meidän pieksämäki 2015

tänään

2015

Tulevaisuus?Toivoa täynnä,TOTTAKAI!

Pieksämäki kehittyy ja palveluita paran-netaan meidän alu-een asukkaita varten. Pieksämäellä raken-netaan kovaa vauh-tia uutta Veturitallien

kauppakeskusaluetta. Syyskuu-hun mennessä tälle alueelle val-mistuu kaupungin osuus Veturi-tallit ja katettu Veturitori. Uuden kauppakeskuksen rakentaminen pitäisi alkaa myös lähiaikoina.

Meidän kaupungissa on varau-duttu hyvin myös tuleviin elinkei-noelämän kasvutarpeisiin. Kes-kustasta ja lähialueilta löytyy hy-vin tontteja liiketila- ja toimisto-käyttöön tai teollisuuden suu-rempiin tarpeisiin. Nämä osal-taan palvelevat meidän kaupun-gin monipuolista elinkeinoraken-netta.

Asumista ja laadukkaita tontteja ei ole myöskään unohdettu. Piek-sämäen asuinoloja värittää runsas vesistö ja metsät. Omakotitalos-ta tai lomamökistä haaveileville meiltä löytyy mukavasti tontteja. Toisaalta erinomaisia vaihtoehto-ja on myös tarjolla valmiissa kiin-teistöissä.

Pieksämäellä yrityselämä kat-

soo tulevaisuuteen. Yritykset toi-mivat kaupungin kehityksen moottoreina ja ilman yrityksiä ei meillä olisi taloudellista toimin-taa. On siten ensiarvoisen tärke-ää, että alueen yritykset voivat hyvin.

Meillä useat yritykset ovat in-vestoineet uusiin koneisiin ja lait-teisiin uskoen vahvasti tulevai-suuteen. Kasvavat ja kasvua ha-

luavat yritykset ovat tärkeitä, sillä ne voivat työllistää ja lisätä mei-dän alueemme elinvoimaa.

Yrityksen liiketoiminnan kehit-täminen on tavoitteellista ja pi-demmän tähtäimen toimintaa, jossa Pieksämäki sijaintipaikkana tarjoaa useita kilpailuetuja mui-hin paikkakuntiin nähden.

Loistavan sijainnin ja saavu-tettavuuden lisäksi meidän vah-vuuksina ovat osaavan ja ammat-titaitoisen työvoiman hyvän saa-tavuus, työntekijöiden vahva si-toutuneisuus sekä isoja kaupun-keja edullisemmat asumis- ja elin-kustannukset.

Lisäksi täällä on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa kult-tuuria tai liikuntaa. Pieksämäestä hyötyvät niin yrityksen omistajat kuin työntekijätkin.

Nyt on aika rakentaa myöntei-sen kehityksen kierre, joka heijas-tuu koko seudun ilmapiiriin toi-veikkuutena tulevaisuutta koh-taan ja uskona omiin mahdolli-suuksiin. Kasvavat yritykset tuo-vat hyvinvointia kaikille paikka-kuntalaisille!

Markus Vesterinen

elinkeinojohtajaPieksämäen kaupunki

tänään

Pieksämäen yritysilma-piiri on tuoreen väi-töstutkimuksen mu-kaan maan toiseksi paras, kun tarkastel-laan oman seutukun-

tansa väestömäärältään suurimpia kuntia. Valtiotieteen maisteri Jark-ko Heinosen väitöksen yrityskyse-lyssä oli mukana 65 kuntaa, joissa haastateltiin kymmeniä eri alojen yrittäjiä. Paras yritysilmapiiri on tutkimuksen mukaan Uudessakau-pungissa. Nämä kaksi kuntaa erot-tuivat selvästi muista.

Savosta mainiosti menestyi Piek-sämäen ohella Suonenjoki, joka sijoittui vertailussa neljänneksi. Kasvukeskuksista parhaaksi osoit-tautui Seinäjoki.

Väitöstutkimuksen ensimmäinen pääkomponentti kuvaa yritysten näkemystä sijaintikuntansa pää-töksenteosta ja toiminnasta yritys-ten toimintaedellytysten kannalta. Yritystoiminnan ympäristö koos-tuu kunnan poliittisen ja virka-miestasonpäätöksenteon asenteis-ta, kunnan organisaation toimin-nasta sekä kaavoitustoiminnasta.

Toinen pääkomponentti kuvaa yritysjohdon näkemystä kunnal-listen tariffien hinnoittelusta yri-tysten sijaintikunnassa. Näitä ovat mm. liike- ja teollisuustonttien hinnat, toimitilojen saatavuus ja hinnat.

Näin elinkeinojen kehittäjän nä-kökulmasta tuntuu mukavalta, et-tä yrittäjämme ovat tyytyväisiä se-kä päättäjiemme että virkamiehis-tömme toimintaan. Pikkukaupun-

gin etuna suurempiin kaupunkei-hin verrattuna on ketterä reagoin-ti yritysten tarpeisiin - tarvittaessa päätöksenteko on nopeaa ja jous-tavaa. Kaupunkiamme voidaankin

pitää yritysten tarpeita hyvin ym-märtävänä neuvottelukumppanina. Viimeisin osoitus tästä on Yritys-talon rakentamisprosessin ripeä lä-pivienti.

VIIME VUOSINA vallinneen taan-tuman aikana Pieksämäellä on pe-rustettu yrityksiä normaaliin tah-tiin eli noin 80 yritystä vuodessa. Yrittäjäkurssit ovat täyttyneet niin, että vuosittain on jouduttu järjes-tämään yksi ylimääräinenkin. Oli-sikohan uusyrittäjyysaktiivisuuden taustalla osin tuo hyvä yritysilma-piiri – mene ja tiedä.

Pieksämäen menestymisen kan-nalta on erityisen tärkeää, että kun-ta omalta osaltaan hoitaa niin pien-ten kuin suurempienkin yritysten toimintaedellytyksiä kuntoon. Hy-vinä kumppaneina tässä työssä toi-mivat Yritys-Suomi sopijakump-panit (mm. alueen yrittäjäjärjestöt, ely-keskus, ja oppilaitokset).

Kaupungin elinvoimaisuus on taattu, kun vielä yritykset hoita-vat oman postinsa ja kykenevät kannattavaan toimintaan, työllis-tämään ja vielä luomaan uusiakin työpaikkoja.

Elinvoimainen kaupunki pystyy tarjoamaan asukkailleen työtä, toi-meentuloa ja elämisen laatua. Sil-loin hyvän yritysilmapiirin lisäksi vallitsee hyvä asumisilmapiiri. Se on olennainen elementti kaupun-gin vetovoimaisuuden ja samalla tulevaisuuden turvaamisessa.

Kimmo Hyykoskiyritysasiamies

Pieksämäen kaupunki

��

Pieksämäen kaupunkisatsaa kehitykseen!

Veturitallien alueesta��- shoppailua ja viihtymistä koko perheelle

Hiekanpään elämänkaarikeskusvahvistaa elämänlaatua!- menestystä eri sukupolvien ja toimijoiden välisellä vankalla yhteistyöllä

2

Hyvä yritysilmapiiri ja elämisen laatu

Vinhaa vetoakotiinpäin

Tässä lehdessä vedämme häpeämättömästi ko-tiinpäin ja kehumme itseämme ja paikkakun-taamme. Tämä on neljäs Meidän Pieksämäki -lehti, ja jokaisessa viesti on sama: näillä seu-

duilla on hyvä elää. Tottakai olemme puolueellisia, se on meidän tarkoituksemmekin.

Tässä lehdessä emme ruikuta ongelmista ja mur-heista. Kukaan ei kiellä etteikö niitä olisi, mutta ihan liian harvoin näemme sitä kaikkea hyvää, mitä Piek-sämäki pystyy tarjoamaan. Tai mikä muu paikkakun-ta tahansa.

Jos alkaa kovasti tympiä, voi käydä katsomassa kauempaa, miltä kotikonnut näyttävät. Lehden lop-pusivuilla paluumuuttajat kertovat, mikä heidät sai pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan takaisin. Kaik-ki ovat nuoria, työssäkäyviä veronmaksajia. Heitä me haluamme tänne enemmänkin.

Yhtä hyvin toivotamme tervetulleiksi jo työuransa tehneitä, virkeitä eläkeläisiä.

Ennen kaikkea toivomme tietysti lisää työpaik-koja ja siinä imussa uusia asukkaita. Haluamme pi-tää Pieksämäen elossa ja terveenä. Mitä paremmassa kunnossa kaupunki on, sitä suuremmat mahdollisuu-det meillä on säilyä edelleen itsenäisenä kuntana.

Ei täällä ole Vuittonin laukkukauppaa eikä ravin-toloilla Michelin-tähtiä. Silti täältä saa oikein hyviä laukkuja ja maukasta ruokaa. Sitä paitsi ostosmah-dollisuudet paranevat, kunhan uusi ostoskeskus nou-see veturitallialueelle.

Tämän vuotisessa Meidän Pieksämäki -lehdessä käymme kyselemässä useammassakin jutussa, mitä kylille kuuluu. Elossa ollaan sielläkin. Monella ky-lällä on reipasta toimintaa, joka on omiaan houkutte-lemaan uusia asukkaita. Omalla aktiivisuudella vie-dään monia, hyviä asioita eteenpäin.

Sinikka Hakkarainenpäätoimittaja

Pieksämäen Lehti

2

Pieksämäellä loistavat mahdollisuudet yrittäjyyteen ja viihtyisään asumiseen

Juna jatkaakulkuaan

Kädessäsi on järjestyksessään viides Meidän Pieksämäki -lehti. Näiden lehtien sivuilla olemme kertoneet, mitä kaikkea hyvää koti-

kaupunkimme tarjoaa. Tämän kertominen on eri-tyisen tärkeää juuri nyt, kun monen puheissa on enemmän valitusta kuin kiitosta, niin Pieksämäel-lä kuin koko maassa.

Kerromme, että täällä on vuosikymmeniä toimi-neita yrityksiä, jotka vain porskuttavat eteenpäin. Pieksämäen Lehti on yksi tämän vuoden juhlijoista. Olemme hieman nuorempia kuin itsenäinen Suo-mi, mutta kyllä 90 vuodessa on juhlaa riittämiin.

Kerromme, miten paljon täällä on harrastusmah-dollisuuksia. Pieksämäki on yhdistysten ja seurojen luvattu kaupunki. Jos parinkymmenen tuhannen kaupungissa niitä toimii yli kuusisataa, on todella varaa valita. Monet seurat vain ovat virkistyneet, vaikka ikää niilläkin on lähemmäs sata vuotta.

Kerromme, miten mukavaa täällä on asua. Sen-kin kerromme, miten erinomaisen pohjan paikka-kunta on tarjonnut lapsille ja nuorille ponnistaa vaikka valtameren toiselle puolelle töihin. Kaukaa on monesti helpompaa nähdä, mitä kaikkea hy-vää entisessä kotikunnassa onkaan.

Pieksämäki on vankka rautatiekaupunki edel-leen. Sukupolvien ajan monet tuhannet ihmiset ovat tulleet niin sanotusti junantuomina ja juur-tuneet tänne. Monet ovat junalla lähteneet, käy-neet maailmalla ja palanneet. Liike jatkuu.

sinikka Hakkarainen

päätoimittajaPieksämäen Lehti

Kuvaaaja Kari Kääriäi-nen: Juna lähtee Piek-sämäen asemalta.

3

Montolassa koko kylä kasvattaaSatu Räihästä tu-

li montolalainen muutama vuosi sit-ten. Alunperin Es-poosta kotoisin ole-

valle naiselle pieneen kau-punkiin ja vieläpä maaseutu-kylälle muuttaminen ei ollut sellainen kulttuurishokki mi-tä moni voisi kuvitella.

– Tokihan se aluksi oli iso muutos. Elämä täällä on eri-laista, eikä ollut harrastuk-sia ja ystäviä siinä ympäril-lä. Mutta hiljalleen sitä alkoi tutustua ihmisiin, Satu muis-telee.

Aviomies Riku puoles-taan on kotoisin Siikamäestä ja tottunut pienen kylän mei-ninkiin.

– Kun kysymys tuli eteen, että muutanko minä kaupun-kiin vai Satu tänne, ei sitä tar-vinnut kauaa miettiä. Asia oli päivänselvä, Riku nauraa.

PARISKUNNALLA on puo-

livuotias Elsa-tytär, jonka ympärillä perheen arki rullaa mukavasti. Satu-äiti kertoo, että onnittelijoita riittää kun kylälle syntyy vauva.

– Meillä on sellainen van-hanaikainen koko kylä kas-vattaa -meininki. Varmas-ti jokainen kyläläinen jo El-san tuntee ja on hänet jossain nähnyt.

Ihmisten tuttavallisuus ja läheisyys ovat Montolassa ai-van eri luokkaa kuin pääkau-punkiseudulla.

– Täällä naapurit ovat tuttu-

ja, kun taas Helsingissä saat-toi asua kerrostalossa tunte-matta koskaan samassa ra-pussa asuvia, Satu vertaa.

SOPEUTUMISTA kylälle edesauttoi myös vuonna 2011 perustettu kyläyhdistys, jon-ka puheenjohtajana Satu toi-mii. Kyläyhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtu-mia yleensä kyläkaupalla tai kylän urheilukentällä.

– Meille kyläyhdistykses-sä on tärkeää yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Har-

rastamme lisäksi porukalla lentopalloa, välitämme naa-puriapua, otamme kantaa ky-lää koskeviin asioihin ja jär-jestämme siivoustalkoita ke-väisin, Satu luettelee.

MUUTAMAN vuoden sisäl-lä kylälle on muuttanut kym-menkunta uutta perhettä. Suurimmaksi osaksi tulijat ovat työikäisiä pariskuntia.

Yrittäjiä kylältä löytyy mo-nelta eri alalta.

– Nyt olemme saaneet ky-lälle jopa oman hierojankin, Riku naurahtaa.

Pieksämäen keskusta on sopivan lähellä Montolaa, jo-ten suuremmat hankinnat on helppo tehdä kaupungista. Montolan kyläkauppa puo-lestaan palvelee asukkaita ja kesäasukkaita vuoden ym-päri.

– Kyläkauppa on melkein kuin kylän sydän. Siellä jär-jestetään isoimmat kokoon-

tumiset ja muutenkin kohda-taan tuttuja. Aamuisin on ki-va käydä Elsan kanssa kau-palla, kun aina siellä on ky-läläisiä aamukahveilla, Satu kertoo.

Kyläyhdistys on jo suunni-tellut kesälle tapahtumaa, jo-

ka järjestetään missäpä muu-alla kuin kyläkaupalla.

– Kesätapahtuma järjes-tetään 5. heinäkuuta lauan-taina. Sisältö on vielä avoin, mutta ainakin lapsille sinne on luvassa jotain mukavaa te-kemistä, Satu paljastaa.

Puolivuotiaan Elsa-tytön vanhemmat Riku ja Satu Räihä ovat ylpeästi montolalaisia.

�Täällä naapurit ovat tuttuja, kun taas Helsingissä saattoi asua kerrostalos-sa tuntematta koskaan samassa rapussa asuvia. Satu Räihä

� Montolan asukasmäärä ja lapsiluku alkoivat toden teolla kasvaa 1920-luvulla. Kalkkikivilouhoksen toi-minnan laajentuminen toi lisää ihmisiä kylälle.� Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Satu Räi-hä.� Montolalaiset koululaiset käyvät koulua joko Virta-salmella tai Vehmaskylässä.� Montolalaisilla on oma lentopallovuoro Virtasal-mella Ojintalolla.� Kyläyhdistys tekee yhetistyötä muun muassa Louko-lammen, Virtasalmen ja Väisälän asukkaiden kanssa.

Montola

3

Pieksämäen puskista Puoli seitsemäänMikko Kekäläinen viihtyy televisiossa, vaikka kaipaakin radioon

Anteeksi, opettajat. Taisin olla vähän han-kala, Mikko Kekäläi-nen pyytää.

Ilmari Fabritius / Yle Kuvapalvelu

Ylen Puoli seitsemän -oh-jelman juontaja Mikko Kekäläisen varhaisim-mat muistot Pieksämä-estä liittyvät lapsuuden-

kodin metsiin.– Ne tuntuivat tuolloin valtavan

suurilta! Myöhemmin, kun olen käynyt siellä tunnelmoimassa olen yllättynyt, kuinka pieniä pusikkoja ne ovatkaan.

– Sain myös taannoin tilaisuu-den vierailla entisessä alakoulus-sani, joka nyt on lukiona. Juhlasali tuntui huomattavasti pienemmältä kuin millainen se oli muistoissa-ni. Ja patterit ovat matalammal-la. Kaikki tuona aikana Keskus-koulua käyneet pojat muistanevat koulun talonmies-Väinön, joka komensi aina, että pojat, pois pat-terin päältä! Kekäläinen nauraa.

Kouluaikoihin Kekäläisellä liit-tyy paljon muistoja. Hän myöntää olleensa varsin rasavilli poikanen.

– Äitini sanoo, etten ole koskaan ollut erityisen ilkeä, mutta aina ta-vattoman vilkas. Koulussa kyl-lä aiheutin opettajilleni aika lailla päänvaivaa asettumalla hyvin ha-lukkaasti poikkiteloin aina kun ti-laisuus tarjoutui, mistä tässä yh-teydessä esitän julkisen anteek-sipyynnön koko seudun opettaja-kunnalle.

– Elän suuressa kiitollisuudessa opettajilleni siitä, että heidän pin-nansa ja ammattitaitonsa riitti kal-taiseni kaikkitietäjän sietämiseen. Olen saanut koulusta kaiken sivis-tyksen lisäksi myös korvaamat-toman tärkeää oppia siitä, kuinka ollaan ihmisenä muiden ihmisten kanssa, Kekäläinen kiittelee.

Lukioaikana Kekäläiselle kir-kastui se, että hän haluaa töihin ra-dioon.

– Silloin marssin Pieksämäen silloiseen paikallisradioon, Radio Keski-Savoon ja tarjouduin töihin. Oli myöhemmän työuran kannalta aivan ratkaisevaa, että pääsin har-joittelemaan alaa pieneen radioon, jossa pääsi tekemään aivan kaik-kea mitä alan hommiin kuuluu. Siellä tuli tehtyä myös monet sel-laiset aloittelijan mokat, jotka kan-nattaakin tehdä hieman pienem-män kuuntelijakunnan todistaessa.

Televisioon Kekäläinen päätyi koekuvausten kautta.

– Minulta kyseltiin kiinnostusta televisioalan töihin. En ikinä var-sinaisesti ehtinyt haaveilla televi-siotöistä. Olen aina pitänyt itseäni sielultani radion tekijänä. Vielä te-levisioaikananikin minulle on aina ollut selvää, että jossain vaiheessa tieni johtaa takaisin radioon.

Kekäläinen kertoo kuitenkin

viihtyvänsä hyvin myös televisi-on puolella.

– En tiedä pitäisikö tästä huo-lestua! Radio on kuitenkin edel-leen suuri rakkauteni ja olen ka-teellinen kaikille tuttaville, jotka ovat radiossa.

LaPsuuttaan Pieksämäellä Kekäläinen kuvailee kaikin puo-lin turvalliseksi ja virikkeellisek-si. Nuorena hän käytti ystävien-sä kanssa mielikuvitusta ja luovaa hulluutta kehitellessään ajanviet-totapoja.

– Esimerkiksi teineinä keräsim-me kavereiden kanssa ihmisten al-lekirjoituksia vetoomukseen skeit-tirampin saamiseksi kaupunkiin. Muistini mukaan nimiä tuli muka-vasti, mutta vetoomus taisi jäädä toimittamatta eteenpäin. Se saat-taisi itse asiassa edelleen löytyä, mutta ramppi taisi tulla kaupun-kiin ilman sitäkin. Olen sittemmin tässä keski-ikää lähestyessä elvyt-tänyt rullalautaharrasteeni, mut-ta rampille en ole vielä uskaltau-tunut. Se on tulevan kesän ohjel-massa.

Pieksämäen tapahtumia Mik-ko Kekäläinen seuraa yhä edel-leen muun muassa sosiaalisen me-dian sekä tuttavien ja sukulaisten kautta. Kekäläisen vanhemmat ja veli asuvat edelleen Pieksämäellä.

– Isäni Ari Kekäläinen on vie-läpä sangen aktiivinen vaikuttaja kunnallispolitiikassa, joten pysyn hyvin kartalla siitä, mitä Pieksä-mäellä tapahtuu.

Jos Kekäläinen saisi muuttaa tai kehittää yhtä asiaa Pieksämäessä tänä päivänä, mikä se asia olisi?

– Tahtoisin lyhentää Pieksämä-en ja Helsingin välimatkaa niin, et-tä pääsisin koska tahansa käymään siellä. Voisin oikein kernaasti käy-dä Pieksämäeltä käsin töissä, mut-ta tällä toimenkuvalla ja tällä etäi-syydellä tämä on vielä autereinen haave.

Matti ja Liisa Kodin vuon-na 1997 perus-taneella Liisa Heikkisellä oli

vielä viime vuoteen asti unel-ma paikasta, jossa heidän asi-akkaansa voisivat olla yhdessä luonnon keskellä hyvien uinti-paikkojen läheisyydessä.

Hoito- ja kuntoutuspalve-luita psykiatrisille asukkail-le sekä vanhuksille tarjoa-va Matti ja Liisa Koti tarjoaa myös virikkeellisiä päiväpal-veluja kotona asuville mie-lenterveyskuntoutujille.

Viime vuonna Heikkisen unelma luonnon keskellä si-jaitsevasta paikasta toteutui.

Heikkinen hankki omistuk-seensa aiemmin metsäopistona toimineen Nikkarilan kulttuu-riympäristökohteen. Entisellä kampusalueella sijaitsee osit-tain suojeltuja arvorakennuk-sia, puutaloja ja puulajipuisto.

Heikkisen unelmana on ke-hittää Nikkarilaan aivan uu-dentyyppinen hoivatyön kes-kus, missä luonto on läsnä hoivatyössä niin asiakkaiden kuin hoitajienkin arjessa.

– Haluan hyödyntää tä-tä Nikkarilan upeaa luonto-ympäristöä hoivatyössä niin, että asiakkaamme voivat it-se osallistua mahdollisim-man paljon luonnossa tehtä-viin asioihin, kuten kalastuk-seen, makkaranpaistoon, sie-nestykseen ja marjastukseen. Luonto hoivaa omalta osal-taan, Heikkinen kuvailee.

