meÄnmaa - kolari · dollisuudet, haasteet ja uhat kolarin kehitykselle. nykytila-analyysin...

FCG Finnish Consulting Group Oy

MEÄNMAA

KOLARI/MEÄNMAA VETOVOIMAISUUSSELVITYS

Raportti

131840 -P10194 8.1.2010

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I Meänmaa 8.1.2010 Kolari/Meänmaa vetovoimaisuusselvitys 131840 -P10194

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO .............................................................................................................. 3 1.1 Selvityksen tausta – Meänmaa-yhteistyö ja kaivostoiminnan käynnistyminen........... 3

2 NYKYTILANNE KOLARISSA ......................................................................................... 4 2.1 Perustietoa kunnasta ....................................................................................... 4

2.1.1 Väestö................................................................................................ 4 2.1.2 Liikenneyhteydet ................................................................................. 4 2.1.3 Matkailu ............................................................................................. 5

2.2 Meänmaalainen identiteetti ja Meänmaan kulttuuri ............................................... 5 2.2.1 Vahvuudet ja mahdollisuudet................................................................. 5

2.3 Heikkoudet ja uhat .......................................................................................... 9 2.4 Palvelut........................................................................................................ 11

2.4.1 Julkiset............................................................................................. 11 2.4.2 Yksityiset.......................................................................................... 12

Liikenneyhteydet .................................................................................................... 12 2.5 Pajalan palvelut ja yhteistyö Pajalan kanssa ...................................................... 13

3 VISIO JA TOIMENPITEET.......................................................................................... 15 3.1 Visio ............................................................................................................ 15 3.2 Toimenpideohjelma........................................................................................ 15

3.2.1 Kuntastrategian laatiminen.................................................................. 16 3.2.2 Kolarin kylänraitin miljöön ja maiseman kehittäminen ............................. 16 3.2.3 Viihtyisä asuminen ............................................................................. 17 3.2.4 Laadukkaat koulutuspalvelut ja päivähoito............................................. 17 3.2.5 Kulttuurielämän vahvistaminen............................................................ 17 3.2.6 Urheilu- ja nuorisotilat ........................................................................ 18 3.2.7 Saavutettavuuden kehittäminen........................................................... 18 3.2.8 Markkinointi ja näkyvyys, viestintä ....................................................... 18

4 YHTEENVETO ......................................................................................................... 19

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 (20)

8.1.2010 Kolari/Meänmaa vetovoimaisuusselvitys 131840 -P10194

MEÄNMAA KOLARI/MEÄNMAA VETOVOIMAISUUSSELVITYS 1 JOHDANTO

Tämän selvityksen tarkoituksena on laatia visio ja toimenpidesuunnitelma Ko-larin/Meänmaan kehittämiseksi. Meänmaalla tarkoitetaan tässä selvityksessä Kolarin kuntaa Suomessa sekä Pajalan kuntaa Ruotsin puolella. Selvityksen on toteuttanut toimeksiantona Meänmaalle FCG Finnish Consulting Group Oy. Meänmaa-hankkeen taustana on Kolarissa ja Pajalassa alkamassa oleva kai-vostoiminta. Kaivostoiminta lisää työvoimatarvetta ja riittävän työvoiman tur-vaamiseksi Kolarin houkuttelevuutta asuinpaikkana pyritään korostamaan. Selvityksen tavoitteena on siis etsiä Kolarin vetovoimatekijät ja vahvistaa niitä sekä nykyisten että tulevien asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden nä-kökulmasta. Selvityksessä on pyritty selvittämään, missä asioissa Kolarissa on koettu ongelmia ja miksi, ja mitkä taas ovat alueen vahvuuksia ja miten niitä voitaisiin parhaiten tuoda esiin. Vastaava, erillinen selvitys on toteutettu Ruotsin puolella Pajalan kunnasta. Selvitys rakentuu seuraavasti: aluksi esitetään lyhyt lähtökohta-analyysi, jos-sa esitellään Kolarin perustiedot ja analysoidaan keskeiset vahvuudet, mah-dollisuudet, haasteet ja uhat Kolarin kehitykselle. Nykytila-analyysin jälkeen pidetyssä visioseminaarissa kunnan virkamiehet ja päättäjät ideoivat konsul-tin kanssa toimenpiteitä Kolarin kehittämiseksi nykytilan tietojen perusteella. Visio on tiivistetty näkemys siitä, minkälainen on vetovoimainen Kolari. Näi-den kahden osion perusteella kolmanneksi esitetään toimenpidesuunnitelma, jossa esitetään ehdotus siitä, mihin osa-alueisiin pitäisi suunnata toimenpitei-tä, jotta visiossa esitetty ajatus Kolarista/Meänmaasta toteutuisi.

1.1 Selvityksen tausta – Meänmaa-yhteistyö ja kaivostoiminnan käynnistyminen

Northland Resources Inc. on käynnistämässä kaivostoimintaa Kolari-Pajala –alueella, jolla on suuri merkitys alueen taloudelle ja työpaikoille. Pajala on 6 500 asukkaan kunta, joka sijaitsee Ruotsin puolella, mutta vain 25 km:n päässä Kolarista. Kunnat jakavat yhteisen rajajoen.

Pajala-Kolarin yhteinen kaivoshanke muodostuu useasta erillisestä kaivokses-ta; Ruotsin puolella Tapuli ja Stora Sahavaara, Suomen puolella Hannukai-nen.1 Ensimmäisen kaivoksen rakentaminen alkaa vuonna 2010 ja kolmen kaivoksen rakentamisen arvioidaan kestävän viisi vuotta. Tuotantovaiheeseen päästäisiin arvion mukaan jo 2011, normaalituotantoon 2015. Pajala-Kolarin kaivoshankkeen odotetaan tuovan alueelle yhteensä noin 800 suoraa työnte-kijää, joista Kolariin arvioidaan tulevan 140 suoraa uutta työntekijää ja vaiku-tuksen vakituiseen väestömäärään olevan kokonaisuudessaan 210 työnteki-jää.2 Henkilötyövuosissa laskettuna työvoiman lisäys on suurempi, Ruralia-

1 Näiden lisäksi Ruotsin puolella on myös Pellivuoman kaivos, jota ei ole käsitelty Ruralia-instituutin raportissa. 2 Perusselvitys Kolarin asumistarpeista kaivostoiminnan käynnistyessä, Pöyry Environment Oy. Ra-porttiluonnos 15.12.2009.



instituutin laskelmien mukaan Pajala-Kolarin kaivos voi vuoteen 2020 men-nessä tuoda 2500 henkilötyövuotta kerroinvaikutuksineen.3

Myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ja Lapin palkkataso nousee kaivostoiminnan vaikutuksesta. Myös inflaatio nousee kaivostoiminnan myötä, eniten investointivaiheessa vuosina 2010-2014, mutta palautuu myö-hemmin ja pysyy koko ajan kohtuullisena.

Kaivostoiminta tarvitsee työntekijöitä, joten Kolarin on tarjottava riittävän houkutteleva ympäristö sekä tuleville työntekijöille asuinpaikkana, että palve-luita tarjoaville yrityksille. Tämän selvityksen tarkoituksena on nostaa esiin ja korostaa Kolarin vetovoimatekijöitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kaivostoiminnan konkreettisia vaikutuksia on vaikea täsmällisesti arvioida etukäteen. Väestönkasvua on arvioitu mm. tutkimalla Kittilässä ja Sotkamos-sa kaivostoiminnan alkamisen jälkeen tapahtunutta väestönkasvua. Sotka-mossa väestönkasvua ei ole tapahtunut, Kittilässä kasvua on ollut 2,8 % kai-voksen rakentamisvaiheesta tuotantovaiheeseen (2006-2009), mutta kasvu voi johtua myös paikkakunnan matkailun kehittämisestä. Yhteenvetona kai-voshankkeen vaikutuksista tehdyssä tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että sillä on merkittävä rooli taantumasta selviämiselle Kolarissa.4

2 NYKYTILANNE KOLARISSA

Nykytilanteen kuvaus perustuu ensisijaisesti erilaisiin dokumentteihin ja selvi-tyksiin Kolarista, lisäksi kuvausta on täydennetty Kolarin kunnan vaikuttajille sekä nuorille lähetetyllä kyselyllä. Nykytilanteen kuvauksessa käydään läpi Kolarin ominaispiirteitä ja lähtötilannetta, joiden pohjalta kuntaa voidaan ke-hittää.

2.1 Perustietoa kunnasta

2.1.1 Väestö

Kolarin kunnan väkiluku 31.12.2008 oli 3860, josta miehiä 1986 ja naisia 1874. Kunnan väkiluku kasvoi 1,7 % edelliseen vuoteen verrattuna.5 Asukas-tiheys oli 1,5 as./km2.

2.1.2 Liikenneyhteydet

Kolarissa on rautatieasema, toisin kuin monessa muussa Lapin kunnassa. Lä-hin lentokenttä sijaitsee n. 75 km:n päässä Kittilässä, jonne sekä Finnair että Blue1 lentävät Helsingistä. Lisäksi myös Pajalassa on lentokenttä, mutta sinne lennetään toistaiseksi vain Luulajasta.6 Näiden lisäksi on myös Aavahelukan

3 Törmä Hannu & Reini Kaarina (2009): Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeino-rakenteeseen ja työllisyyteen. Ruralia-instituutti, Raportteja 37. 4 emt. 5 Tilastokeskus. 6 Ylläs NYT – tilastotietoja kehittämissuunnitelman päivittämiseen. 20.10.2009.



pienlentokenttä lähellä Yllästä. Ylläkseltä Kittilään välimatka on n. 40 km. Henkilöautoliikenne suuntautuu Kolariin pääasiassa valtatie 21 pitkin.

2.1.3 Matkailu

Matkailu on tällä hetkellä Kolarin pääelinkeino. Vuonna 2008 Kolarin kunnan saama välitön matkailutulo oli 64 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemus-toiminta oli suurin tulonsaaja, jonka osuus välittömästä matkailutulosta oli yli puolet. Asukasta kohden matkailutulo oli 16 630 euroa. Kolari on siten Suo-men merkittävimpiä matkailukuntia mitattuna matkailutuloon asukasta koh-den. Matkailu työllisti 1100 ihmistä Kolarissa vuonna 2008, mikä on n. 3 900 asukkaan kunnassa erittäin suuri luku.7

Matkailu antaa myös kunnalle oman leimansa. Vaikka paikalliset asukkaat ei-vät itse hyödynnäkään matkailupalveluita jokapäiväisessä elämässään, Ylläk-sen matkailukeskus ja matkailijoiden määrä elävöittävät kuntaa, tekevät sitä tunnetuksi ulkopuolisille ja tuovat taloudellista hyötyä kunnalle.

2.2 Meänmaalainen identiteetti ja Meänmaan kulttuuri

Meänmaa on kulttuurinen, ei hallinnollinen alue, joka koostuu sekä Suomen että Ruotsin puolelle sijoittuvista alueista; siihen voidaan Kolarin ja Pajalan li-säksi katsoa kuuluvan Meänmaan kulttuurialue: koko Norrbottenin suo-men/meänkielinen alue ja Tornionlaakso kokonaisuudessaan. Tässä selvityk-sessä Meänmaallla käsitetään kuitenkin vain Kolarin ja Pajalan kunnat. Meänmaata yhdistää meän kieli, joka Suomessa luokitellaan murteeksi, mutta joka Ruotsissa on kielen asemassa. Tällä hetkellä tärkein Meänmaata konk-reettisesti yhdistävä asia on kaivoshanke. Meänmaa-hankkeen yksi keskeinen tehtävä ollut vahvistaa meänmaalaista i-dentiteettiä. Yksi väline tässä on ollut paikallislehti Meän Aviisi, jossa on artik-keleita meän kielellä, ruotsiksi ja suomeksi. Lehden painosmäärä on 9000 kappaletta, se jaetaan Kolarin ja Pajalan talouksiin ja on luettavissa myös In-ternetissä.

2.2.1 Vahvuudet ja mahdollisuudet

Kolarin nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä kysely lähetettiin Kolarin kun-nanvaltuustolle, –hallitukselle ja luottamusmiehille, jotka ovat keskeisessä asemassa Kolarin kunnassa. Kyselyn avulla on pyritty täsmentämään Kolarin vetovoimatekijöitä ja toisaalta myös haasteita ja mahdollisuuksia. Kysely lä-hetettiin sähköpostitse 71 henkilölle, joista vastasi 38, joten vastausprosentti oli 53 eli erittäin hyvä.

Lisäksi myös Kolarin lukiolaisilla ja kaupallisen alan oppilaitoksen Lappian opiskelijoilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn Internetissä, heiltä vastauksia tuli 69 kpl. Yhteensä vastauksia kyselyyn saatiin siis 107 kpl, josta noin 64 % opiskelijoilta.

Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan ovat liitteessä 1, kunnan vaikuttajien ja nuorten vastaukset eriteltynä erikseen.

7 Matkailun taloudelliset vaikutukset Enontekiön, Kittilän ja Kolarin kunnissa vuonna 2008 ja arvio vuodelle 2009. Haaga Instituutti –säätiö 2009.



Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli seuraavanlainen (kaikki alle 25-vuotiaat ovat lukiolaisia tai opiskelijoita):

Kuva 1. Vetovoimaisuuskyselyyn vastanneiden ikäjakauma

Kyselyyn vastanneet arvioivat Kolarin vahvuuksia ja mahdollisuuksia seuraa-vasti:

Kuva 2. Jos ajatellaan Kolarin nykytilannetta, mitä tekijöitä pidätte alueen vahvuuksina ja mahdollisuuksina? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot.

Aikuiset



Jos ajatellaan Kolarin nykytilannetta, mitä tekijöitä pidätte alueen vahvuuksi-na ja mahdollisuuksina? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot.

