maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää … · 2016-04-20 · eu biotalouden...
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –
aloituspaja ja webinaari 15.4.2016
Maatalouden muutos ja
ilmastonmuutos – miten kohti
kestävää ruokajärjestelmää?
© Luonnonvarakeskus
Maatalouden muutos – strategisella tasolla
• Globalisaatio >< alueellistuminen/seutukunnallistuminen
– lähiruoka - luomu
• Painotus uusiutumattomien luonnon varojen käytöstä
uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön = biotalous
2 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Biotalous Euroopassa
• Koko Euroopassa metsä on tärkein bioinfrastruktuuri
• Peittävyys 40 % EU maapinta-alasta ja lievästi
kasvava
3 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Biotalous Euroopassa
• Metsätalous tuottaa 50 % uusiutuvasta energiasta
• Hyödyntää 9 % CO2 päästöistä
• Edustaa 25 % EU kokonaisbiomassan tuotannosta
• Tarjoaa resurssit 25 %:lle EU biotaloudesta
• Perusvarantona: maa, vesi ja biodiversiteetti
• Suomi on EU:n metsäisin valtio, ja metsä kasvaa!
4 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus 5 20.4.2016 Sirpa Kurppa
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Vuotuinen kasvu 2009-2013
Vuotuinen poistuma 2010
Vuotuinen poistuma 2011
Vuotuinen poistuma 2012
Vuotuinen poistuma 2013
Vuotuinen poistuma 2014
© Luonnonvarakeskus
Maatalouden muutos
• MEILLÄ UUSI NÄKYMÄ MAATILATALOUTEEN
6 20.4.2016 Sirpa Kurppa
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
1999 2000 2001 2002 2003
-Muut tulot
-Metsätalouden tulot
-Maatalouden tulot
-Palkkatulot
© Luonnonvarakeskus
Maatalouden muutos –taaksepäin
7 20.4.2016 Sirpa Kurppa
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Viljasato yhteensä milj.kg Vilja-ala yhteensä 1000 ha
© Luonnonvarakeskus
Maatalouden muutos –taaksepäin
8 20.4.2016 Sirpa Kurppa
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Kuivaheinäsato Säilörehusato
Kuivaheinäala Säilörehuala
Milj. kg 1000 ha
© Luonnonvarakeskus
Maatilatalouden muutos • Biomassojen käytön monipuolistuminen –
kaskadiperiaate!?
9 20.4.2016 Sirpa Kurppa
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
35,0
40,0
45,0
Puujätteet
Puu muuhun käyttöön
Poltto-aineeksi
Paperi ja kartonki
Vientimassa
Vaneri ja muut levyt
Sahatavara
Vienti-raakapuu
© Luonnonvarakeskus
Tulevaisuudessakin puusta on moneksi
Esimerkkejä tuotteista:
Paperiset ”kauko-ohjattavat” hintalaput
Puukomposiitista valmistetut
äänentoistolaitteet ja autojen osat
Biohajoavat pakkausmateriaalit
Nanosellusta tehdyt taipuisat
näytöt
Älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa
tai ruuan syömäkelpoisuutta
© Luonnonvarakeskus
Edistyneet biopolttoaineet
Selluloosapohjaiset jugurttien
sakeuttamisaineet, entsyymit pesuaineissa ja
mäntyöljyjalosteet liimoissa
Luonnonkumia ja -öljyjä sisältävät
autonrenkaat
Marjojen ainesosia sisältävä
kosmetiikka
Biopohjaiset materiaalit
pakkauksissa ja
lääketieteessä
Kasviöljy-pohjaisia
sideaineita sisältävät
maalit
Biotalouden kemiaa
Kuluttajaa lähellä olevia esimerkkejä:
© Luonnonvarakeskus
Biotalouden tuotoksen
jakauma 2013
Lähde: Tilastokeskus
23 %
10 %
7 %
6 %
14 %
18 %
8 %
5 %
3 % 3 %
2 % 1 %
0 %
0 %
Massa- ja paperi (ml. painaminen)
Puutuotteet (ml. huonekalut)
Metsätalous
Uusiutuva energia
Rakentaminen
Elintarviketeollisuus
Maatalous
Luontomatkailu
Lääkkeet
Kemikaalit
Muut tuotteet
Veden puhdistus ja jakelu
Kalastus
Metsästys
© Luonnonvarakeskus 13 20.4.2016 Sirpa Kurppa
Hallittu muutos
© Luonnonvarakeskus
20.4.2016 14
Sirpa Kurppa
53,0
21,3
2,2
0,1
0,9
2,5
10,5
3,4 0,2
4,4
1,5
EU biotalouden työllistävyys EU28 2011, yht. 19 milj.
