maapallon vihertäminen ja hiilikierto ratkaisevia … · 2020. 6. 9. · ajankohtaista teksti:...

Tuotanto & Energiatehokkuus 1

kehittyvaelintarvike.fi

TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUS

Maapallon vihertäminenja hiilikierto ratkaiseviailmastonmuutostyössä

Lämmön talteenotollasuurimmat energiansäästöt

Tehtaista tuleeinnovaatioalustoja

32019

2 Kehittyvä Elintarvike 3/2019 Tuotanto & Energiatehokkuus 3

Tutkijat ja yritykset ponnistelevat kestävämmän ja tehokkaamman ruuantuotannon hyväksi. Makro-tasolla maapallon metsien ja maaperän hiilinie-lut ja tasapainoinen hiilikerto ratkaisevat, miten

ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan.Elintarvikepäivän pääteema oli tänä vuonna osuvasti

vastuullinen ketju. Esityksissä käsiteltiin niin ravitsemus-vastuuta, resurssitehokkuutta kuin yritysvastuun ulottu-vuuksia.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luon-nonvarakeskuksesta muistutti, että ydin- ongelmia ovat fossiilisen energian käyttö ja metsäkato, ei lentäminen ja lihan-syönti. Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on kuitenkin syödä suoma-laista tai pohjoismaista ruokaa. Virkajärvi uskoo, että Suomessa löytyy järkeviä kei-noja kehittää tuotantoa yhä parempaan suuntaan.

Maaperässä piilee ratkaisu tämän hetken polttavimpaan ongelmaan: kun maata viljellään oikein, siitä saadaan hiilinielu, tiivis-tää Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen tämän lehden kolumnissa.

POHJOISMAIDEN TUTKIJAT, viljelijäjärjestöt ja kasvin- jalostajat julkaisivat toukokuussa yhdeksän suositusta, joilla he rohkaisevat päättäjiä varmistamaan pohjoismai-sen maatalouden tulevaisuuden. Nordic Agriculture and Climate Change: Mitigation and Adaptation -raportti syntyi työpajassa, jonka järjestivät Pohjoismaiden ministerineu-voston alaiset laitokset NordGen ja NordForsk.

Suomessa tehdään tutkimusta, jota voidaan hyödyntää teollisuudessa. Tampereen yliopistossa on ollut käynnissä hanke, jossa on tutkittu ja kehitetty energianlouhintatek-niikoita sekä langatonta ja paristotonta elektroniikkaa. Laitteistot muuttavat mekaanisen värähtelyn, liikkeen, lämpötilaeron ja kitkan sähköenergiaksi.

Reboot IoT Factory -hankkeen koordinaattori Marko Jurvansuu ja erikoistutkija Sari Järvinen VTT:ltä arvioivat, että tehtaista tulee innovaatioalustoja, joissa etsitään rat-kaisuja pulmiin monien eri osapuolten yhteistyöllä.

CH-Polymersin vetämässä BIO-F-hankkeessa haetaan ratkaisuja korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla materiaaleilla. Waste-hankkeessa on puolestaan etsitty uusia mahdollisuuksia hyödyntää viljan prosessoinnin sivuvirtoja.

YRITYKSISSÄ TEHDÄÄN TYÖTÄ muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Tämä työ on

jo tuottanut hyviä tuloksia. Atria raportoi viime vuonna parikymmentä energiate-hokkuustoimenpidettä, joiden energian-säästövaikutus vastaa 570 omakotitalon lämmönkulutusta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa tuu-livoimaa alettiin käyttää ainoana sähkö-energian lähteenä vuonna 2001. Nyt teh-taan katolle asennetuilla aurinkopanee-leilla pystytään kattamaan perusenergian-tarve.

Valion tavoitteena on hiilineutraali mai-toketju vuoteen 2035 mennessä, ja Sineb-

rychoff tähtää hiilineutraaliin energiatuotantoon vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuussopimuskaudella 2008−2016 elintar-viketeollisuuden yritykset säästivät 282 miljoonaa kilo-wattituntia sähköä ja vähensivät hiilidioksidipäästö-jään 81 tuhatta tonnia. Uusi sopimuskausi kattaa vuodet 2017−2025.

Entistä kestävämpi ruuantuotanto on mahdollista, jos kaikki osapuolet kantavat kortensa kekoon, myös päättä-jät ja kansalaiset. Ensin pitää kuitenkin hahmottaa, mikä on tärkeintä ilmastonmuutoksen, resurssitehokkuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.

ENTISTÄ KESTÄVÄMPI RUUANTUOTANTO ON

MAHDOLLISTA.

Pääkirjoitus 3/2019

KESTÄVÄÄ JA TEHOKASTA RUUANTUOTANTOA KU

VA: J

ORM

A TA

LJA

ISO UUTUUS. PIENIIN HAAVOIHIN.Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti työpaikoille, joissa pienet haavat ovat arkipäivää. Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri siellä, missä laastareita tarvitaan.

Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/fi

Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti

Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri

Soft laastariHaavapyyhkeet Sininen jäljitettävä sormenpäälaastari

Sininen jäljitettäväelintarvikelaastari

Uutuus


Palstat

52 Hankintaopas

ETS-sivut

56 IPSJ yritysvierailulla RPS Brewingillä58 ETS-PALSTA: TETS ja Kehittyvä Elintarvike juhlivat tasavuosia

marraskuussa

Waste-hankkeessa on selvitetty kierrätyksen vaikutusta uuden leivän leivontalaatuun

ja biotransformaatiotekniikoiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Leipomosivuvirratkäyttöön kierrättämällä

30

Solumaatalous tarjoaa mielenkiintoisia ja merkittäviä ruuantuotantomahdol-

lisuuksia nykyisten tuotantoprosessien rinnalla.

Solumaatalous tarjoaauudenlaisia mahdollisuuksia

14 KUVA

: VTT

Tuotteiden laatu, puhtaus ja turvallisuus ovat ehdottomia

vaatimuksia Japanin markkinoilla, ja Suomi on japanilaisten

suosikkimaita.

Japani on laadukkaidenelintarvikkeiden

keisarikunta

45

Toukokuun alussa voimaan

astunut uusi tavaramerkkilaki tuo tavaramerkit ja niiden

hakemisen nykypäivään. EU-tavaramerkkilakimies Jussi Mikkola

Papula-Nevinpatista pitää uudistusta tervetulleena.

Uusi tavaramerkkilakinykyaikaistaa käytäntöjä

47Valttina lihan puhtaus

43

3 PÄÄKIRJOITUS: Kestävää ja tehokasta ruuantuotantoa 6 HENKILÖKUVA: Ongelmien ratkaisija ja toimintojen kehittäjä 7 KOLUMNI: Kestävä ruuantuotanto on järkevää ja tehokasta37 PAKINA: Pätöteholla ja loisenergialla omavaraiseksi41 MAAILMA MAUSTEILLA: Missä olet Suomen elintarvikevientistrategia?

Ajankohtaista

8 Puhdasta energiaa ympäristöstä elektroniikan käyttövoimaksi9 Tutkimushanke viruksista elintarvikkeiden tuotantoketjussa käynnistynyt9 Ilmainen neuvonta auttaa energiatehokkuuden kysymyksissä

TEEMA: Tuotanto & Energiatehokkuus

10 PUHEENVUORO: Mistä ruuan ilmastovaikutus muodostuu?12 Maapallon vihertäminen ja hiilikierto ratkaisevia ilmastonmuutostyössä14 Solumaatalous tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia ruuantuotantoon18 Vastuullinen energiankäyttö säästää euroja20 Lämmön talteenotolla suurimmat energiansäästöt24 Laitilassa on menty hyvällä tuulella ja aikaansa edellä26 Tehtaista innovaatioalustoja28 Kestäviä ratkaisuja etsitään fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi30 Leipomosivuvirrat hyötykäyttöön biotransformaatiotekniikoilla32 Höyry pesee ja desinfioi34 Voiteluaineiden käyttö vaatii huolellisuutta36 NarrowBand -tekniikka soveltuu myös elintarviketeollisuuteen

Ravitsemus & Terveys

38 Makeuttajat – hyödyksi vai vaaraksi?39 Työläisperheiden ravitsemusolot 1900-luvun alussa

Talous & Markkina

42 PUHEENVUORO: Tekoäly on pian kaikkialla43 Vientivalttina lihan puhtaus ja läpinäkyvyys45 Japani on laadukkaiden elintarvikkeiden keisarikunta

Lainsäädäntö

47 Uusi tavaramerkkilaki nykyaikaistaa käytäntöjä

Tiede & Tutkimus

48 Uutta tietoa tärkkelyspohjaisten lastenruokien rakenteeseen vaikuttavista valmistustavoista

49 K-vitamiinin vaikutuksista tarvitaan lisätutkimuksia50 Kauppojen omat merkit kuluttajien suosiossa

Sisältö 3/2019

30. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen

ISSN-L 0787-8273 ISSN 0787-8273 (painettu)

ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu)

Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y

@ETS_ry

Toimitus PL 115, 00241 Helsinki

toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi

Vt. päätoimittaja Pirjo Huhtakangas

pirjo.huhtakangas(at)kehittyvaelintarvike.fi

Avustajat Raija Ahvenainen-Rantala, Anne Haikonen,

Anna Kortesoja, Heikki Manner, Mari Sandell, Jari Toivo

Ari Virtanen / Korea

Toimituskunta 3/2019 Pirjo Huhtakangas, Lauri Lehtinen, Niko Markkinen, Anna Vainikainen,

Esa Wrang, Eeva Vänskä

Neuvottelukunta Marina Heinonen, Eeva-Liisa Häkli,

Matti Kalervo, Anu Kaukovirta-Norja, Taru Karikoski, Jussi Loponen, Noora Mäkelä,

Marleena Tanhuanpää, Jari Toivo, Erkki Vasara

Ilmoitusmyynti Media Bookers

Janne Murtomaa p. 050 377 0333

janne.murtomaa(at)mediabookers.fi

Hannu Pyykkö p. 050 2250

hannu.pyykko(at)mediabookers.fi

Taitto Mari Kivi

Paino ForssaPrint

Tilaushinta 2019 kestotilaus 69€/vsk

kestotilaus oppilaitokset 57€/vsk Hintoihin lisätään ALV

Kansikuva Atria

Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat

Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, 00241 Helsinki

info(at)ets.fi www.ets.fi


Suomen ruokaketjun valtteina ovat puhtaus, turvallisuus ja läpinäkyvyys.

Tämä näkyy myös lihatuotteissa, ja on hyvä vientivaltti.

KUVA: ANNALEENA SOULT

KUVA

: HEL

SING

IN Y

LIOP

ISTO

KUVA

: PIR

JO H

UHTA

KANG

AS

KUVA: PAPULA-NEVINPAT


Atrian energia- ja vastuullisuus-päällikkö Eero Yliselä työskente-lee ammatissa, jossa hän pääsee toteuttamaan itseään. Lapsena ja nuorena Yliselällä ei ollut varsi-

naista unelma-ammattia, mutta häntä on aina kiinnostanut ongelmien ratkaiseminen ja asioiden kehittäminen.

– Nykyisessä työtehtävässäni nämä omi-naisuudet tulevat tarpeeseen. Tehtäviini kuuluu Atria Suomen energiankäytön ja ym-päristövastuullisuuden edistäminen. Myös Atria-konsernin energiankäytön ja rapor-toinnin kehittämisen koordinointi kuuluu työnkuvaani, Yliselä tiivistää.

Hän valmistui vuonna 2013 filosofian maisteriksi pääaineenaan soveltava fysiik-ka. Pro gradu -tutkielmansa hän teki Jy-väskylän yliopistossa otsikolla Paperirainan lämmityksen vaikutus vedenpoistoon paperi-koneen puristinosalla.

− Olen aina tykännyt matematiikasta. Fy-siikassa koin mahdollisuuden päästä sovel-tamaan matemaattista osaamistani sekä tutkimaan luonnonilmiöitä, Yliselä kertoo opiskeluvalinnastaan.

Valmistumisen jälkeen hän on työsken-nellyt energiatehokkuusasiantuntijana pää-tehtävänään teollisuuden ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Ener-giakolmio Oy:ssä, Enegia Oy:ssä ja EcoReal Oy:ssä.

− Elintarvikealalle siirryin tullessani At-rialle toukokuussa 2018. Aikaisempi työ- urani koostuu energia-alan työtehtävis-tä. Atrialle siirtyessäni minua kiehtoi muun muassa mahdollisuus vaikuttaa ison yhtiön energian käyttöön liittyviin valintoihin. Täl-lä tavoin voin omalta osaltani edistää suo-malaisen teollisuuden kestävää toimintaa, Eero Yliselä kertoo.

Työ ja vapaa-aika tasapainossaYliselä työskentelee pääasiassa tekniikan organisaation henkilöstön kanssa, mut-ta tekee tiivistä yhteistyötä myös laatu-

Henkilökuva TEKSTI: Pirjo Huhtakangas

ONGELMIEN RATKAISIJA JA TOIMINTOJEN KEHITTÄJÄ

ja tuotanto-organisaatioiden kanssa. Työ tarjoaa sekä haasteita että ilon aiheita.

− Palkitsevaa on huomata myönteistä kehitystä energian käytössämme. On ollut myös ilo huomata, miten positiivisesti ener-gia- ja ympäristöasioihin suhtaudutaan läpi organisaation. Haastetta tuo ison yhtiön ja organisaation mukana tulevat erilaiset nä-kökulmat, jotka on huomioitava mietties-sämme muutoksia nykyisiin järjestelmiin, Yliselä summaa.

Hän toivoo, että pystyisi tulevaisuudes-sa yhä vahvemmin edistämään kestävää ke-hitystä: esimerkiksi energian käyttöön liit-tyvien ratkaisuiden kehittämistä yhä isom-massa mittakaavassa.

Henkilökohtaisessa elämässä on tärkeää säilyttää tasapaino työn ja muun elämän vä-lillä.

− Läheisten ihmisten tapaaminen ja har-rastukset ovat hyviä keinoja siihen. Mie-luiten vietän vapaa-aikani pienen tyttäre-

ni kanssa touhutessa ja hänen kehitystään seuratessa. Myös liikunta on tärkeä osa va-paa-aikaani: harrastan suunnistusta, lenk-keilyä, hiihtoa ja kuntosalilla käyntiä.

Vastuullisuuden arvostus nouseeNuorille opiskelijoille hän haluaa kertoa, että elintarvikesektori on mielenkiintoi-nen ja muuttuva ala, johon maailman me-gatrendit vaikuttavat voimakkaasti.

− Tästä syystä ala pysyy vireänä, ja uuden oppiminen on jatkuvaa. Vastuullisuus on yhä kasvava näkökulma yritysmaailmassa, mi-kä takaa sen, että vastuullisuuden arvostus nousee yhä tulevaisuudessa. Vastuullisuu-den parissa työskennellessä on aidosti mah-dollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kestävään kehitykseen, Eero Yliselä kertoo.

Yleisenä vinkkinä hän neuvoo nuoria ole-maan avoimia uusille tilaisuuksille ja tavoit-telemaan rohkeasti unelmiaan. l

Vastuullisuuden parissa työskennellessä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa myös yhteiskunnan kes-tävään kehitykseen, Atrian energia- ja vastuullisuuspäällikkö Eero Yliselä vakuuttaa.

KUVA: ATRIA

Ajatellessani aiemmin tehokasta ja järkevää ruuantuotantoa, tuli-vat ensimmäisenä mieleen laajat peltoaukeat, suuret trak-

torit ja leveät työkoneet. Tehokkuutta oli se, kuinka paljon pellolla saatiin aikai-seksi tunnissa ja kuinka paljon satoa heh-taari tuotti. Kyseessä oli insinööritieteen, teknisten ratkaisuiden ja työtehon näkö-kulmasta perusteltu tapa arvioida tehok-kuutta. Jälkiviisaana voin todeta olleeni väärässä ja hakoteillä.

Ennen isännät ja emännät kävivät maa-mieskoulussa, jossa opinnot pyörivät maanviljelyn ympärillä. Nykyisin valmistu-taan kasvinviljelytieteistä. Sama terminen virhe on siirtynyt puheisiimme. Puhumme ruuan tuottajista emmekä niinkään enää maanviljelijöistä.

Kasvinviljelyssä pyritään suuriin satoi-hin, useimmiten keinolla millä hyvänsä. Tekniskemiallisen keinovalikoiman avulla pystymme hallitsemaan tautipainetta ja korren kasvua sekä tiristämään peltoheh-taarilta kiloja puimurin kitaan vuosi vuo-delta enemmän. Havainto kirpasta tai kas-vitaudista ratkaistaan nostamalla kasvin-suojeluaineruisku traktorin perään. Seu-raukset voivat olla kuitenkin kohtalokkaat, ja ratkaisut ovat kuin laastarilla parannet-taisiin mätäpaisetta.

MAANVILJELYSSÄ ON KYSE siitä, että yksittäisen satokasvin sijaan huomio kiinnitetään maaperään. Ruokimme maan pieneliöitä, kun emme ravitse vain kasvia, vaan kiinnitämme huomion myös maa-perän ravinnetarpeisiin. Tämän ansiosta maaperä ruokkii kasvin ravinnetarpeita lisäten samalla luonnon monimuotoi-suutta ja vahvistaen kasvuston kestä-vyyttä tauti- ja tuholaispainetta vastaan. Jos kasvustossa havaitaan kasvitauti,

KESTÄVÄ RUUAN- TUOTANTO ON JÄRKEVÄÄ JA TEHOKASTA

Kolumni TEKSTI: toimitusjohtaja Eljas Jokinen, Soilfood Oy

KUVA

: SOI

LFOO

D

etsitään varsinainen juurisyy, eikä taker-ruta vain oireen hoitamiseen.

Vuosikymmenet olemme luottaneet kasvinviljelyn ideologiaan, ja se näkyy pel-tomaissamme. Multavuus peltomailla on laskenut. Tutkimusten mukaan suomalai-selta pellolta hajoaa ilmakehään vuosit-tain noin 220 kiloa hiiltä hehtaarilta. Vuo-tuisella tasolla tämä on valtava määrä ja päästö. Samalla orgaanisen aineksen pitoi-suudet pelloilla pienenevät.

Tilanne on saanut monen huolestumaan. Tänään maatalouden tutkijan, neuvojan ja viljelijän suurennuslasin alle mahtuu sadon lisäksi usein maaperän hyvinvointi. Ratkaisuja haetaan myös kemiallisteknis-ten ratkaisujen ulkopuolelta etsien juuri-syitä pelkkien oireiden sijasta. Yhä useampi pohtii ongelmia lapion kanssa pellolla pel-tomaata tunnustellen ja haistellen.

HYVÄN JA TERVEEN MAAN tuoksun tunnistaa kyllä. Luulenpa, että tuoksun tunnistaminen on jopa ihmisen gee-neissä, koska ravitsevalla maaperällä on ollut ruuantuotannon kehitykselle suuri merkitys. Tästä esimerkkinä ovat villien kasvilajien ottaminen peltoviljelyyn sekä viikinkien ryöstöretkien ja siirtokuntien perustaminen nykyiseen Englantiin, jossa maaperä oli multavaa karuun pohjolaan verrattuna.

Maaperän eliöstön hyvinvointi vaikut-taa peltolohkoa laajemmalle. Kun orgaa-

nisen aineksen määrä on alhainen, pellon rakenne on huono. Huonosta rakenteesta seuraa peltomaan eroosio, joka kuljettaa mukanaan ravinteita ojiin ja vesistöihin aiheuttaen ravinnepäästöjä ja pistekuor-mitusta.

Vastaavasti pieneliöiden toiminta paran-taa maan rakennetta. Pieneliöiden massa sitoo maan pieniä murusia yhteen suurem-miksi muruiksi, jotka ovat pieniin muru-siin verrattuna huomattavasti vähemmän alttiita eroosiolle. Tällöin peltomaa pidät-tää paremmin ravinteita, ja ravinnepäästöt vesistöihin pienenevät.

PIKAVOITTOJA EI OLE OLEMASSA maa-taloudessakaan. Maan multavuuden nosto yksin ei ole ainoa ratkaisu ravinnevalu-mien hallintaan. Maanparannuskuitu-jen tai muun orgaanisen aineksen käytön lisäksi maatalouden ravinnepäästöjen pienentyminen edellyttää kokonaisval-taista ajattelua ja systeemitason muutosta toimintaan. Monipuoliset viljelykierrot nurmi- ja palkokasveineen, talviaikainen kasvipeitteisyys ja maatalouden tuotan-torakenteen tasapainottaminen, oikein mitoitetut lannoitusmäärät ja keven-netty muokkaus ovat avaimia kestävään ja tuottavaan maanviljelyyn.

Maaperässä piilee ratkaisu tämän het-ken polttavimpaan ongelmaan. Kun maata viljellään oikein, siitä saadaan tehtyä hiili-nielu. Vaihtamalla kemialliset tuotantopa-nokset hiilipitoisista sivuvirroista valmis-tettuihin tuotantopanoksiin sivuvirtojen sisältämä hiili päätyy peltoon sen sijaan, että se polttamisen seurauksena päätyisi hiilidioksidipäästöinä ilmakehään. Kes-tävä ruuantuotanto on mahdollista, kunhan muistamme viljellä maata.

MAAPERÄSSÄ PIILEE RATKAISU TÄMÄN

HETKEN POLTTAVIMPAAN ONGELMAAN.


Ajankohtaista TEKSTI: professori Pekka Ruuskanen & professori Jukka Vanhala, Tampereen yliopisto

PUHDASTA ENERGIAA YMPÄRISTÖSTÄ ELEKTRONIIKAN KÄYTTÖVOIMAKSI

Puhtaan ja saasteettoman energian saanti sähkölaitteiden käyttövoi-maksi on tullut entistä tärkeäm-mäksi kotitalouksissa ja kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Tällä het-

kellä sähkölaitteiden käyttövoimana käyte-tään maailmanlaajuisesti vuosittain noin 30 miljardia nappiparistoa. Tämä muodostaa jo melkoisen ympäristöongelman, koska käy-tetyt paristot ovat haitallista jätettä. Samoin sähkölaitteiden energiansaannissa käyte-tään suuria määriä johdotuksia, mikä mer-kitsee suuria huoltokustannuksia.

Sähköllä toimivat laitteet kuten mit-tausanturit, erityisesti laadunvalvontaan käytettävät laitteet, langaton tiedonsiirto, IoT (Internet of Things), tietojenkäsittely, elektroniikka, erilaiset mittaustekniikat ja automaatio lisääntyvät kiihtyvällä vauhdil-la. Tästä syystä olisi hyödyllistä, jos näissä käytettävät sähköjohdot ja laitteiden käyt-tövoimana käytettävät paristot voitaisiin korvata ympäristöystävällisemmillä ener-giatekniikoilla.

Yhden ratkaisun tähän voi tarjota niin sa-nottu energianlouhinta. Tämä tarkoittaa si-tä, että ympäristössä oleva energia, esimer-kiksi liike, värähtely, lämpötilaerot, säh-kömagneettinen säteily ja kitka muutetaan sähköenergiaksi. Tällöin sähkölaitteet toi-

misivat itsenäisesti, paikallisesti saatavan puhtaan energian avulla ilman sähköjoh-toja tai paristoja. Energianlouhintaa käy-tettäessä laitteiden huoltovarmuus kasvaa, laitteistot ovat yksinkertaisempia, laitteet eivät tarvitse huoltoa, ne kevenevät, ener-giantarve pienenee, huoltokustannukset pienenevät, pienemmillä kustannuksilla saadaan enemmän tarpeellista informaa-tiota ja käyttömukavuus lisääntyy.

Energianlouhinnan tekniikoita kehitetään SuomessaTampereen yliopistossa on ollut käynnissä kaksivuotinen projekti, jossa on tutkittu ja kehitetty energianlouhintatekniikoita se-kä langatonta ja paristotonta elektroniik-kaa teollisuuden sovelluksiin. Hankkees-sa on mukana myös Teknologian kehittä-miskeskus VTT ja Oulun yliopisto. Lisäk-si hankkeeseen on osallistunut kahdek-san suomalaista yritystä, joille kehitetään kaupallisia sovelluksia. Hankkeen päära-hoittaja on Business Finland.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kaupallisia energiankeräyslaitteistoja mu-kana olevien yritysten tarpeisiin. Laitteis-tot räätälöidään jokaisen yrityksen tar-peisiin. Kehitettävät laitteistot sisältävät energiankeräimen, tarvittavan elektronii-

kan ja energian varastoinnin. Kehitettävät laitteet muuttavat mekaanisen värähte-lyn, liikkeen, lämpötilaeron ja kitkan säh-köenergiaksi.

Tämä tekniikanala on herättänyt suur-ta mielenkiintoa suomalaisessa teollisuu-dessa. Tällä hetkellä valmistellaan jat-kohanketta, jossa on mukana neljätoista suomalaista yritystä. Sen tavoitteena on yhdistää energianlouhintatekniikoita ja erilaisia sähköisiä toimilaitteita yhdeksi, itsenäisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi.

Tutkimushankkeessa on mukana kun-nonvalvontaa ja palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, sähkö- ja elekt-roniikkateollisuuden yrityksiä, sähkölai-tevalmistajia, konepajoja, raskaiden ko-neiden valmistajia ja automaatiotekniikan yrityksiä. Kehitettävillä tekniikoilla löy-tyisi sovellusmahdollisuuksia myös lää-ketieteellisissä sovelluksissa, hyvinvoin-titeknologiassa ja turvallisuustekniikassa.

Energianlouhinnan tekniikoilla nähdään olevan tulevaisuudessa merkittävä ja no-peasti kasvava markkinapotentiaali. Lii-ketoiminnan laajuus kasvaa tällä hetkellä noin 24 prosenttia vuodessa, ja sen ennus-tetaan saavuttavan noin 3,3 miljardia USD vuonna 2020. l

TUTKIMUSHANKE VIRUKSISTA ELINTARVIKKEIDEN TUOTANTOKETJUSSA KÄYNNISTYNYT

Kuluttajien, kaupan ja elinkeinon etu on, että tarjolla olevat elin-tarvikkeet ovat turvallisia eivätkä sisällä tautia aiheuttavia viruk-sia. Sikaa sisältävissä tuotteissa

voi kuitenkin piillä esimerkiksi hepatiitti E -virusta (HEV) tai aivan Suomen naapuris-sa, Baltian maissa tavattavaa afrikkalaista sikaruttovirusta (ASFV).

HEV on sekä eläimiin että ihmisiin tart-tuva zoonoottinen virus, jota esiintyy eri-tyisesti porsailla myös Suomessa. Ihmi-sillä tartunta on usein oireeton tai lievä-oireinen. Se voi aiheuttaa myös vakavan maksatulehduksen, joka voi johtaa kroo-niseen tautiin tai kuolemaan. Muun muas-sa sikojen kanssa tekemisissä olevilla ih-misillä on lisääntynyt HEV-tartuntaris-ki. Suomessa on myös epäilyjä kotimai-sesta, ruokavälitteisestä HEV-tartunnas-ta ihmisellä. ASFV ei ole vaarallinen ihmi-selle, mutta sen vaikutukset suomalaisiin sikoihin ja sikatalouteen ovat suunnatto-mat, jos se pääsee leviämään Suomeen.

HEV- ja ASFV-virusten tiedetään tu-houtuvan riittävässä kypsennyksessä, mutta tarkkaa tietoa virusten selviytymi-sestä muissa elintarviketeollisuuden pro-sesseissa ei ole vielä saatavilla. Tästä syys-tä Helsingin yliopiston eläinlääketieteelli-nen tiedekunta ja Ruokavirasto ovat käyn-nistäneet tutkimushankkeen aiheesta Vi-rusten esiintyminen ja säilyvyys elintarvike-tuotantoketjussa ja elintarviketeollisuuden prosesseissa (VirSta). Kolmivuotinen tut-kimushanke alkoi vuonna 2018, ja sitä ra-hoittavat Maatilatalouden kehittämisra-hasto (Makera) ja yhteistyössä olevat yri-tykset.

Tutkimushankkeessa haetaan lisää tie-toa HEVin esiintyvyydestä suomalaisissa tuotantosioissa, riistaeläimissä ja sianlihaa sisältävissä raaka-aineissa. Lisäksi tarkas-tellaan HEVin leviämistä tuotantoketjus-sa ja tuhoutumista elintarviketeollisuuden prosesseissa. Prosessien turvallisuuden ja riskinhallintamenetelmien arvioinnissa hyödynnetään hankkeessa kehitettävää ti-

lastollista mallia. ASFV-viruksen kestävyy-destä elintarviketeollisuuden prosesseissa haetaan tietoa kirjallisuudesta.

Molempien virusten osalta arvioidaan mahdollisia riskejä sekä etenkin riskinhal-lintakeinoja ja niiden toimivuutta. Hanke tuottaa täsmätietoa aiheesta niin tuotan-toeläinten tuottajille, elintarviketeollisuu-delle kuin yksityishenkilöillekin. l

LISÄTIETOA:Leena Maunulayliopistonlehtori, dosenttiHelsingin yliopistoleena.maunula(at)helsinki.fi

Tuija GaddyksikönjohtajaRuokavirasto, virologian yksikkötuija.gadd(at)ruokavirasto.fi

Pirkko TuominenyksikönjohtajaRuokavirasto, riskinarvioinnin yksikköpirkko.tuominen(at)ruokavirasto.fi

Ajankohtaista

Energiavirasto rahoittaa seuraavien neljän vuoden ajan, toukokuus-ta 2019 huhtikuun loppuun 2023, jokaisessa maakunnassa energia- neuvojan työtä. Energianeuvo-

ja antaa pk-yrityksille ilmaiseksi neuvoja, miten pääsee liikkeelle energiatehokkuu-den parantamisessa ja uusiutuvan energi-an lisäämisessä. Energianeuvojalta saa tie-toa myös rahoituskanavista.

Energianeuvoja kertoo tarkemmin pk-yrityksille energiakatselmuksien hyö-dyistä ja siihen saatavasta tuesta sekä aut-taa energiatehokkuussopimuksien toi-meenpanossa jo siihen liittyneitä yrityk-siä. Myös yritykset, jotka eivät ole vielä tehneet sopimusta, saavat energianeuvo-jilta tietoa siitä, mitä liittyminen tarkoit-

• Kanta-Häme ja Pirkanmaa: Ekokumppa-nit Oy, Suvi Holm, [email protected] ja Juho Rinta-Rahko, [email protected]

• Keski-Suomi: Benet Oy, Jouko Pekkanen, [email protected]

• Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa: Ramboll Finland Oy, Jukka Jalovaara, [email protected]

• Pohjois-Karjala: Karelia Ammattikor-keakoulu Oy, Anssi Kokkonen, [email protected]

• Pohjois-Savo: Kuopion kaupunki, Mari Turunen, [email protected]

• Satakunta: Porin kaupunki, Marjo Kekki, [email protected]

• Varsinais-Suomi: Valonia, Liisa Harjula, [email protected]

taa. Energianeuvonnasta ei saa tietoa yk-sittäisistä laitevalinnoista, eikä sitä kautta anneta yksityiskohtaista suunnittelua tai konsultointia.

Energiakysymyksissä askarruttaviin asioihin voi ottaa yhteyttä oman maakun-nan energianeuvojaan:• Etelä-Karjala: Lappeenrannan kaupun-

ki, Ville Reinikainen, [email protected]

• Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: Thermopolis Oy, Lea Hämä-läinen, [email protected]

• Etelä-Savo: ProAgria Etelä-Savo, Jukka Sairanen, [email protected]

• Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi: Feasib Consulting, Markus Latvala, [email protected]

ILMAINEN NEUVONTA AUTTAA ENERGIATEHOKKUUDEN KYSYMYKSISSÄ

www.kehittyvaelintarvike.fi

ETSI TIETOA Kehittyvä Elintarvike -lehden verkkosivuilta löytyvät nimityksiä-,

tapahtumakalenteri- ja tunnustuksia-palstat ja lehtiarkisto. Sieltä voit myös laittaa juttuvinkkejä ja palautetta sekä tilata lehden. Nimityksistä ja tapahtumista voit vinkata osoitteeseen

toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi


Elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä ja ilmastovaikutusta on viimeisim-män Hallitustenvälisen ilmas-tonmuutospaneelin eli IPCC:n ra-

portin jälkeen ruodittu mediassa vähintään viikoittain. Kuluttajille annetaan vahvo-ja ruokavaliosuosituksia ja syyllistämises-täkin puhutaan internetin kommenttiken-tissä. Onko ilmastonmuutoksen hidasta-minen kuluttajien ruokavalioiden varassa? Mikä vastuu elintarviketeollisuudella on?

Keskimäärin suomalaisen kuluttajan hiilijalanjäljeksi on arvioitu noin 10 000−11 000 kg CO2e / vuosi. Suomi on henkilöä kohti mitattuna suuripäästöisim-pien maiden joukossa, vaikka se aiheuttaa vain pienen osan maapallon kasvihuone-kaasupäästöistä. Kestäväksi tasoksi maa-pallon lämpenemisvaikutuksen kannalta on arvioitu noin 3000−4000 kg CO2e/hlö/vuosi.

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan asu-minen aiheuttaa 39, liikkuminen 19 ja ruoka 16 prosenttia suomalaisten hiilija-lanjäljestä¹. Tästä voidaan päätellä, että yksittäistä lääkettä ilmastonmuutoksen hillintään ei ole olemassa, vaan vähen-nyksiä täytyy tehdä usealla eri rintamalla. Syömistä ei voi lopettaa, mutta miten ruuan päästöjä voidaan pienentää.

RUUANTUOTANNON HIILIJALANJÄLKI tulee pääosin alkutuotannosta. Kulje-tuksen, jalostuksen ja jakelun roolit ovat yleensä pienemmät. Alkutuotannossa päästöjä tulee muun muassa viljelypel-loilta typpioksiduulina ja hiilidioksidina lannoitteiden ja kalkituksen seurauksena, metaanipäästöinä eläinten ruuansulatuk-sesta ja lannasta vapautuvina päästöinä. Myös maankäytön muutoksen seurauk-sena päästöjä voi muodostua suuriakin määriä, kun metsiä raivataan viljelypel-loiksi. Muualla elintarvikearvoketjussa

ympäristövaikutukset ovat usein peräisin pääosin energiankulutuksen päästöistä.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan globaalin ruokahävikin määrä on noin 30 prosenttia kaikesta tuo-tetusta ruuasta! Hukkaan menevä ruoka aiheuttaa päästöjä turhaan koko siihe-nastisen elinkaarensa ajalta.

Luonnonvarakeskuksen Foodspill -tut-kimuksen mukaan Suomessa menee vuo-sittain hukkaan noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa: noin 15 prosenttia tuotetusta ruu-asta. Hävikistä 30 prosenttia tapahtuu kotitalouksissa, 18 kaupoissa, 20 ravit-semispalveluissa, 20 teollisuudessa ja 12 prosenttia alkutuotannossa. Teollisuuden jalostusprosesseissa hävikkiä syntyy esi-merkiksi kysynnän ja tarjonnan ennus-tettavuuden epäonnistuessa ja muoto- tai värivirheellisten kasvisten myyntikana-vien puuttumisen vuoksi².

