Mistä aikaa hulluille ideoille?

Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen

Matkailuyrityksen e-portaat

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT 2011

2 KEVÄT

Julkaisija Matkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR

Päätoimittaja Nina VesterinenMatkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTRLomalaidun rypuh. 040 157 8448nina.vesterinen@lomalaidun.fiwww.maaseutupolitiikka.fi/matkailuwww.lomalaidun.fiOsoite: c/o AgronomiliittoPohjoinen Makasiinikatu 6 A 800130 Helsinki

Tuotanto ja taittoMORE Business Services OyKauppakatu 11 C, 4 krs.FI-33200 Tamperepuh. 040 511 4460 www.morebiz24.com

16. vuosikertaISSN-L 1799-5566ISSN 1799-5566 (Verkkolehti)

3 Pääkirjoitus

4 Suuret ikäluokat eläköityvät – niin myös matkailuyrittäjät

6 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi

8 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun

11 Nettiseppää aina tarvitaan

12 Ajatelkaa suuria!

14 Majatalo Puukarin Pysäkki

16 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys

18 Tervetuloa kylään!

20 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet

20 Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa

21 KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen

22 Culture Finland

23 Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin

Maaseutu&Matkailu

KEVÄT 2011 3

P Ä Ä K I R J O I T U S

”Mitä tarvitaan luovuuteen? Luppoaikaa. Mistä luppoaikaa saa? Järjes-tämällä allakkaan tyhjiä kohtia. Kuka järjestää allakkaansa tyhjiä kohtia vapaaehtoisesti? Hullu!” Näin haastoi maaliskuussa 2011 näyttelijä Laura Jurkka 170 maaseutumatkailuyrittäjää ja -kehittäjää luovaan hulluuteen Kauhavalla Valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaarissa.

Totta on, että ilman hulluja ideoita ei Suomen maaseudun matkailu uudistu ja kasva. Luova hulluus on myös yrittäjyyden moottori. Pohjalaiset ovat ainakin tämän hoksanneet: Jari Mäen ”Amerikka” keskellä Pohjanmaata on hyvä esimerkki luovasta hulluudesta. Toinen pohjalainen esimerkki on ensi kesän uusi ”munamiestuote”.

Hyvinvoiva työyHteisö on kilpailuetu

Maaseutumatkailuyrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointi on tärkeää. Työ on monille yrit-täjille keskeisin elämän sisältö; siksi yrittäjän työ onkin paljolti oman itsensä johtamista ja ajan kanssa taiteilua.

Myös meille kehittäjille ajankäyttö on haasteellista. Koko ajan pitäisi tuottaa uusia pitkälle täh-tääviä ja monen elämään vaikuttavia ideoita. Mutta milloin olisi aikaa ajatella? Uudet ideat eivät ainakaan minulta synny virka-aikana vaan kesälomalla mökin rannassa tai keskellä yötä. Nämä öiset ideat olen oppinut kirjaamaan yöpöydällä olevaan vihkoon, josta parhaat voi sitten ottaa jatkojalostukseen.

Pauli Pukaralammi muistutti seminaarissa, että hyvinvoiva henkilökunta on yrityksen kilpailutekijä. Hyvinvointimatkailutuotteita tarjotessa tämä korostuu entisestään. Jos henkilökunta on pahalla tuulella ja hosuu paikasta toiseen, välittyy tämä paha olo myös asiakkaisiin. Loman tavoitteet eli arjesta irrottautuminen ja akkujen lataaminen eivät kireässä ilmapiirissä onnistu.

Seminaarissa jaettiin myös huomionosoituksia yrityksille. Lue lisää lehtemme sivuilta Vuoden Kel-lokkaasta, jossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen, sekä Kehittyvästä maaseutumatkailuyrityk-sestä, jossa luovuus on valloillaan.

Muistakaa antaa aikaa omalle hyvinvoinnillenne ja jaksamisellenne – niitä tarvitaan kesäsesongin läpiviemisessä!

Nina Vesterinen

Maaseutumatkailuyrittäjät ja -kehittäjät opiskelivat luovaa hulluutta Kauhavalla pidetyssä seminaarissa keväällä 2011.

Kuva Esa-Matti Åkerberg

Mistä aikaa hulluille ideoille?

4 KEVÄT 20114

Saaristossa, kuten muuallakin Suomen maaseu-dulla, suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että moni yrittäjä on siinä iässä, jossa toiminnasta luopuminen voi tulla ajankohtaiseksi.

Monet matkailuyritykset ovat lähteneet käyntiin 1970- ja 1980-luvuilla pienimuotoisina majoitus-investointeina, joita verotetaan maatalouden liitännäisinä. Toimijat ovat vuosien saatossa laajentaneet majoituspalveluitaan ja samalla li-sänneet erilaisten ohjelmapalvelujen tarjontaa. Tämä kehitys näkyy erityisesti saaristossa, jossa lomakausi tuo mukanaan palveluja kaipaavia matkailijoita. Toinen kysymys onkin, lähteekö uusi yrittäjä hel-posti näille kasvaville apajille. Myös yritysten ja tilan sidonnaisuus sukuun ja matkailukauden pituus voivat aiheuttaa haasteita, kun vanhempi yrittäjä suunnittelee yrityksen siirtämistä uudelle toimijalle. Vaikka uusia yrityksiä ja yrittäjiä voisi toiminnan aloittaminen kiinnostaa, on matkai-luyrittäjyys saaristo-olosuhteissa aina tiettyjen reunaehtojen varassa.

ajatuksia sukupolven- ja omistajavaiHdokseen

Toteutetussa esiselvityshankkeessa päämääränä oli saada selville, miten vanhempi yrittäjäpolvi näkee oman yrityksensä tulevaisuuden. Samalla oli myös tarkoitus selvittää yleisiä mielipiteitä liit-tyen sukupolven- ja omistajavaihdoksiin saariston matkailuyrityksissä.

Hankkeessa toteutettiin kysely, joka lähetettiin noin sataan yritykseen Turun saaristossa. Kohde-ryhmänä oli 55 vuotta täyttäneet yrittäjät, joista viitisenkymmentä vastasi kyselyyn. Kyselyn tulok-sista saatiin selville yleisiä trendejä ja suuntaviivo-ja sille, mitä yrityksille on tapahtumassa. Syvyyttä aiheeseen haettiin haastattelemalla kolmea van-hemman polven yrittäjää. Näitä laajempia miet-teitä saatiin yritystään pyörittävältä vanhemmalta yrittäjältä, keskellä sukupolvenvaihdosta olevalta yrittäjältä sekä yrittäjältä, joka myi pois yrityksensä kesällä 2010.

Mitä tapahtuu, kun matkailualan yrittäjä ikääntyy? Siirtyvätkö yritykset suvussa eteenpäin? Saariston matkailuyritykset murroksessa? -hankkeessa pohditaan, mitä yrityksissä tapahtuu, kun vanhempi yrittäjä on luopumassa toiminnasta.

NÄKEMyKSIÄ SUKUPOLVENVAIhdOKSEEN TURUN SAARISTOSTA:

Suuret ikäluokat eläköityvät – niin myös matkailuyrittäjät

Kuv

a: V

isitF

inla

nd-k

uvap

ankk

i

T U T K I M U S T U L O K S I A

KEVÄT 2011 5

mitä yrityksissä tapaHtuu?

Noin puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä on vielä epävarmoja siitä, kuinka kauan he itse jatkavat yrityksessä. Vain vajaa kolmas-osa pystyi määrittelemään eläkkeelle jäämisen ajankohdan tarkem-min.

Yrittäjän ikä ei selvityksen mukaan vaikuta siihen, onko hänellä suunnitelmia siirtyä sivuun toiminnasta. Tämä on tavallaan yllättä-vää, sillä moni vastanneista on selkeästi yli palkansaajien eläkeiän, joka on 65 vuotta. Kun yrittäjiltä kysyttiin, miten he aikovat turvata yrityksensä toiminnan sivuun siirtymisen jälkeen, nousi sukupolven-vaihdos suvun sisällä suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Muut vaihtoeh-dot, kuten yrityksen myyminen ulkopuoliselle, saivat vain muutaman prosentin kannatuksen.

Täten voi hyvin vetää johtopäätöksen, jonka mukaan yrittäjät usko-vat yrityksen menevän suvussa eteenpäin. Kuitenkin on hyvä muis-taa, että epäselvässä nykytilanteessa on myös epäselvä tulevaisuus. Jos suunnitelmat yrityksen siirtämisestä nuoremmalle polvelle ovat vielä alkuvaiheessa, on myös riski, että nuorempi polvi ei otakaan haltuun yritystoimintaa. Nuoremman sukupolven päätös satsata yritystoimintaan on täten keskeinen kysymys.

siirtyvätkö yritykset uusille toimijoille?

Yritykset arvioivat toiminnan kannattavuuden kuudeksi asteikolla 0-10. Yleisesti ottaen voi sanoa, että matkailuyrittämisen mahdol-lisuudet ovat hyvät. Hankkeen loppuraportissa on myös analysoitu tarkemmin niitä yrityksiä, jotka näkevät toiminnan jatkuvuuden to-dennäköisenä.

