messut & somistus 2/2012

Messut Somistus

Messu- ja somistusalan

liitto ry

visuaalisen markkinoinnin ammattilehti 2 20

12

www.messuliitto.fi Messut ja somistus 2 20122

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

180x260-SOMISTUS-MESSUT_conv.pdf 3/26/10 5:18:18 PM

www.messuliitto.fi Messut ja somistus 2 2012 3

Messu- ja somistusalan liitto saavuttaa tänä vuonna kunnioitettavan merkkipaalun, sen perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Liitto syntyi vuonna 1962 tarpeesta yhtenäistää alalla toimivien yritysten pelisääntöjä, ja sii-hen hyväksyttiin vain riittävän ammattitaidon omaksuvia yrittäjiä ja yrityksiä. Alkuvuosina taisteltiin epäterveen kilpailun karsimiseksi ja selviteltiin verotuskiemuroita. Toiminta laajeni pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi, ja jäsenistöä pyrittiin kouluttamaan sekä ammat-ti- että liikkeenjohdollisissa asioissa.

Viiden vuosikymmenen aikana liitolla on ollut kolme nimeä, jotka on pyritty valitsemaan niin että ne kulloinkin parhaalla mahdollisella tavalla kuvaavat sen jäsenyritysten toimintaa. Nykyinen nimi on peräisin vuodelta 1994, ja

haaste, sillä nykyinen kiihkeä työrytmi ja sen vastapainona vapaa-ajan, perhe-elämän ja harrastusten arvostaminen jättävät niukasti aikaa enää millekään muulla.

Toivon, että näihin kysymyksiin löytyy aika-naan oikeat vastaukset. Haluan kiittää kaikkia vuosien saatossa liiton toimintaan osallistu-neita henkilöitä: hallituksen puheenjohtajia ja jäseniä, lehden tekemiseen osallistuneita innokkaita avustajia sekä Somistajayhdistyk-sen aktiiveja. Työntäyteisen ja kiireisen syksyn jälkeen kohotamme maljan 30.11. päivävas-taanotolla ja iltajuhlassa menneille ja tuleville vuosikymmenille!

Jari Harmoinen

Pääkirjoitus ............................................................................................................... 3

Messu- ja somistusalan liitto 50 vuotta ............................................. 4

Onko messuilla tulevaisuutta? ................................................................... 6

Ota tila haltuun ...................................................................................................... 12

Tukholman keväisiä trendejä ..................................................................... 14

Kisällistä messualan monitoimimieheksi ......................................... 16

Nature Craft .............................................................................................................. 19

Kysymyksiä ammattilaiselle.......................................................................... 22

Paras messuosasto -kilpailu ........................................................................ 24

Milanon malliin ...................................................................................................... 27

EuroSkills .................................................................................................................... 30

Messut- ja näyttelyt 2013 ............................................................................... 35

Messu- ja somistusalan liitto ry:n jäsenyritykset ........................ 44

JULKAISIJA

PÄÄTOIMITTAJA

TOIMITUSSIHTEERI

TOIMITUSKUNTA

Master Golfin jäsenlehtimessut & somistus

Messu- ja somistusalan liitto ry

voidaankin pohdiskella onko nimessä esiintyvä ”somistusalan” –termi enää ajankohtainen vai viekö se ajatukset ehkä väärään suuntaan. Ny-kyisin somistajat ovat visualisteja ja lehtemme nimeäkin selvennetään sanoilla ”visuaalisen markkinoinnin ammattilehti”.

Pelkkä nimen mahdollinen muuttaminen ei tietenkään riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. 50-vuotisen toiminnan vetovas-tuussa on ollut 12 eri henkilöä puheenjoh-tajana, ja kymmenittäin hallituksen jäseniä ideoimassa ja kehittämässä toimintaa. Hei-dän avullaan olemme tässä, mutta mikä on suunta jatkossa? Löytyykö uusia, innokkaita ja innovatiivisia henkilöitä, jotka ovat valmiita uhraamaan omaa aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen? Se on mielestäni todellinen

PÄÄKIRJOITUS


Messu- ja somistusalan liitto 50 vuotta

1950-luvun loppupuolella somistamoalan yritykset toimivat hyvin haastavissa olosuhteissa. Kilpailu oli kovaa – joskus jopa epätervettä – ja liikkeenjohdollinen

osaaminen usein puutteellista. Uuden liikevaihtoverotuksen monimutkaisuus entisestään sekoitti tilannetta. Tilanne alkoi olla sellainen, että asioihin kaivattiin

kipeästi muutosta ja alalle yhteisiä pelisääntöjä. 29.1.1962 kutsuttiin koolle liiton perustava kokous, joka vahvisti nimekseen Kaupallisten Somistamoiden liitto ry.

TEKSTI : LÄHDE: Nikke Kostermaan ar t ikkelei ta ja haastat te lu ja Messut ja somis tus - lehdessä

Toiminta laajenee

Uuteen liittoon kuului aluksi 7 yritystä: Mai-noskukko Oy, Messusomistamo Oy, Mainos-kartio Oy, Mainos-Palomäki ky, Satamainos Oy, Muotomainos Oy ja Somistamo Laasonen Oy. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Olavi Pietiläinen. Liiton jäsenyyttä pidettiin arvossa, se oli tavallaan somistamon auktorisointi. Uusilta jäseniltä edellytettiin liikevaihtovero-numeroa ja kahta suosittelijaa. Vuonna 1965 tehdyn jäsenhankinnan jälkeen jäsenyrityksiä oli jo 24. Liitto oli alkujaankin valtakunnallinen järjestö, käytännössä alkuvuosien toiminta keskittyi pääkaupunkiseudulle. Uusia jäseniä alettiin kuitenkin hankkimaan myös muualta Suomesta ja hallitukseen valittiin edustajia Helsingin ulkopuolelta. Vuonna 1981 liittoon kuului 18 yritystä pääkaupunkiseudulta ja 21 eri puolilta maata.

Aktiivisen koulutuksen avulla pyrittiin pa-rantamaan sekä liikkeenjohdollista että muuta ammatillista osaamista. Liikevaihtoverotoi-miston asiantuntijat selvensivät verotuksen kiemuroita ja vuosina 1965 – 1972 liitto järjesti kahdet valtakunnalliset Messumainonnan ja näyttelytekniikan päivät, joille osallistui yli 500

alan ammattilaista. Myös Display –näyttelytek-niikan seminaari keräsi yli 180 osallistujaa. Alan jälkikasvun koulutusta järjestettiin Myynti- ja Mainoskoulussa iltaopetuksena, jossa alan ammattilaiset vetivät käytännönläheisiä kursseja. Osalle opiskelijoista voitiin tarjota har-joittelupaikka tai vakituinen työ helsinkiläisissä jäsenyrityksissä.

Liitosta työmarkkinajärjestö

Vuoden 1969 alussa liiton nimi muuttui Somis-tamoliikkeiden liitto ry:ksi ja siitä tuli samalla sääntö-muutoksella työmarkkinajärjestö. Toi-minnan rungon muodostivat vuosikokoukset sekä ns. yleiset kokoukset, joita järjestettiin pääkaupungin lisäksi maakunnissa yleensä jonkun alan tavarantoimittajan tai valmistajan vieraana. Liitolle saatiin aikaiseksi ensimmäiset yhtenäiset toimitusehdot ja copyright-tarrat, joilla osoitettiin tehdyn suunnittelutyön teki-jänoikeus ja pyrittiin estämään väärinkäytökset.

Alan henkilöjäsenistä koostuvan, vuonna 1950 perustetun Somistajayhdistyksen kanssa liitto on tehnyt läheistä yhteistyötä mm. koulu-tuksen ja lehden puitteissa. Nikke Kostermaa esitti liiton hallitukselle uuden ammattilehden lanseerausta, ja vuodesta 1985 alkaen Somis-teMODULI –lehti alkoi ilmestymään 4 kertaa vuodessa. Sen painos oli noin 600 kpl ja jakelu suuntautui molempien yhdistysten jäsenille, mainosalan järjestöille, alan oppilaitoksille ja tavarantoimittajille.

Messu- ja somistusalan

liitto ry


jäsenyritysten käytettävissä. Liitto on osallistu-nut omalla osastolla useisiin messutapahtu-miin, mm. Turussa ja Helsingissä pidettäville markkinointialan messuille, Sihteeri- ja assis-tenttipäiville jne. Yhteisiä koulutustilaisuuksia Somistajayhdistyksen kanssa on jatkettu, usein tutustumalla samalla alan muihin toimijoihin.

Paras messuosasto –kilpailujen konsepti on uusittu, ja ne ovat viime vuosina osoit-tautuneet hyvin suosituiksi. Liitto yhdessä messujärjestäjien kanssa valitsee vuosittain 4 sopivaa messutapahtumaa, joissa palkitaan paras messuosasto alle ja yli 40 m2 osastojen sarjoissa. Kilpailujen tarkoitus on kiinnittää näytteilleasettajien huomiota osaston am-mattimaiseen suunnitteluun ja toteutukseen, sekä kohottaa messutapahtumien yleisilmettä.

Viime vuosina on panostettu verkkosivujen uusimiseen, koska se nykyisin on kuitenkin tär-kein tiedon levittämiskanava, ja tänä syksynä

Tiedottamista kehitetään

Jäsenkunnan painopisteen siirryttyä yhä enemmän messupuolelle, haluttiin liiton nimeä myös ajanmukaistaa. Vuonna 1994 nimi muuttui nykyiseen muotoon, Messu- ja somistusalan liitto ry. Samalla lehden nimi muutettiin yhtenäiseen linjaan, Messut ja somistus. Lehti on kehitetty alan sisäisestä tiedotuslehdestä laajemman jakelun ammat-tilehdeksi, joka ilmestyy kahdesti vuodessa, ja sen levikki on noin 4000. Lehteä postitetaan julkaisevien yhdistysten jäsenien ja oppilai-tosten lisäksi yritysten markkinointiasioista päättäville henkiöille, joita sen lukijoista on suurin osa.

1990 -luvulla liitto julkaisi syksyisin erillisen Messut ja näyttelyt luettelon, johon oli kerätty seuraavan vuoden tärkeimmät messuta-pahtumat. Nykyisin tämä luettelo on liitetty osaksi Messut ja Somistus –lehteä. Messu-luettelo muodostaa myös tärkeän osan liiton verkkosivuston www.messuliitto.fi sisällöstä. Verkkosivuille on myös koottu mm. lehden arkisto ja tiedot liiton jäsenyritysten tarjoamista palveluista.

Vakiintumisen vaihe

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana liiton toiminta on sujunut vakiintuneissa merkeis-sä. Jäsenyritysten määrä on pysynyt noin 70 tienoilla. Mukaan on liittynyt useita Suomen tärkeimpiä messujärjestäjiä. Messu- ja so-mistusalan liitto kuuluu toimialajärjestönä Suomen Yrittäjiin, ja sen palvelut ovat siis liiton

julkaistaan päivitetyt toimitusehdot. Paljon on vuosien mittaan saatu aikaan, mutta varmasti kehitettävää ja korjattavaakin riittää tulevina vuosikymmeninä.


TEKSTI : KUVAT: Messujär jes täjät

Onko messuilla tulevaisuutta?

Messujen tulevaisuuden taivaalla on monia uhkia. Varsinkin matkustamiseen liittyvät ympäristökysymykset ja digitalisoitumisen myötä paremmat viestintäyhteydet

sekä virtuaalinäyttelyjen mahdollisuus ovat herättäneet kysymyksiä messujen tarpeellisuudesta.

Leo Potkonen: Henkilökohtainen tapaami-nen tapahtumakeskuksissa on ollut kasvussa. Mitään merkkiä tämän trendin muuttumises-ta en ole nähnyt, Leo Potkonen arvioi.

Maria Mroue: Messujen tulevaisuuden vahvuuksia ovat Maria Mrouen mielestä kasvokkain kohtaamiset ja kaikkien aistien käyttö. ”Nämä vahvuudet nostavat arvoaan digitalisoituvassa maailmassa. Messujen on kuitenkin monipuolistuttava ja kehityttävä, sillä kilpailu kävijöiden vapaa- ja työajasta sekä yritysten markkinointipanoksista kasvaa edelleen.”

