mestari ja kisälli ii - hanke · 1. johdanto suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti toteutti...

Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiöSuomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiKalakouluntie 7221610 Kirjala

EU investoi kestävään kalatalouteen

Mestari ja kisälli II - hanke2.2.2009 – 31.12.2010

Loppuraportti

Turussa 31.3.2011Maria Saarinen

Sisältö

1. Johdanto

2. Hankkeen tavoitteet

3. Hankkeen organisaatio

4. Hankkeen rahoitus ja aikataulu

5. Hankkeen toteutus ja tulokset

5.1. Mestari ja kisälliparien hakumenettely ja parien valinta

5.2. Oppisopimukset ja kisällien koulutukset

5.3. Mestareiden neuvottelupäivät ja palautteen kerääminen

6. Tiedotus

7. Järjestelmän toimivuuden arviointi

8. Nuoren kalastajan aloitustuki

9. Kalastusyrittäjän yrityskoulutuspaketti

Lopuksi

Liitteet

Liitteet 1 - 6 Seurantaryhmän kokouspöytäkirjatLiite 7 Valintakriteerit mestareille ja kisälleilleLiitteet 8 - 11 Suomenkieliset esitteet (yleisesite, kalastaja, kalanviljelijä, kalanjalostaja)Liitteet 12 - 13 Ruotsinkieliset esitteet(yleisesite, kalastaja)Liitteet 14 - 19 Suomenkieliset hakulomakkeet (kalastus, kalanviljely, kalanjalostus)Liitteet 20 – 25 Ruotsinkieliset hakulomakkeet (kalastus, kalanviljely, kalanjalostus)Liite 26 Hankkeeseen ilmoittautuneiden kisällien sijoittuminen kartalleLiite 27 Yhteenveto kisällien koulutusten toteutumisestaLiite 28 Mestareiden neuvottelupäivän ohjelmaLiite 29 Lehtiartikkeli ”Mestari ja kisälli II käynnistyi helmikuussa”Liite 30 - 32 Esimerkkilaskelmia aloittavan kalastusyrityksen kustannuksistaLiite 33 Esimerkkilaskelma Nuoren kalastajan aloitustuen vaikutuksesta poisto-

ja verkkokalastajan talouteenLiite 34 Kalastajan yrityskoulutuspaketti

Kannen kuvassa mestari Olavi Sahlstén (vasemmalla) ja kalastusyrittäjäkisälli Jalmari Kaima (kuva Maria Saarinen).

2

1. Johdanto

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti toteutti uusia ammattikalastajia kouluttaneen Mestari ja kisälli – pilottihankkeen 2.1.2008 – 30.4.2010. Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousministeriössä suunnitellun elinkeinokalatalouden mestari ja kisälli – järjestelmän testaaminen käytännössä. Syynä koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja pilottikoulutus-kokeilun käynnistämiseen oli huoli ammattikalastuksen jatkuvuudesta Suomessa ja kotimaisen kalan tarjonnan varmistamisesta tulevaisuudessa. Koska kalatalouden perustutkintokoulutus saatetaan kokea liian pitkäkestoisena, laaja-alaisena ja teoreettisena, oli tarvetta kehittää koulutusjärjestelmä, jossa nuori voi hankkia tarvitsemansa ammattitaidon pääasiassa työssä oppimalla niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymisen avulla. Oppisopimus-koulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään tietopuolisella opetuksella oppilaitoksessa.

Mestari ja kisälli pilottihankkeessa koulutettiin yhteensä 13 kalastusyrittäjää ja -työntekijää. Pilottikoulutushankkeen tavoitteena oli myös selvittää koulutusjärjestelmän laajentamista vesiviljelyn ja kalanjalostuksen sektoreille, joilla tarvitaan lisää ammattitaitoista työvoimaa.

Koulutusjärjestelmä herätti runsaasti kiinnostusta ammattikalastajien ja kalatalousalalla työskentelevien lisäksi myös koulutuksen edustajien keskuudessa. Sen hyvinä puolina pidettiin työelämälähtöisyyttä ja opiskelijan tarpeiden mukaan joustavaa koulutuksen toteutusta. Hankkeen aikana järjestelmästä saatu palaute oli pääosin positiivista. Projektipäällikölle ammattikalastajilta ja mahdollisilta kisälleiltä tulevat kyselyt osoittivat koulutukseen kohdistuvaa kiinnostusta.

Mestari ja kisälli – järjestelmän kokeilua haluttiin jatkaa ja laajentaa sitä myös vesiviljelyn ja kalanjalostuksen sektoreille, ja sitä varten perustettiin Mestari ja kisälli II – hanke. Koulutusten toteutuksessa huomioitiin pilottikoulutushankkeessa esiin tulleet kehittämis-kohteet kuten parien valintakriteerien täsmentäminen, yhteistyön tiivistäminen oppisopimus-toimistojen kanssa ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen.

2. Hankkeen tavoitteet

Mestari ja kisälli II – hankkeen tavoitteena oli käynnistää kalastuksen kisällien pilotti-koulutusryhmän lisäksi toinen koulutusryhmä. Lisäksi tavoitteena oli käynnistää kalanviljelyn ja kalanjalostuksen työntekijöiden koulutus kokemusten hankkimiseksi mestari ja kisälli – järjestelmän soveltuvuudesta näille sektoreille. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet olivat:

- kouluttaa viisi kisälliä elinkeinokalastuksen yrittäjäksi ja 30 kalataloustyöntekijäksi joko kalastuksen, vesiviljelyn tai kalanjalostuksen sektoreille

- toteuttaa kisällien koulutus oppisopimuspohjaisena ammatillisena lisäkoulutuksena henkilökohtaistetun opiskelusuunnitelman mukaisesti

o kisälli voi osallistua tietopuoliseen koulutukseen omaa kotipaikkakuntaansa lähin-nä olevassa kalatalousalan opetusta järjestävässä oppilaitoksessa

3

o ostopalveluna toteutettaville kursseille, esimerkiksi kalastajan perusturvallisuus- ja paloturvallisuuskursseille, kisällit koottaisiin samanaikaisesti koko maasta

- järjestää mestareille koulutustilaisuuksia, joissa heidät perehdytetään oppisopimus-järjestelmään sekä opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin

- kehittää sähköistä hakumenettelyä www.kalaopetus.fi –sivustolla uudistamalla kalastuk-sen mestarin ja kisällin lomakkeet ja luomalla uudet lomakkeet vesiviljelyn ja kalanjalos-tuksen pareille

- arvioida seurantaryhmän kokouksissa järjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä suunnitella kehittämistoimenpiteitä

3. Hankkeen organisaatio

Hanketta hallinnoi Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, joka valitsi osa-aikaiseksi projektipäälliköksi Maria Saarisen ja nimesi hankkeen ohjausryhmän.

Ohjausryhmään kuuluivat:

Bondestam Orian, MMM/KROHalonen Timo, MMM/KROHeinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ryJordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ryKarkama Markku, OpetushallitusKarttunen Vesa, Kalatalouden Keskusliitto ryKuuppo Mailis (pj), Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMustonen Irmeli, ETL/Kalateollisuusyhdistys ry 31.8.2009 saakkaPoskiparta Mikko, Suomen kalankasvattajaliitto ryRöntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto ry Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Vainikainen Anna, ETL/Kalateollisuusyhdistys ry 31.8.2009 alkaen

Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin rahoittajan edustajana Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY – keskuksesta ja hänen varajäsenenään Anneli Malmberg. Sihteerinä toimi Maria Saarinen.

Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kuusi kertaa, joista viisi oli varsinaisia kokouksia ja yksi sähköpostikokous (kokouspöytäkirjat liitteinä 1 – 6, s. 18). Kahta viimeistä kokousta lukuun ottamatta kokouksissa käsiteltiin myös Mestari ja kisälli pilottihankkeen asiat.

4. Hankkeen rahoitus ja aikataulu

Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö toimitti projektin hankesuunnitelman ja rahoitus-hakemuksen Varsinais-Suomen TE-keskukseen (nyk. ELY-keskus) 2.2.2009. Hakemusta

4

http://www.kalaopetus.fi/

tarkennettiin ja täydennettiin 10.7. ja 16.7.2009, jolloin koulutettavien kisällien määrä oli selvillä.

Varsinais-Suomen TE-keskus myönsi päätöksellään 17.7.2009 hankkeelle 234 300 euron avustuksen elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä. Myön-netty avustus oli 100 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä.

1.11.2010 hankkeelle haettiin 26 804 euron lisäavustus, jotta Mestari ja kisälli pilottihankkeen neljä kisällinpalkkiota voitiin maksaa jatkohankkeen kautta. Kyseinen summa oli jäänyt pilottihankkeelta käyttämättä, koska pilottihanke päättyi, ennen kuin kisällien yritykset olivat ehtineet olla toiminnassa vuoden ja palkkiot voitiin maksaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi hakemuksen 8.11.2010. Näin ollen Mestari ja kisälli II – hankkeen lopullinen avustus lisäavustuksen jälkeen oli 261 104 euroa.

Hankkeen lopulliset kustannukset olivat 217 170,90 euroa.

Mestari- ja kisälli II - hankkeen suunniteltu toteutusaika oli 2.2.2009 – 30.9.2010. Hankkeen seurantaryhmä päätti kuitenkin kokouksessaan 23.9.2010 hakea hankkeelle jatkoaikaa 31.12.2010 saakka. Syynä jatkoajan tarpeelle oli muun muassa se, että loppuraporttiin halut-tiin mukaan selvitys maatalouspuolen aloitustukijärjestelmän mahdollisuuksista kalastus-puolella sekä suunnitelma tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketin sisällöksi.

5. Hankkeen toteutus ja tulokset

Mestari ja kisälli pilottihankkeen seurantaryhmä hyväksyi kokouksessaan 17.2.2009 esityksen kisällien ja mestareiden valintakriteereistä jatkohankkeessa (liite 7, s. 31). Samassa kokouk-sessa päätettiin hankkeen tukiperusteista ja –määristä sekä koulutussuosituksista. Päätösten pääkohdat olivat seuraavat:

- pilottikoulutushankkeessa oppisopimusten solmimisen yhteydessä ilmenneiden vaikeuk- sien vuoksi oppisopimukset tehtäisiin jatkossa pääsääntöisesti oppilaitosten omien oppisopimustoimistojen kanssa

– kisällin palkkaa varten maksettavat tuet ovat:

- kalastusyrittäjä 1 000 euroa / kk- kalastustyöntekijä 400 – 800 euroa / kk harkinnanvaraisesti- kalanviljelytyöntekijä 400 – 600 euroa / kk harkinnanvaraisesti- kalanjalostustyöntekijä 400 euroa / kkToisin kuin pilottihankkeessa, palkan sivukustannuksia ei korvata

– työntekijäkoulutuksessa mestarille ei makseta palkkiota, ja kalastusyrittäjäkoulutuksessa mestarille maksetaan harkinnanvarainen palkkio 0 – 4 000 euroa (ei palkkiota sukupolven-vaihdostapauksissa)

5

– yritystoiminnan koulutuksen aikana tai heti sen jälkeen aloittavalle yrittäjäkisällille maksettava tuki on harkinnanvarainen ja suuruudeltaan 0 – 8 000 euroa ja mikäli yritys toimii vielä vuoden kuluttua sen perustamisesta. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos kisälli on perustanut yrityksen jo ennen oppisopimusta tai jos hän jatkaa olemassa olevaa yritystä

– suositellaan, että jokainen kisälli suorittaisi vähintään yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta tai yrittäjän, kalanviljelijän tai kalanjalostajan ammatti-tutkinnosta

– parit valitaan sen mukaan, miten ne täyttävät valintakriteerit. Kalastusyrittäjäkoulutukseen hakeutuvat ovat kuitenkin etusijalla

5.1 Mestari ja kisälliparien hakumenettely ja parien valinta

Hankkeen esitteet (liitteet 8 – 13, s. 32) ja hakulomakkeet (liitteet 14 – 25, s. 38) liitettiin www.kalaopetus.fi -sivulle 9.3.2009. Hakulomakkeet voi täyttää ja lähettää napin painalluksella suoraan netissä, jolloin ne tulivat automaattisesti projektipäällikön sähköpostiin, tai ne voi lähettää erillisinä lomakkeina sähköpostitse tai postitse. Sähköistä hakujärjestelmää ja hakulomakkeita täydennettiin Mestari ja kisälli pilottihankkeen kokemusten pohjalta.

Avoinna olevasta hausta tiedotettiin kahteen eri otteeseen kaikkia TE-keskuksia, kalatalous-keskuksia ja Pro Agrioita sekä Kalatalouden keskusliittoa. Edellisten lisäksi tiedotteen sai suoraan sähköpostiInsa noin 100 ammattikalastajaa Suomen merialueella Suomen Ammatti-kalastajaliitto SAKL ry:n ja projektipäällikkö Maria Saarisen kautta. Pilottihankkeen projektipäällikkö oli tiedottanut tulevasta jatkohankkeesta useissa kalatalous- ja koulutusalojen tilaisuuksissa.

Hakuaika päättyi 6.4.2009. Yhteensä 21 paria lähetti hakemuksen, joista 16:n tavoitteena oli kalastusyrittäjän tai –työntekijän koulutus ja viiden vesiviljelytyöntekijän koulutus. Lisäksi saatiin kolme hakemusta parittomilta kalastuksen kisälleiltä ja yksi vesiviljelyn kisälliltä. Parittomia kalastuksen mestareita ilmoittautui kaksi. Kalanjalostuspuolelta ei saatu yhtään hakemusta, mutta hakuajan päätyttyä alalta tuli muutamia kiinnostuneita kyselyitä. Yksi kalastuksen pari (työntekijä) peruutti hakemuksensa ennen valintatilaisuutta.

Maantieteellisesti hakijoita oli koko maan alueelta pääosan ollessa kuitenkin Keski- ja Itä-Suomesta sekä Länsirannikolta (karttaliite 26, s. 60).

Useilta hakijoilta pyydettiin lisäselvityksiä ennen parien lopullista valintaa, ja alueellisilta TE-keskuksilta pyydettiin arvioinnit erityisesti mestareiden soveltuvuudesta tehtäväänsä.

Seurantaryhmä valitsi kokouksessaan 22.4.2009 hankkeeseen 20 paria. Kolme paria jätti koulutuksen aloittamatta. Kaksi kalastuksen kisälliä muutti suunnitelmiaan, ja yksi mestari oli hakenut ja saanut kisällille palkkatukea TE-toimistolta ja halusi jättäytyä pois Mestari ja kisälli –hankkeesta. Koulutuksen aloitti siten 17 paria, joista kahdeksan kalastusyrittäjäkoulutukses-sa, neljä kalastustyöntekijäkoulutuksessa ja viisi kalanviljelytyöntekijäkoulutuksessa.