PAKKAUSTEN HIILIJALANJÄLKEÄ pelätään usein suureksi, vaikka ne aiheut-tavat usein vain muutaman prosentin hii-lijalanjäljestä. Pakkaukset ovat ensiarvoi-sen tärkeitä, sillä ne suojaavat ruokaa ja pidentävät sen säilyvyysaikaa.

Pakkauksien kehittäminen on myös yhä mahdollista. Esimerkiksi ”älyk-käät” pakkaukset voivat kertoa ruuan pilaantumisesta vaikkapa etiketin tekstin väriä muuttamalla luotettavammin kuin Parasta ennen -merkintä. Tällöin koti-talouksien hävikki voisi myös pienentyä teollisten toimijoiden tekojen ansiosta. Hävikin minimoiminen on myös talou-

dellisesti järkevää arvoketjun jokaiselle toimijalle.

ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUKSESSA syntyy päätuotteiden lisäksi sivuvirtoja, joita voidaan usein hyödyntää esimerkiksi eläinten rehuina tai energiantuotannossa biopolttoaineena. Raaka-aineiden koko-naisvaltainen hyödyntäminen tavalla tai toisella kannattaa sekä ilmastomielessä että taloudellisesti. Usein parhaat ratkai-sut syntyvät, kun hiilijalanjälki- ja elin-kaaritarkastelua tehdään jo suunnittelu-vaiheessa.

Myös elintarvikkeiden tuotantoket-jun laitteisto vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Energiatehokkuus ja hukkalämmön hyö-dyntäminen, pumppujen ja säiliöiden oikea mitoittaminen ja uusiutuvien ener-giamuotojen käyttö ovat tärkeitä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kulje-tusten vaikutus on yleensä vain muuta-mien prosenttien suuruinen, mutta lähi-tuotantoa ja tehokasta logistiikkajärjes-telmää kannattaa hyödyntää.

TULEVAISUUDEN RUUANTUOTANTO soluviljelynä kotitalouskohtaisessa säi-liössä tai proteiinien valmistus ilmasta aurinkoenergian avulla ovat esimerk-kejä teknologioista, jotka voivat vähentää ilmastomuutoksen vaikutuksia tulevina vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti. Uusien teknologioiden ei ole kuitenkaan tarkoitus korvata perinteistä maataloutta ja ruokaketjua. Vastuullinen toiminta vil-jelijästä kuluttajaan auttaa minimoimaan ruuan hiilijalanjäljen niin, että ravitse-muksesta ja ruuasta nauttimisesta ei tar-vitse tinkiä.

¹https://media.sitra.fi/2017/10/23144245/Consump-tion_choices_to_decrease_personal_carbon_foot-prints_of_Finns.pdf

² http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraport-ti41.pdf

TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: tutkija Katri Behm, VTT

Teema PUHEENVUORO

MISTÄ RUUAN ILMASTOVAIKUTUS MUODOSTUU?

OSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN VIRKEÄ VERKOSTOETS

ANNA LAHJOITUS VERKKOSIVUJEN UUDISTAMISEEN!

Kehittyvä Elintarvike - lehdessä on paljon tietoa, jota voi hyödyntää omassa työssään tai opinnäytetyössään.

Tätä tietoa on voinut selata, tulostaa ja etsiä haku- sanalla lehden verkkosivujen lehtiarkistosta.

Lehtiarkistolla on vuosittain yli 50 000 käyttäjää, mutta se vaatii modernisointia, jotta lehtiarkistoa olisi helppo lukea ja jakaa kaikilla laitteilla ongelmitta.

Uudistustyön toteuttamiseen tarvitsemme sinun apuasi. Apusi voi olla 20 tai 50 euroa tai mikä summa tahansa, minkä katsot voivasi lahjoittaa elintarvikealalle tärkeän tietolähteen turvaamiseksi.

Elintarviketieteiden Seura ry on saanut Poliisihallitukselta rahankeräysluvan RA/2017/1237 ajalle 30.11.2018–30.11.2019.Se on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Lahjoituksen voi tehdä suoraan Seuran tilille:ETS ry, tili: FI86 8000 1802 1790 94, viitenumero: 2018304

Yritykset ottakaa yhteyttä meihin sopiaksenne lahjoituk-sen summasta ja logonne näkyvyydestä:[email protected] tai p. 040 153 4842Lähetämme yrityksellesi laskun lahjoitukseen osallistumisesta.

Kiitos lahjoituksestasi!

RUUANTUOTANNON HIILIJALANJÄLKI TULEE PÄÄOSIN

ALKUTUOTANNOSTA.


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Pirjo Huhtakangas

MAAPALLON VIHERTÄMINEN JA HIILIKIERTO RATKAISEVIA ILMASTONMUUTOSTYÖSSÄ

St1:n perustaja ja hallituksen pu-heenjohtaja Mika Anttonen etsii päivätyökseen ratkaisuja ilmas-tonmuutoksen hillintään.

− Maapallon viherryttäminen ja tasapainoinen hiilikierto ratkaisevat lopputuloksen. Monet muut keinot ovat paikallisia, hän tiivistää.

Anttosta harmittaa, että ilmastokes-kustelussa sotkeutuvat makro- ja mikro-tason asiat.

− Ei pitäisi puhua päästöjen vähentämi-sestä, vaan ilmakehän hiilidioksidin mää-rän vähentämisestä.

Keskeiset keinot hillitä ilmastonmuu-tosta ovat kestävä hiilikierto ja hiiliyli-määrän sitominen maaperään. Ylimääräi-sen hiilen pysyvämpi sitominen maape-rään onnistuu istuttamalla metsiä ja vil-jelemällä maata niin, että maaperään si-toutuu hiiltä.

− Päästöjä on vähennettävä mahdolli-simman paljon, mutta pitää ymmärtää isot luvut. Maailmanlaajuisesti energiankulu-tus kasvaa vääjäämättömästi, koska joka 15. vuosi väestömäärä kasvaa miljardilla ja neljä ja puoli miljardia ihmistä elää alle kahdeksalla taalalla päivässä. He haluavat nostaa elintasoaan kaikin keinoin, Antto-nen taustoittaa.

Aluksi edes alueellinen hiilipörssi?Anttosen mukaan ainoat keinot hillitä il-maston lämpenemistä ovat Power to X -teknologioihin perustuva kestävä hiili-kierto ja biologinen, fotosynteesiin perus-tuva hiilen sidonta. Aurinkosähköä pysty-

tään jo tekemään edullisesti kauriin ja kra-vun kääntöpiirien välissä. Vedestä erote-taan vetyä elektrolyysillä aurinkosähköä hyödyntäen. Toinen teknologia on ottaa hiilidioksidia ilmasta. Kun nämä yhdis-tetään (vety ja hiili) syntyy metaania eli maakaasua, josta voidaan tehdä kaikkia tarvittavia polttoaineita ja synnyttää kes-tävä hiilikierto.

− Power to X -teknologialla synteetti-siä polttoaineita ilmasta ja vedestä käyt-täviä laitoksia tulee, mutta tarvitaan myös alusta, hiilipörssi, jossa yritykset alkavat käydä päästökauppaa. Periaate on yksin-kertainen: päästöjä aiheuttava yritys mak-

saa, ja hiiltä sitova yritys saa rahaa. Yri-tykset pitää velvoittaa lailla vähentämään päästöjään tai maksamaan niistä, Antto-nen tähdentää.

Hänen mukaansa hiilipörssin voi aloit-taa alueellisestikin, mutta minimialue on Pohjoismaat, mielellään EU-maat. Ny-kyinen päästökauppa tulee tiensä pää-hän vuonna 2030, eikä siitä palaudu lant-tiakaan hiilensidontaan.

Hiilipörssi vaatii kuitenkin paljon val-mistelutyötä, koska pitää sopia muun muassa mittareista.

− Suomi on tässä eturintamassa. Akate-miaprofessori Markku Kulmalan johtama

ilmakehätieteiden keskus INAR on maail-man huippua hiilidioksiditaseiden mittaa-misessa. Mittareiden täytyy perustua fak-taan, jotta yritykset saadaan mukaan hiili-pörssiin: pitää osata laskea päästöjä ja hii-linieluja.

Ihmiset mukaan ilmastotalkoisiinMakrotason lisäksi tarvitaan mikrotason keinoja, jotta ihmiset kokevat olevansa mukana ilmastotalkoissa ja ovat valmiita tuleviin lisämaksuihin.

− Pitää ymmärtää, että raaka-aineet ovat rajallisia. Sähköautojen akkuihin tarvitaan tolkuton määrä raaka-aineita. Montako isoa kaivosta pitää perustaa mil-jardia sähköautoa varten, Anttonen kysyy.

Erilaisia ilmastotoimia on hyvä olla käynnissä, jotta niitä saadaan näkyväk-si ihmisten arkeen. Mikrotasolla Anttonen näkee vaarana, että ihmiset alkavat ladella kieltoja. Ehdottomuudet eivät ole oikea tie.

− Tarvitaan ihmisten hyväksyntä sil-le, että ilmastonmuutoksen torjunta mak-saa ja maksu voi olla uskottua isompi. Pi-tää kerätä rahaa niiltä, joilla sitä on, Ant-tonen selittää.

Hänen mukaansa USA:lla on tarkka kä-sitys isosta kuvasta, mutta jotkut amerik-kalaiset näkevät asian niin, ettei globaa-listi kyetä sopimaan sivistyneesti. Jos ei tehdä mitään, maapallo ei tuhoudu, mutta kaikki nykyiset ihmiset eivät selviydy.

− Väestönkasvun painopiste on Afrikas-

Mika Anttonen vetoaa tiedeyhteisöön ja toivoo mukaan ilmastonmuutoksen hillintätyöhön muun muassa kemistejä, koska kyse on myös orgaanisen kemian ymmärtämisestä.

sa. USA:n entinen presidentti Barak Oba-ma on muistuttanut, etteivät eurooppalai-set ole vielä nähneet massamuuttojen al-kusoiton alkusoittokaan. Jos olot Afrikas-sa käyvät tukaliksi, sieltä alkaa todellinen kansainvaellus, Anttonen toteaa.

Hän uskoo, että Afrikassa voidaan toimia isosti muun muassa ilman korruptiota.

− Hiilivapaa Helsinki ei ole ratkaisu eikä oikea esimerkin näyttö, vaan esimerkiksi Afrikan tilanteen hoitaminen. Siellä on lii-kakansoitusta, eroosiota, ja Sahara etenee etelään päin. Amerikkalaiset ajattelevat, että luonto hoitaa asian ja kansainvaellus kohdistuu Eurooppaan. Luonnon moni-muotoisuuden juna meni jo. Sitä ei voi enää pysäyttää, koska kulutus on karannut kä-sistä. Lajien sukupuutto uhkaa monia, ei-kä kukaan pysty mallintamaan tilannetta. Se voi johtaa ruuantuotannon romahtami-seen, Anttonen kuvailee tilannetta.

Tästä huolimatta asiaan pitää suhtau-tua positiivisesti, ja lyödä faktat rehelli-sesti pöytään.

Tiedeyhteisön rooli ratkaisevaMika Anttonen vetoaa tiedeyhteisöön ja toivoo mukaan ilmastonmuutoksen hil-lintätyöhön muun muassa kemistejä, kos-ka on paljolti kyse myös orgaanisen kemi-an ymmärtämisestä.

Nykyisillä päästöttömillä energiarat-kaisuilla ei pystytä kattamaan edes kasvua, saati korvaamaan nykyistä fossiilisten

energialähteiden tuotantoa. Viime vuon-na 70 prosenttia maailman energiainves-toinneista kohdistettiin fossiilisten ener-gialähteiden tuotantoon, ja trendi jatkuu. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ilmastoraportin 1,5 asteen mukainen hii-libudjetti tulee täyteen nykyisellä päästö-vauhdilla reilun kymmenen vuoden sisällä.

EU:n osuus globaalista primäärienergi-an kysynnästä on noin 11 prosenttia. Vaik-ka koko EU lopettaisi energian käytön, se tulisi takaisin seitsemässä vuodessa mui-den alueiden energian kysynnän kasvun kautta. Ongelma ja sen ratkaisu vaativat maailmanlaajuisen ratkaisun. l

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2ekv. tai CO2e) on suure, jo-ka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmasto-vaikutusta. Ilmastovaikutuk-sella tarkoitetaan kasvihuone-kaasujen yhteenlaskettua glo-baalia ilmastopakotetta eli il-mastoa lämmittävää vaikutus-ta (GWP).

Hiilidioksidi (CO2) on merkit-tävin ihmisen tuottama kasvi-huonekaasu, jota syntyy kai-kessa palamisessa. Metaani (CH4) on toiseksi merkittävin ihmisen tuottama kasvihuone-kaasu. Se on hiilidioksidia ly-hytikäisempi, mutta sen kasvi-huonevaikutus on lyhyellä ai-kavälillä monikymmenkertai-nen hiilidioksidiin verrattuna.

Valtaosa ihmiskunnan tuot-tamasta hiilidioksidista on pe-räisin fossiilisten polttoaineit-ten (mm. öljyn, kivihiilen ja

maakaasun) käytöstä. Toinen tärkeä päästölähde on troop-pisten metsien hävittäminen ja muu maankäytön muuttu-minen.

Valtameret, kasvit ja maaperä hiilinielujaValtameret, kasvillisuus ja maaperä toimivat hiiltä sitovi-na hiilinieluina. Niiden tehok-kuus on kuitenkin heikkene-mässä.

Yhteyttäessään kasvit sito-vat hiilidioksidia ilmakehästä. Ravintoketjuun sitoutunut hii-li vapautuu jälleen ilmakehään kasvisolujen ja eläinten hengi-tyksessä tai kuolleitten eliöi-den maatuessa.

Hiilidioksidia liukenee suu-ria määriä meriveden ylimpiin kerroksiin, mutta lähes yhtä paljon vapautuu meristä takai-sin ilmakehään.

Hiilidioksidin kiertoon val-tamerissä vaikuttavat yksiso-luiset leväkasvit. Yhteyttäes-sään ne ottavat merivedestä hiilidioksidia. Kun levä kuolee, se vajoaa syvemmälle mereen. Soluun varastoitunut hiili ha-pettuu takaisin hiilidioksidiksi, mikä tapahtuu osittain vasta syvällä meressä.

Levät toimivat eräänlaise-na biologisena hiilipumppuna: ne sitovat hiilidioksidia meren pintakerroksista ja vapautta-vat sitä syvemmällä meressä. Syvemmät vesikerrokset eivät ole kosketuksissa ilmakehän kanssa, joten sieltä hiilidioksi-di ei pysty siirtymään suoraan ilmaan.

Ilmaston lämmetessä meri-veden virtaukset ja lämpötilat muuttuvat, jolloin levien kas-vu ja hiilidioksidipumpun teho heikkenevät. Tällöin meret ei-

vät enää kykene sitomaan hii-lidioksidia entisellä teholla.

Lämpimämmässä ilmastos-sa maaperän pieneliöt hajot-tavat kuolleita kasvijääntei-tä entistä vauhdikkaammin, ja kasvien yhteyttäessään sito-ma hiilidioksidi palautuu takai-sin ilmakehään nopeammin. Il-maston muuttuminen toden-näköisesti parantaa kasvien kasvuedellytyksiä joillakin alu-eilla, toisaalla taas huonontaa. Esimerkiksi sademetsät voivat muuttua savanneiksi, jotka ei-vät pysty sitomaan hiilidioksi-dia yhtä tehokkaasti kuin met-sät. Toisaalta joillakin alueilla, esimerkiksi metsittyvällä tundralla, kasvipeite vastaa-vasti sitoisi hiilidioksidia en-tistä enemmän.

LÄHDE:https://ilmasto-opas.fi

Hiilikierron tasapaino ratkaisevaa

n Mika Anttonen opiskeli energia-tekniikkaa teknillisessä korkea-koulussa. Hän valmistui diplomi- insinööriksi tammikuussa 1992.

n Anttonen aloitti työuransa jo opiskeluaikana Nesteen raakaöljyn trading-toiminnassa ostamalla ja myymällä maailman liikkuvia öljylas-teja.

n Vuonna 1996 Anttonen alkoi tehdä öljykauppaa omassa yrityksessään, Keele Oy:ssä.

n Nykyisin hän on St1-ryhmän pää-omistaja ja hallituksen puheenjoh-taja.

Energia elämäntyönä

KUVA: ST1


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Elintarvikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund, VTT Oy

SOLUMAATALOUS TARJOAA UUDENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA RUUANTUOTANTOON

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoi-suuden vähentyminen ja väestönkasvu haastavat ihmiskunnan pohtimaan ruu-antuotantoa uudella tavalla. Ruokaketju − erityisesti eläintuotanto − tuottaa mer-

kittävän määrän kasvihuonepäästöjä. Vilje-lyskelpoinen maa-ala vähenee, vaikka ruo-kaa pitäisi tuottaa enemmän. Siksi uusia rat-kaisuja kestävän ruuantuotannon mahdol-listamiseksi kehitetään aktiivisesti. Solu-maatalous on yksi niistä.

Isoja kysymyksiä ovat lihankulutuk-sen vähentäminen hyvinvointivaltioissa ja kasvintuotannon parempi hyödyntäminen suoraan ruuaksi rehun sijasta. Kasvintuo-tannon ja kasvipohjaisen ruuan kehittämi-nen tukee kestävään ruokaketjuun siirty-mistä. Viljelytekniikoilla, viljelykierrolla ja lajikejalostuksella voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa sekä parantaa maan kasvukuntoa ja satoisuut-ta. Uusia, herkullisia kasvipohjaisia ruokia kehitetään myös eläinperäisten tuotteiden

korvaamiseksi. Eläintuotantoketjun pääs-töjen vähentämiseksi on löydettävissä uu-sia keinoja.

Nykyisten tuotantoketjujen kehittä-misen rinnalla solumaatalous tarjoaa uu-denlaisen tavan tuottaa ruokaraaka-ai-neita. Solumaatalous tarkoittaa mikrobien ja muiden soluviljelmien hyödyntämistä ruuantuotannossa ja tarjoaa ensimmäis-ten laskelmien mukaan ympäristön kan-nalta kestävämmän tavan tuottaa ruokaa. Solumaataloutta voidaan hyödyntää eri-laisiin tarkoituksiin (Kuva 1).

Mikrobeja ja muita soluja voidaan käyt-tää ruuan raaka-aineina, tai ne voidaan valjastaa tuottamaan ainesosia elintarvi-keteollisuuden käyttöön. Tarkoituksena voi olla tuottaa energiaravintoaineita, ter-veyttä edistäviä ainesosia tai ruokaparan-teita. Solumaataloudessa tuotantotekno-logioita on monenlaisia. Tuottoisännästä (bakteeri, sieni, hiiva, kasvisolu- ja eläin-kudosviljely) riippuen ravintoainevaati-

mukset ja bioreaktorin teknologia ja jatkopro-sessointitarpeet voivat olla hyvin erilaisia.

Solu- ja mikrobimassan hyödyntäminen ruokaraaka-aineinaKun puhutaan mikrobi- ja muiden solumasso-jen hyödyntämisestä ruokaraaka-aineina, käy-tetään usein termiä yksisoluproteiini. Termi-nologiasta huolimatta joissakin tapauksissa kyseessä voivat olla myös monisoluiset tuot-toprosessit, ja lopputuotteet sisältävät usein myös rasvoja, hiilihydraatteja ja hivenaineita. Ehkä sopivampi termi olisikin mikrobimassa tai solumassa. Solumassatuotteita on jo markki-noilla useita (Taulukko), vaikka solumaatalou-desta on ryhdytty puhumaan aktiivisesti vasta viime aikoina. Siinä mielessä solumaatalous ei varsinaisesti ole uusi ruuantuotantoteknologia.

Solumaatalous hyödyntää vastaavia laitteistoja, joita entsyymiteollisuus käyttää.

Kasvisoluviljelytekniikalla voidaan tuottaa muun muassa harvinaisten ja riskituotantoon kuuluvien marjojen ja he-delmien kasvisolumassaa.

Emulsion ominaisuudet ovat saman-laiset sekä lehmän (vas.) että home-sienen (oik.) tuottamasta herapro-teiinista valmistettuna.

Emilia Nordlund työskentelee VTT Oy:n Ruoka-ratkaisut-tiimin päällikkönä ja on mukana koor-dinoimassa VTT:n Elintarviketalous 4.0 -tutki-musaluetta. Sen tavoitteena on viedä elintarvi-keketju älykkään ruuantuotannon aikakauteen. Kuva 1. Solumaatalous pähkinänkuoressa.

SOLUMASSAT

Tuote Tuotteen ja tuotantoprosessin kuvaus Sovellukset

Quorn® Fusarium venenatum -sieni, mykoproteiini yksisoluproteiini. Hiilenlähteenä tärkkelyksen glukoosi.

Proteiininlähde, lihankorvikkeet

Hiivatuotteet, esim. Marmite®, Vegemite® ja Torula

Käymisprosessien Saccharomyces cerevisiae ja metsäteollisuuden sivuvirralla tuotetut Candida utilis -hiivamassat.

Tahnat mm. maustamiseen ja lisäravinteeksi

Pekilo Paecilomyces varioti -sieni, yksisoluproteiini. Hiilenlähteenä metsäteol-lisuuden sivuvirrat, nykyisin myös muita, kuten nurmi.

Proteiininlähde. Käytettiin eläinrehuna (ei tällä hetkellä tuotannossa).

SolarFoods Knallgas-bakteerit, ruokaproteiinia tuotetaan ilmasta bakteerien ja aurinkosähkön avulla. Hiilenlähteenä hiilidioksidi.

Proteiinilähde, lihankorvikkeet

Spirulina Mikrolevä, Cyanobacteria, tuotanto perustuu vesiviljelyyn ja fotosyn-teesiin.

Lisäravinteet (proteiini vitamiinit), käytetään myös ainesosana ja rehuna.

Chlorella Mikrolevä, Chlorella vulgaris, tuotanto perustuu vesiviljelyyn ja fotosyn-teesiin.

Lisäravinteet (proteiini ja beta-glukaanin lähde), käytetään myös ainesosana ja rehuna.

Bakteeriperäiset yksisoluproteiinit Esim. Bacillus, Methylophilus, Methylococcus- suvut. Agro-sivuvirrat ja metaani ravintolähteinä.

Käyttö tällä hetkellä lähinnä eläinrehuksi.

Kasvisolut Erilaistumattomien kasvisolujen (marjat, hedelmät, myös muut kasvit kuten koivu) viljely. Kasvualustaa ei vielä optimoitu ruuantuotantoon.

Lisäravinteet (kuitu, proteiini, bioaktiiviset yhdis-teet), ainesosa (ei vielä teollisessa tuotannossa).

Keinoliha / in vitro- liha Eläimen kantasolujen kasvatus bioreaktorissa kudosviljelytekniikalla. Kompleksinen ravintoliuos, joka sisältää myös kasvutekijöitä.

Lihankorvikkeet (ei vielä teollisessa tuotannossa).

MIKROBEISSA TUOTETUT AINESOSAT

Tuote Tuotteen ja tuotantoprosessin kuvaus Sovellukset

Eläinproteiinit (esim. maito, kanan-muna, gelatiini)

Hiivoissa ja homesienessä tuotetaan esimerkiksi maidon beta-lakto-globuliinia (heraproteiini) tai kanamunan valkuaisproteiinia siirtämällä proteiinin geeni tuottoisäntään.

Ainesosateollisuus. Mm. Perfect Day, BioscienZ ja ClaraFoods -yritykset kehittävät teollisia ratkaisuja (ei vielä markkinoilla).

Kasviproteiinit, esim. makeat proteiinit

Bakteereissa tai homesienessä tuotetaan kasvin tuottamaa makeaa proteiinia.

Makeutusaineet

Rasvayhdisteet Mikrobeissa tuotetaan erikoisrasvoja (erityisesti kasvirasvat), joilla on terveysvaikutuksia.

Lastenruuat, ravintolisät

Vitamiinit Monia eri vesi- ja rasvaliukoisia vitamiineja tuotetaan bioteknisesti⁸. Ravintolisät, lisäaineet

Maku- ja hajuaineet Erilaisten maku- ja hajuyhdisteiden tuotto mikrobeissa⁹. Hiivassa tuo-tetaan myös lihamaista makua tuovaa hemi-komponenttia (Impossible Foods).

Elintarvikkeet, juomat, myös kosmetiikka.

Entsyymit Elintarvikeprosesseissa käytettäviä apuaineita (entsyymejä) tuotetaan monenlaisissa mikrobeissa (myös GMO).

Elintarvike- ja juomateollisuus: mm. maun, säily-vyyden parantaminen.

Taulukko. Esimerkkejä solumaatalouden sovelluksista ruoka- ja rehukäyttöön.

KUVAT: VTT


Ehkä tunnetuin jo markkinoilla ole-va tuote on Quorn®, mykoproteiinival-miste, josta tehdään lihankaltaisia tuot-teita. Myös mikrolevävalmisteet Spirulii-na ja Chlorella ovat monelle tuttuja luon-taistuotekaupoista. Mykoproteiiniprosessi perustuu glukoosisiirapin käyttöön ravin-toliuoksena, mutta mikrolevät useimmi-ten yhteyttävät energiaa auringon avulla. Mikrolevät voivat sisältää runsaasti vita-miineja ja hivenaineita¹.

Mikrobimassan tuotantoa on tutkittu paljon myös rehukäyttöä varten. Suomes-sa on jo 1970-luvulla tuotettu paperiteol-lisuuden sulfiittijäteliemessä kasvatettua proteiinirikasta Pekilo-biomassaa siipi-karjalle ja lehmille. Pekilo-kannan käyttöä on tutkittu uudelleen viime aikoina nur-mipohjaisia raaka-aineita hyödyntäen². Myös metaania hyödyntäviä bakteereja on tutkittu erityisesti rehuntuotannossa. Pro-teiinirikkaiden mikrobimassojen ruoka- ja rehukäyttöä on kuvattu tarkemmin VTT:n vuonna 2017 tekemässä katsauksessa³.

Uudempi sovellus mikrobimassa tuo-tantoon on SolarFoods -yrityksen kehittä-

mä prosessi, jonka ideana on tuottaa ruo-kaproteiinia ilmasta bakteerien ja aurin-kosähkön avulla. Ilman hiilidioksidi toimii mikrobien hiilenlähteenä, ja ilman vedestä saadaan elektrolyysin avulla vetyä mikro-bien energian lähteeksi.

Yrityksen ajatuksena on, että teknolo-giaa voidaan hyödyntää myös ruuantuo-tannon kannalta epätavallisissakin olo-suhteissa: esimerkiksi paikoissa, jois-sa voidaan hyödyntää tehokkaasti aurin-koenergiaa ja ottaa ilman tai tehtaan hii-lidioksidi ja vesi hyötykäyttöön. Ruokaso-velluksissa oletuksena ovat Quornin kal-taiset tuotteet, mutta maistiaiset odotta-vat vielä ylösskaalausta.

Mikrobien lisäksi myös muita solu-ja voidaan hyödyntää ruuantuotantoon. VTT:llä tutkitaan kasvisoluviljelmien ruo-kakäyttöä. Niiden verrattain korkea ravin-tokuitu-, proteiini- ja bioaktiivisuuspitoi-suus on herättänyt kiinnostuksen tuottaa eri marjojen ja hedelmien kasvisolukkoa terveyttä edistäviksi ruokaraaka-aineiksi⁴.

Eläimen kantasoluista bioreaktorissa kasvatettua lihaa kehitetään aktiivisesti

kohti kannattavaa tuotantoprosessia. Esi-merkkeinä teknologiaan uskovista yrityk-sistä ovat yhdysvaltalainen Memphis Me-ats ja hollantilainen Mosa Meat5.

Solumaatalouden valjastaminen ruuan ainesosien tuottamiseenMikrobimassan ruoka- tai rehukäytön si-jasta solut voidaan myös valjastaa tuot-tamaan tiettyjä arvokomponentteja, jot-ka tuovat lisäarvoa ruuan valmistukses-sa. Näitä ovat esimerkiksi proteiinit, ras-vat ja pienyhdisteet (Taulukko). Tämä tuo-tantoteknologia ei ole uusi, sillä biotekni-siä prosesseja on hyödynnetty pitkään vi-tamiinien, flavorien ja rasvojen tuotossa.

Myös elintarvike- ja juomateollisuu-dessa laajasti käytössä olevat entsyymit − prosessiapuaineet − tuotetaan paljolti sa-malla teknologialla. Esimerkiksi juuston-valmistusprosessissa käytetyt entsyymit ovat GMO-organismeilla tuotettuja. Ent-syymintuotantoteknologia onkin vauhdit-tanut tutkimusta muun muassa VTT:llä, jossa tehokas proteiinituottaja homesieni Trichoderma reesei on entsyymituotannon

Kuva 2. Kananmunan valkuaisproteiinin tuotanto solutehtaassa.

sijasta muokattu tuottamaan eläinperäisiä proteiineja, kuten maidon heraproteiinia ja kanamunan valkuaisproteiinia.

Solutehtaissa voidaan mahdollisesti tuottaa tehokkaasti myös muita hyödylli-siä ainesosia, kuten kasveissa matalina pi-toisuuksina esiintyviä makeita proteiineja. Amerikkalainen Impossible Burger -yritys valmistaa kasvispohjaisia hampurilaispih-vejä, joissa jo käytetään hiivassa tuotettua hemiä, rautaa sisältävää yhdistettä, jonka tavoitteena on matkia lihan makua.

Tuotantopanoksilla ja prosessiratkaisuilla merkitystäSolumaatalouden arvioidaan olevan ym-päristön kannalta kestävä tuotantotapa, mutta tuotantoprosessien kehittämises-sä on tärkeää huomioida ravintoaineiden, energian ja veden lähteet6. Prosessit to-dennäköisesti voidaan rakentaa kestäväl-le pohjalle, jos esimerkiksi hiilidioksidia tai muita hiilirikkaita sivuvirtoja on käy-tettävissä solutehtaiden ravinnon lähtei-nä ja energiantuotanto perustuu uusiutu-vaan energiaan. Erityisen mielenkiintoista on selvittää, miten solumaatalouden rat-kaisuja voidaan integroida nykyisen teol-lisuuden ja ruuantuotannon prosesseihin. Voidaanko esimerkiksi vilja- tai maito-

teollisuuden sivuvirtoja hyödyntää solu-tehtaiden ravintolähteinä?

Kun mikrobi- ja muiden solumasso-jen tuotantoprosessia verrataan tekno-logiaan, jossa solut tuottavat arvokom-ponentteja, kuten eläinproteiineja, mah-dollisuudet ja haasteet ovat erilaisia. So-lumassojen hyödyntämisessä on tärkeää varmistaa, että ne eivät tuota haitallisia yhdisteitä. Tavallista on korkea nukleii-nihappopitoisuus, joka saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Toisaalta nukleiinihap-popitoisuutta voidaan alentaa kuumen-nus- tai entsyymikäsittelyllä.

Mikrobi- ja solumassojen osalta myös proteiinin ja muiden ravintoaineiden biosaatavuus sekä mahdolliset allergiset reaktiot ovat tärkeitä tutkittavia asioi-ta ennen ruokakäyttöä. Yksittäisten ai-nesosien tuotossa solutehdasprosesseis-sa on oltava riittävät erotusteknologiat, jotta tuote on puhdas, eikä sisällä jäämiä esimerkiksi tuottomikrobista. Myös veden kierrätys ja solumassan hyötykäyttö edel-leen ravintolähteenä esimerkiksi rehuk-si tai energian tuotannossa pitää ratkais-ta. Kuvassa 2 on valkuaisproteiinin tuoton osalta esitetty hypoteettinen prosessiku-vaus mahdolliselle solutehtaalle. l

Viitteet:¹ Wells ML ym. 2016. Algae as nutritional and

functional food sources: revisiting our understan-ding. J. Appl Phycol. 29(2):949–982. doi:10.1007/s10811-016-0974-5.

² INNOFEED, Industrial Biotechnology Cluster Fin-land 2018. Biorefining ensiled grass into inventi-ve feed products, INNOFEED. https://www.ibcfin-land.fi/projects/innofeed/

³ Ritala A ym. 2017. Single Cell Protein-State-of-the-Art, Industrial Landscape and Patents 2001−2016. Front Microbiol. Oct 13;8:2009. doi: 10.3389/fmi-cb.2017.02009.

⁴ Nordlund E ym. 2018. Plant Cells as food - concept taking shape, Food Res. Int. 107, 297−305.

⁵ Specht Liz. 2018. An analysis of culture medium costs and production volumes for cell-based me-at, GFI.ORG, https://www.gfi.org/files/sci-te-ch/clean-meat-production-volume-and-me-dium-cost.pdf

⁶ Parodi, A ym. 2018. The potential of future foods for sustainable and healthy diets, Nature Sustai-nability, vol. 782–789.

⁷ Penttilä M. 2017. www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017 syntheticbiologyroadmap_eng.pdf

8 Survaise S.A. ym. 2006. Production of Vitamins, Food Technol. Biotechnol. 44 (3) 381–396.

9 Carroll, A L ym. 2016. Microbial production of scent and flavor compounds, Current Opinion in Biotechnology. 37, 8−15, https://doi.org/10.1016/j.copbio.2015.09.003.

Solumaatalous on aktiivinen tutkimusaihe, koska sekä glo-baali tarve löytää uusia ruuan-tuotantomenetelmiä että tek-nologian valmiusaste kohtaa-vat juuri nyt. Teollinen biotek-niikka ja sitä tukevat teknolo-giat ovat kehittyneet niin, että tuotantoprosessit alkavat ol-

la kannattavia myös ruokaraa-ka-aineiden tuotannossa⁷.

Lisäksi solumaatalouden etuina ovat erityisesti eläin-tuotantoon verrattaessa eetti-syys, turvallisuus ja antibioot-tivapaus. Toisaalta solumaata-lous mahdollistaa ympärivuo-tisen ruuantuotannon, joka ei

ole niin riippuvainen luonnon-olosuhteista kuin esimerkiksi peltoviljely.

Solumaatalous näyttää tar-joavan mielenkiintoisia ja mer-kittäviä ruuantuotantomah-dollisuuksia nykyisten tuotan-toprosessien rinnalle. Nähtä-vissä onkin, että ympäristö-

haasteiden lisäksi tulevaisuus tarjoaa monia uusia mahdolli-suuksia. Hyödyntämällä luon-nonvarat kestävästi, sekä ny-kyisiä tuotantoprosesseja että uusia solumaatalouteen poh-jaavia ratkaisuja kehittämällä, voidaan samalla edistää ihmis-ten hyvinvointia ja terveyttä.

Miksi nyt?

www.maustepalvelu.com

Arvostatko eniten mausteseosten herkullisuutta, toimitusvarmuutta vai maustetoimittajasi kykyä innovoida uusia tuotteita kanssasi?

Maustepalvelu pystyy tähän kaikkeen – siksi olemme Suomen johtava elintarvikekomponenttien asiantuntija ja toimittaja.