Olli Syvänen: Tulevaisuus on tapahtumien, Olli Syvänen uskoo.

Wolfgang Marzin: Frankfurt on ollut tunnettu kauppapaikka yli 800 vuoden ajan. Tänä päivänä Messe Frankfurt kuuluu maailman suurimpiin messujärjestäjiin. ”Meillä on laaja verkosto ja olemme läsnä noin 150 maassa”, toimitusjohtaja Wolfgang Marzin kertoo.

Gerald Böse: Gerald Böse muistuttaa, että suuret kansainväliset messut ovat tärkeitä kommunikoinnin ja kaupanteon areenoita, jotka tuovat alan yhteen maailmanlaajuisesti.

Mar

ia M

roue

Leo

Potk

onen

Ger

ald

Böse

Wol

fgan

g M

arzi

n

Olli

Syv

änen


Kysyimme aiheesta koti- ja ulkomaisilta messu-järjestäjiltä ja saimme vastaukset Messe Frank-furtin toimitusjohtajalta Wolfgang Marzinilta, Finnexpon markkinointi- ja viestintäjohtajalta Maria Mrouelta, Jyväskylän Messujen toimitus-johtajalta Leo Potkoselta, easyFairs Finlandin toimitusjohtajalta Olli Syväseltä sekä Kölnin messujen toimitusjohtajalta Gerald Böseltä.

Kuluneiden 50 vuoden aikana messut ovat kehittyneet yleismes-suista tarkoin rajattujen erikoismes-sujen suuntaan. Mikä on tulevaisuu-den suunta?

Wolfgang Marzin: Messe Frankfurt näkee itsensä markkinoinnin ja palvelujen ympäri-vuotisena tuottajana asiakkailleen. Messut ja messujärjestäjät ovat todellakin läpikäyneet perustavia muutoksia vuosikymmenien kuluessa. Messut ovat muuttuneet tuote-esittelyistä korkealuokkaisiksi globaaleiksi markkinoinnin ja myynnin välineiksi. Messut kuvastavat markkinoita, joten niiden on tärkeä olla yhtä kansainvälisiä kuin palvelemansa tuotealueet. Erikoistuotteita myydään kasva-vassa määrin kansainvälisesti. Asiakkaiden ja tuottajien verkostojen keskinäiset suhteet ovat yhä tiiviimpiä. Messut ovat kasvavassa määrin omaksuneet roolin informaation, tapahtumien ja viestinnän alustana. Henkilökohtainen kom-munikaatio ja ajatustenvaihto sekä trendien kokonaisvaltainen kokeminen on jatkossakin olennainen osa messukokemusta, ja sen

merkitys vain kasvaa nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassamme. Messut sinänsä eivät ole tavoite. Niiden menestys riippuu yksittäisistä markkinoista samoin kuin näytteilleasettajien ja messukävijöiden vaatimuksista. Erityisesti palvelujen alueella se kiteytyy yksityiskohtien huomioimiseen.

Maria Mroue: Kohderyhmät ovat eriytyneet, ja sama kehitys todennäköisesti jatkuu kaikissa muissakin medioissa. Toisaalta eri kohderyh-miä voidaan tuoda yhteen samanaikaisilla, toisiinsa jollain tavalla liittyvillä messuilla ja tapahtumilla. Messut tapahtumana monimuo-toistuu ja ottaa vaikutteita muista vapaa- ja työajan tapahtumista.

Helsingin Messukeskuksessa käy vuosittain noin miljoona messu-, kokous- ja kongressi-vierasta. Teemme parhaamme, jotta meillä olisi tarjota heille jatkuvasti uusiutuvaa, kiin-nostavaa ohjelmaa. Yleisen taloustilanteen vuoksi lähitulevaisuutta on toki vaikea en-nustaa, mutta olemme käynnistäneet useita kehityshankkeita, joilla kehitämme tilojamme ja palvelujamme voimakkaasti. Lisäksi vuosi sitten onnistuneesti lanseerattu halli 7 antaa meille mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin ohjelma-avauksiin.

Leo Potkonen: Messujen ja tapahtumien näkymät Jyväskylän suunnasta näyttävät erityi-sen lupaavilta. Suomen ensimmäinen keskus-tasijaintinen messuja kongressihotelli avattiin kesäkuussa Paviljongin kokonaisuuteen. Elokuussa avattiin uusi tapahtuma-aukio py-säköintiloineen. Paviljonki tarjoaa siis jatkossa

entistä paremman kattauksen niin messuihin kuin muihinkin tapahtumiin. Kohdennetut ta-pahtumat näyttäisivät olevan pääsuunta myös tulevaisuudessa. Synergisten kohdennettujen


tapahtumien yhteismessut ovat lisääntyneet ja niitä tultaneen näkemään jatkossakin.

Olli Syvänen: Ammattimessujen osalta us-kon, että kysyntä pysyy vahvana, tapahtumista enin osa vahvistuu kohdistettuina tehokkaina myyntitapahtumina. Vahvat, erityisesti teolli-suudenalojen brändit säilyvät, sillä jatkossakin tulee olla tapahtumia, joissa myös käyttäjät voivat nähdä esim. tuotantoprosessien toi-mintaa. Toisaalta synergisten tapahtumien ns. sateenvarjostrategia myös jatkuu.

Gerald Böse: Messujen voimakas eriytyminen on edennyt jo hyvin pitkälle ja tulee edelleen jatkumaan. Yleismessujen osa-alueista nousee selviä teemoja, jotka sitten muokataan eri-koismessuiksi. Kölnin messut ovat tästä hyvä esimerkki. Maailmanlaajuisesti laajat, elintarvik-

keita esittelevät Anuga-messut ovat kaikkien elintarvike-

messujen äiti

ja täydentä- vät niitä. Niistä on

ajan mittaan poikinut erikoismessuja, kuten

kansainväliset makeismessut, Anuga FoodTec- elintarviketeknologiamessut sekä

kahviin erikoistuneet co!eena-messut.

Tulemmeko näkemään enemmän suuria kansainvälisiä messutapahtu-mia vai enemmän pienempiä ja pai-kallisempia tapahtumia?

Wolfgang Marzin: Messe Frankfurt tarkistaa jatkuvasti tapahtumiaan. Markkinatutki-musten avulla kirjaamme vierailijoiden eh-dotukset ja ideat ja kanavoimme ne uusiksi messusuunnitelmiksi voidaksemme siten tarjota taas uutta sytykettä vieraillemme. Viime vuosina messuala on globaalisti käynyt läpi perusteellisen muutoksen. Finanssikrii-sit, yhteistyön tiivistyminen ja fuusiot ovat nopeuttaneet tätä prosessia. Tutkimukset, mm. Roland Berger Strategy Consultantsin tekemät osoittavat, että ammattimessuja kysytään enemmän kuin koskaan. Tämä tar-koittaa, että yleisesti ottaen trendi kohti suuria erikoismessuja kasvaa pienempien vastaavien kustannuksella. Tulevaisuudessa näemme- kin harvempia, mutta kooltaan suurempia messuja. Roland Bergerin tutkimus ennustaa,

että 20 suurinta messujärjestäjää tulevat vastaaman yli puolesta

maailmanmarkkinoita.

Maria Mroue: Molempia. Esimerkiksi

ammattialoilla tullaan varmasti vuorovaikuttamaan yhä globaalimpien

tapahtumien merkeissä, mutta toisaalta paikallisuus viehättää kuluttajia globaalin

vastapainona, kuten olemme jo elintarvike-maailmassa nähneet.

Leo Potkonen: Globaaleja messutapahtumia syntyy hyvin harvoin. Enemmän on syntynyt uusia maanosien kattavia tapahtumia erityi-sesti Aasiaan. Suomessa kansainvälisenkin sta-tuksen omaavat messutapahtumat perustuvat

pääsääntöisesti Suomen sisäiseen kysyntään. Suomen markkinoilla alan/alueensa ykkösta-pahtumat menestyvät koosta riippumatta.

Olli Syvänen: Vastaan samoin kuin edelliseen kysymykseen.

Gerald Böse: Ne eivät ole toisiaan poissul-kevia. Suuret kansainväliset messut jatkavat olemassaoloaan. Ne ovat tärkeitä kommunI-koinnin ja kaupanteon areenoita, jotka tuovat alan yhteen maailman laajuisesti. Yritykset voivat niissä solmia kansainvälisiä kontakteja ja esitellä uusia tuotteitaan kansainvälisesti. Pienemmillä paikallisilla messuilla näytteil-leasettajat esittelevät harvoin täydellistä tuoteportfoliotaan, vaan keskittyvät kyseisen maan edellyttämään valikoimaan ja vastaavat siten asiakkaidensa paikallisempiin tarpeisiin.

Onko näköpiirissä jotain uusia tuotekategorioita, joihin suuret kansainväliset messujärjestäjät todennäköisesti tarttuvat?

Wolfgang Marzin: Historiallisesti ajatellen messut ovat aina toimineet liiketoiminnan kantavana voimana. Ne esittelevät lukemat-tomia innovaatioita, auttavat muokkaamaan omia tuotealueitaan kehittyen samalla niiden tarpeiden mukaan. 50 vuotta sitten nykyisen kaltaiset keskeiset alueet kuten energiate-hokkuus, kierrätys, vesihuolto, jätehuolto ja orgaaniset tekstiilit esittivät messuilla vain vähäistä osaa jos sitäkään. Nyt ne ovat jatku-vasti kokonaisten teollisuudenalojen keskeisiä myyntiväittämiä. Vastaavasti on olemassa koko joukko uusia erikoisalueita, kuten logistiikka, IT ja digitaalinen kommunikaatio, jotka ovat kasvavassa määrin nousemassa omiksi aloik-seen, mikä näkyy E-Mail Expon tai M-Daysin tapaisina kongressimessuina.

Maria Mroue: Varmasti. Uusia harrastuksia, esimerkiksi urheilulajeja, syntyy jatkuvasti ja


Miten digitalisaatio vaikuttaa messutapahtumien organisointiin ja rakentamiseen. Onko tässä jotain tiettyjä trendejä näköpiirissä?

Wolfgang Marzin: Messe Frankfurtin digi-taalinen strategia kohdistuu tuotealueiden ja palveluiden laajentamiseen. Tarjoamme asiakkaillemme messutapahtumia, jotka ovat välttämättömiä kaupankäynnin ja kanssa-käymisen edellytyksiä ja annamme heille mahdollisuudet rakentavaan kommunikointiin 365 päivänä vuodessa. Digitaaliset tuotteet ja palvelut tulevat edelleen laajentamaan ja vahvistamaan perinteistä messuohjelmaa. Tämä yhdistelmä johtaa pysyviin muutoksiin alallamme samalla tavoin kuin esimerkiksi kansainvälistyminen on tehnyt kahden viime vuosikymmenen kuluessa. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia messuyrityksille. Elektroniset matkapuhelinliput tai sovellukset näyttelyalu-eella, Internet, älypuhelimet, iPadit, Facebook ja erilaiset applikaatiot ovat jo pitkään olleet tavallisia messuilla. Yhä useammilla alueilla digitaaliset tuotteet ja palvelut ovat houkutte-levia vaihtoehtoja asiakkaille heidän valmistau-

teknologia kehittyy yhä nopeammin, joten tulevaisuudessa on varmasti merkittäviä tuo-teryhmiä, joita emme nyt voi edes kuvitella.

Olli Syvänen: On, mutta suurempien toimi-joiden mahdollisuus tarttua uusiin alueisiin on haastava, sillä notkeammat toimijat, kuten easyFairs, kykenevät tuottamaan uusia tapahtumakonsepteja nopeammin ja tehokkaammin.

