12005

MARINETEK:Roimasti laiturimetrejä

SoundBoat-projektissamerkittäviä tuloksia

NäkymiäDüsseldorfista 5

Marinetek Finland Oy:Roimasti laiturimetrejä 8SoundBoat-projektissa merkittäviä tuloksia 12ICOMIA News 14Huvivenedirektiiviä käsit-televä tiedotuskiertue 17

2 Finnboat News

Suomalaisten venemaku on muuttunut. Veneiltä vaadi-taan entistä enemmän kokoa, asuttavuutta ja suurem-pia moottoreita, väitetään. Näin sanovat ovat varmas-ti osittain oikeassa. Kun ne käyvät kaupaksi myös vien-tiin, mikäs sen parempi.

Kuitenkin suuria matkaveneitä myydään Suomessavain muutamia satoja vuosittain. Valtaosa myydyistäveneitä on avoveneitä ja pieniä katettuja veneitä, vaik-ka nelihenkinen perhe ei enää 70-luvun tapaan lähde-kään kesäloman viettoon 5-metrisellä HT:llä.

Miksi siis suuria, hyvin varustettuja veneitä ei meil-lä myydäkään sen enempää, vaikka tarjontaa on tule-vista messuistakin päätellen yllin kyllin?

Syynä on veneiden liian korkeaksi noussut hinta.Pitkään vallinneesta noususuhdanteesta huolimattavain harva suomalaisista on Nokia- tai IT-miljonääri. Mo-ni suomalainen haluaisi veneen, mutta kalliiden asuin-kustannusten jälkeen siihen ei yksinkertaisesti ole va-raa.

Järjestimme Kipparissa suunnittelukilpailun lukijoi-den omasta ihanneveneestä. Ylivoimaisesti suurin osaehdotuksista oli pieniä, alle 7-metrisiä matka- ja retki-veneitä, jotka pärjäävät pienillä, 30-60-hevosvoimai-silla moottoreilla. Raadin yksimielinen valinta voitta-jaksi oli nykyaikainen, hidas matkavene, joka on ra-kenteeltaan, varustukseltaan ja viimeistelyltään yksin-kertainen, toteutukseltaan halpa.

Valmistajien ja myyjien innostuksen tehdä ja myydäyhä suurempia ja paremmin varusteltuja veneitä ym-märtää, koska niistä saatava kate on parempi kuin pien-ten. Myös halpojen veneiden rakentamisen luulisi kan-nattavan, kun meillä muutenkin osataan erikoistua. Seedistäisi veneilyä kokonaisuudessaan!

Ihmettelenkin suuresti, mitä veneteollisuudella ontarjolla vaikkapa tuhansille kotkalaisille, turkulaisille jaraumalaisille veneilijöille, kun heidän puufiskareistaanaika jättää?

Kun suuri osa veneistä ja moottoreista myydään tun-netusti jopa yli 20 prosentin alennuksella, miksei suo-situshintoja lasketa realistiselle tasolle? Korkea lähtö-hinta säikyttää uusostajat muille markkinoille ja vää-ristää veneiden kallista hintamielikuvaa entisestään.Nykypäivän ostaja ostaa tuotteen, ei alennusta.

P E R Ä A A L L O I L L A

Suomalaisten ihannevene

Vesa leppäKirjoittaja on Kippari-lehden päätoimittaja

12005

8

PALSTATPeräaalloilla 2

Järjestöasiaa 4

Uutisia 6

Muualta poimittua 16

Kansainvälinenlehdistöseuranta 16

Svensk resumé 18

Finnboat News 3

Tätä otsikkoa olen käyttänyt ennenkin ja jotenkin se tun-tuu juuri nyt taas ajankohtaiselta. Viestinnän olemuksenkaikkein sisimmän ymmärtäminen on eräs menestymi-sen kulmakiviä.

Olemme eläneet viime vuodet suhteellisen hyviä ai-koja. Liikevaihtolukuihin on kirjattu nousuprosenttejavuodesta toiseen ja kannattavuusluvutkin ovat olleet vä-hintään kohtalaisia. Kun muutama vuosi sitten saimmeHelsingin Messukeskukseen kaksi uutta hallia, olimmehyvin iloisia koska ahtautta voitiin alkaa järjestelmälli-sesti purkaa. Nyt olemme taas tilanteessa, jossa seinätovat vastassa eikä neliötäkään voida enää lisätä. Helsin-gin Uivassa eivät viime vuonna kaikki halukkaat enäämahtuneet mukaan. Nämä ovat harmillisia asioita. Neovat toisaalta myös merkki siitä, että usko tulevaisuuteenon alan sisällä melko vahva. Siihen on toki myös hyvätperusteet.

Veneala on kuitenkin viime vuosina hartiavoimin saa-nut tehdä töitä omien markkinaosuuksiensa säilyttämi-seksi. Monenlaiset muut harrastukset tekevät vahvaa tu-loa. Olemme kuitenkin pystyneet kertomaan kuluttajil-le monenlaisen eri median kautta vahvasta, asiansa osaa-vasta teollisuudesta ja kauppiaista, jotka tuovat maahankorkealuokkaisia ja luotettavia tuotteita. Olemme vies-tittäneet, että ala on yhtenäinen ja samaan hiileen pu-haltava. Olemme käyttäneet koulutukseen ja yleisen us-kottavuusketjun kasvattamiseen aikaa ja valtaisan mää-rän muita resursseja. Asiat, joita kerromme viestinnäs-

sämme, mainonnassamme tai nettisivuillamme ovat to-tuudenmukaisia ja oikeita.

Mitä sitten tapahtuu venealan kuvalle, kun ryhdym-me lehtien sivuilla keskustelemaan busineksen sisäisis-tä ongelmista? Ongelmista joiden ratkaisuun on koko-naan erilaiset kanavat, tavat ja ennen kaikkea foorumit,olkoon kyse sitten vaikkapa veneiden tekniikkaan liitty-vistä erimielisyyksistä tai näyttelyihin liittyvistä yksi-tyiskohdista. Juttuja lukeva kuluttaja ei tunne asioidenoikeita taustoja ja tekee helposti kokonaan vääriä johto-päätöksiä kokonaisuuksista. Tällaisen prosessin seu-rauksena venealan kokonaiskuva ei sulkia hattuunsa saaja pääsääntöisesti ne, joilla on tarve tällä tavalla hoitaaomia ongelmiaan, eivät saavuta toiminnallaan haluttuatavoitetta. Päinvastoin. Myös oma uskottavuus pitkässäjuoksussa karisee. Lieneekö mahdotonta se, että istutaanalas, pohditaan asioita ja haetaan ratkaisuja, olisi oikeatie? Ei kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja aina löydy. Esillä-olo on meille kullanarvoisen tärkeä. Eikä se ole miten-kään helppo asia. Se vaatii jatkuvaa, tarkkaan harkittuaja oikein suunnattua työtä. Jokaisen meistä tulee kantaaosamme kokonaisvastuusta.

Julkaisija/UtgivareVenealan Keskusliitto Finnboat ryBåtbranschens Centralförbund Finnboat rfKäenkuja 8 A 47FIN-00500 HelsinkiPuh./Tel. (09) 696 2160Telefax (09) 6962 1611www.finnboat.fi

Päätoimittaja/ChefredaktörJouko Huju (Finnboat), jouko@finnboat.fiPuh./Tel. (09) 6962 1610

Toimitus/RedaktionToimitussihteeri Lena Mickelsson (Finnboat), lena@finnboat.fiPuh./Tel. (09) 6962 1620Kari Wilén, kari.wilen@seakari.fiKatja Simola-Saarilahti, katja@finnboat.fiToimituksen osoite kuten ylläRedaktionens adress som ovan

Toteutus/UtformningOy Sea-Kari Ab, Kari WilénSinikalliontie 14 A, 02630 EspooPuh./Tel. (09) 502 3490Telefax (09) 502 3486

Paino/TryckeriLaakapaino OyPainos 2500 kpl

Ilmestymis- ja aineistopäivät/Utgivningsdagar och deadlinenro/nr 2/2005, vko/v. 20, aineisto/material 6.5.

SSN 0789-7332Aikakauslehtien liiton jäsen

Kansikuva/PärmbildJouko Huju

Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n jäsenlehtiBåtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s medlemstidning

Esilläolon kullanarvoinen taito

Jouko Huju

P Ä Ä K I R J O I T U S

4 Finnboat News

JÄSENISTÖSSÄTAPAHTUNUTTA

Sea-Star –veneiden valmistuksensiirryttyä Hjalmar Oy:ltä Port ArthurOy:lle on Hjalmar Oy:n jäsenyys Suo-men Veneteollisuusyhdistyksessäpäättynyt 31.12.2004. Samalla onPort Arthur muuttanut Helmarinin naa-puriksi S-Mariniin Turkuun ja uusi osoi-te on Tammistontie 256, 20900 Tur-ku, puhelin- ja telefaxnumerot ennal-laan.