Menestyksen makujen rakentaja


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Matti Remes

VASTUULLINEN ENERGIAN-KÄYTTÖ SÄÄSTÄÄ EUROJAEnergian tehokas käyttö on tärkeimpiä keinoja vähentää ilmastokuormaa. Isojen kustannussäästöjen lisäksi se vahvistaa yrityksen mainetta vastuullisena toimijana.

Tiedätkö, kuinka paljon yrityksesi kuluttaa ra-haa energiaan ja mit-kä ovat tuotannossa eniten energiaa vaati-

vat kohteet? Entä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat keinot pienentää energialaskua?

– Energiatehokkuuden pa-rantamiseen liittyviä toimia kannattaa pohtia jokaisessa yri-tyksessä, sillä niiden avulla voi tehdä isoja kustannussäästöjä ja lisätä kannattavuutta. Jos yri-tys miettii keinoja päästöjen vä-hentämiseen, kannattaa lähteä liikkeelle energiatehokkuudes-ta, sanoo johtava asiantuntija

Erja Saarivirta valtion kestävän kehityksen yhtiöstä, Motivasta.

Monta tapaa vähentää energiankulutustaElintarviketeollisuudessa energiaa säästävät toimet liittyvät usein tuotannon lämmitys- ja jäähdytysvaiheisiin, jotka ovat iso osa energiankulutusta. Pro-sesseissa syntyvää lämpöä voi ottaa talteen tyypillisesti esi-merkiksi pesuvesistä, uuneis-ta tai jäähdytyksen lauhdeläm-möstä.

– Lämpöpumppuja hyödyn-netään entistä useammassa yrityksessä esimerkiksi hukka-

lämmön siirtämisessä takaisin tuotantoon. Lämpöpumpuilla on nykyisin mahdollista hyö-dyntää melko viileitäkin läm-pövirtoja ja nostaa lämpötilaa tarvittavalle tasolle. Näin tarvi-taan vähemmän ostoenergiaa, Saarivirta vinkkaa.

Myös pumppujen ja puhalti-mien sähkömoottoreihin asen-nettavat taajuusmuuttajat ovat tehokas tapa säästää energiaa. Niillä moottorin tehoa voidaan säätää portaattomasti ja vä-hentää sähkönkulutusta jopa kymmenillä prosenteilla.

Monissa yrityksissä valais-tusta on uusittu energiaa sääs-

täviin led-valoihin ja valais-tuksen ohjausjärjestelmiin. Myös aurinkosähköä tuottavia paneeleja löytyy yhä useam-man kiinteistön katolta. Eri-tyisen hyvin tämä uusiutuva energiamuoto sopii yrityksille, jotka tarvitsevat kesällä run-saasti sähköä jäähdytykseen.

Saarivirta muistuttaa, että aina ei välttämättä tarvita ra-hallisia panostuksia. Mones-sa yrityksessä on löydetty fik-suja keinoja yksinkertaistaa tuotantoprosesseja ja säästää energiaa. Tuotantotiloissa voi tehdä paljon taloteknisiä rat-kaisuja, jotka optimoivat läm-

mityksen, ilmastoinnin ja va-laistuksen säätöjä ja ajotapoja.

Koko Suomen juttuElintarviketeollisuus on sitou-tunut energian tehokkaampaan käyttöön osana Elinkeinoelä-män energiatehokkuussopi-musta. Vapaaehtoisuuteen pe-rustuvat sopimukset ovat val-tion ja eri toimialojen välisiä sopimuksia energian tehok-kaasta käytöstä. Sopimus ulot-tuu vuoteen 2025 asti.

Energiatehokkuussopimuk-set ovat Suomelle tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehok-kuusdirektiivin kunnianhimoi-set tavoitteet.

– Vapaaehtoinen järjestely on toimivampi kuin lainsäädän-nöstä tulevat velvoitteet. Siksi on tärkeää, että mahdollisim-man moni yritys liittyy mukaan.

Tähän mennessä sopimuk-sen mukaisiin tavoitteisiin on sitoutunut elintarviketeolli-suudesta 30 yritystä, joilla on 80 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Kaikkiaan sopimuk-siin on liittynyt yli 500 yritys-tä ja niiden 4 600 toimipaikkaa sekä 90 kunta-alan toimijaa. Mukana on yli puolet Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

– Energiatehokkuussopi-mukseen liittymällä yritys saa raamit järjestelmälliseen ener-giansäästöön. Yritys asettaa it-se tavoitteensa ja valitsee par-haaksi katsomansa keinot, joilla siihen päästään. Vielä ehtii hy-vin mukaan. Erityisen tervetul-leita ovat yritykset, joiden johto haluaa selvittää turhien kulujen karsimista parantamalla ener-giatehokkuutta ja vähentämällä samalla kasvihuonekaasupääs-töjen määrää.

Tukea yritysten energia-tehokkuustyöhönSaarivirran mukaan suurin haaste on usein liikkeellelähtö. Yrityksissä ei ole välttämättä aina hahmotettu, kuinka pal-jon ja mihin energiaa kuluu.

– Sopimukseen liittyvil-le yrityksille energiakatselmus on hyvä tapa lähteä liikkeelle. Katselmus on ammattilaisen tekemä selvitys, joka osoittaa kyseisen kiinteistön tai teh-taan kannattavimmat ener-giatehokkuuskeinot. Lisäksi pk-yritykset saavat niihin val-tion energiatukea.

Myös osaamista puuttuu. Tästä syystä sopimukseen liit-tyneille yrityksille on tarjol-la Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksilleen tarjoamaa Motivan energiatehokkuus-neuvontaa.

Iso kannustin sopimukseen liittymiselle on valtion ener-giatuki, jota voidaan myön-tää tavanomaisiin energiate-hokkuusinvestointeihin vain sopimukseen liittyneille. Si-tä voi tietyin edellytyksin saa-da investointeihin, jotka sääs-tävät energiaa tai lisäävät uu-siutuvan energian käyttöä. Tu-ki on enimmillään 20 prosent-tia hankkeen kustannuksista.

– Sopimuksesta on muita-kin hyötyjä. Ympäristölupa-velvolliset yritykset välttyvät sopimuksen ansiosta erillisiltä energiatehokkuusvaatimuksil-ta, Saarivirta toteaa.

Taloudellisia järki-investointejaMotivan keväällä 2019 teettä-män Yritysten energiatulevai-suuden näkymät -selvityksen mukaan kustannussäästöt ovat

tärkein vaikutin energiatehok-kuushankkeisiin. Yli 80 pro-senttia kyselyyn vastanneista yrityksistä nimesi sen merkit-tävimmäksi syyksi investoin-teihin.

– Pienentyneet energiakulut parantavat tulosta ja yrityksen kilpailukykyä, Saarivirta muis-tuttaa.

Tästä huolimatta energiate-hokkuusinvestoinnit saattavat jäädä toteuttamatta, sillä etu-sija annetaan usein tuotannol-lisille investoinneille.

– Investointien kannatta-vuutta arvioidaan yleensä suo-ran takaisinmaksuajan pe-rusteella, mikä energiankäyt-töä tehostavissa hankkeissa voi olla muita pidempi. Tässä laskentatavassa ei kuitenkaan oteta huomioon hankkeen ta-kaisinmaksuajan jälkeen tule-via tuottoja eikä energian hin-nan muutoksia.

Energiatehokkuutta paran-tavat investoinnit ovat kan-nattavampia kuin hankkeiden takaisinmaksuajoista voi pää-tellä. Saarivirran mielestä suo-ran takaisinmaksuajan lisäksi tarkastelussa tulisi huomioida myös energiainvestoinnin si-säinen korkokanta.

– Investoinnin takaisin-maksuaika voi olla viisi vuotta, mutta sisäinen korkokanta on 15 prosenttia. Se tekee hank-keesta hyvinkin kannattavan.

Kaupan päälle monta hyötyäEnergiainvestoinnista tulee vie-läkin kannattavampi, kun ottaa huomioon niiden oheishyödyt.

– Energiankäytön tehosta-minen ja päästöjen vähentä-minen ovat osa yrityksen vas-

tuullista toimintaa. Asiakkai-den ohella rahoittajat ja muut sidosryhmät ovat tästä entistä kiinnostuneempia.

Monilla energiatehokkuus-toimilla on myös työviihty-vyyttä parantavia vaikutuksia, kun esimerkiksi toimitilojen il-mastointi ja lämmitys voidaan säätää tarkasti käyttötarkoituk-sen mukaan. Myös työturvalli-suus paranee, kun muun muas-sa kuumia nesteitä sisältävät putkistot eristetään tai tehdas-hallin valaistusta parannetaan.

– Investointipäätöksiä val-misteltaessa tällaiset oheis-hyödyt kannattaa ehdottomas-ti liittää tarkasteluihin mu-kaan, vaikka niiden taloudelli-sen arvon mittaaminen ei ole-kaan aina helppoa.

Energia yritysten prioriteettilistallaYritysten energiatulevaisuu-den näkymiä kartoittaneen selvityksen mukaan yli 80 pro-senttia vastuulliseen energi-ankäyttöön sitoutuneista suo-malaisyrityksistä arvioi ener-giatehokkuutensa paranevan merkittävästi tai jonkin verran seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Erityisen paljon yrityksiä kiinnostavat nyt aurinkosähkö, energiaa säästävä kiinteistötek-niikka sekä energiatehokkuutta parantavat digitaaliset ratkaisut.

Teollisuusyritykset usko-vat investoivansa lähivuosi-na hukkalämpöä hyödyntä-viin suuriin lämpöpumppui-hin. Myös energiatehokkuuden ostamisen palveluna uskotaan kasvavan. l

Kirjoittaja on toimittaja.

Paulig on mukana energiatehokkuussopimuksessa ja sitoutunut tehostamaan energiankäyttöään. Vuosaaren paahtimon monimetallilamput on vaihdettu älykkäisiin LED-valaisimiin. Tarkoitus on myös soveltaa samaa valaistusta ulkoalueisiin. Lisäksi Vuosaaren paahtimolla on aloitettu aurinkovoimalan kar-toitusprojekti.

KUVA: VALTTERI KANTANEN


VERKOSSA• Lehden verkkosivuilla ovat nimityksiä-, tunnustuksia- ja tapahtumia-palstat.• Lehtiarkisto hakusanatoiminnolla• Pääkirjoitukset, kolumnit, puheenvuorot, pakinat ja Maailma mausteilla -jutut.• Sieltä voit laittaa juttuvinkkejä ja antaa palautetta sekä tilata lehden.


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Anu Susi

LÄMMÖN TALTEENOTOLLA SUURIMMAT ENERGIANSÄÄSTÖTLämmön talteenotto on tuonut elintarvikeyrityksille suurimmat energiansäästöt.

Suomessa yritysten energiatehokkuutta on edistetty jo 1990- luvulta saakka va-paaehtoisin kei-

noin, kuten yritysten energia-tehokkuussopimusten kautta. Vapaaehtoisuus on toiminut energiatuen tukemana hyvin, arvioi työ- ja elinkeinominis-teriön (TEM) energiatehok-kuustyöryhmä maaliskuisessa väliraportissaan. Huhtikuussa 30 elintarvikealan yritystä oli liittynyt energiatehokkuusso-pimukseen.

Valiolla isoja tavoitteitaTEMin työryhmässä istuva

dytystä että lämmitystä. Myös meijeriprosessien hukkaläm-mön talteenottoa parannetaan jatkuvasti.

Pienemmissä hankkeissa on muun muassa optimoitu läm-pötilatasoja ja siirrytty valai-simissa LED-valoihin. Ensim-mäisellä kaudella toteutettiin kaikkiaan 130 energiatehok-kuustoimenpidettä.

− Yhtä isoja projekteja kuin aiemmalla kaudella ei ole odo-tettavissa, arvioi Fabritius.

Suurimmat energiasäästöt tarjoavat ratkaisut on jo to-teutettu. Nyt haetaan proses-seista tehostamisen mahdol-lisuuksia esimerkiksi lämmön

talteenotossa. Tulevaisuuden tavoitteena on lisätä uusiutu-van energian käyttöä ja edistää kiertotaloutta.

− Energiatehokkuuden pa-rantaminen on kannatta-vaa liiketoimintaa. Olen myös huomannut sen johtavan sii-hen, että energiakustannusten vaihtelu pienenee, summaa Fabritius.

Sinebrychoff hyödyntää hukkalämpöäMyös Sinebrychoff oli mukana ensimmäisellä energiatehok-kuuskaudella. Vuosille 2017–2025 yritys asetti 10,5 prosen-tin säästötavoitteen. Se saa-vutettiin jo vuonna 2018, jol-loin otettiin talteen 9 100 MWh hukkalämpöä. Se kattoi noin viidenneksen yhtiön lämmön-kulutuksesta, lähinnä kiinteis-töjen lämmityksessä.

Lämmöntalteenottolaitteis-tojen asennus onkin ollut suu-rin yhtiön energiansäästöin-vestoinneista.

− Uusien lämmön talteen-oton investointien kannatta-vuutta rajoittaa talteen otetun lämmön hyödyntämismah-dollisuuksien puute. Työtä on tehty jo niin kauan, että helpot keinot alkavat nyt olla käytetty, Sinebrychoffin ympäristöin-sinööri Paula Haltsonen arvioi.

Käynnissä olevia hankkei-ta ovat esimerkiksi ilmastoin-tijärjestelmän modernisoin-ti ja valaisimien vaihtaminen LED-valaisimiin. Prosessien optimointi on jatkuvaa työtä.

Atria investoi uusiutuvaan energiaanAtria on ollut energiatehok-kuussopimuksessa mukana vuodesta 2009 lähtien, ja sillä

Valio otti helmikuussa käyttöön nesteytetyllä biokaasulla kulke-van keräysauton Valio Luomu™ -tuotteiden valmistukseen käytet-tävän maidon kuljetuksessa.

KUVA

: VAL

IO

KUVA: VALIO / SOFIA VIRTANEN

Energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät toiminnan ympäristö-vaikutuksia ja parantavat kustan-nustehokkuutta, Atrian käyttöpääl-likkö Timo Kalliomaa tähdentää.

KUVA

: ATR

IA on pitkät perinteet energian-kulutuksen seurannassa.

− Vuonna 2018 raportoitiin noin 20 erillistä toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus oli 8 000 MWh, mikä vastaa 570 omakotitalon lämmönkulutus-ta, kertoo käyttöpäällikkö Ti-mo Kalliomaa.

Myös Atria hyödyntää huk-kalämpöä. Nurmon tehtaalla se kattaa noin puolet lämmöntar-peesta. Ennakkohuollon avulla pidetään laitteistot optimaali-sessa käyttökunnossa, auto-maation avulla optimoidaan energiankäyttöä, ja uusien lait-teiden hankinnassa ja tiloja sa-neeratessa huomioidaan ener-giatehokkuus ja vastuullisuus.

Kalliomaa arvioi teknistalo-udellisesti haastavaksi saavut-taa täysin hiilineutraali tuo-tanto. Hiilijalanjälkeä pienen-

Valion energiapäällikkö Pe-ter Fabritius uskoo, että par-haat tulokset saadaan juuri va-paaehtoisuuden kautta. Va-lio oli mukana toiminnassa jo ensimmäisellä kaudella, jol-loin yhtiö ylitti säästötavoit-teensa 1,5-kertaisesti. Uusim-man kauden tavoite on pa-rantaa energiatehokkuutta 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

− Suurimmat säästöt ovat tulleet lämpöpumppuinves-toinneista, kertoo Fabritius.

Lämpöpumppujen etu on, että niistä saadaan sekä lämpöä että kylmää. Maidon tuotanto-prosesseihin liittyy sekä jääh-

Atrian Nurmon tehtaiden aurinkosähköpuiston 22 000 aurinkopaneelia tuottaa sähköä noin 5 600 MWh vuodessa.

KUVA: ATRIA

Valiolla parannetaan koko ajan läm-mön talteenottoa, kertoo yhtiön energiapäällikkö Peter Fabritius.


netään ja energiatehokkuutta parannetaan lisäämällä ener-gian kierrätysratkaisuja, hyö-dyntämällä laitteiden älykästä ohjausta ja lisäämällä uusiutu-van energian käyttöä.

Yksi investoinneista on kuu-den MW:n aurinkovoimala Nurmossa. Se tuottaa viisi pro-senttia koko Nurmon laitoksen

sähköntarpeesta.− Nurmon tehtaalla sijaitse-

va Suomen suurin aurinkosäh-köpuisto on lisännyt energia-omavaraisuutta ja pienentänyt ostoenergian tarvetta. Suurin hyöty voimalasta on kesäpäivi-nä, kun jäähdytysenergian tar-ve on suurimmillaan.

Ilmastonmuutoksen torjunta on vahvasti kytköksissä myös elintarvikealan materiaalite-hokkuutta edistäviin toimen-piteisiin. Elintarviketeollisuus, kauppa ja pakkausala ovat laa-tineet yhdessä kolmen minis-teriön (YM, TEM, MMM) kans-sa sitoumuksen, jolla paranne-taan elintarvikealan materiaa-litehokkuutta.

Sitoumuksen tavoitteena on vähentää elintarvikkeiden val-mistuksen, jakelun ja kulutuk-sen ympäristövaikutuksia, saa-vuttaa yritysten materiaalite-hokkuustoimilla mittavia talou-dellisia ja ympäristöhyötyjä se-kä lisätä tietoisuutta materiaa-

litehokkuuden mahdollisuuk-sista ja keinoista elintarvike-ketjussa ja kuluttajien keskuu-dessa. Elintarvikealan pääta-voitteena on parempi kierrä-tysaste sekä vähemmän elin-tarvikejätettä ja ruokahävikkiä.

Sitoumus on laatuaan en-simmäinen Suomessa. Se kat-taa vuodet 2019−2021, ja on vapaaehtoinen energiate-hokkuussopimuksen tapaan. Mukaan liittyessään yritys si-toutuu tekemään konkreetti-sia materiaalitehokkuustoi-mia ja raportoimaan tuloksis-taan vuosittain. Raportoinnis-ta vastaa Motiva Oy:n alainen HelpDesk.

Yritys voi parantaa materiaa-litehokkuuttaan eri tavoin. Toi-menpiteet voivat keskittyä esi-merkiksi tuotantoprosessien ja tuotteiden materiaalitehokkuu-den selvittämiseen sekä elin-tarvikejätteen ja ruokahävikin ennaltaehkäisyyn ja määrän vä-hentämiseen. Keskeisiä keinoja ovat myös sivuvirtojen hyödyn-täminen, pakkausten materiaa-litehokkuuden optimointi sekä kuluttajien ja muiden sidosryh-mien tietoisuuden parantami-nen alan materiaalitehokkuus-työstä.

Toistaiseksi ainoa materi-aalitehokkuuden kansallinen velvoite koskee jätedirektii-

vin mukaista elintarvikejätteen seurantaa ja raportointia. Si-toumus tarjoaa työkalun tämän velvoitteen täyttämiseen ja avaa uusia yhteistyömahdolli-suuksia elintarvikeketjussa.

Anna Vainikainen toimialapäällikkö Elintarviketarviketeollisuusliitto ry

LISÄTIETOJA:• http://www.energiatehokkuusso-

pimukset2017-2025.fi/• https://www.motiva.fi/ratkaisut/

materiaalitehokkuus/materiaali-tehokkuuden_sitoumukset/elin-tarvikealan_sitoumus

Elintarviketeollisuuden ilmastotalkoisiin liittynyt jo 30 yritystä

Hiilineutraali tuotanto vaativa tavoiteValion tavoitteena on hiilineut-raali maitoketju vuoteen 2035 mennessä, Sinebrychoffin hii-lineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä.

Haaste kasvaa, kun tarkas-tellaan koko arvoketjua vilje-lystä kaupan hyllylle. Sinebry-

choffilla on laskettu, että var-sinaisen panimotuotannon osuus juomien hiilijalanjäljes-tä on vain seitsemän prosent-tia. Pakkausten osuus on 39, viljelyn 17, maltaan ja sokerin valmistuksen 15, jakelun 10 ja kylmälaitteiden 12 prosenttia.

− Ei voi katsoa vain sitä, mi-tä tontin rajojen sisällä teh-

MAANVILJELYSRaaka-aineiden, kuten ohran ja riisin,viljely

MALTAAN JA SOKERIN VALMISTUSMallastus, jyvien käsittely ja sokerin valmistus

JUOMIEN VALMISTUSJuomien valmistus

PAKKAUKSETPakkausmateriaalien tuotanto ja hävittäminen

JAKELUValmiiden tuotteiden jakelu panimolta ja varastolta

KYLMÄLAITTEETJuomien viilentä-minen ravintolois-sa ja kaupoissa

Sinebrychoffin tavoitteena on vähentää merkittävästi käytetyn pakkausmateriaalin määrää vuonna 2019.

KUVA: SINEBRYCHOFF

Energiatehokkuussopi-mukset ovat valtion ja eri toimialojen yhdessä päät-tämä keino täyttää Suo-melle asetetut kansainvä-liset energiatehokkuusvel-voitteet.

Sopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja yri-tykset voivat päättää itse mukaan liittymisestä. So-pimuksiin liittyneet rapor-toivat toteutuneista tulok-sista vuosittain.

Jo ensimmäisellä ener-giatehokkuussopimuskau-della vuosina 2008–2016 oli mukana satoja yrityk-siä. Niiden tekemät toimet

alentavat nyt vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 4,8 miljoonalla tonnilla.

Tällä hetkellä käynnis-sä oleva uusi kausi kos-kee vuosia 2017–2025. Mu-kaan oli 1.4.2019 liittynyt 30 elintarviketeollisuusyri-tystä, jotka noudattavat alan omaa toimenpideoh-jelmaa.

Kaikkiaan mukana on yli 500 yritystä eri toimialoil-ta sekä 90 kuntaa tai kun-tayhtymää.

LÄHDE:energiatehokkuussopimukset 2017-2025.fi

Energiatehokkuussopimus

dään, pitää katsoa koko arvo-ketjua kuljetuksesta pakkaus-ten toimittajiin, Paula Haltso-nen toteaa.

Sinebrychoffilla on selvi-tetty biopolttolaitosinvestoin-tia päästötavoitteiden saavut-tamiseksi. Sähkö on tuulivoi-malla tuotettua. Oluen käymi-sessä syntyy hiilidioksidia, jo-ta tarvitaan myös tuotteiden säilyvyyden parantamises-sa. Kun oluen valmistuksessa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen, yltää yritys 49 pro-sentin hiilidioksidiomavarai-suuteen.

− Energiatehokkuudella on iso rooli vastuullisuustyössä, sanoo Valion Peter Fabritius.

Tuotantolaitosten energia-tehokkuutta seuraamalla et-sitään tehostamismahdolli-suuksia. Yhtiön käyttämäs-tä polttoaineesta yli 80 pro-senttia on kotimaisia, kiin-teitä polttoaineita. Tavoittee-na on lisätä uusiutuvien polt-toaineiden osuutta nykyisestä 44 prosentista.

Valiolla suuri osa tuottei-den ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa. Hii-liviljelijäkoulutuksissa mai-dontuottajat oppivat, miten he voivat hyvillä viljelykäytän-nöillä sitoa ilmasta lisää hiiltä peltoihin. Valio aloitti koulu-

tukset yhdessä Baltic Sea Ac-tion Groupin kanssa kevääl-lä 2019.

Vastuullisuus ulottuu myös pakkauksiin: Valion kaikki harjakattoiset pakka-ukset on valmistettu kasvi-pohjaisista raaka-aineista.

− Olen aika optimistinen. Näyttää siltä, että hyviä kei-noja löytyy ilmastohaastei-den ratkaisemiseksi, Fabri-tius arvioi. l

Kirjoittaja on maatalous- ja met-sätieteiden lisensiaatti ja freelan-ce-toimittaja.


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Eeva Vänskä

LAITILASSA ON MENTY HYVÄLLÄ TUULELLA JA AIKAANSA EDELLÄ

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on nojannut alusta lähtien ympäris-tön huomioimiseen kaikessa toi-minnassaan. Päästötön tuulivoima oli aikanaan edelläkävijän strate-

ginen ratkaisu, jota on nyt täydennetty au-rinkoenergialla.

Tehtaanjohtaja Rami Aarikka kertoo, että tuulivoimaa alettiin käyttää ainoana sähköenergian lähteenä vuonna 2001. Sen merkiksi jokaisessa tuotteessa komeilee oma Tuulen voimalla tuotettu -merkki.

− Emme ole erikoisesti rummuttaneet tuulivoiman käytöstä. Ajatuksemme on ollut, että loppukäyttäjästä on mielekäs-tä huomata itse tuotteesta, että se on tehty ympäristöystävällisesti. Taktiikka on toi-minut.

Greenpeace valitsi Laitilan Wirvoitus-juomatehtaan vuonna 2016 Suomen ym-päristöystävällisimmäksi panimoksi.

− Tehdas aloitti vuonna 1995, ja tuulivoi-man valinta oli aikanaan strateginen yri-tyspäätös. Silloin ei vielä puhuttu ilmaston

lämpenemisestä, vaan marginaalisemmin kasvihuoneilmiöstä. Pohjoismaissa ei ol-lut 2000-luvun alussa muuta tuotantolai-tosta, joka olisi käyttänyt tuulivoimaa pää-energialähteenään, Aarikka sanoo.

Paikallisella Lännen Omavoima -ener-giayhtiöllä oli tuolloin itsellä kaksi tuuli-myllyä, minkä lisäksi yhtiö osti tuulivoi-maa ulkopuolelta tehtaan käyttöön.

Perusenergia saadaan auringostaTuulivoimapäätös on osoittautunut sekä järkeväksi brändiratkaisuksi että talou-dellisesti kannattavaksi.

− Olemme tehneet paljon juttuja oman-tunnon mukaan. Olemme ylpeitä tekemi-sestämme ja siitä, mitä se edustaa. Ym-päristötietoisuus on voinut alkuun mer-kitä isompaa investointia, mutta pitkällä juoksulla ratkaisut ovat myös kannattavia. Perusajatuksemme on ollut, että kun jo-kin asia sopii imagoomme, niin toimimme.

Näin kävi viime vuonna aurinkoenergi-an kanssa.

− Olimme miettineet asiaa muutaman vuoden, mutta sitten vain kävimme kiinni ja otimme aurinkovoimaratkaisun tutulta, paikalliselta toimittajalta, Aarikka kertoo.

Tehtaan katolla komeilee nyt noin 700 kappaletta 300-wattista paneelia. Niil-lä pystytään kattamaan tehtaan perusenergiantarve eli 180 megawattia vuodes-sa. Kaikki valolla tuotettu energia menee suoraan käyttöön, eli mitään erillisiä ak-kujärjestelmiä ei tarvita.

Toiminta nojaa ympäristöjärjestelmäänTehdaspäällikkö Tommi Suutari toteaa, että kaikki toiminta nojaa sertifioituun ympäristöjärjestelmään.

− ISO 14001-ympäristöjärjestelmä on tukijalka ja ohjaava elementti kaikessa. Koko tehtaan porukka on ympäristötie-toista.

Suutari korostaa, että laatu ja ympä-ristötietoisuus ovat saman kolikon kak-si puolta.

− Laadusta ei missään vaiheessa tingitä, mikä heijastuu myös valitsemiimme ener-giaratkaisuihin.

Tehtaan ympäristötekoihin kuuluu monta pientä ja isoa asiaa, joista isoim-piin kuuluvat mahdollisimman pieni hiili-jalanjälki ja kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen.

− Meillä on käytössä lämmön talteen-otto, johon ei kulu kaukolämpöä. Jos kau-kolämmön käyttöä hetkellisesti tarvitaan, sekin on hiilineutraalia.

Tehdas huolehtii sivuvirroistaan ja toi-mittaa muun muassa oluen panemisesta syntyvän mäskin ilmaiseksi paikalliselle lihakarjatilalliselle. Samaiselta tuottajal-ta saadaan burgeripihviliha kesäravinto-laa varten.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas investoi vuonna 2018 aurinkopaneeleihin, joilla pystytään kattamaan tehtaan perusenergiantarve.

Tehtaanjohtaja Rami Aarikka kertoo, että toden-näköisesti vuonna 2020 tehtaalla ryhdytään hii-lidioksidin talteenottoon viinin ja oluen tekopro-sessissa. Hiilidioksidi voitaisiin käyttää uudel-leen muissa juomissa. Talteenotto olisi yksi as-kel lisää omavaraisuuden suuntaan.

Jättitölkki, eli tuttavallisesti kippismies, seisoo Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan pihalla. Etualalla tehdaspäällikkö Tommi Suutari (vas.) ja tehtaan-johtaja Rami Aarikka. − Siirryimme vuonna 2014 nestekaasun

käyttöön kevytpolttoöljyn sijaan oluen pa-nemisessa tarvittavan höyryn valmistuk-sessa. Saimme tästä päästöjen vähentämi-sestä HINKUteko -palkinnon Suomen Ym-päristökeskukselta, Suutari kertoo.

Ideat eivät lopu keskenYmpäristöystävällisyyden lisäksi keskei-nen menestystekijä on osaava henkilöstö.

− Jokaisen osaston päällikkö on samalla osaston laatuvastaava. Meillä on oma la-boratorio, ja laatuasioiden parissa työs-kentelee kolme ihmistä, mutta koulutam-me koko henkilöstön tekemään analyyse-jä, Rami Aarikka kertoo.

Muut menestystekijät taustalla ovat eh-kä vähän yllättävästi Ramin sanoin ”poh-

jaton persaukisuus ja täydellinen tietä-mättömyys”.

− Emme olleet aiemmin alalla, joten emme olleet myöskään kaavoihin kangis-tuneita. Rahattomuus on merkinnyt pak-koa olla kekseliäs muun muassa markki-noinnissa.

Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten tehdas perusti Helsinkiin Suomen ensim-mäisen pop up -ravintolan. Tuolloin termi ei ollut vielä käytössä.

− Perustimme Ravintola Mutkan Motti -ravintolan klubi-osaan puoleksitoista kuukaudeksi. Laitilan Mutka Töölössä tar-joili Kukkoa tölkissä. Vain yksi työntekijä tarjoili oluen, jota ei saanut pullossa tai la-sissa. Asiakas itse vei tyhjän tölkin palau-tuskoneeseen, josta sai alennuskuitin seu-raavaa olutta varten.

Tommi Suutari kertoo viime kesän suur- ideasta.

− Rami sanoi, että meillä pitäisi olla te-rassi. Puoli tuntia ideasta meillä oli kaivin-kone pihassa, ja tunnin päästä mittailtiin terassin paikkaa. Ajattelin silloin, että tä-mä ei pääty hyvin, kun Rami halusi vielä ravintolankin, mutta aloin hommaamaan anniskelulupia.

Lopputuloksena oli täysimittainen lähi-ruoka-ravintola, joka pystytettiin kuudes-sa viikossa. Kaavailtujen parin työntekijän sijaan vielä syyskuussa 15 ihmistä paiski hommia. Parin kuukauden aikana saatiin 20 000 asiakasta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on Suo-men neljänneksi suurin panimo ja työllis-tää sesonkiaikana 90 ihmistä. Kokonais-tuotanto on tänä vuonna 20 miljoona lit-raa. l

Kirjoittaja on toimittaja.

Tehdaspäällikkö Tommi Suutari paljastaa, että yritys aikoo ryhtyä käyttämään biokaasua. Yritys haluaa tehdä oluen valmistuksessa tarvittavan höyryn jatkossa biokaasulla.

KUVA: EEVA VÄNSKÄ

KUVA: EEVA VÄNSKÄ

KUVA

: EEV

A VÄ

NSKÄ

KUVA: MARKUS LEHTO/LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Reboot IoT Factory -hankkeen koordinaattori Marko Jurvansuu & elintarviketeollisuuden ja kaupan digitalisaatiota tutkiva erikoistutkija Sari Järvinen VTT

TEHTAISTA INNOVAATIOALUSTOJA

Digitalisaatio sekä haastaa että tar-joaa uusia mahdollisuuksia teolli-suudelle. Elintarviketeollisuus ja valmistava teollisuus voivat löy-tää yhteisiä haasteita, joiden rat-

kaisutkin hyödyttävät puolin ja toisin.Laitteita ja koneita valmistava teollisuus

on lähtenyt digitalisoimaan toimintaansa tavoitteenaan parantaa tuottavuutta siinä määrin, että teollisuuden edellytykset py-syä ja kehittyä Suomessa säilyisivät tai jo-pa paranisivat kansainvälisestä hintakil-pailusta huolimatta. Suomalaiselle teolli-suudella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ke-hittyä nopeammin kuin kilpailijansa ja py-syä näiden edellä teknologiakehityksessä.

Digitalisaatio vaatii kuitenkin inves-tointeja uusiin teknologioihin kuten data- analytiikkaan, robotiikkaan, langatto-maan tiedonsiirtoon sekä edistykselli-seen automaatioon. Näiden tuomat liike-toiminnalliset hyödyt ovat toisinaan vai-keasti ennakoitavissa, sillä ratkaisujen so-veltuvuudessa on suuria riskejä. Tehtail-la ei ole useinkaan resursseja laajamittai-siin kokeiluihin. Suurimmat konsernitkin pystyvät investoimaan vain hyvin rajatuis-sa teknologioissa. Pk-yrityksillä tilanne on vielä vaikeampi.

Ratkaisuja etsitään yhdessäHaastetta on lähtenyt ratkaisemaan mer-kittävä joukko digitalisaation edelläkä-vijätehtaita valmistavasta teollisuudesta kuten Nokia, GE Healthcare, Ponsse, ABB ja Kongsberg. Mukaan ovat tulossa myös Scanfil ja Sulzer. Kokemukset onnistumis-ta ja epäonnistumista jaetaan, jolloin kaik-kien yritysten ei tarvitse tehdä kaikkia tek-nologiakokeiluja, mikä pienentää inves-tointiriskejä.

VTT ja yliopistot soveltavat huipputut-kimusta ja syvää teknologiaosaamistaan tehtaiden tarpeisiin tuoden uusia inno-vaatioita ja kilpailuetua, ja pk-yritykset on valjastettu tuomaan omia innovaatioitaan mukaan palvelumuotoisesti. Tehtaista tu-lee innovaatioalustoja. Valmistavan teolli-suuden digitalisaatio nopeutuu, kun koke-muksia jaetaan laajasti.

Tehtaat ovat yhdessä tutkijoiden kans-sa määrittäneet oman teollisuudenalansa merkittävimmät haasteet: datapohjaisen toimitusketjun ja tuotannon läpinäkyvyys, kaikkialle ulottuva robotiikka sekä ihminen digitalisoituvassa työympäristössä. Teol-lisuus näkee ihmisen olennaisena osana myös tulevaisuuden tehtaissa. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta tulee aikai-sempaa tärkeämpää ikärakenteen muuttu-essa, mikä vaikuttaa työvoiman määrään ja saatavuuteen tulevaisuudessa.

Hyvin toteutettuna yhteistyöstä hyöty-vät kaikki. Startup-yritykset pystyvät laa-jentamaan toimintaansa ja hankkimaan tärkeitä referenssejä, tehtaat saavat uu-sia innovaatioita ja toimintamalleja, tut-kimuslaitokset ympäristön kokeilla tek-nologioitaan ja lopulta Suomi uutta vien-tikelpoista liiketoimintaa.

