TOIMINTAKERTOMUS 2018

MERENKULKIJOIDENKOHTAAMISTEN MÄÄRÄ NOUSI

No. 1 / 2019

3 32

Vuonna 2018 Merimieskirkon työssä kohdattiin noin 275 000 ihmistä. Kohdattujen ihmisten kokonaismäärä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vuosittainen vaihtelu on luonnollista johtuen mm. järjes-tettyjen suurempien tapahtumien määrästä. Kasvua kohtaamisissa tapahtui sekä merenkulkijatyössä että sosiaali- ja diakoniatyössä.

Viime vuonna teimme Merimieskirkon strategian väliarvi-oinnin, jossa todettiin, että kohtaamisen ohella työmme tärkeät painopisteet, yhteisöllisyys ja osallisuus, toteutuvat hyvin. Tästä on yhtenä esimerkkinä lukuisat eri ryhmät ja yhteisöt, jotka ovat mu-kana toiminnassamme ja rakentavat siten yhteistä Merimieskirk-koa. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat monin eri tavoin tukeneet työtämme ja antaneet Merimieskirkon työlle aikaansa.

Viime vuonna toteutettiin Merimieskirkon ensimmäinen di-givarainhankintakampanja teemalla Ikävä. Kampanjan ensisijai-sena tavoitteena oli lisätä työmme tunnettuutta sekä opetella uusi

varainhankinnan menetelmä. Tässä myös onnistuttiin. Kampanjaan ke-rättiin useita erilaisessa elämänti-lanteessa olevin ihmisten tarinoita ja siitä, miten Merimieskirkko oli niihin liittynyt. Näiden ihmisten tarinoista ja kaikkien työssämme kohdattujen ihmisten tarinoista

muodostui viime vuonna myös Merimieskirkon kertomus, joka jatkuu ja vahvistuu tänä vuonna.

Kuluvana vuonna pystymme STEAn myöntämän lisärahoi-tuksen turvin aloittamaan pitkän tauon jälkeen aluetyön Isos-sa-Britanniassa. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on myös tänä vuonna tärkeä painopisteemme. Siksi toteutamme toisen digikampanjan, jossa nostamme esille vapaaehtoistyönte-kijöitä sekä vapaaehtoistyön merkitystä Merimieskirkossa. Ke-räämme kampanjaan vapaaehtoistyöntekijöiden tarinoita. Voisiko sinun vapaaehtoistyön tarinasi olla jatkossa osa Merimieskirkon kertomusta?

HANNU SUIHKONENPÄÄSIHTEERI

PÄÄKIRJOITUS

YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS TOTEUTUVAT MERIMIESKIRKKO-TYÖSSÄ

No. 1 / 2019 137. VUOSIKERTA / 137:E ÅRGÅNGEN

Merimiehen ystävä vuodesta 1882 Sjömansvännen från 1882

ISSN 1457-5167

JULKAISIJA / UTGIVARE Suomen Merimieskirkko ry / Finlands Sjömanskyrka rf

PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Hannu Suihkonen

hannu.suihkonen@merimieskirkko.fi

TOIMITUSSIHTEERI / REDAKTIONSSEKRETERARE Marko Toljamo

marko.toljamo@merimieskirkko.fi

ÖVERSÄTTNINGAR / KÄÄNNÖKSET Novatext, Mari Nyman

TOIMITUS / REDAKTION Suihkonen Hannu (pj.), Honkala Katja,

Hälli Anna, Jokinen Noora, Poutanen Pertti, Toljamo Marko

TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT / PRENUMERATIONER,

ADRESSFÖRÄNDRINGAR OCH MEDLEMSÄRANDEN

Hitsaajankatu 4 A, 00810 Helsinki Svetsargatan 4 A, 00810 Helsingfors.

Puh. / Tel. +358 50 322 2915 heidy.egger@merimieskirkko.fii

JÄSENMAKSU 50 € / MEDLEMSAVGIFT 50 €

VUOSIKERTAHINTA 3 NUMEROA PRENUMERATIONSPRIS 3 TIDSKRIFTER

Suomessa / i Finland: 50 € EU-maihin / till EU länder: 50 €

Muihin maihin / till andra länder: 55 €

IRTONUMEROHINTA / LÖSNUMMERPRIS 10,00 € + pst.

ULKOASU / LAYOUT Inari Savola / Noon Kollektiivi TAITTO / BRYTNING Marko Toljamo

KANSI / PÄRM HaminaKotkan merimieskirkon satama- ja laivakuraattori

Pekka Wilska laivakäynnillä Kotkan satamassa syksyllä 2018.

KUVA / BILD Juha Metso

PAINO / TRYCKERI Hämeen Kirjapaino Oy

TARINOISTA KERTOMUS

ClimateCalc CC-000025/FIHÄMEEN KIRJAPAINO OY

HIIL

INEU

TRAALI PAINOTUOTE

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209Painotuote

3 3

Pääkirjoitus Tarinoista kertomus 2 | Suomen Merimieskirkon toiminta-ajatus 4 | Toimintakentät ja luon-teenomaiset piirteet 5 | Toiminnan kohderyhmät 6 | Toimintasuunnitelman toteutuminen 7 | Kohtaa-mistilastot 11 | Palkitut, keskeisiä yhteyksiä 12 | Työharjoittelijan palaute, sarjakuva 13 | Viestintä ja varainhankinta 16 | Tulevaisuudennäkymät, riskit, kehitystarpeet 18 | Tietoja hallinnosta 19 | Tietoja henkilöstöstä 20 | Tietoja taloudesta 21 | Svenska sidor 22–24 | Tuloslaskelmat ja taseet 24 | Tilintarkastuskertomus 28 | Yhteystiedot 28

SISÄLTÖ

Suomen Merimieskirkolla oli vuoden 2018 lopussa 37 vakitusta työntekijää. Henkilöstö kokoontui yhteen koulutuspäivillä Helsingissä keväällä 2018.

Huoli oli kova, kun tytöstäni ei ollut kuulunut mitään muutamaan päivään. Mietin mitä tehdä, keneltä pyytää apua? Olin huolesta sekaisin. Tyttäreni oli ollut Lontoossa muutaman kuu-kauden au pairina. En oikein saanut selvää, mikä oli ongelma. Tyttö muuttui hiljaiseksi ja puhelut väheni. Surin kotona tilannetta ja mietin mitä tehdä. Öisin heräsin ikävään ja murheeseen.”

“Muistin tytön kertoneen, että hän käy au pair -tapaamissa merimieskirkolla. Siitä ymmärsin soittaa kirkolle. Kerroin tilanteen ja huoleni. Merimieskirkon Hanna kuunteli ja rauhoitteli ja lupasi selvitellä asiaa. Ymmärsin, miksi tyttöni piti merimieskirkkoa turvallisena paikkana. Sain huokaista helpotuksesta: asiat kyllä selviäisivät nyt.”

Tarjosimme mahdollisuuden kertoa koskettavista kokemuksista merimieskirkkotyön parissa. Saimme tarinoita ikävästä, huolesta ja kaipuusta. Ne yhdistävät kaikkia Merimieskirkon asiakkaita: niin meren-kulkijoita ja rekkamiehiä kotimaan merimieskirkoilla kuin ulkosuomalaisia Euroopan merimieskirkoilla. Merimieskirkko on koti kaukana kotoa. https://merimieskirkko.fi/ikava

“M

AR

KO TO

LJAM

O

5 54

TOIMINTA-AJATUS

Merimieskirkko kohtaa lähimmäisiä ulkomailla, Suomen satamissa ja laivoilla. Toiminnassaan Merimieskirkko rakentaa välittäviä yhteisöjä.Lähimmäinen on ulkosuomalainen, merenkulkija, liikkeellä oleva suomalainen tai muu Merimieskirkon toimintaan osallistuva ihminen. Kohtaaminen on tasavertaista läsnäoloa.

Toiminnassaan Merimieskirkko välittää sanomaa armollisesta ja rakastavasta Jumalasta. Välittävän yhteisön tuntomerkkejä ovat vieraanvaraisuus, avoimuus, vuo-rovaikutteisuus, lähimmäisenrakkaus, ihmisten oman toiminnan ja sitoutumisen mahdollistaminen ja tukeminen sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriperinnön välit-täminen uusille sukupolville.

SUOMEN MERIMIESKIRKKOKumppanisi kotona ja maailmalla

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2018

Merimieskirkoilla kohtaavat kaikenikäiset ja erilaisista taustoista tulevat.

PAULA V

IRTA

5 54

Meille ei tuputettu mitään, vaan saimme vain olla.

KOLME TOIMINTAKENTTÄÄ

ULKOMAILLA suomalaiset merimieskirkot palvelevat kirk-koina, sosiaalisina ja kulttuurisina kohtaamispaikkoina kaik-kia toimialueellaan asuvia ja liikkuvia suomalaisia sekä heidän perheenjäseniään. Ulkomaan toimintaa on Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa ja Kreikassa kaikkia suomalaisia ja heidän perheenjäseniään palvellen. Li-säksi harjoitetaan matkapappitoimintaa Irlannissa, Puolassa, Malesiassa, Vietnamissa, Singaporessa ja Filippiineillä.

SUOMEN SATAMISSA. Kansainväliset merimieskirkot ko-timaassa palvelevat satama-alueella HaminaKotkan satamassa, Helsingin Hernesaaressa, Raumalla, Kokkolassa, Oulussa ja Kemi-Torniossa sekä suljetun satama-alueen ulkopuolella Hel-singin Vuosaaressa ja Turussa.

LAIVOILLA. Päätoimiset ja vapaaehtoiset laivakuraattorit työskentelevät ulkomaan rahti- ja matkustajaliikenteen laivoilla ja pitävät seilaustensa välillä tarpeen mukaista yhteyttä miehis-töön. Kriisityö laivoilla on osa laivakuraattorityötä.

LUONTEENOMAISIA PIIRTEITÄ

VAPAAEHTOISTYÖ on Merimieskirkolle kaikessa toimin-nassa erittäin tärkeää. Merimieskirkon vapaaehtoisverkostossa on vapaaehtoisia, harjoittelijoita, nettipappeja, kirkkotoimi-kuntien ja kirkkoraatien jäseniä ja henkilöitä, jotka antavat eri muodoissa tukeaan ja työpanostaan merimieskirkon hyväksi.

KANSAINVÄLINEN JA EKUMEENINEN yhteistyö to-teutuu käytännön tasolla ulkomailla ja kotimaassa. Merimies-kirkot erityisesti kotimaassa ovat osa ekumeenista ja kansain-välistä International Christian Maritime Associationin (ICMA) palveluverkostoa, joka palvelee maailman n. 1,2 miljoonaa me-renkulkijaa 126 maassa 526 merimieskirkon voimin miltei 700 maailman satamassa.

Merimieskirkot ovat myös lasten kokoontumispaikkoja. Perhekerho Brysselin merimieskirkolla keväällä 2018.

“

MA

RKO

TOLJA

MO

7 76

Suomen Merimieskirkon toimin-ta kohdistuu ulkomailla asuviin, työskenteleviin tai liikkeellä ole-viin suomalaisiin perheenjäse-nineen, merenkulkijoihin sekä raskaan liikenteen kuljettajiin.

SUOMALAISET ULKOMAILLA

Siirtolaisuusinstituutin arvion mukaan ul-kosuomalaisten lukumäärä lähentelee 1,6 miljoonaa, joista Suomen kansalaisia on noin 300 000. Suomesta muuttaa vuo-sittain noin 10 000 henkilöä ulkomaille. Muuttoliike on kaksisuuntaista, myös Suomeen palataan. Viime vuosina on lähtijöitä ollut enemmän kuin palaajia. Oleskelu ulkomailla on usein aikaisem-paa lyhytkestoisempaa ja maastamuutto useimmiten väliaikaiseksi tarkoitettua.

Suomalaiset merimieskirkot sijait-sevat nykyään kaikki Euroopassa, joskin matkapappityön kautta toiminta ulottuu myös Kaakkois-Aasian suomalaisiin.

Ulkomaan toiminta-alueillaan oles-kelevia Merimieskirkko kohtasi 214 342 (2017: 227 787) kertaa.