Suomen Vuokraveneyhdistyksenjäsenyys Finnboatissa on päättynyt javenevuokraamot ovat nyt yksittäisinäyrityksinä Venealan Kauppiaat ry:n jä-seniä. Vuokraveneyhdistyksen inter-net-sivut on siirretty osaksi Finnboatinnettisivuja ja sieltä löytyvät – kuten ai-emminkin – vuokraamoja koskevat tie-dot jaettuna merialueen, Saimaan jaPäijänne-Keiteleen mukaan. Liiton in-ternet-sivuja uudistettiin samassa yh-teydessä niin, että nyt sivustomme ontoteutettu myös saksankielisenä ja si-vut palvelevat entistä paremmin kulut-tajia eri vientitapahtumissa.

Finngulf Yachts Oy on muuttanuthelmikuun alussa uusiin tiloihin osoit-teeseen Pohjankurun satama, 10210Pohjankuru. Puh. (019) 245 4200, fax(019) 245 4205.

Otto Johan Albin Brandt perustivuonna 1905 Helsinkiin pienen Aktie-bolaget Otto Brandt Osakeyhtiö –ni-misen urheiluvälineliikkeen. Neljänomistajasukupolven jälkeen yritykses-tä on kasvanut menestyksekäs kon-serni, joka viettää satavuotisjuhliaannyt vuonna 2005. Finnboatin toimis-ton väki ja koko jäsenkunta onnitteleelämpimästi ja toivottaa onnea ja me-nestystä jatkossakin!

UUDISTUNUTHUVIVENEDIREKTIIVI

Huvivenedirektiivihän uudistuivuo-den alussa ja sen myötä myösOmistajan Käsikirjaa koskeva stan-dardi muuttui. Muistattehan, että nytvoimassa olevan direktiivin mukaankaikissa uusissa veneissä on oltava uu-det standardit täyttävä Omistajan Kä-sikirja. Uusi käsikirjamalli on tilattavis-sa liiton toimistosta, ks. Finnboat News4/2004.

VENEMYYNNINLOMAKEOHJELMA 6.0

Uusin versio (6.0) venemyynnin lo-makeohjelmasta on vihdoin valmis jakoekäytetty . Uuden ohjelman voivattilata kaikki Finnboatin jäsenyrityksetveloituksetta, ohjelmia luovutetaan kui-tenkin vain yksi kpl/yritys. Huomatkaa,että Finnboat ei automaattisesti lähe-tä uutta ohjelmaa yrityksille, joilla onolemassa sen vanhempi versio Ohjel-man tilaaminen käy kätevimmin lähet-tämällä tilaus osoitteeseen info@finn-boat.fi.

LIITON KEVÄT-KOKOUSPÄIVÄ

Liiton ja kaikkien yhdistystensään-tömääräiset kevätkokoukset oheisoh-jelmineen pidetään tänä vuonna per-jantaina 8.4. klo 9.30-15.00 Siuntionkylpylässä. Luvassa on virallisten osioi-den lisäksi mielenkiintoisia luentoja,maukas lounas sekä kokouspaikkaansopivaa rentouttavaa ohjelmaa. Ko-kouspäivä ohjelmineen ja kahveineenon vain 46 euroa/hlö (sis. alv), jotenainakaan hinta ei voi olla esteenä ke-nenkään osallistumiselle. Merkitkääpäivä kalenteriin, lisäinfoa tulee pos-tissa lähiaikoina.

YHTEISESIINTYMISIÄVENEMESSUILLA

Suomen Veneteollisuusyhdistyk-sen jäsenyritykset ovat mukana useil-la kevään kansainvälisillä venemes-suilla. ”Finnboatilaiset” osastot tun-nistaa helposti yhteisistä sinivalkoi-sista Finland-somisteista. Tammikuus-sa olivat jo Lontoon ja Düsseldorfinmessut, jonka jälkeen näyttävästi yh-dessä esiinnytään Frederician, Ams-terdamin, Tukholman, Oslon ja Mos-kovan venemessuilla. Näyttävimminollaan jälleen kerran Tukholmassa, jos-sa pidetään Suomen osaston virallisetavajaiset perjantaina 4.3. klo 12.00avaajana suurlähettiläs Pertti Torstila.Yhteisesiintymisten lisäksi järjeste-tään 11.–15.6. järjestyksessä toinenlehdistölle tarkoitettu Finnboat SmallBoats’ Floating Show Petäyksen lo-makeskuksessa Vanajaveden rannal-la. Edellisessä tapahtumassa oli tes-tattavana 45 venettä, osallistuneita toi-mittajia oli 17. Small Boats’ FloatingShow’ssa testattavina on ainoastaanavoveneitä, joiden maksimipituus on6 m.

Finnboat Small Boat’s Floating Showjärjestetään Vanajavedellä 11.–15.6-2005. Ensimmäinen pelkästään pienve-neille tarkoitettu Floating Show -tapahtu-ma oli kesäkuussa 2001 Kallavedellä.

JÄRJESTÖASIAA

Finnboat News 5

UUSI VIENTIESITESuomen Veneteollisuusyhdistyson julkaissut uudet venealan teollisuu-den vientiesitteen 2005-2006. Esitevalmistui parahiksi Düsseldorfin vene-messuille, ja siinä on mukana yhteen-sä 9 purjevenevalmistajaa, 26 moot-tori- ja pienvenevalmistajaa sekä 19tarvikevalmistajaa ja palveluyritystä.Esitteen toteutti Kari Wilén/Sea-KariOy. Vientiesitteen voi tilata veloituk-setta Finnboatin toimistosta ja sen onsaatavissa myös PDF-tiedostona net-tisivultamme www.finnboat.fi

Finnboatin yhteisosastolla Düsseldorfissahallissa 11 oli tuttuun tapaan LenaMickelsson, tässä apunaan Tor vonZweygbergk Terhiltä ja Tapio EkolaFiskarsilta.

APUA AASIAANViime tapaninpäivänä maailmaakohtasi katastrofi, jonka uhrien autta-misessa Finnboatilaisetkin ovat yh-dessä olleet mukana. Uuden vuodenaattona käynnistettyyn avustuske-räykseemme osallistuivat Chris Ber-genheim, Botnia Marin Oy, Ess-Ma Oy,K. Hartwall Oy, Hjalmar Oy, BåtbyggeriB-H Johansson, Jotiko-Marine Oy, Kul-kuri-Veneet Ky, Leevene Oy, KennethLindberg, Marino Oy, Maritim Oy,Nafco Trading Oy, Navix Oy, Sarins Bå-tar Ab, Siltala Yachts Oy, Esko Syrjä-suo, Tenis Fin Ky, Terhi Oy, TermalinKy, TG-Boat Oy, Wallas-Marin Oy, Va-tor Oy ja Finnboat. Lisäksi useat jä-senyritykset lahjoittivat varoja suoraanSPR:n Katastrofirahastolle. Finnboatinke-räyksen tuotto 8175 euroa luovu-tettiin lyhentämättömänä Suomen Pu-naiselle Ristille. Kiitämme kaikkia ke-räykseen osallistuineita!

Uusi standardi vaatii merkittäviä laajennuksia tietoihin verrattuna aikaisempaan OmistajanKäsikirjaan. Uudessa käsikirjamallissa on erityisesti kiinnitetty huomiota veneen vakavuuteenja uppoamattomuuteen, paloturvallisuuteen sekä sähkölaitteiden turvallisuuteen.

Finnboat on yhdessä VTT:n kanssa tehnyt uuden käsikirjamallin. Se helpottaa suurestimarkkinoitavan veneen yksilöllisen Omistajan Käsikirjan tekemistä. Käsikirjamalleja on kahdeneri kokoluokan veneille.

Nyt voit tilata uuden käsikirjamallin käyttöohjeineen sähköisessä muodossa suomen-, ruotsin-,englannin- ja saksankielisenä hintaan 190 € (+alv) Finnboat-jäsenille ja 380 € (+alv) muille.Tilaa osoitteesta info@finnboat.fi tai soittamalla Finnboatin toimistoon puh. 09 696 2160.

Toimi ajoissa 1.1.2005 huvivenedirektiivi vaatii kaikkiin uusiin veneisiin uudetstandardit täyttävän Omistajan Käsikirjan!

Huvivenedirektiivi edellyttää, että jokaisen uuden CE-merkityn veneen mukana toimitetaanOmistajan Käsikirja. Käsikirjan tulee täyttää uuden 1.1.2005 voimaan astuvan standardinISO 10240 vaatimukset.

