maaseutututkijatapaaminen karstulassa - mua.profiili.fi · theoretical technical current use...
TRANSCRIPT
Maaseudun uusi rooli
Maaseutututkijatapaaminen KarstulassaMaaseutu ja energia – onko hajautetulle energiantuotannolle tilausta?
26.8.2010
Timo Hyttinen ja Patrik Sjöholm
Sisältö
Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous- tutkimustuloksia ja havaintoja- biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä
Johtopäätöksiä:- Energiasektorin ”dikotomia”
Seuraavat askeleet
Hanke-esimerkkejä
- ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä
ASPIRE-malli
Tutkimuksia
Study IKansallinen
Study IIPohjanmaa
Study IIIEtelä-Pohjanmaa
Study IVSuupohja
RES potentiaali kirjallisuudessa
RETD 2006 Theoretical
Technical
Current use
Stangeland 2007 Theoretical
Technical
Realistic
Realisable
Hoogwijk and Graus 2008 Theoretical
Geographical
Technical
Economic
Market
Resch et al. 2008 Theoretical
Technical
Realisable
Krewitt et al. 2008 Theoretical
Technical
Economic
Deployment
Demand
Verbruggen et al. 2010 Technical
Sustainable development
Economic
Market
RESPotentiaali
Lähde: Verbruggen et al. 2010
Classification of RES potential, modified after Verbruggen et al.
RES potentiaali(uusiutuvat energian lähteet)
RES: Puu:
Metsätähteet ja kannot
Peltobiomassa:OlkiRuokohelpi, potentiaalikesantoalalta
Lietteet:KotieläimetJätevedenpuhdistus
Biojätteet
Teollisuuden jätteet
EI mukana:
Tuuli
Aurinko
Geo(thermal)
Ruuantuotanto
Puu: massa ym.
The ResultsStudy I
The ResultsStudy II
EnergyDemand
RES%
Wood Straw Other Total
Pietarsaari Region
Luoto 42 20 1 2 23 55
Pietarsaari 1078 12 3 24 39 4
Kruunupyy 159 96 48 33 177 111
Pedersöre 164 130 69 44 243 148
Uusikaarlepyy 150 115 79 64 258 173
Total 1593 373 200 167 740 46
Total without Pietarsaari 515 361 197 143 701 136
Vaasa Region
Oravainen 46 33 36 20 89 195
Vöyri 67 73 80 33 186 276
Maksamaa 16 29 4 3 36 225
Mustasaari 248 138 120 50 308 124
Vaasa 1143 28 10 10 48 4
Maalahti 91 75 60 33 168 184
Korsnäs 58 38 10 12 60 104
Total 1669 414 320 161 895 54
Total without Vaasa 526 386 310 151 847 161
Kyrönmaa Region
Isokyrö 73 40 111 34 185 254
Vähäkyrö 66 23 70 22 115 174
Laihia 115 80 95 23 198 172
Total 254 143 276 79 498 196
Coastal Suupohja
Kaskinen 385 1 1 0
Kristiinankaupunki 144 129 44 23 196 136
Närpiö 277 163 169 64 396 143
Total 806 293 213 87 593 74
Total without Kaskinen 421 292 213 87 592 141
TOTAL Ostrobothnia 4322 1223 1009 494 2726 63
TOTAL without Kaskinen Vaasa, and Pietarsaari 1716 1182 996 460 2638 154
The ResultsStudy III
Fields Biogas Wood Other TOTAL
Seinäjoki Region
Ilmajoki 155 60 91
Jalasjärvi 127 58 131
Kurikka 88 37 77
Nurmo 45 17 50
Seinäjoki 78 28 65
Ylistaro 127 32 71
Total 620 232 485 73 1410
Härmänmaa Region
Alahärmä 73 23 59
Kauhava 91 23 70
Lapua 153 50 112
Ylihärmä 48 11
Total 365 107 241 22 735
Suupohja Region
Isojoki 26 8 131
Jurva 50 16 101
Karijoki 24 8 48
Kauhajoki 129 70 170
Teuva 68 24 117
Total 297 126 567 21 1011
Järviseutu Region
Alajärvi 52 15 106
Evijärvi 23 10 99
Kortesjärvi 38 28 42