Nuoret

Nuoret näkivät vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi selkeimmin Ylläksen ja luon-non, niiden lisäksi myös Lohijoki/Väylänvarsi ja matkailu saivat kannatusta. Meänmaan kulttuuri sai myös vähän kannatusta, muut vaihtoehdot eivät juu-rikaan. Kunnan päättäjien joukossa samat tekijät koettiin tärkeimmiksi, mutta jakauma eri vaihtoehtojen välillä oli huomattavasti tasaisempi. Hyvät palvelut Kolarissa, elävät kylät ja Pajalan palveluiden läheisyys nousivat huomattavasti tärkeämmiksi kuin nuorilla.

Matkailu on yksi Kolarin selkeitä vahvuuksia ja Ylläs nousikin selkeästi suosi-tuimmaksi vahvuudeksi kyselyyn vastanneiden joukossa. Matkailun tilanne on toistaiseksi hyvä Kolarissa ja matkailu on paikkakunnan merkittävin työllistä-jä. Kolari on merkittävä matkailukunta Ylläksen matkailukeskuksen ansios-ta. Ylläs on tunnettu paitsi hiihtokeskuksena, myös kulttuuritapahtumien jär-jestäjänä, kuten Ylläs Jazz Blues ja Ylläs Soikoon Äkäslompolossa, Yöpilkki Kallioniemen jäätiellä, Meänhiihto Jarkka-IF hiihtostadionilla, H-pilkki Kal-lioniemen jäätiellä, keskikesän kulttuuriviikot Kurtakossa. Näihin tapahtumiin osallistuu matkailijoiden lisäksi myös paikallisia asukkaita. Ylläksen matkailu-keskusta kehitetään jatkuvasti, yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Kolarin kunnan järjestämä Ylläksen kylien (Äkäslompolon ja Ylläsjärven) arkkitehtuu-rikilpailu maankäytön ja rakentamisen kehittämiseksi matkailun edellytyksiä



silmällä pitäen. Matkailun merkitys on Kolarille edelleen erittäin tärkeä kaivos-toiminnan alkamisesta huolimatta.

Paikalliset asukkaat voivat käyttää alueen luonnon tarjoamia virkistysmah-dollisuuksia hyväkseen. Selvityksen yhteydessä pidetyssä työpajassa nousivat sellaiset tekijät kuin lohi, jokivarsi, lumivarmuus ja selkeät vuodenajat hyvin esiin.

Yksi Kolarin suurimmista vahvuuksista liittyy kaivostoiminnan alkamiseen, jonka myötä alueelle syntyy uusia työpaikkoja, kuten edellä todettiin. Kaivos-toiminta ja mineraalien kaivuu mainittiin myös kyselyn avoimissa vastauksissa useimmin vahvuuksien kohdalla. Kaivostoiminnan odotettiin työpaikkojen li-säksi tuovan lisää asukkaita eli väestönkasvua, myös paluumuuton muodossa. Yleisesti siitä arvioitiin olevan taloudellista hyötyä kunnalle. Ruralia-instituutin laskelmien mukaan Kolarin kunnan verokertymä kasvaa kaivostoiminnan an-siosta yhteensä 66 % vuosina 2011-2014 ja vuodesta 2017 lähtien 12 %:lla vuoteen 2012 verrattuna. Kuntalaisten odotukset taloudellisesta hyödystä vai-kuttavat siis perustelluilta.8 Kaivostoiminnan toivottiin myös elävöittävän kun-taa, piristävän ja luovan yleistä positiivista ilmapiiriä. Odotettiin myös liiken-neyhteyksien ja palveluiden: terveydenhuollon, koulujen, teiden, kauppojen jne. parantumista.

Vaikka kaivostoiminta on yksi selkeä vahvuus, joka tekee pohjoisen kunnan elinvoimaiseksi, se tuo myös mukanaan haasteita kunnan palvelujen ja asun-totarjonnan riittävyydelle. Kolarin vahvuuksia korostamalla kaivostoimintaan voidaan mahdollisesti houkutella työntekijöitä myös Ruotsista, koska Meän-maa on sekä Suomea että Ruotsia yhdistävä tekijä. Kolarista on aikoinaan lähtenyt Etelä-Ruotsiin maahanmuuttajia ja kaivostoiminta voi avata mahdol-lisuuksia paluumuutolle työvoimatarpeen lisääntyessä. Kaivostoiminnan alkaminen tarkoittaa uusien työpaikkojen syntymistä paitsi kaivosalalle, niin myös muille aloille. Kaivostoiminta voi elävöittää kuntaa suu-restikin, kun uuden työvoiman myötä kuntaan tulee uusia asukkaita ja näiden kautta palvelutasoa parannetaan. Tämä tarkoittaa paitsi parempaa asumis-viihtyvyyttä kuntalaisille, niin myös mahdollisesti uusia työpaikkoja palvelu-alalle.

Meänmaalainen identiteetti ja Meänmaan kulttuuri voi olla yksi Kolarin vahvuuksista. Meänmaalaisuus on tekijä, jolla kunta voi erottautua muista Lapin pienistä kunnista. Kolarin kylät ovat elinvoimaisia ja kunnalla on vah-vasti historiaan nojaava kulttuuri. Kyselyn perusteella nuoret ja aikuiset suh-tautuivat Meänmaahan hyvin eri tavoin: aikuisista 63 % piti Meänmaata ja meänmaalaisuutta positiivisena asiana, nuorille sillä oli huomattavasti vä-hemmän merkitystä: vain 25 % piti sitä positiivisena. Nuorista moni totesi, ettei asialla ole merkitystä. Tämä viittaa siihen, että Meänmaan kulttuurin merkitys on vähenemässä. Mikäli sitä halutaan pitää yllä, asiaan olisi kiinnitet-tävä huomiota esim. kouluissa. Toisaalta kulttuurin väkinäinen ylläpito ei ole mielekästä ja saattaa aiheuttaa vastareaktion, eli entistä vähäisemmän kiin-nostuksen aiheeseen.

Kyselyssä Meänmaan vahvuutena nähtiin ennen kaikkea kulttuuri ja kieli. Osa aikuisista sanoi sen olevan voimakas osa identiteettiä. Muina positiivisina asi-oina mainittiin sen tuoma yhtenäisyys Kolarin ja Pajalan välille. Tämän takia

8 Törmä Hannu & Reini Kaarina (2009): Pajala–Kolarin ja Soklin kaivosten rata-, satama- ja meri-väyläinvestointien sekä kaivosten toiminnan vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin. Ruralia-instituutti. Raportteja 42.



osa toivoi enemmän yhteistyötä kuntien välille ja esim. yhteistä urheilu- tai kulttuuritapahtumaa (Meän Hiihto tai Meän Maraton).

Kolarin sijainti on hyvä. Rajakuntana Kolari on ollut aina aktiivisesti yhtey-dessä ruotsalaisiin naapureihinsa ja se on muokannut kolarilaisista avoimia ja vieraanvaraisia. Kolariin on paremmat liikenneyhteydet kuin moneen muuhun Lapin kuntaan rautatieaseman sekä lentokenttien läheisyyden ansiosta. Kun-talaisten kannalta yksi Kolarin vahvuuksista on myös Pajalan läheisyys ja täten mahdollisuus käyttää Pajalan yksityisiä ja vapaa-ajan palveluita. Tämä laajentaa kuntalaisten ulottuvilla olevaa palveluvalikoimaa, vaikuttaen merkit-tävästi asumisviihtyvyyteen Kolarissa. Kyselyn avoimissa vastauksissa yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena mainittiin Suomen ja Ruotsin rajan madaltu-minen.

2.3 Heikkoudet ja uhat

Alla olevassa kuviossa on vastaajien näkemykset Kolarin heikkouksista ja uh-kista, aikuisten ja nuorten näkemykset erikseen.

Kuva 3. Entä mitä tekijöitä pidätte uhkana tai heikkouksina Kolarin kehityksel-le? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot. Aikuiset



Entä mitä tekijöitä pidätte uhkana tai heikkouksina Kolarin kehitykselle? Valit-kaa kaikki sopivat vaihtoehdot. Nuoret

Kyselyssä selkeästi suurimmaksi uhaksi tai heikkoudeksi annetuista vaihtoeh-doista nähtiin väestön ikääntyminen, samoin myös väestön vähenemi-nen. Nuorten mielestä väestön väheneminen, ikääntyminen ja työttömyys olivat suurimmat uhat, aikuisten mielestä ennen kaikkea ikääntyminen.

Kyselyn perusteella suurimmaksi kunnan sisäiseksi heikkoudeksi näyttivät nousevan ongelmat kunnan johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa sekä ristiriidat valtuutettujen ja virkamiesten välillä. Yhteistyötä virkamiesten ja kunnanjohdon välillä tulisi parantaa, yhteishenki vaikuttaa heikolta kyselyn tulosten perusteella, vastauksissa toimintakulttuuria kuvattiin jopa vihamieli-seksi.

Mainittiin myös asukkaiden eriarvoistaminen asuinkylän mukaan, tämä viitan-nee siihen, että vastaaja näkee eri kylien asukkaiden olevan eriarvoisessa asemassa esim. palveluiden saatavuuden suhteen. Muita kyselyn avoimissa vastauksissa mainittuja heikkouksia olivat matkailutoimijoiden yhteistyön heikkous, johon vastaajan mukaan suuret yritykset ovat ’syyllisiä’. Lisäksi mainittiin ruma kyläkuva ja kunnan palveluiden vähyys ja heikko taso.

Viihtyisyyden kannalta kyselyssä nousi esiin ennen kaikkea kaksi asiaa, joissa olisi parannettavaa: Kolarin kirkonkylän ulkoasu ja toisaalta ajanvietemahdol-lisuudet nuorille. Jälkimmäinen oli päällimmäisenä nuorten vastauksissa. Kun-nan yleisilmeen kohentaminen voi tapahtua istutuksin, kunnostamalla pi-hoja ja jalkakäytäviä ja harventamalla pensaita ja poistamalla ”risukkoja” ym. maisemasuunnittelun keinoin.

Ajanvietemahdollisuuksia nuorille voitaisiin tarjota esim. urheilun muodos-sa. Nuoret toivoivat avoimissa vastauksissa lisää palveluita, viitaten vapaa-ajan palveluihin, mm. liikunnan harrastamisen mahdollisuuksien lisäämiseen, mutta myös kahvilaa, kauppoja ja puistoa, jossa viettää aikaa. Moni nuori eh-



dotti kuntaan urheilu- tai monitoimihallia ja joku myös flipperiä pelatta-vaksi. Nuoret toivoivat myös kyliin toimintaa ja kylien huomioon ottamista kehittämisessä. Lisäksi toivottiin tapahtumia, kuten konsertteja ja musiikki-festivaaleja. Nuorten vapaa-ajan mahdollisuuksien parantamisella on tärkeä rooli viihtyvyyden kannalta, mikä vähentää nuorten poismuuttoa ja väestöka-toa. Tarjoamalla riittävästi virikkeitä voidaan ehkäistä myös ns. ongelmanuor-ten häiriökäyttäytymistä. Nuoret ovat kunnan tuleva voimavara, joten nuorten viihtymättömyys on syytä ottaa vakavasti.

Meänmaan eli Kolarin ja Pajalan välisessä yhteistyössä on koettu ongel-mia. Yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi on esitetty Suomen ja Ruotsin puolen eri-laisia hallintokulttuureita: Ruotsissa kuntaa johtavat ammattipoliitikot, Suo-messa taas virkamiehet ja luottamusmiehet. Näiden kahden puolen yhteis-neuvottelut on ollut ongelmia. Kyselyssä yksi vastaaja toi esiin huolensa yh-teistyön heikkenemisestä kuntien välillä Pajala-projektin loppumisen jälkeen.

Yksi yleisen tason heikkous tai ongelma Kolarissa saattaa olla kunnan syr-jäisyys. Tämä seikka ei kuitenkaan tullut esiin kyselyssä. Kolari on pieni kun-ta pohjoisessa, joka ei välttämättä houkuttele nuoria muuttamaan, vaan nuo-ret ennemminkin muuttavat etelään, jossa koulutus- ja työmahdollisuudet ovat laajemmat. Kaivoshanke saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta - kunnan tarjotessa entistä paremmat työmahdollisuudet, ei tarvetta muuttaa ehkä enää samassa määrin ole.

Kolarin tulevaisuudelle mahdollisia uhkia voivat olla mm. taloudellinen taan-tuma, kaivostoiminnan peruuntuminen tai toteutuminen pienimuotoisempana tai toiminnan yhtäkkinen loppuminen. Matkailu on Kolarille erittäin tärkeä elinkeino, joten matkailijoiden määrän potentiaalinen väheneminen taantu-man myötä on myös uhka Kolarille. Kuten edellä tuli ilmi ja kyselyssä mainit-tiin, yleisen väestöllisen kehityksen huomioon ottaen väestön ikääntyminen on yksi uhka, johtaen väestön vähenemiseen ja mahdollisesti työvoimapu-laan. Toisaalta myös työttömyys on mahdollinen uhka taantuma huomioon ot-taen.

Vaikka kaivostoiminnan vaikutukset ovat lähtökohtaisesti positiivisia, osa ky-selyyn vastanneista osoitti myös huolensa siitä, että työntekijät olisivat ulko-paikkakuntalaisia, jotka pendelöisivät Kolariin. Näin ollen ulkopaikkakuntalai-sista kertyvät verotulot eivät tulisi Kolariin. Aikuiset vastaajat suhtautuivat kaivostoiminnan hyötyihin, erityisesti niiden pysyvyyteen, huomattavasti epäi-levämmin kuin nuoret. Jotkut arvelivat myös hyötyjen jäävän odotettua pie-nemmiksi.