Osa Nikkarilan tiloista on valmistunut ja valmistuu par-haillaan Matti ja Liisa Kodin omaan käyttöön, mutta osaa tiloista vuokrataan ulkopuo-lisille. Yksi entisen metsä-opiston parhaista puolista on Heikkisen mukaan se, et-tä asuintiloja on ollut tarjota myös työntekijöille.

– Remontoiduissa rivitalo-asunnoissa asuu nyt jo kuu-tisen hoitajaa.

Liisa Kodin vastaava sai-raanhoitaja Maria Kuoppa-la korostaa, että yritys etsii parhaillaan lisää lähihoitajia.

– Tarvittaessa meillä on tar-jota asunto täältä Nikkarilas-ta. Tämä on osoittautunut hy-väksi asiaksi erityisesti niil-le työntekijöille, jotka tulevat Pieksämäen ulkopuolelta.

nikkarilassa tapahtu-van hoivatyön lisäksi enti-nen kampusalue toimii myös

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

4

liisa Heikkinen uskaltaa unelmoidaNikkarilaan on syntymässä uudentyyppinen hoivatyön keskus

Matti ja Liisa Kodin yrittäjä Liisa Heikkinen (vasemmalla) ja vastaa-va sairaanhoitaja Maria Kuoppala valmiina vas-taanottamaan asukkai-ta sekä vieraita.

juhla- ja kokouskeskukse-na. Heikkinen kertoo, että jo viime kesänä Nikkarilas-sa juhlistettiin ylioppilasjuh-lia ja tanssittiinpa siellä yh-det häätkin.

– Lisäksi täällä voi viet-tää kastejuhlia, rippijuhlia ja vaikka syntymäpäiväjuhlia-kin. Päärakennuksen kokous- ja juhlatila on tilava, sinne mahtuu noin viisikymmen-tä henkilöä. Meiltä löytyy myös astiasto sadalle henki-lölle, Heikkinen luettelee.

Nikkarilassa on majoitusti-laa yli sadalle hengelle ja ran-nasta löytyy kaksi rantasaunaa sekä ihka oikea savusauna.

Päärakennuksen re-montti on keittiön ja ruokai-lutilan osalta saatu jo päätök-seen, mutta rakennuksen toisel-la puolella kunnostetaan vielä asumiskäyttöön tulevia tiloja.

Heikkinen pitää tärkeänä si-tä, että tiloista saadaan toimi-vat ja uudenaikaiset.

– Esimerkiksi keittiötilat on uusittu lattiasta kattoon. Täy-sin varustellussa laitoskeitti-össä voidaan valmistaa ateri-oita nyt usealle sadalle henki-lölle kerralla. Näin ollen myös esimerkiksi leirikoulujen tai leirien muonitus onnistuu meidän keittiömme kautta.

Yhdessä enemmän

ANNA MEIDÄN HUOLEHTIA IT-RATKAISUISTASI, NIIN VOIT ITSE KESKITTYÄ NIIDEN HYÖDYNTÄMISEEN!

Myymälän huoltoPuh. 0207 303 701

myymäläMyllykatu 14 A76100 Pieksämäki

Avoinna arkisin9.00-16.30

Puh. 0207 303 [email protected]

Palveleva puhelin- ja tietotekniikkamyymälä

•Matkapuhelimet•Puhelinliittymät•Kiinteäjaliikkuvanetti

•Tietokoneet•Oheislaitteetjaohjelmat•Huoltojaneuvonta

Kuluttajille ja PK-yrityksille

Hiekanpäähän nousevan palvelukeskuksen läheisellä, Pappilan

rakentamisessasi

Haja-asutusalueella Niskajärvellä ja Tihusniemessä on tarjolla omarantaisia asuinrakennuspaikkoja keskeltä luonnonrauhaa

Anssi Tarkiainen | p. 0400 855 597

Pieksämäen ydinkeskustassa sijaitseva Vanha

Tarjolla myös muita oivallisia teollisuus- ja

Asumiseen:

Asuintontteja:• Pieksämäelläonmonipuolinentarjontaasuintontteja

niin taajamissa kuin haja-asutusalueella.

• RantanäkymilläoleviatonttejaonMetosniemenja Vangasjärven asuinalueella. Omarantaisia rakennuspaikkoja on tarjolla haja-asutusalueella vain vartinajomatkanpäässäkeskustanpalveluista.

• Keskustanpalvelujenäärelläonvapaitatontteja mm. Nokkalan ja Pappilanmäen asuinalueilla.

Yritystontteja:• Pieksämäen ydinkeskustassa sijaitseva Vanhan varikonalueonavattuliikerakentamiseen.

• Uusiateollisuus-jaliikerakentamisentonttejaontulossayrittäjilleJoroistentienalueellekeskustanläheisyyteen.

• Vapaitateollisuus-jaliiketonttejalöytyymyös VT 23:n ja Länsiväylän varrelta.

Lisätietoja:Anssi Tarkiainen p. 0400 855 [email protected]

Tabletti etsii omaa asiakasomistajaa...

NYT SINUNKIN KANNATTAA LIITTYÄ OP SUUR-SAVON ASIAKASOMISTAJAKSI!

Arvomme tänä vuonna joka kuukausi yhden tabletin uusien asiakasomistajien kesken. Lue lisää op.fi/suur-savo ja liity asiakasomistajaksemme vaivattomasti joko verkossa tai piipahtamalla konttorissamme.

3




























Montola

5

Kurssilan salissa voidaan viettää monenlaisia juhlia.

1925-2015

tänään

OPTIKKO JA KELLO

SEPPÄNEN

EST. 1942

Keskuskatu 16, Pieksämäki • Puh. (015) 481 456 www.optikko-kello.fi • ma-pe 9-17, la 9-14

Silmälasit, aurinkolasit ja piilolasit

Kellot, korut ja lahjatavarat

Tällä kupongilla-20% alennusta

yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta.















��




2












Pieksämäen Lehti

6

Keskuskatu 38, 76100 Pieksämäki, puh. 020 761 4400 ma–pe 8.30–17, la 9–13 • www.varisilma.fi

PIEKSÄMÄEN SISUSTUS-PISTE OYmatkapuh. 8,21 snt + 14,09 snt/min, lankapuh. 8,21 snt + 6,09 snt/min

VÄRISILMÄ AUTTAA! TERVETULOA OSTOKSILLE!

Löydät meidät myös Facebookista!

1300

3200

7500 3190

Tarjoukset voimassa toistaiseksi.

Värisilmä Kaisla TERASSIÖLJY väritön

0,9 L

2,7 L

9 L

(14,44 €/l)

(11,85 €/l)

(8,33 €/l)

2500m

Värisilmä Super REMONTTIMAALI valkoinen2,7 L

(11,81/l)

Värisilmä Sointu SISUSTUSMAALI valkoinen 2,7 L

(14,03/l) 3790

Kudottu MUOVI-MATTO

TERASSIMATTOleveydet: 1,33 ja 2 m 790

m2

Satujen ja mielikuvituksen talo valmistautuu kesäänPieksämäen lasten-

kulttuurikeidas Nuk-kekoti valmistautuu parhaillaan tulevaan

kesään. Talon kesä alkaa jo toukokuussa, kun kevätret-kiryhmät suuntaavat tutustu-maan punaiseen taloon.

– Vielä on muutamia päiviä avoinna, joita voi siis varata. Meille on tulossa kokonaisia päiväkoteja ja muun muas-sa seurakuntien kerhoryhmiä osallistumaan Joonas Aurin-gon ja Täti Eulalian meriros-vokouluun. Retki alkaa esi-tyksellä, jonka jälkeen kaikki pääsevät askartelemaan itsel-leen merirosvohatun ja rinta-merkin. Koko talo on ryhmän käytössä ja pihalla voi vaik-ka grillata makkaraa, Nukke-kodin vastaava ohjaaja Nazia Asif kertoo.

KaiKelle kansalle Nukke-koti avaa ovensa tiistaina 2. kesäkuuta.

Tänä kesänä Nukkekodilla järjestetään monenlaisia työ-pajoja päivittäin, kahvilatoi-minta jatkaa perinteiseen ta-paan, ja roolivaatteita pursua-va vintti on lasten mielikuvi-tuksen aarrearkkuna.

– Lisäksi järjestämme yh-teistyössä Pieksämäen Leh-den kanssa Koko perheen karnevaalin 27. kesäkuuta ja

Big Wheelsin yhteydessä Ti-ny Wheelsin 18. heinäkuuta, Asif muistuttaa.

Lisäksi Satelliittiteatteri tuo Nukkekodin teatterilaval-le Timo Parvelan lastennäy-telmän Ansa ja Oiva, jonka esityskausi osuu kesä–heinä-

kuulle. Näytelmän ohjaa Ol-li-Matti Koistinen ja rooleis-sa nähdään Risto Mykkänen ja Niina Parkkonen.

nuKKeKodilla vieraili viime kesänä noin 6 000 kävi-jää. Täksi kesäksi Nukkeko-

dille etsitään ulospäinsuun-tautuneita, seikkailunhalui-sia ja innokkaita kesätyönte-kijöitä ja harjoittelijoita.

– Työtehtäviin sisältyy pal-jon asiakaspalvelutilanteita ja kohtaamisia ihmisten kanssa. Kädentaidot, soittotaito, teat-

teriharrastus ja liikuntahar-rastus luetaan ehdottomasti vahvuuksiksi, Asif luettelee.

Hän vakuuttaa, että Nuk-kekodilla eivät työntekijät-kään ehdi kyllästyä, sillä toi-mintaa riittää koko päiväksi.

– Työtehtävämahdollisuuk-sia on laidasta laitaan: voi ve-tää kädentaitotyöpajoja, voi leikkiä lasten kanssa, voi esi-tellä Nukkekotia, hoitaa Nuk-kekodin pihaa, työskennellä kassalla, voi osallistua talon toiminnan markkinointiin, toimia kahvilatyöntekijänä.

– Nukkekoti on Pieksämä-ellä siitä harvinainen paik-ka, että työperiodin aikana on oikeasti mahdollista pääs-tä jopa näyttelemään tai soit-tamaan työn puitteissa, Asif muistuttaa.

aSif itSe sai ensi kosketuk-sen Nukkekotiin työpaikkana kesällä 1999.

– Tuosta ajasta jäi minulle todella hyvät muistot. Opin valtavasti, ja oman ammatin-valinnan kannalta kesän anti oli hyvin merkittävä.

Nyt alkaa Asifin kolmas kesä vastaavan ohjaajan roo-lissa Lastenkulttuurikeskus Verson leivissä. Kaupunki ostaa kesän toiminnan Ver-solta jo seitsemättä kertaa.

– Nukkekodin toiminta on siinä mielessä kaupungin omaa toimintaa ja kesätöitä voi siis hakea kaupungin ke-sätyöhaun yhteydessä, Asif sanoo.

Työpaikkana Nukkekoti on Asifin mielestä vailla vertaa.

– Nukkekoti on mahtava työpaikka! Ensinnäkin se si-jaitsee järven rannalla luon-non keskellä, joten se on op-timaalinen kesätyöpaikka. Kesän aikana tapaa ihmisiä ympäri maapalloa ja pääsee välillä käyttämään kielitai-toaan.

Heinäkuussa Big Wheelsin aikaan myös Nukkekodilla tapahtuu. Tiny Wheelsissä järjes-tetään ohjelmaa koko perheelle.

Mimosa Kauhanen nikkaroi itselleen keppihevosen vii-me vuonna Nukkekodilla.

www.pieksamaki.fiwww.yrityssuomi.fi

1. Mitä Hyvää Pieksämäellä on? 2. Miksi Pieksämäellä on hyvä yrittää?

Yhteistyössä

vSinun paikallislehtesi jo vuodesta 1925

• yritysneuvonta• kasvuyrityspalvelut• investointi- ja kehittämispalvelut

• yritysneuvonta aloittavat yritykset• omistajavaihdokset• matkailu

Markus VesterinenElinkeinojohtajaPuh. 044 799 [email protected]

Ritva Tissari-YlönenYritysneuvojaPuh. 044 588 [email protected]

Kimmo Hyykoski YritysasiamiesPuh. 044 588 [email protected]

Yritys-Suomi Pieksämäki /Pieksämäen kaupunkiPL 125, 76101 PieksämäkiKäyntiosoite: Pertinkuja 1, 2. kerros

Pieksämäen yrityspalvelut mukana yrityksen kehittämisen eri vaiheissa

Arto Sepponen, Pieksämäen yrittäjät ry1. Pieksämäki on sopivan kokoinen ja ihmisläheinen kaupunki. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Täällä on erinomainen mahdollisuus harrastaa kulttuuria, liikuntaa, ulkoilua ja yhdistystoimin-taa. Asumismahdollisuudet ovat lukuisat ja kohtuuhintaisia asuntoja löytyy hyvin.

2. Pieksämäellä yrittäjien verkosto on tiivis. Melkein hommaan kuin hommaan löytyy omalta seudulta ammattilainen. Palveluiden ja tuotteiden hinnat ovat järkevällä tasolla verrattuna isoi-hin kasvukeskuksiin. Myös yrittäjät ja yritykset saavat kehittämis- ja neuvontapalveluja hyvin. Kaikki on kiinni omasta aktiivisuudesta.

Marko Levänen, Jäppilän Yrittäjät ry1. Täällä on turvallista, mukava asua, olla ja elää. Ihmiset huolehtivat toinen toisistaan. Luon-to on puhdasta, maisemat ovat kauniita ja joissa silmä lepää. Täällä on peruspalvelut kunnos-sa, asiat hoituvat helposti ja välimatkat ovat lyhyitä. Liikkuminen on helppoa ja nopeaa, toisin kuin ruuhka Suomessa. Yhdistystoiminta on vireää. Siitä hyvänä esimerkkinä Jäppilän Kylät, Virtasalmi-yhdistys ja Pieksämäen Kylät, joiden toiminnalle on selvää tilausta nyky-yhteiskun-nassa. Pieksämäen sijainti on hyvä ja täältä pääsee liikkumaan vaivattomasti Etelä- ja Poh-jois-Savon sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan suuntaan ja junayhteydet ovat hyvät, eripuo-lille Suomea. Asunnot ja eläminen on täällä edullisempaa, kuin valtakuntamme kasvukeskuk-sissa. Pieksämäellä järjestetään laadukkaita yleisötapahtumia, siitä parhaana esimerkkinä pe-rinteeksi tullut Big Wheels koko perheen harrasteajoneuvotapahtuma, muita pienempiä tapah-tumia unohtamatta.

2. Täällä on hyvä meininki, puhalletaan yhteen hiileen. Voidaan tehdä asioita yhdessä ja saa tukea toisilta yrittäjiltä. Vireät yrittäjäyhdistykset kuten Pieksämäen ja Jäppilän Yrittäjät sekä Pieksämäen Yrittäjänaiset ovat hyviä verkostoja, tietää ettei jää yksin. Täällä on ihania asiak-kaita, ihmisiä jotka tahtovat käyttää ja arvostavat omien kylien palveluja. Täällä on paljon ke-sämökkiläisiä ja meininki kylillä on vilkasta kesäaikaan.

Antti Lipsanen, Rakennusliike U.Lipsanen Oy tj. / Etelä-Savon kauppakamari, Pieksämäen kauppakamariosaston pj.1. Kaupungista löytyy kaikki päivittäiset palvelut. Koulut, harrastukset, kaupat ja palvelut ovat käytännössä kävelymatkan päässä, saavutettavuus siis todella helppo. Palveluissa har-voin pitkiä jonoja tai ruuhkia. Harrastaminen on helppoa, sisäpeli vuoroja löytyy ja eivät lähes-kään samaa hintaluokkaa kuin isoissa kaupungeissa, eikä näihinkään matkoihin kulu kymme-niä minuutteja. Ulkoliikuntapaikkoja on hyvin, latuverkosto hyvä ja sitä ylläpidetään todella hyvin. Päiväkodit nykyaikaisia ja kouluverkostoa kehitetään aktiivisesti, lapsi perheille hyvät puitteet näiltäkin osin. Täällä on asuminen edullista ja vaihtoehtoja löytyy. Luonto ja vesistö on lähellä, uimarantoja on useita. Tänne pääse helposti, sillä juna yhteydet ovat hyvät muista kau-pungeista. Yrityspohja on laaja, kesätöitä ja harjoittelupaikkoja löytyy monelta eri aloilta.

2. Kaupungin suhtautuminen paikallisiin yrittäjiin on hyvä, pystyvät olemaan mukana tuot-tamassa esim. uusia tiloja yrityksille ja tukevat näin ollen yritysten kehittymistä ja kasvamista. Yhteys kaupungin johtoon ja elinkeinoon on vaivatonta ja vuorovaikutus aktiivista. Pieksämäen sijainti on keskeinen, Jyväskylä, Kuopio ja Mikkeli ovat tunnin ajomatkan päässä. Tämä mah-dollistaa ison asiakas kunnan hoitamisen yhdeltä toimipisteeltä. Yritysten keskinäinen verkos-to on todella hyvä, tukea ja tarvittaessa saa apua kollegoilta. Jos jollekin on tulossa ulkopaikka-kuntalainen töihin, niin verkostosta haetaan mahdollisuuksia työllistää myös puoliso, mikäli ei vielä ole työpaikkaa tiedossa. Täältä on tullut meille hyviä alihankkijoita täällä joita käytämme säännöllisesti niin paikallisissa kuin kauempanakin sijaitsevissa projekteissa. Työvoimaa on kohtuullisen hyvin saatavilla.

Antero Asikainen, Franke Finland Oy tj.1. a) Olemme sopivan kokoinen kaupunki - riittävästi hyvää työvoimaa tarjolla. b) Hyvät liikenneyhteydet

2. a) Kaupungin suhtautuminen ja tuki yritystoimintaan on ja on aina ollut erinomaista. b) Meillä on paljon eri toimialoilla toimivia yrityksiä, joka on vahvuutemme, emme ole liian riippuvaisia yhdestä tai kahdesta suuresta toimijasta.

3




























Montola

7

tänään

Kilpailun säännöt • Kilpailuun voit osallistua yhdellä tai useammalla itse ottamallasi kuvalla

• Kuva lähetetään sähköpostilla toimitukseen [email protected] tai kuvan voi toimittaa myös asiakaspalveluumme Keskuskatu 15. Avoinna ma–pe klo 10–14

• Laita mukaan yhteystietosi: nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite

• Lehti ei käytä kilpailuun lähetettyjä kuvia muuhun tarkoitukseen Palkinnot 1. 150 € lahjakortti pieksämäkeläiseen yritykseen

2. Pieksämäen Lehden vuoden tilaus (arvo 147 €)

3. Pieksämäen Lehden puolen vuoden tilaus (arvo 80 €)

Lehden kokoama raati valitsee parhaat kuvat, jotka julkaistaan Pieksämäen Lehden 90-vuotisjuhlanumerossa pe 11.9.2015 Kuvia on esillä myös Pieksämäen Lehden 90-vuotisjuhlatapahtumassa sekä lehden verkkosivuilla.

Mikä on parasta Pieksämäellä? Mikä kuva kertoo parhaiten juuri Sinun Pieksämäestäsi?

Ota valokuva ja osallistu juhlavuoden kilpailuumme.

Kerro parilla lauseella, miksi juuri se on mielestäsi parasta kaupungissamme.

1925-2015

Juhlavuotemme kunniaksi

MINUN PIEKSÄMÄKENI -VALOKUVAKILPAILU

Lisätietojapäätoimittaja Sinikka Hakkarainen [email protected]















��




2












Pieksämäen Lehti

8

taiteilija menetti sydämensä pappilalle

Kuvataiteilija ja kuvataiteiden opetta-ja Hannele Haatainen katselee Piek-sämäkeä taiteilijan silmin. Kaunis ja vehreä kaupunki inspiroi Haataista

monella tavalla jokaisena vuodenaikana.Erityisesti hän viihtyy veden äärellä.– Pieksäjärvi on varmasti monelle muul-

lekin paikkakuntalaiselle rakas ja innoitta-va paikka. Sen hienot rantamaisemat, värit ja tunnelma.

Toinen paikka, missä taiteilija viihtyy enemmän kuin hyvin, on Kulttuuripappila Sylvin puutarha.

– Pappilan vanhat omenapuut ja puutarha muutenkin. Minulla on tällä hetkellä valmis-teilla valokuvanäyttely pappilan puutarhasta ottamistani valokuvista, Haatainen paljastaa.

Haataisen vanhemmat muuttivat Pieksä-mäelle tytön ollessa alle kouluikäinen. Taitei-lija kertoo innostuneensa piirtämisestä jo pik-kulapsena.

– Kun on välineitä ja mahdollisuus piirtää, niin kukapa lapsi siitä ei innostuisi! Itselläni piirtä-minen oikeastaan alkoi kiinnostaa enemmän ja enemmän siinä vaiheessa, kun halusin oppia piirtämään hevosen. Hevonen ja muut eläinhah-mot ovat minulle edelleen tärkeitä kohteita.

Pieksämäen kuvataidekoulu on 5–18-vuoti-aille lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetus-ta antava koulu, jossa opettaa ammattilaisopetta-jia. Talviaikaan viikoittain Kulttuuripappila Syl-vissä käy toistasataa eri ikäistä taiteen tekijää.

Haatainen on opettanut aikuisryhmien maa-laus-, piirustus- ja grafiikkaryhmiä vuodesta 1989 lähtien.

taiteen lisäksi Haataisen sydäntä lähellä on siis Kulttuuripappila Sylvi, joka tunnetaan myös Sylvi Kekkosen synnyinpaikkana. Ke-sällä pappila toimii kulttuurimatkailun keitaa-

na näyttelyineen, pihatapahtumineen ja kesä-teattereineen.

Haatainen muistaa vieläkin ensimmäisen kosketuksensa pappilaan.

– Kävin tutustumassa tiloihin ennen kuin kuvataidekoulu siirtyi sinne talvikausiksi. Ta-lo oli tyhjillään, mutta isoon saliin oli kasattu museoesineitä lattiasta kattoon. Muistan aja-telleeni, että onpa tämä upea paikka. Ja edel-leen olen sitä mieltä.

