ja resurssit riittäisivät sekä tilaamiseen että tuot-tamiseen vai tulisiko säästöjen asemesta lisää kustannuksia? Esitin siinä tilanteessa tilaaja-tuottajamallin sijasta panostamista kuntien prosessien tehostamiseen. Taustalla oli hyvät kokemukset Lahden karttatietojen vuonna 1987 käynnistyneestä digitalisointityöstä, joka tietysti oli edellyttänyt toimintaproses-sien kuvaamista, avaamista ja kehittämistä. Nyttemmin olen tyytyväisenä voinut todeta tilaaja-tuottajamallin sijaan prosessien ja di-gitalisoinnin nousseen keskustelun ytimeen

hallitustasoa myöten. Kuntaliitto on tehnyt periaatetason avauksia toimintaprosessien digitalisointiin liittyen. Tavoitteena on päästä eroon tuottamattomasta tiedon välittämis-työstä sekä mahdollistaa jatkuvasti ajanta-saisen tiedon käyttö ja siihen pohjautuvien palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto.

Toinen merkittävä epäkohta koskee vero-rahojen käyttöä kuntien palvelujen kansalli-sissa kehityshankkeissa. On kestämätöntä, että kehityshankkeissa verorahoituksella tuotetaan palvelumonopoleja valitulle yri-tykselle. Monopolin kustannukset kaatuvat kuntien syliin. Palvelutuotannossa tarvitaan aina toimiva kilpailu ja markkinat. Tästä syystä Kuntaliitto on esittänyt seuraaviin kansallisiin palvelujen kehittämisen yhteishankkeisiin toimintamallia, jossa verorahoilla tehdään määrittelyt, yritykset toteuttavat kilpailevia palvelutoteutuksia, jotka sertifioidaan, kuntien kilpailuttamat ja käyttöönottamat

palvelut auditoidaan, jonka jälkeen kunnille maksetaan ennalta sovittu tuki määräajassa käyttöönotetusta palvelusta. Lopputuloksen 100 %:n tehokas verorahan käyttö maksetaan ainoastaan tuloksesta ja saadaan toimivat markkinat, joilla on myös vientipotentiaalia laajalla rintamalla. Yhden luukun periaatteen ei tule tarkoittaa vain yhtä palvelutoteutusta vaan asiakkaan ohjaamista ko. palvelutoteu-tukseen ao. kunnassa.

Keskustellessamme avauksista vara-toimitusjohtaja Timo Kietäväinen tuumi, että ollaanko esittämässä ”pienimuotoista vallankumousta”. Pohdittuamme asiaa lisää johtopäätöksenä oli, että tuon ”pienimuo-toista” voisi jättää siitä pois. Niin merkittäviä mahdollisuuksia yhteiskunnan toiminnan tehostamiseksi tarjoaa prosessien verkosto, jossa jatkuvasti ajantasainen tieto on raja-pintapalveluina toimijoiden käytettävissä palvelutuotannossa toimivilla markkinoilla.

Prosessien verkosto -toimintamalli käyttöön julkis hallinnossa

HAASTEETKunnille on lainsäädännöllä asetettu ja asete-taan jatkuvasti uusia tiedon toimittamisvelvoit-teita valtionhallinnon toimijoille valtakunnallis-ten rekisterien ylläpitämiseksi. Ko. rekisterien tiedot ja niistä tuotettavat valtakunnalliset pal-velut eivät ole ajan tasalla, koska kunnilla ei ole resursseja tietojen jatkuvaan toimittamiseen valtion järjestelmiin. Tiedon toimittaminen ai-heuttaa kunnille merkittävästi tuottamattomia henkilötyö- ja tietojärjestelmäkustannuksia.

EHDOTUSAlkuperäinen tiedon tuottaja, kunta tai valtion toimija, tarjoaa tuottamansa tiedot tietopalvelurajapinnassa. Tiedon tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta. Tiedon tuottajalla ei ole tiedon toimittamisvelvollisuutta. Tarvittavat tieto-palvelurajapinnat määritellään, toteutetaan

ja pidetään yllä ao. prosessien omistajien yhteishankkeina.

VAIKUTUKSETKuntien tiedonvälitystehtäviä ja velvollisuuk-sia voidaan vähentää: jos joka 10:s kunnan työntekijä käyttää tunnin päivässä tietojen toimittamiseen valtion viranomaiselle tai yritykselle tai kunnan sisällä toiselle toimijalle, tarkoittaa se noin 260 miljoonaa €/vuosi (jos kunnallishallinnon henkilöstömenot noin 20 mrd/vuosi). Voidaan arvioida, että todellinen työmäärä on 2–3-kertainen kaikki kunnan vastuulla olevat toiminnat huomioiden.

Kunnan palvelujen tehostaminen hyö-dynnettäessä samoja rajapintoja sähköisessä asioin nissa tuo merkittäviä säästöjä kunnalle ja kuntalaisille, ja on perusteltua käyttää samoja rajapintoja myös tietojen toimitta-miseen muuhun käyttöön kunnan sisällä, valtionhallinnossa ja yrityksissä.

Säästömahdollisuudet valtionhallinnossa ovat merkittävät pitkällä aikajänteellä, kun

voidaan siirtyä valtakunnallisten rekisterien pidosta prosessien ajantasaisista tiedoista koottavien tietopalvelujen järjestäjän rooliin. Tietopalvelujen järjestämistehtäviä voidaan joustavasti siirtää valtiolta ja kunnilta myös yksityisen sektorin hoidettavaksi.

Jatkuvasti ajantasaisen tiedon käyttö-mahdollisuuden taloudellinen merkitys on huomattava, koska se mahdollistaa uusien palveluiden ja toimintatapojen kehittämisen ja käyttöönoton. Esimerkiksi tilastoinnin, toiminnanohjauksen ja seurannan kehittä-minen voi perustua jatkuvasti ajantasaisen tiedon poimimiseen prosesseista, tietojen analysointiin ja hyväksikäyttöön nykyisen jälkilaskentamallin sijaan.

Toimintamalli mahdollistaa yksityisen sektorin roolin kasvattamisen yhteiskunnan tarvitsemien palveluiden järjestämisessä. Toimintamalli on mahdollisuus suomalaisten yritysten tuotekehitykselle ja viennille, koska kaikissa yhteiskunnissa julkishallinnon tehos-taminen on keskeinen haaste.


Kuntien toiminnan kehittämishankkeiden toimintamallin uudistaminen

HAASTEETViime hallituskausilla käynnistetyissä julki-shallinnon kehittämishankkeissa on pyritty kehittämään ministeriöiden ohjaamina kunnille suunnattuja keskitettyjä sähköisiä palveluja. Lopputuloksena on ollut jo käy-tössä olevien, markkina- ja asiakaslähtöisesti kehitettyjen palvelujen kanssa kilpailevia, valtion verovaroilla rahoitettuja monopo-lipalveluja, joita ei voi kilpailuttaa ja joiden käyttö- ja ylläpitokustannukset jäävät kun-tien vastuulle.

Toimintamalli on ongelmallinen mm. kun-tien itsenäisen toiminta- ja talouskehityksen ohjauksen ja päätöksenteon, yritysten vapaan kilpailun, palvelujen innovoinnin ja kehittä-misaktiviteetin sekä vientimahdollisuuksien edistämisen näkökulmista.

EHDOTUSKuntien toiminnan tehostamiseen ja muu-hun kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa laaditaan tavoitteina olevien palveluiden tarvitsemat määrittelyt. Näitä ovat ainakin tavoitteena olevien palveluiden toiminta-periaatteet, toiminnallisuudet, tietosisällöt sekä käyttöliittymät. Määrittelyt julkaistaan tarpeellisilta osin julkishallinnon suosituksina.

Määrittelyt laaditaan ja niitä pidetään yllä ao. palveluista vastaavien organisaatioiden yhteistyönä.

Palveluiden toteuttaminen jää halukkai-den yritysten vastuulle. Tarpeen mukaan voidaan edellyttää palvelutoteutuksen serti-fiointia sen varmistamiseksi, että markkinoille tarjottu palvelu vastaa yhteisesti sovittuja määrittelyjä.

Palveluiden järjestämisen vastuuorgani-saatiot kilpailuttavat palvelutoteutusten ja palvelujen hankinnan tarpeen mukaan.

Verovaroin voidaan tukea ja edistää pal-veluiden käyttöönottoa esimerkiksi palvelun

vastuuorganisaatiolle maksettavalla tuella, mikäli ao. yhteisiä määrittelyjä noudattava palvelu on hankittu ja otettu käyttöön sovi-tussa aikataulussa. Tarvittaessa voidaan tuen saamiseksi edellyttää palvelun auditointia.

VAIKUTUKSETToimintamalli varmistaa markkinoiden toi-mivuuden ja estää monopolien syntymistä. Palvelujen toteuttaminen ja käyttöönotto on nopeaa, koska mukana on laaja joukko yrityksiä. Kunnilla säilyy täysimääräinen mahdollisuus vaikuttaa kilpailutuksen kautta palveluiden sopivuuteen kunnan toimin-taympäristöön sekä hankittavan palvelun laatuun ja hintaan. Yrityksillä on kotimarkki-noiden tuki vientiin suunnattuja palveluita kehitettäessä. Verovarojen käyttöön kuntien toiminnan kehittämisessä ei ole valtiontu-kisäädöksiin ongelmia yksittäisten yritysten rahoittamiseen liittyen.


Konferenssi alkoi perinteiseen tyyliin torstai-illan tervetuliais-tilaisuudella. Tilaisuuden pitopaikaksi oli valikoitunut Mustapäiden talo. Mustapäiden veljeskunta oli myöhäiskeski-ajan kauppiaiden muodostama yhteisö, joka vaikutti lähinnä nykyisen Viron ja Latvian alueel-la. Mustapäät lienevät olleet siis myös huomattavia kauppa- ja logistiikkakiinteistöjen omista-jia. Hiukan myöhemmällä iällä liiketoiminnan vakiintumisen ja perheellistymisen myötä Mustapäät siir tyivät kaupungin Suuren killan jäseniksi. Musta-päät hyväksyivät jäsenikseen myös opettajia ja muita oppinei-ta, joten teorian ja käytännön vuoropuhelu on koettu tärkeäksi jo varhain tässäkin yhteisössä.

Nyt 25 kertaa järjestetty Baltic Valuation Conference järjestettiin mah-

dollisimman perinteikkäänä ajankohtana, syyskuun kolmannen viikon lopulla

Tallinnassa. Tämä on ollut se kaikkein tavanomaisin ajankohta konferenssin

historiassa ja ainakin yliopistoväelle erityisen passeli. Uuden lukuvuoden

rutiinit on saatu pyörimään ja kesäpuhteena valmistellusta esityksestä on

mukava saada palautetta syksyn henkisiä ponnisteluja ruokkimaan.

Täydellisen upeat – toisaalta historialliset, toisaalta huippumodernit – puitteet

tarjosivat virikkeellisen konferenssiympäristön. Ja itse konferenssi esityksiä oli

tarjolla vähintäänkin tarpeeksi.

Ulkomaisia vieraita oli saapunut kuitenkin odotettua vähemmän. Onko niin,

että 25-vuotiaskin alkaa nykyisessä maailmanmenossa kaivata radikaalimpaa

uudistumista? Ainakin konferenssin kulisseissa käytiin kuiskuttelua uusista

ideoista, joita päästäneenkin testaamaan ensi syyskuussa Gdańskissa, kun

seuraavan kerran kokoonnutaan.

Baltic Valuation evaluation Ari Laitala


MUUT KONFERENSSISSA PIDET Y T ESIT YKSET

• Properties in Public Ownership – Congress Center with Restaurant Ina Viebrok-Hörmann (GER)

• Should a Valuer Understand a Concept of a Regional Brand? – a Proposition for a Valuation Approach Ari Laitala, Mikael Postila, Juhana Hiironen, Dan Häggman,

Kauko Viitanen, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä (FIN)

• Fuel Station Valuation under the Polish and RICS Standards Mirosława Czaplińska, Malgorzata Rymarzak,

Dariusz Trojanowski (POL)

• Valuation of Properties in Public Ownership Louise Magnusson (SWE)

• Comparison of Valuation and Lending Policies in Germany and Sweden Sviatlana Engerstam (SWE)

• Highest and Best Analysis Georgi Georgiev ja Svetozar Atanasov (BUL)

• The (Possible) Difference between Residential Asking Price Data and Open Transaction Data – Case: Helsinki, Finland Mikael Postila (FIN)

• The Correlation between Corrosion and Physical Impairment in the Evaluation Process of Special Constructions Assets – Pipeline Transportation Systems Ciprian Gheorghe (ROM)

• The Dynamics of Companies Business Value in Lithuania Jurgita Banytė (LIT)

• Transferring Real Estate Held for Investment Purposes Urmas Võimre (EST)

Eurooppalaisen arviointialan järjestön TEGoVA:n presidentti Krzysztof Grzesik valotti esityksessään eurooppalaisen säädös-ympäristön muutoksia ja vaikutuksia kiinteistöarviointiin. Kris ei ole kuitenkaan ”pelkkä” presidentti, vaan hänellä on myös oma arviointipraktiikka Puolassa. Krisin esityksen täsmällinen otsikko oli: The Influence of EU Regulation on Real Estate Valuation in Estonia and Europe.

Konferenssin kaukaisin vieras, amerikanintialainen professori Jay Mittal Auburnin yliopistosta Alabamasta, osasi ottaa yleisönsä aitoon jenkkityyliin. Esitys kantoi nimeä Property Value Adjustments based on “Proximity to” and “View of ” for Waterfronts, Golf Courses, and Green ways neighboring Properties: A Review

Kaia Kask Tarton yliopistosta kiittää. Kaian esityksen aiheena oli CAPM versus Expert Opinion: Evidence from the Survey of Estonian Commercial Real Estate Market

Barbara Asu ja Maarja Pärs pitivät esityksensä dialogina. Tällaiset poikkeukset piristivät kummasti 16 esityksen mittais-ta istuntomaratonia. Barbaran ja Maarjan esityksen otsikko oli Specific Issues Regarding to the Valuation for Financial Reporting Purposes.

Konferenssiosuuden moderaattorit Monica Meldo ja Tambet Tiits saivat kaiken toimimaan aikataulussa ja kysymyksiä esittäjille löytyi vielä silloinkin, kun yleisö osoitti jo hyytymisen merkkejä. Pitkään Viron kiinteistöarviointiyhdistyksen puheen johtajana toiminut Tiits palkittiin myöhemmin iltajuhlassa Viron arviointi yhdistyksen ensimmäisellä kultaisella ansiomerkillä. Sujuvaa suomeakin puhuva Tiits on juuri aloittanut Viron maan mittauslaitoksen uutena pääjohtajana.LISÄAINEISTOA ARTIKKELIN VERKKOVERSIOSSA!


