maija valta, thl-oper yhteistyöseminaari 26.-27.3.2014 oulu,
DESCRIPTION
THL-OPER yhteistyöseminaari 26.-27.3.2014 Oulu,TRANSCRIPT
Ratkaisujohtaja
Maija Valta
Sähköiset potilastietojärjestelmät – odotuksista omaksumiseen
26.3.2014 Page 1
Maija Valta
Tietojärjestelmän käyttöönotto
26.3.2014 Page 2
Maija Valta
Tietojärjestelmän käyttöönotto 1. Teknisen sovelluksen käyttöönotto
• Varmistetaan pelkästään teknologian oikeansuuntainen kehittyminen ja sen toimiminen moitteettomasti = järjestelmän toimittajan näkökulma. (Pressman, 1992)
2. Tietojärjestelmäprojekti • Tietojärjestelmän käyttöönotto koostuu useista eri
osaprojekteista, joka etenee toiminnan suunnittelun, järjestelmän hankinnan, sen asennuksen ja koulutuksen kautta käyttöönottovaiheeseen, tuotantokäyttöön ja projektin päättämiseen. (Ripatti, 1999)
3. Tietojärjestelmän organisatorinen käyttöönotto • On projektia laajempi kokonaisuus, jossa huomioidaan myös
inhimilliset ja sosiaaliset tekijät. (Kling & Allen, 1996) -> sosiaalinen käyttöönottoprosessi
26.3.2014 Page 3
Maija Valta
Innovaatiot
Käyttöönotto • Innovaattorit: 2,5% • Nopeat omaksujat: 13,5% • Nopea enemmistö: 34% • Hidas enemmistö: 34% • Vitkastelijat: 16 %
Omaksumisaika • Innovaattorit: 0,4 v • Nopeat omaksujat: 0,55 v • Nopea enemmistö: 1,14 v • Hidas enemmistö: 2,34 v • Vitkastelijat: 4.65 v
Maija Valta
4
Lähde: Rogers, 1995, 2001
Change curve
The
leve
l of ex
pect
atio
n
Time Controlled level of expectation
High level of expectation
Disappointment
Change management fails
Effective anticipatory change management The level of achievement
70%
100%
Essentials of Change Management, 1999
Maija Valta
26.3.2014 Page 5
Teknologian käyttöönottoon liittyvät esteet terveydenhuollossa
1. Teknisiin esteisiin • Tekniset esteet saavat suurinta huomiota nimenomaan
käyttöönottoprosessin aikana. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien suunnittelu ilman ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja jatkuva teknologian kehittäminen, joka tekee osaamisen ylläpidon vaikeaksi, varsinkin pienille organisaatioille.
• Teknisten esteiden liiallinen korostaminen voi kuitenkin johtaa muiden, vähintään yhtä tärkeiden, esteiden huomiotta jättämiseen.
2. Yksilöön liittyviin esteisiin • Yksilöllisistä esteistä puutteet yksilön osaamisessa tai teknologian
tuomien hyötyjen havaitsemisessa ja ideologinen, periaatteellinen vastarinta voivat muodostua suurimmiksi teknologian hyödyntämisen esteiksi, riippumatta käyttöönotettavan teknologian laadusta.
3. Organisatorisiin esteisiin • Organisatorisia esteitä ovat esimerkiksi johdon puutteellinen tuki,
organisaation haluttomuus muutokseen, sekä johtamisen puute. lähde: Cronley ja Pattersson (2010)
26.3.2014 Page 6
Maija Valta
Sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto
Seitsemän vuoden seurantatutkimus odotuksista omaksumiseen
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1217-6/
26.3.2014 Page 7
Maija Valta
Tutkimuskysymykset • Mitä tarkoittaa tietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto? • Miten tietojärjestelmän sosioteknistä käyttöönottoa on
aiemmin tutkittu ja millaisia sosioteknisiä malleja tutkimuksissa on käytetty?
• Miten sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto toteutuu tapausorganisaatiossa?
• Miten sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa henkilökunnan työprosesseihin ja potilaan tai asiakkaan hoitoon
• Mitkä tekijät selittävät sähköisen potilastietojärjestelmän onnistunutta sosioteknistä käyttöönottoa?
