Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 18.3.2005 NRO 2

Maapalvelupuolenuusin tulokas s. 4

S I S Ä L L Y S 2/05 ■ ■ ■

Levikki 45009. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaTapani Kautto

Puh. (09) 47857 221

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@pp.sak.fi

ToimituskuntaArto KujalaErkki Luoto

Ari MiettinenTuomo OksanenAlpo Pehkonen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutoksetpäivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen

perusteella. Muut osoitteenmuutoksetvoi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy v. 2005 kuusi kertaa.

Ilmestymisaikataulu takakannensisäsivulla.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyis-

tä aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuSanna Kallio

PainoSälekarin Kirjapaino Oy, Somero

KansiKalustomies Jyri Stålhammar

sulattelemassa Saab 2000 koneenjäätynyttä paneelia

työkaverinsa avustuksella.

KansikuvaAri Miettinen

3 Pääkirjoitus4 Maapalvelupuolen uusi tulokas6 Palkankorotukset ja muut palkkasopimusmuutokset8 Pidän harrastuksestani10 Työeläkeuudistus ja muutokset osa-aikaeläkkeissä14 Lentokoneiden kuormaajat lujilla – johdon tuki puuttuu

18 Edunvalvontaa pääosin entisin voimin22 Pääluottamusmiesten yhteystiedot22 Työyhteisötörmäyksiä – Ristiriitojen käsittely työpaikalla23 Oikeudenmukaistako?24 Paraneeko tasa-arvo?25 Otteita tasa-arvolain kokonaisuudistuksesta26 Unionin hallinto Kiljavalla27 Henkilöstön edustajat pykälien valvojista kehittäjiksi27 Vaaditaan asennemuutosta - pitää nousta eri tasolle28 Sairaus ja irtisanominen30 SAK:n jäsenmikroihin lisää vääntöä30 SAK:n jäsenmikromallisto31 Linkkivinkki33 Liiton kesäpäivät 13.–14.8.2005 Leppävirralla34 Tavoitteena alkoholihaittojen ehkäiseminen työelämässä34 Muista vastata järjestötutkimukseen35 Ulkomaisten Lentoyhtiöiden Työntekijät – ULT ry:n kevätkokous35 Unioni-lehti ilmestyy myös internetissä!

1/ 0

4

3

2/05

P Ä Ä K I R J O I T U S 10.3.2005 ■ ■ ■

Määrätietoistasopimustoimintaa■Ilmailualan Unionin hallituksen kokouksessa 22. päivänä viime helmikuuta teh-

tiin historiallinen päätös, kun hallitus hyväksyi Puolustusministeriön kanssa teh-dyn neuvottelutuloksen. Neuvotellussa sopimuksessa on sovittu paitsi liittommesopimusalan ihmisten siirtymisestä virkamiehiksi myös siitä, että Ilmailualan Unioniluopuu Puolustusministeriön alueen sopimuksesta, joka koski Ilmavoimissa työskente-leviä ilmailualan siviilityöntekijöitä. Sopimuksen tarkoituksena on saavuttaa palkka-tasa-arvo vastaavissa tehtävissä työskentelevien sotilas- tai siviilivirkamiesten kanssa.

Vaikka IAU:n sopimuksen voimassaolo lakkasikin 1. maaliskuuta ja samana päivänäentisen sopimusalamme ihmiset nimitettiin virkamiehiksi, on Puolustusministeriönkanssa sovittu koko vuoteen 2009 kestävän siirtymäkauden ajan tapahtuvasta sopi-muksen toteutumisen seurannasta. Myös nykyinen luottamusmiessopimus jää voi-maan, siihen asti kunnes luottamusmiehistä sovitaan uudelleen Ilmavoimien esikunnankanssa. Virkasuhteistamisesta tehty sopimus on jaettu kaikille sen piirissä oleville ja sitäselvitetään tarkemmin ILMEK ry:n luottamusmiehille 11.4.05 pidettävässä tiedotusti-laisuudessa.

Sopimus ei kuitenkaan syntynyt käden käänteessä, vaan sen hyväksi on tehty vuosi-kymmen työtä. Ensimmäiset ajatukset virkasuhteistamiseen virisivät liittomme piirissä,kun Ilmavoimiin alettiin palkata sotilasammattihenkilöitä 90-luvun puolivälissä. Sopi-muksen syntymistä ovat edesauttaneet johdonmukaiset Puolustusministeriönsopimusalaa koskevat päätökset, joita ovat olleet siviilipuolen sopimuksen seurannastaluopuminen, uudenlainen palkkaryhmittely puolustusministeriön sopimuksessa sekäsopimusalan ammattiosastojen yhdistyminen ILMEK ry:ksi. Sopimuksen syntymistä onedistetty paikallistason keskusteluin, osapuolten välisellä työnarviointityöllä sekä Puo-lustusministeriön ja Ilmailualan Unionin välisellä selvitystyöryhmällä. Kuten muutkaansopimukset ei tämäkään sopimus ole syntynyt yksin vaan yhdessä työnantajapuolenkanssa. Neuvotteluiden viime vaiheissa ratkaisevaa oli myös työnantajapuolen tahtoratkaista asia kokonaisuudessaan.

Nyt tehtyä sopimusta ei saavutettu hetkeään liian aikaisin. Maassamme ollaan teke-mässä uusia puolustuspoliittisia päätöksiä ja koko Puolustusministeriön hallinnonalallatehdään myös henkilöstövähennyksiä. Nyt IAU:n jäsenistö Ilmavoimissa on tasa-arvoi-nen muuhun virkamieskuntaan nähden näitäkin päätöksiä toteutettaessa.

Tehdyn sopimuksen myötä jää avoimeksi monia järjestöllisiä kysymyksiä. Sopimusalatjoiden piiriin ILMEK:in jäsenet siirtyvät on selvästi määritelty tehdyssä sopimuksessa.Sopimusalojen muuttumisen myötä muuttuvat myös järjestäytymisalat ja nämäkin asi-at on siirtymäkauden jälkeen ratkaistava. Näissäkin asioissa kannattaa ja tulee tehdämäärätietoista työtä tulevaisuuden eteen, että ILMEK ry:n jäsenten vaikutusmahdolli-suudet omiin sopimusasioihinsa säilyvät myös tulevaisuudessa.

TAPANI KAUTTOvarapuheenjohtaja

2/05

4

Maapalvelupuolenuusin tulokas

Kalustomies Jyri Stålhammar sulat-tamassa jäätynyttä wc-panelia. Ar

i M

iett

inen

1/ 0

4

5

2/05

■ Skandinaavisen SAS-ryhmän suo-malaisessa tytäryhtiössä työskenteleenyt noin 80 kuormausalan ammatti-laista hoitamassa SAS:n, Blue 1:n,Austrian Airlinesin ja talvisin yhdencharteryhtiön ramp-toimintaa. LoadMaster ja kouluttaja Ari Rankinen jaluottamusmies Mikko Tuunanen ker-toilivat yhtiön toiminnasta ja toiminta-tavoista.

Uudet haasteetYhtiön työntekijöistä suurin osa oli joammattilaisia yhtiöön tullessaan. Hesiirtyivät Globe Groundista ja North-portista valmiiksi koulutettuina. Uudethaasteet ja leipääntyminen vanhaan oli-vat monille siirron motiivina. Työpo-rukka on tällä hetkellä erittäin moti-voitunutta ja hyvin ammattinsa hallitse-vaa.

Järkiperäinen työvuorojärjestely onsaanut porukassa hyväksynnän, jokai-nen voi esittää toiveensa vuorojenrytmityksestä, joka sitten mahdolli-suuksien mukaan toteutetaan. Kyselyn

Lentoyhtiöiden keskittyessä ydintoimintoihin niidenmaapalveluita on eriytetty samassa tahdissa. Elokuussa2004 aloitti toimintansa SAS Ground Services FinlandOy. Kävimme kyselemässä maapalveluyhtiön kuulumisia.

mukaan kaikki ovat halukkaita teke-mään nyt tehtävää yli kymmentuntistapäivää. Päivän sisällä käynnit koneillaon jaksotettu siten, että esimies ja ryh-mä voivat toimia samalla koneella jasiirtymäaika koneelta koneelle on riit-tävä, joten turhaa paniikkia ei esiinny.

Luottamusmiehen mukaan henkiryhmän sisällä on tällä hetkellä erittäinhyvä. Yhtiön organisaatio on sen ver-ran ohut ja hyvin toimiva, että yhteydetylempiin esimiehiin pelaavat ongelmit-ta. Jatkuva neuvotteluyhteys on toimi-va. - Työläisten perusvahvuus saisi ollahivenen suurempi, mutta siihenkin onkuuleman mukaan tulossa parannusta.

Monipuolinen työAmmateista ramp-miehet toimivatsekä loadereina sekä sortereina, myösloadmasterit tarttuvat välillä laukunkahvaan. Loaderit lastaavat ja purkavatkoneen matkatavaroista ja sortteritlajittelevat sisätiloissa nämä samat mat-katavarat. Koneella käyvä ryhmä käsit-tää kaksi ramp-miestä ja ryhmä pysyy

Load Master ja kouluttaja Ari Ranki-nen kertoi uuden kuormausyksiköntoiminnasta.

Kuormauksen uutena luottamusmiehenä on aloittanut Mikko Tuunanen.

koko päivän samana. Loaderit hoitavatmyös tarvittavat radioyhteydet (head-set yhteys).

Vaikka loadmasterit toimivat esi-miehinä, niin he osallistuvat myös tar-vittaessa välillä lastaukseen ja purkuun,työntävät traktorilla koneita irti kulku-sillasta, ja heillä on koulutus myös kul-kusiltojen ajoon (putket). Jotkut load-masterit toimivat myös uusien työnte-kijöiden ja uusien työtapojen koulut-tajana.

AC-ryhmä hoitaa lämmittimet, kul-kuportaat ja kaiken muun kaluston. Setyhjentää wc:t ja siirtelee koneita push-backillä. AC-ryhmäläiset ovat myössaaneet koulutuksen ja luvat sillan kä-sittelyyn.

Hyvä ilmapiiriHaastateltavat olivat tyytyväisiä työ-paikkaansa, työnantajan toimintaan janeuvotteluhalukkuuteen. Kaikki pala-verit on jo merkattu vuorolistoihin, janiitä on ruotsalaiseen tapaan paljon janiissä todella etsitään ratkaisuja kysy-myksiin. Toivotaan, että yhteistyön il-mapiiri säilyy hyvänä ja keskustelevanajoka myös motivoi tekijöitä ammatti-taitoisempaan toimintaan ja myös sa-malla yhtiöllekin tuottavampaan tulok-seen.

ERKKI LUOTO

Erk

ki L

uoto

Ari

Mie

ttin

en

2/05

6

S O P I M U K S E T

■ Uusi säännöllistä reittiliikennettä tairaskasta tilauslentoliikennettä koskevatyöehtosopimus kaudelle 16.12.2004–30.9.2007 allekirjoitettiin 10.2.2005.Sopimusta ei vielä paineta, koska sopi-mukseen tulee muutoksi tämän keväänaikana. Sopimusta on kuitenkin kopioi-tu tarpeellinen määrä luottamushen-kilöiden käyttöön. Se on myös luetta-vissa liiton Internet sivuilta osoitteessawww.iau.fi. Jäljempänä selvitetään pal-kankorotuksia ja palkkasopimuksen mui-ta muutoksia. Työehtosopimusmuutoksistakerrotaan seuraavassa lehdessä.

Erilliset lisätMuita kuin prosenttipohjaisesti mää-räytyviä lisiä korotettiin 1.3.2005 yleis-korotuksen kustannusvaikutusta vas-taavan prosenttiluvun mukaisella koro-tuksella. Erilliskorvaukset ovat seuraa-vat: palkkasopimuksen 6.1.1 kohdanmukainen lentoraha: 20,43 euroa tun-nilta; 6.1.2 kohdan mukaiset korvauk-set kielitaidosta: tyydyttävä taito 23,68euroa/kk ja hyvä taito 30,14 euroa/kksekä 6.3.3 kohdan mukainen olosuh-delisä: 47 senttiä/tunti. Myös komen-nettujen työntekijöiden erityisehtojakoskevan pöytäkirjan mukaiset korva-ukset muuttuivat. Kohdan 2.5 lisäkor-vaus on 8,15 euroa tunnilta ja kohdan2.7 kohdan mukaiset lentokorvauksetovat alle 8 tunnin lennolta 42 euroa javähintään 8 tunnin lennolta 85 euroa.

Lauantai- ja aattotyöLauantai- ja aattotyöstä maksettavaaerillislisää maksetaan klo 6.00 alkaenaikaisemman klo. 7.00 sijasta. Niiltä päi-viltä, joilta maksetaan pyhätyökorvaus-ta, ei makseta erillislisää.

Yleiskorotukset ja liittoeräPalkkoja korotetaan sen 1.5.2005 alka-

Palkankorotukset ja muutpalkkasopimusmuutokset

en palkanmaksukauden alusta yleis-korotuksella, jonka suuruus on 30,06euroa kuukaudelta, kuitenkin vähin-tään 1,9 prosenttia. Korotus makse-taan henkilökohtaiseen palkkaan. Ko-rotuksen vaikutus on prosenttimää-räinen 1582,37 euron ja sitä suurem-missa kuukausipalkoissa.

Liittoerä (0,6 %) lasketaan yritys-kohtaisesti vuoden 2004 lokakuun-joulukuun säännöllisen työajan palkka-summasta. Erän käytöstä sovitaan pai-kallisesti viimeistään 15.4.2005 men-nessä. Erä maksetaan yleiskorotuksenajankohdasta lukien. Erä käytetäänpalkkauksen oikeudenmukaisuuden jakannustavuuden lisäämiseen. Yrityksenpääluottamusmies sopii liittoerän käyt-tämisestä työnantajan edustajan kans-sa. Liittoerä on tarkoitus käyttää palk-kausjärjestelmän kannustavien ja oi-keudenmukaisuutta lisäävien mahdol-lisuuksien hyödyntämiseen. Jos eränkäyttämisestä ei päästä yksimielisyy-teen se maksetaan 0,6 %:n suuruisenayleiskorotuksena.

TaulukkopalkatTaulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2005lukien korotuksia vastaavasti. Tauluk-kopalkkojen korotukset sovitetaan mui-hin sopimuskorotuksiin siten, että2,5 %:n kustannusvaikutus ei ylity.

Korotusajankohta, joka poikkeaatulopoliittisen sopimuksen mukaisesta,johtuu aiemmassa työehtosopimuk-sessa sovituista, samassa yhteydessä to-teutettavista vuosien 2003 ja 2004ansiokehitystarkastelun mahdollisestiaiheuttamista korotuksista.

AnsionkehitystarkasteluSopimuksen osapuolet tarkastelevathuhtikuussa 2005 vuosien 2003 ja 2004ansiokehitystä. Mikäli tarkastelu antaa

aihetta, toteutetaan 1.5.2005 palkkaus-järjestelmän korotukset, jotka sovitaanerikseen. Tarkastelussa huomioidaanyleinen palkkojen kehitys teollisuudessaverrattuna tämän työehtosopimuksenalueen palkkakehitykseen.

Palkkaratkaisu SAS:ssaja Blue 1:ssaSAS / Blue 1:n alueella otetaan käyt-töön 1.5.2005 samantasoiset monitai-toisuuden määräytymisprosentit, kuinmuissakin yrityksissä. Työehtosopi-musratkaisun 4. kohdan mukainenansiokehitystarkastelun mahdollisestituottama korotus maksetaan SAS /Blue 1:n alueella, jos se on suurempikuin edellä mainitun ratkaisun kustan-nukset. Samanaikaisesti maksettavayleiskorotus ja liittoerä toteutetaan työ-ehtosopimuksen mukaisesti.