MERENKULKIJATVuonna 2017 Suomen satamiin saapui suoraan ulkomailta 24 607 alusta, näistä 12 432 (50,5 %) sellaisiin satamiin, jois-sa toimii merimieskirkko. Ulkomailta suoraan saapuneiden alusten lukumäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Suoma-laisten alusten osuus ulkomaan merilii-kenteen kuljetuksista oli 30 %.

Merimieskirkon toiminnassa vuonna 2018 merenkulkija kohdattiin yhteensä 27 385 (2017: 24 626) kertaa, näistä 22 719 kotimaan satamissa, 3 725 ulkomail-la ja 941 laivakuraattorityössä.

Merimiestilastojen mukaan meren-kulkijoiden henkilötyövuosien määrä suomalaisissa aluksissa kasvoi hieman. Joulukuun 31. päivänä 2017 suomalai-silla aluksilla oli 2 752 henkilöä. Vuonna 2017 tehtiin merimiesammateissa 6 634

henkilötyövuotta. Vuonna 2017 meri-miesammateissa työskenteli 9 508 eri henkilöä. Ulkomaalaisten merimiesten osuus vuonna 2017 oli 15 %.

PALUUMUUTTAJATPaluumuuttajien kanssa tehtävää työtä suunnitellaan yhdessä Kirkon ulkosuoma-laistyön ja Suomen Lähetysseuran kanssa.

RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT

Keski-Euroopan liikenteessä työsken-televien raskaan liikenteen kuljetta-jien määrä on pudonnut voimakkaasti. Cemt-liikenteessä olevien kuljettajien määristä ei ole luotettavia tietoja. Ras-kaan liikenteen kuljettajien kohtaamisia kirjattiin 2 631. Suomalaisia rekkakul-jettajia kohdattiin eniten Turussa, Vuo-saaressa ja Lyypekissä, ulkomaalaisia raskaan liikenteen kuljettajia Suomen satamissa.

Merimieskirkkotyössä kohdattujen ihmisten määrässä kasvua tapahtui sekä merenkulkijatyössä että sosiaali- ja diakoniatyössä. Merimieskirkko lievittää koti-ikävää mm. myymällä prepaid-liittymiä. HaminaKotkan satamakuraattori tavoitti filippiiniläisen konemestarin Gener Mirallesin syksyllä 2018 Kotkan satamassa.

LIIKKEELLÄ OLEVIEN KIRKKO JA YHTEISÖ

JUH

A METSO

7 7

Merimieskirkon työntekijä oli ainoa, joka kävi tapaamassa minua vuoden aikana.

>>

Vuonna 2018 toiminta noudatti olennaisilta osiltaan vahvis-tettua toimintasuunnitelmaa. Merimieskirkon toiminnas-ta saa yleiskuvan tilastotiedoista. Tässä kuvataan muutamia yksittäisiä vuoden 2018 tapahtumia ja asioita. Jokainen merimieskirkko laatii oman toiminta-kertomuksensa.

TOIMINNASSA KOHDATTIIN NOIN 275 000 IHMISIÄ

Vuonna 2018 Merimieskirkon toimin-nassa ihminen kohdattiin noin 275 000 (2017: n. 295 000) kertaa. Merenkulki-joiden kohtaamiset lisääntyivät vuonna 2018. Kokonaiskohtaamisten määrän vä-heneminen johtui vuonna 2017 järjeste-tyistä yksittäisistä suuremmista tapahtu-mista, kuten Suomi 100 -juhlavuodesta sekä Reformaation merkkivuodesta.

LIIKKUVAN TYÖN JA ALUETYÖN VAHVISTAMINEN

Merimieskirkko kohtaa ulkomailla asuvia ja liikkuvia suomalaisia koko toimialueellaan. Kaikissa ulkomaiden toimipisteissä vahvistettiin toimipisteen ulkopuolella tapahtuvaa liikkuvaa työtä ja aluetyötä. STEA myönsi vuodelle 2019 lisäavustuksen Iso-Britanniassa tehtäväl-le aluetyölle.

KESKUSTOIMISTON MUUTTO

Merimieskirkon keskustoimiston, Alber-tinkatu 2:ssa sijaitsevien tilojen, kauppa toteutui 28.2.2018. Keskustoimisto muutti uusiin vuokratiloihin, osoittee-seen Hitsaajankatu 4, huhtikuussa 2018.

Albertinkadun tiloissa toteutettiin ”Jää-hyväiset Albertinkadulle”-tapahtuma tammikuussa. Uudet keskustoimiston tilat siunasi käyttöön piispa Teemu Laa-jasalo. Toimiston avoimia ovia vietettiin lokakuussa.

VIESTINTÄ- JA VARAIN- HANKINTAKAMPANJA

Merimieskirkko vahvistaa viestintästra-tegiansa mukaisesti osaamistaan ja läs-näoloaan sosiaalisessa mediassa. Lop-puvuonna toteutettiin yhdessä Lanka Digital Oy:n kanssa Ikävä-kampanja, jonka avulla lisättiin Merimieskirkon tunnettuutta sekä osaamista somessa. Merimieskirkon työ ja Ikävä-kampanja olivat esillä Lottoarvonnan järjestöinser-tissä joulukuussa.

LAIVOJEN ESIMIESTYÖN KEHITTÄMISHANKKEEN

VALMISTELU

Merimieskirkko oli kokoonkutsujana laivojen esimiestyöhön liittyvän kehittä-mishankkeen valmistelussa. Aloite asiaan tuli Merimieseläkekassalta. Hanke toteu-tuu vuonna 2019. Yhteistyökumppanei-na hankkeessa ovat merenkulun ammat-tiliitot, Suomen Varustamot ry, Aboa Mare -merenkulkuoppilaitos sekä varustamoista ESL-shipping, Finnlines ja Tallink-Silja.

YHTEISTYÖ TURUN ARKKI-HIIPPAKUNNAN KANSSA

Merimieskirkko oli Turun arkkihiippa-kunnan yhteistyökumppanina Kirkkona postmodernissa Euroopassa -hankkees-sa. Hampurin, Brysselin ja Lontoon merimieskirkoilla työskenteli arkki-hiippakunnan seurakuntien työntekijä tutustuen paikalliseen kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja Me-rimieskirkon työhön.

AIKAA SEURAAVA, KEHITTYVÄ TOIMINTA

“

Keskustoimisto muutti Helsingin Punavuoresta Herttoniemeen huhtikuussa 2018.

8 9

RIPPIKOULUT ATEENASSA, LONTOOSSA JA

BENELUX-MAISSA

Merimieskirkon järjestämät rippileirit Ateenassa ja Lontoossa pääasiassa Suo-mesta tulleille rippikoululaisille olivat täyteen varattuja. Lisäksi Benelux-mais-sa ja Lontoossa järjestettiin rippikoulut siellä asuville suomalaisnuorille.

STRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Merimieskirkon strategia on voimassa 2016–2020. Vuonna 2018 tehtiin stra-tegian väliarviointi, jossa työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä ja toiminnassa mukana olevilta ihmisiltä pyydettiin pa-lautetta strategiasta ja sen toimivuudes-ta. Yleispalautteessa strategian toimin-ta-ajatus, arvot ja visio todettiin edelleen toimivaksi. Palautteen perusteella strate-giaa ja toimintasuunnitelmaa päivitettiin yhteistyön arvioimisen sekä ympäristö-vastuun toteutumisen osalta.

BREXIT

Britannia päätti vuonna 2016 kansanää-nestyksessään erota Euroopan unionista. Päätös on herättänyt huolta ja epätietoi-suutta Britanniassa asuvien suomalaisten keskuudessa. Eron vaikutuksista Britan-niassa asuvien suomalaisten tilantee-seen ja sinne muuttavien suomalaisten määrään on mahdollista arvioida eron toteuduttua. Lontoon merimieskirkko on seurannut ja seuraa asiaa sekä sen vaikutuksia Britanniassa asuviin ja sin-ne muuttaviin suomalaisiin sekä tukee asiassa Britanniassa asuvia ja liikkuvia suomalaisia.

LONTOONMERIMIESKIRKON

KIRKKORAKENNUS 60 V.

Kesäkuussa vietettiin Lontoon meri-mieskirkon kirkkorakennuksen 60-vuo-tisjuhlia. Juhlapuheen piti suurlähettiläs Päivi Luostarinen ja juhlamessun toi-

mitti Lontoon merimieskirkon johtaja, pastori Marjaana Härkönen.

KESÄJUHLAT JYVÄSKYLÄSSÄ

Merimieskirkon kesäjuhlat olivat 10.–12.8. Jyväskylässä Jyväskylän seurakunnan ja Keltinmäen alueseurakunnan isännöi-mänä teemalla ”Kanssasi keskipenkillä”. Juhlien ohjelmassa käsiteltiin erityisesti yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoisuutta.

Lauantain pääjuhlassa puhui paki-noitsija, kirjailija Aino Suhola. Juhla-messussa Keltinmäen kirkossa saarnasi piispa Simo Peura. Messussa siunattiin tehtäväänsä talousjohtaja Eija Kauko-nen sekä Pohjois-Saksan merimieskir-kon sosiaalikuraattori Matti Rintamäki. Sunnuntain messuissa Jyväskylän kir-koissa ja Muuramen kirkossa saarnasi yhteensä neljä merimiespappia.

Kesäjuhlat ja niiden järjestelyt saivat runsaasti myönteistä palautetta. Kesäjuh-lien onnistuneista ja hyvistä järjestelyistä vastasivat Keltinmäen alueseurakunnan kappalainen Eivor Pitkänen tiiminsä

Merimieskirkko järjesti kolmannen kerran rippileirin Kreikan Nea Makrissa. Iltahartautta rannalla (yläkuva) seurasi paluu Suomeen. Konfirmaatio toimitettiin Vuosaaren kirkossa. Suomesta tulleille nuorille järjestettiin rippileiri myös Lontoossa.

”Kun kesäksi 2018 piti selvittää yliopistolle työharjottelupaikkaa, kohde oli selvä: Lontoon merimieskirkko”, kertoi teologian opiskelija Iiro Rantala, joka asui merimiespastoriperheessä kirkon pappilassa 2000-luvun alussa.

MA

RI H

ILO

NEN

MA

RI H

ILO

NEN

HA

NN

A LI

ND

HO

LM

8 9

kanssa ja Jyväskylän seurakunnan kan-sainvälisen työn sihteeri Ulla Klemetti-nen. Jyväskylän seurakunta tuki kesäjuh-lien järjestämistä eri tavoin.

SEA SUNDAY MERENKULUN TURVALLISUUSPALKINTO

Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday myönnettiin vuonna 2018 Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) pääjohtajalle, merenkulkuneu-vos Markku Myllylle.

Merenkulun turvallisuuspalkin-to Sea Sunday on viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1996 perustama tun-nustuspalkinto. Palkintotoimikunnan puheenjohtajaorganisaatio on Suomen Merimieskirkko ry. Palkinto jaettiin 19. kerran. Palkinnon luovutti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

MERISUNNUNTAIMerisunnuntai – Sjösöndag – Sea Sunday on kansainvälisen mallin mukainen kirk-

kopyhä, jota vietettiin 16. syyskuuta. Me-rimiespapit saarnasivat useissa Suomen seurakunnissa, ja muihin seurakuntiin toimitettiin virikemateriaalia. Meri-sunnuntain kolehti kannetaan kaikissa Suomen ev.lut. kirkoissa Suomen Meri-mieskirkon työn hyväksi.

>>

AMMATTITAIDON YLLÄPITOA JA TYÖN

KEHITTÄMISTÄ

Merimieskirkon koko henkilöstöä kos-kevat koulutuspäivät järjestettiin huh-tikuussa Sofian kurssikeskuksessa Vuo-saaressa. Koulutuspäivien teemana oli tiimityö ja yhdessä tekeminen. Yhteisten koulutuspäivien lisäksi eri henkilöstö-ryhmillä oli omia koulutuksiaan.

Uusi asiakashallintarekisteri, joka mahdollistaa yhden yhteisen jäsen-, va-paaehtois- ja varainhankintarekisterin otettiin käyttöön.

Vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmä jatkoi työtään ja sometyöryhmä aloitti työnsä.