TILAA UUSI OMISTAJAN KÄSIKIRJA!Omistajan Käsikirja -standardi muuttuu 1.1.2005

TILAA!Finnboat

jäsenet 190,-Muut 380,-

MTV3:n kanavalla sunnuntai-iltapäivisinnähtävää Navigare-veneilyohjelmaa tehtiinmyös Düsseldorfissa. Haastatteluvuoros-sa Terhin maahantuoja Ari Pohjanlehto,B.A.F. GmbH, haastattelijana ohjelmantuottaja Tero Jokinen.

Yhteisosastolla hallissa 11 ryhmittyneenäFinnboatin infon ympärille olivat mukanaBella-Veneet Oy, Finn-Marin Oy, FiskarsInhan Tehtaat Oy, Konekesko Oy Marine,Sarins Båtar Ab, Silver-Veneet Oy, TerhiOy ja TG-Boat Oy. Lisäksi omilla osastoil-laan muissa halleissa olivat Lamor Corpo-ration Oy, Marinetek Finland Oy, MidnightSun Sailing Oy, Nautor Oy, SaimaanSolmu Ky, Siltala Yachts Oy ja Wallas-Marin Oy.

NäkymiäDüsseldorfista

– Kohderyhmä Masmar-veneilleovat ihmiset, jotka haluavat ja joutu-vat liikkumaan vesillä myös muulloinkuin heinäkuussa. Myös riittävä no-peus on veneidemme yksi vahvuuste-kijä, kertoo Lehtovaara

Veistämön veneet ovat Masmar33, Masmar 47 ja Masmar 75. Vene-tuotannon lisäksi yhtiön toimialaankuuluu toisena tukijalkana laivojen taa-vettien ja pelastusveneiden huolto,korjaus ja varaosatoimitukset. Asiak-kaina ovat kotimaiset ja ulkomaiset va-rustamot ja telakat, merenkulkuviran-omaiset, laivastot, pelastuskeskuk-set, yritykset ja yksityiset henkilöt.

Astrassa pitkään viihtynyt myynti-päällikkö Kari Sakström siirtyi eläk-keelle loppukesällä. Sakströmin työtovat siirtyneet Ville Villikalle.

FEELING & SAILS LOPETTAA

Perhettään kohdanneen vakavansairauden vuoksi Atte Laakso on lo-pettanut Feeling & Sails –yrityksensätoiminnan ja virolaisten Ridas-pursienedustuksen 31.12.2004. Yritys onmyynyt Ridaksia suomalaisille asiak-kaille lähes 40 kpl ja sitä ennen rans-kalaisia Feeling-purjeveneitä useitavuosia hyvällä menestyksellä. AtteLaakso haluaakin näin FinnboatNewsin välityksellä kiittää kaikkia yh-teistyökumppaneitaan, ystäviään jaasiakkaitaan monivuotisesta hyvästäyhteistyöstä ja toivottaa menestystäjatkossa.

UUSIA RIB-VENEITÄInterbarco Oy on laajentanuttoimintaansa kumivenetuonnista ame-rikkalaisen OPS-JET-Pack moottorei-den maahantuontiin ja alkanut valmis-taa Söderkullassa alumiinirunkoisiaRIB-kumiveneitä, joiden suunnittelijanaon Love Still.

Venemallisto on INTER 380RIB, IN-

6 Finnboat News

CASTELLO-VENEILLÄUUSI VALMISTAJA

Castello Yachts Oy on Kirkkonum-mella toimiva uusi Castello-lasikuitu-veneiden valmistaja. Castello-veneitäon tehty Kirkkonummella vuodesta1973.

Toimitusjohtajana ja pääomistaja-na toimii Tuukka Hakanen, joka toimiedellisen valmistajan teknillisenä joh-tajana.

Vuonna 2005 Castello-veneitä val-mistuu 160 kpl, pääsääntöisesti kah-ta mallia Castello Amazon HT ja RR.Päämarkkina-alueita ovat Norja, Tans-ka, Ruotsi ja Suomi. Viennin osuus tuo-tannosta on noin 60 %. Valmistuska-pasiteetti kasvaa jatkuvasti ja vuoden2006 tuotannoksi on budjetoitu 240venettä.

Castello-veneiden valmistaja Cas-tello Yachts Oy ja Evinrude ja Johnsonperämoottoreiden valmistaja Bom-bardier Recreational Products ovat sol-mineet yhteistyösopimuksen. Castel-lo-veneet markkinoidaan SuomessaEvinrude- ja Johnson-kauppiasverkos-ton kautta.

NIMITYSUUTISIATauno Wiljasen toimittua MeredinOy:n toimitusjohtajana sen perustami-sesta vuodesta 1952 asti, on yhtiöntoimitusjohtajaksi vuoden 2005 alus-ta lukien nimitetty seuraavan polvenedustaja elektr. ins. Petteri Wiljanen.Täysi omistajuus yhtiössä on siirrettyPetterille jo vuosia sitten.

Silver-VeneetOy:n toimitus-johtajaksi on ni-mitetty insinöö-ri Timo Rais-kinmäki, 41.Hän aloitti teh-tävässään10.1.2005. Ai-

emmin hän on toiminut kansainvälisis-sä myynti- ja markkinointitehtävissäteknologia-alalla. Nimityksellä halutaanvahvistaa yrityksen kasvua, kehitystäja kansainvälistymistä. Nykyinen toi-mitusjohtaja Eero Johde siirtyy Silver-Veneet Oy:n tuotantojohtajaksi.

ASTRA-MARINE OY VAHVISTAA MYYNTIÄÄNTurun liepeillä Maskussa sijaitse-van Astra-Marine Oy:n Masmar-venei-den myynnistä ja markkinoinnista vas-taavaksi on palkattu vuoden alusta Pet-teri Lehtovaara, 37. – Nyt aiomme ak-tiivisesti avata kanavia myös vientiin,sanoo yrityksen toimitusjohtaja TimoJärvinen.

Lehtovaara on toiminut venealallamuutamaa poikkeusta lukuun otta-matta vuodesta 1989, viimeiset kol-me vuotta hän on toiminut Veikkauslii-gan jalkapalloseura FC Interin markki-nointijohtajana.

TAPAHTUMAT • TUOTTEET • HENKILÖT

Meredinin tärkeimmät henkilöt vasemmal-ta lukien: Petri Kottelin, myymälän hoita-ja, Leena Allen, konttoritoimi, TaunoWiljanen, senior tj, Petteri Wiljanen,toimitusjohtaja, Reima Seesto, myynti-päällikkö, Nina Lenihan, myynti ja markki-nointi, Anne Laaksonen, konttoritoimi.

Finnboat News 7

TER 485RIB, INTER 565 RIB, INTER610RIB ja uusin VENE-05 messuille IN-TER 665 RIB. Veneet soveltuvat eri-koisesti pelastuskäyttöön järvi- ja joki-vesistöille sekä matalille kivikkoisillerantavesille.

UUSIMEREDIN-CALENDAR2005 ILMESTYNYT

Meredinin uusi tuoteluettelo onilmestynyt ja se sisältää yli 20 000 ve-netarviketta ja 8 000 kuvaa yli 400 si-vulla. Luettelossa oleviin tuotteisiinpääsee käsiksi hakemalla joko aakko-sellisesta hakemistosta suomeksi,tuotteiden pää- ja alaryhmittelyn kaut-ta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksitai tuotebrandien kautta. Meredininluettelo on myös kokonaisuudessaaninternetissä osoitteessa www.mere-din.fi

Luettelon saavat automaattisesti il-maiseksi kaikki yrityksen tukkuasiak-

kaat. Asiakkaaksi voi ilmoittautua fa-xilla numeroon 02-275 2760, puheli-mitse 02-275 275 tai sähköpostitsemeredin@meredin.fi

TERHI OY:LLE LAATUJÄRJESTELMÄ-

SERTIFIKAATTIABS-muovisia pienveneitä Rymät-tylässä valmistavalle Terhi Oy:lle on9.12.2004 myönnetty ISO 9001:2000 laatujärjestelmäsertifikaatti.Sertifikaatin myönsi Det Norske Veri-tas ja se kattaa ABS-veneiden ja tyh-jiömuovattujen alihankintatuotteidenkehityksen, valmistuksen ja markki-noinnin. Laatujärjestelmän kautta pa-rannetaan merkittävästi yrityksen toi-minnallista logistiikkaa, henkilöstön toi-mintatapoja sekä tehokkuutta ja var-mistetaan lopputuotteen laadun tasai-suus.

Terhi Oy on ollut mukana VenealanKeskusliitto Finnboat ry:n, Uudenmaanja Varsinais-Suomen TE-Keskusten se-kä konsulttiyritys Melti Oy:n laatujär-

jestelmän kehittämiseen tähtäävässäprojektissa vuosina 2002-2004.