Yritykset, joiden mukaan heidän toimintansa jatkumisen toden-näköisyys on hyvä ja ulkopuolinen voi ottaa haltuunsa toiminnan, työllistävät usein yrittäjän/yrittäjäparin lisäksi myös muita henkilöitä. Nämä yritykset eivät näe lyhyttä kautta samanlaisena ongelmana kuin muut. Pelkkään kesälomakauteen nojaava ja pienessä mitta-kaavassa toimiva yritys ei ehkä itsessään ole tarpeeksi kannattava, jotta toiminnalla olisi mahdollisuuksia tai että toimintaa olisi järke-vää siirtää uudelle yrittäjälle.

poimintoja Haastatteluista – elämäntapa ja asenne keskeisiä

Vanhemman polven yrittäjät näkevät yrittäjän henkilökohtaiset omi-naisuudet hyvin tärkeinä. Yksi haastateltavista mainitsi aikaisemmin kuulleensa lausahduksen, että matkailuyrittäminen ei ole elinkeino vaan elämäntapa.

Jos asenne on oikea, voi päästä pitkälle. Paikallistuntemus ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin ovat myös keskeisiä menestystekijöitä. Haastatteluissa nousi esille paikallisuuden tärkeys. Saaristolaisten olisi hyvä itse näyttää kiinnostuksensa yrittämiseen, sillä ulkopuo-listen on vaikeampaa hahmottaa yritystoiminnan realiteetteja saa-ristossa. Alueen realiteettien korostuminen näkyy myös siinä, että yrittäjien mielestä julkisella sektorilla tulee olla suuri rooli yhteys-alusliikenteen ja muun infrastruktuurin ylläpitäjänä. Yhteydet ovat elintärkeitä sekä yrittäjän että matkailijan näkökulmasta.

mietteitä ja joHtopäätöksiä

Hankkeessa nousi esille monta kiinnostavaa havaintoa. Nuorem-man saaristolaissukupolven suhtautuminen matkailuelinkei-noon on ratkaiseva kysymys, koska yritykset näyttävät siirtyvän nuoremmalle polvelle. Jos heillä on innostusta ja oikeanlainen suhtautuminen toimintaan, voi yrityksillä olla edessään hyvinkin valoisa tulevaisuus.

Raportti on luettavissa toimintaryhmän kotisivuil-la osoitteessa: http://www.sameboat.fi/images/smm_slutrapport_n%E4tversion.pdf

Emil Oljemark hankeneuvoja

Leader-toimintaryhmä I samma båt – samassa veneessä r.f. r.y.

Kuva: VisitFinland-kuvapankki

Kuva: VisitFinland-kuvapankki

6 KEVÄT 2011

Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosiMäkelän tilalla metsätalous, matkailu ja maatalous tukevat toinen toistaan monin tavoin. Matkailua on ollut Mäkelän tilalla alusta alkaen eli vuodesta 1981 lähtien, jolloin Mikko ja Teija Lindell ostivat tilan itselleen. Tänä talvena tytär Tiina Lindell osti tilasta puolet ja Mikko-isännän viiden vuoden rupeama Suomen Maaseutumat-kailuyrittäjät ry:n puheenjohtajana päättyi. Vuosi 2011 on muutoksen ja juhlan vuosi Lindellin perheessä.

Mikko, Teija ja Tiina Lindell pyörittävät yhdessä

Mäkelän Lomatupia.

Rantatupa on Mäkelän lomatupien uusin

mökki.

Mökkimatkailua on Mäkelän tilalla ollut alusta asti. Matkailijoille tarjot-tavat palvelut ovat vuosien saatossa laajenneet, kun seitsemässä tilan mökissä lomailevat ovat kaivanneet myös palveluja. Tarjolla on aamiaista ja täyshoitoa, välinevuokrausta ja tilan vahvuuksiin perustuvia ohjelmapalveluja.

– Vihreän kullan poluilla -opastetulla metsäretkellä saa aimo annoksen metsätietoutta, kertoo Mikko Lindell.

– Tilan uudet rakennukset on luonnollisesti rakennettu oman metsän puis-ta. Metsistä tulleella tulolla on myös maksettu kaikki muu, mitä tilalla on tarvittu, jatkaa Mikko.

Omatoimisesti liikkuville on erilaisia välineitä vuokrattavana. Tilan eläimis-täkin on iloa matkailijoille. – Erityisesti polttariporukoiden suosima lypsytuote, josta saa todistukseksi lypsydiplomin, on osoittautunut hyväksi palveluksi, naurahtaa Teija Lin-dell. Tarjolla on myös kokous- ja ateriapalveluja. Läheinen Helvetinjärven kansallispuisto on selkeä vetovoimatekijä. Monet tekevätkin puistoon päi-väretkiä.

HalpalentoyHtiö tuo asiakkaita Asiakkaita Mäkelän Lomatuvilla käy muutamia tuhansia, yöpymisiä oli viime vuonna 2600. Näistä 30 prosenttia on ulkomaalaisia. Halpalentoyhtiö Ryanairin Tampereelle tuomat saksalaiset ovat tärkeä ryhmä. – Tampereelta on helppo tulla tänne meille joko junalla tai bussilla, kertoo Mikko Lindell.

Toisena ryhmänä ovat venäläiset, jotka tulevat matkatoimiston kautta. – Lomarengas on tärkein myyntikanava, mutta omaa henkilökohtaista myyntityötäkään ei saa unohtaa, jatkaa Mikko.

Lindellit palvelevat ulkomaalaisia asiakkaitaan saksaksi ja englanniksi. – Meille tulevat vieraat arvostavat maaseudun rauhaa ja paikallisia ihmisiä. Kävijät ovat esimerkiksi keski-ikäisiä pariskuntia, mutta yhä useammin meille tulee myös lapsiperheitä, kertoo Teija Lindell.

KEVÄT 2011 7

Vastuun jakaminen nuoremmalle sukupolvelle oli Lindelleillä nopea prosessi. Tammikuussa 2011 ProAgrian neuvojien kanssa kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja. Pohdittavia asioita olivat mm. miten tilan luovutus tai jako toteutetaan, minkälainen on luopujien taloudellinen asema tulevaisuudessa, täyttääkö jatkaja Tiina Lindell nuoren viljelijän aloitustuen ehdot, miten sukupolvenvaihdos rahoitetaan ja miten verotus tapahtuu sekä luopujan että jatkajan näkökulmasta.

– Teimme laskelmia ja punnitsimme erilaisia vaihtoehtoja järjestää asiat. Matkailupuolen osakeyhtiöittäminen koettiin hankalaksi prosessiksi, koska matkailu tapahtuu keskellä toimivaa maatilaa, kertoo Mikko.

Koska Mikko ja Teija eivät ole vielä eläkeiässä, vaiheittainen omistajanvaihdos oli sopivin tapa siirtää maatila jatkajalle. Tilasta muodostui tällöin vanhempien ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan. Eläkeoikeus säilyy myös vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa.

– Ilman asiantuntijapalvelua ei olisi selvitty. Paperisota on aikamoinen omien päätösten jälkeenkin. On kauppakirjan tekoa, yritysrekisterinmuutosta ja siirtymistä sähköiseen laskutukseen, kertoo Tiina Lindell.

– Jos vastuuta ei olisi annettu jo nyt, jatkajan löytäminen 10 vuoden päästä olisi voinut olla ongelma, toteaa Teija Lindell.

– Sain ELY-keskuksesta päätöksen nuoren viljelijän aloitustuesta, joka myönnetään avustuksen ja korkotukilainan yhdistelmänä. Lisäksi piti ottaa lainaa pankista, kertoo Tiina Lindell.

– Minulla on myös jatkajalta vaadittava maatalousalan tutkinto ja kokemustakin oikeista töistä, jatkaa Tiina.

Byrokratian ohessa piti miettiä vastuita, jotka jaettiin osaamisen ja mielenkiinnon mukaan. Nuoriemäntä Tiina Lindellin vastuulla on lypsykarja ja asiakkaiden palvelu englanniksi. Mikon päävastuulla ovat viljely ja metsät ja Teijalla matkailu. Toisia kuitenkin tuetaan tilanteiden sitä vaatiessa.

– Nuorille tulee antaa vastuuta jo aikaisessa vaiheessa ennen kuin kiinnostus häviää ja oma elämä on jo rakennettu muualle. Innostus ja kiinnostus pitää palkita, muistuttaa Mikko Lindell muita yrittäjiä.

luvassa kokousmatkailua ja luottamustoimia

Uuden vastuunjaon ja Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajuudesta luopumisen myötä tilalla päästään panos-tamaan voimakkaammin matkailuun. Kokousmatkailu on yksi niistä alueista, joita tullaan kehittämään.

– En ihan kaikista luottamustehtävistä vielä luovu, kertoo Mikko Lindell. – Puheenjohtajuus oli hyvä näköalapaikka kansallisen tason toi-miin. Tapasin ministereitä, kävin eduskunnassa, kuulin asioista jo valmisteluvaiheessa ja vein omalta osaltani pienen maaseutumatkailuyrittäjän asiaa eteenpäin. Tästä kaikesta sain tukea myös omaan toimintaan, jatkaa Mikko.