Ekspropriaatiosta ja erityisesti impropriaatiostaJaakko Sirkjärvi

Professori Erkki J. Hollo on käsitellyt kirjoituksissaan lunastusta yleisiin tarpeisiin eli ekspropriaatiota ja myös

lunastamista yksityiseen tarpeeseen eli impropriaatiota. Hänen kirjoitustensa pohjalta kirjoittaja pohtii

improp riaatiota tämän hetken kiinteistölainsäädännössä ja sen mahdollisia kehittämistarpeita. Lisäksi kirjoittaja

tarkastelee maapakettilakien tavoitteiden toteutumista 40. juhlavuoden kynnyksellä asuntopolitiikan näkö-

kulmasta.

LUNASTUKSET (PAKKOLUNASTUKSET) voidaan jakaa kahteen perustyyppiin eli toisaalta yleistä tarvetta palveleviin lunastuksiin, joissa yleisen edun takia katsotaan tarpeelliseksi syr-jäyttää tai rajoittaa yksityinen etu (omistusoikeus, käyttöoikeus tai muu erityinen oikeus). Perustuslain 15§:n mukaisesti omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään erillisellä lailla. Näitä hankkeita voidaan kutsua eks-propriaatioiksi. Kun kiinteää omaisuutta otetaan pakolla yksityiseen tarpeeseen, käytetään terminä impropriaatiota.

Tavallisimpia yleiseen tarpeeseen tehtäviä lunastuksia ovat maanteihin liittyvät maantietoimitukset, rautateihin liittyvät ra-tatoimitukset, kaivostoimitukset sekä lunastustoimitukset, joita käytetään useiden lakien toimeenpanotyökaluina. Näistä lukuisista laeista mainittakoon maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maa-poliittinen lunastus, voimajohtolinjoen vaatiman tilan hankinta ja luonnonsuojelulain tarkoittamat lunastukset. Kaikissa edellä mainituissa toimitusmenettely on pitkälti samojen perussääntöjen mukainen.

Kaivostoimituksen kuulumisesta tähän kategoriaan voidaan keskustella, sillä hankkeen edunsaaja näyttäisi nykyisin useimmiten olevan yksityinen, ulkomaalainen yhtiö. Kaivoslakia säädettäessä on argumentoitu, että kaivosteollisuuden etujen turvaaminen hei-jastuu myönteisesti aluetalouteen ja siten myös kansantalouteen eli yleistä tarvetta voisi perustella tätä kautta. Kaivoslakia (2011) säädettäessä perustuslakivaliokunta totesi mm: ”– – valiokunta on käytännössään katsonut, ettei yleisen tarpeen vaatimus välttämättä edellytä lunastuksen toteuttamista julkisyhteisön hyväksi, vaan lunastetun omaisuuden saajana voi olla muukin taho.”

KIINTEISTÖTOIMITUKSET, JOTKA EIVÄT OLE IMPROPRIAATIOTAImpropriaation piiriin ei lueta toimia, joilla kiinteistön ulottuvuutta muotoillaan toisen kiinteistönomistajan aloitteesta lunastamat-ta omistusoikeudella kuten tapahtuu esimerkiksi pakollisessa tilusvaihdossa ja yksityistietoimitusten yksityistieoikeuksien järjestelyissä. Maantietoimitusten tilusjärjestely (alueen siirto) on hankala luokiteltava, sillä hyötyjiä ovat yksityinen vastiketiluksia saava kiinteistönomistaja sekä julkista tahoa edustava tienpitäjä alentuneiden korvausten muodossa. Rekisteröidyn omistusoi-keuden tasolla (title) järjestelmässä ei tapahdu muutoksia vaikka omistusoikeuden reaalisen kohteen (kiinteistön) fyysinen tai oikeudellinen ulottuvuus muuttuu. Kiinteistö voi ääritapauksessa siirtyä maantieteellisesti kokonaan toiseen paikkaan tai sen fyysi-nen ulottuvuus voi kokonaan hävitä (haamutila). Edellä kuvatuissa tilanteissa lainhuudatustarvetta (saantoa) ei synny.

Kiinteistön omistusoikeuden järjestelmä ja kiinteistöjärjestelmä elävät eri tasoilla ja erillään. Yllä kuvatuissa toimituksissa kiinnityksen haltijan etu pitää kuitenkin aina luonnollisesti valvoa eli se kiinnittyy konkreettisemmin kiinteistön todelliseen fyysiseen ulottuvuuteen kuin kirjattu omistusoikeus.

IMPROPRIAATIOYleisellä tarpeella perusteltu lunastus voi näyttää hyväksyttäväm-mältä kuin selkeästi yhden kiinteistönomistajan omistuspiirin laa-jentaminen toisen kiinteän omaisuuden omistajan kustannuksella. Impropriaatio ei edellytä yleistä tarvetta. Lainsäätäjä on kuitenkin eräissä tilanteissa antanut toiselle tasavertaisista omistajista oi-keuden puuttua toisen kiinteään omaisuuden omistusoikeuteen kiinteistötoimitusmenettelyllä. Asia on periaatteellisesti merkittävä, mutta kiinteistöoikeudellisessa keskustelussa professori Hollon kir-joituksia lukuun ottamatta asiaa ei ole paljoa viime aikoina käsitelty.

Impropriaatio-toimituksen tultua loppuun saatetuksi saajalle syntyy saanto ja lainhuudatusvelvollisuus. Ennen puhuttiin mant-taalin korotuksesta, mutta manttaalin käsitteestä on aktiivisessa käytössä tunnetusti luovuttu.

Varsinaiset impropriaatio-tilanteet voidaan jakaa kahteen perus-tyyppiin: suunnitelman vahvistuminen antaa lunastuslautakunnalle

”Tavallisin esimerkki lunastuksesta, joka ei perustu suunnitelmaan, lienee vesijätön lunastus.”


tuomiossa nähty, jos vesijättö on osa asemakaavan mukaista vahvistetun tonttijaon mukaista tonttia. Tässä lehdessä 2/2013 Mikael Still pohti korvauskäytännön huojuvuutta. Ilmeistä on, että harvinaisiin vapaaehtoisiin vesijättömaiden kauppoihin vaikuttavat vesijättöjen lunastuskorvaukset ja lunastuskorvauksiin taas nämä samat kaupat sekä muiden vesijättöjen lunastuskorvaukset eli arviointiteoreettisesti tähän ”kehäpäätelmään” pitäisi saada pa-rannus. Lainsäätäjä on yleisesti ollut haluton antamaan tarkkoja arviointiohjeita lunastustilanteisiin, poikkeuksena tunnettu ns. ansiottoman arvonnousun leikkaaminen (LunL 31§). Nykyinen korvausperusteiden huojunta eri toimituksissa ei ole kansalaisten oikeusvarmuuden kannalta kuitenkaan tyydyttävää.

”Lunastajan varattomuus ei viene toimituksen edellytyksiä?”

oikeuden lunastaa yksityistä omaisuutta toisen yksityisen tahon tarpeisiin. Tavallisin esimerkki lienee tontinosan lunastus. Tässäkin tapauksessa taustalla kuitenkin piilee yleisempikin intressi – tontin saaminen rakennuskelpoiseksi ja siten alueen kehittäminen suun-nitelman (asemakaava) mukaiseksi. Lunastusoikeuden järjestys on säädetty tontinosien omistajien kesken ja jos lunastushaluja kiinteistönomistajilla ei ole, kunta voi lunastaa koko tontin.

Toinen vaihtoehto on, että ilman erityistä suunnitelmaa toi-mitusmiehet päättävät lunastuksen toimeenpanosta yksityiseltä omistajalta toisen yksityisen tahon hyväksi. Näitä toimituksia on käsitelty laissa kiinteistötoimituksissa tapahtuvasta lunastamisesta 553/1995, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kyseisessä laissa luetellaan erilaiset vesijättöjen lunastustilanteet, yhteisten maa-alueiden lunastustilanteet sekä uusjakojen yhtey-dessä toteutettavat vähäarvoisten alueiden lunastukset. Vähäar-voisten ulkopalstojen lunastukset kuuluvat myös tähän toimitusten ryhmään. Lisäksi laissa mainitaan tilanne, jossa yhteisen maa-alueen osakkaat velvoitetaan lunastamaan osakkaan osuus.

Tavallisin esimerkki lunastuksesta, joka ei perustu suunnitelmaan, lienee vesijätön lunastus. Tämänkin toimituksen osalta voidaan poh-tia taustalla olevaa yleistä intressiä – saada kiinteistöjaotus tarkoituk-senmukaisemmaksi. Vesijättöjen lunastukseen tuli lainmuutoksella uusi piirre, jossa vesijätön omistaja, joka on useimmiten yhteisen vesialueen osakaskunta, voi vaatia vesijättönsä lunastamista siihen rajoittuvalta kiinteistöltä. Kiinteistönomistaja ei kuitenkaan voi vaatia osakaskuntaa lunastamaan kiinteistöään. Kysymys ei ole puhtaasti teoreettinen, kun vesijättöjen lunastushinnat ovat nousussa ja pe-riaatteessa vesijätön arvo voi ylittää kiinteistön arvon.

Jos vesialueen osakaskunta vaatii vesijätön lunastusta ja kiin-teistönomistaja ilmoittaa, että ei ole varoja lunastuskorvaukseen, viedään vesijätönlunastustoimitus loppuun ja ulosottoteitse hankitaan lunastuskorvaus luovuttajalle. Lunastajan varattomuus ei viene toimituksen edellytyksiä?

Vesijättöjen lunastuskorvauksia ovat tutkineet ainakin Tenkanen, Peltola sekä Hiironen. Korvaustasoksi on ilmennyt karkeasti ilmaisten 50 % rantarakennusmaan kauppa-arvosta, mutta vesijätön koko ja fyysinen laatu vaikuttavat luonnollisesti korvaustasoon. Myös 100 %:n korvaustasoja on esimerkiksi KKO:n

Kun kirjoittaja opiskeli viime vuosituhannella, opetettiin, että lunastuksissa tulee luovuttajalle korvata sellainen summa, että hänen varallisuusasemansa ei muutu. Hän ei rikastu eikä köyhdy. Periaate lienee nykyisinkin sama. Tuolloin 1970-luvulla jakolain aikana korvaustaso vesijätön lunastuksissa oli usein metsämaan arvo. Erillinen valtuuslaki 193/1961 määritteli korvaustason: ”rahana suoritettavaa täyttä korvausta vastaan”. Katsottiin, että kun luovuttajalla ei ole rakennusmahdollisuut-ta, ei hänellä (heillä) ole tuon suurempia menetyksiäkään. Nykyisin korvaustason määrittelee lunastuslain 29.1 §, jonka mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus taloudellisista menetyksistä. Maanmittauslaitos toteaa toimitusmenettelyn käsikirjassa, että täysi korvaus on käypä arvo eli markkina-arvo (kauppa-arvo). Pikku hiljaa ilman lainsäädännöllisiä oleellisia asiallisia muutoksia (täysi korvaus, jakolaki ja kiinteistönmuodostamislaki) on korvauskäytäntö toi-mitusmiesten, MO:n ja KKO:n päätöksillä ja tuomioilla hilautunut korkeammaksi. Ilmeisesti vanha korvaustaso koettiin lunastajan kannalta liian edulliseksi ja korvaustasoa ryhdyttiin nostamaan. Tämän jälkeen kehitettiin teoria voitonjaosta.

©A

ntero Aaltonen


Kirjoittaja on kiinteistöopin lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Sähköposti: jaakko.sirkjarvi metropolia.fi.

Leikkimielellä voisi kaivaa esiin vanhan teorian tontin tai raken-nuspaikan osien eriarvoisuudesta. Joskus pohdiskeltiin, että isoilla rakennuspaikoilla (esimerkiksi ns. rintamamiestontit) kadunpuoli on arvokkaampaa kuin takapihan perunamaa-alue. Samalla teo-rialla voisi todeta, että lunastettava vesijättöalue on rantarakennus-paikan ehdottomasti arvokkain osa, jolloin 100 % ei riitä.

KUNTA, RAKENNUSLIIKE JA IMPROPRIAATIOKirjoittaja tarkastelee asiaa pääkaupunkiseudun näkökulmasta, missä ongelmat (asuntojen hinnat, vuokrat ja työmatkat) ovat suurimpia. Tonttitarjonnan lisääminen erityisesti kasvukeskuksissa on ollut monen toimijan huolena viime aikojen maa- ja asuntopo-liittisessa keskustelussa. Tätä artikkelia kirjoitettaessa hallitusneu-votteluista on julkaistu asiakirja, jossa asuntopolitiikan ongelmia vähennetään säätelyä supistamalla ja tonttituotantoa lisäämällä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain prosesseja sujuvoittamalla merkiten mahdollisesti valitusteiden rajoittamista.

Maapakettilakeja (lunastuslaki, rakennuslaki, nykyisin maan-käyttö- ja rakennuslaki, laki kunnan etuosto-oikeudesta ja kumottu maanhankintaoikeuslaki) alun perin säädettäessä 1970-luvulla perusteltiin silloin radikaalia lainsäädäntöä yleisellä tarpeella. Kes-keinen lainsäädäntö säädettiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslakia uusittiin voimakkaasti 1999. On käynyt ilmi, että lopputulos ei ole ollut toivottu – jatkuvasti puhu-taan tonttipulasta kasvukeskuksissa vaikka kunta voi täydentää omistamiaan kaavoitettuja tai kaavoitettavia alueita vapaaehtoi-silla kaupoilla tai, jos se ei onnistu, lunastus- sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön työkaluilla. Neuvottelutilanteessa maan-omistajan kanssa (kauppa tai MRL 12a-luvun tilanteet) kunta voi aina (mikäli se kunnassa on kunnallispoliittisesti mahdollista) viitata lunastusmahdollisuuteen. Neuvottelutilanne ei ole tasavertainen. Miksi järjestelmä ei kuitenkaan kaikkialla toimi vaikka kunnalla ovat avaimet käsissään? Onko asia niin yksinkertainen, että kaa-vavalituksia vähentämällä huolet ovat ohi? Tuskin. Kunnat ovat maapoliittisia kysymyksiä ratkoessaan päätyneet hyvin erilaisiin malleihin ja tuloksiin.