2.4 Palvelut

2.4.1 Julkiset

Kyselyn perusteella eniten parantamisen varaa Kolarissa on julkisten tilojen ja kiinteistöjen huollossa. Myös joukkoliikenneyhteydet ovat vastaajien, erityi-sesti nuorten, mukaan huonot. Parhaiten toimivina palveluina aikuiset pitivät kouluja, lasten päivähoitoa ja kansalaisopistoa. Nuoret taas pitivät kirjastoa ylivoimaisesti parhaana palveluna. Avoimissa vastauksissa mainittiin heikkouksina muun muassa postin olevan liian kaukana keskustasta. Toiseksi erään vastaajan mukaan reitistöjä on ke-hitettävä, vaikka ne ovat nykyiselläänkin tyydyttävällä tasolla, mutta niiden kehittäminen toisi lisää kävijöitä kuntaan. Palveluita ei joidenkin mielestä ole



riittävästi ja ne eivät ole tarpeeksi monipuolisia. Mainittiin myös rakennusten, joissa julkiset palvelut sijaitsevat, olevan huonossa kunnossa. Lisäksi haluttiin lisää asuntoja ja palveluita keskustan lisäksi myös kyliin. Keskittämistä kir-konkylälle kritisoitiin monessa vastauksessa. Käyttäjien näkökulmasta palve-luiden keskittäminen ei siis välttämättä ole hyvä ajatus. Enemmistön mielestä (n. 67 %) Kolarissa on sekä riittävästi kauppoja että yksityisiä palveluita. Palveluiden myös uskottiin enimmäkseen riittävän hyvin jatkossa.

2.4.2 Yksityiset

Yksityisten palveluiden osalta kaivattiin avoimissa vastauksissa ennen kaikkea kahvilaa tai kyläkahviloita, tämän mainitsi 1/3 osa avoimeen vastaukseen vastanneista. Kahvilalle näyttäisi siis olevan selkeä tarve, erityisesti nuorten mielestä. Lisäksi Kolariin toivottiin ravintolaa, esim. kiinalaista, muita mainit-tuja palveluita olivat:

Vaateliike Urheilukeskus nuorille, jossa myös tytöille toimintaa Erikoisliikkeet: lelukauppa, lasten vaatekauppa, valokuvaamo, ken-

käkauppa, urheiluliike Auton huolto- ja korjausyritys

Asuntotarve on väestön lisääntymisen työvoiman kasvaessa selkeä haaste. Yleisestä viihtyvyydestä kysyttäessä erityisesti nuoret toivoivat asuntoihin pa-nostamista, eli olemassa olevan asuntokannan kunnostamista ja yksiöitä ja kaksioita nuorille. Asuntotarpeesta syksyllä 2009 tehdyssä erillisessä selvityk-sessä todetaan Kolarin asuntotarjonnan olevan nykyisellään riittämätön.9 Asuntotarpeeseen ei siksi tämän selvityksen puitteissa puututa tarkemmin, koska erillinen selvitys on olemassa.

Liikenneyhteydet

Liikenneyhteyksissä oli 53 % kyselyyn vastanneen mielestä parannettavaa. Eniten parannettavaa oli linja-autoliikenteessä, johon toivottiin ennen kaikkea lisää vuoroja seuraaville linjoille:

Liikenne kyliin ja kylien välille Yhteydet Ouluun ja Rovaniemelle Koulukyydit kyliltä Yhteys Kittilän lentokentälle Reittiliikenne Ylläkselle

Myös bussikalustoa muutama moitti huonokuntoiseksi, esim. koulubussia ho-meiseksi. Kyselyn perusteella yhteydet Kolarin sisällä eivät siis ole kovin hy-vät, vaikka muualta maasta Kolariin pääseekin melko hyvin. Kuitenkin jos Ko-larin sisäisiä liikenneyhteyksiä verrataan muihin vastaavan kokoisiin kuntiin Suomessa, liikenneyhteydet eivät välttämättä ole muuta maata huonommat. Tämä ei tarkoita, ettei kuntalaisilla voisi olla todellinen tarve parempiin yhte-

9 Perusselvitys Kolarin asumistarpeista kaivostoiminnan käynnistyessä, Pöyry Environment Oy. Ra-porttiluonnos 15.12.2009



yksiin, mutta niiden toteuttaminen julkisin varoin ei välttämättä ole mahdollis-ta.

2.5 Pajalan palvelut ja yhteistyö Pajalan kanssa

Nuoret käyttivät Pajalan palveluista eniten kauppoja, muiden yrittäjien palve-luita ja uimahallia, joista kaupoissa muutama kävi jopa viikoittain. Uimahallia ja muita palveluita osa nuorista käytti kuukausittain tai useita kertoja vuodes-sa. Aikuiset käyttivät myös eniten kauppoja ja muiden yrittäjien palveluita, mutta vähemmän uimahallia kuin nuoret. Aikuiset käyttivät myös Pajalan ky-lien palveluita, yksi vastaaja jopa viikoittain. Avoimissa vastauksissa nuoret kertoivat lisäksi käyttävänsä urheilukauppaa, Frassen hampurilaisravintolaa, Punaisen risti kirpputoria ja markkinoita. Aikui-set mainitsivat myös kirpputorin, Pajalan markkinat ja luonnossa liikkumisen. Sekä nuorten että aikuisten joukossa oli myös sellaisia, jotka totesivat, ettei-vät käy Pajalassa koskaan. Aikuiset arvioivat Pajalan palveluiden merkityksen Kolarille suuremmaksi kuin nuoret. Kummankin ryhmän mielestä Pajalan palveluiden merkitys viihtyvyy-delle Kolarissa oli kuitenkin pieni: 78 % nuorista ja 76 % aikuisista ajatteli näin. Kuitenkin ryhmien välillä on eroa, sillä nuorista kukaan ei pitänyt Pajalan palveluiden merkitystä erittäin suurena, mutta aikuisista 13 %. Vastaavasti nuorista yhteensä 29 % arvioi merkityksen pieneksi tai erittäin pieneksi, ai-kuisista merkitys oli pieni 10,5 % mielestä, erittäin pieni ei kenenkään mieles-tä.

Kuntien välisen yhteistyön merkityksen vastaajaryhmät arvioivat myös hyvin eri tavoin, kuten alla olevasta pylväskuviosta näkyy. Opiskelijoista alle 9 % pi-ti yhteistyötä henkilökohtaisesti merkittävänä, aikuisista taas lähes 40 %. Kunnan kannalta vastaavat luvut olivat 35 % (opiskelijat) ja 53 % (aikuiset). Yrittäjien kannalta opiskelijoista 49 % piti yhteistyötä tärkeänä, aikuisista 71 %.



Kolarin ja Pajalan välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys, %

80

70

60

50

Opiskelijat40

Aikuiset

30

20

10

0 Henkilökohtaisesti Kunnan kannalta Yrittäjien kannalta

Yleisesti ottaen kieltä ei pidetty suurena haasteena yhteistyölle. Nuoret koki-vat kielen haasteeksi suuremmassa määrin kuin aikuiset: nuorista 7,2 % koki sen on olevan erittäin suuri haaste, aikuisista ei kukaan. Vastaavasti nuorista 11,6 % oli sitä mieltä, että kieli ei ollut lainkaan haaste, aikuisista taas 18,4 % oli tätä mieltä.

Muina haasteina avoimissa vastauksissa mainittiin ennen kaikkea toiminta- ja hallintokulttuurien ero, erot lainsäädännössä ja byrokratia estämässä yhteis-työn sujuvuutta. Nämä tulivat esiin aikuisten vastauksissa, nuorille yhteistyö Pajalan kanssa oli tuntemattomampi asia, moni vastasi, ettei tiennyt asiasta tai ollut perehtynyt siihen. Nuoret eivät siis samalla tavalla kokeneet yhteis-työtä läheiseksi. Molemmat vastaajaryhmät mainitsivat ongelmaksi myös ra-han, eli eri valuutan. Lisäksi mainittiin asenteet ja ennakkoluulot: yksi nuoris-ta kertoi, että kunnasta puuttuvaa palvelua haetaan mieluummin toisesta sa-massa maassa, vaikka kauempanakin sijaitsevasta kunnasta kuin haettaisiin se lähempänä sijaitsevasta kunnasta rajan toiselta puolelta.

Ongelmana nähtiin myös meän kielen osaamattomuus kummallakin puolella, erityisesti nuorten parissa ja yhteistyön keinotekoisuus, koska koettiin, ettei siitä ole konkreettista hyötyä. Vastauksissa esitettiin kuitenkin myös vastak-kainen näkökulma, jonka mukaan yhteistyö ehdottomasti kannattaa ja on-gelmana on, että sitä ei hyödynnetä tarpeeksi.

Suurin osa vastaajista toivoi yhteistyön jatkuvan mm. terveydenhuollossa ja elinkeinojen saralla, viranomaisten välillä ja kaivostoimintaan liittyen. Ehdo-tettiin myös yhteistyöorganisaatiota vetämään yhteistyötä. Vastaajat, erityi-sesti kunnan vaikuttajat, suhtautuivat positiivisesti kyselyyn, kommentoiden sen olevan tärkeä ja että vastaava kysely olisi voitu tehdä jo aiemminkin.



3 VISIO JA TOIMENPITEET

3.1 Visio

Kolari/Meänmaa vuonna 2015:

Vauras ja vieraanvarainen väylänvarsi

3.2 Toimenpideohjelma

Ylläsjärvellä pidetyssä visioseminaarissa 3.12.2009 nousi esiin muutamia toi-menpiteitä, joilla todettiin olevan ensisijainen merkitys Kolarin/Meänmaan houkuttelevuudelle. Tärkeimmät voidaan tiivistää kolmeen toimenpiteeseen:

1. Palveluhenkisen ja aktiivisen kuntastrategian luominen

2. Kolarin kirkonkylän ilmeen kohentaminen ja viihtyisyyden paran-taminen

3. Kolarin ja Pajalan yhteisen kulttuurielämän ja paikallisidentiteetin vahvistaminen painottaen nuorisotyötä

Lisäksi todettiin tarpeita myös seuraavien asioiden kehittämiselle Kolarissa: Viihtyisä ja houkutteleva asuminen Hyvät koulutuspalvelut sekä päivähoito Hyvä saavutettavuus Meänmaan alueen sisällä sekä Kolariin ja Ylläkselle Aktiivinen markkinointi ja viestintä Kolarista ja Meänmaasta Kolarin houkuttelevuuden kehittämisessä keskeistä on aktiivinen yhteistyö ra-ja- ja lähialueiden, kuten Pajalan, kanssa. Meänmaa on monikansallinen ko-konaisuus, jossa osapuolet hyötyvät toinen toisistaan ja tuottavat lisäarvoa toisilleen. Lisäksi Ylläksen matkailukeskus on osa kehitettävää aluetta, eikä Kolarin keskustan ja Ylläksen välille saa muodostua vastakkainasettelua.

Yhteisesti sovittujen ja laajasti hyödyttävien kärkihankkeiden toteuttaminen vahvistaa Kolarin ja Meänmaan asukkaiden ja toimijoiden yhteishenkeä ja us-koa hyvään tulevaisuuteen. Ne tulevat poikimaan myös lisää erityyppisiä yh-teistyön muotoja sekä uusia kehittämisideoita. Hankkeiden onnistumisen yksi keskeinen edellytys on avoimuus ja aktiivinen viestintä. Näin saadaan asuk-kaat ja toimijat sitoutumaan hankkeiden toteutukseen ja kokemaan yhteisiä tekemisen ja onnistumisen tunteita.



3.2.1 Kuntastrategian laatiminen

Kuntastrategian tavoitteena on kunnan suunnitelmallinen kehittäminen ja sii-hen sitoutuminen. Strategiassa määritellään Kolarin kunnan visio, strategiset tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet ja seurantamittarit. Kuntastrategia toimii työkaluna, jonka avulla kunta pystyy vastaamaan tämän hetken ja tu-levaisuuden haasteisiin ja selviytymään muutoksesta voittajana.

Kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto osallistuu strategiaprosessiin aktiivisesti, jolloin prosessi myös syventää osallistujien strategista ajattelua, tehostaa heidän keskinäistä yhteistyötään sekä sitouttaa heidät päätettyihin linjauksiin. Strategiassa tunnistetaan myös sellaiset tekijät, jotka eivät vaadi kunnalta niinkään taloudellisia panostuksia vaan pikemminkin toimintatapojen tai asenteiden muutoksia.

Kuntastrategia toimii ’sateenvarjona’ kaikille kunnan alueella tapahtuville ke-hittämishankkeille. Siinä otetaan kantaa mm. tässä vetovoimaisuusselvityk-sessä esiin tulleisiin asioihin, kuten miljöön viihtyisyyteen, asumiseen, koulu-tuspalveluihin, päivähoitoon, saavutettavuuteen, kulttuurielämään, paikal-lisidentiteettiin, viestintään ja markkinointiin sekä Meänmaahan liittyviin ta-voitteisiin.

Elinkeinoasiamies ja/tai kunnanjohtaja tekee esityksen kuntastrategian laati-misesta kunnanhallitukselle.

3.2.2 Kolarin kylänraitin miljöön ja maiseman kehittäminen

Kolarin keskustan kylänraitti parannetaan vuoteen 2015 mennessä kauniiksi, viihtyisäksi ja toimivaksi. Kolarin keskusta toimii käyntikorttina ja näyteik-kunana koko kuntaan, jonka vuoksi sen viihtyisyyteen ja yleiseen ilmeeseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lisäksi yhteiset hankkeet lisäävät kolarilaisten yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä sekä edistävät mm. puutarhan- ja maisemanhoitoon liittyvää osaamista. Keskustan kylänraitin lisäksi myös kunnan läpi kulkevan pääväylän, valtatie 21:n, varrelle tehdään erilaisia toi-menpiteitä viihtyisyyden, esteettisyyden ja toimivuuden parantamiseksi.