Matkailun teemaryhmä kiit-tää Mikkoa viimeisten vuo-sien yhteistyöstä ja toivot-taa onnea oman toiminnan kehittämiseen! Teksti: Nina Vesterinen

vastuun anto tyttärelle nopea prosessi

Uusi (Virpi Kivinen) ja vanha (Mikko Lindell) puheenjoh-

taja valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa

Kauhavalla. Kuva: Esa-Matti �kerberg

Puheenjohtajan paineet ovat

jo pudonneet Mikko Lindellin

harteilta. Kuva: Nina Vesterinen

8 KEVÄT 2011

Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun

Osaavalle yritykselle liiketoiminnan ydin on sähköisen markki-noinnin ja myynnin sekä asiakashallinnan kehittämisessä. Monien maaseutumatkailuyritysten kokemusten mukaan muhkea osuus myynnistä tulee nettisivujen perusteella suorina sähköpostivara-uksina.

säHköisen liiketoiminnan portaat auttavat verkkoliiketoiminnan viidakossa

Haasteena on kuitenkin saada asiakkaat löytämään yrityksen palvelut internetin valtavasta tarjonnasta. Kun sähköistä liiketoi-mintaa pyritään kehittämään internet-näkyvyyden perustasolta, törmätään ongelmiin, joissa yrittäjä tuntee olonsa yksinäiseksi: mitkä sovellukset ja ratkaisut ovat toimivia ja erityisesti liike-taloudellisesti kannattavia.

Matkailuyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämistä helpot-tamaan on Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa kiteytetty sähköisen liiketoiminnan portaat, jotka kuvaavat yrityksen kehityspolkua sähköisen liiketoiminnan maail-massa. Matkailun teemaryhmä tuki idean syntymistä.

Portaiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä hahmottamaan säh-köisen liiketoiminnan kehittäminen kokonaisuutena ja näkemään omat valinnat osana kokonaisuutta, joka johtaa tavoiteltuun tu-lokseen. Portailla halutaan myös auttaa arvioimaan, mitkä väli-neet ja ratkaisut sopivat oman liiketoiminnan kehittämiseen yri-tyksen kulloisessakin tilanteessa. Näin on mahdollista hahmottaa polku eteenpäin ja arvioida seuraavien askelten ottamista sekä nähdä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on asiakkaan kokeman hyödyn eli asiakkaan lisäarvon näkökulmasta.

Sähköinen liiketoiminta antaa pienillekin matkailuyrityksille mahdollisuuden kurottautua kansainvä-lisille matkailupalvelumarkkinoille. Tämä tapahtuu elämyksiä ja hyvää palvelukokonaisuutta sopiville asiakaskohderyhmille tarjoamalla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jo lähes 90 prosenttia matkan suunnitteluun liittyvästä tietojenhankinnasta tapahtuu verkossa, ja itse matkakin ostetaan verkosta sil-loin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus.

Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen

Sisällöntuotanto nettiin

• kotisivut

• sähköposti, puhelin, excel

• Cms (sisällönhallintajärjestelmä), some,

suoramarkkinointi, web-analytiikka,

kuva, video

• taloushallinto, myyntijärjestelmät

8 KEVÄT 1. Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen 2. Sisällöntuotanto nettiin

KEVÄT 2011 9

portaittain säHköisen liiketoiminnan polulla eteenpäin

Tasoilla kuvataan kasvuyrityksen ja yritysverkoston luontevaa kehityspolkua, jossa yrityksen asiakasmäärä, liikevaihto ja henkilöstö kasvavat ja kasvun myötä yritys kohtaa uusia haasteita. Osa alla kuvatuista kehitysaskelista on edellytyksiä yrityksen liiketoiminnan ja tuottavuuden kasvulle.

Oikeiden sähköisten ratkaisujen avulla yritys voi parantaa kannattavuuttaan tehostamalla lii-ketoimintaa ja samalla vahvistaa kilpailukykyään tarjoamalla asiakkaille parempaa palvelua. Portaat ovat kuvaus tyypillisestä sähköisen liiketoiminnan kehittämispolusta, joka on suhteu-tettu yrityksen kehittämisen kokonaisuuteen eri kasvuvaiheissa. Kunkin ratkaisun käyttöönotto on aina arvioitava tapauskohtaisesti yrityksen tilanteen ja liiketoimintaympäristön vaatimusten mukaan.

Sähköinen kaupankäynti

Yritysverkoston älykäs liiketoiminta

• verkkokauppatoiminnot osana web-

sivuja, social shopping

• reaaliaikainen varausjärjestelmä,

Crm (asiakashallinta), kansainväliset

jakelukanavat

• kehittynyt web-analytiikka

yhdistettynä erp:iin (sähköiseen

toiminnanohjaus järjestelmään)

• erp, kokonaan sähköinen taloushallinto,

järjestelmien ja yritysten välinen

tiedonsiirto

9KEVÄT 2011

Sosiaalisen median ABC http://www.matkailumarkkinointi.info/ sisäl-tää mm. hyödyllisen sanaston

eAskel http://www.te-keskus.fi/eAskel

Matkailun sähköinen liiketoiminta-koulutus http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus-ja-hakeminen/erikoistumisopinnot/matkailun-sahkoinen-liiketoiminta

4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta3. Sähköinen kaupankäynti

10 KEVÄT 2011

1. säHköisten perustyökalujen Hyödyntäminen

Perustasolla yrityksen käytössä ovat nettisivut ja säh-köposti. Tuotannon työkaluina tietokoneella ovat perus-ohjelmistot. Perusvälineillä yrittäjä pystyy palvelemaan asiakkaitaan ja vastaamaan kotisivujen ja matkakohde-markkinoinnin kautta syntyvään kysyntään. Asiakkaat ovat tyytyväisiä silloin, kun he saavat hyvää henkilökoh-taista palvelua. Mikäli tavoitteena on hakea liiketoimin-nalle kasvua, on syytä vahvistaa perusyrittäjätaitoja ja hankkia tietoja sähköisestä markkinoinnista sosiaalisen median abc -oppaan avulla. Hyvän mahdollisuuden oppia uutta tarjoaa matkailun ja elämystuotannon klusterin kehittämä sähköisen liiketoiminnan perusteet -koulutus.

3. säHköinen kaupankäynti

Sähköisen kaupankäynnin vaiheessa olevassa yrityk-sessä markkinoinnin lisäksi myös myynti ja asiakkuu-denhallinta hoidetaan sähköisesti. Yritys tarjoaa asiak-kaalle ostamisen helppoutta. Toiminnan tehostumisen kautta yrityksen kannattavuus ja kilpailukyky paranevat. Markkinointi on monikanavaista ja asiakkaiden kulutus-käyttäytymistä seurataan sähköisesti esimerkiksi web-analytiikan avulla.

Kehittämiskohteita yrityksessä ovat tuotteistaminen säh-köisiin myyntikanaviin, sähköisen myynnin osaaminen ja jakelukanavatuntemus. Kehittämispanoksena yritys voi harkita avainhenkilöiden lähettämistä esimerkiksi HAAgA-HELIA ammattikorkeakoulun sähköisen liike-toiminnan koulutusohjelmaan.

2. sisällöntuotanto nettiin

Seuraavalle kehitystasolle edennyt yritys on aktiivinen sähköisen markkinoinnin hyödyntäjä. Tavoitteena on löytää uusia asiakkai-ta netistä herättämällä potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus yrityksen tuotteista kertovia aineistoja levittämällä. Yrityksen toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön sähköinen laskutus ja hyödyntämällä sähköisiä taloushallinnon työkaluja.

Sisällöntuotannon apuna on dynaaminen nettisivusto, jonka tuotannossa käytetään sisällönhallintajärjestelmää (CMS). Asiakkaiden mielenkiintoa herättämään tuotetaan kuvia ja vi-deoita erityisesti sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Yritys pyrkii kertomaan asiakkaalle mieleenpainuvan tarinan. Vuoro-vaikutus sähköisessä maailmassa asiakkaan kanssa antaa vink-kejä toiveista.

Yrittäjältä tai hänen tiimistään täytyy löytyä innostusta ja osaa-mista netin eri kanavien tutkimiseen ja sisällöntuotantoon. Asia-kasmäärän kasvaessa perusprosessien hallinta nousee tärkeäksi. Sopiva työkalu seuraavan kehitysaskeleen valmisteluun on ELY-keskuksen eAskel-palvelu.

4. yritysverkoston älykäs liiketoiminta

Kehittyneellä tasolla matkailun sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintäteknologiaan tukeutuen tehokkaan yritysverkoston toimintaa. Asiakkaalle pystytään tarjoa-maan kokonaisvaltainen tuote ja yksilöllinen saumaton palveluketju. Toimintaa ohjataan sähköisellä toimin-nanohjausjärjestelmällä. Koska perusprosessit on pit-källe automatisoitu, verkoston yrityksillä on resursseja edelläkävijöinä etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ja siten saavuttaa kestävää kilpailuetua.

Yrityksillä on resursseja tehdä myös erilaisia kokeiluja jakelukanavissa uusien asiakasryhmien löytämiseksi. Ydinosaamista yrityksessä on palvelumuotoilun ja säh-köisen liiketoiminnan asiantuntijuus, jota vahvistetaan panostamalla T & K -toimintaan ja kansainväliseen yh-teistyöhön.

Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman toteutta-massa eTourism Roundtable -strategiatyöskentelyssä Suo-men matkailun tulevaisuus nähtiin tuoteteemojen ympärille rakentuvissa asiakaslähtöistä palvelubrändiä kehittävissä ver-kostoissa, jotka hakevat asiakkaansa puhumalla suoraan netissä kuluttaja’heimojen’ kanssa. Tällaiset yhteenliittymät olisivat riittä-vän vahvoja hakemaan kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta omissa erityiskohderyhmissään.

Teksti: Marja Tiainen ja Pellervo KokkonenKirjoittajat ovat matkailun sähköisen liiketoiminnan asian-tuntijoita matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa.

www.soske.fi/etourism; www.experiencebusiness.fi/etourism

Sähköisen liiketoiminnan portaat tarjoavat näkökulman siihen, miten hieman pitkäjänteisemmin liiketoimintaansa miettivä yritys voi tulla osaksi näitä uusia liiketoimintaverkostoja.

10 KEVÄT 2011

Matkailuyrityksen eportaat kestävään kasvuun

KEVÄT 2011 11

Sähköinen markkinointi on välttämätöntä. Mutta pitääkö jokaisen roikkua netissä työkseen? Mikä on matkailuyrit-täjän oikeaa työtä?

Sähköinen markkinointi asettaa yrittäjille paineita uusien asioiden opettelemiseen. Toki jokaisen pitääkin tietää, miten tärkeä tietoverkko on nykyaikaisessa markkinoinnis-sa. Mutta on kohtuutonta vaatia, että yhden tai kahden hengen yrityksessä opeteltaisiin kaikki sosiaalisen median ja muut nettimarkkinoinnin kommervenkit. Ei yrittäjän tar-vitse osata kirjanpitoa tai kylmäkoneiden asennusta, vaik-ka molemmat ovat välttämättömiä yritykselle.

Nyt tarvitaan erikoistuneita ammattilaisia huolehtimaan pienten yritysten palveluiden näkymisestä verkossa, ostet-tavassa muodossa. Nettiseppää tarvitaan jokaisessa mat-kailukylässä tai yritysverkostossa.

tekijä tarvitsee palkkansa

Matkailuyrityksen pitäisi ennen kaikkea keskittyä siihen ainoaan asiaan, jota ei voi antaa toisen tehtäväksi: asiak-kaan kohtaamiseen ja palvelemiseen. Kaiken muun voi teettää. Mutta tekijä tarvitsee palkkansa.

Nettiseppää ainatarvitaan

Pienyrittäjät ovat aivan liikaa tottuneet tekemään kaiken itse. Leipurit kuljettavat kustannuksista piittaamatta leivät itse kauppoihin. Ovatko he parempia autokuskeja kuin lei-pojia? Jokaisen yrittäjän tulisi määrittää omat vahvuuten-sa ja sen jälkeen koota yhteistoimintaverkostonsa. Kylän vahvin mies myllyreissulle ja suulain markkinoille. Vanhassa sanonnassa piilee työnjaon ja erikoistumisen viisaus.

Maataloudessa on rakennettu toistasataa vuotta järjestel-mää, jolla tuotteet saadaan tehokkaasti myytyä. Suoma-lainen osuustoiminta on menestystarina. Maidontuottaja tuskin on kateellinen meijerille siitä, että maito maksaa kaupassa paljon enemmän kuin tilan tankista jalostajalle myytynä. Viljelijä ymmärtää, että jalostusyrityksen on saa-tava katetta omille jalostus-, jakelu- ja markkinointikuluil-leen. Näin hän voi keskittyä itse tuottamaan korkealaatuis-ta raaka-ainetta.

Yhteistyöverkostoja ja ydintoimintaan keskittymistä tarvi-taan nyt myös maaseudun pienten matkailuyritysten tu-levaisuuden rakentamiseen. Toivottavasti siihen ei mene sataa vuotta. Oppaiksi ensihätään kelpaavat lukuisat osuusmeijerien, -pankkien ja osuuskauppojen satavuotis-historiikit.

Reijo Martikainen

K O L U M N IK O L U M N I

12 KEVÄT 2011

Ajatelkaa suuria!Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehto-nen näkee maaseutumatkailussa paljon kasvupotentiaa-lia. Tarvitaan rohkeutta, kekseliäisyyttä ja yhteistyötä.

Maaseutumatkailun merkitys Suomen matkailulle on varsin merkittävä. Yrittäjiä on yli viisi tuhatta ja huomattava määrä vuodepaikoista sijaitsee maaseudulla.

- Suomi tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan, joka tarjoaa rauhaa, hiljaisuutta ja mahdollisuuksia monipuolisiin aktiviteetteihin - luonnon an-timia unohtamatta. On kovin toivottavaa, että uusia maaseutumatkailuyri-tyksiä syntyy ja että nykyisin toimiville löytyy jatkuvuuden turvaavat ratkai-sut esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa, Jaakko Lehtonen pohtii.

Hän löytää kehitettävää myös pienten maaseutumatkailuyritysten toimin-nassa.

- Rohkaisisin yrittäjiä ajattelemaan suuria. Suomalaisuuteen kuuluu liial-linenkin varovaisuus ja omien mahdollisuuksien vähättely. Kovin helposti tässä maassa saakin haihattelijan leiman otsaansa. Yrittäjän pitää kuiten-kin aidosti yrittää. Jos asetetaan tavoitteet, jotka on helppo saavuttaa, ei ole asetettu oikeita tavoitteita, Lehtonen korostaa.

Lehtonen peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä, verkostoitumista, laadun ke-hittämistä, oman yrityksen näkemistä osana suurempia kokonaisuuksia ja erikoistumista.

- Näkisin mielelläni, että yritykset valitsisivat yhden tai kaksi asiaa, joissa ne erikoistuvat niin timanttisiksi, että ovat niissä maailman parhaita, hän visioi.

Silence, please•Mökkeily, sauna, luonto, yms.

Cultural beat•Joulupukki, design,

suomalainen ruoka, yms.

Wild & free•Safarit, hiihtokeskukset, kalastus,

yms.

KEVÄT 2011 1313

Lehtonen kehottaa hyödyntämään eri organisaatioiden ja hank-keiden koulutuksia ja toimenpiteitä oman organisaation kehit-tämiseksi. Myös myynnissä ja markkinoinnissa kannattaa olla aktiivinen. – On järkevää seurata, mitä asioita, tuotteita tai teemoja alueel-la tai valtakunnan tasolla viedään markkinoinnissa eteenpäin ja käyttää hyväksi laajempien toimenpiteiden vetoapua.

Maaseudun tuotetarjonta sisältyy jokaiseen MEKin markkinoin-titeemaan, jotka ovat silence please, wild & free ja cultural beat. Lisäksi yrittäjillä on mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen matkailun laadunkehittämisohjelmaan Laatutonniin ja hyödyn-tää MEKin verkkopalveluita ja tutkimusraportteja. Tuotekehitystä MEK tukee mm. Outdoors Finland -hankkeen kautta.

Pienetkin yritykset voivat osallistua MEKin myyntitapahtumiin, lähettää tiedotteita MEKin kautta ulkomaisille matkanjärjestäjille ja medialle sekä vastaanottaa ulkomaisia media- ja matkanjär-jestäjävierailuja

Millainen sitten on Suomen maaseutumatkailun tilanne kilpaili-jamaihin verrattuna? – Kokonaisuutena katsoen olemme kilpailukykyisiä, mutta emme ylivoimaisia. Turvallisuusasioissa olemme selkeästi kärkiryhmässä. Tasaisen laadun ja tuotteiden kehittämistä tarvitaan edelleen, Lehtonen listaa.

– Oppia voisimme ottaa esimerkiksi Keski-Euroopasta siinä, mitä kaikkia elementtejä tuotteeseen voi lisätä. Saunatuottee-seen voisi antaa mukaan saunomisohjeet ja myydä tai sisällyttää hintaan pesuvälineet ja pyyhepaketit. Retkeilijöille voi myydä mukaan paikallisherkuista tehtyjä eväspaketteja. Lisämyyntiin ja jälkimarkkinointiin kannattaa panostaa.

Verkostoiduttaessa kumppaneita kannattaa hakea myös muilta toimialoilta. Maatilamatkailuyrityksen partneiksi voi sopiva hyvin esimerkiksi hyvinvointiyritys.

Ehkä tärkein kaikista on kuitenkin asenne. Vierailijan tulee tuntea itsensä tervetulleeksi koko matkakokemuksen ajan, varauksesta kotiin paluuseen saakka.

– Omia ainutlaatuisia erityispiirteitä on tärkeä pitää esillä. Isän-nän ja emännän tulee suorastaan rakastaa kotiseutuaan ja yritys-tään. Se heijastuu automaattisesti matkailijaan. Mikään ei korvaa hyvää asennetta, Lehtonen summaa.

Teksti: Tuija Kauppinen

mekistä vetoapua

kilpailijoilta mallia ja oppia

KEVÄT 2011

Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen

– Tällaiset Kellokas-palkinnot ja tunnustukset täytyy ottaa nöyränä ja kiitollisena vastaan, toteavat Anita ja Heikki Ovaskainen yhdestä suusta.

lupsakkaa vieraanvaraisuutta

Majatalo tarjoaa nimensä mukaisesti aamiaismajoitusta, täysihoitoa sekä ruokapalveluja. – Vuosien saatossa olemme kehittäneet yritystämme monipuoliseksi matkailupalvelujen keskukseksi, kertoo talon emäntä Anita Ovaskai-nen.