Jyväskylän poikakuoro Sirkat valloitti kesäjuhlaylei-sön. Musiikki oli vahvasti läsnä ohjelmassa.

Merimieskirkon kesäjuhlat pidettiin Jyväskylässä, Jyväskylän seurakunnan ja Keltinmäen alueseurakunnan isännöimänä. Pääjuhlassa puhui pakinoitsija, kirjailija Aino Suhola (oik.), jonka kukittivat tapahtuman juontajat Ulla Klemettinen (vas.) ja Mia Haapakorva.

Kesäjuhlan jumalanpalveluksessa Keltinmäen kirkossa saarnasi Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.

MA

RKO

TOLJA

MO

MA

RKO

TOLJA

MO

UO

LEV

I SA

LON

EN

10 11

KAAKKOIS-AASIAN JOULUKIRKKOKIERROS

Vuonna 2018 Kaakkois-Aasian joulu-kirkkokierros toteutettiin Kirkon ulko-suomalaistyön ja Suomen Lähetysseuran kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Bangkokissa toimiva pastori Jyrki Markkanen piti joulukirkon Me-rimieskirkon edustajana Singaporessa, Kuala-Lumpurissa, Manilassa, Hanoissa ja Ho Chi Minhissä.

JÄTTIMÄISET JOULUMYYJÄISET

Joulumyyjäiset ovat ulkomaan meri-mieskirkoilla merkittäviä toiminnallisia ja varainhankinnallisia tapahtumia. Kä-vijämäärältään ja liikevaihdoltaan suu-rimmat myyjäiset pidetään Hampurissa, missä pääsiäismyyjäiset mukaan lukien oli 45 460 kävijää. Yhteensä myyjäisvie-raita ulkomailla oli yli 69 500, lähinnä paikallista väestöä.

Myyjäisten toteuttamisessa tarvit-tavat sadat vapaaehtoiset olivat suoma-laisia, paikallisia tai Suomesta tulevia vapaaehtoisia. Myyjäiset pidettiin Atee-nassa, Brysselissä, Hampurissa, Lontoos-sa ja Rotterdamissa sekä lyhyempinä ta-pahtumina merimieskirkoilta tehtävien etävierailujen yhteydessä.

Kotimaan kirkot järjestivät myynnil-lisiä joulutapahtumia Haminassa, Kok-kolassa, Raumalla, Porvoossa, Lohjalla, Kemissä ja Turussa.

JOULUPAKETTI ”TUNTEMATTOMALLE MERENKULKIJALLE”

Merimieskirkoilta on jaettu laivoille joulupaketteja ”tuntemattomalle me-rimiehelle” jo 1800-luvulta alkaen. Pe-rinne elää edelleen, ja ”tuntemattomalle merenkulkijalle” valmistui myös jouluk-si 2018 sadoittain joulupaketteja, jotka toimitettiin laivoille niin kotimaan kuin ulkomaan merimieskirkoilta.

Ensimmäisenä adventtina Singaporen suomalaisyhteisö kokoontui Tanskan merimieskirkolle ehtoollishartau-teen ja laulamaan Kauneimpia joululauluja. Paikalla oli noin 120 suomalaista tai suomea puhuvaa. Tilaisuudessa esiintyi myös All Finns -kuoro Päivi Aallon johtamana.

JYRKI M

AR

KKAN

ENH

ENR

I ISOKU

ORTTI

MA

RKO

TOLJA

MO

Joulumyyjäiset ulkomaan merimieskirkoilla ovat suuri vuosittainen satojen vapaaehtoisten voimainponnistus. Hampurin merimieskirkko järjestää vuosittain suurimmat myyjäiset ja osallistuu myös muihin Pohjois-Saksan alueella järjestettäviin basaareihin, kuten tässä Bremenissä.

JOH

AN

NA H

AN

SEN

Monet merimieskirkkopiiriläiset ja muut merimieskirkkotyön tukijat neulovat vuosittain yhteensä satoja villasukkapareja, jotka Merimieskirkko toimittaa joulupaketteina merenkulkijoille.

10 11

YLLÄ: Kohtaamistilasto toimipaikoittain 2018.ALLA: Kohtaamistilasto toimintamuodoittain 2018.

2018Kävijöitä kirkolla

Ulkopuolella kohdattuja

Myyjäis-vieraat

2018 yhteensä

2017 yhteensä

2016 yhteensä

Laivakuraattorityö 0 941 0 941 1062 441Hamina-Kotka 233 1285 1400 2918 3045 2447Helsinki Vuosaari 2879 1799 250 4928 4257 6543Helsinki Hernesaari 963 595 0 1558 1971 1869Turku 8372 4590 2643 15605 25685 15619Rauma 2020 5884 115 8019 9933 6487Kokkola 1444 2941 165 4550 3821 3974Oulu 2700 1964 318 4982 2759 1357Kemi-Tornio 2590 5795 0 8385 4409 7911Bryssel 35369 781 3243 39393 42494 45260Antwerpen 0 1275 0 1275 729 219Luxemburg 639 369 0 1008 729 1055Hampuri 35238 4957 45460 85655 90999 75353Lyypekki 0 0 0 0 0 3969Lontoo 38938 1795 11991 52724 57267 61411Rotterdam 17414 1852 6360 25626 27709 21123Varsova 0 67 0 67 55 68Ateena 5397 478 2475 8350 7197 10303Kaakkois-Aasia 0 244 0 244 608 507Viikon Sana 0 5460 0 5460 7100 15920Tukitoiminta Suomessa 46 1677 0 1723 2213 1672Keskustoimisto 135 642 0 777 1911 1693Yhteensä 154377 45391 74420 274188 295953 285201

2018

Ulko-maan kirkot

Koti-maan kirkot

Laiva-kuraat-

torit

Tukitoiminta Suomessa & keskuststo

Viikon Sana

2018 yhteensä

%-osuus koko toi-minnasta

2017 yht.

Meren-kulkijoita

3725 22719 941 0 0 27385 10 24626

Rekka-kuljettajia

147 2484 0 0 0 2631 1 3979

Sakraali-toiminta

10685 3404 0 1566 5460 21115 7,7 22340

Muu järjestetty toiminta

102908 12992 0 908 0 116808 42,6 132225

Avustettavia /sielunhoito-kontakteja

4026 5119 0 26 0 9171 3,3 7227

Muita toimintaan osallistujia

92851 4227 0 0 0 97078 35,4 105556

Yht. 2018 214342 50945 941 2500 5460 274188 100%-osuus koko toiminnasta

78,2 18,6 0,3 0,9 2 100

Yht. 2017 227787 55880 1062 4124 7100

KOHTAAMISET

TOIMINNASSAKOHDATTUJA N.

274 200

MYYJÄISISSÄ KÄVIJÖITÄ N.

74 500

SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖN

KASVU N.

27 %

VOLYYMIN KASVU 3:LLA

KOTIMAAN MERI- MIESKIRKOLLA

MERENKULKI- JOIDEN KOHTAA-

MISTEN KASVU YLI

11 %

VOLYYMIN KASVU 3:LLA

ULKOMAAN TOI-MINTA-ALUEELLA

12 13

JULKINEN HALLINTO

Merimieskirkko oli aktiivisesti yhteydes-sä valtiovaltaan. Toiminnallisissa asioissa keskustellaan ulkoasiainministeriön ja sen edustustojen, työministeriön ja sen alai-sen Merimiespalvelutoimiston edustajien kanssa. Resursoinnista asioidaan edus-kunnan, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avus-tuskeskuksen (STEA) kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Merimieskirkolle yleisavustusta 82 000 € sekä 52 000 € Lontoon meri-mieskirkon peruskorjaukseen.

Suomen Merimieskirkko on Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri- ja tie-deinstituuttien (SKTI) verkostoon kuu-luvan Suomen Benelux-instituutin ja sen säätiön perustajajäsen. Merimieskirkon edustajana säätiön hallituksessa toimivat pääsihteeri Hannu Suihkonen (varapu-heenjohtaja) ja piispa Kaarlo Kalliala (varalla).

Ulkoasiainministeriön edustustojen kanssa paikallinen yhteistyö oli vilkasta varsinkin konsulaariasioissa. Lontoon suurlähettiläs, Hampurin ja Antwerpe-nin kunniakonsulit olivat merimieskir-kon paikallisen juridisen henkilön pu-

heenjohtajia. Käytännön tasolla yhteistyö toteutui näkyvimmin Hampurissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimi-alaan kuuluva STEA myönsi 441 000 € ulkomailla asuvien ja liikkuvien suoma-laisten hyvinvoinnin vahvistamiseen ja ylläpitämiseen. Tuki kohdistui sosiaali-kuraattorien työhön.

Pohjois-Saksan merimieskirkon joh-taja Satu Oldendorff toimi ulkosuoma-laisparlamentin Keski-Euroopan alueen varapuheenjohtajana.

KIRKOLLISETTOIMIJAT

Merimieskirkko oli jatkuvassa yhteis-toiminnassa monien kirkollisten toimi-joiden kanssa paikallisella, kansallisella, pohjoismaisella, globaalilla sekä ekumee-nisella tasolla.

Suomen Merimieskirkko ry:n jä-senenä oli 193 seurakuntaa. Yhteistyö-, nimikko- tai laivakuraattorisopimuksia oli 35 seurakunnan tai seurakuntayhty-män kanssa.

Seurakunnissa toimi yhteensä 30 me-rimieskirkko-, lähetys- tai diakoniapiiriä joilta merimieskirkko sai taloudellista tukea. Piireistä 12 oli ruotsinkielisiä.

Suurten seurakuntayhtymien taloudel-linen tuki on mittavaa. Erityisesti Turku, Helsinki ja Espoo ovat tässä suhteessa merkittäviä kumppaneita.Seurakunnissa kerättiin Merisunnuntaina 16.9. viralli-nen kolehti Merimieskirkolle.

Pääosa Suomen ev.lut. kirkon seura-kunnista käyttää Merimieskirkon kirkko-viiniä. Useat seurakunnat tekivät tutus-tumismatkoja merimieskirkkokohteisiin.

Yhteistyösopimus kirkkohallituksen kanssa on toistaiseksi voimassa oleva. Yhteistyösopimuksen mukaisia tapaami-sia Kirkon ulkosuomalaistyön johtajan ja Merimieskirkon pääsihteerin kesken oli säännöllisesti. Kirkkohallitus määräsi ke-rättäväksi Suomen Merimieskirkon hy-väksi yhden virallisen kolehdin ja suositti seurakunnille yhden kolehdin keräämistä valinnaisena päivänä.

Yhteistyö kirkon ruotsinkielisen työn ja Porvoon hiippakunnan kanssa jatkui tii-viinä. Porvoon hiippakunnan lähetystoi-mikunnan jäsenenä toimi Jaakko Laasio ja varajäsenenä Hanna Vuollo.

Pääsihteeri Hannu Suihkonen toimi kirkon järjestöyhteistyön neuvottelukunnan ja kirkon ulkosuomalaistyön toimikunnan jäsenenä.

PALKITTUJA

Suomen Merimieskirkon saavu-tuspalkinto vuonna 2018 myön-nettiin kirjanpitäjä Jouni Riht-niemelle. Merimieskirkon plaketteja myönnet-

tiin kolme kpl ja ansiomerkkejä yhteensä 15 kpl, joista yksi kultainen, neljä hopeis-ta ja 10 pronssista.

MONIPUOLINEN YHTEISTYÖVERKOSTO

Jatkuu s. 14. >>

12 13

Tätä kirjoittaessani olen työskennellyt neljä kuukautta sosiaalikuraattorin sijaisena Poh-jois-Saksan merimieskirkolla, ja seuraavalla viikolla edessä on paluu koti-Suomeen. Kevät ja kesä on ollut helteinen ja haastava jakso, mutta nöyrällä kiitollisuudella ajattelen näkemääni sekä kokemaani. Olen saanut työskennellä sisukkaassa yhdistyksessä, jonka toi-mintatapojen sekä arvojen takana on helppo seisoa. Ja itse asiassa vieläpä kolmatta kertaa, sillä vapaaehtoisvuoteni (2013–2014) jälkeen olen sijaistanut sosiaalikuraattorina myös Lyypekissä vuonna 2015.