Professori Erkki J. Hollo kirjoittaa kirjassaan Oikeus ja ympäristö (Edita 2012, sivu 325): ”Perinteisen lunastusoikeudellisen tarkas-telun kannalta voidaankin pohtia, onko kaavoitukseen perustuva kiinteistöolojen muuttamista aiheuttava järjestelmä kehittynyt tai kehittymässä perustuslain 15§:n näkökulmasta sui generis -tyyppiseksi maanhankinta- ja käyttöoikeusjärjestelmäksi, jossa ei lopulta enää ole kysymys lunastuksen yleisten edellytysten perusoikeudellisesta tarkastelusta, vaan improp riaatiota lähentelevästä kunnan erivapaudesta järjestellä alueensa maankäyttöä ja sen ohessa hankkia itselleen tai valitsemalleen yhteistyökumppanille kaavoitettua maata.” (Lihavointi artikkelin

kirjoittajan.) Kirjoittaja antaa seuraavassa oman tulkintansa ko. lainatulle tekstille.

Oliko alun perin lainsäätäjällä tarkoituksena se, että maapoli-tiikan eri työkaluilla syntyneet tontit ja kaavoituksen aiheuttama arvonnousu jaetaan kunnan ja yksityisten rakennusliikkeiden, kiinteistöyhtiön yms. kesken neuvotteluvoiman (tai muiden suh-teiden) perusteella alkuperäisen maanomistajan jäädessä vähem-mälle? Osa raakamaan ja kunnan saaman tontinhintojen erosta jää alueen vapaa-alueiksi ja yhdyskuntatekniikan kehittämiseen, mutta yleensä ei kaikki. Tunnetusti kuntien budjettien tulopuolta täydennetään maanmyyntituloilla. Miten uuden asunnon ostaja pääsee nauttimaan kunnan maapolitiikasta, kun uusien asuntojen hinnoissa erityisesti kasvukeskuksissa on suhteellisen heikko kor-relaatio tonttikustannukseen ja rakennuskustannukseen? Uudisra-kennukset hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Poikkeuksena lienee HITAS-järjestelmä mutta sen merkitys markkinakokonaisuudessa ei ole merkittävä ja ilmeisesti järjestelmistä pyritään eroon. Onko niin, että kunnan maapakettilait palvelevat kunnan maapolitiikkaa hoitavia virkamiehiä, kunnankamreeria ja vakiintuneita asukkaita kunnallisverotuksen keventymisen tai käytännössä kunnallisveron nousupaineen marginaalisen laskemisen kautta eikä niinkään uusia asunnontarvitsijoita alentuneina asumisen kustannuksina? Ovatko maapakettilakien kauniit perustelut asumisolojen kehittämiseen perusteettomia? Empiirinen kokemus useissa kaupungeissa viit-taisi tähän. Oliko valtiopäivillä oikeat tiedot lakeja säädettäessä vai mentiinkö vilpittömällä mielellä ideologia edellä?

Tontti on keskeinen tuotannontekijä rakennusliikkeelle tai kiinteistösijoitusyhtiöille. Onko yrityksen saama kate uudisra-kennuksesta ja sen tontista ansaittua puhdasta liikevoittoa vai osittain alkuperäiseltä maanomistajalta siirrettyä ”ansiotonta” arvonnousua”?

Toisaalta asiassa ei liene perustuslaillista ongelmaa kuin tuo-mioistuinlaitoksessa tai viranomaisissa asia ei ole aiheuttanut kirjoittajan tietojen mukaan sen mukaista reaktiota, mitä toimien perustuslain vastaisuus edellyttäisi.

LOPUKSIKiinteistöoikeudellinen arviointijärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin. Kirjoittaja näkee kuitenkin kaksi asiaa, joita voisi tarkastella. Ensimmäinen on edellä mainittu vesijättöjen lunastuskorvausten ongelmat. Toinen on maapakettilainsäädäntöön liittyvä kokonai-suus. Selvää on, että perustuslain säätämisjärjestyksessä laadittuja lakeja ei joka vaalikausi muuteta. Toisaalta maapakettilakien keskei-set sisällöt säädettiin 1970-luvulla ja voi kysyä vastaavatko ne tämän päivän eetosta. Olisiko edellä mainittu ansiottoman arvonnousun leikkaus mahdollista säätää tänä päivänä?

Kun parhaillaan ollaan nopeuttamassa tonttituotantoa, toivotta-vasti prosessien sujuvuutta ei toteuteta siten, että perusoikeuksien kannalta siirrytään vielä enemmän harmaalle vyöhykkeelle.

”Nykyinen korvausperusteiden huojunta eri toimituksissa ei ole kansalaisten oikeusvarmuuden kannalta tyydyttävää.”


J A R R U M I E S

SAATANALLINEN RALLI PÄÄLLE...

ERIKOINEN MAA tämä meidän koto-maamme. Jumalaton riita ja mekkala siitä, että konsensusta ei saada. Kun ei saada niin ei saada. Hallitus ja eduskunta ottakoon sit-ten vallat itselleen. Niille kai se perustuslain mukaan kuluu.

Joskin Jarrumies on huomannut, että tämä nykyinen perustuslaki on varsin merkil-linen luomus. Jos hallitus puutuu työmarkki-naosapuolien näpertelyihin niin jo löytyy pro-fessoria ja muuta viisasta, jotka sanovat, että perustuslain henkeä loukataan. Kun hallitus haluaa puuttua maahanmuuttajien ja täällä oleskeluluvalla asuvien etuuksiin niin taas on media täynnä naama punaisena huutavia sosiaalitanttoja, jota toteavat asian olevan vastoin perustuslakia. Sote-uudistuksessakin on tärkein asia se, että se ei riko perustuslakia niin kuin ensimmäinen yritys teki. Tavoitteista viis, pääasia on, että perustuslain kirjain ja henki toteutuu. Pitäisiköhän vielä kerran vähän tarkistaa sitä perustuslakia?

Mutta siihen konsensukseen työmarkki-noilla. Hallitus on pari kertaa yrittänyt. Epä-onnistui. Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet konsensusta.

Sen jälkeen perusinsinöörimme totesi, että paskat, tehdään homma sitten käyttäen sitä lainsäädäntövaltaa mitä hallituksella ja eduskunnalla on. Perustuslain puitteissa luonnollisesti. No tästähän älämöly nousi. ”Me halutaan työmarkkinoilla tää asia sopia ite ja tavoitteita meille ei saa kukaan asettaa. Ei ainakaan hallitus!” Meillä näyttää olevan päällä perustuslaillinen kriisi, jossa työmark-kinaosapuolet haluavat kiistää hallituksen ja eduskunnan oikeuden säätää lakeja. Tämä on jännä juttu, perustuslakihan lähtee siitä aja-tuksesta, että lainsäädäntötyö on oikeastaan eduskunnan (ja hallituksen) ainoa tehtävä.

Farssi etenee nyt tätä kirjoitettaessa siten, että kaikki palkansaajajärjestöt ovat ilmoitta-neet tekevänsä oman mallin yhteiskuntasopi-mukseksi. Nyt on sitten tulossa hallitukselle kolme ehdotusta siitä, kuinka maa saadaan nousuun. Lopputulemassa niitä on siis neljä. Palkansaajilta kolme ja hallituksella oma.

Työnantajajärjestöltä ei ilmeisesti ole tulossa mitään, koska siellä ei kukaan tee mitään. Ootellaan, ootelaan, kahtotaan ja kahtotaan, jos joku keksis jotain... Jumalauta mitä sakkia ja isolla palkalla. No, toki on hyvä, että ainakin ehdotuksia on verrattuna siihen, että edellis-ten hallitusten aikana niitä ei ollut yhtään...

Jarrumiehen ajatuksissa näyttäisi siltä että koulutetumman henkilöstön järjestöt Akava ja STTK ovat omista lähtökohdistaan oivalta-neet maan asennon ja ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja sen, että aikaa ei ole ikuisesti. SAK:n virkamiehet ja rautakourat elävät vielä totaalisessa menneisyydessä. Heillä on yhä tallella vanha asenne: kiirekkös tässä, otetaan velkaa ja nautitaan olosta. Mietiskellään rau-hassa isoja kysymyksiä ja ”sinisiä ajatuksia” tulevaisuudesta. Ja kivointahan se on tehdä ihan oman porukan kesken poissa pahasta reaalimaailmasta. Aikoinaan sanottiin, että tarkoitus pyhittää keinot. SAK:ssa keinot pyhittävät tarkoituksen. Edesvastuutonta porukkaa.

Jarrumies ei kuitenkaan jätä ketään pulaan vaan jakaa auliisti ja korvauksetta viisauttaan tässä isänmaan haasteellisessa tilanteessa. Autetaanpa nyt ihan ensimmäi-seksi tuota nuorempaa insinööriä.

Kuulepas nyt perusinsinööri Juha Sipilä ja kuuntele vanhemman tieteenharjoittajan neuvoja. Älä nyt rupea vatuloimaan ja vehtaa-maan niiden AY-pomojen kanssa. Ne kusettaa sua! Ne haluavat pelata aikaa ja ajavat kukin oman porukkansa etua. Ei ne maan parasta vieläkään kokonaisuudessaan tajua. Jos he ymmärtäisivät, tekisivät he yhteisen ehdotuk-sen tai olisivat asian jo sopineet. Ja jos sopivat, ole tarkka ja etsi sopimuksen kusetus. Jossain siellä se on. Ole siis johtaja ja ota homma hoitoon. Tee niitä lakeja sitä vauhtia kun on tarvis. Älä myöskään pelkää puuttua kuntien lukumäärään ja uskalla todeta niitä olevan 250 kappaletta liikaa. Rohkeutta se vaatii, mutta vähemmän kuin Summan, Raatteen, Suomussalmen ja Kollaan sankareilta.

Kyllä porua ja valitusta tulee rankasti joka puolelta. Lakkoja tulee viimeistään ensi syksynä ja YLE:n sosialidemokraattiset sosiaa-litanttatoimittajat parkuvat kaikkien puolesta. Mutta kun kaikki kärsivät, niin mitäpä tuosta. Kyllä maailmaan huutoa, valitusta ja hammas-ten kiristystä mahtuu.

Mutta kuule, käytä sitä lainsäädäntövaltaa, perustuslain puitteissa tiemmä, myöskin siten, että yritysjohtajien järjettömät ansiot pannaan kuriin. Eikös ne siellä Sveitsissä ole asiaa jo pohtineet? Ja sitten minun on vanhempana tieteenharjoittajana vielä an-nettava sinulle yksi erittäin vakava varoitus. Jos et keksi mitään keinoa, jolla saat EU-tuilla eläviä maanviljelijöitä jollain tavalla mukaan maksumiehiksi tähän keittoon olet todella vaikeuksissa ja ihan asiasta. Jos tätä et saa aikaiseksi, et ole valtiomiesainesta vaan pahainen Kepulainen kyläpoliitikko. Ja tämä on pahin solvaus, jonka kukaan voi koskaan toiselle insinöörille antaa. Ymmärrät kai sen.

Siis ystäväni Juha Sipilä, ei muuta kun saatanallinen ralli päälle. Se on kovaa menoa kun hevoset nai. Siinä aitaa kaatuu ja tanner tömisee. Mutta lopputuloksena tulee uusia entistä parempia hevosia.

Jarrumies


Jürgen Grönfors jurgen.gronfors luukku.com

M A A N M I T T A U S T A T A L L E N T A M A S S A KIPPREGEL

Tarkkuus oli graafinen tarkkuus ja korkeus-kulma-asteikko 100 mgon.

Kehitys kulki tästä kohti takymetrejä, joissa oli tarkat taso- ja korkeuskulman mit-taamismahdollisuudet. Etäisyys mitattiin op-tisesti vaaka- tai pystylatalla. Kartoittaminen tapahtui säteettäisesti. Optinen etäisyyden-mittaus on kuitenkin epätarkkaa eli 1 cm – 1 dm/50 m ja huononee etäisyyden neliöön verrannollisesti. Sittemminhän kuvioon tulivat mukaan elektroniset etäisyysmittarit.

AIKOINAAN OLI MITTAPÖYTÄMITTAUS varsin yleinen kartoitustapa. Sehän perustui siihen, että suunnilla kartoitettiin ympäröivää maastoa ja rakennuksia. Siirryttiin yhdeltä pisteeltä toiselle ja saatiin siten eteenpäin-leikkauksin kohde kartalle. Kartoitusta varten kehitettiin sitten monipuolisempia välineitä ja yksi sellainen oli kippregel. Siinä oli akselin varassa ylös ja alas liikuteltava kaukoputki asteikolla. Kiikari oli yhdistetty viivaimeen. Näin voitiin suunnan lisäksi mitatta kalte-vuuskulma. Laitetta kutsuttiin kippregeliksi eli sanalla, joka tulee saksasta ja muodostuu osista kippen ja regel. Ensimmäinen osa tarkoittanee kallistamista (”kippaamista”) kii-karin osalta. Regel-osa taitaa olla taas peräisin ranskalaisesta sanasta rêgle, viivoitin. Saksas-sa käytettään myös nimitystä Fernrohrlineal eli suomeksi kiikariviivain.

Kuvan kiikariviivaimen valmistaja on V. Falck – Rasmussen, Suomi (Tanska?), 1800-lu-vun lopulta. Kojeita oli käytössä vuosina 1850–1910 mittapöytäkartoituksessa. Laitteel-la oli mahdollista määrittää korkeuseroja joko vaaitsemalla tai trigonometrisesti etäisyyden ja korkeuskulman avulla.