Ohjelmapalveluja yrityksessä on kehitetty niin, että ne tukeutuvat ym-päröivään luontoon ja karjalaisiin perinteisiin. – Tarjolla on esimerkiksi karjalaista kyykkää, ratsastusta, potkukelkkai-lua ja hiihtoa, kertoo majatalon isäntä Heikki Ovaskainen. Myynnissä on omaa luomuruisleipää, karjalanpiirakoita ja viljatuotteita.

14 TALVI 2011

Majatalo Puukarin Pysäkki

VUOdEN KELLOKAS:

Valtimon kunnassa, yläkarjalalaisessa vaaramaisemassa sijaitsevan Majatalo Puukarin Pysäkin yrittäjät Anita ja Heikki Ovaskainen ovat pitkän linjan uutteria maaseutuyrittäjiä. Vuoden Kellokas 2011 valin-nallaan Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry osoittaa tunnustusta pitkäaikaisesta ja uutterasta työstä paitsi oman yrityksen, myös koko maaseutumatkailun toimialan kehittämiseksi sekä alan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi.

Anita-emäntä leivänteossa

Anita ja Heikki Ovaskainen

KEVÄT 2011 15

karjalaista ruokaperinnettä

Majatalon pirtissä tarjolla oleva ruoka valmistetaan karjalaista ruo-kaperinnettä hyödyntäen pitkälti luomuraaka-aineista, joista suurin osa saadaan omalta tilalta. Ruokaan on kannattanut keskittyä, sillä Anita-emäntä taitaa konstailettoman tavan tehdä ruokaa. – Saamme maatilan tuotteille myös paremman hinnan, kun ja-lostamme ne itse, kertoo talon nuoriemäntä Anni Ovaskainen. Perustana ruoanvalmistuksessa on tietysti uuni ja uunissa haudut-taminen.

Omalta tilalta tulevat lampaan ja naudan liha, joulun aikaan sika, kesällä salaatit, yrtit, juurekset ja vihannekset. Kananmunat tulevat lähikanalasta, osa maidosta on tankkimaitoa lähiluomutilalta ja kalat saadaan lähikalastajilta, marjat ja sienet puolestaan paikal-lisilta kerääjiltä. – Muuten olemme paikallisen S-marketin varassa, josta ostamme kaiken mahdollisen luomuna, kertoo Anita.

eettisyys tärkeää

– Ulkomaisia tuotteita emme käytä juuri lainkaan. Täältä ei saa mis-tään eettisesti tuotettua kananlihaa. Ja nimenomaan kananlihaa, ei mitään kolmen viikon ikäistä broileria. Se vaan on niin luonnotonta ruokaa, julistaa Anni. – Emme käytä myöskään mitään puolivalmisteita tai maustelisiä. Lisäaineille sanomme ”ei”, toteaa Anita.

Laatukriteereinä ovat ruuan alkuperä, puhtaus sekä mahdollisim-man vähäinen kuljetus ja jalostus. Osoituksena laadukkaasta toi-minnasta yritykselle on myönnetty Maakuntien Parhaat -laatumerkki jo vuonna 1995.

– Totta kai meidän täytyy huomioida asiakkaiden tottumuk-set, mutta olemme onnistuneet esimerkiksi saaman lampaan-lihan vihaajat syömään lammasta, toteaa talon isäntä Heikki. – Olemme turruttaneet makunystyrämme lisäaineilla ja muilla tar-peettomilla raaka-aineilla. Haluamme palata perusruuan äärelle, opetella tekemään ruisleipää ja hyödyntämään leivinuunin jälkiläm-pöä, jatkaa Anita.

Yrittäjäpariskunta Anita ja Heikki Ovaskainen kuuluu vuonna 1991 perustetun Karelia à la Carte -verkoston perustajajäseniin ja tunnus-tusta on tullut myös sieltä. – Verkostoon kuuluminen tuo mukanaan hyvää yhteistyötä ja aja-tustenvaihtoa muiden yrittäjien kanssa. Saamme myös tietoa mui-den tekemistä eri tuotteista, kertoo Anita.

moninainen asiakaskunta

Varsinkin kesällä asiakkaiksi tulevat ohikulkijat sattumanvaraisesti. Talvella on hiihtäjiä ja työmatkustajia. Paikalliset järjestävät puoles-taan paljon perhejuhlia. – Yleensä tulija on kuullut joltakin tuttavaltaan meistä ja tulee suosituksen perusteella. Tämä markkinointikeino on varmasti paras tällaiselle pienelle yritykselle, kertoo muun muassa tiedotuksesta vastaava talon nuoriemäntä Anni. – Teemme paljon myös yhteistyötä ja -markkinointia muiden alueen matkailuyritysten kanssa, hän jatkaa.

– Yrityksen ja erehdyksen kautta on tullut monta uutta hyvää ideaa tai toimintatapaa. Uudistaminen tulee joskus “pakosta”, jos jotain tuotetta ei ole saatavilla, esimerkiksi sieniä viime kesänä. Lainmuu-tokset vaikuttavat myös toimintaan, kertoo isäntä Heikki.

sukupolvi vaiHtumassa

Sukupolvenvaihdos teetättää paljon ajatustyötä Puukarin Pysäkillä tällä hetkellä. Anni on ottamassa koko yrityksen ja maatilan miehensä kanssa haltuun. Omasta elämäntyöstä irrottautuminen ei ole helppoa Anita ja Heikki Ovaskaiselle. Uudistuksia on kuitenkin luvassa ja toi-vottavasti ne miellyttävät myös edellistä sukupolvea.

Teksti: Nina Vesterinen

Karelia à la carte -verkosto on ainutlaatuinen ruokamatkailuverkosto, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Verkostoon kuuluu yli 80 poh-joiskarjalaista ravintolaa, juhlapalveluyrityksiä, matkailuyrityksiä, elintarvikealan yrityksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan yrityksiä. Yritykset ovat sitoutuneet seuraaviin arvoihin: paikalli-suus, karjalaisuus, omaleimaisuus, luonto ja vieraanvaraisuus. Verkostossa tehdään yh-teistyötä osaamisen vaihdossa, markkinoin-nissa, markkinointi-ilmeen kehittämisessä, laatutyössä, tuotekehityksessä sekä raaka-ai-neiden ja palveluiden hankinnassa Karelia à la carte -brändin alla. Karelia à la carte järjestää myös karjalaisia ruokaretkiä eri teemoin sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle. Ruoka-retket tarjoavat matkailun makumuistoja par-haimmillaan!

Karelia à la carte -verkostoa koordinoi ProAg-ria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja 13 yrittäjän muodostama Karelia à la carte Valiokunta.

Anita ja Heikki Ovaskainen

16 KEVÄT 201116

Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutu-matkailuyritys

Matkaan kohti sydänhämäläisiä maalaismaisemia, ohi har-jujen, peltojen ja järvien. 1400–luvun Pälkäneen Rauniokirk-ko pilkahtaa jo horisontissa. Aistin historiallisen kylämiljöön tunnelman. Käännyn kuusiaidan vierestä 140 vuotta vanhan maalaistalon pihaan. Olen perillä Keltaisessa Talossa.

KEVÄT 2011

Luen ennen sisään astumista Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Loma-laidun ry:n antaman vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustuksen perusteet: ”Keltaisen Talon Sari Yli-Salomäki ja Heli Rapatti saavat tunnustusta rohkeasta maaseutuyrittäjyydestä, sitkeydestä yrittämisen poluilla esimerkik-si viranomaismääräysten ja -toiminnan soveltamisessa ja mukauttamisessa omaan yritystoimintaan. He ovat myös kehittäneet perinteistä maaseutumat-kailun toimialaa innovatiivisesti ja laadukkaasti.” Odotukseni ovat korkealla.

Hymyilevä emäntä Heli Rapatti ottaa minut pullantuoksuisessa eteisessä vas-taan. – Keltainen Talo on myös minun ja Kinuski-koirani viihtyisä koti, Ydinajatuk-semme on, että Keltaisen Talon tarjonnasta kukin vieras voi rakentaa itselleen kaunista arkea, hän kertoo.

vaHvuuksia Hyödyntäen

Yhteistuumin sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki alkoivat vuonna 2007 rakentaa yritystä, jossa molempien vahvuudet tulisivat hyödynnettyä ja joka sopisi Suomen maaseudulle. – Molemmilla meillä oli entuudestaan vahva yrittäjätausta muilta aloilta, ker-too artesaani Heli Rapatti. – Minä olen yrityksen toimitusjohtaja ja hoidan Helsingistä käsin yrityksen markkinointia ja johtamista media-alan yrittäjyyden ohella, kertoo Sari Yli-Salomäki.

Lähtökohta maaseutumatkailuyrittäjyydelle oli hieman toisenlainen kuin monel-le muulle, joilla on paikka jo valmiina, jopa rasitteena. – Me etsimme paikkaa, missä voisimme toteuttaa unelmaamme, kertoo Sari Yli-Salomäki. – Olemme toisillemme voimavara. Koska en ole aina paikalla, tuon myös ulko-puolista näkökulmaa toimintaan, jatkaa Sari.