Kesäisin Haatainen emännöi pappilaa yh-dessä kesätyöntekijöiden kanssa.

– Vietän pappilalla varmasti enemmän ai-kaa kuin kotonani, hän nauraa.

Yöksi hän ei kuitenkaan mielellään pappi-lalle jäisi. Tämä johtuu pappilan vintillä asus-tavasta kummituksesta.

– Hyväntahtoinen tuo kummitus varmas-ti on, mutta en silti haluaisi pimeällä ja yk-sin täällä olla. Pakkohan kummitukseen on uskoa, kun olen itse sen askeleetkin kuullut.

Haatainen odottaa pappilan tulevaa ke-sää jo kovasti. Pihamaalla nähdään tänä ke-sänä Pappilan Pihan Kesäteatterin näytelmä Peter Pan ja sisällä päärakennuksessa useita vaihtuvia taidenäyttelyitä. Lisäksi pappilassa toimii kesäaikana Heidi Harmasen taidekä-sityöpuoti Muotoisa Design.

Kevät otetaan vastaan heti toukokuun en-simmäisenä päivänä perinteisellä Laulu ke-väälle -tapahtumalla pappilan pihamaalla.

Haatainen arvostaa suuresti koko pappilan-mäen miljöötä. Hän suosittelisikin mieluus-ti taiteilijakollegoitaan tutustumaan sillä sil-mällä tienooseen.

– Pappilanmäen lisäksi myös Partaharju ja keskustan aluekin ovat monelle mieleen. Olen usein kuullut ulkopaikkakuntalaisten kehu-van, miten yllättävänkin kaunista täällä meil-lä Pieksämäellä on.Kuvataiteilija Hannele Haatainen ja Martta-kissa valmistautuvat jo tulevaan kesään.

Meiltä myösSÄLEKAIHTIMETSEKÄRULLAVERHOT!

Mittaus- jaasennus-palvelu!

www.aritea.fiKalevalankatu 33, Pieksämäki, puh. 0207 497070matkapuh. 8,35 snt + 17,17 snt/min, lankapuh. 8,35 snt + 7,17 snt/min (alv 24%)

PALVELEMME: ma–pe 9–17, la 9–13

TERVETULOA!

Pieksämäen Haka Oy:n isännöimien kaupungin omistamien

ARAVAVUOKRATALOJENHUONEISTOT

Vuokrahuoneistoja voi tiedustella ja niihin hakea lomakkeella, jota saa toimistoltamme, jonne hakemukset palautetaan. Hakemuslomake ja lisätietoja kotisivultamme osoitteesta www.pieksamaenhaka.fi

Toimistomme on avoinna klo 8–16Puhelin (015) 348 060 Isännöitsijä Pirkko Kivinen

Naarajärven vanhustentalojen asuntoja voi tiedustella toistaiseksimyös puh. 044 368 6737 (palveluasuminen).

VuottaKeskuskatu 30 (3. kerros, hissi), 76100 PieksämäkiKoko

perheenKAMPAAMOPARTURI

Häyrisentie 2, puh. 015 341 462, 0400 259 470www. kampaamoparis.com

• hyvä leikkaus on kaiken pohja• sävytykset, raidat ja tukikäsittelyt• rentouttava hiustenhoito hieronnalla• hiuspidennykset ja -tuuhennukset

Tule sellaisena kuin olet.

Olemme sinua varten.

3




























Montola

9

HÄYRISENTIE 4, PIEKSÄMÄKI ma–pe 9–17, la 9–14

URO KELLO JA KULTA

Suomessa käsityönä valmistettuja Design klassikkoja

– Kauniisti paketoituna!

Pieksämäellä kehitetään avointa varhaiskasvatusta

Lasten ja nuorten Pieksä-mäki -työryhmä suunnitte-lee parhaillaan avoimen var-haiskasvatuksen Perheiden Taloa kaupunkiin. Perheiden Talo tulisi toteutuessaan si-joittumaan Kalevalan päivä-kodin entisiin tiloihin Kale-valankadulle, aivan keskus-tan tuntumaan.

Pieksämäkeläisille van-hemmille suoritettiin hel-mi-maaliskuun vaihtees-sa kysely, jolla kartoitettiin perheiden toiveita Perhei-den Taloon sijoittuvista toi-minnoista.

Varhaiskasvatuksen johta-ja Eija Tarvonen ja päivä-hoidon ohjaaja Anne Pelto-la kertovat, että kyselyn pe-rusteella Perheiden Taloon kaivattaisiin eritoten perhe-kahvilaa sekä lyhytaikaista lastenhoitopaikkaa.

työryhmän suunnitel-missa on, että toteutues-saan Perheiden Talo täyt-tyisi avoimen päiväkodin, kerho- ja leikkitoiminnas-ta, perhekahvilasta sekä per-hekerhoista. Tiloja voisivat hyödyntää myös yhteistyö-

kumppanit, kuten Martat ja 4H-kerho.

– Tilausta tällaisille tiloil-le selkeästi kaupungissa on, Tarvonen kertoo.

Myös mahdollisille yh-teistyökumppaneille suo-ritettiin helmi-maaliskuus-sa kysely, missä selvitettiin heidän halujaan käyttää tilo-ja ja osallistua Perheiden Ta-lon toimintaan.

Työryhmä sai runsaas-ti idoita siitä, mitä kaikkea Perheiden talossa voisi ol-la. Kyselyn tuloksista selvi-ää, että yhteistyökumppanit

voisivat olla halukkaita jär-jestämään muun muassa ker-ho- ja leikkitoimintaa, erilai-sia vanhempien ryhmiä, tee-mapäiviä, vertaisryhmiä ja lastentapahtumia.

PieksämäeLLä on tällä hetkellä noin 150–160 per-hettä, missä lapsia on koti-hoidossa. Yhteensä näissä perheissä on noin 270 lasta.

Tarvonen muistuttaa, että Perheiden talon toteutumi-nen on pitkä prosessi, joka vaatii ajan lisäksi myös ra-haa.

Perheiden Talo sijoittuisi paraatipaikalle

Puistoluistelurata on kaupungin talvinen ylpeysPieksämäen liikuntapalve-lupäällikkö Antti Nousiai-nen, miksi puistoluistelu-rata päätettiin rakentaa?

– Suunnittelimme alun pe-rin retkiluisteluradan raken-tamista Pieksäjärven jääl-le. Totesimme kuitenkin, et-tä sen käyttöaika olisi vuo-dessa hyvin lyhyt ja sen hoi-taminen vaatisi todella pal-jon kalustoa ja henkilötyötä. Hiekanpään rantaraitti osoit-tautui tasaiseksi, valaistuksi ja maisemallisesti sellaisek-si, että se houkutti kokeile-maan jäädyttämistä.

– Haikaraisen Ari tällai-

sesta radasta oli kai tehnyt jo aikaisemmin visiosuun-nitelman. Siitä oli kuiten-kin aika pitkä matka toteu-tukseen, sillä jääradan ra-kentamista vastustettiin ai-ka voimakkaasti. Suunnit-telua jatkettiin sitkeästi ja prosessissa oli mukana kau-pungin luottamushenkilöitä-kin, joista Jorma Laasosen panos oli varmasti merkittä-vin. Kun rata sitten jäädytet-tiin ja luistelijamäärät olivat heti suuret niin vastarinta hä-visi kokonaan. Alue sai heti myös huomiota tiedotusvä-lineissä ja harrastajien kes-

kuudessa ympäri Suomen. Miten suuri käyttäjä-

kunta puistoluisteluradal-la on?

– Kun kelit suosivat niin radalla on päivässä arviolta sata kävijää. Tapahtumat sit-ten vielä tämän lisäksi.

Onko vastaavanlaisia ra-toja lähipaikkakunnilla?

– Minulla ei ole tiedossa vastaavia ratoja. Olisi mie-lenkiintoista tietää onko vas-taavanlaisia muualla. Uusia suunnitelmia radalle on pal-jon. Siitä on tarkoitus raken-taa vielä elämyksellisempi ja paremmin erilaisiin kil-

pailuihin ja tapahtumiin so-veltuva olosuhde.

Onko rata tarkoitettu kaikenikäisille?

– Rata soveltuu kaikil-le jotka pysyvät liikkumaan jäällä tavalla tai toisella. Jos tasapainon kanssa on ongel-mia niin potkukelkalla on hyvä kiertää rataa. Radalla voi luistella retkiluistimilla, hokkareilla ja kaunoluisti-milla. Korkeuseroja ei radal-la ole ja leveyttä on kolmisen metriä joten voidaan puhua matalan kynnyksen liikunta-paikasta. Myöskään mailo-jen kanssa radalla ei pelata.

kaunis Pieksämäki myös FacebookissaPieksämäkeLäinen Ta-ru Haikonen perusti viime kesänä Facebookiin sivuston nimeltä Kaunis Pieksämäki. Hän kiertää ympäri Pieksä-mäkeä kuvaamassa erikoi-sia, kauniita ja historiallisia kohteita.

Pieksämäellä vietettiin

viime kesänä 440-vuotis-juhlavuotta, mikä inspiroi Haikosen perustamaan si-vuston.

– Joku mainitsi minul-le järjestäjien heittämäs-tä haasteesta, että jokainen voisi kehitellä jotain kivaa liittyen juhlavuoteen. Ta-

pahtumia en ihan ehdi täs-sä elämäntilanteessa jär-jestää, joten tämä on mi-nun panokseni juhlavuo-den kunniaksi. Sivuthan ovat auki myös niille, joilla ei ole Facebook-tunnuksia, Taru Haikonen kertoi juhla-vuotena.

Sivusto on herättänyt kiin-nostusta ulkomaita myö-ten. Haikonen on saanut pa-lautetta Suomen rajojen ul-kopuolella asuvilta entisil-tä pieksämäkeläisiltä, jotka kertovat seuraavansa sivujen kautta sitä, miltä Pieksämäki nykyään näyttää.

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

10

Löydät meidät myös Facebookista ja Twitteristä!

Tukikohdantie 17, Pieksämäki0400 529090 / Keskus

www.autojeni.fiwww.toyotahuoltovaraus.fi

Automyynti, Uudet Toyotat0400 529090

Automyynti vaihtoautot0400 529090

Vaihtomoottoripyörät0400529091

Rahoitus kaikelle alk. 1,9%0400 529090

Korjaamoluotto Käsittelykulu +8 €/kk ei muita kuluja!0400 529096

Korjaamo kaikki autot0400 529096

Varaosat kaikki autot0400 529094

Autonvuokraus alk 18 €!0400529094

Moottoripyörävuokraus alk 90 €/vrk0400 529094

Autonpesu ja fiksaus alk. 10 €0400 529094

Kovavahaus alk. 189 €0400 529094

Moottoripyörähuolto ja varaosat0400 529094(Myös mopot!)

Bussivuokraus alk. 90 €/vrk0400 529094

Katsastus0400 529096

Petteri PulkkinenAutotalojohtaja 0400 529083

Jani KiiskinenMyyntipäällikkö 0400 529091

Tuomo RönkäAutomyynti

0400 529087

Jari PulkkinenKorjaamopäällikkö

0400 529096

Reijo HänninenVaraosapäällikkö 0400 529094

Maria HakkarainenKorjaamo+varaosat

0400 529095

Toyota korjaamorahoituksella voit maksaa laskun (200–1500€)

kätevästi kuukausierissä. Maksuaikaa 3–12 kk.

KÄSITTELYMAKSU +8€/kk EI MUITA KULUJA!

www.toyotahuoltovaraus.fivaraa huoltosi verkossa

saat palkkioksi 15 euron ylimääräisen alennuksen määräaikaishuollosta

Luotonmyöntäjä Auto-Jeni Oy ja Toyota Finance Finland Oy

”Pieksämäki on kuin Suomi pienoiskoossa”

Tuotantoyhtiö Aito Median toimitus-johtaja Ilkka Hyn-ninen ei aivan pää-tynyt lapsuutensa

haaveammattiin.– Minusta piti tulla jossain

vaiheessa lentäjä tai rokki-tähti. Mutta tämä ammat-ti ainakin toistaiseksi hidas-taa edellä mainittujen toteu-tumista. Yksi päivä mietin, että ei tässä kovin kaukana vanhempien jalanjäljistä ol-la, kun isä on ollut toimitta-jana media-alalla ja äiti yrit-täjänä, Hynninen pohtii.

Aito Media tuottaa mo-nia suomalaisten suosikki-sarjoja, kuten Suomen huuto-kauppakeisari, Poliisit, Haa-pasalo Goes America, Marti-na ja hengenpelastajat, Toi-senlaiset äidit ja Pelasta per-heemme Supermarjo.

Hynninen kertoo olleen-sa aina kiinnostunut video-kuvaamisesta. Nuorempana hänen innostustaan tuettiin myös koulun puolelta.

– Edelleen olen tyytyväi-nen, että sain suorittaa joitain kursseja yläasteen kuvaama-taidossa kuvaamalla. Ilmai-sun väylänä liikkuva kuva kiehtoi, koska sitä kautta oli mahdollisuus tavoittaa paljon väkeä, esiintyä ja kertoa mer-kityksellisiä tarinoita.

Hynninen on aina ollut kiinnostunut tarinoiden ker-tomisesta ja esiintymisestä. Niinpä miehen tie vei Tam-pereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia.

Aito Media sai alkunsa 12 vuotta sitten Hynnisen ja yh-tiökumppani Eero Hietalan halusta tarjota suurelle ylei-

sölle merkityksellisiä tari-noita.

– Olimme suunnitelleet yhteistä keskusteluohjel-maa pitkään. Teimme ohjel-maa paikallisessa radiossa ja työskentelimme lisäksi ta-hoillamme opiskelujen ohes-sa toimittajina. Olin TV2:n ajankohtaistoimituksessa, ja Jyrki Richt etsi ohjelmaeh-dotuksia nuorten aikuisten keskusteluohjelmaksi.

– Esittelimme konseptin nimeltään TELAKKA, jo-ka käsitteli nuorten aikuis-ten asioita. Ohjelma päätyi tuotantoon ja sen ympärille päätimme rakentaa tuotanto-yhtiön.

HynniSen juuret ovat edel-leen tiukasti Pieksämäellä. Kaupungissa sijaitsevat Hyn-nisen ja Katri-vaimon lasten

Avoinna ma–pe 8–17, la 9–13Selkiöntie 2, Pieksämäkipuh. 040 3101 500www.rautia.fi

Rakentajan ja remontoijan kumppaniPiha- ja puutarha-tarvikkeet

LVI ja työvälineetRakennus-tarvikkeet

Sisustus-tarvikkeet

NAUMANEN OY

3




























Montola

11

Ilkka Hynnisen juuret ovat syväl-lä Pieksämäellä.

mummolat, jotka lukeutuvat pariskunnan suosikkikohtei-siin Pieksämäellä.

Hynninen sanoo Pieksä-mäen olevan kuin Suomi pie-noiskoossa.

– Sijainti pikkuisen kau-kana metsäisessä ympäris-tössä ja porukkaa, joka voi tehdä halutessaan mitä vain. Samalla tavalla kuin Pieksä-mäeltä täytyy liikahtaa sil-loin tällöin Mikkeliin, Kuo-pioon tai Jyväskylään, täy-tyy Suomesta liikahtaa Lon-tooseen, Pekingiin tai vähin-tään Tukholmaan hoitamaan asioita. Se tekee Pieksämäes-tä ja pieksämäkeläisistä vah-voja verrattuna monen kasvu-keskuksen asukkaisiin. Vaik-ka omilla nurkilla on mukava elellä, täytyy olla valmis lii-kahtamaan silloin tällöin, jos haluaa saada asioita hoidet-tua, Hynninen kuvailee.

Hän uskoo Pieksämäen tu-levaisuuden olevan pitkälti kiinni siitä, paljonko löytyy omaa tekemisen meininkiä. Esimerkiksi tapahtumaken-

tällä on saatu Hynnisen mu-kaan aikaan paljon hyvää.

– Olen Teittilän Horse show’n iso fani. Miettikää nyt, millaista asennetta vaa-tii se, että tehdään tuollai-nen spektaakkeli, jonka lähin vertailukohta on Helsingissä kerran vuodessa.

– Samaa asennetta on myös Big Wheelsissa. Tuon asenteen kun saisi purkkiin ja siirrettyä laajemmaltakin elinkeinoelämän piiriin, niin ei ole tulevaisuudesta huolta.

Aito MediAn tulevaisuus näyttää Hynnisen mielestä valoisalta. Ohjelmaformaat-tien optioita on myyty mo-niin maihin ja useita sarjoja on myös tuotannossa ulko-mailla.

– Tuotannossa tällä hetkel-lä on Poliisit-formaatista teh-ty Nattparuljen Norjassa, jos-sa se on suosittu sarja. Jakso-ja on tehty pari sataa. Martina ja Hengenpelastajat -sarjaa tuottaa ranskalainen media-talo TF1. Valmiita ohjelmia on esitetty noin 40 maassa, ja esimerkiksi Ville Haapa-salon 30 päivässä -sarjoja on tehty jo alunperin Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan ja Ranskaan.

Mutta mikä mahtaa olla Aito Median ohjelmasarjo-jen menestyksen salaisuus?

– Katsojat sen tietävät. Meidän päätehtävänämme on tehdä ohjelmia, jotka ovat yh-tä aikaa viihdyttäviä ja niis-sä on joku merkityksellinen kulma. Tällaisille ohjelmille on ollut iloksemme kysyntää.

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

12

25.4. Junioriturnaus 05-syntyneille Hiekanpäässä4.7. Savo Pallon juhlaottelu jonka isäntänä toimii Pieksämäen Lehti11.7. SaPa on the Beach rantafutisturnaus sekä iltajuhla Poleenissa jossa esintyy MeiDei ja FM200026.9. Juhlapuulaaki

Yhteistyökumppanit:

Tarjoamme joulun kunniaksi glögiä kaikissa konttoreissamme ma 23.12. aukioloaikojen puitteissa. Lämpimästi tervetuloa!

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!

FM2000

”Onpahan sitten mummona muistelemista!”Ohjaaja-tuottaja Ee-

va Eloranta-Lap-palainen haavei-li lapsena tanssijan

ammatista. Mittavan uran te-levisiossa, elokuvissa ja te-atterissa tehnyt taiteilija ei omannut minkäänlaista har-rastajataustaa teatterin pa-rissa ennen Teatterikouluun pyrkimistä.

– Olin käynyt katsomas-sa sattumalta kaksi tai kolme esitystä koko elämäni aikana ennen kuin pyrin Teatterikou-luun! Tanssi oli alunperin se minun juttuni. Aloitin balet-titunnitkin jo viisivuotiaana, Eloranta-Lappalainen muis-telee.

Teatterikoulun ensimmäis-ten pääsykoetehtävien aikana kipinä kuitenkin syttyi.

– Elämänikäinen innostuk-seni näyttelemiseen ja teatte-riin yleensä.

Pian ahkeraa naista alkoi kiinnostaa myös ohjaaminen ja tuottaminen.

Eloranta-Lappalainen aloitti vaatimattomasti Jor-vin sairaalan henkilökun-nan teatterikerhojen vetäjänä 1990-luvun alussa.

– Kokoonnuimme kerran viikossa sairaalan ruokasalis-sa ja aina ennen muiden tu-loa raahasin ruokalan pöy-dät ja tuolit seinustoille ja la-kaisin lattian lounaslautasil-ta pudonneista maisseista ja herneistä. Minulla oli aika hyvät hauikset niiden vuosi-

en jälkeen! Eloranta-Lappa-lainen nauraa.

Hän ohjasi ryhmälle Pekka Töpöhännän musiikkiteatte-riversiona. Näytelmä esitet-tiin Espoon kulttuurikeskuk-sessa useita kertoja.

– Tuottajuus tulee aika no-peasti mukaan kuvioihin, jos on sellainen rämäpää, että ha-luaa ohjata suuria juttuja, vai-

keitakin. Ensimmäiset hul-lun rohkeat produktiot, jois-sa sain sekä tuottaa että oh-jata, pääsin tekemään Pieksä-mäen Teatterissa 1990-luvun loppupuolella.

Pieksämäelle Eloranta-Lappalainen muutti perheen-sä kanssa vuonna 1996.

– Pieksämäelle muutto oli

päähänpisto. Talo ja tont-ti viehättivät meitä suures-ti. Maakunnan pikkukaupun-geissa on turvallisempaa kuin metropoleissa, varsinkin lap-siperheelle kuten meille. Ai-kanaan se merkitsi paljon.

Haapakosken Hornanlin-na toimii edelleen perheen tukikohtana, vaikka Eloran-ta-Lappalainen ja miehensä

Hannu Lappalainen ovat-kin paljon muualla töissä.

– Olemme paljon matkoilla eri puolilla maata tapahtumi-en vuoksi, joita tuotamme eri kulttuuritaloihin. Helsingis-sä käyn lähes kerran kuussa, katson teatteria, tapaan kolle-goja sekä tytärtämme ja ystä-viä. Ovathan juureni stadissa.

Eloranta-Lappalainen

muistelee lämmöllä Polee-nin Teatterin johdossa viettä-määnsä aikaa.

– Työmäärä oli valtava, mutta tehtävien monipuoli-suus oli antoisaa. Pidän noi-ta vuosia tuottamisen korkea-kouluna. Olen kiitollinen kai-kesta mitä sain oppia.

työssään oman tuotan-toyhtiö Proeventsin johdos-sa Eloranta-Lappalaisen työ-päivät kuluvat teatteriesitys-ten ja konserttien valmiste-lussa vietäväksi eri puolille Suomea.

– Saikkua kiitos -lääkäriko-media maaliskuussa ja Luk-kosulaa ja lumpeenkukkia huhtikuussa aloittavat vie-railuesityksemme Pieksämä-ellä. Vuonna 2016 on tulos-sa lisää komedioita ja viihde-konsertteja.

Kevään kiertueiden päät-tyessä käynnistyvät Rapion Myllyn kesäteatterin harjoi-tukset.

– Ohjelmistossa Juvalla on Sinikka Nopolan kome-dia Eila, Rampe ja huonot keenit, jota tähdittää Meiju Suvas, ja elokuussa Rapion Myllyssä esiintyy Ritva Ok-sanen omalla ohjelmistol-laan. Syksykin on jo melkein paketissa, peräti neljällä eri komedialla mennään ympä-ri Suomea ja konsertit pääl-le. Ei tahdo tunnit päivässä riittää millään, mutta onpa-han sitten mummona muis-telemista!