26.3.2014 Page 8
Maija Valta
Sosiotekninen teoria tietojärjestelmän käyttöönotossa
26.3.2014 Page 9
Maija Valta
Sosiotekninen teoria tietojärjestelmän käyttöönotossa
• Korostaa yksilöön, organisaatioon, teknologiaan ja työtehtäviin liittyviä asioita = kokonaisuuden huomioimista.
• Sosiotekninen teoria korostaa muutosjohtamisen merkitystä uuden teknologian käyttöönotossa. Tällöin keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka hyvin ihmisiä ja organisaatioita johdetaan muutoksen aikana. • Tietojärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on muuttaa perinteisiä
institutionaalisia käsityksiä, toimintamalleja ja rutiineja, jolloin loppukäyttäjät voivat kokea, että muutosjohtajat yrittävät määrätä heidän tahtoaan, rajoittaa heidän työtään ja määritellä heille uudet toimintamallit ja roolit.
• Keskeistä on saada loppukäyttäjät mukaan jo käyttöönoton suunnitteluvaiheessa. Ilman positiivisia vaikutuksia yksilötasolla ei voida saavuttaa myönteisiä vaikutuksia organisaatiotasolla.
(Lähde: Lorenzi, Riley, Blyth, Southon & Dixon, 1997.)
26.3.2014 Page 10
Maija Valta
• Tutkimalla ja ymmärtämällä sekä terveydenhuollon
sosiaalisia, teknisiä ja organisatorisia tekijöitä, voimme toivoa ymmärtävämme myös teknologian hyväksymistä käyttöön (Schaper & Pervan, 2007).
• Terveydenhuollon ammattilaiset syyttävät usein teknologian käyttöönoton ei-toivotusta lopputuloksesta käyttöönotettua järjestelmää. • Joissakin tapauksissa taustalla voi olla esimerkiksi ohjelmavirhe,
mutta monet haitallisista ja ei-toivotuista lopputuloksista johtuvat kuitenkin sosioteknisen vuorovaikutuksen puutteesta.
• Tällöin uusi teknologia yritetään istuttaa terveydenhuollon organisaatioon ilman välttämätöntä keskustelua esimerkiksi työ- ja toimintatavoista, niihin liittyvistä muutoksista, kulttuurista sekä työnjakoon liittyvistä asioista. (Harrison ym., 2007.)
26.3.2014 Page 11
Maija Valta
26.3.2014 Page 12
Maija Valta
HUOM!
Saman teknologisen ratkaisun käyttöönotto voi olla toisessa
organisaatiossa menestystarina, toisessa täydellinen katastrofi.
Terveydenhuollon erityispiirteitä, jotka on hyvä tiedostaa ja huomioida tietojärjestelmän
käyttöönotossa
26.3.2014 Page 13
Maija Valta
Terveydenhuollon rahoitus • Julkinen terveydenhuolto on verorahoitteista ja voittoa
tavoittelematonta. • Julkinen sektori ei ole samalla tavalla riippuvainen asiakkaista kuin
yksityinen sektori. • Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta, jolloin kysyntä ylittää aina
tarjonnan. • Tosin uuden terveydenhuoltolain myötä potilaan vapaus valita
oma hoitopaikka ja hoitohenkilöstö tietyin rajoituksin saattaa muuttaa tätä tilannetta hieman (Laki 1326/2010).
• Medikalisoituminen eli lääketieteellistyminen on lisännyt tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaa entisestään. Tällöin lääketieteen valta laajenee alueille, joita ei ole ennen pidetty lääketieteellisinä.
26.3.2014 Page 14
Maija Valta
Elämän ja kuoleman läsnäolo • Terveydenhuollossa toimitaan terveyden ja sairauden sekä
elämän ja kuoleman läsnäolon kanssa. • Tämä ilmenee erityisesti suhtautumisessa virheisiin: Niitä
pelätään, ne henkilöityvät, eikä niitä haluta käsitellä julkisesti ja avoimesti.
• Terveydenhuolto on monimutkainen, dynaaminen sosiotekninen järjestelmä, jossa ihmiset muodostavat erilaisia ryhmiä potilaiden hoitamiseksi ja ovat jatkuvasti kasvokkain epävarmuuden kanssa.