MAAREKISTERI

Kustaa Vaasa ja Västeråsin valtiopäivät tekivät vuonna 1524 aloitteen maakirjasta. Maakirjan perimmäinen tavoite oli olla luet-telo veroista, jotka kannettiin maalla olevista kiinteistöistä. Vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1895 saatiin ensimmäiset määräykset maarekisteristä. Tästä aiheesta kirjoittaa Ach. Wahlroos seuraavaa:

Armollinen asetus 12 p. kesäkuuta 1895 maa-tilojen osittamisesta, joka muuten sisältää maamittareille erittäin tärkeitä määräyksiä ja astuu voimaansa 1 p. tammikuuta 1896, säätää myöskin 70 §:ssään, että jokaisessa lääninmaa-mittauskonttorissa on pidettävä rekisteriä, joka kunnittain ja kylittäin sekä maakirjanumeron mukaan luettelee kaikki läänissä olevat maa-tilat ja sisältää tiedon kunkin tilan nimestä, rekisterinumerosta, maanluonnosta ja tilus-alasta y. m. Tämän johdosta on Keisarillinen Senaatti asettanut komitean valmistamaan ja Senaatille jättämään alamaisen ehdotuksen miten ja missä järjestyksessä sanottu maarekis-teri olisi laadittava.– –Maarekisteriä varten tulee asianomainen henkikirjoittaja lääninmaanmittauskonttoriin antaa kunnittain laaditun luettelon kaikista maakirjatiloista kihlakunnastaan erittäin

• Grace Chisholm Young saavutti ensimmäisenä naisena tohtorin arvon saksalaisessa yliopistossa

• Eljas Erkko, suomalainen lakimies, poliitikko ja lehti mies syntyi (k. 1965)

• Rolf Nevanlinna, suomalainen matemaatikko ja akateemikko syntyi (k. 1980)

• Yrjö VI, Iso-Britannian kuningas vuodesta 1936 syntyi (k. 1952)

• Annettiin ensimmäiset määräykset maarekisteristä

VUONNA 1895

Maankäyttö 120 vuotta sitten

tehdyn kaavan mukaan. Luetteloon merkitään: kylät aakkosjärjestyksessä, talonumerot maa-kirjassa olevan järjestyksen mukaan, talojen nimet, luonto ja manttaali sekä muistutuksena muut tiedot, jotka maakirja sisältää. Verolle pantuja torppia, ulkosarkoja, omaperäismyl-lyjä, kalastuspaikkoja y. m. ilman maakirja-numeroa olevia tiloja kirjoitetaan luetteloon talojen jälkeen.– –Kun komitea on huomannut sen mahdotto-maksi, että lääninmaamittarit muitten juok-sevain töittensä ohessa ennättäisivät johonkin määrin lyhyellä ajalla saada maarekisterin pohja-alustukset tehdyiksi, on komitea ehdo-tellut, että heille asetettaisiin väliaikaista apua mainittua työtä varten. Saadakseen jonkinlais-ta tietoa siitä, miten paljon yksi mies voisi saada aikaan rekisteröimisessä, on komitea yhden jäsenensä kautta teettänyt rekisteröimiskokeita Uudenmaan lääninmittauskonttorissa. Näitten kokeitten nojalla, ja kun 1892 vuoden henki-kirjoista on saatu selville, että koko maassa löytyy 55,100 talon numeroa, jotka ovat jaetut 128,500 osaan, on komitea, muitakin esiinty-viä asianhaaroja harkittuansa, tullut siihen päätökseen, että maarekisterin laatimiseen yli koko maan tulisi menemään yhdeltä hengeltä noin 98 vuotta, lukemalla 6 tuntia työpäiväksi

ja 300 työpäivää vuodessa. Jos työ jaettaisiin 16 miehen tehtäväksi kuluisi siis heiltä tähän noin 6 vuotta.– –Tällaiseksi ehdotettu rekisteröiminen tulee epäilemättä muutamissa lääneissä viipymään useam pia vuosia ennen kuin se valmistuu. Vii-purin läänissä esim., missä maanosittaminen on muihin lääneihin verraten mennyt erinomai-sen pitkälle, tulee maarekisterin teko arvatta-vasti kysymään paljon työtä ja aikaa. Mutta valmiiksi tultuaan täyttääkin maarekisteri suuren puutteen ja antaa kieltämättä täydelli-semmän ja luotettavamman kuvan maamme maanomistus- ja kiinteimistö- oloista, kuin mitä entisistä maakirjoista, henkikirjoista y. m. tähän asti on voinut saada.

Aikanaan jakautuivat ”maapalat” maaseudulla merkittäviksi maarekisteriin ja kaupungeissa kaavoitetuilla alueilla tonttikirjaan. Sittemmin vuonna 1995 nämä luettelot yhdistettiin koko maan kattavaksi kiinteistörekisteriksi.

Jürgen Grönforsjurgen.gronfors luukku.com


UUSIA SÄÄDÖKSIÄ

Markku Markkula

Vähäisiä muutoksia on tullut muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kaupanvahvistajalakiin, maantielakiin ja valtion virkamieslain 18 §:ään, joka koskee virkamiehen sivutoimia. Uusi säätiölaki ja uusi ilmastolaki on annettu sekä eurooppalaisesta perintötodistuksesta on tullut säännökset. Maanmittauslaitoksen työjärjestystä on tarkistettu. Muutoksenhakusäännösten tarkistamista on annettu lakipaketti, johon liittyy hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistaminen niin, että oikaisuvaatimus on nykyistä laajemmin käytössä muutoksenhaun ensi vaiheena, jolloin hallintotuomiois-tuimeen saa valittaa vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Lakipaketti sisältää myös sen, että valituslupasääntelyn soveltamisalaa laajennetaan uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ”Esityksen keskeisenä tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa oikeussuojan antamista hallintoasioissa sekä kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintoa ja hallintolainkäyttöä linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Esityksellä pyritään myös yhtenäistämään ja selkeyttämään muutoksenhakusääntelyä eri asiaryhmissä.”

• Laki hallintolainkäyttölain muutta-misesta (891/2015).

Voimaan 1.1.2016• Laki hallintolain muuttamisesta

(893/2015). Voimaan 1.1.2016• Laki uhkasakkolain 24 §:n muutta-

misesta (894/2015). Voimaan 1.1.2016. Mm. seuraavat säädökset 174 muusta muutetusta säädöksestä, kaikki voimaan 2016 alusta:• Laki viranomaisten toiminnan

julkisuudesta annetun lain 33 §:n muuttamisesta (907/2015)

• Laki perintökaaren 5 luvun 2 a §:n muuttamisesta (912/2015)

• Laki luvan saaneista oikeudenkäyn-tiavustajista annetun lain 26 §:n muuttamisesta (914/2015)

• Laki valtion maksuperustelain 11 b §:n muuttamisesta (951/2015)

• Laki arkistolain 21 §:n muuttamises-ta (968/2015)

• Laki kiinteistönmuodostamislain 285 §:n muuttamisesta (971/2015)

• Laki vesihuoltolain 32 §:n muutta-misesta (979/2015)

• Laki vahvasta sähköisestä tunnista-misesta ja sähköisistä allekirjoituk-sista annetun lain 49 §:n

• muuttamisesta (997/2015)• Laki maantielain muuttamisesta

(999/2015)• Laki ratalain 92 §:n muuttamisesta

(1001/2015)• Laki vesiliikennelain 22 §:n muutta-

misesta (1003/2015)• Laki kaivoslain 162 ja 164 §:n muut-

tamisesta (1005/2015)• Laki luonnonsuojelulain 61 ja 62 §:n

muuttamisesta (1059/2015)• Laki maastoliikennelain 31 §:n

muuttamisesta (1060/2015)• Laki jätelain 137 §:n muuttamisesta

(1062/2015)• Laki kadun ja eräiden yleisten aluei-

den kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta (1065/2015)

• Laki rakennuksen energiatodistuk-sesta annetun lain muuttamisesta (1066/2015) ja

• Laki etuostolain 22 §:n muuttami-sesta (1067/2015).

• Maanmittauslaitoksen työjärjestys (782/2015).

Voimaan 1.7.2015. Tehty eräitä teknisiä tarkistuksia työjärjestykseen.

• Laki oikeudenkäymiskaaren muut-tamisesta (732/2015) ja laki oikeu-denkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta (733/2015).

Säädökset tulevat voimaan 1.1.2016. Oi-keudenkäymiskaaren todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistetaan. Säännökset tulisivat so-vellettaviksi käräjä- ja hovioikeuksissa sekä korkeimmassa oikeudessa niiden käsitellessä riita- tai rikosasiaa. Samassa yhteydessä annetaan muun muassa laki oikeustoimen ja toimituksen todis-tajan esteellisyydestä (734/2015) ja laki kaupanvahvistajista annetun

lain 4 §:n muuttamisesta (753/2015). • Laki hallintolainkäyttölain muutta-

misesta (799/2015). Voimaan 1.1.2016. Hallintolainkäyttölain

todistelusäännöksiä tarkistetaan siten, että ne olisivat yhteensopivat oikeu-denkäymiskaaren todistelusäännösten kanssa. Tähän liittyvät mm. myös laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hal-lintotuomioistuimissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta (800/2015), laki hallintolain 40 §:n muuttami-sesta (801/2015), laki ympäristön-suojelulain 207 §:n muuttamisesta (802/2015) ja laki vesilain 11 luvun 15 §:n muuttamisesta (803/2015).

• Laki valtion virkamieslain muutta-misesta (566/2015).

Voimaan 1.10.2015. Koskee muun muas-sa 18 §:ää virkamiehen sivutoimista. 18 a § koskee tuomaria.

• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015).

Voimaan 1.1.2016. Laissa säädetään työ- ja virkasuhteeseen liittyvän pakollisen työtapaturma- ja ammattitautiturvan sisällöstä. Laki korvaa nykyiset tapa-turmavakuutuslain, ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain. Lain muuttamisesta seuraa tarve KML 10 a ja 10 b §:n tarkistamiseen.

• Säätiölaki (487/2015). Tulee voimaan 1.12.2015. Vanha, vuo-

delta 1930 oleva säätiölaki korvataan uudella säätiölailla, jolla muun muassa lisätään säätiötoiminnan läpinäkyvyyttä.


Tavoitteena on, että lailla annettaisiin mahdollisimman hyvät puitteet re-helliselle säätiötoiminnalle. Laissa on kuitenkin väärinkäytöksiä silmällä pitäen kiinnitetty huomiota oikeussuojajärjes-telmän tosiasialliseen tehostamiseen. Samassa yhteydessä annettiin mm. laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (498/2015), voimaan 1.12.2015.

• Laki pohjoismaiden välillä tehdyn perintöä, testamenttia ja pesän-selvitystä koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (681/2015).

Voimaan tulosta säädetään asetuksella. Muutoksilla sopimuksen sovellettavaa lakia koskevat määräykset saatetaan vastaamaan Euroopan unionissa sovel-lettavia sääntöjä. Lisäksi säädetään laki perintöasioista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta (682/2015), voimaan 17.8.2015. Laissa annetaan asetuksen soveltamisen edellyttämät täydentävät säännökset toimivaltaisista tuomiois-tuimista ja eurooppalaisen perintöto-distuksen antavasta viranomaisesta. Asetukseen viittaava säännös lisätään perintökaareen lailla perintökaaren 26 luvun 20 §:n muuttamisesta (683/2015), voimaan 17.8.2015.

• Ilmastolaki (609/2015). Voimaan 1.6.2015. Koskee Suomen

ilmastopolittikan suunnittelua ja sen seurannan toteuttamista.

• Laki julkisen hallinnon tietohallin-non ohjauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (498/2015).

Voimaan 1.12.2015. Julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä järjestämään toimintansa siten, että se käyttää tässä pykälässä tarkoitettuihin tietojärjestel-miin talletettuja tietoja, jos viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyttöä. Näitä tietojärjestelmiä ovat VTJ, yhdistysrekisteri, kaupparekisteri, säätiörekisteri, KTJ ja yritys- ja yhteisö-tietojärjestelmä.

• Valtiovarainministeriön asetus p e ru s ko ro n va hv i s t a m i s e s t a (701/2015).

Voimaan 15.6.2015. Valtiovarainminis-teriö on vahvistanut peruskoroksi 0,25

prosenttia vuodessa 1 päivästä heinä-kuuta 2015 vuoden 2015 loppuun.

• Suomen Pankin ilmoitus viitekoros-ta ja viivästyskoroista (829/2015).

Voimassa 1.7.–31.12.2015. Korkolain 12 §:ssä tarkoitettu, Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaa-tioon perustuva viitekorko on 0,5 pro-senttia ja 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu viivästyskorko on 7,5 prosenttia vuodes-sa sekä 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettu viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8,5 prosenttia vuodessa.

• Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimin-nasta (1109/2015).

Asetus on annettu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla. Lain tarkoituksena on normaalioloissa ja niiden häiriötilan-teissa sekä poikkeusoloissa varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskun-nan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämän viestin-nän häiriöttömyys ja jatkuvuus sekä turvata päätöksenteossa ja johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus.

• Valtioneuvoston asetus tuulivoima-loiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015).

Voimaan 1.9.2015. Asetus on annettu ympäristönsuojelulain, 527/2014 §:n 142 nojalla.

• Maa- ja metsätalousministeriön asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen (KEMERA) liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista (622/2015).

Voimaan 1.6.2015. Annettu kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoitus-lain (34/2015) nojalla. Sisältää säännöksiä muun muassa metsätien tekemisestä (6 ja 14 §). Ks. myös asetukset 593– 594/2015.

• Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013—2022 annetun valtioneuvos-ton asetuksen 4 §:n muuttamises-ta(591/2015).

Voimaan vuoden 2016 alusta. Koskee eräitä kaksikielisiä Pohjanmaan kuntia.

• Valtioneuvoston päätös Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistymisestä (726/2015).

Voimaan 1.1.2016. Päätöksellä Köyliön kunta lakkaa ja yhdistyy Säkylän kuntaan.

• Valtioneuvoston päätös Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lakkauttamisesta ja yhdistämisestä perustamalla uusi Lahden kaupunki (727/2015).

Voimaan 1.1.2016. • Valtioneuvoston päätös kunnan

osan siirtämisestä Vihdin kunnasta Espoon kaupunkiin (728/2015).

Voimaan 1.1.2016. Vihdin kunnasta siirretään Espoon kaupunkiin kiinteistö 927-430-1-83.

• Valtioneuvoston päätös kunnan osan siirtämisestä Kuopion kau-pungista Rautavaaran kuntaan (729/2015).

Voimaan 1.1.2016. Kuopion kaupun-gista siirretään Rautavaaran kuntaan seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat: 297-509-8-26 Koivula ja 297-509-8-4 Lähteenpuro kokonaan sekä osat kiinteistöistä 297-509-8-25 Vimppula ja 297-509-10-13 Niittyjärvi.

• Ulkoasiainministeriön asetus San-sibarin maankäyttö- ja ympäristö-hallinnan kehittämisen tukemisesta Tansanian hallituksen kanssa teh-dyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaat-tamisesta (826/2015).

Voimaan 1.1.2016.• Valtioneuvoston asetus maailman-

laajuista siviilisatelliittinavigoin-tijärjestelmää (GNSS) koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsen-valtioiden sekä Marokon kunin-gaskunnan yhteistyösopimuksen voimaansaattamisesta (561/2015).

Voimaan 11.5.2015.• Valtioneuvoston asetus Suomen ja

Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopi-muksen kalastussäännön 16 §:ssä tarkoitetun pöytäkirjan voimaan-saattamisesta (558/2015).

Voimaan 11.5.2015• Valtioneuvoston asetus ilmailulta

rajoitetuista alueista annetun val-tioneuvoston asetuksen muuttami-sesta (614/2015).

Voimaan 28.5.2015• Valtioneuvoston asetus metsätalo-

uden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta (595/2015).

Voimaan 1.6.2015.


UUTISIAUUSI SELVITYS TEKEILLE ASUNTOTUOTANNON TARPEESTAKiihtyvä kaupungistuminen ja maahan-muutto lisäävät asuntojen kysyntää eten-kin kasvukeskuksissa. Jotta tarvittavaa asuntorakentamisen määrää kyettäisiin ennakoimaan väestökehitykseen nähden, Teknologian tutkimuskeskus VTT tekee uuden selvityksen uusien asuntojen tar-peesta. Selvityksessä pyritään arvioimaan, minne uusia asuntoja tulee rakentaa ja kuinka paljon.

