maanomistaja 3/2012

MaanoMistajaMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

3 | 12

Uusiutuva energia

Uudistu

nut

EnErgiaMääräystEn puristuksEssa

BryssElin vihrEä viikko

lipErin kunta sElvittää viljElijöidEn kaavoitustoivEEt

Teemana

Hakkeesta lämpöä ja tuulesta valoaVanha tullimylly jauhaa sähköä perhehoitokodille

Viljelijä - vaikuta

kaavantekoon

liiTTeenä

JulkaisiJa: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fiPäätoimittaJa: Tuija Nummela

ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net aD: Milla Ketolainenkannen kuva: Pyry Krappe

PainoPaikka: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Tässä numerossa

MaanoMistaja

3 | 12

Maanomistajain liiton jäsenlehti

Lehden tekijät

Pääkirjoitus ............................................3

Ajankohtaista .........................................4

3 kysymystä ...........................................5

Korjausrakentaminen:Energiamääräysten puristuksessa ...7

Eduskunnan käsissä miljoonan pientalon kohtalo ...................................8

Uusiutuva energia: Hakkeesta lämpöä ja tuulesta valoa .....................10

Tuulesta temmattavaa rahaa tarjolla ..........................................14

Uusiutuva energia: Vanha tullimylly jauhaa sähköä perhehoitokodille ......16

Maanomistaja ennen ...........................21

Liperin kunta selvittää viljelijöiden kaavoitustoiveet ..............22

Hollannin Heerlijkheid Mariënwaerdt ..24

Jokamiehenoikeuksista julkaistu opas .........................................27

CoUnTry SidEBrysselin vihreä viikko .........................28

oikeustapauksia ...................................30

Palveluhakemisto .................................31

Syyskokous ja -seminaari ....................32

3 | 12 MaanoMistaja 3

Pääkirjoitus

Vindkraft är tillsammans med vattenkraft en gratis och ändlös energikälla.

TuuLIvOIMa TuLee

Maanomistajain Liiton syysseminaarissa tulemme käsittelemään ener-giakysymyksiä tuulivoiman ollessa painopisteenä. Tuulivoima on hyvin ajankohtainen aihe ja on aiheuttanut viime aikoina sekä positiivisia että negatiivisia otsikoita. viime vuonna tuulivoima tuotti vain noin 0,3 pro-senttia koko Suomen sähköstä. Keskiarvo eu:ssa on viisi prosenttia. Meillä on siten vielä pitkä tie kuljettavana saavuttaaksemme Suomen tavoitteen kuusi prosenttia noin kymmenessä vuodessa.

Tuulivoima on osa uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä. Lisäämällä tuulivoiman käyttöä energiantuotannossa vähennämme hiilidioksidin, rikkidioksidin, typpioksidin, metaanin ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden päästöjä.

Tuulivoima on myös hyvä täydentäjä vesivoimalle. Kun tuulee paljon, on mahdollista säästää vettä ja käyttää sen sijaan tuulivoimaa sähköntuo-tantoon. Kylmän talvipuoliskon aikana tuulee enemmän kuin kesäaikaan, eli tuulivoimala tuottaa eniten kun sähköntarpeemme on suurimmillaan. ei voi kuitenkaan laskea sen varaan, että aina tuulee tarpeeksi tuuli-voimalan pyöritykseen. erilaiset paikat sopivat eri tavoin tuulivoimalle. Siitä johtuen tuulivoimaa täytyy usein kompensoida muilla vaihtoehtoisilla energialähteillä. Tuulivoima on yhdessä vesivoiman kanssa ilmainen ja loppumaton energialähde.

Tuulivoiman vastustajat pitävät tuulivoimaloita rumina ja äänekkäinä. Lisäksi niiden katsotaan rikkovan perinteisen maiseman maalla ja ulko-saaristossa. Toki nämä näkemykset voivat olla totta. Kaikki uusi näyttää aluksi pelottavalta. Siksi meidän täytyy muistaa tuulivoiman tuomat myön-teiset ympäristövaikutukset ja että tuulivoimalat kehittyvät koko ajan. Lähitulevaisuudessa tulee olemaan äänettömiä tuulivoimaloita.

Itse olen sitä mieltä, että tuulivoima on tullut jäädäkseen. Meidän maanomistajien pitää olla siksi aktiivisesti mukana ja tukea vaihtoehtois-ten, ympäristöystävällisten energiamuotojen kehitystä, koska meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen.

henrik Creutzhallituksenjäsen

vINdKrafTeN KOMMer

På Jordägarnas förbundets höstseminarium i oktober kommer vi att be-handla energifrågor med fokus på vindkraften. vindkraften är ett mycket aktuellt tema och har under den senaste tiden skapat både positiva och negativa rubriker. I fjol stod den för endast cirka 0,3 procent av den totala elproduktionen i finland. Genomsnittet i eu är fem procent. vi har därmed ännu en väg att gå för att nå finlands målsättningar på sex procent inom ungefär tio år.

vindkraften är ett led i arbetet med att öka användningen av förnybar energi och därigenom minska användningen av fossila bränslen. Genom en ökad användning av vindkraft för vår energiförsörjning minskar vi ut-släppen av koldioxid, svaveldioxid, kväveoxider, metan och andra ämnen som är alla skadliga för miljön.

vindkraften är också ett bra komplement till vattenkraft. När det blåser mycket är det möjligt att spara vattnet och istället använda mer vindkraft för elproduktion. under det kalla vinterhalvåret blåser det mer än under sommarhalvåret vilket gör att vindkraftverken producerar som mest när vårt behov av elenergi är som störst. Man kan dock inte alltid räkna med att det kommer att finnas tillräckligt med vind överallt för att kunna driva vindkraftverken. Olika platser är olika väl lämpade för vindkraftverk. Med anledning av detta bör vindkraften ofta kompletteras med andra alterna-tiva energikällor. vindkraft är tillsammans med vattenkraft en gratis och ändlös energikälla.

vindkraftens motståndare tycker att kraftverken är fula och orsakar buller. Samtidigt anser man att dessa bryter de traditionella landskapen på land och ute i skärgården. visst kan detta anses vara sant. allting nytt ser till en början främmande ut. vi måste därför komma ihåg de positiva miljöeffekter vindkraften medför och att vindkraftverken utvecklas hela tiden. Inom nära framtid kommer det att finnas bullerfria vindkraftverk.

Personligen anser jag att vindkraften är här för att stanna. vi jordägare skall därför vara aktivt med och stöda utvecklingen av denna alternativa miljövänliga energikälla eftersom vi har ännu en möjlighet att påverka den.

henrik CreutzStyrelsemedlem

4 MaanoMistaja 3 | 12

Lyhyesti

375 VUoTTA MAAnMiTTAUSTA

Maanmittauksen katsotaan alkaneen

Suomessa 375 vuotta sitten, kun ruot-

sin kuningatar määräsi ensimmäisen

maanmittarin Suomeen tekemään

maanmittausta, koska kruunun piti saa-

da verotuloja.

Työ jatkuu yhä, miksi?

– Maisema muuttuu koko ajan, kun

rakennetaan uusia teitä ja rakennuk-

sia. Myös maanomistusolot muuttuvat.

Lisäksi mittaustarkkuus on parantunut

vuosien saatossa, joten mittaustietojen

avulla saadaan nykyään entistä tarkem-

pia karttoja, vastaa kartastopäällikkö

Reima Ronkainen Etelä-Suomen maan-

mittaustoimistosta....KArTTAPAiKALLE

UUSiA TAUSTAKArTToJA

Maanmittauslaitoksen karttapaikka-

verkkopalveluun on lisätty uusia kartto-

ja. Perus- ja maastokarttojen sekä ilma-

kuvien lisäksi katseltavissa on tausta-

karttoja, joista näkee myös kadunnimet

ja rakennusten numerot. Lisäksi kart-

tapaikalta näkee kiinteistöjen rajat ja

kiinteistötunnukset. Kiinteistöjaotuksen

voi lisätä näkyville asetuksista.

www.maanmittauslaitos.fi/kartat/karttapaikka...

Fortumilta kattava aurinkopaneelipakettifortum on lanseerannut kuluttajille aurinkopaneelipaketin avaimet käteen -ratkaisuna. Samalla fortum sitoutuu ostamaan asiakkaan mahdollisen ylijäämäsähkön.

aurinkopaketti sisältää esiselvityskäynnin asi-akkaan luona, sähköverkkoon kytkettävän au-rinkopaneelijärjestelmän sekä paneelien toimi-tuksen ja asennuksen.

Osoitteessa www.fortum.fi/aurinkopaket-ti asiakkaalla on mahdollisuus testata omaa aurinkosähkön tuotantomahdollisuuttaan sekä

valita itselleen sopivin paketti neljästä eri koko-vaihtoehdosta.

aurinkopaneelipaketteja tarjotaan aluksi uu-denmaan alueella asuville. Tulevaisuudessa for-tumin tavoitteena on tarjota mahdollisuutta oman aurinkosähkön tuotantoon koko Suomessa.

Vaali luonnon monimuotoisuuttaPerinteiset rakennelmat ja rakennukset kuuluvat kulttuuri-maisemaamme ja kohottavat sen arvoa.

Kohteiden rakentamisessa, korjauksessa sekä entisöinnissä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää alkuperäisiä materiaaleja ja paikallisia työtapoja. Tämä edellyttää vanhojen käsityötai-tojen hallitsemista ja myös halua oppia niitä.

Perinteisillä rakennelmilla ja rakennuksilla, myös maalaamattomasta puusta tehdyillä, on iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Ki-viaidat, riukuaidat ja tavalliset lankkuaidat ovat kiinteitä rakennelmia joiden varassa luonnon monimuotoisuus pääsee kasvamaan.

Lähde: Virtuaaliammattikoulu/perinnerakentaminen

kysymystä

3

uudISTuvaN MeTSäLaIN LINJauKSeT JaLKauTuvaT

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudistaa maa- ja metsätalousministeriön toimek-siannosta hyvän metsänhoidon suosituksia tämän ja ensi vuoden aikana. Työ tehdään laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa.

Hyvän metsänhoidon suosituksilla on tärkeä rooli tarkistettavan metsälain linjausten tuomisessa käytäntöön. Suositukset ovat ohjanneet suomalaista metsänhoitoa vuosi-kymmenten ajan erittäin hyvin tuloksin.

Suosituksilla saavutettu taloudellinen hyöty koko yhteiskunnalle voidaan laskea ker-rannaisvaikutuksineen sadoissa miljoonissa euroissa jo yhden vuoden aikana. Suositus-ten uudistamisen taustalla on metsälain muutosten ohella ilmastonmuutos.

de Nya rIKTLINJerNa I SKOGSLaGeN IMPLeMeNTeraS

Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio förnyar på uppdrag av jord- och skogsbruksminis-teriet råd i god skogsvård i år och nästa år. uppdateringen görs i ett brett samarbete mellan olika aktörer inom skogs-, energi- och miljöbranscherna.

råd i god skogsvård spelar en viktig roll när förändringarna i skogslagen ska föras ut i praktiken. råden har fungerat som rättesnöre för finländskt skogsbruk i årtionden med mycket goda resultat.

det ekonomiska mervärde som råden genererat för hela samhället kan när multiplika-toreffekten beaktas räknas i hundratals miljoner euro per år. förändringarna i skogslagen men också klimatförändringen har skapat ett behov att uppdatera råd i god skogsvård.

1. Miten kiinteistöjen kauppahinnat ovat kehittyneet?Vuonna 2011 kiinteistökauppoja tehtiin 68 700

eli sama määrä kuin edellisvuonna. rahaa käy-

tettiin 8,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa kol-

men prosentin vuosikasvua.

Lomamökkikauppoja tehtiin yhteensä

11 600. omalla rannalla sijaitsevan rakennetun

lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella

seitsemän prosenttia. Haja-asutusalueella ran-

tatonttien keskihinta nousi 26 prosenttia.

Metsän keskihinta nousi neljä prosenttia vuo-

desta 2010.

Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2011 verkossa:

www.maanmittauslaitos.fi/kauppahintatilastot

...2. Miten ja milloin kaavoitusmittausohjeita uudistetaan?Maanmittauslaitos uudistaa kaavoitusmittaus-

ohjeita yhteistyössä Geodeettisen laitoksen ja

kuntien kanssa. Kaavoitusmittausohjeet pyritään

julkaisemaan julkisen hallinnon suosituksena

(JHS). Samanaikaisesti ympäristöministeriössä

valmistellaan asiaan liittyviä säädösmuutoksia.

Uusi suositus on tarkoitus hyväksyä vuoden

2012 aikana. Se korvaa vanhat Maanmittaus-

laitoksen antamat ohjeet ”Kaavan pohjakartta

1997” ja ”Kaavoitusmittausohjeet 2003”.

...3. Haluaisin opiskella maaseudun perinne-rakentamista. Missä onnistuisi?yksi mahdollisuus on opiskella Virtuaaliammat-

tikorkeakoulussa.

opintojaksolla opit tuntemaan puu- ja kiviai-

tojen, porttien, siltojen, kaivojen, maitolaiturien,

latojen, aittojen ja muiden vastaavien perinne-

rakennusten ja -rakennelmien rakentamis-, en-

tisöimis- ja kunnossapitotöiden perusteet.

opintojakson oppimateriaali on koottu Virtuaa-

liammattikorkeakoulun eTuotantoympäristössä.

www.amk.fi/opintojaksot/500/1110273811521.html

...

Anders Wall -palkinto Järvikylän kartanolle

Kuvassa vasemmalta Karl Grotenfelt, Anders Wall ja Johan nordenfalk.

Karl Grotenfelt on saanut merkittävän eurooppalaisen tunnustuspalkinnon. Palkinnon kriteerit liittyvät maaseutuympäristössä tapahtuvaan yritystoimintaan, jossa otetaan huomioon ympäröivä maisema, luonnon monimuotoisuus, kulttuuriperintö ja kestävän talouskehityksen edistäminen. Palkinnon saajan valitsee anders Wall Säätiön kanssa ”friends on the Countryside” -organisaatio, euroopan komission ympäristöosasto ja ruot-sin kuninkaallinen maa- ja metsätalousakatemia. Tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle saajalle.

Järvikylän kartanossa on tällä hetkellä jo yhdestoista sukupolvi jatkamassa tilan kehit-tämistä. Kartano on ollut edelläkävijä siirtonurmen ja ruukkuvihannesten tuotannossa. Maanomistaja-lehdessä 1/2012 oli laaja esittely Järvikylän kartanosta. Samoin nume-rossa 2/2012 kartanoa esiteltiin kevätseminaarin yhteydessä.



Tämän syksyn kunnallisvaalien ehdokasasettelu on tehty ja vaaleihin on aikaa vajaa kuukausi. vaaleissa valitaan taas päättäjät kuntiin seuraa-vien neljän vuoden ajaksi. Kunnilla on huomatta-van paljon päätäntävaltaa maanomistajia koske-vissa asioissa. Näistä tärkeimpiä ovat kaavoitus ja maankäyttö, remontointiin ja rakentamiseen liittyvät asiat sekä ympäristöasiat.

varsinkin pienillä paikkakunnilla äänestäjät tuntevat usein kunnallisvaaliehdokkaat melko hyvin. Silloin oman ehdokkaan valinta on yleen-sä helppoa. Mutta oli kyse isommasta tai pie-nemmästä kunnasta, maanomistajan kannattaa miettiä ehdokkaan valintaa maankäytön näkö-kulmasta. Mikäli ei tunne ehdokasta riittävän hyvin, on syytä selvittää hänen suhtautumisen-sa edellä mainittuihin kuntien päätösvallassa oleviin, maanomistajan kannalta keskeisiin ky-symyksiin.

vaalissa valitaan kunnanvaltuuston jäsenet. valtuusto puolestaan valitsee henkilöt kunnan-

tai kaupunginhallitukseen sekä lautakuntiin ja muihin toimielimiin. Lautakuntien päättäjät ovat monesti avainasemassa esimerkiksi rakenta-mista koskevissa asioissa.

Lautakuntien jäsenet valitaan yleensä kun-nallisvaaleissa ehdokkaina olleiden henkilöiden joukosta. vaikka siis äänestämänne henkilö ei olisi tullut valituksi valtuustoon, hänellä on mahdollisuus tulla valituksi lautakuntaan. Lauta-kunnan jäsenenä hän on vaikuttamassa asioihin niiden valmisteluvaiheessa.

Hyvät Maanomistajain

Liiton jäsenet,

erinomaista vaalisyksyä

kaikille.

Eine rosenberg-

riihimäki

SyKSyn KUnnALLiSVAALiT”valitse ehdokkaasi maankäytön näkökulmasta”

Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 Ennakkoäänestys kotimaassa 17.–23.10.

ja ulkomailla 17.–20.10.

Tuulivoimayhtiöiden maksamat vuokrat maa-alueista ovat nousseet viime vuosien aikana huomattavasti. Muutama vuosi sitten yleinen vuokrataso oli noin 3 000 euroa voimalaa kohti vuodessa.

Jos vuokraa maksetaan 500 metrin säteen alueel-le voimalasta, hehtaaria kohti se tekee 127 euroa. yksityismetsien nettokantorahatulot koko Suomessa olivat viime vuonna 88 euroa hehtaaria kohti.

esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla metsätaloudella on tienannut viimeisen viiden vuoden aikana keski-määrin 45 euroa hehtaarilta.

asiasta kertoi Maaseudun Tulevaisuus.

Asianajaja

Johan BardyTel +358 9 278 4300,

+358 400 486060 Fax +358 9 278 4301

[email protected]

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA

Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Puh. 040 707 4753www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

TaraSTIN SeLvITyS budJeTTIrIIHeSSä

Hallitus käsitteli budjettiriihes-sä 29.8. ministeri Lauri Tarastin tekemää selvitystä uusiutuvan energian lupaprosessien tehos-tamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys jatkaa Tarastin keväällä tekemää arviointia tuu-livoiman hallinnollisten esteiden purkamisesta, mutta nyt asiaa puitiin laajemmin ympäristölu-paprosessien näkökulmasta.

Nykyisessä suhdannetilan-teessa on erityisen tärkeää edistää kiinteitä investointeja kasvun ja työllisyyden ylläpitä-miseksi. Myös Suomea sitovat tavoitteet edistää energiantuo-tannon rakennemuutosta kohti uusiutuvaa energiaa vaativat to-teutuakseen käytännön toimia.

Tuulesta tuloja metsätaloutta enemmän

”Kannattaa olla viekas”Energiamääräysten puristuksessa

TEKSTi JA KUVAT: Maria Luostarinen

Miten rakennushistoriamme käy ilmastopoliittisten tavoitteiden puristuksessa?

eurooppalaiset energiamääräykset astuivat voi-maan heinäkuun alussa. Tavoitteena on leikata vuoteen 2050 mennessä rakennusten aiheutta-mia päästöjä 20 %. rakennusten osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on 40 % luokkaa.

Suojellut rakennukset on onnellisesti jätetty määräysten ulkopuolelle. Muu vanha rakennus-kanta taas on niiden piirissä, joten viranomais-ten on tarkasteltava energia-asioita aina lupa-menettelyn yhteydessä.

energiatehokkuustoimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa heti. Näin saadaan lisäaikaa, mutta säilyttämistä se ei edistä. rakennuksen kun-nostamiseen kannattaa nyt oikeasti paneutua.

Kokonaisenergia-ajattelu on järkevääOn muotia ajatella laaja-alaisesti. Siinä on yksi väylä rakennushistorian vaalimiseen. Kokonais-energia-ajattelu mahdollistaa sen, että herkim-piä ja heikoin lämpöarvoin varustettuja osia ei tarvitse vaihtaa uusiin, kun vastapainoksi koh-distetaan vahvemmat toimenpiteet osiin, joilla on todellista lämpötaloudellista merkitystä.

energiatehokkain toimenpide on yläpohjan

Korjaus-raken-

taminen

lisäeristäminen, koska lämpöenergiasta katoaa taivaan tuuliin noin 60 %. vasta sitten tulevat ulko-seinät ja ikkunat 30 % lämpöhävikkiosuudellaan.

usein ikkunoiden merkitystä energiansääs-tössä liioitellaan. vanhat ikkunat ovat mennyttä, kun ikkunateollisuus haistaa energiamääräyk-sissä piilevän markkinaraon.

vanhoista ikkunoista tulisi pitää kiinni kyn-sin hampain, koska ikkunat ovat talon sielu: laadukkaasti tehtyjä ja kauniita. Niistä voidaan saada lähes nykymääräykset täyttäviä. Kun puitteet puupaikataan, lasit kitataan, huullokset tiivistetään, asennetaan karmiin mahdollisesti puuttuvat huulloslistat, asennetaan kolmas lasi eli sisarpoka ja käytetään siinä lämpösäteilyn eristävää selektiivilasia, ollaan jo hyvin lähellä nykyarvoja eli u-arvo 1 W/Km2.

Ikkunoihin unohtuneet vanhat helat ovat kuin koruja. Ne tulisi jättää puitteisiin vaikka vailla käyttötarkoitusta.

Talon henkeä kunnioittaenKannattaa olla viekas ja keksiä keinoja joilla määräyksiin päästään soveltaen, talon henkeä

”Energiatehokkain toimenpide on yläpohjan lisäeristäminen.”

MiETi näiTä

• Kokonaisuusajattelun rinnalla raken-

nusta kannattaa tarkastella osina.

• Talvella voisi ison talon osastointi ja

lämmittäminen eri volyymeilla olla

järkevää.

• Tai voisiko rakennukseen jättää huo-

netiloja, jotka korjataan säilyttäen ja

vastapainoksi tiloja, jotka korjataan

nykyaikaisin menetelmin?

ja autenttisuutta menettämättä. Miljöömme sisältää vielä elämisen historiaa ja

rakennusosien valmistuksen teknistä kehitystä, jota meillä ei ole varaa menettää. Kun nuoret-kin kysyvät rap-laulaja Palefacein kappaleessa ”kuinka historiaa luetaan”, niin pitäkäämme huol-ta siitä, että sitä voi edelleen lukea rakennetusta ympäristöstä. Se jos jokin on sivistyksen mittari!

Kirjoittaja on Etelä-Savon korjaus-rakentamiskeskuksen toiminnanjohtaja



Miksi maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan ja mikä on lakimuutokseen liittyvän asetuksen merkitys? Keitä koskee?– Lakimuutokseen on tällä kertaa kaksi syytä. Yhtäältä halutaan selkiyttää ra-kentamismääräysten antovaltuuksia pe-rustuslain 80 §:n edellyttämällä tavalla ja toisaalta säätää lailla asetuksenantoval-tuus määräykselle energiatehokkuuden parantamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä.

Kyseessä olisi ensimmäinen vain kor-jaustoimintaa sääntelevä asetus Suo-messa. Asetus koskee rakennus- tai toi-menpidelupaa edellyttävissä hankkeissa rakentamiseen ryhtyvää eli käytännössä rakennuksen omistajaa. Asetusluonnok-sen mukaan energiatehokkuutta on paran-nettava tiettyyn asetuksen määräämään tasoon, joko koko rakennuksen osalta tai korjattavan rakennusosan tai teknisen jär-jestelmän osalta.

Mitä asetuksella tavoitellaan?– Asetuksen tavoitteena on vähentää ener-giankulutusta olemassa olevissa raken-nuksissa ja lisätä uusiutuvien energialäh-teiden käyttöä.

Onko eri maissa erilaisia ratkaisu-malleja?

miljoonan pientalon kohtaloympäristöministeriön ylitarkastaja Tommi Lindh kertoo haastattelussa maankäyttö-

ja rakennuslain muuttamisesta ja uudesta korjausrakentamisen energiatehokkuussääntelystä.