Terhi Oy on Euroopan johtavia pien-venevalmistajia. Rymättylässä val-mistuu 30 henkilön voimin vuosittainlähes 5000 venettä, joista noin puoletpäätyy kansainvälisille markkinoille.Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 olin. 6,2 milj.eur.

VENEILYN AAPISIA SAA TAAS

Finnboatin julkaisemasta VeneilynAapinen –teoksesta on valmistunutuusi päivitetty painos sekä suomen- et-tä ruotsinkielisenä. Aapisia voi tilataFinnboatin toimistosta omakustan-nushintaan 0,29 Eur/kpl + alv 22 %.Minimitilausmäärä on 20 kpl. Yksityis-henkilöille lähetämme Aapisen luon-nollisesti ilmaiseksi. Veneilyn Aapinen– Båtlivets ABC on oiva teos annetta-vaksi asiakkaalle esim. veneenostonyhteydessä tai hyödynnettäväksi eri-laisten veneilykurssien yhteydessä.

Kuvassa alumiini-pohjainen INTER565 RIB -kumive-ne, jossa on OPSJetPac 150 hvmoottori.

Terhi Vario

WEMA-anturitpolttoaine-, vesi- ja septitankille

www.wema.no

GT Malmström Kypuh. (09) 588 2380, fax (09) 587 1227

8 Finnboat News

Marinetek perustettiinvuonna 1994, mutta yri-tyksen pääomistajallaIlkka Seppälällä oli jo

silloin 12 vuoden kokemus lai-turivalmistuksen alalta. Lamansyövereissä hänen entinen työn-antajansa ajautui vaikeuksiin,jolloin Ilkka päätti yhdessäMarkku Rantasen kanssa perus-taa oman yrityksen.

Ensimmäiset ”referenssit”

– Lähdimme alusta alkaen voi-makkaasti kehittämään tuottei-tamme sekä laajentamaan tuote-valikoimaamme, Marinetek Fin-land Oy:n toimitusjohtaja IlkkaSeppälä kertoo. Kehitimme tuot-teet erityisesti vientiä varten javuonna 1995 saimmekin ensim-mäiset kolme tilausta Englantiin,Saksaan ja Hollantiin, joista kak-si viimeksimainittua olivat mer-kittävän kokoisia hankkeita.

Kotimaassakin päästiin hyvinalkuun ja ensimmäinen suurem-pi projekti oli Raisionlahden ve-nesataman rakentaminen.

– Toiminta-ajatuksemme mu-kaisesti kehitämme ensin tuot-teemme valmiiksi, sen jälkeenne testataan ja projektien val-mistuttua käytämme niitä mark-kinoinnissa referensseinä, Sep-

pälä jatkaa. Toimivat laiturira-kenteet ja käytännölliset sata-maratkaisut takaavat asiakkai-den tyytyväisyyden, mikä vuo-rostaan tukee markkinointia jat-kossa. Olemmekin saavuttaneethyvän uskottavuuden luotetta-vana ja täsmällisenä toimittaja-na.

Tuotekehitystä tehdään sekäyrityksen sisällä että alihankki-joiden toimesta. Eräs tärkeä yh-teistyökumppani on Satamatek-ninen Oy, joka tekee vaativialaskelmia esimerkiksi raskas-ponttoonien ja allonvaimenti-mien suunnittelussa.

Marinetekillä on tänä päivä-nä myyntiohjelmassaan ainakin500 vakiotuotetta, joista lähes-kään kaikkia ei valmisteta itse.Esimerkiksi laitureissa käyte-

tään Seaflex-ankkurointivarus-teita ja Rolecin vesi- ja sähkön-jakelupylväitä. Venepuomitmuodostavat suuren tuoteryh-män ja myös ne tulevat asen-nusvalmiina alihankkijoilta.

Yrityksen liikevaihto on run-saat 6 milj.euroa ja Suomessa setyöllistää 23 henkeä.

Maailman laajin laiturimallisto

Marinetekin mallisto kattaa lai-turit tavallisista puisista mökki-laitureista aina betonirunkoisiinraskasponttooneihin asti. Ras-kasponttoonit ovat yhtiön tär-kein tuote ja niistä on nyt ole-massa vieläkin tuhdimpi vaihto-ehto, Super Yacht -ponttooni-laiturit. Ne on kehitetty aallon-

Rutkastilaiturimetrejä

Laiturivalmistaja MarinetekFinland Oy on pitkään panos-tanut voimakkaasti vientiin.Menestys on ollut erinomai-nen ja yhtiö toimii jo 25 maas-sa. Tällä hetkellä tähyilläänidän suuntaan; Venäjälläkauppa kasvaa ja Aasianmaista odotetaan uusia vienti-kohteita. Voimakasta kasvuahaetaan kansainvälistymisenkautta, mutta myös kotimaas-sa etenkin huvilalaiturienmyynti vetää hyvin.

Teksti: Kari Wilén

Suomessa näyttä-vät kunnat tällähetkellä pitävän

taukoa venesata-mien rakentami-sessa. Marinete-

kin suurimmathankkeet ovat

ulkomailla jaesimerkiksiMoskovaanvalmistuvat

kevään ja alkuke-sän aikana laituritpurjehduksen MM-

kisoja varten.

Kuvassa vuonna 2004 valmistunut Marinete-kin rakentama Porslahden satama.

Hummeri on tilavaja erittäin tukeva

laituri moneenkäyttötarkoituk-

seen. Se voi ollayhtä hyvin huvila-

rannan ylpeyskuin taloyhtiön

kotisatama.

Finnboat News 9

murtajaponttooneista ja varus-tettu huoltokanavilla sekä eri-koisvahvoilla kiinnityksillä.Ponttoonit painavat jopa 42 ton-nia ja ne voidaan kiinnittää jokokettingeillä, paaluilla tai Seaflex-kumiankkurointijärjestelmällä.

Raskasponttooneja on kolmeaeri mallia ja sellaiset on esimer-kiksi New Port Marinassa Es-poossa ja Kreikan Porto Carra-sissa.

Aallonvaimentimien valmis-tajana ja toimittajana Marinetekon johtavassa asemassa maail-massa. Näissä ponttooneissa oneri rakenne kuin tavallisissa lai-turiponttooneissa ja tuotteen ke-hittäminen on vaatinut runsaas-ti sekä laskennallista osaamista,että käytännön tutkimustyötä.Ponttoonien hitausmomentti onsuurempi kuin tavallisissa laitu-reissa, ne ovat kiertojäykkiä jajoustavan kinnityksen ansiostane sitovat itseensä aallokon ener-gian.

Teräslaiturit ovat uusi tuote,jota Marinetekin italialaistet jaenglantilaiset alihankkijat val-mistavat. Sen sijaan alumiini-laitureiden rungot tehdään Suo-messa.

Puurunkoisten laitureidenkysyntä keskittyy lähinnä koti-maahan ja niistä rakennetaanetenkin pienissä kunnissammeedullisia pienvenesatamia. Niis-sä voi olla joko betoni- tai muo-viponttoonit. Seppälän mukaanerikoisponttoonilaiturien kysyn-tä on Suomessa hyvää vauhtiakasvamassa, koska vapaa-ajanasunnoille tahdotaan nykyäänhuolettomat, talviolojakin kestä-vät laituriratkaisut. Marinetekil-lä onkin parikymmentä jälleen-myyjää ympäri Suomea.

Erikoislaiturit tehdään Suo-messa, mutta lähiaikoina myösLatviassa toimiva yhteisyritysalkaa valmistaa niitä. Huvila-laitureiden kysyntä on ollut vil-kasta myös Laatokan ja Karjalan

suunnalla.Taloponttoonit alkavat yleis-

tyä ja Marinetek on menossa mu-kaan tähänkin businekseen. Ta-loponttooneja on kolmea eri va-kiokokoa ja ne on tehty täyttä-mään kelluvia rakennuksia kos-kevat vaatimukset. Niitä voidaankäyttää satamien palvelu- jahuoltorakennuksina, kesämök-keinä tai jopa ympärivuotisinaasuntoina.

Uusi strategia

– Ennen raskaita betoniponttoo-neja kannatti kuljettaa melkeinkuinka kauas tahansa, IlkkaSeppälä selvittää. Kuljetuskus-tannus oli vain prosenttien luok-kaa hankkeen kokonaishinnastaedellyttäen, että onnistuimmehyvin logistiikan hoitamisessa.Nyt etsimme muutamaa tuotan-topaikkaa Välimeren seudulta,koska tämä on voimakkaimminkasvava markkina-alue Euroo-passa. Tähtäin on asetettu run-saan vuoden päähän.