Parempaa jäljitettävyyttäElintarviketuotteelle jäljitettävyys näh-dään tärkeänä kilpailuetuna ruokaturval-lisuuden ja kuluttajien luottamuksen takia. Elintarvikeyritykset ovat viime vuosina tehneet useita, erilaisia kokeiluja varmis-taakseen elintarviketuotteen jäljitettävyy-

den ja tarjotakseen tiedon kuluttajille asti.Valmistavassa teollisuudessa on tyy-

pillistä, että tuote kootaan yhteen usei-den alihankkijoiden toimittamista kom-ponenteista ja lisätään siihen itsevalmis-tettuja osia. Alihankkijoiden erät saattavat olla erilaatuisia, tai toimittaja vaihtuu kil-pailuttamisen kautta. Jäljitettävyys antaa mahdollisuuden sopia vastuukysymyksis-tä reklamaatioiden ja tuotannossa havait-tavien laatupoikkeamien selvittämiseksi.

Ratkaisuna on digitaalinen kaksonen, joka tarkoittaa tuotteeseen liittyvää datan keräämistä alihankintaverkostosta, tuote-tunnisteista ja tuotantolaitteista mahdol-lisimman reaaliaikaisena. Ensin data visu-alisoidaan tilannekuvan ymmärtämiseksi. Hälytyksiä, huomioita ja trendejä saadaan näkyviin data-analytiikan avulla. Koska raakadatan säilyttäminen on nykyään hy-vin edullista, tarvittaessa voidaan uudel-leen mallintaa tuotteen valmistus digitaa-lisesti jälkikäteen.

Kysyntää voidaan ennustaaErilaisin tekoälymenetelmin voidaan ny-kyisin ennustaa markkina- sekä kulutta-jakäyttäytymistä. Raskaiden työkoneiden ja järjestelmien valmistuksessa toimitus-ajat voivat helposti olla neljästä kuukau-desta useisiin vuosiin. Tähän vaikuttaa erityisesti koneiden loppukokoonpanoon päätyvien metalli-, laakeri- ja vaihteis-to-osien pitkät toimitusajat.

Mitä parempia ennustuksia tulevista tilauksista on, sen aikaisemmin voidaan osatilaukset lähettää alihankintaverkos-toon. Näin yritys voi tarjota tuotteitaan muita lyhyemmällä toimitusajalla ja saa-da kilpailuetua. Tilauskannan ennustami-sessa otetaan huomioon monenlaista tie-toa, kuten asiakaspäälliköiden myyntien-nusteita, markkinatietoa ja suhdanne-en-nusteita. Näitä verrataan toteutuneisiin myynteihin, jotta löydetään sopivat indi-kaattorit ja niiden yhdistelmät.

Elintarviketeollisuudessa tilaus-toi-mitussykli kaupalta tuotantoon on esi-

merkiksi kausituotteiden kohdalla pit-kä. Joulukinkut tilataan kuukausia etukä-teen, jolloin kuluttajakäyttäytymisen no-peita muutoksia on mahdotonta ennakoi-da. Kulutuksen ennustamiseen käytetään-kin pohjana edellisvuosien myyntiä. Tä-mä johtaa usein joko ylitarjontaan ja alen-nusmyynteihin tai tuotteen loppumiseen kaupasta. Jos käytettäisiin laajemmin da-talähteitä ja uusia tekoälypohjaisia mene-telmiä kuluttajakäyttäytymisen analyy-siin, voitaisiin tunnistaa piileviä käyttäy-tymistrendejä ja ennustaa niiden pohjalta tuotteiden menekkiä.

Samalta linjalta monenlaisia tuotteitaKuluttajien moninaiset tarpeet luovat uu-sia haasteita elintarvikekehitykseen ja -tuotantoon. Valmistavassa teollisuudes-sakin yhden tehtaan toimittamia tuote-variaatioita saattaa olla jopa 10 000! Pe-rustuotteita voi olla muutamia kymmeniä, mutta variaatioita syntyy, kun asiakas va-litsee erilaisia lisätoimintoja.

Muutokset valmistusprosessiin täytyy saada aikaan mahdollisimman vaivatto-masti laadun silti säilyessä, vaikka jokai-nen kone tai laite rakennetaan asiakkaan

vaatimusten mukaisesti omanlaisekseen. Yhtenä ratkaisuna tähän on niin sanot-tu älykäs tuote. Tuote ”kertoo” taustalla pyörivien tietojärjestelmien ja tunnistei-den avulla valmistusprosessille, mitä toi-minnallisuuksia se tarvitsee. Näin pääs-tään eroon aikaavievästä manuaalisesta työstä.

Elintarviketeollisuudella ja valmista-valla teollisuudella olisi annettavaa toisil-leen digitalisaatiosta. Pitkälle päästäisiin jo lisäämällä ymmärrystä eri teollisuu-denalojen välillä ja jakamalla kokemuksia jo toteutetuista ratkaisuista. l

Suomessa on käynnissä useita digitalisaatiohankkeita ja eko-systeemejä, jotka tukevat tie-donvaihtoa ja yhteistyötä.

Elintarviketeollisuuden tar-peisiin on kehittymässä eko-systeemejä kuten Food 4.0, crEATe ja FoodTech Platform Finland (FPF). Valmistavassa teollisuudessa on useita di-

gitalisaatiohankkeita, muun muassa Reboot IoT Factory sekä DIMECC.

Lisäksi eri paikkakunnilla on innovaatioympäristöjä, esi-merkiksi Aalto-yliopiston In-dustrial Internet Campus ja suuryritysten rakentamia toi-mijaekosysteemejä.

Reboot IoT Factory on digi-talisaatiossa johtavien, suo-malaisten tehtaiden ryhmitty-mä. Se toimii ekosysteemimäi-sesti Business Finlandin ra-hoittamassa hankkeessa, jos-sa ovat mukana VTT, Oulun yli-opisto, Åbo Akademi ja jatkos-sa myös Aalto-yliopisto.

LISÄTIETOJA:• Food 4.0: vtt.fi• crEATe: createfood.fi• FoodTech Platform Finland:

foodtech.fi• Reboot IoT Factory:

rebootiotfactory.com• DIMECC: dimecc.com

Useita hankkeita käynnissä

Digitalisaatio vaatii investointeja uusiin teknolo-gioihin kuten data-analytiikkaan, robotiikkaan, langattomaan tiedonsiirtoon ja edistykselliseen automaatioon. Kuvassa on virtuaalitehdas.

KUVA: REBOOT IOT FACTORY


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: sisältöstrategi Aino Pokela, Näkemystehdas MBE

KESTÄVIÄ RATKAISUJA ETSITÄÄN FOSSIILISTEN RAAKA-AINEIDEN KORVAAMISEKSIBIO-F -projektissa etsitään ratkaisuja korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla materiaaleilla.

Vuosikymmeniä sitten muovista ei vielä käyty samanlaista keskus-telua kuin nykypäi-vänä, mutta nyt lain-

säädännön lisäksi asenteet yh-teiskunnassa ovat muuttumassa. Osittain tästä syystä suomalainen CH-Polymers Oy valjasti osaami-sensa ja verkostonsa tuoreeseen BIO-F -projektiin.

− Tärkeintä on päästä fossii-lisista raaka-aineista vähitellen eroon. Emme esimerkiksi tiedä, mitä öljyn kanssa lopulta käy. Nyt on jo näköpiirissä lainsää-täjiltä tulevan paineen kasvami-nen niin kovaksi, että fossiilis-ten raaka-aineiden käyttöä tul-laan yhä enemmän rajoittamaan. Meidän on haettava ympäris-töystävällisempiä ratkaisuja, CH-Polymers Oy:n applikaatiojohtaja Päivi Miettinen sanoo.

Kaikuja tulevasta kehitykses-tä on ollut näköpiirissä jo pit-kään.

− Olemme aloittaneet oman hankkeemme jo vuonna 2013 ja siitä lähtien miettineet kestä-vän kehityksen ratkaisuja alal-lemme, Miettinen tarkentaa.

− Muovin korvaamisen kehi-tystyö on meille tuttua jo vuo-

sikymmenten takaa, liiketoi-mintayksikön johtaja Tuija Andersson jatkaa.

Osa Bio and Circular Economy -ohjelmaaBIO-F -projekti kuuluu Busi-ness Finlandin Bio and Circu-lar Economy -ohjelmaan, ja se on käynnistynyt vuoden 2019 alusta. Vuoteen 2021 kestävän hankkeen tavoitteena on öl-jypohjaisten raaka-aineiden

korvaaminen biomateriaaleilla pakkauspapereissa ja karton-geissa, kuitukangasteollisuu-dessa ja maaliteollisuudessa sekä muissa sovelluksissa, ku-ten muovi- ja elektroniikka-teollisuudessa.

Business Finlandin rahoitus on myönnetty yksin CH-Po-lymersille, mutta yritys ottaa hankkeeseen mukaan kump-paneita verkostostaan sen mu-kaan kuin tarvitaan.

mänkaltaista innovaatiotoi-mintaa.

− Kolmekymmentä vuotta sitten yritykset olivat isompia ja omalla tavallaan jäykempiä, ja innovaatioiden läpiviemi-nen vei paljon aikaa. Haluam-me olla edelläkävijöitä uu-sien biotuotteiden kehittämi-sessä kohti kestävämmän ke-hityksen ratkaisuja. Pohjois-maat ovat olleet aina johtavia toimijoita tässä kehityksessä, Andersson sanoo.

Heikot signaalit virittivät innovaatioihinMiettisen mukaan yritys on kuunnellut maailmalta heik-koja signaaleja. Samanaikai-sesti oma asiakaskunta ja muu teollisuus ovat lähteneet ha-kemaan vihreämpiä ratkaisuja esimerkiksi pakkausteollisuu-teen, maaleihin ja teollisuus-kuitukankaisiin.

− Otimme nämä signaa-lit vakavasti. Yrityksessä oli jo pohjaosaamista, joten oli luontevaa lähteä jatkamaan eteenpäin, Miettinen toteaa.

Muovin korvaaminen on mahdollista materiaaleilla, joita saadaan esimerkiksi elin-tarviketeollisuuden sivuvirta-tuotteena.

− Hyödynnämme elintar-vike- ja maatalousprosessien sivuvirtoja, mutta tietenkin myös muita biomateriaaleja, Miettinen täsmentää.

BIO-F-projektissa tarkas-tellaan erityisesti maatalou-den jalostusprosesseja mut-ta myös kemianteollisuuden prosesseja.

− CH-Polymersin omal-la tehtaalla Kaipiaisissa poly-merointiprosessien sivuvirto-jen hyödyntämistä on jo teh-ty eli tekniikat ovat olemassa ja niiden laajentaminen on meillä tavoitteena. Maaliteollisuuden tarpeisiin meillä on jo valmii-na sivuvirtoja hyödyntävä kau-pallinen tuote, Andersson lisää.

Osittain biopohjaisista raa-ka-aineista tehdyt muovin kor-vaajat ovat ympäristön kannal-ta kestävämpiä, sillä ne ovat kompostoituvia ja biohajoavia.

− Kun tätä materiaalia on käytetty barrierina, voidaan esimerkiksi pakkaus hävittää tavallisen kartonkimateriaalin joukossa, eikä tarvita ollenkaan muovin erotusprosessia. Näin selvitään vähemmillä resurs-seilla, Miettinen selittää.

Muovin korvaajiksi sopivat yleisellä tasolla ne kasvipohjai-set elintarviketeollisuuden si-vuvirrat, jotka menisivät muu-ten polttoon tai rehuksi.

− Meillä on tarkoitus käyttää myös metsäteollisuuden puu-lähtöisiä sivuvirtoja esimerkik-si haketuksesta ja sellunkeitos-ta. Suomeen olisi täysin mah-dollista saada metsä- ja elin-tarviketeollisuuden sivuvir-roista valmistus- ja lisäainete-ollisuutta elintarvikealalle.

Kestävä kehitys vaatii innovaatioitaMiettinen ja Andersson kerto-vat CH-Polymers Oy:n toimivan arvoketjuajattelun mukaisesti.

− Meidän pitää löytää toimi-va arvoketju raaka-aineista ku-luttajalle asti. Kohdealueina ei-vät ole vain meidän asiakkaam-me, vaan ratkaisuista hyötyvät myös asiakkaan asiakkaat ja viime kädessä kuluttajat.

CH-Polymersilla on hyvät edellytykset tehdä kehitystyötä Raisiossa niin laboratoriotilo-jen kuin tietotaidon ja alan ym-märryksen ansiosta. Tuotanto-historiaa yrityksellä on jo yli 40 vuotta, mikä tuo etunojaa uu-sien tuotteiden kehitykseen.

− Kestävä kehitys ei ole vain

tivampiin, pakkaavaan teol-lisuuden tarpeisiin, kuten pi-demmän hyllyiän tuotteisiin.

Yrityksen kestävän kehi-tyksen tuotteita on jo käytös-sä myös maali- ja kuitukan-gasteollisuudessa. Maalite-ollisuutta varten tehty tuo-te on käytössä koetuottee-na sisämaaleihin. Tuottees-sa öljypohjaisia raaka-aineita on korvattu ei-öljypohjaisilla. Kuitukangasteollisuuteen on tehty tuotteita, jotka sisältävät neljänneksen biomateriaalia.

− Paperipuolella samankal-tainen tuote on saavuttanut 90 prosentin kompostoitavuuden ja on luokiteltu biohajoavaksi, Andersson täsmentää.

Ratkaisut ovat sellaisenaan käytettävissä esimerkiksi elin-tarvikepakkausten materiaa-leiksi ja suoraan elintarvike-kontaktiin, sillä sovelluksiin on olemassa samat hyväksyn-nät ja sertifikaatit, jotka muo-vidirektiivi asettaa polyetylee-nimuoveille.

− Käytettävissä sovelluk-sissa täytyy olla Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n ja Saksan riskienarvi-ointi-instituutin BfR:n hyväk-synnät. Valitsemme raaka-ai-neet sen mukaan, että hyväk-synnät ovat jo olemassa, Miet-tinen sanoo.

Eri aloilla on erilaiset vaati-mukset ja määritelmät kestä-vän kehityksen materiaaleil-le. Materiaali voi olla kompos-toituva, kierrätettävä, sisältää biomateriaaleja, tai sillä voi ol-la pienempi hiilijalanjälki. Toi-veet ja tarpeet ovat eri aloilla erilaisia.

Uudet innovaatiot ja sovel-lukset voivat olla alkuvaihees-sa hinnakkaita.

− Biomonomeerit ovat to-della kalliita. Niihin siirtymi-nen saattaa heijastua kulutta-jahintoihin. Toisaalta kestävän kehityksen mukaisesta ratkai-susta täytyy jossain määrin maksaakin, Miettinen toteaa. l

− Meillä on entuudestaan laaja yhteistyöverkosto pak-kaavasta teollisuudesta, pak-kausten jalostajista ja esi-merkiksi maalinvalmistajista, Miettinen kertoo.

Hän lisää, että jo nyt on kymmenisen raaka-ainevaih-toehtoa, joista on tarkoitus testata ja kehittää potentiaali-simmat. Tuloksena voi olla yk-si, mutta tavoitteena maksi-missaan kolme tai neljä vaih-toehtoa.

− Uskomme, että projektin loppuvaiheessa meillä on usei-ta tuotteita, joita voidaan tes-tata asiakkaiden kanssa, Miet-tinen arvioi.

CH-Polymersista kiitellään niin Business Finlandin tukea kuin muitakin yhteistyöver-kostosta.

− Suomessa on aikamoi-nen etulyöntiasema: meillä on kattava alan korkeakoulu-jen ja yritysten osaajaverkko, runsaasti startupeja sekä pal-jon potentiaalisia raaka-aine-valmistajia ja biomateriaaleis-ta kiinnostuneita toimijoita, Miettinen kehuu.

Andersson komppaa alan nykykehityksen tukevan tä-

Suomessa on kattava korkeakoulu-jen ja yritysten osaajaverkko, run-saasti startupeja sekä paljon po-tentiaalisia raaka-ainevalmistajia ja biomateriaaleista kiinnostuneita toimijoita, applikaatiojohtaja Päivi Miettinen kehuu.

Kestävä kehitys on kuin mustekala lonkeroineen. Jokainen lonkero vie kestävää kehitystä eteenpäin. Jo-ku asia voi edetä yhdellä lonkerolla, toinen taas useammalla, liiketoimin-tayksikön johtaja Tuija Anderssonin kuvailee.

yksi polku, se on kuin mustekala lonkeroineen. Jokainen lonkero vie kestävää kehitystä eteen-päin. Joku asia voi edetä yhdellä lonkerolla, toinen taas useam-malla, Andersson kuvaillee.

Miettisen mukaan eri ma-teriaalien kestävän kehityksen trendit ovat hyvin erilaisia.

− Jokaiselle tuotealueel-le tehdään elinkaarianalyysi ja analysoidaan, miten pystytään vähentämään esimerkiksi hii-lidioksidipäästöjä ilmakehään sekä vähentämään energian-kulutusta.

Ratkaisuja monelle toimialalleHaussa ei olekaan vain yk-si ratkaisua vaan kokonainen tuoteperhe.

− Kartoitamme eri vaihtoeh-toja yhteistyössä useiden yri-tysten kanssa, joiden sivuvir-tamateriaaleja voisi kiertota-louden periaatteen mukaisesti käyttää korvaamaan öljypoh-jaisia materiaaleja, Miettinen paljastaa.

Yrityksellä on jo olemassa paperi-, kartonki- ja pakka-usteollisuudessa yleisesti käy-tössä olevaa PE-muovia kor-vaamaan kehitettyjä ratkaisu-ja, jotka ovat osittain biopoh-jaisia. PE-muovia korvaavia Water Based Barrier Coatings -ratkaisuja pystytään teke-mään esimerkiksi kuppeihin ja pikaruokapakkauksiin, jolloin näistä saadaan biohajoavia. CH-Polymersin tarkoituksena on laajentaa valikoimaa vaa-

Suomeen olisi täysin mahdollista saada metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista valmistus- ja lisäaineteollisuutta elintarvikealalle.

KUVAT: GUN LUNDSTEN


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: tohtorikoulutettava Mikko Immonen, Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto

LEIPOMOSIVUVIRRAT HYÖTYKÄYTTÖÖN BIOTRANSFORMAATIOTEKNIIKOILLAEntsymaattisilla ja mikrobiologisilla biotransformaatiotekniikoilla on mahdollista nostaa elintarviketuotannon resurssitehokkuus ja raaka-aineiden hyödyntäminen uudelle tasolle.

Helsingin yliopis-ton tekemän kyse-lyn mukaan leipo-moteollisuuden tuo-tannosta 5–10 pro-

senttia, 10–20 miljoonaa kiloa vuodessa, päätyy Suomessa tällä hetkellä jätteeksi. Selvästi suurin osa leipomojätteestä on periaat-teessa elintarvikekelpoista, mut-ta se käytetään nyt enimmäkseen bioetanolin tuotantoon, osa re-hukäyttöön tai kompostointiin sekä pieni osa mädätykseen tai biojätteeksi. Kukaan toimijois-ta ei raportoinut prosessoivansa elintarvikekelpoista jätettä uu-

delleenkäyttöä varten.Wastebake -projekti valot-

taa uusia mahdollisuuksia hyö-dyntää tehokkaasti viljan pro-sessoinnin sivuvirtoja ensisijai-sesti kierrätysprosessien avulla. Projektissa VTT on kehittänyt muun muassa leseen ja leivän entsymaattisia käsittelymene-telmiä sekä leipomojätteen bio-kaasutusta ja mallintanut ko-konaisprosessien tekno-eko-nomista kannattavuutta. Hel-singin yliopistossa puolestaan on tutkittu fermentointiteknii-koita, eri käsittelyjen vaikutusta sivuvirtojen uudelleen käytettä-

vyyteen leivonnassa sekä leipo-mojätteen kierrätyksen turval-lisuutta.

Esimerkiksi Itä-Euroopas-sa leipää, erityisesti ruisleipää, kierrätetään niin kutsutun sul-putuksen avulla, jossa vanhaa leipää liotetaan veteen ja käyte-tään osana uutta taikinaa. Tie-teellisessä kirjallisuudessa on on vain rajallisesti tietoa leivän kierrättämisen vaikutuksista uuden tuotteen hygieeniseen ja teknologiseen laatuun.

Projektissa on selvitet-ty kierrätyksen vaikutusta uu-den leivän leivontalaatuun se-

kä erilaisten biotransformaa-tiotekniikoiden hyödyntämis-mahdollisuuksia kierrätyksen apuna. Helsingin yliopiston tutkimusten mukaan biotrans-formaatiotekniikoita tarvitaan, jotta leivän laatu pysyy hyväk-syttävällä tasolla ja kierrätys taloudellisesti kannattavana.

Ylijäämäleivän hygieeninen laatu hyväSuurin osa jätteeksi päätyvästä leivästä on ylijäämää ja lähtö-kohtaisesti hygieeniseltä laa-dultaan hyvää. On huomioita-va kuitenkin lämmönkestävät

itiöt, joita tiedetään esiintyvän luonnostaan leivontaraaka-ai-neissa. Ne saattavat selvitä lei-vän paistamisesta ja aktivoi-tuessaan kierrätyksen aikana aiheuttaa riskin terveydelle ja leivontalaadulle.

Kenties tehokkain keino iti-öiden aktivoitumisen estämi-seksi on leivän fermentoin-ti. Käyttökelpoinen vaihtoeh-to on tuottaa jäteleivästä ras-ki eli taikinanjuuri fermentoi-malla leipää sopivissa olosuh-teissa valikoitujen maitohap-pobakteerien avulla. Leivän fermentointi halutuilla mi-krobikannoilla on teoriassa jo-pa helpompaa kuin jauhon fer-mentointi, koska kilpailua jau-hoissa luontaisesti esiintyviä mikrobeja vastaan ei ole.

Hankkeen tärkeimpiä tutki-muskysymyksiä on ollut, mi-tä tapahtuu leivän teknologi-selle laadulle, kun taikinaan li-sätään kierrätettyä leipää? Lei-vontakokeiden mukaan laatu kärsii merkittävästi; leivän ti-lavuus pienenee ja kovettumi-nen nopeutuu. Haitallinen vai-kutus lisääntyy sitä mukaan, mitä enemmän leipää kierräte-tään. Erityisesti vehnäleivon-nassa tilavuus ja pehmeys ovat laatukriteereitä, joiden alene-mista on vaikea hyväksyä. Sik-si hankkeessa kehitetään edel-leen biotransformaatiokeinoja näiden ominaisuuksien ylläpi-tämiseksi.

Entsymaattinen käsittely pilkkoo tärkkelystäMerkittävimpiä eroja jauhon ja valmiin leivän välillä on tärk-kelyksen ja gluteeniproteiinien tila. Leivässä tärkkelys on jo valmiiksi liisteröitynyt ja siten vaikuttaa leivontaominaisuuk-siin hyvin eri tavalla kuin jau-hon natiivitärkkelys. Liisteröi-tynyt tärkkelys imee itseensä enemmän vettä, mutta toisaal-ta rajoittaa leivän kohoamista ja nopeuttaa tärkkelyksen uu-delleenkiteytymistä. Leiväs-sä olevat proteiinit puolestaan ovat denaturoituneet eivätkä siten osallistu jauhon glutee-niproteiinien tavoin gluteeni-verkon muodostukseen.

Entsymaattisella käsittelyl-lä jäteleivän liisteröitynyt tärk-kelys voidaan pilkkoa esimer-kiksi dekstriineiksi, maltoosik-si tai glukoosiksi ja proteiinit peptideiksi ja aminohapoiksi. Siten leivän tärkkelyksen hai-tallista vaikutusta voidaan vä-hentää ja samalla vapautunut-ta glukoosia hyödyntää kor-vaamaan leivän nostatuksen avuksi lisättävää sokeria.

Toisaalta hydrolysoidun, entsymaattisesti pilkotun, lei-vän korkea glukoosipitoisuus rajoittaa kierrätettävää mää-rää. Esimerkiksi, jos tavalli-sen vehnäleivän liisteröitynyt tärkkelys hydrolysoidaan lä-hes täydellisesti, vain 4,2 pro-senttia hydrolysoitua leipää taikinan jauhonpainosta riit-

tää korvaamaan tavanomaisen sokerilisäyksen uudessa taiki-nassa. Jos leipää tulee kierrät-tää tätä enemmän, tulisi tärk-kelyksen hydrolyysiastetta vä-hentää, käyttää erilaisia ent-syymiyhdistelmiä ja määriä, tai hyödyntää tuotetta uuden lei-vän sijaan vaikkapa makeiden leivonnaisten valmistuksessa.

Räätälöidyllä fermen-toinnilla parempia kierrätysominaisuuksiaEntsymaattisten keinojen li-säksi leivän kierrätysominai-suuksia voidaan parantaa rää-tälöidyillä fermentoinnilla. Projektissa tutkimuksen pai-nopisteenä ovat olleet ekso-polysakkarideja (limaa) tai

Pakastetun leivän sulatus Biotransformaation jälkeen Uusi leipiä, joissa ainesosana mukana prosessoi-tua ylijäämäleipää

Jutun yhteydessä biotransfor-maatiolla tarkoitetaan laajas-ti mikrobiologisia ja/tai ent-symaattisia keinoja materiaa-lin kemiallisen koostumuksen

muokkaamiseen.Tällaisella käsittelyllä voi-

daan esimerkiksi päästä eroon haitallisista aineista, tuottaa uusia, ravitsemuksellisesti tai

teknologisesti hyödyllisiä yh-disteitä, alentaa tai kasvat-taa materiaalin viskositeet-tia/vedensidontaa tai muut-taa pH:ta.

Biotransformaatioon liittyy usein myös fysikaalista käsit-telyä kuten lämpötilan säätöä ja sekoittamista.

Mikä biotransformaatio?

homeenestoaineita tuottavat maitohappobakteerit ja pro-pionihappobakteerit. Tietyt eksopolysakkaridit parantavat leivän teknologisia ominai-suuksia ja pystyvät kompen-soimaan leivän kierrätyksestä aiheutuvaa tilavuuden piene-nemistä ja erityisesti nopeutu-nutta vanhenemista suurillakin kierrätysmäärillä (Kuva 1).

Dekstraanin tuotto fermen-toinnin avulla on osoittautu-nut hyvin toimivaksi keinoksi hapattaa miedosti ylijäämälei-pää ja parantaa leivän kierrä-tettävyyttä entsyymien kans-sa tai ilman. Tosin dekstraa-nin tuottamista varten leipään täytyy lisätä sakkaroosia läh-töaineeksi uudelle glukoosi-polymeerille. Bakteerien tuot-taman ẞ-glukaanin lähtöai-neeksi sen sijaan riittää liiste-röidystä tärkkelyksestä hyd-rolysoitu glukoosi. Toistaisek-si on vielä epäselvää, onko tällä eksopolysakkaridilla suotuisaa vaikutusta leivonnassa.

Eräät mikrobikannat ovat osoittautuneet tehokkaiksi ho-meenestoaineiden tuottajiksi. Näissä tapauksissa hydrolysoi-tuun leipään lisätyt bakteerit tuottavat orgaanisia happoja ja joissakin tapauksissa bioak-tiivisia peptidejä, jotka estävät uudessa leivässä merkittävästi homeiden kasvua.

Kuva 1. Testileivonnoissa tuotettujen leipien kovuus neljäntenä päivänä leivonnan jälkeen. Ylijäämäleivän lisäys tai-kinaan lisää merkittävästi kovuutta ja vanhenemista sitä mukaa, mitä enemmän leipää lisätään. Tämä pystytään kuitenkin välttämään räätälöidyllä fermentoinnilla. EPS = eksopolysakkaridi.

50045040035030025020015010050

04,5% 8,5% 12,5%

Kontrollileipä Ylijäämäleipä lisäys Fermetoitu lepä lisäys 12,5%EPS-poisitiivinen EPS-negatiivinen

Kovuus (g) 4. päivänä leivonnassta

Wastebake -projekti

Wastebake -hankkeen tutkimusryhmässä on mukana Hel-singin yliopiston ja VTT:n tutkijoita.

Hankkeen koordinaattori on apulaisprofessori Kati Katina ja VTT:llä tutkimusryhmän vetäjä, tiimipäällikkö Emilia Nordlund.

Helsingin yliopistosta tutkimuksessa ovat olleet mukana Rossana Coda, Ndegwa Maina, Mikko Immonen, Luana Nionelli, Hanna Nihtilä ja Yaqin Wang. VTT:n tutki-musryhmässä ovat olleet mukana Matti Siika-Aho, Natalia Rosa-Sibakov, Outi Mattila, Ville Pihlajaniemi, Lotta Sor-samäki, Tommi Kaartinen, Taru Koitto, Lauri Kujanpää ja Markus Nikinmaa.

Kaksivuotisessa, Tekesin (nykyisin Business Finland) hankkeessa on ollut mukana kuusi suomalaista yritys-kumppania.

LISÄTIETOJA:Mikko Immonen, mikko.o.immonen(at)helsinki.fiKati katina, kati.katina(at)helsinki.fi

2

A


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Lauri Lehtinen

HÖYRY PESEE JA DESINFIOI

Monet teollisuuden puhdistuskohteet ovat hankalia. Koh-de voi olla täynnä pieniä sopukoita,

tai käytetyt raaka-aineet pint-tyvät tiukasti kiinni. Tietty-jen kuljettimien, kuten ketju- ja korikuljettimien ja polyme-roituvien rasvojen kohdalla ai-noa kunnolla toimiva menetel-mä on höyrypesu.

Höyrypuhdistuksessa käy-tetään suhteellisen suurta, ai-na 10 bariin kohoavaa painet-ta, jolloin veden kiehumispis-tekin on vastaavasti korkea. Kymmenen barin painees-sa vesi kiehuu suunnilleen 180

Kurkistus korkean kaapin päälle

Kurikkala kertoo, että siivouk-sessa esiin tulleet haasteet ovat johtaneet moniin omiin rat-kaisuihin. Höyrypuhdistuksen puolella on kehitetty erilaisia suuttimia, joilla pesu saadaan kohdistettua hankaliin paik-koihin. Itse työskentelemällä on voitu myös parantaa laitteiden ergonomiaa ja turvallisuutta.

Yritys on kehittänyt lisäksi korkeiden paikkojen imuroin-ti- ja pesuratkaisuja. Käyttä-mällä hiilikuituputkia ja put-ken päähän sijoitettua kameraa on mahdollista ulottua ylhääl-lä oleviin kohteisiin. Tällä me-netelmällä korkeiden astioiden ja kaappien sekä kaapeliteli-neiden päällyspinnat voidaan puhdistaa ja varmistaa puh-distustulos. Lisäksi vältytään telineiden ja henkilönostimien käytöltä ja siirroilta, jolloin työ nopeutuu oleellisesti.

Tehokkaampaa elektrolyyttistä vettäPesu- ja desinfiointitarkoituk-siin on alettu käyttää elektro-lyyttistä vettä. Menetelmäs-sä sähkövirta pakottaa käyn-tiin hapetus-pelkistysreaktion, ja huokoinen kalvo pitää ano-dille ja katodille syntyvät vedet erossa toisistaan. Anodilla syn-tyy hapan liuos ja katodipuolel-le vastaavasti emäksinen neste.

Yleisesti käytetään ruoka-suolaa, jolloin elektrolyyttises-ti tuotetun, alkalisen katodive-den pH on noin 11. Japanilai-sella tekniikalla ja käyttämäl-lä kaliumkarbonaattia pääs-tään kuitenkin pH-arvoon 12,5. Koska pH-asteikko on logarit-minen, tämä on käytännös-sä kymmeniä kertoja emäksi-sempää kuin pH 11. Tämä edel-leen parantaa puhdistustehoa.

Elektrolyyttisillä vesillä on hyvä puhdistus- ja desinfioin-tikyky, eikä niitä yleensä tarvit-se huuhdella pois pesukohtees-ta. Niitä on ryhdytty käyttämään yhä enemmän prosessi- ja elin-tarviketeollisuuden pesuissa. l

Kirjoittaja on toimittaja ja insinööri.

Jauho ja rasvat tunkevat sekä moottorin päälle että kuljettimien sopukoihin. Kuumalla höyryllä ne on helppo poistaa, eikä höyry va-lu sähkölaitteisiin, koska se haihtuu pesupinnalta lähes välittömästi.

Kuljettimen rakoihin kiinni käris-tyneet siemenet irtoavat höyryllä.

Löylyä tahroille, ja kuljettimesta tulee saunapuh-das. Höyrypesun vaihtoehtona olisi koko kuljetin-linjan purkaminen puhdistusta varten.

Leipomossa käytettä-vät öljyt polymeroituvat helposti muovimaisek-si kalvoksi. Höyry peh-mentää kalvon ja tun-keutuu sen alle. Tulos on helppo havaita.

toaa näppärästi, joten pais-tamiseen käytetyn kaluston puhdistaminen onnistuu ilman kovaa mekaanista hankausta. Kuuma höyrysuihku voi osua myös kuumille pinnoille ilman, että nopea lämmönmuutos ai-heuttaisi samanlaisia ongelmia kuin vesisuihkun kanssa ilme-nee. Se ei muodosta höyrypil-veä, eikä nopea lämmönmuu-tos tuo mukanaan hallitsemat-tomia muodonmuutoksia.

Esimerkiksi pienet grillit ovat hankkineet höyrypesurei-ta. Silloin työtilat voidaan puh-distaa vaikkapa päivittäin, ei-kä työ vie liikaa aikaa. Laitteet ovat kooltaan ja hinnaltaan pieneenkin yritykseen sopivia.

Kuljetin puhtaaksi purkamattaKuljetinlinjat ja erityisesti verk-kokuljettimet ovat kohteita, joiden puhdistaminen arvioi-daan yleensä vaikeaksi, ja siksi pesuvälit venyvät usein pitkiksi.

− Tavallista on, että kuljetin pitää purkaa, jotta kaikkiin so-pukoihin olisi mahdollista pääs-tä käsiksi. Kilpailevana ratkaisu-na on pesu suurella vesimäärällä ja veden imeminen pois. Höyry tunkeutuu kuitenkin pienistäkin raoista, jolloin linja voidaan kä-sitellä purkamatta. Näin huolto-välin lyhentäminen on helppoa, Kurikkala tarkentaa.

Eräs höyryn lisäominaisuus on, että pesuaineita tarvitaan vähän tai ei lainkaan. Hyvään tulokseen päästään alkalisel-la, laimealla kaliumhydroksi-dipohjaisella pesulla, jolloin vältytään vaahtoamiselta. Se huuhtoutuu hyvin, eikä se ole ongelmallinen maku- tai ha-juhaittojen kannalta. Liuotin-pohjainen pesu saattaa jättää epämiellyttäviä aromeja ym-päristöön ja tuotteisiin.

Höyryn etuja ovat myös edul-lisuus ja laaja käyttöalue. Sitä voi käyttää kohteissa, jotka kes-tävät vettä. Sähkölaitteisiin si-tä ei voi sumuttaa, joskin höyry-pannussa sähköä hyvin johtavat mineraali-ionit rikastuvat pan-nuun eivätkä siirry höyryyn.