6

http://www.kalaopetus.fi/

5.2 Oppisopimukset ja kisällien koulutukset

OppisopimuksetParien valinnan jälkeen projektipäällikkö otti yhteyttä paikallisiin oppisopimustoimistoihin. Ensisijaisena tavoitteena oli saada oppisopimukset oppilaitosten omien oppisopimustoimisto-jen kautta. Aina tämä ei kuitenkaan onnistunut, myöskään muutama muu oppisopimustoimisto ei ottanut kisällejä asiakkaaksi. Syyksi esitettiin useimmiten rahan puute tai se, että kisälli oli suorittamassa vain tutkinnon osaa. Yhden kisällin kohdalla vasta kolmas kysytty oppisopimus-toimisto suostui tekemään sopimuksen

Oppisopimukset laadittiin oppisopimustoimistossa, mestariyrityksessä tai oppilaitoksessa. Hankkeen projektipäällikkö, pilottihankkeen projektipäällikkö tai molemmat olivat paikalla yhdeksässä oppisopimuksen laadintatilaisuudessa. Oppisopimukset saatiin solmittua elokuun puoleenväliin 2009 mennessä. Oppisopimustoimistojen mestareille maksamat koulutus-korvaukset vaihtelivat 0 eurosta 180 euroon kuukaudessa.

Yhdellä mestarilla oli kaksi kisälliä (kalastusyrittäjä ja -työntekijä), joista toinen oli hakutilan-teessa pariton kisälli. Yhdellä kisällillä (kalastusyrittäjä) oli kaksi mestaria kahdella eri troolialuksella.

KoulutussuunnitelmatTavoitteena oli, että kisällien koulutussuunnitelmat räätälöitäisiin heidän omien kehittämis-tarpeidensa pohjalta, jotta koulutus antaisi heille mahdollisimman hyvät valmiudet toimia jatkossa ammatissaan. Kaikilla kisälleillä ei kuitenkaan ollut käsitystä siitä, mitä oppia he eniten tarvitsivat, eivätkä oppisopimustoistotkaan tunteneet kalatalouden perustutkinnon sisältöä erityisen hyvin. Tällöin koulutussuunnitelmat laadittiin oppilaitosten ja mestarien parhaan käsityksen mukaan ja siten, että oppisopimustoimistojen esittämät kriteerit täyttyivät. Jotkin mestarit suhtautuivat kriittisesti kalatalousoppilaitosten antamaan koulutukseen ja olivat sitä mieltä, että pystyvät itse antamaan kisällille tarpeellisen koulutuksen. Näissä tapauksissa vain kisällin tutkintotilaisuus oli tarkoitus järjestää oppilaitoksessa.

Kalastuksen kahdeksasta yrittäjäkisällistä kuusi lähti suorittamaan yrittäjyyteen liittyviä opintoja eli yrittäjän ammattitutkintoa joko kokonaan (neljä kisälliä) tai osia tutkinnosta (yksi kisälliä) tai avointa yrittäjävalmennusta (yksi kisälli). Yrittäjyyttä opiskelemaan lähteneistä kisälleistä kaksi oli suorittanut aikaisemmin kalatalouden perustutkinnon. Kahden kisällin tavoitteena oli suorittaa osia kalatalouden perustutkinnosta. Nämä opinnot liittyivät lähinnä vesillä liikkumiseen ja kalastuksen perustaitoihin. Yhden kisällin alkuperäisenä tavoitteena oli suorittaa Merenkulkualan perustutkinnosta kalastusaluksen päällikön koulutus. Hankkeen alussa kuitenkin selvisi, että Rauman ammattiopiston Merenkulkualan yksikön koulutuksia ei voinut suorittaa oppisopimuksella, eikä kalastusaluksen päällikön koulutusta myöskään voinut suorittaa näyttötutkintona.

Kalastuksen työntekijäkisällit lähtivät suorittamaan osia kalatalouden perustutkinnosta. Koulu-tus keskittyi kalastuksen ja kalankäsittelyn perustaitoihin.

Kaikkien vesiviljelyn kisällien tavoitteena oli suorittaa kalanviljelijän ammattitutkinto joko kokonaan tai osittain.

7

Koulutusten toteutuminenTietopuolista koulutusta antoivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (viisi kisälliä), Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti (kolme kisälliä), Ammattiopisto Lappia (kaksi kisälliä), Koulutuskeskus Salpaus (yksi kisälli), Turun aikuiskoulutuskeskus (2 kisälliä), Lapin aikuiskoulutuskeskus (kaksi kisälliä) ja Johtamistaidon Opisto Satakunta (yksi kisälli). Hankkeen rahoittamina osa kisälleistä osallistui useiden eri tahojen järjestämiin ensiapukoulu-tuksiin, kalastajan perusturvallisuuskurssille, kuljettajakurssille ja palokoulutukseen sekä suoritti hygieniaosaamis- ja tulityökortit. Kalastajan perusturvallisuuskurssi järjestettiin Airisto Centerissä yhteisenä sekä pilotti- että jatkohankkeen kisälleille (kuva 1).

Kuva 1. Kisällit turvallisuuskurssilla Airisto centerissä Paraisilla syksyllä 2009 (kuva Maria Saarinen).

Opintojen etenemistä seurattiin yhteydenotoilla pääasiassa kisälleihin ja mestareihin mutta myös tietopuolisen koulutuksen järjestäjiin ja oppisopimustoimistoihin. Koulutusten toteutumi-sessa kisällien välillä oli suuria eroja (LIITE 27, S. 61).

Kalastuksen kisällitOsa kisälleistä suoritti tietopuoliset opinnot opiskelusuunnitelman mukaisesti, mutta joidenkin kisällien tietopuolinen koulutus jäi osittain toteutumatta. Kisälleiltä saadun palautteen mukaan syynä olivat useimmiten kisällin työkiireet juuri silloin, kun tarvittava kurssi tai koulutusta olisi ollut tarjolla ja koulutusta ei voitu järjestää silloin, kun kisällillä olisi ollut mahdollisuus siihen osallistua. Joissakin tapauksissa oppilaitoksen puolelta tuli myös viivästymistä koulutuksen järjestämisessä. Vaikeimmin toteutettaviksi osoittautuivat koneenhoitajan pätevyyksiin liittyvät koulutukset, joita järjestetään vain tiettyinä ajankohtina ja jotka toteutetaan vain silloin, kun osallistujia saadaan tietty määrä. Hankkeen aikana kaksi koneenhoitajan kurssia peruutettiin liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

8

Yrittäjän ammattitutkintoa suorittaneiden kisällien mukaan opintojen sisältöä oli vaikea sovel-taa kalastusyrityksen toimenkuvaan, vaikka jotakin hyötyä koulutuksesta koettiinkin olleen. Yrittäjän ammattitutkinto sellaisenaan soveltuu parhaiten esimerkiksi vähittäiskaupan tai erilaisten pikkukauppojen alalle. Yhden kalastusyrittäjäkisällin koulutus (yrittäjän at) jatkuu alkuvuoteen 2011 saakka.

Yhden kalastusyrittäjäkisällin koulutus keskeytyi neljän kuukauden jälkeen. Mestari purki työsuhteen, koska hänen mielestään kisällistä ei ollut ammattikalastajaksi. Myös yhden kalastustyöntekijäkisällin koulutus keskeytyi neljän kuukauden jälkeen molemminpuoliseen motivaation puutteeseen. Syynä olivat myös monet erimielisyydet muun muassa lomapäivien pitämisestä ja työajoista. Mestari totesi, että kalastustyöntekijän työllistymiseen tähtäävä koulutus on mahdottomuus hänen toimialueellaan, jossa kalamäärät ovat erittäin pieniä. Yrittäjäkisällin koulutus saattaisi kuitenkin onnistua sellaisessa isältä pojalle tai muussa vastaavassa tapauksessa, kun toimitaan laajemmin kalatalouden parissa ja kalastus on yhdistetty esimerkiksi jalostukseen.

Kalastuksen yrittäjäkisälleistä vain yksi perusti oman yrityksen koulutuksen jälkeen syksyllä 2010. Kaksi oli perustanut oman yrityksen jo ennen kuin hanke alkoi, ja he toimivat edelleen joko pää- tai sivutoimisina ammattikalastajina. Kaksi kisälliä on nyt muissa töissä, mutta harkitsevat kalastusyrityksen perustamista. Yksi kisälli jäi työttömäksi koulutuksen jälkeen mutta aikoo perustaa yrityksen vuonna 2011 ja on jo ilmoittautunut ammattikalastaja-rekisteriin. Pareista yksi oli isä ja poika –pari, jonka kohdalla sukupolvenvaihdos lähivuosina on mahdollista.

Puolet kalastustyöntekijäkisälleistä on edelleen vakituisina työntekijöinä mestariyrityksissä, puolet on hakeutunut muihin töihin.

Vesiviljelyn kisällitVesiviljelytyöntekijäkisälleistä kolme teki oppisopimuksen kalanviljelijän ammattitutkinnon suorittamisesta kokonaan, minkä vuoksi heidän oppisopimuksensa tehtiin mestari ja kisälli –koulutusaikaa pidemmälle ajalle. Koulutukset päättyvät vuoden 2011 puolivälissä. Koulutuk-sen järjestämisessä on ollut aikataulullisia ongelmia, eikä sitä ole pystytty järjestämään mestariyritysten toivomassa tahdissa.

Kahdesta koulutuksen päättäneestä kisällistä toinen on edelleen mestariyrityksen vakituisena työntekijänä, mutta toinen palasi entiseen työpaikkaansa.

5.3 Mestareiden neuvottelupäivät ja palautteen kerääminen

Hankesuunnitelman mukaisesti mestareille järjestettiin alueellisesti yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Mahdollisimman monen mestarin saamiseksi mukaan tilaisuuksiin yhtä aikaa tilaisuudet järjestettiin yhdessä Mestari ja kisälli pilottihankkeen kanssa. Pohjois-Suomen mestarit kokoontuivat Rovaniemellä 9.12.2009, Varsinais-Suomen mestarit Porissa 10.12.2009 ja Itä-Suomen mestarit Savonlinnassa 10.3.2010. Mestari ja kisälli II – hankkeesta neuvottelupäiville osallistui yhteensä 13 mestaria, myös koulutuksensa keskeyttäneiden kisällien mestarit osallistuivat. Koulutustilaisuuksien sisältöinä olivat oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja arviointi sekä työturvallisuusasiat (LIITE 28, s. 63). Rovaniemellä kouluttajana toimi Esa Rastas Ammattiopisto Lappiasta, Porissa Kalle Niemi Suomen kalatalous- ja

9

ympäristöinstituutista ja Savonlinnassa Sakari Törmälä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Sekä jatkohankkeen että pilottihankkeen projektipäälliköt osallistuivat tilai-suuksiin.

Koulutusteemojen ohella mestaritapaamisten keskeisenä asiana oli myös keskustelu järjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Kaikissa tilaisuuksissa keskusteluissa nousivat esiin erityisesti mestarille kuukausittain kisällin palkkakustannuksia varten maksettavan tuen suuruus sekä tuen ja lisätiedon tarve työsopimusta ja oppisopimusta solmittaessa, mestarin ja kisällin välisissä työaikaa ja lomaa koskevissa asioissa ja oppisopimusopiskelijan arvioinnissa. Mestarien palautetta on kerätty tapaamisten jälkeen myös puhelimitse ja sähköpostitse.

Oppisopimustoimistojen sopimuksen solmimisen yhteydessä antama informaatio vaihteli melkoisesti. Osa koulutustarkastajista kävi mestarille ja kisällille antamiensa kansioiden sisällön yksityiskohtaisesti läpi toisten vain antaessa kansiot luettaviksi. Epäselvyyttä mestareilla oli lähinnä arvioinneista sekä koulutuskorvausten hakemisesta.

Oppisopimuksen solmimisen edellytyksenä on mestarin ja kisällin välinen työsopimus, jossa sovitaan muun muassa palkasta ja työajoista. Mestarin ja kisällin välillä esiintyi joissakin tapauksissa erimielisyyttä työajoista. Mestarit toivoivatkin erityisesti kalastusyrittäjäkisälleiltä yrittäjämäisempää otetta ja joustoa työaikoihin siten, että sesonkiaikoina tehtäisiin pitkiä työpäiviä ja vapaapäivät pidettäisiin hiljaisempina ajankohtina. Mestarien mielestä tämä pitäisi ottaa huomioon mahdollisessa pysyvässä järjestelmässä heti alkumetreillä siten, että koulutukseen hyväksyttäisiin vain ne yrittäjäkisällit, jotka hyväksyisivät kalastusyrittäjän todelliset vaatimukset ja työajat jo koulutusaikana. Eräs mestari esitti koulutusjärjestelmää, jossa kisälli tulisi oppisopimuskoulutukseen yrittäjänä esimerkiksi saalispalkalla.

Lomapäivistä ilmeni myös jonkin verran erimielisyyttä kisällin katsoessa voivansa itse päättää, milloin pitää lomapäivänsä. Jotkut kisällit eivät myöskään olisi halunneet osallistua pyydysten ja alusten huolto- ja korjaustöihin, vaikka ne kuuluvat olennaisesti kalastajan työnkuvaan. Mestareista osa esittikin kalastuskisälleille esimerkiksi kolmen kuukauden koeaikaa, jona aikana mestari pystyisi arvioimaan, onko kisällistä kalastusyrittäjäksi.

Tietopuolisen opetuksen useimmat mestarit katsoivat olevan hyvä tuki työssä opitun ammat-titaidon syventämiseksi. Toiveena oli, että lähiopiskelujaksot oppilaitoksissa sijoitettaisiin kalastuksen hiljaisten kausien ajalle. Jotkin kalastuksen mestarit olivat sitä mieltä, että alan omia erityistarpeita ei kyetty ottamaan tarpeeksi huomioon koulutusta suunniteltaessa, ja että osatutkintojen sisältö oli liian jäykkää ja tiettyyn raamiin sidottu. Muutaman mestarin mielestä koulutuksen suunnitteluun olisi kaikkien osapuolten pitänyt paneutua syvemmin; nyt saattoi tuntua siltä, että koulutussuunnitelma ”väännettiin väkisin” ja koulutus toteutettiin hätäisesti.

Mestareiden kisällin palkkaa varten saamaa tukea pidettiin liian alhaisina. Kisällin opetta-minen ja ohjaaminen vie alkuvaiheessa runsaasti ylimääräistä aikaa. Kisälli voi aluksi toiminnallaan aiheuttaa jopa rahallista menetystä, josta mestarit mainitsivat esimerkkinä kalan fileoinnissa muodostuvien painohävikkien suuruuden. Jo pilottihankkeessa mukana ollut mestari kritisoi sitä, että jatkohankkeessa tukea ei enää maksettu kisällin palkan sivukuluihin. Joidenkin mielestä mestarille maksettava palkkio hupeni nyt kisällin palkan sivukuihin ja muihin tästä koituviin ylimääräisiin kuluihin. Kritiikkiä tuli myös tukien ja palkkioiden

10

muuttamisesta harkinnanvaraisiksi. Mestarit esittivät kuukausittaisen tuen määräksi 1 500 euroa kalastusyrittäjän koulutuksessa ja 1 200 euroa kalastustyöntekijän koulutuksessa.