Tarkastelu ulotetaan vuoteen 2040 saak-ka. Laskelmat perustuvat tuoreimpiin väes-töennusteisiin, ja niissä otetaan huomioon maahanmuutto, maan sisäinen muuttoliike sekä asuntokuntien koon kehitys.

Rakennusteollisuus RT on tilannut selvityksen VTT:ltä yhdessä ympäristömi-nisteriön, Kuntarahoituksen, Hypoteekki-yhdistyksen, SAK:n ja SKOLin kanssa. Hanke käynnistyy lokakuussa. Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi vuoden loppuun men-nessä. Selvitys tuottaa kaksi vaihtoehtoista näkemystä tulevasta kehityksestä alueittain ja talotyypeittäin. VTT on tehnyt vastaavan selvityksen vuonna 2012, jolloin pohjana käytettiin vuoden 2009 väestöennustetta. Tarkastelujakso oli tällöin vuoteen 2030 saakka.

UUDELLA LASERKEILAIMELLA MULLISTAVAT MAHDOLLISUUDET Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuk-sessa tehdyssä väitöstutkimuksessa on kehitetty uusi laserkeilain, joka on niin pieni, että sitä voidaan käyttää liikkuvalla alustalla – kävelijän selkärepussa, autoissa ja lennokeissa.

Perinteisesti maanmittausalalla käytetyt laserkeilauslaitteistot ovat maksaneet satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja, mutta laitteen kehittänyt Anttoni Jaakkola uskoo, että vähitellen tämä uusi laserkeilain voidaan saada käyttöön jopa alle tuhannella eurolla.

Laite on jo käytössä mm. suomalaisessa start-up-yrityksessä Sharper Shapessa. Paikkatietokeskuksen ja Sharper Shapen yhteistyön ansiosta esimerkiksi myrskyti-lanteessa 50 robottikopteria tekee alueen sähköyhtiöiden vikakartoituksen puolessa päivässä, kun siihen aikaisemmin on mennyt viidellä helikopterilla viikko.

Laserkeilauslaitteistot, ohjelmistoala, satelliittipaikannus, ajoneuvo- ja kop-

teriteknologia kehittyvät nopeasti ja lisäävät innovaatio- ja start-up-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia maailman-laajuisesti.

ILMAKUVAUS- JA LASERKEILAUSKAUSI ONNISTUI SITTENKIN Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi lähestyy loppuaan. Il-makuvauksia suunniteltiin tehtävän lähes 120 000 neliökilometrin verran. Laserkei-lausten tavoitemäärä on runsaat 70 000 neliökilometriä.

Suurin osa ilmakuvaus- ja laserkei-lauslennoista saatiin suoritettua kevään sijaan poikkeuksellisesti vasta loppukesällä. Muutamilla pohjoisimman Suomen alueilla päivystys jatkuu vielä syyskuun ajan. Ke-sällä kerätyissä aineistoissa puiden lehdet ilmakuvilla ja aluskasvillisuus laserkeilausai-neistossa heikentävät hieman maanpinnan tulkittavuutta kartoitustoiminnassa, mutta muuten aineistot eivät poikkea Maanmit-tauslaitoksen laatumäärityksistä.

Tämän vuoden ilmakuvat sekä laser-keilausaineistot ovat saatavilla Maanmitta-uslaitokset eri verkko- ja latauspalveluista keskimäärin vuoden loppuun mennessä.

Ilmakuvaus- ja laserkeilausindeksit löytyvät Maanmittauslaitoksen verk-kosivuilta uudesta osoitteesta www. maanmittauslaitos.fi/ammattilaisille/maastotiedot/ kaukokartoitus.

RAHOITUSTA FIKSUILLE KOKEILUILLE KALASATAMASSA Helsingin Kalasatamaan rakentuvassa kaupunginosassa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehitystä. Fiksun Kala-sataman Nopeiden kokeilujen ohjelma tukee rahallisesti yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat kehittää alueelle uusia palveluja. Ensimmäinen hakukierros on meneillään lokakuun loppuun saakka. Ohjelma jakaa pieniä tukisummia (1 000–8 000 euroa) kau-punginosan palvelukehitykseen ja ketteriin kokeiluihin. Ensimmäisen hakukierroksen teemat ovat uudenlaiset kaupunkitilat, tilojen yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys sekä resurssiviisas energiakäyttäytyminen. Ko-keilut tulisi tehdä nopeasti, alle kuudessa kuukaudessa. Lopputuloksena haetaan uusia palveluita tai niiden aihioita Kala-sataman asukkaille. Tavoitteena on luoda

Kalasatamasta niin resurssiviisas kaupun-ginosa, että se säästää asukkaille tunnin omaa aikaa päivässä. Lähtökohtana on arjen sujuvuus, jota älykkäät palvelut tukevat. Hy-viä esimerkkejä jo löytyy, kuten asukkaiden yhteiskäytössä olevat sähköautot.

Kalasatamaan valmistuu 2030-luvulle mennessä asuntoja noin 20 000 ihmiselle, nyt asukkaita on noin 2 000. Alueelle on tulossa myös 8 000 työpaikkaa.

Vuoteen 2017 mennessä Nopeiden kokeilujen ohjelmalla on tarkoitus toteut-taa 9–20 kokeilua Kalasataman alueella. Fiksu Kalasatama saa rahoituksensa osana 6Aika-strategiaa vuosina 2015–2017. Rahoittajia ovat Euroopan aluekehitys-rahasto, Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö.Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki.

HALLINTOLAINKÄYTTÖLAIN TODISTELUSÄÄNNÖSTEN MUUTOS 1.1.2016Eduskunta hyväksyi kesällä muutoksia hallintolainkäyttölain todistelusäännöksiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2016.

Lakimuutoksen myötä hallintolainkäyt-tölaissa säädetään keskeisistä todisteluun liittyvistä kysymyksistä nykyistä kattavam-min ja yksityiskohtaisemmin. Lakiin otetaan säännökset todistajan esteellisyydestä, todistajan vaitiolo-oikeudesta ja vaitiolovel-vollisuudesta, muussa laissa säädetyn vaiti-olovelvollisuuden vaikutuksesta todisteluun sekä vajaavaltaisen kuulemisesta. Lisäksi sää-detään asiantuntijan kuulemisesta, muusta henkilökohtaisesta kuulemisesta, katsel-muksesta, asiakirjan ja esineen esittämisestä tuomioistuimelle sekä toistelukustannusten kurvaamisesta.

Lakimuutos aiheuttaa muutoksia myös muussa lainsäädännössä, esim. hallintolaissa ja vesilaissa.

YLEISKAAVOJEN TIETOPALVELURAJAPINTAHANKE ON KÄYNNISTYNYT KUNTALIITON JA KUNTIEN YHTEISTYÖNÄKuntaliitto on käynnistänyt yleiskaavojen tiedonsiirtorajapinnan valmisteluhankkeen. Työtä on valmisteltu yhdessä Lahden, Jyväs-kylän, Oulun ja Rovaniemen yleiskaavoituk-sesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa.

Tavoitteena on syksyn aikana valmistella KuntaGML-tyyppinen tiedonsiirtoskeema


UUTISIAyleiskaavan tietojen mallintamista ja välit-tämistä varten. Työtapana on valmistella skeemaluonnos käyttäen lähtökohtana em. kaupunkien yleiskaavakäsitteistöä sitä tarpeen mukaan laajentaen.

Skeemaluonnoksesta pyydetään kom-mentteja kunnista, yleiskaavojen laatimis- ja julkaisuprosesseja tukevilta järjestelmätoi-mittajilta sekä ao. ministeriöistä. Skeemaa työstetään palautteen pohjalta, jonka jälkeen järjestetään työpaja skeeman vii-meistelemiseksi em. toimijoiden kanssa yhdessä. Esitys skeeman käyttöönotosta tie-tojärjestelmissä valmistellaan syksyn aikana.

MAAKUNTAKAAVOJEN JA KUNTIEN YHTEISTEN YLEISKAAVOJEN VAHVISTUSMENETTELY POISTUMASSA – LAUSUNTOKIERROS ALKOIYmpäristöministeriö lähetti 16.9.2015 lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka mukaan maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamismenettelystä luovutaan.

Esityksellä korostetaan maakunnan liit-tojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa. Tavoitteena on nopeuttaa maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhtei-seen yleiskaavoitukseen liittyvää päätök-sentekoa ja muutoksenhakua. Esitys lisää maakuntien ja kuntien vastuuta kaavoi-tuksessa. Nykyisin ympäristöministeriö vahvistaa maakunnan liittojen laatimat maakuntakaavat.

Esitys lisää myös tarvetta viranomaisten väliseen vuorovaikutteiseen yhteistyöhön kaavoja laadittaessa. Tavoitteena on, että valtakunnalliset intressit voidaan ottaa en-nakkoon huomioon maakuntakaavoitukses-sa ja kuntien yhteisessä yleiskaavoituksessa.Vahvistusmenettelyn poistaminen raken-nuslainsäädännöstä on mukana hallitus-ohjelmassa. Esitysluonnoksen lausuntoaika päättyy 21.10.2015.

TYÖRYHMÄ VALMISTELEMAAN KAAVOITUKSEN JA RAKENTAMISEN SUJUVOITTAMISTAMaatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut työryhmän, joka ryhtyy valmistelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti lyhentää kaavoituksen ja rakentamisen päätösproses-

seja. Työryhmässä on edustettuna keskeiset sidosryhmät.

Työryhmän tavoitteena on muun muassa: Sujuvoittaa täydennysrakenta-mista ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista, helpottaa hajarakentamista ja rakentamisen normitalkoisiin liittyen valmistellaan normien purkua muun mu-assa väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen osalta, lieventää vähittäiskaupan suuryksi-köiden sijoittumisen ohjausta luopumalla kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa sekä keventämällä suuryksikkösääntelyä keskustojen alueella sekä muuttaa elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia kaavoitus- ja rakentamisasioissa neuvoa-antavaksi, ja rajoittaa niiden valitusoikeutta kaavapäätöksissä.

Työryhmä pyrkii lisäksi muun muassa rat-kaisemaan ongelmia, jotka liittyvät puiden kaatamista yleiskaava-alueella rajoittavan toimenpiderajoituksen soveltamiseen.

Työryhmän toimikausi on 1.10.2015–31.5.2016.

VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMANEUVONTA ON KÄYNNISTYNYTTuulivoimaloita koskevien alueiden kaa-voitus on käynnissä monessa kunnassa. Samoin useassa kunnassa pohditaan tuuli-voimaloiden suunnittelutarveratkaisuihin ja rakennuslupiin liittyviä kysymyksiä.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt uuden neuvontapalvelun, joka tarjoaa mm. kunnille asiantuntija-apua. Tuulivoima-neuvonta on sijoitettu Varsinais-Suomen ELY:n ja on tarkoitettu siis kaikille kunnille. Keskitetyllä neuvonnalla on tarkoitus yh-tenäistää ohjausta ja auttaa eri prosessien yhteensovittamisessa.

TUULIVOIMAN ULKOMELULLE OHJEARVOTValtioneuvosto on 27.8.2015 antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta. Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai mer-kittävää muuta ympäristön pilaantumista. Näin kunnissa on nykyistä helpompi kaa-voituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maan-

käyttö- ja rakennuslain sekä ympäristön-suojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa.

Jatkossa pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalu-eiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat. Tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuo-jelulain nojalla.

Tuulivoima on uusiutuvaa, lähes pääs-tötöntä energiaa. Siten tuulivoima auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut ilmasto- ja energiastrate-giassaan lisäämään tuulivoiman osuutta merkittävästi.

SUOT JA TURVEMAAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA -JULKAISU VALMISTUNUT 28.8.2015 julkaistu Suot ja turvemaat maa-

kuntakaavoituksessa -julkaisu käsittelee turvetuotantoa, soidensuojelua ja soiden muuta käyttöä maakuntakaavoituksen näkökulmasta.

Julkaisussa kuvataan kaavoituksessa tarvittavaa tietopohjaa, soiden luokitte-lua, vaikutusten arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä soiden erilaisten käyttömuotojen osoittamista kaavamer-kinnöillä ja -määräyksillä. Turvemaiden eri käyttömuotoja käsitellään julkaisussa osana kokonaisvaltaista alueidenkäytön suunnitelmaa. Julkaisun tavoitteena on tukea ja opastaa soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoja koskevaa maakuntakaa-voitusta siten, että kaavoissa sovitetaan yhteen soiden eri käyttömuodot ja soiden luontoarvojen säilyttäminen.

Julkaisun lähtökohtana ovat maankäyt-tö- ja rakennuslain säännökset maakun-takaavan laadinnasta ja valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäyt-tötavoitteisiin sisältyvät soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamista koskevat tavoitteet. Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi ensisijaisesti maakuntakaavan laatijoille sekä muille maakuntakaavan


Tervetuloa

Maankäyttötieteiden päivilletorstaina 29.10.2015

Tieteiden talossa Helsingissä, Kirkkokatu 6

www.maanmittaustieteidenseura.fi

8:30–9:00 ILMOITTAUTUMINEN JA AAMUKAHVI

9:00–9:10 Tilaisuuden avaus Pj. Eero Valtonen,

Maanmittaustieteiden Seura ry

SÄHKÖÄ ILMASSA9:10–9:40 Hallitusohjelman

digi tavoitteet ja niiden toimeenpano

Olli-Pekka Rissanen, Valtionvarainministeriö

9:40–10:10 Kaksisuuntainen sähköinen asiointi

Aaro Mikkola, Maanmittauslaitos

10:10–10:15 HappihyppelySIJAINTIPERUSTEINEN VEROTUS10:15–10:45 Hyvän valtionosuus-

järjestelmän periaatteet Tuukka Saarimaa,

erikoistutkija, VATT10:45–11:30 Maapohjien aluehinto-

jen arviointimenetel-män kehittäminen kiinteistö verotuksessa

Risto Peltola, Maanmittauslaitos

11:30–12:30 LOUNASVÄITÖSKIRJATUOTANNOSTA POIMITTUA12:30–13:00 Yhdyskuntasuunnitte-

lun piilevä potentiaali ekologisesti kestävän kehityksen edistämisessä Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto

13:00–13:30 Kriisinhallintaa tukevan keskeisen informaation

ja sen laadun määrittely Hannes Seppänen, Aalto-yliopisto

13:30–13:35 HappihyppelyKIINTEISTÖNARVIOINTI13:35–14:05 Hinnoitteluvirheiden

hyödyntäminen asunto-markkinoilla

Ari Laitala, Aalto-yliopisto

14:05–14:35 Voimalinjan vaikutus rakennetun asuinkiin-teistön arvoon

Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto

14:35–14:55 KAHVITAUKOUUSIA ULOTTUVUUKSIA14:55–15:25 PPGIS-menetelmät

maankäytön suunnittelun ja tutkimuksen tukena

Anna Broberg, Aalto-yliopisto

15:25–15:55 3D-kiinteistönmuo-dostus – kehitystyön kuulumisia

Paavo Häikiö, Maanmittauslaitos

15:55–16:00 Päivän päätös Saija Toivonen,

Maanmittaustieteiden Seura, vpj.