Muutokset palkkasopimukseenPalkkasopimuksen 5 § muuttui mel-kein kokonaan. Sen alkuun tuli aikai-semmin allekirjoituspöytäkirjassa ollutpöytäkirjamerkintä kokemusvuosilisäs-tä niiden työnantajien alueella, joissa eiole käytössä henkilökohtaisen palkan-osan arviointijärjestelmää. Uusi pöytä-kirjamerkintä tulee noudatettavaksi lä-hinnä niissä yrityksissä, jotka noudatta-vat tätä työehtosopimusta yleissitovuu-den velvoittamina. Palkkasopimuksenhenkilökohtaista palkanosaa koskevatmääräykset korvattiin kokonaisuudes-saan aikaisemmin Finnair-konsernia,SAS:ia ja Blue1:a koskeneen liitepöy-täkirjan määräyksillä. Myös palkkaso-pimuksen liitteenä olevat palkkaryh-mittelyluettelot yhdistettiin yhdeksiluetteloksi.

TAPANI KAUTTO

1/ 0

4

7

2/05

Kilpailut ovat avoimet kaikkien ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenille. Lisenssiä tai rekisteröintiä ei vaadita. Järjestäjänä toimiiVoimistelu- ja Urheiluseura Seinäjoen Sisu Ry.

MIESTEN JOUKKUE (KH) 14 € PUHEENJOHTAJALUOKKA (KH) 7 €NAISTEN JOUKKUE (KH) 10 € TYÖTTÖMÄT JA LOMAUTETUT (KH) 5 €MIESTEN KAKSINPELI (K) 7 € HARRASTELIJAT, MIEHET (H) 7 €NAISTEN KAKSINPELI (KH) 7 € HARRASTELIJAT, NAISET (H) 7 €MIESTEN B-LUOKKA (KH) 7 € 40-ikäiset / C-LUOKKA (H) 7 €MIESTEN C-LUOKKA (KH) 7 € MIESTEN NELINPELI (KH) 10 €

40-ikäiset, kaksinpeli (KH) 7 € NAISTEN NELINPELI (KH) 8 €50-ikäiset, kaksinpeli (KH) 7 € TASOITUS-NELINPELI (KH) 8 €60-ikäiset, kaksinpeli (KH) 7 € HARRASTELIJAT NELINPELI (H) 8 €TASOITUS-KAKSINPELI (KH) 7 € SEKANELINPELI (KH) 8 €

(K) = kilpapelaajille, (H) = harrastelijoille, (KH) = molemmilleLUOKKA PELATAAN, MIKÄLI SIINÄ ON VÄHINTÄÄN NELJÄ (4) OSANOTTAJAA/PARIA!

Kilpailupallo Stiga XXX oranssi

Joukkuekilpailu Kaksihenkisin joukkuein. Pelaajien on oltava samasta työpaikasta tai ammattiosastosta.

Tasoitusluokat Kaksinpeli tasoituksin V=0, A=4, B=8, C=12 ja D/harrastelijat=14.Nelinpelissä tasoitus lasketaan parin keskiarvosta.

Ikäluokat 40-ikäiset = 30.6.2005 mennessä 40 vuotta täyttäneet,50-ikäiset = 30.6.2005 mennessä 50 vuotta täyttäneet60-ikäiset = 30.6.2005 mennessä 60 vuotta täyttäneet40-ikäiset/C = kyseisen ikäluokan C tai alemman -luokan pelaajat

Puheenjohtajaluokka Luokka on tarkoitettu liittojen tai ammattiosastojen puheenjohtajina toimiville tai toimineille.

Harrastelijat Pelaajat, jotka eivät ole koskaan olleet C-luokkaa korkeammalla.

Ilmoittautumiset Torstai 7.4.2005 mennessäJukka Kalliokoski, Silmukuja 1 B, 60510 Hyllykallio, puh. 040-563 9491,sähköposti jukka.kalliokoski@posti.fi. Sähköposti-ilmoittautumisiin vastataan.

Osanottomaksut 9.4. mennessä SAMPO 800023-32722288/SISU PÖYTÄTENNIS

Arvonta 11.4.2005 Klo 16.00 alkaen Sisun toimistolla, Keskuskatu 17.

Kilpailun johto Ylituomarina Jukka Kalliokoski ja Jukka Dahlström.

Majoitus: CUMULUS:2 hengen huone 62 € /huone. 1 Hengen huone 60 € /huoneVaraus puh. 06-418 6111. Hintaan kuuluu tanssilippu kaupungin parhaaseen tanssipaikkaan!Varausta tehdessä maininta SEINÄJOEN SISU

SOKOS HOTELLI VAAKUNA, puh. 06-4193 1111 hengenhuone 60 €. 2 hengen huone 72 € /huone. 3 hengenhuone 81 € /huoneVarausta tehdessä maininta SEINÄJOEN SISU

SOKOS HOTEL LAKEUS, puh. 06-4195 1111 hengen huone 55 €. 2 hengen huone 66 € /huone. 3 hengen huone 75 € /huoneVarausta tehdessä maininta SEINÄJOEN SISU

HUOM! Kannattaa kysyä ammattiosastoltasi tukea kustannuksiin.TERVETULOA SEINÄJOELLE PELAAMAAN JA VIIHTYMÄÄN!

VALTAKUNNALLINEN PÖYTÄTENNIKSENAY-TURNAUS 16.—17.4.2005

SEINÄJOEN UIMAHALLI-URHEILUTALOLLA, os. Kirkkokatu 15

2/05

8

Kauk

o Ro

kala

Tästä lähti, valmentaja näyttää.

En luopuisi sellaisesta harrastuksesta, josta todella pidän,joka tuottaa iloisen mielen ja hyvän olen tunteen, ja kuntietää tekevänsä hyvää työtä nuorten hyväksi, sanoonelisen vuotta vantaalaisessa yleisurheiluseurassaKenttäurheilijat-58:ssa valmennuspäällikkönä toiminutArto Pyyhtiä.

Pidän harrastuksestaniArto Pyyhtiä:

■ Arto Pyyhtiä on palvellut Finnairiapian 25 vuotta, neljännesvuosisata täyt-tyy tämän vuoden elokuussa. Hän työs-kentelee moottorikorjaamon pintakä-sittelyosastolla, jossa työtä tehdäänkahdessa vuorossa. Arto pitää työstään,mutta sanoo vuorotyön vaikuttavanharrastukseen - yhteydenpidot valmen-nettavin kanssa jäävät puolitehoisiksi.Hyvinkään seudulla syntynyt Arto muuttiVantaalle vuonna 1972 ja asusteleenykyään Vantaan Ilolan kaupungin-osassa rivitaloasunnossa. Perheeseenkuuluu vaimo ja kaksi poikaa.

- Poikasena itse juoksin pikamat-koja 13 ikävuoteen saakka, parhaaksinoteeraukseksi jäi 100 metriltä aika12,9. Kuten monelle urheilijalupauk-selle, niin myös minulle kävi niin, ettäjuoksijanura piti lopettaa erilaisten vam-mojen iskettyä jalkoihin, muistelee nyt45-vuotias Arto poikavuosien juok-suintoaan. Mutta pojista on polvi pa-rantunut, puhuu Arto-isä omista po-jistaan suurella asiantuntemuksella.

Kun pojat varttuivat seitsemän kor-ville, mentiin Hiekkaharjun kentälle ko-keilemaan, miten ne poikien polvetnousevat. Ja samalla, kun näiden koh-dalla kaikki näytti lupaavalta, aukenihänelle itselleen uusi ura ja harrastusyleisurheilukentällä.

- Liityin välittömästi paikalliseen yleis-urheiluseuraan, Kenttäurheilijat-58:aan,jonka jäsenmäärä on noin 700. KU-58:ssa on vireää toimintaa sekä innok-kaita valmentajia, ja seuran henki sopiminulle, muistelee Arto valmentaja-uransa alkutaivalta Vantaalla.

Nopeasti valmennusryhmä kasvoi jatuloksia alkoi näkyä. Innokkuus, jokaArtosta valmentajana sekä hyvänä huol-tajana paistaa, ei voi olla innostamattanuoria tulemaan mukaan ja liittymäänryhmään. Ryhmän koko kasvoikinnopeasti yli kymmeneen innostunee-seen poikaurheilijaan.

1/ 0

4

9

2/05

Tuhansia kilometrejä kertyy autonmittariin vuosittain harjoitus- ja kilpai-lumatkoista, neljä harjoituskertaa vii-kossa kuluttavat valmentajan vapaa-ajasta noin kymmenen tuntia.

- Kun olisi vain päivävuoro Finnairil-la, harjoitusmääriä kertyisi tuplaten,Pyyhtiä toteaa. Harrastuksestani pidän,jaksan paljon paremmin työssäkin, kunvapaa-ajat saa olla miellyttävän harras-tuksen parissa.

Lupaavia nuoriaArto Pyyhtiän valmennustalliin kuulu-vat vakiojäsenet ovat jo ”ikääntyneet” jakilpailevat tänä vuonna 17-vuotiaidensarjassa, kaikki Suomen kärkipäähänlukeutuvia nuorukaisia. Joni Seppälähyppää pituutta ja kolmiloikkaa, par-haat tulokset viime kesäkaudelta tulivatpituudesta 6,75 ja kolmiloikasta 13,87.Petri Lemmetyinen selvisi listoille 12-

Arton valmennusryhmä harjoittelemassa kuntosalilla. Jalkavoimia kohentamassa Joni Seppälä, vuoroa odottavat Samija Timo Pyyhtiä, harjoitusta tarkkailee silmä tarkkana valmentaja Arto Pyyhtiä.

lajissa, mutta parhaat tulokset tulivatkolmiloikasta 12,70, pituudesta 6,04,100 metriä kulki mukavasti ajassa11.85 ja 200 metriä 24,96. JimAntturi venytti pituudessa tuloksen6,12. Teemu Puustinen kolmiloikassa12,34. Ja valmentajan omat pojat TimoPyyhtiä, todellinen pikakiitäjä 100metrillä juoksi ajan 11,79, sekä SamiPyyhtiä floppasi viime kaudella korke-udessa tuloksen 175. Kaikilla pojilla jatietenkin valmentajalla on tälle kaudelleasetettu vankka tavoite, tuloksia paran-netaan ja sitä kautta lähestytään vahvas-ti Suomen kärkeä, tavoitteena päästämestareiksi asti.

ToimitsijatehtäviäHelsingissä käytävät yleisurheilun MM-kilpailut on maailman merkittävin ja seu-ratuin urheilutapahtuma vuonna 2005.Tapahtuma järjestetään 6-14. elokuuta.

Toimitsijoita ja muita vapaaehtoistyön-tekijöitä tapahtumassa on mukana noin3000, suurin joukko pääkaupunkiseu-dulta. Vantaan Kenttäurheilijat-58:stakisoissa tuomariston päällikkönä onHannu Nurmi ja maratonjuoksun pääl-likkönä puheenjohtaja Harri Manner-maa. Muissa tehtävissä on noin pari-senkymmentä seuran aktiivista toimi-jaa, stadionille on sijoitettu seitsemän jamuut maraton- ja kävelyreiteille.

Arto Pyyhtiä toimii MM-2005 ki-soissa pituushyppypaikalla, tehtävänäsiinä pitää hiekkalaatikko mahdollisim-man tasaisena. Kokemusta toimitsija-tehtävistä hänellä on, mies on useam-man kerran ollut vastaavissa tehtävissäSuomi-Ruotsi maaottelussa ja muissaarvokisoissa Helsingin stadionilla.

KAUKO ROKALAKenttäurheilijat -58:n tiedottaja

Kauk

o Ro

kala

2/05

10

Työeläkeuudistus jamuutokset osa-aikaeläkkeissä

Viimeisimmät eläkeuudistukset tavallista laajempia

■ Vuonna 2005 noin 40 000 suoma-laisella on mahdollisuus siirtyä van-huuseläkkeelle. Joukossa on suurin osasellaisia, joille vuodenvaihteen eläke-uudistus tuo mahdollisuuden lähteäjoustavasti eläkkeelle. Noin joka neljän-nellä tämä on mahdollista myös vuoden2004 lainsäädännön perusteella.

Vuodenvaihteen työeläkeuudistus tuomukanaan joustavan vanhuuseläkeiän,jolloin eläkkeelle voi jäädä itse valitse-manaan ajankohtana 63-68 ikävuodenvälillä. Lähinnä 63- ja 64-vuotiaille auke-aa nyt uusi mahdollisuus halutessaanaikaistaa eläkkeelle siirtymistään. Noin25 000 henkilöä voi ikänsä puolesta siir-tyä vanhuuseläkkeelle heti helmikuunalusta. Uuden valintatilanteen takia onvaikeaa arvioida tarkasti, kuinka monilähtee eläkkeelle ja kuinka moni jatkaatyöelämässä - mahdollisesti aiemmaneläkeikänsä ylikin.

Myös työsopimuslakia on uudistettuvastikään siten, että eroamisiäksi tuleevanhuuseläkkeen uusi yläikäraja eli 68vuotta. Päätöksen työssä jatkamisestatekee työntekijä. Myös ikääntyneen työn-tekijän erottamiseen tarvitaan normaalitirtisanomisperusteet.

Eläkkeellä on vuoden 2004 lopussavuosina 1940-1942 syntyneiden ikä-luokasta arviolta vajaa 120 000 suo-malaista. Tämä on lähes 75 prosenttiaikäluokkien kokonaislukumäärästä.64-vuotiaista eläkkeellä on noin 83prosenttia, 63-vuotiaista noin 75 pro-senttia ja 62-vuotiaista noin 66 pro-senttia. Lukuihin eivät sisälly osa-aikaisesti eläkkeellä olevat.

Eläkkeiden laskentatapamuuttuuJoustavan vanhuuseläkeiän ohella työ-eläkejärjestelmään tulee vuodenvaih-teessa myös muita merkittäviä ja peri-aatteellisia muutoksia. Eläkepalkkaaryhdytään laskemaan vuoden 2005alusta siten, että jokainen ansaittu euro18-ikävuodesta lähtien vaikuttaa tule-van eläkkeen määrään. Eläkkeeseenvaikuttaa siis koko työura eikä enääkukin työsuhde erikseen viimeistentyövuosien ansioita painottaen.

Eläkkeen laskenta ei kuitenkaanmuutu takautuvasti. Sen sijaan vuoden2004 loppuun mennessä ansaitut elä-kekertymät lasketaan ja pannaan tal-teen odottamaan lopullista eläkkeelle

jäämistä. Eläkkeelle lähdettäessä vanhaja uusi eläkekertymä lasketaan yhteen.

Jos eläkkeelle lähdetään ennen vuot-ta 2012 ja työsuhde on alkanut ennenvuotta 2005, eläke lasketaan sekä van-halla että uudella tavalla. Mikäli vanhatapa antaisi paremman eläkkeen kuinuusi, maksetaan eläkkeelle lähtevällepuuttuva summa. Menettelyllä halu-taan taata, ettei kukaan kärsi siirtymä-vaiheessa kohtuuttomasti eläkeuudis-tuksessa.

Pitkästä työurastapalkitaanVuoden 2005 uudistus palkitsee pitkäätyöuraa tekeviä. Eläke kasvaa 53 ikä-vuoteen asti 1,5 prosenttia vuodessa.Ikävälillä 53-62 vuotta karttumapro-sentti on 1,9 ja 63-68 –vuotiailla eläket-tä karttuu 4,5 prosenttia vuodessa.

Myös työnteko eläkkeelle lähtemi-sen jälkeen kartuttaa uutta eläkettä,mutta tällöin vain peruskarttuman, eli1,5 prosentin verran vuotta kohden.