Kysyttäessä mestareilta, olisivatko he valmiita ottamaan uudestaan kisällejä ohjattavikseen, mikäli järjestelmästä tulisi pysyvä, enemmistö vastasi myöntävästi. Loput sanoivat harkitse-vansa asiaa, mikäli tukia saataisiin korotettua ja kisälleiden kanssa saataisiin aikaan joustavat työajat.

6. Tiedotus

Mestari ja kisälli pilottihankkeesta oli tiedotettu hyvin kattavasti sen toteutusaikana. Maa- ja metsätalousministeriö laati tällöin mestari- ja kisällijärjestelmästä tiedotteen sekä esitteen, jota jaettiin sähköisenä kalatalousalan neuvontajärjestöille ja TE-keskuksille. Järjestelmän esitettä lähetettiin myös kalatalousalan oppilaitoksiin, oppisopimustoimistoihin ja asiasta kiinnostuneil-le ja jaettiin kalatalousalan tilaisuuksissa. Hanketta esiteltiin monissa tilaisuuksissa, joissa myös kerrottiin tulevasta jatkohankkeesta. Järjestelmän laajentamisesta kalanviljely- ja kalanjalostussektoreille laadittiin tiedotteet Suomen Kalankasvattajaliitolle ja Suomen Kalakauppiasliitolle, jotka lähettivät sen edelleen jäsenistölleen.

Mestari ja kisälli II – hankkeen tiedotustyö aloitettiin talvella 2009, jolloin tiedotteet jatko-hankkeesta lähetettiin kaikkiin kala-alan järjestöihin, TE – keskuksiin ja Pro Agrioihin. Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry julkaisi tiedotteen www-sivuillaan. Projektipäällikkö Saarisen kautta tiedotteen sai suoraan sähköpostiinsa noin 100 ammattikalastajaa Suomen rannikolla.

Mestari ja kisälli -järjestelmästä sekä oppisopimuskoulutussysteemistä yleensä annettiin koko hankkeen ajan tietoa sekä puhelimitse että sähköisesti, tiedusteluja hankkeesta tuli paljon sekä jatko- että pilottihankkeen projektipäälliköille.

Kuva 2. Kisälli Jaakko Ahtonen, mestari Heikki Eskelinen ja projektipäällikkö Maria Saarinen esitelmää pitämässä Kalaviikolla 2010 (kuva Kim Jordas).

11

Projektipäällikkö kirjoitti hankkeesta artikkelin Kalahaaviin, Kalastajaan ja Fiskarposteniin (LIITE 29, s. 64). Lisäksi hän piti aiheesta esitelmän Kalaviikolla 2010, jolloin mukana oli myös yksi mestari ja kisälli –pari kertomassa kokemuksistaan (kuva 2, s. 11).

Yksi kalastuksen pari oli kertomassa kokemuksistaan Mestari ja kisälli – koulutusjärjes-telmästä ohjemassa A-talk keväällä 2010.

7. Järjestelmän toimivuuden arviointi

Mestari ja kisälli –järjestelmän toimivuudesta kerättiin palautetta mestareilta ja kisälleiltä, oppisopimustoimistoilta, tietopuolisen koulutuksen toteuttaneilta oppilaitoksilta ja järjestel-mästä kiinnostuneilta ammattikalastajilta koko hankkeen ajan. Seurantaryhmä pohti esiin tulleita kehittämistarpeita kokouksissaan ja teki esityksiä käytänteiden muuttamiseksi mahdollista pysyvää järjestelmää varten. Järjestelmän toimivuutta on pohdittu laajasti jo Mestari ja kisälli pilottihankkeen loppuraportissa. Osittain samat kokemukset saatiin jatkohankkeesta, joten pääkohdat pilottihankkeen arvioinnista esitetään alla, jonka jälkeen esitetään Mestari ja kisälli II – hankkeen seurantaryhmän lopulliset johtopäätökset järjestel-mästä.

Pilotti- ja jatkohankkeen yhteiset kokemukset

- oppisopimuskoulutus oli useimmille pareille tuntematon koulutusmuoto, johon liittyvää selvitysten, anomusten ja arviointien tekemistä osa mestareista piti hankalana. Koulutus-järjestelmä, jossa erilaisia kortti- ja pätevöitymiskoulutuksia maksettiin hankerahoituksella, oli uutta myös oppisopimustoimistojen koulutustarkastajille. Vaikeuksia voidaan vähentää lisäämällä tiedotusta sekä mestareille ja kisälleille että oppisopimustoimistoille ja tietopuolisen koulutuksen toteuttajille

- oppisopimusta tehtäessä kisällille laadittiin henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa määriteltiin opintojen sisältö sekä mitä opitaan työpaikalla ja mitä tietopuolisessa koulutukses-sa. Opiskelusuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen vaatii kisällin ja mestarin sekä tietopuolisen kouluttajan ja oppisopimustoimiston hyvää yhteistyötä. Hankkeessa tämä ei joidenkin kisällien kohdalla täysin toiminut tietopuolisen koulutuksen osalta osittain kisällin ja osittain kouluttajan aktiivisuuden puutteesta johtuen. Osa koulutuksista jäi toteutumatta myös kisällin työkiireiden vuoksi

- koulutusten aikana joillakin pareilla ilmenneet erimielisyydet työajoista, palkoista ja lomista voitaneen myös välttää riittävällä tiedotuksella työsopimuksen solmimisvaiheessa. Keskeiset asiat voitaisiin koota lyhyeen tiedotteeseen, jota päivitettäisiin tarpeen mukaan

- mikäli mestari ja kisälli –järjestelmän mukaisia koulutuksia tullaan järjestämään jatkossakin, parit tulisi sitouttaa siihen, että kisälli pystyy osallistumaan myös suunniteltuun tietopuoliseen koulutukseen ja suorittaa sovitut tutkinnot, tutkinnon osat tai kurssit sekä pätevöitymiskoulutukset

- mestarit esittivät palkkatuen nostamista siten, että se olisi yrittäjäkisällin koulutuksessa 1 500 euroa ja työntekijäkisällin koulutuksessa 1 200 euroa. Mikäli järjestelmästä pyritään

12

tekemään pysyvä, olisi selkeintä maksaa mestarille tukena kiinteä summa ilman koulutuskorvauksen suuruista vähennystä

- jotta pysyvästä järjestelmästä saataisiin hyvin toimiva, tulisi tuottaa eri osapuolille jaettavaa selkeää tiedotusmateriaalia, jota kiinnostuneet mestarit ja kisällit voisivat saada esimerkiksi ELY –keskuksista, oppisopimustoimistoista, kalatalousalan oppilaitoksista, ammattikalas-tajien järjestöiltä ja neuvontajärjestöiltä

Mestari ja kisälli II – hankkeessa vain yksi kalastuksen yrittäjäkisälli perusti oman yrityksen koulutuksen päätyttyä. Kalastustyöntekijäkisälleistä kaksi jäi alalle. Koulutuksensa päättäneis-tä vesiviljelykisälleistä yksi jäi alalle. Kolmen koulutus jatkuu edelleen, ja heillä on tiedossa vakituinen työpaikka mestariyrityksissä.

Kisällejä oli vaikea saada sitoutumaan koulutuksiin, eivätkä koulutukset aina järjestyneet toimivalla tavalla. Yhteydet oppisopimustoimistojen ja oppilaitosten välillä toimivat joissakin tapauksessa huonosti. Ainakin osa ongelmista johtui varmasti siitä, että testattava järjestelmä oli vielä niin uusi kaikille koulutukseen ja sen järjestämiseen osallistuneille tahoille.

Hankkeen projektipäällikkö esitteli seurantaryhmän kokouksessa 23.9.2010 ehdotuksen pysyväksi Mestari ja kisälli järjestelmäksi, minkä lisäksi seurantaryhmä tutustui projekti-päällikön laatimiin esimerkkilaskelmiin nuoren kalastajan aloitustuesta ja sen vaikutuksista nuoren mahdollisuuksiin ryhtyä ammattikalastajaksi.

Seurantaryhmä piti laskelmia (Liitteet 30 - 32, s. 67) hyvinä, koska ne kertoivat selvästi, kuin-ka vaikeaa alalle on täysin ulkopuolelta tulla, mutta päätti hankkeesta saatujen kokemusten ja tulosten perusteella, että järjestelmää ei jatketa sen nykyisessä muodossa.

Seurantaryhmä näki kuitenkin jatkossa mahdolliseksi toteuttaa ammattikalastuksessa maa-talouspuolen kaltainen malli (vrt. ”Nuoren viljelijän aloitustuki”), jossa aloittava kalastaja (sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja) voisi saada rahallisen avustuksen ja taattua korkotukilainaa. Seurantaryhmä päätti tehdä selvityksen maatalouspuolen aloitustukijärjestel-män mahdollisuuksista kalastuspuolella (katso kohta 8. Nuoren kalastajan aloitustuki).

Todettiin myös, että tulevien kalastusyrittäjien koulutusta varten on hankkeen puitteissa tarpeen tuottaa tietopaketti, johon kootaan kalastusyrityksen toiminnan kannalta keskeiset asiat ja säädökset.

8. Nuoren kalastajan aloitustuki

Mestari ja kisälli II – hankkeen seurantaryhmä ehdottaa, että Nuoren kalastajan aloitustukijärjestelmä esitettäisiin EU-komission hyväksyttäväksi ja otettaisiin käyttöön viimeistään vuoden 2012 alussa. Aloitustuen tavoitteena on edistää kalastusyritysten sukupolvenvaihdoksia tai yritysten siirtymistä muille luonnollisille jatkajille.Syynä kalastuksen aloitustukijärjestelmän suunnitteluun on huoli ammattikalastuksen jatkuvuudesta Suomessa ja kotimaisen kalan saatavuudesta tulevaisuudessa. Ammatti-kalastajien määrä on vähentynyt jatkuvasti kalastajien keski-iän samalla noustessa. Syinä

13

tähän ovat olleet muun muassa Euroopan Yhteisön jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset, kalastuksen kannattavuuden heikentyminen ja lisääntyvien hyljekantojen kalastukselle aiheuttamat ongelmat. Uuden kalastajan on erittäin vaikea tulla alalle täysin sen ulkopuolelta, jo pelkästään aluksen, pyydysten, rantapaikan ja kalavesien hankinta on nuorelle kalastajalle useinkin liian suuri riskisijoitus suhteessa odotettuun tuottoon. Sen sijaan kalastusyrityksen jatkaminen sukupolvenvaihdoksen kautta saattaisi olla nuorelle kalastajalle varteenotettava mahdollisuus. Nuoren kalastajan aloitustuki on suunniteltu tähän tarpeeseen sukupolven-vaihdosta helpottamaan. Tuen avulla voidaan parantaa yritystoimintaa aloittavan kalastajan taloudellisia toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa jatkossakin. Tuen kohteena on merialueella pienimuotoinen rannikkokalastus (< 12 m alukset) sekä sisävesikalastus.

NUOREN KALASTAJAN ALOITUSTUKIJÄRJESTELMÄN PÄÄPERIAATTEETAloitustuki myönnetään avustuksen ja valtion (tai Finnveran) takaaman korkotukilainan yhdistelmänä.

Sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja

– aloitustukea voidaan myöntää kalastusyrityksen jatkajalle sukupolvenvaihdoksessa tai kun yritys siirtyy muulle luonnolliselle jatkajalle

Nuori kalastaja

– nuoren kalastajan aloitustukea myönnetään kalastusyrityksen jatkajalle (sukupolven-vaihdos tai yrityksen muu luonnollinen jatkaja), joka on hakemuksen vireille tullessa alle 40-vuotias ja joka ensimmäistä kertaa ryhtyy kalastusyrityksestä vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi

Ammattitaito

– tukea hakevalla henkilöllä on oltava riittävä ammattitaito kalastuselinkeinon harjoittamiseen

– kalastusalan koulutus (kalatalouden perustutkinto, suuntautumisvaihtoehto elinkeino-kalastus) tai

– vähintään 1,5 vuoden työkokemus kalastuksessa sekä kalastuksen yrittäjyyskoulutus (esim. Kalastusyrittäjän yrityskoulutuspaketti, loppuraportti k. 9.)

– hakijalla on 24 kk tukipäätöksen saamisesta aikaa täyttää ammattitaitovaatimus

Päätoimisuus

– nuori kalastaja voi työskennellä myös kalastusyrityksen ulkopuolella. Kuitenkin kalastus-tulolla tulee olla oleellista merkitystä yrittäjän toimeentulon kannalta. Kalastuksesta saatavan tulon tulee ylittää päätoimiseksi luokiteltavan ammattikalastajan tuloraja (v. 2010 30 %)

14

Kalastusyrityksen toiminta kannattavaa

– kalastusyrityksen toiminnan on oltava kannattavaa. Kannattavuuden tarkastelu perustuu yrittäjän tukikelpoisuus -kriteeriin (katso, mitä yleisesti säädetään kalastusyrittäjän tukikelpoi-suudesta)

– tukikelpoisuuskriteerin on täytyttävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua nuoren kalastajan yritystoiminnan alkamisesta

Aloitustuen määrät ja ehdotAloitustuki muodostuu avustuksesta, joka sisältää korkotuen ja Valtion (tai Finnveran) takaamasta korkotukilainasta.

Avustus ja korkotukiAvustus muodostuu perusosasta ja lisäosasta.