Jälleen kerran lukuisat vapaaehtoiset, sitoutuneet siir-tokuntalaiset sekä monipuolinen suomen kielen ja -kult-tuurin vaaliminen ovat tehneet minuun vaikutuksen. Ai-van erityinen, omaa ajatusmaailmaani rikastanut osa-alue työssäni on ollut merenkulkijoiden sekä raskaanliikenteen kuljettajien kohtaaminen. Lämmin kiitos siis teille kaikille jakamistanne ajatuksista ja kokemuksista, elämän valoista ja varjoista. Joku viisas on mielestäni aiheellisesti aikanaan todennut: puhuessasi toistat jo tietämiäsi asioita, kuunte-lemalla toisia voit oppia lisää.

Arjen työtäni täällä ei ole helppo pukea sanoiksi, sillä niin vaihtelevia, monipuolisia ja yllätyksellisiä ovat päivä-ni sosiaalikuraattorina olleet. Toki omassa vakituisessakin työssäni kohtaan ihmisiä hyvin haastavissa elämäntilanteis-sa, mutta työmenetelmät ovat karkeistaen ajateltuna seu-rakunnan harjoittamassa diakoniatyössä vakiintuneempia.

Elämänmuotojen sekä ihmisten kirjo on suurkaupungissa erilaista kokoluokkaa kuin arkisessa työympäristössäni itä-suomalaisessa pikkukaupungissa. Luovaa ongelmanrat-kaisutaitoa, joustavuutta, avoimuutta sekä rakkaudellista rajojen asettamista vaaditaan toki aina ihmisten parissa työskenneltäessä – ympäristöstä riippumatta.

Merimieskirkon palveluksessa työntekijällä on upea mahdollisuus vaalia tärkeää yhdessä tekemisen henkeä. Ehkä suurin syy siihen, miksi tämä työyhteisö on omassa tapauksessani saanut minut luokseen palaamaan, on juuri se. Työtä tehdään suurella sydämellä ja sitoumuksella ja-kaen arjen ilot ja surut, yhteisen päämäärän ja hyvän edis-tämiseksi.

Työrupeamani päätän sopivalla haikeudella ja palaan raikkaiden Pohjois-Saksan tuulien tuivertamana takaisin Mikkeliin. Virkavapaani on ollut antoisa, ja sen mahdol-listamisesta haluan kiitokseni sanoa myös johtavalle dia-koniatyöntekijälle Anne Pöyrylle, diakonian- ja erityistyö-alojen johtajalle Sari-Annika Pettiselle, sekä tuomiorovasti Juha Palmille.

Pohjois-Saksan merimieskirkolla on ollut, ja tulee ole-maan, aivan erityinen paikka sydämessäni, voikaa hyvin, ja hymyillään kun taas tavataan!

Hampurissa 24.7.2018, Ilona Matilainen

Kuuntelemalla olenoppinut paljon

Pos tia

15 1514

Kirkon kansainvälisen työn koulutuk-sen seurantaryhmässä oli Jaakko Laasio.

Merimieskirkko on pysyvä jäsen pääkaupunkiseudun kirkollisen kriisityön HeHu-ryhmässä (henkinen huolto). Kansainvälisen HeHu-toiminnan suun-nitteluryhmässä Merimieskirkkoa edusti Jaakko Laasio.

Turun arkkihiippakunnan kanssa val-misteltiin työntekijävaihtoon liittyvää yhteistyötä teemalla ”Kirkkona postmo-dernissa Euroopassa”.

Suomen Pipliaseuran kanssa on vuodes-ta 1994 ollut voimassa sopimus erikielisten raamattujen saatavilla olemisesta kotimaan kansainvälisissä merimieskirkoissa.

Merimieskirkko käytti ortodoksisen kulttuurikeskus Sofian tiloja useissa eri tapahtumissa.

MERENKULKU

Merimieskirkolla on yhteistyösopimus useiden suomalaisten varustamojen kans-

sa laivakuraattoritoiminnasta. Merimies-kirkon edustajia oli kutsuttuna monissa varustamojen järjestämissä sidosryhmä-tilaisuuksissa.

Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday myönnettiin merenkulkuneuvos Markku Myllylle. Palkintotoimikunnan puheenjohtajana toimi Hannu Suihko-nen.

Perinteinen merenkulkujärjestöjen kunniakäynti mereen jääneiden muisto-merkillä Ursinin kalliolla, Merisataman-rannassa Helsingin Eirassa järjestettiin pyhäinpäivänä 3.11. Tilaisuudessa pu-hui rovasti Carita Pohjolan-Pirhonen. Musiikista vastasi Mikaelin laulajat. Suo-men Varustamot ry:n edustajat laskivat seppeleen merenkulkijoiden muistomer-kille. Suomen Meripelastusseuran alukset tekivät kunniakäynnin aikana ohimars-sin. Tilaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu Agricolan kirkon kryptassa.

Muistohetken järjestelyistä vastaa yhteensä 13 merenkulkujärjestöä ja vi-ranomaista. Tilaisuuden käytännön jär-

jestelyt hoitaa vuosittain Suomen Meri-mieskirkko ry.

Merimieskirkon pääsihteeri on la-kimääräisesti Merimiespalvelutoimiston (MEPA) hallituksen puhevaltainen jä-sen. Yhteistyö MEPAn kanssa on tiivis-tä ja erittäin hyvin toimivaa. Merimies-kirkko ja Mepa solmivat vuonna 2016 yhteistyötä koskevan yhteistyöasiakirjan.

Merimieskirkko on myös mukana merenkulkijoiden hyvinvointia tukevassa Formare-hankkeessa.

Merenkulkujärjestöjen kunniakäynti merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkillä Helsingissä järjestettiin vuonna 2018 50:ttä kertaa. Tuulisen päivän tilaisuudessa puhui rovasti Carita Pohjolan-Pirhonen. Suomen Varustamot ry:n edustajat laskivat seppeleen merenkulkijoiden muistomerkille.

KUVAT: M

AR

KO TO

LJAM

O

Merimiespastori Hanna Vuollo osallistui Mepan vuo-sittaiseen salibandyturnaukseen Maarianhaminassa tammikuun 2018 lopulla.

15 1514

Olen saanut Merimieskirkolta

apua aina kun olen tarvinnut.

Merimieseläkekassa tukee Merimies-kirkon tekemää laivakuraattorityötä.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös satamakaupungit ja niiden satama-laitokset, alan työmarkkinaosapuolet sekä useat satamissa ja ulkomailla toimivat yritykset. Merimieskirkon edustaja oli kutsuttuna useissa alan seminaareissa, teemapäivillä ja sidosryhmätilaisuuksissa.

Merimieskirkolla on erityinen kun-nia saada huolehtia Kap Hornin kiertäjien toimintansa lopettaneen yhdistyksen jä-senten merkkitilaisuuksien huomioimi-sen kustannuksista vastavuoroisesti yh-distyksen aikanaan osoittamasta tuesta Merimieskirkolle.

Merimieskirkko on jäsen Meriliitossa ja Suomen Merihistoriallisessa yhdistyksessä.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Merimieskirkko on International Chris-tian Maritime Associaton (ICMA) jäsen.

Merimieskirkko on myös Pohjoismaisen merimies- ja ulkomaankirkkojen neuvoston jäsen. Pohjoismainen pääsihteerikokous pi-dettiin Helsingissä.

Merenkulkijatyön johtaja Jaakko La-asio toimi pysyvän ICMA-delegaation jäsenenä YK:n merenkulujärjestö IMOssa ja työjärjestö ILOssa.

Kansainväliset yhteydet ja tapahtu-miin osallistuminen tai niiden järjeste-lyyn osallistuminen kuuluvat toiminta-rutiiniin useimmissa Merimieskirkon toimintamaissa.

RASKAS MAANTIELIIKENNE

Manner-Euroopassa toimivien suoma-laisten raskaan liikenteen kuljettajien määrä on edelleen pieni. Tämä näkyi myös kohdattujen rekkamiesten määris-sä. Eniten raskaan liikenteen kuljettajia kohdattiin Turun ja Vuosaaren meri-mieskirkoilla sekä Lyypekissä.

Raskaan liikenteen kuljettajia kos-kevaa yhteistyötä Merimieskirkko tekee mm. Rahtarit ry:n kanssa.

SÄÄTIÖYHTEISTYÖJenny ja Antti Wihurin rahasto jatkoi va-kaan rahoittajan asemaansa. Se myönsi Merimieskirkolle 150 000 euron suurui-sen apurahan merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön.

Emilie ja Rudof Geselliuksen sää-tiö myönsi Merimieskirkolle 40 000 €, Stiftelsen Tre Smeder 10 000 €, A. ja T. Mattilan säätiö 7 300 € sekä Tunkelon säätiö 2 500 €.

Täällä tapaa tuttuja, näkee uusia ihmisiä ja

saa hyvää kahvia ja pullaa.““

MA

RKO

TO

LJA

MO

MIA

HA

APA

KORV

A

Oulun merimieskirkolla otettiin käyttöön tarinavihko, johon mm. merenkulkijat ovat kirjoittaneet tuntojaan ja terveisiään.

Eniten raskaan liikenteen kuljettajia kohdattiin Turun ja Vuosaaren merimieskirkoilla sekä Lyypekissä.

17 16

Suomen Merimieskirkon viestin-tää vuonna 2018 leimasi viestin-tästrategian mukainen panostus sähköiseen mediaan sekä sen va-rainhankinnallinen ote. Vuoden lopussa toteutettiin Merimieskirkon ensimmäi-nen digivarainhankintakampanja.

VERKKOSIVUSTOT Merimieskirkko.fi-verkkosivustot (7 kpl) olivat ulkoisen viestinnän tiedotuskana-vana ja alustana, johon myös viitattiin ajankohtaistapahtumien ja kampanjoi-den pääasiallisilta sosiaalisen median kanavilta.

Vuoden 2018 alussa Merimieskirk-ko julkaisi verkkosivustollaan lahjoi-tussivun, jonka kautta on mahdollista tukea Merimieskirkon työtä tekemällä kertalahjoituksen tai ryhtymällä kuukau-silahjoittajaksi. Lahjoittaminen tapahtuu turvallisesti maksuvälittäjän kautta verk-kopankissa tai luottokortilla.

Verkkosivujen ja niiden sisältöjen löydettävyyttä alettiin optimoida ha-kukoneita varten. Ajankohtaisuutisia, lehdistötiedotteita ja erilaisia artikke-

leja julkaistiin pitkin vuotta. Erilaiset lomakkeet, kuten palaute- ja työhönha-kulomakkeet sekä vapaaehtoislomakkeet toimivat niin ikään verkkosivustoilla.

SOSIAALINEN MEDIA Facebook-sivut olivat informointi- ja ak-tivointikäytössä niin keskustoimistolla kuin kaikilla ulkomaan ja kotimaan kir-koilla. Vuonna 2018 otettiin käyttöön myös Facebookin lahjoitustyökalu, mikä mahdollisti esim. syntymäpäiväkeräysten perustamisen ja suoran lahjoittamisen Facebookissa. Facebook-seuraajia oli 31.12.2018 yhteensä lähes 20 000.

Instagram-tilit olivat käytössä kes-kustoimiston lisäksi Ateenan, Brysselin, Hampurin, Lontoon, Oulun ja Vuosaa-ren merimieskirkoilla.

Twitteriä käyttivät viestintäkanavana keskustoimisto sekä Lontoon, Brysselin ja Oulun merimieskirkot.

WhatsApp otettiin laajempaan ja te-hokkaampaan ryhmäviestintäkäyttöön niin kotimaassa kuin ulkomailla. Joilla-kin toimipaikoilla käytettiin ryhmävies-tintään myös Snapchatia. Verkkopalve-

luista hyödynnettiin jonkin verran myös blogia, Youtubea ja LinkedIniä.