Palkkakerroin ja työeläkeindeksiturvaavat eläkkeen arvonKertyneen eläkkeen arvo säilyy palk-

Eläkkeelle pääsevienjoukko kasvaa

E L Ä K E T U R V A K E S K U S T I E D O T T A A

1/ 0

4

11

2/05

kakertoimella. Siinä ansioiden muutospainaa 80 prosenttia ja hintojen 20prosenttia. Palkkakertoimen pistelukuvuonna 2005 on 1,028.

Jo maksussa olevia työeläkkeitä ko-rotetaan indeksin muutoksen verranvuosittain. Työeläkeindeksi vastaa an-sioiden ja hintojen muutosta vuodessasiten, että ansioiden muutos painaa 20prosenttia ja hintojen muutos 80 pro-senttia. Työeläkeindeksin pistelukuvuonna 2005 on 2047. Vuoden 2005alusta lähtien sama indeksi korjaakaikkia työeläkkeellä olevien eläkkeitä.

Eläkkeelle joko vanhuuden taityökyvyttömyyden vuoksiVuoden 2005 työeläkeuudistuksen jäl-keen eläkkeelle lähtemisväylät vähene-vät. Eläkelajeja poistetaan kuitenkin as-teittain, joten vanhimmille ikäluokillejää pääsääntöisesti entiset mahdollisuu-det eläkkeelle lähtöön.

Työkyvyttömyyseläkkeiden jouk-koon kuuluva yksilöllinen varhaiseläkepoistuu muilta paitsi 1943 tai aikai-semmin syntyneiltä. Vuodesta 2005lähtien kuitenkin 60 vuotta täyttäneetpääsevät aiempaa helpommin varsinai-selle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Pikku hiljaa poistuviin eläkelajeihinkuuluu myös työttömyyseläke, muttasille pääsee edelleenkin ennen vuotta1950 syntyneet. Vuonna 1950 tai senjälkeen syntyneillä muun muassa työt-tömyyspäiväraha ja työmarkkinatukikorvaavat työttömyyseläkkeen.

Osa-aikaeläkkeelle pääsyn ikärajaon 58 vuotta niillä, jotka ovat syntyneet1947 tai sen jälkeen.

Varhentamista kannattaapohtia tarkoinVarhennetun vanhuuseläkkeen ikärajanousee vuoden 2005 alusta 60 ikä-vuodesta 62 ikävuoteen. Mikäli työnte-kijä päättää lähteä 62-vuotiaana eläk-keelle, vähennetään hänen eläkkees-tään 0,6 prosenttia varhennettua kuu-

kautta kohden ja varhennus lasketaan63 vuoden iästä. Vähennys pienentääeläkettä pysyvästi. Jos työntekijä jatkaakuitenkin 63 ikävuoteen saakka, saahän tällöin siihen mennessä kertyneeneläkkeen.

Vuonna 1944 tai sitä ennen synty-neiden varhennetun vanhuuseläkkeenikärajana säilyy 60 vuotta, mutta heillävarhennusvähennys on 0,4 prosenttiakuukaudessa ja se lasketaan 65 vuodeniästä. Jos siis henkilö jää kuusikymppi-

Työeläkeuudistuksella pyritään nostamaan keskimääräistä 59 -vuodeneläköitymisikää muutamalla vuodella. Laiteasentaja Hannu Häkkinen on il-meisesti harvinaisuus, sillä hän jää huhtikuussa eläkkeelle 65 -vuotiaana. Monisuomalainen on saneerattu tai jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle huomattavastinuorempana.

t

Pekk

a Ka

inul

aine

n

E L Ä K E T U R V A K E S K U S T I E D O T T A A

2/05

12

■ Osa-aikaeläkkeelle pääsee tänävuonna uusi 58-vuotiaiden ikäluok-ka eli vuonna 1947 syntyneet. Uusiaikäluokkia ei ole lähtenyt osa-aika-eläkkeelle kahteen vuoteen siksi, ettävuonna 1946 syntyneet pääsivät osa-aikaeläkkeelle jo 56-vuotiaina. Työelä-mässä on vuonna 1947 syntyneitä vielänoin 50 000 henkilöä.

Vuonna 1947 jasen jälkeen syntyneetseuraavat eläkeuudistustaVuonna 1947 tai myöhemmin synty-neiden osa-aikaeläkeläisten työntekokartuttaa eläkettä samoilla kertoimillakuin kokopäivätyö. Karttumat muut-tuivat vuoden 2005 eläkeuudistuksenyhteydessä. Osa-aikatyön palkastakarttuu eläkettä 1,9 prosenttia vuodes-sa 63-vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeentyönteko kartuttaa eläkettä 4,5 pro-senttia vuodessa. Ansion alenemastakarttuu eläkettä näillä osa-aikaeläke-läisillä 0,75 prosenttia vuotta kohti. An-sion alenemaksi sanotaan kokoaika-työn ja osa-aikatyön palkan erotusta.

Työeläkeuudistuksen mukanaantuoma joustava eläkeikä koskee myösvuonna 1947 ja sen jälkeen syntynei-tä osa-aikaeläkeläisiä. He voivat jäädäeläkkeelle 63-68 –vuotiaina.

Joustava eläkeikämyös 1946 jasitä ennen syntyneilleVuonna 1946 tai sitä ennen syntyneilleosa-aikaeläkkeen ehdot pysyvät eläke-

Uusi ikäluokkaosa-aikaeläkkeelle

uudistuksesta huolimatta valtaosinentisenlaisina. Poikkeuksena kuitenkinon, että myös heidän on mahdollistajäädä muiden tavoin vanhuuseläkkeelle63-vuotiaana.

Vuonna 1946 tai aiemmin synty-neillä eläkkeen karttuminen on vanho-jen säännösten mukaista. Heillä eläket-tä karttuu osa-aikatyöstä 1,5 prosenttiavuodessa 60-vuotiaaksi saakka ja ikä-välillä 60-65 vuotta 2,5 prosenttia vuo-dessa. Ansion alenemasta näillä osa-aikaeläkeläisillä karttuu eläkettä 1,5prosenttia vuodessa.

Työn jatkuminenvälttämätöntäTyön jatkuminen on välttämätön edel-lytys osa-aikaeläkkeen saamiselle. Työ-ajan tulee yksityisellä sektorilla olla vä-hintään 16 ja enintään 28 tuntia viikos-sa. Osa-aikaeläkeläisen tulot ovat 35-70 prosenttia kokoaikatyön ansioista.

Työntekijä ja työnantaja voivat yh-dessä järjestellä osa-aikatyön ja eläk-keellä oloajan monella tavalla. Työnte-kijä voi jatkaa nykyistä työtään osa-aikaisesti tai hakea uuden työn eläk-keen rinnalle.

Yksityiseltä sektorilta osa-aikaeläk-keelle hakeutuvalta edellytetään, ettähän on ollut vähintään vuoden koko-aikatyössä viimeisen puolentoista vuo-den aikana. Lisäksi hakijan on pitänytolla yhdessä tai useammassa työeläket-tä kartuttavassa työsuhteessa tai yrittä-jänä vähintään viisi vuotta viimeistenviidentoista vuoden aikana.

LISÄTIETOJA:Eläketurvakeskus www.etk.fiTyöeläkeneuvonta,puh. 010 751 4201

t

E L Ä K E T U R V A K E S K U S T I E D O T T A A

senä varhennetulle vanhuuseläkkeelle,eläke pienenee tuntuvasti ja pysyvästi.

Niin ikään eläke pienenee huomat-tavasti, mikäli jo nyt osa-aikaeläkkeelläoleva siirtyy varhennetulle vanhuus-eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää. Täl-löinkin varhennusvähennys on 0,4 pro-senttia kuukaudessa ja se lasketaan 65vuoden iästä.

Varsinkin osa-aikaeläkeläisten ja en-nen vuotta 1945 syntyneiden kannat-taa olla tarkkana, minkä ikäisenä helähtevät varhennetulle vanhuuseläk-keelle.

Uutta eläketurvaakin tiedossaEnsi vuodesta lähtien eläkettä karttuumyös vanhemmuuteen liittyvistä va-paista. Eläketurva karttuu lasten koti-hoidontuen ajalta lapsen kolmen vuo-den ikään asti, jos vanhempi on lapsen-sa hoitamisen vuoksi estynyt tekemästäansiotyötä. Eläkettä karttuu 1,5 pro-senttia vuodessa myös ansiosidon-naisilta äitiys-, isyys- ja vanhempain-rahakausilta siten, että eläke lasketaanetuuksien perusteena olevasta palkasta.

Samaten eläkettä kertyy myös mui-den ansiosidonnaisten sosiaalietuuk-sien perusteena olevasta palkasta. Näi-tä ovat muun muassa työttömyys-,vanhempain-, koulutus-, kuntoutus- jasairauspäivärahat. Niin ikään tutkin-toon johtava opiskelu kartuttaa eläket-tä 3-5 vuoden ajalta.

Mitkään näistä uudistuksista eivätpäde takautuvasti, vaan eläkkeet alka-vat karttua uudella tavalla vasta vuo-den 2005 alusta lähtien.

1/ 0

4

13

2/05

lypsyjakkaratuhkakuppisodanaikainen sytkärikeraaminen eiffelintornionkiva kissa -patsaspölynimurilampaantalja naulakkonoin 30 henkaria

työkalupakkijakoavain

akkuporakonetekokuusi

kasarisitruspuristin

valurautainen paistinpannuvohvelirautamatkatelkkarimaitokannukahvinkeitin

suihkupyyheföönipilli

piippausrautafutonsohva

kahden hengen kupolitelttamarkiisipaistomittari(erilaisia)

nokkahuilupeilitalouspaperinpidikekitaravideotykkicd-soitinvahvistin

alkeiskurssikirjatnoin 120 cd-levyäkuulokkeetkaiuttimetjääkaappipakastin

noin 3 kiloa hirvenlihaa

munkitkoirankuppipantamikkipalovaroitinpaljutervetuloa-matto

kankaiset nenäliinattv-tasotelkkari (20-tuumainen)digiboxijänisräikkäpino kaukosäätimiäniskatyyny

47 lasinalustaa (erilaisia)kulmapöytä

nahkahaalaritwc-harjapartapeili

dödöpartavesi

after shave palmhöyläparranajokonetukkavahashampoohoitoainekorvalappustereot

kirjahyllylukulamppuuntuvatäkkihöyhentyynypussilakanasettijoustinpatja (120 cm)xylofonirasvaprosenttimittariherätyskellopuinen tarjotinmatkalaukku

rinkkareppulenkkarit

suksiboxikännykkä

laturisärkylääkkeet

murokulhotkahvikupitArabian kalusto9 pikkulusikkaakauhat ja lastatmummon ryijy

tyttökaverin meikkipussitekoripsetpapiljotitkäsipeiliviilentävä kasvonaamiopeitepuikkohuulipuna (Diorin!)akvarellitaulupitkät kalsarit

välihousut luistelukypärähokkaritsählymailahammassuojapolvisynditnoin 10 villapaitaauimapatjanorsutangaturheilusukkia

bootsit

portviiniävalokuva-albumitsohva

sandaalit

seinäkello

Kannattaisi sinunkin vakuuttaa kotisi.Ifi n Kotivakuutus korvaa vahingot myös muuton ja remontin ajan.Lisäksi yhteistyöjärjestömme jäsenenä voit saada Kotivakuutukseesi alennusta 11 %.– Herkkuna päälle YkkösBonus! Lue lisää www.if.fi tai soita 010 515 200.

Esimerkki 40 m2 asunnosta, 10 000 euron enimmäiskorvausmäärällä, sis. irtaimistoturvan sekä vastuu- ja oikeusturvan.)* Ole huoletta.

Me autamme

+ vain 66,-

elektroninen kuumemittari

astianpesukone

2/05

14

Lentokoneidenkuormaajat lujilla– johdon tuki puuttuu■ Lentokoneiden kuormaajien työ onfyysisesti raskasta, kiireistä ja melko ru-tiininomaista. Kuormaajista suurempiosa on kokenut työssään selkäkipua jastressiä kuin valtakunnallisessa Työ jaterveys 2003 –haastattelututkimukses-sa haastatellut työntekijät keskimäärin.Rampin ja cateringin työntekijöidentyökyky on merkittävästi huonompikuin samanikäisten miesten keskimää-räinen työkyky.

Kuormaajien mielestä yrityksen joh-to ei ole ottanut henkilöstön näkemyk-siä huomioon muutostilanteissa eikä ke-hittänyt töitä ja työoloja yhteistyössähenkilöstön kanssa.

Tällaisia tuloksia saatiin tutkimuk-sessa, jossa arvioitiin Finnairin kuor-maajien työn kuormitustekijöitä ja työn-tekijöiden kuormittuneisuutta aula-,ramp-, catering- ja cargo- työtehtävis-sä. Tutkimuksen toteutti vuosina 2003–2004 Työterveyslaitoksen fysiologianosasto Finnair Terveyspalvelujen toi-meksiannosta. Työsuojelurahasto ra-hoitti tutkimusta.

Lentokoneiden kuormaustyövaatii kehittämistäTyöterveyshuoltolain ja työturvallisuus-lain uudistukset edellyttävät työnanta-jalta työn kuormitustekijöiden arvioin-tia. Saadakseen etukäteen kuormit-

Unioni-lehden numerossa 4/2004, kertoi Finnair Catering Oy:n työsuojeluvaltuutettuReijo Hiltunen lentokoneiden kuormaustyöhön liittyvän kuormitustekijöiden tutkimuk-sesta. Ohessa lyhennelmä tutkimuksesta sekä Reijon ja Northport Oy:n työsuojeluvaltuu-tettu Lilli Ansarin ja Finnair Cargo Oy:n työsuojeluvaltuutettu Nino Ketosen kommentittutkimukseen.

taviksi tiedetyistä työtehtävistä tutki-mukseen perustuvaa tietoa FinnairTerveyspalvelut tilasi Työterveyslaitok-sen fysiologian osastolta kuormaajientyön kuormittavuuden arvioinnin.

Hankkeen tavoitteena oli arvioidaFinnairin kuormaajien työn kuormi-tustekijöitä ja työntekijöiden kuor-mittuneisuutta aula-, ramp-, catering-ja cargo -työtehtävissä. Hankkeessa olikaksi osaa: nostotyön kuormituksenarviointi ja kokonaiskuormituksen ar-viointi kyselytutkimuksella. Tavoittee-na oli löytää keskeiset kuormitustekijätniiden vähentämiseksi. Työsuojelu-rahasto tuki kehittämishanketta.

Hanke aloitettiin elokuussa 2003tutustumalla työhön, alkuhaastatte-luilla ja työtehtävien videoinnilla. Kyse-lytutkimus toteutettiin pääosin syksyllä2003. Kuormituksen arvioinnissa käy-tettiin sen yleisiä periaatteita, koskapaikaltaan liikkuvan nostotyön kuor-mituksen arviointiin ei ole yhtään ylei-sesti hyväksyttyä menetelmää, jota olisisellaisenaan voitu soveltaa. Osasta työ-tehtäviä tehtiin tarkempi analyysi.

Kyselyn avulla tutkittiin työn kuor-mitustekijöitä ja työntekijöiden kuor-mittuneisuutta. Vastausprosentti oli58. Vastanneista enemmistö (84 %) olivakinaisessa työsuhteessa. Työaika olikeskimäärin 37,1 tuntia viikossa. Li-

säksi ilmoitettiin keskimäärin 5,5 tun-tia palkallista ylityötä, 0,2 tuntia palka-tonta ylityötä ja 2,3 tuntia sivutöitä vii-kossa. Kyselyyn vastanneet olivat mie-hiä, keskimäärin 35-vuotiaita. Vastaa-jat edustivat hyvin kuormaajia ikänsä jatyökokemuksensa perusteella. Kyselyntuloksia voidaan pitää luotettavina.