Projektissa saavutetut tu-lokset osoittavat, että sovel-tavan tutkimuksen avulla on mahdollista muuttaa elintarvi-kesivuvirtoja arvokkaiksi raa-ka-aineiksi. Lisäksi on kehi-tetty kierrätysprosesseja mah-dollisimman yksinkertaiseksi ja taloudellisesti kannattavak-

si, jotta toteutus voisi tapah-tua pienissäkin leipomoissa il-man suurempia laite- tai työ-voimainvestointeja.

Tekno-ekonomiset mallin-nukset näyttävätkin tällä het-kellä vihreää valoa kehitetyille kierrätysmenetelmille verrat-tuna tämänhetkisiin jätteenkä-

sittelykäytäntöihin. Myös par-haillaan käynnissä olevat teolli-suustestit vaikuttavat lupaavil-ta tiettyjen menetelmien osalta.

Biotransformaation hieno-säätö leipomoiden yksilöllisiin olosuhteisiin edellyttää kui-tenkin tapauskohtaista pro-sessinkehitystä ja hyvin suun-

niteltua materiaalivirtojen jäl-jitettävyyttä. Kestävien ruuan-tuotantomenetelmien kehittä-minen on välttämätöntä, jotta vähenevillä raaka-ainemääril-lä voidaan vastata kasvavan ku-luttajakunnan tarpeisiin. Ruuan poisheittäminen poistuu pian vaihtoehtovalikoimasta. l

celsiusasteessa, jolloin kohtee-seen osuva kuuma höyry suu-rimmaksi osaksi haihtuu pesu-pinnoilta. Siksi sitä kutsutaan myös kuivahöyryksi.

Korkean lämmön ansiosta monet vaikeat liat irtoavat suh-teellisen helposti. Esimerkik-si sokeri sulaa, ja monet öljyt muuttuvat niin notkeiksi, että ne irtoavat sellaisistakin kohteis-ta, joista niitä olisi vaikea saada pois liuottimilla ja painepesulla.

Höyrypuhdistus irrottaa lian materiaalien huokosista, jol-loin saadaan syväpuhdas tuo-te. Homeiden, levien ja baktee-rien tuhoaminen höyryn avul-la on tehokkain tapa desinfioi-

da tuotantotiloja tai peruskor-jata esimerkiksi märkätiloja. Höyrypesulla on helppo muun muassa poistaa levä materiaa-lin huokosista ja saada puhdis-tusten aikaväli huomattavasti pidemmäksi.

Leipomot tyypillisiä kohteitaElintarviketeollisuuden tuo-tantotilat soveltuvat höyryllä puhdistettavaksi.

− Eniten olemme siivonneet ehkä leipomoita, joissa on mo-nia vaikeasti puhdistettavia kohteita, sanoo toimitusjohta-ja Jussi Kurikkala Puhdistus-tekniikka TJ Oy:stä.

Yritys tuo maahan erilaisia siivousalan koneita ja tuotteita. Höyrypesuja he alkoivat ura-koida, jotta ymmärtäisivät me-netelmään liittyvät erikoisuu-det ja osaisivat vastaavasti an-taa hyvää asiakastukea laittei-ta ostaville.

Kurikkala kertoo, että höy-ryllä irtoavat myös paksut li-kakerrokset. Se tehoaa myös seesam- ja rypsiöljykerrok-siin, joissa tapahtuva polyme-roituminen jähmettää roiskeet muovin kaltaiseksi kerroksek-si. Lämpö muuttaa rasvajäämät notkeiksi, joten ne on helppo kerätä kohteesta.

Myös kiinni palanut lika ir-


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: Lauri Lehtinen

VOITELUAINEIDEN KÄYTTÖ VAATII HUOLELLISUUTTA

Elintarvike- ja lääke-teollisuuden pitää ol-la huolellinen voite-luaineiden käytössä ja noudattaa annettu-

ja luokituksia ja asetuksia. Tuo-tantoalueella ei saa käyttää tai varastoida muita kuin elintarvi-keluokkaan hyväksyttyjä voite-luaineita.

Tuotantolinjan koneiden voiteluun pitää käyttää elin-tarvike- ja lääketeollisuuteen erityisesti kehitettyjä tuotteita. Tällaisia kohteita ovat esimer-kiksi sekoittimet, kuljettimet, vakuumilaitteet ja pakkausko-neet sekä pakkausten muotoi-luun käytettävät koneet. Myös paineilmalaitteisto kompres-soreineen on otettava huo-mioon, eikä lihan ja kalan leik-kaamisessa tarvittavia veitsiä saa unohtaa.

− Kentällä on selkeästi tie-don puutetta siitä, miten eri-laisia laitteita ja niiden osia on voideltava vaarantamatta tuo-

tannon puhtautta. Myös voi-teluaineiden säilytys ja varas-tointi vaativat huomiota. Tie-tyillä tuotantoalueilla ei saa käsitellä eikä varastoida mi-tään sellaisia aineita, jotka ei-vät täytä vaadittuja normeja, kertoo Voitelukeskus Tonttilan myyntijohtaja Jarmo Hakala.

Hänen mukaansa alalla ei ole itsestäänselvyys, mitä voi-teluaineita kussakin kohteis-sa saa käyttää. Siksi tuotteita myyvien yritysten eräs keskei-nen tehtävä on valistaa käyttä-jiä kaikista niistä seikoista, jot-ka päivittäisessä työssä tule-vat esiin. Asiakkaita olisi myös rohkaistava kysymään ensin ja toimimaan vasta sen jälkeen.

− Tuotantoalueen sisällä ei saa varastoida muita kuin elin-tarvikeluokkaan hyväksyttyjä voiteluaineita. Yleinen menet-tely on, että nämä alueet ovat erotettu väliseinillä tai ovil-la muista valmistus- ja varas-tointiketjun tiloista. Seinien si-

jasta tämä raja voidaan merkitä myös lattiaan piirretyllä viival-la. Säännöksien noudattamis-ta valvotaan, ja viranomaistar-kastuksia tehdään aika-ajoin.

Voitelun laatutekijätLaadukkaan voitelun elemen-tit lähtevät ammattitaidosta ja siihen liittyvästä ammattiin omistautumisesta. Oikeat voi-teluaineet ovat lähtökohtana, ja niiden luokitukseen käytetyt standardit on tunnettava.

Oikean öljyn tai rasvan va-linnan jälkeen pitää kiinnittää huomiota myös sen suodatuk-seen, varastointiin ja käsitte-lyyn. Järjestelmän puhtaus pi-tää ottaa huomioon kokonai-suutena, samoin huolto-oh-jeiden noudattaminen ja kus-sakin työssä käytettävät, oi-keat välineet.

Hakala muistuttaa, että or-ganisaation kullakin jäsenellä on oltava tehtäviensä vaatima, riittävä ja tarkoituksenmukai-

nen ammattitaito. Hän koros-taa, että merkittävin voiteluun vaikuttava olosuhdetekijä on yleinen siisteys ja järjestys.

Merkintä tärkeä tekijäErityisesti elintarvikeluokan puhtautta vaativilla teollisuu-denaloilla on kiinnitettävä huo-miota käytettävien aineiden merkintään. Esimerkiksi myr-kytön ei tarkoita samaa kuin sertifioidusti sopiva. Jokai-sessa hyväksytyssä tuottees-sa on merkintä hyväksynnäs-tä, esimerkiksi NSF H1 ja lisäksi NSF:n rekisteröintinumero.

Yleisin ja laajin hyväksyjä on Yhdysvaltain NSF, Euroopan puolella on käytössä InS. Eri vientialoille ja erikoisasiakas-ryhmille on otettava huomioon muslimien Halal- ja juutalais-ten Kosher-säännökset.

Luokituksista H1 sallii sa-tunnaisen kosketuksen ruo-kaan tai lääkkeeseen. H2 tar-koittaa, että tuote on myrky-

tön, mutta ei salli kosketusta. Luokitusmerkintä H3 on merk-ki siitä, että kyseinen aine so-veltuu raaka-aineeksi. Näi-tä käytetään esimerkiksi käsi-rasvojen pohjana, ja niillä suo-jataan elintarvikkeita. Näihin tarkoituksiin käytetään yleen-sä valkoöljyjä.

− Kaikilla hyväksytyillä tuot-teilla on erätodistus, jolla pys-tytään muun muassa jäljittä-mään voiteluaineen valmistus- erä ja seuraamaan ketjua jopa yksittäisiin raaka-aineisiin asti. Lisäksi asiakkaalle on toimitet-tava aina tuotetiedote ja käyttö-turvatiedote, jota viranomaiset tarkastaessaan kysyvät. Myös mahdollisten tapaturmien ta-kia on tärkeätä, että käyttötur-vatiedotteet ovat helposti käsil-lä ja ajan tasalla, Hakala kertoo.

Mineraaliöljyt hyvä pohjaElintarviketuotannon vaati-mukset koskevat laitoskohtai-sesti vaihteisto-, lämmönsiir-to-, hydrauli-, kompressori- ja vakuumipumppuöljyjä sekä erilaisia pastoja, rasvoja ja va-hoja. Jotkut voiteluaineet voi-vat täyttää hygienia- ja turval-lisuuskriteerit, mutta olla tek-nisesti huonolaatuisia.

Voiteluaineiden yleisim-pänä pohjana ovat valkoöljyt. Ne ovat mineraaliöljyjä, jotka on jalostettu erittäin puhtaik-si. Ne ovat värittömiä, hajutto-mia, myrkyttömiä sekä vakai-ta ja kemiallisesti passiivisia. Näiden ominaisuuksiensa takia niitä käytetään elintarviketeol-lisuuden lisäksi lääke- ja kos-metiikkavalmistuksessa sekä kemianteollisuudessa.

Terminä valkoöljy on har-haanjohtava, sillä ne eivät ole valkeita vaan kirkkaan värit-tömiä. Jalostuksen eri vaiheet poistavat lähtöaineista haital-liset, makua ja hajuja aiheut-tavat epäpuhtaudet, kuten rik-ki- ja aromaattiyhdisteet sekä muut tyydyttämättömät hiili-vedyt. Käsittely tekee ne myös

korkeita lämpötiloja kestäviksi.Valkoöljyjen lisäksi käyte-

tään synteettisiä öljyjä (esi-merkiksi PAO, polyalfaolefiini). Niiden etuina ovat paremmat kuuman ja kylmän sietämi-nen sekä vähäinen hapettumi-nen. Lähtökohtaisesti synteet-tiset ovat valkoöljyjä kalliim-pia, mutta niiden käyttöikä on pidempi.

Mikrobikin syö rasvaaUseat mikrobit pystyvät elä-mään voiteluaineissa, varsin-kin jos ne ovat likaantuneet or-gaanisella aineksella ja niiden vesipitoisuus on suuri. Vesipi-toiset öljyt ovat erittäin herk-kiä mikrobikontaminaatiolle. Tuotannossa ja puhdistuksien yhteydessä voiteluaineiden laatu heikkenee. Voiteluainei-siin on mahdollista lisätä tur-vallisia, mikrobeja tuhoavia li-säaineita kuten glutaraldehy-diä tai isothiatsolonia.

Hakala muistuttaa, että ko-ko tuotantoketjulle tulee laatia voiteluohjelma, sillä se vähen-tää seisokkeja ja hävikkiä. Oh-jelmaa varten tulisi määrittää laitteet, jotka vaativat voitelua ja voideltavat kohdat niissä. Samoin pitää määrittää, mitä voiteluaineita käytetään mis-säkin kohdassa, voitelun ti-heys, voiteluaineiden pinnoil-ta poiston tiheys ja erityisoh-jeet esimerkiksi näytteenotos-ta ja suodattimien vaihdosta. Laitevalmistajan ohjeita aineen käytöstä tulisi noudattaa.

− Kokemus ohjaa pitkäl-ti voiteluaineiden valinnassa. Voiteluainetoimittajan sään-nöllinen konsultointi on hy-vä käytäntö ja myös toimitta-jan toimenkuvaan oleellises-ti kuuluva osa. Voiteluainei-den saatavuus ja riittävyys tu-lee varmistaa määrittämällä se piste, jolloin uutta ainetta on tilattava. l

Kirjoittaja on toimittaja ja insinööri.

Elintarvikkeiden tuotantoympäristöön sallituissa voiteluaineissa on selkeät hyväksymismerkinnät. Tässä sormi osoittaa NSF-luokituksesta kertovaa merkintää.

KUVA: VOITELUKESKUS TONTTILAN

Juomateollisuudessa tuotantoketju lähtee marjojen ja hedelmien käsittelystä käymisen ja tislaami-sen kautta pakkaamisvaiheeseen. Kautta tuotantoketjun puhtaus, myös laitteistojen asianmukainen voitelu, ovat tärkeitä. Kuvassa on Lignell&Piispasen likööritehtaan pakkaamo Kuopiossa.

KUVA: LAURI LEHTINEN

Teollisten investointien projektointi ja

GMP-suunnitteluwww.elomatic.com

Food GMP

Kemikaalit

Turvallisuus

Järjestelmien integraatiot

Muutoshankkeet

Hyödykejärjestelmät

Tuotannon tehostaminen

Talotekniikka

Automaatio ja IT

VAHVAA KUNNOSSAPITOAHyvä kumppani on paikalla kun rattaat pysähtyvät.

Me pidämme ne liikkeessä.

Olemme kokenut elintarviketeollisuuden kunnossa- pidon ammattilainen. Haluamme palvella Sinua pitkä-

jänteisesti tehden parhaamme tuotantosi jatkuvuuden varmistamiseksi. Sinun menestyksesi on meidän

tavoitteemme.

Kuulostaako hyvältä? Ota rohkeasti yhteyttä! Puh. 044 076 6685

TOKAP SERVICE OYwww.tokap.fiNietostie 3, VANTAA

· KUNNOSSAPITOPALVELUT · VERSTASPALVELUT


Teema TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUSTEKSTI: myynti-insinööri Sami Pyykkö, Kamstrup A/S

NARROWBAND -TEKNIIKKA SOVELTUU MYÖS ELINTARVIKETEOLLISUUTEEN

IoT -laitteiden (Internet of Things) viestinnässä voi-daan käyttää erilaisia tek-niikoita, joita ovat muun muassa Zigbee, LoraWan,

Sigfox, langaton Mbus, se-kä 2G−4G-matkapuhelinver-kot. 4G-matkapuhelinverkko-jen laajennukset NB-IoT (Nar-rowBand) ja CAT-M1 ovat täl-lä hetkellä nopeimmin kasva-via teknologioita. Näistä NB-IoT on vahvempi Euroopassa ja CAT-M1 Pohjois-Amerikassa, mutta molempia on saatavilla molemmissa maanosissa.

NB-IoT:n ja CAT-M1:n poh-jana ovat nykyiset 4G-matka-puhelinverkot, ja ne toimivat-kin 4G-verkkojen taajuuksilla. Suomessa NB-IoT-verkkojen kattavuus kasvaa koko ajan. NB-IoT-verkkojen etuna kil-paileviin teknologioihin ver-rattuna on se, että verkko on saatavilla kaikkialla, missä on 4G-verkkokin.

NB-IoT-kuuluvuus voi ol-la jopa kymmenen kilometriä lähimpään operaattorin tu-kiasemaan. Monissa, kilpai-levissa teknologioissa kanta-mat ovat huomattavasti ly-hyempiä. Laitteissa tarvitaan SIM-kortti matkapuhelimien tapaan. Vaihtoehtoisesti jot-kut toimijat tarjoavat piirile-vylle ladottavia, mikropiiri-pohjaisia SIM-kortteja.

Yleisin ja suoraviivai-sin tapa päästä käyttämään NB-IoT-verkkoja on käyttää

valmiita NB-IoT-moduuleja. Moduulivalmistajia on maail-manlaajuisesti useita, ja niiden hinnat vaihtelevat 5−15 euron välillä. Tämä mahdollistaa uu-sien, edullisten laitteiden kyt-kemisen verkkoon, mikä ei ole aiemmin ollut kannattavaa. NB-IoT-teknologia mahdol-listaa 2-suuntaisen liikenteen: laite voi lähettää ja vastaanot-taa viestejä. Laitteet voivat ol-la myös patterikäyttöisiä ja toi-mia jopa kymmenen vuotta sa-malla patterilla.

Lähetettävä datamäärä on yleensä hyvin vähäistä, jo-ten jopa tuhannet laitteet sa-man tukiaseman läheisyydes-sä pystyvät lähettämään vies-tejä ilman, että verkko tukkeu-tuu. NB-IoT-tekniikka toimii hyvin myös haja-asutusalueil-la ja haastavissa teollisuuskoh-teissa, joissa perinteisellä mat-kapuhelinverkollakin on kuu-luvuusvaikeuksia.

Sähkömittareiden etäluenta reaaliaikaisemmaksiNB-IoT on tulossa muun muas-sa sähköverkkoihin sähkömitta-reiden etäluentaan, ja sillä on lu-paavia mahdollisuuksia monissa elintarvikeketjun toiminnoissa.

Lähivuosina sähköverkkoyh-tiöt Suomessa alkavat vaihtaa ensimmäisen sukupolven etä-luettavat sähkömittarit uudem-piin versioihin. Ensimmäisissä etäluettavissa sähkömittareis-

sa käytettiin PLC- (datan siirto sähköverkkoa pitkin), radio- tai p2p-tekniikkaa (2G ja 3G) mit-tareiden luennassa. Mittareil-ta on kerätty kulutuksen osal-ta tuntisarjat kerran vuorokau-dessa. Osa mittareista on lähet-tänyt hälytyksiä sähköverkossa tapahtuvista häiriöistä vian sat-tuessa.

Uusilta sähkömittareilta vaaditaan reaaliaikaisempaa ja nopeampaa viestintää, jotta kulutustiedot voidaan lähettää luentajärjestelmään esimer-kiksi tunnin tai 15 minuutin vä-lein ja kulutustieto on mahdol-lista näyttää myös loppukulut-tajille.

Elintarvikeprosesseihin lisää tehoaElintarviketeollisuudessa uu-neja käytetään sulattamiseen, kypsytykseen, kuivattamiseen ja kovettamiseen, ja ne kulut-tavat paljon energiaa. Tehok-kuutta parantavia säätöjä tai korjauksia kannattaa tehdä vain mittaustiedon perusteella.

Usein uuneja ohjataan pel-kän lämpötilamittauksen pe-rusteella, mutta se ei riitä. Mit-tauksilla selviää, miten tehok-kaasti uuni toimii ja millaisia toimia energiankäytön tehos-taminen vaatii.

Laitteilla voidaan seurata myös tavarakuljetusten läm-pötilaa, kylmälaitteiden toi-mintaa ja käyttöikää sekä eh-käistä mahdollisia rikkoontu-

ÖLJY- JA HIILIKAUDEN LOPPU ALKAA HÄÄMÖTTÄÄ.

PÄTÖTEHOLLA JA LOISENERGIALLA OMAVARAISEKSI

PakinaTEKSTI: Heikki Manner

Koko ruuan tuotantoketju vaatii energiaa. Alkutuotannon alku-voima ja varsinkin viimekesäi-nen lämpö ovat ihan nykyaurin-

gosta, mutta suurin osa traktoreista, pui-mureista ja kuivureista käy yhä kerran säi-lötyllä muinaisauringolla, öljyllä.

Raaka-aineiden jalostus syötäviksi tuotteiksi vaatii energiaa; kasvikunnan vihannestuotteita lukuun ottamatta har-vaa alkutuotannon tuotosta syödään sel-laisenaan. Kahvikunnan pavutkin tarvit-sevat käymis-, paahto- ja keittoenergiaa. Paleo-oliot toki suosivat jyvien rouskut-tamista sellaisenaan, mutta heille ei ole kukaan tainnut kertoa fytiinista, enem-män ja vähemmän härskeistä rasvoista tai ilma- ja ilmastovaivoja aiheuttavista fodmapeista. Kivikauden elinajanodote oli kovin lyhyt nykyiseen verrattuna. Epäilys on, ettei sekään pitene muinaisella ruoka-valiolla. Ääridieetit eivät edistä terveyttä.

MISTÄ ELINTARVIKETEOLLISUUS saa vastaisuudessa energiaa prosessiensa pyörittämiseen ja erilaisten raaka-ainei-den muuttamiseen syömiskelvolliseen muotoon, kun nykyisen öljy- ja hiilikau-den loppu alkaa nyt häämöttää? Alku-tuotannossa ratkaisu voisi olla vanha ja koeteltu kauramoottori uudella polttoai-neella, ohra- tai nyt niin suositulla kuk-kakaalipirtelöllä.

Kovasti muotiin tullut ötökkäaate voisi suunnata katseensa kiiltomatoihin ja nii-den mahdollisuuteen tuottaa energiaa,

ainakin valaistukseen, jota ötököidenkin kasvatus tarvitsee.

Kalankasvatuksessa kiertovesitek-niikka mahdollistaa vähemmän ympä-ristöä kuormittavan tuotantotavan kuin avovesiviljely. Jos vielä siirrytään kasvat-tamaan sähköankeriaita, energian saanti on turvattu. Kaloilla on myös loisia, tun-netuin lienee lapamato. Ne synnyttävät loisenergiaa, joka täydentää ankeriaiden sähköntuotantoa niiden lakisääteisten taukojen ja vuosilomien aikana.

Maidon ja lihan tuotanto voisi pyöriä muuenergialla. Siipikarjatalous sen sijaan tarvitsee uusia kotkotuksia, kun ei vielä-kään ole selvinnyt, kumpi tarvitsi ensin energiaa, muna vai kana. Metsästäjät voi-vat käyttää saaliin kypsennykseen sähkö-jänisten tuottamaa energiaa.

Elintarviketeollisuudessa, varsinkin lei-pomoissa on silloin tällöin ammattitau-tiepäilyjä. Parhaiten pärjäävissä yrityk-sissä on myös ammattitaitoepäilyjä. Kun niihin luodaan erityisen sähköinen ilma-piiri, siitä saadaan riittävästi energiaa pro-sessien pyörittämiseen. Jännitteen on kui-tenkin oltava siniaallon muotoista. Joskus

nykyäänkin vielä maanantaisin ilmenevä ginimuoto voi aiheuttaa energiantuotan-non häiriöitä. Yrityksissä, joissa työnteki-jöillä on erityistä kanttia, voi myös syntyä kanttiaallon muotoista jännitettä.

YRITYSYHTEISÖISSÄ ON AINA NIITÄ, joilla on pätemisen tarve. Jotta tämä var-mistetaan, rekrytoinnissa on siirryttävä valitsemaan erityisen päteviä työnteki-jöitä. Elintarvikeyrityksissä siten syntyvä pätöteho voi tuottaa valmistuksen tar-vitsemaa energiaa. Koska sähkö syntyy varattujen hiukkasten liikkeestä, parisuh-teessa olemattomia työntekijöitä ei voida pestata. Staattista sähköä syntyy kappa-leiden hankauksesta. Työyhteisöt, joissa esiintyy erityisen paljon hankauksia, voi-vat tuottaa riittävästi energiaa. Yhdistä-mällä nämä kaikki elintarviketeollisuu-desta voi tulla energiaomavarainen.

Termodynamiikan pääsäännötkin tukevat näitä vaihtoehtoisia energiamuo-toja. Ensimmäisen mukaan energiaa ei voi luoda eikä hävittää, se vain muuttaa muo-toaan. Toisen mukaan entropia eli epä-järjestys kasvaa, mutta se on pientä tässä muutenkin sotkuisessa maailmassa. Loh-dullista on myös, että vaikka kolmannen pääsäännön mukaisesti kaikki toiminta lakkaa absoluuttisessa nollapisteessä, niin kaikki toiminta ei lakkaa koskaan, koska sitä pistettä ei voi saavuttaa.

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.

toisen tiedon lähettämiseen, ei jatkuvan tietovirran tai video-kuvan lähettämiseen.

Uusi verkkoteknologia mahdollistaa reaaliaikaisen asiakastyytyväisyystiedon ke-räämisen uuden matkapuhe-linverkkojen NB-IoT-teknii-kan avulla. Esimerkiksi Kan-

gasalan Prisma hyödyntää en-simmäisenä Elisan NB-IoT-verkon kautta kerättävää asia-kastyytyväisyystietoa.

Tyypillisesti HappyOrNot -hymiölaitteet puskuroivat päivän mittaan painalluksis-ta saatavan tiedon ja lähettä-vät yhteenvedon kerran vuo-

rokaudessa asiakkaalle 2G- tai 3G-verkon välityksellä.

Perinteisessä verkossa pa-ristojen käyttöikä on 2−5 vuot-ta, ja niiden koko edellyttää myös laitteilta isohkoa kokoa.

− Olemme vuoden ajan tut-kineet NB-IoT-verkon mah-dollisuuksia, ja otamme sen

misia ennakoivalla valvonnal-la. Jos laitteet ja anturit tun-nistavat poikkeamat, voidaan laitteet korjata ja huoltaa en-nen lopullista hajoamista.

Tuotantoeläimiä seurataan laitteillaKiinassa miljoonilla lehmillä on kaulapannassaan laite, jota käytetään lehmän kiiman tun-nistukseen. Laite kerää tietoa lehmän keräämistä askeleis-ta ja lähettää hälytyksen, kun askelmäärä on normaalia huo-mattavasti suurempi.

Tutkimuksissa on saatu sel-ville, että lehmä kävelee enem-män tullessaan kiimaan, joten asia selviää hyvin yksinkertai-sella mittauksella. Jos lehmä kävelee normaalia vähemmän, voidaan saada lisätietoa leh-män terveydentilasta.

Norjassa Telia on pilotoinut NB-IoT-tekniikkaa tuhannel-la lampaalla. Lampaiden kau-lapannassa oleva pieni laite lä-hettää lampaan sijaintitiedon, joka helpottaa yksittäisten lampaiden paikannusta.

Hymiöillä nopea asiakaspalauteHappyOrNot -hymiölaitteita on maailmalla ja Suomessa useita kymmeniä tuhansia. NB-tek-niikalla voidaan kerätä asia-kastyytyväisyystietoja reaaliai-kaisesti ja reagoida asiakaspa-lautteeseen jopa välittömästi. NB onkin tarkoitettu pienimuo-

ensimmäistä kertaa asiakas-käyttöön. Verkon pienem-pi energiankulutus mahdollis-taa meille pitemmän paristo-jen kestoajan, pienemmät lait-teet ja joustavamman sijoitel-tavuuden, kertoo tuotekehitys-johtaja Marko Touhunen Hap-pyOrNotista. l

KUVA: HAPPYORNOT


TEKSTI: tietokirjailija, FT Tuula Vuolle-Selki

TYÖLÄISPERHEIDEN RAVITSEMUSOLOT 1900-LUVUN ALUSSA

Suomalaisten työläis-perheiden ravitse-musolot olivat huonot 1900-luvun alussa, ja elintarvikkeiden osuus

oli noin puolet perheen menoista.Ensimmäiset eurooppalai-

set kulutustutkimukset ovat 1700-luvulta. Tutkimuksilla haluttiin selvittää teollisuus-työväestön köyhyyden syitä ja palkkojen riittävyyttä. Suomes-sa sosiaalitilastointi alkoi, kun teollisuushallituksen yhteyteen perustettiin erityinen työtilas-tollinen toimisto, joka siirtyi

Työläisperheen asunto noin vuonna 1910. Oikealla on keittoteline, jonka avulla ruoka valmistettiin kakluunissa.

Ravitsemus & Terveys TEKSTI: laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Katri Suhonen, Ravistamo Oy

MAKEUTTAJAT – HYÖDYKSI VAI VAARAKSI?

Elintarvikkeissa käyte-tään makeuttajia mo-nien syiden vuoksi. Ne vaikuttavat tuotteen makuun, ulkonäköön,

koostumukseen, rakenteeseen, säilyvyyteen ja energiasisäl-töön. Tavallisen sokerin lisäksi valikoimissa on nykyisin lukui-sia muitakin makeuttajia.

Yleisin makeuttaja on soke-ri eli sakkaroosi. Sokeria muo-dostuu kaikissa vihreissä kas-viksissa vedestä ja hiilidioksi-dista auringonvalon vaikutuk-sesta, mutta sokerijuurikkaat ja -ruo’ot ovat ainoita kasveja, joissa on niin paljon sokeria, että sen talteenotto on kannat-tavaa.

Sokeri on kohtalaisen ener-giapitoinen ruoka-aine, ja sen runsas saanti voi altistaa pai-nonnousulle ja ruokavalion ”köyhtymiselle”, sillä siinä ei ole välttämättömiä suojaravin-toaineita. Diabeetikoilla runsas sokerin saanti heikentää sai-rauden hoitotasapainoa. Soke-rilla on epäsuotuisia vaikutuk-sia myös hammasterveyteen, sillä se lisää karieksen riskiä.

Ravitsemussuositusten mu-kaan lisätyn sokerin osuus päi-vittäisestä energiansaannista tulisi olla korkeintaan 10 pro-senttia, mikä vastaa noin 20 sokeripalaa. Sokerin käyttö-mahdollisuudet elintarvikete-ollisuudessa ovat hyvin moni-naiset, mutta terveyden näkö-kulmasta sen runsaaseen käyt-töön liittyy ongelmia.

Erilaisten sokereiden osuus kauppojen valikoimissa on kasvanut – on muscovado-,

intiaani-, kookos- ja ruokoki-desokereita sekä erilaisia sii-rappeja. Niin sanotut tum-mat sokerit ovat ruokosokeris-ta valmistettuja sokereita, joita on puhdistettu valkoista soke-ria vähemmän. Näillä tuotteilla voi olla omat käyttökohteensa leivonnaisten tai juomien ma-keuttamisessa niiden aromik-kaan maun vuoksi, mutta ter-veyden ja ravintoaineiden nä-kökulmasta elimistö suhtau-tuu niihin pääasiassa samoin kuin puhdistettuun sokeriin. Käytännössä nekin ovat puh-dasta energiaa. Tummia soke-reita ja siirappeja saatetaan to-sin käyttää hieman vähemmän niiden voimakkaamman maun vuoksi, jolloin niistä saatava energiamäärä voi jäädä tavan-omaista sokeria pienemmäksi.

Sokerien tavoin hunaja on niin sanottu luonnollinen ma-keuttaja. Se on 25 prosent-tia makeampaa ja hieman vä-häenergisempää kuin tavalli-nen sokeri. Hiilihydraattien li-säksi se sisältää hieman pro-teiineja, vitamiineja, mineraa-leja sekä orgaanisia happoja.

Hunajalla on todettu olevan antibakteerisia vaikutuksia, ja sitä käytetään muun muassa haavanhoidossa ulkoisesti. Si-säisesti nautittuna hunajalla väitetään olevan myös antiok-sidanttisia ja tulehdusta hillit-seviä vaikutuksia, mutta lisä-tutkimuksia hunajan terveys-hyödyistä kaivataan. Hunajan käyttöä ei suositella alle 1-vuo-tiaille botulismiriskin vuoksi. Runsaasti käytettynä hunajaan voi liittyä samoja haittoja kuin

sokerinkin käyttöön.

Keinomakeuttajat – uhka vai mahdollisuus?Makeuttajien valikoimista löy-tyy liuta erilaisia keinomakeut-tajia, jotka ovat usein energiat-tomia. Keinomakeuttajia ovat muun muassa steviaglykosidit, sakariini, syklamaatti, asesul-faami K ja aspartaami. Keino- makeuttajilla ei ole sokerin kaltaisia leipoutuvuuteen, säi-lyvyyteen tai rakenteeseen vai-

kuttavia ominaisuuksia, vaan niitä käytetään usein esimer-kiksi kevytjuomien makeutta-miseen.

Keinomakeutusaineet voivat parantaa joidenkin diabeetik-kojen hoitotasapainoa, sillä ne eivät vaikuta verensokeriin, ja ne ovat haitattomia myös ham-paille. Lisäksi ne voivat auttaa painonhallinnassa alhaisem-pien energiamäärien vuok-si. Toisaalta ne voivat aktivoi-da aivojen palkintokeskusta ja kasvattaa mieltymystä makeaa kohtaan, mikä johtaa lisäänty-neeseen syömiseen. Keinoma-keutusaineilla leivotuissa lei-vonnaisissa esimerkiksi rasvan käyttö voi olla runsaampaa, eli ne eivät ole automaattisesti ke-vyempiä tuotteita.

Steviaglykosidia saadaan uutettua stevia- eli asterikas-vin sukuun kuuluvasta yrtistä. Stevia on 250−300 kertaa ma-keampaa kuin tavallinen soke-ri. Sitä käytetään tyypillises-ti juomissa yhdessä fruktoosin kanssa hieman karvaan jälki-maun vuoksi. Itse steviakasvia tai sen kuivattuja lehtiä ei saa myydä tai markkinoida elin-tarvikkeena, koska sille ei ole toistaiseksi myönnetty EU:ssa uuselintarvikeasetuksen mu-kaista lupaa. Stevian on osoi-tettu olevan turvallista käytet-täväksi, mutta joistakin väit-teistä poiketen sillä ei ole osoi-tettu olevan suoranaisia myön-teisiä terveysvaikutuksia.

Keinomakeuttajille on li-säaineiden tavoin määritet-ty suurin hyväksyttävän päi-väsaannin raja-arvo (ADI-ar-

vo), eli niiden turvallisuutta arvioidaan säännöllisesti. Eri-tyisen haitallisena makeutus-aineena tunnutaan pidettävän aspartaamia. Tämä on osin pa-radoksaalista, sillä aspartaa-mi koostuu kahdesta ihmiseli-mistössäkin esiintyvästä ami-nohaposta, asparagiinihaposta ja fenyylialaniinista. Aspartaa-mi myös hajoaa elimistössä ja poistuu luonnollista reittiä.

Maultaan aspartaami on 200 kertaa sokeria makeampaa, ja sitä käytetään erityisesti juo-mien makeuttamiseen. Aspar-taamin ADI-arvo on 40 mg pai-nokiloa kohden päivässä. Jos virvoitusjuomaan olisi käytet-ty suurin sallittu määrä aspar-taamia, keskikokoinen aikui-nen voisi juoda kyseistä juomaa päivittäin 3−4 litraa. On oleel-lista pohtia, onko minkään vir-voitusjuoman käyttö tuollaisi-na määrinä järkevää?

Aspartaamin käyttö makeu-tusaineena on nykytiedon va-lossa turvallista, joskaan si-tä sisältävät elintarvikkeet ei-vät välttämättä ole aina ”su-perterveellisiä”. On kuitenkin huomioitava, että PKU-tautia eli fenyyliketonuriaa sairasta-vien on poistettava ruokava-liostaan fenyylialaniinia sisäl-tävät elintarvikkeet. Heille as-partaami ei sovellu.

Sokerialkoholit eivät sovi aina herkkävatsaiselleMyös sokerialkoholit lasketaan kuuluvaksi keinomakeuttaji-en ryhmään. Sokerialkohole-ja ovat muun muassa sorbito-li, mannitoli, maltitoli, ksylito-li ja erytritoli. Niiden energia-määrä on noin puolet pienempi kuin sokerilla, ja myös niiden verensokeria nostava vaiku-tus jää vähäisemmäksi. Niiden imeytyminen on epätäydellis-tä, minkä vuoksi ne aiheuttavat monille vatsavaivoja. Laksatii-visen vaikutuksen vuoksi nii-tä ei saakaan käyttää juomissa.