DIGIVARAINHANKINTA-KAMPANJA

Marras-joulukuussa Merimieskirkko käynnisti historiansa ensimmäisen di-givarainhankintakampanjan. Kampan-jan nimeksi valikoitui Ikävä, sillä ikävä yhdistää Merimieskirkon kohderyhmiä. Kampanjasivulla julkaistiin 15 tarinaa ikävästä ja kaipuusta eri kohderyhmi-in kuuluvien henkilöiden kertomana. Kampanjan pääkanava oli kuitenkin Facebook, johon tehtiin nostoja tarinois-ta. Lisäksi tehtiin maksettua kampanja-mainontaa Facebookin mainostyökalun avulla.

Kampanjan aikana 40 henkilöä teki lahjoituksen ja vierailuja kampanjasi-vulla tehtiin yhteensä noin 7 500. Kam-panja näkyi MTV3:lla Lottolähetyksen yhteydessä 13.12. Teleyhtiö Elisa teki ikävän lievittämisestä, merenkulkijoista ja Merimieskirkosta artikkelin omalle verkkosivulleen sekä yhden noston ko. artikkelista omille Facebook-sivulleen.

VIESTINTÄ JA VARAINHANKINTA

17 16

SÄHKÖINEN POSTIPALVELU

Merimieskirkon sähköinen uutiskirje (4 kpl) samoin kuin ulkomaan kirkkojen kuukausittaiset uutiskirjeet lähetettiin sen tilanneille MailChimp-palvelusta.

Hartauskirjoitus Sisua ja Siunausta lähetettiin sähköpostitse kerran viikossa sen erikseen tilanneille. Palvelun siirryt-tyä MailChimpin kautta lähetettäväksi tuli tilaajien uudistaa tilauksensa, jossa yhteydessä sen vastaanottajamäärä laski noin puolella.

Lehdistötiedotteita lähetetiin Koo-diviidakon ePressi-palvelun kautta 10 kpl. Merimieskirkko oli esillä mediassa vuoden mittaan useita kertoja, mm. pai-kallislehdissä, Elisan verkkomediassa ja Veikkauksen Lotto-insertissä.

PRINTTIMEDIA Merimieskirkko-lehti ilmestyi kolme kertaa ensimmäisen numeron ollessa toimintakertomus. Edellisenä vuonna uusitusta Merimieskirkon yleisesittees-tä painettiin lisäpainos. Merimieskirk-ko-lehti ja yleisesite olivat jaossa Suo-men kaikille opettajille SubjectAid-palve-lun kautta. Ulkomaan merimieskirkoista Ateena julkaisi oman lehden (KasKas).

Perinteinen kirjepostilla lähetettävä jäsenkirje postitettiin keskustoimistolta yhdistyksen varsinaisille jäsenille kolme kertaa vuoden aikana.

SISÄINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä keskittyi Microsoft 365 -sovelluksen intraan, joka sisältää mm. SharePoint-, Yammer- ja OneDrive-pal-velut. Vuoden 2018 aikana perustettiin Skypessä kokoontuva sometiimi, jonka tarkoitus on ideoida, yhtenäistää ja to-teuttaa Merimieskirkon someviestintää ja varainhankintaa.

TUOTE- JA TAPAHTUMAMYYNTI

Tuotemyynti erilaisissa tapahtumissa on edelleen osa varainhankintaa ja oiva ta-pa kasvattaa tietoisuutta Merimieskirkon työstä. Vuoden aikana Merimieskirkko esiintyi monissa tapahtumissa, kuten Herättäjäjuhlilla Tampereella, Lähe-tysjuhlilla Kuopiossa, Diakoniapäivillä Lahdessa sekä silakka- ja joulumarkki-noilla eri paikkakunnilla.

Merimieskirkon yhdessä pääkau-punkiseudun partiolippukuntien kanssa organisoima Konttitori-peräkonttikirp-pis jatkoi toimintaansa kesäsunnuntaisin 20.5.–16.9. Keskimäärin kirppismyyjiä Vermon raviradan parkkialueella oli sun-nuntaisin 124.

Ehtoollisviinin käsite sekä siihen liittyvät erikoismyyntitavat poistettiin maaliskuussa 2018 voimaan astuneesta uudesta alkoholilaista kokonaan. Ehtool-lisviini muuttui verolliseksi, ja samalla poistui kirkollisten toimijoiden, kuten Suomen Merimieskirkon, Kirkkoviinin välitys- ja myyntioikeus. Merimieskirkon Kirkkoviini tuli Alkon verkkokaupan ti-lausvalikoimaan elokuussa 2018. Tämän myötä sekä seurakunnat että yksityishen-kilöt voivat tilata Kirkkoviiniä lähimpään Alkon myymälään. Kirkkoviinin maa-hantuoja Uniq Drinks Finland tilittää edelleen jokaisesta Alkoon toimitetusta pullosta komission Merimieskirkolle.

Suomen Merimieskirkko jatkoi Vas-tuullinen lahjoittaminen ry:n jäsenenä. VaLa on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöver-kosto, joka määrittelee ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan pe-riaatteita.

TIETOSUOJA JA RAHANKERÄYSLUVAT

Kevätkesällä 2018 astui voimaan EU:n tietosuoja-asetus GDPR henkilötieto-

FACEBOOK-SEURAAJIA YHTEENSÄ

NOIN

20 000

IKÄVÄ-KAMPANJAN FACEBOOK-KLIKKAUKSIA

YLI

7 400

SIVUAVAUKSIA MERIMIESKIRKKO.FI-

SIVUSTOILLA

307 960

jen käsittelystä. Merimieskirkko päi-vitti henkilötietoja sisältävät käytännöt asetuksen mukaisiksi ja muutti rekiste-riselosteensa tietosuojaselosteeksi niin työnhakijarekisterin kuin yhteystietore-kisterin osalta.

Merimieskirkolla oli keräysluvat Suomessa Ahvenenmaa mukaan lukien. Poliisihallitus myönsi vuosiksi 2019–2020 rahankeräysluvan Merimieskirkolle koko Suomea (Ahvenanmaa pois lukien) varten sekä Ålands landskapsregeringen Ahvenanmaata varten vuodeksi 2019. Ahvenanmaan koskevan keräysluvan numero on ÅLR 2018/7449 ja muuta Suomea RA/2018/935.

19 1918

MMaailmassa vaikuttavista useista epävarmuusteki-jöistä huolimatta talou-dellinen sekä ihmisten ja kansallisuuksien välinen keskinäisriip-puvuus on vahvaa. On edelleen toden-näköistä, että kansainvälisyys ihmisten elämässä kasvaa ja että yhä useampi suo-malainen asuu ja työskentelee ulkomailla. Digitalisaatio eri muodoissaan vaikuttaa ihmisten elämään sekä eri organisaatioi-den toimintaan.

TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

Edellä mainittujen maailmalla vaikuttavien epävarmuusteki-jöiden konkretisoituminen on riskitekijä. Esimerkiksi Brexi-tin toteutuminen mahdollisesti rajoittaa vapaata liikkuvuutta EU-maiden ja Bri-tannian välillä.

Kansalaisjärjestöjen ja julkisen vallan suhde niiden roolien ja kansalaisjärjestö-

Ulkosuomalaisten parissa tehtävässä työssä rotaatiosuomalaisten määrä li-sääntyy. Monipaikkaisuus elämäntapa-na näyttää vahvistuvan. Monipaikkaisuus on yhdistelmä asumista, työtä, yhteisöl-lisyyttä, palveluita, kokemuksia, liikku-mista ja harrastuksia. Ihmiset liikkuvat itselleen merkityksellisten kotimaisten ja ulkomaisten paikkojen välillä.

Suomi on merenkulun maa. Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista 80 % kulkee meriteitse. Suomalainen kauppa-

laivasto kuljettaa noin 30 % Suomen me-rirahdeista. Sekä suomalaisen että kan-sainvälisen laivaliikenteen merkitys on tulevaisuudessa tärkeä. Digitalisaatio ja automatisaatio vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävässä määrin merenkulkuun.

Suomalaisten raskaan liikenteen kuljettajien osuus kansainvälisessä lii-kenteessä ja siten Merimieskirkon käyttäjäkunnassa vähenee edelleen. Eri kansallisuuksien rekkamiehiä tavoitetaan kuitenkin merkittävässä määrin useissa Merimieskirkon toimipisteissä.

KESKEISET RISKIT

KEHITYSTARPEITA

jen rahoituksen määrittelyjen suhteen on huomioitava tulevaisuudessa. Toisaalta julkisen vallan vastuun ja tehtävien vähe-neminen avaa kansalaisjärjestöille mah-dollisuuksia kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä.

Kirkon jäsenmäärän vähentyminen voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa merkit-tävästi seurakuntien Merimieskirkolle

Merimieskirkon strategias-sa on neljä strategista tavoitetta, jotka toimivat myös kehittämiskohtei-na. Strategiset tavoitteet ovat:

• Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja osal-lisuutta toiminnassamme. Kehitäm-me olemassa olevia työmuotoja sekä löydämme uusia tapoja toimia. Meri-mieskirkossa yhteisöt, vapaaehtoiset ja työntekijät toimivat kumppaneina.

antamaan tukeen.Merimieskirkon tavoitteiden saavut-

tamisen riskitekijöitä ovat myös paikalli-sen sitoutumisen ja osallisuuden vähäi-syys, varainhankintakeinojen onnistumi-nen, kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen sekä henkilöstö- ja vapaaehtoisresurssien riittämättömyys. Rekrytointien onnistu-minen on olennainen asia.

• Löydämme uusia yhteistyön muotoja Merimieskirkon sisällä ja yhteistyö-kumppanien kanssa. Uudistamme työmme organisointia vahvistaen paikallista vastuunkantoa.

• Lisäämme Merimieskirkon tunnet-tuutta monipuolisella viestinnällä.

• Pidämme talouden tasapainossa.

MERIMIESKIRKKO TEKEE TÄRKEÄÄ TYÖTÄ KOTONA, MERILLÄ JA

MAAILMALLA.

Ole mukana, kumppanuus kannattaa!

• Lähetä 10 euron suuruinen kertalahjoitus tekstiviestillä 10E TUKI numeroon 16588.

• Tee kertalahjoitus tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi Me-rimieskirkon verkkosivulla merimieskirkko.fi/lahjoita.

19 1918

Suomenkielisellä merimieskirkolla

olet kuin kotonasi ja voit olla oma itsesi.

YHDISTYKSENJÄSENET

Henkilöjäseniä 1.3.2019 oli 561 (samana ajankohtana v. 2018: 630). Seurakuntajä-seniä oli vuoden päättyessä 193 (203) ja yhdistysjäseniä yksi. Kunniajäseniä oli 6.

Jäsenmaksuja korotettiin viimeksi vuosikokouksessa 2013. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 50 €, perheenjäseneltä 20 €, ainaisjäseneltä 20 x 50 € ja seu-rakuntajäsenen kannatusraja oli 250 €. Kunniajäsenet ja hallituksen jäsenet on vapautettu jäsenmaksusta.

YHDISTYKSENHALLITUS

Hallituksen puheenjohtajana toimi toi-minnanjohtaja Timo Lappalainen ja varapuheenjohtajana FM Paula Raitis.

Hallituksen muita jäseniä vuoden 2018 alkaessa olivat: päätoimittaja Jaak-ko Heinimäki, Vice President Katarina Hildén, ulkoasiainneuvos Mikko Joke-la, varatuomari Tarja Larmasuo, diakoni Hannele Koivisto, kuljetusalan koulut-taja Jarkko Nisula, toiminnanjohtaja Sami Ojala, toimitusjohtaja Jukka Salo, hallintojohtaja Juha Tuohimäki ja sidos-ryhmäpäällikkö Asta Turtiainen.

Vaalikokouksessa 11.8. erovuoroiset Tarja Larmasuo, Timo Lappalainen, Jarkko Nisula ja Asta Turtiainen valittiin uudelleen. Heidän toimikautensa kestää kolme vuotta, kauden 2018–2021.

Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii pääsihteeri Hannu Suihkonen. Kokouksiin osallistuivat asiantuntijoina merenkulkijatyön johtaja, yhteyspäällik-kö Jaakko Laasio ja talousjohtaja Eija Kaukonen.

Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, joista yksi oli HaminaKot-kan merimieskirkon toimintaan tutustu-minen. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkiota.