HAASTATTELU: Tuija nummela

Kuka

ToMMi LindH

Arkkitehti SAFA, TkL

ylitarkastaja

yMPäriSTÖMiniSTEriÖ,

rAKEnnETUn yMPäriSTÖn

oSASTo

mutta toimeenpano on direktiivissä jätet-ty kunkin maan kansalliseen harkintaan. Tällä on pyritty siihen, että energiansääs-tö- ja päästövähennyskohteet valitaan kunkin maan olosuhteet huomioon otta-en järkevimmällä mahdollisella tavalla. Kaikilta mailta edellytetään, että ener-giatehokkuuden parantaminen tapahtuu kustannustehokkaasti ja että toimenpiteet ovat teknisesti, toiminnallisesti ja talou-dellisesti toteutettavissa.

Ovatko Maanomistajain Liiton lausun-nossa esiin tuodut uhkat todellisia?– Lausunnossa esille tuotuja mahdollisia uhkia on tässä vaiheessa vielä vaikea ar-vioida. Vaatimustasojen kohtuuttomuus ja esitettyjen vaihtoehtojen vaikeaselkoi-suus ovat varmasti asioita, joita liiton am-mattilaiset ovat voineet jo tässä vaiheessa arvioida. Rakennusosien uusimiseen kan-nustaminen kunnostamisen asemesta on varmasti oikeutettu huomio ja liittyy olen-naisesti linjauksiin asiassa.

Mikä lakiesitykselle tapahtuu seuraa-vaksi ja koska sen on tarkoitus tulla voimaan?– Lakiesitys on nyt eduskunnan käsitel-tävänä ja on tulossa voimaan ensi vuoden alussa. Ympäristöministeriön asetus voi-daan antaa vasta sen jälkeen.

– Rakennusten energiatehokkuusdirektii-vi on toimeenpantu Euroopan eri maissa monin eri tavoin. Tavoitteet ovat yhteisiä,

Eduskunnan käsissä


Ympäristöministeriö LAUSUNTO9.7.2012PL3500023VALTIONEUVOSTO

Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuu-den parantamiseksi korjaus- ja muutostöissä (YM 5/600/2012)

Maanomistajain Liitto – Jordägarnas Förbund r.y ei kannata ehdotetun kaltaisen asetuksen anta-mista. Se on vaikeaselkoinen ja asettaa kohtuuttomia vaatimuksia. Rakennusten energiatehokkuus ja energiansäästö on sinänsä hyvä ja kannatettava tavoite. Käytettävien keinojen on kuitenkin oltava kustannustehokkaita ja energiansäästötavoitetta tosiasiallisesti edistäviä.

Asetusluonnoksesta ei pysty ilman alan koulutusta saamaan selville, mitä tavoitellaan ja kuinka siihen on mahdollista päästä. Erityisesti ”Vaihtoehdot energiatehokkuuden parantamiselle” ovat erittäin vieraita käytännön elämälle ja siten omiaan hämärtämään kansalaisten käsitystä vaadit-tavista toimista ja kyvystä toteuttaa niitä.

Asetus kannustaa raskaisiin remontteihin ja ylikorjaamiseen sekä pahimmillaan pakottaa rat-kaisuihin, joiden käytännön toiminnasta ja hyödyllisyydestä ei ole kokemusta tai tutkittua tietoa. Ilman riittävää tietoa tehty lisäeristys aiheuttaa pahimmillaan vakavia rakenteellisia vaurioita ja jopa terveyshaittoja.

Kulttuurihistorialliset arvot ovat todellisessa vaarassa, mikäli asetus tulee voimaan tällaise-naan. Erityisesti taustamuistiossa painotetaan rakennusosien uusimista, ei korjaamista. Tämä on vastoin kestävän kehityksen, materiaalitehokkuuden ja alkuperäisen suunnittelun, työn ja materi-aalin kunnioittamisesta lähtevää ajatusmaailmaa. Energiansäästö ei voi olla korjausrakentamisen ainoa tai ylimmäinen tavoite.

Perusteluissa todetaan, että vaatimukset velvoittavat tekemään vain ne parannukset, jotka ovat mahdollisia teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Taloudellisuudella perusteluissa tarkoitetaan kustannustehokkuutta, jonka esimerkkinä käytetään ikkunoiden uusimista, ”koska ne uusittaisiin joka tapauksessa ja uudisrakentamisrakentamista koskevien määräysten mukaiset ikkunat ovat edullisimmat”. Tällainen ajatusmalli johtaa Suomen muutenkin vähäisen vanhan rakennuskannan tuhoon.

Asetus on välttämätöntä palauttaa uuteen valmisteluun, jossa lähtökohdaksi otetaan Tanskan malli eli pientalojen jättäminen vaatimusten ulkopuolelle. Muidenkin rakennusten osalta paino-piste on siirrettävä pienimuotoiseen korjaamiseen, joka on hyötysuhteeltaan parempaa ja kustan-nustehokkaampaa.

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND r.y.

Eine Rosenberg-Riihimäki Tuija NummelaPuheenjohtaja Toiminnanjohtaja

Maantie-oittisen tila Sastamalan äetsässä on ollut oittisen suvun

hallussa 1860-luvulta lähtien. 1800-luvun lopulla tilalla toimi kestikievari.

nyt tila on yksi Kariniemen kotitiloista. Se tuottaa 1,2 miljoonaa kiloa

broilerinlihaa vuodessa.

Hakkeesta lämpöä ja tuulesta valoa

Uusiutuva energia



T ilan nykyinen isäntä Jussi Oittinen, 35, kertoo kunnioitta-vansa menneiden sukupolvien työtä.

– Pienestä on lähdetty liikkeelle. Isovanhemmat tekivät rankan päivätyön. Pappa oli ensin viisi vuotta rintamalla ja ryhtyi sitten tilaa kehittämään, hän kertoo.

Vuoden maaseutuyrittäjä 2011

Tilalla oli 1970-luvun loppupuolelle asti noin 20 hehtaaria peltoa ja saman verran metsää. Jussin ja hänen isänsä Juhan aikana tila on muuttunut moderniksi kotieläin- ja kasvinviljelytilaksi.

Kananpoikien kasvatus on päätuotantosuunta, jota kasvinvil-jely, bioenergiantuotanto ja metsätalous tukevat. Tunnustuksena monipuolisesta ja määrätietoisesta tilan kehittämisestä Jussi Oit-tinen sai Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä -palkinnon vuonna 2011.

Tuulivoimalan hankkiminen tilalle oli isä-Juhan ajatus. Jussi on jatkanut erilaisten uusiutuvien energian tuotantomenetelmien kokeilua. Tällä hetkellä mietintämyssyn alla on biokattilan kor-vaaminen kesäisin aurinkokeräimellä, joka taipuisi tehovaihte-luihin paremmin kuin lämpökattila. Untuvikot tarvitsevat paljon lämpöä ensimmäisenä viikkonaan, mutta sen jälkeen lämmitystä tarvitaan kesällä ja syksyllä lähinnä öisin.

Kananpoikien kasvatusta yli 20 vuotta

Tilalle tuodaan kuusi kertaa vuodessa uusi erä untuvikkoja kasva-tukseen. Kananpojat viettävät vajaan kuuden viikon kasvatusaikan-sa lämmitettävissä ja ilmastoiduissa kanalarakennuksissa. Ne elävät vapaina kanalan lattialla tehden sitä, mitä tuon ikäiset kananpojat muutenkin tekisivät, eli syöden, juoden ja turvepehkua kuopsuttaen.

Kananpoikien hyvinvointia ja kanalan olosuhteita tarkkaillaan kiertämällä kanalassa säännöllisesti. Tietokonelaitteisto valvoo

kanalan sisäilman laatua ja lisää tarvittaessa ilmanvaihtoa. Riit-tävä lämmitys pitää myös turvepehkun kuivana, millä on suuri merkitys kanojen hyvinvoinnille.

Viljan kuivatus pelleteillä

Suuri osa kanojen ruuasta on kotitilalla ja lähialueella tuotettua viljaa. Omaa peltoa on noin 70 ha ja vuokrapeltoa 20 ha. Yli puolet pinta-alasta on kevätvehnällä, jota syötetään kokonaisina jyvinä omille kananpojille. Vuorottelukasveina viljellään öljykasveja ja kauraa. Vehnää tuotetaan itse noin 300 tonnia vuodessa.

Talouskeskus ja vanhimmat broilerikasvattamot lämmitetään pelleteillä. Lämpölaitoksen ja kuivurin välille on rakennettu erillinen, kiinteä glykolikierto. Vilja kuivataan siten pääosin uu-siutuvalla energialla. Kylminä öinä kuivausta voidaan terästää kuivurin öljypolttimella.

Päätilan lämpökeskuksessa käytetään pellettiä siksi, että se on rakennettu vuonna 2003 vanhasta kuivurista, jonka kippaus-siiloa käytetään pelletin varastointiin. Hake ja palaturve olisivat nykyään lämmönlähteinä pellettiä edullisempia, mutta ne eivät sovellu lämpölaitoksen siirtokairoille.

Haketta omista metsistä

Noin viiden kilometrin päässä talouskeskuksesta sijaitsevat uu-det broilerikasvattamot lämmitetään hakkeella ja palaturpeella. Hake palaa ympäri vuoden ja kylmimpään aikaan hakkeen se-kaan lisätään turvetta. Kokemus on opettanut, että energiapuun laatuun ja varastointiin kannattaa panostaa. Aiemmin haketta ostettiin ulkopuolisilta, mutta ostohakkeen laatu vaihteli liikaa.

– Usein myyjä kehui, että varmasti on kuivaa ja peiton alta otet-tua, mutta kun hake pistettiin kattilaan palamaan, niin vesihöyry

TEKSTi JA KUVAT: Jari Leino


vain sihisi, Jussi Oittinen kuvailee.Nyt hake hankitaan omista metsistä. Noin 100 hehtaarin met-

siä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti (FFCS-sertifikaatti). Metsänhoito on ulkoistettu metsänhoitoyh-distykselle ja paikalliselle metsäkoneyrittäjälle. Ensiharvennus- ja harvennushakkuista saatava puuaines haketetaan. Energiapuulle on raivattu oma kuivatusalue samalle tuuliselle ja aurinkoiselle mäelle, jonka päällä tuulivoimalakin sijaitsee. Hake tehdään yli-vuotisesta, peitettynä säilytetystä puusta ja varastoidaan asian-mukaiseen varastohalliin, jossa on erilliset tilat hakkeelle, pala-turpeelle ja pelleteille. Hakekasan perälle on ajettu palaturvetta, joka tulee kasan alta esiin sopivasti kylmimmillä talvipakkasilla.

Lämpölaitoksen vieressä oleva, hydraulisesti avautuva maan-alainen hakesiilo on yksi esimerkki siitä, miten Oittisen tilalla ra-kennukset ja laitteet on pyritty sijoittamaan siten, että työskente-ly olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Hakepoteron lattian alla kulkevat lämmitysputket varmistavat, että märkäkään hake ei jäädy talvipakkasilla. Siilosta hake siirtyy hydraulisten tanko-purkaimien ja kuljetusruuvin avulla lämpökattilaan.

Tilan lämpölaitokset tuottavat lämpöenergiaa noin 1 500 MWh vuodessa, mikä vastaa noin 150 000 litraa lämmitysöljyä. Jussi Oittinen sanoo, että uusiutuvan energian käyttö on sekä ekologi-nen että taloudellinen kysymys.

– Ekologinen puoli oli jo isällenikin tärkeä, mutta kun lämpöä tuotetaan tässä mittakaavassa, siirtyminen fossiilisista polttoai-neista uusiutuviin on selkeästi taloudellinen kysymys. Ainakin näillä öljyn hinnoilla.

Sähköä tuulesta

Ekologista ajattelua edustaa myös tuulivoimala, jonka isä-Juha hankki käytettynä Hollannista 2000-luvun alkupuolella. Hollan-

tilaiset olivat pyörittäneet voimalaa seitsemän vuotta ja sen 350 000 euron hankintahinta oli EU:n tukipolitiikalla jo mukavasti kuoletettu. Käytöstä poistetun voimalan sai kohtuuhintaan 50 000 eurolla. Valmistajan lupaama käyttöikä on 30 vuotta, joten vuoden 2005 alussa sähköverkkoon kytketyllä tuulivoimalalla on vielä puolet käyttöiästään jäljellä.