– Elämänmuutos Tampereen keskustasta maaseudulle sujui helposti. Neljän vuoden ajan olen emännöinyt sisustusmyymälää, kahvilaa ja aamiaismajoitusta. Lisäksi suunnittelen tekstiilituotteita myyntiin, kertoo Heli. – Luovuus on täällä maalla valloillaan. Saan ideoita enemmän kuin ehdin to-teuttaa. Onneksi Sari laittaa ideat sitten kirjalliseen muotoon, hän naurahtaa.

KEVÄT 2011 17KEVÄT 2011 17

kaupasta suurimmat tuotot

Yrittäjien osaamistausta ja kädenjälki näkyvät yrityksen toimin-nan puitteissa, tuotetarjonnassa ja markkinointiviestinnässä. – Minulle on tärkeää se, miltä kaikki näyttää, kertoo Heli. – On myös ihanaa yllättää asiakkaat. Kerran kutsuin asiakkaat meille sen pidemmälle ajattelematta juhannuksen viettoon, muistelee Heli pilke silmäkulmassa.

Siirrymme pullantuoksuisesta kahvilasta paikallisia maistiaisia notkuvien herkkuhyllyjen ohi tunnelmalliseen myymälään. Oman tuotannon lisäksi tarjolla on skandinaavisia tuotteita kuten kynt-tilöitä, kodin piensisustusesineitä ja tekstiilejä. – Maalaisromantiikkaa modernilla taitteella, kiteyttää Sari myy-mälän tarjonnan.

Heli on sisustanut yläkerran tyylikkäät vierashuoneet 1800-luvun lopulla rakennetun talon ilmettä kunnioittaen. – Pellavasta ja silkistä valmistetut sisustustekstiilit ovat Keltaisen Talon kaupan oman tuotemerkin tuotantoa ja valmistettu Pälkä-neellä, kertoo Heli Rapatti silminnähden ylpeänä.

Paikan tuntu, talon menneisyys ja tarinat ovat läsnä. – Kulttuuri kokonaisuudessaan on minulle tärkeä lähtökohta elä-mässä ja toiminnassa, kertoo Heli.

Keltaisessa Talossa toimii myös Pälkäneen kunnan matkailuinfo. Sen hoitaminen tuo lisäarvoa ja asiakkaita, vaikka kunnan mak-sama palvelumaksu onkin vaatimaton.

matkailuyrittäjyyden Haasteita

Yritys toimii vuokratiloissa viiden vuoden vuokrasopimuksella. – Vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2014 jälkeenkin, jos mo-lemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, kertoo Sari Yli-Salomäki. Yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, mutta se on vaatinut ponnistuksia. – Matkailuyrityksen perustamisessa on ihan omat lakikiemuran-sa, omat laatujärjestelmänsä kuten Malo-luokitus, kertoo Heli. Muun muassa käynnistysavustuksen saamisessa oli haasteita. – TE-keskuksessa pähkäiltiin, olemmeko uusia yrittäjiä vai emme. Lopulta kaikki loksahti paremmin paikoilleen kuin olimme odot-taneet, jatkaa Heli Rapatti. Maaseudulla yrittäessä paikallisten asukkaiden, kyläyhteisön ja muiden yrittäjien hyväksyntä on tärkeää. Saavutettu luottamus luo turvallisuutta ja myös viihtyi-syyttä. – He kaikki ovat omalta osaltaan tärkeitä taustavaikuttajia yri-tyksen onnistumiselle. Samalla aaltopituudella olevien yrittäjien kanssa on myös syntynyt uusia matkailutuotteita, kertoo Heli.

Vaikka yrittäjyyden riskit välillä hirvittävät, yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi tehdä mitä haluaa.

Manner–Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on työ-tilaisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. ELY–keskuksista ja pai-kallisilta Leader–toimintaryhmiltä haettava yrityksen käynnistystuki on tarkoitet-tu aloittaville yrityksille tai yrityksille, joilla ei vielä ole palkattuja työntekijöitä.

Yritys voi saada käynnistystukea palkatessaan ensimmäisiä vieraita työntekijöitä. Tukea voi

saada enintään kahden henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin kahden vuoden aikana. Näin voidaan siis enintään tukea yhden työntekijän kahden vuoden palk-kausta, kahden työntekijän yhden vuoden palkkausta tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkausta. Rahana ja luontaisetuina suoritettavat ennakonpidätyksenalaiset kohtuulliset palkkakustannukset hyväksytään kustannuksiksi. Tukea voidaan myöntää enintään 50 pro-senttia palkasta.

yrityksen käynnistystuki

– Voin hyödyntää omaa osaamistani ja verkottua toisten osaajien kanssa, summaa Heli viimeisten vuosien kokemukset.

keltaisia taloja ympäri suomen?

Keltaisen Talon konsepti on idealtaan kaukana tienvarsien ketju-toteutuksista. Helillä ja Sarilla on ollut kuitenkin mielessä ajatus, että toimintamalli voisi olla monistettava liikeidea: useampia Keltaisia Taloja eri puolilla Suomea historiallisissa ympäristöissä. – Volyymi lisää kannattavuutta, muistuttaa Sari Yli-Salomäki lo-puksi. Tänne pitää tulla uudelleen, mietin kotiin palatessani.

Teksti: Nina Vesterinen

Keltaisen Talon sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki (oik.).

18 KEVÄT 2011

Kiinnostaako tasokas mökki-majoitus Saimaan saaristossa? Kokea siinä sivussa hieman his-torian havinaa ja kuulla tarinoi-ta? Entä miten olisi yöpyminen rajakartanossa Möhkössä, Suo-men itäisimmässä kylässä? Kuu-lostaako kirkkoveneretki Pieli-sellä, Kolin upeissa maisemissa, houkuttelevalta? Vai haluatko vain olla rauhassa – nauttia hy-västä ruoasta ja piristävistä pol-kupyöräretkistä omaan tahtiin Suomen suvessa?

Valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen neljästä pilottikylästä koottu Niinisaa-ri – Möhkö – Vuonislahti – Syvänniemi -kiertomatkareitti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua kylien ainutlaa-tuiseen ilmapiiriin ja luontoon, kulttuuriin, ihmisiin ja historiaan.

1. niinisaari, puumala Niinisaari on saaristokylä Saimaan saaristossa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea. Puumala on lähes kivenheiton päässä. Mikkeliin, Imatralle ja Savonlin-nan on matkaa 70 km ja Helsinkiin 320 km. Saarelle on lauttayhteys, joka kulkee vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Niinisaarella voi yöpyä erittäin tasokkaas-ti yksilöllisissä mökeissä ja huviloissa,

käydä viereisellä Temolan viinitilalla tai seurata Hanhiniityn sepän taontanäytök-siä.

Niinisaaren Liehtalanniemen museoti-lalla kokee palasen menneen maailman maalaisidylliä. Opas-pehtoori kertoo tilan historiasta ja tarinoita Liehtalan Jallun elämästä. Liehtalan Jallu eli Jalmari Repo-nen oli Liehtalan viimeinen, vakituinen ja erakkoluonteinen asukas, joka asui tilalla yksin vuosina 1948 – 1976. Liehtalannie-men tilalla on myös kotieläimiä, opastettu luontopolku, retkisatama ja melojien ran-tautumispaikka.

2. möHkö, ilomantsi Suomen itäisin kylä sijaitsee aivan Venäjän rajan naapurissa. Möhkön kylä syntyi 1850-luvulla, kun rautaruukki rakennettiin Möhkönkosken partaalle. Kylän kiinnostavin käyntikohde onkin ruukkimuseo sekä ruukkimuseon masuu-nien rauniot ja entisöity kanava sulkui-neen. Möhkössä on myös sotahistoriaa; alueelta löytyy niin talvi- kuin jatkosodan aikaisia kohteita. Ruukkimuseon lisäksi kylästä löytyy runsaasti muuta kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Huoneistohotelli Möhkön Rajakartano tarjoaa mainiot puitteet majoitukseen, savusaunomiseen ja ruokailuun suuremmallekin ryhmälle.

3. vuonislaHti, lieksa Kiertomatkan seuraava kohde, Vuonis-lahden kylä, sijaitsee Kolin kansallis-maisemassa Pielisen itäisellä rannalla

Pohjois-Karjalassa. Kylä on tunnettu taiteilijoistaan, mutta merkittävin kohde on Paateri, kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti. Eva Ryynänen veisti uransa aikana satoja puuveistoksia. Paaterin kirkko on taitelijan työuran huipennus.

Vuonislahti tunnetaan myös kirjailija Heikki Turusen kotikylänä. Hänen esikois-romaaninsa Simpauttaja kertoo kosket-tavasti kylän elämästä edellisen suuren murroksen, vuosien 1950–60 vaiheista. Vuonislahden Simpauttaja palaa jäl-leen tänä kesänä Vuonislahteen, Heikki Turusen käsikirjoittaman rantateatterin ensiesityksen myötä 17.7.2011 Herran-niemen rannassa. Järjestelyistä vastaa Vuonislahden kyläseura ry ja tuottajana toimii Vuonislahden Taitelijatalo ry.