Kolarin kylänraitin miljöön ja maiseman kehittämiseksi tehdään toimenpiteitä seuraavilla osa-alueilla:

pysäkkien kunnostaminen kevyenliikenteen väylien parannus ja rakentaminen istutusten lisääminen jätehuollon ja ekopisteen päivitys raivaukset jokivarressa ja kylänreitin varrella valaistuksen parantaminen huomioiden eri vuodenaikojen tarpeet lumen auraaminen ja siirto niin, että lumi lisää kylänraitin turvallisuutta ja

viihtyisyyttä tervetuloa –kylttien pystytys kunnan rajoille yksityisten pihapiirien siistiminen ja kohentaminen kauppojen, liikkeiden sekä julkisten rakennusten pihat ja Toimijoita, jotka ovat mukana prosessissa: Kolarin kunta, tekninen osasto, palkattu/ostettu puutarhuri Lapin tiepiiri (yleisten teiden osalta) kansalaisopisto (kursseja pihapiirien kohentamiseen liittyen) koulut (lapset mukaan viihtyisyyden rakentamiseen)



kuntalaiset, asukkaat Aktiiviset kylänraitin miljööstä ja maisemasta kiinnostuneet tahot laativat yh-teistyössä esityksen kunnanhallitukselle hankkeen käynnistämiseksi.

3.2.3 Viihtyisä asuminen

Kolarin kunnan olisi osoitettava tontteja erityyppisille ja –kokoisille asunnoille. Myös pienille asunnoille on ilmennyt kasvavaa tarvetta. Näitä tarvitsevat mm. matkailualalla työskentelevät ihmiset ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös kaivokselle tulevat työntekijät.

Asunnoista on Kolarissa tällä hetkellä pulaa. Asuntotilanteesta on tehty erilli-nen selvitys, joka julkaistiin joulukuussa 2009.

Vanhusten asuminen pyritään järjestämään niin, että kun omassa kodissa asuminen ei enää onnistu, vanhus voi siirtyä palvelutaloon, joka on mahdolli-simman lähellä hänen nykyistä elinympäristöään. Tämä tarkoittaa käytännös-sä sitä, että palvelutaloja rakennetaan myös kyliin, ei vain kirkonkylälle.

3.2.4 Laadukkaat koulutuspalvelut ja päivähoito

Asuinympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen liittyvät olennaisesti lapsiper-heitä koskettavat päivähoito ja koulutuspalvelut. Niillä on vaikutusta myös kaivoksilla ja Ylläksellä työskentelevien muuttohalukkuuteen ja asettumiseen Kolariin.

Koulutuspalveluiden ja päivähoidon järjestämiseen otetaan kantaa Kolarin kunnan tulevassa kuntastrategiassa.

3.2.5 Kulttuurielämän vahvistaminen

Vilkas kulttuurielämä on merkki aktiivisesta ja hyvinvoivasta yhdyskunnasta. Kulttuuritoiminta tarjoaa tekemistä ja yhdessä oloa lapsille, nuorille, aikuisille sekä ikääntyneille. Se voi myös vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja luovuuteen sekä keinon niiden kehittämiselle. Vahva kulttuurielämä tukee myös lapsen ja nuoren paikallisidentiteetin muodostumista.

Kolarin kunta ja Pajala käynnistävät yhteisen kulttuuriprojektin, jonka tavoit-teena on nostaa esille Meänmaan ainutlaatuiset mahdollisuudet monipuoliseen ja luovaan yhteistoimintaan. Projektissa huomioidaan Kolarin kunnan yksi merkittävä vahvuus eli mahdollisuus kansainvälisyyteen rajanaapurien ja ul-komaisten matkailijoiden kanssa. Toisena tukijalkana on ainutlaatuisen kult-tuuripääoman eli meänmaalaisuuden hyödyntäminen ja sen kytkeminen osak-si tätä päivää ja tulevaisuutta. Kolmas näkökulma on reagointi uusiin kolari-laisiin eli kaivoksen ja matkailun myötä alueelle muuttaviin asukkaisiin.

Meänmaa –hankkeessa tehdään esitys kulttuuriprojektin tavoitteista ja toi-menpiteistä sekä rahoituksesta ja käynnistetään neuvottelut yhteistyöstä Pa-jalan kanssa.



3.2.6 Urheilu- ja nuorisotilat

Vuoden 2010 aikana käynnistetään Kolarissa jäähallin rakentaminen. Lisäksi Kolariin kaivataan lisää kohtaamispaikkoja erityisesti nuorisolle. Nykyisiä nuo-risolle suunnattuja voidaan kehittää edelleen ja tarpeen mukaan toteuttaa uu-sia kohtaamispaikkoja. Ne voivat olla myös ulkotiloissa, jolloin esimerkiksi Ko-larin kylänraitin miljöön ja maiseman kehittämisen yhteydessä huomioidaan nuorison tarpeet kokoontua ja viettää aikaa ulkona.

Urheilun osalta yhteistyötä Pajalan kanssa kehitetään edelleen. Tällä hetkellä toimii jo yhteinen jalkapallojoukkue.

3.2.7 Saavutettavuuden kehittäminen

Kolarin kunta edistää eri keinoin junaliikenteen lisäämistä Kolariin. Tavoit-teena on, että vuoteen 2015 mennessä rautatie on peruskorjattu ja sähköis-tetty. Junavuorojen ja autovaunujen määrää lisätään ja Oulusta saadaan päi-vävuoro. Rautatien jatkorakentaminen Ylläkselle pyritään myös käynnistä-mään vuoteen 2015 mennessä.

Meänmaa käyttää pääasiassa kahta lähintä lentokenttää, Pajalaa ja Kittilää. Vuoteen 2015 mennessä Pajalan kentän lentoliikenne saadaan vakiinnutet-tua ja myös Kittilän kentän kapasiteetti kasvaa. Lentotaksit kulkevat vuonna 2015 Ylläkselle ja Kolarin keskustaan saakka. Lentoliikenteen määrä saadaan kasvamaan matkailija- ja asukasmäärien kasvun myötä.

Linja-autoliikenteen vuorojen väheneminen pysäytetään ja käynnistetään uusia vuoroja tukemaan erityisesti kuntakeskuksessa, kaivoksella ja matkai-lukeskuksessa työskentelevien sekä koululaisten kulkemista. Linja-autoliikenteen logistiikassa huomioidaan sekä matkailijoiden että paikallisten asukkaiden tarpeet, jotta vuoroista saadaan hyvin palvelevia ja kannattavia.

Vuoteen 2015 mennessä paikallistieverkko on suurilta osin korjattu. Vene-järvi – Kurtakko –tie on rakennettu.

Kolarissa on käytössä asukkaita tehokkaasti palveleva laajakaistaverkko.

Kolarin kunta pyrkii edistämään omalta osaltaan saavutettavuuden kehitty-mistä vaikka viime kädessä vastuu on liikenneyhtiöillä ja operaattoreilla.

3.2.8 Markkinointi ja näkyvyys, viestintä

Kunnan asioista ja tapahtumista tarvitaan tietoa usealla eri suunnalla. Paikal-liset asukkaat haluavat tietää ajankohtaisista asioista ja päästä tarvittaessa vaikuttamaan niihin. Kunnasta kiinnostuneet - ja sinne jopa muuttoa suunnit-televat - ihmiset haluavat tietoa, jonka pohjalta he muodostavat mielikuvan kunnan kiinnostavuudesta. Kunnan aktiivisella markkinoinnilla ja viestinnällä voidaan vaikuttaa myös yrityselämään eli vahvistaa nykyisten yrittäjien sitou-tuneisuutta sekä houkutella uusia yrityksiä paikkakunnalle.



Kolarin kunnan viestinnässä ja markkinoinnissa voidaan ottaa mukaan Meän-maa –ulottuvuus ja edistää rajan unohtavaa yhteistoimintaa. Esimerkiksi Ko-larin tapahtumista tiedotetaan Pajalassa ja päinvastoin. Pienet kunnat saavat näin lisäarvoa toinen toisistaan kun tarjonta lisääntyy, monipuolistuu ja osal-listujienkin määrä kasvaa.

Kolarin kunnan tulevassa kuntastrategiassa otetaan kantaan siihen, miten Ko-larin sisäinen ja ulkoinen markkinointi ja viestintä toteutetaan. Lisäksi strate-giassa linjattu visio antaa pääsisällön Kolarin kunnasta kertovalle markkinoin-tiviestille. Siinä on korostettava Kolarin vahvuuksia sekä sellaisia asioita, joilla edistetään vision toteutumista.

4 YHTEENVETO

Selvityksessä on kartoitettu Kolarin/Meänmaan vetovoimatekijöitä, jotta kun-ta pystyisi mahdollisimman hyvin vastaamaan alkamassa olevan kaivostoi-minnan tuomiin haasteisiin ja tarjoamaan viihtyisän asuin- ja työpaikan sekä nykyisille että tuleville asukkailleen.

Aikaisempien selvitysten sekä Kolarin kunnan vaikuttajille ja nuorille suunna-tun kyselyn tuloksena Kolarin suurimpia vahvuuksia ovat matkailu, kaivos-toiminta ja meänmaalaisuus. Viimeksi mainittu on selkeästi tärkeämpää vanhemmille kuin nuoremmille sukupolville, nuorten meänmaalainen identi-teetti ei ole yhtä vahva. Matkailu on kunnan suurin työllistäjä ja ensisijainen elinkeino kunnan talouden kannalta. Kaivostoiminnan odotetaan tuovan noin 3800 asukkaan kuntaan uusia työpaikkoja (arviolta 140 suoraa työntekijää kaivostoimintaan Kolariin) ja virkistävän täten kunnan taloutta.

Keskeiset heikkoudet kyselyn perusteella Kolarissa ovat etenkin ristiriidat valtuutettujen ja virkamiesten välillä kunnan hallinnossa. Kunnan keskustan rapistunut yleisilme on toinen ongelma. Ajanvietemahdolli-suuksien puute, erityisesti nuorten mielestä, on kolmas keskeinen heikkous.

3.12.2009 pidetyssä visioseminaarissa Kolarin/Meänmaan visioksi vuodelle 2015 määriteltiin ”Vauras ja vieraanvarainen väylänvarsi”. Lähtökohta-analyysin ja vision perusteella on esitetty kolme keskeisintä toimenpidettä, joilla Kolarin parhaat ominaisuudet saadaan esiin ja löydettyihin ongelmiin pystytään vastaamaan:

1. Palveluhenkisen ja aktiivisen kuntastrategian luominen

- elinkeinoasiamies tai kunnanjohtaja tekee aloitteen kunnanhallitukselle

2. Kolarin kirkonkylän ilmeen kohentaminen ja viihtyisyyden paran-taminen

- ensisijaisesti vastuullinen taho: Kolarin kunnan tekninen osasto, palkat-tu/ostettu puutarhuri. Myös kuntalaiset osaltaan vastuussa.

3. Kolarin ja Pajalan yhteisen kulttuurielämän ja paikallisidentiteetin vahvistaminen painottaen nuorisotyötä

- Meänmaa-hanke tekee aloitteen ja käynnistää neuvottelut Pajalan kanssa



Näiden lisäksi myös seuraavien asioiden kehittäminen todettiin tarpeelliseksi:

Viihtyisä ja houkutteleva asuminen Hyvät koulutuspalvelut sekä päivähoito Hyvä saavutettavuus Meänmaan alueen sisällä sekä Kolariin ja Ylläkselle Aktiivinen markkinointi ja viestintä Kolarista ja Meänmaasta

FCG Finnish Consulting Group Oy

LIITE 1

Liite 1. Kysely Kolarin/Meänmaan vetovoimaisuudesta

Kunnanvaltuutetut, -hallituksen jäsenet ja luottamusmiehet Ammatti/asema Kolarin kunnanvaltuustossa tai hallituksessa - Valtuutettu - Yrittäjä, valtuusto ja hallitus - Valtuutettu - kunnanvaltuutettu - Vesilaitos työntekijä - Atk-vastaava, valtuuston jäsen, valtuuston varapj. - Korjuuesimies/eläkeläinen

-Rivijäsen valtuustossa -Teknisenlautakunnan jäsen/puhj. -Kaavatoimikunnan jäsen

- ent.asemapäällikkö valtuuston 2 varapuheenjohtaja - Kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsen - Koulutussuunnittelija/eläkkeellä. Valtuutettu. - Kunnavaltuuston varajäsen - Varavaltuutettu - erityisluokanopettaja/ varavaltuutettu - maanviljelijä/varajäsen molenmissa - osastopäällikkö - Maankäyttöinsinööri/osastopäällikkö - johtava lääkäri - valtutettu kunnahallituksen varajäsen - Valtuuston varavaltuutettu - sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen - tarjoilija / sivistyslautakunnan varajäsen - Maalari/Rakennuslautakunta Reijo Viuhkolan varajäsen - myyjä elintarvikekaupassa?

rakennuslautakunnan jäsen - kOULUNKÄYNTIAVUSTAJA/RAKENNUSLAUTAKUNTA/VARAJÄSEN - Varavaltuutettu - varavaltuutettu - Rakennustarkastaja - Lautakuntajäsenyys - Opettaja/ tarkastuslautakunta - Huoltoesimies / Tarkastuslautakunnan jäsen - yrittäjä. toimitusjohtaja Ikä

Jos ajatellaan Kolarin nykytilannetta, mitä tekijöitä pidätte alueen vahvuuksina ja mahdollisuuksina? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot.

Avoimet vastaukset: Muu, mikä? Kaivosten mahdollisuudet, matkailun kasvu Mineraalit valtakunnan rajan madaltuminen Mahdollinen kaivostoiminta hyvä saavutettavuus ja turvallisuus kaivosteollisuuden tulo

Entä mitä tekijöitä pidätte uhkana tai heikkouksina Kolarin kehitykselle? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot.

Avoimet vastaukset: Muu, mikä?