• Jatkuva muutos – tekninen toimintaympäristö • Sairaan potilaan yksilöllinen hoito, johon standardit ratkaisut
harvoin soveltuvat
26.3.2014 Page 15
Maija Valta
Organisatoriset tekijät • Terveydenhuollossa on perinteisesti vallinnut hyvin
byrokraattinen järjestelmä, jonka tiedetään muuttuvan hyvin hitaasti.
• Vallan ja auktoriteetin käyttö, sekä eri alakulttuurien väliset jännitteet ja konfliktit.
• Terveydenhuollon organisaatiot ovat tyypillisiä asiantuntijaorganisaatioita, joita määrittävät voimakkaasti tietoon ja valtaan liittyvät kysymykset.
• Asiantuntijalla on enemmän tietoa kuin asiakkaalla (agenttisuhde).
• Terveydenhuollon organisaatioissa voi myös ilmetä vastakkainasettelua inhimillisten arvojen ja toisaalta taloudellisten tavoitteiden kanssa.
26.3.2014 Page 16
Maija Valta
Statukseen, rooleihin ja valtaan liittyvät tekijät • Terveydenhuollon organisaatiossa status on useimmiten
sidoksissa koulutukseen ja ammattiin ja siihen liittyy oletus toivotusta käyttäytymismallista. Myös valta voi olla sidoksissa statukseen.
• Roolit sisältävät velvollisuudet ja oikeudet. Roolit ja status ovat sidoksissa toisiinsa.
• Roolit kehittyvät hitaasti ja äkilliset muutokset eivät ole mahdollisia, varsinkaan silloin, jos roolien muutospaineet tulevat ulkoapäin.
->Tämä nousee selkeästi esille terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöönottohankkeissa, jotka murtavat perinteisiä rooleja ja eri ammattilaisten välisiä suhteita.
26.3.2014 Page 17
Maija Valta
Organisaatiokulttuurin liittyvät tekijät • Arvot ja asenteet ilmaisevat sitä, mikä organisaatiossa on
tärkeää. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että ammatillisen osaamisen lisäämistä ja tiimityön merkitystä tai vaihtoehtoisesti perinteisiin professioihin sidottuja rooleja korostetaan.
• Normit ja säännöt toimivat suuntaviivoina, joiden mukaan on hyväksyttävää toimia organisaatiossa. Normit voivat olla joko formaalisia, esimerkiksi sellaisia, jotka määrittelevät, kellä on oikeus määrätä lääkkeitä. Ne voivat olla myös ei-formaalisia, esimerkiksi sellaisia, jotka kertovat, kuinka eri ammattiryhmät huomioivat toisensa.
• Organisaation ilmapiiri on sidoksissa arvoihin ja asenteisiin. Ilmapiiri voi olla esimerkiksi perinteitä ja rutiineja korostava tai kokeiluun ja uusiin toimintatapoihin rohkaiseva.
26.3.2014 Page 18
Maija Valta
Alakulttuurit • Terveydenhuollon organisaatioiden kulttuuria leimaa myös
vahva alakulttuurien olemassaolo. • Ammattiryhmittäin • Erikoisaloittain • Toimintayksiköittäin
• Pienet organisaatiot muodostavat usein melko yhtenäisen ja kiinteän kulttuurin, kun taas suuriin organisaatioihin muodostuu yleensä monia, erillisiä alakulttuureja. • Lääkärien kulttuurissa korostuu yksilöllisyys, itsenäisyys ja
keskinäinen kilpailu sekä se, että lääkärien toiminta perustuu vahvasti eksplisiittiseen, tieteelliseen ja kliiniseen tietoon.
• Hoitajien kulttuurin piirteinä ovat lääkäreitä vahvempi luottamus auktoriteetteihin ja usko toiminnan yhteisöllisyyteen.
26.3.2014 Page 19
Maija Valta
Informaatiokulttuuri • On osa organisaatiokulttuuria.
• Tarkoitetaan kulttuuria, jossa informaation arvo ja hyödyllisyys on tunnistettu osaksi operatiivisen ja strategisen johtamisen menestystä.