16:00–17:00 SEUROJEN KOKOUKSET16:00–16:30 Maanmittausinsinöörien

Liiton syyskokous16:30–17:00 Maanmittaustieteiden

Seuran syyskokous17:00– ILLALLINEN JA

ILLANVIETTO


UUTISIA KIR JAUUTUUKSIA

NIMIT YKSIÄ

laadinnassa ja toteuttamisessa mukana oleville.

Ympäristöministeriön julkaisu pohjau-tuu laaja-alaiseen yhteistyöhön, jossa ovat ympäristöministeriön ohella olleet työn eri vaiheissa keskeisimmin mukana työ- ja elinkeinoministeriö, Geologian tutkimus-keskus sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA LUONNONVARAKESKUKSEN YHDISTÄMINEN EI AJANKOHTAISTA – SÄÄSTÖT YHTEISTYÖTÄ TIIVISTÄMÄLLÄMaatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei pidä tarkoituksenmukaisena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhdistä-mistä, sillä LUKEn perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat monilta osin vielä kesken. Hallitusohjelmassa kaavaillut säästöt LUKEn ja SYKEn yhdistämisestä etsitään SYKEn määrärahoista, toimitilaan liittyvistä ratkai-suista sekä tehostamalla eri tutkimuslaitos-ten välistä yhteistyötä.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MONINAISET UUDISTUKSET AVAUTUVAT PYKÄLÄ PYKÄLÄLTÄProfessorit Ari Ekroos ja Vesa Majamaa valottavat maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia tuoreessa kommentaariteok-sessaan. ”Muutosten eräänä tarkoituksena on edistää toimivan kilpailun kehittymistä ja selkeyttää vaikutusten arviointia kaavojen laatimiseen liittyen”, laaja-alaisesti ympäris-tölainsäädännön valmisteluun osallistunut Ekroos sanoo.

Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeisin ympäristölakimme. Se sääntelee maankäyt-töä ja rakentamista sekä näiden suhdetta ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimmät säännökset liittyvät kaavoituk-seen ja rakentamiseen. Laki sisältää asema-, yleis- ja maakuntakaavoitusta koskevat sisäl-lölliset ja menettelylliset säännökset sekä rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön liittyvät lupa-asiat.

Maankäyttö- ja rakennuslaki on alan perusteos, jossa selvitetään kaikki maan-käyttö- ja rakennuslain pykälät, niiden tausta ja tulkinnat sekä oikeuskäytäntö. Teoksen kirjoittajat Helsingin yliopiston ympäris-töoikeuden emeritusprofessori OTT Vesa Majamaa ja Aalto yliopiston talousoikeuden professori OTT Ari Ekroos ovat laatineet teoksen silmälläpitäen sitä, että se toimii hyvänä työvälineenä ympäristöjuristeille, virkamiehille ja muille asiantuntijoille, jotka työskentelevät ammatikseen maankäyttöä

ja rakentamista sekä ympäristön- tai luon-nonsuojelua koskevien kysymysten parissa.

Teoksen toisen laitoksen ilmestymisen jälkeen lakiin on lisätty 84 kokonaan uut-ta pykälää. Lain alkuperäisestä 220 §:stä lukumäärältään vähemmän kuin puolet on säilynyt alkuperäisessä muodossaan; muita lainkohtia on muutettu kuluneena ajanjaksona useammankin kerran. Vuoden 2005 alusta lähtien on annettu yhteensä 27 lakia muuttavaa hallituksen esitystä. Merkit-tävä osa uusista säännöksistä on seurausta perustuslain 80 §:n tulkinnasta, jonka mu-kaisesti aiemmin asetuksella tai ministeriön määräyksillä säännellyt asiat on nostettu lain tasolle. Muutokset tulevat jatkumaan, kun Suomen rakentamismääräyskokoelma MRL 13 §:n mukaisesti uudistetaan vuoteen 2018 mennessä.

Myös maankäyttö- ja rakennuslain so-veltamiseen vaikuttavia lakeja on muutettu tai uudistettu kokonaan. Maankäyttö- ja rakennuslain kannalta merkittävimmät ko-konaisuudistukset ovat vesilaki (587/2011), ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä rakennusperinnön suojelemisesta annettu laki (498/2010). Lisäksi kiinteistönmuo-dostamislain (554/1995) muutokset ovat merkittäviä maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisen kannalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain vuo-den 2015 muutoksista ensimmäisessä (204/2015) lakiin lisättiin 5 a §, jossa sää-detään kunnan maapolitiikasta sekä muu-tettiin 5, 9, 20, 51 ja 190 §:ää. Tavoitteena oli edistää toimivan kilpailun kehittymistä ja selkeyttää vaikutusten arviointia kaa-vojen laatimiseen liittyen. Toinen muutos (205/2015) koski ainoastaan MRL:n muu-toksen 319/2011 voimaantulon lykkäämistä paljon tilaa vaativan kaupan osalta.

”Tämä ja kunnan maapolitiikka ovat oikeudellisesti mielenkiintoisia erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa”, rakentamisen ja kaavoituksen asiantun-tijatehtävissä 40 vuoden ajan toiminut Majamaa korostaa.

Kolmannessa vuoden 2015 muutokses-sa (301/2015) uudistettiin 117 i §:ää, joka koskee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta ja rakennuksen kunnossapitoa koskevaa 166 §:ää. Vuoden 2014 muu-toksista muun muassa kelpoisuusasiat ja hulevesien hallintaa koskeva sääntely ovat mielenkiintoisia.

TUUKKA RÄSÄNEN ALOITTI 15.6. LEICA GEOSYSTEMSISSÄ MAAN-MITTAUSLAITTEIDEN MARKET SEGMENT MANAGERINA

Maanmittausvälineiden market segment managerin tehtävä on aivan uusi ja kuin Tuukka Räsästä varten räätälöity. Mik-kelin Ammattikorkeakoulusta vuonna 1998 valmistunut maanmittausinsinööri Räsänen työskenteli aikaisemmin Destialla mittauspalveluiden yksikön päällikkönä ja sitä ennen esimerkiksi Ramboll Finland Oy:ssä. Asiakkaana hänellä on varsin mittava kokemus tuotteista, joiden liiketoiminnan kehittämisestä hän nyt vastaa.

Sony Alpha 7R täyden kennon kamera

Lumix TZ71 + Flirlämpökamera

Sony HDRPJ810E videokamera

GLS2000 S, M ja L


YRIT YSUUTISIA

LEICA GEOSYSTEMS

GEOTRIM

GEOTRIMIN UAV-TUOTE-VALIKOIMA LAAJENTUNUT GEODRONE X4L-ORTO-KOPTERILLATulevaisuudessa kartoitetaan ja mitataan yhä enemmän kette-rien kuvauskoptereiden avulla. Geotrim on vastannut tähän kysyntään laajentamalla UAV-laitevalikoimaansa suorituskykyi-sellä kotimaisella ortokopterilla. Suomessa Video Drone® Finland

Oy:n kehittämä ja valmistama uusi GeoDrone X4L on ortokopteri. Laite omaa pitkän lentoajan, vakaat lento-ominaisuudet ja tuottaa erittäin tarkkaa kuvaa.

GeoDrone painaa alle viisi kiloa ja tarjoaa jopa 40 minuutin lentoajan. Tässä ajassa saa hyvin lennettyä n. 50 hehtaarin kokoi-sen alueen ja samaan aikaan laite tuottaa erittäin korkealaatuista kuvadataa 3,5 cm:n resoluutiolla 150 metrin korkeudelta.

Multikopterina GeoDrone X4L tarjoaa kattavasti erilaisia aineis-toja ja kameravaihtoehtoja eri käyttötarpeisiin. 24 megapikselin korkearesoluutiokameran ohella vaihtoehtoina ovat myös väärä-värikamera esimerkiksi maatalo-ussovelluksiin sekä lämpökame-ra. Lisäksi saatavilla on varustus viistokuvaukseen.

GeoDronen tuottamasta or-tomosaiikista voidaan tuottaa

mittatarkat 3D-pistepilvit ja digitaaliset maastomallit maan-mittaustasoisella tarkkuudella. Laite on kehitetty maankäytön suunnittelun tarpeisiin, maan-rakentamiseen ja esimerkiksi tilavuuksien nopeaan määrittämi-seen, mutta käy myös kuvauskop-tereiden perinteisiin sovelluksiin, kuten onnettomuustutkintaan tai pelastustoimintaan.

Suomessa Geotrim vastaa yksinoikeudella GeoDrone X4L -koptereiden myynnistä.

TRIMBLEN S-SARJAN UUSIA TAKYMETRIMALLEJATrimblen® S-sarjan uusiin malleihin S5, S7, S9 ja S9 HP sisältyy laitehal-linnan uusin tekniikka: turvallisuutta lisäävä Locate2Protect mahdollistaa kojeiden seurannan 24/7. Pilvipoh-jaisella InSphere Equipment Mana-gerilla seurataan ohjelmistopäivitys-ten ja ylläpidon tarpeita.

S5 sisältää kattavan paketin teknologiaa ja ominaisuuksia päi-vittäiseen perusmittaukseen.

S7-takymetrissa yhdistyy skan-naus, kuvat ja mittaus yhteen tehokkaaseen laitteeseen, jolla voi luoda 3D-malleja, tarkkaa visu-aalista työmaadokumentointia ja pistepilviä. Uusi SureScan-tekniikka tarjoaa tasalaatuiset skannaukset mm. digitaalisia maastomalleja ja tilavuuslaskentaa varten. DR Plus -etäisyysmittaus laajentaa pris-mattomien mittausten kantamaa.

S9 on valittavissa joko 0,5”:n tai 1”:n kulmanlukutarkkuudella. Toimintoja voi valita sovellusten mukaan, esimerkiksi tunneleiden, kaivosten tai monitoroinnin työn-kulkuja varten.

Lisätietoja: www.geotrim.fi

UUSI LEICA CAPTIVATE -KOKEMUS KOSKETUS-TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄVÄ OHJELMISTO JA ITSEOPPIVAT MITTAUSKOJEETRealistisia 3D-malleja luova Leica Captivate -kokemus tarjoaa maan-mittauksen ammattilaisille mah-dollisuuden käyttää erilaisia so-velluksia monimutkaisten tietojen keräämiseen ja hallintaan helposti ja tarkasti. Ohjelmiston, tarkkojen mittauskojeiden ja luotettavien palvelujen yhdistelmä luo kattavan ratkaisun ja uudenlaisen käsitteen käyttäjäkokemukselle.

Käyttäjät voivat nyt selata muo-kattavia, useissa projekteissa tarvit-

tavia tietoja sisältäviä sovelluksia melkein pelkällä pyyhkäisyllä. Pitkälle kehitettyyn mittaukseen ja koodaukseen on yhdistetty interaktiivinen 3D-malli, jossa voi käyttää zoomausta, panorointia ja kiertää optimaaliseen tarkasteluun ja käsittelyyn.

Leica Captivate -ohjelmalla va-rustetut uudet Leica-takymetrit ja MultiStationit on optimoitu viidennen sukupolven ATR plus-prismantunnistusteknologian avulla. Nämä tarkkuuskojeet tehostavat ja nopeuttavat työs-kentelyä ja huomioivat kaikki ympäristön häiriöt sekä pysyvät kohdistettuina valittuun prismaan.

Ne oppivat minkä tahansa ympä-ristön, antavat tarkkoja sijainteja vaikeimmissakin olosuhteissa ja mahdollistavat nopean uudel-leenlukituksen, jos näkökenttään tulee esteitä.

Uutuuslaitteitamme ovat: Leica Nova MS60 MultiStation, Leica CS20 -ohjain, Leica Nova TS60 taky-metri, Leica CS35 taulutietokone ja Leica Viva T S16 takymetri.

Leica Captivate hyödyntää HxIP- ja Leica Infinity -ohjelmistoja. Kun Leica Captivate yhdistetään Hexagon-kuvaohjelmaan Leica Infinity -toimisto-ohjelmiston kaut-ta, sillä voi katsella laadukkaita peruskarttoja.

Leica Infinity, joka myös opti-moitiin Leica Captivaten julkaisun yhteydessä, tarjoaa entistä parem-pia työnkulkuja tukemalla uutta maasto-ohjelmistoa.

UUSI LEICA ZENO 20 MÄÄRITTELEE UUDELLEEN GIS-TIETOJEN KERÄÄMISENLeica Geosystems on julkistanut uuden GIS-tiedonkeruuratkaisunsa – tarkan ja intuitiivisen ratkaisun nimeltä Leica Zeno 20. Se on tarkka tiedonkeruutyökalu, joka toimii Android- tai Windows Embedded

Handheld 6.5.3 -käyttöjärjestel-mässä. Käyttäjät voivat nyt ladata haluamansa Android-sovellukset ja tehdä niiden avulla tästä vankasta ja tarkasta GIS-paikkatietolaitteesta kokonaisuuden, joka on yhtä helppo käyttää kuin heidän omat älypuhelimensa.

Leica Zeno 20:een sisältyy myös kaksi uutta ja joustavaa Android-pohjaista ohjelmistoratkaisua: Zeno Mobile ja Zeno Connect. Zeno Mobile on suunniteltu tarjoamaan helppo, joustava ja tehokas tiedonkeruu-prosessi muidenkin kuin GIS- ja maanmittausammattilaisten käyt-töön ja uusi Zeno Connect tuo RTK-korjatut GNSS-sijantitiedot mihin tahansa sovellukseen Android Loca-tion Managerin avulla. Lisäksi Zeno 20 tarjoaa runsaasti muutakin sisäl-töä, kuten vuoden maksuttoman käyttöoikeuden uuteen Hexagon-kuvanohjelmaan sekä Open Street Map datan käyttömahdollisuuden. Päivitettävien GNSS-optioiden (metri, alle metri tai cm) avulla käyt-täjät voivat valita omiin tarpeisiinsa ja budjettiinsa sopivan tarkkuuden.

Lisätietoja: www.leica-geosystems.fi

Teoksessa selvitetään kaikki maankäyttö- ja rakennuslain pykälät, niiden tausta ja tulkinnat sekä oikeuskäytäntö. Tämä kolmas, uudistettu laitos on huolellisesti saatettu ajan tasalle sekä oikeuskäytännön että lain muutosten osalta.