– avustuksen perusosa on 5 000 euroa

– avustuksen lisäosan tulee olla suhteessa kalastusyrityksen tuottoon, ja sitä voidaan maksaa neljänä vuotena yrityksen perustamisvuoden jälkeen (esimerkiksi: lisäavustus on 15 % edellisen vuoden saaliin arvosta (vrt. hyljesietokorvaus, alkutuotannon oma saalis))

– perusosa ja lisäosat voivat yhteensä olla korkeintaan 35 000 euroa

Avustuksen perusosa maksetaan tukipäätöstä tai yritystoiminnan aloittamista seuraavan maaliskuun tai lokakuun lopussa ja lisäosat maaliskuussa neljänä vuotena yrityksen perustamisvuoden jälkeen.Avustus voidaan käyttää halutulla tavalla eikä sen käyttämisestä tarvitse esittää selvitystä. Avustus on veronalaista tuloa.Korkotukilainan korkotuki voi olla korkeintaan 30 000 euroa.(katso esimerkkilaskelma tukien vaikutuksesta yrityksen tuottoon, LIITE 33, s. 73)

KorkotukilainaKorkotuettua lainaa voidaan myöntää rahassa maksettavan kauppahinnan suorittamiseen tai vuoden aikana hankittavan tarpeellisen kalastusirtaimiston hankintaan tai irtaimiston kunnossapitoon.Lainaa voidaan myöntää enintään 80 % hyväksyttyjen investointien kustannuksista ja enintään 150 000 euroa.Lainaehdot

–lainan kokonaiskorko ja laina-aika neuvotellaan lainanhakijan ja pankin kesken

–korkotukilainan korkotuki on 4 % -yksikköä ja lainansaaja maksaa ainakin yhden prosentin

15

Tuen hakeminen

–nuoren kalastajan aloitustukea haetaan aloitustukihakemuksella kauppakirjan tai sen luonnoksen perusteella. Mukana on oltava pankin luottolupaus. Aloitustukea voidaan hakea jatkuvasti. Jos tukea haetaan yritystoiminnan aloittamisen jälkeen (lopullisen kauppakirjan perusteella), tukea on haettava 10 kuukauden kuluessa aloittamisesta. Hakemus on toimitettava ELY-keskukseen ennen kuin hakija täyttää 40 vuotta

–hakemukseen liitetään muun muassa kalastusyrityksen kehittämissuunnitelma kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmineen sekä yritystä ja hakijaa koskevat verotiedot

Tuen myöntäminen

–aloitustuen myöntää paikallinen ELY-keskus. Se arvioi tuen ehtojen täyttymisen tapaus-kohtaisesti. Lainan myöntää luottolaitos sen jälkeen, kun ELY-keskus on tehnyt päätöksen tuesta

Lainan nostaminen

–korkotukilaina voidaan nostaa yhdessä tai kahdessa erässä. Laina nostetaan ELY-keskuksen nostoluvan mukaisesti. Nostoluvan myöntämisen edellytyksenä ovat tuen ehtojen noudattaminen, tuen saajalle aiheutuneen menon lopullisuus ja todennettavuus sekä kohdentuminen tuettavaan toimenpiteeseen. Kuitit kauppahinnan maksamisesta ja irtaimiston tai sen kunnossapitoon liittyvistä hankinnoista on liitettävä nostolupahake-mukseen

Avustuksen ja korkotuen takaisinperintä

–avustus ja korkotuki voidaan periä takaisin Maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittävin perustein

Sukupolvenvaihdos tai yrityksen siirtyminen muulle luonnolliselle jatkajalle voidaan toteuttaa joko kerralla tai vaiheittain. Jos yrityksen aikaisempi omistaja ei ole vielä eläkeiässä, tai muuten koko yrityksen luovutus ei ole ajankohtainen, saattaa vaiheittainen omistajanvaihdos olla sopiva tapa siirtää yritys jatkajalle. Tällöin yrityksestä muodostuu aikaisemman omistajan ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan. Jotta aloitustukea voitaisiin myöntää, jatkajan on kuitenkin saatava hallintaansa vähintään puolet yrityksestä niin, että hankittu osuus yksin täyttää kannattavuuden edellytykset tai että ne täyttyvät kolmen vuoden kuluessa. Luovuttajan on lisäksi annettava sitoumus loppuosan luovuttamisesta tuen saajalle. Jos kalastusyrityksen aloittaa useampi henkilö yhdessä, myönnetään yritystä kohden vain yksi aloitustuki. Kannattavuusvaatimus kerrotaan jatkajien lukumäärällä, paitsi jos kysymyksessä on aviopari.

16

Luopumistukijärjestelmä myös kalastusyrittäjilleMyös yrityksestään luopuvan kalastajan toimeentulo on turvattava luopumisen jälkeen ennen vanhuuseläkeikää. Samanaikaisesti Nuoren kalastajan aloitustukijärjestelmän kanssa on suunnittelutyön alle otettava kalastuksen luopumistukijärjestelmä.Mela:n maksama luopumistuki turvaa maatalous- ja porotalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi tai luovuttaa porot ja rakennukset. Luopumistukeen ovat oikeutettuja viljelijät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Myös ammattikalastajat kuuluvat MYEL-vakuutuksen piiriin. Luopumistukijärjestelmä tuleekin laajentaa koskemaan myös ammattikalastajia, jotka luovuttavat kalastusyrityksen sukupolven-vaihdoksen kautta tai muulle luonnolliselle jatkajalle.

9. Kalastusyrittäjän yrityskoulutuspaketti (Nuoren kalastajan koulutusohjelma)

Hankkeen seurantaryhmä päätti hankkeesta saatujen kokemusten ja tulosten perusteella, että Mestari ja kisällijärjestelmä ei jatku nykyisessä muodossaan. Seurantaryhmässä todettiin kuitenkin, että tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketille on selvä tarve. Paketti on runkosuunnitelma siitä, mitä kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin yrityskoulutuksen tulisi sisältää. ELY – keskukselta haettiin ja saatiin lupa budjetin sisäiselle varojen siirrolle, ja päätettiin, että suunnittelutyö tehtäisiin Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa Kalle Niemen ja Mailis Kuupon toimesta (LIITE 34, s.75).

LopuksiAmmattikalastajien määrä on vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana rajusti, ja kalastuksen kannattavuus on heikentynyt. Vaikka kotimaisen kalan kysyntä ja arvostus ovat kasvaneet, kalan reaalihinnan kehitys on jäänyt selvästi jälkeen työn kustannusten noususta. Haitta-eläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot aiheuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa. Ulkoisten tekijöiden lisäksi ammatti-kalastajien määrän vähenemiseen vaikuttaa ammattikunnan ikärakenne. Kalastajien keski-ikä on yli 50 vuotta, eikä eläkkeelle jäävien tilalle saada helposti uusia kalastajia. Alan kiinnostavuus nuorten keskuudessa on vähentynyt. Toisaalta alalle tulo ei ole helppoa nuorelle, jolle pyydykset, alukset, ranta ja kalavedet eivät tule isän perintönä.

Merialueen ammattikalastajalle akuutein ongelma tällä hetkellä ovat harmaahylkeet. Suuri osa aikaisemmin kalastukseen soveltuvista vesialueista on jäänyt hylkeiden takia käyttökelvot-tomiksi. Merimetson vaikutukset saattavat osoittautua vähintään yhtä vakaviksi.

Jos haluamme varmistaa kotimaisen kalan tarjonnan tulevaisuudessakin ja sitä varten alalle koulutetaan uusia ammattikalastajia, meidän on myös pystyttävä varmistamaan kalastajille sellainen toimintaympäristö, jossa kalastusammatin harjoittaminen on ylipäätään mahdollista.

Maria Saarinenprojektipäällikkö

17

LIITE 1Mestari ja kisälliSuomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiOhjausryhmän kokous, pöytäkirja 2/2009

Aika: 22.4.2009 klo. 10.00 – 12.45Paikka: Kokoushuone Kartano, Maa- ja metsätalousministeriö

Mariankatu 23, Helsinki

Läsnä Halonen Timo, MMM/KROHeinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ryJordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ryKuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMustonen Irmeli, Elintarviketeollisuusliitto ryPoskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto rySaarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoVainikainen Anna, Elintarviketeollisuusliitto ry

§ 1 Kokouksen avaus

Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo. 10.05 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi

§ 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen kokouksen (17.2.2009, liite 1) pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta

§ 3 Mestari ja kisälli -pilottihankkeen tilannekatsaus

Mailis Kuuppo kertoi seuraavaa:

-hankkeesta on tulossa kirjallinen tiedote, kun maksatushakemuksen väliraportti valmistuu-kisälli Pitkäsen oppisopimus Kuusamossa on vihdoin tehty (viivästymiseen syynä oppisopimustoimiston yhteistyöhaluttomuus)-pilottihanke on päättymässä 30.9. Loppurahat siirretään jatkohankkeelle tai pilotille haetaan jatkoaikaa-kolmen yrittäjän ja kolmen työntekijän koulutukset on saatu päätökseen. Yksi yrittäjä on jo perustanut yrityksen-ilta- tai viikonloppukursseille kisällejä on ollut vaikea saada, eivät ”ehdi”, koska oltava kalassa. Erityisen vaikeaa osallistuminen on TE-keskusten avoimeen yrittäjävalmennukseen, jossa päiviin ei voida järjestää joustoa

18

§ 4 Mestari ja kisälli II –hankkeen parien valinta

Kuuppo esitteli valintakriteerit (liite 2) ja Saarinen hakijoiden perustiedot (liite 3) sekä kartan hakijoiden maantieteellisestä sijoittumisesta (liite 4). Ohjausryhmä keskusteli vilkkaasti hakijoista ja teki liitteen 5 mukaiset päätökset. Päätettiin lisäksi, että Saarinen informoi ohjausryhmää mahdollisimman pian joidenkin parien kohdalla tarvittavista lisätiedoista, jonka jälkeen johtoryhmä voi tehdä lopulliset päätökset.Lisäksi todettiin seuraavaa:

-parittomat kisällit ja mestarit jäävät rekisteriin-jalostuspuolelta ei saatu yhtään hakemusta. Jatkossa Mustosen ja Vainikaisen roolia ohjausryhmässä mietitään, pysyvät mukana ainakin postituslistalla-työvoimatoimistot on saatava paremmin mukaan tiedotukseen-tässä vaiheessa ei kannatettu uutta hakua, vaikka Heinonen totesikin kalastajien olevan hitaita harkitsemaan hankkeisiin mukaan lähtemistä-jos / kun järjestelmästä saadaan pysyvä, hausta tulee jatkuva-hankkeen tavoite on paitsi lisätä työllisyyttä lisätä myös koulutustasoa

§ 5 Muut asiat

Kuuppo kertoi Chips Foodin yhteydenotosta Ahvenanmaalta, jossa ”odoteltiin hankkeen järjestävän heille kisällejä”.

Päätettiin selvittää (SKYI) Ahvenanmaan maakuntahallituksen kiinnostus vastaavaan pilottihankkeeseen kuin Manner-Suomessa.

§ 6 Ohjausryhmän seuraava kokous

Päätettiin, että Saarinen kutsuu kokouksen koolle tarpeen tullen syksyn aikana.

§ 7 Kokouksen päättäminen

Kuuppo päätti kokouksen klo. 12.45.

Mailis Kuuppo Maria Saarinenpuheenjohtaja sihteeri

19


Aika: 11.11.2009 klo. 10.00 – 12.00Paikka: Kokoushuone Pihatto, Maa- ja metsätalousministeriö

Läsnä Halonen Timo, MMM/KROHeinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ryJordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ryKarttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ryKuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMalmberg Anneli, Varsinais-Suomen TE-keskusPoskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ryRöntynen Kai, Suomen kalakauppiasliitto rySaarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti


Puheenjohtaja Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo. 10.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi


Edellisen kokouksen (22.4..2009, liite 1) pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta

§ 3 Mestari ja kisälli -pilottihankkeen tilannekatsaus

Mailis Kuuppo jakoi ohjausryhmän jäsenille pilottihankkeen tilannetiedotteen ajalta 1.12.2008 – 40.4.2009 (liite 2). Lisäksi Kuuppo kertoi seuraavaa:

-tällä hetkellä menossa maksatushakemuksen laatiminen-suurimmalla osalla kisälleistä koulutus päättyi elo – syyskuun vaihteessa-useat kisällit ovat pyytäneet oppilaitoksesta todistusta, mutta koska tutkintoa tai joissakin tapauksissa edes tutkinnon osaa ei ole suoritettu, todistusta ei voi antaa

ohankkeen puolesta annetaan todistus, jossa lukee että kisälli on ollut mukana Maa- ja metsätalousministeriön Mestari ja kisälli – hankkeen x kk kestäneessä kalastusyrittäjä- tai kalastustyöntekijäkoulutuksessa

-ensimmäisen yrittäjäkisällin yrityksen perustamisesta tulee lähiaikoina vuosi täyteen, jolloin myös yrittäjäpalkkio tulee maksuun

opalkkion maksuissa lähdetään liikkeelle hankkeesta nyt säästyneillä rahoillaojatkossa joko haetaan hankkeelle lisärahoitusta tai maksut hoidetaan uuden hankkeen kauttaopalkkio maksetaan, jos yritys on toiminut vuoden ja 1-ryhmän ammatti-kalastajan kriteerit täyttyvät. Myös kehittämissuunnitelma pyydetään, ja suunnitelman on oltava realistinen

20

§ 4 Mestari ja kisälli II -hankkeen tilannekatsaus ja väliraportti ajalta 1.2. – 30.9.

Maria Saarinen esitteli väliraportin (liite 3) ja tilannetiedotuksen kunkin kisällin kohdalla. Saarinen kertoi lisäksi seuraavaa:

-väliraportin jälkeen on tullut yksi keskeytys lisää pari Eriksson / Salokangas. Syynä olivat monet erimielisyydet mm. lomapäivien pitämisestä ja työajoista sekä molemminpuolinen motivaation puute. Salokangas totesi, että kalastustyöntekijän työllistymiseen tähtäävä koulutus on mahdottomuus Selkämeren rannikkokalastuk-sessa, jossa kalamäärät ovat erittäin pieniä. Yrittäjäkisällin koulutus saattaa kuitenkin onnistua sellaisessa isältä pojalle tai muussa vastaavassa tapauksessa, kun toimitaan laajemmin kalatalouden parissa ja kalastus yhdistettynä esim. jalostukseen on toimintalinja-Martti Lahti haluaisi ottaa uuden kisällin 1.12. lähtien. Kisälli olisi 17-vuotias Jasmin Lindberg (elokuussa keskeyttäneen Onerva Lindbergin tytär)-mestarien neuvottelupäivien suunnittelu on parhaillaan meneillään. Tilaisuuksia tulee neljä; Pori, Rovaniemi, Savonlinna ja Kuopio. Porin tilaisuus on 11.12., ja todennäköisesti saadaan vielä toinen tilaisuus järjestettyä ennen Joulua. Tilaisuuksiin kutsutaan sekä vanhat että uudet mestarit

Ohjausryhmä totesi / päätti seuraavaa:

-kokonaistilanne ei näytä kovin hyvältä-järjestelmä sinänsä on kyllä hyvä, mutta koska ammattikalastuksen perustila on niin huono, hyväkään järjestelmä yksinään ei voi sitä pelastaa eikä ongelmilta voida välttyä-pysyvään järjestelmään kuitenkin tähdätään

ojatkossa kisällit on seulottava ja haastateltava paljon tarkemmin, mahdolli-sesti myös parin päivän konkreettinen tutustuminen alan töihin ja olosuh-teisiinotuen kohteena jatkossa ehkä ensisijaisesti sukupolvenvaihdokset ja kalastus-yrittäjät. Kalastustyöntekijäkoulutus ok, mikäli kisällillä on todellinen mahdolli-suus työllistyä mestariyritykseen koulutuksen jälkeenopalkkioiden tasoa vielä harkittava. Saarisen mielestä mestarin palkkion tulisi olla tuntuvasti korkeampioviljely- jalostustyöntekijäkoulutusta tarvitaan jatkossakin. Maahanmuuttajat saattavat jatkossa olla yksi tärkeimmistä kohderyhmistä

-Jasmin Lindbergiä ei hyväksytä koulutukseen kesken hankkeen. Muitakaan haku-ajan päättymisen jälkeen yhteyttä ottaneita ei ole hyväksytty mukaan

§ 5 Muut asiat

Vesa Karttunen muistutti Kalaviikosta, joka on 20. – 21.1.2010, ensimmäinen päivä Turussa ja toinen Silja Europalla.


