Mediakasvatus varhaiskasvatuksessaErja Anttonen 2013

Tavoitteena 1) Lisätä tietoutta lasten mediamaailmasta

Mitä on media? Tilastoja lasten mediankäytöstä Mitä on mediakasvatus?

2) Kertoa medialukutaidon merkityksestä Mitä medialukutaito tarkoittaa?

3) Antaa välineitä ja keinoja toteuttaa mediakasvatusta

Linkkejä ja esimerkkejä

Linkki: Teknologian kehitys perheessä

MediakulttuuriMediakulttuuri on nimitys aikakaudelle, jossa elämme ja havainnoimme maailmaa median välityksellä

Lasten keskeinen oppimisen ja toiminnan ympäristö, jossa lapset:viihtyvätoppivatja ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Muokkaa identiteettiä, sosiaalistaa ja kasvattaa

MediaTarkoittaa välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja vastaanottaa viestejä sekä niiden sisältöjä ja käytäntöjä, jotka syntyvät niiden ympärille.

Medioita ovat mm.

• Televisio• Elokuva• Radio• Sanoma- ja

aikakauslehdet• Kirjat• Julisteet• Mainokset• Pelit• Kännykkä

• Digitaaliset mediat, kuten Internet ja sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Blogit)

Median merkitys näkyy?pukeutumisessaleikeissäpuheenaiheissaelämänarvoissa

----------------------------------------------------------------------------

Pohdi Kuinka paljon erilaiset mediahahmot ja –sisällöt ovat näkyvillä ja läsnä leikeissä, astioissa, vaatteissa ja huoneiden sisustuksissa?

Kuinka paljon erilaiset mediahahmot ja –sisällöt ovat näkyvillä ja läsnä lasten itseymmärryksessä, maailmankuvassa ja arvoissa?

Lapsiperheiden mediakysely 2012 (0-12 vuotiaiden lasten vanhemmille toteutettu tutkimus)

Mediavälineet lapsiperheistä

Tietokone (99 % perheistä)Internetyhteys (99 % perheistä)Televisio (95 % perheistä) Kuvatallenteiden katseluväline (96 % perheistä)Pelikonsoli (70 % perheistä)

Mitä tilastot meille kertovat?

Mitä tilastot meille kertovat? Mediankäyttö

Kirjojen ja lehtien lukeminen lasten tavallisin mediankäytön muoto

Televisio-ohjelmien, elokuvien ja kuvatallenteiden katsominen on myös suosittua

0-3 -vuotiaat 4-6 -vuotiaatTelevision katselun määrä

Yli 60 % katsoo viikoittain yhdessä huoltajan kanssa• lastenohjelmat 86%, animaatiot 44

%, uutiset 29 %

lähes kaikki katsovat yhdessä sisarusten tai ystävien kanssa• lastenohjelmat 97 %, animaatiot

62 %, tosi-tv 25 %Suosituimmat ohjelmat ja elokuvat

Tytöt: Pikku Kakkonen, Muumit, TeletapitPojat: Pikku Kakkonen, Muumit, Auto -elokuvat

Tytöt: Pikku Kakkonen, Barbie-elokuvat, MuumitPojat: Pikku Kakkonen, Auto –elokuvat, Galaxy

Tavallisinta on katsoa televisiota kuutena päivänä viikossa

Mediankäyttö

Digitaaliset pelitPienten lasten pelaaminen on yleistynyt0-3 –vuotiaista 17 % pelaa viikoittain usein vanhemman kanssa4-6 –vuotiaista 58 % pelaa viikoittain usein sisarusten ja ystävien

tai vanhemman kanssa

Internetti0-3 –vuotiaista 5% käyttää viikoittain yhdessä huoltajan kanssa

(pääasiassa kuvaohjelmien katsomiseen)4-6 –vuotiaista 25 % käyttää viikoittain yhdessä huoltajan kanssa

(pelien pelaamiseen ja kuvaohjelmien katsomiseen)

Kännykkä0-3 –vuotiaiden ja 4-6 –vuotiaiden keskuudessa käyttö ei ole yleistä

(soittaa ja vastaanottaa puheluita)

Mitä tilastot meille kertovat?

Kukaan ei ole seppä syntyessään,sillä mediavälineiden käyttö ei tarkoita, että lapsi osaa tulkita sen sisältöjä!

Mitä mediakasvatus tuo mieleen?