Sisämaan voimalaksi suunnitellussa mallissa on kaksoisgene-raattori ja automaattisesti säätyvä siipien lapakulma, joten se pystyy hyödyntämään mantereen heikoimmatkin tuulet. Sähköä voimala alkaa tuottaa 3,5 metriä sekunnissa puhaltavalla tuu-lella. Nimellistehon (225 kW) saavuttaminen vaatii 14–15 metriä sekunnissa ja maksimiteho 275 kW saadaan 17 m/s puhaltavalla tuulella.

– Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta, että voimala olisi kyt-kenyt siivet pois päältä liian kovan tuulen takia, Jussi Oittinen kertoo.

Tuulisähkö kattaa tilan vuotuisen sähköenergian tarpeen ja vähän jää vielä myytäväksikin. Oittisen tilalla kulutetaan sähköä vuodessa noin 200 000 kWh, josta kolme neljäsosaa menee kas-vatushallien ilmastointiin sekä valon, rehun ja veden säätelyyn. Tällä hetkellä voimalan koko sähköntuotanto myydään ensin verkkoon, josta sitten ostetaan tilan tarvitsema määrä takaisin. Mittaustapaa on tarkoitus muuttaa siten, että tilan käyttämäs-tä sähköstä ei tarvitsisi maksaa siirtomaksuja. Tuulienergiaa on myös mahdollista varata sähkövastusten avulla 35 000 litran kuu-mavesivaraajaan.

Kalliolle, kukkulalle

Tuulivoimala on rakennettu tilan korkeimmalle paikalle, tuke-valle kalliopohjalle ja 20 kilovoltin sähkölinjan lähelle. Korkea rakennelma vaatii kunnolliset perustukset.

Hydraulisesti avautuvan hakesiilon lattialämmitys estää haketta jäätymästä

Fakta

TuuLIvOIMaLaN TeKNIIKKaMalli: vestas v29

valmistusmaa: Tanskanimellisteho: 225 kW

vuosituotanto: noin 250 000 kWh napakorkeus: 52 m

siipien halkaisija: 29 mkaksoisgeneraattori:

pienempi 50 kW:n generaattori hyödyntää 3,5–7 m/s ja isompi

7–22 m/s puhaltavat tuulet


• voimala pitää sijoittaa lähelle keskijännite- tai suurjänniteverkkoa.

• Sijaintipaikan tulee olla mahdollisimman korkealla ja kalliopohjalla.

• Pystytyspaikalle on oltava hyvä tie, joka kes-tää raskaat rekat ja nosturit.

• Kannattaa hankkia heti alkuun mahdollisim-man korkea ja tehokas voimala.

• Sisämaahan ehdottomasti sisämaakäyt-töön suunniteltu voimala, jossa siiven ra-kenne ja pyyhkäisypinta-ala on suunniteltu

ottamaan pienetkin tuulet. • Osta ”avaimet käteen” -periaatteella tai ai-

nakin siten, että valmistaja tai valtuutettu huoltoliike tulee käynnistämään voimalan.

• Jos käytöstä poistettua, purettua voimalaa on säilytetty vuosia ulkona, kosteus on kui-vattava huolella sähkölaitteista.

Tietoa pientuulivoimaloistawww.tuulivoimayhdistys.fi/pientuulivoima

Voimalan alkuperäinen korkeus oli 40 metriä, mitä ei pidetty riittävänä Äetsän tuuliolosuhteissa. Siksi mastoa korotettiin 12 metrillä.

Alin jatke on peräisin paikallisen Finnish Chemicalsin 22 mm terässeinämäisestä kuljetussäiliöstä, josta on leikattu päädyt pois.

Siivet puhdistettiin ja vahattiin ennen paikalleen nostamista. Tähän työhön meni yksi työpäivä siipeä kohti kahdelta henkilöltä.

Siipiä ei onneksi tarvitse vahata säännöllisesti ja muutenkin voimala on melko vähähuoltoinen. Perushuolloksi riittää voitelu, joka tehdään kahdesti vuodessa omin voimin. Korkealaatuista, arktiset olosuhteet kestävää vaihteistoöljyä käyttämällä öljyn-vaihtoväli pyritään pitämään vähintään kolmessa vuodessa, koska 50 öljylitran nostaminen ylös 52 metrin korkeuteen on mel-

koinen souvi. Maston huipulla käydään kuitenkin kuukausittain tarkastuskäynnillä öljyvuotojen ja muiden vikojen varalta.

Voimalassa on ollut kaksi pidempää, yhden–kahden kuukau-den seisokkia laiterikkojen takia. Asiansa osaavien huoltomies-ten saaminen paikalle on välillä ollut vaikeaa, koska valmistajan lähin huoltoyksikkö on Ruotsissa.

Tuulivoimalan pystyttäminen vaatii nykyään rakennus- ja ym-päristöluvan. Ympäristöluvan saanti on pitkälti kiinni naapureis-ta, joten on tärkeää toimia itse niin, että ei ärsytä naapureita. Jussi Oittinen kertoo, että rakennusluvan saaminen tälle voimalalle ei aikoinaan tuottanut hankaluuksia, koska naapurit ovat etäällä ja voimala ei edes näy kovin monesta suunnasta.

nykyinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1925. Pihapiirissä oleva maakellari muistuttaa kestikievarin ajoista.

omistaja: Jussi Oittinen, 35

toimiala: broilerien kasvatus

liikevaihto: 1,8 miljoonaa euroa

työvoima: yrittäjä, vanhemmat

ja yksi vakituinen työntekijä

Käytettävä energia lähes täysin uusiutuvaa

Oittisen tila Oy

Vinkit tuulivoimalaa miettiville

tuulivoimalan rakennuspaikalla. Varsinainen sopimus tehdään 25–35

vuodeksi. Markkinoilla on myös yrityksiä, jotka tarjoavat sopimuksia, joiden mukaan vuokrarahaa saattaa tulla vasta seitsemän vuoden kuluttua, kun tuulivoimala alkaa tuottaa sähköä.

Eri vaihtoehtoja

Rakennustöiden alettua ja sähköntuotan-non käynnistyttyä vuokraksi määräytyy vuosittainen kiinteä euromäärä myllyltä sekä vuotuisen sähköntuotannon mukaan määräytyvä osa.

Koko vuokra voidaan sopia myös kiinte-äksi ja sitoa indeksiin. Kiinteän vuokran etu on, että rahaa tulee tuottaapa mylly sähköä tai ei. Osin sähköntuotantoon sidottu vuok-ra taas mahdollistaa paremman vuokran edellytyksellä, että tuulimyllyn sähkön-tuotanto on suurempi kuin laskennallinen 2400 tunnin vuotuinen käyntiaika.

MTK:n selvitysten mukaan kokonais-vuokratasot lähenevät tarjousten ja teh-tyjen sopimusten mukaan 9000–12 000 euron vuositasoa, josta kiinteän vuokran osa on 5000–7000 euroa sekä sähköntuo-tannosta 1–2 prosenttia, 3600–7200 euroa. Kiinteä osa on indeksisidonnainen.

Vuokratasoon vaikuttaa tuuliolosuhteet, olemassa oleva tiestö ja sähkölinjat sekä tuu-lipuiston myllyjen määrä. Sopimuksiin tulee ottaa myös kohtuullistamispykälä, mennei-den koski- ja suoriidoista viisastuneena.

Tuulivoimalan vaikutusalueen korvaus

MTK korostaa, että tuulivoimalan vaiku-

a ikoinaan vesivoimayhtiöt ostivat koskiosuuksia paloviinapullon hinnalla. Nyt järjestöt vaativat ku-

vaannollisesti tuulimyllytonteista konjak-kipulloa ja joka jouluksi.

Kohtuullinen vuokrataso sekä maan-omistajien tasapuolinen kohtelu ovat tär-keimmät asiat tuulivoiman rakentamista edistettäessä.

MTK:n vuokrasopimusmalli

Tuulimyllyjen rakentamisen edistämisek-si MTK on laatinut vuokrasopimussuosi-tuksen, jonka mukaan sovitaan vuokran-maksun perusteista sekä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta (teiden kun-nossapito, puuston raivaus, maisemointi vuokra-ajan päätyttyä sekä kiinteistöve-ron maksaminen).

MTK ei anna mitään vuokrasuosituksia, vaan lopulliset hinnat sopivat aina vuok-ranantaja ja -ottaja. Vuokrasopimusmalli löytyy MTK:n jäsenien käytössä olevasta Reppu-sivustosta.

Kiinteää ja tuotantovuokraa

Tuulisähkön takuuhinta takaa keskimää-räisen 3 MW:n tuulivoimalan rakentajalle ensin kolmeksi vuodeksi noin 760 000 euron sekä sen jälkeen yhdeksäksi vuodeksi noin 600 000 euron vuositulot. Siitä riittää mak-sukykyä myös kohtuulliseen vuokraan.

MTK edellyttää, että vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lähtien maanomista-ja saa korvausta siitä, että tuulivoimayri-tykset saavat tehdä tuulimittauksiaan ja valmisteluja neljän vuoden ajan tulevalla

tusalueella olevia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Tuulivoimalan läheisyyteen noin 400–1000 metrin etäi-syydelle, vaikutusalueelle, ei voi rakentaa toista voimalaa tuuliolosuhteiden takia. Tällä alueella oleville maanomistajille tu-lee maksaa myös korvausta, ei vain sille, jonka maalle voimala tehdään.

Suurin korvaus tulee sille, jonka maalla voimala on ja loppukorvaus jaetaan vaiku-tusalueella olevien maanomistajien kes-ken pinta-alojen suhteessa. Osa yrityksistä toimiikin näin, osa ei. Mikään laki ei tähän velvoita, mutta usein jo hyvän naapuri-sovun ylläpito on kannustanut maanomis-tajia vaatimaan kyseisen mallin käyttöä.

Tietoa on tarjolla

Maanomistajien kannattaa ennen sopi-musten allekirjoitusta kysellä asiasta neu-voja paikallisesta Metsäomistajien Liitos-ta tai MTK:sta ja Maanomistajain Liitosta. Myös tuulivoimayhdistys voi resurssiensa puitteissa neuvoa yleisissä vuokra- ja ra-kentamiskysymyksissä.

Salassapitopykälät eivät ole sitovia en-nen kuin sopimus on allekirjoitettu. Neu-voa voi kysyä vapaasti. Perehdy sopimuk-seen, kysy neuvoa. Älä koskaan allekirjoita sellaista, mitä et täysin ymmärrä.

Tuulesta kannattaa tempaista rahaa maa-seudulle!

Ilpo Mattila, Energia-asiamies, [email protected]

MTK ja Maaomistajain Liitto kannustavat jäseniään vuokraamaan

tuulimyllytontteja kohtuuhintaan tuulivoimalayrityksille.

Tuulesta temmattavaa rahaa tarjolla

Uusiutuva energia


vuokra-aika rajattu, esim. 25–30 vuotta. Jatko sovitaan erikseen.

Tuulitutkimusaikainen vuokra-alue neljäksi vuodeksi, minkä jäl-keen lopullinen alueen rajaus

vuokranmaksun periaatteet:1. alkaa kun sopimus allekirjoitettu €/ha/v tai kertakorvaus, kun-nes rakennuslupa on saatu. Jos myllyä ei rakenneta, vuokraaja ei palauta maksettuja korvauksia vuokralaiselle.

2 a. Kiinteä vuokra €/mylly/vuosi (maksu alkaa kun rakennuslu-pa) + muuttuva 2–4 % sähköntuotannon arvosta (sähköntuotan-non alettua)TaI2 b. Pelkkä kiinteä vuokra €/mylly/vuosi (rakennuslupa)– vuokrataso noin 8000–12000 €/mylly/vuosi, vaihtelua molem-piin suuntiin

3. Korvausta maksetaan myös vaikutusalueen maanomistajille, 400–1000 m myllystä. Heidän kanssaan vuokralainen tekee eril-liset sopimukset.