Kirja on tärkeä apuväline ja käsikirja kaikille maankäyttöä ja rakentamista sekä ympäristön- tai luonnonsuojelua koskevien kysymysten parissa työskenteleville. NOIN 1050 SIVUA • 140 €ILMESTYY LOKAKUUSSA 2015.

Tilaa nyt: www.edita.fi/verkkokauppa

Uudistetussa laissa86 uutta pykälää!

Maankäyttö- ja rakennuslakiARI EKROOS, VESA MAJAMAA

YRIT YSUUTISIANORDIC GEO CENTER

SOKKIALLE UUSI MAAHANTUOJATopcon Europe Positioning B.V. ja Nordic Geo Center Oy ovat 15.9. 2015 Stuttgartissa allekirjoittanet sopimuksen SOKKIA-maanmittaus-laitteiden maahantuonnista Suo-meen. Nyt allekirjoitettu sopimus on lisäys aikaisemmin tänä vuonna allekirjoitettuun sopimukseen Topcon Mass Data Acquisition -tuo-teryhmän edustussopimukseen.

Sokkia on Topcon Corporatio-nin omistama perinteikäs japani-laisvalmistaja, jonka maahantuonti Suomeen alkoi jo vuonna 1972.

Tuoteperheeseen kuuluvat mm. robotti- ja teollisuustakymetrit, GNSS-paikannus-, kartoitus- ja tukiasemalaitteistot, digitaaliset ja perinteiset vaaituslaitteet sekä oheislaitteet ja varusteet.

RIEGL LASER MEASURE-MENTS SYSTEMS GMBHUusi, suorituskykyinen maalaser-skanneri RIEGL VZ-400i voidaan kytkeä suoraan pilvipalveluihin ja aineiston prosessointi tehdään nyt suoraan skannerissa.

Uusi vihreän valon aallonpi-tuudella toimiva UAV-skannaus-järjestelmä RIEGL BathyCopter soveltuu esimerkiksi pienienkin ranta-alueiden mittaamiseen suu-rella kustannustehokkuudella ja tarkkuudella.

Jo viime vuonna julkaistu maanpäällisen ja vedenalaisen to-pografian kartoitukseen tarkoitettu ilmalaserskanneri RIEGL VQ-880-G on täydennetty toisella vihreällä laserilla ja IR-alueen laserilla tehden sen entistä suorituskykyisemmäksi.

SOKKIA-TUOTTEETSaimme tuotevalikoimaamme Sokkian tuotteet, jotka päivitämme piakkoin sivuillemme. Esimerkkinä mainittakoon akkuineen vain 375 g painava GNSS-vastaanotin GCX2

ja uusi robottita-kymetri NET AXII

tarkkoihin teol-lisuus- ja runko-mittauksiin.

TOPCON POSITIONING

Topcon Mass Data Acquisition

-tuoteryhmä täydentyi kahdella uudella versiolla suositusta GLS-2000-laserskannerista. Skannerista on nyt kolme vaihtoehtoa – S, M ja L – mittausetäisyyden mukaan.

UAV-kuvauslennokki Falcon 8 esiteltiin nyt ensimmäistä kertaa INTERGEOSSA.

RIEGLNORDICGEOCENTER

Lisätietoja: www.geocenter.fi


IN MEMORIAM

PAAVO MUSTONEN 1929–2015

PAAVO MUSTONEN NÄKI MAASEUDUN JA KAUPUNGIN KEHITTÄMISTARPEETYli-insinööri Paavo Mustonen oli syntynyt 17.1.1929 Helsingissä ja hän kuoli 30.7.2015. Mustosella oli koko työuran kantava ote maaseu-dun kehittämiseen toimeenpanija-na konkreettisissa tilusjärjestelyissä mutta myös luottamushenkilönä kahden kaupungin Raahen ja Ke-ravan kaavoituksen ja maanhan-kinnan saralla ja valtuustoissakin.

Helsinkiläistaustainen Musto-nen oli valmistunut Teknillisen kor-keakoulun Maanmittausosastolta 1951 ja auskultoi Kymen läänissä 1953–55. Nuori insinööri aloitti Pohjanmaan uusjaoissa vuonna 1958. Näistä mainittakoon esimerk-kinä Pyhäjoen uusjako, jossa hän oli johtava toimitusinsinööri vuodesta 1958 alkaen. Uusjaossa käsiteltiin lähes 30 000 hehtaaria ja osakkaita oli yli 700.

Paavo Mustonen siirtyi Maan-mittaushallitukseen yli-insinööriksi vuonna 1972 ja sai vastuulleen maan tilusjärjestelytoiminnan, jota työkenttää hän luonteensa mukaisesti aktiivisesti kehitti. Hän kirjoitti ja julkaisi tilusjärjestelyjä esitteleviä artikkeleita ja ideoi uusia toimintatapoja. Hän käynnisti vuo-sittaiset tilusjärjestelypäivät, joihin kenttäväen ohella kutsuttiin laitok-sen johdon ja isäntäministe riön edustajat sekä usein myös ulko-puolisia yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita. Kauaskantoisimpia seurauksia sai peruskartta-analyysi. Sen pohjalta syntyi vähitellen uusia toimintatapoja, joiden myötä tilus-järjestelytoiminta ei vain säilynyt, vaan tilusjärjestelystä kehittyi suosittu työkalu maaseudun ja

myös muun yhteiskunnan eteen tulleiden rajujen rakennemuutos-ten hallitsemisessa ja hoitamisessa.

Mustonen oli mukana myös Pohjois-Pohjanmaan Maakunta-liiton aluesuunnittelujaostossa vuosina 1966–68, sisäasiainmi-nisteriön haja-asutusalueiden suunnittelutyöryhmässä sekä Kiin-teistönmuodostamiskomiteassa ja VTT:n maankäytön laboratorion neuvottelukunnassa.

Virkatehtävänä hoitamansa maaseudun kehittämisen lisäksi Mustosella oli mittava ura myös kunnallisissa luottamustehtävissä. Kotikaupungissaan Keravalla hän toimi kaavoitus- ja kiinteistölauta-kunnassa 1974–76 ja sen puheen-johtajana 1977–80 sekä useissa työryhmissä. Hänellä oli moderni näkemys kunnan kehittämisestä. Hän oli asiantunteva maapolitiikas-sa ja ymmärsi kaupungin tarvitse-van vahvan otteen kaavoituksessa ja maanhankinnassa.

Jo ennen Keravalle tuloaan Paavo Mustonen vaikutti silloisessa kotikaupungissaan Raahessa kun-nanhallituksen jäsenenä sekä kau-punginvaltuutettuna. Mustonen osallistui myös useiden kunnallis-ten lautakuntien toimintaan kuten esimerkiksi asutuslautakunnan pj 1963–68 ja asemakaavalautakun-nan pj 1969–1972.

Henkilökunnan näkökulmasta Paavo Mustonen oli innostava ja rohkaiseva työtoveri ja esimies, joka myös taisteli henkilökuntansa etujen puolesta. Ei ole ihme, että hän sai osakseen laajaa luotta-musta päätoimessaan ja sen lisäksi paikallishallinnossa alueilla, joihin työura oli hänet johtanut.

Yhteiskunnallisten asioiden lisäksi harrastuksiin kuuluivat koko iän kestänyt aktiivinen liikuntahar-rastus sekä perusteellinen urheilun seuraaminen. Lions-ja reserviläis-toiminta sisältyivät myös vuosi-kymmeniä aktiivisiin harrastuksiin.

Väinö Ylikangas Pekka Lehtonen

YRIT YSUUTISIATRIMBLE

t i e s i t hän• että Maankäytön web-sivustossa ovat luettavissa

ar tik kelikohtaiset PDF-tiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen il mes ty neistä jutuista?

• että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsi-kon, avain sanan ja vapaan sanahaun perusteella?

• että sivustossa on myös lisäaineistoa, joka on ainoastaan sähköisessä muodossa?

Käy tutustumassa:www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php

TRIMBLE TEHOSTAA PALAUTE PROSESSIN TYÖN-KULKUA MAASTOSSA JA TOIMISTOSSAPaikkatietopohjaisen Trimble Feed-back -palautesovelluksen ja maas-tokäyttöön tarkoitetun tiedon-keruuohjelma Trimble TerraFlexin integraatio tehostaa palautepro-sessin työnkulun hallintaa.

Kun Trimble Feedbackillä to-teutetussa palautepalvelussa ker-rotaan ympäristöön liittyvästä havainnosta, paikantaa TerraFlexiä käyttävä maastotyöntekijä koh-teen. Ohjelma toimii myös offline-tilassa, ja tieto tehdyksi kuitatusta työstä välittyy toimistolle, kun laite taas kytkeytyy verkkoon. Integraa-tion ansiosta tiedon suoritetusta toimeksiannosta voi lähettää myös suoraan palautepalveluun, jossa palautteenantaja pääsee seuraa-maan työnkulun etenemistä. Terra-Flex toimii älypuhelimella, tabletilla tai Trimblen GNSS-laitteella.

TRIMBLE FEEDBACKILLA HALLITAAN PALAUTTEITA LOUISIANASSASt. Charles Parish, yli 50 000 asuk-kaan piirikunta Yhdysvaltojen Louisianan osavaltiossa, on valin-nut Trimble Feedbackin palautteen-hallinnan välineekseen. Trimble Feedback on paikkatietopohjainen web-sovellus palautetiedon anta-miseen, käsittelyyn ja julkaisuun. St. Charles Parish ottaa samas-sa yhteydessä käyttöön Trimble Terra Flex -tiedonkeruuohjelman, jolla tehostetaan palauteprosessin työnkulkua maastossa.

RAKENNUSVALVONNAN LUPAKATSELMOINNIT SUORAAN KENTÄLTÄ TRIMBLE LOCUKSEENTrimble Locus -paikkatietojärjes-telmä on kytketty tehokkaasti rakennuslupien valvontaproses-siin. Näin rakennusvalvontaviran-omaisen kohteessa suorittaman lupakatselmoinnin tulos välittyy järjestelmään heti, ja kaikki raken-tamishankkeen osapuolet ja viran-omaiset voivat seurata hankkeen ja lupakatselmointien etenemistä Trimble Locuksen sähköisen asioin-tipalvelun kautta ilman viivettä.

TRIMBLE ESERVICES, VARAUS PALVELU - SOVELLUKSELLA HALLITAAN VUOKRATTAVIA KOHTEITATrimble eServices, Varauspalvelu -sovellus on tehty helpottamaan venepaikkoja, viljelyspalstoja ja pysäköinti- sekä toripaikkoja vuok-raavien kuntien työtä. Sovelluksen avulla kohteita on helppo vuokrata, luovuttaa ja laskuttaa. Varaus-palvelu-sovellus tarjoaa välineet kohteiden tietojen ylläpitoon, jul-kaisuun ja varausten hallinnointiin. Kuntalaiset voivat tehdä varauksia 24/7-periaatteella ja hoitaa maksun suoraan palvelussa.

Lisätietoja: www.trimble.com


RÉSUMÉTranslation by Karin Kolis

VUOKRAMÖKKI LemmenjoellaMAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY ry:n jäsenille 20%:n alennus listahinnasta.

Esittely ja varausmenettely: muuraispuro.fi

Ari Laitala (editorial): After the DemonstrationThe current economic crisis in Finland is also a crisis of leadership. The traditional concept of work is changing and it sets new require-ments for leadership. The need for change is constantly increasing, particularly in the public sector and in education. Probably there are still considerable possibilities to improve productivity, too. The managers and the managers of managers, however, have a key role, so leaders need to take part in the change.

Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä and Ari Laitala: The Hackathon is Making its Way into the Land Use SectorA hackathon is often perceived as an event where people gather for a short period of time to work inten-sively and to create program-based solutions to various challenges. As an event, a hackathon is a good model and it has some connections to the Big Room working spaces that are becoming increasingly common. The hackathon does not work as a model for continuous working – it requires breaks and anticipation. The events usually have an almost unlimited perspec-tive to how the chosen issue can be approached, which enables im-aginative solutions. Programming skills and having fun together are an integral part of reaching good results. In the best case, multidis-ciplinary teams are both able to think up a creative solution to a complex problem and to create a working prototype.

Jaakko Haapala: Unclear Fishing Rights in the Gulf of Bothnia and the Tornio-Muonio RiverThe Tornio-Muonio river in Lapland if one of the last unharnessed salmon rivers in Europe. The fishing industry has always been impor-tant in the area. Unlike the rest of Finland, there are several special features when it comes to the fishing rights in the area. There are fishing rights based on immemorial enjoyment or decisions made in different contexts. Also the state’s rights to catch salmon and trout, as well as issues related the fish-ing rights of properties formed in rapids have caused confusion and disputes between parties. The Min-istry of Agriculture and Forestry has given the National Land Survey the task of assessing how the confusion and disputes could be reduced. The issues could, partly, be solved in legal cadastral surveys for prop-erty definition. The assessment indicates that it would take one person several years to resolve the problems. In the current difficult economic climate, funding the task with budgetary means would be difficult. Furthermore, some of the issues can only be resolved in a general court of law.

Jamie Donovan: Automated Valuation Models in Property Valuation Automation is now encroaching on tasks formerly requiring human ex-pertise and analytical skills, includ-ing real property valuation. Here, the main barrier to wider adoption of automation is the lingering skepticism of the approach due to the questionable application and

uneven quality of the initial models. However, when applied correctly, the use of automated models are more than adequate for certain valuation tasks, allowing valua-tion professionals to focus their resources on the more challenging assignments.

Väinö Ylikangas: The Days of the Land Survey District OfficesVäinö Ylikangas describes the histo-ry of the land survey district offices. The district offices were established in Finland starting in 1948, first for carrying out land consolidation, and later also for other special cadastral surveys. In 1972, all legal cadastral surveys were assigned the task of the district offices, and in 1991 also other local surveying tasks were assigned to the offices. The separate district offices were abolished in 2013.

Hannu Hyyppä & Marika Ahlavuo: Finland inc. has a Crying Need for Competent Development and Technology Leaders During an economic boom, there is a lot of investment in develop-ment and innovation. The value of innovation should to a larger ex-tent be measured visibly, through the benefits it brings to society. Intellectual capital, in particular, has been given a much too small role, because it cannot be seen in the companies’ balance sheets. Worldwide trends towards low-carbon, healthy and culturally rich smart cities through gamification require a lot of knowledge, deeds and shared information. Success-fully implemented pilots, demos,

patents and the introduction of knowledge management are a step in the right direction. A demo cul-ture is needed, but it also promotes innovation theft.