Gerald Böse: Messumarkkinat heijastelevat suurelta osin alan yleiskuvaa. Kun markkinoille tulee jokin uusi tuotesegmentti tai tuote-kokonaisuus, ei yleensä kestä kauan, ennen kuin siitä järjestetään ensimmäiset messut. Kunnioitamme aina markkinoita ja meneillään olevaa tieteen kehitystä tunnistaaksemme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa uudet aihealueet. Menneinä vuosina lukuisia messuja on järjestetty ympäri maailmaa esimerkiksi kestävästä kehityksestä, sähköautoilusta ja uusiutuvasta energiasta, esimerkkeinä mm. elektro:mobilia, CarbonExpo, InnoMateria ja Clean Energu Expo China.

tuessaan messuille ja vieraaksemme. Kansain-välinen messujärjestö UFI on todennut Messe Frankfurtin sovellukset maailman parhaiksi. Digitaalistrategiamme suuntautuu tuotteiden ja palveluiden laajentamiseen. Messujen lisäk-si, jotka ovat välttämättömiä kaupankäynnin ja kohtaamisen paikkoja, tarjoamme tehokkaita tapoja rakentaa viestintää 365 päivänä vuodes-sa. Esimerkiksi kansainvälinen, eri teollisuuden-haaroja yhdistävä online-portaali productpilot.com tarjoaa organisaatioiden ostajille kaikkialla maailmassa mahdollisuutta etsiä verkon kautta tuotteita ja tavarantoimittajia, saada yhteyden ihmisiin ja löytää informaatiota - myös messu-jen väliaikoina. Messe Frankfurt on mukana myös sosiaalisissa medioissa sekä yrityksenä että tapahtumiemme osalta. Katsomme, että toimintamme sosiaalisissa medioissa täyden-tää laajoja informaatiokanavia ja -rakenteita.

Maria Mroue: Messuihin liittyvät palvelut niin yrityksille kuin kuluttajillekin siirtyvät yhä enemmän digitaaliseen maailmaan, ja markki-noinnissa kehitys jo näkyykin. Itse messuilla on kuitenkin vahvuutenaan kaikkien aistien käyttö ja aito vuorovaikutus. Näiden arvo kasvanee tu-levaisuudessa digitalisoitumisen vastapainona.


Leo Potkonen: Henkilökohtaisen tapaamisen tehostamiseen tietotekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia messujen ajaksi ja myös ennen ja jälkeen messujen.

Olli Syvänen: On! Onsite-ratkaisutkin kehit-tyvät, mutta erityisesti online vahvistuu; mo-biliteetti kehittyy, QR koodit tulevat jne. Muun muassa nämä helpottavat kaikkien osapuolten informaation jakamista ja viestintää ylipäätään. Online pitää myös näytteilleasettajat esillä läpi vuoden.

Gerald Böse: Me hyödynnämme digitaali-suutta ja verkkoviestintää monin tavoin yksilöl-lisinä tarjouksina tehdäksemme kävijöillemme ja näytteilleasettajille osallistumisen messuille mahdollisimman helpoksi. Meillä on käytössä esimerkiksi Online-Matchmaking-Tool, jonka avulla kävijä voi yhdellä kysymyksellä selvittää, mitkä näytteilleasettaja tarjoavat tiettyä tuo-tetta ja voivat suoraan ottaa heihin yhteyttä. Älypuhelinsovellus helpottaa suunnistamista messuillamme ja osoittaa nopeimman tien yhdeltä messuosastolta toiselle. Jatkuvasti ke-hittyvät tekniset sovellukset tarjoavat samalla parempia mahdollisuuksia kehittää edelleen messujen ennakko- ja jälkimarkkinointia.

Onko jatkossa odotettavissa enem-män kansainvälisiä messutapahtu-mia kehittyvillä markkinoilla? Jos, niin mitkä tulevat olemaan toden-näköisimmät tuotealueet?

Wolfgang Marzin: Eurooppalaisten ja sak-salaisten messuryitysten kasvu painottuu Euroopan ulkopuolelle, kansainvälinen laajen-tuminen ja monipuolistuminen lisäävät niiden riippumattomuutta talouden kehityksestä. Tässä suhteessa kehittyvät markkinat tarkoit-tavat ennen kaikkea ”seuraavia yhtätoista” (The Next Eleven), esimerkiksi Etelä-Koreaa, Indonesiaa ja BRIC-maita. Lähi-itä on myös lupaava markkina-alue, jossa on suuri kysyn-täpotentiaali ja lisääntyvää tarvetta messuille.

Messe Frankfurt tunnisti ja otti huomioon globalisaation tuomat haasteet ja mahdolli-suudet jo 25 vuotta siten ja on työskennellyt kansainvälisen läsnäolonsa lisäämiseksi siitä lähtien. Meidän etumme on, että messub-rändimme eivät enimmäkseen perustu vain yhteen maahan. Soveltamalla vakiintunutta brändiä paikallisiin oloihin yhdessä tuttujen tuoteryhmien kanssa luomme arvokkaita synergioita näytteilleasettajille ja kävijöille auttamalla heitä löytämään uusia asiakkaita luusilla alueilla. Yli puolet 100 messutapah-tumasta, joita järjestimme vuonna 2011, sijaitsi Saksan ulkopuolella. Messe Frankfurt saa noin 30 prosenttia myynnistään ulkomaisilta markkinoilta. Monet messuistamme Kiinassa ja muissa maissa ovat - Frankfurtin lippulai-vamessujemme tapaan – maailman kahden tai kolmen suurimman alansa tapahtuman joukossa koko maailmassa.

Maria Mroue: Katso vastaukseni edellä.

Leo Potkonen: BRIC-maissa on tapahtunut paljon kehitystä ja infraa (tapahtumakeskuksia) on rakennettu paljon.

Olli Syvänen: On! Tästä on jo esimerkkejä: esimerkiksi puunjalostusteollisuustapahtumat siirtyvät Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan.

Gerald Böse: Jo nykyisin tärkeimmillä kasvavil-la markkinoilla on useita messuja, ja silmiinpis-tävän monet niistä ovat eurooppalaisten - mo-nissa tapauksissa saksalaisten - messuyritysten järjestämiä. Myös Koelnmesse on esiintynyt noin 30 messuilla ulkomailla, ja painopisteinä ovat olleet Kiina ja Intia. Hyödynnämme näissä ulkomailla toteutetuissa messuissa samoja teemoja, jotka jo Saksassa ovat osoittautuneet vetäviksi. Siten olemme vieneet esimerkiksi Aa-siaan elintarvikeosaamistamme Annapoorna – World of Food India -konsepteina ja Sweets & Sacks China -messuina. Asiakkaamme Kölnin messuilla ovat näin saaneet mahdollisuuden yhdessä kanssamme hyödyntää oman alansa globalisaatiota. Aasian ohella kasvualueita ovat myös Venäjä ja Etelä-Amerikka, jotka esittävät messuliiketoiminnassa yhä tärkeämpää roolia.

Muutama vuosi sitten puhuttiin virtuaalisista messuista ja joitakin taidettiin kokeillakin. Ovatko ne todennäköinen/mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa?

Wolfgang Marzin: Internetin tulosta lähtien on esiintynyt yksittäisiä harhaluuloja, että mes-suilla fyysisinä kohtaamispaikkoina ei enää olisi sijaa digitalisoituvassa liike-elämässä. Itse asias-sa alan trendit viittaavat täysin päinvastaiseen suuntaan. Kysymys on ihmisten välisistä liike-toimista, missä messut ovat edelleen keskeisiä markkinoinnin aktiviteetteja. Henkilökohtainen kontakti ja mahdollisuus nähdä, koskea ja kokea tuotteita on jotain, mitä digitaaliset mediat eivät pysty korvaamaan. Sosiaaliset mediat laajentavat kontaktipohjaa, mikä edelleen kas-vattaa mielenkiintoa vierailla messuilla.

Maria Mroue: Virtuaaliset messut tuskin korvaavat messuja. Eihän virtuaalimatkustami-nenkaan ole vähentänyt matkustamista, vaan päinvastoin. Virtuaaliset elämykset houkutte-levat kokemaan ja näkemään asioita oikeasti. Ihmiset haluavat edelleen tavata toisia samois-ta asioista kiinnostuneita ihmisiä, kokeilla ja nähdä tuotteita, koskea esineisiin omin käsin


ja käyttää kaikkia aistejaan. Virtuaalimaailma voi toki toimia ikään kuin messujen jatkeena.

Leo Potkonen: Paljon olen nähnyt tuotteita, mutta toimivia ei vielä ole tullut vastaan.

Olli Syvänen: En usko niihin, mikään ei korvaa henkilökohtaista kontaktia ja kaikkien aistien antamaan vaikutusta.

Gerald Böse: Messut perustuvat henkilökoh-taiseen kommunikaatioon ja mahdollisuuteen esitellä ja kokeilla uusia tuotteita. Virtuaalimes-sut eivät siihen pysty. Paras osoitus siitä, että myös sosiaalisen median aikana messut ovat tärkeä kommunikaatioalusta, on dmexco, digitaalisen alan messut Kölnissä. Huolimatta alan korkeasta online-kiinnostuksesta ala ko-koontuu kerran vuodessa tapaamaan toisensa henkilökohtaisesti ja täysin ilman virtuaalisia viestintäalustoja. Messujen valmistelussa ja jälkimarkkinoinnissa digitaaliset tarjoukset ovat kuitenkin kasvattaneet merkitystään.

Tänä päivänä puhutaan paljon mat-kustamisen haitallisista ympäristö-vaikutuksista. Kuinka suurta roolia ympäristökysymykset näyttelevät tulevaisuuden messujen järjestämi-sessä?

Wolfgang Marzin: Ympäristönsuojelu ja kes-tävää kehitystä edistävä liiketoiminta näytte-

levät kasvavaa roolia myös messubisneksessä. Tämä on nähtävissä monista messujärjestäjien toteuttamista toimenpiteistä, mutta myös asiakkaiden tarpeista ja toiveista.

Messe Frankfurtin toiminta pohjautuu yritysvastuun malliin (Corporate Social Res-ponsibility CSR), joka kattaa ympäristövastuun ja kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun, työelämän sekä koulutuksen, johon kuuluvat tiede ja taide, musiikki ja muotoilu, kulttuuri-perintö ja urheilu. Lisäksi monet yhtiön tapah-tumista eri puolilla maailmaa käsittävät asioita, kuten kierrätystä, vesihuoltoa, jätteidenkäsitte-lyä, energiatehokkuutta ja orgaanisia tekstiilejä (ml. ISH, Paperworld, Intersto!, Texworld, the Ethical Fashion Show, the GREENshowroom, Water Expo China sekä Waste & Recycling Expo). Vuodesta 2010 lähtien Messe Frankfurt on ollut ensimmäinen saksalainen messu-yritys, joka on liittynyt virallisesti YK:n Global Compact -sopimukseen. Saimme hiljattain messujärjestäjien kansainväliseltä järjestöltä UFIlta tunnustuksen kestävään kehitykseen tähtäävästä strategiastamme. (Lisätietoja siitä osoitteesta http://www.messefrankfurt.com/frankfurt/en/messe/unternehmensprofil/corporate_socialresponsibility.html)

Maria Mroue: Ympäristöasiat, kuten myös sosiaaliset ja taloudelliset aspektit eli vas-tuullisuus kokonaisuutena, ovat jatkuvasti merkityksellisempiä. Erilaiset kansainväliset standardit ja sertifikaatit helpottavat asiak-kaiden valintoja, ja niiden myötä toiminta on luotettavaa myös uusille ja kansainvälisille

asiakkaille. Toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen on tavoitteena melkeinpä jokaisella toimialalla. Omassa toiminnassam-me saimme vuonna 2011 jo 94 prosenttia jätteistämme hyötykäyttöön. Samaan aikaan tehdään toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi.

Leo Potkonen: Tällä hetkellä ympäristöasiat ovat vielä enemmän puheissa kuin käytän-nössä. Suomen tapahtumakeskukset ovat ympäristöasioissa hyvin edistyksellisiä.

Olli Syvänen: Ehdottomasti, kestävä kehitys (sustainability) on tärkeää ja tukee myös alu-eellisten tapahtumien syntymistä.