Ohjausryhmän seuraava kokous päätettiin pitää Kalaviikon yhteydessä messukeskuk-sessa 20.1.2010 klo. 10.00 ennen seminaariohjelman alkua. Käsitellään kiireelliset asiat.

21


Puheenjohtaja päätti kokouksen klo. 12.00.


22


Läsnä Halonen Timo, MMM/KROHeinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ryJordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ryKarttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ryKuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiPoskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto rySaarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiTörmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto






Edellisen kokouksen pöytäkirja (11.11.2009) hyväksyttiin muutoksitta (liite 1).

§ 3 Mestari ja kisälli -pilottihankkeen tilannekatsaus ja loppuraportti

Mailis Kuuppo esitteli loppuraportin sisällysluettelon ja kertoi, mitä sisältöä kunkin otsikon alle on tulossa. Loppuraportti on valmisteilla, ei kuitenkaan vielä esittelyvaiheessa. Viimeinen kisällikoulutus saatiin päätökseen helmikuun lopussa. Ensimmäisten kisällien (Hellén ja Jyly) palkkiot tulevat maksuun maaliskuussa. Todettiin, että kalastajien vuoden 2009 tilinpäätöstiedot valmistunevat vasta 31.3. ja verotustiedot vielä myöhemmin

Ohjausryhmä päätti seuraavaa:

-kisälleiltä pyydetään palkkion maksamista varten selvitys yrityksen toiminnasta + tilinpäätöstiedot vuodelta 2009 sekä realistinen ja ajantasainen kehittämis-suunnitelma

-tiedot pyydetään kisälleiltä palkkion maksamisen jälkeen huomautuksella, että palkkio voidaan periä takaisin, jos todetaan, että yritys ei ole toiminut vaaditulla tavalla. Vaihtoehtoisesti hankkeelle voitaisiin hakea vielä jatkoaikaa, jotta kisällit ehtisivät toimittaa vaadittavat tiedot (muut kuin verotustiedot) ennen palkkion maksamista

23

§ 4 Mestari ja kisälli II -hankkeen tilannekatsaus

Maria Saarinen jakoi ohjausryhmälle tilannetiedotukset (liitteet 2 ja 3). Jatkosta keskusteltiin seuraavaa:

-parhaiten ovat onnistuneet ne koulutukset, joissa on voimakastahtoinen mestari, innostunut kisälli ja kisällin ja mestarin välillä luontainen yhteys jo ennestään

-järjestelmä voisi jatkua suhteellisen kevyessä muodossa

onormaalina oppisopimuskoulutuksena oppisopimustoimistojen kautta?eivät ehkä pysty hoitamaan?

oELY – keskusten kautta? Keskitetysti yhden ELY – keskuksen kautta?

ovoitaisiinko hyödyntää samanlaista rakennetta kuin maaseutupuolella?

-yrittäjän tietopuolisen koulutuksen sisällöstä muokattava valmis paketti

Ohjausryhmä päätti seuraavaa:

-tuen kohteena ovat jatkossa kalastusyrittäjäkisällit; sukupolvenvaihdokset ja muut ”luonnolliset” jatkajat

otuki kohdistuu erityisesti kisälleihin; mahdollinen starttipaketti, joka sisältäisi myös tietopaketin

-Kuuppo ja Saarinen esittävät ohjausryhmälle 10.5. mennessä vaihtoehtoja järjestelmän toteuttamistavoista jatkossa

-Ahvenanmaan selvitys jätetään tässä vaiheessa tekemättä § 5 Muut asiat

Muita asioita ei tullut esille.


Päätettiin, että Saarinen kutsuu koolle kokouksen tarvittaessa.




24

LIITE 4Mestari ja kisälli IISuomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiOhjausryhmän kokous, pöytäkirja 2/2010

Läsnä Halonen Timo, MMM/KROHeinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ryJordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ryKarttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ryKuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiPoskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ryRanta-aho Kari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelutRöntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto rySaarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiTörmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto






Edellisen kokouksen pöytäkirja (9.3.2010) hyväksyttiin muutoksitta (LIITE 1).

§ 3 Mestari ja kisälli –pilottihanke

Kuuppo esitteli pilottihankkeen loppuraportin (LIITE 2).

Ohjausryhmä hyväksyi loppuraportin sellaisenaan. Todettiin, että paras sitoutuminen hankkeeseen ja koulutukseen syntyi perheiden sisällä.

Todettiin, että hankkeen viimeinen maksatuspäätös on saatu ja kaikki kulut hyväksytty. Hankkeelta jäi rahaa noin 25 000 euroa.

Hankkeen päättymisen jälkeen on tullut kolme kisällin palkkiohakemusta:

-Andersson Jörgen (Nauvo), sukupolvenvaihdos trooliyrityksessä. On ostanut uuden troolarin, ja suunnittelee silakan jalostusta Käldingen kalasatamassa-Mickelsson Stefan (Nauvo), sukupolvenvaihdos trooliyrityksessä-Lehtonen Pauli (Pyhämaa)

25

Todettiin, että kisällit Andersson ja Mickelsson täyttävät kisällin palkkion vaatimukset, mutta Varsinais-Suomen ELY - keskus tekee lopulliset päätökset. ELY – keskus arvioi myös tarkempien tietojen perusteella Lehtosen tapauksen. Todettiin, että pilottihankkeelta jääneitä rahoja ei voi enää suoraan käyttää kisällien palkkioiden maksuun.

Ohjausryhmä päätti, että kisällien palkkioiden maksua varten tehdään erillinen rahoitushakemus 24 000 euroa (3 x 8 000 €). Hakemusta varten tarvitaan ELY – keskuksen arviointi kisällit.

§ 4 Mestari ja kisälli II - hankkeen tilannekatsaus

Saarinen esitteli Mestari ja kisälli II – hankkeen tilanteen (LIITE 3). Todettiin, että kokonais-tilanne ei näytä kovin hyvältä.

Saarinen esitteli hankkeen budjettitilanteen (LIITE 4). Todettiin, että vaikka hanke saisi jatkoaikaa vuoden 2010 loppuun saakka, hankkeelta on jäämässä rahaa runsaat 50 000 euroa.

Saarinen ja Kuuppo ehdottivat, että osa jäämässä olevista rahoista käytettäisiin tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketin suunnitteluun. Paketti olisi runkosuunnitelma siitä, mitä kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin yrityskoulutuksen tulisi sisältää. Suunnittelutyö tehtäisiin Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa pääasiassa Mailis Kuupon ja Kalle Niemen toimesta.

Ohjausryhmä päätti

•pyytää ELY – keskukselta lupaa sille, että osa jäämässä olevista rahoista (noin viikon työ Kuupolta ja Niemeltä) voidaan käyttää tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketin suunnitteluun•hakea hankkeelle jatkoaikaa 31.12.2010 saakka kohdan a) toteuttamista ja hankkeen loppuun saattamista varten

§ 5 Pysyvä Mestari ja kisällijärjestelmä

Saarinen esitteli ehdotuksen pysyväksi Mestari ja kisälli järjestelmäksi (LIITE 5, laskelmia LIITTEET 5a ja 5b)

Ohjausryhmä suhtautui ehdotuksiin varauksella. Laskelmia pidettiin hyvinä, koska ne kertoivat selvästi, kuinka vaikeaa alalle on täysin ulkopuolelta tulla.

Ranta-aho muistutti olemassa olevasta ammattikalastuksen investointitulijärjestelmästä, joka on melko kattava.

Timo Halonen totesi, että Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman väliarvioinnissa 2011 tukijärjestelmää on mahdollista muuttaa. Halonen näki mahdolliseksi saada järjestelmään ammattikalastukselle maatalouspuolen kaltainen malli (”Nuoren viljelijän aloitustuki”). Tällöin aloittava kalastaja (sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja) voisi saada mm. korkotuettua lainaa, mikä ei vääristäisi kilpailua.

26

Ohjausryhmä päätti, että tehdään selvitys / malli maatalouspuolen aloitustukijärjestelmän mahdollisuuksista kalastuspuolella. Malli valmiina seuraavassa kokouksessa.

§ 6 Muut asiat

Martti Lahden mestarin palkkioLahti ehti toimia Onerva Lindbergin mestarina 1.5. – 31.8.2009. Koulutus ja oppisopimus katkesivat Lindbergin muutettua pois paikkakunnalta.Saarinen tiedusteli, maksetaanko Lahdelle mestarin palkkio neljän kuukauden ajalta.

Ohjausryhmä päätti, että palkkio (1 333 €) maksetaan, mikäli sopimusehdot sen sallivat.


Ohjausryhmän seuraava kokous päätettiin pitää torstaina 9.12.2010 klo. 10.30 Maa- ja metsätalousministeriön tiloissa. Tällöin ensimmäinen versio hankkeen loppuraportista sekä yrityskoulutuspaketin sisällön tulee olla valmiina.




27


Läsnä Halonen Timo, MMM/KROJordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ryKarkama Markku, OpetushallitusKarttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ryKuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiRöntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto rySaarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiTörmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoVainikainen Anna, Kalateollisuusyhdistys

Aika: 4.11.2010Paikka: Sähköpostikokous

§ 1 Siirto hankkeelta jäämässä olevista rahoista M&K - pilottihankkeelle ELY – keskuksesta saadun tiedon mukaan pilottihankkeen kisällipalkkiot voitaisiin kuitenkin maksaa pilotista jääneillä rahoilla, vaikka hanke onkin jo päättynyt. Hankkeelta jäi 26 804,35 €. Tarvittava kokonaissumma on kuitenkin 32 500 € (4 x 8 000 € + 500 €). Keskusteluissa (Malmberg / Saarinen) on todettu, että puuttuva summa 5 695,65 euroa olisi käytännöllisintä siirtää tätä tarkoitusta varten M&K II - hankkeelta, josta joka tapauksessa on jäämässä rahaa muutama kymmenen tuhatta. Päätös: ohjausryhmä päätti esittää Varsinais-Suomen ELY - keskukselle, että M&K pilottihankkeen kisällien palkkioihin voidaan käyttää M&K II - hankkeelta jäämässä olevaa rahaa 5 695,65 €.


28


Läsnä Halonen Timo, MMM/KROHeinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ryKarttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ryKuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiPoskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ryRöntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto rySaarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti

Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Aika: 9.12.2010 klo. 10.40 – 12.20Paikka: Kokoushuone Perkaamo, Maa- ja metsätalousministeriö




§ 2 Edellisten kokousten 23.9.2010 ja 4.11.2010 pöytäkirjat (LIITTET 1 ja 2)

Kokouksen 23.9.2010 pöytäkirjaan tehtiin muutos 5 §:n 4. kappaleeseen seuraavasti:

Halonen näki mahdolliseksi, että EU – komission hyväksyttäväksi voitaisiin esittää ammattikalastuselinkeinolle sovellettu, maatalouspuolen kaltainen aloitustukijärjestelmä (vrt. ”Nuoren viljelijän aloitustuki”). Tällöin aloittava kalastaja (sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja) voisi saada avustusta sekä Valtion tai Finnveran takaamaa korkotuettua lainaa.

Sähköpostikokouksen 4.11.2010 pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta.

§ 3 Mestari ja kisälli II – hanke

Saarinen kertoi aluksi, että hankkeen toinen maksatushakemus (15.11.2010 saakka) oli toimitettu ELY-keskukseen marraskuun lopulla. Viimeiseen maksatushakemukseen tulee näin ollen kulut ajalla 16.11. - 31.12. 2010.

Loppuraportti (LIITE 3) (sisältää Nuoren kalastajan aloitustuen)

-Saarinen esitteli loppuraportin alustavan version, ja siitä käytiin keskustelu. Nuoren kalastajan aloitustukea päätettiin muuttaa siten, että

29

1.tukimuoto koskisi vain sisävesikalastusta ja merialueella pienimuotoista rannikkokalastusta2.tukimuotoon tulisi mukaan myös harkinnanvarainen rahallinen avustus. Avustus olisi riippuvainen yrityksen tuotosta ja se voisi olla korkeintaan 35 000 €. Loppuraportin kohdan 7. toiseksi viimeistä kappaletta muutettiin yllä olevaa vastaavaksi3.korkotukilainalle pyrittäisiin saamaan Valtion tai Finnveran takaus4.korkotukilainaa voisi saada korkeintaan 150 000 €5.ammattitaitovaatimuksena olisi alan koulutus tai riittävä työkokemus ja yrittäjyyskoulutus6.yrityksen kannattavuusvaatimuksen kriteerinä olisi hakijan tukikelpoisuus (katso, mitä tukikelpoisuudesta säädetään muualla)

-Poskiparta totesi, että nyt suunnitteilla oleva kalastuksen aloitustukipaketti olisi hy-vin tervetullut myös vesiviljelypuolelle, ja sen mahdollisuuksia kannattaisi jatkossa selvittää

-Kuuppo esitteli Kalle Niemen laatiman rungon kalastusyrittäjän yrityskoulutus-paketiksi (LIITE 4). Sisältöä täydennetään, ja se toimitetaan seurantaryhmälle hyväksyttäväksi

- todettiin, että yrittäjäkoulutus olisi toteutettava täsmäkoulutuksena keskite-tysti kuten kalastajien perusturvallisuuskurssit

Budjetti siirtojen ja lisäavustuksen jälkeen

-Saarinen esitteli seurantaryhmälle budjettitilanteen (LIITE 5). Hankkeelta on jää-mässä noin 40 000 euroa

Pilottihankkeen kisällien palkkioiden maksu jatkohankkeen kautta

-Kuuppo kertoi, että haussa olevista neljästä kisällinpalkkiosta oli maksettu kolme. ELY – keskuksen päätöksellä yhden kisällin palkkiota ei makseta, koska yritys on toimenpidekiellossa

§ 4 Muut asiat

Muita asioita ei tullut esille.