Matkailussa yhteistyö heikkoa, suuret yritykset syyllisiä Osaamispääoman puute kunnallisessa päätöksenteossa Yhteistyön heikkeneminen Pajalan kunnan kanssa projektin päättymisen jälkeen? kyläpolitikointi kapea-alaiset näkemykset eri hallintokunnissa. ryhmien välinen yhteistyön puute poliittisen päätöksenteon haavoittuvuus ja alttius ei rationaalisuuteen Paras hanke ammattitaitoisen työvoiman saanti liiallinen orientoituminen matkailun varaan asukkaiden eriarvoistaminen asuinkylän mukaan Luottamushenkilöiden kapea katsantakanta Kunnan johto. Kyläkuva ruma.

Miten Kolarin kunta voisi parantaa kuntalaisten asumisviihtyvyyttä? - Huolehtimalla OIKEASTI ongelmanuorista. - Parantamalla peruskouluoloja ja yhteistyötä kouluasioihin liittyen. Kuuntelemalla enemmän kuntalaisia.

Kyläkeskuksen viihtyvyys ja palvelutason parantaminen. - Siirtää kirkonkylä Ylläsjokisuuhun - Olemalla tasapuolinen kaikkia kyliä kohtaan. - Yleisilme vaatisi kohentamista (kirkonkylä ja tunturikeskusten kylät), varsinkin kesällä - Kirkonkylän ympäristön siistiminen niin jotta kaunis jokivarsi tulisi esiin ja muutenkin jo olevat kiinteistöt kuntoon - Saattamalla puistot kohtuulliseen kuntoon risukkojen raivauksella ja asutojen piha-alueiden saattaminen

viihtyisimmäksi. Koskee myös yksityisiä ja liikelaitoksia - Asumusviihtymys on subjektiivinen tunnetila. Viihtyä voi tiettömän taipaleen takana tai city-Kolarissa. Oleellista;

yhdenvertaiset palvelusaatavuudet kuntalaisille tie- ja tietoliikenneyhteyksineen. - Katuvalaistukset, tiet, kadut, kulttuuri tarjonta, kirkonkylän yleisnäkymä - Hyvät palvelut - Kolarissa tuntuu paikoitellen vallitsevan voimakkaana vihamielinen toimintakulttuuri, jossa kunta, virkamiehet,

herrat ovat vihamiehiä tai ainakin vastapuolella. Riitaa halutaan ja haastetaan. Tämä ulottuu myös luottamushenkilötasolle. Tätä mielialoja hapantavaa asennevammaa voi korjata vain pitkällisellä kulttuurimuutokseen tähtäävällä koulutuksella. Voitaisiin aloittaa luottamushenkilöistä ja kunnan työntekijöistä.? ? Konkreettinen parannus olisi kirkonkylän esteettisen ympäristön parantaminen, lisää istutuksia( myös yksityisten pihoille)

- Kuntalaositen ja yritysten sitouttaminen viihtyvyyden parantamiseen ja kunnan kehittämiseen (jokainen osallistuu positiivisessa mielessä yhteisen hyvän luomiseen ja kaikki ovat näin ollen alueen "markkinamiehiä")

- Kirkonkylälle tehdyn kyläkuvasuunnitelman täytäntöönpano? ?

Osallistumismahdollisuuksien lisääminen esim internetin välityksellä - Nopeat tietoliikenneyhteydet, rahaa kylätoimintaan, hyvät peruspalvelut, kotipalvelu vanhuksille - Luomalla toimivat liikenneyhdeytet sivukyliin.Ei asumisen keskittämistä keskustaan. - Halvemmat asunnot ja paremmat ajanvietto paikat - Yks hyvä ajatus olisi sen koirapuiston perustaminen (eipähän olis paskat pitkin teiden varsia, ku omistajat eivät

kerää paskojaan pois)? Kunnan omien kiinteistöjen pensaiden ja ympäristön huolellinen leikkaus ja siistiminen. (Kirjaston vuorimänty on kyllä todella huonolla hapella)? Siinäpä niitä muutamaan minuuttiin mahtuu.

- Kohdella koko kunnan asukkaita yhtäläisesti, ihmiset eivät välttämättä halua asua kirkonkylällä tai Ylläksellä. Eli palveluja myös kylille. Ei tarvi olla kiinteä, pysyvä palvelu, asiointiautokin olisi hyvä. Hyvät internet-yhteydet joka kolkkaan.

- Pihat voisi olla kunnan omistamissa taloissa paremmin hoidetut. - Samoihin palveluihin annettaisiin samanlaiset avustukset riippumatta asuinkylästä, että osaa ei eriarvostettaisi

ainakaan päätöksissä sen mukaan onko syrjäkyläläinen vai ei. - Kirkonkylän yleisilme on ankea. Miten saataisiin joki paremmin näkyviin? Istutuksia ja liikerakennusten pihat

viihtyisämmiksi; istutuksia...? Koulupuolelle yhteistyötä ja jo olevien mahdollisuuksien kehittämistä. Keskinäinen riitely aiheuttaa oppilaiden hakeutumista muualle. Pitäisi muistaa, ketä varten töitä tehdään - myös opettajat.

- Kirkonkylän kyläkuva kauniimmaksi ja yleensä kiinnitettäisiin huomiota yleiseen siisteyteen. Kunnan ylläpitämien asuinrakennusten ja laitosten ympäristöt, pihat kuntoon, samoin kaavatiet. Nyt jalkakäytävät heti kirkonkylän ulkopuolella niin huonossa kunnossa ,että tuntuu kuin asuisi kehitysmaassa

- Kirkonkylän keskusta on parannettava ympäristönä - Kyläraittien siistiminen, jokivarren teillä väylä paremmin näkyviin (risukot pois ) Samoin järvialueilla.

Mitä mieltä olette seuraavien palveluiden riittävyydestä ja toimivuudesta tällä hetkellä? Valitkaa parhaiten sopiva vaihtoehto.

Erittäin

hyvä Hyvä

Ei hyvä

eikä

huono

Huono Erittäin

huono

En ole

käyttänyt

Terveyspalvelut yleensä 7,9% 71,1% 18,4% 2,6% 0% 0%

Palvelut vanhuksille 5,3% 52,6% 21,1% 10,5% 0% 10,5%

Lasten päivähoito 13,2% 60,5% 5,3% 7,9% 0% 13,2%

Mielenterveyspalvelut 0% 36,8% 26,3% 5,3% 5,3% 26,3%

Päihdehuolto 0% 21,1% 26,3% 13,2% 5,3% 34,2%

Muut sosiaalipalvelut (mm. toimeentulotuki) 13,2% 31,6% 21,1% 0% 5,3% 28,9%

Koulut 16,2% 64,9% 8,1% 5,4% 2,7% 2,7%

Kirjasto 39,5% 47,4% 13,2% 0% 0% 0%

Liikuntapalvelut ja -mahdollisuudet 13,2% 50% 26,3% 10,5% 0% 0%

Kansalaisopisto 10,5% 52,6% 23,7% 5,3% 0% 7,9%

Kunnallinen asuntotarjonta 0% 50% 15,8% 18,4% 2,6% 13,2%

Kunnallinen tonttitarjonta 15,8% 44,7% 15,8% 5,3% 2,6% 15,8%

Joukkoliikennepalvelut 0% 5,3% 31,6% 28,9% 23,7% 10,5%

Kunnallistekniikka (vesi, viemäri, sähkö,

lämpöhuolto) 8,3% 55,6% 11,1% 11,1% 2,8% 11,1%

Julkisten tilojen (puistot, tiet, kadut) ja

kiinteistöjen hoito 0% 10,5% 36,8% 34,2% 18,4% 0%

Jätehuolto 15,8% 52,6% 23,7% 2,6% 5,3% 0%

Muu palvelu 0% 26,7% 26,7% 6,7% 6,7% 33,3% Jos valitsitte vaihtoehdon muu palvelu, mikä palvelu on kyseessä ja miten arvioisitte sen toimintaa? - Julkiset palvelut yleensä; kaupat ja muut pienyritykset - Kunnassa olevat reitistöt. (latu,kelkkareitit ja vaellusreitit .Toimii tällä hetkellä hyvin ,mutta kehitettävä

lisää,koska ne tuovat käviöitä kuntaan. - Posti liian kaukana keskuksesta - liikkeiden sijoittuminen valtatien varteen kirkonkylän palvelutarjonta heikentynyt(posti.alko ym) - Tiettyjä erikoispalveluita voisi olla enemmän (esim. autojen merkkihuoollot vähäisiä ja huoltopalvluita muutenkin

vähän) - Kunnan virkamiehet, hyvä ja asiallinen palvelu - ruksasin vahingossa - Ympäristön huomioiminen - Ei ole palveluissa valittamista Muut vapaat kommentit koskien palveluita - Kunnan viranhaltijoilta saan tarvittaessa hyvin tietoa ja palveluita. - Kilpailuttaminen huonontaa esim kaavateiden kuntoa. - Tarvis parempaa yhteistyötä eri tahojen kesken, kuten virkamiesten ja valtuutettujen. Voisi laittaa pystyyn

vaikka jonkinlaisen YYA-projektin, jotta kaikki osapuolet tulisi kuultua ja kunnan työpaikkojen ja päätäjien työhyvinvointi ja henki paranisi.

- Palveluita yritetään väkisin keskittää kunta keskukseen ,mikä ei välttämättä paras vaihtoehto. - Suunittelussa pitää ajatella koko kylää eikä vain kylän valtatien reunaa. - vanhuksille tarjottava mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään(kotipalvelu ja muut palvelut)

- Kunnan johdon piittamattomuus sivukylien palveluista.Kunnanjohtajan johtamistaidot ala-arvoiset! - Ylläksen alueen lääkäripalvelut alkavat olla korkeatasoisia, käytän mielelläni niitä, koska kunnan tarjoamiin on

hankala päästä. Onko Kolarissa tällä hetkellä riittävästi kauppoja?

Onko Kolarissa tällä hetkellä riittävästi muita yksityisten yrittäjien palveluita?

Avoimet vastaukset: Ei. Mitä palveluita tarvittaisiin lisää?

Vaatetusliikkeita yms. Hyvin varustettu urheiluliike kirkolle yleensäkin pienyrittäjätoimintaa ja mikäli väestöpohja kaivosten myötä laajanee varmaan myös yrittäjä toiminta viriää kun

kysyntä kasvaa erikoisliikkeitä esim. autojen huolto- ja korjaustoiminta liian vähäistä kyläkahviloita valokuvaamo, kenkäkauppa, kultaseppä, musiikkikauppa, lelukauppa lelukauppa, lasten vaateliike (edullistakin asustetta) kunnollinen vaatekauppa

Ovatko liikenneyhteydet Kolariin ja Kolarissa tällä hetkellä mielestänne hyvät?

Avoimet vastaukset: Ei. Missä olisi parantamisen varaa?

työpaikkaliikenne kolarista ylläkselle VR sähköjuna Liian vähän yhteyksiä Rovaniemelle/ ouluun erityisesti viikonloppuisin. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne junaliikenne ympärivuotiseksi ja päivittäiseksi yleiset kulkuneuvoyhteydet ovat vähentyneet viime vuosina. Tarvitvittaisiin yleinen kulkuneuvoyhteyds mm. lentokentälle kyliltä ei julkista liikennettä. Siispä siinä on parantamisen varaa. linja-autovuoro aamuisin Kemin junalta Kolariin loppunut. Linja-autoliikenteessä toivomisen varaa, mutta väestöpohja ei taida suoda parenpia mahdollisuuksia bussiliikenne päivittäisyhteys etelään erittäin huono tiuhemmat aikataulut esim yhteyliikenne lentokentällä ja yhteydet ns syrjäkyliltä "autottomille" ihmisille kaikissa vanhuksille tilaustaksipalveluita sesongin ulkopuolella junalla ei pääse käymään viikonloppureissua etelässä aavahelukan lentokenttä

Lisää linjoja viikonloppuisin. Joukkoliikenne Kylien välinen ja Rovaniemelle reittiliikenne Ylläkselle

Kaivostoiminnan alkamisen odotetaan luovan Kolariin uusia työmahdollisuuksia. Mitä vaikutuksia uskotte tällä olevan kunnalle? - Erittäin positiivisia, tuo lisää palveluita ja työmahdollisuuksia. Ongelmaksi tulee muodostumaan asuntotuotanto - Piristää koko kunnan elämää. - Liikkumavara paranee. Koko elinkeinoelämä vilkastuu. Sijoituksia kuntaan maanostoina ja yritysostoina tulee

tapahtumaan. Pienyrityksiä tulee lisää. Palvelut alkavat kannattaa. Koulut voivat käydä ahtaiksi. Matkailuelinkeino kuitenkin jatkuvuudellaan pysyy pääelinkeinona.

- Ehkä väkimäärä kasvaa jonkin verran. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät. Saadaan uusia näköaloja uusien ihmisten myötä Kolariin. Positiivisuus lisääntyy.

- Kunnaan alueella käy töissä ulkopaikkakuntalaisia enemmän kuin paikallista väkeä. Veromarkat valuvat muualle.

- ostovoima lisääntyy hieman. - Yleinen positiivisuus, kunnan tulevaisuuden kannalta. Ostovoima lisääntyy, ikärakenne nuorentuu. - verotulojen kasvua mahdollisuuksia palvelujen monipuolistumiseen - Asukasmäärä lisääntyy ja se tietää lisää asuntojen rakentamista ja päiväkodin laajennusta - Väkeä lienee tulossa, mutta käyvätkö kotipaikkakunnaltaan vai asettuvatko Kolariin, on kohtalon kysymys.

Epäilen väen lisääntymistä oleellisesti kunnassamme. Vähänhän ehkä saadaan verotuloja, mutta ratkaisevastiko, sitäkin epäilen. Epäilen myös, että paikallisille jää vähän työpaikkoja, korkeintaan rakentamisen ajaksi.

- Kunnalta vaaditaan entistä enemmän melkein kaikkia kunnan palveluja. - Veronmaksajia muuttaa Kolariin, verotulot lisääntyvät, toisaalta palveluja tarvitaan silloin lisää. Erilaisia/uusia

työpaikkoja tulee lisää. Muuttuko kuntakeskus tuntureiden suuntaan? Kylät pysyvät elävinä; useat haluavat asua Kolarin muissakin kylissä kuin kuntakeskuksessa tai tunturialueella.