• Parhaimmillaan informaatiokulttuuri voi edesauttaa tiedolla johtamista, organisaatioiden välistä ja niiden sisäistä yhteistyötä, avoimuutta ja luottamusta.
• Informaatio- ja organisaatiokulttuurin synteesi on keskeinen osa prosessia, jossa organisaatiosta kehittyy tietojohtamisen organisaatio.
• Tietojohtamisen organisaatiossa tiedon saatavuus ja sen hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa päivittäin.
• Tietojärjestelmät ja tietojohtamisen prosessit tekevät tiedon luomisen, jakamisen ja käytön mahdolliseksi.
26.3.2014 Page 20
Maija Valta
Kulttuurit ja tietojärjestelmät • Kulttuurilla on osoitettu olevan vaikutusta myös teknologian
hyväksymiseen sekä lääketieteellisissä että ei-lääketieteellisissä ympäristöissä.
• Siksi erilaisissa kulttuureissa ja alakulttuureissa käyttöönotetuilla tietojärjestelmillä voi olla hyvin erilaiset lopputulokset.
• Esimerkiksi yhteistyöhön, luottamukseen ja joustavaan työskentelyyn ohjautuvissa organisaatioissa on löydettävissä menestyksekkäitä käyttöönottoja.
26.3.2014 Page 21
Maija Valta
Aineisto
26.3.2014 Page 22
Maija Valta
Aineiston keruu • Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala • Seitsemän vuoden seurantatutkimus (v. 2005 – 2012):
• Kyselytutkimus • Toistomittausasetelma (samat vastaajat kaikissa vaiheissa)
• 2 viikkoa ennen käyttöönottoa • 1kk käyttöönoton jälkeen • 6 kk käyttöönoton jälkeen • 7 v käyttöönoton jälkeen
26.3.2014 Page 23
Maija Valta
Vastausprosentit • 1. vaihe: 74 % • 2. vaihe: 63 % • 3. vaihe: 49 % • 4. vaihe: 55% • Kaikkiin neljään vaiheeseen vastasi yhteensä 75 henkilöä.
26.3.2014 Page 24
Maija Valta
Vastaajat ammattiryhmittäin tutkimuksen eri vaiheissa
26.3.2014 Page 25
Maija Valta
n % n % n % n %Lääkäri 15 4,2 17 5,6 12 5 4 3,1Sairaanhoitaja 98 27,2 75 24,7 60 25,2 33 25,6Perus-/lähihoitaja 69 19,2 52 17,1 41 17,2 23 17,8Sihteeri 26 7,2 24 7,9 17 7,1 10 7,8Osaston-, apulaisosastonh. 25 6,9 22 7,2 18 7,6 5 3,9Muu asiantuntija 49 13,6 50 16,4 38 16 22 17,1Kodinhoitaja, avustajat 78 21,7 64 21,1 52 21,8 32 24,9Yhteensä 360 100 304 100 238 100 129 100
AmmattiryhmäVaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4
Aineiston analysointi • Kuvailevaa että selittävää analyysia • Sekä poikkileikkaus- kuin toistomittaustutkimuksen
analysointimenetelmillä • Ristiintaulukointia, frekvenssijakaumia ja keskiarvojen vertailua • Summamuuttujien keskiarvovertailua • Faktorianalyysi • Korrelaatiot • Varianssianalyysit • Logistinen regressioanalyysi
26.3.2014 Page 26
Maija Valta
Tulokset
26.3.2014 Page 27
Maija Valta
Oppiminen ja osaaminen • Henkilökunta koki parhaana oppimistapana vierikoulutuksen
ja pienryhmissä tapahtuvan luokkaopetuksen. • Ammattiryhmistä koulutukseen käyttivät eniten aikaa lääkärit
ja sihteerit, vähiten lähi- ja sairaanhoitajat. • Kaikki terveyskeskuksen ja sairaalan työntekijät olivat
käyttäneet tietojärjestelmää aikaisemmin. Perusturvan henkilökunnasta oli tietojärjestelmiä työssään käyttänyt aiemmin vain 38 prosenttia.