Gerald Böse: Ympäristökysymykset ovat monissa yrityksissä keskeisiä. Tässäkin pätee kuitenkin sama asia: messuvierailua ja henki-lökohtaista keskustelua asiakkaiden ja poten-tiaalisten asiakkaiden kanssa ei voi korvata puhelimella ja sähköpostilla. Messujärjestäjät pyrkivät sitä paitsi organisoimaan tapahtumat mahdollisimman kestävällä tavalla. Niihin kuu-luu monissa messukaupungeissa – niin myös meillä Kölnissä – helppo saavutettavuus ju-nalla ja muilla julkisilla kulkuneuvoilla. Ainakin niille messuvieraille, jotka tulevat suhteellisen läheltä, se on ympäristöystävällinen vaihto-ehto autoilulle ja lentämiselle. Messukävijä voi messujen ansiosta jättää myös yhden jos toisenkin liikematkan tekemättä, koska hän voi olla messujen aikana asiakkaisiinsa yhteydessä yhdellä kertaa.


Ota tila haltuun

Messuosaston pitäisi olla kokonaispaketti, jonka asiakas kohtaa itse tilassa. Messukä-vijän odotusarvot ovat korkealla ja ne tulisi lunastaa kokonaisvaltaisella toteutuksella sekä laadukkaalla muotoilulla. Jokainen yksityis-kohta palvelusta itse tilaan tulisi olla hiottuna huippuunsa juuri näitä kohtaamisia varten. Perusasiat tuntuvat unohtuvan luvattoman usein. Suunnittelun liikkeelle lähtönä itse tuote ja sen ympärillä tilan haltuun ottaminen ei

aina ole kaikkein yksinkertaisinta, vaikka sen pitäisi olla aina suunnittelun ja toteutuksen tärkeimpiä lähtökohtia. Millä herättää asiak-kaan kiinnostuksen ison massan joukosta tai jättää pysyvä muistijälki messuvieraaseen omasta yrityksestään ja sen arvomaailmasta? Onko osasto tupaten täynnä tuotteita vai uskalletaanko siellä jättää tilaa myös ”flow”:lle. Onnistuneella suunnittelulla ja kokonaisuuden haltuun ottamisella erotut myös muista.

Taivas kattona

Onko taivas kattona vai messuhallin rakenteet? Habitare -messuilla Ahead! aluetta hallitsi tänä vuonna sata suoraryhtistä männyn runkoa, jotka johdattivat ajatukset suomalaiseen met-sään. Haastava pystyttää, mutta onnistunut yleisilme teki kolkosta messuhallista kodikkaan ja jopa viihtyisän tällä mahtipontisella taivasta syleilevällä ratkaisullaan.

TEKSTI JA KUVAT: Ti ina Saine

Finlaysonin oman markkinointiryhmän suunnitteleman messuosaston katseenvangitsijana kohosi yläilmoihin kauniisti lentokonevanerilla toteutettu aaltoileva filmi.


Messujen ehdoton ”yksi ylitse muiden” osasto oli Finlaysonin kolmen erillisen osaston kokonaisuus. He olivat jakaneet omat osastot ammattipuolelle sekä pystyttäneen trendikkäästi pop-up myymälän, josta sai ostaa itse tuotteita. Keskimmäisenä kat-seenvangitsijana toimi tavalliselle kuluttajalle suunnattu osasto, jossa yläilmoihin kohosi Foto print -kuosissa poimittu filmi. Onnistuneen tilanhallinnan ja tuotteistamisen lisäksi osastoilla hallittiin markkinointi kiireestä kantapäähän, napattiin kiinni niin uudet kuin kanta -asiakkaat sekä perinteinen kaupan teko. Tätä loppuun pureskeltua kokonaisuutta ei voinut kuin ihailla.

Katse kohti lattiaa

Mistä on messuosastojen lattiat tehty? Messumatosta, laminaatista, parketista, laudasta jne. tämä kaikki on meille kovin tuttua. Tänä vuonna erityisesti huomiota on kiinnittänyt voimakkaasti mukaan astuneet pelkän messuhallin betonilattian käyttö, joka äkkipäitään kuulostaa tylsältä. Näissä tapauksissa kuitenkin idea kantaa, erottuu muista ja ne ovat olleet loisteliaasti viimeistellyitä. Esimerkiksi edellä mainituilta mes-suilta löytyi monta onnistunutta kokonaisuutta. Osaston ilmeen suhteen on aina tehokasta kuljettaa materiaali seinältä lattialle asti. Näistä onnistu-neita esimerkkejä on nähty vanerista, laudasta, ruostuneesta metallista ja messumatollakin toteutettuna. Kuviin olen poiminut muutamia helmiä – nauttikaa niistä!

1. Messuhallin korkeaa tilaa korostivat kattoa kohti kohoavat 100 komeaa suoraa männynrunkoa. Hieno kontrasti luonnon ja rakennetun ti-lan välillä. 2. Tulikiven osastolla vaneriset kontit toimivat tuotteiden esittelytasoina ja teippaukset liukuivat niiden kyljistä lattialle jakamaan tilaa ja viestimään myös ohikulkijoille, mistä on kysymys. 3. Think2 osastolla kallistuneet seinät saivat mainiosti tukea osaston eri suuntiin kallistuvista tuotetasoista ja kulmikkaista teippauksista lattialla, joiden vaikutusta mielenkiintoisella valolla vielä tehostettiin. 4. Urbaani kulah-taneisuus näkyy esimerkiksi näin ruostuneen metallilevyn muodossa seinältä lattialle. 5. Eero Aarnion osastolla vuosien varrella kertyneet lehtijutut saivat päällystää lattia ja tekivät selkeiden tuotteiden alle mielenkiintoisen pohjan. 6. Trash hotellin toteutuksessa kierrätys on kun-niassaan ja lattia syntyy vaikka erilaisista laudan pätkistä. Räsymatto on noussut seinälle pehmentämään ja akustoimaan tilaa.


Tukholman keväisiä trendejä

Vietin keväällä pitkän viikonlopun Tukholmassa. Tut-kailin paikallisoppaani johdolla kaupungin liikkeitä ja näyteikkunoita, sekä vanhoja tuttavuuksia että aivan uunituoreita tulokkaita.

Yllätyn Tukholmassa käydessäni aina uudestaan, miten trendikäs ja tyylikäs kaupunki on. Upeita näy-teikkunoita ja esillepanoja saa ihailla toki muuallakin maailmalla, meillä kotimaassakin aina enenevässä määrin, mutta Tukholmassa visuaaliset toteutukset ovat usein aivan omaa luokkaansa. Tukholmalaiset tuntuvat ratsastavan rohkeasti trendien harjalla. Kau-pungissa myös osataan viedä mm. juuri visuaaliset toteutukset usein aivan loppuun saakka nappiin, koko asiointikokemuksen läpi ja pienimmätkin yksityiskohdat huomioiden.

Inspiroiva Tukholma, ja ah – vielä niin lyhyen matkan päässä!

Ruotsalaisten Marimek-ko, Svenskt Tenn, tunnetaan värikkäistä ja raikkaista kuoseista. Strandvägenillä sijaitse-vassa ykkösmyymälässä panostetaan näyttäviin esillepanoihin. Vitriinin lautaspino on vähin-täänkin pysäyttävä!

Ralph Laurenilla tehdään asiat tyylillä ja riittävän isosti: vain muutama harkittu katseenvangitsija ja toteutus on

valmis.

TEKSTI JA KUVAT: Annakaisa Koskinen


Uusi kauppakeskus Mood on Tukholmassa jotain aivan uutta – ainakin myymäläsuunnittelun näkökulmasta. Kauppakeskukseen on onnis-tuttu luomaan sopivan ylellinen ja laadukas tunnelma ilman sen suurempia blingbling-efektejä. Mustaa väriä on paljon, yleisvalaistus on hämyisää ja industrial-tyyliä on reippaasti niin itse kauppakeskuksessa kuin sen liikkeissäkin. Kaikki tämä on kuorrutettu maanläheisillä eko-elementeillä, kuten kasveilla lastatulla pyörällä ja tuoretta leipää myyvillä kojuilla. Hauska yksityiskohta on kauppakeskuksen Vigårda Barbe-que -ravintola, joka tarjoili laadukasta pikaruokaa ekomeiningillä. Tärkein, siis itse ruoka, oli tietenkin lähiruokaa, mutta ekologisuus kulki läpi ravintolan sen kaikissa ratkaisuissa, aina tarjoiluastioista suurimpiin sisustuselementteihin asti!

Urban Outfittersissä on aina pakko käydä – vanhaan teatteriin tehty vaatemyymälä on visuaalinen kokemus joka kerta, vaikka ei ostoksia tekisikään..


Göranin kiinnostus liike-elämää kohtaan virisi jo nuorena. Hänen isällään oli radio- ja tv-liik-keitä, joten yrittäjän ilot ja surut ovat siis tulleet tutuksi lapsuudenkodissa. Ensimmäinen oma työpaikka ei kuitenkaan ollut isän liikkeissä, vaan vuonna 1969 Göran aloitti tukkuliikkeen myyjänä, ja kohosi sitten esimiestehtäviin. Göranin perhetuttu toi maahan elintarvikkeita Belgiasta, ja osallistui mm. elintarvikemessuille. Näiden messujen toteutuksen yhteydessä nuori mies pääsi ensimmäistä kertaa kokei-lemaan messurakentajan ammattia. Silloin seinät ja kalusteet tehtiin lastulevystä ja töitä painettiin usein yötä myöten. Pitkät päivät ja epäsäännöllinen työrytmi ovatkin messura-kentamisen yksi piirre, joka on säilynyt näihin päiviin saakka. Kaikille ne eivät sovi, mutta vähänkin ”levottomalle” sielulle ne taas tar-joavat vaihtelua tasaisen tylsään työaikaan ja yksipuoliseen työnkuvaan – Goran ilmeisesti kuuluu tähän ryhmään, koska messuhommis-sa on vierähtänyt jo useampi vuosikymmen.

Omaa yritystä kohden

Armeijan jälkeen tie vei takaisin tukkuliik-keeseen, sitten tarkkailutyöhön valvomossa ja agentuuri-liikkeeseen, jossa Göran vastasi

TEKSTI : KUVAT: Ar t fu l l Oy

Kisällistä messualan monitoimimieheksi

Messu- ja somistusalan liiton puheenjohtajana vuosina 1996-2010 toimi Göran Rautiainen. Hänen puheenjohtajakautensa oli ylivoimaisesti pisin liiton 50-vuotisen

toiminnan aikana, joten nyt juhlavuonna on sopiva aika tutustua häneen tarkemmin. Göran, eli tuttujen kesken Jorkki, on tullut alalle vanhan kisälli-perinteen mukaisesti: kouluista ei ole

haettu tutkintoja, vaan hän on eri elämänvaiheissa työskennellyt vanhempien ja kokeneempien ammattilaisten opissa.

optiikka-alan tuoteryhmästä. Agentuuri osal-listui myös messuille, mm. Erämessut olivat ohjelmassa joka kesänä. Näiden toteutuksessa Göranille tuli taas lisää kokemusta messujen ra-kentamisessa, ja ehkäpä veri alkoi jo vetämään messumiehen ammattiin. 1970-luvun lopulla työpaikkana oli Uusi Suomi -lehti, ja tehtävänä markkinointi. Uusi Suomikin osallistui esimer-kiksi Venemessuille: lehteen myytiin venealan ilmoituksia ja sitten sillä oli oma osasto mes-

suilla. 1980-luvun alussa Göran perusti yhdes-sä muutaman ystävänsä kanssa graafisen alan toimiston, joka teki monenlaista mainonnan alan työtä, mutta suunnitteli ja toteutti myös messuosastoja. Siihen aikaan suunnittelu oli liikevaihtoverosta vapaata, mutta esimerkiksi messuosaston rakentamisesta vero jouduttiin maksamaan. Tämä johti siihen, että Göran perusti oman yrityksen, Artfull Oy:n.


Alusta asti toiminta on ollut monimuotoista, messujen lisäksi on tehty monenlaista käden taitoja vaativaa työtä: remontteja, myymälä-kalusteita ja sisustuksia, valaistussuunnittelua - jopa huonekalujen entisöintikin onnistuu! Göran on halunnut pitää yrityksen pienenä ja ketteränä, joten muuta vakituista henkilökun-taa ei ole, vaan työt hoidetaan freelancereiden ja alihankkijoiden kanssa. Useat valaistusalan asiakkaat ovat lisänneet osaamista valaistuk-sen suunnittelussa, ja siitä onkin tullut yksi tärkeä tukijalka yritykselle.