• Ei tarkoita lisätyötä• Ei mediakasvatuksesta tarvitse tehdä suurta numeroa,

sillä riittävä mediakasvatus on tiedostaa median arkisuus ja jatkuva läsnäolo.

MediakasvatusMediakasvatus

on kasvatusta, jonka tavoitteena on antaa yksilölle taitoja vastaanottaa, ilmaista ja arvioida kriittisesti mediassa välitettyjä viestejä

Mediakasvatuksen tärkeänä päämääränä on vahvistaa ihmistä kehittämällä hänen mediataitojaan ja kriittisyyttä.

Löytyy niin OPS:sta, VASU:sta ja nyt myös VAKE:sta

”Mitä paremmin ihminen hallitsee median ja osaa hyödyntää sitä omien tarpeidensa mukaan, sitä vähemmän media hallitsee ihmistä. ”

– Mustonen –Linkki: kauneusihanne

… on tuottaa…

…kriittistä medialukutaitoa!

Mediakasvatuksen tavoitteena

Mediakasvatuksen tavoitteena… on tuottaa kriittistä medialukutaitoa!

Medialukutaidossa on kyse taidosta hyödyntää, analysoida ja arvioida

kuvien, äänien ja viestien vaikutusta ja että on tietoinen näistä vaikutuksista valintoja tehdessään.

Kriittinen medialukutaito kykyä analysoida, tulkita, ilmaista ja osallistua,

kyseenalaistaa ja käyttää median valikoiden omiin ja yhteisiin tarpeisiin

Linkki: Matka medialukutaidon maailmaan

Kriittinen medialukutaito”Kykenen käyttämään mediaa

omien tarpeideni mukaan ja nautin siitä”

”Ajattelen itsenäisesti ja tarkastelen asioita eri

näkökulmista”

”Pystyn toimimaan aktiivisesti mutta

eettisesti”

”Kyseenalaistan, kysyn

ja luon uutta”

”Jäsennän ja tiivistän tietoa”

Kriittinen medialukutaitoKriittiset taidot

- Arvioi itseään median käyttäjänä- Tunnistaa mediaesitykset vaikuttavat- Media itseilmaisun ja kommunikoinnin

väline

Praktiset taidot- Tunnistaa omia median käytön

tarpeita ja arvioi niitä

Funktionaaliset taidot- Kyky käyttää mediaa

Media pienen lapsen elämässäTaaperot & Leikki-ikäiset

Media pienen lapsen elämässäTaaperoikä alle 3-vuotiaat

Sadut ja median tarinat tukevat empatian kehitystä samaistumiskohteitaTulisi suojella liian ahdistavilta ja voimakkailta tunteilta

Usein hurjat oliot, muodonmuutokset, voimakkaat tehosteet ja äänet

Median hahmot tehokkaita toimintamallejaKotityöt, liikuntalajeja, tunteiden hallintaa mutta myös impulsiivista

ja vahingoittavaa toimintaa

Lapsen ymmärrys hyvin konkreettista, ei välttämättä ymmärrä faktan ja fiktion rajaa

Lapsi ei hahmota välttämättä tarinan juonta kokonaisuutena erillisiä tilanteita ja tapahtumia lyhyt keskittymiskyky

Media pienen lapsen elämässäKiinnostuksen kohteita: Lapset nauttivat:

Toiset lapset, eläimet ja fantasiahahmot

Jonkun löytyminen piilosta, kaatuminen ja kommellukset

Ero äidistä, jälleennäkemisen ilo, vieraat ja oudot hahmot

Kielellisistä leikittelystä

LoruistaMusiikistaKuvakirjoistaPiirrosfilmeistäLasten ohjelmista

Media pienen lapsen elämässäTarjoa lapsille Suojele

Tilaisuuksia leikeille ja itseilmaisulle (esim. piirtäminen, laulaminen)

Tutustumista kirjoihin, musiikkiin ja kuvaohjelmiin

Uutisilta, isojen ja aikuisten asioilta

Voimakkailta kuvilta ja ääniltä

Kauhulta, väkivallalta ja seksiltä

Media pienen lapsen elämässäLeikki-ikä 3-6 –vuotiaat

Sukupuoli-identiteetti alkaa hahmottua: media ruokkii stereotyyppistä käsitystä sukupuolirooleista

Riippumattomuuden tunnetta vahvistaa:Sankarit pönkittävät kehittyvää persoonallisuutta (Peppi