• Yleisten ATK-taitojen keskiarvo oli terveyskeskuksessa 7,2, perusturvassa 6,5 ja sairaalassa 7,2
26.3.2014 Page 28
Maija Valta
Järjestelmän koetut käyttötaidot tutkimuksen eri vaiheissa
26.3.2014 Page 29
Maija Valta
Tutkimusvaihe N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Järjestyslukujen ka.
Ek: Järjestelmä taidot 67 6,3 1,2 4,0 9,0 1,45
1 kk: Järjestelmätaidot 67 7,2 1,1 4,0 10,0 2,35
6kk: Järjestelmätaidot 67 7,6 0,9 4,0 9,0 2,90
7 v: Järjestelmätaidot 67 8,0 0,9 5,0 10,0 3,31
Tuloksen perusteella järjestelmän käyttötaidot erosivat tutkimuksen eri vaiheissa (FR= 102.82, df=3, p<.01)
Muutokset työn nopeudessa
26.3.2014 Page 30
Maija Valta
Muutokset työn helppoudessa
26.3.2014 Page 31
Maija Valta
Muutokset päällekkäisen työn määrän vähenemisessä
26.3.2014 Page 32
Maija Valta
Muutokset työtyytyväisyydessä
26.3.2014 Page 33
Maija Valta
Muutokset työmotivaatiossa
26.3.2014 Page 34
Maija Valta
Muutoksen hoidon laadussa
26.3.2014 Page 35
Maija Valta
Muutokset asiakastyytyväisyydessä
26.3.2014 Page 36
Maija Valta
Työssä tapahtuneet muutokset yhteensä
26.3.2014 Page 37
Maija Valta
Työssä tapahtuneiden muutosten keskiarvoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa organisaatioittain, ikäryhmittäin eikä ammattiryhmittäin
Teknisiä ongelmia ja kehittämishaasteita • Avoimissa vastauksissa vastaajat nimesivät yhteensä 100 ns.
teknistä ongelmaa. • 28 liittyi selkeästi käyttöönotettuun järjestelmään; esim.
käytettävyyteen, toimimattomuuteen, hitauteen tai ns. kaatumiseen
• 17 liittyi järjestelmän päivitystilanteisiin • 20 liittyi työasemiin ja oheislaitteisiin: esim. vanhat työasemat ja
tulostimet • 5 liittyi sähkökatkoksiin • 2 liittyi selkeästi osaamattomuuteen • 14 oli sellaisia ongelmia, joiden syytä ei vastausten perusteella
voinut arvioida • 3 liittyi e-Reseptiin, jota oltiin samaan aikaan ottamassa käyttöön
26.3.2014 Page 38
Maija Valta
Mutta • Monista teknisistä ongelmista huolimatta järjestelmän
käyttöönoton kokonaisvaikutukset työhän olivat positiiviset. • Kehittämällä tietojärjestelmiä edelleen, voidaan positiiviset
vaikutukset saada kuitenkin vielä paremmiksi.
26.3.2014 Page 39
Maija Valta
Onnistunutta käyttöönottoa selittävät tekijät • Seitsemän vuotta käyttöönoton jälkeen onnistunutta
käyttöönottoa selitti logistisen regressioanalyysin tulosten perusteella neljä eri tekijää. 1. Ennen käyttöönottoa järjestetyt koulutusluokkatilanteet 2. Yhteistyö- ja toimintatapojen muutokset kuukausi
käyttöönoton jälkeen 3. Järjestelmän käyttötaidot puolen vuoden kuluttua
järjestelmän käyttöönotosta 4. Koulutuksen jälkeinen yhteenvetotilanne ennen
järjestelmän käyttöönottoa • Tietosuoja ja –turva-asiat • Järjestelmien kokonaishallinta
• Myös ennakkoasenne järjestelmän käyttöönottoa kohtaan selitti
käyttöönoton onnistumista
26.3.2014 Page 40
Maija Valta
Onnistuneen sosioteknisen käyttöönoton malli
26.3.2014 Page 41
Maija Valta
Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (1/4)
• Ihminen ja inhimilliset tekijät • Käyttöönotettavan järjestelmän oppimisella ja osaamisella on
suuri merkitys käyttöönoton onnistumiselle. Koulutustarve on yksilöllinen ja jatkuva koko järjestelmän käyttöönoton ja käytön ajan.