Verenkiertoelimistö jaselkä kuormittuvatKuormaajien työ on fyysisesti raskasta.Se sisältää runsaasti painavien taak-kojen nostamista, kantamista ja siirtä-mistä. Työkuormitus kohdistuu sekäverenkiertoelimistöön että liikunta-elimiin, erityisesti selkään. Selkää ra-sittavat myös kumarat ja kiertyneetasennot. Erityisesti ramp-tehtävissätyöasento muodostuu usein yhdis-telmästä, jossa selkä on kumarassa jakiertyneenä, kädet kohoasennossa, jatyö tehdään kyykyssä tai polvillaan.

Liikuntaelinten oireista kysyttiin ra-sittuneisuutta ja kipuja kehon eri alu-eilla. Rasittuneisuuden ja kivun koke-mukset olivat yleisimpiä selässä. Selkä-kipua kokeneiden osuus (36 %) olikorkeampi kuin valtakunnallisessa Työja terveys 2003 -haastattelututkimuk-sessa miehillä keskimäärin (28 %). Sensijaan niskakipuja kokeneiden osuusoli pienempi (22 % vs. 44 %).

Tätä ontutkittu

1/ 0

4

15

2/05

Lentokenttätyöhön tai työympäris-töön liittyviä terveyttä vaarantavia taitapaturman aiheuttavia eri tekijöitä onrunsaasti. Epäsopiva lämpötila tai veto,melu ja liukkaat pinnat tulivat esiin kai-kissa tehtäväryhmissä. Aulatyössä ko-rostui tilanahtaus, ramp-työssä kädenvammautumisvaaraa pidettiin suurim-pana.

Työ stressaavaa,johdon tuki puutteellistaKuormaajien työtä luonnehtii kiire, töi-den ruuhkautuminen ja epätasainenjakautuminen työvuoron aikana. Työvaatii jatkuvaa valppautta ja tarkkaavai-suutta, ja työssä on vastuuta toistenturvallisuudesta ja mahdollisista talou-dellisista vahingoista.

Suurin osa työntekijöistä ei kuiten-kaan ole kokenut työtään erityisenstressaavaksi ja henkisesti kuormitta-vaksi. Stressiä paljon tunteneiden osuus(18 %) on kuitenkin korkeampi kuinvaltakunnallisessa Työ ja terveys 2003 -haastattelututkimuksessa miehillä kes-kimäärin (11 %).

Työ on oppimisen jälkeen melkorutiininomaista ja toistuvaa. Kehittymis-mahdollisuudet työssä koettiin vähäi-siksi. Ramp-miehet ja aulakuormaajatkokivat keskimääräistä enemmän psyyk-kistä kuormitusta. Ramp-miehistä myöstavallista suurempi osa (25 %) kokistressiä.

Kaikki kyselyyn vastanneet olivatkokeneet johdon toiminnan henki-löstöasioissa hyvin kielteisesti. Suurenenemmistön mielestä johto ei ota hen-kilöstön näkemyksiä huomioon muu-tostilanteissa eikä toimi riittävästi yh-teistyössä henkilöstön kanssa töidenja työolojen kehittämiseksi. Työhönsätyytyväisten osuus (41 %) oli hyvin ma-tala.

Vuorotyö haittaa unta ja vireyttäEpäsäännöllisen vuorotyön vaikutuksetheijastuivat pääasiassa vapaa-aikaankaikissa tehtäväryhmissä. Vuorotyö hait-tasi erityisesti ramp-miesten unta, vire-yttä, työssä jaksamista sekä yleistä ter-veyttä. Myös aulatyössä vuorotyö hait-tasi unta ja vireyttä. Koettu vuoro-

työrasitus ei kuitenkaan erityisesti nä-kynyt työaikoihin liittyvissä unihäi-riöissä.

Aikainen aamuvuoro ramp- ja cate-ring-työssä sekä yötyö catering-työssäon kuitenkin syytä ottaa huomioontyön kokonaiskuormitusta lisäävänätekijänä, varsinkin kun unilääkkeidenkäyttö oli yleistä. Työaikojen kuormit-tavuutta lisäävät myös vähäiset vaiku-tusmahdollisuudet työaikoihin. Työ-päivän pituutta ei voitu säädellä mis-sään tehtäväryhmässä, vaikka niissäkäytetään pitkiä työvuoroja ja joudu-taan tekemään ylitöitä.

Rampin ja cateringin työntekijät ar-vioivat oman työkykynsä huonom-

maksi kuin aulassa ja cargossa työs-kentelevät. Rampin ja cateringin työn-tekijöiden työkyky on merkittävästihuonompi kuin samanikäisten miestenkeskimäärin (Työ ja terveys 2003).

Työtä voidaan kehittäämonin tavoinKuormaajien työn kuormitustekijöitävoidaan hallita ja kokonaiskuormitustavähentää parhaiten, kun työnantaja jatyöntekijät sopivat yhdessä kehittä-miskohteista. Työterveyshuolto toimiitarvittaessa asiantuntijana kuormittu-neisuuden hallinnassa, mutta vastuutyöstä on työnantajalla.

t

Ari

Mie

ttin

en

Kuormaustyö sisältää runsaasti painavien taakkojen nostamista, kantamis-ta ja siirtämistä. Rahtiesimies Timo Huuhka purkamassa rahtia rahti-koneesta.

2/05

16

Työntekijä vastaa sitä, että tekee työtämahdollisimman ergonomisesti omastatyökyvystään huolehtien. Tässä kehitys-hankkeessa nousi esiin seuraavia kehi-tysehdotuksia:

● Nosto- ja siirtotyön työpisteet tuli-si järjestää niin, että kuormitus pysyykohtuullisena ja että työntekijät tiedos-tavat ja tuntevat työn kuormitustekijätsuhteessa omaan suorituskykyynsä.Huomiota pitäisi kiinnittää erityisestitaakan painoon, työasentoihin ja nos-totiheyteen.

● Taakkoja käsitteleville työnteki-jöille on annettava riittävästi nosto-opetusta ja ohjausta sekä varmistettavaharjoittelun avulla oikea tekniikka. Li-säksi tulee antaa tarpeelliset tiedot tur-vallisesta nostamisesta ja käsiteltävientaakkojen ominaisuuksista, kuten pai-nosta ja/tai epäkeskisesti pakatun taa-kan painopisteen sijainnista.

● Lentokenttätyön rakenteellisiinhaittatekijöihin, kuten meluun, tilanah-tauteen ja puutteelliseen valaistukseen,voidaan vaikuttaa esimerkiksi henkilö-kohtaisia suojaimia käyttämällä ja työt-iloja korjaamalla. Työjärjestelyihin liit-tyvät pulmat, kuten kireät aikataulut,ruuhkat ja koettu kiire, samoin kuinvajaamiehitys ja siitä syntyvä liika-kuormitus voidaan hallita vain työn or-ganisointia kehittämällä. Northport Oy:n

työsuojeluvaltuutettuLilli Ansari:

● Työvuorojen pituuksiin ja riittäviinpalautumisaikoihin työvuorojen välillätulisi kiinnittää huomiota. Työvuoro-ergonomian parantaminen tukisi var-sinkin vanhempien työntekijöiden jak-samista.

● Kuormaajien kuntoa kohottavaaliikuntaa kannattaa tukea, ja lihastentoimintakyvyn ylläpito ja lihasten huol-to on tärkeää erityisesti ikääntyvilläkuormaajilla. Kuormaajien riittävästäelpymisestä ja palautumisesta työvuo-ron aikana ja työvuorojen välillä tuleehuolehtia. Kuormaajien työkykyä yllä-pitävän toiminnan monipuolinen ke-hittäminen erityisesti aula- ja catering-työssä on tärkeää.

LIISA STRANN

LÄHDE: http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=103206

LISÄTIETOJAMarja Siira, IK/67, 01053 Finnair,puh. (09) 818 483, faksi (09) 8184824, marja.siira@finnair.comLeila Hopsu, Työterveyslaitos,Topeliuksenkatu 41 a A, 00250Helsinki, puh. 030 4741, faksi 030474 2779, leila.hopsu@ttl.fi

t

■ Cateringissa raskaan työn kartoituskäytiin läpi viikkoinfoissa, joihin olikutsuttu edustajat Työterveyslaitokselta.Tutkijat selvittivät, mitä tuloksia tutki-mus oli tuottanut. Joitain vuoromuutoksiaon tehty, mutta muuten tutkimus tuntuuunohtuneen mappi Ö:hön. Paljon saatiinpaperia aikaiseksi, mutta käytännön tu-lokset ovat valitettavan vähäiset. Tosinnyt työnantajakin on joutunut tunnusta-maan, että catering kuormaustyö onraskasta fyysistä työtä!

Finnair Catering Oy:ntyösuojeluvaltuutettuReijo Hiltunen:

■ Onhan tietenkin hyvä, että työnkuormittavuutta tutkitaan, varsinkinkun se nyt työterveyshuolto- ja työtur-vallisuuslain mukaan on pakko kar-toittaa. Se, että työkyky on merkittä-västi huonompi kuin keskimäärin, pi-täisi soittaa jo työnantajankin hälytys-kelloja.

Yli vuoden tutkimusten jälkeen onsaatu selville asiat mitkä ovat olleet it-sestäänselvyyksiä kaikille, ketkä ovattehneet näitä töitä. Hyvä, että kuor-mittavuudesta on nyt mustaa valkoi-sella. Tarvitsee vain enää niinkin pie-

nen asian, että asi-oille ruvettaisiin te-kemään jotain. Se,että tehdäänkö näi-den asioiden eteenmitään, on varmas-ti kiinni meistä kai-kista.

Cargo mainitaan tutkimuksen yh-teenvedossa jopa kolmasti. Kaksi ker-taa kerrottiin mitä oli tutkittu ja kerransiinä, että rampin ja cateringin työnte-kijät arvioivat työkykynsä huonom-maksi kuin cargossa. Eihän meillä siisole täällä mitään hätää, koska aikainenaamu-, eikä yö-vuorokaan lisää koko-naiskuormitusta kuin rampissa ja cater-ingissa.

Finnair Cargo Oy:ntyösuojeluvaltuutettuNino Ketonen:

■ Työsuojelurahaston turvin tehtyaula/rampmiesten työn fyysisen kuor-mittavuuden raportti on hyvä työkalulähteä kehittämään työtä, työaikoja,työasentoja ja kaikkea siihen liittyväänimenomaan työn kuormittavuudennäkökohdalta. Northportissa asiassa ol-laan vasta alkumetreillä. 16.2 starttasiliikkeelle kehitystyöryhmät, joissa var-maan nousee kehitettäviä asioita myöstähän raporttiin nojaten liittyen töihinja työoloihin. Uusille kuormaajille onsuunniteltu (TTH:n toimesta) ergo-nomia (nostotapoja) koulutusta perus-koulutuksen yhteyteen. Työsuojelutoi-mikunnassa on mietitty erilaisia vaihto-ehtoja siitä miten koulutus tullaan to-teuttamaan kaikille kuormaajille.

1/ 0

4

17

2/05

2/05

18

Edunvalvontaapääosin entisin voimin

Uusi luottamusmieskausi alkoi helmikuun 2005 alussa.Seuraavassa muutamien uusien ja uudelleen valittujenpääluottamusmiesten kommentteja.

Tommi, sinulla on ollut työläs kausi.Millaisessa pyörityksessä olet ollut?

- Edellisellä kaudella tapahtui toi-mintaympäristössämme suuria muu-toksia. Työnantajakäyttäytyminen tiu-kentui edelleen. Talvella 2004 alkoiYT-neuvottelut silloisessa FinnairGround Handlingissä (FGH) hen-kilökunnan vähentämiseksi. Työnan-taja ilmoitti vähentämistarpeeksi 140työntekijää. Neuvottelut käytiin ja suu-rin osa työpaikoista saatiin säilytettyä.

- Muste ei ollut ehtinyt kuivua YT-pöytäkirjoista kun Finnair ilmoitti yhti-öittävänsä FGH:n omaksi NorthportOy:ksi. Tämän jälkeen Northport aloittiYT-neuvottelut Kokkolan ja Vaasan

TTTTTommi Tommi Tommi Tommi Tommi Toivolaoivolaoivolaoivolaoivolaon valittu vaalillajatkamaan pääluotta-musmiehen tehtävässäNorthport Oy:ssä.

Muutosten kausi Northport Oy:ssäasemien osalta. Henkilökunta siirtyiliikkeen luovutuksella Ready to GoOy:lle ja Scanperri Oy:lle.

- Kesällä Maarianhaminan henki-lökunta siirtyi paikalliselle LentokenttäMatkapalvelu Oy:lle.

- Syksyllä AERO A/S ilmoitti irtisa-novansa Northport Oy:n maapalvelu-sopimukset Turussa ja Tampereella.Northport suunnitteli jo toiminnanlopettamista näillä lentoasemilla ja seolisi merkinnyt kaikkien työntekijöi-den irtisanomista. YT-menettelyssä jaepävirallisissa keskusteluissa saatiin ti-lanne kuitenkin muuttumaan ja North-port jatkaa toimintaansa myös Tu-russa ja Tampereella.

- Paljon muutakin tapahtui. Oli eri-mielisyyksiä työnantajan kanssa mo-nella tasolla ja taholla mielenilmauk-sineen ja oikeudenkäynteineen. Kuvai-sin kautta sanalla raskas.

- Edellä kuvattu osoittaa omaltaosaltaan sen miten toimintaympäris-tömme pirstoutuu. On tärkeää, ettäsaamme jäseniä ja toimintaa kaikkiin

alallamme toimiviin työpaikkoihin.- On paljon yrityskohtaisia asioita,

jotka työllistävät paikallisia edunvalvo-jia. Toivon, että “jatkuvan neuvottelun”kulttuuri työpaikoilla kehittyy ja ettätyöntekijät voivat aidosti vaikuttaa työn,terveyden ja hyvinvoinnin parantami-seen. (AK)

A K T I I V E J A

1/ 0

4

19

2/05

Reijo HautamäkiReijo HautamäkiReijo HautamäkiReijo HautamäkiReijo Hautamäkion valittu jatkamaanpääluottamusmiehentehtävässään FinnairOyj:ssä.

Työntekijä yhtiön tärkein voimavara

Reijo, olet nyt toiminut pääluotta-musmiehenä jo kaksi kautta. Mitä onpäällimmäisenä mielessäsi?

- Olen toiminut 4 vuotta FinnairOyj:n tekniikan pääluottamusmiehenä.Nämä vuodet ovat olleet lomautusten,yt-tilaisuuksien ja säästöjen vuosia.Toivoisin, että päästäisiin normaalim-paan olotilaan ja pystyisimme suun-

nittelemaan tulevaisuutta pitkäjäntei-semmin siitäkin huolimatta, että mi-nulle on sanottu tämä pelon ja epä-tietoisuuden ilmapiirin olevan nykyäännormaali olotila.