Pitkätossu, Puuha Pete)Välillä lapsi tarvitsee hoivaa: eksymis – tai

hylkäämistarinat kiinnostavat

Mediatarinat tempaavat mielikuvitusmaailmaanUusia ideoita leikkeihin”Olen Niiskuneiti”

Media pienen lapsen elämässäLapsen syy-seuraus-suhteiden taju kehittyy

Osaa kertoa juonen pääpiirteet ja kertoo omia tarinoita

Media antaa malleja tunteiden ilmaisuun, nimeämiseen ja käsittelyyn

Lasta pelottavat:Möröt, pedot, onnettomuudet, hylkkääminen ja asiat,

jotka menevät yli heidän ymmärryksensä

Lempi satu, jota luetaan yhä uudestaan ja uudestaan käsittelee lapsen kehitysvaiheeseen kuuluvaa tärkeää ja askarruttavaa asiaa

Media pienen lapsen elämässäTarjoa Suojele Monipuolisia mediasisältöjä

Huomaa lapsen omat kiinnostuksen kohteet

Auta lasta erottamaan fakta ja fiktio sekä mainokset

Kannusta itseilmaisuun – myös mediaa hyödyntämällä

Mahdollista yhteisleikit ja yhteydet kavereihin

Jos lasta kiinnostaa: Tietokoneen käytän harjoittaminen:

oppimispelit, piirustusohjelmat

Aikuisten asioilta, noudata ikärajoja

Ole mukana median käytössä ja auta käsittelemään asioita

Keskustele mainonnasta: onnistuuko leikki ilman oheistuotteita

Sopikaa median käytön pelisäännöistä

Ahdistusta ja hämmenystä

Mikä sen tehtävä olikaan?Usein mediakasvatus pienten lasten kanssa on keskittynyt mediasisältöjen pohdintaan ja keskusteluun nähdystä ja kuullusta.

Vahvistaa omaa

ilmaisuaYmmärtää, että kokemus on yksilöllinen

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (Vasu ja Vake)

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (Vasu)

Mediakasvatuksen suunnittelussa otettava huomioon:

1. Painopisteenä on vuorovaikutus: mediasisällöistä puhuminen, niiden herättämien tunteiden käsittely, kokemusten ja ajatusten jakaminen.

2. Kuulluksi tuleminen synnyttää luottamuksen tunnetta ja tarjoaa mahdollisuuden kokemusten jakamiselle.

3. Itse tehdyt mediaesitykset auttaman oman ja median toiminnan ymmärtämistä.

4. Esiintyminen kuvassa, videolla tai äänitteellä lisää esiintymisvarmuutta ja myönteistä minäkuvaa.

5. Lapsia tulee suojella liian haastavilta mediakokemuksilta.

6. Aikuisten pelit, uutiset, liiallinen kaupallisuus, voimakkaat kuvat ja ärsykkeet sekä jatkuvat mediaärsykkeet eivät ole lapsen kehityksellä eduksi.

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (Vasu)Mediakasvattajan tulisi opettaa lapselle:

TurvataitojaSuojella median haitallisilta vaikutuksilta

Aikuisen läsnä ollessa tai välittömässä läheisyydessäOpettaa median käyttöön liittyviä turvataitoja

Ikärajoja noudatetaan Median käytöstä sovitaan aikuisen kanssa

TunnetaitojaAuttaa tunnistamaan ja hallitsemaan mediaesitysten

aiheuttamia tunteita (keskustellaan mediaesitysten aiheuttamista tunteista)Arvioida ja säädellä oma mediakäyttäytymistään (keskustellaan

omasta mediankäytöstä )Tunnistaa omat mediatarpeet (mihin mediaa tarvitaan ja käytetään)

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (Vasu)Mediakasvattajan tulisi opettaa lapselle:

Sosiaaliset taitojaKunnioittamaan muiden tulkintoja

mediasisällöistä keskustellaan ryhmissäIlmaisee ajatuksiaan

lasten ideoita hyödynnetäänOppii työskentelemään yhdessä

tehdään yhteisiä mediaesityksiä, näyttelyitä ja dokumentteja

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (Vake)

”Toiminnan jatkuva kehittäminen perheiden tarpeita vastaavaksi ja heitä kuunnellen.”

Sosiaalinen mediaLasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen yhdessä heidän omassa

ympäristössään on keskeistä tänä päivänä.