• Koulutusluokkatilaisuuksien onnistumisella ja kouluttajien ammattitaidolla on suuri merkitys järjestelmän käytön oppimiselle, mutta työyksiköissä tapahtuva vierikoulutus edistää parhaiten järjestelmän käytön oppimista käytännön työssä.
• Pelkästään käyttöönotettavan järjestelmän osaaminen ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan eri järjestelmistä muodostuvien kokonaisuuksien ja tietosuoja ja -turva-asioiden osaamista ja hallintaa.
• Työntekijöiden asenteet ja henkilökohtainen työn kehittämishalukkuus vaikuttavat myös onnistuneeseen järjestelmän käyttöönottoon.
26.3.2014 Page 42
Maija Valta
Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (2/4)
• Organisaatiotekijät • Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotossa korostuu
vahvan ja visionäärisen muutosjohtajuuden merkitys. • Muutosjohtajuutta tarvitaan muun muassa käyttöönottoprojektin
läpiviemisessä, yhteistyön, hoidon jatkuvuuden ja uusien toiminta- ja työtapojentapojen suunnittelussa, käyttöönotossa ja arvioinnissa.
• Koko organisaation johdon tulee sitoutua käyttöönottoprosessiin ja tukea henkilökuntaa prosessin aikana.
26.3.2014 Page 43
Maija Valta
Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (3/4)
• Teknologia • Sähköisen potilastietojärjestelmän kehittämisessä tarvitaan
teknologisen asiantuntijuuden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon substanssin ja niiden erityispiirteiden tuntemusta.
• Teknologisia ongelmia tai haasteita ratkottaessa, on tärkeää erottaa käyttöönotettuun järjestelmään liittyvät tekijät muista järjestelmän ulkopuolisista teknisistä tekijöistä.
• Järjestelmän käytettävyyden lisäksi tulee organisaatiossa kiinnittää huomiota myös työasemien ja oheislaitteiden riittävyyteen, nopeuteen, suorituskykyyn ja sijoitteluun.
26.3.2014 Page 44
Maija Valta
Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (4/4)
• Työssä tapahtuvat muutokset • Järjestelmän käyttöönotto voi nopeuttaa ja helpottaa työtä,
vähentää päällekkäistä työtä, lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota sekä parantaa hoidon laatua ja potilas- ja asiakastyytyväisyyttä.
• Järjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa positiivisia muutoksia työhön, jos kaikkien sosioteknisen teorian pääulottuvuuksien (ihminen, organisaation, teknologia) muutosjohtamisesta huolehditaan koko käyttöönottoprosessin ajan.
• Järjestelmän käytön positiiviset vaikutukset ilmenevät vasta puolen vuoden, mutta ne voivat edelleen vahvistua seitsemän vuoden kuluttua järjestelmän käyttöönotosta.
• Työssä tapahtuvia muutoksia tulee arvioida säännöllisesti.
26.3.2014 Page 45
Maija Valta
Miksi tulokset poikkesivat mediassa yleisesti käytävästä keskustelusta tai mielipiteistä?
26.3.2014 Page 46
Maija Valta
1. Tutkimus oli ensimmäinen aiheeseen liittyvä tieteellinen tutkimus Suomessa.
2. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli sosiotekninen teoria, ei esim. käytettävyystutkimus.
3. Tutkimuksen vastaajina olivat kaikki ammattiryhmät, eivät pelkästään lääkärit.
4. Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joita ei ole tehty Suomessa lainkaan ja kansainvälisestikin erittäin vähän.
5. Käyttöönotto oli oikeasti onnistunut: • Panostettu koulutukseen • Henkilökunta oli halukas kehittämään toimintaa, yhteistyötä ja
hoidon jatkuvuutta. • Henkilökunta oli halukas muuttamaan omia työ- ja
toimintatapoja.
26.3.2014 Page 47
Maija Valta
Miten väitöskirjan tulokset otettiin vastaan mediassa?
26.3.2014 Page 48
Maija Valta
26.3.2014 Page 49
Maija Valta
26.3.2014 Page 50
Maija Valta
26.3.2014 Page 51
Maija Valta
26.3.2014 Page 52
Maija Valta
26.3.2014 Page 53
Maija Valta