4. Tarjolla on sopimuksia, joissa vuokranmaksu alkaa sähköntuo-tannon alettua, jopa vasta yhdeksän vuoden kuluttua.

MUUTA HUoMioon oTETTAVAA• Tiet ja sähkölinjat yleisen käytännön mukaan, kunnossapito

vuokralaisen vastuulla• Kiinteistöveron maksaa vuokralainen, samoin muut myllystä

ja haitasta aiheutuneet kustannukset• Myllytontin maisemoinnista vastaa vuokralainen toiminnan

loputtua• vuokralainen perustaa takuurahaston maisemointia varten• vuokran kohtuullistamislauseke vuokratason noustua mer-

kittävästi• Sopimus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle• MTK-liitot ja MO-liitot antavat lisätietoja yksityiskohdista• Salassapitolausekkeet eivät sido allekirjoittamatonta so-

pimustarjousta• Ota selvää yksityiskohdista ennen sopimuksen allekirjoi-

tusta

Tuulimyllytontin vuokraajan muistilista

SuOMeN TuuLIvOIMayHdISTyS ry TOIMII TuuLIvOIMaN edISTäMISeKSI SuOMeSSaSuomen Tuulivoimayhdistys ry (STy) on perustettu vuonna

1988 edistämään tuulivoimaa Suomessa.

yhdistys pyrkii lisäämään tietoa tuulivoimasta ja kumoa-

maan virheellisiä käsityksiä riippumattoman tieteellisen tiedon

avulla. Tietoa lisäämällä vähennetään ihmisten ennakkoluuloja

ja tuulivoimaan kohdistuvia pelkoja.

yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Tuuli-

energia-lehteä, välittää tuulivoimaan liittyvää tietoa ja osallistuu

aktiivisesti energia-alan tapahtumiin. Se osallistuu myös tuulivoi-

masta käytävään poliittiseen keskusteluun ja pyrkii edistämään

tuulivoiman toimintaedellytyksiä Suomessa.

yhdistyksen jäseninä on tuulivoimasta kiinnostuneita yksi-

tyishenkilöitä ja tuulivoiman parissa työskenteleviä yrityksiä.

Henkilöjäseniä on yli 200 ja yritysjäseniä yli 130. yhdistyksen

jäsenmäärä on ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa.

Jäsenyritysten kirjo on laaja: jäsenistöön kuuluu tuulivoima-

loita valmistavia ja maahantuovia yrityksiä sekä näiden alihan-

kintaketjuun kuuluvia komponenttivalmistajia, tuulivoimapuis-

toja suunnittelevia ja rakentavia yrityksiä, huolto- ja kunnossa-

pidosta vastaavia yrityksiä, konsulttiyrityksiä ja niin edelleen.

STy pyrkii olemaan johtava ja näkyvä vaikuttaja tuulivoiman

edistäjänä edustaen kaikkien jäsentensä yhteisiä näkemyksiä.



Vanha tullimylly on jauhanut perhehoitokodille

sähköä yli 30 vuotta

Uusiutuva energia

eskolanjoen vesivoimaa on virallisesti hyödynnetty Karjalohjalla Immolan virtapaikassa jo

vuodesta 1858 lähtien. yhden kiviparin kotitarvemylly läntisellä uudellamaalla muuttui

silloin hänen keisarillisen majesteettinsa luvalla tullijauhatusmyllyksi.

virtapaikka jauhaa nyt sähköä Sarion perheen kahdelle kiinteistölle.

TEKSTi: Juhani Krappe KUVAT: Pyry Krappe

Heikki Sarion mukaan vastaavanlaisia ”mopediluokan” voimaloita voitaisiin vanhoille myllytiloille saada Suomeen paljon, jos tsaarin aikaiset luvat hyödynnettäisiin. Valtakunnallisesti tuotetun energia määrä on pisara meressä, mutta yhdelle taloudelle merkittävä asia.


– K un ostimme myllykiinteistön vuonna 1980, paina-vin peruste päätökselle oli siihen liittyvä patoa-misoikeus, kertoo Heikki Sario.

Ei aivan tavallinen tarina

Oma sähköntuotanto on sivujuonne Sarion perheen vaiheissa. Heikki ja Ulla-Maija ovat paluumuuttajia, jotka tulivat Kanadasta takaisin Suomeen vuonna 1975.

Karjalohjalta löytyi ystävien avulla sopiva paikka Suomen en-simmäiselle ammatillisesti orientoituneelle kehitysvammaisten perhehoitokodille ja toinen muutto toi perhekodin Immolan myl-lyn naapuriin.

– Perhehoidossa käännettiin silloin uusi lehti, sillä Ulla-Maija on koulutukseltaan lääkintäpedagogi ja erikoistunut kehitysvam-matyöhön, selvittää Heikki, jonka oma lentokonemekaanikon tausta sopi oivallisesti kaikkiin avustaviin tehtäviin.

Oman kiinteistön hankkiminen perhehoitokodille oli kuitenkin kytemässä.

osta mylly

Mylly oli edelleen toiminnassa, kun Sarion perhe muutti naapu-ritaloon vuokralle.

– Vähintään kerran kuukaudessa silloinen mylläri Lambert Landen poikkesi kylässä ja sanoi, että osta mylly, mutta kiinnos-tus kauppaan oli kyllä molemminpuolista, Heikki Sario kertoo.

Itse mylly oli kunnossa, mutta samassa rakennuksessa aika-naan toimineen meijerin tilat olivat rappiolla.

Kaupat tehtiin vuonna 1980. Rakennusalan ammattilaiset läänin-arkkitehti mukaan lukien olivat sitä mieltä, että ainoa oikea ratkaisu olisi purkaa koko rakennus. Peruskorjaukseen kuitenkin ryhdyttiin ja parin vuoden jälkeen perheellä oli entisen meijerin tiloissa uusi koti.

Myllyn tilat säilytettiin ja jauhatusta jatkettiin vielä muutamia

Pato Eskolan joessa immolan virtapaikassa on vaatimaton. Vanhan myllypadon takana riittää virtaavaa vettä kuitenkin niin paljon, että kodin kahden kiinteistön tarvitsemasta energiasta saadaan tuotettua 80 prosenttia.


vuosia. Vuonna 1981 veden voiman rinnalle asennettiin 30 kW:n potkuriturbiini-laitos ja oma sähköntuotanto käynnistyi.

Sähkö ei ollut uusi asia

Sähköä Immolan mylly oli tuottanut jo aikaisemmin. Ennen varsi-naisten jakeluverkkojen tuloa myllyn tasavirtageneraattori tuotti sen verran virtaa, että kussakin kylän talossa voitiin polttaa 25 watin hehkulamppua.

– Kylän valot jouduttiin kuitenkin sammuttamaan, kun Immo-lan kartanon sahalaitos käynnistettiin, kertoo Heikki Sario.

Sähkön verkkoa pitkin tuleva jakelu kuitenkin tuli kylään ja myllyn sähkölaitos menetti paikallisen merkityksen.

Turbiini kuin turbiini

Seuraavassa vaiheessa lentokonemekaanikon työssä hankittu ammattitaito tuli avuksi. Omaa energiantuotantoa oli suunnitel-tu alusta asti ja Heikki löysi lehti-ilmoituksella aikanaan Sveitsis-tä tuodun rikkinäisen potkuriturbiinin.

– Hetken kyseltyäni huomasin, että vika on korjattavissa, sillä oikeastaan vesiturbiini on toimintaperiaatteeltaan hyvin saman-lainen kuin lentokoneen turbiinimoottori.

Heikki Sarion oman työn suuri osuus näkyy myös kustannuk-sissa, sillä ensimmäiseen sähkölaitokseen kului rahaa vain 6000 markkaa eli tuhatkunta euroa!

Sario on huomannut, että laadukkaan kotimaisen laitekokonai-

suuden saa valmiina pakettina runsaalla 150 000 eurolla, mutta esimerkiksi Vietnamissa valmistettu vastaava paketti maksaa vajaat 30 000 euroa.

Korjattu turbiini asennettiin myllyn tiloihin ja käyttöön saatiin tuhannen litran virtaama sekunnissa ja 4,3 metrin korkeusero. Vanhasta syöttöputkesta kuitenkin luovuttiin 80-luvun lopussa ja rakennettiin uusi myllyn kiertävä 620 millin syöttöputki ja kasva-tettiin korkeusero 7,4 metriin.

– Nyt päästään parempaan tehoon pienemmällä virtaamalla, 600 litraa sekunnissa.

Sähkö riittää omaan käyttöön

”Hessun Energia” tuottaa sähköä vesivaroista riippuen 50 000– 80 000 kilowattia vuodessa. Tuotettu energia riittää noin 80-pro-senttisesti kahdessa kiinteistössä olevien 550 rakennusneliön – 17 huoneen – lämpöön ja valoon. Kun veden säännöstelyraja tulee vastaan niin siirrytään valtakunnan verkkoon.

Sähköntuotannon periaate on induktiogenerointi, joka nojaa valtakunnan verkkoon. Oma tuotanto putoaa välittömästi pois, jos valtakunnan verkossa jakelu katkeaa. Menettely on välttämä-tön, koska muuten pienvoimala ryhtyisi tuottamaan virtaa verk-koon. Pitkien katkosten varalla on oma dieselgeneraattori, jonka magnetointijännitettä vastaan voidaan nojata ja oma järjestelmä voidaan ottaa tuottamaan energiaa.

Järjestelmä on helppohoitoinen, sillä toimivuudesta talossa

PaLJON HyödyNTä-MäTöNTä vOIMaavanhojen mylly- ja sahapa-tojen takana seisoo selvi-tysten mukaan hyödyntä-mätöntä voimaa teknillisenä potentiaalina noin 250 me-gawattia.

Suomesta löytyy satoja käytöstä poistettuja pieniä vesivoimalaitoksia, joiden toimilupia ei ole purettu.

Patojen hoito on laissa säädettyä ja omistajalla on joka tapauksessa velvolli-suus hoitaa patoa.

Talon sivuitse vedetty syöttöputki lisäsi pudotuskorkeutta kolme metriä. Aiempiin tehoihin päästiin nyt 400 litraa sekunnissa pienemmällä virtaamalla. Juhana Sario tarkastaa generaattorina toimivan oikosulkumoottorin kiilahihnojen kireyttä.


kertoo merkkivalo. Toiminta on pitkälle automatisoitu, hystera-se- relejärjestelmä haistelee jännitepoikkeamat ja ajaa järjestel-män alas, jos esimerkiksi yksi vaihe putoaa pois.

– Yhden vaiheen pois putoaminen nostaa jännitteen noin 600 volt-tiin. Siitä eivät elektronisen laitteet oikein pidä, toteaa Heikki Sario.

Hämmästyttävän yksinkertainen

Myllyn säännöstelypato piiloutuu hyvin länsiuusmaalaiseen veh-reään ympäristöön. Padolla olevalta välpältä lähtee reilut puoli metriä halkaisijaltaan oleva putki, jonka toisessa päässä on tur-biini kevyen suojakaton alla.

Turbiiniakselin hihnapyörä siirtää voiman tavalliseen oikosul-ku-sähkömoottoriin, joka toimii generaattorina. Virta ohjataan varastohallissa olevaan sähkötauluun, jossa on myös kaikki tarvit-tava automatiikka, ja jaetaan kahteen kiinteistöön käytettäväksi.

Potkuriturbiinin etummainen laakeri pitää vaihtaa noin kol-men vuoden välein, mutta sekin on vain noin neljän tunnin työ.

– Muistaakseni vain kerran on syöttöputkeen päässyt kova esi-ne, joka on vaurioittanut turbiinin siipiä. Mutta siitähän selvit-tiin, kun potkuri korjattiin.