Maatalous
Ruuantuotanto
Juomateollisuus
Biopolttoaineet
Kalastus
Metsä
Metsäteollisuus
Paperinteollisuus
Tupakka
Tekstiiliteollisuus
Kemian teollisuus
18,7
42,8 7,1
0,3
1,8
0,1
10,6
8,7
2,1
4,0 3,8
EU biotalouden liikevaihto, EU28 2011,yht. 2 trilj.Euro
Maatalous
Ruuantuotanto
Juomateollisuus
Biopolttoaineet
Kalastus
Metsä
Metsäteollisuus
Paperinteollisuus
Tupakka
Tekstiiliteollisuus
Kemian teollisuus
Biotalous EU:ssa
© Luonnonvarakeskus 15 20.4.2016 Sirpa Kurppa
40 %
11 %
31 %
18 %
Globaali biomassan tarjonta (2011), yht. 11,39 mrd. tn dm
Maatalousbiomassasadot
Käyttöön korjatutsivuvirrat
Laidunnettu biomass
Puubiomassa
14 %
58 %
10 %
16,5 %
1,5 %
Globaali biomassan kysyntä (2011), yht. 12,14 mrd. tn dm
Ruoka
Rehut
Muut biomateriaalit
Bioenergia
Biopolttoaineet
© Luonnonvarakeskus
Eläinperäisen erityisesti märehtijöihin perustuvan
tuotannon haasteet Suomella uhka ja
mahdollisuus
• Lähtökohtainen tuotantoympäristöön perustuva etu – nurmen
kasvuolot
• Aluerakenteellinen haaste – maidontuotantoalueiden
keskittymät
• Tuotannon – kulutuksen keskinäinen lukkiuma –
maitotuotteiden viennin ongelmat
• Elintapasairaudet minimoiva kansakunta olisi erinomainen
brändäyksen taustavoima
• Arktisuus – ilmastomuutoksen myötä katseet kääntyvät
pohjoista kohti
16 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Kestävä ruokaketju ja kaskadiperiaate –
mielenkiintoinen kaksijakoinen nykytilanne
Funktionaaliset tuotteet/sivutuotteet
- uusimpana maitosuola
Suuri joukko puolijalosteita
Lähellä luontoa ovat vähän jalostetut tuotteet –
karkeasti jauhettu vilja
17 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Kiertotalous – resurssien säästö -
kestävyysajattelu • Resurssien käytön vähentäminen -Reduce
• Resurssien uudelleen käyttö - Reuse
• Resurssien uusintaminen - Revive
• Resurssien kierrätys - Recycle
• Resurssien uudistus - Redefine
• Resurssien uudelleen suunnittelu - Re-imagine
• Resurssien uudelleenmuotoitu - Redesign
• Resurssien korvaaminen - Replace
• Resurssien korjaaminen - Rebuild
• Resurssien elvytys - Regenerate
• Resurssien uusrakentaminen - Reform
• Resurssien uudelleen organisointi - Reorganize
• Muuntojoustavuus: soveltuvuus, muotoiltavuus, kestävyys,
käyttövalmius (Resilient: adaptability, transformability, persistence, preparedness)
18 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Ilmastonmuutos – miten kohti
kestävää ruokajärjestelmää? Haasteet tuotantoympäristön tasolla
• Lämpeneminen - talvella
• CO2 lisäys
• Auringon säteilyn muuttumattomuus tai
väheneminen
• Ilmaston äärevyyden kasvu
• Vesi
Haasteet tuotantotoiminnan tasolla
• Maankäyttö - monimuotoisuus
• Resurssitehokkuus – säästävyys
• Kierrätys- suorituskykyvalmiudet
19 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
• Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä – ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään –
• Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi
• ohessa: yleinen ympäristöhyöty
– Maan vesitalous
– Eroosion välttäminen
– Kasvukunnon ja ravinteiden käytön parantaminen
– CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä
– Tuo mukanaan biodiversiteettietuja
http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg
Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
© Luonnonvarakeskus
Ruokajärjestelmä - Elinkaarisen
mittauksen näkökulmat
Kuormitusjalanjälki
Kuormitus
Kuormitus Kuormitus
Kuormitus
Kuormitus
Resurssialanjälki
Resurssi
Resurssi Resurssi
Resurssi
Resurssi
Raaka-ainetuotanto
Jalostus
Vesijalanjälki
Ravinnejalanjälki
Hiilijalanjälki
Vesistökuormitus
Ekotoksinen jalanjälki
Humaanitoksiset jäämät
21 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Maatalouden muutos –taaksepäin
22 20.4.2016 Sirpa Kurppa
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Kuivaheinäsato Säilörehusato
Kuivaheinäala Säilörehuala
Milj. kg 1000 ha
© Luonnonvarakeskus
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Päiväkuormitus per kuluttaja
Härkäpapupihvit (veget.) koti
Soijapapupihvit (veget)koti
Punajuuripihvi, koti
Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti
Kasviskiusaus, koti
Lihamakaronilaatikko, valmis
Kirjolohikiusaus, valmis
Broilerpasta, valmis
Kinkkukiusaus, valmis
Kasviskiusaus, valmis
Ohrapuuro, valmis
Broilerpasta, koti
Nakit ja muusi, koti
Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti
Kirjolohikiusaus, koti
Broilerkastike + pasta koti
Broilerkastike+tumma riisi, koti
Broilerkiusaus, koti
Broiler kermakastikkeessa, valmis
Kinkkukiusaus, koti
Lihamakaronilaatikko, koti
Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 %
Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)
Ääriskenaario
27, 4 kg
CO2 ekv
+
Ääriskenaario
t
BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA–
Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan
päivittäisessä ilmastovaikutuksessa.