Marinetek Finland keskittyyentistä vahvempaan projekti-osaamiseen ja markkinointiin.Konserniin kuuluu yhteensäkahdeksan tytär- ja osakkuus-yritystä. Lisenssivalmistusta onPuolassa, Hollannissa, Portuga-lissa, Abu Dhabissa ja Dubaissa.Suomessa tuotanto siirtyi viimesyksynä Vantaalle Kuninkaan-mäessä sijaitsevaan tuotantolai-tokseen.

Kilpailijoita on useassa Eu-roopan maassa ja Seppälän mu-kaan esimerkiksi Ruotsiin onvaikea saada ”päätä avattua”.

– Metrimäärällä mitattunaolemme kuitenkin Euroopansuurin laiturivalmistaja, toteaaMarinetekin myyntijohtajaMarkku Rantanen.

Porto Carras Marina Kreikassa valmistuiviime vuonna ja satamassa on 200luksusluokan venepaikkaa. Marinetek ontoimittanut satamaan raskas- ja teräs-ponttoonien lisäksi kolme Super Yacht -ponttoonia, kaksi ylikulkusiltaa sekäpolttoainejakeluponttoonin.

Raskasponttoonejavalmistuu Marinetekin

uudessa tehtaassaVantaan Kuninkaanmä-

essä. Menossa onpuukannen asennus

betoniponttooninpäälle.

Veneet ja asiakkaatoikeassa ympäristössä.

Venenäyttelyihin ei enää poiketa vain ihastelemaan

hienoja veneitä ja tarvikkeita. Noin 60% kokoalan kaupasta tapahtuu venenäyttelyissä.Helsingin Uiva on veneiden ja tarvikkeiden määrällä

mitattuna Suomen toiseksi laajin venealan näyttely

ja ehdottomasti suurin ulkonäyttely. Vuosittain

näyttelyyn tutustuu viitisentoista tuhatta näytte-lyvierasta, joista suuri osa on todellisia asiakkaita.

jossa kaupp

Suomen suurinvenealan ulkonäyttely

HSK:lla HelsinginLauttasaaressa

Ole mukana!

Esittelyhinnat ovat kohtuullisia ja

koska teemme jopa puolet vuo-

den liikevaihdosta tässä näytte-

lyssä, on tämä meidän ykkösta-

pahtumamme!”Stig NordbladFinngulf Yachts Oy

“Purjevene onparhaimmillaanvesillä!

“Mukava välitön ilmapiiri.

Meille tämä näyttely on ehdoton

huippu, myyntimme suhteutettu-

na kävijämäärään on loistava!”Markku RavaskaLänsi-Suomen KLTM Oy

“Kesän ehdotonmyyntitapahtuma!

Ajankohta on kuin meille vene-

kauppiaille räätälöity, asiakkaat

ovat todella valmiita kaupante-

koon elokuussa. Tosiasiakkaat

ovat täällä ja heidän tavoittami-

sensa on edullista!”Kim TigerstedtHelsingin Bella-Marina Oy

Suomen tärkein markkina-aluehaltuun - edullisesti!

Suomessa myydään vuosittain lähes

20 000 vesikulkuneuvoa, joiden arvo

varusteineen ja moottoreineen on lähes

200 miljoonaa euroa. Nelisenkym-mentä prosenttia tästä kaupastatehdään pääkaupunkiseudun välittö-mässä läheisyydessä. Uiva 2005

Flytande on ainutlaatuinen venealan näyt-

tely- ja myyntitapahtuma, johon pääset

mukaan erittäin edullisesti. Näytteille-

asettajana hyödyt myös tapahtuman

laajamittaisesta markkinoinnista ja sen

saavuttamasta vahvasta imagosta.

Lisätietoja, esitteenja ilmoittautumis-lomakeen saatFinnboatintoimistosta puh.(09) 6962 1620Lena Mickelsson(lena@finnboat.fi).

a todella käy!Ole mukana!

12 Finnboat News

TaustaDirektiivissä on äänipäästönmaksimiarvolle asetettu raja-ar-voksi 75 dB(A) mitattuna 25 metäisyydeltä, kun vene ajaa ohitäydellä nopeudellaan (kuiten-kin enintään 70 km/h tunnissaeli n. 38 solmua). Enintään 10kW koneella varustetulle ve-neelle raja on 67 dB(A) ja 10-40kW koneille 72 dB(A). Mikäli ve-neessä on useampi kuin yksi ko-ne, on hyväksyttävän äänenpai-netason raja 3 dB suurempi.

Vaatimustenmukaisuuden to-dentamisvastuu on veneveistä-möllä, paitsi jos veneessä on pe-rämoottori tai vetolaitteeseen in-tegroidulla pakokaasu-järjestel-mällä varustettu sisäperämoot-tori; tällöin vastuu on koneval-mistajalla. Todentamiseen ontällä hetkellä tarjolla kolme erikeinoa:1. teho-uppoumasuhteen avulla2. ohiajotestillä 25 m etäisyy-

deltä (ISO 14509 osa 1)3. vertailuvenemenetelmällä

(ISO 14509 osa 2).

Näistä ensimmäinen sopii hitail-le veneille ja osalle puoliliuku-vista veneistä. Koska vertailuve-nemenetelmän käyttöön ei aina-

kaan toistaiseksi ole saatu riittä-västi sertifioituja vertailuvenei-tä, on ohiajotesti käytännössä ai-noa todentamiskeino liukuvilleveneille, joissa on sisäkoneasen-nus.

Äänipäästön mittaaminenISO 14509:n mukaan on kokee-na melko yksinkertainen: Mitat-tavalla veneellä ajetaan mikro-fonin ohi 25 m etäisyydeltä. Mit-taus tehdään kaksi kertaa veneenkummallekin sivulle. Laitevaati-muksetkin ovat kohtuulliset.Standardin vaatimat olosuhteetovat kuitenkin ongelma:– ei sadetta, aallonkorkeus alle

100 mm, tuulen nopeus alle 5m/s mikrofonin korkeudella(3,5 m)

– mittauspaikan läheisyydessä(30 m) ei saa olla suuria pin-toja, joista ääni heijastuisitakaisin mikrofoniin

– taustamelu ei saa olla liianvoimakas.

Suomessa tällaisia olosuhteitalöytyy kesällä kohtalaisen usein,

mutta talvella mittauksia ei voitehdä jääpeitteen takia. Muual-la Euroopassa erityisesti aallon-korkeusvaatimuksen täyttämi-nen on vaikeaa. Jos mikrofonil-le tarvitaan tukivene (sopivanlaiturin tai rannan löytäminenmikrofonille on useissa maissaongelma), voi vuorovesi vai-keuttaa veneen ja 25 m merkki-poijun ankkurointia. Näistä syis-tä SoundBoat-projektissa on ke-hitetty veneiden äänipäästöjenmittaamiseksi menetelmiä, jotkaeivät ole herkkiä olosuhteille taimittausympäristölle yleensä.

Mittaukset veneestä

Ohiajotestin korvaaminen on-board mittauksilla todettiin he-ti projektin alussa lupaavaksitieksi mittausten tekemiseenmyös kovemmassa tuulessa jaaallokossa ja ilman merkkipoi-jun tai apuveneen tarvetta. Kunäänitason mittaus tehdään lä-hellä venettä, on pakoputken tai-putkien ääni hallitseva ja ym-

Huvivenedirektiivin päästölisäys toi rajoja ääni-päästöille. Rajat sinänsä ovat kohtuullisia aina-kin pienille ja keskikokoisille veneille, muttavaatimustenmukaisuuden todentaminen ohiajo-mittausten avulla on herkkää mm. sääolojenvuoksi. Tilanteen parantamiseksi käynnistettiinEU:n CRAFT-projekti SoundBoat, johon VTTosallistui (kts. Finnboat News 1/03). Projekti onnyt päättymässä ja sen tulokset esitettävissä.Uusia menetelmiä on ehdotettu sisällytettäviksistandardin ISO 14509 osiin 1, 2 ja 3.

SoundBoat-projektissa Teksti: Markku Hentinen

merkittäviä tuloksia

Kuva 1: Äänitasonmittaus peräpeilin

takaa

Finnboat News 13

päristöolojen vaikutukset jäävätakustisessa mielessä merkityk-settömiksi. Siirtofunktion avullatulokset muunnetaan vastaa-maan 25 m etäisyydeltä mitattuaäänitasoa. Tätä työtä on tehtyerityisesti Southamptonin yli-opistossa.