Ohjaaja-tuottaja Eeva Eloranta-Lappalaisen (keskellä) kevät on kiireistä aikaa. Lukkosulaa ja lumpeenkukkia -musiik-kikomedian muut tähdet Annikki Saha, Harri Lemmetty ja Aapo Oranen.

Miikka Rekola

3




























Montola

13

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

14

täyttä neliä kohti menestystä

Teittilän Tallin yrittäjäparis-kunta Päivi ja Petri Manni-nen tapasi toi-sensa vuonna 1992 maaseu-

tunuorten kokouksessa. Pet-ri toimi tuolloin yhdistyksen puheenjohtajana.

– Eräs kaverini houkutteli minut kokoukseen ja kun pai-kalle pääsin, katsoin, että mi-käs mies se tuolla istuu, Päi-vi nauraa.

Kokousten aikana nuoret tutustuivat paremmin, mah-tuupa heidän alkuaikoihinsa illanvietto myös legendaari-sessa SavonSolmun discos-sakin.

– Sieltä se varmaan vii-meistään lähti, Petri Manni-nen hymyilee.

Rakastunut pariskunta ei turhia aikaillut. Parissa vuo-dessa he olivat jo naimissa ja isännöivät ja emännöimät Päi-vin vanhaa sukutilaa. Ennen heidän astumistaan remmiin tilaa pitivät Päivin vanhem-mat Veikko ja Raili Teittinen.

Navetassa ammui 40 liha-mullikkaa ja pihan tallissa oli tuolloin kolme hevosta.

Suomen liityttyä EU:hun vuonna 1995 alkoi Petri miet-tiä, mitä se tarkoittaa tilan tu-levaisuuden kannalta.

– Ajattelin jo tuolloin, että tätä leikkiä ei kesken jätetä. Lähdetään kehittämään!

Tilalla tehtiin kymmenen vuoden sisällä kolme laajen-nusta. Uusi ratsastusmanee-si nousi pihamaalle vuonna 2009.

Myös eläinten määrä alkoi kasvaa. Aluksi hevostalli toi-mi lähinnä harrastuspohjalta, mutta vähitellen Päivin opin-tojen myötä harrastuksesta tuli ammatti.

Nykyään Teittilän Tallilla asuu 150 nautaa ja hevosten määrä on kasvanut kolmes-ta kolmeenkymmeneenkuu-teen.

Tilan isäntä keskittyy kar-ja- ja viljelyspuoleen, kun taas emäntä pyörittää ratsas-tuskoulua.

PaRiskunta kertoo ole-vansa koko sydämestään yl-peitä siitä, että voivat sanoa olevansa maatalousyrittäjiä.

– Meidän vanhasta maa-seutunuorten porukasta suu-rin osa on lopettanut maa-talousyrittäjinä ja siirtynyt muihin hommiin, Päivi Man-ninen toteaa.

Kehittyminen ja kehittämi-nen ovat edelleen päivän sa-noja. Teittilän Tallin yrittä-jät tiedostavat, että pärjätäk-seen nyky-yhteiskunnassa on jokaisen yrittäjän pyrittä-vä keksimään uutta. Näin sai alkunsa nyt jo valtakunnallis-ta suosiota nauttiva Teittilän Tallin Horse Show.

– Ensimmäinen show jär-jestettiin vuosi maneesin val-mistumisen jälkeen. Se oli hieman pienimuotoisempi kuin viime vuosien show’t, Petri kertoo.

Horse Show’t noudatta-

vat aina jotain tiettyä teemaa. Viime vuonna maneesissa su-kellettiin villin lännen maail-maan.

Perheen tytär Veera ja poi-

ka Juho osallistuvat myös ohjelman tekoon yhdessä lä-hemmäs kuudenkymmenen työryhmäläisen kanssa.

Horse Show viettää tänä vuonna viisivuotisjuhlavuot-taan.

– Viime syksyn show’n jäl-

keen jo mietin, että vielä-kö sitä jaksaa. Kyselin työ-ryhmäläisiltä sitten, että ket-kä haluaisivat pitää välivuo-den ja huilata. Yksikään kä-

si ei noussut, Petri Manninen naurahtaa.

tämän vuoden show’ssa nähdään sirkusteema.

– Aikamoista sirkustahan tämä on tähänkin asti ollut, mutta nyt se konkretisoidaan

ihan esiintymisiin asti, Petri Manninen toteaa.

Vaikka jokaisen show’n suunnittelu ja harjoittelu on-kin huikea urakka, eivät Manniset kadu hetkeäkään.

– Se tekeminen ja tuloksen saaminen kasaan antaa niin älyttömän paljon, ettei sitä osaa sanoakaan. Haluamme antaa ihmisille elämyksiä, ja siinä olemme selvästi on-nistuneet. Teemme tätä ihan harrastelijapohjalta, joten on hienoa, kun meidät tunniste-taan erilaisissa tapahtumissa Horse Show’stamme, Petri Manninen sanoo.

tulevaisuudessa Man-niset toivovat, että Teittilän Talli olisi edelleen paikka, missä ihmisillä on hyvä olla ja käydä. Tunnelma on rento ja lämminhenkinen, juuri sel-lainen, jota he toivoivat pari-kymmentä vuotta sitten.

– Elämässä täytyy uskaltaa ottaa riskejä ja elää täysillä. Kyllähän niitä oppirahojakin pitää joskus maksella ja kan-tapään kautta oppia, mutta se kuuluu tähän yrittäjyyteen ja yleensäkin elämään, Petri Manninen toteaa.Teittilän Tallin yrittäjät Päivi ja Petri Manninen.

Kimmo Peltonen

Keijut seikkailevat valtakunnalliseen maineeseen nousseessa Teittilän Tallin Horse Show’ssa.

»Elämässä täytyy uskaltaa ottaa riske-jä ja elää täysillä. Kyllähän niitä oppi-rahojakin pitää joskus maksella ja kan-tapään kautta oppia, mutta se kuuluu tähän yrittäjyyteen ja yleensäkin elä-mään. Petri Manninen

Jarmo Mäensivu pe-rusti Pieksämäel-le pienen ja persoo-nallisen konepaja J.K Rosterin vuonna

1988. Tuotannon perusrun-gon muodostivat insinööri-toimistoille ja tehtaille teh-dyt alihankintatyöt ja laite-toimitukset.

– Erikoistuimme ruostu-mattoman ja haponkestävän teräksen käsittelyyn, Mäen-sivu kertoo.

J.K Rosterin valmistamat Iki-Kiukaat ovat muodostu-neet jo suorastaan käsitteeksi.

Huhtikuussa 2014 IKI-Kiuas Oy, J.K Roster Oy ja Kajosauna Oy yhdistyivät, ja yhtiö on siitä lähtien toiminut nimellä IKI-Kiuas Oy.

– Yhtiön toiminta-ajatukse-na on olla jatkossakin suun-nannäyttäjä ja sauna-alan uudistaja. Yritys erottautuu muotoilu- ja innovaatioläh-töisyydellä sekä panostamal-la tinkimättömään laatuun kaikissa tuotteissa ja palve-luissa, Mäensivu kuvailee.

Yhtiön toimipisteet sijaitse-vat tällä hetkellä Helsingissä sekä Pieksämäellä. Helsingissä toimivat myynti, markkinointi ja tuotekehitys, kun taas Piek-sämäelle on keskitetty valmis-tus- ja logistiikkatoiminnot.

– Erityisosaamistamme ovat myös elintarvikealan kalusteet sekä rakennuspuo-len kaiteet ja teräsrakenteet.

Mäensivu pitää Pieksä-mäkeä hyvänä paikkana yri-tyksen toiminnalle, sillä pie-ni paikkakunta tarjoaa hyvät olosuhteet toimipisteen pyö-rittämiselle.

– Pienessä kaupungissa kaikki on käytännöllistä ja lähellä.

Mäensivu kehuu myös Pieksämäen yrittäjäilmapii-riä erittäin hyväksi.

– Vahvuuksina nousee esil-le viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä hyvät lii-kenneyhteydet ja logistinen sijainti. Vahvuutena koen myös kaupungin yrittäjäystä-

vällisen ilmapiirin ja kehitys-suunnitelmat viime vuosien aikana sekä kaupungin tarjo-amat palvelut sekä asukkaille että yrityksille. Verkostot ja yhteistyön toimivuuden koen myös positiivisena ja hyödyl-lisenä yritystoiminnassa, Mä-ensivu luettelee.

SuomalaiSet ovat iän kaiken olleet saunakansaa.

Iki-Kiukaiden saavuttama suuri suosio selittyy Mäen-sivun mukaan sillä, että tuo-tekehittelyssä on osattu ottaa huomioon monta saunojalle tärkeää asiaa.

– IKI-Kiuas yhdistää men-neen ja nykyisyyden. Sauna lämmitetään alkuperäisellä ta-valla kuumentamalla suuri ki-vimassa, ja löylyt ovat sen mu-kaiset. Lopputulos syntyy kui-

tenkin vaivattomasti, siististi, energiatehokkaasti ja nopeas-ti. IKI-Kiuas tuo näin vuosi-tuhantisen perinteen mukaiset pehmeät ja kosteat, muhkeat ja hapekkaat, väkevät ja viipyile-vät löylyt kenen tahansa ulot-tuville kaikenkokoisiin saunoi-hin, niin maalle kuin kaupun-kiin, sekä arkeen että juhlaan.

Mäensivu julistautuu itse-kin kovaksi saunojaksi.

– Original IKI lämpiää jo-ka ilta. Vuorokaudesta puut-tuu jotakin, jos ei ole saunan-lauteille päässyt leppoisiin löylyihin!

Mäensivun ajatuksissa unelmasaunailta koostuu kii-reettömyydestä, järvenran-nasta ja kesäillasta.

– Saunan lämmittäminen ja saunominen pitemmän kaa-van mukaan. Kiukaalla tiri-see lenkkimakkara foliopus-sissa. Vilvoittelu kuistilla, makkara toisessa ja sinappi toisessa kädessä hiljaisuutta kuunnellen.

mäenSivu katsoo tulevai-suuteen luottavaisin mie-lin. Yrityksen seuraava askel suuntautuu kansainvälisille markkinoille.

– Vahvistamme määrätie-toisesti asemaamme Suo-messa ja samaan aikaan ryh-dymme voimakkaasti kehit-tämään toimintaamme kan-sainvälisillä markkinoilla. Näemme, että nyt on juuri oi-kea hetki tälle järjestelylle, Mäensivu sanoo.

Vuoden alusta markkinoil-le tulivat aivan uudet kulma- ja seinämalliset sähkökiu-kaat, joiden alkuvaiheen vas-taanotto markkinoilla on ol-lut hyvä. Mäensivu paljastaa myös, että uusia tuulia on lu-vassa jatkossakin.

– Toimintojen yhdistämi-nen mahdollistaa järeämmän tuotantokoneiston, jolla to-teutamme visioitamme tule-vaisuuden saunatuotteiden osalta. Uutta suunnittelemme ja kehittelemme koko ajan, kannattaa seurata mitä jul-kaisemme!

Pieksämäkeläinen Pentti Saarinen hyppää vaivatto-masti polkupyörän selkään, vaikka ta-

paturmassa telottu jalka ei vielä täysin toimikaan. Pol-kupyöräily on kuitenkin lii-kuntalaji, joka helpottaa ki-peytynyttä jalkaa ja auttaa sen parantumisessa.

– Monelta taholta olen kuullut, että mitä Penalle on tapahtunut, kun ei häntä ole vähään aikaan näkynyt liik-kumassa, Saarinen naureske-lee kerratessaan puolen vuo-den takaisia onnettomuuden jälkimaininkejaan.

– Onhan se ollut mukava huomata, että minua kaiva-taan!

Saarinen on ollut liikun-taihminen pikkupojasta läh-tien. Lajien kirjo on värittä-nyt hänen elämäänsä jokai-sena vuodenaikana.

Kun miestä pyytää luette-

lemaan kaikki hänen harras-tamansa lajit, täytyy ottaa pieni tuumaustauko.

– Pitää oikein miettiä, nii-tä on niin paljon. Pienenä oli ainakin jääpallo ja tie-tenkin siihen aikaan muu-tenkin harrastetut jutut ku-ten hiihto ja pallopelit. Olen harrastanut myös koripalloa ja kaukalopalloa, josta on tullut hommatuksi muuta-mia SM-mitalejakin, Saari-nen kehaisee.

Miehen suurin ja rakkain liikuntaan liittyvä intohimo löytyy luonnonhelmasta.

– Suunnistus ja hiihtosuun-nistus. Ja viimeisimpänä vil-lityksenäni nimenomaan pyöräsuunnistus. Suunnistus on luontoliikuntaa parhaim-millaan.

Saarisen sydäntä lähel-lä ovat myös reserviläisten maastokilpailut niin kesällä kuin talvellakin.

– Kisaan kuuluvat kesällä karttatehtävät, ammunta sekä suunnistus. Talvella lisänä on myös hiihto.

SuunniStukSeSSa Saa-rista kiehtoo erityisesti se, miten paljon laji vaatii älyn käyttöä.

– Juoksukunnon lisäksi äly on sellainen asia, jota täs-sä lajissa pitää osata käyttää.

Hosumalla ja hötkyilemäl-lä ei pääse pitkälle, Saarinen muistuttaa.

Nykyään suunnistukses-sa käytetään rasteilla usein elektronisia laitteita, jotka innostavat erityisesti nuori-soa lajin pariin.

– Tekniikka kehittyy koko ajan ja erilaiset elektroniset laitteet ovat astuneet kuvaan.

Olen käynyt opettamassa nuorille suunnistusta, ja kyl-lä se vaan erilaisen kiinnos-tuksen aina herättää, kun mu-kana on teknisiä vempaimia, Saarinen hymähtää.

opettajana työuransa tehnyt Saarinen on opastanut alakoululaisille muun mu-assa polkupyöräsuunnistus-

ta. Laji on hänen mielestään helppo eritoten nuorille, sil-lä polkupyörä kuuluu nyky-päivänä monen varustukseen muutenkin.

– Lapset ja nuorethan tykkäävät polkupyöräilys-tä kuin hullut puurosta. Li-säksi rastien metsästäminen maastosta on monelle haus-kaa kisailua, jota voi vieläpä

tehdä pyörän selästä.Polkupyöräsuunnistuk-

sen haasteita ovat erityises-ti maaston luonnonmukaiset esteet. Pyöräilykypärän käyt-tö onkin ehdoton vaatimus pyörällä suunnistettaessa.

– Kypärä pitää myös osata pukea oikein päähän. Hihnan pitää olla tarpeeksi tiukalla, Saarinen opastaa.

Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, kun suun-nistuksen huumassa tapahtuu onnettomuus.

– Olin mukana Hämeenlin-nan SM-kisoissa ja pyöräilin asfaltoidussa alamäessä täy-dellä vauhdilla, kunnes tulin jyrkkään mutkaan. Kaaduin maahan ja kypärä halkesi, mutta taju ei onneksi lähte-nyt. Jos minulla ei olisi ollut kypärää päässä, olisi käynyt todella hullusti.

Tapaturmasta huolimatta Saarinen voitti kisoista ho-peaa.

SuunniStukSelle sy-dämensä menettänyt herras-mies muistuttaa, että lajiin tu-tustuminen ja mukaan tulo on helppoa ja omasta asenteesta kiinni.

– Jos tykkää liikkua luon-nossa ja pitää kuntoaan yllä, kannattaa ehdottomasti ko-keilla suunnistusta.

3




























Montola

15

Elämän pituinen raSti

Pentti Saarisen tuorein villitys on polkupyöräsuunnistus.

Sauna, sisu ja mäensivu

Jarmo Mäensivu nauttii itsekin saunomisesta.

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

16

Seppo Hynninen: Autoilija.

Pieksämäen Kamerat on valoku-vausseura, johon kuuluu monen sor-tin valokuvauksen harrastajia. Jäse-ninä on niin järjestelmäkameran omistajia kuin pokkarikuvaajiakin, aloittelijoita ja ammattilaisia.

Seuran puheenjohtaja Seppo Hynninen kertoo, että viime vuosi-na Pieksämäen Kamerat on saanut uutta potkua toimintaan.

– Viime vuodet ovat olleet voima-kasta eteenpäin menon aikaa. Toimin-ta on vilkastunut, jäsenmäärä ja erityi-sesti aktiivisten jäsenten määr on kas-vanut voimakkaasti. Muutaman her-rahenkilön kuukausittaiset tapaami-set ovat muuttuneet monipuoliseksi toiminnaksi, ja jo yli puolet on naisia.

Viime Vuosien vilkastunut toi-minta näkyy myös kuvaamisen ke-hittymisenä.

– Maailmalla eri näyttelyissä on usein ollut jäsenten kuvia. Muun muassa Suomen Kameraseurojen

liiton vuosinäyttelyyn 2015 Vihtiin hyväksyttiin peräti 17 Pieksämäen Kamerat ry:n jäsenten kuvaa.

Seuran jäsenet järjestävät myös

aktiivisesti omia näyttelyitä.– Riikka Kinnusen, Kimmo Pel-

tosen ja Jone Matilaisen yhteis-näyttely on esillä Sariikan Galle-

riassa Pieksämäellä, Martti Mati-laisella on juuri päättynyt näyttely Lappeenrannassa ja minun kuvieni näyttely avautuu Mikkelin Valoku-vakeskuksessa huhtikuussa.

Hynninen aloitti valokuvaamisen isoveljen esimerkistä 12–13-vuoti-aana.

– Meillä oli jo silloin oma pimiö ja opettelin heti alussa tekemään ku-vat itse alusta loppuun.

Hynniselle valokuvaaminen on harrastus, jossa on mahdollista ke-hittyä koko ajan lisää.

– Sen voi aloittaa hyvinkin vaa-timattomilla välineillä ja taidoilla, mutta toista päätä jolloin voi sanoa että nyt osaan tai tiedän valokuva-uksesta kaiken, tai että nyt osaan ottaa täydellisen valokuvan, ei ole löytänyt vielä kukaan. Myös se että saa jostain hetkestä tai tilanteesta ikuistettua esteettisesti miellyttä-vän kuvan, sellaisen, joka miellyt-tää oman itsensä lisäksi myös mui-

ta katsojia, on palkitsevaa. Harras-tus on myös monipuolinen ja tulee mentyä ja käytyä paikoissa joissa ei muuten ehkä tulisi käytyä, Hyn-ninen luettelee.

Pieksämäkeä seuran puheenjoh-taja kehuu paikkakunnaksi, josta ei-vät kuvauskohteet lopu.

– Pieksämäki on täynnä hienoja kuvauskohteita erityisesti luonto-kuvaajalle. Luonto on monipuolis-ta ja monimuotoista ehkä vesistöjen runsaudesta johtuen.

– Hienoja kuvauskohteita on myös kulttuurimaisemien puolella, vanhoja rakennuksia ja viljelymai-semia. Kaupungin eri tapahtumat, Big Wheels tietysti etunenässä, ovat myös hienoja paikkoja kuvata.

Erityisen mielellään Hynninen käy kuvaamassa Virtasalmen Anke-leen vanhalla myllyllä, Tahilammen ympäristössä ja Jäppilän Kivikurun maisemissa.

3




























Montola

17

Pieksämäki kameraseuran silmin

Kimmo Peltonen: Miekkailijoita Hiekanpään uimarannalla. Kari Kääriäinen: Nukkekodin ikkuna.

Kimmo Peltonen: Hevosia lepäämässä Lomatriolla.

Leena Puhakainen: Lapsenlapset leikkipuistossa.

Seppo Hynninen: Majavamelonta.

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

18

Moilasen tuoksuva tulevaisuusVille Moilanen jatkaa leipurisuvun perinteitä

Moilasen leivät, Moilasen pizzat ja coctailpiira-kat ja Moilasen

gluteiinittomat tuotteet. Nä-mä tuotteet tunnetaan ympä-ri Suomen ja laajemmaltikin.

Vuonna 1955 perustettu leipomo tuottaa tänäkin päi-vänä markkinoille laadukasta ja ennen kaikkea maistuvaa leipää ja leipomotuotteita.

Saimi Moilasen perusta-massa yrityksessä eletään jo kolmatta Moilas-sukupolvea. Jussi ja Marketta Moilasen lapset Ville ja Anne ovat mu-kana perheyrityksessä, joka on vuosien aikana kasvanut arvostetuksi yritykseksi niin valtakunnallisesti kuin kan-sainvälisestikin.

Naarajärvellä sijaitseva lei-pomo-myymälä koki kasvo-jenkohotuksen viime vuon-na. Ville Moilanen kertoo, että kaiken lähtökohta löytyy asiakkaista.

– Halusimme uudistaa myymälää eurooppalaisek-si ja nykyaikaisemmaksi, pa-remmin asiakkaita palvele-vaksi. Rakensimme myös myymälään uuden tyylisen paistopisteleipomon ja Suo-men suurimman Gluteenit-toman pakastetuotevalikoi-man, jotta saamme testata uu-sia paistopiste pakastetuottei-tamme ja gluteenittomia tuot-

teitamme suoraan meidän asiakkailla, joilla on todella hyvä maku.

Ville Moilanen on ylpeä siitä, miten yrityksessä osa-taan ottaa asiakkaiden toiveet ja pyynnöt huomioon.

– Pidän valttinamme ky-kyä reagoida nopeasti asiak-kailta tuleviin tuotepyyntöi-hin ja toiveisiin. Asiakkailta saamamme palaute uudesta myymälästä on ollut todella positiivista. Lounasruoka on saanut kiitosta asiakkailta ja sen myötä asiakasvirtakin on kehittynyt positiivisesti.

Yritys on kehittänyt aktii-visesti gluteiinittomia tuot-teitaan vuodesta 1985 läh-tien. Vuonna 1998 otettiin käyttöön erillinen gluteiinit-tomien tuotteiden leipomo, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä pääleipo-mosta.

Nykyään gluteiinittomia tuotteita viedään myös Suo-men rajojen ulkopuolelle.