Oman ammattinsa parhaita puolia on Göranin mukaan mahdollisuus tehdä töitä mukavien asiakkaiden kanssa, joista monista on tullut vuosien mittaan myös hyviä ystäviä. Hän arvostaa pitkäjänteistä yhteistyötä, josta on hyötyä molemmin puolin. Haasteena hän kokee esimerkiksi sen, että nykyisin asiakasyri-tyksistä on poistunut ennen hyvinkin yleinen mainospäällikkö –porras. Heillä oli kokonaiskä-sitys oman yrityksensä mainonnasta ja markki-noinnista, ja tämä näkemys helpotti esimerkik-si messuosastojen suunnittelua. Tänä päivänä messuista saattaa vastata tuotepäällikkö tai

muu myynnin taho, joten asiantuntemusta ja osaamista pitää olla suunnittelijapuolella entistä enemmän.

Mukaan liiton toimintaan

Messu- ja somistusalan liiton johtoon Göran valittiin 1996, muutaman hallituksessa vietetyn

vuoden jälkeen. Edellisen puheenjohtajan, Irja Jussilan aikana saatiin liiton talous tasapaino-tettua, joten toiminnalle oli jälleen hyvät edel-lytykset. Göranin mutkattomat suhteet kaikkiin alan yrityksiin olivat yksi tärkeä tekijä, jolla liittoa luotsattiin eteenpäin. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Messut ja somistus –leh-dessä 1/1996 hän peräänkuulutti jäsenistön aktiivisuutta: ” Liian usein kuvitellaan, että nyt kun meillä on johdossa uudet vetäjät, asiat alkavat luistaa. Mutta jos jäsenistö itse ei osoita aktiivisuutta oman yhdistyksensä toimintaan, vaan odottaa valmista, asiat pakostakin jää-vät junnaamaan. Myönteinen, kannustava suhtautuminen tuottaa paremmin hedelmää kuin jatkuvat arvostelut. Eli tällä mielellä varus-tautukaa, kun toivottavasti saavutte sankoin joukoin kevätkokoukseen.”

Göranin terveiset liittomme jäsenille: ra-kentavalla yhteistyöllä päästään eteenpäin, ja ainoa keino liiton kehitykselle on aktiivinen osallistuminen sen toimintaan.


Erotu messuilla eduksesiHelposti ja edullisesti

Somistus Lavastus Visuaalisuus Suunnittelu ja toteutus Äänentoisto Valaistus Lavat Suunnittelu ja toteutus

Avaimet käteen -messuosastoTyylikäs, trussirakenteinen osasto on varma tapa kerätä katseet ja kontaktit. Se vastaa kustannuksiltaan vakio-osastoa mutta takaa, että erotut massasta. Osasto sisältää rakenteet, valaistuksen, kalusteet sekä näyttölaitteet valmiiksi koottuna.

Suuret ideat mahtuvat pieniin neliöihinHyvillä ideoilla erotutaan ja erinomaisella toteutuksella käännetään katseet. Toimiva kokonaisuus varmistaa, että yrityksesi muistetaan myös messujen jälkeen. Suunnittelemme messuosastoja joilla tavoitteesi toteutuu.

Soita010 3803 810

Soita010 8303 841

Hyvä idea + toteutus

= onnistunut messuosasto

Maxibit Finland Feelfree Oy, Atomitie 5 F 00370 Helsinki, p. 010 321 8090 www.maxibit.fi, [email protected]

Maxibit kangasseinätStage - yhtenäistä kangasseinää niin isona kuin haluat, kaarevana, suorana, s-mallisena...

Uutuus Scene foldup, 3m metriä leveä kangasseinä, teleskooppisilla pystytangoilla. Suorana, kaarevana, s-mallisena...


Luovan tuotannon tuotekehitys- ja kansain-välistymishanke, Nature Craft Satakunta, on osa valtakunnallista Nature Craft Finland hankekokonaisuutta. Turun yliopiston kulttuu-rituotannon ja maisemantutkimuksen koulu-tusohjelma koordinoi hanketta, joka kohdistuu satakuntalaisiin käsityö-, matkailu- ja elintarvi-kealan mikro- ja pk- yrityksiin. Päätavoite on yri-tysten tuotekehitys- ja markkinointiosaamisen

parantamisessa, liikevaihdon kehittämisessä sekä etenkin kansainvälisille markkinoille pääsyn ja verkottumisen helpottumisessa yli toimialarajojen. Leipzigin Cadeaux -tapah-tumaan osallistuminen oli hankkeen yksi iso osio yrityksille niiden koemarkkinoidessa tuotteitaan kotimaan ulkopuolella suuressa 7 messun klusteritapahtumassa.

Kokemäkeläinen yritys, Tmi Jäälasikukka ja sen omistaja Merja Osanen kuului yhtenä messuosallistujana Suomen maapaviljonkiin Leipzigissä (katso http://www.naturecraft.fi/jaalasikukka ja http://www.merjaosanen.com/ ) .

Merja on rutinoitunut kotimaan messuosal-listuja ollen näytteilleasettajana mukana

Nature CraftNature Craft/Satakunta kansainvälistymässä – Satakuntalaiset käsityöyrittäjät Suomen maapaviljongissa Leipzigin Cadeaux

lahjatavara & sisustaminen -messuilla syyskuun alussa.

TEKSTI : KUVAT: Merja Osanen


useissa tapahtumissa vuosittain mm. kevään Kädentaito- tapahtumassa Helsingissä, Porin Jazzeilla, Tammelan Hakkapeliittapäivillä, Porin Karhuhallin Koti- tapahtumassa, Tampereen Kädentaito- tapahtumassa, ELMA –messuil-la Helsingissä ja tietysti joulun alusaikaan Korsholmin talon joulumyyjäisissä Porissa sekä Vanhan ylioppilastalon joulumyyjäisissä Helsingissä.

Saimme tilaisuuden haastatella Merjaa tuo-reeltaan Leipzigin reissunsa jälkeen.

Messut olivat minulle ensimmäiset ulkomaan messut, ensimmäiseksi tuntuivat melko suu-rilta messuilta. Toisaalta olisin toivonut, että myös muita kädentaitajia ja taidekäsityöläisiä olisi osallistunut näille messuille. Paljon oli ns. valmistavaraa ja teollisesti tuotettua sisustus-tavaraa myynnissä.

Mitään suurempia järjestelyjen poikkeavuuksia kotimaisiin messuihin en osaa sanoa. No…ainakin messujen esittelijälipulla pystyi mes-supäivinä kulkemaan raitiovaunulla messu-paikalle ilmaiseksi.

Lähdin messuille uteliain mielin kun mahdol-lisuus tarjoutui ja lähinnä uutta kokemusta hakemaan. Ehkä tuo muidenkin kuin suo-malaisten käsityöyrittäjien läsnäolo olisi ollut mieleen.

Lähinnä matkassani oli luonnonkasvikorujani. Aidot pienet luonnonkasvit koruissani kyllä löysivät ihailijansa myös saksalaisissa messu-kävijöissä.

Messuoppaassa oli aukeama omistettu meille suomalaisille ja onnekseni myös minun kasvi-riipukseni olivat päässeet kuvaan messuop-paaseen. Joitakin asiakkaita tuli osastolleni juuri tuon kuvan esitteessä nähtyään.

Olikohan meitä… 18 käsityöalan yritystä, lisäksi hankkeeseemme kuuluvilta matkai-lualan yrittäjiltä oli esitteitä jaossa. Suomen liput liehuivat ylhäällä ja messuoppaassa oli erityinen aukeama meistä suomalaisista. Oman osastoni sain mielestäni mukavasti rakennettua näköisekseni.

Kuulun Nature Craft Satakunta- hankkeeseen ja tämä oli hankkeen vetäjien ehdottama messutapahtuma meille satakuntalaisille käsityöyrittäjille. Hankkeen vetäjät olivat käy-neet messuilla edellisvuonna tutustumassa tapahtuman luonteeseen. Cadeaux- messu Leipzigissä kuuluu samanaikaisesti siellä käynnissä oleviin 7:n tapahtuman klusteriin, jossa Cadeaux osaltaan koostui noin 480 näyt-teilleasettajasta ja yli 16 000 ammattikävijästä.

Koska tapahtuma oli tarkoitettu jälleenmyyjille, ajankohta oli mielestäni sopiva jälleenmyyjiä ajatellen. Itse kierrän messuja ja valmistan tuot-teitani lähempänä joulua, joten myös tekijälle ajankohta on mielestäni hyvä.


Heti messujen alettua meidät käytiin erityisesti toivottamassa tervetulleiksi. Messuopas, suo-menliput ja tervetuliaistekstit paikkojemme yläpuolella ohjasivat asiakkaita myös osas-toillemme.

Muutamia kiinnostuneita jälleenmyyjiä kävi hakemassa esitteitä ja hinnastoja. Yhden pie-nen tilauksen sain sekä rutkasti kannustavia kehuja koruilleni.

Luulen että nämä kyseiset messut eivät ole ne parhaimmat kädentaitajien esittelymessut, vaikka hieno kokemus tämä oli. Asiakkailtakin

tuli erilaisia vaihtoehtoisia messuehdotuksia mihin koruni vielä paremmin voisivat sopia. Miettiä täytyy sitten kevätpuolella, kun omat joulumessut ovat takanapäin. Löytyykö ener-giaa taas uusiin messuihin…

Minulla on jonkin verran jälleenmyyjiä, mutta suuri osa toiminnastani keskittyy myyjäis- ja messutapahtumiin.

Tämä oli niin uusi tapahtuma ja kokemus, etten parannusehdotuksia nyt osaa sanoa. Meillä oli projektin puolesta mielestäni hyvin hoidettu kaikki järjestely, myös pari nuorta tulkkia oli aina tarvittaessa apuna jos kieliongelmia syntyi asiakkaiden kanssa. Toki olisin itse voinut olla aktiivisempi ennen messuja ja koettaa selvittää ja kutsua messuille mahdollisia tuotteistani kiinnostuvia yrityksiä. Kuten meitä kehotettiin tekemäänkin. Mutta kuten myös niin usein, kiire yllättää ja erilliset kutsut omalta puoleltani jäivät tekemättä. Mutta nyt Leipzigin messujen esittelyvideossa kuulemma Tmi Jäälasikukka-kin hetken vilahtaa.

JB_messutjasomistus_2011.indd 1 3/29/11 9:20 AM


Kysymyksiä näytteilleasettajalleJuttusarjassamme esitämme kysymyksiä messuja kiertävien yritysten ammattilaisille

ja erityisesti niille, joilla on tärkeä rooli messuosaston toteutuksessa. Tässä jutussamme kysymysten kysymyksiin vastaa Sanna Hakulinen,

Markkinointikoordinaattori, Väestörekisterikeskus.

Osoitepalvelu.net-palvelun markkinoinnin suunnittelu, toteutus ja kehittäminen; tapah-tumamarkkinoinnin suunnittelu ja toteutus; VRK:n yksiköiden markkinoinnillinen tuki ja suoramarkkinointi.

Työskentelen valtionhallinnossa, Väestöre-kisterikeskuksessa. VRK kuuluu valtiovarain-ministeriön hallinnonalaan ja on yhdessä maistraattien kanssa väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjä. VRK ylläpitää ja kehittää vä-estötietojärjestelmää, sen tietoja ja tietojen laatua sekä varmennettua sähköistä asiointia. Väestörekisterikeskus tarjoaa väestötietojär-jestelmän tietopalveluja ja varmennepalve-luja esimerkiksi terveydenhuoltosektorille ja julkishallinnolle.

Työnkuvaani kuuluvat mm. internet-palve-lumme Osoitepalvelu.netin markkinoinnin suunnittelu, toteutus ja kehittäminen; tapah-tumamarkkinoinnin suunnittelu ja toteutus; VRK:n yksiköiden markkinoinnillinen tuki; suoramarkkinointi sekä markkinoinnin liike-lahjat. Messut vievät työajastani vuositasolla

melko vähän aikaa, mutta lähempänä messuja messujärjestelyihin käytetty työaika kasvaa melko suureksi.