TIETOJA HALLINNOSTASÄÄNTÖMÄÄRÄISET

KOKOUKSET

Suomen Merimieskirkko ry:n vuosikoko-us pidettiin 16.4. Helsingissä ja vaaliko-kous 11.8. Jyväskylässä.

VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT

Yhdistyksen vuosikokous valitsi vaa-livaliokunnan jäseninään Paula Raitis, asiantuntija Helena Tuominen, kirk-koherra Juha Rintamäki ja Jukka Salo Valiokunnan ulkopuoliseksi sihteeriksi kutsuttiin Hannu Suihkonen.

Hallituksen valitseman työvaliokun-nan puheenjohtajana toimi Paula Raitis, varapuheenjohtajana Timo Lappalainen sekä työvaliokunnan muina jäseninä Tarja Larmasuo ja Asta Turtiainen sekä Jukka Salo.

Muita pysyväluonteisia toimielimiä olivat talousvaliokunta, turvallisuus- ja kriisivalmiustyöryhmä, viestintätyöryhmä sekä Merimieskirkon tukirahaston hallitus.

Vuosaaren merimieskirkon, Helsinki Seafarer’s Centren kiinteistön hallintaosa-keyhtiön hallituksessa toimivat Jaakko Laasio (pj), Hannu Suihkonen ja toimi-tusjohtaja Sampsa Sihvola.

TILINTARKASTAJAT

Merimieskirkon vaalikokous valitsi tilin-tarkastusyhteisöksi KPMG:n vastaavana tilintarkastajana Heidi Vierros, KHT ja varatilitarkastajana Marko Saxell, KHT. Ulkomaan yksiköissä on lisäksi paikalli-set tilintarkastajat.

NIMENKIRJOITTAJAT

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituk-sen puheenjohtaja Timo Lappalainen, varapuheenjohtaja Paula Raitis tai pää-

sihteeri Hannu Suihkonen kukin yksin tai kaksi hallituksen siihen oikeuttamaan henkilöä yhdessä. Jälkimmäisiä olivat Tarja Larmasuo ja Eija Kaukonen.

JÄRJESTÖN JOHTO

Puheenjohtajistoon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen, vara-puheenjohtaja Paula Raitis, pääsihteeri Hannu Suihkonen ja pääsihteerin si-jainen Jaakko Laasio. Puheenjohtajisto kokoontui workshopiin kahdesti.

Johtoryhmään kuuluivat pääsihteeri Hannu Suihkonen (pj), merenkulki-jatyön johtaja, yhteyspäällikkö Jaakko Laasio, talousjohtaja Eija Kaukonen ja suurten yksiköiden johtajat Marjaana Härkönen (Iso Britannia), Katri Ol-dendorff (Benelux-maat) ja Satu Ol-dendorff (Pohjois-Saksa).

MUUTA HALLINTOA

Jaakko Laasio toimi Merimieskirkon oto. turvallisuuspäällikkönä.

Palkanlaskenta kotimaassa oli Tilis-tar Oy:n hoidossa.

Merimieskirkkojen yhteydessä ul-komailla toimii useimmissa tapauksis-sa paikallinen juridinen henkilö, jonka nimissä Suomen Merimieskirkon toi-minta ja talous ulkomaan toimipisteessä tapahtuu sekä siirtokuntakokouksessa valittu kirkkotoimikunta. Kotimaassa kirkkotoimikunnat on koottu kutsume-nettelyllä. Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus vahvistaa kunkin toimikunnan kokoonpanon.

“

21 2120

TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ

Merimieskirkon työn onnistumisen edellytys on työhön motivoitunut, sitoutunut ja ammattitai-toinen henkilöstö. Toimintavuoden aikana Me-rimieskirkon työntekijöistä yhdellätoista täyttyi yli kymmenen vuoden palvelusaika. Palvelusaika on keskimää-rin seitsemän vuotta (2017: 6,5 v.).

VAKITUINEN HENKILÖSTÖ

Vakituisen henkilöstön lukumäärä toimipisteittäin 31.12.2018:

Henkilöstön lukumäärä sisältää myös osa-aikaisena työsken-televät vakituiset työntekijät. Vuonna 2018 osa-aikaisena työs-kenteleviä työntekijöitä oli yhteensä viisi.

Lakisääteiset henkilöstökulut olivat vuonna 2018 yhteensä 1 827 058 euroa (2017: 1 781 303 €).

Vakituisen henkilöstön sukupuoli ja ikä 31.12.2018:

Esimiestehtävissä toimi 31.12.2018 viisi naista ja kaksi miestä.

VAPAAEHTOISVERKOSTO

Merimieskirkon vapaaehtoisverkostossa on vuosivapaaehtoi-sia, paikallisvapaaehtoisia, harjoittelijoita, luottamustoimissa toimivia vapaaehtoisia kuten kirkkotoimikuntien ja kirkkoraa-tien jäseniä sekä muita sellaisia henkilöitä, jotka antavat eri muodoissa tukeaan ja työpanostaan Merimieskirkon hyväksi. Vapaaehtoisverkosto mahdollistaa monet toiminnot meri-mieskirkoilla.

Ulkomaan kirkkojen vuosivapaaehtoiset ja harjoittelijat:

Vuosivapaaehtoiset valitaan kerrallaan vuodeksi. Harjoitteli-jayhteistyötä eri oppilaitoksiin on tehostettu.

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖN KEHITTÄMINEN

Merimieskirkon koko henkilöstöä koskevat koulutuspäivät järjestettiin huhtikuussa Helsingissä. Koulutuspäivien aihee-na oli ”Arvostavan ja kunnioittavan toiminta- ja työkulttuu-rin rakennuspuita Merimieskirkossa”. Yhteisten koulutuspäi-vien lisäksi toteutettiin eri henkilöstöryhmillä vuoden aikana ammatillista lisäkoulutusta. Lisäksi henkilöstöstä on useampi työntekijä suoritti työtehtäviinsä liittyviä tutkintoja. Suurin koko henkilöstöä koskenut lisäkoulutus oli CRM-järjestelmä-koulutus.

Vuonna 2017 toteutettiin laajamittainen henkilöstötut-kimus, jonka tuloksien käsittelyyn ja tuloksien pohjalta työn kehittämiseen on työyhteisössä paneuduttu useasti myös vuo-den aikana. Vuonna 2018 toteutettiin henkilöstötutkimuksen pienempimuotoinen seurantakysely, ns. pulssitutkimus. Hen-kilöstötutkimus sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ovat olleet pohjana koko työyhteisön osaamisen ja hyvinvoinnin kartuttamiselle sekä työyhteisön toiminnan edelleen kehittä-miselle.

Toimintavuoden aikana jatkui Salesforce CRM -järjestel-män käyttöönotto. 2017 käyttöönotettu järjestelmä pitää si-sällään koko merimieskirkkoyhteisön jäsen-, vapaaehtois- ja varainhankintarekisterit muodostaen niistä yhden asiakashal-lintarekisterin. Vuoden aikana muut rekisterit ajettiin alas ja Salesforce-rekisterin rekisteriseloste päivitettiin vastaamaan uutta tietosuoja-asetusta.

Vuonna 2018 otettiin käyttöön Mepco HR, joka on henki-löstö-, koulutus- ja palkkahallinnon sisältävä sovellus. Mepco HR täyttää uuden tietosuoja-asetuksen määräykset.

“ Merimieskirkon kodinomainen tunne saa minut aina rentoutumaan.

21 2120

TIETOJA TALOUDESTA

Suomen Merimieskirkko harjoittaa toimintaa Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Englannissa, Kreikas-sa, Puolassa ja Saksassa. Suomen Merimieskirkko on perustanut merimieskirkkotoiminnan harjoittamiseen Belgiassa yhdistyksen Internationale Vereniging Finse Zeemans-kerk, Lontooseen säätiön The Finnish Church in London Cha-ritable Trust ja Hampuriin säätiön Stiftung die Finnische See-mannsmission in Hamburg. Muiden kirkkojen toiminta sisältyy Suomen Merimieskirkko ry:n piiriin.

Tilinpäätöksessä tytäryhteisöt on eriytetty siten, että ulko-mailla toimivien yhteisöjen osuudet eivät suoraan sisälly Suo-men Merimieskirkko ry:n tilinpäätökseen. Suomalaisen me-rimieskirkkotoiminnan talouden kokonaiskuva muodostetaan yhdistämällä ulkomailla toimivien säätiöiden ja Suomen Meri-mieskirkko ry:n tuloslaskelmat ja taseet yhteisötilinpäätökseksi. Yhteisötilinpäätös sisältää myös Helsinki Seafarers Centre Oy:n, joka hallinnoi Vuosaaren merimieskirkkokiinteistöä. Osakkeen-omistajina yhtiössä ovat Suomen Merimieskirkko ry (86 %) ja Merimiespalvelutoimisto (14 %).

Suomen Merimieskirkkoyhteisön tulos osoitti tilivuonna 2018 ylijäämää 751 866,05 € ja Suomen Merimieskirkko ry:n tulos ylijäämää 724 407,37 €.

Tilikauden tulos pitää sisällään osoitteessa Albertinkatu 2 sijainneiden toimitilojen myyntiin liittyviä tuottoja ja kuluja.

YLEISAVUSTUKSET. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 82 000 € avustusta toimintaan ja kiinteistöjen perusparannuk-siin 52 000 €.

Seurakuntien avustukset olivat 499 099 € (2017: 511 651 €). Kirkon keskusrahasto avusti merimieskirkkojen perusparannuk-sia 79 500 €. Kirkkohallituksen toiminta-avustuksen määrä oli 181 525 €, jonka lisäksi Kirkkohallitus tuki Brysselin merimies-kirkon toimintaa 38 000 euron avustuksella.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoitti 150 000 € ja Meri-mieseläkekassa 40 000 € merenkulkijoiden parissa tehtävään työ-hön. Kunnat myönsivät avustuksia 19 679 € (2017: 19 815 €).

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi avustusta 441 000 € kohdennettuna ulkomaan sosiaalityöhön ja sosiaalityön koordinointiin.

SIJOITUSTOIMINNAN säännölliset tulot muodostuvat huoneistoista saatavista vuokrista. Lisäksi yhdistyksellä on si-joituksia osake- ja korkorahastoissa.

LAINAT. Suomen Merimieskirkolla oli lainaa 31.12.2018 yh-teensä 121 722 €. Lainoja lyhennettiin tilivuonna 738 621,02 €.

VARAINHANKINTA. Suomen Merimieskirkon toimintaa ovat tukeneet useat yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Henkilö-jäsenmaksun suuruus on 50 € vuodessa. Vuoden 2018 aikana jäsenmaksuja kertyi 24 300 € (2017: 27 040 €).

TUKITOIMINTA. Vuoden 2018 aikana seurakunnissa ke-rätyt kolehdit olivat 141 918 € (2017: 140 615 €) ja merimies-kirkkopiirien tuki 29 075 € (2017: 34 454 €).

22 23

VERKSTÄLLANDET AV VERKSAMHETSPLANEN

uusi

17 %

18 %

3 %7 %

9 %

31 %

15 %

Merimieskirkon toiminnan rahoitus

Valtio, STEA, Kunnat Seurakunnat

Virallinen kolehti Ev.lut. kirkko

Avustukset rahastot, säätiöt Kanttiini, basaari, majoitus, sijoitus

Muut tuotot

52 %

16 %

32 %

Merimieskirkon toiminnan kulut

Henkilöstökulut Toimitilakulut Muut toimintakulut

uusi

17 %

18 %

3 %7 %

9 %

31 %

15 %

Merimieskirkon toiminnan rahoitus

Valtio, STEA, Kunnat Seurakunnat

Virallinen kolehti Ev.lut. kirkko

Avustukset rahastot, säätiöt Kanttiini, basaari, majoitus, sijoitus

Muut tuotot

52 %

16 %

32 %

Merimieskirkon toiminnan kulut

Henkilöstökulut Toimitilakulut Muut toimintakulut

Merimieskirkon toiminnan rahoitusFinansieringen av Sjömanskyrkans verksamhet

Merimieskirkon toiminnan kulutSjömanskyrkans verksamhetskostnader

STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2018

År 2018 följde verksamheten i stort sett den fastställda verk-samhetsplanen. Statistiken ger en helhetsbild av Sjömanskyrkans verk-samhet. Här beskrivs några enskilda händelser och ärenden från 2018. Samt-liga sjömanskyrkor skriver sin egen verk-samhetsberättelse.