- Silti ensimmäisenä tulee mieleenpalkitseminen. Pitäisi saada työnteki-jöille kunnollinen palkitsemisjärjestel-mä, joka toimisi henkilöstörahastonkautta. Kun osakkeen omistajalle mak-setaan osinkoa, niin silloin myös työn-tekijät saavat osuutensa yhtiön tulok-sesta. Nyt olisi aika yhtiön näyttää olem-meko me niin tärkeitä, kun juhla-puheissa kerrotaan. Palkitseminenkunniaan! (AK)

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Henri Henri Henri Henri Henri (Henkka) LehtinenLehtinenLehtinenLehtinenLehtinen on työskennellytIlmavoimissa, Satakunnan Lennostossa lentokone-mekaanikkona vuodesta 1987 alkaen. Hän on 38-vuotias kahden lapsen (2½- ja 3½-vuotiaat pojat) isä.Näin talvisin harrastuksena on jääkiekko työpaikka-urheiluna, jossa aina kauden ”päätavoitteena” onkolmipäiväinen ilmavoimien jääkiekkomestaruus-turnaus Vierumäellä. Kesäisin tulee harrastettuaenemmän pyöräilyä omin lihasvoimin ja melko uutenaympärivuotisena harrastuksena on digikuvaus. Isänäoleminen kahdelle pienelle pojalle on kuitenkin se,mikä eniten niin ottaa kuin antaakin tällä hetkellä, elivauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää päivittäin.

Pääluottamusmieheksi uuteen virkamiesaikaan

A K T I I V E J A

Henri, sinut on valittu Ilmailume-kaanikot ILMEK:in pääluottamus-miehen tehtävään Puolustusminis-teriön sektorille. Mitä työtä teet sil-loin kun et toimi pääluottamus-miehenä?

- Lentokonemekaanikon työssänihuollan ja korjaan Herhiläisiä (F-18 t

2/05

20

Inter Handling-yhtiöönkin pääluottamusmies

Hornet) lentokonekorjaamolla. Lyhy-esti ottaen siihen sisältyy kaikenlaisiatehtäviä lentokoneen pesun ja mootto-rin jälkipolttokoekäytön väliltä. ”Run-komiehen” töihin tuo hieman lisä-maustetta komposiitti- ja heittoistuin-työt. Tehtäviini kuuluu lisäksi myöshuoltoryhmän vetäjänä toimiminenkoneella.

Millaisia odotuksia sinulla on uu-den tehtäväsi suhteen?

- Toimiminen pääluottamusmie-henä ja vieläpä uutena sellaisena, tuovarmasti sopivasti haasteita luottamus-miestyöhön. Tämä korostuu varsinkinnyt, kun sopimusalamme henkilöstösiirtyy kokonaisuudessaan valtion vir-

kamiehiksi. Suurimmat muutoksetovat palkkauksen ja työaikamuotojenpuolella. Olemme nyt uuden ajan alus-sa ja sen eteen on tehtävä paljon työtä.Urheilutermein voisi sanoa että ”Hy-vän ja onnistuneen lähdön jälkeen onhelpompi jatkaa itse suoritusta sekäsaattaa se onnistuneesti ja kunniallaloppuun”. Odotan myös jäsenistön roh-keasti tuovan esille luottamusmies-järjestelmän kautta sellaisia asioita, jotkakaipaavat huomiota ja parannuksia.

Millaisia odotuksia sinulla on työn-antajasi suhteen?

- Odotan saavani riittävästi aikaa jatyörauhaa tehdä sitä edunvalvonta-työtä, mihin minut on valittu. Toivon

myös hyvää ja hedelmällistä yhteistyötäkaikkien luottamusmiestemme ja työn-antajan edustajien välillä. Lisäksi näinalkuvaiheessa olisi ensiarvoisen tärke-ää, jos työantajapuoli antaisi aikaa jaresursseja luottamusmiehiemme kou-luttamiseen varsinkin tämän uudenjärjestelmän työaikakiemuroiden osal-ta. Se palvelisi tulevaisuudessa molem-pia osapuolia.

Mitä muuta haluat sanoa Unioninlukijoille?

- Toivotan kaikille hyvää lopputal-vea ja kiitän vielä omasta puolestani sii-tä luottamuksesta jonka jäsenistö antoivalitessaan minut pääluottamusmie-hekseen. (AK)

A K T I I V E J A

Jarkko, 27 v., on vapaa, Helsingissäasuva poikamies, joka on harrastanutmusiikkia, lähinnä heavy rock-tyyppis-tä, ja ollut mukana teknisissä jutuissa(mixaus, laitteiden siirtely jne.), kun eriyhtyeet ovat tarjonneet sitä kuulijoille.

Hän on ollut yhtiön palveluksessapuoli vuotta, oltuaan sitä ennen raken-nusalalla elementtitöissä. Uusimmantyönantajan, Inter Handlingin, matkus-taja-, kuormaus- ja ramp-palveluitakäyttävät Golden Air ja Finncomm

kotimaan lennoilla. Jarkon työpiste onVantaalla kotimaan terminaalissa.

Ay-toiminta tuli tutuksi jo aikaisem-missa yhteyksissä, mutta Jarkko on tä-män handling-yhtiön ensimmäinen liit-toon liittynyt jäsen ja joukko muita onjuuri seurannut perässä. Pääluottamus-miehen tehtäväkin on yhtiössä uusi jahän odottaakin siitä positiivisia tulok-sia. Vaikka työnantajan pääpaikka onPorissa, niin keskusteluyhteys on syn-tynyt tarvittaessa. Työnantaja ei kyllä-kään kuulu liittoon, mutta noudattaajotakuinkin kohtuullisesti yleissitovanTES:n ehtoja n. 50:n paikallisen työ-toverin suhteen.

Jatkon suhteen tulee olemaan pai-kallaan päästä syventämään tietoja jataitoja luottamusmieskursseille, varsin-kin, kun esillä tulevat olemaan mm.erilaiset palkkaluokkakysymykset. InterHandlingissa rampmiehen työhön kuu-luu runsaasti erilaisia osatehtäviä, elimielenkiintoa riittää, mutta vastaavasti

erinäisissä työsuhteisiin liittyvissä asi-oissa, kuten palkkauksessa, on paran-tamisen varaa. Uusi luottamushenkilöpääseekin kertomansa mukaan jo hetialkuun kiinni neuvottelurutiineihin,joissa toivotamme hänelle menestystä!(TO)

t

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Helsinki-Vantaallakintoimivan Inter Handlinginpääluottamusmieheksivalittiin 1.3.2005 ramp-mies Jarkko PiiroinenJarkko PiiroinenJarkko PiiroinenJarkko PiiroinenJarkko Piiroinen.Valinta on osa yhtiössätapahtunutta järjes-täytymiskehitystä.

1/ 0

4

21

2/05

Tasaisesti eteenpäin

Martti HolopainenMartti HolopainenMartti HolopainenMartti HolopainenMartti Holopainenon valittu jatkamaanpääluottamusmiehentehtävässään FinnairFacilities ManagementOy:ssä.

Martti, miltä näyttää mennyt ja tule-va aika?

- Viime vuonna Fama:n toimintaon vakiintunut yhtiöittämisen jälkeen.Toimintaan on tullut nyt selkeyttä jon-kin verran enemmän kuin aikaisem-min. Me olemme pieni porukka, jotensuurempia ristiriitoja ei ole keskuudes-samme. Työnantajan kanssa on kes-kustelemalla saatu asiat selvitettyä.

- Odotuksena on, että jatkossakinasioita pystytään viemään eteenpäinyhteistyössä. (PK)

Lentoyhtiöt joutuivat 2000-luvun alustalähtien ahdinkoon terrorismin, sodan,maailmanlaajuisen epidemian tai kilpai-lun seurauksena, jolloin ne pistivät va-hingon kiertämään. Kun lentomatkus-tajien määrä tai lipunhinta laskivat,lentoyhtiöt alkoivat kilpailuttaa myösFinnair Catering Oy:tä.

-Sitä teki isännän äänellä Finnair jamuut Helsinki-Vantaalta lentävät yhti-öt siirtämällä caterauksen ”tarvitta-essa” kotikentilleen, toteaa Ilkka.

-Catering puolestaan kilpailutti

Kilpailu tuli myös lentomuonitukseen

Ilkka KeroIlkka KeroIlkka KeroIlkka KeroIlkka Kero on valittujatkamaan pääluotta-musmiehen tehtäväs-sään Finnair CateringOy:ssä. Kysyimme mitenedellinen kausi onmennyt, ja millaisiaodotuksia on seuraa-valle kaudelle.

paitsi omia tavarantoimittajiaan, niinmyös tärkeintä voimavaraansa elityöntekijää, joka puolestaan kiristivauhtia sen minkä pystyi - samallatosin kiristyi myös otsapanta. Väki onvähentynyt ja YT-neuvottelujakin onkäyty, kun Catering ulkoisti auto-huolto- ja lehtitoiminnan. Mutta niille,jotka ovat talossa, palkka juoksee työ-ehtosopimuksen mukaisesti.

-Juuri kun Catering oli kahtenaperäkkäisenä vuonna tehnyt ”tyydyt-tävän” ja hyvän tuloksen, niin samaanaikaan kotikentälle oli ilmaantunutuusi pelaaja, joka oli laittanut pallonliikkeelle alaspäin. Tämä uusi lento-keittäjä kilpailutti puolestaan työeh-doilla: hän, joka suostui työskente-lemään selvästi alle IAU:n yleissitovantyöehtosopimuksen työ- ja palkkaeh-tojen, sai töitä. Myöskään ay-myöntei-syys ei ollut eduksi ja tässä ay-tunnus eitarkoita lentoyhtiötä.

-Vajaa vuosi sitten tämä uusvanhacatering-yritys vei meiltä erään mer-kittävän asiakkaan, ja kuuleman mu-

kaan ei siksi, että tekisi homman yhtähyvin kuin me, vaan siksi, että se olihalvin. Seuraavan sinne menetetynasiakkaan mukana saattavat sinne sit-ten mennä myös ne työpaikat, joi-hin kyseinen yritys valitsee siis mie-luiten loimaalaisia, Ilkka toteaa lo-puksi. (TO)

A K T I I V E J A

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

t

2/05

22

t

A K T I I V E J A

Finnair Oyj, tekniikkaReijo Hautamäki, 09 818 6323,040 5403 166, fax (09) 818 6372Reijo.Hautamaki@finnair.fi

Northport OyTommi Toivola, 09 818 6324040 5288 422, fax (09) 818 6372tommi.toivola@northport.fi

Finnair Catering OyIlkka Kero, 09 818 5592,050 3935 592, fax (09) 818 5867Ilkka.Kero@finnair.fi

Finnair Cargo OyPertti Mäntynen, 09 818 3936,0400 727 694, 0400 581 227pertti.mantynen@netsonic.fi

Finnair Facilities Management OyMartti Holopainen, 040 5668 266

ABB Oy, ServiceJorma Petra, 050 3329 889jorma.petra@fi.abb.com

SASTina Tammelin, 040 7798 991tina.tammelin@sas.se

K I R J A V I N K K I ■ ■ ■

■ Työyhteisöissä syntyvät ristiriidat,ihmissuhdeselkkaukset ja muut kon-fliktit tulisi aina pyrkiä selvittämäänsiellä, missä ne ovat syntyneetkin, siistyöpaikalla. Avuksi on ymmärtämys sii-tä, miten työyhteisötörmäykset syntyvätja miten konfliktikierre etenee. Konflik-tien käsittely helpottuu, kun lähtökoh-daksi otetaan, että ne ovat viestejä työnja työn tekemisen ongelmista.

Työyhteisötörmäyksiä - Ristiriitojenkäsittely työpaikalla-opas tarjoaa tie-toa, opastusta ja neuvoja avuksi eri-

tyyppisten työyhteisötörmäysten jäsen-tämiseen, ymmärtämiseen ja käsitte-lyyn työpaikalla. Se ohjaa toimijoitaeteenpäin sellaisissa tilanteissa, joissayhteistyö ei suju, työnteko kärsii ja ih-miset alkavat voida huonosti. Opas vielähestymistavan vuorovaikutuksen ta-solta työn tasolle ja auttaa tutkimaan,mistä työyhteisön ongelmatilanteessaon kyse.

Kirja soveltuu mm. esimiehille jamuille työpaikan toimijoille sekä työ-terveyshenkilöstölle.

JULKAISU:Vartia M, Lahtinen M, Joki M, Soini STyöyhteisötörmäyksiä– Ristiriitojen käsittely työpaikalla80 s, 21 e.

TILAUKSET:TyöterveyslaitosTTL-KirjakauppaTopeliuksenkatu 41 a A00250 Helsinkipuh. 030 474 2543faksi (09) 477 5071sähköposti: kirjakauppa@ttl.fi

Uusi julkaisu: Työyhteisötörmäyksiä– Ristiriitojen käsittely työpaikalla

North Ground HandlingMatti Keskinen, 040 7261 061matti.keskinen@pp.inet.fi

Scanperri OyKari-Matti Kräkin, 050 357 3390

Keski-Suomen Lentokuormaus OyVeijo Liikamaa, 040-5304612veijo.liikamaa@finnair.com

Inter Handling OyJarkko Piiroinen, 050-3371902

Puolustusministeriö / Ilmek ryHenri Lehtinen, 050 5362947henri.lehtinen@luukku.com

Pääl

uott

amus

mie

sten

yht

eyst

iedo

t

23

2/05

K O L U M N I Reijo Hautamäki ■ ■ ■

■ Kun minä tulin Finnairiin töihinvuonna 1981, niin työhönottaja kertoi,mitä etuja yhtiössä on. Oli sairauskassa,huoltokonttori, eläkesäätiö, terveyspal-velut, edullinen ruoka osuusruokalassa,kotimatkaa varten saatiin kirjuriltabussiliput, lentomatkoista tai muutto-päivistä puhumattakaan. Miten on nyt?Huoltokonttori on entisellään, ja jopakehittynyt vastaamaan tarpeisiimme,muut on joko lopetettu tai kärsineetajan myötä reilun inflaation.

Eläkeasiat ovat aina kiinnostaneetminua. Vuoden vaihteessa tehtiin elä-kesäätiöön sääntömuutos, jonka myö-tä Finnair Oyj:n seitsemästä henkilös-töjärjestöstä lentäjät saavat etua A-osastosta ja lentoemännät ja stuertitmyös jonkin verran. Muiden viidenhenkilöstöjärjestön Finnair Oyj:ssä,Finnair Catering Oy:ssä, Finnair CargoOy:ssä, Finnair Facilities ManagementOy:ssä, Northport Oy:ssä työskente-levästä ja Finnairin eläkesäätiön A-osastoon kuuluvasta 3200 henkilöstätulee tulevaisuudessa 500 henkeä saa-maan lisäeläkettä hyvin vähän ja 2700henkeä ei ollenkaan. Myös lisäkarttuma

Oikeudenmukaistako?yli 53-vuotiaiden osalta on pienentynytTEL:iin verrattuna, ja on enää 0,1% ja53 -vuotiaiden henkilökohtainen mak-su on noussut vuoden alusta. Yleisestivoi todeta A-osaston sääntöjen kohte-levan jäseniä täysin eriarvoisesti.

Finnair Oyj antoi eläkesäätiön sääntö-muutoksesta pörssitiedotteen 17.1.2005.Ote tiedotteesta: ”Vuoden 2004 tilin-päätöksessä sääntömuutoksen ja työ-eläkelain muutoksen yhteisvaikutus ontulosta kertaluontoisesti runsaat 20miljoonaa euroa parantava. Muutoksenarvioidaan kääntävän Finnair-kon-sernin vuoden 2004 tuloksen voitolli-seksi.” Eli siinä on minun ja monenmuun eläkesäätiöön kuuluvan A-osas-to tuloutettuna konsernin tulokseen.

Henkilöstöjärjestöt ovat keskustel-leet asiasta paljon ja ehdotuksia asiankorjaamiseksi on, mutta hyvä tahtokonsernin puolelta puuttuu. Uskon jatoivon, että pääsemme asiassa kaikkiaosapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Kirjoittaja on Finnair Oyj:n tekniikanpääluottamusmies.

2/05

24

Paraneeko tasa-arvo?