Työn tuloksena on menetel-mä, jossa äänitaso mitataan pe-räpeilin lähettyville määritetyis-sä seitsemässä eri pisteessä, kts.kuva 1. Nämä äänitasot ja ve-neen perustiedot syötetään pro-jektissa tehtyyn pc-ohjelmaan,joka laskee siirtofunktion avullavastaavan äänitason 25 m etäi-syydellä ja lisää siihen erikseenkeula-aallon ja roiskeen aiheut-taman laskennallisen äänitason.Näin tehtyjen ennusteiden ontodettu pitävän paikkansa ±2 dBtarkkuudella.

On-board –menetelmällä eivielä ole virallista asemaa, mut-ta siitä on tarkoitus tehdä stan-dardin ISO 14509 osa 3. Lisäksion esitetty, että menetelmää voi-taisiin käyttää veneperheen (kts.Finnboat News 4/2004) vaati-mustenmukaisuuden osoittami-sessa. Tämä tapahtuisi siten, et-tä vain esim. suurimmalla moot-torivaihtoehdolla varustettu ve-ne mitattaisiin ohiajotestin avul-la ja muita malleja verrattaisiinsiihen on-board –mittaustenavulla.

SoundBuoy

Tukiveneen ja 25 m merkkipoi-jun ankkurointi todettiin Sound-Boat-projektin aikana hankalak-si ja hitaaksi toimenpiteeksi. On-board –mittausten rinnalle pää-tettiin kehittää myös vapaastikelluva poiju, johon mikrofoni jaäänitasomittari kiinnitetään. Ää-nitasomittarin lukema siirretäänradioteitse veneessä olevaankannettavaan tietokoneeseen.

Ohiajavan veneen ja mikrofo-nin välinen etäisyys tulee mita-ta riittävän tarkasti. Sound-Buoy:ssa tämä on ratkaistu kah-

den GPS-vastaanottimen avulla,joista toinen sijaitsee poijussa jatoinen veneessä. Näiden anta-mat paikkatiedot syötetään kart-taohjelmaan ja sen päälle teh-tyyn sovellukseen, joka piirtääkartalle veneen, poijun ja senympärille 25 m säteisen ympy-rän. Ohjelma antaa korvakuulok-keeseen ohjeita veneen ohjaami-seksi niin, että 25 m ympyrää si-vutaan.

Käytännössä mittausten tekoon helppoa: Kalibroidaan mik-rofoni, mitattavasta veneestä las-ketaan poiju veteen, ajetaan tar-vittava määrä ohituksia (ohjelmainformoi, tapahtuiko ohitus oi-kealla etäisyydellä ja mikä olimaksimi äänitaso) ja haetaan lo-puksi poiju takaisin veneeseen.

Projektissa valmistettiin jatestattiin poijun prototyyppi.Standardin 14509 uusi versio sal-lii poijun käytön, joten tuloksettulevat olemaan päteviä vaati-mustenmukaisuuden osoittami-seen. Poijun hinta muodostuumelko korkeaksi, mutta myösvuokrausmahdollisuuksia selvi-tetään.

Parametrimenetelmä

SoundBoat-projektin yhteydessäkerättiin yli 50 venettä käsittävätietopankki, jonka päätarkoitus

oli verifioida on-board –mittaus-ten pätevyyttä ohiajotestiin ver-rattuna. Lisäksi tietopankkiakäytettiin vertailuvenemenetel-män testaamiseen, teho-uppou-masuhde -menetelmän päte-vyysalueen laajentamiseen, sekäuusiin parametrisuhteisiin pe-rustuvien ennustemenetelmienetsintään.

Sellaisten pääparametrisuh-teiden löytäminen, joihin ohi-ajomelu korreloisi riittävän tar-kasti, osoittautui vaikeaksi. Toi-saalta pelkkä koneteho näyttäisiolevan niin voimakas tekijä, et-tä alle 350 kW teholla varustetutveneet täyttävät aina vaatimuk-set selvällä marginaalilla (kts.kuva 2). Tätä tulosta voidaanhyödyntää vertailuvenemenetel-mässä olevien toleranssien ke-hittämiseen, mutta lisää tilasto-aineistoa tarvittaisiin varmem-pien johtopäätösten tekemiseen.

Yhteenveto

Projektin tuloksia on esiteltyICOMIA:lle, RSG-ryhmälle jakomissiolle sekä eri maiden ve-neteollisuusyhdistysten semi-naareissa. Vastaanotto on olluthyvä ja on huomattava, ettäSoundBoat on veneteollisuudenensimmäinen laajempi moni-kansallinen EU-hanke.

Kuva 2: Ohiajomelun maksimiarvo konetehon funktiona

L obbarien työ on lähes lopu-tonta. Juuri nyt päällimmäi-senä ovat venemoottorien

päästödirektiivin edelleen kiris-tyvät raja-arvot (Stage 2), traile-riajokorttikäytännöt, alv-asiatjne.

Ympäristöasioiden kokonai-suus on myös kasvanut niin suu-

reksi, että ICOMIA on palkan-nut konsulttipohjaiseksi ympä-ristöjohtajakseen norjalaisen Ei-vind Amblen. Hänen avukseenon vielä tänä vuonna tarkoitussaada ympäristöavustaja, jonkarahoitus on tulossa kansainväli-seltä maaliteollisuudelta. Sty-reenipäästöt, antifouling ja ran-IC

OM

IAN

ews

Alan kansainvälinen kattojärjestö International Council of Marine

Industry Associations (ICOMIA) on lisännyt panostustaan erityi-

sesti Brysselissä. Viime vuonna perustetun Eurooppa-ryhmän

(EURMIG) työ on nyt päässyt niin pitkälle, että alalle ollaan palk-

kaamassa omaa lobbaria Brysseliin. Jatkuvasti työstämistä

vaativien asioiden määrä kasvaa koko ajan ja yksittäiset jäsen-

valtiot eivät enää kykene hoitamaan tätä kokonaisuutta. Tammi-

kuun aikana työryhmä haastatteli kolmea alan konsulttiyritystä,

joiden joukosta jo helmikuussa valitaan tuleva yhteistyökumppa-

ni. Jatkossa - mikäli työmäärä edelleen kasvaa ja rahoitus saa-

daan järjestymään - on ajatuksissa myös kokonaan oman eu-

rooppalaisen venealan toimiston perustaminen Brysseliin.

Teksti: Jouko Huju

tarakentaminen ovat muutamiatärkeitä asioita veneilyn ympä-ristökehityksen asialistalla.

Icomian TARA (Trade & Re-gulatory) komitea on englanti-laisen konsultin Arlene Baxterinjohdolla parhaillaan kehittämäs-sä alalle kansainvälistä tuottei-den kategorisointijärjestelmää.Ensimmäiset ehdotukset ovattarkistuskierroksella ja tämänvuoden aikana saataneen ulosehdotukset laajempaa kommen-tointia varten.

Tekninen komitea miettii par-haillaan mm. parasta mahdollis-ta kansainvälistä tapaa huvive-nedirektiivin tulkintaoppaaksi.Tarkastelun alla on mm. hollan-tilaisen Marnix Hoekstran netti-pohjainen versio joka, kun ve-neen kaikki parametrit on syö-tetty ohjelmaan sisään, antaakaikki kyseiseen venetyyppiinsovellettavat standardit. Tästäkuullaan lisää kevään aikana.

Jokaisen kiinnostuneen kan-nattaa silloin tällöin käydä ICO-MIAn nettisivuilla lukemassamm. teknistä kirjastoa sekä mui-ta kansainvälisiä uutisia(www.icomia.org).

16 Finnboat News

Kellokoskella vietettiin joulu-kuun alussa Juha Snell Oy:n 30-vuotisjuhlapäivää. Perheyritysaloitti toimintansa 1974 ohutle-vytuotannolla, mutta nykyään sevalmistaa myös alumiiniveneitäja teräsmuotteja. Niin ikään seon mukana valmistamassa puo-lustusvoimille maaliperälaitteitayhteistyössä Vantron Oy:n kans-sa. Suurelle yleisölle tutuimpialienevät kuitenkin Snellin Fas-ter-veneet. Vaikka yritys siis val-mistaa perheveneitäkin, tärkeänosan tuotannosta muodostavattyöveneet, joita tilaavat mm. pe-lastuslaitokset. Saksasta on tul-lut tärkeä vientimaa ja esimer-kiksi saksalaisille pelastajillemeneekin vuonna 2005 peräti 30venettä. (Keski-Uusimaa 2.12.2004)

Veneiden tekninen varustelutasonousee koko ajan ja sen vuoksihuolto- ja asennustöihinkin kai-vataan lisää ammattilaisia. Tä-hän tarpeeseen on osaltaan vas-tannut Espoon tekniikan alanoppilaitos. Sen Kirkkonummentoimipisteen venealan koulutus-tilojen viralliset avajaiset pidet-tiin joulukuussa. Itse veneidenkorjaukseen ja huoltoon suun-tautunut koulutusohjelma aloi-tettiin kuitenkin jo syyskuussa.Hakijoita uuteen koulutukseenoli 60, joista 40 valittiin. Opis-kelijoiden ohjelmaan kuuluumm. veneiden suunnittelua, pur-jehduksen ja navigoinnin perus-teita sekä puoli vuotta työssä op-pimista. (Kirkkonummen Sano-mat 9.12.2005, Länsiväylä 12.12.2005)