Messujen osuus muusta markkinoinnista on melko pieni.

Riippuu paljon vuodesta. Tänä vuonna osal-listuimme vain kahteen messutapahtumaan, jonakin vuonna messuja voi olla enemmänkin.

Messuille osallistumista mietitään vuosi-suunnittelun yhteydessä yhdessä muiden yksiköiden kanssa.

Osaston sijainnilla on suuri merkitys. On tärkeää, että osasto löydetään helposti ja osasto houkuttelee asiakkaita tutustumaan tarjontaan tarkemmin. Osaston koolla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin sijainnilla.

Minun vastuullani ovat messujen käytännön järjestelyt. Järjestelyihin osallistuu aktiivisesti myös viestintä- ja markkinointipäällikkömme. Tarvittaessa valmisteluihin osallistuu myös asi-antuntijoita muista yksiköistämme. Yhteensä messujen käytännön valmisteluihin osallistuu noin viisi henkilöä. Rakentamisen messuilla hoitaa ulkopuolinen messurakentaja.

Tietty visuaalinen ja graafinen ilme, esimerkiksi osaston yleisväritys ja yrityksen logo pysyvät samana. Visuaalista ilmettä voidaan vaihdella esimerkiksi käyttämällä messuseinällä eri kuvia ja vaihtamalla tekstejä esiteltävän asian mukaan.

Messut ovat osa muuta markkinointia ja teem-me myös messuihin liittyvää tukimarkkinointia. Tapahtumajärjestelyihin kuuluu myös ennak-ko- ja jälkimarkkinointia. Yleensä lähetämme


asiakkaille kutsut ennen messuja ja tarvittaessa olemme mukana messulehdissä.

Messuilla on aina oma teemansa riippuen esiteltävästä asiasta/ palvelusta ja messujen kohderyhmästä.

Emme varsinaisesti, mutta pidämme aina ennen messuja infotilaisuuden osastolla

työskenteleville. Messuille osallistuvien kanssa käydään läpi messujen tavoitteet ja messuihin liittyvät käytännön asiat.

Messuosastollamme työskentelevät ovat erit-täin ammattitaitoisia. Messukävijöitä voidaan houkutella osastolle myös kilpailun tai arvon-nan avulla. Osastollamme voi olla jaossa tapah-tuman luonteesta riippuen esimerkiksi erilaisia esitteitä, kyniä, karkkeja, ilmapalloja jne.

Hyvät ja onnistuneet messut saavuttavat messuille asetetut tavoitteet. Hyvillä messuilla on saatu jaettua informaatiota ja lisätty tun-nettuutta. Onnistuneilla messuilla on myös luotu uusia, tai vahvistettu jo olemassa olevia asiakaskontakteja. Hyvillä messuilla käytännön järjestelyt toimivat sujuvasti myös messujärjes-täjän puolelta.

K YS Y M Y K S E T L A AT I : M arketta K arivuo

Klikkaa tietoa messuistawww.messuliitto.!


Paras messuosasto -kilpailut jatkuivat syksyn messuilla

Messu- ja somistusalan liiton ja messujärjestäjien yhdessä toteuttama Paras messuosas-to-kilpailu etsi palkitsemisen arvoisia messuosastoja kahdessa eri tapahtumassa. Kilpailun tarkoitus on kiinnit-tää huomiota osaston am-mattimaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen, parantaa messutapahtuman yleistä ilmettä ja tehdä messumediaa tunnetuksi.

Tampereen Messut Oy:n syyskuussa järjes-tämät Alihankinta 2012-messut täyttivät kaikki käytettävissä olevat hallit, joten valinnan varaa oli runsaasti. Alle 40 m" sarjassa parhaak-si valittiin Fiskarsin osasto, jonka oli rakenta-nut Mainos Visitor Oy, suunnittelijanaan Anita Reittu samasta yrityksestä. Fiskarsin brändin

mukainen ilme, rauhallinen ja selkeä tunnelma vakuuttivat tuomarit. Osaston rakenteet ja kalusteet oli siististi toteutettu ja kokonaisuus oli viimeistelty.

Forssan seudun osasto oli voimakas mutta harkittu ”väriläiskä”, joka ei varmasti jäänyt huo-maamatta. Sanoma oli selkeästi ja hauskasti esillä, ja osastohenkilökunta toimi aktiivisesti.

Yli 40 m" osastojen sarjan voitto irtosi joh-donmukaisella valmistautumisella: kilpailu oli tiedossa jo suunnitteluvaiheessa ja Forssan seudun kehittämiskeskuksen Heidi Cavén brii!asi: haluamme voittaa! Planex Oy onnistui toiveen toteuttamisessa, suunnittelijanaan Minna Mäenpää.


Tampereella valinnat tekivät Tampereen Messujen markkinointipäällikkö Jouni Aalto, Tuula Rantalaiho Kumiteollisuus ry:stä ja Messu- ja somistusalan liiton edustajana Jari Harmoinen.

Finnbuild -messut pidettiin lokakuun alus-sa ja ne levittäytyivät Helsingin Messukeskuk-sen kaikkiin halleihin. Oraksen osasto palkittiin parhaana yli 40 m" osastona. Tuomariston mukaan tuotteet olivat erinomaisesti esillä ja

tila käytetty hyvin. Koko osasto oli tehokkaasti valaistu ja vahvisti Oraksen brändiä, plussaa sai myös esittelijöiden yhtenäinen vaatetus. Osas-ton oli suunnitellut Sisustusarkkitehti Tapani Santanen, ja Anne Mari Torpo Oras / Group. Rakentajana toimi Taveco Design Virosta.

Alle 40 m" sarjassa palkinnon vei Blücher Metal A/S Filial i Finland. Tuotteet olivat sel-keästi esillä ja valaistus riittävä. Osaston värit tukivati yhtenäistä värimaailmaa, kulmaosasto

oli erittäin toimiva ja selkeä. Osaston suunni-tellusta ja rakentamisesta vastasi tanskalainen messurakennus-yritys Lee Sign.Helsingissä kilpailun raadin muodostivat toimitusjohtaja Juha Luhanka Rakennustuote-teollisuus RTT ry:stä, toimitusjohtaja Heikki Nummela Rakennuslehdestä, tekninen neuvoja Anne Ikonen Suomen Messuilta. Näyttelysuunnittelija Petri Vanhala Suomen Messuilta toimi raadin puheenjohtajana.

Messut ja somistus 2 201226

www.messuliitto.fi 27

Milanon malliin

Pohjois-Italiassa sijaitseva jalkapallon huippu-joukkueiden ja Giuseppe Verdin kotikaupunki Milano on italialaisen muodin mekka. Via Montenapoleonion varrella on lähes jokaisella arvostetulla muotitalolla oma liikkeensä. Muo-tiluomusten hinnat ovat niin päätähuimaavia, että harvalla on varaa poistua myymälöistä ostos kainalossa, mutta ikkunaostoksiin meillä kaikilla on onneksi varaa.

Ikkunoissa huokui urbaani kulahtaneisuus ruosteen, kuluneiden pintojen ja värivalinto-jen kautta.

Rinnalla loi kontrasteja toki häikäisevät 80-luvun neon ja jalokivien hehkuvat värit. Muotokielessä kulmikkaan monimuotoiset elementit, joissa jokainen sivu oli eri suun-taan kallellaan, veti ehdottomasti pisimmän korren. Yllätyksellisyyttä myymälöissä loi sinne

sijoitetut autot – liekö vaikutteita kaupungin imagolla tähän asiaan? Katukauppiaatkin ovat ymmärtäneet hyvän esillepanot merkityk-sen. Mielenkiinnolla seurasin, kun paikalliset kauppiaat saapuivat kadulle pystyttämään laukkumyymäläänsä. Jokaisen laukun sisään laitettiin paikallista Barbarossa - tai Milano News sanomalehteä, laukun hyvin esilletuomi-seksi. Ja kauppa kävi!

TEKSTI JA KUVAT: Ti ina Saine

Pohjois–italiassa sijaitsevassa Po-lin grappa -tislaamossa, museos-sa ja kaupassa oli kaikissa raken-teissa lähdetty liikkeelle tuotteen valmistukseen oleellisesti liittyvis-tä kupariputkista. Nämä putket juoksuttivat ja tislasivat monimut-kaisen prosessin kautta grappa -juomaa viinin valmistuksesta jää-neestä mäskistä. Saamanlaiset putket kehystivät ja toimivat on-nistuneesti museon sekä myymä-län kalusteiden runkoina, jalkoina, kuvien kehyksinä että valaisimina. Ehdottoman vakuuttavaa linjassa pysymistä sisäänkäynnistä ulos-käynnille asti.


Milanon malliin

4

3

5

Kuva 2: Italialainen Gal-lo merkki on tunnettu laadukkaista raidallisista sukistaan. Raidat ovat kiivenneet vuosien var-rella itsensä mukaan myös muihin tuotteisiin sekä hauskasti myymä-län sisustukseen.

Kuva 3: Gusto myymä-län ikkunoissa vaneriset koottavat dinosaurukset olivat kiivenneet nukki-en päitä elävöittämään.

Kuva 4: Trendikkään Corso Comon myymä-län tuotteissa löytyi ilok-semme aimo annos suomalaista designia. Selkeänä trendinä tällä kertaa toimi viivat ja pyöreä muoto sekä ym-pyröinä että palloina. Muoto toistui tuotteista aina pakkaus-materiaa-leihin asti loppuun hio-tuissa kokonaisuuksissa. Hivelee visuaalisen ih-misen mieltä ;)

Kuva 5: Kirkkaan neon väriset dinosaurukset saivat nykypäivän koh-taamaan historian JDC Urban Storen ikkunassa. Nukkien hiukset oli ra-kennettu heinistä, huu-let helmistä ja silmät saivat lisäväriä värikkäis-tä ripsistä.

2

www.messuliitto.fi 29

Malpensan lentokenttää ja Milanoon kulkevaa yh-teysjunaa edelsi mielen-kiintoinen ”ei kenenkään maa” tyyppinen rajatila, jossa aika tuntui hektisen liikenteen keskellä pysäh-tyvän. Matalampi valais-tuksen taso, siniset ledi-nauhat ja kirkas valojuova lattiassa sekä ilmasta suihkuava vesihöyry irrot-tivat väsyneet matkalaiset hetkeksi irti todellisuu-desta. Toimiva elämys!

Amerikkalaisen Hollister ketjuun kuuluva konseptimyymälä Abercrombie & Fitch on huippuunsa viritetty ja kokemisen arvoinen elämys. Jonotus ulkona kuin ravintolaan konsanaan, musiikin jytke, sokkeloinen pimeä myymälä ja puolipukeiset jammailevat myyjät saa-vat jääräpäisemmänkin asiakkaan voimakkaassa partaveden tuoksus-sa sortumaan mitä kummallisimpiin hankintoihin. Tähän voi jäädä koukkuun. Jo vastaanotto myymälään on vaikuttava sillä sisääntuloa ja porrasaukkoja koristaa aina monen kerroksen korkeudelta seinällä liikuntaa harrastavat atleetikot vastaan tulevan nuoren miehen ruu-miillistuman lisäksi. Esillepanojen hallittua järjestelmällisyyttä ei voin kuin ihailla.

Pirellin myymälän ikkunassa pyörivät hitaasti huomiota herättävät sateenvarjopäiset nuket. Myymälän sisään-

käynti ensimmäisessä kerroksessa oli keskittynyt koko-naan sesongin mukaan kumisaappaiden myymiseen.


Suomalaistytöt pronssille somistuk-sen euroopanmestaruuskilpailuissa

Joensuulainen Pipsa Kokko ja lappeenrantalai-nen Suvi Kolehmainen osallistuivat Belgiassa EuroSkills –kilpailuihin lajinaan somistus, visual merchandising. Tytöt kilpailivat kahden hen-gen tiiminä ja menestyivät kilpailussa hienosti. Tuliaisina kotimaahan he toivat pronssimitalin.