■ Nainen huipulla ei ole nykyisin enääole suuri ihme, ajateltakoon vaikkapaomaa presidenttiämme tai USA:n ul-koministeriä. Tavallista parempi ase-makaan ei kuitenkaan kaikin paikoinmaailmaa merkitse naiselle vastaaviavaikutusmahdollisuuksia kuin miehelläolisi samassa tilanteessa. Naisten on-gelmat korostuvat monissa kulttuu-reissa, joissa jopa erilaiset väkivallanmuodot naisia kohtaan ovat yleisiä.

Meilläkin on katsottu tarpeelliseksitehdä muutoksia tasa-arvolakiin, kunparannettavaa vielä on. Nykyisessäkinmuodossaan laki velvoittaa työnantajaaparantamaan monin tavoin naistenasemaa työelämässä, mm. edistämälläurakehitystä ja huolehtimalla mahdolli-suuksien mukaan siitä, että ettei työn-tekijä joudu sukupuolisen häirinnän taiahdistelun kohteeksi. Silti mm. vanhatasenteet vaikuttavat vielä niin, että lainvaatimukset, kuten tasa-arvosuunnitel-mien laatiminen, eivät aina ole käytän-nössä toteutuneet.

Sortoa jasyrjintääYK:n naistenrahaston (UNIFEM) tutki-muksien mukaan (raportti vuoden2003 lopulta) maailmanlaajuisesti tar-kastellen joka kolmatta naista ahdis-tellaan, pahoinpidellään, raiskataan, taikohdellaan jollain muulla tavalla väärin,ja vain siksi, että tämä on nainen. Mai-

ITF:n vuotuinen kampanjapäivä naisten oikeuksienja osallistumisen parantamiseksi oli 8.3., jolloin naistenoikeudet olivat yleismaailmallisesti muutenkin esillä.Järjestön kertoman mukaan naisten asemassa onrunsaasti parantamisen varaa. Meillä ollaan juuri muut-tamassa tasa-arvolakia ja tasa-arvosuunnitelmatkinyleistyvät.....

nittavaa kehitystä parempaan suuntaanei ole tapahtunut viimeisen kymmenenvuoden aikana.

Kansainvälisen kuljetusalan federaa-tion ITF:n kampanjointi puuttuu kaik-kiin ahdistelun ja sorron sekä epä-oikeudenmukaisuuden muotoihin, joitanaiset kokevat niin kotona, politiikassakuin työpaikoillakin.

Vaikka epäkohtia on tuotu esiin,niin maailmalla ei ole tapahtunut riit-tävästi edistystä, mikä raportin mu-kaan johtuu siitä, että erinäisissä maissanaisilla ei ole oikeutta esim. perheenomaisuuteen, tasavertaista oikeuttatyöpaikkoihin tai samaan palkkata-soon kuin miehillä, puhumattakaanpääsemisestä päättävään asemaan, taisiitä, että he saisivat riittävää kou-lutusta.

Tietyissä kuljetusalan ammateissaväkivalta on tavallista lähempänä työnluonteen vuoksi. Ilmailussa niin lentävähenkilökunta kuin maapalvelussa ole-vatkin ovat joutuneet lentohäiriköinninuhreiksi. Varsinkin miesvaltaisilla aloillamonenmoinen naisten häirintä on ta-vallista.

VerkostoituminenavuksiKaikkeen tähän voi olla apua siitä, ettänaiset pyrkivät vaikuttamaan mm. am-mattiliitoissaan entistä enemmän. ITF:lläon naisten tarpeisiin luotu nettisivusto,

jonka kautta pääsee yhteyteen sellais-ten henkilöiden kanssa, jotka ovat otta-neet naisten oikeuksien edistämisensydämenasiakseen. ITF:n piirissä näitäon n. 600. Sivusto löytyy osoitteesta:http://www.itfglobal.org// ja kohdastaWomen eteenpäin löytyy lisää tietoaasiasta.

Sivuston kautta saa ohjeita siitä, mitätehdä, jos naisten asia ei ota edistyäkseen.Tosin systeemi tuntuu olevan tar-peellisempi kehitysmaissa kuin meilläja toiminta keskittyy ja kehittyykinuseimmiten alueellisesti muilla mante-reilla. Silti naisaktiivit voivat meilläkinsaada siitä tukea pyrkimyksille naistenaseman parantamiseksi.Naisasiaa on jo monin paikoin muu-tenkin otettu huomioon järjestöelä-mässä käytännössäkin: ETF:n (euroop-palaisen kuljetusalan federaation) oh-jeisiin kuuluu, että jos johonkin ko-koukseen lähetettävä delegaatio onsuurempi kuin kolme henkilöä, niinainakin yhden mukana olevan täytyyolla nainen. - Suomessa etenkin SAKon toiminut jo kauan tasa-arvon puo-lesta aktiivisesti.

Finnair-konserniin tulossatasa-arvosuunnitelmaFinnair Oyj:n työsuojeluvaltuutettuEero Markkanen kertoi, että Finnairintyösuojelutoimikunnassa oli vastikäänperustettu työryhmä, joka selvittelee,minkälainen tasa-arvosuunnitelma kon-serniin tarvitaan. Siinä ovat edustettui-na kaikki konsernin liiketoimintayk-siköt: Finnair Tekniikka, Northport Oy,Finnair Catering Oy, Finnair Cargo Oyja Finnair Facilities Management Oysekä lentävä henkilöstö. IAU-laista väkeätyöryhmässä edustaa Pekka LaaksonenFaMa:sta.

Tasa-arvosuunnitelma on itse asias-sa ollut pakollista yli 30 hengen työ-paikoilla jo vuodesta 1995, mutta käy-

1/ 0

4

25

2/05

tännössä näitä suunnitelmia on tehtyvain harvoilla työpaikoilla. Finnair-kon-sernissakaan ei ole aikaisemmin olluttasa-arvosuunnitelmaa. Aikaisemmin-kin oli kyllä ollut työryhmä miettimässäasiaa pariin otteeseen, mutta ilman tu-loksia.

Nytkin ajatus tasa-arvosuunnitelmas-ta konsernia varten virisi vasta, kun leh-distö oli udellut Eerolta, mitä finnairi-laisia menettelymuotoja näiden asioidensuhteen oli. Uusi työryhmä toimiikinnyt vuoden loppuun asti ja sen jälkeensaattaa käydä niin, että vastuu asiassasiirtyy henkilöstöosastolle.

Mitä erityisesti omaan alamme työ-oloihin tulee, niin TES ottaa huomioontasaveroisesti niin naiset kuin miehet,eikä Eeron kertoman mukaan hänentietoonsa ole - onneksi - tullut erityisiätasa-arvo-ongelmia työehtoihin tai työ-hön sijoittumiseen nähden.

SAK:ntasa-arvosuunnitelmaTasa-arvon ja oikeudenmukaisuudenedistäminen työelämässä on SAK:laisenliikkeen tärkeimpiä tavoitteita, ja kes-kusjärjestö on ollut aktiivisesti vaikutta-massa tasa-arvon edistämiseksi niinlainsäädännön, työehtosopimusten kuinerilaisten kehittämishankkeittenkin kaut-ta. SAK:ssa laadittiin ensimmäinen omatasa-arvosuunnitelma jo vuonna 1991.Järjestön linjaan sopii hyvin se, ettäSAK uudisti suunnitelmansa syksyllä2004. Sen mukaan yritetään puuttuakoko SAK:laisen ay-liikkeen toimin-taan, päätöksentekoon ja edunval-vontaan ja mm. arvioida sukupuolenvaikutusta toiminnassa. Tavoitteena on-kin mm. poistaa naisten edustusvajepäätöksentekoelimissä, torjua sukupuo-leen perustuvaa syrjintää ja häirintääliitoissa.

Itse SAK:n toimistossakin halutaanedistää tasa-arvoa. Vaikka järjestön joh-

totehtävissä on nyt miesenemmistö,mm. esimiehistä on vain 29 prosenttianaisia, niin naisten määrä näissä teh-tävissä ja toimitsijoina on lisääntynytmerkittävästi viimeisten kymmenenvuoden aikana.

Koska tasa-arvoasioiden kehitys eikuitenkaan vielä ole ollut riittävää,, niin

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki muuttunee kuluvankevään aikana. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevalla ehdotuksella pantai-siin täytäntöön Euroopan unionin muuttunut työelämän tasa-arvodirektiivija mm. Suomen hallituksen tasa-arvoa koskevat tavoitteet.

Työpaikan tasa-arvosuunnitelman tulisi ehdotuksen mukaan sisältää sel-vitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naistenja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Palkkakar-toituksen avulla luottamusmiesten mahdollisuudet valvoa ja edistää sama-palkkaisuuden toteutumista paranevat olennaisesti.

Tasa-arvosuunnittelun tehosteeksi ehdotetaan mahdollisuutta asettaauhkasakko työnantajalle, joka laiminlyö suunnitteluvelvollisuuden tasa-arvovaltuutetun antaman kehotuksen jälkeenkin. Tasa-arvovaltuutettu voisiasettaa määräajan, jonka kuluessa tasa-arvosuunnitelma on laadittava, jasen tekemiseen voisi tarvittaessa velvoittaa sakon uhalla.

Tasa-arvolakiin ehdotetaan sisällytettäväksi määritelmät välittömästäja välillisestä syrjinnästä sukupuolen perusteella. Myös seksuaalinen häi-rintä ja häirintä sukupuolen perusteella ehdotetaan määriteltäväksi laissakielletyksi syrjinnäksi.

Kiellettyä syrjintää käsittelevät säännökset laajenisivat koskemaanoppilaitoksia (peruskoulua lukuun ottamatta) ja etujärjestöjä.

Nykyisenkin lainsäädännön mukaan syrjinnän kieltoa työelämässä rikko-nut voidaan tuomita maksamaan hyvitystä. Muutosehdotuksen mukaankielletyksi syrjinnäksi ehdotetut toimet, häirintä sekä syrjintä oppilaitoksis-sa ja etujärjestöissä, tulisivat hyvitysvelvollisuuden piiriin. Hyvityksellä eiolisi enimmäismäärää, työhönottotilanteita lukuun ottamatta.

Lain soveltamisalaa halutaan laajentaa soveltuvin osin työ- ja palvelus-suhdetta lähellä oleviin työn tekemisen muotoihin sekä vuokratyövoimaan.

Otteita tasa-arvolainkokonaisuudistuksesta

SAK on esittänyt, että vuosi 2005 ni-mettäisiin tasa-arvosuunnittelun teema-vuodeksi. - Tässä työssä meillä jo-kaisella ay-liikkeen toimijalla, päättäjälläja työntekijällä on oma vastuumme.

TUOMO OKSANEN

2/05

26

■ Liiton edustajisto ja hallituskokoontuivat kolmen päivän koulu-tukseen Kiljavalle 1.- 3.3.2005, keskus-telemaan ja suunnittelemaan Ilmai-lualan Unionin uudistumista nykyisentoimintaympäristön vaatimuksia vas-taavaksi. Kahden päivän ajan olivathallitus omana ryhmänään ja edus-tajisto oma-naan miettimässä näitäasioita. Kolmantena päivänä kokoon-nuttiin kaikki yhdessä puntaroimaanpäivien antia.

Koulutuspäivillä keskeisinä asioinatulivat esille organisaation eri osienasemat ja roolit ja niiden muutoksetsekä jäsenten kuuluminen joko suo-raan liittoon tai ammattiosastojenkautta tarkoituksena helpottaa järjes-täytymistä, parantaa jäsenpalvelua jalisätä jäsenten vaikutusmahdollisuuk-sia. Jokainen hallinnon jäsen joutuipaneutumaan aiheisiin perusteellisesti,koska ryhmätöissä kaikkien panosaiheen käsittelyssä oli tarpeen ja myösmahdollinen. Ilmapiiri oli hyvin avoinja paljon mielipiteitä ja keskustelua

Unionin hallinto Kiljavalla

tuottavaa. Uskon tämän kolmen päi-vän koulutusjakson antavan edusta-jistolle huomattavan määrän tietoa jataitoa tehdä ratkaisuja kevään kokouk-sen käsitellessä tulevaisuusteemaa.

Kolmen päivän tiivis yhdessäolo tu-tustutti meitä Unionin hallinnossa toi-mivia myös toisiimme. Opimme myös

tuntemaan hiukan paremmin toistem-me tapaa toimia ja keskustella, minkäuskon olevan meille iso etu tulevaisuu-dessa. Jokainen meistä mukana olleistapiti päivien antia hyvinkin tarpeellisenaja hyödyllisenä, ajatellen toimintammeja yhdessä tekemisen jatkuvuutta.

ERKKI LUOTO

Ari

Mie

ttin

en

Edustajiston jäsenet Ilkka Kero, Marko Henttunen, Risto Rautiainen jaMarko Ketvel pohtimassa vastauksia ryhmätyökysymyksiin.

Kiljavan opiston työyhteisökouluttaja Piia Bräysy purkamassa hallituksen ryhmätöitä.

Ari

Mie

ttin

en

1/ 0

4

27

2/05

Pykälien valvojista kehittäjiksiHenkilöstön edustajat ovat omaksuneet perinteisenedunvalvojan roolin. Jotta pykälien valvojat voisivattoimia muutosten moottoreina ja vauhdittajina,henkilöstön edustajat tarvitsevat nykyistä enemmän javarhemmin tietoa työpaikalla suunnitelluista uudistuk-sista sekä aikaa, koulutusta ja työvälineitä kehittäjäntyönsä hoitamiseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

t

■ Henkilöstön edustaja työpaikanmuutosvoimana – tutkimus henkilös-tön edustajien toimintamahdollisuuk-sista ja -valmiuksista (TELKE) käynnis-tyi tulosopimuksen yhteydessä vuonna2001. Tutkimuksen toteutti Aktiivi-In-novaatio Työsuojelurahaston tuella.

Tutkimukseen on osallistunut 76työpaikan 373 luottamusmiestä, työ-suojeluvaltuutettua ja yt-edustajaa sekä

■ Finnair-konsernin johtoryhmässätyöntekijöiden edustajana toimiva hen-kilöstörahaston asiamies Juhani Sini-salo osallistui Henkilöstön edustajatyöpaikan muutosvoimana - tutkimuk-sen tiedotustilaisuuteen.

Mitä mieltä olet tutkimustuloksesta?

Juhani Sinisalo tutkimustuloksesta:

Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana -tutkimusta kommentoihenkilöstörahaston asiamies Juhani Sinisalo.

- En ollut yllättynyt tuloksesta,koska työsuojelu- ja luottamushenk-ilöiden koulutus on nimenomaan täh-dännyt “pykälävahdeiksi kouluttami-seen”.

Työpaikat jakautuvat tutkimuksenmukaan viiteen ryhmään. Osaatko

sanoa mihin ryhmään ilmailualantyöpaikat kuuluvat?

- Kyllä ilmailuala mielestäni kuuluuetupään ryhmään, sillä meillä on pitkätperinteet sopimustoiminnasta, ja myösammattiyhdistystoiminta on yksi maam-me kattavin, jos verrataan toimialojakeskenään.

Mitä toimenpiteitä tutkimuksentulisi aiheuttaa ilmailualan työntekijä-järjestöissä tai työnantajapuolella?

- Kyllä se mielestäni vaatii asenne-muutosta molemmin puolin. Pitää nous-ta tavallaan eri tasolle, jossa yhteis-työssä ratkotaan ennakolta tiedossaolevia kysymyksiä, ennen kuin ne“kaatuvat päälle”.

Mitä mieltä olet verkkotyökalunkäytettävyydestä ilmailualalla?

- Sen merkitys jää nähtäväksi, mah-dollisuudet ovat todella laajat. Se onmerkitykseltään samaa luokkaa, kuinoli aikoinaan luottamusmiehen käsi-kirja, edellyttäen että se otetaan laajaltikäyttöön liitoissa, työpaikoilla ja kou-lutuksessa, sekä päivitetään tiedot jamuutokset heti.