Käyttämättömät mahdollisuudet

Myllyn sähkölaitos on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. Vierailijoita on käynyt tutustumassa yksinkertaiseen järjes-telmään Karjalohjalla.

veSIvOIMaN POLTTOaINeeT OvaT uuSIuTuva veSI Ja IKuINeN PaINOvOIMa• ei kasvihuonepäästöjä energiatuotantoprosessissa• ei kasvihuonepäästöjä polttoaineen valmistuksessa • ei kasvihuonepäästöjä polttoaineen kuljetuksessa• ei jätteitä• korkein asema elinkaarianalyysissä (Life Cycle analysis)

SuOMeSSa 152 PIeNveSIvOIMaLaITOSTaNoin puolet Suomen pienvesivoimalaitoksista on yli 50 vuot-ta vanhoja. Se asettaa omat haasteensa laitosten käytölle ja huollolle. vain noin neljännes laitoksista on alle 25 vuoden ikäisiä.

eu:n käyttämän määrittelyn mukaan kaikki laitokset, joi-den nimellisteho on pienempi kuin 10 MW, kuuluvat pien-vesivoimaan.

Suomessa on nykyään käytössä 152 pienvesivoimalaitos-ta, joista 79 laitosta on teholtaan 1-10MW:n kokoisia ja 73 laitosta pienempiä kuin 1 MW.


Oppaassa selvitetään, mitä kaikkea on otettava huo-mioon, kun voimalan tai kosken vesivoiman omistaja ryhtyy miettimään seuraavanlaisia kysymyksiä:• Kannattaako minun ryhtyä pienvesivoiman tuotta-jaksi ja onko se yleensä kannattavaa?• Kannattaako minun parantaa laitoksen tuotantoa uusimalla laitteistoa ja automatisoimalla?• voinko yleensä saada luvan voimalaitokseni raken-tamiseen tai kunnostamiseen?

• Mitkä ovat hankkeeni toteutuksen kompastuski-vet sen jälkeen, kun olen nostanut ensimmäisen kiven koskestani?• Pystynkö yleensä oppimaan vesivoimatekniikasta niin paljon, että kykenen hoitamaan laitostani? Mis-tä saan apua siihen ja mitä se maksaa?• Puhutaan avustuksista, sähkön myynti- ja verk-kosopimuksista, veronpalautuksista, jne. Kaikki tä-mä vaatii paperisodan ja millä tavalla selviän siitä?

Heikki Sarion mukaan esimerkiksi vanhoja myllytiloja löytyy paljon, joilla on patoamisoikeus eli käyttämättömiä voimavaroja on paljon. Joskus ongelmia aiheuttavat manttaalijaot, jotka on purettava, jotta vesivoima voidaan ottaa käyttöön. Säädökset ja

PIeNvOIMaLaOPaSPienvesivoimalayhdistys on koonnut pienvoimalaoppaan, jonka tarkoituksena on edesauttaa pienvesivoiman käyttöönottoa ja tuotannon tehostamista Suomessa.

Lähde: Pienvesivoima-yhdistyksen verkkosivut

lupakäytäntö ovat vuosien varrella tiukentuneet.

Lisätietoja Pienvesivoimayhdistyksestä www.pienvesivoimayhdistys.fi

Maan-omistaja

ennen


L iperin kunta on käynnistänyt kir-konkylän osayleiskaavoituksen. Uu-den asutuksen sijoittaminen kirkon-

kylään tuo haasteita kaavoitukselle, koska maatalouden säilyminen on tärkeää. Pellot tulevat aivan liki taloja ja peltomaisema on tärkeä osa kirkonkylän maisemaa.

Viljelijöiden ja omakotiasukkaiden vä-listen ristiriitatilanteiden välttämiseksi Liperissä aloitetaan maatilaselvitys kaa-voituksen avuksi.

– Jotta kaavoituksessa päästään hyviin lopputuloksiin, alueiden suunnitteluun

liittyy aina vuorovaikutteisuus, painottaa kunnan yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen.

– Kun kaava-alueen maanomistajat kytketään tavanomaista kiinteämmin kaavoituksen tekoon, kaavoituksen to-teutuminen nopeutuu. Valituksia tulee vähemmän, koska asioista on keskusteltu jo aiemmin.

Mielipiteet kaavoituksen käyttöön

Pohjois–Karjalan maa- ja kotitalousnais-ten / ProAgrian maisema- ja yritysneuvoja

Maaseutualueille kohdistuvassa

yleiskaavoituksessa voidaan tehdä

maatilaselvitys kaavoituksen

avuksi. Sen avulla kaavoittaja

saa kattavan kuvan maatalouden

nykytilasta ja tulevaisuuden

suunnitelmista. Liperin kirkonkylä

hyödyntää viljelijöiltä saatavia

tietoja kaavoituksessaan.

viljelijöiden kaavoitustoiveetLiperin kunta selvittää

TEKSTi: Kehityspäällikkö Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, [email protected] KUVA: Jutta Kurki


Liperin kirkonkylään tulee uutta asutusta. Kunta tekee alueelle osayleiskaavan.

Päivi Jokinen ehdotti Liperin kunnalle, että osayleiskaavan alueella olevien vilje-lijöiden mielipiteitä kysyttäisiin maatila-selvityksen avulla.

Yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuiva-lainen koki sen tarpeelliseksi, koska taus-tatiedot maatalouden ja liitännäiselinkei-nojen kehittymisestä tukevat asukasläh-töistä kaavasuunnittelua. Kuivalainen ko-rostaa, että yleiskaavaluonnosta tehtäessä kaikki saatava tieto on tärkeää.

– Hankerahoitusta saatiin Joensuun seu-dun Leader-yhdistykseltä. Leaderissa asiaa pidettiin mielenkiintoisena ja käytännön-läheisenä mahdollisuutena lisätä vuoro-vaikutusta. Vastaavanlaisia selvityksiä ei ole aiemmin Pohjois-Karjalassa tehty, joten hankkeessa oli pilottimaista luonnetta.

Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi

Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi on maankäytönsuunnittelua tukeva toimin-tamalli. Sen avulla kaavoittaja saa katta-van kuvan maatalouden nykytilasta ja tu-levaisuuden suunnitelmista.

Maatilaselvitys on kehitetty Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa yhdessä alueellisten maisemanhoidon neuvojien kanssa.

– Selvityksessä kysytään maatiloilta näkemyksiä peltojen käytöstä, uusista ra-kennussuunnitelmista, sivuelinkeinoista ja sellaisista oman maankäytön suunnitel-mista, joilla on vaikutusta elinkeinojen ke-hittämiseen, ympäristöön ja maisemaan.

Reino Kuivalaisen mielestä on tärkeä saada tietää, millaisia tavoitteita Liperin kirkonkylän ympäristön maatiloilla on. Kunta haluaa tukea maatalouselinkeinon kehittämistä ja sijoittumista kirkonkylän ympäristöön. Erityiskysymyksenä ovat suuryksiköt, onko niitä tulossa ja millaiset toiveet niiden sijoittumisesta on.

Alueen viljelijät haastatellaan

Kirkonkylän suunnittelualueella sijaitsee 40 maatilaa. Viljelijöille pidetään tiedo-tustilaisuus ennen haastattelukierrosta. Maatilaselvityksestä on jo ollut tilaisuus tiedotusvälineille. Reino Kuivalaista ilah-

”Alueiden suunnitteluun liittyy aina vuorovaikutteisuus.”

duttaa se, kuinka kiinnostuneita selvityk-sestä oltiin.

– Päivi Jokinen haastattelee 20 suurim-man tilan viljelijät henkilökohtaisesti syk-syn aikana, muille viljelijöille lähetetään kirjallinen kysely. Haastattelutieto on täysin luottamuksellista ja tiedot tulevat vain kaavoittajan käyttöön. Haastatteluis-ta tehdään kirjallinen yhteenveto, jossa analysoidaan tilannetta. Tämä selvitys on julkinen eikä siinä ole yksilöityjä tietoja maanomistajista.

Asiasta jo kuulleet viljelijät ovat suh-tautuneet maatilaselvityksen tekoon myönteisesti. Reino Kuivalaisen mukaan kaikilla on ainakin jonkinlaisia odotuksia kaavoituksesta, esimerkiksi siitä, tuleeko se vaikuttamaan maatalouteen elinkeino-na. Kiinnostusta herättää myös se, miten pystyy maitaan hyödyntämään, jos ei jatka maataloutta. Liperin kirkonkylässä on pal-jon ranta-alueita ja rantarakentaminen on kiinnostanut tonttia etsiviä.

Päivi Jokinen painottaa, että maatilasel-vityksen ansiosta viljelijä saa kaavoittajalle omia asioitaan paremmin tietoon.

– Kaavoittajalle voi kertoa esimerkiksi sen, jos talouskeskuksen liikenteessä on ongelmapaikkoja. Kaavoittajaa kiinnostaa myös mahdollinen navetan laajentaminen, koska se voi vaikuttaa asutuksen läheisyy-teen. Myös kiinnostus tonttimaan myyn-tiin tulee selville.

Maatilakävelyillä maatalous tutuksi

Reino Kuivalainen on yllättynyt siitä, että vaikka kirkonkylän ympärillä on vahva maatalous, niin se on monelle asukkaalle vieras asia.

– Liperin Leipäpäivän yhteydessä tehtä-villä kahdella maatilakävelyllä annetaan asukkaille mahdollisuus tutustua karjati-laan ja kasvinviljelytilaan. Nämä tilaisuu-det tulevat varmasti lisäämään asukkai-den ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta, Kuivalainen toteaa.


Lisääntyvä rekkaliikenne tiloille vaatii tiestöltä enemmän. Toimivaa tiestöä ja liikenneratkaisuja joudutaan pohtimaan yhä enemmän.

Perinteisen perheviljelmän lisäksi viljelymaalla on nykyisin erilaisia omistajia. Se asettaa haasteita kaavoitukselle.


”Uusia suunnitelmia ja unelmia riittää aina”


passa. Viljelyssä on vuodesta 2000 lähtien panostettu kokonaan luomuun.

Maaseutumessut ja oma lehti

Tilalla on kehitetty omia herkku- ja lah-jatuotteita suoramyyntiin. Mariënwaerd-tin maaseutumessut ovat pyörineet jo 17 vuotta, ja muutaman vuoden ajan kartano on julkaissut omaa, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteään. Heerlijkheid on maa-seutuelämään keskittynyt kuvalehti, jonka avainsanoja ovat alkuperäisyys, tyyli, ar-vot, etiketti ja sukuperinteet. Myös luon-toarvot ovat sille tärkeitä.

Maatilamatkailusta on tullut yhä tär-keämpi osa tilan toimintaa. Kartanon ym-päristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet patikointiin, pyöräilyyn ja maastoratsastuk-seen. Ratsastajia tulee paikalle kauempaa-kin tutustumaan tilan 14 kilometrin reittiin. Parkkipaikalla on reilusti tilaa hevostenkul-jetusvaunuille. Ratsastuskeskuksesta löytyy ulkokenttä, pilttuita, lämmitetty satulointi-huone ja pukuhuone suihkutiloineen. He-vosillekin on tarjolla pesumahdollisuus ja runsaasti herkullista jokiniityn ruohoa.

Tilan rakennuksissa on erilaisia kokous-

ja juhlatiloja sekä aamiaismajoitusta. Kar-tanon kauppa myy tilan omia hilloja, me-huja, marmeladeja, kastikkeita ja juustoja sekä rouva van Verschuerin salaisen resep-tin mukaan leivottua saksanpähkinätort-tua. Kaikki tuotteet ovat lisäaineettomia luomutuotteita.

Pannukakkuravintola ja turvalato

Kartanon kaupan vieressä on pannukak-kuravintola, joka tarjoilee herkullisia luo-mupannukakkuja. Tilalla on toinenkin ravintola, lähiruokaa tarjoileva Brasserie Marie. Yksi kokous- ja juhlatiloista on ni-meltään De Hoge Schuur (”korkea lato”). Se on alunperin ollut korkealla paikalla sijaitseva lato, jonne karja vietiin turvaan tulvan uhatessa. Nyt rakennus on uusittu nykyaikaiseksi juhlatilaksi, jonne katto-kruunut luovat tunnelmaa.

Vierailijat kysyvät usein isäntäväeltä, vieläkö te kaikkien näiden vuosien jälkeen jaksatte kehittää uusia suunnitelmia Ma-riënwaerdtia varten. Vastaus on selvä:

– Kartanosta on tullut niin kiinteä osa van Verschuerien elämää ja onnea, että uu-sia suunnitelmia ja unelmia riittää aina.

Eurooppalainen tila Mariënwaerdt

N imi Mariënwaerdt tarkoittaa Ma-rian saarta. Tilan historia tunne-taan vuodesta 1129, jolloin pyhän

Norbertin luostari perustettiin samalle paikalle, jossa nykyinen Mariënwaerdtin kartano sijaitsee. Luostari rakennettiin vanhan joenpohjan keskellä olevalle ylän-gölle, joka suurimman osan vuotta oli todellakin saarekkeena tulvamaiden kes-kellä. Vuonna 1734 nykyisten omistajien esi-isä kreivi van Bylandt osti tilan, jota tällä hetkellä hoitaa van Verschuerin su-vun kahdeksas sukupolvi.

Vuosisatojen varrella van Verschuerit ovat kehittäneet yhä läheisemmän suh-teen kartanoon, jossa aluksi asuttiin vain kesäisin. 1950-luvulla van Verschuerit muuttivat pysyvästi kartanon alueelle.

Vuokraviljelijöiden määrän vähentyes-sä suku otti yhä enemmän vastuuta tilan maiden viljelemisestä. Maatalouden tuo-toilla pyrittiin kattamaan kartanon yllä-pidosta johtuvat, nousevat kulut. Tilalla aloitettiin maidontuotanto oman luomu-juuston valmistusta varten, ja vuodesta 1995 alkaen tilan tuotteita on myyty suo-raan kuluttajille kartanon omassa kau-

Heerlijkheid Mariënwaerdt on yksityisomistuksessa oleva tuhannen hehtaarin tila Keski-

Hollannin jokialueella. Sukupolvien saatossa sille on kehittynyt aivan oma luonne, joka

kattaa luonnon ja historian lisäksi myös tavan jolla tilaa hallitaan.

TEKSTi JA KUVAT kirjasta Creating the future of the countryside - The European Estate,

KäännÖS Jari Leino

Heerlijkheid Mariënwaerdt


Fingrid vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta, jonka voimajohtojen yhteispituus on yli 14 000 kilometriä. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Pidämme johtomme käyttövarmoina sekä turvallisuusmääräysten mukaisessa kun-nossa huolehtimalla johtoalueiden ja reunavyöhykkeiden puuston säännöllisistä raivauksista.

Fingrid välittää. Varmasti.

Peltopylväs on uudenlainen voimajohtopylväs, joka on suunniteltu maanviljelijöiden toiveiden mukaan. Peltopylväässä ei ole tukivaijereita eli haruksia. Lisäksi pylvään jalustojen ympärillä olevat suojarakenteet estävät mahdolliset törmäykset jalustaan. Niinpä maatalouskoneilla työskentely onnistuu peltopylvään lähellä paremmin kuin perinteisten harustettujen pylväiden lähellä. Peltopylväitä käytetään ensisijaisesti uusilla voimajohto-osuuksilla.

www.fi ngrid.fi

Metsätila-arviointi O. Nieminen OyJoupinpuisto 12 A, 02760 Espoo

Puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS

Olavi Nieminenmetsänhoitaja, LKV

julkinen kaupanvahvistaja 402713/73


Puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS






puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan


J ulkaisu ei tuo muutoksia jokamiehe-noikeuksiin, vaan siihen on koottu aiheeseen liittyvää tietoa. Opas on

tarkoitettu erityisesti viranomaisten, yh-distysten ja yritysten käyttöön. Suoranais-ten määräysten ja ohjeiden sijaan neuvo-taan hyviä käytäntöjä.

Maanomistajain Liitto pitää hyvänä, että jokamiehenoikeuksien rajoja selvennetään. Liitto kannattaa perinteisiä jokamiehenoi-keuksia eli haittaa tai häiriötä tuottama-tonta liikkumista jalan, hiihtäen tai pol-kupyörällä luonnontilaisilla alueilla. Myös perinteinen paikallisten ihmisten marjojen poiminta ja sienestys on hyväksyttävää.

Sen sijaan emme hyväksy ajatusta, että jokamiehenoikeuksien nojalla voisi har-joittaa minkäänlaista liiketoimintaa tai muuta erityisesti järjestettyä toimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suos-tumusta tai asiasta sopimista. Oppaan mukaan taas jokamiehenoikeudet ovat riippumattomia käyttäjästä, käytön tar-koituksesta tai maa- ja vesialueen omista-jasta. Se ei vastaa yleistä oikeustajua.

Lisäksi oppaassa olisi ollut syytä koros-taa enemmän, että luonnossa liikkuminen ei saa aiheuttaa haittaa ja vähänkin epä-selvissä tapauksissa pitää kysyä maan-omistajalta suostumus. Oppaassa ei tuoda riittävän selkeästi esiin, että jokamiehe-noikeudet ovat toissijaisia suhteessa maan-omistajan käyttötarpeisiin nähden. Oike-uksien rinnalla on tärkeää painottaa myös

jokamiehenvastuuta ja velvollisuuksia.Oppaassa on esimerkein osoitettu, min-

kälaisia kieltoja maanomistaja ei saa aset-taa. Vastaavasti olisi pitänyt olla useampi esimerkki ohje- ja kieltotauluista, joita maanomistaja voi perustellusta syystä aset-taa. Lisäksi on korostettava, että vastuulli-nen jokamiehenoikeuksien käyttäjä noudat-taa maanomistajan toiveita, vaikka ne eivät perustuisi pakottavaan lainsäädäntöön.

Tekstiin on jäänyt myös joitakin ristiriitai-sia näkemyksiä. Esimerkiksi rakennelmien käytöstä sanotaan aluksi aivan oikein, että niiden käyttö ei perustu jokamiehenoikeu-teen vaan omistajalla on oikeus määrätä niiden käytöstä. Kuitenkin myöhemmin samalla sivulla lukee, että jokamiehenoike-udella käytettävillä alueilla sijaitsevia ra-kennelmia saa yleensä käyttää, jos käyttöä ei ole erikseen kielletty. Tällainen tulkinta ei voi olla oikea. Jos maanomistaja rakentaa esimerkiksi laavun metsäänsä, se ei ole joka-miehen käytettävissä vaikka erillistä kieltoa ei olisikaan.

Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus tur-vataan parhaiten, kun ne säilyvät kohtuul-lisina ja maanomistajalla on mahdollisuus perustellusta syystä, esimerkiksi toistu-vasta roskaamisesta, rajoittaa jokamie-henoikeuksia alueellaan. Vastuulliset ja velvollisuudentuntoiset luonnossa kulki-jat eivät aiheuta haittaa luonnolle eivätkä maanomistajalle.

ympäristöministeriö julkaisi

syyskuun alussa monivuotisen

suunnittelun tuloksena oppaan

”Jokamiehenoikeudet ja toiminen

toisen maalla –Lainsäädäntöä ja

hyviä käytäntöjä”.

Jokamiehenoikeudet ja toisen maalla toimiminen -julkaisun hinta on 25

euroa, toimitusmaksu on 8,15 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 9 %.

Kirja ovat tilattavissa nettikaupasta. Toimitusaika on 2–4 arkipäivää.

www.edita.fi/netmarket

Kirjan voi ostaa myös kirjakaupoista ainakin tilaamalla ja sitä voi lukea

verkossa ilmaiseksi www.ymparisto.fi

Jokamiehenoikeuksistajulkaistu opas

Kirjat


Country sidE on eLO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista eu:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Lehden tiivistelmän voi lukea eLO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

Country Side

Elo – European landowners’ organization

Päätoimittaja ronan Girard, rue de Trèves 67, b - 1040 bruxelles, belgia.SähköPoSti [email protected],Puh. 0032 (0)2 234 30 00

Brysselissä vietettiin toukokuun lopulla EU:n vihreää viikkoa. Euroopan suurim-man ympäristöalan konferenssin tunnus-lauseena oli ”Haasteena vesi – jokainen pisara on tärkeä”.

Vihreän viikon osallistujia oli noin 3000. He keskustelivat kolmen päivän aikana ve-teen liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi siitä, miten varmistetaan hyvälaatuisen veden riittävyys kaikkien tarpeisiin väes-tön kasvaessa nopeasti ja ilmastonmuu-toksen kiihtyessä.

Ympäristökomissaari Janez Potočnik totesi, että vesi on elintärkeä luonnonva-ra, johon ihmisen toiminnalla on valtava vaikutus.

Euroopan komission tuore mielipidetut-kimus osoittaa, että seitsemän kymmenes-tä eurooppalaisesta pitää veteen liittyviä ongelmia vakavana huolenaiheena. Uhki-na pidetään muun muassa piste- ja haja-kuormituksesta aiheutuvaa veden pilaan-tumista ja vesivarojen liikakäyttöä. Veteen liittyvät luonnonkatastrofit kuten kui-vuudet ja tulvat ovat yleistyneet ja niiden vaikutukset käyneet yhä vakavammiksi. Odotettavissa on, että ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten seurauksena luonnonkatastrofit vain pahenevat.

Kuka pelkää veden hinnoittelua?

Yksi vihreän viikon seminaareista oli ot-sikoitu ”Kuka pelkää veden hinnoittelua”. Seminaarissa käytiin läpi veden hinnoit-telun nykytilaa EU-maissa. Esitelmissä

HaaSTeIdeN edeSSäMaailmanlaajuisesti meillä on edes-sämme valtava haaste: miten tuot-taa 50 % enemmän ruokaa vuoteen 2030 mennessä ja kaksinkertaistaa tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet pitää todennäköi-sesti saavuttaa nykyistä vähemmällä vedenkäytöllä, koska kaupungistumi-sen, teollistumisen ja ilmastonmuu-toksen aiheuttamat paineet vähentä-vät veden saatavuutta. Niinpä vilje-lijät joutuvat jatkossa tehostamaan vedenkäyttöään ja parantamaan vesivarojen hallintaa. Maanviljely on vesivarojen suurin kuluttaja vieden 60 % makean veden kokonaiskulu-tuksesta. Toivottavasti tämä laskee takaisin 40 prosenttiin.

Kestävään vesivarojen hallintaan sisältyy muun muassa keinokastelu veden saatavuuden tasaamiseksi tuo-tantokausien aikana, vesivarojen hal-linta sateeseen perustuvassa viljelys-sä sekä tulvien ja kuivuuden hallinta.

Meillä on monenlaisia viljelyjär-jestelmiä, jotka perustuvat erilaisiin veden lähteisiin, kuten pintaveteen, pohjaveteen, sadeveden keräämi-seen, jäteveden kierrättämiseen ja suolan poistoon merivedestä. Tähän kaikkeen liittyy myös valtava määrä erilaisia poliittisia, kulttuurillisia ja juridisia kysymyksiä.

Tiettyjä avainasioita on painotet-tava: vesivarojen hallintaan liittyviä omistusoikeuksia on vahvistettava etenkin maanviljelyssä, maatalous-, vesi-, energia- ja ympäristöpolitiikan yhteensovittamista on parannettava ja ihmisten tietoisuutta näistä asiois-ta on lisättävä.

Thierry de l’Escaille, ELO:n pääsihteeri

Brysselin vihreä viikko: HAASTEENA VESIIlman vettä ei ole ympäristöä, taloutta eikä elämää, kirjoittaa euroopan

maanomistajajärjestön eLO:n pääsihteeri Thierry de l’escaille.

”Jokainen pisara on tärkeä”

korostettiin veden hinnoittelun kannus-tinvaikutusta ja hinnoitteluun liittyviä avaintekijöitä, kuten vedenkäytön mittaa-mista, hintajoustoja ja laitonta vedenkäyt-töä. Veden hinnoittelua pidettiin tärkeänä tekijänä vedenkäytön tehostamisessa.