30

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti LIITE 7Mestari ja kisälli II

Ehdotus valintakriteereiksi valittaessa pareja Mestari ja kisälli II -hankkeeseen

Kalastusyrittäjäkoulutus

-mestarilla on riittävästi kokemusta ammattikalastuksesta ja yritystoiminnasta ja hän on 1-luokan kalastaja-mestarin kalastustoiminta on kisällin koulutustarpeisiin nähden riittävän laajaa ja nykyaikaista tai mestari muodostaa 1 – 2 muun kalastajan kanssa mestariringin, jonka puitteissa kisällin koulutustarpeet voidaan toteuttaa -kisällillä on vakaa aikomus aloittaa yritystoiminta ja hänellä on siihen mahdollisuudet (esimerkiksi sukupolvenvaihdos, riittävästi kalavesiä)-kisälli soveltuu ikänsä puolesta kalastusyrittäjäksi (suositus 18 – 40 vuotta)-kisällillä on työn kuormituksen kannalta riittävä fyysinen kunto eikä hänellä ole vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai vaikeaa yliherkkyyttä

Kalastustyöntekijäkoulutus-mestarilla on riittävästi kokemusta ammattikalastuksesta -kisälli voi mahdollisesti työllistyä mestarin kalastusyritykseen-kisälli on kiinnostunut työskentelemään alalla, eikä hänellä ole siihen terveydellistä estettä kuten vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai vaikeaa yliherkkyyttä

Vesiviljely- ja kalanjalostustyöntekijäkoulutus

-mestariyrityksen toiminta on riittävän laajaa ja nykyaikaista-yritys nimeää kisällille mestarin, jolla on riittävästi alan työkokemusta -kisälli voi mahdollisesti työllistyä yritykseen-kisälli on kiinnostunut työskentelemään alalla eikä hänellä ole siihen terveydellistä estettä kuten vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta tai vaikeaa yliherkkyyttä

31

LIITE 8

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMestari ja kisälli II -hanke 2009 - 2010Kalatalousalan osaajien kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avullaSuomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa on käynnistetty Mestari ja kisälli II -hanke, jonka aikanakoulutetaan kalastusyrittäjien ja – työntekijöiden lisäksi vesiviljelyn ja kalanjalostuksen työntekijöitä.Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle.Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällä mestarinohjauksessa kalastuksessa tai kalatalousalan yrityksessä. Yrittäjälle järjestelmä tarjoaa mahdollisuudenuuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen oman yrityksen tarpeiden mukaisesti. Ammattikalastaja voijärjestelmän avulla kouluttaa alalle myös uusia kalastusyrittäjiä.Mestari ja kisälli -järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja se rahoitetaan pääosin Euroopankalatalousrahaston varoista.Räätälöityä koulutustaKoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti,ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarin opastuksellatapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alan oppilaitoksessa sekäetä- ja verkko-opiskelulla. Työntekijäkoulutus kestää noin kuusi ja kalastusyrittäjän koulutus noin 12kuukautta.Kalastajan koulutuksessa opiskellaan monipuolisesti kalastuksen keskeisiä työtehtäviä, vesillä liikkumista jayrittäjyyttä. Kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin koulutuksessa painotetaan yrittäjyyttä ja valmistautumistaoman yrityksen perustamiseen. Kalanviljelytyöntekijän koulutuksessa keskitytään kalanviljelyn keskeisiintyötehtäviin, ja tarvittaessa siihen voidaan sisällyttää alaan liittyviä muita opintoja, kuten kalankäsittelyä taiyritystoimintaa. Kalanjalostustyöntekijäksi aikova perehtyy mestariyrityksestä riippuen esimerkiksi tuoreenkalan käsittelyyn, kalan jatkojalostukseen tai kalakauppaanTavoitteena on, että kisälli suorittaisi ainakin yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnostaosoittaen ammattitaitonsa työssäoppimisen yhteydessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa.Tukea sekä mestarille että kisällilleOppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saaoppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistoltakorvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa kisällin palkanmaksamista varten tukea kalastusyrittäjäkoulutuksessa 1000 euroa kuukaudessa. Työntekijäkoulutuksessaharkinnanvarainen tuki on kalastuksessa 400 – 800 euroa, kalanviljelyssä 400 – 600 euroa ja kalanjalostuksessa400 euroa kuukaudessa. Kalastusyrittäjän kouluttanut mestari voi lisäksi saada harkinnanvaraisen0 – 4 000 euron suuruisen palkkion.Koulutukseen hakeutuminenKoulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä www.kalaopetus.fi -sivustolla olevansähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetyn hakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin.Hakuaika on 6.3. - 6.4.2009.Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen, jonka ajaksi he tekevät määräaikaisentyösopimuksen. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppisopimustoimistonja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivän mittainen perehdytystilaisuus.Lisätietoja:Mailis Kuuppo, puh 0400 638 605, [email protected] Saarinen, puh 045 672 2688, [email protected] kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjalawww.kalaopetus.fi, www.kalakoulu.fi

32

http://www.kalakoulu.fi/

LIITE 9

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMestari ja kisälli II -hanke 2009 - 2010Kalastajien kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avullaMestarin opissa kalastajaksiKalastus on kovaa työtä, mutta samalla palkitseva ammatti. Ala tarjoaa mielenkiintoisia ammattivaihtoehtojaitsenäisenä yrittäjänä tai työntekijänä toisen palveluksessa. Uuden mestari ja kisällikoulutuksenkautta alalle on helppo hakeutua.Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällämestarina toimivan ammattikalastajan kanssa. Ammattikalastaja taas voi järjestelmän avullakouluttaa alalle uusia yrittäjiä tai rekrytoida uusia työntekijöitä, jotka hän kouluttaa itse yrityksensätarpeiden mukaan.Järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja se rahoitetaan pääosin Euroopankalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle jahelpottaa sukupolvenvaihdoksia kalastajatiloilla.Räätälöityä koulutustaKoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmanmukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarinopastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alanoppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla.Opiskelussa keskitytään monipuolisesti kalastuksen keskeisiin työtehtäviin, vesillä liikkumiseen jayrittäjyyteen. Kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin koulutuksessa painotetaan yrittäjyyttä javalmistautumista oman yrityksen perustamiseen. Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi ainakinyhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta osoittaen ammattitaitonsatyössäoppimisen yhteydessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa.Tukea sekä mestarille että kisällilleOppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestarisaa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiinkustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saadaoppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässämestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea 1000 euroa kalastusyrittäjäkoulutuksessa jakalastustyöntekijän koulutuksessa harkinnanvaraisesti 400 - 800 euroa kuukaudessa. Kalastusyrittäjänkouluttamisesta mestari voi saada harkinnanvaraisen 0 – 4 000 euron suuruisen palkkion.Yritystoiminnan koulutuksen aikana tai sen päätyttyä aloittanut kalastusyrittäjäkisälli voi saadaharkinnanvaraisen enintään 8 000 euron suuruisen palkkion, mikäli yritys on toiminnassa vielävuoden kuluttua perustamisesta.Koulutukseen hakeutuminenKoulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä kalatalousoppilaitostenwww.kalaopetus.fi -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetynhakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on 6.3. - 6.4.2009.Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen ja tekevät määräaikaisentyösopimuksen oppisopimuksen ajaksi. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaanyhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivänmittainen perehdytystilaisuus.Lisätietoja:Mailis Kuuppo, puh 0400 638 605, mailis.kuuppo(at)kalakoulu.fiMaria Saarinen, puh 045 672 2688, maria.saarinen(at)sampi.inet.fiwww.kalaopetus.fi, www.kalakoulu.fi

33


LIITE 10

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMestari ja kisälli II -hanke 2009 - 2010Kalanviljelytyöntekijöiden kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avullaMestarin opissa kalanviljelijäksiKalanviljely on Suomessa tärkeä syrjäseutujen työllistäjä, joka ylläpitää ympärivuotisia työpaikkojamuun muassa Saaristomerellä, Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Alueellisesti esiintyy pulaaammattitaitoisesta työvoimasta, koska työskentely kalanviljelylaitoksilla ei houkuttele nuoria.Kalanviljelyn työntekijöiden kouluttamiseksi ja uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi alalleelinkeinokalatalouden mestari ja kisälli -koulutusjärjestelmää laajennetaan kalanviljelysektorille.Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällämestarin ohjauksessa kalanviljely-yrityksessä. Yrittäjälle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden uudentyöntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen oman yrityksensä tarpeiden mukaisesti.Järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja se rahoitetaan pääosin Euroopankalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle.Räätälöityä koulutustaKoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmanmukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarinopastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoillakalatalousalan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla.Opiskelussa keskitytään kalanviljelyn keskeisiin työtehtäviin, ja tarvittaessa siihen voidaansisällyttää alaan liittyviä muita opintoja, kuten kalankäsittelyä tai yritystoimintaa. Tavoitteena on,että kisälli suorittaisi yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta osoittaenammattitaitonsa kalanviljely-yrityksessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa.Tukea sekä mestarille että kisällilleOppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestarisaa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiinkustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saadaoppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässämestari saa kisällin palkan maksamista varten harkinnanvaraista tukea 400 - 600 euroakuukaudessa.Koulutukseen hakeutuminenKoulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä kalatalousoppilaitostenwww.kalaopetus.fi -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetynhakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on 6.3. - 6.4.2009.Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen ja tekevät määräaikaisentyösopimuksen oppisopimuksen ajaksi. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaanyhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivänmittainen perehdytystilaisuus.Lisätietoja:Mailis Kuuppo, puh 0400 638 605, [email protected] Saarinen, puh 045 672 2688, [email protected] kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjalawww.kalaopetus.fi, www.kalakoulu.fi

34


LIITE 11

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiMestari ja kisälli II -hanke 2009 - 2010Kalanjalostustyöntekijöiden kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avullaMestarin opissa kalanjalostajaksiKalaruokien arvostuksen ja kalan kulutuksen lisääntyessä kalanjalostusyrityksissä jakalatukkuliikkeissä tarvitaan osaavia työntekijöitä. Nopeasti kehittyvä, monipuolisia ja haastaviatyötehtäviä tarjoava ala ei kuitenkaan houkuttele nuoria. Uusien työntekijöiden kouluttamiseksi jarekrytoimiseksi alalle elinkeinokalatalouden mestari ja kisälli -koulutusjärjestelmää laajennetaankalanjalostussektorille.Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällämestarin ohjauksessa kalanjalostusyrityksessä. Yrittäjälle järjestelmä tarjoaa mahdollisuudenuuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen oman yrityksensä tarpeiden mukaisesti.Järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja se rahoitetaan pääosin Euroopankalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle.Räätälöityä koulutustaKoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmanmukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarinopastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alanoppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla.Kalanjalostustyöntekijäksi aikova perehtyy mestariyrityksestä riippuen esimerkiksi tuoreen kalankäsittelyyn, kalan jatkojalostukseen tai kalatukkukaupan työtehtäviin.Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnostaosoittaen ammattitaitonsa työssäoppimisen yhteydessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa.Tukea sekä mestarille että kisällilleOppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestarisaa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiinkustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saadaoppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässämestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea 400 euroa kuukaudessa.Koulutukseen hakeutuminenKoulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä kalatalousoppilaitostenwww.kalaopetus.fi -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetynhakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on 6.3. - 6.4.2009.Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen ja tekevät määräaikaisentyösopimuksen oppisopimuksen ajaksi. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaanyhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivänmittainen perehdytystilaisuus.Lisätietoja:Mailis Kuuppo, puh 0400 638 605, [email protected] Saarinen, puh 045 672 2688, [email protected] kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala, puh (02) 454 6300www.kalaopetus.fi, www.kalakoulu.fi

35


LIITE 12

Finlands fiskeri- och miljöinstitutMästar-gesäll II 2009 - 2010Utbildning av fiskare, fiskodlare och fiskförädlare genom mästar-gesäll -systemFinlands fiskeri- och miljöinstitut har startat Mästar-gesäll II –projektet för utbildning av fiskeföretagare ochfiskeri-, fiskodlings- och fiskförädlingsarbetare. Målet är att främja ungdomarnas intresse för fiskeribranschen.I mästar-gesäll -systemet lär sig gesällen yrkeskunskap huvudsakligen genom att arbeta antingen tillsammansmed en yrkesfiskare som fungerar som mästare eller i ett företag inom fiskeribranschen. Företagaren kan å sinsida använda systemet för att rekrytera och utbilda nya arbetstagare i enlighet med företagets behov.Yrkesfiskaren kan i systemet också utbilda nya företagare till branschen.Jord- och skogsbruksministeriet ansvarar för systemet, och det finansieras till största delen med medel urEuropeiska fiskerifonden.Skräddarsydd utbildningUtbildningen genomförs som läroavtalsutbildning i enlighet med gesällens individuella studieplan. Utbildningensinnehåll uppgörs enligt gesällens tidigare kompetens, mål och behov. Inlärningen i arbetet kompletteras medkorta, teoretiska studieperioder vid fiskeriläroanstalterna samt med distans- och webbstudier.Arbetarutbildningen pågår i cirka sex månader och fiskeföretagarutbildningen i cirka tolv månader.I fiskarens studier fokuserar man på ett mångsidigt sätt på de centrala arbetsuppgifterna inom fiskeri, sjövett ochföretagande. I utbildningen för en gesäll som vill bli fiskeföretagare betonas speciellt företagandet ochförberedelsen inför att grunda ett eget företag. I fiskodlingsarbetarens studier fokuserar man på de centralaarbetsuppgifterna inom fiskodlingsbranschen. Vid behov kan man inta också andra studier i anslutning tillbranschen såsom t.ex. fiskbehandling eller företagande. Gesällen som skall bli fiskförädlingsarbetare utbildarsig, beroende på mästarföretaget, i t.ex. behandlingen av färsk fisk eller fiskhandel.Målet är att gesällen skulle avlägga åtminstone en examensdel av t.ex. grundexamen i fiskeri. Detta görs genomatt gesällen påvisar sin yrkesskicklighet vid ett fristående yrkesprov, som arrangeras i samband med inlärningeni arbetet.Stöd för både gesäller och mästareLäroavtalsutbildningen är yrkesutbildning som genomförs med offentliga medel. Under utbildningen kanmästaren få utbildningsersättning för handledningskostnader av läroavtalsbyrån. De teoretiska studierna är iallmänhet avgiftsfria för gesällen, och han/hon kan få reseersättning samt dagpenning av läroavtalsbyrån.I mästar-gesäll -systemet får mästaren stöd för gesällens lönekostnader på följande sätt: 1 000 euro per månadför att utbilda en fiskeföretagare samt, enligt prövning, 400 – 800 euro per månad för att utbilda en fiskeriarbetare,400 - 600 euro per månad för en fiskodlingsarbetare och 400 euro per månad för en fiskförädlingsarbetare.Dessutom kan mästaren enligt prövning få en ersättning på 0 – 4 000 euro för att utbilda enfiskeföretagare.Ansökning i utbildningenGesäller och mästare kan ansöka om en studieplats genom att ifylla och skicka en elektrisk ansökningsblankettpå fiskeriläroanstalternas webbsida på www.kalaopetus.fi eller genom att skicka ett ifyllt blankett tillprojektkoordinator Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 aB 21, 20100 ÅBO. Ansökningstiden är 6.3. - 6.4.2009.Då mästaren och gesällen har avtalat om att inleda utbildningen ingår de ett läroavtal och ett tidsbundetarbetsavtal för den tid läroavtalet är i kraft. Gesällens individuella studieplan utarbetas i samarbete medläroavtalsbyrån och läroanstalten. För mästarna ordnas en inskolningsdag.Tilläggsinformation:Mailis Kuuppo, puh 0400 638 605, [email protected] Saarinen, puh 045 672 2688, [email protected], www.kalakoulu.fi