Seliö Boatsin venetehtaan ra-kennus aloitettiin Sammatissamarraskuun alkupuolella. En-

nen rakennustöiden aloittamistaodotettiin valitusajan umpeutu-mista sekä maaperätutkimustenvalmistumista, mikä myöhästyt-ti töiden aloitusta noin neljä viik-koa. Leudon talven ansiosta ra-kentaminen on sujunut kuiten-kin vauhdikkaasti ja tammi-

kuussa saatiin vesikatto val-miiksi ja päästiin seinäelement-tien asentamiseen. Tehdas ontarkoitus saada valmiiksi touko-kuun loppupuolella. Rakennuk-sella on valmistuttuaan kokoa,sen pituus on lähes 90 m ja le-veyskin noin 30 m. Neliöitä osit-

KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTAJOULUKUU 04 – TAMMIKUU 05

JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA

Kaikkia artikkelikopioita voit tilata Finnboatin toimistosta. Liiton toimistoon tulee yli sa-

ta venelehteä ympäri maailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seurataan

jatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laajemmat tuote-esittelyt sekä testit. Pienempiä

uutisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössä huomattavasti run-

saammin. Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta.

Lehti/Maa nro Artikkeli sivu

Yate/Espanja 460 Swan 46, lyhyt esittely 30

Nautica/Italia 12 Swan 601, lyhyt esittely 66

Kazi/Japani 12 Nauticat 515, testi 52-57

Seil Magasinet/Norja 10 Lyhyet yritysesittelyt: Baltic Yachts, Degerö Boat,

Siltala Yachts 79, 99, 161

Båtliv/Ruotsi 6 Lackad aluminiun - ny giv från Buster 14

Båtnytt/Ruotsi 12 Buster Magnum, testi 26-29

Segling/Ruotsi 8 Första Swanen tillbaka till rötterna 22-23

Boote Exclusiv/Saksa 1-2 Swan 131, lyhyt esittely 30

FINNBOAT FLOATING SHOW 2004 –ARTIKKELIT

Lehti/Maa nro Artikkeli sivu

Motorboot/Hollanti 1 Floating Show 2004/Targa 27, 31 ja 35 86-88

Barche/Italia 12 Floating Show 2004 –raportti 139-144

Yacht Revue/Itävalta 12 Floating Show 2004/Finngulf 37 44-45

Seil Magasinet/Norja 9 Floating Show 2004/Maestro 40 25

Yacht/Saksa 25-26 Floating Show 2004/Finngulf 37, testi 56-62

Bådnyt/Tanska 378 Floating Show 2004/Finngulf 37 77-79

Uusi viime syys-kuussa vesillelas-kettu Swan 46 onesitelty espanjalai-

sessa Yate-lehdessä

P re s s ö ve rs i k tMuualta poimittua

kuna. Kaikki seminaarit alkavat klo9.30 ja päättyvät klo 17.00. Tark-ka ohjelma ja seminaarien hinnatselviävät maaliskuun alkuun men-nessä ja niitä voi tiedustella Finn-boatista Lenalta.

Seminaareissa käsitellään seu-raavia asioita:1. Miksi direktiivi muuttui?, kilpai-

lukyky, ongelmattomuus mark-kinoilla

2. Kokonaiskuva sisältäen muu-tokset: Katsaus, tärkeät asiat,uudet asiat, haasteet

3. Markkinavalvonta: Mitä voimennä pieleen, seuraamukset,ADCO

4. Esimerkki: Daycruiser-tyyppi-nen moottorivene tai purjeve-ne

5. Melupäästöjen todentaminen:Vaatimukset, mittaustavat,vaihtoehtoiset tarkastusmenet-telytavat

6. Vertailuvene ja –veneperheet:Vertailuvenedatat, tallennus,käyttö, veneperheen perusta-minen

7. Moduulit: Moduulit ja rakenta-misen jälkeinen arviointi

8. Vakavuus: Standardin pääkoh-dat, eri venetyyppien erikoi-suudet, havainnollistava esi-merkki

9. Laidan yli putoamisen ehkäise-minen: Standardin pääkohdat,eri venetyyppien erikoisuudet,havainnollistava esimerkki

10. Paloturvallisuus: Standardinpääkohdat, eri venetyyppienerikoisuudet, havainnollistavaesimerkki.

Tietoa löytyy jatkossa myös Me-renkulkulaitoksen veneily.fi si-vustolta. Kysymyksiä, jotka as-karruttavat ja joihin haluaa vas-tauksen seminaarissa, voi lähet-tää etukäteen osoitteeseenveneilytarkastajat@fma.fi.

Finnboat News 17

tain kaksikerroksiseen halliin tu-lee vajaat 3000. Näissä tiloissatavoitteena on valmistaa tuhatvenettä vuodessa. Työntekijöitätehtaalle tarvitaan noin nelisen-kymmentä. Uutta työvoimaa ontarkoitus saada työllisyyskurs-silta, jonka Seliö Boats järjestääLohjan työvoimatoimiston kans-sa. Kurssin hakuaika jatkuu maa-liskuun loppuun saakka ja kurs-sille otetaan noin 30 henkilöä.(Länsi-Uusimaa 6.1.2005)

15-24 m mittaiset luotsi-, par-tio-, öljyntorjunta- ja muut työ-veneet ovat saaneet omat VTT:ntekemät työveneiden lujuutta,kelluvuutta, vakautta sekä palo-ja henkilöturvallisuutta käsitte-levät säännöt. Uusi säännöstöperustuu VTT:n työvenetarkas-tuskokemusten lisäksi ISO-stan-dardeihin, vanhaan Pohjoismai-seen venenormistoon ja kan-sainvälisen merenkulkulaitok-sen IMO:n vaatimuksiin. Sään-nöstön avulla työveneiden val-mistajat voivat välttää ylimitoi-tetut vaatimukset suunnittelus-sa ja rakentamisessa ja säästäänäin kustannuksissa. Lisätietojasaa Markku Hentiseltä/VTTTuotteet ja tuotanto, puh (09) 4566212. (Muovi-Plast 8/2004)

Huvivenedirektiivin muutos tulivoimaan 1.1.2005. Muutoksettuovat mm. uusia rajoituksiaveneiden pakokaasu- ja melu-päästöihin. Myös perusdirek-tiiviin tuli runsaasti tarkennuk-sia. Ympäristöä ja terveyttäkoskevien tavoitteiden lisäksimuutoksella halutaan tehos-taa Euroopan sisämarkkinoi-den toimintaa yhdenmukaista-malla lainsäädäntöä ja näinpoistamalla kaupan esteitä.

Muutokset koskevat ensi sijassavene- ja moottorivalmistajia,

mutta myös veneiden jälleenmyyjiä,venekorjaamoita sekä EU:n ulko-puolelta veneitä ostavia. Pääsään-töisesti direktiivi ei koske omaankäyttöön rakennettavia veneitä.

Huvivenedirektiivin muutokses-ta järjestetään seminaareja vene-alalla toimiville. Seminaarit järjes-tetään Merenkulkulaitoksen, VTT:nja Finnboatin yhteistyönä. Tarkoi-tuksena on tiedottaa direktiivinmuutoksesta ja sen vaikutuksistasekä siitä, mistä asiasta saa tar-kempia lisätietoja.

Seminaarien ensisijaisina koh-deryhminä ovat venevalmistajat,jälleenmyyjät ja korjaamot. Vene-alan oppilaitoksille järjestetäänpyynnöstä omat yksipäiväiset se-minaarit. Oppilaitokset voivat ottaayhteyttä Merenkulkulaitokseen japyytää lisätietoa tällaisesta semi-naarista.

Omakustannushintaiset semi-naarit pidetään keskiviikkona 13.4.Helsingin Messukeskuksessa, tiistai-na 19.4. Turun Messukeskuksessa,keskiviikkona 20.4. Pietarsaares-sa/Kolpissa paikkana Hotel Polaris(ruotsinkielinen seminaari) ja per-jantaina 22.4. vuorossa on vieläMikkeli ja siellä Sokos Hotel Vaa-

Timo Vaahterlinna vahaamassa kanootin-muottia Kirkkonummen tekniikan alanoppilaitoksessa. Muotti on veneenraken-tajan ensimmäinen ja aiheutti sydämenty-kytyksiä ennen irtoamistaan onnellisestilestistä.