– Meillä on hyvät, maistu-vat ja turvalliset tuotteet ke-liakiaa sairastaville ihmisil-le. Valtiksemme voisin sanoa myös erittäin vahvan osaami-sen pakastetuotteissa ja glu-teenittomissa sekä kauratuot-teissa, Moilanen pohtii.

leipoMoalan haasteiden

Ville Moilanen sanoo liitty-vän yhä enemmän pakattuun tuoreleipään.

– Kaupparyhmät ovat ra-kentaneet lähes joka kaup-paan jonkun asteisen pais-topisteen. Sen myötä meille valmistui viime marraskuus-sa uusia pakastetuotelinjasto-ja, joissa pystymme pakasta-maan noin neljä tuhatta kiloa tuotteita tunnin aikana.

Euroopassa Moilanen ker-too törmänneensä yrityk-sen gluteiinittomiin tuottei-siin useita kertoja. Suomesta Moilasen tuotteita voi löytää etelästä pohjoiseen.

– Yksi erikoisimmista pai-koista Suomessa, missä olen tuotteisiimme törmännyt, on varmaankin Kilpisjärven S-Market, Moilanen naurahtaa.

entä Mikä mahtaa olla miehen oma suosikki Moila-sen tuotevalikoimasta?

– Itse syön tuotteita laidas-ta laitaan, mutta kyllä hyvä ruisleipä on lähellä sydäntä.

Yrityksen tulevaisuuden Moilanen näkee valoisana.

– Näen Moilasen vahva-na kansainvälisenä toimija-na Euroopan markkinoilla pakastetuotteilla ja miksi ei muuallakin päin maailmaa. Tuoreleivän tekemistä jat-kamme myös entiseen mal-liin, Moilanen lupaa.

Ville Moilanen nauttii Moilas OY:n tuotteita laidasta laitaan, mutta erityisesti ruisleipä on miehen sydäntä lähellä.

Unelmasta tuli tottaPieksämäkeläisellä

Jaana Leskisellä oli 20 vuotta sitten unel-ma. Unelma omasta

hyvinvointialan yrityksestä, jossa yhdistyisivät liikunta ja terveydenhuolto.

– Työskentelin tuolloin it-senäisenä ammatinharjoitta-jana, tein fysioterapeutin töi-tä. Liikuin paljon eri paikois-sa, sillä olin erikoistunut työ-terveyshuoltoon. Reppu se-lässä kuljin paikasta toiseen! Leskinen muistelee.

Paikallinen yritys Paras-kunto tuli tuolloin myyn-tiin, ja Leskiselle heräsi to-den teolla ajatus omasta yri-tyksestä.

– En ostanut yritystä, mutta sen kaluston kylläkin. Perus-tin tuolloin Kunnonkeskuk-sen, joka avattiin vapun tie-noolla 20 vuotta sitten.

HyVinVointipalVelUt. Tämä oli Leskisen visio alus-ta lähtien. Nykyään Kunnon-keskus tarjoaa kuntosalipal-veluiden lisäksi myös muun muassa fysioterapiaa, lym-faterapiaa, hierontaa, jalka-hoitoja, vyöhyketerapiaa ja akupunktiota. Myös erilaiset erikoislääkäreiden yksityiset

vastaanotot ovat auki Kun-nonkeskuksella.

– Käytetään liikuntaa ja lii-kettä ennaltaehkäisynä se-kä kuntouttavana toiminta-na. Muut hyvinvointipalve-lut nivoutuvat tähän ympäril-le ja yhteyteen. Näiden kah-den tukipilarin varaan Kun-nonkeskus on syntynyt, Les-kinen kuvailee.

Aluksi Kunnonkeskus si-jaitsi Keskuskadulla, jonka jälkeen yritys muutti Savon-tielle. Vuonna 2006 Leskinen löysi täydellisen paikan Kon-tiopuistosta.

Vaikka yrittäjällä itsellään on alusta lähtien ollut tark-ka visio siitä, millaisen hy-vinvointipalvelukeskuksen hän haluaa Pieksämäelle ra-kentaa, tarvitsi hän remmiin-sä myös osaavaa henkilöstöä. Työntekijöilleen Leskinen antaakin runsaasti kiitosta.

– Ei riitä pelkästään se, et-tä on sopivat tilat ja visio. En tee tätä työtä itsekseni, vaan hyvä henkilökunta on äärim-mäisen tärkeä asia. Olen to-della tyytyväinen koko po-rukkaan, joka on motivoitu-nutta ja innostunutta. On kul-lanarvoista, että ympärillä on tällaisia ihmisiä, siinä itsekin

motivoituu ihan eri tavalla, Leskinen kiittelee.

parinkyMMenen vuo-den aikana ihmisten liikun-tatottumukset ja toiveet ovat

luonnollisesti kehittyneet ja muuttuneet. Ryhmäliikunta-tunnit pitävät edelleen pin-tansa, mutta nykyään moni asiakas haluaa treenata oman aikataulun mukaan.

– Monet ovat tyytyväisiä siihen, että meille pääsee aa-mukuudesta iltakymmeneen treenaamaan. Pieksämäke-läiset ovat aktiivista poruk-kaa ja hoitavat itseään. Meil-

lä käy paljon työikäisiä sekä senioriväestöä, jotka ovat vii-me vuosina tulleet entistä tie-toisimmiksi omasta tervey-destään. Se on hyvin positii-vinen asia, senioriväestö on koko ajan kasvava asiakas-kunta myös meillä, Leskinen kertoo.

leskinen uskoo vahvasti oman yrityksensä valoisaan tulevaisuuteen. Kunnonkes-kuksella on parhaillaan me-nossa suuri ilmastointire-montti, joka parantaa tilojen ilmanvaihtoa.

20-vuotisjuhlaa Kunnon-keskuksella vietetään viralli-sesti syyskuun alussa.

– Teemme uusia toimin-nallisten sekä kuntosalilait-teiden hankintoja tässä lä-hiviikkojen aikana. 20-vuo-tisjuhlia vietetään asiakkai-den, yhteistyökumppaneiden ja pieksämäkeläisten kanssa syksymmällä, siitä lisätietoa sitten lähempänä, Leskinen vinkkaa.

Nykypäivän tuleville yrit-täjille Leskinen haluaa muis-tuttaa, että kantava liikeidea on kaiken a ja o.

– Sen ympärille voi lähteä luomaan ja kehittämään lii-ketoimintaa. Kokeneilta yrit-täjiltä kannattaa kysellä alan

trendejä. Tietenkin yrittäjältä vaaditaan nykyään myös ris-kinottokykyä ja realismia, se-kä innovatiivisuutta. Liian rea-listi ei pidä olla, ettei innovatii-visuus kärsi, Leskinen toteaa.

Yrittäjä Jaana Leskinen haluaa ihmisten voivan hyvin.

3




























Montola

19

”Pieksämäki on hyvä ja kehittyvä liikuntakaupunki”

Pieksämäellä ase-tettiin vuonna 2013 lähiliikun-tarakentamisen tavoite, jonka mukaan kaikkien

isojen alakoulujen pihat on saatava liikkumaan houkutte-leviksi. Pieksämäen liikunta-palvelupäällikkö Antti Nou-siainen muistuttaa, että kou-lun rooli lasten ja nuorten lii-kuttajana on tiedostettu myös Pieksämäellä jo vuosien ajan.

Ensimmäisenä valmis-tui Kontiopuiston koulun re-montin myötä myös koulun pihamaalle monipuolinen ja innostava liikuntaympäristö.

Sen jälkeen kohteeksi otet-tiin Maaselän alakoulun pi-ha-alue. Lähiliikuntapaikka Naarajärvelle Maaselän kou-lun kupeeseen valmistui vii-me vuonna.

Seuraavaksi vuorossa on Harjun koulun lähiliikunta-paikka, jonka jälkeen Hie-kanpään alue.

– Sitä mukaa kun muita palveluita rakennetaan, ra-kennetaan myös lähiliikun-taolosuhteet, Nousiainen sa-noo.

NaarajärveN lähiliikun-tapaikka on saanut Nousiai-sen mukaan runsaasti positii-vista palautetta.

– Käytännössäkin on ha-vaittu, että käyttäjämää-rät ovat moninkertaistuneet. Käyttäjät äänestävät jaloil-laan. Myös lisätoiveita ra-kentamiselle on kuntalaisten taholta esitetty.

Koululaisten osuus lähilii-kuntapaikkojen suunnittelus-sa on ollut tärkeässä osassa.

– Käyttäjiä on Kontio-puiston ja Naarajärven Maaselän hankkeissa kuul-tu aina ensimmäisenä ja vii-meisenä. Oppilaat ovat ol-leet mukana ideoimassa molempia paikkoja. Samoin tänä keväänä Harjun koulun oppilaat pääsevät suunnit-telemaan itselleen uutta lii-kuntapaikkaa. Hiekanpään osalta varsinainen käyttäji-en osallistuminen suunnit-teluun tapahtuu lähempä-nä suurinta rakennusvaihet-ta eli yläkoulun ja ammatti-opiston rakentamista.

NousiaiNeN paljastaa itse-kin testanneensa Naarajärven lähiliikuntapaikan välineitä.

– Olen itsekin hyppinyt ja kirmannut Naaralla ja tunnen välineitä jo aiemmilta ajoil-ta. Omasta mielestäni ehkä hienointa ja myös ainutlaa-tuista on peliareenan ja pal-lokentän limittäminen. Ne-hän ovat osittain päällekkäin ja rajat ovat yhtenevät. Toi-miva, nokkela, ja kustannus-tehokas ratkaisu. Ei ole muu-alla tällaista!

Naarajärven lähiliikunta-paikan kehittämisen seuraava vaihe on kentän päällystämi-nen tekonurmella ja mahdol-

lisesti osittainen asfaltointi.– Kentälle on tarkoitus

hankkia kaukalo, varustaa sen tenniskentällä ja rakentaa viereen katukorisalue, Nousi-ainen kertoo.

– Rehtorit ovat näissä pro-jekteissa avainasemassa. Il-man heidän omistautumis-taan ei saada hyvää aikai-seksi. Pieksämäellä rehtorit ovat kaikissa projekteissa ol-

leet esimerkillisen aktiivises-ti mukana, Nousiainen kiit-telee.

HiekaNPääHäN rakentuva lähiliikuntapaikka valmistu-nee vuoteen 2020 mennessä.

– Alue on mittakaavaltaan suurin mitä Pieksämäellä on toteutettu. Ideana ovat elä-mänkaarisuus, kevyt raken-taminen ja elämyksellisyys.

Lähiliikuntapisteitä rakenne-taan eri palvelujen yhteyteen, eli oppilaitosten, hoivapalve-lujen ja muiden liikuntapaik-kojen kylkeen. Hiekanpään rakentamiseen liittyy myös raskaampi rakentamiskohde, hallien laajennus todennäköi-sesti uimahallin ja Urheiluta-lon väliin. Tarkempi suunni-telma julkaistaan sen jälkeen kun tilojen käyttöarvio ja ark-

kitehtisuunnittelu ovat eden-neet, Nousiainen valottaa.

Hiekanpäähän asennettiin viime kesänä upouusi teko-nurmi, joka on ollut jo vilk-kaassa käytössä viime vuon-na. Talvisaikaan tekonurmea

ei vielä viime vuonna pidet-ty auki, vaikka se Nousiaisen mukaan olisikin teknisesti mahdollista.

Pieksämäellä on Nou-siaisen mielestä erinomaiset olosuhteet erityisesti omaeh-toiseen liikkumiseen.

– Täällä on ymmärret-ty satsata kaupunkilaisten vapaa-ajan olosuhteisiin ja omaehtoiseen liikkumiseen. Se on erittäin edullista hy-vinvointityötä ja siihen täy-tyy panostaa jatkossa vie-lä enemmän. Sanoisin, että Pieksämäki on hyvä ja ke-

hittyvä liikuntakaupunki.Kaupunki saa tasaiseen

tahtiin palautetta liikuntapai-koista ja myös toiveita siitä, mitä Pieksämäellä pitäisi ol-la.

– Vanhempi väestö toivoo

pääasiassa nykyisten olosuh-teiden laadukasta ylläpitoa. Nuorempi väki toivoo uusien lajien olosuhteita. Ehkä hie-man yllättäen yläkoululais-ten liikuntakyselyssä ylivoi-maisesti toivotuin liikunta-paikka oli keilahalli, Nousi-ainen kertoo.

Liikuntapalvelupäällikkö itse harrastaa monelle työs-säkäyvälle tuttua lajia.

– Suosikkilajini on niin sa-nottu kokousjuoksu. Toisin sanoen kieli vyön alla paikas-ta toiseen palaveeraamaan. Alan olla siinä jo ammatti-laistasolla!

Lotta Liukkonen ja Jennika Tikka spurttaavat.

Pieksämäellä on ymmärretty, että lapset on saatava liikkumaan.

»Täällä on ymmärretty satsata kaupun-kilaisten vapaa-ajan olosuhteisiin ja omaehtoiseen liikkumiseen. Se on erit-täin edullista hyvinvointityötä ja siihen täytyy panostaa jatkossa vielä enem-män. Liikuntapalvelupäällikkö Antti Nousiainen

Jäppilästä lähtöisin oleva, Los Angelesissa Yhdysvalloissa pääkonsulina nykyisin työs-kentelevä Juha Markkanen törmää suomalaisiin tuotteisiin

mitä ihmeellisimmissä yhteyksissä.– Koneen hissejä ja liukuportaita

pitkin voi kulkea missä vain täällä USA:ssa ja muistelen, että amerik-kalaisten yksi lempiurheilubrändeis-tä, Wilson, on ollut jo pitkään suo-malaisen Amer Sportsin omistuk-sessa. Amerikkalaisen jalkapallon Superbowl puolestaan taidettiin joi-takin viikkoja sitten pelata suomalai-sella pallolla, Markkanen toteaa.

– Maailmalla olen tietysti näh-nyt eniten Nokian puhelimia. Yh-tiöhän on nyt Microsoftin omistuk-sessa. Marimekko puolestaan myy tuotteitaan Los Angelesissa omas-sa myymälässä, ja suomalaisia pe-liteollisuuden tuotteita pelataan joka puolella maailmaa. Toivottavasti tör-mään ensi kesänä Helsinki-Vantaalla uusiin pieksämäkeläisiin unimuniin!

Markkasen tie pääkonsuliksi Yh-dysvaltoihin juontaa juurensa mie-hen lukioaikaan Pieksämäelle. Hän mietti aluksi lääkärin tai eläinlääkä-rin töitä, mutta tajusi pian, etteivät ne ole häntä varten.

– Lukion ensimmäisellä luokal-la ryhdyin miettimään, että jossakin kansainvälisissä hommissa voisi ol-la mukava toimia ja ryhdyin jo tuol-loin haaveilemaan diplomaatin am-matista. Niin sitten kävi, että hain ulkoministeriöön syksyllä 1990 Pieksämäellä ollessani ja sillä tiel-lä nyt sitten ollaan oltu jo vuodesta 1991 lähtien.

– Ensin oli kolmen kuukauden diplomaattikurssi ja -koulutus ja sit-

ten ryhdyttiin tositoimiin. Olen itse edelleen sitä mieltä, että tämä on maailman paras ammatti, mutta tä-mä työ on erittäin haastava perheel-le, joka joutuu sopeutumaan ja reis-saamaan ympäri maailmaa.

Ennen ulkoministeriön palveluk-seen siirtymistä Markkanen työs-kenteli Pieksämäellä pankkijuristi-na osuuspankissa ja sivutoimisesti Etelä-Savon kauppakamarin Piek-sämäen osaston asiamiehenä.

Pääkonsulilla ei ole Markka-sen mukaan tavallista työpäivää.

– Se on tämän ammatin yksi suola.Markkasen päivään kuuluvat kui-

tenkin säännöllisesti heti heräämi-sen jälkeen Suomen ja Yhdysvalto-jen uutisten sekä sähköpostien luke-minen. Työpäivät kuluvat usein pa-lavereissa ja raporttien kirjoittami-sen parissa.

– Pääkonsulaatissa vastaamme erityisesti kahdesta painopistealas-ta. Nämä ovat yhtäältä lakisääteisten kansalaispalvelujen hoitoa ja toisaal-ta myös niin sanottua Team Finland -työtä, Markkanen kuvailee.

Team Finland on yläkäsite kaikel-le suomalaisyritysten vienninedis-tämistyölle ja Suomi-promootioille vaikkapa koulutusasioissa.

– Ideana yksinkertaisesti on, että me suomalaiset eri toimijat vihdoin tekisimme aitoa, rehellistä yhteis-työtä. Totta kun on, että me suoma-laiset jostain syystä osaamme var-sin onnistuneesti toimia niin sano-tusti omissa siiloissamme emmekä hae yhteistyön kautta parempia tu-loksia ja suurempia win-win-mah-dollisuuksia.

– Team Finlandin koko idea tar-koittaa yksinkertaisesti siis vain si-

tä, että eri vienninedistämistyös-sä mukana olevat keskeiset suoma-laistoimijat, kuten ulkoministeriö ja sen edustustoverkko, Finpro ja sen edustustoverkko, Tekes, Sitra, ely-keskukset, työ- ja elinkeinoministe-riö, Invest in Finland ja monet muut toimijat puhaltaisivat paremmin yh-teiseen hiileen, jotta pystyisimme auttamaan suomalaisyrityksiä esi-merkiksi niiden vientiponnisteluis-sa tehokkaammin. Eli tehtäisiin ai-toa tiimityötä. Näissä ponnisteluis-sa ollaan Suomessa hyvässä kehi-tysvaiheessa, mutta vielä on sarkaa kynnettäväksi.

Markkanen kertoo, että Yhdys-valloissa herättää hämmennystä suomalaisten liiallinen vaatimatto-

muus asiassa kuin asiassa.– Suomi on pullollaan fantasti-

sia yrityksiä ja tuotteita, mutta me emme jostain syystä ymmärrä, että vaatimattomuus ei kaunista. Päin-vastoin! Täällä katsotaan, että jos et hehkuta myyväsi maailman pa-rasta tuotetta, niin et edes itse us-ko, että sinulla on hyvä tuote, joten miksi ostajan tulisi tuotettasi ostaa?

– Suomessa tunnutaan edelleen-kin joskus tuumaavan, että hyvä tuote myy itsensä. Ei se näin me-ne. Kaikki kaikessa on myynti- ja markkinointitaitojen hallitsemi-nen kunkin maan omalla tavalla eri markkinoilla.

Suomea ei tunneta maailmalla niin hyvin kuin suomalaiset usein itse olettavat.

– Tästäkin on meillä suomalaisil-la hieman harhainen käsitys. Siksi me tarvitsemme hartiavoimia vielä useita vuosikymmeniä Team Fin-land -työtä, jotta teemme mahtavaa maatamme tunnetuksi.

– Kehitys kehittyy koko ajan, mutta täällä läntisessä USA:ssa voi-daan Suomea luulla esimerkiksi yh-deksi USA:n osavaltioksi tai kau-pungiksi!

Oudoin Suomeen liittyvä kom-mentti on saanut Markkasen pitä-mään keskustelukumppanilleen pie-noisen esitelmän aiheesta Suomi.

– Olen törmännyt joitakin kerto-ja siihen, että Suomesta käytetään termiä sosialistinen maa. Täytyy myöntää, että silloin on pitänyt an-taa pieni luento maastamme.

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

20

Jäppilän mansikkapelloilta pääkonsuliksi los angelesiin

Pääkonsuli Juha Markkanen matkustelee työnsä puolesta paljon. Myös Alaska on tullut tutuksi. Siellä hän vieraili Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronden kanssa.

Juha Markkasen kotialbumi

Lapsuutensa Jäppilässä viettä-nyt Juha Markkanen vierai-lee edelleen Pieksämäellä van-

hempiensa luona kesäisin.Jäppilässä vietettyä lapsuuttaan

ja nuoruuttaan Markkanen muiste-lee lämmöllä.

– Lapsuus oli 1960 – 70-luvuilla mukavaa aikaa. Lapsuusvuodet asuin Jäppilän Hietakylässä, jossa naapu-reiden kanssa hiihdettiin ja pelattiin lentopalloa, kuten varmaan kaikkial-la muuallakin noina vuosina Suomes-sa. Tietysti kotona luettiin kirjoja ko-vasti ja niitä lainailtiin kirjastosta.

Ensimmäisen kesätyöpaikkansa mansikkapellolla Markkanen muis-

taa hyvin – etenkin sen, mitä palk-karahoilla pystyi ostamaan.

– Ensimmäisen vuoden ansioilla ostin itselleni Pieksämäeltä polku-pyörän. Se jäi mieleen. Ei sen pa-rempaa polkupyörää voinut olla-kaan! Hinta taisi olla 610 markkaa.

PieksäMäen asiat kiinnostavat Markkasta yhä edelleen. Vierailui-densa aikana hän usein tapaakin vanhoja tuttujaan ja edelleen yritys-maailmassa vaikuttavia ystäviään.

– Viime kesänä tapasin muun mu-assa Rakennusliike Lipsasen Mat-ti Lipsasta ja muuta henkilökun-taa sekä KPA Uniconin Pekka Ko-

vasta ja hänen poikaansa. Edellise-nä vuotena tapasin Moilasen Leipo-mon Juha Moilasta.

Keskustelut yrittäjien kanssa kie-toutuvat usein myös työasioihin.

– Puhumme usein siitä, että voi-sinko auttaa jotenkin omassa ase-mapaikassani paikkakunnan yrityk-siä vientiponnisteluissa.

Jos Markkanen haluaa viedä ny-kyiseen kotikaupunkiinsa tuliaisia Suomesta, tarttuu hänen mukaansa tuotteita Pieksämäeltä.

– Moilasen leipomon tuotteita tai sitten paikkakunnan keramiikka- tai muita lahjatavaroita. Tai sitten vaik-ka Pieksämäki-kirja.

Siteet kotiseutuun ovat säilyneet

Pieksämäellä aloi-tettiin vuoden 2013 lopulla aivan uu-denlainen kokeilu, jossa peruskoulu-

laisille ja alle kouluikäisille tarjotaan ilmaisia bussikyyte-jä paikallisliikenteen vuoroil-la. Paikallisliikenteen käyttä-jämäärät olivat vuosi vuodel-ta laskeneet ja oli aika keksiä jotain uutta.

Niinpä kaupungilla ryhdyt-tiin toimeen.

– Idea syntyi meidän liiken-nesuunnittelija Pasi Haveri-sen heittämänä minulle pari vuotta sitten, kun olimme hä-nen kanssaan jo pitkään poh-diskelleet Pieksämäen jatku-vasti alenevia paikallisliiken-teen lukuja ja toisaalta miet-tineet uusia ratkaisumalleja kuljetusten järjestämiseksi, kertoo Pieksämäen sivistys-johtaja Kari Koistinen.

Pieksämäellä on Hiekan-päähän rakentuvan toiminta-kokonaisuuden myötä synty-nyt ajatus elämänkaariajat-telusta, jossa lähdetään liik-keelle ihmisten tarpeista saa-da palveluita sen sijaan, että mietittäisiin vain sitä, miten virkakoneisto nuo palvelut haluaa järjestää.

– Itseäni on jo tosi pitkään pohdituttanut se, miksi palve-luja järjestetään niin kuin nii-tä järjestetään. Se on johtanut meidät siilomaiseen palvelu-tuotantoon, jossa jokainen hallintokunta miettii toimin-

taansa pääosin vain omista lähtökohdistaan, Kari Kois-tinen huomauttaa.

Jo kokeilun alkuvaihees-sa huomattiin, että ilmaiset bussikyydit tulevat olemaan

menestys. Kun kokeilua oli kestänyt puolisen vuotta, kä-vi ilmi, että kustannukset oli-vat tulleet kaupungille arvioi-tua alhaisemmiksi.

Kaupunki ostaa palvelun paikallisliikenteen Kanta-

matkat Oy:ltä könttähinnal-la. Alunperin ajateltiin, et-tä kokeilun hinta olisi vä-hentyneinä lipputuloina noin 30 000 euron paikkeilla, mut-ta lopulta menetyksiä ei tul-lut lainkaan.

Tämä selittyy sillä, että vaikka lasten osalta kerätyt lipputulot ovat jääneet saa-matta, on paikallisliikenne saanut uusia matkustajaryh-miä muun muassa lasten van-hemmista.

– Myös perusopetuksen jo päättäneet ovat jatko-opintoi-

hin siirtyessään jatkaneet pai-kallisliikenteen käyttöä aiem-paa enemmän. Kokonaisuu-dessaan kokeilu kääntyy jo-pa säästöiksi, kun huomioi-daan koulujen ja päiväkotien vähentyneet tilausajotarpeet.

Paikallisliikenteen matkus-tajamäärät ovatkin lähes kak-sinkertaistuneet vuoden ta-kaisesta.

Koistinen sanoo, etteivät kokeilun tulokset sinänsä yl-lättäneet ketään.

– Toki se on yllättänyt, et-tä paikallisliikenteen käyt-tömäärät ovat nousseet näin nopeasti ja myös se, että nuoret ovat oppineet käyttä-mään joukkoliikennettä. Eh-dottomasti yksi tärkeä tekijä

on myös parantunut liikenne-turvallisuus. Olemme saaneet valtavan paljon hyvää palau-tetta eri puolilta Suomea ja tietysti myös omassa kaupun-gissamme.

koistinen kertoo, että ”Pieksämäen ilmainen kulke-minen” tunnetaan jo eri puo-lilla Suomea.

– Monesti keskustelu al-kaa missä tahansa Pieksämä-en ulkopuolella, että hei, teil-lä on se upea idea lasten il-maisesta kulkemisesta! Ker-tokaa siitä enemmän. Olen käyttänyt nyt systemaattises-ti ilmaista kulkemisesta esi-merkkinä elämänkaariajatte-lusta laajemminkin. Eli siitä, miten innovaatiot syntyvät: vähemmän voi useasti olla todella paljon enemmän!

Tammikuussa Pieksämä-ellä päätettiin, että ilmaisten paikalliskyytien tarjoamista peruskoululaisille jatketaan tulevaisuudessakin.

Kokeilu laajenee koske-maan myös kaikkia niitä bus-seilla ajettavia kouluvuoroja, joita kaupunki ostaa.

– Olemme parhaillaan kar-toittamassa muita erilaisia kuljetuksia koko kaupungin alueella ja selvittämässä nii-den kehittämismahdollisuuk-sia. Valmistelemme myös idean laajentamista koko kaupungin alueelle. Eli uut-ta hanketta ollaan valmiste-lemassa, Koistinen paljastaa.

3




























Montola

21

A A AA

A

Kouluttautumallasaat elämäsi

parhaat valttikortit!

A

AA

A

• Haet näyttötutkintona suoritettavaan perus- tai ammattitutkintoon• Voit suorittaa näyttötutkinnon osallistu- matta valmistavaan koulutukseen, mikäli sinulla on jo riittävä ammattitaito. • Opiskelusuunnitelmasi ja –aikasi on aina yksilöllinen• Koulutus on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena

TUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS PIEKSÄMÄELLÄHotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto; kokki Kone- ja metallialan perustutkinto; koneistaja, levyseppähitsaaja Liiketalouden perustutkinto; merkonomi, asiakaspalvelu ja myynti Liiketalouden perustutkinto; merkonomi, talous- ja toimistopalvelutHaku 30.4.2015 mennessä, aloitus 7.9.2015

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto; lähihoitaja Haku 30.4.2015 mennessä, aloitus 10.8.2015

AIKUISKOULUTUSHAKU:

Myynnin ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Aloitus sopimuksen mukaan

Tulossa hakuun:Laitoshuoltajan ammattitutkintoMetsätalousyrittäjän ammattitut-kinto (Pieksämäki-Mikkeli)Sihteerin ammattitutkinto

LYHYTKOULUTUKSET PIEKSÄMÄELLÄElintarvikehygieniakoulutus ja testi 7.5.2015Ensiapukoulutus EA1 5.-6.5.2015Ensiapukoulutus EA2 19.-20.5.2015 Järjestyksenvalvojan peruskoulutus 7.-10.4.2015 Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutus 20.-21.4.2015Kattotulityökoulutus 15.4.2015 Kuljettajien tieturvallisuuskoulutus (Tieturva 1) 16.4.2015 Ruotsia asiakaspalveluun 29.4.-20.5.2015

Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus (Soster-kortti) 9.4.2015 Sosiaalinen media yritystoiminnan tukena 15.-22.4.2015Tulityökorttikoulutus 6.5.2015 Tutkintotilaisuuksien arviointi- koulutus työelämän arvioijille aloitus 16.4.2015 Työturvakorttikoulutus 1.4., 20.5.2015Venäjää asiakaspalveluun 4.-18.5.2015

Tulossa hakuun:Järjestyksenvalvojan peruskoulutus

Hakeutuminen: www.esedu.fi/aikuiskoulutus/pieksamakiLisätietoja: koulutussuunnittelija Heli Pettinen puh. 040 305 6604, [email protected] tai [email protected]

• Suorahaussa haet perustutkintoihin, jotka olivat kevään yhteishaussa. • Opiskelu kestää noin kaksi vuotta.• Sinulla on jo peruskoulun jälkeinen tutkinto

TARJOLLA PIEKSÄMÄELLÄ:Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja (pk)Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki (pk)Kone- ja metallialan perustutkinto kunnossapitoasentaja (pk)Liiketalouden perustutkinto merkonomi (pk + yo)Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja (pk)Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja (pk)Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi (pk)

HakeutuminenHakuaika: 24.2.-30.4.2015, www.esedu.fi/hakuinfo

Lisätietojapuh. 040 305 6605, www.esedu.fi/hakuinfo

SUOrAHAKU:

Hei, teillä Pieksämäellä on se upea idea!

Ilmaiskyytien ansiosta paikallisliikenteen matkustajamäärät ovatkin lähes kaksinker-taistuneet vuodentakaisesta.

PL arkisto / Jaana Virtanen

»Vähemmän voi useasti olla todel-la paljon enem-män! Kari Koistinen

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

22

Veturitori – filosofinen, historiallinenja aina täynnä tapahtumia

Avara, mahdollis-tava ja histori-aa kunnioittava. Näillä sanoilla Pieksämäen ase-

man läheisyyteen valmis-tuvaa Veturitoria kuvaile-vat Pieksämäen elinkeino-johtaja Markus Vesterinen ja kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio.

– Kuvitelkaapa nyt sateis-ta päivää, kun äiti työnte-lee tuolla keskustassa las-ta rattaissa ja miettii, min-ne sitä menisi aikaa viettä-mään. Tännehän hänen kan-nattaa tulla istuksimaan, kat-selemaan ihmisiä ja rentoutu-maan, Raitio kuvailee.

Koko Pieksämäen omaksi olohuoneeksi valmistuu Ve-turitorille oma alueensa. Ti-lassa ihmisillä on mahdolli-suus istahtaa hetkeksi yksin tai isommallakin porukalla.

– Suunnittelemme tilaan myös erilaisia digitaalisia juttuja, mutta niistä kerrom-me myöhemmin lisää, Veste-rinen vihjaa.

Veturitorille tulee myös langaton verkko.

Vanhojen Veturitallien re-montointi ja uuden Veturi-torin rakentaminen aloitet-tiin jo pari vuotta sitten. Ve-turitallien saneeraus alkoi syksyllä 2013, jolloin maa-ta puhdistettiin ja seiniä kun-nostettiin.

Alusta alkaen on ollut sel-vää se, että historiaa halutaan kunnioittaa.

– Jo vanhoista tiiliseinis-tä näkee ajan kulumisen ja historian havinan. Veturital-lit ovat pieksämäkeläisille niin rakas kohde, että meille-kin on ollut selvää se, että si-tä täytyy kunnioittaa, Vesteri-nen painottaa.

Raitio muistuttaa, että vaikka monet kaupunkilaiset ovatkin arvostelleet Veturi-toriin uppoavaa rahamäärää, on paikka suojelukohde, joka vaati joka tapauksessa kun-nostamista.

– Emmehän me voi olettaa, että viereen rakennetaan iso ja uusi kauppakeskus, ja kau-punki ei tekisi suojelukoh-

teelle mitään, Raitio sanoo.– Ymmärrän, että ihmiset

voivat olla epäluuloisia tä-män kokoisen projektin suh-teen. Mietitäänpä esimerkiksi Kulttuurikeskus Poleenin ko-kemaa vastustusta sen suun-nitteluvaiheessa ja sitä, mitä tuo talo nykyään pieksämä-keläisille merkitsee. Kauan väännettiin peistä Poleenista-kin, mutta kukapa meistä nyt tänä päivänä hyväksyisi sen, että siitä luovuttaisiin.

Veturitorin odotetaan valmistuvan elokuuhun men-nessä. Tori mahdollistaa muun muassa erilaisten mes-sujen, tapahtumien ja jopa urheilukilpailujen järjestä-misen. Katetulle Veturitorille

mahtuu parhaimmillaan noin 3 000 ihmistä kuuntelemaan, katselemaan ja kokemaan.

Veturipilttuisiin kunnoste-tuissa tiloissa on tilaa ravin-toloille, kahviloille ja kioski-toiminnalle olohuonemaisen tilan lisäksi.

Veturitoria voidaan Veste-risen ja Raition mukaan käyt-tää myös pienimuotoisim-pien myyjäisten paikkana.

– Vähän niin kuin kauppa-halli-tyyliin. Lisäksi viereen rakentuvan kauppakeskuksen yritykset voivat pitää tuote-esittelyjä Veturitorin puolel-la, Raitio kuvailee.

Vesterinen muistuttaa, että Veturitorille sijoittuvien pal-veluiden muoto ja yrittäjät tarkkailevat suunnitteilla ole-

van kauppakeskushankkeen kehittymistä.

– On selvää, että kauppa-keskukseen sijoittuvat yrittä-jät ratkaisevat paljon myös si-tä, millaista toimintaa Veturi-torille tulee. Kauppakeskuk-sen tilanne hahmottunee ke-vään aikana, Vesterinen sa-noo.

Vesterinen ja Raitio ovat mielissään siitä, että Veturi-torista rakentuu paikka, josta jokainen pieksämäkeläinen voi olla ylpeä.

– Tänne halutaan tulla kau-empaakin, joko järjestämään messuja ja tapahtumia tai vierailemaan niissä. Veturi-tori on jo nyt herättänyt kiin-nostusta valtakunnallisesti ja

meiltä on kyselty, voitaisiin-ko tulla järjestämään messu-ja tänne, Vesterinen paljastaa.

Aseman läheisyys mahdol-listaa sen, että ihmismassojen ei tarvitse käyttää aikaa ju-nalta tapahtumapaikalle siir-tymiseen.

Raitio maalaa vielä yhden mielikuvan, mikä hänen mie-lestään kertoo paikan hen-gestä.

– Kun katsotaan näitä pyl-väitä joita täällä on, niin ei-vätkö ne olekin vähän kuin antiikin Kreikasta. Silloinkin filosofit ja muut viisaat mie-het ja naiset nojailivat pylväi-siin ja vain mietiskelivät syn-tyjä syviä. Tällaista voi har-joittaa tulevaisuudessa nyt myös Pieksämäellä!

Kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio, elinkeinojohtaja Markus Vesterinen ja tilapalvelupäällikkö Jukka Salovainio odottavat malttamattomina Veturitorin valmistumista.

Markus Vesterinen esitteli Veturitoria Pieksämäen kaupun-kikeskustan kehittämisyhdistys Pieksä ry:lle maaliskuussa.

Tältä pitäisi valmiin Veturitorin näyttää. Paikan historiaa halutaan kunnioittaa ja jättää sitä mahdollisimman paljon näkyville. (kuva: ark-Kantonen Oy)

Savon Pallo eli SaPa juhlii tänä vuonna 80-vuotista taival-taan. Vuoden aikana seura järjestää mo-

nenmoisia tapahtumia, joita yleisö pääsee seuraamaan.

Kesän kohokohta on SaPa On The Beach -tapahtuma, joka järjestetään lauantai-na 11. heinäkuuta Pieksämä-en Hiekanpään uimarannal-la. Tapahtuma kokoaa yhteen rantafutiksen ystävät päiväk-si. Illalla jatketaan juhlintaa Kulttuurikeskus Poleenissa iltabileissä.

Ville VehViläinen aloit-ti junnujen valmennustyön noin kahdeksan vuotta sil-loisen seuran puheenjohta-ja Reijo Hakolan pyynnöstä.

– Reijo pyysi minua jalka-pallokouluun ohjaajaksi ja siitä se oikeastaan lähti. Sa-Passa olen ollut mukana vuo-desta 1986 lähtien, Vehviläi-nen kertoo.

SaPassa pelaa tällä hetkellä lähes kymmenen juniorijouk-kuetta. Uusin joukkue vuon-na 2008 syntyneille lapsil-le perustetaan kesän aikana. Kesäisin seura järjestää avoi-men jalkapallokoulun.

– Jalkapallokoulu on muut-

tanut muotoaan muutaman kerran. Ennen järjestimme sen niin, että se kesti koko kesän, mutta nykyään jalka-pallokoulu kestää muutaman viikon kesällä. Siellä nuoret pelaajat saavat helposti ensi kosketuksen futikseen.

VehViläisen intohimo jal-kapalloa kohtaan ei johdu pelkästään lajista itsestään, vaan se liittyy paljon myös SaPassa toimiviin ihmisiin ja heidän paloonsa kehittää ja ylläpitää seuratoimintaa.

– 80 vuotta seuralle on ai-kamoinen saavutus. Ei SaPa olisi pysynyt hengissä ilman näitä ihmisiä, jotka haluavat

antaa omaa vapaa-aikaansa harrastuksen pariin. Olen tör-männyt ukkoihin, jotka ovat aikanaan SaPa:ssa pelanneet ja vieläkin ovat toiminnassa mukana ja arvostavat meidän nykyisten tekemää työtä.

Harrastuksen innon vala-minen nuoriin sukupolviin ja seuratoiminnan yhteisölli-syyden sekä yhdessä tekemi-sen ilon ylläpitäminen ovat Vehviläisen mukaan edelleen tärkeitä asioita.

– Luulen, että meidän jun-nuillekin tärkeitä asioita harrastuksessa ovat nimen-omaan yhdessä tekeminen ja se, että kentällä on kivaa. Ei kilpailuaspekti ole aina se kaikkein tärkein. Meidän ny-kyisistä junnuista ei välttä-mättä kasva kaikista edustus-joukkueeseen pelaajia, mut-ta kun henki on hyvä, kasvaa monista valmentajia, huolta-jia, joukkueenjohtajia, mak-karanpaistajia, sponsoreita ja muita toimijoita, joita il-man seuran toiminta kuihtui-si, Vehviläinen kuvailee.

saPan juniorit treenaavat ympäri vuoden, mikä mah-dollistaa harrastuksen jatku-vuuden vuodenajasta riippu-matta. Harjoituksia järjeste-

tään 2–3 kertaa viikossa. Tär-keää on kuitenkin, että lapsil-le jäisi aikaa muillekin har-rastuksille.

– Kesällä treenaamme tie-tysti ulkona kentällä tuolta huhtikuusta marraskuun puo-lelle kelien salliessa, Vehvi-läinen sanoo.

KymmenVuotiaat Ni-ko Turunen ja Iikka Takki-nen ovat futisfaneja henkeen ja vereen. Iikka on harrasta-nut jalkapalloa nelisen vuot-ta, Nikon jalkapalloharrastus sai alkunsa viime syksynä.

Poikia lajissa kiehtoo no-peus ja maalien tekeminen.

– Se on hienoa, kun onnis-tuu tekemään maalin. Kyllä minä aika usein saankin maa-lin tehtyä, Iikka kehaisee.

Niko puolestaan kertoo pi-tävänsä sekä pelaamisesta et-tä maalissa olosta.

– Olen aika hyvä maalivah-ti ja torjun paljon.

Ympärillä seisovat jouk-kuetoverit kehuvat Nikon tai-toja.

– Niko on ihan älyttömän hyvä maalivahti!

Poikien tavoitteena on päästä jonain päivänä pelaa-maan SaPa:n edustusjoukku-eeseen.

3




























Montola

23

seuratoimintaa sydämestä jo 80 vuotta

SaPan junnut valmiina harjoituksiin!

Iikka Takkinen ja Niko Turunen tähtäävät jalkapalloural-laan SaPan edustusjoukkueeseen.

»Ei SaPa olisi py-synyt hengissä il-man näitä ihmi-siä, jotka halua-vat antaa omaa vapaa-aikaansa harrastuksen pa-riin. Ville Vehviläinen

Pieksämäen Parta-harjun valtaa 23. toukokuuta upouu-si tapahtuma, joka kantaa nimeä Iso

Parta 2015. Kyseessä on Par-taharjun opistossa vapaa-ai-katoiminnan linjalla vuosina 1990–1991 opiskelleen, ny-kyisin Järvenpäässä asuvan Riku Tähtisen järjestämä frisbeegolf-turnaus.

– Kun Partaharjulla loppui opistotoiminta, aloin miettiä, mitä kaikkea siellä voisi to-teuttaa ja näin edesauttaa toi-mintakeskuksen näkyvyyttä. Tämän kaltaisen tapahtuman tuonti auttaa varmasti saa-maan näkyvyyttä Partahar-julle, Tähtinen valottaa ide-ansa taustoja.

Hän on toiminut opisto-vuotensa jälkeen Partaharjul-la myös leiriaktiivina useana kesänä.

– Partaharju on erittäin lä-hellä sydäntäni.

Hän kehuu Partaharjun maastoa ihanteelliseksi ni-menomaan firsbeegolfille.

– Kangasmaasto on kuin luotu frisbeegolfiin. On kor-keuseroja ja vaikka sataisi vettäkin, maasto kuivuu to-della nopeasti. Ja Partahar-julta löytyy myös majoitus ja ruokapalvelut saman ka-ton alta. Isona apuna on toi-minut partaharjun markki-nointipäällikkö Eija Sorjo-nen. Eijan avustuksella on ollut mahdollista toteuttaa tämäkin tapahtuma, Tähti-nen kiittelee.

TähTinen on kiertänyt eri-laisia frisbeegolfkilpailuja ja ratoja ympäri Suomen nyt ne-lisen vuotta. Alunperin hänet frisbeegolfradalle houkutte-li kaveri.

– Kaverini vei minut fris-beegolfradalle ja tyrkkäsi kiekon kouraan. Jäin kouk-kuun samantien! Vaimoni os-ti minulle ensimmäiset omat kiekot syntymäpäivälahjaksi. On saattanut muutaman ker-ran katua ostosta, Tähtinen nauraa.

Viime vuonna hän kä-vi heittämässä kiekkoa Lap-peenrannan Linnoitus Open -tapahtumassa, joka oli Iso Parta 2015 -tapahtuman lail-la pop up -rata.

– Se teki minuun vaiku-tuksen ja jo silloin päätin, et-tä Partaharjun maastoon olisi mahtava järjestää samantyy-linen kilpailu.

Tapahtumaan rakennetaan

kaksi väylää, joiden varrella myös yleisö pääsee seuraa-maan heittämistä. Näillä väy-lillä ratkaistaan myös kilpai-lun voitto.

– Pelaajille haastetta lisää se, että rataa ei pääse harjoit-telemaan etukäteen, koska kyseessä on pop up -rata, jo-ka on luultavasti valmis vasta pelipäivän aamuna.

Yleisö pääsee myös kokei-lemaan lajia paikan päällä.

FrisbeegolFin suosio on kasvanut viime vuosina, ja nykyisin lajia pelataankin jo ympäri Suomea.

Tähtisen mukaan lajin koukuttavuus perustunee sen aloituskynnyksen mataluu-

teen ja kehityskaareen, joka nousee äkkiä.

– Ja kun kiekon näkee len-tävän oikeasti sinne minne haluaa, niin onhan se nau-tinnollista! Laji on edulli-nen aloittaa ja harrastaa. Esi-

merkiksi kun katsoo vide-oilta, minkälaisilla kiekoil-la Suomen ja maailman par-haat heittävät, niin samoja kiekkoja löytyy ihan kaikis-ta frisbeekiekkoja myyvistä kaupoista.

– Ja ehkä tärkein juttu täs-sä lajissa on se, että kun me-net minne vain radalle, niin melko varmasti saat jonkun kanssasi heittämään. Kisois-sa on aina hyvä tunnelma ei-kä ole turhia hampaitten ki-ristelijöitä. Hyvistä suorituk-sista kehutaan ja huonoista kannustetaan välillä hieman sarkastisesti, mutta kannus-tetaan kumminkin.

Omaksi salaisuudekseen lajissa pärjäämisessä Tähti-nen nimeää rentouden.

– Tässä lajissa pitää pystyä pitämään pää kylmänä. Vii-meisin väylä on pelattu ja si-

tä ei voi muuttaa, mutta seu-raavan väylään voit vaikuttaa.

TapahTumajärjesTä-jän näkökulmasta katsottu-na Pieksämäeltä löytyy run-saasti tahoja, jotka ovat mie-

lellään mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia.

– Mahdollisuuksia on mi-hin vain, koska paikkakun-nalla on fasiliteetit kunnossa. Aina tarvitaan joku, joka lait-taa tapahtumia alulle. Logis-tisestikin Pieksämäki on lois-tavalla paikalla: junat tulevat jokaisesta ilmansuunnasta ja autollakin pääsee helposti paikalle, Tähtinen kehuu.

Yhteistyökumppanei-na miehellä on tapahtumas-sa muun muassa PSLiikun-ta, Pieksämäen liikuntatoi-mi, Suomen Latu, Seurakun-taopisto ja Jyrki Tamminen.

– Toivottavasti tästä saa-daan rakennettua jokavuoti-nen tapahtuma, Tähtinen to-teaa.

Lisätietoa tapahtumasta löytyy Facebookista haku-sanoilla Iso Parta 2015.

Tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

24

Frisbeegolf-harrastaja päätti tuoda turnauksen Pieksämäelle

Viime vuoden Finnish Masters -kilpailu Turussa.

Sami Ahonen

Riku Tähtisen pe-laamisen salai-suus on rentous.

»Tässä lajissa pitää pystyä pitämään pää kylmänä. Viimeisin väylä on pelat-tu ja sitä ei voi muuttaa, mutta seuraa-van väylään voit vaikuttaa. Riku Tähtinen

Kun vaimo rikulle kiekot osti

Uimaseura Pieksän Kuutit on viimeisen kuuden vuoden ai-kana noussut valta-

kunnalliseen maineeseen. Viimeisin tunnustus myön-

nettiin Kuuttien puheenjohta-ja Maarit Laakkoselle tämän vuoden alussa, kun hän sai Ui-maliiton Seuraleijona-palkin-non. Erityisen tunnustuksesta tekee se, että Uimaliitto ei ole jakanut tätä palkintoa vuoden 2008 jälkeen.

Kuuteissa on nykyään lä-hes 200 jäsentä. Lisenssin lu-nastaneita kilpauimareita ui-maseurassa on lähes 30.

Laakkonen aloitti puheen-johtajana vuonna 2009.

– Vielä tuolloin toiminta oli aika vähäistä, sillä Pieksämä-en uimahalli oli vasta avattu uudestaan remontin jälkeen.

Laakkosen tytär Veera in-nostui uintiharrastuksesta, ja tyttären innostus vetäisi myös äidin mukaan toimin-taan.

– Teimme silloin minua edeltäneen puheenjohtaja Juha Hjeltin kanssa sellai-sen järjestelyn, että hän kes-kittyy valmentamiseen ja mi-nä seuratoiminnan kehittämi-

seen. Mutta kyllä minäkin os-soon uija! Laakkonen nauraa.

Vähitellen Kuuttien jä-senmäärä alkoi kasvaa ja kil-pauimareiden taidot kehittyä. Viime vuoden maaliskuussa Kuuttien remmiin liittyi kak-si huippunimeä.

– Aloitimme vuosi sit-ten maaliskuussa yhteistyön Suomen nopeimman uima-rin, pieksämäkeläissyntyi-sen Ari-Pekka Liukko-sen ja hänen valmentajan-sa Marko Malvelan kanssa. Tämä yhteistyö on poikinut upeaa valmennusta meidän kilpureille, Maarit Laakko-nen kiittelee.

Kuuttien nuoret uimarit Veera Laakkonen ja Katrii-na Sepponen allekirjoittavat puheenjohtajan sanat.

– Toivottavasti tulevaisuu-dessakin pääsee rikkomaan omia ennätyksiä, nelisen vuotta kilpauintia harrasta-nut Katriina toteaa.

Nuoret uimarit muistutta-vat kuitenkin, ettei harjoitte-lu ole Kuuteissa pelkkää raa-tamista ja ryppyotsaista pa-kertamista.

– Meillä on tosi hyvä hen-ki ja kisamatkoilla kaikki

tsemppaavat toisiaan, Veera kuvailee.

Puheenjohtaja Laakko-nen pitää uimaseuran yhtenä tärkeimmistä tehtävistä sitä, että harrastus on koko per-heen yhteinen juttu.

– Ennen oli niin, että van-hemmat toivat lapset uimaan ja lähtivät pois. Nykyään meillä ui kokonaisia perheitä.

Kuutit on tehnyt seurayh-teistyötä muun muassa ju-doseura Pikadonin, jalkapal-loseura SaPan sekä Tsempin lentopalloilijoiden kanssa. Varkauden uimaseura puoles-taan on tuttu yhteistyökump-pani kilpailujen ja leirien jär-jestämisessä.

uimaseuran maailmaan pulahtaneet uimareiden van-hemmat Heikki Laine ja Minna Niemi kehuvat uima-seuran henkeä ja tunnelmaa. Laine toi poikansa Niklak-sen Kuutteihin Mikkelin Ui-maseurasta viime vuonna.

– Kuuteissa on mukava ja avoin porukka, tänne oli helppo tulla. Ihmiset ovat vä-littömiä ja tuttavallisia, Heik-ki Laine kehuu.

Niemi puolestaan arvostaa vanhempien kiinnostusta las-tensa harrastusta kohtaan.

– On hieno juttu, että niin moni vanhempi on valmis pa-nostamaan lapsensa harras-tuksen eteen. Meilläkin on pitkiä kisapäiviä, ja vanhem-mat kulkevat mukana.

PALVELUHAKEMISTO

iTerveys- ja hyvinvointipalvelut

3




























Montola

25

Pieksämäen I Apteekki Liikekeskus, Kauppakatu 5–7puh. 040 700 3748

Palvelemme: ma–pe 9–16.30

Kontiopuiston Apteekki Kaakinmäenkatu 5–7, Pieksämäki, puh. 040 700 9717Hyvän palvelun lähiapteekki!

- lääkkeet, vitamiinit, hivenaineet - verenpaine- ja verensokerimittarit- luontaistuotteet - ihonhoitokosmetiikka- jalkojenhoitotuotteet - lääkehoidon arviointi- reseptinuusinta - lääkkeiden koneellinen annosjakelu - lääkkeiden kotiinkuljetus - lääkkeiden dosettijakelu

MONIPUOLISET APTEEKKIPALVELUT AMMATTITAIDOLLA!

www.hyvanmielenapteekit.fi

Tervetuloa!

Palvelemme: ma–pe 9–18, la 9–15, päivystys (parilliset viikot) ma–la 8.30–19, su ja pyhät 11–19

• Jalkahoidot • Jalkahoitotuotteet • Lahjakortit • Tukisukat • Hopeasukat ym.

050 300 8897

JALKAHOITOLA Anne Malk, Keskuskatu 23

Sarin Kehopaja• yksilöhoidot ja ryhmänohjaus• rentoutus, hieronta,

fysioterapia, liukukuppaus, asahi-ohjaus, tietoinen läsnäolo

Syke-PalveluKeskuskatu 42, PieksämäkiP. 0500 613 914, myös kotikäynnit

[email protected] • www.sarinkehopaja.com

Keskuskatu 30, p. 0440 348 440

Hanna Andersson

HUOM!Meillä käySmartum-liikuntasetelit.

•Fysioterapia•Hieronta•Neurologinenkuntoutus•Fysikaalisethoidot•Kotikäynnit•PowerPlate

Kuopiontie 24, Pieksämäki (Yläristin Siwan vieressä)

HarjunFysio

Marjukka Katainen 040 591 0399• TULES • Pilates • LYKO-Lymfaterapia

Tuija Pöntinen 0400 616 023• Lasten, nuorten ja aikuisten neurologinen fysioterapia

FysioterapeutitPieksämäen SYKE-PALVELU OY

Keskuskatu 42, Pieksämäki, p. 0440 341 530

LABORATORIO, TYÖTERVEYSHUOLTO JA LÄÄKÄRIT:• kirurgi, ortopedi ja vatsaelinkirurgi Esko Harju

• kardiologi ja sisätaudit Petri Tuomainen• naisten taudit Marjut Liukkonen

• yleislääkäri Antti Tapaninaho• ortopedi Andras Fonagy

sekä eri alojen asiantuntijoita.

Kuutit ui aallonharjalla

Kuuttien kilpa-uimareiden val-mentajana toimii Marko Malvela.

PALVELUHAKEMISTO

tänään

iParturi-kampaamot iKauneushoitolat

ParturiTUIKKU PIEKSÄMÄKI

Ringa NykänenKeskuskatu 590500 555 857Meiltä myös

geelikynnet!

Kukkaroniementie 3Pieksämäkip. (015) 613 313

PARTURI-KAMPAAMO

CITY-KUTRICKNinnip 040 5241 677

Keskuskatu 12, 76100 PMK

Tervetuloa!Keskuskatu 26 Pieksämäki

Ma-pe 9-17, muulloin sop. muk.

Ihania hoitoja kasvoille ja vartalolle

p. (015) 488 214

Nyt uutta! Dior syksyn 2011 meikkilook Blue Tie. Tyylikäs, yönsininen smokey-eye-look silmämeikissä. Kynsissä upeat sinisen sävyt, huulilla ja poskilla hehkuvat pinkin sävyt. Tuoksu-uutuuksia! Naisille: Especially Escada- Ruusuinen, herkkä ja kupliva 30 ml edp 54€ Miehille: Hugo Just Different- Aromaattinen ja virkistävä 30 ml edt 48€ Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin!Paljon meikkitarjouksia!

Keskuskatu 28, 76100 Pieksämäkip. 015 482585

ma-pe 10-17, la 10-13Keskuskatu 28, Pieksämäki

p. 015 482 585ma-pe 10-17, la 10-13

Meidät löytäämyös Facebookista

wwwK A U N E U S K E S K U S

K alla

www.kauneuskalla.com

Keskuskatu 17-1976100 PIEKSÄMÄKI

P. 040 480 [email protected]

- Kasvohoidot- Hot Stones-kivihieronta- Ripsienpidennykset- Hemmottelupaketit- Luonnonkosmetiikkaa - Luomusertifioidut meikit...tule tutustumaan palveluihimme!

TERVETULOA!

Tule uudista-maan ilmeesi

Keskuskatu 15, 040 5859 455www.dannylucy.com Ma–pe 9–17Iltaisin ja viikonloppuisin sopimuksen mukaan.

Palveleva parturi-kampaamo torin laidalla!

Parturi-kampaamoPunaPartaKauppatori 1, 76100 Pieksämäki

puh. 015 481 155Fysioterapeutit

Tero Lehikoinen jaIiro Teittinen

AJANVARAUSp. 040 128 0040

Asemakatu 4

MA-TO 8–18PE 8–16

www.fysiocenterpmk.fi

Jaana Sipinen

0440 2666 70Avoinna

ma , ke - p e 0 9 : 0 0 - 1 7 . 0 0l a 9 : 0 0 - 1 3 : 0 0

t i s u l j ett u

KALEVALANKATU 33 PIEKSÄMÄKIwww.mylady.fi [email protected]















��




2












Pieksämäen Lehti

26

Partaharjun kesäon leirejä ja juhlia

Partaharjun leirikes-kuksen kesästä on tulossa varsin vil-kas. Partaharjussa vietetään nimittäin

tänä vuonna joka neljäs vuosi järjestettävää suurleirivuotta.

– Suurleirit ovat järjestöm-me PTK:n ja hiippakuntien yhdessä organisoimia massa-tapahtumia, joita valmistel-laan koko vuoden ajan, mutta itse leiri kestää vain viisi päi-vää, markkinointipäällikkö Eija Sorjonen toteaa.

Hän kertoo itsekin nautti-vansa suurleirikesistä.

– Leiriläiset tuovat tulles-saan sen perimmäisen ajatuk-sen ja fiiliksen Partaharjun alkuperäisestä toiminnasta.

Partaharju toimii leiri-keskuksen lisäksi myös ta-pahtumien sekä erilaisten juhlien järjestämispaikkana. Kesäkuun alussa leirikylässä starttaavat rippileirit, joita ke-sän aikana järjestetään kym-menkunta.

– Leiriläisiä tulee muun muassa Kuopiosta, Helsin-gistä ja Espoosta sekä kan-sainvälisille leireille ympäri maailmaa.

Partaharjun leireistä on vuosien varrella muodostu-nut eurakunnissa suorastaan käsite.

– Suurleirit ovat tunnelmal-taan niin ainutlaatuisia, et-tä vetäjät haluavat jakaa sen tunteen omille seurakunta-

nuorilleen. Partaharjun mai-ne leirijärjestäjänä on hyvä, ja osallistujien tänne saapu-essa on leiri-infra ja huolto valmiina. Kokenut henkilöstö hoitaa leirihuollon ja -ruokai-lut suurella rutiinilla ja asian-tuntemuksella, joten leirillä oleminen on mutkatonta.

Sorjonen harmittelee, et-tei ole itse päässyt nautti-maan nuorempana suurleiri-en tunnelmasta. Tosin nyky-ään oman työnsä kautta hän saa aimo annoksen leiritun-nelmaa.

– Tuon leirihengen olisin halunnut itsekin kokea, antai-sihan se eri tavalla näkemys-tä leiriläisten viihtymisestä ja fiiliksistä. Varhaisnuoret

ovat tässä suhteessa kiitolli-semmassa asemassa kuin me olimme aikoinaan. Silloin ei ollut mahdollisuuksia saman-laiseen osallistumiseen.

Partaharjun pääraken-nuksen Harjuhovin hotelli-

puolen majoitustilojen pin-taremontti alkaa olla loppu-suoralla. Valmiissa hostelli- ja hotellihuoneissa majoitus-tilaa on yhteensä 95 majoit-tujalle.

Sorjosen mielestä Parta-harjun valtti juhlanvietto-

paikkana ovat muuntuvat ja yhtenäiset juhlatilat sekä hy-vä ruoka.

– Ympäri Suomea tulevat sukulaiset ja vieraat voivat majoittua meillä heti juhla-tilan läheisyydessä. Juhliin yhdistyy yhä enemmän rento

yhdessä oleminen, ja siihen liittyen myös mukavat sau-natilamme ovat juhlavierai-den käytettävissä Eikä tämä meidän luonto ja ympäristö-kään ole yhtään hullumpi.

Partaharju on suosittu juh-lienviettopaikka erityisesti kesäkuusta elokuun puolivä-liin saakka.

– Tällä välillä juhlatilamme ovat varattuina. Huviloilla ja hirsituvilla on mahdollisuus pienempien juhlien järjestä-miseen vielä kesän aikana, Sorjonen vinkkaa.

– Sukujuhlat tuntuvat ole-van kovasti suosittuja. Meil-läkin kesän aikana on erilai-sia serkustapaamisia ja perin-teisiä sukukokouksia. Synty-mäpäiviä on useita ja myös loppukesästä häitä. Muisto-tilaisuuksia varataan myös säännöllisesti.

PALVELUHAKEMISTO

Matkailu- ja majoituspalvelutP. 044 363 6532

Ristimäentie 730, 77220 Neuvola

www.luokinloma.fi • [email protected]

Keskuskatu 6-10, p. (015) 487986www.pieksankirja.fi

[email protected]

Kirjat- myös kustantajien poistoeriä

Kartat- maantiekartat- maastokartat Tilauksesta kartta haluamastasi alueesta

Toimistotarvikkeet- monipuolinen valikoima, myös tulostimien värit

EDULLISET HINNAT

PieksänkirjaPalvelemme ma-pe 9-18, la 9-14

Kirja-kauppa-palvelua

27vuotta!

Kauppatori 3, Pieksämäki,puh. (015) 487 799 www.lorena.fiwww.facebook.com/lorenapieksamaki

IhanilleNaisille

• alusasut 70–120 cm, kupit A–I

myös urheilu-, imetys- ja proteesiliivit

• uima-asut 36–60• asut arkeen ja juhlaan 34–60• myös takit 34–60

Kukka- ja Hautauspalvelu MölsäLeena ja Pertti Haimilahti Ay

Keskuskatu 21, 76100 PieksämäkiPuh. 015 481 846, 040 541 4541

Fax 015 488 846 • [email protected]

www.kukkapalvelumolsa.fi

Kukatkevään ja kesän juhliin!

Palvelemme arkisin klo 9–17lauantaisin klo 9–14

Luomulihat ja makkarat KäsityötHyvätuuli HighlandJäppiläntie 1383, Jäppilä

p.015-430 1690 www.hyvatuuli.fi

Avoinna: Pe 14-17 La 11-1423.6.-8.8. Ti-La 11-14, Pe 11-17

3




























Montola

27

Markkinointipääl-likkö Eija Sorjo-nen odottaa jo tu-levaa kesää.

Emäntä Arja Häkkinen (vas.), kokki Annemari Kaikkonen ja kokki Mar-ja-Leena Kervinen pitävät huolen, että evästä riittää.

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

28

Ysikymppinen jaksaa porskuttaa

Pieksämäen Voi-mistelijat juh-lii tänä vuon-na 90-vuotisjuh-lavuottaan. Voi-mistelijoiden pu-

heenjohtaja Marja-Leena Kärki on ollut pienestä pi-täen voimisteluihminen, eikä hänen intonsa jumppia koh-taan ota laantuakseen vielä-kään.

– Aloitin Pieksämäen Nais-voimistelijoissa jo lapsena ennen koulunkäyntiä, kun äi-tini vei minut jumpalle. Kou-lussa innostuin vielä enem-män voimistelusta, kun huo-masin pärjääväni siinä. Kes-kikoulussa voimistelunopet-taja Maija-Liisa Saarinen keräsi meistä tytöistä esiinty-vän ryhmän ja sehän oli tosi makeeta, kun päästiin esiin-tymään muun muassa maata-lousnäyttelyyn ja Pieksänho-viin juhliin, Kärki kertoo.

Aikuisena hän houkutte-li myös tyttärensä voimiste-lun pariin.

– Nuorin tyttäreni Maija ohjasikin pari vuotta ennen kuin muutti opiskelun peräs-sä muualle.

Vuosien varrella Kärki päätyi mukaan voimistelijoi-den johtokuntaan.

– Ikosen Irja houkutteli minut vuonna 1990 mukaan johtokuntatyöskentelyyn, ja sille tielle olen näköjään jää-nyt. Ohjaajaksi siirtymiseni on oikeastaan Paaran Pir-kon syytä. Mitäs meni eh-dottelemaan ohjaajakurssille, Kärki nauraa.

Nykypäivänä Pieksämä-en Voimistelijat tarjoaa nai-sille kuusi erilaista jumppa-

tuntia ja miehille viisi tuntia yhdessä naisten kanssa. Lap-sille on tarjolla perheliikun-taa vanhemman kanssa sekä muksujumppaa 3–5-vuotiail-le ja telinejumppaa parin ryh-män verran.

Myös yli 60-vuotiaille on oma ryhmänsä.

– Kilta-jumppaa ja venyt-telyä on kerran viikossa tiis-taisin. Tässä ryhmässä onkin reippaita ja energisiä yli 60- vuotiaita jumppaajia, Kärki kehuu.seuran toiminta on kehit-tynyt vuosien varrella hui-masti. Myös jäsenmäärä on kasvanut melkoisesti aloitus-

vuosiin verrattuna.– 90 vuotta sitten kun Piek-

sämäen Naisvoimistelijat pe-rustettiin tammikuussa 1926, jäsenmäärä oli 26. Viime vuonna seuran jäsenmäärä oli 290. Koska vuosien saatossa saimme riveihimme miehiä ja poikia, niin muutimme ni-memme Pieksämäen Voimis-telijat ry:ksi.

Perheliikunta tuli mukaan seuran tarjontaan muutama vuosi takaperin.

– Perheliikunta alkoi jo vuosia sitten erään ohjaajam-me aloitteesta, kun hän itse sai vauvan. Hän ehdotti, et-tä eikö meilläkin voisi olla

jumppaa, jossa vanhempi voi olla mukana. Niinpä perhe-liikunta on ollut monelle per-heelle ensimmäinen kohtaa-minen jumppaamisen saralla. Tänä päivänä myös isät ovat mukavasti tulleet pienen taa-peron kanssa yhdessä jump-paamaan ja kokemaan yhtei-siä onnistumisen hetkiä, Kär-ki kertoo.

Vuosien varrella ohjaajat ovat törmänneet tunneilla mo-nenlaisiin sattumuksiin, joista toiset ovat olleet ikävämpiä ja toiset hulvattoman hausko-ja. Myös Kärki kertoo joutu-neensa molempiin tilanteisiin.

– Ikävin sattui syksyllä 2000 circuit-tunnin alussa, kun näytin eri pisteiden liik-keitä. Astuin huolimattomas-ti steppilaudalle, joka keikah-ti ja kaaduin oikea kyynärpää edellä lattiaan. Tietäähän sen, kun näin iso ihminen rojahtaa täysillä lattiaan, niin kyynär-pää menee murskaksi ja kä-si sojottaa ihan väärään suun-taan.

Kärjelle jouduttiin asenta-maan kyynerpäähän tekoni-vel.

– Hyvin se on pelittänyt tähän päivään asti. Melkein

kaikki liikkeet pystyn teke-mään jumpassakin, vaikka oikea käteni onkin hieman lyhyempi ja koukussa.

Hauskoja sattumuksia on tunneilla tapahtunut ikäviä enemmän.

– Mieleen on jäänyt eräs-kin kerta, kun yksikään polt-tamani CD-levy ei toimi-nut seuran mankassa. Ei sii-nä mitään, jumpat käyntiin ja laulamaan! Muistan aina-kin Mamban Lauantai-ilta-na-kappaleen. Ja punnerruk-set Jari Sillanpään Satulin-nan tahtiin, Kärki nauraa.

Nuorin sukupolvi voimistelee siinä kuin isoisoisoäitinsä.

Miten monta vuotta Pieksämäen Voimistelijat on toiminut? Katso kuva.

Juhlavuoteen mahtuu tekemistäVaikka Pieksämäen Voi-mistelijatkin juhlii 90-vuo-tisjuhlavuottaan virallisesti vasta ensi vuoden alussa, ha-luaa seura tarjota jäsenilleen jotain ekstraa jo tämän vuo-den puolella.

Ensimmäinen etappi on koko kansalle tarkoitettu muotinäytös 18. huhtikuuta Meriluodon koululla.

– Näytöksessä esiintyy malleina seuramme naisia, miehiä sekä lapsia. Vaat-teet ovat pieksämäkeläisis-tä liikkeistä, kuten Lorenas-ta, Sanimarista, Urheilu-Tenhusesta , Osmotexistä ja Kenkä&Kesport Kovaselta. Mallien meikkauksesta vas-taavat Kauneuskeskus Kalla ja Esedun oppilaat ja kampa-uksia tekevät samoin Esedun

oppilaat ja Parturi-Kampaa-mo My Lady, Pieksämä-en Voimistelijoiden puheen-johtaja Marja-Leena Kär-ki kertoo.

Perinteinen Kuntoseiska puolestaan järjestetään 25. toukokuuta yhdessä Pieksä-mäen Lehden kanssa.

Kärki lupaa, että myös pe-rinteiset kesäjumpat alkavat pyöriä kesäkuukausien aika-na.

– Kesäjumpista ilmoitetaan myöhemmin, kunhan saam-me tietää salitilanteen.

Heinäkuussa puolestaan Pieksämäen Voimistelijoi-den 20 hengen ryhmä suun-taa kansainväliseen Gymna-estrada-tapahtumaan Hanna Suhosen johdolla.

iRakentaminen ja remontointi

3




























Montola

29

AKM-Asennus Ky Arto Ryynänenmyynti • asennus • huolto • rahoitus040 755 5110www.akm-asennus.fi

Muistakotitalousvähennys!

LVI-TYÖT

SÄHKÖ-MÖYSERÖ OYLampolahdenkatu 2-4, Pieksämäkip. (015) 348 433, 0500 324 405Palvelemme ma–to 10–16, pe 10–15www.sahkomoysero.fi

• aurinkopaneelit ja -tarvikkeet, nyt myös verkkovirtaan, MEIL-TÄ MYÖS ASENNUS! • Airamin LED-valaisimet, LED-lamput

3 v. takuulla! • Meiltä tärinänkestävät hehkulamput

Sähköasennukset kotiin ja mökille!

Tunnelmaa terassille terassivalosarjoilla!

Meiltä saat sekäsähkötarvikkeet ja sähköasennukset saman katon alta!

Puh. 040 584 3463Levysepänkatu 176100 Pieksämä[email protected]

Meidät löytää myös facebookista

epsä

läinen

TÄYDEN PALVELUNMAANRAKENNUSLIIKE

l Maanrakennus- ja louhintatyötl Laadukkaat ja edulliset sora- ja kalliokiviainekset nopeasti toimitettunal Tien sorastukset alusterällisillä autoillal Vuokralle: kompressoreita,porakalustoa, maantiivistäjiä, vesipumppuja ym.l Laadukkaat kalliomurskeet ja -sepelit alle 10 km kaupungista. Pihan kunnos- tukseen, tien sorastukseen, rakentamiseen ym. Lyhyt matka, pienet kuljetus- kustannukset.

Soita ja kysy!Markku Vepsäläinen, Jäppilä

0500 271 [email protected]

PALVELUHAKEMISTO

Huom! kotiintuotettua arvonlisäverotonta siivouspalvelua, katso lisää www.katrikoninki.fi

• taloyhtiöiden porrassiivoukset• peruspesut • vahaukset • ikkunanpesut • kotisiivoukset • palvelut vanhuksille

0500 653 [email protected] • www.katrikoninki.fi • www.vastuullinenyritys.fi

Kiinteistö- ja KotisiivousKatri Köninki Oy

ATK-myymälä ja tietokonehuolto

Puh. 0440 353 550www.dataprofit.fi

KESKUSKATU 12 PIEKSÄMÄKIAVOINNA: MA-PE 9-17

Avoinnama–pe 10–18

la 9–15

Tallikatu 3–5Pieksämäki

Puh. 040 410 3715

Tule tekemään edullisia löytöjä!Yli 100 myyntipaikkaa • tilava siisti kirppis

vaatteita, sisustus- ja keräilytavaraa, koruja, huonekaluja ym.

Varaa nyt oma myyntipaikkasi ja muuta sinulle turhat tavarat rahaksi!Ostamme kuolinpesät ym. tavaraerät

www.facebook.com/KirpputoriFeria

Kahvio

Lampolahdenkatu 10, PMKkoneet puh. 0400 573010 www.tohmantikki.net

Tohman Tikki Oypuh. 040 560 4450

l OMPELUKONEET l SAUMURITl KANKAATl OMPELUTARVIKKEETl VAAHTOMUOVITl BRODEERAUSl MAINOSTEKSTIILIT

HÄYRISENTIE 3, 76100 PIEKSÄMÄKI09-121 8359

ma-pe 10-18, la 10-15Tervetuloa!

Ma–pe 9–16 ja la 9–14

Ma-pe 10-17la 10-14

Keskuskatu 16 B (015) 348 370

www.sirkkis.fi

Lasten-

tarvikkeetLe

lut

PelitAskartelu-

tarvikkeet

Kiinteistönvälittäjä Seija Hynninen ei masennu siitä tosi-asiasta, että hän ei päätynyt lapsuu-

tensa haaveammattiin.– Halusin olla villin lännen

nainen!Lapsena vanhassa pommi-

kuopassa leikkinyt Hynni-nen on kulkenut pitkän mat-kan lapsuutensa leikkipaikas-ta menestyvän kiinteistönvä-litysyritys Asuntoasiat Oy LKV:n yrittäjäksi.

Länkkärihahmon lisäksi Hynninen kertoo olleensa ai-na kiinnostunut taloista ja nii-den tarinoista.

– Pieksämäellä on upei-ta rakennuksia, ja meidän asemakaavamme täällä on omanlaisensa. Kun Keskus-katuakin katsoo, niin näyt-täähän se vähän villin lännen maisemalta, kun talot ovat matalia, Hynninen naurahtaa.

Yksi Pieksämäen hienoim-mista asioista ovat Hynnisen mielestä suot.

– Olen tänne suolle syn-tynyt ja pitkospuilla opetel-lut kävelemään. Suo on mei-dän kaikkien aarre ja kaikki-en käytettävissä. Suo on vä-kevä, sieltä tulevat upeat mar-jat lakka ja karpalo. Suopursu on huumaava ja meidän or-kideamme maariankämmek-

kä kasvaa suolla, Hynninen opastaa.

– Meidän luontomme on vedenjakaja-alueen johdosta ainutlaatuinen, todennäköi-sesti koko maailmassa. Kan-nattaa arvostaa.

Hynninen arvostaa myös

Pieksämäen latuja ja latujen hoitoa suoalueilla.

– Ei roskia, koska suolla kasvaa vain käkkärämänty-jä. Minusta tänne voisi tehdä ison ja kunnollisen suotieto-keskuksen ja suoelämyspuis-ton marjastamiskokeilumah-

dollisuuksineen. Jos pitkos-puilta hyppää suohon, on ol-tava kaveri vetämässä pois. Etenkin ulkomaalaisille suo-kokemukset ovat ainutlaatui-sia.

TYösarkaa kiinteistön-

välitysalalla on Hynniselle kertynyt liki neljäkymmen-tä vuotta.

– Työskentelin ensin vuon-na 1976 kirjanpitäjänä ja myyntisihteerinä Etelä-Sa-von notariaatissa. Kiinteis-töala alkoi kiinnostaa yhä

enemmän ja päätin koulut-tautua lisää. Vuonna 1978 lähdin vuoden kestävään koulutukseen Markkinointi-instituuttiin ja suoritin LKV-tutkinnon vuonna 1979.

Vuosien varrella myynti-neuvottelijana menestyneel-le Hynniselle tarjottiin kont-torinjohtajan paikkaa.

– Testit olivat kovat, sillä haluttiin varmistua, että työs-sä pärjää. En ehtinyt olla pit-kään konttorinjohtajana, kun jo aloin vakavissani harki-ta oman yrityksen perusta-mista. Olin ensin seitsemän vuotta itsenäisenä yrittäjänä, sitten 15 vuotta franchising-yrittäjänä ja vuodesta 2012 jälleen itsenäisenä yrittäjänä, Hynninen kertoo.

– kannaTan elinikäistä opiskelua. Valmistuin kaup-patieteiden maisteriksi ja opettajaksi noin kymmenen vuotta sitten ja toimin Jy-väskylän ammattikorkeakou-lussa yrittäjyyden opettajana useita vuosia kiinteistönväli-tyksen ohella. Tällä hetkellä koulutan ainoastaan kiinteis-tönvälitysalalle tulevia. Suo-ritin itse ylemmän kiinteis-tönvälittäjän tutkinnon vuon-na 2011, Hynninen sanoo.

– Olen todennut, että kiin-teistönvälitys on minun juttu-ni. Pieksämäki on hieno paik-ka ja täällä on niin upeita ih-misiä, että unelma-ammatik-si tullutta kiinteistönvälittä-jän työtä jaksaa tehdä kauan!

Tänään

PALVELUHAKEMISTO

iRakentaminen ja remontointi















��




2












Pieksämäen Lehti

30

REALIA ISÄNNÖINTI – ASIAKKUUS KANNATTAA AINA

MIKA PESONENYksikön päällikkö puh. 0400 845 [email protected]

Jos lamppu on palanut, vaihdat sen.Tai jos katto vuotaa, korjaat sen.Puhjenneen renkaan tilalle vaihdat ehjän.

JOTEN MIKSI ET VAIHTAISI ISÄNNÖITSIJÄÄ, JOS ET OLE NYKYISEEN TÄYSIN TYYTYVÄINEN?

Vaikka sellaiseen, jossa asiakastyytyväisyydellä ja osakkaiden asumiskustannusten hallinnalla on merkitystä. Ota yhteyttä, niin kerron mielelläni lisää!

Kivi ja laatta K. Tyrväinen Oy Kivi ja laattaK. Tyrväinen Oy

• pihojen laatoitus ym. kivityöt• erilaiset maansiirtotyöt omalla kalustolla• kiinteistönhuolto• imulakaisupalvelu• talvikunnossapitotyöt

P. 0400 484 208

GL-TEC OYPieksämäkipeltisepänliike• Orima-kattoturvatuotteet

• kourut ja syöksytorvet• rakennuspeltityöt• konesaumakatot

Kangaskatu 14, Pieksämäki

0400 993 483

SERTIFIOITUKATTOTURVAJÄRJESTELMÄ

SERTIFIOITUKATTOTURVAJÄRJESTELMÄ

ASKELEENEDELLÄ!

HEIPER-PALVELU KYHeikki Romo Kutemajärvi,

puh. 0400 907 659

Pihakantojen jyrsintää Pihapuiden kaadot / poistot

Tallikatu 9, Pmk 0207 698 200

• lukitus- ratkaisut• pienrauta- tuotteet• avaimet• videovalvonta- tuotteet• rikosilmoitin- järjestelmät• opasteet

Vesa Minkkinen0400 486 431

Heiniönkankaantie 125, 76100 Pieksämäki [email protected]

www.lvi-remonttipalvelu.fi

PUTKILIIKE

VESIJOHTOTYÖM. KOLEHMAINEN• ASENNUS • TARVIKEMYYNTI • ÖLJYPOLTINHUOLTO

• MITSUBISHI ILMALÄMPÖPUMPUTPalvelemme arkisin klo 7–16.30. Tervetuloa!Myymälä Puutarhatie 11, 76100 Pieksämäkipuh. 040 173 6777, www.vjtkolehmainen.fi

Pommikuopasta ponnistanutKiinteistönvälittäjä Sei-ja Hynninen arvostaa Pieksämäen historiaa, luontoa ja ihmisiä.

PALVELUHAKEMISTO

i Kuljetuspalvelut ja autohuolto

i Seurat ja järjestöt

Taitto:Pieksämäen Lehti

Myynti:Tiina Manninen, puh. 044 3481 741Kati Utriainen, puh. 044 4063 609

Vastaava päätoimittaja:Sinikka Hakkarainen, puh. 044 3481 730Jutut:Tara McLeesKuvat:Tara McLees ja Helena Nyman

Paino:Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino

Tuottaja ja kustantaja:Savon Media Oy

Painos: 17 000 kpl

Osoitelähde:Väestötietojärjestelmä,Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 HelsinkiTietojen tekninen toimitus: Itella Posti Oy, PL 7, 00011 ITELLA

3




























Montola

31

0500 611 816

Diesel-korjaamoPuh. 040 501 4792

Vanha Jyväskyläntie 8, Pieksämäki

MONIMERKKIOSAAJALTAg Varaosat

g Tarvikkeet

g Määräaikaishuollot

g Moottorikorjaukset ja koneitukset

g Katsastuksessa vaadittavat OBD ja päästömittaukset kaikkiin bensiini- ja dieselautoihin

Länsiväylä 32, Pieksämäkipuh. 050 372 1424

Myynti ja huolto avoinna ma–pe 8–17, la 9–13

Pienkoneiden myynti, huolto- ja korjaustyöt

SÄHKÖASENNUS JA PIENKONEHUOLTO

J. LEPPÄNEN palvelee Sinua Etelä-Savon alueella

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä.

Huollamme mm.

AUTOKORJAAMOT:mi Jan Lehvonen

• Öljynvaihdot • Jakopäänhihnat • Katsastusremontit• Hitsaustyöt • Pakokaasumittaukset (bensa) • Akut• Varaosat • Ilmastoinnintäyttöhuolto • Renkaiden vaihto• Vannetyöt • Rengasmyynti • Automyynti

Os. Tallikatu 3-5,käynti Myllykadun puolelta.Av. ma–pe klo 8-16.30

0400 618 700

Pikahuollot jopa ilman

ajan-varausta!

Kysy!?

l Ajoneuvodiagnoositl Ilmastointilaitteiden huolto ja korjaus

AUTOMOTIVO INJECTIONSYSTEMS PARTNER

• Ilmastointilaitteiden huolto ja korjaus

AUTOMOTIVO INJECTION SYSTEMS PARTNER

Levysepänkatu 5, Pieksämäki, puh. (015) 484 569AUTOSÄHKÖ

SENNUSPALVELUIKONEN

Osallistu kursseillemme www.e-savo.net/pisu/

Pieksämäen Urheilusukeltajat ry

TUTUSTU TOIMINTAAMME

KL-RengasAlasinkatu 2, Pieksämäki, p. 040 829 1300

Pieksämäki ma–pe 7–17sesonkilauantaisin 9–13

Tirrolantie 9, Juva, p. 044 342 2321Juva ma–pe 8–16.30

www.kl-rengas.fi

Löydät meidät myös Facebookista

Teboil PieksämäkiKaakinmäenkatu 13–17puh. 050 3060766, 0500 672 964ma–pe 6–21, la 7–21 ja su 8–21www.teboil.fi

• Peräkärrin vuokraus• Auton pesu harjaton ja harjallinen

• Huolto nyt myös auton ilmastoinnin huollot

Kotiruokalounasarkisin 10.30–14.00

Rolls pikaruokaa joka päivä 10.30-20.30

Teboil palvelee autoja ja ihmisiä

Pesupassilla joka 6.

pesu veloituksetta!

Hae ilmainen Teboil Asiakaskortti Teboil-huoltamolta.*Lisätiedot korttiehdoista.

Teboilin kanta-asiakkaana tankkaat edullisemmin.*

TEBOILI





Rolls pikaruokaa joka päivä

10.30-20.30


Kaakinmäenkatu 13–17puh. 050 3060766, 0500 672 964ma–pe 6–21, la 7–20 ja su 8–20facebook: http://www.facebook.com/teboilpieksamakihttp://www.rolls.fi/ruoka.htm(Tuotteet vaihtelevat paikkakunnittain)

Teboil Pieksämäki

Muistathan myös:● ammattiliittojen

korttiedut:pesuista, polttoaineista nestekaasuista

● Suomen Yrittäjien edut● Karavaanarien edut● Raskaan ja

-ammattiliikenteenMaksuaikakortit

● Pullaa ja kahvia aamusta iltaan ● Lounas puffet

arkisin 10.30–14.00 ● Rolls pikaruokaa 10.30–20.30 (19.30)● Auton pesut● Peräkärrin vuokraus● Nestekaasut● Määräaikaishuollot,

ilmastointihuolto, jarruhuolto, pikaöljynvaihto, rengastyöt, renkaat, sähkötyöt

● Lämmitysöljy

JOULU-LOUNAS

katettuna pe 12.12. alk. klo 10.30 –

Tervetuloa!

Sauna- ja kokoustilat vuokrattavissa:

pikkujoulut, kokoukset, kekkerit, synttäripirskeet

ym. Kysy lisää!

www.keskuskadunsauna.fi

• Auton pesut• Peräkärrin vuokraus• Määräaikaishuollot,

ilmastointihuolto, jarruhuolto, pika-

öljynvaihto, rengastyöt, renkaat, sähkötyöt

MUISTATHAN MYÖS:• Ammattiliittojen

korttiedut: pesuista, polttoaineista, nestekaasuista

• Suomen Yrittäjien edut• Karavaanarien edut• Raskaan- ja ammatti-

liikenteen maksuaika- kortit

Parhaan pesun ostajalle kojelauta-/ikkuna-pyyhepakkaus KAUPANPÄÄLLE!



TEBOILI






10.30-20.30



Teboil Pieksämäki








● Lämmitysöljy

JOULU-LOUNAS


Tervetuloa!



ym. Kysy lisää!


Kanta-asiakkaan kortilla

JATKUVA PESUALE (yksityisasiakkaat) -5%

& (yritysasiakkaat) -10%

Lounas puffet ark. 10.30–14.00

Rolls pikaruokaa 10.30–20.30 (19.30)



TEBOILI






10.30-20.30



Teboil Pieksämäki








● Lämmitysöljy

JOULU-LOUNAS


Tervetuloa!



ym. Kysy lisää!


ONKO SÄILIÖSI HUOLLON TARPEESSA?Teemme • puhdistukset • tarkastukset • korjauksetMEILTÄ MYÖS KAIKKI• hiekkapuhallukset • vesihiekkapuhallukset• maalauksetPuh.(015) 424 5200400 655 649TEOLLISUUSTIE 3, 76100 PIEKSÄMÄKI

Lämpöä lähimetsästä

Meiltä haketusta ja haketta sekä palvelut kotimaisiin energiatehokkaisiin lämmitysratkaisuihin.

Mika Utriainenp. 0400 882 204

Iiris Utriainenp. 040 828 0701

tänään















��




2












Pieksämäen Lehti

32

abcasemat.fi

Täydellinen aamu alkaa ABC Pieksämäeltä

ABC PieksämäkiPuh. 015 206 2490

avoinna 6-24

Aamiainen

6,95€

S-marketPieksämäkipuh 015 206 2355

Katso vinkit: foodie.fm

Automat

ma-pe 7 – 21 la 7 – 18su 12 – 18

Palvelemme

1590kg9EdenSalaattibaari

Seutuopisto liikuttaa, kehittääja elää ajanhermolla

Seutuopiston rehtori Päivi Majoinen is-tahtaa Kulttuurikes-kus Poleenin kirjas-

toon kirja kädessään. Luke-minen on yksi Majoisen va-paa-ajanviettotavoista silloin, kun hän haluaa rentoutua.

– Finlandia-palkitut luen aina. Kirjahylly on minus-ta sellainen sisustuselement-ti, josta tulee tulevaisuudes-sa vielä arvokas ja arvostettu esine kodeissa. Nykyään kun kaikki tuntuu olevan netissä, Majoinen tuumaa.

Pieksämäellä syntynyt ja paluumuuttajana Pieksämä-elle 1980–1990-lukujen tait-teessa palannut Majoinen aloitti Seutuopiston rehto-rina vuonna 2008. Vuonna 2011 hän aloitti myös Polee-nin johtajana.

PiekSämäen Seutuopisto tarjoaa harrastusmahdolli-suuksia monelle ikäryhmäl-le. Majoinen kertoo, että vuosien varrella Seutuopis-ton tarjonnassa on kehitetty erityisesti sitä, että tarjontaa on olemassa kyliä myöten ja yhä laajemmalle kävijäkun-nalle.

– Lisäksi teemme enem-män yhteistyötä muun muas-sa kaupungin liikuntatoimen kanssa. Meillä on loistavat suunnittelijat Seutuopistolla,

jotka kursseja pähkäilevät, Majoinen kehuu.

Seutuopistolla myös kuun-nellaan toiveita ja otetaan

vastaan ideoita mielellään.– Olemme jatkuvasti ajan-

hermolla. Onkin ollut ilah-duttavaa huomata, miten hy-

vin meillä on osattu ennakoi-da, mitä ihmiset tulevat ha-luamaan.

Majoinen kertoo, että jos-kus Seutuopisto saa myös eri-koisempia harrastetoiveita.

– Meiltä toivottiin ensi syk-sylle muun muassa Utsjoen saamen kurssia. Paikkakun-nalta löytyisi jopa kahdeksan innokasta osallistujaa!

SeutuoPiSton kursseista erityisesti musiikki, tanssi, lii-kunta ja kädentaidot houkut-televat ihmisiä harrastamaan Pieksämäellä. Seutuopiston kursseille osallistuu ihmisiä myös ulkopaikkakunnilta.

– Esimerkiksi Varkaudes-ta, Suonenjoelta ja Mikke-listäkin. Seutuopiston yhteis-työssä yhdistysten ja seuro-jen kanssa järjestämillä luen-noilla käy ihmisiä kauempaa-kin, Majoinen luettelee.

Jos hän saisi tältä istumalta päättää Seutuopistolle yhden kurssin, liittyisi se sisustami-seen tai ulkoiluun.

– Meillä on juuri kotona re-montti valmistumassa, joten tällä hetkellä sisustaminen kiinnostaa. Ja Pieksämäellä on niin upeat ulkoilumaastot, että jonkinlainen luonnontie-tämykseen liittyvä kurssi oli-si hieno. Enää ei taideta kou-luissakaan kerätä edes kasvi-oita, Majoinen naurahtaa.

Päivi Majoinen nauttii liikunnan lisäksi myös rentoutumisesta hyvän kirjan parissa.

meidän pieksämäki 2015

Documents