Koska monet sokerialkoholit voivat sitoa itseensä vettä, niitä käytetään myös muun muassa kosteudensäilyttäjänä ja täy-

teaineina. Sokerialkoholeista ksylitoli eli koivusokeri lienee meille suomalaisille tutuin, sil-lä sen käyttö voi ehkäistä ham-paiden reikiintymistä. Eryt-ritolia puolestaan myydään ”karppisokerin” nimellä. Se ei sisällä lainkaan energiaa.

Ihmisellä on luontainen mieltymys makeaa kohtaan, ja kohtuudella käytettyinä ma-keuttajat sopivat terveyttä edistävään ruokavalioon. Suu-rina annoksina sekä luonnolli-set makeuttajat että keinoma-keuttajat voivat aiheuttaa ter-veyshaittaa. Kaikista järkevin-tä olisi totuttaa suutaan asteit-tain vähemmän makeisiin ma-kuihin. Elintarviketeollisuuden kannattaisi tuoda markkinoil-le vähemmän makeita tuottei-ta. Kotikeittiöissä jokainen voi-si puolestaan käyttää makeut-tamiseen esimerkiksi marjoja ja hedelmiä. l

LÄHTEET:• Aro A. 2015. Keinomakeutusaineet.

100 kysymystä ravinnosta. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskir-jasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00069

• Aro E. &Ruuskanen E. 2018. Run-sas sokerinkäyttö ei kuulu terveel-liseen ruokavalioon. https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/diabeetikolle_sopiva_syominen/ makeuttaminen.

• Bleich S. ym. 2014. Diet-beverage consumption and caloric intake among US adults, overall and by body weight. Am J Public Health 104 (3): 72–78.

• Grembecka M. 2015. Natural swee-teners in a human diet. Rocz Panstw Zakl Hig 66: 195-202.

• Mustajoki P. Ruokien lisäaineet (E-koodit). https://www.terveyskir-jasto.fi/terveyskirjasto/tk.plain?p_artikkeli=dlk01152

• Paakkari P. 2017. Stevia, kaloriton makeutusaine. http://www.terveys-kirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti? p_artikkeli=dlk01108

• Samarghandian S. ym. 2017. Honey and Health: A Review of Recent Clinical Research. Pharmacognosy Res 9: 121-127.

• Strawbridge H. 2018. Artificial sweeteners: sugar-free, but at what cost? Harvard Health Publishing. ht-tps://www.health.harvard.edu/blog/artificial-sweeteners-sugar-free-but-at-what-cost-201207165030

Makeuttajat

Ruokien ja juomien makeuttamiseen käytetään mm. erilai-sia sokereita, keino- makeutusaineita ja polyoleja eli sokerial-koholeja.

Liiallinen sokerin käyttö voi altistaa painonnousulle ja ve-rensokeritasapainon häiriöille sekä hei-kentää ruokavalion laatua.

Keinomakeuttajat ovat vähäenergisiä tai energiattomia.

Niitä pidetään ter-veydelle turvallisina, mutta ne voivat lisä-tä mieltymystä ma-keaa kohtaan ja kiih-dyttää aivojen pal-kintokeskusta.

Kohtuudella käytet-tyinä erilaiset ma-keuttajat voivat olla osa terveyttä edistä-vää ruokavaliota.

0kcal

Jvuonna 1917 sosiaalihallituk-seen.Työtilastollisen toimis-ton tutkimukset kohdistui-vat työväestöön, jotta sosiaa-lireformit ohjautuisivat oikein. Ensimmäinen kulutustutkimus oli Työtilasto-sarjassa nume-rolla XIII 1912 ilmestynyt tut-kimus Ammattityöväestön toi-meentuloehdoista Suomessa 1908−1909. Tutkimusta joh-ti Suomen ensimmäinen nais-puolinen ammattientarkasta-ja ja suomalaisen työsuojelun uranuurtaja Vera Hjelt.

KUVA

: TYÖ

VÄEN

ARK

ISTO

Tuotanto & Energiatehokkuus 4140 Kehittyvä Elintarvike 3/2019

Ammattityöläisten toimeentulo heikkoLähes 500-sivuisen tutkimuk-sen laatiminen käynnistyi, kun senaatti painatti tuhat talous-tilikirjaa työläisperheille jaet-tavaksi. Vera Hjelt kuljetti näi-tä kirjoja tarkastuskäynneil-lään mukanaan. Tutkimukses-sa seurattiin vuoden ajan per-heiden toimeentuloa, eli päi-vittäisiä menoja ja tuloja.

Kannustimena tunnollises-ti täytetystä talouskirjasta oli 12−15 markan palkkio. Palkkio ei ollut mitätön: sillä työläisper-he sai yli puolen vuoden kahvit tai neljän hengen perheen ruo-kaperunat vuodeksi. Tutkimuk-seen hyväksyttiin 380 talouskir-jaa. Mukana olivat suurimmat kaupungit Helsinki, Tampere, Turku, Viipuri sekä Vaasa (Ni-kolainkaupunki), Kotka, Pori, Oulu, Kuopio, Porvoo ja Forssa.

Mukana oli työntekijöitä niin metalli-, puunjalostus-, kutoma-, vaatetus- kuin ra-kennusteollisuudesta ulkotyö-läiset ja apumiehet mukaan lu-kien. Vastausten perusteel-la kävi ilmi, että ammattityö-läisten toimeentuloehdot olivat paljon huonommat kuin siihen mennessä oli ymmärretty. Yh-den huoltajan palkka ei riittä-nyt perheen elättämiseen. Mo-nissa perheissä vaimo ansaitsi lisätuloja pyykinpesulla, om-pelemalla tai työskentelemäl-lä pesijänä yleisessä saunassa. Yksinhuoltajaperheissä van-himmat lapset osallistuivat perheen elättämiseen.

Työväestön ryhmät poikke-sivat toisistaan niin työsuh-teen luonteen, ammattitaidon kuin perheellisyydenkin suh-teen. Parhaassa asemassa oli-vat tehtaalaiset, koska tehdas turvasi ympärivuotisen työl-lisyyden paremmin kuin ra-kennus- tai sekatyö. Tehtaiden apukassat takasivat tehdastyö-läisille ja heidän perheilleen edes jonkinlaisen turvan kriisi-tilanteiden varalta. Kausityöt-tömyys varjosti etenkin kau-punkien sekatyöläisten elämää. Työttömyys ja siihen yhdisty-nyt hiljaisten aikojen palkkata-

son lasku tekivät toimeentulos-ta epävarman.

Ateriat korvattiin kahvilla ja leivälläSuomalaisten työläisperhei-den menoista elintarvikkeiden osuus oli noin 55 prosenttia. Ruokamenot söivät talouden tuloista suhteessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa, jopa Pohjoismaissa. Tutkimus-vuosina 1908−1909 elintarvik-keiden hinnat vielä kohosivat.

Työläisperheen ruokava-lio koostui viljatuotteista, mai-dosta, perunoista sekä jonkin verran lihasta ja kalasta. Vir-kistävästä kahvista ja sokeris-ta ei tingitty. Väestön ravitse-musoloista huolestuneet, eten-kin Vera Hjelt, kohdistivat huo-mion työläisperheiden runsaa-seen kahvin ja sokerin käyttöön. Tehtaiden yhteyteen oli perus-tettu ruokaloita, joista perheet saattoivat hankkia edullisesti ruokaa. Ruokalat eivät kuiten-kaan niittäneet suosiota; Hjel-tin mukaan ”työväki ei halun-nut syödä ravitsevaa ruokaa – vain rusinakeittoa ja pannu-kakkua”.

Ammattientarkastajan mie-lestä kysymys oli myös ruuan-valmistuksesta, eli oliko per-heen käytössä keittoastioita, omaa keittopaikkaa tai edes yh-teishellaa. Työväestö asui enim-mäkseen hellahuoneissa. Huo-neessa olevaa ja lämmityksen tarkoitettua uunia käytettiin yleisesti ruuanvalmistuspaikka-na. Työväestö eli suureksi osaksi ruualla, jota ei tarvinnut valmis-taa, ts. kahvilla ja leivällä.

Naisasianaisena Vera Hjelt nosti esiin naisten roolin per-

säisin, mutta niitä ei juuri säi-lötty. Sitrushedelmiä oli tarjol-la ainakin satamakaupungeis-sa, mutta oliko työläisperheil-lä niihin varaa?

Yksi tutkimuksessa muka-na olleista työläisperheistä oli onnistunut hankkimaan mö-kin järven rannalta. Perheen miesväki kalasti usein, joten ruokapöydässä oli tarjolla ka-laa. Yleensä ottaen tutkituissa perheissä syötiin enemmän li-haa kuin kalaa.

Perheen arkinen ruokava-lio koostui aamukahvista ja lei-västä, päivällinen lihasta ja pe-runoista tai liha- tai luukeitos-ta. Illalla juotiin taas kahvia ja syötiin leipää. Kuivan leivän li-säksi saatettiin ostaa pehme-ää vehnäleipää illaksi kahvin tai teen kanssa. Lapsille annettiin puuroa, velliä ja maitoa. Kahvia juotiin useita kertoja päivässä, ja sitä annettiin lapsillekin. Vii-konloppuisin pyrittiin syömään lämmintä ruokaa, lihaa ja peru-noita ja myös puuroa.

Vera Hjelt halusi tutkimuk-sessaan selvittää, saavatko kaupunkien köyhät työläis-perheet riittävästi ja monipuo-lisesti ruokaa, ja miten he sitä hankkivat. Maaseudulla ruoka oli palkkaan kuuluva luontais- etu. Kaupasta hankittiin kulu-tustavaroita, joita ei muutoin saanut. Suomalaisen yhteis-kunnan agraarinen perinne il-menee tästäkin tutkimuksesta. Suuri osa tutkituista työläis-perheistä oli maalta muutta-neita, ensimmäisen sukupol-ven kaupunkilaisia, joille kau-punkimainen kulutuskäyttäy-tyminen oli vielä uutta. l

LÄHTEET:

• Hjelt, V. 1912. Tutkimus ammattityö-läisten toimeentuloehdoista Suo-messa 1908–1909. Työtilasto XIII. Helsinki.

• Vuolle-Selki T. ym. 2013. Työväen-suojelija. Elämäkerta.

• Vuolle-Selki, T. 2016. Köyhyyttä, epävarmuutta ja tulevaisuuden- uskoa: Tutkimus ammattityöläis-ten toimeentuloehdoista Suomessa 1908−1909. Työsuojelurahasto. 208 s.

Kansan Lehti 22.6.1910 (Kansallis-kirjasto, digitaalinen aineisto, sa-nomalehdet).

Sosialisti 30.4.1910 (Kansalliskirjas-to, digitaalinen aineisto, sanoma-lehdet).

heen toimeentulon ja arjen kannattelijoina. Vaimon har-teilla oli kodin ja lasten hoi-don ohella ravitsemus. Hjeltin tutkimuksessa huomio ohjau-tuu ruokaan ja ravitsemuksel-lisiin asioihin, joihin perheen-äiti pystyi vaikuttamaan. Sääs-täväisyys, tarkkuus ja ahke-ruus olivat ensi käden neuvot ahdingossa eläneille perheil-le, vaikka Hjelt myönsikin, et-tä työläisten reaalipalkat olivat polkeneet paikallaan jo jonkin aikaa samaan aikaan, kun elin-tarvikkeiden hinnat olivat tut-kimusajankohtana nousseet.

Ruokavalioon haettiin vaihtelua viikonloppuisinAmmattityöväestötutkimuk-seen sisältyneessä perhetut-kielmaosuudessa avataan yk-sityiskohtaisesti kymmenen suomalaisen työläisperheen toimeentuloa ja arjen selviy-tymistä yli 100 vuotta sitten. Mukaan valikoitiin perheitä erilaisten lähtökohtien ja ku-lutustapojen mukaan, ei niin-kään ammatin tai tuloryhmän

perusteella. Perhetutkielmat tarjoavat tietoa perheen talou-dellisesta tilanteesta, perheen-jäsenten terveydentilasta ja ra-vitsemuksesta.

Kaikkein köyhemmissä per-heissä ruokavalio koostui pää-asiasta kahvista ja kuivasta ruuasta. Lämmin ruoka ei edes kuulunut jokapäiväiseen ruo-kavalioon. Lämmin ruoka si-sälsi perunoita, makkaraa ja li-haa ilman vihanneksia. Omenia syötiin. Marjoja kerättiin ke-

TEKSTI: Ari VirtanenMaailma MAUSTEILLA

MISSÄ OLET SUOMEN ELINTARVIKEVIENTISTRATEGIA?

KUVA

: AR

I VIR

TASE

N KU

VA-A

RKIS

TO

Vuorineuvos Reijo Karhisen ko-lumni Onko Suomi suunnannäyttä-jä vai ajelehtija? (Kehittyvä Elintar-vike 2/2019) laittoi ajattelemaan.

Vastahan parikymmentä vuotta sitten, noin 1998 AD, ryhmä hollantilaisia professorei-ta ja yrityskehittäjiä kävi haastattelemas-sa meitä Tekesin Bio- ja kemianyksikössä. He olivat tekemässä elintarvikestrategiaa omalle maalleen ja kävivät ottamassa op-pia parhaista innovaatiosysteemeistä Eu-roopassa.

Tekes oli vastikään 1990-luvun puoli-välissä aloittanut Valiosta siirtyneen Ph.D. Mervi Sibakovin johdolla rohkeat panostukset elintarvikkeiden tutkimuk-seen ja tuotekehitykseen. Uudistuva elin-tarvike -teknologiaohjelma sai koko tut-kimuksemme ja teollisuutemme yhteis-työssä kehittämään terveysvaikutteisia elintarvikkeita, hygieniaa ja logistiikkaa unohtamatta.

UUDISTUVA ELINTARVIKE -ohjelman loppuarvioinnissa USA:n maatalous-ministeriön USDAn ohjelmajohtaja Jim Lindsay ja USA:n elintarvikeviraston, FDA:n ylijohtaja Kathy Elwood olivat hyvin otettuja niin tutkimussaavutuk-sista kuin tutkimusryhmien ja yritysten yhteistyön määrästä.

Muistan, kun vierailimme arvioijien kanssa A.I. Virtasen rekonstruoidussa työhuoneessa Valiolla Pitäjänmäellä. Kes-kellä huonetta esillä olleet A.I. Virtasen saamat Nobelin palkinto sekä USDAn kor-kein tunnustus Atwater Memorial -ansio-merkki tekivät vaikutuksen. Artturi Vir-tasen kemian Nobel vuodelta 1945 on edelleen ainoa kenellekään elintarvike-tieteilijälle myönnetty Nobelin palkinto. Professori Virtaselle oli erityisen tärkeää saada tutkimuksen avulla voin sekä juus-ton laatua parannettua, jotta niitä saatiin vietyä ulkomaille.

Mikä on Suomelle paras polku? Liisa Ihmemaassa -kirjan kissa sanoo aika osu-vasti: ”Jos et tiedä, mihin olet menossa, on ihan sama, minkä polun valitset.”

Yksi maailman historiassa hyväksi koettu tapa on ottaa mallia muista. Sillä pääsee niin sanotusti jo peesiin. Se ei tie-

tenkään riitä, vaan tarvitaan pieni ryhmä viisaita suomalaisia piirtämään tiekartta aikatauluineen. On iso projekti, mitä maailman puhtaimmassa maassa viljel-lään ja miten se myydään aasialaisille tai amerikkalaisille kuluttajille.

MAAILMA MAUSTEILLA -palstalla on vuosien varrella kerrottu, että hollanti-laiset ovat rakentaneet pienestä maastaan logistiikan keskuksen, jota kautta ecua-dorilainen ruusu tai perulainen parsa löy-tää tiensä S-markettiin.

Ruotsalaiset taas tuplasivat elintarvi-kevientinsä panostamalla EU-kotimark-kinaan heti liittymisen aikaan. Norja on pistänyt kaikki munat yhteen koriin ja myy aktiivisesti kalaa ja rapuja koko maa-ilmassa. Tanskalainen Arla ja Carlsberg markkinoivat tuotteitaan kaikkialla.

Etelä-Korea on rakentanut vientinsä ravintolakulttuurin varaan. Korean BBQ ja kimchi ovat tavallisia jo pienimmissäkin amerikkalaisissa kaupungeissa. Kiina taas valmistaa massatuotantona edullisesti mitä vain tuotteita, ja suomalaisissakin elintarvikkeissa tai lääkkeissä käytetään kiinalaisia valmistusaineita.

JOKAISELLA VIENTIMAALLA ON omiin vahvuuksiinsa perustuva strategia. Eri teollisuudenaloilla on niilläkin omat pol-kunsa. Viime vuosikymmeninä suomalai-set paperitehtaat ovat siirtyneet valmis-

tamaan lopputuotteitaan lähellä kuluttajaa Kiinassa ja USA:ssa.

Amerikkalainen Hershey-maitosuklaa myy Aasiassa, vaikka sitä ei edes pitäisi kut-sua suklaaksi, koska sen kaakaopitoisuus on vain 11 prosenttia, kun esimerkiksi Fazerin sinisessä on yli 30 prosenttia. USA panos-taa huomattavasti markkinointiin tärkeim-millä markkinoillaan Aasiassa. Amerikka-laisyrityksen elintarvikemarkkinoinnista jopa puolet tulee tukena viljelijäjärjestöjen kautta. Saksalaisen ruuan viikot ovat heidän tapansa markkinoida tuotteitaan aasialai-sissa supermarketeissa.

Määrätietoisella koko ”pellolta ulko-maalaisen kuluttajan pöytään” -ketjun yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla Suomi menestyy aivan taatusti. Asetetaan tavoit-teet korkealle, valitaan hankkeelle johtaja, annetaan keppi ja porkkana työkaluiksi. Etenemisen varmistamiseksi arvioidaan tulokset ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemänä vaikkapa vuosittain ja tarkenne-taan kurssia tarpeen mukaan. Elintarvike-viennin tuplaaminen on onnistunut muil-takin mailta. Se onnistuu meiltäkin, jos niin yhdessä tahdomme.

Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja.

Yksi Suomen haasteista on, että vain pieni osa pk-yrityksistä vie tuotteitaan ulkomaille verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Saksan vienti on lähinnä suuryritysten vientiä, kuten Koreankin. Viron yritys- historia näkyy pienten yritysten suuressa vientiosuudessa. Italiassa ja Itävallassa kaikenkokoiset yritykset vievät tuotteitaan. Lähde: OECD 2015.

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

0 %Italia Itävalta Korea Ruotsi Saksa Suomi Viro

Osuus maan viennistä %, yrityksen henkilöstömäärän mukaan

250-50-24910-490-9


Talous & MarkkinaTEKSTI: Riitta Ekholm

VIENTIVALTTINA LIHAN PUHTAUS JA LÄPINÄKYVYYSKotimainen liha on takuuvarmasti puhdasta. Tuonti ulkomailta on välttämätöntä, mutta tuontiliha saattaa sisältää esimerkiksi antibiootteja.

Kuluttajat ovat tiedostavia ja miettivät ostopäätöstä tehdessään, mitä lautaselleen haluavat.

KUVA: PIRJO HUHTAKANGAS

Tekoäly on saanut kielteistä huo-miota ja tutkijat, kuten Stephen Hawkings, ovat maalailleet uhka-kuvia robotisoitujen tietovaranto-

jen mahdollisuudesta kaapata koko ihmis-kunta. Ajatus kiehtoo ihmismieltä ja filmi-teollisuutta.Nykyisen tietosuoja-asetuk-sen mukaisesti jokaisella on oikeus nähdä itsestä koottu tiedosto ja evätä sen käyttö. Tietovarastot ovat analysoitavissa Big Data -ohjelmistoilla, joilla kuluttajan käyttäy-tyminen voidaan yksilöidä. Omiin tietoi-hin tutustuminen helpottaisi itse kutakin: teemme päätöksemme 95-prosenttisesti tunteidemme pohjalta. Rationaalinen ajat-telu ei ohjaa valintojamme, vaikka talous-tiede siihen perustuukin. Moniko meistä valitsee puolison rationaalisesti?

TEKOÄLYLLÄ YRITETÄÄN vaikut-taa ihmisten päätöksiin. Se helpottaa ymmärtämään asiakasta ja yrityksiä koh-dentamaan markkinointinsa keskitetysti. Tällä hetkellä tekoälyn suurimmat hyö-dyntäjät ovat Facebook, Google ja Ama-zon, mutta melkein kaikki palvelualan yritykset käyttävät rekistereitään tavalla tai toisella. Jos taskussasi on jonkin kaup-paketjun muovinen kortti, olet kytkök-sissä tekoälyyn, ja toimintaasi seurataan.

Facebookin ja Googlen algoritmit on valjastettu käyttäjilleen maksimaaliseen netissä roikkumiseen. Oman postauk-sen tykkäämiset tuottavat joillekin nau-tintoa, ja odotuksen jännitys lisää sitä. Riippuvuus on valmis. Sivustojen algorit-mit pystyvät aavistamaan seuraavat toi-memme mahdollisesti paremmin kuin me itse, sillä Facebook ja Google seuraavat kaikkea toimintaamme verkossa vertaa-malla sitä vastaavanlaisten ihmisten toi-mintaan.

Neuroverkot matkivat aivojamme, eli ohjelmoivat itsensä käymällä läpi suuria tietomassoja. Oppiessaan profiilin se pys-tyy itsenäisesti analysoimaan uutta mate-riaalia. Haravoidessaan tietoa neuro-

verkko rakentaa mallia myös kulttuurikä-sitysten ja ennakkoluulojen pohjalta.

Tekoälyn vastaus saattaa kuulostaa jopa rasistiselta ja stereotyyppiseltä. Tietyistä ammateista kysyttäessä Google vastaus saattaa olla ”she” tai ”he”, koska saata-villa oleva aineisto ohjaa tekoälyä tähän suuntaan. Tekoäly pystyy tunnistamaan työhakuilmoituksesta ja salapoliisikerto-muksesta kirjoittajan sukupuolen ilman ennakkotietoja. Onneksi ihminen pystyy vaikuttamaan algoritmien vinoumiin.

HARVA MUISTAA TARKASTI, mitä jää-kaapissa on tällä hetkellä, jotta ei tule ostaneeksi jotakin ruokatarviketta liikaa. Tai mitä jauhopusseja löytyy ylähyllyltä, säilykkeitä varastoituna tai viime kesän kerättyjä marjoja.

Tekoäly voidaan valjastaa apuun monin eri tavoin. Ostoksemme löytyvät kauppojen asiakasrekistereistä − leimattuamme asia-kaskortteja ostosten aikana – tai omasta pankin tiliotteesta. Kameralla varustettuja jääkaappeja on jo olemassa. Ostoksemme löytyvät jostain rekisteristä, josta tieto on helposti noukittavissa. Siis myös itsemme noukittavissa, omaksi hyödyksemme.

Antaessamme luvan käyttää tieto-jamme voimme hyödyntää niitä itsekin. Omaa ostoskäyttäytymistä tarkastele-malla saatamme kaivaa esiin todellisen minämme. Huomaamme, mihin tuh-laamme rahat ja mihin sitä kannattaisi sijoittaa. Kysymys kuuluu, haluammeko toimia rationaalisesti vai hetken mieli-johteesta ja tunnepohjalla?

IBM:n Watson big data -ohjelmisto voitti kilpailijansa TV:ssä hyvin valmis-tautuneita ihmisiä vastaan. Watson toi-mii ainoastaan ohjelmistonsa pohjalta keräten tietoa julkisista lähteistä todella nopeasti. Itse tietoa ei Watson pysty tuot-tamaan, ja olemassa olevan kanssa se joutuu valitsemaan tietynlaisen logii-kan mukaan eri rekistereistä. Voimme pitää päätösvaltamme, sillä mikään ei estä meitä käyttämästä Watsonin tapai-sia ohjelmia.

TEKOÄLYSTÄ JA SEN ALGORITMEISTA on hyötyä elintarviketeollisuudessa. Kas-vojen tunnistusta ja kaupankäyntiä on jo kokeiltu. Tekoälyllä varustetussa kassa-järjestelmässä ostaja voidaan tunnistaa ja laskuttaa ilman, että käytetään maksu-kortteja tai rahaa. Neuroverkkoa tarkas-telemalla tekoäly voi ohjata kylmäruoka-kuljetukset lyhintä reittiä.

Rationaalisen ajattelun pohjalla on ole-tus, että kuluttajalla on käytössään kaikki oleellinen tieto. Tekoälyn avulla voimme ohjautua rationaalisesti, unohtamatta tunteellista puoltamme. Big data ja teko-äly eivät ole kauhukuvia – ainoastaan oma suhtautumisemme niihin. Sanana Big Data pelottaa. Jos siitä käytettäisiin nimitystä ”itsestäni koottu tiedosto”, se tuntuisi läheisemmältä. Tekoälykin saat-taisi kuulostaa mukavammalta, jos sitä kutsuttaisiin ”ihmistä matkivaksi ohjel-maksi”.

Tekoäly on jo täällä. Sitä on jo vaat-teissa, kengissä, ruuan säilymisautoma-tiikassa, päivittäisissä ostoksissamme ja kaikessa sellaisessa, joka helpottaa päi-vittäisiä rutiineja ja säästää aikaa. Tekoäly ei saa meistä ylivaltaa, vaan se on valjas-tettu meitä palvelemaan jo nyt.

TEKSTI: yliopettaja, FT, ETL Jarmo Heinonen, Laurea ammattikorkeakoulu

Talous & Markkina PUHEENVUORO

TEKOÄLY ON PIAN KAIKKIALLA

KUVA

: VAL

TTER

I KAN

TANE

NS

uomessa on maailman vastuul-lisin ruokaketju, jonka valttei-na ovat puhdas maaperä ja ve-si sekä hyvä ilmanlaatu. Kun nä-mä summaa yhteen, tuloksena on

erinomainen salmonellatilanne, maltillinen mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimil-lä ja siipikarjalla alhainen kambylobaktee-rien esiintyvyys.

Suomi on mallioppilas, mutta Snellma-nin toimitusjohtaja Roland Snellman pa-hoittelee sitä, ettei tätä ole osattu riittä-västi brändätä maailmalla.

− Kauppaketjut ja tuotantoyritykset To-kion messuilla pitivät Suomea puhtaana ja sanansa pitävänä maana ja kansana, sanoo Snellman.

Tästä pitäisi hänen mukaansa ottaa kiinni. Yritysten olisi hyvä toimia enem-män yhdessä eikä ainoastaan omien bis-nestensä kimpussa.

− Pienillä perheyrityksillä on menossa keskustelut yhteisen vientiringin perusta-

misesta. Se on yksin kallista jo byrokratian vuoksi, sanoo Snellman.

Yhtiön vienti on toistaiseksi pientä, ai-noastaan 5−10 prosenttia tuotannosta. Uu-si-Seelanti on pääkohde, johon vain har-valla maalla on vientilupa.

− Jos pieneen saareen iskee paha tauti- epidemia, se tuhoaa lampaat, sanoo Snell-man.

Hyvä, paha tuontiSnellman eikä myöskään Atrian laatujoh-taja Seija Pihlajaviita näe, että tuonti kil-pailisi merkittävästi kotimaisen tuotan-non kanssa. Kuluttajat ovat tiedostavia ja miettivät ostopäätöstä tehdessään, mitä lautaselleen haluavat.

Samoilla linjoilla on Landeli Groupin li-haliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Ruohola. Hän muistuttaa, että ulkomai-nen tuonti paikkaa vajetta, jota kotimai-nen tuotanto ei pysty täyttämään.

−Tuontiliha monipuolistaa kotimaista

Suomi on tehnyt EU:n lainsäädännöstä oman linjauksensa. Meillä saparoiden ja nokkien kat-kominen on kiellettyä, kertoo laatujohtaja Seija Pihlajaviita Atrialta.

tarjontaa, sanoo Ruohola.Vuonna 2017 suomalaisten lihankulutus

ylitti kotimaisen tuotannon 35 miljoonal-

TEKOÄLY HELPOTTAA PÄIVITTÄISIÄ RUTIINEJA

JA SÄÄSTÄÄ AIKAA.

KUVA: ATRIA


la kilolla. Koska yritykset myös vievät liha-tuotteita, vaihtoehtoja tuonnille ei juuri ole.

Silti Pihlajaviita pitää huolestuttava-na sitä, että valmisruoka- ja lihavalmis-teteollisuudessa on alettu käyttää entistä enemmän ulkomaista lihaa.

− Kuluttajat eivät välttämättä tätä huo-maa, jos pakkauksien päällä on vanha tut-tu merkki, sanoo Pihlajaviita.

Lihan alkuperäispakkoa myös ravin-toloissa hän pitää hyvänä asiana, mutta muistuttaa, että esimerkiksi pikaruoka-paikoissa alkuperän selvittäminen saattaa olla hankalaa. Atrian perhetilatuotteissa on merkitty lakisääteisten tietojen lisäksi alkuperän jäljittäminen tiloille asti.

− Omat teurastamot ja sopimustuotta-jat varmistavat, että yhtiössä jäljitettävyys ja läpinäkyvyys ovat saatavilla, Pihlajavii-ta täsmentää.

Ilmastonmuutos tuo uusia ris-kejä lihantuotantoon. Kun sää lämpenee, tautiriskit kasvavat ja kylmäketjujen hallinta vai-keutuu.

Alkuvuoden uutisointi siitä, että Puolassa laittomasti teu-rastettua lihaa oli päässyt Suo-men markkinoille, pysäytti mo-net kuluttajat. Ruokavirasto seuraa jatkuvasti Euroopan unionin hälytysjärjestelmän (RASFF, Alert System for Food and Feed) kautta, onko jäsen-maissa havaittu ongelmia.

Petoksellinen toiminta on al-kanut kiinnostaa myös tutkijoi-ta. EU:n hallinnollisen avunan-non ja yhteistyön järjestelmä AAC (Administrative Assistan-ce and Cooperation) kerää tie-toa niistä.

− Osa ilmoitetuista tapauk-sista ei loppujen lopuksi osoit-taudu rikkomuksiksi, sanoo do-sentti Riikka Laukkanen-Ninios Helsingin yliopiston elintarvike-hygienian ja ympäristötervey-den osastolta.

Suomessa tuotantoketjua voi hänen mukaansa syystä pitää läpinäkyvänä ja jäljitettävänä. Eläinten olosuhteita seurataan tiiviisti koko elinkaaren ajalta tuotteen myyntiin asti.

Tiedostavat kuluttajat tarkis-tavat pakkausten tuoteselos-teista alkuperämaan. Jo nyt joi-

Teurastamoilla hyvät pisteet

Lihalla pieni vesijalanjälkiLandeli syntyi, kun Pajuniemi, Maalais-tuote Vataja ja Lihatukku Jouni Partanen yhdistivät toimintansa. Ruohola kuvaa yh-tiön toimintaa markkinoilla haastajaksi.

− Markkinaosuus on vielä pieni, mutta kasvun uskotaan jatkuvan edelleen, sanoo Ruohola.

Kaikki Kehittyvä Elintarvike -lehden haas-tattelemat yritykset ovat hyvin samoilla lin-joilla tuotantoketjujen läpinäkyvyydestä ja valmiita raportoimaan siitä avoimesti.

Suomessa kulutus on ollut tasaista, mutta eläinkohtaisia eroja on. Broilerin kysyntä on vahvassa kasvussa, sian suo-sio näyttää miinusta, ja naudan liha keik-kuu vähän plussalla.

Koska kaikki kolme yritystä ovat lihan jalostajia ja myyjiä, ne eivät täysin allekir-joita sitä, että tuotanto täällä olisi uhka il-mastonmuutokselle.

− Globaalisti Suomessa tuotetun lihan osuus on promillen luokkaa, Ruohola huo-mauttaa.

Lisäksi tuotantoa voi hänen mukaansa pitää järkevänä, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyet ja vesijalanjälki pieni.

Pihlajaviita puolestaan muistuttaa, että valtaosa rehuksi kasvatettavista kasveis-ta, kuten nurmet ja viljat ovat kotimaisia. Hänen mielestään ei pidä unohtaa sitä, et-tä lihantuotannossa syntyviä sivuvirtoja hyödyntävä kiertotalous vähentää ympä-ristökuormitusta. Sivuvirrat menevät kai-killa kolmella yrityksellä kotimaassa muun muassa lemmikkieläinten ruokintaan.

Yli 300 johtavaa kokkia ja ruoka-am-mattilaista on jättänyt Ruokavirastol-le julkilausuman, vetoomuksen, että myös Suomessa voisi hyödyntää ruhonosia mo-nipuolisesti. Ravintolat tilaavat niitä nyt muista EU-maista. l

denkin valmistajien tuotteisiin on merkitty myös tila, jolla liha on tuotettu. Omaan harkintaan jää, ottaako halvemman vaihto-ehdon, mustan hevosen.

− Jonakin päivänä pakkaus-koodista on suora yhteys tilalle. Siitä selviävät kaikki tärkeät in-dikaattorit, kuten eläinten sai-rastavuudet, hiilijalanjäljet ja päästöt, arvioi ympäristötervey- denhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö Envirovetista.

Euroopassa havahduttiin Laukkanen-Ninioksen mukaan vuonna 2014 teurastamohygie-nian osalta siihen, että ryhti-liike olisi paikallaan. Se ei ollut huonolla tolalla aikaisemmin-

kaan, mutta puhtaus oli ehkä otettu itsestään selvyytenä.

Ruokaviraston Elintarviketur-vallisuus Suomessa -raportis-sa 84 prosenttia teurastamois-ta sai arvioinneissa vuonna 2017 oivallisen tai hyvän tuloksen, ja ainoastaan 2,3 prosentissa tar-kastuksissa oli havaittu moit-teita.

Suomessa on 15 suurempaa ja noin 50 pienempää teurasta-moa. Eläintiloja on noin 19 700, kun esimerkiksi Ranskassa niitä on 270 000.

Ei turhaa lääkintääEnvirovet on laajentanut eläin-ten hyvinvointiauditoinnit tilojen

lisäksi myös teurastamoille. Le-pistö on samaa mieltä Laukka-nen-Ninioksen kanssa siitä, että Suomessa eläinten elinolosuh-teet ovat hyvät, ja ketjua seura-taan tarkkaan eläinten hyvin-voinnin ja elintarvikehygienian kannalta.

− Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää ennaltaeh-käisevää terveydenhuoltoa ja sairauksien hoitamista, sanoo Lepistö.

Suomessa antibioottien käyt-tö on Laukkanen-Ninioksen mu-kaan vastuullista ja hallittua. Tä-tä seurataan vertaamalla myyn-tiä kunkin maan eläinyksikkö-määriin.

Teurastamoilla WELFARE QUALITY® -auditoinneissa arvi-oidaan muun muassa sinne tuo-tavien eläinten paastoajan pi-tuutta kuljetuksessa ja navetas-sa, tilan määrää sekä eläinten ontumista tai liukastelua.

Tiedottamisen osalta kulut-tajien tilanne parantuu entises-tään, sillä toukokuun alusta al-kaen lihan alkuperämaa on pitä-nyt ilmoittaa myös ravintoloissa.