Kylämatkailulla on Vuonislahdessa pitkät perinteet. Osuuskunta Vuonis kokoaa alu-een matkailuyritysten tasokkaat ohjelma-palvelut kylämatkailutuotteiksi. Esimerk-kinä tästä on kirkkoveneretki Paateriin. Kaksituntiseen retkeen sisältyy venemat-ka Vuonislahden satamasta Eva Ryynäsen ateljéehen, jossa on opastettu kierros ja kahvitarjoilu Paaterin Kahvila-galleriassa.

4. syvänniemi, karttula Syvänniemen kylä sijaitsee kauniin Kuttajärven rannalla, 30 km Kuopios-ta länteen. Syvänniemi oli aikoinaan vireä teollisuustaajama, johon vaikutti merkittävästi Sourun rautaruukki (1868 – 1908) ja Herman Saastamoisen lankarullatehdas (1891 – 1932). Tehdas

– Koe kylämatkailun kiertomatkareitti Saimaan saaristosta Syvänniemen sydämeen!

Kirkkoveneretki Vuonislahdella.

Tervetuloa kylään!

KEVÄT 2011 19

lopetettiin vuonna 1932 ja vuosikym-menien hiljaiselon jälkeen Syvännie-men kylä on noussut uuteen vahvaan kasvuun 1980-luvulta alkaen. Alueella toimii erittäin aikaansaava Syvänniemen Kyläyhdistys ry, joka viime vuonna sai tunnustuksen Kuopion kaupungilta erin-omaisesta toiminnasta alueen asukkai-den ja elinvoimaisuuden hyväksi.

Savolaista vieraanvaraisuutta on tarjol-la maaseutuhotelli Eevantalossa, jossa on mahdollisuus yöpyä joko kodikkaissa kahden hengen huoneissa tai tilavas-sa lomahuoneistossa. Syvänniemellä voi tutustua kylän mielenkiintoiseen historiaan pienoismallien ääressä kult-tuurikeskus Hermannintalossa. Syvän-niemen kyläyhdistys järjestää myös 1-2 tunnin opastettuja kyläkierroksia.

Syvänniemen kautta kulkee virallinen patikointireitti, joka soveltuu hyvin myös pyöräilyyn. Reitti kulkee lähialueen teitä, metsäautoteitä ja metsäpolkuja. Reitin varrella on mahdollisuus makkaran pais-toon kodalla. Retkieväät ja polkupyörän, nuotiopuut, lähtöopastuksen ja kartan saa Eevantalolta.

Teksti: Synne Nordström

lisätietoja kiertomatkan koHteista ja yrityksistä:

Niinisaaren kylä:www.puumala.fi/matkailu/niinisaari.htm

Okkolan Lomamökit: www.okkolanlomamokit.com

Liehtalanniemen museotila: www.etelasavonmuseot.fi/museot/puuma-lanmuseot/liehtalanniemen_museotila.html Möhkön kylä: www.möhkö.net

Möhkön Rajakartano:www.rajakartano.com

Vuonislahden kylä ja kylämatkailu-tarjonta: www.vuonis.net

Kestikievari Herranniemi: www.herranniemi.com

Syvänniemen kyläyhdistys ry: www.syvanniemi.org/

Maaseutuhotelli Eevantalo: www.eevantalo.fi

Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen – valtakunnallinen koordinaatiohankeToiminta-aika: 1.1.2009 – 31.12.2011Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallinen osioHallinnoija: Lomalaidun ry Budjetti: 379 880 euroa/3 vuottaProjektipäällikkö: Synne Nordström, www.lomalaidun.fi

Kirkkoveneretki Vuonislahdella.

20 KEVÄT 2011

Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet

Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen

koordinointi 2009 - 2011 -hanke on tuottanut valtakunnalliset hevosmat-

kailun tuotesuositukset. Suositukset ohjeistavat hevosmatkailuyrittäjää

kehittämään tuotettaan mm. tuotekuvauksen, turvallisuuden, varustelun

ja hevosten valinnan suhteen kansainvälisen matkailijan vaatimuksia

vastaavaksi. Lisäksi suositukset sisältävät luokittelun tuotteen soveltu-

vuuden/haasteellisuuden määrittelylle.

Suositukset on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Työryhmässä oli mm. vaellus-ratsastusyrittäjiä, hevosmatkailuhankkeiden vetäjiä, Ypäjän hevosopisto, Hippolis, Vaellustal-lien liitto, Matkailun teemaryhmä ja Outdoors Finland -työryhmän jäseniä.

tuotesuositukset nyt kaikille oF-teemoille Tuotesuositukset kaikille kuudelle OF-teemalle, joita ovat vaellus sisältäen sauvakävely, melonta, pyöräily, kalastus, wildlife ja hevosmatkailutuotteet, ovat nyt valmiina. Tuotesuositukset on jaoteltu opastettuihin ja omatoimisille suunnattuihin tuotteisiin.

Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitin valinnassa. Näiden tuotesuositusten lisäksi Matkailun edistämiskeskuksessa on määritelty vientikelpoisuuden kriteerit, jotka omalta osaltaan ovat apuna tuotekehityksessä ja lisäävät tuotteen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuotesuositukset toimivat työkaluna ja apuvälineenä kansainvälisille markkinoille tuotteitaan kehittäville yrityksille.

tarkista omat tuotteet Jos olet Outdoors Finland -teemoja tarjoava yritys, tarkista, ovatko tuotteesi kansainvälisen asiakkaan tarpeita vastaavalla tasolla. Myös kaikki tuotetyöpajat, hankkeet, oppilaitokset jne. ovat tervetulleita käyttämään näitä suosituksia tuotekehitystyön ja koulutuksen tukena.

Tuotesuosituksia voi tilata painettuina projektipäälliköltä tai tulostaa itse OF-nettisivuilla olevista pdf-tiedostoista: www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/(pages)/Kesäaktiviteetit_-_Out-doors_Finland

Lisätietoja OF-hankkeesta: Projektipäällikkö Terhi HookOutdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointihanke, MEK, terhi.hook@visitfinland.com

Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa

20 KEVÄT 2011

Valtioneuvoston 24.3.2011 hyväksymän Suomen matkailupolitiikan periaatepäätöksen tavoitteena on, että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista.

Linjausten avulla luodaan yhteiset raamit erityisesti julkisen sektorin päätöksenteolle ja tehostetaan julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkoitus on vaikuttaa tahoihin, joihin ministeriöllä voidaan katsoa olevan valtaa vaikuttaa.

Matkailupolitiikan periaatepäätös määrittelee toimenpiteet Suomen matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteitä ovat yleisten elin-

keinopoliittisten toimien lisäksi matkailusektorin kehittäminen ja Suomen matkailumaa-kuvan vahvistaminen.

Matkailualaa kehitetään mm. vahvistamalla matkailuverkostoja ja yhteistyötä eri toimi-joiden kesken, tukemalla yritysten kasvua ja kehittymistä, kehittämällä alan koulutusta sekä parantamalla infrastruktuuria. Suomen matkailumaakuvaa vahvistetaan mm. li-säämällä kansainvälistä näkyvyyttä ja matkailumarkkinointia. Kestävä kehitys huomi-oidaan matkailualalla mm. palvelutarjonnassa, energia- ja jätehuoltoratkaisuissa sekä liikennemuodoissa.

Lisätiedot: Erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM, puh. 010 60 62143

KEVÄT 2011 21

KOKO-Matkailu on yksi kansallisen KOKO-oh-jelman valtakunnallisista teemaverkostoista. Verkosto tarjoaa kansallisen yhteistyöareenan ja välineen sekä alueiden että kansallisen ta-son verkostojen ja kumppanuuksien rakenta-miselle. Tavoitteena on, että Suomessa on tu-levaisuudessa entistä enemmän vetovoimaisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä matkailu-keskittymiä.

Verkosto on toiminut vuoden 2010 keväästä alkaen. Verkos-ton koordinoinnista vastaa Kalajoen kaupunki. – Ensimmäisenä vuonna on luotu pohjaa toiminnalle ja sitoutettu alueita mukaan, kertoo KOKO-Matkailun koordi-naattori Anne Anttiroiko-Takala.

Verkostossa on mukana 16 KOKO-aluetta ja jokaisella alu-eella on nimetty yhteyshenkilö, joka tuntee parhaiten oman alueensa erityispiirteet. Hän tekee myös yhteistyötä alueen matkailuyrittäjien ja eri toimijoiden kanssa.

koko mukana keHittämistyössä

Verkottumisen aktivointi, sähköinen liiketoiminta ja kansain-välistyminen ovat verkoston tämän vuoden teemat. Joillakin alueilla on ajankohtaista tehdä rooleja selkeämmäksi eli kuka hoitaa matkailun kehittämistä, yhteismarkkinointia ja kuka myyntiä. Joillakin alueilla taas haasteena on se, miten saadaan yrittäjiä aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön ja ke-hittämistoimenpiteisiin. Muun muassa näihin alueiden yhtei-siin haasteisiin voidaan käyttää KOKO-Matkailun resursseja hyväksi.