Euroskills Belgian Span formularadalla

EuroSkills on joka toinen vuosi järjestettävä nuorten ammattitaidon euroopanmestaruus-kilpailu. Vuoden 2012 EuroSkills -kilpailuihin 4.–6.10. Belgian Spassa osallistui Suomesta 40 kilpailijaa ja 29 lajikohtaista tuomaria, eksperttiä. Suomen kisajoukkue oli kilpailun

suurin. Suomalaisnuoret osallistuvat 28 lajiin, joita ovat muun muassa CAD-suunnittelu, hiusmuotoilu, sähköasennus ja somistajan työ.

Suomen joukkue menestyi kisoissa hienosti ja toi kotiin kaiken kaikkiaan 17 mitalia.

Monipuolista valmentautumista

Pipsan ja Suvin tukena ja turvana EuroSkills -kilpailumatkalla oli heidän valmentajansa, Pohjois-Karjalan ammattiopiston opettaja Sirkka Eronen, joka toimi myös somistuslajin eksperttinä, siis mm. tuomarina.

Kolme kuukautta ennen kilpailua Pipsa ja Suvi saivat tietoa alustavista kilpailutehtävistä ja kilpailussa käytettävistä välineistä. Näin he pystyivät valmentautumaan parhaalla mah-dollisella tavalla ja harjoittelemaan mm. kilpai-lussa käytettävien laitteiden ja työvälineiden käyttöä. Kilpailuun valmentautumiseen kuului ammatillisten taitojen hiomisen lisäksi fyysistä ja henkistä valmentautumista.

Kolmen päivän koitos vaativien tehtävien parissa

Somistuskilpailu oli parilaji, joten Pipsa ja Suvi kilpailivat yhdessä. Kilpailuun osallistui heidän lisäkseen kilpailijapari Englannista, Portugalis-ta, Hollannista, Ranskasta ja Sloveniasta.

Kaikille kilpailijoille jaettiin samanlaiset tuotteet, materiaalit ja työkalut. Työkalupakin käsityökalujen lisäksi heillä oli käytettävissä mm. kuviosaha, hiomakone, kuumaliima-pistooli ja kuumailmapuhallin, vesiliukoisia maaleja ja spreymaaleja, vinyylejä ja huopaa, mdf-levyä yms.

Kilpailu vaati hyviä kädentaitoja, koska kaikki somisteet ja teemaa tukevat rekvisiitat piti tehdä itse.

Työkalut, koneet ja laitteet piti osin koota itse ja tärkeää oli myös osata käyttää niitä. Piti myös osata käyttää tietokonetta, Photoshop -ohjelmaa ja tietokoneavusteista teippileik-kuria.

Kolmen kilpailupäivän aikana kilpailijat kisasivat kolmessa eri tehtävässä.

Ensimmäisenä päivänä kilpailupaikan tieto-koneita ei saatu toimimaan, joten ensimmäinen kilpailutehtävä olikin poikkeuksellisesti kolman-nen päivän tehtäväksi tarkoitettu. Tehtävänä oli mitata ja leikata 8 mm mdf -levystä kolme

EuroSkillsTEKSTI : KUVAT: Sirkka Eronen

Suvin ja Pipsan spa -vesipullokampanjan näyteikkuna.


Lahden Messukeskus - Lahti Fair Centre

www.lahdenmessut.fi

Täyden palvelun kokous- ja tapahtumakeskusUudistuva Lahden Messukeskus tarjoaa entistä monipuolisemmat puitteet pienille ja suurille kokouksille ja tapahtumille.

Vasemmalta Pipsa Kokko, Sirkka Eronen ja Suvi Kolehmainen.

muotoa: suunnikas, ympyrä ja tähti, jotka piti päällystää eri materiaaleilla. Tehtävässä ar-vioitiin mittatarkkuutta, levyjen särmien ja reunojen sileyttä sekä pintamateriaalien kiinnitysten siisteyttä ja sileyttä. Työvälineinä oli mm. kuviosaha.

Toisen kilpailupäivän tehtävänä oli suunni-tella spa -vesipullolle kampanja. Kampanjasta piti tehdä presentaatio A2 -kokoon, josta suunnitelma esiteltiin englanninkielellä tuo-mareille kolmessa minuutissa. Sen jälkeen kilpailijat rakensivat suunnitelmansa mukaisen näyteikkunan.

Viimeisenä kilpailupäivänä kilpailijoiden tehtävänä oli tehdä ensin moodboard ja presentaatio näyteikkunasomistuksesta, jonka teemana oli syksyn kerrospukeutuminen geo-metrisin somistein. Ikkunaan oli käytettävissä mies- ja naismallinuket sekä vaatteet ja asus-teet. Presentaatiossa tuli esitellä kohderyhmät, mielikuva kohderyhmän elämäntyylistä yms.

Tämän suunnitelman mukaan rakennettiin sitten näyteikkuna somisteineen.

Suomalaistytöt menestyivät kilpailussa hienosti. Työskentely oli hallittua, järjestel-

mällistä, turvallista ja siistiä koko ajan. Lisäksi he olivat innoissaan ja tekivät iloisella mielellä kilpailutehtäviä. Onnea pronssimitalista Pipsa ja Suvi !


Logistiset palvelut messujen ja tapahtumien asiantuntijalta

www.niemi.fi

Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki Puhelin: (09) 5420 5461 Telephone: +358 9 5420 5461 Email: [email protected] Corporate website: www.niemi.fi

NIEMI®Messupalvelut messuilla ja tapahtumissa Messu- ja tapahtumapalvelujen asiantuntijana tarjoamme näytteilleasettajille ja tapah-tumajärjestäjille kaikki tapahtumiin ja messuihin liittyvät logistiset palvelut. Saat meiltä kaikki tarvittavat palvelut kuljetuksista ja varastoinneista aina henkilö- ja nostopalvelui-hin. Toimitamme tarvitsemanne materiaalit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Palveluita jokaiselle Toimitamme messuille ja tapahtumiin tulevat tavarat ja hoidamme ne takaisin tapahtuman jälkeen. Varastoimme tyhjät laatikot, täydennämme esitetelineenne ja toimitamme seuraavan päivän mainoslahjat. Suoritamme myös raskaiden rakenteiden, esineiden ja laitteiden nostot ja haalaukset asianmukaisella kalustolla.

Pyydä tarjous palveluistamme: (09) 5420 5461 tai [email protected]


Muovilevyt rakentamiseen www.foiltek.fi


13.3.2013.


Ajantasaiset tiedot löydät aina osoitteesta www.messuliitto.fi/Messukalenteri

TAMMIKUU

MATKA

HELMIKUU

MAALISKUU

MESSUT JA NÄYTTELYT 2013


BEST WESTERN PLUSHotel HaagaNuijamiestentie 10, Helsinki

Varaa nyt:

09-5807 8157

Kaikkiin kohtaamisiin

P A L V E L U T

3D-myymäläsomisteet. Materiaali paloturvallinen EPS-200s 3D-messurakenteet. Materiaali paloturvallinen EPS-200s3D-lattiatarra. Uusi tapa somistaa!


HUHTIKUU



Messuihin ja tapahtumiin liittyvät kuljetus- ja huolintapalvelut, kaikki kuljetusmuodot. DB Schenkerin maailmanlaajuinen verkosto palvelee 130 maassa. Ovelta osastolle ja takaisin. Heitä pallo meille!

Schenker OyTapahtumalogistiikkaPuh. 010 520 4285

DB Schenker. Kun tavallinen ei riitä.

Kuv

a: N

ina

Dod

d

© D

B S

CH

EN

KE

Rsp

orts

even

ts/W

A M

ülle

r

Hankasuontie 7 00390 Helsinkipuh. 010 425 6200

www.lfg.fi

Meiltä saat tarpeisiisi: banderollit, liput, suurkuvatulosteet, kangas-tulosteet, tulostettavat tapetit, tarratulosteet, mainostelineet, kyltit, rollupit, taustakankaat, lattiatarrat, julisteet, beachflagit, messuseinät ja ulkomainokset.

Konekantaamme vahvistaa uusi HP:n 264 cm leveä lateksiväritulostin, joka ekologisuudessaan edustaa maailman huippua ja sille on myönnetty joutsen-merkki.


TOUKOKUU

KESÄKUU

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU



MARRASKUU



JOULUKUU



Toimivat ympäristöystävälliset messuratkaisut

www.ecodisplay.!Niittylänpolku 5, HELSINKI

0400 212 969Katso koko ohjelma: www.tampereenmessut.fi

Syksy 2012Lokakuu NORDIC WELDING EXPO (I/T)23.–25.10. Hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen ammattimessut

Lokakuu NAISDAY TAMPERE !N/P"27.–28.10. Naiseuden ja hyvinvoinnin messutapahtuma

Marraskuu SUOMEN KÄDENTAIDOT (N/P)16.–18.11. Käsi- ja taideteollisuusmessut

Marraskuu KIVI & KORU (I/P)16.–18.11. Kansainväliset kivi- ja korumessut

Kevät 2013Tammikuu SÄHKÖVERKOT (I/T)30.–31.1. Sähköverkkojen ammattimessut

Tammikuu TIETOVERKOT (I/T)30.–31.1. Tele- ja tietoverkkojen ammattimessut

Helmikuu ASTA RAKENTAJA (N/P)8.–10.2. Rakentamisen ja asumisen messut

Maaliskuu SPORTEC (N/T)14.–15.3. Liikuntapaikkojen ammattimessut

Maaliskuu GREENTEC (N/T)14.–15.3. Viheralueiden ammattimessut

Maaliskuu GYMTEC (N/T)14.–15.3. Kuntoliikunnan ammattimessut

Maaliskuu FYSIOTEC (N/T)14.–15.3. Fysioterapian ammattimessut

Huhtikuu HEVOSET (N/P)6.–7.4. Hevosalan ammatti- ja harrastemessut

Huhtikuu LOGISTIIKKA (I/T)17.–19.4. Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut

Syksy 2013Syyskuu EUROMINING (I/T)11.–12.9. Kaivosalan kansainväliset ammattimessut

Syyskuu ALIHANKINTA (I/T)24.–26.9. Kansainväliset teollisuuden alihankinnan ammattimessut

Lokakuu ASTA KOTI (N/P)4.–6.10. Kodin sisustamisen ja kunnostamisen messut

Lokakuu TAMPEREEN TAIDEMESSUT (N/P)4.–6.10. Taidehankintojen ja -harrastamisen erikoismessut

Marraskuu SUOMEN KÄDENTAIDOT (N/P)15.–17.11. Käsi- ja taideteollisuusmessut

Tampereen Messut OyIlmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tamperepuh. 0207 701 200, fax 0207 701 [email protected]

Muut

okse

t mah

dollis

ia. Pä

ivitet

ty me

ssuoh

jelma

osoit

teessa

www

.tamp

ereen

messu

t.fi

MESSUOHJELMA 2 0 1 2 ! 2 0 1 3

Menesty. Messuilla.