PEKKA KAINULAINEN

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Asennemuutosta vaaditaan - pitää nousta eri tasolle!

2/05

28

Sairaus ja

■ Työsopimuslain mukaantyönantaja saa irtisanoa tois-taiseksi voimassa olevan työ-sopimuksen vain asiallisestaja painavasta syystä. Asiallise-na ja painavana irtisanomis-perusteena ei voida pitää ai-nakaan työntekijän sairautta,vammaa tai tapaturmaa, elleihänen työkykynsä ole näidenvuoksi vähentynyt olennai-sesti ja niin pitkäaikaisesti,että työnantajalta ei voidakohtuudella edellyttää sopi-mussuhteen jatkamista.

Hallituksen alkuperäises-sä esityksessä työsopimus-laiksi todetaan mm., ettätyöntekijän työkyky on usei-den eri tekijöiden summa, jasiihen vaikuttavat mm. fyy-sinen ja psyykkinen suori-tuskyky sekä muut henkilö-kohtaiset ominaisuudet. Edel-leen hallituksen esityksessätodetaan, että työkykyä arvi-oidaan aina työtehtävienasettamia vaatimuksia vas-ten. Työntekijän sairaudenvaikutuksia on siten arvioi-tava siltä osin, kuin ne ovatyhteydessä työntekijän työ-tehtävistä selviytymiseen. Tä-

Työntekijä irtisanot-tiin useiden vuosiennuhteettoman palve-lun jälkeen terveydel-listen syiden takia.Miten työnantaja voitoimia tällä tavoin jaonko se edes laillista?

t työnantajien edustaja jokaiselta työ-paikalta.

Tutkijat luokittelevat työyhteisötviiteen ryhmään: aktiiviset, vakiintu-neet, jännitteiset, passiivisesta aktiivi-seen pyrkivät ja vakiintumattomat yh-teistoiminnan työyhteisöt. Yleisesti ot-taen henkilöstön edustajat pitävät tär-keimpänä tehtävänään sopimusten jalakien noudattamista, henkilöstön hy-vinvointia sekä tiedonkulkua työyhtei-sössä. Työnantajien edustajilla on toi-veita, että luottamushenkilöt toimisivatnykyistä aktiivisemmin yritysten ja työ-yhteisöjen kehittäjinä.

Henkilöstön edustajat kokevat saa-vansa tiedon neuvoteltavista asioistaviime hetkessä. Irrottautuminen omas-ta työstä neuvoteltaviin asioihin valmis-tautumiseen ja itse neuvotteluihin koe-taan riittämättömäksi. Muutos paikal-lisessa yhteistoiminnassa on kuitenkinkehittynyt parempaan suuntaan, jatyönantajien neuvotteluvalmiudet koe-taan melko hyviksi. Vaikuttamisenmahdollisuudet tuntuvat paremmiltajulkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Parhaiten tietoa henkilöstön edusta-jat arvelevat saavansa palkkausta,työaikajärjestelyjä ja työterveyttä kos-kevista muutoksista. Heikoimmin tie-toa he saavat johtamiseen ja taloudelli-sen toimintaympäristön muutoksiinliittyvistä asioista.

Aikaa ja koulutustaTutkijat ehdottavat, että työn ja luotta-mustehtävän yhteensovittamiseen onkiinnitettävä nykyistä enemmän huo-miota. Henkilöstön edustajien koulu-tuksen tulee tarjota valmiuksia arvioidaosaamista ja yhteistyötaitoja. Amma-tillisuutta voi vahvistaa esimerkiksityönohjauksen avulla.

Henkilöstön ja työnantajien edusta-jien tulisi omaksua osapuoliajattelun si-jasta kumppanuusmalli, mikäli halu-taan henkilöstön edustajista paitsi työ-olosuhteiden myös tuotannon ja palve-lujen kehittäjiä. Henkilöstön edustajientehtävää säätelevän normiston, kutenluottamusmiessopimusten, tulisi tukeanykyistä selvemmin henkilöstön edus-tajan roolia kehittäjänä, tutkijat ehdot-tavat.

Verkkotyökalu tueksiAktiivi-Innovaatio on rakentanut osanatutkimushanketta työpaikkojen henki-löstön edustajille verkkotyökalua, jotaihmiset voivat käyttää oman toimintan-sa analysoimiseen ja kehittämiseensekä yhteydenpitoon toisiin henkilös-tön edustajiin.

Verkkotyökalu antaa mahdollisuu-den peilata omaa työtään muiden vas-taavassa tilanteessa oleviin ja sitä kaut-ta saada eväitä oman toiminnan suun-nitteluun. Verkkotyökaluun on suun-niteltu myös linkkejä luottamushenki-löille tärkeisiin tietolähteisiin.

LISÄTIETOJA:tutkija Aarno Ryynänen,040 547 5888aarno.ryynanen@aktiivi-innovaatio.fiTiedon silta 2/2004 -lehtiTyösuojelurahaston hanke 102150

TIEDOTUS:Työsuojelurahastotiedottaja Marja-Leena Jylhämarja-leena.jylha@tsr.fipuh. (09) 6803 3314,040 5488 852

29

2/05

nissa olisi annettava merki-tystä toisaalta heikentyneentyökyvyn taustalla olevansairauden luonteelle jaennusteelle sairauden kehi-tyksestä.

Irtisanomisperusteen täyt-tymiseen vaikuttaisivat li-säksi työpaikan yleiset olo-suhteet, mahdollisuus so-peuttaa työntekijän työteh-tävät tai työolot hänen työ-kykyään vastaavaksi, sekätyönantajan mahdollisuudettöiden uudelleen järjestelyynja muun työn tarjoamiseen.

Kun näiden ”latituudien”mukaan on mentävä, niinmiten työntekijän tervey-dentilaan pohjautuvat irtisa-nomiset on sitten voitu pe-rustella? Työsopimuslainsuojasäännöksen tavoitehanon suojata sairasta työnteki-jää siitä riippumatta, minkä-laisesta sairaudesta on kysy-mys.

Sairaankaan työntekijänsuoja ei ole täysin rajoitta-maton, vaan suoja kattaasellaiset sairaudet, joista eiole aiheutunut työkyvynolennaista ja pysyvää alen-tumista (Tarja Kröger: Sai-raus työsuhteen irtisanomis-perusteena, 1990). Krögerinmukaan ”irtisanomisperus-teen edellytykseksi asetetunterveydentilan muutostenpysyvyyden arviointi on si-käli ongelmallista, että jopelkkä toteutuneen sairaus-kehityksen huomioon otta-

minen ei ole riittävää, vaanlisäksi on kyettävä arvioi-maan myös sairauden tule-vaa kestoa ja toisaalta myöstyöntekijän kuntoutumis-mahdollisuuksia. Tämänvuoksi sairausperäisen irti-sanomisen edellytysten har-kinta vaatii lähes poikkeuk-setta erityisen lääketieteelli-sen asiantuntemuksen hy-väksi käyttöä”.

Työntekijän irtisanomi-seen ei siis riitä se, että hänolisi pomon mielestä liianpaljon työpaikalta poissa.Kröger toteaa myös, että”sekä työnantajan että tuo-mioistuimen ratkaisutoimin-nan kannalta lääkärintodis-tuksen tärkein osa on johto-päätökset, joihin lääkäri po-tilaalta ja muista lähteistäsaatujen esitietojen ja omientutkimushavaintojensa pe-rusteella on päätynyt”.

Sairastava työntekijä mak-saa työnantajalle ja nyky-arvojen mukaisesti hänestähalutaan eroon. Työterveys-huollosta ja henkilöltä itsel-tään tuleva informaatio onnäissä tapauksissa työnanta-jalle kullan arvoista. Työter-veyshuollon tarjoaminen ontavallista kaupallista toimin-taa siinä, missä muukin pal-velujen tarjoaminen. Työter-veyshuollot korostavat toi-mintasuunnitelmissaan puo-lueettomuutta, mutta pys-tyvätkö ne siihen, kun vaaka-kupeissa on toisella puolella

män vuoksi työkyvyn olen-naisella heikkenemisellä edel-lytetään, ettei työntekijä sai-rauden takia pysty olennai-silta osin täyttämään työ-sopimuksesta johtuvia vel-voitteitaan.

Yleisesti ottaen vaikea-kaan sairaus ei siten oikeutapäättämään työntekijän työ-sopimusta niin kauan, kunhän kykenee suoriutumaanvelvollisuuksistaan.

Työsopimuslaissa työnan-taja velvoitetaan myös kou-luttamaan ja sijoittamaantyöntekijä uudelleen. Tämäkoskee kaikkia niitä yrityk-siä, joissa sama työnantajakäyttää päätäntävaltaa.

Sairauden keston osaltahallituksen esityksessä tode-taan, että työkyvyn alentu-misen pysyvyydeltä ei oleedellytetty lopullisuutta vaanpitkäaikaisuutta. Pysyvyys-kriteeriä arvioitaessa onotettu huomioon sairaudenkesto ennen irtisanomisentoimittamista ja toisaaltamyös lääketieteellinen en-nuste sairauden tulevastakestosta ja työntekijän pa-ranemis- ja kuntoutumis-mahdollisuuksista. Edelleenhallituksen esityksessä tode-taan, että arvioitaessa oike-utta irtisanoa työsopimustyöntekijän sairauden pe-rusteella työnantajan on sel-vitettävä työntekijän edelly-tykset selvitä työstä sairau-desta huolimatta. Arvioin-

työn tilaajalta, eli työnan-tajalta tuleva paine, ja toises-sa kupissa lääkärin etiikka jatyöntekijöiden luottamus työ-terveysasemaan?

Kannattaa käyttää harkin-taa, kun papereita tarjotaanallekirjoitettavaksi. Henkilönomalla todistuksella tervey-dentilastaan voi olla oikeu-dessa merkitystä, kuten esim.vuorotteluvapaahakemuk-sen perustelu terveydellisilläsyillä, tai työterveyshuollossaallekirjoitettu paperi, etteihenkilö olisi kykenevä ny-kyiseen ammattiinsa, varsin-kin jos ongelmat ovat ohi-meneviä ja kuntoutuksellahoidettavissa.

On tapauksia, joissa työn-antaja on määrännyt työnte-kijän käyttämään määräajantyöterveyshuoltoa. IAU:n työ-ehtosopimuksen mukaantyönantaja ei voi määrätäkäyttämään tiettyä lääkäriä,mutta se voi kieltäytyä pal-kan maksusta jos työntekijäkäy toisella lääkärillä kuintyönantaja on työntekijälleosoittanut.

Tämän tyyppiset rajoi-tukset pitäisi pystyä peruste-lemaan jotenkin, kuten pe-rustellulla epäilyllä päihde-ongelmasta. Luottamusmie-hen ja työsuojeluasiamiehenapua kannattaa käyttää, kos-ka sitä varten he ovat ole-massa.

MARKO HENTTUNEN

M I E L I P I D E ■ ■ ■

irtisanominen

2/05

30

SAK:n jäsenmikroihin lisää vääntöä■ SAK:n jäsenmikrojen kokoonpanojaon päivitetty. Sekä pöytämikrojen ettäkannettavien muistit on kaksinkertais-tettu ja ohjelmistoja laajennettu korvaa-malla MS Works laajemmalla WorksSuitella, jossa on mukana myös Word-ohjelma. Lisäksi pöytämikrojen ja teho-kannettavan kiintolevytilaa on lisätty,perus- ja tehomikrojen design-mallienLCD-näyttöjen kokoa kasvatettu ja te-homikrojen CD/DVD-asemia ajanmu-kaistettu.

Jäsenmikrojen hinnat ovat pysyneetennallaan. Kaikki SAK:n pöytätietoko-neet ja kannettavat sisältävät edelleenrunsaan ohjelmistopaketin, neljän vuo-den virusturvan, kirjoittimen (perus-kannettavaa lukuun ottamatta), ilmai-sen kotiinkuljetuksen ympäri Suomea

sekä tukipalvelut ja noutotakuun 37 tai48 kuukauden ajan. Pöytätietokoneitakoskee lisäksi takuuajan kestävä taka-isinostositoumus 15 prosentilla alku-peräisestä hinnasta. Kaikkia pakettejavoi myös täydentää useiden erilaistenvaihtoehtojen ja lisäysten avulla.

Kaupan päälle jäsenmikrojen val-mistaja Pohjanmaan Mikro Oy eliPomi tarjoaa paperikuvapalvelun puo-len vuoden ajaksi. SAK:n jäsenmikronostaja voi teettää digitaalisista tiedos-toistaan 25 kuvaa kuukaudessa ilmai-seksi koneen toimitusta seuraavastakuukaudesta alkaen.

Jäsenmikrot voi ostaa myös osa-maksulla. OKO-pankin kanssa val-miiksi neuvotellun rahoituspäätöksensaa heti kaupanteon yhteydessä.

LISÄTIEDOT JA TILAUKSETLisätietoja SAK:n jäsenmikroista,laitekokoonpanoista, hinnoista sekäpaketteihin saatavista lisäyksistä javaihtoehdoista saat nettiosoittees-ta www.pomi.fi/sak. Tilaukset voittehdä soittamalla numeroon 0207431 502 (Pomin myynti, arkisin klo9-20) tai lähettämällä sähköpostiaosoitteeseen myynti@pomi.fi. Näis-tä voit myös kysellä lisätietoja.

SAK:n jäsenmikromallisto

SAK:n perussarja Kirjoittava DVD +/- RW /+R DL (maxDVD 16x / CD 48x)19" LCD TFT näyttöMinikoteloHP Deskjet 3745 värimustesuihkukirjoitinTakuu 48 kkHinta 1 390 e

SAK:n peruskannettava- matkailijan työvälinePeruskäyttöä varten suunniteltu edulli-nen kannettava, joka kulkee kätevästimukana. Sopii myös kodin kakkos-koneeksi.Intel Celeron M-prosessori 360 1,4 GHz512 Mt DDR PC-333 keskusmuisti40 Gt kiintolevyDVD / CD-RW combo-asema15" TFT XGA näyttöAkun kesto noin 5 tTakuu 37 kk (akku 6 kk)Hinta 1 290 e

Päivittäjän perusyksikkö- uutta potkuatietokoneeseen edullisestiEdullinen tapa päivittää vanhan tieto-

koneen tehoja ja muistia. Päivittäjän pe-rusyksikkö sisältää SAK:n perusmikronkeskusyksikön ilman näyttöä, näppäi-mistöä, hiirtä, modeemia, Works Suite -ohjelmistoa ja kirjoitinta. Takuu 48 kk.Hinta 605 e

SAK:n perusmikro- edullinen joka perheen yleiskoneKodin peruskäyttöön vuosiksi eteenpäinsoveltuva tietokone, jolla sujuu mm.tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta sekäsähköpostin ja Internetin käyttö.Intel Celeron prosessori 2,8 GHz512 Mt DDR PC-400 keskusmuisti120 Gt SATA kiintolevyKirjoittava DVD +/- RW /+R DL (maxDVD 16x / CD 48x)17" näyttöHP Deskjet 3745 värimustesuihkukirjoitinTakuu 48 kkHinta 990 e

SAK:n perusmikro design- pieneenkin tilaan mahtuvaatyylikkyyttäPienikokoinen design-tietokone, jonkalitteä näyttö ja minikotelo mahtuvatahtaaseenkin tilaan.Intel Celeron prosessori 2,8 GHz512 Mt DDR PC-400 keskusmuisti120 Gt SATA kiintolevy

SAK:n tehomikro- vaativan käyttäjän tietokoneTehokkaalla prosessorilla, näytönoh-jaimella ja äänikortilla varustettu teho-kone. Täyttää vaativatkin tarpeet ja so-veltuu mainiosti myös uusille, paljonkonetehoa vaativille peleille.Intel Pentium 4 prosessori 3,2 GHz withHT technology1024 Mt keskusmuisti (2 kpl 512 MtDDR PC-400)200 Gt SATA kiintolevyKirjoittava DVD +/- RW /+R DL (maxDVD 16x / CD 48x)19" näyttöHP Deskjet 3745 värimustesuihkukirjoitinTakuu 48 kkHinta 1 590 e

SAK:n tehosarja

1/ 0

4

31

2/05

Ay-liikkeen maailmanlaajuinen uutispalveluhttp://www.labourstart.org/fi/

Uutisia ulkomailta SAK:n sivuiltahttp://www.sak.fi/ajankohtaista_suomen_ulkopuolelta.shtml

Ay-uutisia maailmalta.http://www.artto.kaapeli.fi/ay-uutisetJulkaisija Juhani Artto, toimittaja

http://www.ikatyo.fi/ikajatyo/suomiNämä Ikä ja työ -sivut kuvaavat asioita sekä yksilön, yrityksen että yhteis-kunnan kannalta. Yksilön ja yrityksen haasteet ja keinot liittyvät läheisestitoisiinsa. Käytännössä kokeiltuja ja tuloksellisia keinoja on runsaasti ja nekannustavat ryhtymään toimenpiteisiin.