Lappajärvi 32 6 94
Vimpeli 24 5 36
Total 169 64 377 13 623
Kuusiokunnat Region
Alavus 75 24 108
Kuortane 41 19 76
Lehtimäki 10 5 66
Soini 13 16 67
Töysä 22 9 71
Ähtäri 18 7 160
Total 179 80 549 19 827
TOTAL 1630 609 2219 147 4605
The ResultsStudy IV
Poimintoja muualtaCEEC (Central and Eastern European Countries):
Bioenergiapotentiaali suurempi kuin nykyinen energian kulutus van Dam et al. 2007
Monet maat voisivat viedä bioenergiaa muihin EU-maihinLewandowski et al. 2006
Turkki:suunnitellut projektit: 90 % tulevaisuuden koko energiavarannostaEvrendilek and Ertekin 2003
Kroatia:Nykyinen RES-E osuus jo n. 50 %, potentiaali 100 %Bozicevic Vrhovcak et al. 2006, Schneider et al. 2007
Globaalisti:“Technical potential” 16-kertainen nykytarpeeseen; nykyinen käyttö 13,1 %“Realisable mid-term (2020) potential” sähköstä n. 40 %,pitkällä tähtäyksellä 100 %Resch et al. 2008
“Theoretically” tulevaisuuden sähkön tarve voidaan tyydyttää tuuli-, aurinko- ja bioenergialla hintaan alle 10 snt kWh-1 v. 2050 mennessäde Vries et al. 2007
Tyyppitilanteet
InvestmentExpensesRevenues
1000 €
Net Present Value1000 €
InternalRent Rate
%
Discounted Pay BackTime, a
Energyprice
€/MWh
IIndustry 1
7000* –2794 –4 >15 58,8
IIIndustry 2
7000* –1767 –1 >15 62,1
IIIIndustry 3
7100* 4365 13 7,5
IV9 farms
3000441246
–2236 –29 >15
VIndustry 4
** –2489 –3 >15 63,0
VI1 farm
25017,320,3
14 6 13,0 26,8
VII1 farm
7555054
–9 5 14,8 56,3
VIIISME 1
5000965
1066696 9 11,4 35,9
IXSME 2
550010041102
630 8 12,0 42,0
XMunicipal 1
1191220202196
1126 8 12,5 1334
XIMunicipal 2
1371225883103
4603 12 9,2
TalousStudy V
Talous
Investoinnin pienennysTulojen lisäys
Tulot 1. vuonna
1000 € % 1000 € 1000 €
ITeollisuus 1
3300 47 710 180
IITeollisuus 2
2800 40 600 252
IIITeollisuus 3
3200 45 650 200
IV9 tilaa
2100 70 390 3
V1 tila
90 36 11 14
VI1 tila
324 43 40 38
VIISME 1
850 17 200 350
VIIISME 2
1100 20 220 369
•Takaisinmaksuaika< 8 a
•IRR> 12 %
Toiminta-konsepti
BIOMODEHankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOKAASUPOTENTIAALI
Lähde: Asplund, Korppi-Tommola ja Helynen 2005: Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015. Jyväskylän yliopisto ja JSP.* Kesantopellon tuotanto nurmiheinällä, ala 35000 ha** Nykyiset 100 % + 10 % lisäys vuodessa
Maksimipotentiaali Teknis-taloudellinen potentiaali
1000 t/a TWh/a H TWh/a H TWh/a
Yhdyskuntajäte 860 0,9-1,3 45 0,5-0,8 45 0,5-0,8
Elintarviketeoll. jäte 430 0,4-0,6 50 0,2-0,3 50 0,2-0,3
Jätevesiliete 160 0,9 25 0,2 50 0,5
Lanta ja olki 25000 30-140 10 3,0-14 30 9-42
Peltobiomassat 1900 6,8 * 2,1 * 2,1
Kaatopaikkakaasu 0,7 ** 0,7 ** 0,7
YHTEENSÄ 30-140 6,7-18 13-46
Osuus polttoaineen kulutuksesta Suomessa(46,52 TWh/a) 86-322 % 8-39 % 28-99 %
Talous
Oletuksia: Biokaasua 150 Nm3/h, tuotanto 300 d/aTaloudellinen pitoaika 7 aOman pääoman tuottovaatimus 10 %, diskonttauskorko 7,25 %Vierasta pääomaa 50 % investoinnista, korko 4,50 %, tasalyhennys vuosittainALV 0 %, ei tuloveroja
150 Nm3/h Jalostus Siirto Jakelu Koko ketju