Messu- ja somistusalanliitto ry

ADT ! ASHERA DESIGN TMIPornaistentie 305, 07190 Halkia Puh. 040 544 6199

AJK"JATKOKOULUTUS OYLiesikuja 7 A, PL 16, 01601 Vantaa Puh. (09) 566 9078 www.ajk-jatkokoulutus.fi

ARTFULL OY Sirrikuja 3, 00940 Helsinki Puh. (09) 340 4450, 0400-404 325, www.artfull.fi

BALLOON CENTER OYKoskelontie 25 C, 02920 Espoo Puh. (09) 8545 100 www.ilmapallokeskus.fi

BLACKOUT LIGHTING OYKonalantie 1–3, 00390 Helsinki Puh. 0400 844 450 / Juha Oura0400 844 451 / Sami Vuola www.blackout.fi

WULFF ENTREPL 695, Ruoholahdenkatu 21 B, 00180 Helsinki Puh. 010 6335 500, 050 3967 581www.entre.fi

EXNITA OYKatavantie 61, 21430 Lieto Puh 0400 774360 www.exnita.fi

EXPO EXPERT OYÖljytie 10, 01530 Vantaawww.expoexpert.fi

EXPOTEC OYIlmailunkatu 20, 33900 Tampere Puh 020 74 37 300 www.expotec.fi

EXPOTRIO OY Metallikatu 7, 15150 Lahti puh. (03) 7846 701

EXPOWORKS OYPailantie 14, 08700 Lohja Puh. (019) 322 211, 040 522 0445 www.expoworks.fi

FAIR FACTORY OYAsemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki Puh. (09) 8761 122 www.fairfactory.fi

FAIR PARTNER OYSorronrinne 10, 08500 Lohja Puh. (019) 3757 100 www.fairpartner.fi

FORMAATTI OYSorvitie 5, 01840 Klaukkala Puh. 040-181 0888 www.formaatti.fi

FOXTAIL OYRaiviontie 10, 04500 Kellokoskiwww.foxtail.fi

GLOBEX OYKumitehtaankatu 5, 04260 Kerava Puh. 010 617 1300 www.globex.fi

HANSKIN MAINOS KYKetomaankatu 1, 24100 Salo Puh. (02) 731 6535 www.hanskinmainos.fi

HELSINGIN MESSUT OY WANHA SATAMAPikku Satamakatu 3–5, 00161 Helsinki Puh. 050-450 3180www.wanhasatama.com

HÄMEENLINNAN LAATUMESSUTArvi Kariston katu 13, 13100 Hämeenlinna Puh: 050 525 7464 www.laatumessut.com

INDECO OYNilsiänkatu 16-20, 00510 Helsinki Puh. (09) 730 153

JAAKKO PELTOMÄKI OYMikkolantie 1 A, 00640 Helsinki Puh. 0400-606033 email: [email protected] www. jaakkopeltomaki.fi

JYVÄSKYLÄN MESSUT OYPiippukatu 7 A, PL 127, 40101 Jyväskylä Puh. 014 334 0000 www.jklpaviljonki.fi

KUOPION MESSUJEN TEKIJÄ OYVolttikatu 12, 70700 Kuopio Puh. 010 2318000, 050 5256641 www.messujentekija.fi

LAHDEN MESSUT OYSalpausselänkatu 7, PL 106, 15141 Lahti Puh. (03) 525820 www.lahdenmessut.fi

LFG FINLAND OYHankasuontie 7, 00390 Helsinki Puh. 010 425 6200 www.lfg.fi

MAINOS ANDERSSON OYKoivurinne 18, 01680 Vantaa Puh. (09) 7597 110 www.mainosandersson.fi

MAINOSKAHVA KYVuorikatu 22 C 57, 00100 Helsinki Puh. 0400 430 576

MAINOS KÄYHKÖ OYSuvilahdenkatu 10 C, PL 10, 00501 Helsinki Puh. (09) 738 816 www.mainoskayhko.fi

MAINOSMATTI OYVanha Nurmijärventie 118, 01730 Vantaa Puh. (09) 510 2727, 050 2223 www.mainosmatti.fi

MAINOS OILIO OYHernepellonkuja 6, 00560 Helsinki Puh. (09) 777 1880, 040 520 1718 www.mainosoilio.fi

MAINOSVAKKA OYÖrninkatu 12, 24100 Salo Puh. (02) 7316 096, 040 587 5646 www.mainosvakka.fi

MAINOS VISITOR OYVaihdekatu 1, 15520 LahtiPuh: 0290803100www.mainosvisitor.com

MAISERI OYPL 123, Ikarintaival 17, 61301 Kurikka Puh. 06-450 7333 www.maiseri.fi

MAYDAY MEDIA CENTER OY Valimotie 22, 01510 Vantaa Puh. (09) 8700 850 www.mayday.fi

MEDIAPRO MESSUTPL 9. Raastuvakatu 10-12 A 65101 VaasaPuh: 0500-660 948 / 06-317 3060www.mediapromessut.fi

MESSUA OY / MESSU ARVELIN OYKeskuojankatu 17, 33900 Tampere Isokatu 13, 90100 Oulu Vesijärvenkatu 74 B, 15140 Lahti vaihde: 010 320 6000 www.messua.fi


Messu- ja somistusalanliitto ry Jäsenyritykset 2012

MESSUNIKKARIT OYKairatie 2, 65350 Vaasa Puh. 06-356 0200 www.messunikkarit.fi

MESSUSOMISTAMO OYLäkkisepäntie 5, 00620 Helsinki Puh. (09) 799 022

OY METROSTAR ABTiilenlyöjänkuja 2, 01720 Vantaa Puh. (09) 838 6210 www.metrostar.fi

MF"MAINOS OYKelatie 8, 01450 Vantaa Puh 09-275 7118 www.mf-mainos.fi

MUOTOMAINOS OYTahkotie 1, 01530 Vantaa Puh. 010 229 2900 www.muotomainos.fi

MY TIME OYJusslansuora 20 C, 04360 Tuusula Puh. 0500 423460 www.mytime.fi

NELIMAINOS OY SOMEYli-Heikkilänkatu 4, 33560 Tampere Puh. (03) 2238 980 www.nelimainos.fi

NÄYTTELYMAINONTA OYVanha Vaasantie 8, 33470 Ylöjärvi Puh. 0500 -834968

NYKYPUU OYLäntinen Teollisuuskatu 18, 02920 Espoo Puh. 020 7120 760 www.nykypuu.fi

ORLE OYHovirinnantie 5, 20780 KaarinaPuh.: 040 939 1951www.orle.fi

PLANEX OY Konalankuja 1–3, 00390 Helsinki Puh. (09) 774 5177 www.planex.fi

PROLESEC OYVoimakatu 5, 20520 Turku Puh. (02) 6510 1870, 040-519 8550 www.prolesec.fi

PRODOIT OYLaakerikuja 3, 90620 Oulu Puh. 040-571 1591 www.prodoit.fi

PUITE OY Vanha Talvitie 11, 00580 Helsinki Puh. 09-586 8840 www.puite.fi

SAHERMA OYVanha valtatie 190 rak 11, 04500 Kellokoski Puh. 0500 548326 www.saherma.com

SALKAPUU OYAikkalankuja 26, 15880 Hollola Puh. 045-137 3573 www.salkapuu.fi

SATAC OYHaarasuontie 11, 90240 Oulu Rantakatu 8 B, 92100 Raahe Puh. 020 798 100 www.100c.fi

SOMITEK OYViinikankaari 13, 01530 Vantaa Puh. 010 292 2820 www.somitek.fi

SPIRAALI OYKirkkotie 482, 01820 Klaukkala Puh. (09) 276 6450, 050 553 9380/Risto www.spiraali.fi

STAND BY ME OYUntamontie 12 as 2, 04230 Keravawww.standbyme.fi

STANDFITTERS OYKukonkoskenkatu 9, 15700 Lahti Puh. 010 423 1191 www.standfitters.fi

STANDIMAN OYMäkelänkatu 52 A, 00510 Helsinki Puh. (09) 701 7200

SUOMEN AV"PALVELU OYHöylääjäkuja 6 04500 KellokoskiPuh: 040-590 1225www.avpalvelu.fi

OY STERLA"SERVICE ABPähkinärinteentie 41, 01710 Vantaa Puh. (09) 853 2266 www.sterla.fi

STUDIO GASTON OYKivipyykintie 5, 01260 Vantaa Puh. 010 548 1701 www.studiogaston.fi

STUDIO PAAVO SUURONEN OYMäntytie 14 B, 02270 Espoo Puh. (09) 2709 2150

STÄNDI OY Petikontie 16–18, 01720 Vantaa Puh. (09) 4153 3400 www.standi.fi

SUOMEN MESSUT OSUUSKUNTAPL 21, 00521 Helsinki Puh. 040-450 3250 www.finnexpo.fi

TAIKALYHTY OYSörnäisten rantatie 33 D, 4 krs. 00500 Helsinki Puh: 09-3487 0020, 0400-437 909 www.taikalyhty.fi

TAMPEREEN MESSUT OYIlmailunkatu 20, 33900 Tampere Puh. 0207 701 200 www.tampereenmessut.fi

TROI HELSINKI OYRuosilantie 1, 2. krs., 00390 Helsinki Puh. 0400-303 656 www.troi.fi

TUOTANTOYHTIÖ TV10 OYUutiskatu 2, 00240 HelsinkiPuh: 0400 858 112www.tv10.fi

TURUN MESSUKESKUS OYMessukentänkatu 9-13, PL 57, 20201 Turku Puh. (02) 337 111 www.turunmessukeskus.fi

FAIRPLAY/ OY TURUN MESSUNTEKIJÄT ABTeollisuustie 13, 23120 Mietoinen Puh. 040 5500313

VALTAEXPO OYSeisakkeenkatu 11, 29200 Harjavalta Puh 02-674 3266 www.valtaexpo.fi

WS"EXPO GROUP OY LTDHannuksenpelto 1, 02270 Espoo Puh. (09) 6844 530 www.wsexpogroup.fi


VasaraPohjanmaan Rakennusmessut

25.-27.10.BOTNIAHALLI

KnowhowKoulutus, Työelämä ja Rekrytointi


Waasan Sijoitus 201214.2.KAUPUNGINTALO

Pohjanmaan SuurmessutVaasan Kirjamessut


Vaasa Wind Exchange19.-20.3.KAUPUNGINTALO

VALTAAPohjanmaan

valtavat markkinat,lähde messuille!

20

13

P O H JA N M AA N Ö S T E R B O T T E N

www.pohjanmaanexpo.fi(06) 318 5100

Silverplast OyPuh. 09-8533 823Fax. 09-8533 824

Läntinen teollisuuskatu 1702920 Espoo

www.silverplast.fi

Tulostusmateriaalien jälkikäsittelyt

Klikkaa tietoa messuista

www.messuliitto.!


PainopaikkaKirjapaino UusimaaTeollisuustie 19, 06150 PorvooPuh. 020 6100 140, fax 020 770 3023

TaittoKirsi Rasinen Tmi, puh. 050 586 9193Ohrakuja 6, 02920 [email protected]

IlmoituksetKonsulttitoimisto Willehard1919 Kari NybergPuh. 0400-578 [email protected]

Ilmoitushinnat *)1/1 sivu 180 x 260 mm 1.320,- A4 + 3mm 1.320,-1/2 sivu 180 x 125 mm 830,- 87 x 260 mm 830,-1/4 sivu 87 x125 mm 630,- 180 x 60 mm 630,-1/8 sivu 87 x 60 mm 335,-Sisäkannet 1.575,-Takakansi 1.785,-

*) alv 23% ei sisälly hintoihin.

Tilaukset: 20 e/2 numeroaTilaukset ja osoitteenmuutoksetMessu- ja somistusalan liiton osoitteeseen

Messu- ja somistusalan liitto ry

Perustettu vuonna 1962

Puheenjohtaja

Jari Harmoinen, Sterla-Service Oy puh. (09) 853 [email protected]

Varapuheenjohtaja

Marketta Karivuo, Globex Oypuh. 010 617 [email protected]

Hallitus 2011–2012

Merja Fageström, Fair Partner Oy puh. (019) 375 7100merja.fagerstom@fairpartner .fi

Jyri Kiho, Expo Expert Oy puh. 040 530 5500 [email protected]

Jari Isohella, Maiseri Oy puh. (06) 450 7333 [email protected]

Somistajayhdistys ry

Laajasuontie 4 A 7, 00320 Helsinki, puh. 040 552 7235

Stipendirahasto

Somistajayhdistys myöntää rahastosta

100 – 200 euron suuruisia stipendejä

somistajien ammatinedistämis-

tarkoituksiin. Stipendirahaa voivat hakea

muutkin kuin yhdistyksen jäsenet.

Stipendirahaa haetaan somistaja-

yhdistyksen hallitukselle suunnatulla

vapaamuotoisella hakemuksella.

Hallitus 2012

Puheenjohtaja Iris Heikkonen

Varapuheenjohtaja Annika Hirvi

Toiminnanjohtaja Tiina Saine

Sihteeri Minna Nyström

Tarja Hiitola, Anu Kytömäki,

Eija Lehtinen, Taru Leminen,

Pauliina Rusi, Marika Sarjosalo,

Kristiina Vaalasmaa

SomistajayhdistysPerustettu vuonna 1950

Jäsenet

Pasi Suuronen, Muotomainos Oy puh. 010 229 [email protected]

Petri Vanhala, Suomen Messut puh. [email protected]

Toni Kauppinen, Nykypuu Oy puh. 020 7120 760 toni. [email protected]

messut & somistus 2/2012

Documents