- vilkkaampaa elämää, työtäkin, rhkä nuoria muuttaa töihin, raha liikkuu enemmän. - Mahdollistaa kunnan palvelujen tarjoamisen, mikäli työvoiman kysyntä pysäyttää tai hidastaa väestökatoa sekä

ikääntymistä - Kaikenlaisen toiminnan piristyminen; lisäväestö luo paineita lisäpalveluille ja mahdollistaa palvelujen

kehittymisen - Virkistää ja lisää elinvoimaisuutta, mutta viipeellä.

Monipuolistaa ammattirakennetta, parantaa sosioekonomista tasapainoa. - verotulojen kasvu ja yleisen positiivisen ilmapiirin kasvamisen kautta myös muu yritys- ja ihmisten harrastus-

sekä osallistava toiminta paranee - Positiivinen, päivähoidon tarve tod näk lisääntyy. Samoin oppilaiden määrä??

Toivottavasti väki muuttaa paikkakunnalle, eikä ole "viikot" töissä parakeissa ja lomat ja vapaa-ajat muualla - hyviä - väestön kasvu, - Tulee lisää porukkaa, ulkomaalaisia ja suomalaisia. Lisää palveluita, lisää töitä, elämää kyliin - lisää erikoisliikkeiden palveluiden kysyntää - 1.paluumuutto?

2.verotulojen kasvu? 3.tulo- ja kiinteistöverojen kasvu? 4.työllisyys paranee? 5.asuinrakentamisen lisääntyminen? 6.väkiluku kasvaa

- asukasluku kasvaa ja kunnalle tulee rahaa - paluumuuttoa, lisää asuntoja,?

verotuloja!!!!? Olisko jo aika tehdä suuria päätöksiä!!!

- Työpaikat tuovat asukkaita, verotuloja, elämä vilkastuu kaikin puolin. - Lisäävän työpaikkoja ja näin ollen parantavan ostos mahdollisuutta ihmisillä. - Pienemmät, mitä nykyisten puheiden mukaan luvataan. - elinvoimaisuus paranee - väkimäärä nousee - Lisää ehkä verotuloja ja asukkaita. - Nuoria paluumuuttajia on jo tulossa, lisää tulee. Kauppojen asiakkaat lisääntyy, muitakin palveluja käytetään

enempi; ravintolat, parturit jne. Yleinen ilmapiri kirkastuu ja usko tulevaisuuteen normalisoituu. - Kunhan se toiminta ensin alkaa.... - Lisää asukkaita - Pääsääntöisesti positiivista, nuoret pysyy paremmin kunnassa ja ehkä tulee lisääkin. - Asukasmäärä lisääntyy, veronmaksajia lisää, lisää työvoimaa myös matkailun pariin

Miten uskotte Kolarin palveluiden riittävän jatkossa?

Erittäin

hyvin Hyvin

Melko

huonosti Huonosti

Erittäin

huonosti

Kunnalliset palvelut 13,5% 67,6% 16,2% 2,7% 0%

Yksityiset palvelut 2,7% 70,3% 21,6% 5,4% 0% Mitä Meänmaa ja meänmaalaisuus merkitsee teille, vai onko sillä merkitystä? - Yhteinen kieli ja kulttuuri - Yhteenkuuluvuutta. - Merkitsee sitä, että voi ajatella asioita laajemmin ja on helpompaa uskoa tulevaisuuteen. Kieliasiaa voisi

korostaa enemmänkin. Esim meänkieli voisi olla opetusaine kouluissa ja siihen voisi liittyä jotakin kulttuuritapahtumaa. Miten olisi Meän Hiihto tai Meän Maratooni, valtakunnan rajan ylittävä kisa?

- Uusia haasteita. - perinteen vaaliminen turhaa, ellei opetuksessa oteta sitä huomioon. - Ei merkitystä - kulttuurista rikkautta - Yhteen kuuluvaisuuden tunnetta molemmin puolin rajaa - Ei juurikaan merkitystä, koska kyseessä on kahden valtion alueella olevat kansalaiset omine kulttuureineen,

mutta byrokratia esteineen. - Yhteinen nimittäjä Kolarin ja Pajalan asukkaille. - Kotiseutu, joka ulottuu joen molemmin puolin. Ainutlaatuinen alue maailmassa. - Ei tavalliselle kuntalaiselle paljon merkitystä toistaiseksi - Voimakas osa identiteettiä, olen ylpeä länsilappilaisuudestani - Positiivista ajattelumallia - Meänmaa on muualta tuleville matkailijoille eksotiikkaa ominen kielineen, jota tulisi hyödyntää enemmän mm.

matkailussa - Meänmaahankkeen ja gränslös vård hankkeen myötä suhteet naapurikuntaan ovat parantuneet, yhteistyötä

viritellään innokkaasti. Rajan takana erityisesti kielellä on vahva merkitys - vahvuus - Ei oikeastaan, olemme kolarilaisia tai sieppiläisiä tai kurtakkolaisia riippuen missäpäin kuntaa asumme.

Meänmaa alkaa olehmaan nostalgiaa - avartaa maailmankuvaa ja madaltaa kynnystä olla tekemisissä ulkomaalaisten kanssa - oman kielen ja identiteetin säilyminen on erittäin tärkeä - Ei kovin suurta, en korosta ainakaan - Se on aina läsnä sen kummemmin ajattelematta. mie olen täältä ja juuret on tärkeät. En halua muualle,

kokemusta kaupungeista on. - Ei ole merkitystä, paljon puhetta ja vähän tuloksia. - ainakin yhteistä kieltä ja yhteenkuuluvaisuutta - Osa omaa kulttuuria ja identiteettiä. - Erittäin tärkeä. Kuntalaiset osaavat arvostaa paremmin kotiseutuaan ja itseään saadessaan lisätietoa myös

menneistä ajoista. Vain sen tietäen voi luottaa itseensä ja tulevaisuuteen. Yhteistyö rajan molemmin puolin erittäin tärkeää. Poliitikot kummallakin puolen rajaa näkyvät haluavan liikaa näkyvyyttä itselleen, yksi kummallakin puolella näkyy erikoisesti erottuvan. Pitäisi antaa valtaa ja näkyvyyttä niille, jotka työn tekevät.

- Ei mitään - Onhan se identiteetin osa - Erittäin suuri merkitys. - Ehdottomasti tätä arvosta kulttuuriperintöä tulee ylläpitää ja käyttää hyödyksi elinkeinon kehittämisessä

Kuinka usein olette käyttänyt seuraavia Pajalan palveluita?

Viikottain Kuukausittai

n

Useita

kertoja

vuodessa

Harvemmin En koskaan

Teatteri 0% 0% 0% 26,3% 73,7%

Elokuvateatteri 0% 0% 0% 21,1% 78,9%

Uimahalli 0% 2,6% 28,9% 55,3% 13,2%

Kaupat 15,8% 28,9% 34,2% 15,8% 5,3%

Muiden yrittäjien palvelut 0% 10,8% 21,6% 51,4% 16,2%

Matkatoimisto 0% 0% 2,7% 18,9% 78,4%

Lentokenttä 0% 0% 0% 13,2% 86,8%

Pajalan kylien palvelut 2,6% 0% 18,4% 50% 28,9%

Kalastus/metsästys 0% 0% 18,9% 18,9% 62,2% Muu Pajalan palvelu, mikä ja kuinka usein olette käyttänyt sitä? - Ravintola/ kahvila, muutaman kerran vuodessa

markkinat, kirpputorit, - Liikuntapalveluita, muutaman kerran vuodessa. Pajalan markkinat, on jokavuotinen käyntikohde. - eipä juuri tule käytettyä - saattaapa mennä vuosia - luonnossa liikkuminen - Urheiluseuratoiminta jonakin vuonna todella aktiivista - kirpputori - kirpputori ja luontaistuotteiden hoitola pari kolme kertaa vuodessa - Postipalvelut, muutaman kerran vuodessa - kirjaston palvelut, muutaman kerran vuodessa - Seurakuntien yhteistyötä pitäisi myös lisätä. Yhteisiä tapaamisia, musiikki- ja muita tapaamisia.?

Olen käyttänyt muutaman kerran. - Ei ollenkaan - Esimerkiksi autokorjaamot. Useita kertoja vuodessa Kuinka suuri merkitys mahdollisuudella käyttää Pajalan palveluita on mielestänne viihtyvyydelle Kolarissa?

Kuinka suuri merkitys kuntien välisellä yhteistyöllä mielestänne on?

Erittäin

suuri Suuri Melko pieni Pieni Erittäin pieni

Henkilökohtaisesti 7,9% 31,6% 47,4% 10,5% 2,6%

Kuntalaisten kannalta 13,2% 39,5% 39,5% 7,9% 0%

Yrittäjien kannalta 26,3% 44,7% 26,3% 2,6% 0% Onko kieli muodostunut haasteeksi nykyisessä Kolarin ja Pajalan välisessä yhteistyössä?

Mitä muita haasteita Kolarin ja Pajalan välisessä yhteistyössä on mielestänne ollut? - Muutamilla henkilöillä liikaa oman edun tavoittelua. - Raha!!! - Henkilökemiat? Erilaiset lait ja byrokratia sekä erilaiset tavat toimia maiden välillä. Tiedon eteenpäin

meneminen. - Toimintakulttuuri ja päätöksentekokulttuuri - Asenne vierasta maata kohtaan. - Kunnallinen hallinto ja päätöksen teko on yllättävän paljon erilainen. Kolarin ja Pajalan päättäjät eivät ole

saavuttaneet yhteistä näkemystä, miten Meänmaat kehitetään, tulevaisuuden haasteisiin. - yhteistyö kaivosasioissa - Erilainen kulttuuri mm. kunnallisessa päätöksenteossa on eräänlainen este - Kolarilaisilla ja Pajalalaisilla on liian vähän yhteisiä kokemuksia. esim: harrastuksissa työelämässä ja

koulukavereissa sekä muissa yksityisissä asioissa. Kun ihmistuntemus jää pelkkien virallisten tapaamisten varaan, siitä tulee liian ohutta.

- Asioiden hoitamistapa on varmaan erilainen. Kahden maan lainsäädäntö vaikeuttaa toimintojen kehittämistä. - ruotsalaisten asenteet ja suomalaisten asenteet - EU:n myötä kansalaisten yhteistoiminta mahdollisuudet parantuneet ja meänmaa hanke tuonut ne

voimakkaasti tunnetuksi ja esille. - Yhteistyöstä täytyy löytyä hyötyjä, jotta se kannattaa - erilainen toimintakulttuuri, erilaiset järjestelmät - "Näkymätön" kuntien välinen raja, jota ei pitäisi käytännössä olla. - Kummallakin maalla omat lait ja asetukset ja ettuudet, joiden yhteensovittamisessa on haasteita - raha - kasvaneet erilleen, meän kieltä ei juurikaan nuoret käytä eikä ossaa - valtakuntien erilainen lainsäädäntö - Valtioiden välinen byrokratia estää oikean yhteistyön. - Erilainen kulttuuri monellakin osa-alueella.

Erilainen lainsäädäntö teknisten asioiden kohdalla. - Yhteistyö tällä hetkellä keinotekoista, ei meänmaa itsessään yhteistyönä ole merkittävä - Erilainen hallintokulttuuri, - Pitäis osata paremin ruottinkieltä - Pajalan puolen "saamattomuus" päätöksen teossa. Mielestäni projektia tulee ehdottomasti jatkaa. Meänmaa

kulttuuria ja sen mahdollisuuksia tulee linkittää voimakkaammin matkailun yhteyteen . Se olisi tämän alueen vahvuus, mutta sitä hyödynnetään mielestäni liian vähän.

Toivotteko yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessa? Millä tavoin? - Kaivosten saamiseksi alueelle on jatkettava yhteistyötä. - Toivon jatkuvan, koska tilanne on ainutlaatuinen koko maailmaa ajatellen. Ehkä sitä ei aina tajuta.. Vastaavaa

rajatilannetta ei taida löytyä - Kyllähän se toisi laajempia näköaloja Tunturilappiin, joten mielestäni sitä kannattaisi jatkaa. Ehkä isomman

työryhmän kanssa neuvotteleminen ja yhteistyön tekeminen vähentäisi henkilöiden välisiä ristiriitoja ja tieto kulkisi laajemmin. Byrokratian takia vaikea sanoa, mitä yhteisiä palveluita voisi olla, mutta ne toisivat kuntien rahoituksiin helpotuksia ja kuntalaisille laajempia palveluita.

- Kyllä minusta se olisi tärkeää. Vesi- ja jätevesiasioissa ja terveydenhuollossa. - Toivon jatkuvan. Esim. terveydenhuolto. - Mielestäni muuta vaihtoehtoa ei ole, kun yhteistyön jatkaminen. Missä muodossa ? sitä täytyy yhdessä miettiä,

eikä niin, että toinen osapuoli sanelee millä ehdoilla olemme valmiit tekemään yhteistyötä. Vaarana on että yhteistyö jää pelkästään "palavereiden" varaan. Syvempi yhteistyö vaatisi jonkinlaisen organisaation, joka veisi yhteistyötä eteenpäin.