36


LIITE 13

Finlands fiskeri- och miljöinstitutMästar-gesäll II 2009 - 2010Utbildning av fiskare genom mästar-gesäll -systemBli fiskare med hjälp av en mästareFiske är hårt arbete, men samtidigt ett givande yrke. Branschen erbjuder intressantayrkesalternativ som självständig företagare eller arbetstagare i någon annans tjänst. Det är enkeltatt komma in i branschen med hjälp av den nya mästar-gesäll -utbildningen.I mästar-gesäll -systemet lär sig gesällen yrkeskunskap i allmänhet genom att arbeta tillsammansmed en yrkesfiskare som fungerar som mästare. Yrkesfiskaren kan å sin sida använda systemetför att utbilda nya företagare inom branschen eller rekrytera nya arbetstagare, som yrkesfiskarensjälv utbildar i enlighet med företagets behov.Jord- och skogsbruksministeriet ansvarar för systemet och det finansieras till största delen medmedel ur Europeiska fiskerifonden. Målet är att väcka ungdomarnas intresse för branschen ochunderlätta generationsväxlingen på fiskelägenheterna.Skräddarsydd utbildningUtbildningen genomförs som läroavtalsutbildning i enlighet med gesällens individuella studieplan.Utbildningens innehåll uppgörs enligt gesällens tidigare kompetens, mål och behov. Inlärningen iarbetet kompletteras med korta, teoretiska studieperioder vid fiskeriläroanstalterna samt meddistans- och webbstudier.I studierna fokuserar man på ett mångsidigt sätt på de centrala arbetsuppgifterna inom fiskeri,sjövett och företagande. I utbildningen för en gesäll som vill bli fiskeföretagare betonas specielltföretagandet och förberedelsen inför att grunda ett eget företag. Målet är att gesällen skulleavlägga åtminstone en examensdel av t.ex. grundexamen i fiskeri. Detta görs genom att gesällenpåvisar sin yrkesskicklighet vid ett fristående yrkesprov, som arrangeras i samband medinlärningen i arbetet.Stöd för både gesäller och mästareLäroavtalsutbildningen är yrkesutbildning som genomförs med offentliga medel. Under utbildningenkan mästaren få utbildningsersättning för handledningskostnader av läroavtalsbyrån. De teoretiskastudierna är i allmänhet avgiftsfria, och gesällen kan få reseersättning samt dagpenning avläroavtalsbyrån. I mästar-gesäll -systemet får mästaren stöd för gesällens lönekostnader påföljande sätt: 1 000 euro per månad för en fiskeföretagarstuderande och enligt prövning 400 – 800euro per månad för en fiskeriarbetarstuderande. För att utbilda en företagare kan mästaren enligtprövning få en ersättning på 0 – 4 000 euro. Om fiskeföretagargesällen grundar ett företag underutbildning eller efter att ha slutat utbildningen kan han eller hon få enligt prövning enengångsersättning på högst 8 000 euro om hans eller hennes företagsamhet fortsätter ännu ett årefter avslutad utbildning.Ansökning i utbildningenGesäller och mästare kan ansöka om en studieplats genom att ifylla och skicka en elektriskansökningsblankett på fiskeriläroanstalternas webbsida på www.kalaopetus.fi eller genom attskicka ett ifyllt blankett till Finlands fiskeri- och miljöinstitut. Ansökningstiden är 6.3. – 6.4.2009.Då mästaren och gesällen har avtalat om att inleda utbildningen ingår de ett läroavtal och etttidsbundet arbetsavtal för den tid läroavtalet är i kraft. Gesällens individuella studieplan utarbetas isamarbete med läroavtalsbyrån och läroanstalten. För mästarna ordnas en inskolningsdag.Tilläggsuppgifter:Mailis Kuuppo, tfn 0400 638 605, mailis.kuuppo(at)kalakoulu.fiMaria Saarinen, tfn 045 672 2688, maria.saarinen(at)sampi.inet.fiwww.kalaopetus.fi, www.kalakoulu.fi

37


LIITE 14

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Euroopan kalatalousrahasto EKTR MESTARI JA KISÄLLI II 2009 - 2010 Hakemus kisälliksi Kalastus Pvm

Nimi Syntymäaika

Lähiosoite Kotikunta

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin Matkapuh.

sähköposti

Haluan kouluttautua kalastusyrittäjäksi kalastustyöntekijäksi

Mestarin nimi ja kotikunta (jos on tiedossa)

Haluan perehtyä seuraaviin kalastusmuotoihin ja erityisesti seuraavien kalalajien kalastukseen:

Aiempi perus- ja ammatillinen koulutus ja valmistumisvuosi

38

Työkokemus/työtehtävät ja työskentelyaika

Minulla on seuraavat pätevyydet/olen suorittanut seuraavat kurssit:

kalastajan perusturvallisuuskurssi

kalastajan STCW -turvallisuuskurssi

merenkulun pätevyys, mikä?

radioteknillinen kurssi, mikä?

paloturvallisuuskurssi

tulityökortti

EA 1 vuodelta

EA 2 vuodelta

yrittäjyysvalmennuskoulutus

hygieniaosaamistodistus

muu, mikä?

muu, mikä?

muu, mikä?

muu, mikä?

Lisätietoja (esim. suunnitelmat yrityksen perustamiseksi)

Lähetä hakemus painamalla Lähetä-painiketta Lähetä Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen [email protected] postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 aB 21, 20100 TURKU

39

LIITE 15

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti

Euroopan kalatalousrahasto EKTR

MESTARI JA KISÄLLI II 2009 - 2010

Hakemus mestariksiKalastus Pvm

Nimi Syntymävuosi

Osoite Kotikunta


Puhelin Matkapuhelin

s-posti

Haluan kouluttaa kalastusyrittäjän kalastustyöntekijän

Kisällin nimi ja kotikunta

(jos tiedossa)

Olen pääammattikalastaja sivuammattikalastaja

Olen toiminut kalastajana vuotta

Harjoittamani kalastusmuoto/muodot ja kalastuksen pääkohteena olevat lajit:

Lisätietoja (esim. sukupolvenvaihdos tai työn jatkajan kouluttaminen)

Tyhjennä Lähetä tiedot

Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen [email protected] postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 aB 21, 20100 TURKU

40

LIITE 16




Hakemus kisälliksiKalanviljely Pvm

Nimi Syntymäaika



Puhelin Matkapuh.

Mestarin nimi ja kotikunta

(jos on tiedossa)

Olen työtön työnhakija

Haluan perehtyä poikaskalatuotantoon ruokakalatuotantoon

sekä poikas- että ruokakalatuotantoon


41


Minulla on seuraavat pätevyydet/olen suorittanut seuraavat kurssit:

tulityökorttiEA 1 vuodelta

EA 2 vuodelta


eläinkuljetuskoulutus

työturvallisuuskortti

muu, mikä?

muu, mikä?

Lisätietoja:

Lähetä hakemus painamalla Lähetä-painiketta Lähetä


42

LIITE 17




Hakemus mestariyritykseksiKalanviljely Pvm

Yrityksen nimi

Osoite Kotikunta


Yrittäjän nimi

Puhelin Matkapuh.

s-posti

Mestarin nimi (jos eri henkilö kuin yrittäjä)

s-posti Matkapuh.

Kisällin nimi ja kotikunta

(jos tiedossa)

Yritys on poikaskalalaitos ruokakalalaitos

sekä poikas- että ruokakalalaitos

Yritys on toiminut vuotta

Henkilökunnan määrä

43

Lisätietoja:

Tyhjennä Lähetä tiedot


44

LIITE 18

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Euroopan kalatalousrahasto EKTR MESTARI JA KISÄLLI II 2009 - 2010 Hakemus kisälliksi Kalanjalostus Pvm

Nimi Syntymäaika



Puhelin Matkapuh.

Mestarin nimi ja kotikunta

(jos on tiedossa)

Olen työtön työnhakija

Haluan perehtyä tuoreen kalan käsittelyyn kalatukkukauppaan

kalan jatkojalostukseen kaikkin mainittuihin

Olen erityisesti kiinnostunut:



45

Minulla on seuraavat pätevyydet/olen suorittanut seuraavat kurssit

tulityökortti

EA 1 vuodelta

EA 2 vuodelta


työturvallisuuskortti

muu, mikä?

muu, mikä?

muu, mikä?

Lisätietoja

Lähetä hakemus painamalla Lähetä-painiketta Lähetä Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen [email protected] postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 aB 21, 20100 TURKU

46

LIITE 19

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Euroopan kalatalousrahasto EKTR MESTARI JA KISÄLLI II 2009 - 2010 Hakemus mestariyritykseksi Kalanjalostus Pvm

Yrityksen nimi

Osoite Kotikunta


Yrittäjän nimi

Puhelin Matkapuh.

s-posti

Mestarin nimi (jos eri henkilö kuin yrittäjä)

s-posti Matkapuh.

Kisällin nimi ja kotikunta (jos tiedossa)

Yritys harjoittaa tuoreen kalan jalostusta

kalan jatkojalostusta

kalatukkukauppaa

Tuotteet ja palvelut:

47

Yritys on toiminut vuotta Henkilökunnan määrä

Lisätietoja:

Tyhjennä Lähetä tiedot Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen [email protected] postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 aB 21, 20100 TURKU

48

LIITE 20

Finlands fiskeri- och miljöinstitut Europeiska fiskerifonden MÄSTARE OCH GESÄLL II 2009 – 2010 Ansökan till gesäll Fiske Datum

Namn Födelsetid

Näradress Hemkommun

Postnummer och -ort

Telefon Mobil

e-mail

Jag vill utbilda mig fiskeriföretagare fiskeriarbetare

Mästarens namn och hemkommun (om känd)

Jag vill utbilda mig i följande fiskesätt, och jag är intresserad av fiske av följande fiskarter:

Tidigare grund- och yrkesutbildning och examensår

Arbetserfarenhet/arbetsuppgifter och anställningstid

49

Jag har följande meriter/har avlagt följande

grundläggande säkerhetskurs för fiskare

STCW-F kurs för större fiskefartyg

sjöfartsbehörighet, vilken

radioteknisk kurs, vilken

brandsäkerhetskurs

kort i heta arbeten

Fhj 1 år

Fhj 2 år

preparationskurs för företagare

hygienkompetensintyg

andra meriter/utförda kurser




Tilläggsuppgifter (t.ex. planer för grundandet av företag)

Skicka ansökan genom att trycka på "Skicka" Skicka Du kan också skicka ansökan som e-mail: [email protected] eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 aB 21, 20100 ÅBO

50

LIITE 21

Finlands fiskeri- och miljöinstitut

Europeiska fiskerifonden

MÄSTARE OCH GESÄLL II 2009 – 2010

Ansökan till mästareFiske Datum

Namn Födelseår


Postnummer och -ort

Telefon Mobil

e-mail

Jag vill utbilda fiskeriföretagare fiskeriarbetare

Gesällens namn och hemkommun

(om känd)

Jag är yrkesfiskare i huvudsyssla yrkesfiskare i bisyssla

Jag har verkat som fiskare i år

Fiskesätt jag använt mig av, samt huvudsakliga målarter

Tilläggsuppgifter (t.ex. Generationsväxling eller utbildning av någon som tar över mitt arbete)

Töm Skicka uppgifterna

Du kan också skicka ansökan som e-mail: [email protected] via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 aB 21, 20100 ÅBO

51

LIITE 22

Finlands fiskeri- och miljöinstitut Europeiska fiskerifonden MÄSTARE OCH GESÄLL II 2009 – 2010 Ansökan till gesäll Fiskodling Datum

Namn Födelsetid


Postnummer och ort

Telefon Mobil

Mästarens namn och hemkommun

(om känd)

Jag är arbetslös och jag söker mig arbete

Jag vill utbilda mig i produktion av fiskyngel i produktion av matfisk

både i produktion av fiskyngel och i produktion av matfisk



52


kort i heta arbeten

Fhj 1 år

Fhj 2 år


utbildning i djurtransport

kort i arbetssäkerhet

annat,vad?

annat,vad?

Tilläggsuppgifter:


53

LIITE 23




Ansökan till mästareFiskodling Datum

Företagets namn

Adress Hemkommun

Postnummer och -ort

Företagarens namn

Telefon Mobil

e-mail

Mästarens namn (i fall annan person än företagaren)

e-mail Mobil


(om känd)

Företaget producerar fiskyngel matfisk

både fiskyngel och matfisk

Företaget har verkat i år

Antalet anställda:

54

Tilläggsuppgifter:



55

LIITE 24

Finlands fiskeri- och miljöinstitut Europeiska fiskerifonden MÄSTARE OCH GESÄLL II 2009 – 2010 Ansökan till gesäll Fiskförädling Datum

Namn Födelsetid


Postnummer och ort

Telefon Mobil

e-mail

Mästarens namn och hemkommun

(om känd)

Jag är arbetslös och jag söker mig arbete

Jag vill utbilda mig i hantering av färsk fisk partihandel av fisk

vidareförädling av fisk alla förut nämnda

Jag är speciellt intresserad i:


56



kort i heta arbeten

Fhj 1 år

Fhj 2 år


kort i arbetssäkerhet




Tilläggsuppgifter


57

LIITE 25




Ansökan till mästareFiskförädling Datum

Företagets namn

Adress Hemkommun

Postnummer och -ort

Företagarens namn

Telefon Mobil

e-mail

Mästarens namn (i fall annan person än företagaren)

e-mail Mobil


(om känd)

Företagets verksamhet förädling av färsk fisk vidareförädling av fisk

partihandel av fisk

Produkter och tjänster:

58

Företaget har verkat i år Antalet anställda

Tilläggsuppgifter



59

LIITE 26

60

LIITE 27

MESTARI JA KISÄLLI II - hanke 2.2.2009 – 31.12.2010

Tilanne 1.12.2010Kisällien suunniteltu ja toteutunut teoriapuolen koulutus sekä nykyinen työtilanne

KALASTUSYRITTÄJÄKOULUTUS

Kisälli nro Suunniteltu tietopuolinen koulutusKoulutuksen toteutuminen /

nykyinen työtilanne

1.Yrittäjän at:sta liikeidean täsmentäminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen

Kävi vain muutamilla luennoilla työkiireiden vuoksi, aikoo jatkaa opiskelua myöhemmin /sivutoiminen ammattikalastaja (oma yritys oli perustettu jo aikaisemmin)

2.

Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidot ja vesillä liikkuminenKalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv)STCW – palokoulutus (2 pv)Koneenhoitajan kurssi

Koneenhoitajan kurssia lukuun ottamatta kaikki suoritettu (kurssia ei ollut saatavilla) / päätoiminen ammattikalastaja (ei omaa yritystä, sukupolvenvaihdos myöhemmin mahdollinen)

3.Yrittäjän atHygieniaosaaminen

Suoritettu /päätoiminen ammattikalastaja (oma yritys perustettu syksyllä 2010)

4. Yrittäjän at

Koulutus kesken, päättyy 2011 /päätoiminen ammattikalastaja mestarin kalastusyrityksessä (oma yritys on perustettu jo aikaisemmin)

5.

Yrittäjän atKalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv)HygieniaosaaminenEA 1 ja EA 2

Mestari ja kisälli -koulutus keskeytyi 4 kk jälkeen, mestarin mukaan kisällistä ei ollut kalastajaksi

6.Kalastusaluksen kuljettajankirja BKalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv)

Turvallisuuskurssi suoritettu, kuljettajankirja suoritetaan v. 2011 /mestari ja kisällikoulutus kesken, päättyy 2010 lopussa (suunnittelee oman yrityksen perustamista)

7.Yrittäjän atKalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv)

Yrittäjän at suoritettu /muissa töissä (ei omaa kalastusyritystä ainakaan vielä)

8.