Työmarkkina-avainhttp://netti.sak.fi/sak/pdf/tm-avain.pdfTyömarkkina-avain on tarkoitettu oppaaksi työelämään tuleville ja siellä jotoimiville. Oppaassa on selvitetty keskeiset työelämän säännökset, työnte-kijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet sekä sosiaaliturvan pää-kohdat. Oppaan tiedot perustuvat lainsääntöön syksyllä 2003.

SAK:n Palkkatyöläisen nettiversiohttp://netti.sak.fi/palkkatyolainen/

Valtiohallinnon kansalaisfoorumihttp://www.otakantaa.fi/Otakantaa.fi –foorumilla käydään avoimia kansalaiskeskusteluja valtionhal-linnon ajankohtaisista hankkeista

Lomakkeita netissähttps://lomake.fi/lp/index.cgi/Lomake.fi on uusi kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille tarkoitettu palvelu,joka helpottaa sähköistä asiointia valtion, kuntien, niiden virastojen ja mui-den palveluun liittyneiden organisaatioiden kanssa. Palvelu on käyttäjällemaksuton.

Lentokoneitahttp://www.airliners.netPaljon eri yhtiöiden lentokoneiden kuvia. Hyvät hakutoiminnot.

L I N K K I V I N K K I ■ ■ ■

■

■

■

■

■

■

SAK:n tehomikro design- tyylikäs tehopakkausTyylikkäästi mustaan verhottu teho-kone, jonka litteä näyttö antaa lisää tilaatyöpöydälle.Intel Pentium 4 prosessori 3,2 GHz withHT technology1024 Mt keskusmuisti (2 kpl 512 MtDDR PC-400)200 Gt SATA kiintolevyKirjoittava DVD +/- RW /+R DL (maxDVD 16x / CD 48x)19" LCD TFT näyttöHP Deskjet 3745 värimustesuihku-kirjoitinMusta Midi ATX -kotelo, musta näp-päimistö ja musta hiiriTakuu 48 kkHinta 1 940 e

SAK:n tehokannettava- tehokas työvälinematkalle ja kotiinTehokas kannettava, josta löytyy pöytä-tietokoneen suorituskyky ja varustelukannettavan koossa. Sopii myös kodinykköskoneeksi.Intel Pentium M-prosessori 725 1,6GHz1024 Mt DDR PC-333 keskusmuisti60 Gt kiintolevyDVD / CD-RW combo-asema15,4" TFT 1280x800 (WXGA) laaja-kuvanäyttöWLAN langaton verkkoHP Deskjet 3745 värimustesuihku-kirjoitinAkun kesto noin 4 tTakuu 37 kk (akku 6 kk)Hinta 1 740 e

Päivittäjän tehoyksikkö- uutta suorituskykyäedulliseen hintaanPäivittäjän tehoyksikön avulla vanhantietokoneen tehot ja muistin saa hel-posti nostettua vaativaankin käyttöönsoveltuviksi. Päivittäjän tehoyksikkö si-sältää SAK:n tehomikron keskusyk-sikön ilman näyttöä, näppäimistöä,hiirtä, modeemia, Works Suite-ohjel-mistoa ja kirjoitinta. Takuu 48 kk.Hinta 1 195 e

■

■

■

2/05

32

Kylpylähotelli Kuntoranta tarjoaa IAU:lle ja sen jäsenillekanta-asiakasetuja loma-, kurssi- ja tilaisuuspalveluistasolmitun yhteistyösopimuksen perusteella.

Kylpylähotelli Kuntorannan uusittu hyvinvointikylpylä avat-tiin 1.9.2004.

Monipuoliset kylpylän vapaa-ajan ja viihdeohjelmat tar-joavat tekemistä viikon jokaiselle päivälle. Ravintolammemaukas ruoka ja hyvä palvelu ovat asioita, joista meidättunnetaan.

IAU:n jäsenille kanta-asiakasedutkaksinkertaisina 27.1. – 31.12.2005!

IAU:n jäsenten kantapaikka onKylpylähotelli Kuntoranta

TIEDOTE 27.1.2005

Edullinen perhehuonepaketti (2 aikuista + 2 lasta) 90 €/vuorokausi sisältää majoituksen aamiaisella koko perheel-le, kylpylän ja kuntosalin päivittäisen käytön sekä kylpylänja vapaa-ajanohjelmaa.

Kylpylähotelli Kuntoranta on myös erinomainen paikka ko-kouksien sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Jär-jestelyiden edut koskevat koko IAU:n henkilökuntaa sekäeläkeläisjäseniä.

Toimimme myös SAL:n perhekunto-lomien ja ohjattujen lomien loman-viettopaikkana!

Lisätietoja www.kuntoranta.fi tai myyntipalvelu 017-560 1403.

Kylpylähotelli Kuntoranta – Parhaisiin Hetkiin!

Kuntorannantie 14, 78400 VarkausPuh. 017-560 1403 Fax. 017-560 1410www.kuntoranta.fi

IAU:n jäsenenä hyödyt heti edullisemmista majoitushin-noistamme.

Esimerkiksi 3 vuorokauden majoituspaketti nyt 118 €/henkilö (norm. 126 €) sisältäen majoituksen 2 hengenhuoneessa aamiaisella, kylpylän ja kuntosalin päivittäisenkäytön sekä kylpylän ja vapaa-ajanohjelmaa. Edun saatetuseteleinä majoittumisen yhteydessä.

Suosittu viihdelomapaketti (3 vrk/to-su) tarjoaa teatteria”Orpopojan Valssin” muodossa, ravintolashow’n ja orkeste-ritanssit 136 euroa/henkilö/3 vuorokautta/2 hengen huo-neessa.

Kesäteatterimme esittää kesällä 2005 (4.6.–18.8.) ”Kul-kurin Valssin”.

Kylpylähotelli Kuntoranta sijaitsee keskellä Itä-Suomea,Saimaan vesistön Komminselän etelärannalla, n. 7 km Varkau-den keskustasta. Kylpylähotelli Kuntoranta tarjoaa moni-puoliset ja laadukkaat palvelut, joihin kuuluvat 1.9.2004avattu hyvinvointikylpylä sekä kuntosali ja takkakabinetti.

Majoitusvaihtoehtoina 101 hotellihuonetta ja 10 loma-mökkiä, lisäksi 220-paikkainen ravintola ja 48-paikkainenuusi maisemaravintola sekä mökki- ja edustussaunat, 2kokoussalia, neuvottelutiloja, karavaanarialue sekä vieras-venesatama.

Tarjolla on päivittäin hyvää viihdettä, kylpylä- ja vapaa-ajan ohjelmaa sekä omatoimista tekemistä.

Tervetuloa tutustumaan!

1/ 0

4

33

2/05

■ Tänä vuonna Ilmailualan Unioni IAU ry:n kesäpäivät järjes-tetään Järvi-Suomessa sijaitsevalla Leppävirralla, monipuolisessaKylpylä-Hotelli Vesileppiksessä, 339 km Helsingistä koilliseen jaKuopiosta 54 km etelään. Vesileppiksessä on uimahalli, kuusierilaista allasta, mm. lapsille omansa, ja se on trooppisen viih-tyisä kylpyläkokonaisuus, jota täydentävät erikseen järjestetyttalviurheilumahdollisuudet.

Päivien tapahtumat ajoittuvat niin, että perinteisen ohjelmanlisäksi etenkin lauantaina käytetään Kymppi Areenan mahdolli-suuksia. Hiihto- ja monitoimikeskus, kallion sisään syksyllärakennettu Kymppi Areena sijaitsee kylpylähotellin ja jäähallintarjoamien monipuolisten palvelujen välittömässä läheisyydessä,30 metriä maan alla. Jään lisäksi koko-naisuuteen kuuluu hiihto-latu. Se risteilee areena- ja tunneliosuudella, jolloin saadaanhiihtouraa jopa 1,6 km yhtenä lenkkinä. Lumi-tykit ja jääh-dytysjärjestelmä vastaavat ladun kunnosta ja hiihdettävyydestä.Erillinen curling-rata lisää talvilajien määrää, kesäpäivillä.

Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja aika-tauluista tulevat seuraavaan lehteemme. Varatkaa aika jo nytkalentereihinne!

Talvisiakin harrastusmahdollisuuksiatulossa kesäpäivien vilvoitukseksi

Liiton kesäpäivät13.–14.8.2005 Leppävirralla

2/05

34

■ Vuosina 2005-2007 toteutettavanviestintä- ja koulutushankkeen puitteis-sa on tarkoitus tukea alkoholiasioiden janiihin liittyvien ongelmien kokonaisval-taista hahmottamista ja ymmärtämistä.Käytännössä tämä tarkoittaa viestintääja valistusta, alkoholiin liittyvien var-haisvaiheen ongelmien käsittelyn mal-littamista ja toimivien hoitoonohjaus-menetelmien edistämistä työpaikoilla.Työpaikkojen luottamus- ja työsuo-jeluhenkilöt ovat yksi keskeinen pro-jektin kohderyhmä. Heille projektissaon tarkoitus tuottaa yhteistyössä ay-opistojen kanssa koulutusaineisto.

Projektin yhteistyökumppanina onensimmäisenä vuonna 15 SAK:laistaammattiliittoa. Presidentti Tarja Halo-nen on lupautunut projektin suojeli-jaksi. Raha-automaattiyhdistys RAY onmyöntänyt projektille rahoitusta.

SAK ja Elämäntapaliitto käynnistävät yhteisen työelä-män alkoholiohjelman alkoholihaittojen ehkäisemiseksityöelämässä.

Tavoitteena alkoholihaittojenehkäiseminen työelämässä

Alkoholiohjelman keskeisin tavoiteon kääntää kokonaiskulutus laskuun jatätä kautta vähentää alkoholihaittoja.

– Tämä ei onnistu erityisryhmiinsuunnatuilla toimenpiteillä vaan vaatiivaikuttamista koko väestöön ja senasenteisiin. Tällä hankkeella, jonkakohderyhmänä on suomalaisten pal-kansaajien enemmistö, on tässä kes-keinen asema. Elämäntapaliiton päih-deosaaminen keskittyy juuri tähänstrategiseen kohderyhmään, tavallisiinalkoholinkäyttäjiin sekä suurkulutta-jiin, joiden ongelmat eivät vielä ole kär-jistyneet, toteaa Elämäntapaliiton toi-minnanjohtaja Vertti Kiukas.

TyömarkkinakeskusjärjestötuudistamaanhoitoonohjaussuositustaTyömarkkinakeskusjärjestöt neuvotte-

levat parhaillaan 70-luvulta olevan hoi-toonohjaussuosituksen uudistamisestavastaamaan nykyajan työelämän tar-peita. SAK:n käynnistämissä neuvotte-luissa työntekijäpuolen tavoitteena onsaada sopimustason pelisäännöt työpai-koille päihdeongelmien varhaisen puut-tumisen toimintatavoista aina hoitoon-ohjauksen käyttöönottoon.

SAK ja Elämäntapaliitto ovat mo-lemmat mukana sosiaali- ja terveysmi-nisteriön (STM) johtamassa alkoholi-ohjelmassa vuosille 2004-2007. Tämänvapaaehtoisen valtakunnallisen ohjel-man tavoitteena on koota eri toimijatyhteen ja yhteisen toiminnan kauttaehkäistä ja vähentää alkoholista aiheu-tuvia haittoja.

LISÄTIETOJASAK:n lakimies Timo Koskinen,puh. 040 731 2387Elämäntapaliiton toiminnanjohtajaVertti Kiukas, puh. 040 5924 287

Muista vastatajärjestötutkimukseen■ SAK:n joka viides vuosi toteutettava tutkimus on parhaillaan noin jokasadannen liittomme jäsenen vastattavana. Tulokset auttavat olennaisellatavalla liittoamme ja SAK:ta kehittämään toimintaansa jäsenten parhaaksi.Jos olet saanut postissa kyselylomakkeen, vastaathan siihen välittömästi.

35

2/05

Ilmailu- ja RautatiekuljetusalanTyöttömyyskassaKaisaniemenkatu 10, 8. krs.00100 HELSINKI

faksi: (09) 47857 209

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.irkatk.fi

Kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 47857 200Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201

Ilmailualan Unioni IAU ryJohn Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

faksi: (09) 47857 250

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210

Jäsenasiat Paula Seppälä (09) 47857 200jasenasiat@iau.fi

Unioni-lehden IlmestyminenNumero 3 ilmestyy 16.5, aineisto toimitukseen 25.4.Numero 4 ilmestyy 26.8, aineisto toimitukseen 8.8.Numero 5 ilmestyy 28.10, aineisto toimitukseen 10.10.Numero 6 ilmestyy 9.12, aineisto toimitukseen 21.11.

Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €

Ulkomaisten LentoyhtiöidenTyöntekijät - ULT rysääntömääräinen kevätkokous■ Keskiviikkona 23.3.2005 kello 18.00.Ravintola Jolly Boat (Hotel Seaside yläkerta)Ilmoittautumiset ma 21.3.2005 mennessäpamela.furman@sas.fi

Unioni-lehtiilmestyy myösinternetissä!

Lehti löytyyliiton sivuilta osoitteesta:

www.iau.fi

Julkaisemme Internetissäkoko painetun

lehden pdf-muodossa.

Liiton nettisivuilta löytyymyös työehtosopimusja paljon muuta tietoa.

viidakon lait eivät enää ole voimassa.

Työelämän oikeat pelisäännöt osoitteessa: www.liityammattiliittoon.fi� �

- ammattiliitot -

Jättiläispandat alkoivat olla pienessä pinteessä.Jostain niille täysin käsittämättömästä syystäkaikkia eläinmaailman töitä oltiin siirtämässäniiden kotimaahan Kiinaan.

Rapakon takana teddykarhujen työttömyys-aste sen sijaan hipoi aivan uusia lukemia,eikä suomalaisil la otsoil lakaan ollut l i ikaa

tekemistä. Läntisen pallonpuoliskon mesi-kämmenil le sel i tet t i in, että kaikki johtuiniiden kilpailukyvyn puutteesta: panda tulitoimeen vähemmällä ja teki sitä paitsi töitäkuin eläin.

(Ei ne edes nuku paljon, siksi niillä on niinmustat silmänaluset.)

miksi pandoillaon mustat

silmänaluset?

miksi pandoillaon mustat

silmänaluset?