Huvivenedirektiivi muuttui vuoden alusta:

MKL, VTT ja Finnboat järjestävät tiedotuskiertueen huhtikuussa

18 Finnboat News

Denna rubrik har jag använt tidigare, men just nu kännsden igen aktuell. Att förstå sig på informationsförmed-lingens innersta väsen hör till en av hörnstenarna i enframgångsrik verksamhet.

Vi har upplevt relativt goda tider med stigande om-sättningsprocenter och mer än måttlig lönsamhet. Vi varglada då vi för några år sedan fick två ny hallar i Hel-singfors Mässcentrum och kunde börja åtgärda träng-seln. Nu är vi igen i en situation, där väggarna kommeremot och vi inte kan utöka kvadratmetrarna. Alla in-tresserade rymdes inte mera senaste år med på Hel-singfors Flytande. Förargligt. Å andra sidan är detta ock-så ett tecken på att man i branschen ser med förtroendepå framtiden. Det finns även goda grunder för detta.

Båtbranschen har dock under de senaste åren fått job-ba hårt för att bevara sina marknadsandelar. Många an-dra hobbyn går starkt framåt. Vi har också i olika mediakunnat informera konsumenterna om en stark och kun-nig industri och båthandlare, som importerar högklassi-ga och pålitliga produkter. Vi har förmedlat det budska-pet, att branschen är enhetlig och har en god samman-hållning. Vi har använt tid och andra resurser på skol-ning i avsikt att stärka förtroendet för branschen. Det vigår ut med i vår informationsverksamhet, i annonse-ringen eller på våra webbsidor stämmer och är riktigt.

Men hur går det med bilden av båtbranschen, då vipå tidskrifternas sidor börjar diskutera businessens in-terna problem? Problem, för vilkas lösning det finns heltandra kanaler, sätt och framför allt forum, må det sengälla meningsskiljaktigheter om båtars teknik eller omdetaljer förknippade med utställningar. Konsumenten,som läser artiklarna, känner inte till bakgrunden och drarlätt helt fel slutsatser om helheten. Båtbranschen får in-te fjädrar i hatten till en följd av en dylik process. Och iregel når inte de, som på ett dylikt sätt behöver sköta si-na egna problem, de målsättningar som man haft. Tvär-tom. Också den egna trovärdigheten lider i det långa lop-pet. Månne den rätta lösningen vore det, att man till-sammans sätter sig ner för att begrunda problemen ochsöker lösningar till dem? Man finner inte alltid lösning-ar som tillfredsställer alla. För oss är det guld värt att va-ra framme i offentligheten. Men inte är detta lätt utankräver kontinuerligt, väl överlagt och inriktat arbete. Varoch en av oss borde bära sin andel av totalansvaret.

Svensk resumé

Konsten attföra fram sig

L E D A R E N

M arinetek grundades år1994 av den nuvarande hu-vudägaren Ilkka Seppälä

tillsammans med Markku Ran-tanen. Seppälä hade redan då 12års erfarenhet i branschen hossin tidigare arbetsgivare.

– Vi gick redan från förstabörjan starkt in för att utvecklavåra produkter och produktsor-timentet, berättar Ilkka Seppälä,vd för Marinetek Finland Oy. År1995 fick vi våra tre första bety-dande exportbeställningar ochbyggandet av Raisiolahtis båt-hamn utgjorde vårt första störreprojekt i hemlandet.

– Enligt vår verksamhetsidéutvecklar vi först våra produk-ter, testar dem och de färdigaprojekten använder vi som refe-renser i marknadsföringen. Vihar uppnått en stark trovärdig-het som en tillförlitlig leveran-tör.

Marinetek har idag åtminsto-ne 500 olika standardprodukteri sitt försäljningsprogram. En heldel produkter görs monterings-klara hos underleverantörer ochSatamatekniikka Oy utför dekrävande beräkningarna vid pla-neringen av helbetongbryggoroch vågbrytare. Bryggmodeller-na täcker allt från stugbryggor i

trä till tungahelbetongpon-toner, som nuockså fås i enännu stadigareSuper Yacht-version. Hel-betongponto-ner finns i tre

Lån

ga p

onto

nb

rygg

or

Bryggtillverkaren Marinetek Finland Oy harlänge satsat hårt på exporten. Framgångarnahar inte låtit vänta på sig utan nu är företagetverksamt i 25 länder. För tillfället blickar manösterut, mot Ryssland och Asien. Men också ihemlandet har speciellt villabryggorna godåtgång.

Marinteks helbe-tongpontoner iden nya delen avHSK:s hemhamnpå Drumsö.

Finnboat News 19

olika versioner och har använtst.ex. vid byggandet av hamnar-na New Port Marina i Esbo ochgrekiska Porto Carras Marina.Aluminiumbryggor tillverkas iFinland medan stålbryggornagörs hos italienska och engelskaunderleverantörer.

Marinetek Finland koncen-trerar sig allt starkare på pro-jektkunnande och marknadsfö-ring. Till koncernen hör åtta dot-terbolag och delägda företag. Se-naste höst flyttades den finländ-ska produktionen från Nordsjötill Vanda medan man har li-censtillverkning i Polen, Hol-land, Portugal, Abu Dhabi ochDubai. Nu söker man ett par till-verkningsorter i Medelhavstrak-ten, som utgör det starkaste till-växtområdet i Europa.

– Mätt med metermått är viden största bryggtillverkaren iEuropa, avslutar försäljnings-chef Markku Rantanen.

Båtuthyrarföretagen har nu anslutitssom separata företagsmedlemmar iföreningen Marinhandlarna rf. Båtut-hyrarföreningens medlemskap harupphört och dens nätsidor har fogatstill Finnboats webbsidor, där man somtidigare finner uthyrarinformationenuppdelad på havsområdet, Saimenoch Päijänne-Keitele-området.

Otto Johan Brandt grundade år1905 i Helsingfors en liten sportaffärvid namn Aktiebolaget Otto BrandtOsakeyhtiö. I fjärde ägargenerationenhar företaget vuxit till en framgångs-rik koncern, som i år firar sitt 100-års-jubileum. Finnboat och hela med-lemskåren gratulerar och önskar fort-satta framgångar!

Förbundets och föreningarnasstadgeenliga vårmöten inklusive övrigtprogram infaller i år fredagen den 8.4kl. 9.30–15.00 i Sjundeå badinrätt-ning. Utöver det officiella programmetutlovas intressanta föreläsningar,lunch och avslappnande program. Dethela kostar endast 46 euro/person,

ytterligare information kommer perpost men anteckna datumet i kalen-dern reda nu.

Båtindustriföreningens medlems-företag har deltagit på internationellabåtmässor i London och Düsseldorf,och gemensamt uppträder man i fort-sättningen i Frederica, Amsterdam,Stockholm, Oslo och Moskva. I Stock-holm öppnar ambassadör Pertti Tor-stila Finlands avdelning den 4.3 kl.12.00. Den andra Finnboat Small Bo-ats’ Floating Show för båtpressen ar-rangeras 11–15.6 i Petäys semes-tercentra på stranden av Vanajavesi

och då testarman båtarmed en störs-ta längd på 6meter.

FÖRENINGSNYTT

A1-A1-A1-A1-A1-VVVVVenerahoitus.enerahoitus.enerahoitus.enerahoitus.enerahoitus.KKKKKun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merilleun kaipuu maailman merille

käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.käy ylivoimaiseksi.

Auta asiakastasi toteuttamaan unelmansa.Tarjoa A1-Venerahoitusta ja edullista

A1-Venevakuutusta.

www.nordearahoitus.fi/vene

HUOLLAITSE

MINUNVENEENI

KORJAA

Veneen sähköt kerralla kuntoon

Asennarullagenua

kolmessa tunnissa Pertti kaipaa

hidastakyytiä

Onko kallein köysi aina paras? MARKKINAKATSAUS

VALINTA-OPAS

ASKELASKELEELTA

Daycruisereilla uusi kulta-aika

Numero 1 / 2005 • www.venemestar i . f i • toimitus@venemestar i . f i • hinta 6,95 euroa

Uutta potkuavanhaan

moottoriin

V I H D O I N K Ä Y T Ä N N Ö N V E N E L E H T I S U O M E S S A !

641

488

9009

285

05001

K O R J A A • H U O L L A • T E E - S E - I T S E • V E N E E N K Ä S I T T E LY • N A V I G O I N T I • S Ä Ä O P P I

Vihdoin käytännön Vihdoin käytännön venelehti Suomessa!venelehti Suomessa!Nyt myynnissä 3000 lehtipisteessä kautta maan. Venemestari 2/05 ilmestyy 17. maaliskuuta, ilmoitusvaraukset 18. helmikuuta mennessä:09-2310 6421 Kari Lallukka