Verkosto järjestää lisäksi yhteisiä verkostotapaamisia, jois-sa käsitellään ajankohtaisia matkailun teemoja, vaihdetaan hyviä käytäntöjä keskenään, tuodaan esille aloitteita kan-salliseen keskusteluun ja sovitaan yhteisistä kehittämistoi-menpiteistä.

KOKOn avulla voidaan tehdä myös uusia rohkeita avauksia ja kokeiluja piittaamatta siitä, mitkä ovat totutut kunta-, seutukunta- tai maakuntarajat, puhumattakaan kansallisen tason uusista matkailun kehittämisaloitteista.

Teksti: KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala

KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen- yhteistyötä, verkostoitumista ja uusia avauksia

Sanna Hietamäki ja Anne Anttiroiko-Takala koordinoi-

vat KOKO-Matkailua. Kuva: Heikki Gummerus

KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyoh-jelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma vuosille 2010 – 2013. Lisätietoja: www.tem.fi/koko

Verkoston aloitusseminaarissa Kalajoella 1.-2.9.2010 oli

koolla yli 100 osallistujaa. Kuva: Sinikka Ojala

22 KEVÄT 201122

Culture Finland

Kulttuurimatkailun katto-ohjelma käyntiin Matkailun edistämiskeskuksen kulttuurimatkailun katto-ohjelma, Culture Finland (CF) on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on lisätä toimijoi-den välistä yhteistyötä sekä tuoda lisäarvoa ja lisä-tuloja niin kulttuuri- kuin matkailutoimijoille. Myös ulkomaiset ja kotimaiset kuluttajat ovat hyödynsaajia mielenkiintoisten kulttuurimatkailupalvelujen käyt-täjinä.

– Tarvitsemme lisää laadukkaita ympärivuotisia, suomalaiseen kult-tuuriin ja kulttuuritarjontaan pohjautuvia kulttuurimatkailutuotteita ja palvelukokonaisuuksia, toteaa tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEKistä. – Kulttuurin tekijöiden eli näiden kulttuuristen sisältöjen tuottajien li-säksi matkailun toimijat ovat tässä avainasemassa. Tarvitsemme myös alueorganisaatioiden ja muiden myyntitahojen aktiivista panosta, jotta saamme kulttuurinmatkailutuotteet osaksi kiertomatkailua ja vaikka aktiviteettilomia, painottaa Liisa Hentinen.

Kehittämisessä tähdätään tuotteiden ja palveluiden yhdenmukaiseen, kontrolloituun laatuun työstämällä nk. laatulistaa avuksi toimijoille. MEKin vientisuosituksia ja Kulttuurien ketju -hankkeen kanssa teh-tyä laadun kehittämistyötä hyödyntäen pyritään vielä tämän vuoden aikana saamaan valmiiksi työkalu avuksi yrittäjille omaan kehittämis-työhönsä. Laatulistassa tarkastellaan mm. laatua, aitoutta, esteettö-myyttä ja kestävyyttä. Tavoitteena on myös laatia muita toimintamal-leja tuotekehityksen tueksi.

Tavoitteena CF-hankkeessa on tuotetarjonnan monipuolistumisen kautta lisätä suomalaisen kulttuurimatkailun kansainvälistä näkyvyyt-tä. CF-kattohankkeessa yhtenä tavoitteena on koordinoida ja tukea alueellisten kulttuurimatkailuhankkeiden syntymistä. Kevään 2011 ai-kana järjestetään eri puolilla Suomea aluetapaamisia. Tapaamisissa kootaan toimijat verkostoitumaan ja pohtimaan mahdollisuuksia ja tarvetta alueellisten, kulttuurisiin erityispiirteisiin pohjautuvien han-kekokonaisuuksien ja verkostojen luomiselle. Tavoitteena on saada hankkeita vireille vielä tälle rahoituskaudelle. Näyttääkin siltä, että monessa maakunnassa toimijat ovat innostuneet yhteistyöstä kult-tuurimatkailun kehittämiseksi.

yHteistyötä eri Hankkeiden välillä

Tärkeää on luoda kulttuurimatkailun ympärille toimiva valtakun-nallinen verkosto. CF-hanke pyrkii hyödyntämään kulttuurimat-kailun kanssa toimivien hankkeiden tuloksia ja levittämään hyviä käytäntöjä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke, Outdoors Finland -hanke sekä Kulttuurin ketju -hanke ovat Culture Finlandin yh-teistoimintakumppaneita kuten myös Finland Festivals ry ja suo-malaisten kulttuuritapahtumien yhdistys, joka toimii myös katto-ohjelman hallinnoijana. Mahdollisten tulevien aluehankkeiden koordinaattorien yhteistyön käynnistäminen on myös tavoitteena. Sähköinen verkostoituminen on mahdollista mm. Kulttuu-rin ketju -hankkeen luomaa www.kulmat.fi-verkkoympäristöä hyödyntäen. CF-uutiskirjettä lähetään sähköpostitse kaikil-

le halukkaille 1-2 kuukauden välein. Uutiskirje on myös luettavissa osoitteessa www.mek.fi/tuoteteemat/kulttuurimat-kailu. Jos haluat saada uutiskirjeen, laita viesti osoitteeseen soila.palviainen@visitfinland.com.

avustusta kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna 23.5.2011 saakka haku kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen. Vuonna 2011 tukea kohdennetaan ensisijaisesti kulttuuritapahtumien matkailullisen tuotteistamisen kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät kansalliseen tai alueelliseen kulttuurimatkailun kehittämistyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään suomalaisen kulttuurin kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen.

Culture Finland – CF -Hankekulttuurimatkailun katto-oHjelma

Suomen matkailustrategiassa MEK on saanut tehtäväk-seen valmistella ja koordinoida valtakunnallisia teema-pohjaisia kehittämisohjelmia. Vuonna 2008 käynnistyi ensimmäisenä luontomatkailun katto-ohjelma Outdoors Finland. Kulttuurimatkailun katto-ohjelman projektipääl-likkönä toimii Soila Palviainen Joensuusta ja hanketta hallinnoi Finland Festivals ry. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja: http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28pages%29/Kulttuurimatkailu_-_Culture_Finland

Teksti: Projektipäällikkö Soila Palviainensoila.palviainen@visitfinland.com

045 129 0199

Culture Finland -

Kulttuurimatkailun kehittämisohjelma

c/o Finland Festivals, Kalevankatu 30,

00100 Helsinki

KEVÄT 2011 23

h A N K E - E S I T T E L y

Maaseudun sivistysliiton käynnistämässä CultRural-kansainvälisessä kulttuurimatkailuhankkeessa ha-lutaan nostaa esiin Tunturi-Lapin todellinen arjen kulttuuri, jonka uskotaan kiinnostavan kansainvälisiä matkailijoita.

Etelästä, toisenlaisista kulttuureista saapuvaa matkailijaa kiinnosta-vat asiat, joita pidämme itsestään selvyyksinä. Miten jäätyneen veden päällä voi kävellä, vaikka se natisee? Miten villieläimet, kuten porot, lepäävät mökkipolun varrella? Miten hiljaisuus soi korvissa tai miten monta eri valkoisen sävyä löytyy talvisesta luonnosta?

Kaksivuotiseen hankkeeseen on sitoutunut 15 matkailuyrittäjän ja kulttuurituottajan ryhmä, joka kehittelee, suunnittelee ja ideoi kult-tuurimatkailutuotteita, joissa alueen kulttuuriperinne ja traditiot näky-vät. Tavoitteena on luoda laadullisesti korkeatasoisia kokonaisuuksia, jotka ovat helposti ostettavissa ja käytettävissä.

Hanke toteutetaan kotimaassa järjestettävien kontaktipäivien, yri-tyskohtaisten kehityskeskusteluiden sekä kansainvälisten vaihto-ohjelmien avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ryhmät Liettuassa ja Unkarissa.

perinteet polttoaineena

Hankkeeseen osallistujien ensimmäinen kontaktipäivä pidettiin Kitti-län Könkäällä, jossa innostuneesti mietittiin yhteisiä tavoitteita. – Hankkeeseen osallistumiseni motivaatiotekijöinä näen uusien väärt-tien löytymisen, omaan kulttuuriin perinpohjaisen perehtymisen sekä omien tuotteiden testailun, vertailun ja kokonaan uusien tuotteiden kehittämisen kansainvälisten silmien kanssa, kertoo Johanna Hieta-nen, toisen polven poromatkailuyrittäjä Ounaskievarista.

CultRural-hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. Rahoitus on saatu paikalliselta toimintaryhmäl-tä Kyläkulttuuria tuntureiden maasta ry:ltä ja sen on myöntänyt Lapin ELY-keskus.

Lisätietoja hankkeesta osoitteesta http://www.msl.fi/index.php?pid=4&cid=122

Teksti: Projektikoordinaattori Anne Springare

CultRural:

Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin

Lappilainen kulttuurimatkailu herätti vilkasta keskustelua

ryhmässä. Kuvassa vasemmalta Maria Grandell, Heli Kauko-

nen ja Sirpa Karjalainen.

Tavoitteita ideoimassa vasemmalta Lea Kaulanen, Raija

Paasirova, Sauli Vanhapiha, Kristiina Mätäsaho, Jaakko

Paajanen ja Jari Rossi.

Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/lehti. Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet.

Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti

päätoimittajalta: nina.vesterinen@lomalaidun.fi.

Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu.