Kuva 1

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Maavoimien EsikuntaHenkilöstöosasto

KUULEMISTILAISUUS UUDESTA LAIN-SÄÄDÄNNÖSTÄ 7.11.2008

Eversti Markku Riittinen, MAAVE

Kuva 2

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Laki puolustusvoimista

Puolustusvoimista annetun lain 14 §, joka sääntelee

yksityisten kiinteistöjen tilapäistä käyttämistä puolustus-

voimien harjoitustoimintaan, on merkittävällä tavalla

vaikuttanut erityisesti suurten harjoitusten suunnittelussa

noudatettuihin toimintatapamalleihin.

Harjoitusten toteuttaminen on tähän asti onnistunut

joko tehdyillä sopimuksilla tai hallintopäätöksillä, mutta

täytäntöönpanoa lykkäävä valitusmahdollisuus saattaa

johtaa harjoitustoiminnan vaikeutumiseen.

Kuva 3

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Laki puolustusvoimista

Tämän vuoksi esitetään, että lain 14 §:n säännöstä

korjataan siten, ettei mahdollisella valituksella kiinteistön

käyttöä koskevasta hallintopäätöksestä olisi täytäntöön-

panoa lykkäävää vaikutusta, ellei valitusta käsittelevä

tuomioistuin erityisestä syystä niin määrää.

Harjoitustoiminnan suunnitteluaikataulun aikaistaminen

niin, että voitaisiin olla varmoja hallintopäätösten lain-

voimaisuudesta mahdollisista valituksista (hallinto-oikeus,

KHO) huolimatta, ei ole käytännössä mahdollista.

Kuva 4

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Asevelvollisuuslaki

Laki on kokonaisuudessaan sekä sisällöllisesti että

lainsäädäntöteknisesti onnistunut eikä suuria muutos-

tarpeita ole olemassa.

Muutamin kohdin laki kuitenkin kaipaisi yksityiskohtien

tarkastamista, erityisesti tämä pätee lain muutoksen-

hakujärjestelmän monimutkaisuuteen.

Kuva 5

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

AsevelvollisuuslakiSeuraavassa eräitä käytännössä esille tulleita tarpeitasäännösten muuttamiseen:

Asevelvollisuusasioita käsittelevät viranomaiset- esitetään, että puolustushaarojen esikuntien tehtäviä koskeva pykälä muutetaan paremmin vastaamaan nykytilaa niin, että siinä todettaisiin ”Maavoimien Esikunta suunnittelee, kehittää ja ohjaa asevelvollisuusasioita puolustusvoimissa yhteis- toiminnassa muiden puolustushaarojen esikuntien kanssa”

- sotilasläänien esikuntien tehtäviä suhteessa Maavoimien Esikuntaan tulisi myös täsmentää toteamalla niiden tehtäväksi ”johtaa ja seurata asevelvollisuus- asioiden käsittelyä toimialueellaan”

Yleinen toimi- ja päätösvalta- esitetään, että alueellisen sotilasläänin esikunta rinnastetaan asevelvollisia koskevissa asioissa toimivallaltaan aluetoimistoihin.

Kuva 6

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Asevelvollisuuslaki

Varusmiespalvelukseen määräämisen viimeinen mahdollinen

ajankohta - Esitetään, että lakiin lisätään säännös, jossa on määritelty, milloin varusmies-

palvelus on viimeistään aloitettava (esimerkiksi sinä vuonna, kun asevelvollinen täyttää 29 vuotta)

Asevelvollisrekisterin tietojen julkisuus/salassa pidettävyys

- Esitetään selvennettäväksi asevelvollisuusrekisteriin merkittyjen tietojen luovutus-edellytyksiä, erityisesti poliisiviranomaisten suuntaan (vrt. poliisilaki)

- Aiemmassa laissa olleet erityiset salassapitomääräykset on poistettu

(henkilön tunnistetiedot, joiksi todettiin nimi, henkilötunnus, sotilasarvo,

osoite- ja muut yhteystiedot sekä kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka),

jolloin tietojen julkisuuden arviointi tapahtuu pelkästään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan. Toisaalta kuitenkin mm. sotilasarvon osalta on erikseen määrätty luovutusedellytykset niin kuin se olisi salassa pidettävä tieto.Sääntely on kokonaisuudessaan näin ollen jäänyt jossain määrin epäselväksi.

Kuva 7

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Asevelvollisuuslaki

Päihdetestaus

Huumausaineen käyttöä selvittävään tutkimukseen määräämiseen

perusteet selkeät siltä osin kuin kysymys on vapaaehtoisuuteen

perustuvasta testauksesta.

Pakkoon perustuvaa testausta ei ole käytännössä käytetty, muun

muassa sen vuoksi, että huumausaineen käyttöä selvittävään testiin

määrääminen on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Tämän

vuoksi esitetään, että päätöksestä joko kielletään valittaminen tai

säädetään sen täytäntöönpano mahdolliseksi valituksesta huolimatta.

Kuva 8

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

AsevelvollisuuslakiMuutoksenhakujärjestelmä

Nykyinen muutoksenhakujärjestelmä, joka koostuu päätöksen laadusta riippuen joko oikaisuvaatimusjärjestelmästä ja valitusmahdollisuudesta kutsunta-asiain keskuslautakuntaan taikka valitusmahdollisuudesta hallinto-oikeuteen, on johtanut käytännössä epäselvyyksiin.

Esimerkiksi joukko-osaston komentajan päätöksestä keskeyttää varusmiehen palvelus ja esityksestä hänen palveluskelpoisuusluokan muuttamisesta on valitettu annetun muutoksenhakuosoituksen perusteella hallinto-oikeuksiintarkoituksella saada muutos palveluskelpoisuusluokkaan, josta ei ole vieläollut olemassa edes päätöstä

Esitetään, että oikaisuvaatimusjärjestelmä ulotettaisiin kaikkiin asevelvollisuus- lain perusteella tehtäviin päätöksiin, joiden osalta ei ole muutoksenhakukieltoa.

Kuva 9

PU

OLU

ST

US

VO

IMA

T

F

ÖR

SV

AR

SM

AK

TE

N

F

INN

ISH

DE

FE

NC

E F

OR

CE

S

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta

MAAVOIMIEN NÄKEMYS MUUTOSTARPEISTA

1. MPK:n sotilaallista valmiutta palvelevilla kursseilla tulisi voida antaa koulutusta reserviläisille puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähdysaineilla ilman nykyisestä lain tulkinnasta johtuvaa VEH-menettelyä.

2. MPK:n kursseilla tulisi voida antaa koulutusta reserviläisille puolustusvoimien aseilla puolustusvoimien kouluttajaksi hyväksymän reserviläiskouluttajan johtamana ilman puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvan valvontavelvoitetta.

3. Puolustusvoimien hyväksymä kouluammuntojen johtamiskoulutuksen saanut ja oikeudet omaavan reserviläisen tulisi voida johtaa puolustus-voimien johtamassa koulutustapahtumassa määräysten mukaisia kouluammuntoja ilman puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvan henkilökohtaiseen läsnäoloon perustuvaa valvontavelvoitetta ”samallaalueella”.

4. Vapaaehtoista sotilaallista koulutusta ei tulisi rajata tapahtuvaksi ainoastaan puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueilla.