menestyksen palapeli · yritysten tekesiltä hakema tutkimus-, ke-hitys- ja innovaatiorahoitus...

NÄKÖALAT 1 2014 | 1

AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 1 | 2014

TEEMAs. 12‑27

Menestyksen palapeli

Supercellin rahoittaja

Uusinta tekniikkaa kehiin fiksuilla

hankinnoilla

Future WatchJätebisnes kasvaa

Venäjällä

Sivu 16

Sivu 12

Sivu 10

2 | NÄKÖALAT 1 2014

PÄÄKIRJOITUS 3

VALOKEILASSA 4

UUTTA TEKESISTÄ 6–10

UUSIA JULKAISUJA 11

Työurallani useaa lehteä päätoimit-taneena ja satoja ellei tuhansia asia-kas- ja sidosryhmälehtiä lukeneena on hämmästyttävää, ja toisaalta kenties ymmärrettävää, että painettu viesti jak-saa yhä ilahduttaa. Varsinkin kun se on sisällöltään ja ulkoasultaan punnittu ja kohderyhmää puhutteleva. ”Näköalat” on tällaista laatutyötä.

Tekesin toimiala ja siten asiakasleh-den aihevalikoima on poikkeuksellisen laaja ja eteenpäin suuntautuva – lehden nimestähän sen jo huomaa. Niinpä luki-jalle on haasteellista valita suosikki ai-heiden runsaudenpulasta. Tuoreimman numeron iso tärppi saattaisi olla jut-tu Supercellin alkuvaiheista tai Helsin-gin Sanomissakin nimeä saaneen nuo-ren yrittäjän Nelli Lähteenmäen Health Puzzle Oy:n tarina – molemmat Tekesin tukemia totta kai. Ylipäänsä asiakasyri-tysten esittelyt ja niihin liitetty tieto Te-kesin roolista on kiinnostavaa luettavaa, ja eri alojen yrityscaseja on tähänkin nu-meroon saatu kiitettävän monta.

Viestinnän ammattilaisena innos-tuin kuitenkin erityisesti kahdesta pie-nemmästä jutusta: omaan työhistoriaa-ni liittyvästä Tiina Nurmen yhden sivun tekstistä, jonka aiheena on kyberturval-lisuus (s. 32) ja ”Tekesin kone” –jutus-ta (s. 6-7), jossa infografiikkaa on taiten käytetty kuvaamaan rahoituksen vaikut-tavuutta sitä saaneissa yrityksissä. Mai-niota, miten hyvin yksinkertaisesti esite-tyt luvut voivatkin olla niin mielenkiintoi-sia ja kuvata tärkeää asiaa vaikuttavasti ja selkeästi! n

SISÄLTÖ

TEEMAs. 12‑27

Nelli Lähteenmäki motivoi ihmisiä kohti parempaa terveyttä

Ecolane haluaa tehdä kyytien järjestämisestä vaivatonta

Kyberturvallisuus puhuttaa ja jakaa mielipiteitä

32RISTEYKSESSÄ

28SUUNNANNÄYTTÄJÄ

26KASVUYRITYKSEN TARINA

TEKESIN TARJOAMA 33

NIMITYKSIÄ 34

YHTEYSTIEDOT 35

Menestyksen palapeli

12 Uusinta tekniikkaa kehiin fiksuilla hankinnoilla

16 Supercellin rahoittaja

19 Tutkimushankkeista enemmän yrityksiä

22 Gasera sai kasvupotkua EU‑ohjelmista

23 Gallup: Mikä tuote tai palvelu on tehnyt sinuun vaikutuksen?

LUKIJAN VINKKI

Anna Lauttamus-KauppilaViestintä- ja asiakaspalvelujohtajaPatentti- ja rekisterihallitus (PRH)


Numero 1 | 2014 21.2.2014

JULKAISIJATekes

TOIMITUSPÄÄTOIMITTAJA: Pia MörkTOIMITUKSEN SIHTEERI: Susanna LehtoTOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski,Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila,Josi Tikkanen

TOIMITUSNEUVOSTO

Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Ingberg Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia Moilanen,Pia Mörk, Sanna Piironen

KANSIKUVA: Eeva AnundiTAITTO: Mainostoimisto Cake Oy / Kari LehkonenPAINATUS: Punamusta OyISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)PAINOS: 14 500

Seuraava numero ilmestyy 30.5.2014

Oletko koskaan ollut sumussa merellä? Kotisatamaan voi olla vaikea löytää, vieraasta puhumattakaan. Ammattiliikenteessä luotsit auttavat laivaa rantautumaan satamaan kelissä kuin kelissä.

Yritykset saattavat joutua vastaavanlaiseen tilanteeseen niiden pohtiessa parhaita tapoja hyödyntää julkista rahoitusta kansainvälisille markkinoille päästäkseen. Minullakin menee välillä sormi suuhun, kun yritän löytää parhaan mahdollisen avun asiakkaillemme. Huolimatta siitä, että olen osa julkisen yritysrahoituksen verkostoa Tekesin ja ELY-keskuksen solmukohdassa, ja siten tunnen kaikki alueelliset toimijat ja useimmat valtakunnallisesta verkostosta.

Pienenä, mutta korkean osaamisen maana meidän pitää hakea kasvu kotimaata kauempaa. Mennä merta edemmäs kalaan, vaikka riskit ja rahoitustarve kasvavat. Näissä julkiset rahoittajat voivat auttaa yrityksiä tarjoamalla niille kulloinkin sopivimmat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut.

Kasvuväylä-palvelu on esimerkki luotsiveneestä, jonka kautta yritys saa tuekseen julkisen rahoitusoppaan kansainvälisiin satamiin päästäkseen. Oma Kasvuluotsi sparraa, avaa byrokratian solmuja, kertoo vaihtoehtoja, jotta yritys saavuttaisi asettamansa kasvun tavoitteet. Kovalta työltä yritys ei tietenkään välty, mutta matkaa voidaan tasoittaa ja kasvun riskiä jakaa.

Vaikka julkinen rahoitus ei ole itseisarvo sinänsä, eikä ilmaista rahaa ole olemassakaan, voi se olla oiva apu, kun yrityksellä on suunnitelma sekä tahto kasvaa kunniahimoisesti ja tehdä asioita uudella tavalla. Me olemme kaikki samalla merellä matkalla kohti yhteistä määränpäätä – kansainvälisiä markkinoita.

Pirjo HakanpääAsiantuntijaKasvuyritykset

PÄÄKIRJOITUS

Yksi maali, monta tapaa auttaa

Näköalat – Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille

KUVA: EEVA ANUNDI


VALOKEILASSA Koonneet: Kaj Nordgren ja Pia Mörk

TEKES TEKI VERKKOSIVUILLAAN sekä puhelinkyse-lynä Näköalat-lehden lukijatutkimuksen alkusyksystä 2013. Halusimme tietää missä julkaisumuodossa leh-teämme halutaan lukea ja minkä tyyppisiä sisältöjä siltä odotetaan. Kyselyyn vastasi 171 henkilöä, joista vajaa 70 prosenttia on lehden tilaajia.

Kyselyn mukaan selvästi eniten lehteä halutaan lukea painettuna. Toiseksi suurimman kannatuksen sai yhdistelmä netti/kännykkä/tabletti. Lähes yhtä kovaa kannatusta tämän yhdistelmän rinnalla sai pelkästään netissä julkaistava versio. Kysymykseen, minkä tyyp-pisiä juttuja haluttaisiin lukea missäkin formaatissa, selvä vastaus oli, että syvemmät taustoittavat jutut halutaan lukea painettuna, lyhyitä juttuja sähköisistä välineistä. 78 prosenttia vastaajista piti Näköalat-leh-teä melko tai erittäin hyödyllisenä, 22 prosenttia mel-ko tai täysin hyödyttömänä.

Näköalojen toimitus kiittää palautteesta! Lukija-tutkimuksen palkinnot on arvottu vastaajien kesken ja toimitettu voittajille.

Näköaloja halutaan jatkossakin lukea paperilta

Kulttuuria joka makuun

OIKEANLAISEN LUETTAVAN löytäminen kirjastosta saattaa olla työlästä. Kirjasampo-verkkopalvelu opastaa käyttäjää etsimään kiinnostavaa kaunokirjallisuutta, mutta osaa muutakin. Haun yhteydessä palvelu ehdottaa käyttäjälle esimerkiksi myös kirjailijoiden elämäkertoja, muita teoksia, heihin liittyviä taideteoksia, valokuvia ja historiallisia tapah-tumia. Kirjoja voi hakea jopa kansikuvan perusteella. Palvelussa on tällä hetkellä tietoja muun muassa 160 000 romaanista, lastenkirjasta ja novellista sekä 35 000 kirjailijasta ja lisää on tulossa.

Kirjasampo hyödyntää niin sanottuja ontologioita, joiden avulla tietokone yhdistelee monenlaisia tietosisältöjä yhteen palveluun huomattavasti paremmin kuin ilman vastaa-vaa teknologiaa. Käyttäjälle tämä näkyy laajempana aineistona ja tarkempina hakuosu-mina. Palvelun perustan ovat kehittäneet Aalto- ja Helsingin yliopisto Tekesin rahoitta-missa hankkeissa.

www.kirjasampo.fi

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

www.kirjasampo.fi


Kiinan markkinoille Fudan iLab -ohjelman avulla

Suomen Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n yhteinen Innokylä-palvelukokonaisuus ja erityisesti sen verkkopalvelu on vakiin-nuttanut nopeasti asemansa yhtenä sote-alan keskeisenä, kaikille avoimena vuorovaikutus- ja kehitysfoorumina. Innokylässä kunnat ja alan toimijat voivat jakaa kokemuksia ja toimi-vaksi havaittuja käytäntöjä. Myös yritykset ovat tervetulleita. Innokylän hankepankissa pääsee tutustumaan käynnissä oleviin, mutta myös vireillä oleviin hankkeisiin. Innokylää rahoittavat Tekes, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

OULULAINEN ZEF OY haluaa maailmasta avoimemman ja sai asiakkaikseen kansainvälisiä mediajättejä.

Yrityksen tunnetuin tuote on Suomen vuoden 2006 presidentinvaaleihin yhdessä MTV3:n kanssa kehitetty vaalikone. Vuonna 2011 ZEF sai asiakkaakseen mm. Al-Jazeeran, jonka kanssa rakennettiin vaalikone Egyptin presidentinvaaleihin. Tämän vuoden aikana yhteistyö jatkuu tuottamalla vaalikoneet useisiin muihin maihin, kuten Libanoniin, Turkkiin ja Irakiin.

Viime marraskuussa ZEF teki sopimukset maailman suurimpien mediatalojen BBC:n, CNN:n, Reutersin, Foxin ja NBC:n kanssa.

Tekes on rahoittanut ZEFin tutkimusta ja tuotekehitystä. Yritys on myös mukana Kasvuväylä-palvelussa, jossa oma Kasvuluotsi etsii yritykselle kulloinkin parhaiten sopivat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut nopeaan kansainväliseen kasvuun.

Innokylästä sote-ideoita ja hyviä toimintamalleja

INVENTURE on perustanut uuden varhai-sen vaiheen teknologiayhtiöihin sijoitta-van 50 miljoonan euron pääomarahaston.

Inventure II -rahaston sijoittajia ovat Euroopan investointirahasto EIF, Kasvu-rahastojen Rahasto, Sandvik Eläkesäätiö, Suomen Teollisuussijoitus ja Sitra, joiden lisäksi mukana on yksityisiä instituutioi-ta ja sijoittajia. Rahastoon kerätään vuo-den 2014 aikana lisää pääomia rahaston 75 miljoonan euron tavoitekokoon saakka.

Inventure II -rahasto sijoittaa noin 20 teknologiayhtiöön Suomessa ja lähialueil-la. Iso osa Inventuren sijoituskohteita on saanut Tekesin rahoitusta. Osa yrityksis-tä on saanut myös Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta, jonka tavoitteena on vauhdittaa lupaavien kasvuyritysten kan-sainvälistymistä. Rahoituksella pyritään edesauttamaan myös sitä, että yritykset saavat lisää rahaa yksityisiltä sijoittajilta, kuten Inventurelta.

Suomeen uusi

50 M€rahasto

menestyy maailmallaVaalikone

VIISI SUOMALAISTA PK-YRITYSTÄ hakee jälleen kasvua ja uutta liiketoimintaa Kiinan markkinoilta viime vuoden Fudan iLab -ohjelmasta saatujen erinomaisten kokemusten rohkaisemina. Mukaan pääsivät kosmetiikkayritys Lumene, valmistavalle teollisuudelle 3D-simulointiohjelmistoa tarjoava Visual Components, tekstiilituotteisiin ja sisustuspalveluihin erikoistunut Vallila Interior, bioenergiaratkaisujen ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija BioGTS, sekä muun muassa sairaaloille muovituotteita valmistava Serres.

Vallila etsii fokusoidusti suurempia jälleenmyyntikanavia tuotteilleen. Pääsy Fudan iLabiin helpotti päätöstä kohdemarkkinasta, josta jo työelämässä vuosia ollut opiskelijatiimi tekee markkinaselvityksen.

Fudan iLab -ohjelmassa yritykset voivat kehittää kansainvälisen liiketoiminnan osaamistaan arvostetun Shanghaissa sijaitsevan Fudanin bisneskoulun MBA-opiskelijoiden kanssa. Tekes voi rahoittaa ohjelmaan osallistumisesta koituvia kuluja. Haku ensi vuoden Fudan iLabiin avataan lokakuussa.

www.innokyla.fi

www.tekes.fi/fudan

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

www.innokyla.fi

www.tekes.fi/fudan


-ohjelman tavoitteena alan kestävä liiketoiminta

UUTTA TEKESISTÄ

100 MILJOONAN PANOSTUS

Tekes sijoittaa kolmivuotiseen ohjelmaan 45 miljoonaa euroa. Osallistuvien yritysten sekä muiden rahoittajien odotetaan sijoittavan ohjelmaan 55 miljoonaa. Mitä 100 miljoonalla sitten saadaan aikaan?

”Tavoitteena on analysoida asiakastarpei-ta, tunnistaa uusia markkinoita ja synnyttää uutta liiketoimintaa, jonka arvo on useita mil-jardeja euroja. Ohjelma auttaa yrityksiä ver-kottumaan kansainvälisesti merkittäviin in-vestointiprojekteihin. Toisaalta tavoitteena on myös luoda kansainvälisesti vahvoja arktisen osaamisen tutkimuskeskittymiä, joilla hou-

ARKTISEN ALUEEN TALOUDELLINEN PAINOARVO ON KASVUSSA. TEKESIN

VUODEN VAIHTEESSA KÄYNNISTYNYT ARKTISET MERET -OHJELMA VAUHDITTAA

SELLAISTEN UUSIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ, JOIDEN

AVULLA ARKTISILLE MERIALUEILLE SYNTYY KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA.

hjelman keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat laiva- ja meriteol-lisuus, arktinen ja muu merilii-kenne, offshore-teollisuus sekä

ympäristöteknologia. Ohjelman projekteissa syntyvät tuotteet ja palvelut edistävät kestä-vää ja ekotehokasta liiketoimintaa globaalisti.

”Mahdollisuuksia on niin metalli- ja kone-pajateollisuudelle, meriteollisuudelle, energia-alalle, cleantech-yrityksille, erilaisille suunnit-telu- ja palvelualoille kuin ict- ja ohjelmisto-aloillekin. Arktinen muotoilu ja arktisen ympä-ristön tietopalvelut ovat esimerkkejä uusista liiketoiminnoista”, kuvailee ohjelman päällikkö Piia Moilanen.

kutellaan yritysten kehitysinvestointeja Suo-meen”, Piia Moilanen kertoo.

”Globaali taloudellinen mielenkiinto koh-distuu yhä enemmän arktisille ja jääpeitteisil-le merialueille. Uskomme, että suomalaiset yri-tykset ovat tehokkaimpia kumppaneita luota-essa kestävää liiketoimintaa arktisissa olosuh-teissa. Suomalaisten ratkaisujen avulla toimin-taa voidaan rakentaa ympäristöystävällisesti”, jatkaa Moilanen. n

Arktiset meret

TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVA: ISTOCKPHOTO

www.tekes.fi/arktisetmeret

www.tekes.fi/arktisetmeret


-ohjelman tavoitteena alan kestävä liiketoiminta

Uskomme, että suomalaiset yritykset ovat tehokkaimpia kumppaneita

luotaessa kestävää liiketoimintaa arktisissa

olosuhteissa. Suomalaisten ratkaisujen avulla

toimintaa voidaan rakentaa ympäristöystävällisesti.


TEKES

TEKESIN RAHOITUS TUOTTAA SATOJA UUSIA TUOTTEITA, PALVELUITA JA PATENTTEJA

MARKKINOILLE. RAHOITUSTA SAANEET YRITYKSET MYÖS SYNNYTTÄVÄT VERTAILURYHMÄÄ

NOPEAMMIN TYÖPAIKKOJA JA ENEMMÄN LIIKEVAIHTOA, KERTOVAT TUOREET LUVUT.

myönteistä rahoituspäätöstä

1860

Näin toimiiTekesin kone

Päättyneissä projekteissa syntyi

1270tuotetta, palvelua tai prosessia

yritysprojektien rahoituksesta pk-yrityksille

67%

TEKSTI: JOSI TIKKANEN PIIRROS: KARI LEHKONEN

577 M€yritysten ja tutkimus-organisaatioiden projekteihin

2013


ekesin rahoitus tuottaa uusia tuot-teita, palveluita, patentteja ja opinnäy-tetyötä. Tärkeintä on, että se tuottaa

myös uutta liikevaihtoa ja uusia työpaikkoja.Vuonna 2013 Tekes sijoitti 577 miljoonaa

euroa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteihin. Yritysten projekteihin suunna-tusta 349 miljoonasta eurosta 67 prosenttia eli 234 miljoonaa euroa kohdistui pienille ja keski-suurille yrityksille. Viime vuonna päättyneissä projekteissa syntyi 1 270 tuotetta, palvelua tai prosessia ja 1 030 patenttia.

Yritysten Tekesiltä hakema tutkimus-, ke-hitys- ja innovaatiorahoitus kasvoi suurem-maksi kuin koskaan aiemmin. Yritykset hakivat Tekesiltä 615 miljoonan euron rahoitusta, kun rahoitusta voitiin myöntää yrityksille 349 mil-

Vienti kasvoi

vuodessa20 %

Päättyneissä projekteissa syntyi

tuotetta, palvelua tai prosessia

1030yks.

17 %Työpaikatlisääntyivät

nopeammin kuin pk-vertailu-yrityksissä

-yks.

20 %Liikevaihto kasvoi

nopeammin kuin pk-vertailu-yrityksissä

joonaa euroa. Haettu summa on 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012.

Tekes julkisti tammikuussa tulos- ja vai-kuttavuusluvut. Vuosittain julkistettavat luvut koskevat viime vuotta ja vuosina 2009 ja 2010 päättyneitä projekteja. n

Tekesin rahoituksen vaikutukset on saatu vertaamalla Tekesin rahoittaman yrityksen kehitystä vertailuryhmään. Tekesin joukon muodostavat yritykset, joiden Tekesin rahoittama projekti on päättynyt vuosina 2009 tai 2010. Näiden yritysten kehitystä on seurattu vuosina 2009–2012.

vuoden kuluttua mitatut vaikutukset3

-yks.


UUTTA TEKESISTÄ

opeasti kasvavia liiketoi-mintamahdollisuuksia on esimerkiksi yhdyskunta-jätteen logistiikkasekto-

rilla, uusissa ekopark-konsepteissa, kaatopaik-kajätteen kierrätyksessä ja käsittelyssä sekä koulutus- ja konsultaatiopalveluissa”, Herra-nen luettelee.

Ympäristöliiketoiminnan kasvualoja ja eri-tyisesti yhdyskuntajätteen käsittelyä Venäjäl-lä on analysoitu tuoreessa Team Finland Futu-re Watch -selvityksessä ”Waste Management in the Russian Megacities”.

Team Finland Future Watch:

”Suomalaiset yritykset ovat ketteriä ja in-novatiivisia, mutta Venäjän markkinoille pää-syy vaatii yhteistyötä laajemmalla joukolla”, Virpi Herranen toteaa. Alan yritysten yhteis-työtä luodaan muun muassa Tekesin Green Growth -ohjelman avulla.

MISSÄ ON MARKKINOITA LÄHITULEVAISUUDESSA?

Team Finland Future Watch -palvelu välittää kasvuyrityksille ennakointitietoa liiketoimin-tamahdollisuuksien muutoksista 2–5 vuoden aikajänteellä. Future Watch -palvelu on tarkoi-tettu erityisesti kansainvälistä kasvua tavoitte-leville pk-yrityksille, jotka osallistuvat esimer-kiksi Kasvuväylä-ohjelmaan tai Tekesin ohjel-

miin. Palvelut muodostetaan yritysryhmille, mutta yksittäiset yritykset ovat tiedon hyö-dyntäjiä.

Tekes kerää ennakointitietoa maailmalta yhdessä Team Finland -verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkohdemaina ovat pal-velun alkuvaiheessa Intia, Kiina, USA ja Venäjä. Toimintaa aloitetaan parhaillaan myös muun muassa Brasiliassa. n

Jätebisnes kasvaa Venäjällä”PIETARISSA JÄTTEET LAJITELLAAN YHÄ KUIN SATA VUOTTA SITTEN - KAIKKI SAMAAN KASAAN”, KITEYTTÄÄ VIRPI

HERRANEN VENÄJÄN JÄTTEIDENLAJITTELUN NYKYTILAN. HERRANEN VASTAA TEKESIN TOIMINNOISTA VENÄJÄLLÄ

PIETARISTA KÄSIN. HÄN ON PEREHTYNYT HYVIN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN VENÄJÄLLÄ.

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: LEHTIKUVA VIDEO: VIRPI HERRANEN

Tutustu Waste Management in the Russian Megacities -raporttiin ja muihin Team Finland Future Watch -selvityksiin: www.tekes.fi/futurewatch

KATSO VIDEO �

www.tekes.fi/futurewatch


Tekes funding for SMEs – Renew, Grow, Go GlobalEnglanninkielinen rahoitusesite.

Horisontti 2020 – EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 -julkaisu kuvaa EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman sisältöjä.

The Game Industry of Finland Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen globaalia asemaa peli- ja viihdeteollisuuden huipulla. Ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi mm. matchmaking-tapahtumia, markkinaselvityksiä sekä verkottumista.

Feelings 2012–2018 Creating business by combining knowledge, technology and feelings

Liiketoimintaa, tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä -ohjelman missiona on auttaa Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet ja hyödyntämään niitä kilpailuedun lähteenä. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman esitteen englanninkielinen versio.

UUSIA JULKAISUJA

Tekesin esitteitä

Tekesin ohjelmien raportteja

Team Finland Future Watch -raportteja

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaaTaskuesite: ydinfaktat Tekesin vaikuttavuudesta.

Huippuostajan työkirjaMiten tulla huippuostajaksi? Se vaatii organisaatioilta johtamista, kulttuurinmuutosta ja uudenlaista osaamista. Tekes ja Huippuostajan työkirja auttavat sinua ja organisaatiotasi matkalla huipulle.

Polttokennot-ohjelman loppuraportti 2007–2013 Polttokennot-ohjelman loppuraportissa kuvataan ohjelman tavoitteita, sisältöä ja ohjelman keskeisiä tuloksia. Ohjelman aikana suomalainen polttokenno-osaaminen nousi maailman kärkiluokkaan.

Future of Waste Management in Russian Megacities, Team Finland Future Watch Report 12/2013Selvityksessä on analysoitu ympäristöliiketoiminnan kasvualoja ja erityisesti yhdyskuntajätteen käsittelyä Venäjällä.

TEEMA

SIITÄ ON 10 VUOTTA, KUN JÄRVENPÄÄN

MESTARIASUNTOJEN KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ANTTI RÄTY

KILPAILUTTI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN

TOIMITTAJAT. VASTAPERUSTETULLA FIDELIXILLÄ

SATTUI OLEMAAN TARJOLLA MARKKINOIDEN

PISIMMÄLLE KEHITETTY JÄRJESTELMÄ, JOTA TARJOSI

YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJA JUSSI RANTANEN.

Uusinta tekniikkaa kehiin fiksuilla hankinnoilla

TEKSTI: MAARIT KAUNISKANGAS

KUVAT: EEVA ANUNDI, ISTOCKPHOTO

Jussi RantanenRantanen on Fidelixin toimitusjohtaja ja yksi yhtiön omistajista. Valmistuttuaan lvi-insinööriksi vuonna 1990 hän aloitti työt Atmostech Oy:ssä, jonka toimitusjohtajana hän toimi ennen Fidelixin perustamista.

Jo opiskeluaikana Rantanen innostui rakennusautomaatiosta, koska siinä yhdistyivät kiinnostavalla tavalla niin lvi- ja tietotek-niikka kuin energiankäyttö ja -säästö. Rakennusautomaatio tuntui tulevaisuuden alalta, jossa tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja tarjoaa mahdollisuuksia oppia koko ajan uutta.

Uusinta tekniikkaa kehiin fiksuilla hankinnoilla

Antti RätyRäty on toiminut Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöpäällikkönä vuodesta 2003. Rakennusinsinööri Räty on kehittänyt hankintaprosessin sähköiseksi jo tarjousvaiheessa. Yrityksen hankintahenkilöstö on kouluttautunut hallitsemaan kaikki hankintalain määräykset. Räty toivookin, että tarjoajat lisäisivät osaamistaan, jotta muutoin edullisia ja hyviä ja tarjouksia ei tarvitsisi hylätä muotovirheen tai huolimattomuuden takia.

Yhteistyö Fidelixin kanssa alkoi vuonna 2004. Kuinka päädyitte hankkimaan rakennusautomaatiojärjestelmän juuri Fidelixiltä?AR: Tuolloin vain Fidelix pystyi toimittamaan internet-pohjaisen etäkäytettävän järjestelmän. Halusimme palvelun, joka ei olisi paikkaan sidottu. Tänään sellaista kutsuttaisiin kiinteistöhuollon tekniseksi pilvipalveluksi.

Miten osasitte pyytää tarjousta Fidelixiltä? Vastaperustettu yhtiö ei ollut vielä kovin tunnettu.AR: Kanssamme tekemässä suunnitteluohjetta rakennusautomaatiota varten oli eräs konsultti. Hän oli seurannut enemmänkin alaa ja tunsi Fidelixin. Yhtiön perustajillahan oli useiden vuosien kokemusta alasta. Lähetimme tarjouspyynnöt ainakin viidelle alan toimijalle.


Mitkä muut asiat kuin internet-pohjaisuus ja etäkäytettävyys painoivat tarjouskilpailussa?

AR: Teimme laatuvertailuja ja pisteytimme tarjoukset määrittelemiemme vaatimusten mukaan. Rakennusautomaatiojärjestelmää ei voi valita vain hinnan perusteella. Järjestelmän ominaisuudet ja käyttömukavuus painoivat vaa’assa paljon. Kiinteistön huoltomiehen pitää oppia käyttämään järjestelmää parissa päivässä.

JR: Järjestelmä on kiinteistönhoitajan työkalu. Sitä käytetään, jos sitä on helppo käyttää. Tänään Järvenpään Mestariasunnoissa käytössä oleva on jo neljännen sukupolven järjestelmä.

Järvenpään Mestariasunnot oli Fidelixin ensimmäisiä isoja asiakkaita. Minkälainen merkitys sillä on ollut?

JR: Pystyimme tarjoamaan sellaista, mitä ei vielä kilpailijoilla ollut olemassakaan. Saimme hyvän ison referenssin, joka on tuonut meille muita tilauksia ja tehnyt meitä tunnetuksi alalla. Urakoitsijan näkökulmasta julkisen hankkijan roolilla on valtava merkitys. Innovatiivinen julkinen hankinta voi antaa startup-yritykselle sen ensimmäisen referenssin, joka sysää yhtiön menestysradalle.

AR: Olemme saaneet edelläkävijän maineen. Monet uusien tuotteiden ja järjestelmien kehittäjät tulevat meille esittelemään aikaansaannoksiaan.

Olette kehittäneet ja rakentaneet yhdessä nollaenergiataloa. Kuinka talo toimii?

JR: Talon energiatehokkuuden takaavat erityinen eristys, aurinkopaneelit, aurinkoputkikeräimet, lämpökaivot, ennakoiva sääpalvelu sekä useat muut energiaa säästävät ratkaisut. Jotta kaikki toimisi optimaalisesti, tarvitaan rakennusautomaatiojärjestelmä toimimaan talon ”aivoina”. Järjestelmästä ollaan kiinnostuttu ulkomaita myöten. Meillä on käynyt taloon tutustumassa vieraita muun muassa Kiinasta ja Venäjältä.

AR: Perusidea toimii, vaikka vuonna 2011 valmistunut talo on vasta nyt täydessä iskussa. Pari vuotta on mennyt säätämiseen. Esimerkiksi viime kesänä aloimme myydä ylimääräistä lämpöä useampaan taloon eikä vain yhteen taloon, kuten alun perin oli suunniteltu.


Fidelix OyFidelix on voimakkaasti kasvava kotimainen rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmiä kehittävä ja myyvä yritys, jonka tuotteista merkittävä osa menee vientiin. Yhtiön palveluksessa Suomessa on yli sata henkilöä. Yhtiölle kertyi vuonna 2013 liikevaihtoa 15 miljoonaa euroa.Fidelixin perustivat vuonna 2002 joukko rakennusautomaation ja turvatekniikan parissa pitkän kokemuksen hankkineita henkilöitä. Tänään yhtiön avainhenkilöillä on kullakin vähintään 20 vuoden kokemus alasta.

Järvenpään Mestariasunnot OyJätvenpään Mestariasunnot on vuonna 1995 perustettu kunnallinen vuokrataloyhtiö, jolla on noin 1700 asuntoa Järvenpään kaupungin alueella. Yhtiössä on otettu rohkeasti käyttöön uusinta tekniikkaa. Yksi edistyksellinen hanke on nollaenergiatalo, jonka kehittämisessä olivat mukana myös Fidelix, VTT, ARA, Sitra ja Tekes.

Huippuostajat tekevät fiksuja hankintojaTekesin 2013 käynnistyneessä Huippuostajat-ohjelmassa kannustetaan tilaajia hankkimaan fiksummin ja siten luomaan mahdollisuuksia yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoille pääsyyn.

Ohjelma kohdistuu pääosin toimialoille, joiden markkinoilla julkisella sektorilla on merkittävä rooli. Näitä ovat energia ja ympäristö, ICT, sosiaali- ja terveyspalvelut, rakennettu ympäristö ja turvallisuus.

www.tekes.fi/huippuostajat

Mitä seuraavaksi hankintojen saralla?

AR: Jos en olisi juuri nyt tässä, olisin työpöytäni ääressä tekemässä HILMAaan LTO-laitteiden toimittajille tietopyyntöä, jolla haluamme selvittää, mitä yrityksillä on tarjota.

JR: Tietopyynnön kautta yritykset saavat tietoa siitä, minkälaisia hankintoja on suunnitteilla.

AR: Meillä on seuraavaksi tulossa ilmanvaihtoon liittyviä hankintoja, joita ei toteuteta aivan perinteisesti. Toimivuuden ja energiatehokkuuden vaatimusten määrittelyt tullaan tekemään tarkasti tarjouspyynnössä, tällöin annetaan mahdollisuus toimittajan innovatiivisille ratkaisuille.

JR: Verorahoja käytetään paljon julkisiin hankintoihin. Voitaisiinko satsata enemmän innovatiivisiin hankintoihin? Annettaisiin mahdollisuuksia uusille toimintamalleille ja uudelle teknologialle. n

www.tekes.fi/huippuostajat


Supercellinrahoittaja

TEKESIN ASIANTUNTIJA PEKKA SUOMELA PÄÄSI SEURAAMAAN

AITIOPAIKALTA, KUN SUPERCELL KASVOI IDEASTA MAAILMANLUOKAN

YRITYKSEKSI.

uhtikuussa 2010 Tekesin tiloissa Pasilassa tapasi kolme iloista miestä. Supercellin tarina oli vasta alussa, mutta Varsinais-Suo-mesta lähtöisin olevat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja iloitsivat TPS:n yllätyksellisestä jääkiekon Suomen mestaruudesta, jonka tur-

kulaisseura oli juuri voittanut. Turussa työskentelevä Tekesin asiantuntija Pekka Suomela yhtyi iloon.

Tapaamisen varsinainen tarkoitus oli tutustua Paanasen ja Kodisojan uuteen peli-ideaan, josta myöhemmin kasvoi Supercell.

”Kiinnitin heti huomioni tiimiin. Se koostui kavereista, joilla kaikilla oli koke-musta onnistuneista startup-yrityksistä samalta toimialalta”, Suomela muiste-lee. Lisäksi kauppatieteilijää ilahdutti se, että Supercell tavoitteli peleillään laa-jaa kohdeyleisöä.

Tiimi ja idea vakuuttivat Tekesin. Supercellille myönnettiin tuotekehityslai-naa, jonka avulla yritys lähti rakentamaan ensimmäistä peliään.

”Perustajat sijoittivat omia säästöjään Supercelliin, ja sitä vastaan saimme nostettua Tekesiltä muutaman sadan tuhannen euron tuotekehityslainan. Tuo laina mahdollisti liikkeellelähdön ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen. Ilman tätä tuotekehityslainaa emme todennäköisesti olisi olemassa”, Supercel-lin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo.

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ JA SUPERCELL


Pekka SuomelaKOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden maisteri

IKÄ: 50

TYÖ: Tekesin teknologia-asiantuntija Turussa vuodesta 2006. Aiemmin Tekesissä yritystalousasiantuntijana.

ENNEN TEKESIÄ: tekijänoikeusjärjestössä markkinointitehtävissä ja kansainvälisessä kemian yrityksessä controllerina.


150 ASIANTUNTIJAA

Tekesin asiantuntijat ovat asiakastyötä tekevä joukko. Yhteensä hanketyötä tekeviä asiantun-tijoita on noin 150, joista valtaosa työskentelee Pasilassa.

Iso joukko työskentelee myös maakunnis-sa ELY-keskusten yhteydessä. Turussa työs-kentelevä Pekka Suomela on tehnyt asiakas-vastuullista työtä vajaa kymmenen vuotta.

”Työni koostuu kolmesta pääotsikosta. Sparraan yrityksiä haastamalla niiden liikeide-aa tai nykyistä liiketoimintaa. Tämän lisäksi pyrin antamaan yrityksen vetäjille hyviä kon-takteja. Lisäksi neuvon heitä rahoituksen suh-teen, mihin kuuluu Tekesin rahoituksesta ker-tominen”, Suomela sanoo.

”Supercellin kohdalla asiantuntijan työ keskittyi Tekesin rahoitusvaihtoehdoista ker-tomiseen.”

Supercell pääsi mukaan jo tammikuussa 2011 Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -ra-hoituksen piiriin. Rahoitusta myönnetään lupaa-vimmille yrityksille kansainvälistymiseen.

Osana rahoitukseen liitettyä tavoitepaket-tia oli lisärahoituksen kerääminen sijoittajilta. Keväällä 2011 Supercell kertoi keränneensä 8,5 miljoonaa euroa sijoittajilta.

Samana vuonna yritys kuitenkin muutti suuntaansa. Aiemmin yritys oli linjannut ke-

hittävänsä pelejä mobiilialustoille sekä web-selaimille, sittemmin fokus rajattiin älypuheli-miin ja tabletteihin.

Pekka Suomelan mukaan Tekesissä uskot-tiin Supercelliin, vaikka se muutti voimakkaasti strategiaansa.

”Supercell oli NIY-rahoituksen ensimmäi-nen peliyritys. Arviomme mukaan tiimi oli niin hyvä, että meidän kannatti olla projektissa mu-kana.”

URAN SUURIN TARINA

Kesäkuussa 2013 Supercellin toimistolla tapasi iloinen joukko. Paikalla olivat muun muassa Ilkka Paananen ja Pekka Suomela. Vuonna 2010 alkanut asiakastyö oli päättymässä.

Kesällä 2012 Supercellin Hay Day -pelis-tä oli tullut valtava hitti. Muutamaa kuukautta myöhemmin Clash of Clanista tuli vielä suu-rempi hitti. Keväällä 2013 yritys kertoi maksa-neensa Tekes-lainansa takaisin. Samalla yritys paljasti hurjat tulosluvut: vuonna 2012 Super-cell teki yli 50 miljoonan euron voiton 75 mil-joonan liikevaihdolla.

”Halusimme osoittaa arvostuksemme saamaamme apua kohtaan, ja toivottavasti eu-rot päätyvät eteenpäin muiden niitä tarvitse-vien kasvuyritysten hyödyksi”, Ilkka Paananen perustelee poikkeuksellista päätöstä.

Pekka Suomela sanoo Supercellin olleen suurin tarina, jossa hän on ollut Tekesin asian-tuntijana mukana. Hän arvioi näkevänsä vuo-sittain satakunta liikeideaa tai toimivaa yritys-tä. Uusia hakemusasiakkaita hänellä on vuo-sittain 20–40.

”Parasta tässä työssä on se, että pääsee näkemään vuosittain suuren joukon erilaisia tapoja tehdä liiketoimintaa. Supercell on hui-kea esimerkki siitä, että voin nähdä maailman-luokan yrityksen ennen kuin siitä tulee maail-manluokan yritys”, Suomela sanoo. n

”Perustajat sijoittivat omia säästöjään Supercelliin, ja sitä vastaan saimme nostettua Tekesiltä muutaman sadan tuhannen euron tuotekehityslainan. Tuo laina mahdollisti liikkeellelähdön ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen. Ilman tätä tuotekehityslainaa emme todennäköisesti olisi olemassa”, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo.


TEKESIN TUTKIMUKSESTA UUTTA TIETOA JA LIIKETOIMINTAA

-RAHOITUS AUTTAA TUTKIMUSLAITOKSIA SYNNYTTÄMÄÄN

TUTKIMUSTULOKSISTA UUSIA YRITYKSIÄ. YKSI UUSISTA

YRITYKSISTÄ ON ZENNIZ.

Tutkimushankkeista

yrityksiäenemmän

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: EEVA ANUNDI, ISTOCKPHOTO


iikkujat harrastajasta ammattilai-seen ovat yhä kiinnostuneempia saaman tarkkaa tietoa suorituk-sistaan. Esimerkiksi juoksemisessa

tämä on helppoa, sillä jo kännykkä riittää antu-riksi.

Tenniksen muuttaminen numeroiksi, jotka kertovat syöttönopeuksista ja pallon osuma-kohdista, on vaikeampaa.

”Olin pelaamassa tennistä ja aloin miettiä, että miten lajista voisi saada enemmän irti”, Juha Toivanen kertoo.

Tämä oli lähtökohta ideassa, jota Toiva-nen ja Vesa Mikkola työstivät VTT:n projek-tissa. Projektin teki mahdolliseksi Tekesin tut-

kimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -ra-hoitus, jonka tavoitteena on synnyttää yrityk-siä huippututkimuksen parissa syntyneistä uu-sista tutkimuslöydöksestä ja ideoista.

TAVOITTEENA 20 KASVAJAA VUODESSA

Suomalaiset tutkimuslaitokset jauhavat jat-kuvasti uusia ideoita, mutta niitä ei kaupal-listeta riittävän tehokkaasti. Syitä tähän on useita. Tutkijat eivät välttämättä ole kiinnos-tuneita yritystoiminnasta tai edes tutkimustu-losten suojaamisesta. Tutkimustulokset ovat myös usein niin kaukana liiketoiminnasta, että rahoittajat eivät uskalla lähteä tutkimustaus-

taisiin startupeihin mukaan varhaisessa vai-heessa.

Tähän tarpeeseen on suunnattu Tekesin Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus, jolla rahoitetaan matkaa ideasta yri-tykseksi. TUTL-rahoitus on toiminut nyt kak-si vuotta.

Tavoitteena hankkeissa on selvittää mah-dollisuudet tutkimustulosten hyödyntämiselle, edistää idean kehittymistä ja valmistella kau-pallista liiketoimintaa.

”Pyrimme synnyttämään TUTL:n avulla 15–20 kansainvälistä kasvuyritystä vuodessa”, sanoo rahoituksesta vastaava Tekesin johtaja Janne Viemerö.


Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa ‑rahoitus

• Tutkimusprojektissa edistetään idean kehittymistä ja valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana.

• Vuonna 2013 rahoitusta sai yhteensä 74 projektia. Suurimpia rahoituksen saajia olivat VTT ja Aalto-yliopisto.

• Rahoituksen myöntäminen aloitettiin vuonna 2012.

• Vuodelle 2014 rahoitusta on budjetoitu noin 25 miljoonaa euroa.

• Tekesin osuus projektin kustannuksista voi olla maksimissaan 70 prosenttia.

• Haku on kahdesti vuodessa. Kevään haku päättyy 28.2.

se voi tarjota seurantapalveluita tennikseen ja mikä on ratkaisun kaupallinen potentiaali.

Zenniksen tulevia asiakkaita ovat tennis-keskukset, jotka pientä kenttävuokran päälle tulevaa lisämaksua vastaan voivat tarjota asi-akkailleen tarkkaa tietoa heidän pelistään.

Nyt Aalto-yliopistossa ja Oxfordissa opis-kellut tiimi valmistelee tuotteen lanseerausta.

”Tähtäämme markkinoille vuoden 2015 alussa”, Vesa Mikkola sanoo. n

KOHTEITA SIJOITTAJILLE

TUTL:n tulokset ovat olleet tähän mennessä hyviä. Rahoitusta saaneille projekteille suun-natun kyselyn mukaan 80 prosenttia projek-teista näyttää liiketoiminnan kannalta lupaa-vilta. Viidessä prosentissa liiketoiminta on jo käynnissä. 15 prosentissa projekti on osoitta-nut, että tutkimuskohteesta ei ole ollut liike-toiminnaksi

”Hankkeessa on syntynyt yrityksiä, jotka varmasti kiinnostavat tulevaisuudessa myös sijoittajia”, Viemerö sanoo.

Yksi pisimmälle päässeistä on juuri Zen-niz, joka TUTL-hankkeessaan selvitti, kuinka


aasuanalysaattoreita valmistava Gasera on hyvä esimerkki tutki-muslähtöisestä high tech -yrityk-sestä, joka on pitkäjänteisen työn

jälkeen nousemassa todelliseen nousukiitoon.Vuoden 2013 liikevaihto ylsi noin 1,5 mil-

joonaan euroon. Työntekijöitä on parikymmen-tä. Kuluvana vuonna tavoitteena on vähintään triplakasvu.

”Olemme toteuttaneet sovelluksia muun muassa energia- ja autoteollisuuteen sekä savukaasupäästöjen ja ilmanlaadun mittauk-seen. Yksi uusi kasvualue on sähkömuuntaji-en kunnon analysointi, jossa mittauskohtee-na on muuntajien eristeöljy ja siinä tapahtu-vat muutokset”, kertoo toimitusjohtaja Ismo Kauppinen.

Kehitystyön varsinainen maali on vuosi-kymmenen lopulla, jolloin markkinoille aiotaan tuoda taskukokoinen, helppokäyttöinen ja mo-neen tarpeeseen taipuva kaasu- ja ilmanlaatu-analysaattori.

”Laajasta sovelluskirjosta huolimatta kaik-ki kehitystyö vie askel askeleelta tätä tavoitetta kohti”, Kauppinen painottaa.

EU-ohjelmistaMONI KASVU-URAA ETSIVÄ PK-YRITYS VIERASTAA EU-HANKKEITA TIUKAN

VALINTASEULAN JA TYÖLÄÄN HAKUPROSESSIN VUOKSI. TURKULAINEN GASERA

ON TOIMINUT TOISIN. EU:N TUTKIMUKSEN JA TEKNOLOGIAN PUITEOHJELMAT

OVAT TARJONNEET INNOVATIIVISELLE KAASUANALYSAATTORIVALMISTAJALLE

PÄÄOMASIJOITUSTEN KALTAISIA KASVURUISKEITA.

ISOMPIEN PARTNERINA PUITEOHJELMIIN

Samalla periaatteella Gasera on osallistunut myös liki kymmeneen erilaiseen EU-ohjel-maan. Aktiivisesti verkostoitunut pk-yritys on päässyt mukaan sen omaa tuotekehitystä ja liiketoimintastrategiaa tukeviin hankkeisiin isompien toimijoiden partnereina.

”Meille EU:n tutkimuksen ja teknologian puiteohjelmat ovat olleet kuin pääomasijoitta-jien siemenrahaa. Ilman niitä emme varmasti olisi näin pitkällä”, Kauppinen kiittelee.

Toimitusjohtajan mukaan etenkin collabo-rative-hankkeet ovat olleet hedelmällisiä. Par-haillaan Gasera on mukana tutkimushankkees-sa, jossa haetaan ratkaisua muun muassa huu-meiden raaka-aineiden tunnistamiseen, piilou-tuneiden ihmisten havainnointiin, räjähteiden löytämiseen sekä ruokateollisuuden prosessi-en tehostamiseen. Huumeiden havaitsemises-ta ilmasta on syntynyt tutkimuksen ja tuoteke-hityksen rinnalla myös tuore väitöskirja.

Tulevaa Horisontti 2020 -ohjelmaa aio-taan niinikään tarkastella tarkasti. Uudistuvaa SME-ohjelmaakaan ei unohdeta, vaikka aiem-

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

milla kerroilla hyödyt ovat jääneet odotuksia pienemmiksi.

Vuonna 2004 perustettu Gasera on saa-nut rahoitusta myös Tekesiltä. Yhtiö oli mu-kana nuorille ja innovatiivisille kasvuyrityksil-le suunnatussa NIY-ohjelmassa vuoteen 2012 saakka.

Gaseran juuret ovat Turun yliopistossa, jossa Ismo Kauppisen isä, fysiikan professori Jyrki Kauppinen kehitti jo 1970-luvulla uuden-laista kaasusensoria. Vuosituhannen vaihtees-sa kaupallistetut sovellukset perustuvat PAS (Photo Acoustic Spectroscopy) ja FTIR (Fou-rier Transform Inraded) -menetelmiin, jotka mahdollistavat analysaattorien pienen koon ja kustannustehokkaan massatuotannon.

”Globaalit kasvunäkymät ovat todella lu-paavat”, Ismo Kauppinen vakuuttaa. n

Gasera sai kasvupotkua


Kuvassa Gaseran kaasuanalysaattorien patentoitu ydinkomponentti: optinen mikrofoni.

Christian Lardot

iPad tulee mieleen tuoreimpana juttuna, joka tullessaan tuntui täysin turhalta uudelta tietokoneelta. Se on kuitenkin mullistanut todella paljon, avaten uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja synnyttänyt startup-toimintaa sovelluskenttää laajentamalla. Suurin osa suomalaisistakin start-upeista pyörii tablettisovellusten ympärillä.

Krista Mikkonen

Taite, organisaatiokonsultointi

Polarin sykemittarit, mitä itsekin käytän lenkkeillessä, ovat olleet itsensä mittauksen esiaste. On mielenkiintoista, miten ihmiset ovat todella kiinnostuneita saamaan itsestään fysikaalisia tietoja ja tämän kaltainen kartoittaminen on todella ajankohtaista.

Ilkka Tiainen Oppifi Oy Googlen-hakukone. Noin 2005 kun olin Nokialla, sen aikainen esimieheni vinkkasi kokeilemaan ja sen jälkeen ei ole muita hakutapoja tullutkaan käytetyksi. Mistä pidän paljon on, ettei Googlen tarvinnut ennakkomainostaa tuotettaan, vaan tuote oli niin toimiva, että sitä lähtivät kaikki käyttämään ja viesti kulki ihmisten välityksellä.

Ville Niemi

Jyväskylän yliopisto

Mielenkiintoinen paikalla olevista tuotteista on Athenan juoksumatto. Se tekee sisällä juoksemisen kokemukseksi, jossa voit lenkkeillä ja kävellä virtuaaliympäristössä. Voit käydä vaikka metsässä tai Kajaanin keskustassa. Tämä on toimiva tuote erityisesti kuntoutuksessa, jossa ei välttämättä pääse normaaliympäristöön johtuen toimintakyvyn alhaisuudesta. Tähän voisi lisätä vielä moniaistillisuutta lisäämällä esimerkiksi männyntuoksua.

GallupMikä tuote tai palvelu on tehnyt sinuun vaikutuksen?TOIMITTANUT: MARLEENA AHONEN KUVAT JA VIDEOT: SUSANNA LEHTO

Haastattelut tehtiin Tekesin Elinvoimaisia unelmia -tapahtumassa Helsingissä 4.12.2013.

www.gasera.fi

KATSO VIDEO �

KATSO VIDEO �

KATSO VIDEO �

KATSO VIDEO �

www.gasera.fi


KASVUYRITYKSEN TARINA

Kaikki kyytiinKULJETUSPALVELUJEN SAAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ

HELPOTTAVA ECOLANE KASVOI VAUHDILLA KANSAINVÄLISEKSI.

NYKYÄÄN YHDYSVALLAT ON JO YRITYKSEN PÄÄMARKKINA-ALUE

KYMMENINE ASIAKKAINEEN.

TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: ISTOCKPHOTO, EEVA ANUNDI

spoolaisen Ecolanen kutsuohjatun joukkoliikenteen ohjelmiston avulla esi-merkiksi ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset saavat henkilökohtaiset kulje-tuspalvelut täysin automatisoidusti. Automatiikka ja tosiaikainen matkojen yhdistely helpottaa muun muassa tilausvälitystä, ajonhallintaa sekä matko-

jen seurantaa ja raportointia.”Tämä on erityisen tärkeää oikeassa elämässä, jossa eri osapuolet voivat myöhästel-

lä ja olosuhteet matkalla muuttua dramaattisesti”, kertoo Ecolanen tuotekehitystä Suo-messa johtava Douglas Spears.

Vuonna 2002 perustettu Ecolane aloitti kimppakyytien järjestämiseen tarkoitetulla ohjelmistoalustalla, josta se siirtyi nopeasti liikuntarajoitteisten tarvitsemien matkojen sujuvoittamiseen. Ensin Suomessa ja Euroopassa, joiden jälkeen kuvaan astui Yhdys-vallat.

Sikäläinen tytäryhtiö Ecolane Inc voitti texasilaisen Arlingtonin kaupungin tarjouskil-pailun liikuntarajoitteisten ja ikääntyneiden kuljetuspalvelusta vuonna 2008. Sattumoi-sin kaupungin tekniikkapuolella oli henkilöitä, jotka tunsivat Ecolanen alustan yritysten kautta, joissa olivat työskennelleet aiemmin. Näin syntyi ensimmäisen sopimus Yhdys-valloissa. Sopimukseen lisättiin pykälä, jonka mukaan ratkaisun piti todistaa hyödylli-syytensä vuoden sisällä.

”Ylitimme kaikki vaatimukset kolmessa kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden ai-kana suoritettujen ajojen määrä tunnissa kasvoi 1,87:stä 2,29:ään. 30 kuukaudessa luku nousi 2,70:een. Kuten monilla kasvuyrityksillä, ensimmäinen sopimus uusilla markkinoil-la oli käänteentekevä. Nyt meillä on Yhdysvalloissa asiakkaita jo 50 aina Philadelphiasta Phoenixiin”, Spears sanoo.

NÄKÖALAT 1 2014 | 25 NÄKÖALAT 1 2014 | 25

Made in Finland. Ecolanen

menestyksen takana on Suomessa kehitetty ja huippuunsa hiottu

teknologia.

Kenenkään ei pitäisi jäädä kyydittä. Me haluamme tehdä sen järjestämisestä mahdollisimman vaivatonta, sanoo Ecolanen Douglas Spears.



USA on isona ja tarkasti säädeltynä markkina-alueena Eurooppaa otollisempi. Vanhalla mantereella kuljetusmarkkinat ovat sirpaloituneet lukemattomiin eri kielialueisiin, joissa on vielä oma toisistaan täysin eri-ävä lainsäädäntö.

YDINOSAAMINEN SUOMESSA, MARKKINAT MAAILMALLA

Espoon päämaja vastaa Euroopan markkinoista sekä tuotekehityksestä. Menestyksen avain on Suomessa huippuunsa hiottu teknologia, jonka päälle on kerätty Yhdysvalloista valtava määrä tietoa asiakkaiden tar-peista ja käyttäytymisestä. Spears näkee Suomessa olevan erittäin kor-keatasoista osaamista tulevaisuudessakin. Henkilöstön tyytyväisyy-destä kertoo se, että töissä on edelleen monia yrityksen alkutaipaleella mukana olleita henkilöitä. Henkilökunnan osaamisen kehittämiseen Eco-lane on myös satsannut paljon.

Kasvuyrityksille tyypilliseen tapaan Ecolane on käynyt läpi uusien markkinoiden, kasvavan asiakaskannan ja teknologian kehittymisen mu-kanaan tuomia ongelmia. Amerikan valloituksen alkaessa vastassa oli isoja vakiintuneita toimijoita, joilla oli suhteet kunnossa ja toiminnot pit-källe hiottu.

”Me olimme itsepäisiä ja jatkoimme tuotteen kehittämistä, koska us-koimme sen olevan kilpailijoita parempi. Pikku hiljaa asiakkaat alkoivat nähdä saman ja alun hidas kasvuvauhti kiihtyi.”

Omaa tuotetta kehitetään jatkuvasti, mutta se on tehtävä valikoiden. Paljon vaivaa on käytetty asiakkaille oikeasti hyödyllisten ominaisuuksi-en miettimiseen ja lisäämiseen samalla pitäen tuotteen helppo käytet-tävyys mielessä.

”Voi kuulostaa kliseeltä, mutta me tunnemme tämän toimialan. Tie-dämme pitkän kokemuksen perusteella, mitä asiakkaat tahtovat ja mil-laisia ongelmia heillä on. Olemme softayritys, mutta viime kädessä tar-koitus on helpottaa ihmisten elämää.”

TEKES AUTTAA UUDISTUMAAN JA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

Liikennebisnes on perinteisesti erittäin konservatiivista. Ala hakee jatku-vasti keinoja toiminnan tehostamiseen ja uusien asiakaspalvelukonsep-tien luomiseen. Tämä näkyy myös jatkuvana kehittymisen tarpeena sitä palveleville yrityksille.

Tekesin rahoituksella Ecolane on kehittänyt ohjelmistoaan alkupe-räisestä kimppakyytiratkaisusta nykyiseen tuotteeseen. Tekesin avulla tuotetta kehitetään edelleen entistä käyttäjäystävällisemmäksi. UCLA-yliopiston ja Tekesin kanssa toteutettavan Global Access -ohjelman eli GAPin kautta Ecolane sai liiketoimintasuunnitelman Yhdysvaltain mark-kinoille pääsemiseksi.

Yrityksen liikevaihto on ollut tasaisen kovassa kasvussa Arlingtonin sopimuksesta saakka. Vuoden 2012 liikevaihto oli lähes seitsemän mil-joonaa euroa.

“Nykyinen liiketoimintamallimme perustuu kysyntään nopeasti rea-goivaan tuotteeseen. Pohdimme parhaillaan laajentamista esimerkiksi kampusten, bisnesparkkien ja kotihoidon kuljetuspalveluihin. Alustal-lemme ei ole rajoituksia tällaisen suhteen. Haluamme myös kasvaa no-peasti Yhdysvaltojen lisäksi muilla markkinoilla”, Spears kertoo. n

USA on isona ja tarkasti säädeltynä markkina-alueena

Eurooppaaotollisempi.


SUUNNANNÄYTTÄJÄ

TEKNIIKKA ANTAA MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN

SEURAAMISEEN MONIN ERI TAVOIN. SEURANNASTA

SEURAAVA ASKEL ON MUUTTAA IHMISTEN

KÄYTTÄYTYMISTÄ. TÄHÄN PANOSTAA HELSINKILÄINEN

HEALTH PUZZLE, JONKA TOIMITUSJOHTAJAN NELLI

LÄHTEENMÄEN MIELESTÄ TERVEYDENHOIDOSSA

INVESTOINTEJA PITÄISI LAITTAA ENTISTÄ ENEMMÄN

ENNALTAEHKÄISYYN.

Haasteena käyttäytymisen muutos

Kohti parempaa terveyttä

TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI


Tulevaisuudessa emme enää mene

lääkäriin saadaksemme kuulla, että olemme

sairaita, vaan sensorit kertovat, millainen on

terveydentilamme.


un astuu sisään Health Puzz-len tiloihin, ei voi olla huomaa-matta ajotelineelle nostettuja maantiepyöriä. Lähteenmäki kertoo innostuneensa lajista

Yhdysvalloissa työskennellessään. Toimistolla voi päästä lenkille talvellakin ja erilaisten sen-sorien avulla voi seurata pyöräilijän suoritusta ja järjestää vaikka pyöräkilpailuja.

Health Puzzle perustettiin heinäkuussa vuonna 2012. Yrityksen idea pohjautuu vuon-na 2001 haettuun patenttiin, joka liittyy hen-kilökohtaiseen terveydenhoitoon sekä yksilöi-tyyn lääkitykseen ja ravitsemukseen. Patenttia on haettu kuuteen eri maahan.

Lähteenmäki tunsi patentointikuvion, kos-ka patentti oli hänen isänsä hakema. Kun Läh-teenmäki oli töissä Kalifornian Piilaaksossa, jossa hän osallistui infrastruktuuripalveluna toimitettavan pilvipalvelun myyntiin, hän kuu-li terveysalan noususta. Yhdysvalloissa liikali-havuudesta johtuvat sairaudet, kuten kakkos-tyypin diabetes ja sydänsairaudet, ovat valtai-sa ongelma, joiden hoitoon uudet teknologiat tarjoavat ratkaisuja.

”Jenkeissä uusia terveysalan innovaatioita syntyi viikoittain. Yksilöity terveydenhoito tun-tui olevan kuuma ja tarpeellinen aihe. Niinpä soitin isälleni ja ehdotin, että ryhdymme työs-tämään patentin pohjalta tuotetta. Siitä se läh-ti”, Lähteenmäki sanoo.

DATA EI MUUTU TOIMINNAKSI ITSESTÄÄN

Health Puzzlen tavoitteena on alusta asti ollut tehdä henkilökohtaisista, ennaltaehkäisevistä terveydenhoitoratkaisuista toimivia niin yksi-tyisille ihmisille kuin lääketieteen ammattilai-sille.

”Matkan varrella huomasimme, että aluk-si ottamamme lähestymistapa ei toimi, minkä vuoksi teimme perusteellisen suunnan muu-toksen. Aluksi olimme enemmän terveysda-tan aggregaattori, joka yhdisti terveysdataa eri sensoreista. Halusimme luoda ennennäke-mättömän tarkan kuvan ihmisen terveydestä, mutta tajusimme, että eri sensoreiden kautta saatu data on vasta alku. Datahan ei muutu toiminnaksi itsestään.”

Lähteenmäen mukaan tässä vaiheessa kir-kastui, että yrityksen piti valita vaikein ja myös

kiintoisin tie, jotta yrityksen tavoite voitaisiin saavuttaa: ”Meidän pitää voida auttaa ihmisiä heidän käyttäytymisen muuttamisessa. Ku-kaan muu ei voi auttaa ihmisiä kuin he itse ja meidän pitää luoda tähän palvelu.”

Nykyään Health Puzzle luonnehtii itseään käyttäytymisen muuttamispalveluksi, joka käyttää yhdistettyä dataa sekä pelillisiä ele-menttejä käytöksen muutoksen tukena.

ITSE TEHDYT MITTAUKSET MUUTTAVAT TERVEYDENHOITOA

Lähteenmäki kiistää, että itsensä mittaami-sessa olisi kyse narsismista. Hänen mukaansa moderneilla sensoreilla on saatavissa omasta terveydestä tietoa, jota ei muuten saataisi. Nykytekniikka ei enää edellytä kankean tau-lukkolaskennan käyttöä, vaan mittauspalve-lut ovat mukana elämässä ilman että tarvitsee tehdä manuaalisesti juuri mitään.

Mittaamiseen käytettävät sensorit voivat olla esimerkiksi rannelaitteessa tai kännykäs-sä. Kännykkä on Lähteenmäen mielestä hyvä väline, sillä se on useimmilla ihmisillä muka-na ja sen kiihtyvyysanturia käyttämällä saa-daan lasketuksi esimerkiksi juoksun, kävelyn tai pyöräilyn matkoja.

Ala kehittyy Lähteenmäen mukaan vauh-dilla ja uusia terveyttä mittaavia sensoreita tu-lee jatkuvasti. Esimerkiksi kännykän kameraa hyödyntävillä sensoreilla voidaan mitata sy-kettä. Silmä ei havaitse sykkeen myötä tapah-tuvaa ihon värin muutosta, mutta kännykkäka-mera huomaa sen.

”Viime aikoina on puhuttu paljon omahoi-dosta. Väitän, että itse tehdyt mittaukset tule-vat muuttamaan omahoitoa ja lääkärin roolia. Lääkäri ei enää ole se, joka mittaa vaan mo-nia asioita voidaan mitata edullisesti, varmas-ti ja helposti kotona. Lääkäristä tulee enem-män terveyden arkkitehti tai konsultti. Toimi-va omahoito on yhdistelmä mahdollisimman helppokäyttöistä, jopa automatisoitua mitta-usta ja taitavaa terveyspalvelumuotoilua.”

Lähteenmäki uskoo, että parhaiten tehdyt sensorit ja sovellukset leviävät isoille käyttäjä-joukoille. Seuraavat 5–10 vuotta ovat hänen mu-kaansa ratkaisevia tekniikan leviämisen kannalta.

Lähteenmäki muistuttaa, että edelleen on paljon ihmisiä, joilla ei ole käytössään älypuhe-limia. Hän uskoo, että terveyssovellusten käyt-

tö lisääntyy sitä mukaa kuin ihmisille tulee uu-sia puhelimia.

Tulevaisuudessa emme enää mene lääkä-riin saadaksemme kuulla, että olemme kipei-tä, vaan kehittyneet sensorit kertovat, millai-nen on terveydentilamme. Tulevaisuudessa osa tunnistimista saatetaan myös upottaa ih-misen kehoon.

Olipa kyseessä askel-, paino-, hikoilu- tai mikä tahansa data, kyseessä on vasta alku. Meidän mielestämme olennainen kysymys on siinä, miten tämä data valjastetaan ihmisen käytöksen muutokseen.

PELILLISTÄMINEN LUO HAUSKUUTTA

Pelillistäminen on Lähteenmäen mielestä oiva tapa motivoida ihmisiä ja tuoda hauskuutta terveyttä edistäviin asioihin, joita pidetään hänen mielestään usein turhan ankeina. Myös terveydenhoito voi olla iloista ja hauskaa.

”Olemme vasta ottamassa ensi askeleita datasta oppimisessa ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Tulevaisuudessa voidaan rakentaa entistä personoidumpia terveyden edistämispalveluita. Mahdollisesti tähän voi-daan yhdistää myös geneettistä tietoa.”

Nyt Health Puzzle Oy:ssä on viisi työnte-kijää. B-to-B-tuotteen lisäksi keväällä lansee-rataan kuluttajasovellus. Yrityksellä oli ensin aikomuksena toimia toisessa järjestyksessä, mutta aloittavassa yrityksessä pidetään Läh-teenmäen mukaan kaikki ovet avoimina kehi-tykselle.

Lähteenmäki on iloinen siitä, että Teke-sissä on uskottu heidän ideaansa. Hänen mu-kaansa Suomi on hyvä testimarkkina, mutta Suomesta pitää lähteä ulos nopeasti, jotta yri-tys ei jää liian pieneksi ja isolla rahalla toimivi-en ulkomaisten yritysten jalkoihin.

Health Puzzlen kehittämä sovellus toimii Lähteenmäen mukaan myös muilla markki-noilla kuin Suomessa. Sovellusta pitää kään-nöksen lisäksi lokalisoida paikallisten olojen mukaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveyden-hoitojärjestelmä tarjoaa omat, vaativat mark-kinansa.

”On hienoa, että on olemassa rahoittajia, jotka uskovat yritykseen, mutta tärkeintä on saada tyytyväisiä asiakkaita.” n


Kaverit mukaan terveyshaasteesenHealth Puzzle Oy:n ensimmäinen mobiilipalvelu lanseerataan tänä keväänä kuluttaja‑asiakkaille. YOU‑niminen palvelu otettiin jo testikäyttöön yhteistyössä Diacorin kanssa ystävänpäivänä 14.2. PIlotissa pyritään siihen, että työterveyslääkärit voisivat määrätä sairauksien hoidon ja lääkityksen sijasta terveyttä edistävän haasteen.

YOU‑sovelluksessa tarjotaan käyttäjille terveyttä edistäviä hauskoja haasteita, joita voi lähteä tekemään yhdessä ystävien tai vaikka kollegoiden kanssa. Voi olla esimerkiksi painonpudotus‑ tai juoksuhaasteita.

YOU on pilvipalvelu. Palveluun tulee käyttäjän luvalla tietoja rajapintojen kautta muista palveluista kuten älyvaaoista. Käyttäjä voi määrittää, kuka tiedot näkee ja käyttäjä voi halutessaan pyyhkiä kaikki tietonsa.

Sovellukseen on tulossa kymmenittäin integraatioita erilaisiin terveyttä seuraaviin palveluihin ja laitteisiin. Toisaalta sensoreita ei ole pakko käyttää, vaan liikkeelle pääsee kuka tahansa sopivalla haasteella.

Nelli LähteenmäkiIKÄ: 28

Koulutus: diplomi-insinööri, tuotantotalous

PERHE: poikaystävä

HARRASTUKSET: musiikki, maantiepyöräily, crossfit, golf

URASTA: ”parhaat opit Piilaaksosta kun olin töissä Eucalyptus Systems -nimisessä pilviteknologiayrityksessä”


RISTEYKSESSÄ

igitaaliajan yhteiskunnan toi-mivuuden perusedellytys on toimiva tietoverkko. Tietover-kossa tehdään valtaisa määrä asioita, jotka vielä jokunen

vuosikymmen sitten tapahtuivat reaalimaa-ilmassa. Nyt yhteiskuntamme toimivuus on verkoissa kulkevan tiedon ja sitä käsittele-vien, hallinnoivien ja jalostavien järjestelmien varassa. Kun myös turvallisuusvaatimukset ja -uhat ovat siirtyneet yhä enemmän tietoverk-koihin ja -järjestelmiin, on tullut aika kiinnittää huomiota kyberturvallisuuteen.

Viime vuonna kyberturvallisuudesta tuli suosittu puheenaihe. Siitä ollaan yhtä mieltä, että kyberturvallisuutta on edistettävä. Mutta siitä, mitä kyberturvallisuudella ylipäätään tar-koitetaan ja onko syytä rajoittaa vai vapauttaa toimintaa tietoverkoissa, ollaan jo eri mieltä. Kyberturvallisuudella voidaan tarkoittaa kaik-kea tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta tie-toverkkojen ja -järjestelmien turvallisuuden kautta yleiseen yritysten ja valtioiden turval-

lisuuteen saakka. Näkökulmasta riippuen tur-vallisuus lisääntyy joko kieltämällä, tunnista-malla, estämällä ja poistamalla tietoverkoissa kaikki haitalliselta tuntuva toiminta ja tieto, tai päinvastoin toimimalla täysin avoimesti käyt-täen vain avoimia järjestelmiä ja avoimeen läh-dekoodiin perustuvia ratkaisuja. Koko totuus tuskin löytyy minkään akselin ääripäästä.

Kyberturvallisuudessa tapahtuu paljon mielenkiintoista niin maailmalla kuin Suomes-sa. Meillä on käynnistetty monia aktiviteetteja, yhdessä ja erikseen. Hedelmällisiä kybertur-vallisuuden edistämisympäristöjä on synny-tetty, innostuneita ihmisiä on saatu mukaan ja huimiakin tulevaisuudenkuvia maalailtu. Vuo-den 2013 julkisia saavutuksia kyberturvallisuu-den edistämiseksi ovat muun muassa Suomen kyberturvallisuusstrategian julkistaminen, Jy-väskylän nimeäminen kyberturvallisuusosaa-misen edistämisestä vastaavaksi kaupungiksi, yritysten yhteistyönä syntynyt Finnish Infor-mation Security Cluster – FISC ry:n toiminnan käynnistyminen sekä Turvallisuuskomitean,

DIGILE Oy:n ja Tekesin järjestämien lukuisten keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksien yleisö-menestys.

Kyberturvallisuusstrategian visio siitä, et-tä vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja nii-den aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnas-sa, asettaa kovan haasteen. Se saavutetaan ainoastaan yhteistyöllä. Viranomaiset määrit-televät tarpeet ja kuvaavat tavoitetilan, ja yri-tykset yhdessä tutkimuslaitosten kanssa ke-hittävät menetelmiä ja ratkaisuja, jotka mah-dollistavat edelläkävijäaseman syntymisen. Edelläkävijä-Suomessa kehitetyt tuotteet ovat kilpailukykyisiä myös kansainvälisessä mark-kinassa. n

Kyberturvallisuus

Kirjoittaja Tiina Nurmi on asiantuntija Tekesin Kasvuyritykset-vastuualueella.

KUVA: SUSANNA LEHTO

puhuttaa ja jakaa mielipiteitä


VERKOSTOIDU JA VAIKUTA TEKESIN OHJELMISSA

Tahtooko yrityksenne olla rakentamassa kan-sainvälistä liiketoimintaa uusista oppimis-ratkaisuista tai kiinnostaako pelialan huikea kehitys? Näihin ja moniin muihin teemoihin ja toimialoihin keskittyvät ohjelmamme tarjoa-vat rahoituksen lisäksi palveluja, toimintaa ja parhaita verkostoja. Ohjelmissa rakennetaan tulevaisuutta pitkäjänteisesti, usean vuoden ajan. Myös muut kuin Tekesin rahoitusasiak-kaat voivat osallistua ohjelmien tapahtumiin. Ohjelmissa pääset vaikuttamaan uusien alojen kehittymiseen!

Seuraa myös ajankohtaisiin teemoihin kes-kittyviä kampanjoitamme, jotka tarjoavat esi-merkiksi rahoitushakuja ja tapahtumia.

PALVELUJA KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUEKSI

Tarjoamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset

TEKESIN TARJOAMA

Tutkimus ja kehitysTuotePalveluLiiketoimintamalliOsaaminenMenetelmä

Organisaation, prosessin ja johtamisen kehitys

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Nopea kasvu ja kansainvälistyminenNuoret innovatiiviset yritykset

Tekesistä rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille

voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansain-väliseen kasvuun. Esimerkiksi Market Access Program tarjoaa kansainvälisen liiketoimin-nan osaamista yhdessä maailman huippuyli-opistojen liiketoimintaosaajien kanssa. Kasvu-väylä puolestaan räätälöi yritykselle parhaiten sopivat julkiset asiantuntija- ja rahoituspalve-lut nopean kasvun tueksi. Nämä palvelut ovat tarjolla sellaisille yrityksille, joilla on jo näyttöjä lupaavasta liiketoiminnasta. Jos kuulut tähän joukkoon, hae mukaan seuraavalla hakukier-roksella ja tutustu myös muihin palveluihin.

Erinomainen mahdollisuus sekä yrityksil-le että tutkimuslaitoksille on EU:n rahoittama Horisontti 2020 -ohjelma, jossa rahoitetaan eurooppalaista tutkimusta ja innovaatiotoi-mintaa vuosina 2014–2020. Uutta ohjelmassa on aikaisempaa isommat panokset myös pk-yritysten kehitysprojekteihin.

TEKESIN ASIAKKAAKSI?

Palvelujemme pääkohderyhmää ovat pk-yri-tykset, mutta asiakkaitamme ovat myös suu-

ret yritykset, julkiset tutkimuslaitokset ja muut organisaatiot. Mikäli et ole entuudes-taan Tekesin asiakas, käytä hyväksesi palve-luitamme uusille asiakkaille. Tutustu materi-aaleihimme, testaa ideaasi ja projektisi rahoi-tusmahdollisuuksia ja ota yhteyttä tunnustelu-palveluumme. ¡

Mihin Tekesin rahoitusta voi käyttää?

ONKO YRITYKSELLÄNNE HUIPPUIDEA, JOSTA AIOTTE TEHDÄ KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ?

ONKO TEILLÄ POTENTIAALISIA ASIAKKAITA, KYSYNTÄÄ JA KILPAILUETUA? USKOTTAVA

TIIMI, OSAAMISTA JA RESURSSEJA? KASVUHALUA JA -KYKYÄ? JOS VASTASIT EDELLISIIN

KYSYMYKSIIN MYÖNTÄVÄSTI, KANNATTAA TUTUSTUA RAHOITUSTARJONTAAMME

YRITYSTEN KEHITYSTYÖN ERI VAIHEISIIN.

Lue lisää verkosta! Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin tapahtumiin ja avoinna oleviin rahoitushakuihin verkossa www.tekes.fi

Uusien asiakkaiden neuvonta: www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu

Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut palvelut: www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut

Horisontti 2020: www.tekes.eu/horisontti-2020

KU

VA

: MA

RK

US

SOM

MER

S

www.tekes.fi

www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu

www.tekes.fi/ohjelmat

www.tekes.eu/horisontti


UUSIIN ASEMIIN

Mika Klemettinen on nimitetty asiantuntijaksi Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualueelle Älykkäät ratkaisut -yksikköön.

Kulttuurituottaja Miia Linnusmaa on nimitetty määräaikaiseksi tiedottajaksi Markkinointi ja viestintä -yksikköön.

KTM Laura Elo on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Kasvuyritykset-vastuualueelle Kulutusmarkkina-yksikköön.

HTM Laura Nurmi on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Ohjaus ja verkostot –vastuualueelle Innovaatiorahoituksen strateginen tuki –yksikköön.

Ilkka Myllymäki työskentelee harjoittelijana Brysselissä Ohjaus ja verkostot -vastuualueella Ohjaus-yksikössä.

DI Marko Karjalainen on nimitetty IT-arkkitehdiksi Tietohallintopalvelut-yksikköön.

FM Hanna Artman on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Piilaaksoon Ohjaus ja verkostot -vastuualueelle Strateginen tuki -yksikköön.

Nimityksiä

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: SUSANNA LEHTO

Mitä teet Tekesissä?

Asiantuntijatehtävät Nuoret ohjelmistoyritykset -yksikössä vievät eniten aikaa, eli käytännössä alkavien yritysten sparrausta ja rahoitushakemusten käsittelyä työni pitkälti on.

Mistä tulit alun perin Tekesiin ja mitä olet tehnyt aiemmin?

Olen ollut Tekesin hommissa Pirkanmaan ELY-keskuksessa Tampereella jo vuosia ja olinhan vajaat seitsemän kuukautta Tekesin pääkonttorissa jo aiemmin. Taustani on yliopistomaailmassa, jossa olin opettajana, tutkijana ja johtajana. Sieltä siirryin yrittäjäksi huonosti menestyneeseen startupiin. Tein muutaman vuoden myös EU-hankehommia ennen ELY-Tekes-ajan alkamista.

Keitä kuuluu perheeseesi?

Olen ukki ja ylpeä siitä, eli tytär on jo perustanut oman perheen. Kotona on vielä poika, jolle koetan opettaa autoilun ihmeellistä maailmaa sekä vaimo.

Mitä harrastat?

Sählyä silloin kun löytyy sopivan huonotasoinen sählääjäporukka, lenkkeilyä ainakin kesäisin, dataamista ja someilua, sekä tietenkin vanhan talon ja pihapiirin ylläpitoa. n

Uusvanha tekesläinen:

Manu SetäläDIPLOMI-INSINÖÖRI MANU SETÄLÄ ALOITTI VUODEN

ALUSSA TEKESISSÄ NUORET YRITYKSET -VASTUUALUEEN

ASIANTUNTIJANA HELSINGISSÄ. SETÄLÄ ON KUITENKIN JO

TUTTU MIES TEKESISSÄ, SILLÄ HÄN ON AIEMMIN TOIMINUT

TEKESIN ASIANTUNTIJANA PIRKANMAAN ELY-KESKUKSESSA.


YHTEYSTIEDOT

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-PasilaPL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 30.5.2014

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY-keskusRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Virallinen sähköposti

[email protected]

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected].

Puhelinvaihde

Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia New Delhi

Kiina Peking

Shanghai

USA Palo Alto

Washington D.C.

Venäjä Pietari

Moskova

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. . 029 50 28500

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

www.tekes.fi

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut


https://asiointi.tekes.fi/suojaposti


www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

Maailma muuttuu ja tarvitsemme uusia menestyksen avaimia niin taloudessa kuin koko yhteiskunnassa. Myös suomalaisten työn on uudistuttava.

Yksikään menestystarina ei synny ilman ihmisiä.

Tarvitsemme uudenlaista johtajuutta. Jokaisen meistä on oltava oman työnsä johtaja.

Jotta Suomi menestyy, tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat halukkaita ottamaan vastuuta, ja esimiehiä, jotka haluavat antaa vastuuta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat uteliaita ja ahneita oppimaan uutta ja kannustavat omalla esimerkillään myös työkavereitaan kehittämään toimintaansa joka päivä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka innostavat työhön

ja innostuvat työstä. Innostava työ johtaa kannattavaan bisnekseen.

On aika toimia. Nyt. Mitä sinä teet tänään innostavan työn eteen?

Tekesin liiketoiminnan uudistumiseen tähtäävä Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma ja Työelämä 2020 -hanke haastavat jokaisen johtajan ja

työntekijän mukaan työn vallankumoukseen. Tavoitteemme on, että vuonna 2020 Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat.

Otatko sinä haasteen vastaan?Jos olet samaa mieltä, lue lisää ja allekirjoita haasteemme:

www.tekes.fi/liideri/kampanja

Suomi tarvitsee 5000000

johtajaa

Innostava työ – menestyvä bisnes

menestyksen palapeli · yritysten tekesiltä hakema tutkimus-, ke-hitys- ja innovaatiorahoitus...

Documents