Viikon tapahtumat tuottivat sisältöä myös Euroopan vesivarojen turvaamista koskevaan suunnitelmaan, jonka on mää-rä valmistua tämän vuoden marraskuussa. Suunnitelman tarkoituksena on turvata hyvälaatuisen veden saanti sekä kestävä ja tasa-arvoinen veden käyttö pitkäjänteisesti. Suunnitelma on pohjana EU:n vesivaroihin liittyviä haasteita koskevalle politiikalle.

Vihreän viikon sanoma oli kirkas kuin vesi: ”Jokainen pisara on tärkeä”. Ilman vet-tä ei ole ympäristöä, taloutta eikä elämää.


• KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET)• RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS)• SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS)• YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA• KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT• VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA• PERHE- JA PERINTÖOIKEUS• RIKOSOIKEUS

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • [email protected] www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567

Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

Järvenkyläntie 35325230 Angelniemi (Salo)Puh: 010 2311 530

erikoishöyläämö • verstaatmyymälä • näyttelyarkisin 9–17, la 10–14

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

KARTANOPUOTI - PANIMO

www.malmgard.fi

www.championdoor.com

•Ulko-ovet •Nostoseinät •Kiskotoimiset suojapressut

•Liuskaverho-ovet

Champion Door OyPajatie 1, 85500 Nivala

Puh. 08-445 8800Fax 08-442 956

[email protected]


JäseneDut

5.6.2012/1460 kho:2012:40Maankäyttö ja rakentaminen - rakennuslupa -

ranta-alue - Suunnittelutarvealue - Emolehmä-

pihatto - Lantavarasto - Talousrakennus - Maatila

rakennuslupa oli myönnetty kahden kerrosalal-taan 759 neliömetrin suuruisen emolehmäpi-haton ja yhden kerrosalaltaan 728 neliömetrin suuruisen lantavaraston rakentamiseksi ole-massa olevan maatilan yhteyteen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoite-tun rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Hankkeen laatu ja rakennusten sijainti huomioon ottaen kysymys oli rakentamisesta maankäyttö- ja ra-kennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulle suunnittelutarvealueelle. rakentaminen mer-kitsi kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista tilakeskuksen läheisyydessä. ra-kennukset mahdollistivat 246 nautaeläimen pitämisen alueella. eläinmäärän vuoksi raken-tamista oli pidettävä muuna kuin maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 2 momentissa tarkoitettu-na tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona.

kko:2012:75Kiinteistön kauppa- Hinnanalennus - Vahingon-

korvaus

Kiinteistönvälitys- Vahingonkorvaus

Saamisen vanhentuminen- Vapaamuotoinen kat-

kaisutoimi

Kysymys siitä, oliko kiinteistön kaupasta johtu-van hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen sekä niihin liittyvien kulukorvausten vanhen-tuminen katkaistu velan vanhentumisesta an-netun lain 10 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla.

kko:2012:72Kiinteistön kauppa- Laatuvirhe - Kauppaehto -

Vastuunrajoitus

elinkeinonharjoittajien väliseen liikekiinteistöä koskevaan kauppakirjaan sisältyvän ehdon mukaan ostaja otti ”vastattavakseen kaikista

mahdollisista rakennuksen korjaamisessa tai

purkamisessa tarvittavista toimenpiteistä ja näis-

tä aiheutuvista kustannuksista siitä huolimatta,

oliko niitä huomioitu kustannusarviossa, ja oli-

vatko ne olleet kaupantekohetkellä mahdollisesti

piileviä tai oliko niillä terveydelle tai ympäristölle

haitallisia vaikutuksia”. Ostaja vaati hinnanalen-nusta ja vahingonkorvausta kaupanteon jälkeen todettujen laatuvirheiden perusteella. Kysymys vastuunrajoitusehdon sitovuudesta.

korkein oikeus Ja korkein hallinto-oikeus

Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

Oikeustapauksia

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen

perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen

edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa

maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa,

käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan

ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantie-

ja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan

(esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat,

metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan

itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointi-keskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi

kko:2012:69Perintökaari- Lakiosa - Lakiosan täydennys

Perittävä oli 88-vuotiaana myynyt maatilansa osittain lahjanluonteisella kaupalla sisarenpo-jalleen. Kauppa oli tehty sen jälkeen, kun perit-tävällä oli todettu vakava sairaus. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla kauppaa oli lahjanluonteiselta osaltaan pidet-tävä perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna lahjana, joka oli tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Ky-symys myös siitä, liittyikö kauppaan sellaisia vastasyitä, joiden nojalla lahjan arvo olisi voitu jättää lisäämättä pesän varoihin rintaperillisen lakiosaa määrättäessä.

kko:2012:39Kiinteistönmuodostamislaki- Vesijättö - Tilusvaihto

Maaoikeuden tuomion mukaan vesijätöstä joh-tuva tilussijoitus tuli korjata tilusvaihdolla siten,

Maanomistajien arviointi-keskus oyvT Helena Ålgars on nimitet-ty Maanomistajien arviointi-keskus Oy:n päälakimieheksi 3.9.2012 alkaen toimipaikka-naan Helsinki. Hänen työtehtä-

viinsä kuuluvat asiakkaiden toimeksiantojen hoita-minen lähinnä kiinteistö- ja ympäristöoikeudellisis-sa mutta myös muissa oikeudellisissa asioissa. Ålgars on aikaisemmin työskennellyt lakimiehenä Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f:ssä. Sitä ennen hän on toiminut pankkila-kimiehenä sekä tuomioistuinlaitoksessa. arviointikeskus (www.arviointikeskus.fi) on MTK:n ja SLC:n omistama osakeyhtiö joka tarjo-aa asiantuntijapalveluja ensisijaisesti kiinteistö-arvioinnin ja ympäristöoikeuden saralla.

nimityksiä – På nya Poster

jordägarnas värderingscentral abvicehäradshövding Helena Ålgars har börjat som chefsjurist på Jordägarnas värderingscen-tral ab den 3 september. Hon är stationerad på kontoret i Helsingfors och kommer närmast från Svenska lantbruksproducenternas central-förbund SLC rf där hon har fungerat som jurist. före tiden på SLC jobbade Ålgars som bankju-rist och inom domstolsväsendet. På värderingscentralen kommer Ålgars i första hand att sköta kunduppdrag i fastighets- och miljöjuridiska ärenden, men även i andra typer av juridiska angelägenheter. värderingscentra-len (www.arviointikeskus.fi) är ett aktiebolag som ägs av MTK och SLC och som erbjuder experttjänster inom främst fastighetsvärdering och miljörätt.

että vesitilaan a liitettiin rantatilasta b maa-alue ja b:hen liitettiin vesijättöä. Kysymys siitä, oli-ko asiassa edellytyksiä tilusvaihdolle vai tuliko tilussijoitus korjata siten, että b sai lunastaa vesijätön.

10.7.2012/1931 kho:2012:57Maankäyttö ja rakentaminen - Hallintovalitus -

Asemakaavan laatimiskustannusten korvaami-

nen - Hyväksyttävät kustannukset - Kohtuullista-

minen

Kaupunki oli voinut sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n tarkoittamaan asemakaa-van laatimisesta perittävään korvaukseen las-kennallisen tuntihinnan mukaan määräytyvän korvauksen asemakaavan suunnittelu- ja käsit-telykustannuksista. Kaupungin kustannusten perimistä koskevasta viranhaltijapäätöksestä valitettiin hallintovalituksella hallinto-oikeuteen ilman oikaisuvaatimusmenettelyä.

Maanomistajain liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maan-

omistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 eLO:n (european Landowners´ Organization) jäsen.

Liitto on perustettu vuonna 1945.

liiton tEhtävätMaanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jä-

senten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen talou-

dellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää

jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

liiton tavoittEEt• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsää-

dännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein

kohdistettuja ja selkeitä.

• edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsäta-

louden kanssa.

• edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä

maanomistaJain liitto – JorDägarnas FörbunD r.y.

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverketLiiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

kyllä, haluan liittyä Maanomistajain liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Maanomistajain liitto r.y.

Tunnus 5005145

00003 VASTAUSLäHETyS

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

e-mail

jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri-

historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis-

tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse-

neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita

tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen

perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen

kansainvälistä toimintaa Maanomistajain

Liitto on jäsenenä european Historic Hou-

ses associations (eHH) -järjestössä.

PuheenJohtaJaThomas FrankenhaeuservaraPuheenJohtaJaPeter StorsjöJäsenetisabella SaleniusHannele Helkama-rågårdHenrik CreutzJoachim Borgström

toimisto PL 169, 01301 vantaakäyntiosoite urheilutie 6C09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fiwww.maanomistajainliitto.fitoiminnanJohtaJa Tuija nummela

maanomistaJain liiton hallitus 2012

rakennushistoriallinen Jaos

PuheenJohtaJaEine rosenberg-riihimäki, Hartola040 541 [email protected] Frankenhaeuser, Porvoo040 5464 [email protected]äsenetHenrik Creutz, Loviisapuh 040 5147 [email protected] Hintikka, rautalampipuh 0400 860 [email protected] Sankelo, vaasapuh 050 5120 [email protected] Storsjö, raaseporipuh 0500 504 [email protected] Vilkuna, Nivalapuh 050 5565 [email protected]ägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation

för jordägare. förbundet har varit medlem i eLO (european Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FörBundEts uppgiFtErTill Jordägarnas förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner

samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. förbundet arbetar för att stärka jordäganderät-

ten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas

bestämmanderätt. förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader

och utvecklandet av kulturlandskapet.

FörBundEts Målsättningförbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gäl-

lande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. författningarna bör vara tydliga och

rätt riktade. förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord-

och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av

en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MaanoMistajain liiton jäsEnEksi voi liittyä jokainen merkittävän

maa- tai metsätilan, omakotitontin,

liiketontin tai kesämökkipalstan

omistaja! Liitto auttaa jäseniään

maanomistukseen liittyvissä liittyvissä

kysymyksissä. Jäsenemme saavat

10 % alennuksen arviointikeskuksen

lakiasia- ja kiinteistöarviointi

asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun

sisältyy Maanomistajalehti, joka

ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton

jäsenet ovat samalla myös jäseniä

euroopan maanomistajajärjestössä

eLO:ssa (european Landowners´

Organization), joka edustaa miljoonia

maanomistajia eu:n jäsenmaissa.

Jäseneksi


Kutsu Inbjudan

syyskokous ja -seminaari Helsingissä 18.10.2012

SyySKoKouSSemInaarI to 18.10.2012 klo 10–14 Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3a

Tuulivoimaa maanomistajan näkökulmastaohjelma

10.00 Maanomistajain Liiton syyskokous11.30 Lounas12.30 Tuulivoimalatontin vuokraajan muistilista Ilpo Mattila, Energia-asiamies, MTK13.15 Kustannustehokasta sähköä tuulesta Jari Suominen, TuuliWatti Oy:n tj. ja STY:n hallituksen puheenjohtaja

ilmoittautuminen viimeistään ke 10.10. Seminaarin hinta on 60€, sisältää lounaan ja kahvit. Osallistuminen pelkästään syyskokoukseen on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Maanomistajain Liiton toimistoon 09 1356 511 tai [email protected].

Maanomistajain Liitto SyySKoKouS

pidetään torstaina 18.10.2012 klo 10Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3a

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat

Hallitus

esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla Liiton kotisivuilla 1.10. alkaen

www.maanomistajainliitto.fi tai paperikopiot voi pyytää Liiton toimistosta puh 09 1356 511

Tervetuloa

Jordägarnas Förbund HÖSTmÖTeT

hålls torsdagen den 18.10.2012 kl. 10i restaurang Helsingin Suomalainen Klubi,

folkskolegränd 3aMötet behandlar stadgeenliga höstmötesärenden

Styrelsen

föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns på förbundets hemsida på adressen

www.maanomistajainliitto.fi eller papperskopior kan beställas från förbundets kansli tfn 09 1356 511

Välkommen

maanomistaja 3/2012

Documents