CO2 + N2O + CH4
Globaali haaste –
kaikki mahdollinen tehtävä
kaikilla aloilla! I kg I kg I kg
+
© Luonnonvarakeskus 20.4.2016 24
Vaikutusarviointi
Rehevöityminen Normalisointi
Subjektiivinen vaikutusarviointi
Ympäristö
indeksi
Luokittelu ja karakterisointi
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
Päästöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisällä (ekvivalenttiarvot)
Kokonaisekvivalenttimäärät
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinäinen merkittävyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympäristö-
kuormitus
Tuotteen Kokoon
valm… pano… Päästö
1000 10 3000 CO2
10 1 30 CH4
1 0.1 1 N2O
- - - CFC
Karakterisointi Ilmastonmuutos
kerroin potentiaali
1 3000
25 630
298 310
kts. IPPC 3940
Elinkaari-inventaarion tulokset
Suomi
Normalisointi
tekijä
Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen
osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden
merkitykselle.
Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä!
Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen
ympäristönäkökohdista.
Kertoimet
vaihtelevat!
Kuva: Pasi Voutilainen
Ilmastonmuutos Normalisointi
Normalisointi Tulos Arvottaminen
© Luonnonvarakeskus 20.4.2016 25
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
Päästöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisällä (ekvivalenttiarvot)
Kokonaisekvivalenttimäärät
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinäinen merkittävyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympäristö-
kuormitus
Ilmastonmuutos
Happamoituminen
Otsonikerroksen oheneminen
Raskasmetallit
Rehevöityminen
Karsinogeenit
CFC
Pb
Cd
PAH
Pöly
VOC
DDT
CO2
SO2
NOx
Savusumu kesällä
Savusumu talvella
P
Torjunta-aineet
jne...
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Subjektiivinen
vaikutusarviointi Ympäristö
indeksi
Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
Päästöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisällä (ekvivalenttiarvot)
Kokonaisekvivalenttimäärät
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinäinen merkittävyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympäristö-
kuormitus
Vaikutusarviointi
Ilmastonmuutos
Happamoituminen
Otsonikerroksen -muutos
Happamoituminen
Rehevöityminen
Karsinogeenit
CFC
Torjunta- aineet
NH3
PAH
CH4
VOC
N2O
CO2
SO2
NOx
Ilmastonmuutos
Happamoituminen
P
Ilmastonmuutos
N
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Subjektiivinen
vaikutusarviointi Ympäristö
indeksi
Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi
Arvottaminen Tulos
Kuva: Pasi Voutilainen
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
Päästöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisällä (ekvivalenttiarvot)
Kokonaisekvivalenttimäärät
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinäinen merkittävyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympäristö-
kuormitus
© Luonnonvarakeskus 26 20.4.2016
© Luonnonvarakeskus 27 20.4.2016
Kaurahiutaleen (1000 kg valmista tuotetta) ravinnejalanjälki - TYPPI
Ravinteiden kok.hyötykäyttöaste
Prim. ravinne ~35 kg Häviöt ~0 kg elinkaaren vaiheittain
99 %
Lannoitteet ~34 kg
Prim. ravinne ~0 kg Häviöt ~8 kg
74 %
Sek. ravinne ~5 kg
Vilja ~29 kg
Prim. ravinne ~0 kg Häviöt ~2 kg
94 %
Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~5 kg
Kaurahiutale ~23 kg
Prim. ravinne ~0 kg
100 %
Kaurahiutale ~23 kg
95 %
Hävikki ~1 kg Jätevesi ~22 kg
33 % (Elint.häv. jäteh.)
Prim. ravinne ~0 kg Häviöt ~1 kg
8 % (Jätevedenkäsittely)
Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~0 kg
Prim. ravinne ~1 kg Häviöt ~20 kg
Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~2 kg
Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden vain päätuotteen): 57 %
Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden tuotteen sekä muut hyötykäyttökohteet): 73 %
Käyttöön otetut kokonaisravinteet: Primääriravinteita 88 %
Sekundääriravinteita 12 %
Alkutuotannonpanostuotanto
Kasvintuotanto
Elintarvikkeen jalostus
Elintarvikkeen jakelu, var. ja kauppa
Kulutus
Elintarvike-hävikin
jätehuolto
Jäteveden käsittely
© Luonnonvarakeskus
Hiilen tuottavuus • Hiilen sitominen käyttökelpoisiin ketjuihin
• Hiilen suorituskyky - energia-arvo, hyödynnettävyys
• Hiilen varastointi – varastointi maahan (sequestration),
rakennuksiin, hajautettu varastointi myöhempää käyttöä
varten
28 20.4.2016 Sirpa Kurppa
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
20.4.2016 29
© Luonnonvarakeskus 30 20.4.2016 Teppo Tutkija