Lisäksi Luonnonvarakeskuk-sella on menossa Eläinten hyvin-vointimerkki -hanke. Sen tavoit-teena on selvittää muun muas-sa, millainen eläinten hyvinvoin-timerkki vastaisi kuluttajien vaa-timuksiin.

Suomessa on hyvä eläintautiti-lanne. Jonkin verran on kuiten-kin uhkia ilmassa, kuten afrikka-lainen sikarutto, dosentti Riikka Laukkanen-Ninios kertoo.

Kaikille eläinlajeille on tehty oma hyvinvoinnin auditointimalli, ym-päristöterveydenhuollon erikois- eläinlääkäri Outi Lepistö sanoo.

KUVA: SIRPA JUVONENKUVA: FOTOYKS

Talous & MarkkinaTEKSTI: ohjelmapäällikkö Annaleena Soult, Food from Finland, Business FinlandAdvisor Inka Häkälä, Business Finland, Tokyo

JAPANI ON LAADUKKAIDEN ELINTARVIKKEIDEN KEISARIKUNTA

Tuotteiden laatu, puhtaus ja tur-vallisuus ovat ehdottomia vaa-timuksia, kun pyritään Japa-nin markkinoille. Plussaa tulee kauniista, pienestä ja ”söpös-

tä” (kawaii!) pakkauksesta sekä suoma-laisuudesta.

Suomi on selkeästi japanilaisten suo-sikkimaita; suomenkielisiin sanoihin ja myymäläketjujen nimiin törmää tuon tuosta. Suomi ja muumit tunnetaan hy-vin, ja japanilaiset Suomen ystävät saat-tavat tulla juttelemaan, kun tunnistavat kielen. Tällainen on harvinaista herkkua vientimarkkinoilla!

Terveellisyys ja premium kiinnostavatMaailmanlaajuinen terveystrendi näkyy voimakkaasti myös Japanissa. Maailman väestö vanhenee nopeimmin juuri Japa-nissa. Elämäntyylin länsimaistuminen näkyy yhden hengen talouksien lisään-tymisessä, kuntoiluinnostuksessa pro-teiinitankkauksineen, ja kasvisproteii-nien suosio kasvaa.

Funktionaalisten elintarvikkeiden markkina kasvaa tasaista tahtia. Vuon-na 2017 se oli yli viiden miljardia suu-ruinen. Tämä tarjoaa loistavat mahdol-

KUVAT: ANNALEENA SOULT

Sopimus astui voimaan 1.2.2019. Sen myötä EU:n ja Japanin väli-sen kaupan tullikäytäntö muut-tuu, ja osapuolet sitoutuvat kun-nioittamaan toistensa hyväksy-miä elintarvikkeiden suojattuja maantieteellisiä merkintöjä.

Sopimus ei poista kaikkia kaupanesteitä, mutta asettaa EU-tuotteet etulyöntiasemaan muiden maiden tuotteisiin näh-den.

Sopimus poistaa tulliesteet välittömästi tai siirtymäajan

puitteissa esimerkiksi tärkeil-tä elintarvikkeilta, kuten juusto, lohi, porsaanliha, suklaa ja muut makeiset ja pasta.

Muun muassa juuston vien-ti Japaniin on kärsinyt tuottees-ta riippuen jopa 29,8 % tulleista,

jotka nyt poistuvat siirtymäajal-la vuoteen 2033 mennessä.

LISÄTIETOJA:https://www.eu-japan.eu/ epa-helpdesk

EPA eli EU-JAPAN Economic Partnership Agreement

Keisari Naruhiton kauteen toukokuun alussa siirtynyt Japani on kuulu muun muassa temppeleistään. Sen-soji-temppeli sijaitsee Asakusan alueella Tokiossa.

lisuudet sekä suomalaisille uusille elin-tarvikeinnovaatioille että Suomen puh-taiden metsien perinteisille superfoo-deille: marjoille, sienille ja yrteille.

Kysynnän profiiliin vaikuttavat myös hyvä työllisyystilanne ja tulotaso, ja si-tä kautta voimakkaasti kasvava pre-mium-brändien kysyntä. Brändil-lä pitää olla hyvä tarina, johon kulutta-ja voi peilata omia arvojaan. Monet life style-myymälät ovat alkaneet ottaa va-likoimiinsa design-tuotteiden ja vaat-teiden lisäksi myös konseptiinsa sopi-via, helposti säilyviä premium-elintar-vikkeita.

Luksustrendi näkyy vahvana myös al-koholijuomien kategoriassa, sillä nuoret sukupolvet suosivat määrän sijasta laa-tua, ja esimerkiksi maailmanlaajuinen gin-buumi on rantautunut Japaniin.

Helpotuksia vientiprosesseihin ja tuontiveroihinSuomalaisille elintarvikkeille on saatu useita vientilupia Japaniin viime vuosi-na. Suomalaisen laadukkaan ja turval-lisen siipikarjan lihan vientilupa saatiin vuonna 2017. Myös kananmunilla, kalal-la, porsaanlihalla ja maitotuotteilla on jo


LainsäädäntöTEKSTI: Pirjo Huhtakangas

UUSI TAVARAMERKKILAKI NYKYAIKAISTAA KÄYTÄNTÖJÄ

EU-tavaramerkkilakimies Jussi Mikkola Papula-Nevinpatista pi-tää uudistusta tervetulleena, sil-lä se huomioi myös teknisen ke-hityksen.

− Vanhaa, vuoden 1964 tavaramerkki-lakia päivitettiin aika ajoin, mutta siitä tu-li tilkkutäkkimäinen. Uusi laki on johdon-mukainen ja nykyaikainen uudistus, jon-ka taustalla on EU:n tavaramerkkidirektii-vi ja Singaporen sopimus kansainvälisistä menettelysäännöksistä, Mikkola summaa.

Uuden lain myötä tavaramerkkien väi-teja kumoamiskäytännöt muuttuvat, ta-varamerkin suojapiirin tulkinta yksinker-taistuu, ja tavaramerkin graafisen esittä-misen vaatimus poistuu. Vastaisuudes-sa ääntä ja liikettä sisältävän tavaramer-kin suojaaminen on helpompaa, ja teknii-kan kehittyessä jopa haju- tai makumerkin suojaaminen on mahdollista.

− Äänimerkki koostuu pelkästään ää-nestä tai äänten yhdistelmästä ja mul-timediamerkki kuvan ja äänen yhdistel-mästä. On hyvä, ettei lakitasolla määrätä, millainen tiedoston pitää olla, vaan hakija voi käyttää yleistä tekniikkaa tavaramerkin osoittamiseen, Mikkola kiittää.

Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi edel-leen saada rekisteröimällä tai vakiinnutta-malla. Tavaramerkki on jatkossakin voi-massa kymmenen vuotta, mutta voimas-saolo lasketaan hakemispäivästä rekiste-röintipäivän sijasta. Hakemuksen voi jättää myös englanniksi, mutta käsittelykieli on suomi tai ruotsi. Mustavalkoinen merkki ei enää kata kaikkia väriyhdistelmiä.

Luokituksen täsmentyminen on tär-keä muutos vanhaan lakiin nähden. Haki-jan pitää yksilöidä tavarat ja palvelut riit-tävän selkeästi ja täsmällisesti. Esimerkik-si luokan 35 otsikko ”mainonta, liikkeen-johto, yrityshallinto, toimistotehtävät” ei

uuden tulkinnan mukaisesti enää kata vä-hittäismyyntipalveluita, ellei tätä erikseen täsmennetä ennen vuotta 2013 haettuihin, vanhoihin rekisteröinteihin, kun kyseistä rekisteröintiä uudistetaan seuraavan ker-ran. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) mukaan täsmennystarve koskee noin 45 000 tavaramerkkiä.

Väite- ja menettämismenettelyä ei tar-vitse viedä enää riita-asiana markkinaoi-keuteen, vaan PRH:n hallinnollinen ku-moaminen riittää. Jos tavaramerkki on vii-si vuotta käyttämättä, suoja-aika umpeu-tuu, ja sitä voidaan vaatia kumottavaksi.

Rekisteröinti kannattaaJussi Mikkolan mukaan oma tavaramerk-ki kannattaa rekisteröidä. Merkin vakiin-tuneisuus pitää yleensä osoittaa riitatilan-teessa, mikä saattaa olla vaikeaa ja kallista.

− Suomessa luotetaan liikaa vakiintunei-suuteen. Rekisteröinti on selkeä suojakeino. EU-tavaramerkki on kilpailukykyinen suo-malaiseen verrattuna, kun toimitaan Suo-men ulkopuolella, Jussi Mikkola tähdentää.

Maailman henkisen omaisuuden jär-jestön (WIPO) mukaan vuonna 2017 jäte-tystä noin 12,4 miljoonasta tavaramerkki-hakemuksesta reilu 66 prosenttia tehtiin Aasiassa. Jos aikoo aloittaa liiketoimintaa Kiinaan, kannattaa hoitaa tavaramerkki-suoja kuntoon¹.

Jos hakee tavaramerkkisuojaa useam-paan EU-maahan yksitellen, rahasum-ma nousee helposti tuhansiin euroihin. EU-tavaramerkin saa noin puolta hal-vemmalla, ja se on jakamaton: jos yhdessä maassa on este, merkkiä ei saa.

Vuonna 2017 haettiin 150 000 EU-tava-ramerkkiä ja Suomessa 3 236 tavaramerk-kiä, joista Suomeen kohdistuneita kansain-välisiä rekisteröintihakemuksia oli 1 150. Väiteaika on voimassa EU:ssa kolme kuu-

kautta ja Suomessa kaksi, jos joku haluaa vastustaa tavaramerkkihakemusta.

Myös brexit vaikuttaa tavaramerkki-suojaan. Jos EU-tavaramerkki on rekiste-röity, se pysyy voimassa myös Britannias-sa eron jälkeen, vireillä olevat hakemukset eivät. Jos Britannia on tärkeä kohdemaa, kannattaa suojata oma tavaramerkki etu-painotteisesti. l

¹ https://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/wipo_pub_943_2018.pdf

Uuden tavaramerkkilain myötä hakijan pitää yk-silöidä tavarat ja palvelut riittävän selkeästi ja täsmällisesti, muistuttaa EU-tavaramerkkilaki-mies Jussi Mikkola Papula-Nevinpatista.

vientiluvat Japaniin. Konkreettista tukea vientiin tuo lisäksi helmikuussa voimaan astunut EPA-sopimus (EU-JAPAN Econo-mic Partnership Agreement), jonka myö-tä tuontitullit vähitellen laskevat tai jopa häviävät kokonaan.

Suomalaisten tuotteiden näkyvyys nou-see Japanissa vauhdilla. Viime marras-kuussa avautui Metsä Village -teemapuis-to lyhyen matkan päässä Tokiosta. Siellä on myynnissä laaja valikoima suomalaisia elintarvikkeita ja life style-tuotteita. Puis-tosta löytyvät myös Roberts Coffee -kah-vila sekä Biokian smoothie-baari.

Maaliskuussa Metsä Villagen yhtey-teen aukesi Moomin Valleypark, ensim-mäinen Suomen ulkopuolella sijaitseva muumimaailma suomenkielisine kylttei-neen, kuinkas muuten! Food from Finland -vientiyhteistyö on jatkunut näiden puis-tojen maahantuojien kanssa useita vuo-sia ja jatkuu edelleen. Ostajat etsivät jat-kuvasti uusia, etenkin helposti säilyviä ja näkyvästi eksoottisen suomalaisia tuot-teita vastaamaan puistoissa vierailevien Pohjoismaa-fanien kovaan kysyntään.

Tänä vuonna tapahtumaan osallistui 120 ostajaa, jakelijaa ja median edustajaa. Tämänvuotisessa Foodexissa tehtiin myös aktiivista, pohjoismaista yhteistyötä: Suo-mi, Ruotsi ja Tanska olivat messuilla vie-rekkäin ja järjestivät messuilla yhteisen verkostoitumistapahtuman.

Messujen ja kampanjoiden lisäksi on järjestetty vähintään kerran vuodessa suo-malaisyrityksille mahdollisuus tavata ja-panilaisia elintarvikealan ostajia Suomes-sa. Näihin osallistuvat usein teemapuisto-jen ja -viikkojen ostajat.

Ainutkertaisten tapahtumien sarja jat-kuu myös ensi vuonna, kun vuoden 2020 kesäolympialaiset pidetään Tokiossa. Suo-men suurlähetystön pihalle, kisatapahtu-mien kannalta erinomaiselle paikalle ra-kennetaan Metsä-paviljonki, johon suo-malaiset eri teollisuudenalojen yritykset voivat osallistua markkinoimaan tuottei-taan puolen vuoden ajan.

Lisätietoa osallistumismahdollisuuk-sista saa sekä Food from Finlandin et-tä Business Finlandin Sports-ohjelman kautta osoitteella petri.tulensalo(at)busi-nessfinland.fi. l

n Pääkaupunki: Tokio

n Pinta-ala: 377 962 km²

n Valuutta: Japanin jeni

n Väkiluku: 127 miljoonaa (2017)

n Uusi keisari Naruhito, joka aloitti uuden Reiwaksi nimetyn keisari- kauden 1.5.2019.

n Virallinen kieli: japani

Japani

Food from Finland aktiivisena JapanissaVuosi 2019 on Suomen ja Japanin diplo-maattisten suhteiden 100-vuotisjuhlavuo-si, mikä näkyy Japanissa tänä vuonna mo-nin tavoin. Food from Finland on mukana valmistelemassa erilaisia Suomi-kampan-joita useiden erilaisten toimijoiden kans-sa. Näistä tullaan tiedottamaan Food from Finlandin uutiskanavien kautta.

Food from Finland toimii Japanissa ak-tiivisesti myös muilla tavoin. Kesäkuussa käynnistyy Suomi-kampanja Tokion Mat-suya-tavaratalossa ja Nordic-kampanja Osakan Hankyu-tavaratalossa. Ystävänpäi-vän suklaakampanja suomalaisten valmis-tajien kanssa useissa tavarataloissa on kas-vanut joka vuosi, samoin Christmas Drinks from Finland -joulujuomakampanja.

Aasian suurimmille elintarvikealan Foodex-ammattimessuille on järjestet-ty Suomi-osasto jo viitenä vuotena, ja jo-ka kerta on ollut mukana kymmenen suo-malaista yritystä. Foodexin yhteydessä on aina järjestetty Suomen suurlähetystössä suuri ostajatapahtuma, jonka suosio kas-vaa vuosi vuodelta.

LuckShare Traden omistaja Mitsunaga Kumagai pyörittää viittä Roberts Coffee -kahvilaa Japa-nissa. Yksi niistä löytyy Metsä Villagesta Muumi-puiston kupeesta.

Shunji Nishimura tuo maahan useita suomalaisia brändejä, jotka ovat myynnissä muun muassa hänen Laavu-myymälässään Metsä Villagessa.

Myös Biokia Smoothie Bar löytyy Metsä Villagesta. Kuvassa ovat toimitusjohtaja Ver-nu Vasunta (oik.) ja maahantuoja Eisuke Abe.

KUVA: PAPULA-NEVINPAT

Toukokuun alussa voimaan astunut uusi tavaramerkkilaki tuo tavaramerkit ja niiden hakemisen nykypäivään.


Tämä selvisi Turun yliopiston elintarvi-kekemian ja elintar-vikekehityksen yksi-kön ohjaamassa dip-

lomityössä, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Nestlé Oy:n kanssa. Työn tarkoituk-sena oli ymmärtää tärkkelys-pohjaisten lastenruokien ra-kenteeseen ja tätä kautta ku-luttajakokemukseen vaikutta-via tekijöitä. Työssä testattiin ja optimoitiin valmistuspro-sessissa käytettäviä paramet-reja niin, että ravintosisältö tai reseptiikka ei muuttunut.

Elintarvikkeen rakenteen (esim. viskositeetti, ulkonä-kö ja suutuntuma) yhdenmu-kaisuus erästä toiseen on tär-keää. Kuluttaja reagoi ra-kenteen vaihteluun vahvasti (Anastasiades ym. 2002, Ferry ym. 2004). Esimerkiksi totut-tua pienempi viskositeetti saa-tetaan kokea laadun heikkene-misenä. Toisaalta viskoosim-pi tuote voi antaa kuluttajalle sellaisen kuvan, että ainesosia on lisätty tavanomaista enem-män. Tärkkelyksen visko- elastisten ominaisuuksien mo-nisyisyys luo tarpeen tuntea tärkkelyspohjaisten tuotteiden valmistuksessa ne kriittiset te-kijät, jotka vaikuttavat loppu-tuotteen rakenteeseen.

Tärkkelys on edullinen hii-lihydraatti ja toiminnallinen

ainesosa, jota elintarviketeol-lisuus käyttää esimerkiksi so-sepohjaisten elintarvikkeiden paksuuden, tekstuuriprofiilin ja suutuntuman säätelyyn (Gil & Yoo 2015). Tärkkelyksen käy-tön haasteena ovat sen lukuisat vuorovaikutukset ruuan mui-den ainesosien, kuten soke-rien, happojen, suolojen ja li-pidien kanssa. Pienetkin muu-tokset vaikuttavat kokonaisuu-teen ja siten rakenteen eräkoh-taiseen vaihteluun.

Muokatut tärkkelykset voi-vat olla avuksi (Jacobs & Delcour

1998), mutta vauvanruuissa fyysinen optimointi, kuten tärkkelyksen geeliytymiseen ja liisteröitymiseen liittyvien pro-sessivaiheiden ja -olosuhteiden ja toisaalta käytetyn tärkkelys-raaka-aineen muuttaminen on kemiallisia muokkauksia hy-väksyttävämpää. Tärkkelyksen käyttäytyminen ja siihen vai-kuttavat tekijät valmistuksessa ja varastoinnissa on tunnettava, jotta lopputuotteen viskositeet-tiprofiili ja aistittava laatu oli-sivat yhtenäisiä valmistuserien välillä (Xie ym. 2007).

Kuva. Rapid Visco Analyser -tulokset tapiokatärkkelyksen viskoelastises-ta käyttäytymisestä tislatussa vedessä sekä ilman öljyä että lisätyn öljyn kanssa. Kuva havainnollistaa sen, että öljyn lisäys heikentää sekä tärkke-lyksen liisteröitymistä että geeliytymisen toistettavuutta.

Alhainen vesipitoisuus vaikuttaa merkittävästi geeliytymiseenDiplomityön tavoitteena oli tutkia sokerien, happojen, suolojen ja lipidien vaikutusta maissi- ja tapiokatärkkelyksen liisteröitymiskäyttäytymiseen valituissa vauvanruuissa. Vau-vanruuan tuotannossa tärkke-lyksen keittäminen tapahtuu viskoosissa materiaalissa, jolla on alhainen veden aktiivisuus. Tärkkelyksen liisteröityminen on kuitenkin optimaalisinta silloin, kun materiaalin veden aktiivisuus on korkea.

Työssä verrattiin tärkke-lyksen käyttäytymistä sekä al-haisessa että korkeassa vesi-määrässä ja analysoitiin myös elintarvikematriisin sokerit ja hapot kaasukromatografises-ti. Saatujen tuloksien perus-teella valmistettiin malliseok-sia, joilla oli vaihtelevia öljy-, suola-, sokeri- ja happokoos-tumuksia. Malliseoksia käy-tettiin arvioitaessa eri kompo-nenttien vaikutusta tärkkelyk-sen liisteröitymis- ja juokse-vuuskäyttäytymiseen. Lisäk-si malliseosten viskoelastisia ominaisuuksia tutkittiin Rapid Visco Analyser -laitteistolla.

Työn tulokset osoittivat, et-tä tärkkelyksen juoksevuus-käyttäytyminen oli paremmin ennustettavissa ja toistettavis-sa, kun tärkkelys kypsennettiin

suuressa vesimäärässä. Myös eri komponenteilla oli vaikutus tärkkelyksen viskoelastiseen käyttäytymiseen, kun kypsen-nys tapahtui alhaisessa vesi-määrässä. Sen sijaan suuressa vesimäärässä kypsennysväli-aineen koostumuksella ei ollut vaikutusta liisteröitymiseen.

Alhaisessa vesimäärässä öljy haittasi tärkkelyksen geeliyty-mistä (Kuva) ja happojen lisäys heikensi liisteröityneen tärk-kelyksen viskoelastisia ominai-suuksia. Öljyn negatiivinen vai-kutus geeliytymiseen voitaneen selittää sillä, että rasva muo-dostaa tärkkelyksen amyloosin kanssa komplekseja, mikä hi-dastaa tärkkelyksen paksuun-tumista. Hapot sen sijaan ai-heuttavat pitkäketjuisten hiili-hydraattien hydrolyysiä eli so-keriketjun katkeamista.

Kun tärkkelyspolymeerit

TEKSTI: DI Raphael Samson & DI Niko Markkinen,Turun yliopisto, elintarvikekehitys FT, dosentti Jukka-Pekka Suomela,Turun yliopisto, elintarvikekemia

UUTTA TIETOA TÄRKKELYSPOHJAISTEN LASTENRUOKIEN RAKENTEESEEN VAIKUTTAVISTA VALMISTUSTAVOISTALastenruokien maissi- ja tapiokatärkkelysten käyttäytyminen on paremmin ennustettavissa, kun kypsennys tapahtuu suuressa vesimäärässä.

Tiede & Tutkimuspilkkoutuvat, niiden paksuun-tumisominaisuudet heikkene-vät. Suolan lisäyksen havait-tiin vähentävän tärkkelyksen uudelleen kiteytymistä. Uudel-leen kiteytynyt tärkkelys saa aikaan elintarvikkeeseen paak-kuja, jotka kuluttaja helposti yhdistää pilaantumiseen. Täs-tä syystä suolan lisäys ehkäisee koostumuksen muutosta säily-tyksen aikana ja siten pidentää tuotteen hyllyikää.

Yhteenvetona voidaan to-deta, että maissi- ja tapio-katärkkelysten käyttäytymi-nen oli paremmin ennustetta-vissa, kun kypsennys tapah-tui suuressa vesimäärässä. Li-säksi suuressa vesimäärässä muilla komponenteilla, kuten hapoilla, ei ollut negatiivista vaikutusta paksuuntumiseen. Alhaisessa vesipitoisuudes-sa eri komponenttien vaiku-

tus geeliytymiseen oli kuiten-kin merkittävä. Esimerkiksi öl-jy ja hapot tulisi lisätä tuottee-seen vasta tärkkelyksen kyp-sennyksen jälkeen. Suola voi-taisiin kuitenkin lisätä ennen kypsennystä, sillä suola vä-hensi tärkkelyksen uudelleen kiteytymistä ja siten mahdol-lisesti pidentää tuotteen hyl-lyikää. l

Raphael Samson on valmistunut Tu-run yliopiston kansainvälisestä elin-tarvikekehityksen ohjelmasta ja saa-nut diplomityöstään The fundamen-tal effect of ingredients on the pasting and retrogradation properties of ta-pioca and cornstarch in excess and li-mited water solvation medium Turun Elintarviketutkijain Seuran stipendin. Niko Markkinen on tohtorikoulutetta-vana Turun yliopiston elintarvikeke-hityksen ohjelmassa, ja Jukka-Pek-ka Suomela toimii Turun yliopistossa elintarvikekemian yliopistonlehtorina.

LÄHTEET:• Anastasiades, A. ym. 2002. Rheolo-

gical and physical characterization of pregelatinized maize starches. Journal of Food Engineering, 52, 57−66.

• Ferry, A.L. ym. 2004. Effect of amylase activity on starch pas-te viscosity and its implications for flavour perception. Journal of Tex-ture studies, 35, 511−524.

• Gil, B. ym. 2015. Effect of salt ad-dition on gelatinization and rheo-logical properties of sweet pota-to starch-xanthan gum mixture. Starch - Stärke, 67, 117−123.

• Jacobs J, H. ym. 1998. Hydrother-mal modification of granular starch, with retention of the granular struc-ture: a review. Journal of Agriculture Food Chemistry, 8, 2895-2905.

• Xie, F. ym. 2007. Starch Gelatinizati-on under Shearless and Shear Con-ditions. International Journal of Food Engineering, 2(5), 1162.

Tiede & TutkimusTEKSTI: tohtorikoulutettava, DI Mikael Fabritius, Turun yliopiston biokemian laitos, Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys

K-VITAMIININ VAIKUTUKSISTA TARVITAAN LISÄTUTKIMUKSIA

K-vitamiinista ja sen vaikutuksista tarvi-taan lisätutkimuk-sia, selviää Turun yli-opistossa valmistu-

neesta diplomityöstä Determi-nation of Vitamin K Composition of Fermented Food. Diplomityös-sä kehitettiin nopea, luotetta-va ja herkkä analyysimenetelmä K-vitamiiniyhdisteille ja tut-kittiin K-vitamiinipitoisuuk-sia elintarvikkeissa. Tutkimuk-sen erityiseksi kohteeksi valit-tiin fermentoidut elintarvikkeet.

K-vitamiiniksi kutsu-taan rasvaliukoisten yhdis-teiden ryhmää, johon kuulu-vat muun muassa fyllokino-ni ja menakinonit. K-vitamii-nin tunnetuin vaikutus on ve-

ren hyytymisen edistäminen. Viime aikoina tutkimuksissa on saatu viitteitä, että K-vitamiini saattaa vaikuttaa myös luun muodostumiseen 1 ja sillä saattaa olla sydän- ja verisuo-nitauteja ehkäiseviä vaikutuk-sia 2,3. Näiden havaintojen vah-vistamiseksi tarvitaan kuiten-kin vielä lisätutkimuksia.

Fyllokinoni on K-vitamiinin kasviperäinen ja menakino-nit eläinperäinen muoto. Fyl-lokinonia on runsaasti vihreis-sä lehtikasveissa, kuten pinaa-tissa, lehtikaalissa ja parsakaa-lissa. Menakinoneja muodos-tuu eläinten kudoksissa fyllo-kinonista konversioprosessien kautta.

Tietyt mikrobit, esimerkik-

laisissa, soijapohjaisissa tuot-teissa.

K-vitamiini tunnetaan huonostiK-vitamiini kokonaisuutena on vielä varsin heikosti tutkit-tu vitamiiniryhmä. Tästä saa-tiin osoitus vuonna 2017, kun Euroopan elintarviketurvalli-suusvirasto EFSA julkaisi ra-portin K-vitamiinin saantisuo-situksista ja terveysvaikutuk-sista. Raportissa todetaan, että saantisuositus voidaan asettaa vain fyllokinonille (70 µg/päi-vä aikuisille), koska menakino-nien vaikutuksista ei ole riittä-västi tutkimustietoa.

Eräissä tutkimuksissa4 on kuitenkin havaittu, että juu-

Japanilaista fermentoitua nattoa, josta löytyi huomattavan suuri mää-rä menakinoneja.

KUVA: MARKO TARVAINEN

si Bacillus subtilis, voivat myös tuottaa menakinoneja. Menaki-nonien merkittävimmät lähteet ovat liha- ja maitotuotteet. Li-säksi menakinoneja on joissakin fermentoiduissa elintarvikkeis-sa, esimerkiksi monissa aasia-


ri menakinoneilla saattaisi ol-la merkittävä vaikutus ihmisen K-vitamiinitasapainon ylläpi-tämisessä. Tämä saattaa johtua osittain myös siitä, että rasva-liukoisena yhdisteenä fylloki-nonin on havaittu imeytyvän huonosti vähärasvaisista vih-reistä kasveista, kun taas me-nakinoneja sisältävät elintar-vikkeet ovat usein rasvapitoi-sempia. Ihmisen suolistobak-teerit tuottavat myös menaki-noneja, mutta määrän ja imey-tymisen arvellaan olevan riit-tämättömiä.

Raaka-aineista ja käymisen tuloksenaDiplomityötutkimukseen vali-

tuissa elintarvikkeissa tutkit-tiin kasviperäisiä raaka-ainei-ta, joita oli fermentoitu mikro-bikäymisen avulla. Elintarvik-keista määritettiin fyllokinoni ja mahdollisesti mikrobikäy-misen tuloksena muodostu-neet menakinonit. Ennen var-sinaista analyysiä K-vitamiini täytyi eristää muusta näyttees-tä. Näyte homogenoitiin, jonka jälkeen rasvaliukoinen K-vita-miinifraktio uutettiin heksaa-nilla ja puhdistettiin edelleen kiinteäfaasiuuton avulla.

Varsinaiseen analyysiin käytettiin korkean erotusky-vyn nestekromatografiaa ja tandem-massaspektromet-riaa (UHPLC-MS/MS). Kroma-

tografian avulla erotettiin fyl-lokinoni ja menakinonit toi-sistaan, ja massaspektromet-rillä saatiin yksittäiset yhdis-teet tunnistettua ja pitoisuudet määritettyä.

Näytteinä oli muun muas-sa erilaisia hapankaaleja, soi-jajugurtteja, fermentoituja rii-sija soijatahnoja sekä tofua. Yhtä lukuun ottamatta kaikis-ta 17 tutkitusta elintarvikkees-ta löytyi fyllokinonia (1,6–42,4 µg/100 g näytettä), joka oli pe-räisin tuotteiden raaka-ai-neista. Lisäksi osasta näytteis-tä löytyi myös menakinone-ja, jotka olivat todennäköises-ti syntyneet mikrobikäymisen tuloksena.

Eniten menakinoneja sisäl-si natto (japanilainen fermen-toitu soijatuote), jossa mena-kinoneja oli jopa 984 µg/100 g. Lisäksi kahdesta kiinalaisesta fermentoidusta soijatahnasta löytyi kohtalaisia määriä me-nakinoneja (70–135 µg/100 g). Muista näytteistä ei löytynyt merkittäviä määriä menakino-neja.

Menetelmä toimii vähärasvaisissa tuotteissaAnalyysi onnistui kaikilla tut-kimukseen valituilla elintar-vikkeilla, mutta haasteita ilme-ni rasvapitoisemmilla näytteil-lä. Esimerkiksi hyvin rasvapitoi-

Tiede & Tutkimus TEKSTI: MMK Sini Kuosmanen & professori Mari Niva, Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta

KAUPPOJEN OMAT MERKIT SUOSIOSSA

Kauppojen omien merkkien markki-naosuus elintarvike-kaupassa on jatku-vassa kasvussa. Suo-

malaiset kuluttajat suhtautu-vat niihin varsin myönteisesti.

Valtaosa hintaa tärkeä-nä pitävistä kuluttajista valit-see mieluummin kaupan oman merkin elintarvikkeen valmis-tajan merkkielintarvikkeen si-jaan, jos sen hinta on edulli-sempi. Toisaalta kauppojen omien merkkien edullisempi hinta, joko oletettu tai todel-linen, saattaa herättää epäi-lyksiä niin elintarvikkeen vas-tuullisuudesta, laadusta kuin sisällöstäkin.

Kuluttajien suhtautumis-ta kauppojen omien merk-kien elintarvikkeisiin tutkit-tiin vuoden 2018 tammikuus-sa tehdyssä kyselyssä, joka oli osa maa- ja metsätalousmi-nisteriön rahoittamaa Ruoka-markkinoiden muuttuvat raken-teet ja kilpailun toimivuus -tut-

la (yhteensä 52 %). Vain pro-sentti vastaajista ilmoitti, et-tei koskaan osta kauppojen omien merkkien elintarvik-keita. Kauppojen omien merk-kien ostotiheyteen vaikutta-vat kuluttajan ikä sekä suku-puoli. Naiset ostavat kauppojen omien merkkien elintarvikkeita miehiä useammin.

Vastaajista nuorimmat eli 18–34-vuotiaat ilmoittivat os-tavansa kauppojen omia merk-kejä useammin kuin muun ikäi-set vastaajat. Vanhimmat, yli 65-vuotiaat vastaajat puoles-taan ostivat kauppojen omien merkkien elintarvikkeita mui-ta ikäryhmiä harvemmin. Ikä-ryhmien erot kauppojen omien merkkien ostotiheyteen ovat nähtävissä oheisessa kuvassa.

Suhtautuminen pääosin myönteistäKuluttajien suhtautumista kauppojen omiin merkkeihin tutkittiin niihin liittyvien väit-tämien avulla. Tulokset osoit-tivat, että vastaajat suhtautui-vat kauppojen omiin merkkei-hin monessa suhteessa varsin myönteisesti. Usein ja harvoin kauppojen merkkejä ostavien näkemykset kuitenkin erosivat toisistaan melko paljon.

Esimerkiksi yli neljä viidestä usein kauppojen omia merkkejä ostavista koki niiden hinta-laa-tusuhteen hyväksi, kun taas

harvoin tai ei koskaan ostavis-ta samaa mieltä oli alle puo-let. Kolme neljäsosaa kaikis-ta vastaajista oli sitä mieltä, et-tä kauppojen omat merkit ovat yhtä eettisiä kuin valmistaji-en merkkituotteet. Runsas kak-si kolmesta vastaajista piti niitä yhtä turvallisina kuin valmista-jien merkkielintarvikkeita.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että hinta on hyvin rat-kaiseva tekijä kauppojen omien merkkien valinnassa. Noin yk-si kolmesta vastaajasta kertoi ostavansa mieluummin val-mistajien merkkejä kuin kau-pan omia merkkejä, mikä ker-too kaupan merkkien varsin vahvasta asemasta. Kuitenkin jos valmistajan merkkituote ja kaupan merkki ovat saman-hintaisia, selvästi yli puolet vastaajista valitsisi mieluum-min valmistajan merkin. Näin ollen halukkuus valita kaupan omia merkkejä näyttää liit-tyvän vahvasti siihen, että ne mielletään valmistajien merk-kituotteita edullisemmiksi.

Vajaa puolet kaikista vastaa-jista toivoi kauppojen omien merkkien valikoiman lisään-tyvän. Usein kaupan merkke-jä ostavista tätä toivoi lähes 60 prosenttia. Kaupan merkkien ei myöskään koeta vaaranta-van kotimaista ruuantuotan-toa: vain noin viidesosa vastaa-jista piti kaupan omia merkkejä

(61 %) sekä lihaa ja lihatuottei-ta (55 %). Kalaa ja kalatuottei-ta ilmoitettiin ostetuksi vähiten (27 %).

Hinta ratkaiseeKauppojen omien merkkien os-totiheyteen ja niihin suhtau-tumiseen vaikuttavat niin so-siodemografiset tekijät kuin asenteetkin. Naiset ja nuorim-mat vastaajat ostavat kauppo-jen omia merkkejä miehiä ja vanhimpia vastaajia useam-min. Kauppojen omia merkkejä usein ostavat suhtautuvat niihin myönteisemmin kuin niitä har-voin tai ei koskaan ostavat.