Nykyarvo (NPV); €Sis. korkokanta (IRR); %IRR, tuloa vuonna 1; %Takaisinmaksuaika, aDiskontattu takaisinmaksuaika; a
Investointi; €Kulut; €/aTuotot; €/a
Biokaasua myyntiin; lbens
Myyntihinta (vero 0); €/l- omakustannushinta; €/l- kate; €/l
5649633051
2,802,99
528000117669221327
7904520,280,150,13
5701134489
2,102,19
323700293122395226
7904520,500,370,13
56203949
1061,931,99
280000453126553316
7904520,700,570,13
16971153973
2,322,44
1131700247364553316
7904520,700,310,39
Sisältö
Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous- tutkimustuloksia ja havaintoja- biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä
Johtopäätöksiä:- Energiasektorin ”dikotomia”
Seuraavat askeleet
Hanke-esimerkkejä
- ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä
ASPIRE-malli
Johtopäätöksiä
Tärkeimmät havainnot:RES potentiaali valtava
Tuotantolaitosten talous:- Jo nyt taloudellisesti järkeviä- Aluetalouden stimulaatio
Muita perusteita:Kansallinen strateginen kysymysEnergia turvallisuus ja riippumattomuusKestävä kehitys
Johtopäätös:Välttämättä yleistyy– seurauksena rakenteellinen uudistuminen(Dikotomia)
Visio:
Energiasektorin Dikotomia
Sisältö
Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous- tutkimustuloksia ja havaintoja- biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä
Johtopäätöksiä:- Energiasektorin ”dikotomia”
Seuraavat askeleet
Hanke-esimerkkejä
- ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä
ASPIRE-malli
Seuraavat askeleet
Edellytysten luominen Ajopuumalli?
Valtion tukimalli?
Energiayhtiömalli?
Tripple helix – Knowledge triangle – Alueen tahto
Hankeohjelmien käynnistäminen Sektorikohtaiset: esim. kasvihuoneet
Aihekohtaiset: biokaasu, polttokenno, matalaenergia
Alueelliset energiaomavaraisuusohjelmat
Kuntien energiaohjelma ja energiatehokkuussopimus
Sisältö
Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous- tutkimustuloksia ja havaintoja- biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä
Johtopäätöksiä:- Energiasektorin ”dikotomia”
Seuraavat askeleet
Hanke-esimerkkejä
- ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä
ASPIRE-malli
ESSI-HANKE (Energy Self Sufficiency Initiative)
Hankkeessa 4 pilottikohdetta; Pietarsaaren seutukunta (Levón)
Kangasalan ja Pälkäneen kunnat (Tamk)
Viitasaari (Jamk)
Seinäjoen AMK:n pilottialueesta käydään neuvotteluja
Lisäksi Suupohjan seutukunta toimii tuutorina hankkeessa
Kuhunkin kohteeseen perustetaan kestävän energiahuollon yhteisö (SEC).
Tarkoitus on tutkia alueiden mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja hyödyntää alueellisia resursseja.
Kotisivut: www.essi-hanke.fi
Energiakylä
Energiakylä hankkeen tarkoituksena on hakea Pohjanmaan maakunnasta sopivia alueita tai kyliä, joilla on kiinnostusta ja halukkuutta lähteä kehittämään oman alueensa energiaomavaraisuutta.
Hankeesta on meneillään ensimmäinen vaihe, toista vaihetta suunnitellaan.
Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella päätetään toisen vaiheen kokoluokasta sekä osallistuvista kylistä.
Neuvotteluja käydään myös laajamittaisemmasta Energiakylä –hankkeesta.