- Kaivosasioissa yritysten ja työvoiman yhteistyö - Toivon, että kunnan viran- ja toimenhaltijat jatkaisivat yhteydenpitoa ja kuntalaiset keskenään löytäisivät

toisensa - Toivon, mutten tiedä miten. - Toivon yhteistyön jatkuvan mahdollisimman monella muotoa, kaikissa ikäryhmissä. - Toivon. Kouluille enemmän yhteisiä Pitäisi keksiä joku keino, porkkana, jotta Kolarin nuoret innostuisivat

ruotsinkielen opiskelusta. Erilaiset työsuoritukset ja niihin liittyvät velvoitteet joustavammaksi kuin tällä hetkellä. - kunnallisella tasolla - luonnollinen kanssakäyminen ja esteetön kaupan ja palvelujen saatavuus - Palvelujen yhteiskäytön toivon lisääntyvän

- Konkreettista yhteistyötä, pieniä projekteja isojen rinnalla - Kyllä, joka toimintasaralla - Yhteistyön kehittäminen koko soten alueelle kiinnostavaa - kyllä - Lähinnä kaivostoimintaan liittyvät toiminnot, eli rautatie, tiestö, isot rakennushankkeet - Ehdottomasti ja tiivisti johtuen suurenluokan teollisuushankkeesta.?

Kansalaisopiston ja kirjastoauton yhteistyö rajan molemmin puolin. Yhteistyö Kittilän kanssa lopetettava. - Kyllä, asioissa missä on mahdollista. Kulttuuri on helpoin yhteistyökuvio. Mutta heti kun on kyse viranomaisten

yhteistyöstä, se kaatuu johonkin pykälään. - kyllä. - kyllä, ainakin kulttuurin alalla yhteistyötä - Toivon hartaasti, että aloitettu ja paljon näkyvyyttä saanut projekti voisi jatkua. Varsinkin, kun saamme uutta

väkeä kuntiin, heille olisi suuri tuki. Mahdolliset työpaikat kummallakin puolen rajaa olisi helpommin kuntalaisten tiedossa, samoin palvelut.

- Kyllä, tavallisena kanssakäymisenä kuntalaisten kesken - Toivon, että ihmiset alkavat tekemään enemmän yhteisiä töitä. - Ehottomasti jatkuttava. Kaikenlainen kanssakäyminen, joka nostattais yhteishenkeä. - Yhteistyö on ainoa keino , jolla elinkeinoja puolin ja toisin voidaan kehittää Vapaat kommentit koko kyselyyn liittyen - Hyvä, että on tällainen kysely.

Tsemppiä Simo ! - Hyvä, että pyritään kehittämään. Mielipiteet täytyy myös ottaa tosissaan huomioon ja pyrkiä saada muutos

aikaan . - Kolarin kunnassa kehitys tulee olemaan painottunut tunturi kyliin ja sen vuoksi näiden kylien palveluita

parannettava unohtamatta kuitenkaan järvikyliä. - kysely ok toivottavasti saadaan monipuolista palautetta ja ajatuksia tulevaisuuteen uusia ideoita - Toivottavasti saadaan järkeviä vastauksia kysymyksiin. - Ruotsin kielen oppiminen ja motivointi siihen on aivan välttämätöntä. - Valitettavasti en pääse torstain 3.12. visioseminaariin, koska olen menossa Helsinkiin aiemmin sovittuun

perhejuhlaan. Olen kuitenkin kiinnostunut Meänmaan kehittämisasioista. Anita Jaako - Kirkonkylä keskeinen - Kysely on mielenkiintoinen. Olisi voitu tehdä aikaisemminkin

että poliitikot olisivat saaneet vahvistusta projektin tärkeydestä. - Tällä kertaa aikaa oli liian vähän, joskus paremmin.

Kysely Kolarin/Meänmaan vetovoimaisuudesta

Ammattiopisto Lappian ja Kolarin lukion oppilaat Ikä

Jos ajatellaan Kolarin nykytilannetta, mitä tekijöitä pidätte alueen vahvuuksina ja mahdollisuuksina? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot.


Ylläs vähän turhan rakennettu niin se siitä luonnosta sitte. Hyvät palvelut Ylläksellä

Entä mitä tekijöitä pidätte uhkana tai heikkouksina Kolarin kehitykselle? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot.


tiedonsaannin/tiedottamisen riittämättömyys Liikaa turisteja kuntalaisille suunnattujen palveluiden vähyys ja heikko taso kaikki Suomen pahamaineisimmat poliitikot Suomen parhaimmat poliitikot Tiinan tori Huonot palvelut, esim. ei ole mitään kunnon paikkoja tai tapahtumia

Miten Kolarin kunta voisi parantaa kuntalaisten asumisviihtyvyyttä? - Rakentamalla puistoja ja lisää palveluita - Panostaa kylän ulkoasuun - jotenkin fiksusti - Kuuntelisi kuntalaisiaan paremmin ja ottaisi myös huomioon nuorten mielipiteitä. Pitäisi myös ajatella ihmisten

viihtyvyyttä eikä keskittyä rahaan. - Tekemällä kunnasta asuttavan, kaikkihan täältä häipyy muualle. - palveluiden parantaminen, kyliin lisää toimintaa nuorille ja lapsille - Hankkitumalla eroon turisteista - lisäämällä palveluja - Enemmän harrastusmahdollisuuksia kylissä ja enemmän palveluja. - Kirkonkylä on hieman ankean näköinen kun rakennukset on päästetty huonoon kuntoon. Esim. vanha Spar

tyhjillään eikä myöskään kovinkaan kaunis. Kaupparakennuksia voisi maalata tai muuten uudistaa ulkoisesti. Esim. Jokijalan liikkeet mm. kirjakauppa ja muut.

- Enpä tiedä - Pysyvät kyläkoulut - enemmän harrustusmahdollisuuksia - Lisää ajanviettopaikkoja ja muuta aktiviteettia. - Enemmän palveluja. - Lisää kahviloita ja ajanvietto paikkoja. Kolarin kirkonkylä viihtyisämmäksi. Kyliin lisää toimintaa. - Esim. Lisäämällä nuorisolle toimintaa. - Panostaa asuntoihin - Tarjoamalla juuri vakituisille asukkaille enemmän mielekkäitä palveluita. Nuorille voisi yrittää tarjota enemmän,

esim. lukio kirjoja tai paremmat tilat. Ottakaa mallia naapurikunnista kuten kittila ja muonio jossa nuoret on huomiotu hyvin ja heille yritetään tarjota mahdollisinnen paljon.

- Kunnan asukkaille voisi tarjota enemmän palveluita. Suuri osa palveluista on suunnattu turisteille.

- Uusia, nykyaikaisempia ja kaupunkimaisempia palveluja. - Lisää yksiöitä- ja kaksioita nuorille asukkaille. - nuorille kahvila, tai joku paikka tapaamisille (ei kuitenkaan mikään laguunin kaltainen).. joku mikä sopisi n.17v

ja siitä ylöspäin.. - En osaa sanoa. - kysymys hyvä, vastausta ei löydy - uheiluhalli - Lisää värejä, toimintoja, vaihtoehtoja - rakentamalla urheiluhallin - Perustamalla lisää kauppoja, paikkoja - Remontoida asuntoja ja laskea vuokria kun ne ovat niin pilvissä. - no en vain ossaa sanoa. - Enemmän valoja ja sisustuksellista ja sitte maalatut talot yms. - Tekisi Kolarista viihtyisämmän.. - - - Rakentamalla hienoja rakennuksia, rakentamalla patsaita, koulut voisi rakentaa uudestaan ja tehdä niistä

hienoja, tehdä sairaaloista hienompia koska niiden käytävät ja kaikki on kauhean angeita ja ne on rumat ja masentavat. Sitten lisää viihdykkeitä nuorille, lisää vapaa ajanviihdettä kaikille, kaataa puita vähemmäksi ja risukkoja harventaa. Kunnan talo on ruma, se pitää rakentaa uudestaan, vaikka marmorista.

- Parempi huoli kylästä, enemmän ajanvietettä ja toimintaa. - Toisi tänne jotain hyviä tapahtumia esim. vaikka kesällä järjestettäisiin jotain konserttia tai muuta vastaavaa

nuorille, niin nuoret saataisiin ainakin pysymään täälä. - Enemmän uusia ja parempi kuntoisia vuokrattavia kerros-ja rivitalo asuntoja :) - Enemmän toimintaa ja ajanvietteitä. Jalkapallokenttää voisi remontoida ja urheiluun muutenki satsata.

Esimerkiksi salibandya harrastetaan paljon, mutta missään ei ole oikean kokoista salibandykenttää. Urheiluhalli Kolariin.

- Enemmän uusia/parempikuntoisia asuntoja, omat pihat .. - Rakentamalla kävelypuiston - lisäämällä erilaisia viihdykkeitä. - Paremmat asunnot. - Nuuskakairaan flipperi.

Hotelli Kolariin flipperi.

- Ottaa huomioon ihan pienetkin seikat ja pikkukylät. - Musiikki festarit

Mitä mieltä olette seuraavien palveluiden riittävyydestä ja toimivuudesta tällä hetkellä? Valitkaa parhaiten sopiva vaihtoehto.

Erittäin

hyvä Hyvä

Ei hyvä

eikä

huono

Huono Erittäin

huono

En ole

käyttänyt

Terveyspalvelut yleensä 0% 29% 34,8% 26,1% 7,2% 2,9%

Palvelut vanhuksille 0% 17,4% 13% 13% 4,3% 52,2%

Lasten päivähoito 0% 42% 20,3% 5,8% 0% 31,9%

Mielenterveyspalvelut 0% 10,1% 18,8% 18,8% 7,2% 44,9%

Päihdehuolto 0% 11,8% 14,7% 10,3% 0% 63,2%

Muut sosiaalipalvelut (mm. toimeentulotuki) 0% 20,3% 26,1% 11,6% 7,2% 34,8%

Koulut 1,4% 40,6% 36,2% 13% 8,7% 0%

Kirjasto 4,4% 69,1% 19,1% 2,9% 4,4% 0%

Liikuntapalvelut ja -mahdollisuudet 2,9% 29% 29% 23,2% 13% 2,9%

Kansalaisopisto 0% 33,3% 36,2% 8,7% 2,9% 18,8%

Kunnallinen asuntotarjonta 1,4% 4,3% 21,7% 17,4% 11,6% 43,5%

Kunnallinen tonttitarjonta 0% 10,1% 23,2% 8,7% 5,8% 52,2%

Joukkoliikennepalvelut 1,4% 11,6% 29% 18,8% 29% 10,1%

Kunnallistekniikka (vesi, viemäri, sähkö,

lämpöhuolto) 0% 26,1% 40,6% 5,8% 2,9% 24,6%

Julkisten tilojen (puistot, tiet, kadut) ja

kiinteistöjen hoito 0% 11,6% 20,3% 36,2% 27,5% 4,3%

Jätehuolto 2,9% 26,1% 34,8% 10,1% 1,4% 24,6%

Muu palvelu 0% 0% 33,3% 10% 3,3% 53,3% Jos valitsitte vaihtoehdon muu palvelu, mikä palvelu on kyseessä ja miten arvioisitte sen toimintaa? - - - eos - muut palvelut eivät ole hyviä eivätkä huonoja - - - No esimerkiksi tiinan tori, se on kauhea kaatopaikka. - Nämä paikalliset talkkarit... Hommia eivät tee juurikaan yhtään Muut vapaat kommentit koskien palveluita - Palveluita ei ole tarpeeksi - Ei tarpeeksi palveluita. Palvelut eivät ole kovin monipuolisia. - Lisää palveluja! Nuorille harrastus mahdollisuuksia. - LOHTA VÄYHLÄN!!! - Kyllä se mennee. - kassalla työskentelevien vaitiolovelvollisuus ei toimi ollenkaan! - Ei mitään. - pöö - urheilu halli puuttuu - Monitoimihalli - Huonot, kolarin palvelut ovat tosi huonossa kunnossa. Rakennukset joissa nämä palvelut ovat, niin ne

rakennukset ovat vanhoja ja tosi huonossa kunnossa.

- Palveluita voisi toisiaan parantaa aika reippaasti! - Edelleenki urheiluhallin voisi saada kolariin ja lisää asuntoja. - Flipperi pitäs täälä jossaki olla. Onko Kolarissa tällä hetkellä riittävästi kauppoja?

Onko Kolarissa tällä hetkellä riittävästi muita yksityisten yrittäjien palveluita?

Avoimet vastaukset: Ei. Mitä palveluita tarvittaisiin lisää?

Kahvila tai yms. Nuorille harrastustoimintaa lisää, kahviloita, hiustenhoitopalveluita jne. jne. kahvila tai joku muu samantapainen ruokailu/ajanvietto... auki silloin kun on koulua eli 9-15.00 Kahvila. Mieluiten lähelle koulua ja ns. ydinkeskustaa joku kahvila vois olla ok. siis semmonen missä ei hengaile kaikenmaailman kylän juopot kaiken aikaa. semmonen kunnon

kahvila! ehkä vähän niinkö nuorile ja nuorile aikusille suunnattu.. ja semmonen missä opiskelijallaki on varaa käyä. ja joku opiskelija-alennus sitte sinne.

Eri vaate liikkeitä Vaatekauppoja Ravintoloita, urheilu- ja vapaa-aikaliikkeitä Nuoriso kahvila Kahvila (kiinalainen ravintola) vaate liike kahvila Lisää liikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi keilahalli tai kahviloita nuorisokahvila liikunta halli ja nuorille tekemistä kahviloita tarvittaisiin lisää. Vaatekauppa, pelikauppa ja muita erikoisliikkeitä. Jokin kiva kahvila olisi kiva jossa viihtyisi tosi hyvin ns. urheilukeskus jossa vois sekä tytöt, että pojat harrastaa eri liikuntamuotoja. Ei niin, että pojille rakennetaan jäähalli että

pojat saa vähän pelata jääkiekkoa, ja tytöille on aivan sama mitä ne tekevät.. juoskoot vaikka kylillä ja juovat kaljaa paikka jossa sekä tytöt että pojat voivat urheilla jne.

Ovatko liikenneyhteydet Kolariin ja Kolarissa tällä hetkellä mielestänne hyvät?

