MEHILÄISET, KIMALAISET JA ÖLJYKASVIEN PÖLYTYSMehiläishoitajien talvipäivät

25.1.2014

Unto Tulisalo

Rypsi• Rypsi on ristisiittoinen kasvi, joka tarvitsee pölytyksen

naapurikasvilta• Rypsin kukinta alkaa noin kuukausi kylvöstä• Kukinnan keston ja kukkien määrän säätävät lähinnä vesi,

lämpö ja ravinteet• Yksi kukka on avoinna 1-3 päivää• Kukkia saattaa olla jopa 10 000 kpl neliömetrillä• Siitepöly on kevyttä ja kulkee tuulen mukana jopa 50m• Pölyttäjillä on tärkeä merkitys erityisesti tyynissä ja

kosteissa sääoloissa

• Mehiläisten ansiosta kukinta nopeutuu ja siementen määrä liduissa kasvaa

• Tehokkaaseen pölytykseen tarvitaan vähintään kaksi mehiläisyhdyskuntaa /ha

Rapsi• Rapsi on itsesiittoinen kasvi,

mutta tarvitsee myös pölyttäjiä

• Rapsin siitepöly on painavaa ja liitelee tuulen mukaana vain muutaman metrin

• Tutkimusten mukaan varsinkin jotkut hybridilajikkeet tarvitsevat mehiläisten apua

Taulukko1. Arvioita pölytyksen antamasta sadonlisästä eri maissa

Taulukko 2. Siemenmääristä liduissa (1000 sp 2.1 g) ja sen vaikutus satoon

.

Pölyttäjien tarve versus nykytilanne

• Suomessa oli v. 2012 lähes 40 000 rekisteröityä mehiläisyhteiskuntaa• Vain osa yhteiskunnista sijaitsee rypsipeltojen välittömässä

läheisyydessä• Kilo hunajaa vaatii noin 80 000 keräyslentoa, joten etäisyydellä on iso

merkitys• Kimalaisen lentosäde on noin 500 m, joten sen pölytystyö kohdistuu

vain pesäpientareen lähistölle• Omien havaintojen mukaan kimalaisten määrä on vähentynyt vuosi

vuodelta• Havainto kesältä 2013:

• Vain yhdellä 5 ha rypsipellolla oli keskimäärin yksi kimalainen/ m² eli minimimiehitys

• Kauppaan toimitettu rypsin siemensato oli noin 2000 kg/ha• Kimalaiset siirtyivät rypsille läheisiltä valkoapilakasvustoilta eli rypsillä on

vetovoimaa

Pölyttäjien tarve versus nykytilanne• Jotta nykyiset öljykasvialat tulisi pölytettyä tarvitaan

yhteiskuntia kaksinkertainen määrä• Mehiläisyhteiskunnat tulisi sijoittaa rypsipeltojen

välittömään läheisyyteen• Mehiläisväen tulisikin pohtia onko mahdollista ja mitä

toimenpiteitä tarvittaisiin nykyisen yhteiskuntamäärän kaksin- kolminkertaistamiseen

• Ehkä ensimmäinen askel olisi osoittaa pölytyksen todellinen merkitys ja sen jälkeen määritellä hinta, mikä rypsinviljelijän kannattaa maksaa pölytysvuokraa / yhteiskunta

• Itse ehdottaisin noin 50 €/ha/2 yhteiskuntaa - Miltä kuulostaa?

Mehiläiset ja öljykasvien peittaus

Peittausaineet• Öljykasvien peittaus kirppoja vastaan on toteutettu monila

eri aineilla• Käytössä ovat olleet mm. lindaani, furatiokarbi,

karbofuraani, isofenfossi ja viime vuodet neonikotinoidit• Huolimatta käytettyjen aineiden toksisuudesta peittaus

sinällään ei ole uhannut mehiläisten hyvinvointia• Soijan ja maissin kasvinsuojelussa havaitut mehiläisuhat

sysätään vastuuttomasti myös öljykasvien tillille

Mehiläiset ja öljykasvien peittaus

Kanadan esimerkki• Kanadalaiset jalostivat rypsin ja rapsin nykyiseen muotoonsa ja

kehittivät niistä tärkeän elinkeinon preeriavaltioille• Viime vuonna viljelyala oli noin 8 miljoonaa ha• Mehiläistalous on tärkein osatekijä öljykasvituotannossa• 80% mehiläisistä on öljykasvien pölytyspalvelussa• Hehtaarille pyritään saamaan 2-3 yhteiskuntaa kukinnan ajaksi • Mehiläishoitajalle maksetaan pölytyspalvelusta jopa 100 €/ha;

mikä on usein kallein viljelijän ostama tuotantopanos• Jo vuosikymmen Suomea aikaisemmin käyttöönotetut

neonikonoidit eivät ole aiheuttaneet ainuttakaan todettua yhteiskuntatuhoa

Yhteiskunnallinen näkökulma mehiläishoitoon• Meillä tarvittaisiin tuntuva lisäys mehiläisyhteiskuntia

pölyttämään sekä luonnonvaraiset marjat että viljeltävät kasvit

• Mehiläishoito on monille harraste ja vain pieni osa on ammattitarhaajia tai edes puoliammattilaisia

• Tarvitaan kosolti viitseliäisyyttä sekä aineellista ja henkistä panosta ryhtyä mehiläishoitajaksi

• Tarvitaan riittävä taloudellinen houkute• Mehiläishoito olisi vapautettava kaikista veroluonteisista

menoista• Suurin hyöty muille kuin mehiläishoitajille

Tiivistelmä• Öljykasvien kukintaa säätelevät ennen kaikkea tärkeimmät kasvutekijät, jotka määräävät

sekä kukintojen määrän että kukinnan keston• Pölytys on sitten tuulen sekä mehiläisten ja kimalaisten yhteistyön tulos• Kanadalaisten tavoitetiheys on vähintään kaksi yhteiskuntaa hehtaarille. Nykyinen

mehiläiskanta, alle 40 000 yhteiskuntaa, ei riitä kattamaan kuin vajaa puolet nykyisestä viljelyalasta

• Moni rypsiviljelmä jää ilman merkittävää hyönteispölyttäjien työskentelyä ja satopanosta• Kimalaiset ovat tehokkaita pölyttäjiä lähellä kotipesää mutta määrät jäävät vähäisiksi• Kimalaisille otollinen elinympäristö avo-ojineen ja laidunniittyineen on menetetty vuosien

saatossa• Öljykasvien peittauksesta ei ole voitu osoittaa haittaa pölyttäjille, vaikka useimmat

käytetyistä valmisteista ovat olleet systeemisiä ja erittäin toksisia• Öljykasvien pölytyspalvelusta voisi kehittää uuden taloudellisen tukijalan mehiläishoidolle• Pelkkä hunaja ei aina riitä taloudellisessa kilpailussa tuontihunajaa vastaan.• Yhteiskunnan tulisi arvottaa mehiläishoito koko yhteiskuntaa hyödyttävänä toimintana ja

veroratkaisuin innostaa alalle uusia yrittäjiä • Ilman taloudellisia houkuttimia öljykasvien viljelyn ja pölyttäjien symbioosi jää

hyödyntämättä ja molempien toimialojen tulevaisuus kuihtuu pois