Jaakko Sirkjärvi: On Expropriation, and in Particular, on ImpropriationErkki J. Hollo has in his writings dealt with expropriation for public needs and also with impropriation for private needs. Based on Hollo’s writings, Jarkko Sirkjärvi discusses in his article impropriation in cur-rent real estate legislation and possible needs for development. In addition, the writer examines if the objectives of land legislation changes in the 1970’s have been reached from the point of view of housing policy, in time for the celebration of the 40th anniversary.


MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUKIINTEISTÖPALVELUT

GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneen-ohjausjärjestelmät ym.

Myynti ja huoltoSarkatie 3–5, 01720 VantaaPuh. 09 534 033, faksi 09 537 006 topgeo topgeo.fi, www.topgeo.fi

• Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot

• GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedonkeruuohjelmat

• Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin

• Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat

Eskolantie 1, 00720 Helsinki / Ilari Koskelo P. 040 5108408, etunimi.sukunimi navdata.fi www.navdata.fi

N A V D A T A

ILMAKUVAPALVELUT

ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET

ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET

• Kiinteistöarvioinnit• Kiinteistöstrategian suunnittelut• Kiinteistökehittäminen• Maapolitiikan konsultointi• Maankäyttösopimukset

Newsec Valuation OyMannerheiminaukio 1 A, PL 52, 00101 HelsinkiPuh. 0207 420 400 www.newsec.fi, www.maakanta.fi

• GPS/GNSS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin

• Takymetrit ja laserkeilaimet• Metrologian järjestelmät• Ohjelmistot

Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 EspooPuh. 09 415 40 200myynti.suomi leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi

• Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet

• Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi

• Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEX- kuvapalvelinratkaisu

• Fotorealistiset 3D-kaupunkimallitPasilanraitio 5, 00240 Helsinkiinfo.fi blomasa.com, www.blomasa.com

P A L V E L U H A K E M I S T O

• Fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat• Ortokuva-aikasarjat konkretisoivat

ympäristön muutoksia• Joustava ilmakuvatuotantomme helpot-

taa kaavoituksen ja suunnittelun tarpeita

Taitajankuja 2 a, 33960 PirkkalaPuh. 03 260 7621, gsm 0500 237 207toimisto lentokuva.fi, www.lentokuva.fi

• 3D-laserskannerit ja ohjelmistot• RIEGL, FARO, STONEX, TRIMBLE• Mobiiliskannerit – RIEGL• Ilmalaserskannerit – RIEGL• GPS/GNSS/Robottitakymetrit – STONEX

Kyöstinkuja 2, 00570 HelsinkiPuh. 045 650 8585 nordic geocenter.fi, www.geocenter.fi

NORDICGEOCENTER

• Trimnet VRS-palvelu• Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSS-

laitteet sekä laserkeilaimet• Mobiilikartoitusjärjestelmät• UAV-kartoituslennokkijärjestelmät• Ohjelmistot

Perintötie 2 c, 01510 VantaaPuh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699info geotrim.fi, www.geotrim.fi

ILMAKUVAPALVELUT

• Ilmakuvaukset• Ortokuvat ja digitaaliset kartat• Maastomallit ja mittauspalvelut

Tekniikantie 12, 02150 EspooPuh. 044 3048175Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fiInternet: www.skmgisair.fi

• Huippulaadukkaat kotimaiset RPAS/UAV-ortokuvauskopterit

• Myynti, huolto ja koulutus • Jopa 30 ha kuvausalue/ lento • Pikselikoko 2 cm / 100 m kuvauskorkeus

VideoDrone Finland Oy Ruokomäentie 228, 40530 Jyväskylä Puh. 040 062 5240 info videodrone.fi, www.videodrone.fi

• Ilmakuvaukset ja viistokuvat• Laserkeilaukset lentokoneesta,

helikopterista ja autosta• Digitaaliset kartat ja maastomallit• Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi

Karjalankatu 2, 4 kerros, 00520 Helsinkietunimi.sukunimi terratec.fiwww.terratec.fi

• Laserkeilaukset lentokoneesta ja helikopterista

• Digitaaliset ilmakuvaukset• Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet• Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet• PaikkatietopalvelutKimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 HelsinkiPuh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.comwww.finnmap.com

Kaupunki- ja aluesuunnitteluJohtava yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija Suomessa

• Rakennesuunnitelmat, master planit• Maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus• Suunnitteluprosessien kehittäminen ja

koordinointi• MRL:n soveltamisen konsultointi

www.poyry.fi/kaupunki

Palveluhakemiston

ilmoittaja!

Nyt samaan hintaan myös

468 x 60 px:n banneri

Maankäytön sivustossa

www.maankaytto.fi.

Palveluhakemiston

ilmoittaja!




www.maankaytto.fi.


• Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet

• Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi

• Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEX-kuvapalvelinratkaisu

• Fotorealistiset 3D-kaupunkimallitPasilanraitio 5, 00240 Helsinkiinfo.fi blomasa.com, www.blomasa.com

• Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja työasemaympäristöihin

• Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut

Geometrix Oy Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Puh. 09 4730 7141, faksi 09 4730 7149 geometrix geometrix.fi, www.geometrix.fi

www.maankaytto.fi/palveluhakemisto

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• Novapoint-suunnittelu ja ylläpito-järjestelmät

• Autodesk-paikkatieto ja suunnittelu-järjestelmät

• Asiantuntijapalvelut ja koulutus

Vaisalantie 6, 02130 EspooPuh. 09 2313 2100, faksi 09 2313 2250Sähköposti: vianova vianova.fi Internet: www.vianova.fi



• GPS/GNSS, GIS/DGPS• Mobiilit kämmenmikrot maastoon• Ohjelmistot

Lisätietoa: Esa Wikman Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 EspooPuh. 09 415 40 200myynti.suomi leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi

• GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot• MapInfo-paikkatietoteknologia• Encom- luonnonvara-alan ohjelmistot• Paramics – infrasuunnitteluun• Kartta- ja tietoaineistot • Konsultointi ja koulutusMelkonkatu 18, 00210 HelsinkiPuh. 09 6824 060, pbsoftware.finland pb.comwww.pb.fi/software

Verkkotietojärjestelmät, sovelluskehitys-, kartoitus-, dokumentointi- ja konversio-palvelut, kuituverkkojen suunnittelu.

KEYPRO OYHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAARaimo HämäläinenGSM +358 40 562 6954raimo.hamalainen keypro.fi, www.keypro.fi


• GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät• Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen• Mobiiliratkaisut paikkatiedon

hallintaan


• Esrin paikkatieto-ohjelmistot• Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut• Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut• Paikkatietoanalyysipalvelut• Sovelluskehitysprojektit

Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 info esri.fi, www.esri.fi

• Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille

• Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin

Heikki Karttunen puh. 050 394 9592 etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.fi.cgi.com

• Harava-palvelu (www.eharava.fi)• Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi)• Asiakaskohtaiset ratkaisut• Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja

Iloisesti

Teemu Virtanen, Jan LindbomSalorankatu 5–7, 24240 Salopuh. 020 789 0250, myynti dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

• Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät, johtokartat, pohjakartat, KatuInfo, ViherInfo, HautaInfo

• Paikkatietopalvelin • YTCAD-ohjelmistot

Sweco Ympäristö OyPuh. 010 241 4000etunimi.sukunimi sweco.fi, www.sweco.fi

• CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä• Louhi – tietojohtamisen paikkatietoratkaisut• SitoGis – kuntarekisterijärjestelmä• Räätälöidyt järjestelmätoteutukset

Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, faksi 020 747 6111 info sito.fi, www.sito.fi

• Erdas ja Intergraph ohjelmistot• ArcGIS räätälöinti• Paikkatietoaineistojen hallinta• KarttatuotteetT-Kartor, Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOPuh. 040 847 6230timo.ikola t-kartor.com, www.t-kartor.com

• Opaskartat ja opastaulut• InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä• Krysp-, KuntaGML- ja Insipire-tuki• Mobiilitoiminnot GPS-paikannuksella• Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella• Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot

Kauppurienkatu 33, 90100 OULUPuh. (08) 323 0001, 0400 683331infokartta infokartta.fi, www.infokartta.fi

Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisut:Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartan-tuotanto, omaisuuden hallinta, katu- ja viheralueiden hallinta, rakennus- ja ympäristövalvonta, sähköinen asiointiMike von Wehrt, puh. 030 661 10 tekla.solutions.info tekla.comwww.tekla.com/fi


PÄÄTOIMIT TA JAAri Laitala puh. 050 512 2745, ari.laitala maankaytto.fi

TOIMITUSSIHTEERISusanna Kari susanna.kari maankaytto.fi

UUTISTOIMIT TA JAHanna Lauhkonen hanna.lauhkonen gmail.com

ILMOITUSMY YNTIPekka Lehtonen, puh. 040 546 3806, plehtonen1 elisanet.fi

ILMOITUSHINNAT 1.1.2015 mv väriTakakansi 1 500,– 2 350,– Sisäkannet 1 000,– 1 650,– Pääkirj. vieressä 1 000,– 1 650,– Koko sivu 800,– 1 350,– 1/2 sivua 500,– 750,– 1/4 sivua 400,– 500,–Liitteet Sopimuksen mukaan

TILAUSHINNAT50 €/vsk kotimaahan, 60 €/vsk Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 €/vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 € + postikulut.

ILMEST YMISAIKATAULU ilmestyy jutut ilmoitukset1/2015 20.02.2015 22.01.2015 30.01.20152/2015 02.06.2015 30.04.2015 08.05.20153/2015 09.10.2015 10.09.2015 18.09.20154/2015 11.12.2015 12.11.2015 20.11.2015

TOTEUTUSUlkoasu ja taitto: Lagarto | Arto Tenkanen & Jaana Jäntti puh. 050 4670196, lagarto lagarto.fiPaino: Kirjapaino Uusimaa, PL 15, 06151 Porvoo Painos 2 300 kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN-L 0782-8438 • ISSN 0782-8438 (painettu) ISSN 2323-4660 (verkkojulkaisu)

PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO


Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia:• Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö

suunnittelussa• Takymetri- ja GPS-mittaukset• Pohjatutkimukset• Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja

kaukolämpöverkostojen suunnittelu• Johtotietoverkostojen hallintainfo terrasolid.fi, www.terrasolid.fi

P A L V E L U H A K E M I S T O

• Opas- ja osoitekartat• Internetkarttapalvelut• Kaavayhdistelmät• Koordinaatistomuunnokset ja muut

aineistokäsittelyt

Pakkamestarinkatu 3, 00520 HelsinkiPuh. 09 1481 947Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fiwww.karttatiimi.fi

Kaikki paikkatietoon liittyvä yhdestä paikasta.• IT-ratkaisut ja palvelut, joissa paikkatieto

komponenttina• Paikkatietoon liittyvät asiantuntijapalve-

lut ja konsultointi• Ulkoistuspalvelut• Sekä omat aineistot että välitysaineistotAtomitie 2, 00370 HelsinkiPuh. 020 5777 580www.karttakeskus.fi

• Trimnet VRS-palvelu• Access-tiedonhallintapalvelu


• Maanmittaustoimitukset• Lainhuudot ja kiinnitykset• Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)• Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut • Paikkatietoalan tutkimus• Hallinnonalan tietotekniikkapalvelut

Lisätietoja: asiakaspalvelu maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi


• Ilmakuvaukset• Ortokuvat ja digitaaliset kartat• Maastomallit ja mittauspalvelut

Tekniikantie 12, 02150 EspooPuh. 044 3048175Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fiInternet: www.skmgisair.fi

• Paikkatietokonsultointi• AINO aineistopalvelu• Kuntien kantakartat ja kaavat• Nokia HERE • OpenStreetMap-karttatuotteet• Kaupunkimallit• Tietomallipalvelut• Viranomaisaineistot käyttövalmiinaSito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, info sito.fi, www.sito.fi

• Maalaserkeilaus• Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus• Rakennusten tietomallinnus (BIM)• 3D-aluemallit• Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa• Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuistaSmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 Vantaa Puh. 040 548 3406 info smartgeo.fi, www.smartgeo.fi

Palveluhakemiston ilmoittaja!




www.maankaytto.fi.


ww

w.m

aanka

ytto

.fi

• Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen• Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut• Aineistot online-palveluna

Pia Lähde-Lyytinen puh. 040 7523132 etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.fi.cgi.com

Suomalaiset 3D-Win-ohjelmistot maanmittauksen ammattilaiselle.• Aineistojen käsittely, geodeettiset

laskennat, formaatinmuunnokset• Maastomalli• Tiensuunnittelu ja -rakennus• Kairaukset

Kielotie 14 B, 01300 Vantaa, (09) 2532 44113d 3d-system.fi. www.3d-system.fi

• Laserkeilaukset lentokoneesta ja helikopterista

• Digitaaliset ilmakuvaukset• Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet• Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet• PaikkatietopalvelutKimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 HelsinkiPuh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.comwww.finnmap.com

KUSTANTA JAMaankäyttö ry (Y-tunnus 1104126-2). Lehti edustaa Suomen Maanmittaus -insinöörien Liittoa (MIL), Maanmittaus alan ammatti korkea koulu- ja opisto teknisten Liitto MAKLI a ja Suomen Kartoittaja yhdistys SKY:tä.

TALOUS JA HALLINTOMaankäyttö ry, c/o Kirsikka Niukkanen, Maankäyttötieteiden laitos, PL 12200, 00076 AALTO, toimisto maankaytto.fiTaloudenhoitaja Katri Nuuja, puh. 0400 455 499, katri.nuuja iki.fi.

Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php

Kaupunkimallien tuotanto ja ylläpito

Lisätehoa 64 bit sovelluksilla

UAV ja LiDAR

PAIKKATIETOMARKKINAT 2015

Starttipaketti sisältää: • Koulutus 2 päivää • Järjestelmä käyttöön 3 päiväksi • Ohjelmistot käyttöön 1 kuukaudeksi

9700 €

puh. 0207 510 [email protected] – www.geotrim.fi

Trimble MX2mobiilikartoitus

Trimble UX5kartoituslennokkiTrimble UX5

Kokeile maailman tehokkaimpia mittausmenetelmiä helpommin kuin koskaan.Starttipaketissa saat kaiken tarvittavan pienen tai suurenkin projektin toteutusta varten.

Alv 0%

Alv 0%

STARTTIPAKETITKokeile ilman sitoumusta

Ota uudet teknologiat käyttöösi:

Starttipaketti sisältää: • Koulutus 2 päivää • Valitsemasi järjestelmä käyttöön

1 viikoksi • Ohjelmistot käyttöön 2 viikoksi

4000 €

Kokeile ilman sitoumustaKokeile ilman sitoumusta

GeoDrone X4LortokopteriTAI

MK315_Geotrim_Starttipaketit.indd 1 22.9.2015 8:31:54

maanmittaustoimistojen aika automaattista arvonmääritystä ...mutta kuten todettu, ”pakkolait”...

Documents