Kaivostoiminnan alkamisen odotetaan luovan Kolariin uusia työmahdollisuuksia. Mitä vaikutuksia uskotte tällä olevan kunnalle? - Tulee lisää työpaikkoja ja lisää rahaa - tulee lisää asukkaita - no jaa... - Väestön kasvaminen, - sekä huonoja että hyviä. en tiedä asiasta tarkemmin, mutta me emme saa prosessista tarpeeksi tietoa. - lisää asukkaita - No en mitään käy kuin Kiirunassakin että maa romahtaa talojen alta. - ihmisiä tullee lissää - Väestön kasvaminen - hyviä - Muuttaa lisää ihmisiä. - Kait tänne tullee lissää asukkaita. - saattaa tua asukhaita - saatta muuttaa lisää väkeä - jos tämä kunta vähän elävöityis ja jos ne nopeammat paremmat junat alkais kulkea vaikka ouluun asti edes

vähän useammin täältä. ku oulusta kuiten pääsee etelämpäänki aika hyvin. - Tulee lisää asukkaita. - Tulee lisää ihmisiä, myös lapsia. Josta seuraa se, että tarvitaan lisää palveluja. - Tulee lisää ihmisiä muilta paikkakunnilta töitä hakiessa. - Luultavasti hetkeksi hyvät, mutta entä kaivoksen jälkeen? - Mahdollisesti lisää kuntalaisia (erityisesti nuoria), joka toivottavasti parantaa kunnan heikkoa taloustilannetta. - Palvelujen parantuminen - Väkiluku lisääntyy ja toivoisin myös, että tätä kautta kunnastamme saataisin monipuolisempi palveluyhteisö. - Kasvava tulomuutto, työllisyystilanne kohenee, jne - Paljon asukkaita ja lisää töitä - Lisää asukkaita. Lisää verotuloja - No ehkä työpaikkojen lisääntyminen, mutta työ on miespainotteinen. - Positiivisia. - hetkellisesti voi olla hyvä vaikutus, pitkällä aikavälillä vaikutus katoaa - Lisää asiakkaita Alkolle - väestönmäärä kasvaa - Lisää väkeä muuttaa Kolariin. - Varmaan uusi Alko. - kunta saa uusia veron maksajia - lisää väkeä - kolariin tulee muualta uusia ihmisiä jotka muuttavat kolariin ja sen vuoksi kolarin pitäisi kiinnittää asuntoihin

huomiota. - No toivottavasti se nyt ees vähän nostais tasoa. - Töihin! - Luultavasti väestönkasvua ja enemmän mm tarvitaan terveydenhuollon henkilökuntaa ja kauppoja - Suuria - - - Aika paljon, se lisää ihmisten määrää, jonka seurauksena tulee lisää yrityksiä ja sen seurauksen taas lisää

ihmisiä ja sitten palvelut paranee, koulut paranee jne. Sitten kunta saa lisää rahaa ja sitten voidaan teitä, puistoja, kouluja ja kunnan taloja uusia useammin.

- lisää asukkaita - Toivottavasti tulisi enemmän ihmistä tänne niin saisi paikkoja kehitettyä, vanhan sparin voisi lyödä maan tasalle

ja siihen saisi aivan hyvin rakennettua jotain! - Työttömyys toivottavasti vähenis, jos kaivokselle otettais myös oman paikkakunnan porukkaa, eikä vain

muualta tulevia... - Hyviä - Lisää työpaikkoja - Tulee tietenki lisää urakoita rakennusalanyrityksille kun täytyy tehdä uusia asuntoja, kauppoihin tulee lisää

työntekijöiden tarvetta ja ehkä tarvitaan isompia kauppoja. Varmasti alalla kuin alalla(mitä Kolarissa nyt on) tarvitaan työntekijöitä.

- Työttömyys vähenee, jos oman kunnan asukkaat pääsevät töihin eikä oteta ainoastaan ulkopaikkakuntalaisia. Ikärakenne muuttuu..

- Ei mitään - Lisää asukkaita - Hyvät vaikutukset. - Tullee töitä ja tullee muuttajia lissää töihin. - Kun ihmisiä tulee lisää (toivottavasti), on palvelujenkin määrä kasvettava. Asukkaiden määrä tietenkin kasvaa. - Sillä olisi huonoja vaikutuksia

Miten uskotte Kolarin palveluiden riittävän jatkossa?

Erittäin

hyvin Hyvin

Melko

huonosti Huonosti

Erittäin

huonosti

Kunnalliset palvelut 0% 45,6% 39,7% 11,8% 2,9%

Yksityiset palvelut 2,9% 60,3% 33,8% 2,9% 0% Mitä Meänmaa ja meänmaalaisuus merkitsee teille, vai onko sillä merkitystä? - Kyllä se on hyvä asia - ei merkitystä - kai sillä jotain merkitystä pitäisi olla, mtta eipä sillä ole ollu mulle mitään hyötyä - Tärkeä osa elämää - minusta meänmaa ei tarvitse olla oma yksi kunta. - ei ole - No murre on lähellä syräntä ja eipä siinä muuta. - onhan se hieno asia - Yhtenäisyyttä - ihan turha - eipä oikeastaan merkitystä - minulle ei ole mitään merkitystä. - saatetaan koulun kautta vierailla useammin Pajalassa, mutta ei kai sillä muuta merkitystä ole. - Ei merkitse mitään - vain puhe tavassa - tulevaisuudessa voi saada töitä enemmän tai on enemmän työpaikkoja - no en nyt tiiä. kulttuuri ja kieli - Ei sillä ainakaan tällä hetkellä ole merkitystä. - En osaa sanoa. - Ei ole kantaa asiaan. - Eipä juuri. - Itse en koe meänmaata läheiseksi projektiksi. Mahdollisesti se voisi parantaa yhteistyötä rajojen yli, mutta en

pidä mahdollista yhteistyömuutosta suurena. - Hieno osa seudun kulttuuria - En ole kokenut meänmaa kovin tärkeäksi osaksi elämääni tähän mennessä - kyseiset käsitteet eivät vaikuta minuun millään tavalla - Ei sunkhaan mithään - Ei ole merkitys arkielämässä. - ei merkitse mulle mitään - Ei mitään. - ei merkitystä - Tämä turhanpäiväinen Rungrenin utopia - Ei ole merkitystä. Ainoastaan murre on tärkeä tekijä minulle. - Enpäs ole huomannut - no olishan se hyvä jos olisi yhteistyötä naapurikuntien kanssa. - ei merkitystä - ei ole merkitystä - no ei se hirveästi merkkaa - eipä ole merkitystä, muutako sillä että puhhuu meänmurretta. - Ei merkitystä. - Ei merkitystä - Eipä tuolla ole hirveästi merkitystä. - Samaa kieltä puhuu. - - - Ei sillä oikeastaan ole merkitystä muutako se että ruottin puolella puhutaan myös Suomea. Poka son niinku mie

sanon heh! - ei merkitte - Onhan sillä - eipä minua kyllä kiinnosta koko hanke. eli ei sillä ole mittään merkitystä. en ole huomannu mitään eroa - Meän kieli on tärkeä - Eipä oikeastaan ole merkitystä. - Häviämässähän tuo on ku ei nykyään olla niin kiinnostuneita. - Onhan se ihan kiva juttu.

- ei se oikeastaan minulle merkitse mitään. - Ei ole merkitystä - Ei mithään. - En usko koko projektiin, sillä se ei näy kumminkaan yleisellä tasolla. - Sille on yks hailee Kuinka usein olette käyttänyt seuraavia Pajalan palveluita?

Viikottain Kuukausittai

n

Useita

kertoja

vuodessa

Harvemmin En koskaan

Teatteri 0% 0% 0% 9% 91%

Elokuvateatteri 0% 0% 0% 9% 91%

Uimahalli 0% 5,8% 15,9% 58% 20,3%

Kaupat 5,8% 10,1% 20,3% 44,9% 18,8%

Muiden yrittäjien palvelut 0% 5,9% 14,7% 30,9% 48,5%

Matkatoimisto 0% 0% 0% 13,2% 86,8%

Lentokenttä 0% 0% 0% 13,2% 86,8%

Pajalan kylien palvelut 0% 0% 2,9% 40,6% 56,5%

Kalastus/metsästys 0% 0% 3% 14,9% 82,1% Muu Pajalan palvelu, mikä ja kuinka usein olette käyttänyt sitä? - En ole käyttänyt - - - Käyn pajalan punaisen ristin kirpparilla viikottain ja urheilu kauppaa myös - Frasses ja useasti. - - - Syömässä olen käynyt - Frassessa tulee joskus käytyä syömässä. - vaatekaupoissa satunnaisesti.. - Ei mitään. - Punaisen Ristin kirpputori, markkinat - en käy pajalasas - Pajalan ratsastuskoulu, josta Kolari voisi ottaa mallia. - - - Joku r-kioskin tapainen liike. - Lähinnä vaatekaupat, sport ringer ja muut - Apteekki, Frasse, Sport & Skor hus - Frasse, Sportringen.. Lähes kuukausittain. - - - Pajalan markkinat

Kuinka suuri merkitys mahdollisuudella käyttää Pajalan palveluita on mielestänne viihtyvyydelle Kolarissa?

Kuinka suuri merkitys kuntien välisellä yhteistyöllä mielestänne on?

Erittäin

suuri Suuri Melko pieni Pieni Erittäin pieni

Henkilökohtaisesti 0% 8,7% 42% 20,3% 29%

Kuntalaisten kannalta 2,9% 31,9% 40,6% 17,4% 7,2%

Yrittäjien kannalta 2,9% 46,4% 39,1% 8,7% 2,9% Onko kieli muodostunut haasteeksi nykyisessä Kolarin ja Pajalan välisessä yhteistyössä?

Mitä muita haasteita Kolarin ja Pajalan välisessä yhteistyössä on mielestänne ollut? - en tiä - typerät päättäjät - ennakkoluulot - No comments. - no ihmiset ei oikein ole innostuneet siittä tarpeeksi - ei ole - en tiedä - Enpä tiiä. - en tiä - - - ei mitään. - Välimatkat, ennakkoluulot. Se, että jos toisesta kunnasta puuttuu jokin palvelu, joka olisi mahdollista saada

rajan toiselta puolelta sitä mieluummin haetaan rajan omalta puolelta naapuri kunnista, kuin rajan yli. - Kielimuurin lisäksi en näe muita suuria haasteita. - ei kummempia - Valtioiden rajat.

- - - Ei mitään. - Koko systeemi on käytännön mahdottomuus - En ole henkilökohtaisella tasolla huomannut koko yhteistyötä muussa kuin koululla harvoin järjestetyissä

puhetilaisuuksissa. Täten en osaa sanoa mitään yhteistyön kannattavuudesta tai muista sen ominaisuuksista. - saada yhteinen suunta molempien kuntien kehitykseen - En osaa sanoa. - Kireät välit - emt. en ole seurannu. - - - Ruotsin ja Suomen kieli. Eli meinaan että kummatkaan ei ymmärrä toisia eikä kumpikaan puhu englantia

kunnolla. Ei siinä oikeastaan muuta taida olla. - ei mittään - - - Ruottalaisilla on kruunut, meillä eurot. - Nuorten tasolla on sanottava se, ettei Pajalan nuoriso opiskele meän kieltä ja minusta meille suomalaisille

nuorillekin pitäisi pitää kurssi meän kielestä. Aikaa ei oikein tunnu myöskään riittävän yhteistyölle Toivotteko yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessa? Millä tavoin? - Kyllä. Lisää diplomatiaa - jaa-a, ihan sama - kyllähän se käy - kyllähän se voisi jatkua - Juu samalla tavoin. - joo koulujen välillä vois olla yhteistyötä ja muutenki.. - voipiihan se jatkua - en - joo, kouluvierailut - Aika sama. - miksipä eivät - toivottavasti jatkuu - joo. olis kai mukava - Koulujen välillä yhteistyötä. - - - Minulle yhteistyöllä ei henkilökohtaisesti ole väliä. - Kyllä, vaikkapa lukioiden välisenä yhteistyönä - emt - Ei siitä tieten haittaakhaan ole. - No jooo. - onhan se ihan ok että kolari ja pajala on tekemisissä.. mutta ei se nuoriin juuri vaikuta... - Toivon. En tiedä. - En. - kyllä, koulut ja seuratoiminta. pitäisi olla tilat että voisi olla enemmän joukkue/seuratoimintaa - En osaa sanoa. - Mm. matkailun myötä - Joo, totta kai. - - - No on se hyvä että se jatkuisi koska se helpottaa yritysten välistä kauppaa jonka takia yritykset saa rahaa ja

sitte kunta saa niiltä ja sen seurauksena ne saa rahaa kaikkeen kivaa ja sitte kunta kehittyy jne. - Toivottavasti jatkuu, jotain hyviä yhteisjuttuja ihmisille - ei siitä ole mitään hyötyä kellekkään muille ko rundgrenin simpalle, eli en toivo - Juu - Jooo. - Joo. Samalla lailla. - Toki toki samaan malliin vaan - Toivon, vaikka se onkin vähäistä. Olisi hyvä jos annettaisiin mahdollisuus lukiolaisille opiskella myös Pajalan

puolella.

Vapaat kommentit koko kyselyyn liittyen - Ei ole - - - olikohan vähän turha minun kohala? - Tehkää kunnasta asuttava. Jookosta. - hyvä kysely - minusta aika turha - - - hyvä kyselly.. - Hyvä kysely - - - Ei ole. - Eipä tullu paljoa mitään järkevää vastattua. - Liikaa vastausvaihtoehtoja. Tähän on hyvin vaikea vastata kun ei osaa päättää. Kolme vaihtoehtoa olisi riittänyt

ihan hyvin. - No ihan kiva kysely. Jup! - Voisko sen spaarin tuhota? Tyhjää homeinen vanha lato koristamassa kylää - Kolarin kylän alueelta Spar-market hävitykseen. Mätö kämppä. Siihen vois tilalle rakentaa vaikka mitä! - -

meÄnmaa - kolari · dollisuudet, haasteet ja uhat kolarin kehitykselle. nykytila-analyysin...

Documents