Hinnalla on merkittävä roo-li tehtäessä valintaa kauppojen omien merkkien ja valmistajien tuotemerkkien välillä. Suoma-laiset kuluttajat ovat hintatietoi-sia, mutta samalla arvostetaan myös laatua. Jos kaupan omien merkkien laatua pidetään hyvä-nä, useimmat eivät ole valmiita maksamaan enempää valmista-jan vastaavasta merkkituottees-ta. Toisaalta valmistajan merk-kituote valitaan silloin, kun sen hinta on kilpailukykyinen kau-pan oman merkin kanssa. l

Kirjoitus perustuu MMK Sini Kuosma-sen vuonna 2019 valmistuneeseen kuluttajaekonomian maisterintutkiel-maan. Kaupan omat merkit – säästäväi-sen, nautiskelevan ja vastuullisen kulut-tajan ruokavalintoja.

sella (36 %) juustolla menetelmä ei toiminut, koska käytetty kiin-teäfaasiuuttomenetelmä ei pys-tynyt erottamaan rasvaliukois-ta K-vitamiinia muusta rasvas-ta riittävän tehokkaasti. Tämän vuoksi lopulliseen näytteeseen päätynyt rasva häiritsi massa- spektrometristä analyysiä.

Menetelmän todettiin toimi-van luotettavasti elintarvikkeil-la, jonka rasvapitoisuus oli kah-deksan prosenttia tai vähem-män. Jos rasvaisempia elintar-vikkeita halutaan tutkia tule-vaisuudessa, täytyy näytteen esikäsittelyä kehittää käyttä-mällä esimerkiksi erilaista kiin-teäfaasiuuttomenetelmää.

EFSAn raportti ja olemassa

olevan tutkimusaineiston vä-hyys osoittavat, että lisätutki-muksia K-vitamiinista ja sen vaikutuksista tarvitaan. Tä-mä tutkimus tehtiin osana Te-kes-rahoitteista (nykyinen Bu-siness Finland) NutriConcept -projektia, jossa oli mukana intialainen Central Food Tech- nological Research Institute (CSRI-CFTRI), Luonnonvara-keskus ja kotimaisia elintarvi-kealan yrityksiä.

Projektin yhtenä tarkoituk-sena oli kehittää uusia, ravit-semuksellisesti parempia kon-septituotteita kasviperäisis-tä raaka-aineista, kuten här-käpavusta ja makealupiinista. Kehitetyn menetelmän avulla

arvioitiin myös fermentoinnin vaikutusta konseptituotteiden K-vitamiinikoostumukseen ja -pitoisuuteen. l

Tutkimus on julkaistu Food Chemistry -lehdessä (Tarvainen M, Fabritius M & Yang B (2019) Determination of Vi-tamin K Composition of Fermented Food. Food Chemistry, 275:515−522). Mikael Fabritius on saanut diplomi-työstään Turun Elintarviketutkijain Seuran stipendin.

VIITTEET:¹ Cockayne S ym. 2006. Vitamin K and

the prevention of fractures: syste-matic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Intern Med 166:1256–1261.

² Beulens JW ym. 2009. High dietary menaquinone intake is associated with reduced coronary calcification. Atherosclerosis 203:489–493.

³ Geleijnse JM ym. 2004. Dietary in-take of menaquinone is associat-ed with a reduced risk of coronary heart disease: the Rotterdam Study. J Nutr 134:3100–3105.

⁴ Beulens J ym. 2012. The role of me-naquinones (vitamin K2) in human health, British Journal of Nutrition 110:1357−1368

kimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvara-keskus, Pellervon taloustutki-mus ja Helsingin yliopisto.

Helsingin yliopiston Kulut-tajatutkimuskeskuksen toteut-taman kyselyn aineiston keräsi

Taloustutkimus. Tässä rapor-toidussa tutkimuksessa vas-taajia oli 986. Aineisto on su-kupuolen ja alueen suhteen hyvin edustava, mutta kes-ki-ikäiset ovat jonkin verran yliedustettuina.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavatVastaajista noin puolet ilmoit-ti ostavansa kauppojen omien merkkien elintarvikkeita jo-ko aina kaupassa käydessään tai useimmilla ostoskerroil-

uhkana kotimaiselle tuotannol-le. Tässä kuten monessa muus-sakin suhtautumista mittaavas-sa väittämässä usein ja harvoin kaupan merkkejä ostavien näke-myksissä oli selvä ero.

Tuotemerkkien suosiossa erojaVastaajia pyydettiin myös ker-tomaan, mitä kauppojen omia merkkejä he ovat ostaneet vii-meisen vuoden aikana. Saman-kin kaupparyhmän sisällä eri tuotemerkkien suosio vaihte-li. S-ryhmän omista merkeis-tä Rainbow-tuotteita oli ostanut 77 prosenttia, Kotimaista-tuot-teita 67 prosenttia ja X-tra-tuot-teita 42 prosenttia vastaajista.

K-ryhmän merkeistä Pirk-ka-tuotteita oli ostanut 84 pro-senttia, K-Menu-tuotteita 40 prosenttia ja Pirkka Parhaat -tuotteita 28 prosenttia vastaa-jista. Lidlin omia merkkejä il-moitti ostaneensa 57 prosenttia vastaajista. Suosioon saattavat vaikuttaa yhtäältä hinta ja toi-saalta se, että eri merkeissä vali-koimien laajuus vaihtelee.

Tuotemerkkien lisäksi vas-taajat saivat valita, mitä kaup-pojen omien merkkien elintar-vikkeiden tuoteryhmiä he olivat ostaneet viimeisen vuoden ai-kana. Ylivoimaisesti eniten os-tettiin maitoa ja maitotuottei-ta (72 % vastaajista). Seuraa-vaksi eniten ostettiin säilykkeitä

Kaupan omien merkkien elintarvikkeiden ostotiheys ikäryhmittäin (n=986).

50

40

30

20

10

0Aina kaupassa käydessäni

Useimmilla ostoskerroilla

Noin joka toisella ostoskerralla

Silloin tällöin En koskaan

18-34 35-49 150-64 Yli 65

Pros

entt

ia, %

16 15,2

7,74,4

45,5

40,4 38,9 40,3

15,5 16,113,9 12,6

22

26,9

38,642,8

1 1,3 1 0


HANKINTAOPASAAKKOSOSA

HA

NK

INTA

OPA

S

Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.

KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ:Janne Murtomaa, puh. 050 377 0333, [email protected]

Hannu Pyykkö, puh. 050 2250, [email protected]


AMMERAAL BELTECH OYSarankulmankatu 1433900 TAMPEREPuh. 0207 911 400Fax 0207 911 450email: [email protected]

ATAO OYVantaankoskentie 14 01670 VantaaPuh.010 231 0080 www.atao.fi

OY ATLAS COPCOKOMPRESSORIT ABItäinen Valkoisenlähteentie 14 A01380 VANTAAPuh. 0207 189 200Fax 0207 189 201www.atlascopco.fi

AURAPRINT OYPL 13120101 TURKUPuh. 0207 917 700Fax 0207 917 650email: [email protected]

BANG & BONSOMERGROUP OYPL 93 (Itälahdenkatu 18 A)00210 HELSINKIPuh. (09) 681 081www.bangbonsomer.com

BEDIKA OYPL 92 (Hiekkakiventie 7)00701 HELSINKIPuh. (09) 41355300email: [email protected]

BEMIS VALKEAKOSKI OYPL 7037601 VALKEAKOSKIPuh. 0207 51 3100Fax 0207 51 3309email: [email protected]

BERNER OYAgentuuriosastoHitsaajankatu 2400810 HelsinkiPuh. 0207 91 4332email: [email protected]/agentuuri

BONNE JUOMAT OYMäntynummentie 808500 LOHJAPuh. (019) 382 233email: [email protected]

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 VANTAAPuh. (09) 774 6060Fax (09) 774 60 666email: [email protected]

CALDIC FINLAND OYLars Sonckin kaari 1602600 ESPOOPuh. 020 741 5992email: [email protected]

OY CELEGO ABEteläinen Salmitie 102430 MASALAPuh. (09) 348 6900Fax (09) 853 2100email: [email protected]

aromit, värit

CONDITE OYPL 51 (Lisenssikatu 5)21101 NAANTALIPuh. (02) 436 5900Fax (02) 435 6950email: [email protected]

CORTEX OYKutojantie 502630 ESPOOPuh. (09) 7590 770Fax (09) 7590 7799email: [email protected]

DOSETEC EXACT OYVaakatie 3715560 NASTOLAPuh. (03) 871 540Fax (03) 871 5410email: [email protected]

www.dosetec.fi

DUNI OYÄyritie 8 A01510 VANTAAipuh. (09) 8689 [email protected]

ENVIROVET OYPrålsbackantie 9610160 DEGERBYPuh. 045 895 7705email: [email protected]

FAERCH PLAST A/SSaunamäentie 22 A02770 ESPOOPuh. 0400 010 270email: [email protected]

FARMIMUNA OYKulmalankuja 3032500 ORIPÄÄPuh. (02) 763 6890Gsm 040 502 1003email: [email protected]

FLINKENBERG OY ABMikkelänkallio 302770 ESPOOPuh. (09) 859 911email: [email protected]

FOODWEST OYVaasantie 1 C60100 SEINÄJOKIPuh. 040 161 5443www.foodwest.fi

FUCHS OIL FINLAND OYWolffintie 3665200 VAASAPuh. 0207 459 660Fax 0207 459 667email: [email protected]

GIVAUDAN INTERNATIONAL SAsivuliike SuomessaNiemenkatu 7315140 LAHTIPuh. +46 (0) 46 23 5800Fax +46 (0) 46 211 4330www.givaudan.com

HAGSON-PROVITEK OYPL 7402631 ESPOOPuh. (09) 439 3070email: [email protected]

HUNAJAYHTYMÄ OYKojonperäntie 1332250 KOJONKULMAPuh. 0207 76 9680Fax (02) 767 6225email: [email protected]

OY HYGIENELAB FINLAND LTDPL 35 (Teknobulevardi 3-5)01531 VANTAAPuh. 020 759 7931email: [email protected]

IMCD FINLAND OYHTC Keilaniemi, Keilaranta 19 D02150 ESPOOPuh. (09) 251 5160email: [email protected]

INFORMA OYTillinmäentie 1 B02330 EspooPuh. +358 207 208 200email [email protected]

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 KOTKAPuh. (05) 2184 270Fax (05) 2184 290email: [email protected]

JOSPAK OYTiilenlyöjänkatu 530100 Forssapuh. 050 3855610email: [email protected]

KARI NEVALAINEN OYVierikatu 1-304430 JärvenpääPuh. 0400 494 224www.karinevalainen.fi

HA

NK

INTA

OPA

S

KIILTOCLEAN OYPL 15720101 TURKUPuh. 0207 710 400Fax 0207 710 402www.kiiltoclean.fi

KOMETOS OYPL 97 (Keskustie 23)61801 KAUHAJOKIPuh. 020 757 1400e-mail: [email protected]

/kometos-oy

KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight OyElielinaukio 5 B00100 HELSINKIPuh. 0207 497 970email: [email protected]

LAIHIAN MALLAS OYLänsitie 37266400 LAIHIAPuh. (06) 475 2111Fax (06) 476 2555email: [email protected]

LEIPURIN OYJTahkotie 1 E 201530 VANTAAPuh. (09) 521 [email protected]

LIARK OYHarjuviita 20-22 B

02110 ESPOOPuh. 040 705 3159email: [email protected]

LIHEL OYMänkimiehentie 2102780 ESPOOPuh. (09) 819 0110Fax (09) 8190 1199email: [email protected]

LINEPACK OYLehtikatu 2833340 TAMPEREPuh. myynti 010 338 000Puh. huolto 010 338 [email protected]@linepack.fiwww.linepack.fi

LINSEED OYPellavakuja 361850 KAUHAJOKIPuh. 040 775 8918email: [email protected]

MAKERY OYPasilankatu 200240 HELSINKIPuh. 0400 838 115email: [email protected]

MEDFILES OYPL 145070701 Kuopiopuh. 020 744 6800email: [email protected]

MEDIQ SUOMI OYPL 11502201 ESPOOPuh. 020 112 1500Fax 020 112 1501email: [email protected]@mediq.com

MEKITEC OYTeknologiantie 390590 OULUPuh. 0207 410 990Fax 0207 410 991email: [email protected]

MP-MAUSTEPALVELU OYwww.maustepalvelu.com

MULTIVAC OYPosliinitehtaankatu 504260 KERAVAPuh. 0207 921 300Fax 0207 921 371email: [email protected]

NET-FOODLAB OYVoimakatu 1920520 TurkuPuh. (02) 2730 888email: [email protected]

PACK COMPANY OYTeollisuustie 1265610 MUSTASAARIPuh. (06) 322 7300www.packcompany.fi

PIRKANMAANLAATUETIKETTI OYKeskitie 333470 YLÖJÄRVIPuh. 010 440 3900Fax 010 440 3909email: [email protected]

RAVATEK OYItälahdenkatu 2000210 HELSINKIPuh. (09) 681 8430Fax (09) 675 877email: [email protected]

RE GROUPSentnerikuja 300440 HELSINKIPuh. (09) 560 7000www.regroup.fi

ROQUETTE NORDICA OYAhventie 4 a 2002170 ESPOOPuh. (09) 3158 5700Fax (09) 8632 113

SATAFOODKEHITTÄMISYHDISTYS RYViialankatu 2532700 HUITTINENemail: [email protected]

SEALED AIR OYSentnerikuja 2FI-00440 HELSINKICryovac:(09) 4241 1130email: [email protected]

SEFO-KONSULTOINTILapinlahdenkatu 2300180 HELSINKIPuh. 050 563 5811email: marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fiwww.sefo-konsultointi.fi

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 ESPOOPuh. (09) 4391 320email: [email protected]

SUOMEN COBRA SYSTEMS OYAsesepänkuja 300620 HELSINKIPuh. (09) 7288 340Fax (09) 7288 3434email: [email protected]

TANKKI OYOikotie 263700 ÄHTÄRIPuh. (06) 510 1111Fax (06) 510 1200www.tankki.fi

TOKAP SERVICE OYNietostie 301390 VANTAAp. 044 076 6685www.tokap.fi

TT-TÄRYLAITE OYKehänreuna 402430 MASALAPuh. (09) 755 2730email: [email protected]

UNIVAR OYÄyritie 1201510 VANTAAPuh. 040 161 5052email: [email protected]/emea

VAAKATALO OYVestonkatu 1133580 TAMPEREPUH. 020 73 51 500email: [email protected]

VESANTTI OYTulppatie 2600880 HELSINKIPuh. (09) 5491 6000Fax (09) 5491 6050email: [email protected]

R. ÖSTERLUND OY ABPL 99 (Laippatie 19 B)00811 HELSINKIPuh. (09) 586 8170email: contact@osterlund.


HA

NK

INTA

OPA

S

MP-MAUSTEPALVELU OY– mausteet ja mausteuutteet– aromit ja arominvahventeet– fosfaatit– sakeuttamisaineet– muut elintarvikelisäaineet ja seokset

UNIVAR OY– elintarviketeollisuuden raaka- ja lisäaineet

VESANTTI OY– Wiberg-mausteseokset

R. ÖSTERLUND OY AB– aromit ja konsentraatit– elintarvikevärit– värjäävät elintarvikkeet– emulgointi- ja sakeuttamisaineet– kaakaotuotteet– hedelmäjauheet ja -palat– vihannestuotteet– juomapohjat– lakritsiuutteet– makeutusaineet

PAKKAAMINEN

AURAPRINT OY– tarrat, etiketit ja kääreet

BEMIS VALKEAKOSKI OY– vakuumi- ja suojakaasupakkauslami-

naatit elintarviketeollisuudelle

DUNI OY– pakkauskoneet ja suljentakalvot– GN-mitoitetut ja take-away rasiat – räätälöidyt pakkausratkaisut

FAERCH PLAST A/S– CPET-, AMPET-, APET-, PP- ja

skinpack- rasiat

HAGSON-PROVITEK OY– muovi- ja maustekuoret– prosessi- ja pakkauskoneet– hygienialaitteet– mausteseokset

INFORMA OY– etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustar-

vikkeet– merkintä- ja tiedonkeruujärjestelmät

teollisuuteen– huolto- ja ylläpitopalvelut

JOSPAK OY- kuituspakkausvuoat

MULTIVAC OY– pakkaus- ja etiketöintikoneet

PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY– painetut ja blanco etiketit ja tarrat– liimapaperinauhat ja liitospaperit– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet

RAVATEK OY– pakkauskoneet ja -järjestelmät– avosuisten pussien ja säkkien suljenta– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet

SEALED AIR OY – CRYOVAC– pakkausratkaisut – Darfresh-skinpakkaukset– kutistepussit– pakkauskalvot ja -laminaatit

RAAKA-AINEET

RAAKA-AINEET

BONNE JUOMAT OY– aidot hedelmä-, marja- ja

vihannessoseet ilman lisättyä sokeria, ilman säilöntä- ja lisäaineita

– mehut, nektarit ja välipalajuomat- lähdevedet Lohjanharjun lähteestämme– Uutuus! Pikahyydykejauhe vegaani

– aromit, värit

CONDITE OYLeipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat

FARMIMUNA OYGmo-vapaasta tuotannosta:– Farmimuna-kuorimunat– kananmunamassat– muut munajalosteet

LAIHIAN MALLAS OY– erikoismaltaat– tummat ja vaaleat mallasuutteet– pakkauspalvelu

LEIPURIN OYJ– asiantuntijuutta, suomalainen kumppan

jo yli 100 vuoden ajan– ratkaisut leipomo- ja konditoriatuottei-

siin,elintarviketeollisuuteen sekä out of home –tarpeisiin

– leipomoteollisuuden raaka-aineet– elintarviketeollisuuden maku- ja r

akenneaineet– gelatoratkaisut– tuote- ja valikoimakehitys– reseptit– tuotantolaitteet ja palvelut

LIHEL OY– mausteet ja mausteseokset– valmistus- ja lisäaineet– fosfaatit– marinadit ja marinadiseokset– asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset

LINSEED OYSuomen korkealuokkaisimmatpellavaraaka-aineet ja asiantuntemus

MP-MAUSTEPALVELU OY– valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt

seokset

ROQUETTE NORDICA OY– natiivit ja modifioidut tärkkelykset– tärkkelyssiirapit– poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja

mannitoli)– proteiinit– kuidut– proteiinit– kuidut

SOPIMUSPAKKAAMINEN

PACK COMPANY OY / NOVELPACK OY – Monipuolinen valikoima kuivien tuot-

teiden sekoittamiseen ja rahtipakkaa-miseen

SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI

ENVIROVET OY

– elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset

FOODWEST OY– kuluttajaymmärrys – tuotekehitys– elintarvikelainsäädäntö– valmistus – kaupallistaminen– jakelu

LIARK OY- arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelijatehtävät

MAKERY OY– kuluttaja- ja markkinaymmärrys Suomessa ja kansainvälisesti– konsepti- ja tuotekehitys– elintarvikelainsäädäntö

MEDFILES OY– elintarvikelainsäädäntö– tutkimus&kehitystyö– kliiniset tutkimukset

NET-FOODLAB OY- BRC Food, FSSC ja IFS-konsultointi- Gap-auditoinnit- HACCP- ja auditointikoulutukset- sähköinen EDOC-omavalvonta- säilyvyystutkimukset

RE GROUP– asiantuntijapalvelut– projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIA- ja sähkötekniikka – kylmätekniikka

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY– elintarvikealan kehityspalvelut– ympäristöteknologian palvelut

SEFO-KONSULTOINTI– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,

muut oppimateriaalit usealla kielellä– hygieniakoulutukset ja hygieniapassi-

testit usealla kielellä

VOITELUAINEET

FUCHS OIL FINLAND OY– Cassida elintarvike- laatuiset voiteluaineet

KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S– elintarvikehyväksytyt voiteluaineet– teollisuuden voiteluaineet

HANKINTAOPASTUOTERYHMÄOSA

HA

NK

INTA

OPA

S

ANNOSTELUJÄRJESTELMÄTJA VAA’AT

DOSETEC EXACT OY(VAAKAKOSKINEN)– punnitus- ja annostelujärjestelmät– säiliövaa’at– lattiavaa’at– pöytävaa’at

KOMETOS OY– komponenttiannostelijat– nesteannostelijat– rasianpurkajat

MULTIVAC OY– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at

VAAKATALO OY- laaja valikoima vaakoja- anturit ja punnituskomponentit- varaosat ja huolto

ATK-LAITTEET JA-JÄRJESTELMÄT

SOFTWARE POINTLaboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehitykseen japalveluanalytiikkaan– LabVantage LIMS

SUOMEN COBRA SYSTEMS OY– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen

logistiset kokonaisratkaisut– CSB-ohjelmistojen edustus

KEMIKAALIT, KEMIALLISETTUOTTEET JA

HYGIENIARATKAISUT

HYGIENELAB FINLAND OY– Dycem-hygieniamatot– UVC-pinta- ja ilmahygieniaratkaisut– Aktiivihappi-ilmahygieniaratkaisut

KIILTOCLEAN OY– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakartoitukset ja -koulutukset

KONEET, LAITTEET,MUU VARUSTUS

AMMERAAL BELTECH OY– elintarviketeollisuuden hihnat

OY ATLAS COPCOKOMPRESSORIT AB– kaasu- ja paineilmakompressorit,jälkikäsittelylaitteet, typpigeneraattoritsekä alipaine-, energiantalteenotto-,energiansäästö- ja etävalvontaratkaisut

BEDIKA OY– elintarviketeollisuuden koneet– pakkauskoneet ja –materiaalit

BUSCH VAKUUMTEKNIK OY– tyhjiöpumput

CORTEX OY– leipomo- ja pakkauskoneet– merkintälaitteet– pakkausmateriaalit

JAUHETEKNIIKKA OY– jauheiden annostelulaitteet– nesteiden annostelulaitteet– suursäkkien tyhjennyslaitteistot– raaka-aineiden annostelujärjestelmät

KARI NEVALAINEN OYtuotemerkinnän koneet ja laitteet– etikettitulostimet– aplikaattorit– käsimerkintälaitteet– etiketit, tarvikkeet

LINEPACK OY- Pakkauskoneet- metallinilmaisimet- merkintälaitteet- vaaát- ruoka-annostelijat- kuljettimet

MEKITEC OY– laadunvalvontajärjestelmät

MULTIVAC OY– pakkauskoneet– etiketöintikoneet– siivutuskoneet– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at– metallinilmaisimet– röntgenlaitteet– robotiikka

TANKKI OY– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot

TT-TÄRYLAITE OY– RST tärymoottorit ja PI-täryt– tärykuljettimet ja -seulat– täryputket – pölynhallintaan– siilotäryt

VESANTTI OY– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuu-

den koneet

KUNNOSSAPITO

TOKAP SERVICE OYElintarviketeollisuuden kunnossapitoa

LAADUN- JA TUOTETURVALLISUUDEN

HALLINTAJÄRJESTELMÄT JA VASTUULLISUUSPALVELUT

ATAO OY- Hallintajärjestelmä- ja tuoteturvallisuus-

konsultointi, vastuullisuuspalvelut

UMBRELLA INTERACTIVE- Omavalvonta, elintarviketurvallisuus-

järjestelmä digitaalisesti- Mobiilikirjaukset: valvontakohteissa,

todennuksista- ISO 22000, 9001, 14001, 45001, FSSC,

IFS ja BRC laadinta

LABORATORIOTUOTTEET

MEDIQ SUOMI OY– hometoksiinimääritykset (mm. DON)– allergeenimääritykset– mikrobiologiset reagenssit– elintarvikkeiden testikitit– elatusainekeittimet ja

maljanvalulaitteet– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet

NET-FOODLAB OY- hygieniatestit- allergeeni- ja homemyrkkytestit- Hygiena -luminometrit- mikrobispesifiset ATP-testit- Biosystems Food Analyzer (Enzymatic/

Chemical)

MAUSTEET, AROMIT,MUUT LISÄAINEET

BANG & BONSOMER GROUP OY– sakeutus- ja hyytelöimisaineet– proteiinit– kuidut– aromit– makeuttajat– luontaiset säilöntäaineet– kasvirasvat– juustojauheet

BERNER OYAGENTUURIOSASTO-elintarvikeraaka- ja lisäaineet- värjäävät elintarvikkeet- gluteenittomat raaka-aineet-meri-, vuori-,vakuumi- ja erikoissuolat- hedelmämehutiivisteet ja -pyreet

CALDIC FINLAND OY– elintarviketeollisuuden raaka- jalisäaineet– räätälöidyt seokset– pakkaamispalvelut

OY CELEGO AB– aromit– luonnolliset väriaineet– makeutusaineet– stabilisointiaineet– lesitiini– kuidut– vitamiiiniseokset– mehukonsentraatit– säilöntäaineet– muut lisäaineet

FLINKENBERG OY AB- Aromit, värit, öljyt, kuidut- Funktionaaliset raaka-aineet

GIVAUDAN INTERNATIONAL SASIVULIIKE SUOMESSA– aromit

HUNAJAYHTYMÄ OY– kotimaista ja ulkomaista hunajaaelintarviketeollisuudelle

IMCD FINLAND OY– valmistus-, lisä- ja apuaineet, mm.– aromit- entsyymit– stabilointiaineet- emulgointiaineet- proteiinit- rasvajauheet


www.ets.fiOSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN VIRKEÄ VERKOSTOETS

ETS KANNATTAJAJÄSENET

ETS:N KANNATTAJAJÄSENEDUT

Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjut-tu Kehittyvä Elintarvike -lehteen.

Kannattajajäsen saa seuran kotisivuilta linkin omille kotisivuilleen.

Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elin-tarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan ja halutessaan lisäksi 1−5 kestoti-lausvuosikertaa 50 % alennuksella.

Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen seuran järjestämiin, maksulli-siin tapahtumiin.

ETS TEKSTI: : Ilona Ikonen

IPSJ YRITYSVIERAILULLA RPS BREWINGILLÄ

Itä- ja Pohjois-Suomen jaos-ton (IPSJ) vuosikokous järjes-tettiin Kuopiossa 27. maalis-kuuta. Sitä ennen kokousvä-ki tutustui Kuopion Siikaran-

nassa RPS Brewing Oy:n toimin-taan. Toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen esitteli kokousväelle panimon tiloja, prosesseja ja tu-tustutti myös tarinaan panimon perustamisen taustalla.

Ennakkoluuloton kehitystyö yrityksen toiminnassa välittyi myös vierailijoille; RPS:n tuo-tekategorioita ovat oluiden li-säksi oman paahtimon kahvit. Tämän kevään uusi avaus juo-mamarkkinoilla ovat lonkerot.

Vanha hallitus jatkaaYritysvierailun jälkeen vuosi-kokouksen virallista osuutta jatkettiin Itä-Suomen yliopis-ton tiloissa. Kokouksessa ker-rattiin edellisen vuoden toi-mintaa ja esiteltiin suuntavii-

vat IPSJ:n kuluvalle toiminta-vuodelle. Jaoston suunnitel-missa on järjestää syyssemi-naari Kuopiossa mikromuo-vi-teemalla.

Kokous päätti, että IPSJ:n johtoryhmä jatkaa edellisvuo-den kokoonpanolla: FM Ka-ti Väkeväinen (puheenjohta-ja), FM Ilona Ikonen (sihtee-ri) sekä jäsenet FM Annakaisu Kuokkanen, FM Tiina Tiussa, FM Maarit Nissinen, TtK Hany Ahmed ja TtK Patrik Lahtinen.

IPSJ:n vuosikokousväki pääsi tu-tustumaan RPS Brewing Oy:n toi-mintaan: Patrik Lahtinen (vas.), Annakaisu Kuokkanen, Kati Väke-väinen, Tiina Tiussa, Ilona Ikonen, Maarit Nissinen, Marja-Leena Lai-tinen, Jenni Korhonen ja Hany Ah-med (oik.).

www.ets.fi

TETSin 60-vuotisjuhlaseminaari ja iltajuhla 1.11.2019

OSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN VIRKEÄ VERKOSTOETS

TURUN ELINTARVIKETUTKIJAIN SEURA RY 60 VUOTTA

Turun Elintarviketutkijain Seura ry (TETS) täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Pyöreiden vuosien kunniaksi seuran hallitus ja juhlakomitea järjestävät seminaarin ja iltajuhlan seuran kotikaupungissa Turussa perjantaina 1. marraskuuta 2019.

Turun ammattikorkeakoululla (Lemminkäisenkatu 30) pidettävän päiväseminaarin teemana on Elintarviketeollisuuden ja -tutkimuksen tulevaisuus.Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista teemoista asiantuntijoilta sekä akatemiasta että teollisuudesta. Tapahtumaa kannattaa mainostaa myös kansainvälisille opiskelijoille, tutuille ja kollegoille, sillä seminaari pidetään englanniksi.

Iltajuhlaa vietetään Turun Upseerikerholla (Kaivokatu 12). Juhlan ohjelmaan kuuluu kolmen ruokalajin illallisen lisäksi puheita ja musiikkiesityksiä.

Varaa jo päivä kalenterista! Lisätietoja julkaistaan tulevissa ETS:n uutiskirjeissä sekä Kehittyvä Elintarvike -lehden seuraavassa numerossa.Ota myös seurantaan TETSin Facebook-sivu (https://www.facebook.com/turunelintarviketutkijainseura/).Ohessa oleva QR-koodi vie suoraan tapahtuman Facebook-sivuille, jonne päivitetään lisätietoja reaaliajassa.

Nähdään marraskuussa Turussa!


TÄSSÄ LEHDESSÄ KANNATTAA ILMOITTAA

ILMOITUSMYYNTI:Janne Murtomaa 050 377 0333 [email protected] Pyykkö 050 2250 [email protected]

KOKO ELINTARVIKEALAN AMMATTI- JA TIEDELEHTI

Varaa paikka ilmoituksellesi seuraavaan lehteen 30.8.2019 mennessä

85 % lehden lukijoista lukee lehden jokaisen numeron.

80 % lukee lehteä 2−4 kertaa tai useammin.

88 % lukijoista pitää lehteä erittäin tai melko tärkeänä elintarvikealan tietolähteenä.

78 % lukee lehdessä olevia mainoksia.

61 % kokee saavansa mainoksista hyödyllistä tietoa.

72 % lukijoista tutustuu ilmoittavaan yritykseen tai sen tuottee-seen/palveluun ja hakee lisätietoja mainostajien verkkosivuilta.

Lähde: Kehittyvä Elintarvike -lehden Lukijakysely 2017

KUVA

: SAM

ULI H

UUHT

ANEN


ETS ETS-PALSTATEKSTI: vt. toiminnanjohtaja Minna Mustakangas

TETS JA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE JUHLIVAT TASAVUOSIA MARRASKUUSSA

Turun Elintarviketutkijain Seu-ra viettää 60-vuotisjuhlaan-sa ja Kehittyvä Elintarvike -leh-ti juhlii 30-vuotistaivaltaan marraskuussa.

TETSin juhlaseminaari Elintarviketeol-lisuuden ja -tutkimuksen tulevaisuus pide-tään 1.11. Turun ammattikorkeakoululla ja iltajuhla Turun Upseerikerholla.

Kehittyvä Elintarvike -lehden juhlase-minaarissa pureudutaan ilmastonmuu-toksen hillintään ja resurssitehokkuu-teen tutkimuksen, elintarviketeollisuu-den, kaupan ja sijoittajan näkökulmasta. Merkitse seminaarin ajankohta 7.11. jo nyt ylös kalenteriisi. Lisätietoa seminaarista saat myöhemmin.

PTJ:llä ja VAJ:llä yhteinen kevätretkiPTJ:n ja VAJ:n kevätretki 15.5. suuntau-tui Fazerin Myllylle Lahteen ja Vuohe-lan Herkkuun. Tutkimusjohtaja Jussi Lo-ponen Fazerilta kertoi Low FODMAP -in-

novaatioista. Tutkija Pia Silventoinen VTT:ltä puhui otsikolla Proteiinipitoiset vil-jafraktiot ja niiden elintarvikesovellukset, ja CTI manager Ingela Palmujoki Lumenel-ta kertoi, miten viljaa käytetään kosmetii-kassa. Ohjelmassa olivat myöskin Helsingin yliopiston vilja-aiheisten tutkimusprojek-tien esittely sekä Ruokaviraston esitys vuo-den 2018 satovuodesta.

Elintarvikepäivä kokosi yli 700 ammattilaistaElintarvikepäivä kokosi yli 700 alan am-mattilaista yhteen 7.5. Vuotuinen huippu-tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Fin-landia-talossa. Tapahtuman teemana oli vastuullisuus.

Elintarviketieteiden Seura ja Kehittyvä Elintarvike -lehti olivat mukana tapah-tumassa. Ständillä käytiin vilkasta kes-kustelua päivän aiheista, tavattiin seu-ran jäseniä sekä rekrytoitiin uusia seu-rasta kiinnostuneita henkilöitä mukaan toimintaan.

Uusia jäseniä seuraanKevään aikana olemme saaneet seuraan lisää uusia henkilöjäseniä. He ovat Minna Mäke-lä, Leena Erälinna, Jyri Maunuksela ja Mer-ja Ahonen. Lämpimästi tervetuloa kaikille!

Rentouttavaa kesää! l

OSAAJIEN JA VAIKUTTAJIEN

VIRKEÄ VERKOSTOETS

Minna Mustakangas, KTMvt. toiminnanjohtaja

Elintarviketieteiden Seura ryPL 115 (Pasilankatu 2), 00241 Helsinkiminna.mustakangas(at)ets.fiinfo(at)ets.fiwww.ets.fi

facebook.com/ETSry/(FB-ryhmä jäsenille: Elintarviketieteiden Seura ry)

@ETS_ry

TÄYSIN

KASVIPOHJAIN

EN

KULUTTAJAT VALITSEVAT KASVIPOHJAISEN PAKKAUKSEN

Tetra Pak tarjoaa maailman ensimmäisen ja tähän asti ainoan täysin uusiutuvista materiaaleista valmistetun juomapakkauksen. Tetra Rex® Bio-based valmistetaan FSC® – sertifioidusta sekä muista kontrolloiduista lähteistä peräisin olevasta kartongista sekä jäljitettävästä biomuovista (korkki ja muovikerros).Valitse Tetra Pak – kaikilla hyvillä valinnoilla on merkitystä.

Lue lisää www.tetrapak.com/packaging/tetra-rexTetra Pakin FSC lisenssikoodi on C01404

SYMBOLI HYVÄLLE VALINNALLE

1/2019

28.2.ANALYTIIKKA & VALVONTA

3/2019

6.6.TUOTANTO & ENERGIATEHOKKUUS

4/2019

26.9.PAKKAUKSET & MATERIAALITEHOKKUUS

6/2019

12.12.KOULUTUS, MARKKINOINTI & VIENTI

2/2019

26.4.RAAKA-AINEET & TUOTEKEHITYS


ILMOITUSMYYNTI: Janne Murtomaa 050 377 0333 [email protected] Hannu Pyykkö 050 2250 [email protected]

KOKO ELINTARVIKEALAN AMMATTI- JA TIEDELEHTI

Varaa paikka ilmoituksellesi seuraavaan lehteen 30.8.2019 mennessä

VUODEN 2019 TEEMAT JA ILMESTYMISPÄIVÄT

5/2019

31.10.HYGIENIA & LAADUNHALLINTA& LEHDEN 30-VUOTISJUHLANUMERO

60 Kehittyvä Elintarvike 3/2019

maapallon vihertäminen ja hiilikierto ratkaisevia … · 2020. 6. 9. · ajankohtaista teksti:...

Documents