MÖTEN MED CA 275 000 PERSONER

År 2018 mötte Sjömanskyrkan cirka 275 000 personer i sin verksamhet (2017: ca 295 000). Antalet möten med sjöfara-re ökade under 2018. Att det samman-lagda antalet möten minskade berodde på att Sjömanskyrkan ordnade några större evenemang 2017 för att fira bland annat Finlands 100-årsjubileum och re-formationens 500-årsjubileum.

DET RÖRLIGA OCH REGIO-NALA ARBETET STÄRKTES

Sjömanskyrkan möter finländare som bor eller vistas utomlands inom hela sitt verksamhetsområde. På alla verksam-hetsställen i utlandet förstärkte vi det rörliga arbetet och det regionala arbetet som sker utför verksamhetsstället. För 2019 beviljade STEA ytterligare bidrag till det regionala arbetet i Storbritannien.

CENTRALBYRÅN FLYTTADEFörsäljningen av Sjömanskyrkans cen-tralbyrås lokaler på Albertgatan 2 ge-nomfördes den 28 februari 2018. I april 2018 flyttade centralbyrån till nya hyre-slokaler på Svetsargatan 4. I januari hölls avskedsfesten ”Adjö Albertsgatan” i de gamla lokalerna. Centralbyråns nya lo-kaler välsignades av biskop Teemu Laa-jasalo. I oktober höll byrån öppna dörrar.

KOMMUNIKATIONS - OCH KAPTALANSKAFFNINGS-

KAMPANJ I enlighet med kommunikationsstrategin ökar Sjömanskyrkan sin kompetens och närvaro i sociala medier. I slutet av året genomförde vi kampanjen Ikävä (Sak-nad) tillsammans med Lanka Digital Oy, som ökade kännedomen om Sjöman-skyrkan i sociala medier. Sjömanskyrkans arbete och Ikävä-kampanjen var med i ett av Veikkaus inslag i december.

SAMARBETE MED ÅBO ÄRKESTIFT

Sjömanskyrkan samarbetade med Åbo ärkestift i projektet Kirkkona postmo-dernissa Euroopassa (Kyrkan i det post-

moderna Europa). En arbetstagare från ärkestiftets församlingar arbetade i sjö-manskyrkorna i Hamburg, Bryssel och London för att lära sig om den lokala kyrkliga och samhälleliga situationen och Sjömanskyrkans arbete

KONFIRMATIONSUNDER-VISNING I ATEN, LONDON OCH BENELUXLÄNDERNA

Konfirmationsundervisningarna som Sjömanskyrkan arrangerade i Aten och London i huvudsak för konfirmander från Finland, var fullbokade. I Benelux-länderna och London ordnade vi dess-utom konfirmationsundervisning för finländska ungdomar som bor där.

BREXITÅr 2016 beslöt Storbritannien genom en folkomröstning att lämna EU. Beslutet har väckt oro och ovisshet bland finlän-darna som bor i Storbritannien. Hur ut-trädet påverkar situationen för finländarna som bor där och antalet finländare som flyttar dit kan vi bedöma först när utträdet är klart. Sjömanskyrkan i London följer ärendet och hur det påverkar finländare som bor, vistas eller ska flytta till Storbri-tannien samt hjälper dem i ärendet.

• Kanttiini, basaari, majoitus, sijoitus / Kantiner, basarer, logi, investeringar 31 %

• Seurakunnat / Församlingarna 18 %• Valtio, STEA, kunnat /

Staten, STEA, kommunerna 17 %• Muut tuotot / Övriga intäkter 15 %• Avustukset, rahastot, säätiöt /

Bidrag, fonder, stiftelser 9 %• Evankelis-luterilainen kirkko /

Evangelisk-lutherska kyrkan 7 %• Virallinen kolehti / Officiell kollekt 3 %

• Henkilöstökulut 52 %• Muut toimintakulut 32 %• Toimitilakulut 16 %

• Personalkostnader 52 %• Övriga verksamhetskostnader 32 %• Lokalkostnader 16 %

22 23

SEA SUNDAY – SJÖFARTENS SÄKERHETSPRIS

År 2018 gick sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday till Europeiska sjösäker-hetsbyråns (EMSA) generaldirektör, sjöfartsrådet Markku Mylly. Sea Sun-day är ett hederspris som inrättades av myndigheterna och yrkes- och fri-tidssjöfarten 1996. Priskommitténs ordförandeorganisation är Finlands Sjömanskyrka rf. Priset delades ut för nittonde gången och överlämnades av kommunikationsminister Anne Berner.

SOMMARFESTEN I JYVÄSKYLÄ

Sjömanskyrkans sommarfest firades den 10–12 augusti i Jyväskylä. Värdar var Jy-väskylä församling och Keltinmäki om-rådesförsamling, och temat för festen var ”Tillsammans på mittbänken”. Fest-programmet handlade framför allt om social gemenskap och frivillighet. Under lördagens huvudfest talade kåsören och författaren Aino Suhola. På festmässan i Keltinmäki kyrka predikade biskop Simo Peura. Under mässan välsigna-des ekonomidirektör Eija Kaukonen och socialkuratorn vid sjömanskyrkan i norra Tyskland, Matti Rintamäki, till sina uppdrag. På söndagens mässor i kyr-

korna i Jyäskylä och i Muurame kyrka predikade fyra sjömanspräster. Som-marfesten och dess arrangemang fick mycket positiv respons. Keltinmäki om-rådesförsamlings kaplan Eivor Pitkänen och hennes team samt sekreteraren för Jyäskylä församlings internationella ar-bete Ulla Klemettinen stod för de lyck-ade arrangemangen. Jyväskylä församling bidrog till sommarfesten på olika sätt.

DE STORA JULBASARERNAJulbasarerna är viktiga för sjömanskyr-korna utomlands, både för verksamheten och för kapitalanskaffningen. Basaren i Hamburg är störst sett till såväl omsätt-ning som besökarantal; påskbasaren be-söktes av 45 460 personer. Det samman-lagda antalet basarbesökare utomlands under 2018 uppgick till över 69 500 personer, varav majoriteten var lokal-befolkning. De hundratals medhjälpare som behövdes för att genomföra basa-rerna var finska eller lokala volontärer. Basarerna hölls i Aten, Bryssel, Ham-burg, London och Rotterdam samt som kortare tillställningar i samband med sjömanskyrkornas distansbesök. Kyrkorna i Finland ordnade julevene-mang med försäljning i Fredrikshamn, Karleby, Raumo, Borgå, Lojo, Kemi och Åbo.

JULKYRKORUNDAN I SYDOSTASIEN

År 2018 genomfördes julkyrkorundan i Sydostasien i enlighet med samarbetsav-talet med Kyrkans arbete bland utlands-finländare och Finska Missionssällska-pet. Pastor Jyrki Markkanen, som är verksam i Bangkok, höll julkyrkan som Sjömanskyrkans representant i Singapo-re, Kuala-Lumpur, Manila, Hanoi och Ho Chi Minh.

JULKLAPPAR TILL ”DEN OKÄNDA SJÖFARAREN”

Sedan 1800-talet har sjömanskyrkorna delat ut julklappar till ”den okända sjö-fararen” på fartygen. Traditionen lever vidare och till julen 2018 gjordes hund-ratals julklappar till ”den okända sjöfara-ren”, som sjömanskyrkorna i Finland och utomlands levererade till fartygen.

LONDONS SJÖMANSKYR-KAS KYRKOBYGGNAD 60 ÅRI juni firades 60-årsjubileet för Lon-dons sjömanskyrkas kyrkobyggnad. Högtidstalet hölls av ambassadör Päivi Luostarinen och festmässan förrättades av chefen för sjömanskyrkan i London Marjaana Härkönen.

25 2524

Ks.

tase

sivu

lla 2

5.K

s. ta

se si

vulla

26

Suom

en M

erim

iesk

irkko

ry2

TULO

SLAS

KEL

MA

yhte

isö

yhte

isö

1.1.

- 31

.12.

2018

1.1.

- 31

.12.

2017

VAR

SIN

AIN

EN T

OIM

INTA

Tuot

ot2

601

435,

271

380

594,

02Ku

lut

H

enki

löst

ökul

ut-1

827

058

,31

-1 7

81 3

03,4

7

Poi

stot

-109

816

,90

-70

937,

11

Muu

t kul

ut-1

748

848

,20

-1 6

20 7

98,7

6Ku

lut y

htee

nsä

-3 6

85 7

23,4

1-3

473

039

,34

Tuot

to- /

kulu

jääm

ä-1

084

288

,14

-2 0

92 4

45,3

2

VAR

AIN

HAN

KIN

TATu

otot

1 49

2 02

7,31

1 52

1 13

9,69

Kulu

t-6

98 1

83,8

7-6

75 5

08,6

7Va

rain

hank

inta

yht

eens

ä79

3 84

3,44

845

631,

02

Tuot

to-/k

uluj

ääm

ä-2

90 4

44,7

0-1

246

814

,30

SIJO

ITU

S- J

A R

AHO

ITU

STO

IMIN

TATu

otot

243

885,

2827

9 67

8,71

Kulu

t-1

88 8

23,6

5-1

08 3

71,3

7Si

joitu

s- ja

raho

itust

oim

inta

yht

eens

ä55

061

,63

171

307,

35

Tuot

to-/k

uluj

ääm

ä-2

35 3

83,0

7-1

075

506

,95

YLEI

SAVU

STU

KSET

987

582,

4190

1 06

6,80

TILI

KAU

DEN

TU

LOS

752

199,

34-1

74 4

40,1

5

VÄH

EMM

ISTÖ

OSU

US

-333

,29

-544

,77

TILI

KAU

DEN

YLI

-/ALI

JÄÄM

Ä 75

1 86

6,05

-174

984

,92

Suom

en M

erim

iesk

irkko

ry

TULO

SLAS

KEL

MA

1.1.

- 31

.12.

2018

1.1.

- 31

.12.

2017

VAR

SIN

AIN

EN T

OIM

INTA

Tuot

ot1

940

938,

5670

8 85

1,42

Kulu

t

Hen

kilö

stök

ulut

-1 0

30 4

44,0

6-1

012

050

,84

P

oist

ot-3

8 28

7,31

-28

363,

18

Muu

t kul

ut-1

248

620

,05

-1 0

23 8

51,1

1Ku

lut y

htee

nsä

-2 3

17 3

51,4

2-2

064

265

,13

Tuot

to- /

kulu

jääm

ä-3

76 4

12,8

6-1

355

413

,71

VAR

AIN

HAN

KIN

TATu

otot

271

713,

4330

0 51

8,28

Kulu

t-1

42 5

19,9

2-1

28 0

67,0

6Va

rain

hank

inta

yht

eens

ä12

9 19

3,51

172

451,

22

Tuot

to-/k

uluj

ääm

ä-2

47 2

19,3

5-1

182

962

,49

SIJO

ITU

S- J

A R

AHO

ITU

STO

IMIN

TATu

otot

188

848,

5917

4 89

1,93

Kulu

t-1

57 0

23,0

9-7

1 64

4,83

Sijo

itus-

ja ra

hoitu

stoi

min

ta y

htee

nsä

31 8

25,5

010

3 24

7,10

Tuot

to-/k

uluj

ääm

ä-2

15 3

93,8

5-1

079

715

,39

YLEI

SAVU

STU

KSET

939

801,

2284

2 46

3,80

TILI

KAU

DEN

TU

LOS

724

407,

37-2

37 2

51,5

9

TILI

KAU

DEN

YLI

-/ALI

JÄÄM

Ä 72

4 40

7,37

-237

251

,59

SUO

MEN

MER

IMIE

SKIR

KKO

- YH

TEIS

ÖSU

OM

EN M

ERIM

IESK

IRKK

O R

Y

25 2524

Suom

en M

erim

iesk

irkko

ry3

TASE

yhte

isö

yhte

isö

31.1

2.20

1831

.12.