Lasten ja nuorten tukeminen sosiaalisen median ja verkon käyttöön on mediakasvatuksen kautta on osa kirkon varhaiskasvatusta.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tuettava mahdollisuutta käyttää erilaisia välineitä, sosiaalista mediaa ja oppia niihin liittyviä taitoja.

Sosiaalisen median hyödyntäminen tärkeää, sillä nuoret perheet ovat aktiivisia ja monipuolisia mediankäyttäjiä.

Mistä lähteä liikkeelle?Mediakasvattajuuden pohjana on

oman mediasuhteen tietoinen tarkastelu:

Miten tunnen ja käytän eri medioita? Perustuvatko ajatukseni ja asenteeni lapsista

ja mediasta tietoon vai ennakkoluuloihin?

Mikä on työyhteisömme näkemys pieten lasten mediankäytöstä ja mediakasvatuksesta?

Millaista mediakasvatuksellista osaamista meillä jo on?

Miten haluaisimme toteuttaa mediakasvatusta ja mitä toimenpiteitä se meiltä vaatii?

Tehtävä: RyhmätyöskentelyMuodostetaan ryhmät:• 2 kpl – 6 hengen ryhmää• 2 kpl – 7 hengen ryhmää

Ryhmien aiheet:• Ryhmä 1 – Saduttaminen Ryhmä 3 – Tunnekortit• Ryhmä 2 – Media –hippa Ryhmä 4 – Lelut

eksyksissä

1) Lukekaa ohjeet

2) Keskustelkaa missä toiminnassa voisitte hyödyntää kyseistä toimintaa?

3) Kootkaa tärkeimmät pointit esille (kenelle, miten, mitä hyötyä, voidaanko soveltaa, suunnitella muuta toimintaa ympärille yn.)

4) Olkaa valmiita esittelemään ideanne muille ryhmille

Tehtävä: Medialukutaitoisten saari -vastaukset-Mitä Jaakon oli tehtävä päästäkseen saarelle?

• Itsenäisiä valintoja

• Kuunnella omia tarpeitaan

• Tunnistaa median vallan rakenteita

• Tarkastella kriittisesti median käyttöään

• Käyttää aktiivisesti laitteita hyvät tekniset taidot (nro 1)

• Tehdä yhteistyötä

Mitä riskejä hän kohtasi?

• Median monopoleja

• Kuvamanipulaatioita

• Piilomainontaa

• Viruksia

• Valeidentiteettejä

• Vääriä hakutuloksia

• Yksipuolista representaatiota

• Epävakaita ympäristöä

Mitä muita taitoja tarvitsee? ILMAISTA ITSEÄÄN JA TUOTTAA MEDIAA!!!

Hyviä sivustoja Kun tarvitset tietoa aiheesta ja sinulla on aikaa vain yhteen (hyviä

vaihtoehtoja):Meidän media. Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden mediakasvatukseen

Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa

Mediametkaa osa 2

Kun tarvitset materiaalia ja vinkkejä:Mediatyökaluja varhaiskasvatukseen. Toimintavinkkejä

sosiaalisten taitojen harjoitteluun ja kasvatuskumppanuuden tukemiseen. MLL 2010

Mediahyrrä

Mediataitokoulu

Lähteet Mediakasvatuskeskus Metka ry. 2006. Mediametkaa! Mediakasvattajan

käsikirja kaikilla mausteilla Mediakasvatuskeskus Metka ry. 2007. Mediametkaa! Osa 2 – Kasvattajan

matkaopas lasten mediamaailmaan. Meku 2013. Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa. Kokemusten

jakamista ja toimintamalleja varhaisen mediakasvatuksen yhteiseen kehittämiseen. Verkosta www-sivuilta

MLL. 2010. Meidän media. Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden mediakasvatukseen Verkosta www-sivuilta

Mustonen, A. 2009. Media tunnemyllynä. Teoksessa S. Kotilainen (toim.) Suhteissa mediaan. Jyväskylä: Gummerrus. 115–132.

Kylmänen, T. 2010. Mediamylly. Kasvattajan opas esi-ja alkuopetukseen. Stakes & Media-muffinssi 2008. Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa.

Verkosta www-sivuilta Suomen ev.lut kirkko 2013. Lapset seurakuntalaisina kehittämisasiakirja.

Kuvat ovat kuvapankista:http://www.freedigitalphotos.net/