Kotisivut: energiby.novia.fi
Pisara Meressä
Hankkeessa kehitetään entisten merivartioasemien energiaratkaisuja
Päämääränä on luoda toimiva saarekekäyttöjärjestelmä eli ns. microgrid.
Tämä olisi toteutuessaan ensimmäisiä toimivia hajautetun energiantuotannon malliesimerkkejä Suomessa
Pisara Meressä
Järjestelmä, jossa on sekä tuotanto- että kulutusinfrastruktuuri integroituna.
Järjestelmä olisi täysin automatisoitu ja hallinta tapahtuisi etänä esimerkiksi mantereelta Vaasasta.
Sisältö
Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous- tutkimustuloksia ja havaintoja- biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä
Johtopäätöksiä:- Energiasektorin ”dikotomia”
Seuraavat askeleet
Hanke-esimerkkejä
- ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä
ASPIRE-malli
Co-ordinator
Core SEC Partners
Level 3 partners
Cornwall
A Coruña
Granada
Alba IuliaVal di Scalve
Rožnovsko
Alūksne
Värmland Hiiumaa
Suupohja
‘ASPIRE’ Sustainable
Energy Communities
KEY:
Mikä on ASPIRE-Malli ?
Menetelmä suunnitella, sitouttaa, toteuttaa ja seurata energiahuoltoa koskevaa projektointia.
Best Practice –malli siitä, mitä ASPIRE-projektissa tehtiin.
Struktuuri ja muistilista, joka tarjoaa suuntaviivoja.
Suunnittelu ja perustaminen
Edellytysten ja valmiuksien luominen
Toimintasuunnitelma
Vaikutusten arviointi
ASPIRE- Malli
Kestävän energiahuollon yhteisön määrittely (maantieteellinen rajaus, alueen visio ja missio yms.)
Tunnistetaan ja sitoutetaan alueen kestävän energiahuollon kehittämisen kannalta keskeiset toimijat ja sidosryhmät
Muodostetaan kestävän energiahuollon kehittämisen ohjausryhmä
Alueen olosuhteiden kartoittaminen, kuten luonnonolot, energiaprofiili jne.
Selvitetään ja dokumentoidaan kestävän energiahuollon nykytila. Tiedon tarpeiden ja osaamistarpeiden tunnistaminen
Määrittelyt
Sitouttaminen
Organisaation perustaminen
Ominaispiirteiden
tunnistaminen
Vaatimusten ja tarpeiden
tunnistaminen
1. Suunnittelu ja perustamisvaihe
Kestävään energiahuoltoon liittyvän yleisen tietämyksen parantaminen (tietoisuuden lisäämissuunnitelma)
Keskeisten toimijoiden osaamisen parantaminen (ammattiryhmät, asiantuntijat jne.)
Tietoisuuden lisääminen
Kyvykkyyksien parantaminen
2. Edellytysten ja valmiuksien luominen
Projekti-ideoiden kokoaminen: dokumentoidaan esille nousseet projekti-ideat
Priorisoidaan projekti-ideat niiden toteuttamiskelpoisuuden mukaan
Toimintasuunnitelmaan dokumentoidaan visio ja missio, kehittämisen painopistealueet, tavoitteet ja projektikuvaukset
Varmistetaan toimintasuunnitelman toteuttaminen, eli laaditaan rahoitus-hakemukset ja turvataan riittävät henkilöresurssit
Toimintasuunnitelman käyttöönotto ja toteutus
3. Toimintasuunnitelma
Projektointi
Priorisointi
Toiminta-suunnitelma
Resurssit
Implementointi
Esim. työpaikkojen lukumäärä, väestön olosuhteet, yhtenäisyys…
Esim. taloudellinen tasapaino, tase, ostovoima…
Esim. uusiutuvan energian osuus tuotetusta energiasta, päästöt ilmaan ja veteen, energiankulutus…
Sosiaaliset vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Ympäristö-vaikutukset
4. Vaikutusten arviointi
ASPIRE-MALLI
Mallia kehitetään aktiivisesti eteenpäin.
Seuraavana tavoitteena on laatia mallista internetissä toimiva versio ensisijaisesti omaa hankekantaa ja yhteistyökumppaneita varten.