2017

VAST

AAVA

A

PYSY

VÄT

VAST

AAVA

T

Aine

ellis

et h

yödy

kkee

t

Maa

- ja

vesi

alue

et29

2 67

5,75

293

149,

00

R

aken

nuks

et ja

rake

nnel

mat

1 51

3 20

0,89

1 64

4 17

6,73

Ko

neet

ja k

alus

to16

9 33

9,84

146

538,

62

Muu

t ain

eellis

et h

yödy

kkee

t0,

0011

146

,07

En

nakk

omak

sut j

a ke

sken

eräi

set h

anki

nna

1 77

5,22

634,

291

684

315,

951

802

495,

71

Sijo

ituks

et

Osu

udet

sam

an k

onse

rnin

yrit

yksi

ssä

0,00

0,00

M

uut o

sakk

eet j

a os

uude

t2

363

651,

191

979

325,

802

363

651,

191

979

325,

80

PYSY

VÄT

VAST

AAVA

T YH

TEEN

SÄ4

340

642,

894

074

970,

51

VAIH

TUVA

T VA

STAA

VAT

Vaih

to-o

mai

suus

Ai

neet

ja ta

rvik

keet

83 6

57,0

810

2 19

3,95

Saam

iset

Pitk

äaik

aise

t saa

mis

et

Muu

t saa

mis

et22

367

,36

517,

0022

367

,36

517,

00Ly

hyta

ikai

set s

aam

iset

M

yynt

isaa

mis

et15

850

,35

14 1

69,8

4

Muu

t saa

mis

et38

402

,10

15 9

49,2

3

Siirt

osaa

mis

et12

3 71

9,07

235

674,

3317

7 97

1,52

265

793,

40R

ahoi

tusa

rvop

aper

it

Osa

kkee

t ja

osuu

det

90 0

22,4

189

447

,37

90 0

22,4

189

447

,37

Rah

at ja

pan

kkis

aam

iset

737

332,

5779

1 53

5,83

VAIH

TUVA

T VA

STAA

VAT

YHTE

ENSÄ

1 11

1 35

0,94

1 24

9 48

7,55

VAST

AAVA

A5

451

993,

835

324

458,

06

Suom

en M

erim

iesk

irkko

ry4

TASE

yhte

isö

yhte

isö

31.1

2.20

1831

.12.

2017

VAST

ATTA

VAA

OM

A PÄ

ÄOM

A

Rah

asto

t1

361

842,

891

369

080,

16Ed

ellis

ten

tilik

ausi

en a

lijääm

ä1

909

214,

791

822

336,

75Ti

likau

den

alijä

ämä/

ylijä

ämä

751

866,

05-1

74 9

84,9

2O

ma

pääo

ma

yhte

ensä

4 02

2 92

3,73

3 01

6 43

1,99

VÄH

EMM

ISTÖ

OSU

US

Vä

hem

mis

töos

uus

218

190,

0321

7 85

6,75

PAK

OLL

ISET

VAR

AUK

SET

El

äkev

astu

u41

5 26

2,00

415

506,

00

VIER

AS P

ÄÄO

MA

Pitk

äaik

aine

n vi

eras

pää

oma

La

inat

raho

itusl

aito

ksilt

a0,

0020

0 00

0,00

M

uut v

elat

6 77

4,56

0,00

6 77

4,56

200

000,

00Ly

hyta

ikai

nen

vier

as p

ääom

a

Lain

at ra

hoitu

slai

toks

ilta

121

722,

5959

5 49

0,32

El

äkel

aina

t0,

0069

840

,00

Sa

adut

enn

akot

158

081,

9434

0 07

5,20

O

stov

elat

138

584,

7717

5 56

1,97

Ve

lat k

onse

rniy

rityk

sille

0,00

0,00

M

uut v

elat

90 1

33,8

470

501

,37

Si

irtov

elat

280

320,

3722

3 19

4,46

788

843,

511

474

663,

32

VIER

AS P

ÄÄO

MA

795

618,

071

674

663,

32

VAST

ATTA

VAA

5 45

1 99

3,83

5 32

4 45

8,06

0,00

0,00

SUO

MEN

MER

IMIE

SKIR

KKO

- YH

TEIS

ÖSU

OM

EN M

ERIM

IESK

IRKK

O -

YHTE

ISÖ

27 2726

Suom

en M

erim

iesk

irkko

ry3

TASE

31.1

2.20

1831

.12.

2017

VAST

AAVA

A

PYSY

VÄT

VAST

AAVA

T

Aine

ellis

et h

yödy

kkee

t

Maa

- ja

vesi

alue

et23

5 15

7,25

235

157,

25

R

aken

nuks

et ja

rake

nnel

mat

296

447,

2731

2 04

9,76

Ko

neet

ja k

alus

to42

430

,43

16 0

92,9

0

Enna

kkom

aksu

t ja

kesk

ener

äise

t han

kinn

a0,

0063

4,29

338

877,

7032

8 77

6,95

Sijo

ituks

et

Osu

udet

sam

an k

onse

rnin

yrit

yksi

ssä

34 1

11,5

234

111

,52

M

uut o

sakk

eet j

a os

uude

t2

028

195,

451

979

241,

712

062

306,

972

013

353,

23

PYSY

VÄT

VAST

AAVA

T YH

TEEN

SÄ2

636

341,

922

577

287,

43

VAIH

TUVA

T VA

STAA

VAT

Vaih

to-o

mai

suus

Ai

neet

ja ta

rvik

keet

31 1

14,9

527

228

,83

Saam

iset

Pitk

äaik

aise

t saa

mis

et

Muu

t saa

mis

et8

051,

2951

7,00

8 05

1,29

517,

00Ly

hyta

ikai

set s

aam

iset

M

yynt

isaa

mis

et5

037,

854

860,

08

Muu

t saa

mis

et57

593

,69

56 7

37,8

5

Siirt

osaa

mis

et46

756

,03

151

144,

8710

9 38

7,57

212

742,

80R

ahoi

tusa

rvop

aper

it

Osa

kkee

t ja

osuu

det

84,0

984

,09

84,0

984

,09

Rah

at ja

pan

kkis

aam

iset

152

428,

0221

5 29

4,67

VAIH

TUVA

T VA

STAA

VAT

YHTE

ENSÄ

301

065,

9245

5 86

7,39

VAST

AAVA

A2

937

407,

843

033

154,

82

Suom

en M

erim

iesk

irkko

ry4

TASE

31.1

2.20

1831

.12.

2017

VAST

ATTA

VAA

OM

A PÄ

ÄOM

A

Edel

liste

n til

ikau

sien

alijä

ämä

1 15

9 51

1,55

1 39

6 76

3,14

Tilik

aude

n al

ijääm

ä/yl

ijääm

ä72

4 40

7,37

-237

251

,59

Om

a pä

äom

a yh

teen

sä1

883

918,

921

159

511,

55

PAK

OLL

ISET

VAR

AUK

SET

El

äkev

astu

u41

5 26

2,00

415

506,

00

VIER

AS P

ÄÄO

MA

Pitk

äaik

aine

n vi

eras

pää

oma

La

inat

raho

itusl

aito

ksilt

a0,

0020

0 00

0,00

M

uut v

elat

6 00

0,00

0,00

6 00

0,00

200

000,

00Ly

hyta

ikai

nen

vier

as p

ääom

a

Lain

at ra

hoitu

slai

toks

ilta

121

722,

5959

0 50

3,61

El

äkel

aina

t0,

0069

840

,00

Sa

adut

enn

akot

149

889,

5332

5 47

6,13

O

stov

elat

66 1

73,1

762

065

,12

Ve

lat k

onse

rniy

rityk

sille

88 1

34,2

451

181

,18

M

uut v

elat

23 2

14,1

729

622

,26

Si

irtov

elat

183

093,

2212

9 44

8,97

632

226,

921

258

137,

27

VIER

AS P

ÄÄO

MA

638

226,

921

458

137,

27

VAST

ATTA

VAA

2 93

7 40

7,84

3 03

3 15

4,82

0,00

0,00

SUO

MEN

MER

IMIE

SKIR

KKO

RY

SUO

MEN

MER

IMIE

SKIR

KKO

RY

27 2726

MERIMIESKIRKKO EUROOPASSA

BELGIABrysselin merimieskirkko / Foyer Finlandais / Fins HuisRue Jacques de Lalaing 33 / Jacques de Lalaingstraat 33, BE-1040 Bruxelles / Brussel. +32 2 2800498bryssel@merimieskirkko.fibelgia.merimieskirkko.fi@BrysselinMerimieskirkko

HOLLANTIRotterdamin merimieskirkko / Finze Zeemanskerk’s-Gravendijkwal 64, NL-3014EG Rotterdam+31 10 4366164rotterdam@merimieskirkko.fihollanti.merimieskirkko.fi@MerimieskirkkoRdam

ISO-BRITANNIALontoon merimieskirkko / Finnish church in London33 Albion Street, GB-London SE16 7HZ+44 20 7237 4668lontoo@merimieskirkko.filontoo.merimieskirkko.fi@LontoonMerimieskirkko

KREIKKAAteenan merimieskirkko / Scandinavian church18 Daidalou str., 105 58 Plaka, Athina+30 210 4516564ateena@merimieskirkko.fiateena.merimieskirkko.fi@ateenanmerimieskirkko

SAKSAHampurin merimieskirkko / Die Finnische SeemannskircheDitmar-Koel-Straße 6, DE-20459 Hamburg+49 40 316971hampuri@merimieskirkko.fipohjoissaksa.merimieskirkko.fi@pohjoissaksanmerimieskirkko

LIIKKUVA TYÖ

• Sosiaalikuraattori työskentelee:

ANTWERPENISSAantwerpen.merimieskirkko.fi laivat@merimieskirkko.fi@Antwerpeninliikkuvamerimieskirkko

LUXEMBURGISSAluxemburg.merimieskirkko.fi

LYYPEKISSÄpohjoissaksa.merimieskirkko.fi

• Matkapappityötä teemme Kaak-kois-Aasiassa, Puolan Varsovassa ja Pohjois-Irlannissa.merimieskirkko.fi/matkapappi

MERIMIESKIRKKO SUOMESSA

HAMINA-KOTKAPL 13, 49401 Hamina040 539 8143hamina@merimieskirkko.fi

HELSINKI VUOSAARIProvianttikatu 4, 00980 Helsinki040 142 9424vuosaari@merimieskirkko.fi

KEMI-TORNIOAjoksentie 761, 94900 Kemi0400 227 250kemi@merimieskirkko.fi

KOKKOLAKantasatamantie 51, 67900 Kokkola0400 227 240kokkola@merimieskirkko.fi

OULUPoikkimaantie 4, 90400 Oulu0400 371 574oulu@merimieskirkko.fi

RAUMAPostiosoite: Hakunintie 28, 26100 Rauma Käyntiosoite: Isohakunintie (varikko)0400 538 366rauma@merimieskirkko.fi

TURKURahtarikuja 2, 20210 Turku0400 224 248turku@merimieskirkko.fi

KESKUSTOIMISTOSuomen Merimieskirkko ryHitsaajankatu 4 A, 00810 Helsinki050 322 2915info@merimieskirkko.fietunimi.sukunimi@merimieskirkko.fiwww.merimieskirkko.fi@Merimieskirkko

SUOMEN MERIMIESKIRKKOKumppanisi kotona ja maailmalla

KERÄYSLUPA 2019–2020 SUOMESSA (EI AHVENANMAA): RA/2018/935. POLIISIHALLITUS 16.10.2018.

INSAMLINGSTILLSTÅND 2019 I ÅLAND: ÅLR 2018/7449, ÅLANDS LANSKAPSREGERING 6.9.2018.

Keräysalueena on koko Suomi. Kerätyt varat käytetään merimieskirkkotyön toteuttamiseen keräysluvan aikana.Insamlingsområdet är hela Finland. De insamlade medlen används för att bedriva sjömanskyrko- arbetet under insamlingstillståndets giltighetstid.

Suomen Merimieskirkko saa toimintaansa avustus-ta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (Veikkaus) sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Osoitelähde: Suomen Merimieskirkko ry:n yhteystietorekisteri.