Avoin yrittäjyysvalmennusKalastusaluksen kuljettajankirja BKalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv)EA 1

Avoin yrittäjyysvalmennus ja turvallisuuskurssi suoritettu /käy autokoulua ja suunnittelee oman yrityksen perustamista

61

KALASTUSTYÖNTEKIJÄN KOULUTUS

Kisällin nro Suunniteltu tietopuolinen koulutus Koulutuksen toteutuminen

9.

Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidotKalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv)

Turvallisuuskurssi suoritettu, mestari ja kisälli -koulutus keskeytyi 4 kk jälkeen molemminpuoliseen motivaation puutteeseen /muissa töissä

10.

Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidotKalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv)Hygieniaosaaminen

Turvallisuuskurssi ja hygieniaosaaminen suoritettu, kalastuksen perustaidoissa jäi toinen tutkintotilaisuus suorittamatta /muissa töissä

11.

Kalatalouden pt:sta kalatalous, kalastuksen perustaidot ja kalankäsittelyn perustaidotKalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv)

Kävi vain muutamassa lähiopetustilaisuudessa työkiireiden vuoksi. Turvallisuuskurssi suoritettu /töissä edelleen mestariyrityksessä

12.Kalatalouden pt:sta kalankäsittelyn perustaidot ja kalatalouden yritystoimintaKalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv)

Kalatalouden lähiopetus ja tutkintotilaisuus joulukuussa 2010 /töissä edelleen mestariyrityksessä

KALANVILJELYTYÖNTEKIJÄN KOULUTUS

Kisällin nro Suunniteltu tietopuolinen koulutus Koulutuksen toteutuminen

13.Kalanviljelijän at:sta kalanviljely opintokokonaisuus

Suoritettu /töissä edelleen mestariyrityksessä

14.Kalanviljelijän at:sta kalanviljely opintokokonaisuus

Suoritettu /palasi muihin töihin

15.Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 /

töissä mestariyrityksessä





62

LIITE 28

Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti

Mestari ja kisälli II – hankeMestari ja kisälli –pilottikoulutushanke

Mestareiden koulutus- ja neuvottelupäivä

Ohjelma

11.30 – 12.30 Tervetuliaispuhe ja lounas

12.30 – 14.30 Oppisopimusopiskelijan arviointi ja työssä oppiminen sekäperusturvallisuus

14.30 – 14.50 Kahvitauko

14.50 - 16.00 Mestareiden kokemukset Mestari ja kisälli – järjestelmästä,toivomukset ja kehittämistarpeet

16.00 – 16.15 Tilaisuuden päättäminen

Tilaisuudessa ovat läsnä myös Mestari ja kisälli II – hankkeen projektipäällikkö MariaSaarinen ja pilottihankkeen projektipäällikkö Mailis Kuuppo Suomen kalatalous- jaympäristöinstituutista.

63

LIITE 29

Mestari ja kisälli II käynnistyi helmikuussaSuomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa käynnistyi helmikuun alussa Mestari ja kisälli II –hanke. Hanke on jatkoa Mestari ja kisälli –pilotille, ja tällä kertaa hankkeessa koulutetaan kalastusyrittäjien ja –työntekijöiden lisäksi kalanviljelytyöntekijöitä. Hankkeesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle.

Mukana koulutuksissa on yhteensä 17 paria. Kahdeksan kisälliä kouluttautuu kalastusyrittäjäksi, neljä kalastustyöntekijäksi ja viisi kalanviljelytyöntekijäksi. Kalastuksen kisälleistä kahdeksan toimii merialueella. Järvialueen kisälleistä pohjoisin tulee Sodankylästä.

Kisällien koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena jokaisen kisällin henkilökohtaisen koulutustarpeen mukaisesti. Pääosan tarvittavasta ammattitaidosta kisälli hankkii työskentelemällä kokeneen mestarin ohjauksessa. Mestarin opastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alan oppilaitoksissa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi ainakin yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta tai kalanviljelijän ammattitutkinnosta. Osa yrittäjäkisälleistä suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon.

Kalastusyrittäjän koulutus kestää noin vuoden ja työntekijäkoulutus 6 – 8 kuukautta. Mestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea kalastusyrittäjäkoulutuksessa 1 000 € / kk ja työntekijän koulutuksesta 800 € / kk. Kalanviljelytyöntekijän koulutuksesta tukea maksetaan 400 € / kk. Oppisopimustoimiston mestarille maksama koulutuskorvaus vähennetään hankkeen maksamasta palkkatuesta.

Yli 30 vuotta alalla toiminut ammattikalastaja Olavi Sahlstén Merimaskusta on ottanut oppiinsa kaksi kisälliä. Kalastusyrittäjäksi kouluttautuva Jalmari Kaima on aloittanut työnsä Kalastusyhtymä Sahlsténilla toukokuun puolivälissä.

Haastatteluhetkellä kisälli oli juuri palannut mestarinsa kanssa Merimaskun kalasatamaan aamukolmelta alkaneelta kalareissulta (kuva 1). 15 tonnin rysäsilakkasaaliin lajittelu oli loppusuoralla, ja Kaima lapioi jäitä kalasammioihin.

Kaima on suorittanut kalatalouden perustutkinnon vuonna 2008, mutta haluaa käytännön kokemusta kalastajan ammatista ennen oman kalastusyrityksen perustamista.

”Maailmantalous on nyt niin sekaisin, että otan mieluummin vuoden lisää kokemusta ja taitoja, kuin lähtisin lainarahalla investoimaan” Kaima tuumailee. Nuori kisälli uskoo rannikkokalastuksen tulevaisuuteen, mikäli haittaeläinten kuten hylkeiden ja merimetsojen kannat saadaan kuriin.

Tällä kertaa silakkarysään on uinut myös muutama siika ja lohi, joita Kaima ryhtyy perkaamaan. Mestari Olavi Sahlstén uskoo, että Kaima tulee oppisopimuksensa aikana saamaan realistisen kuvan ammattikalastajan arjesta. Esimerkiksi rysäsilakan sesonkiaikana touko – kesäkuussa merelle on lähdettävä melkeinpä keskellä yötä, ja työpäivät ovat pitkiä.

64

Sahlstén on ylpeä ammatistaan, ja toivoo voivansa siirtää kisälleilleen sellaista ammattimiehen osaamista, jota oppilaitokset eivät pysty antamaan. Tällainen niin sanottu hiljainen tieto on ainutlaatuisen arvokasta, ja mestarille maksetaan sen siirtämisestä eteenpäin 4 000 euron palkkio. Mikäli kysymyksessä on sukupolven vaihdos (isältä pojalle / tyttärelle), mestarin palkkiota ei makseta.

Yrittäjäkisälli saa vastaavasti 8 000 euron kannustuspalkkion, mikäli hän perustaa oman yrityksen koulutuksen aikana tai heti sen päätyttyä ja mikäli yritys toimii vielä vuoden kuluttua sen perustamisesta. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos kisälli on perustanut yrityksen jo ennen oppisopimusta tai jos hän jatkaa olemassa olevaa yritystä.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saada mestari ja kisälli –järjestelmästä pysyvä. Palkkiot ja niiden myöntämisperusteet pyritään hankkeen aikana saamaan realistiselle tasolle.

Maria SaarinenprojektipäällikköSuomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti

Kuva 1. Mestari Olavi Sahlstén (vas.) ja kisälli Jalmari Kaima.

65

LIITE 30

ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTU MALLI, ALOITTAVA PU – RYSÄKALASTAJA MERIALUEELLA

Tässä esimerkissä ei mukana alvia.

Korkoprosentti 4korkotuki (max 4 %, kalastaja maksaa ainayhden prosentin) 3

1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSIINVESTOINNIT VENE, KONEET JA VARUSTEET 25 000 tuki alle 40 v. 15 % 3 750 PYYDYKSET PU - rysä lukumäärä 3 hinta á 14 500 PU-RYSIEN HINTA YHTEENSÄ 43 500 tuki hylkeenkestäviin osiin 75 % 29 250 ankkurit, lukumäärä (10 / rysä) 30 ankkureiden hinta yhteensä á 40 € 1 200 köydet, metrimäärä (50 m / ankkuri) 1 500 köysien hinta yhteensä á 1 € / m 1 500 verkot (50 kpl á 50 €) ja ankkurit (20 kpl á 15 €) 2 800 1 000 1 000 1 000KALANKULJETUSVÄLINE, auto 15 000 MUUT VARUSTEET 3 000

RAHOITUSTARVE 92 000 omarahoitusosuus 20 % 18 400 pankista lainaa 80 % 73 600 korkotuen piirissä 80 % 58 880

LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk 500 500 500 500 500 500 500Lyhennykset / vuosi 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000Korot 2 944 1 384 1 144 904 664 424 184

Tukina takaisin 1. vuoden aikana 33 000

67

LAINAA VUODEN LOPUSSA, jos tuet käytetään kokonaisuudessaan lainan lyhentämiseen 34 600 28 600 22 600 16 600 10 600 4 600 -1 400

VESIALUEIDEN VUOKRAT 10 % SAALIISTA 2 000 2 075 2 150 2 225 2 300 2 375 2 450POLTTOAINEKULUT 2 000 2 050 2 100 2 150 2 200 2 250 2 300JÄÄT (1/3) kalamäärästä, 25 € / 1000 kg 29 30 32 33 34 35 37KALUSTON YLLÄPITO 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000VAKUUTUKSET 3 600 3 600 3 600 3 600 3 600 3 600 3 600

MENOT YHTEENSÄ (investoinnin omaosuus, korot, iso lyhennys + normaalit lyhennykset + muut menot) 70 973 18 139 19 026 17 912 18 798 17 684 18 571

TULOT YHTEENSÄ (investointituet, avustus,korkotuki, kalan myynti, sietokorvaus 2. vuodesta lähtien) 74 766 31 788 32 358 32 928 33 498 34 068 34 638 PU - rysäsaalis ka 1000 kg / rysä, saaliin kasvu 5 % vuodessa 3 000 3 150 3 300 3 450 3 600 3 750 3 900 PU - rysäsaaliin arvo, á 5 € / kg 15 000 15 750 16 500 17 250 18 000 18 750 19 500 verkkosaalis 1 000 kg 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 hylkeensietokorvaus 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000

AVUSTUS; investointien omarahoituksenverran (veroton osuus kuitenkin max 20 000 €) 20 000 KORKOTUKI 1 766 1 038 858 678 498 318 138

TULOT ENNEN VEROJA 3 793 13 649 13 332 15 016 14 700 16 384 16 067

68

LIITE 31

ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTU, SUUNTAA ANTAVA MALLI, ALOITTAVA PU – RYSÄKALASTAJA MERIALUEELLA


Vaihtoehto 2. avustuksen osalta- valtion takaama laina- avustus on sidottu saaliin arvoon samalla tavalla kuin sietokorvaus- ei korkotukea

Korkoprosentti 4

1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSIINVESTOINNIT VENE, KONEET JA VARUSTEET 25 000 tuki alle 40 v. 15 % 3 750 PYYDYKSET PU - rysä lukumäärä 3 hinta á 14 500 PU-RYSIEN HINTA YHTEENSÄ 43 500 tuki hylkeenkestäviin osiin 75 % 29 250 ankkurit, lukumäärä (10 / rysä) 30 ankkureiden hinta yhteensä á 40 € 1 200 köydet, metrimäärä (50 m / ankkuri) 1 500 köysien hinta yhteensä á 1 € / m 1 500 verkot (50 kpl á 50 €) ja ankkurit (20 kpl á 15 €) 2 800 850 850 850 850 850KALANKULJETUSVÄLINE, auto 15 000 MUUT VARUSTEET 3 000

RAHOITUSTARVE 92 000 omarahoitusosuus 20 % 18 400 pankista lainaa 80 % 73 600

LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk 500 500 500 500 500 500 500Lyhennykset / vuosi 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000

69

Korot 2 944 1 384 1 144 904 664 424 184


LAINAA VUODEN LOPUSSA, jos tuet käytetään kokonaisuudessaan lainan lyhentämiseen 34 600 28 600 22 600 16 600 10 600 4 600 -1 400


MENOT YHTEENSÄ (investoinnin omaosuus, korot, lyhennykset + iso lyhennys + muut menot) 70 973 18 139 18 876 18 762 18 648 18 534 18 421

TULOT YHTEENSÄ (investointituet, kalan myynti,+ avustus ja sietokorvaus 2. vuodesta lähtien) 53 000 38 013 36 875 35 588 33 000 33 750 34 500 PU - rysäsaalis ka 1000 kg / rysä, saaliin kasvu 5 % vuodessa 3 000 3 150 3 300 3 450 3 600 3 750 3 900 PU - rysäsaaliin arvo, á 5 € / kg 15 000 15 750 16 500 17 250 18 000 18 750 19 500 verkkosaalis 1 000 kg 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 hylkeensietokorvaus 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000AVUSTUS (saaliin arvoon sidottu samalla tavalla kuin sietokorvaus; 2. vuonna 35 %, 3. vuonna 25 % ja 4. vuonna 15 %) 7 263 5 375 3 338

TULOT ENNEN VEROJA -17 973 19 873 17 999 16 826 14 352 15 216 16 079

Vielä auki: mistä kalastaja toimii? missä hän säilyttää pyydyksiä? Missä säilyttää saalista, vai viekö suoraan ostajalle?

70

LIITE 32

ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTU, SUUNTAA ANTAVA MALLI, ALOITTAVA POISTO- JA VERKKOKALAS-TAJA MERIALUEELLA


Vaihtoehto 2. avustuksen osalta- valtion takaama laina- avustus on sidottu saaliin arvoon samalla tavalla kuin sietokorvaus- ei korkotukea

Korkoprosentti 4 Voit muuttaa keltaisia luukkuja

1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSIINVESTOINNIT VENE, KONEET JA VARUSTEET 10 000 tuki alle 40 v. 15 % 1 500 PYYDYKSET RYSIEN lukumäärä 5 hinta á 2 000 RYSIEN HINTA YHTEENSÄ 10 000 ankkurit, lukumäärä (10 / rysä) 50 ankkureiden hinta yhteensä á 40 € 2 000 köydet, metrimäärä (30 m / ankkuri) 1 500 köysien hinta yhteensä á 1 € / m 1 500 VERKOT (150 kpl á 50 €) ja ankkurit (60 kpl á 15 €) 8 400 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500KALANKULJETUSVÄLINE, auto 15 000 MUUT VARUSTEET 2 000

RAHOITUSTARVE 48 900 omarahoitusosuus 20 % 9 780 pankista lainaa 80 % 39 120

LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk 400 400 400 400 400 400 400Lyhennykset / vuosi 4 800 4 800 4 800 4 800 4 800 4 800 4 800Korot 1 565 1 373 1 181 989 797 605 413

71


LAINAA VUODEN LOPUSSA 34 320 29 520 24 720 19 920 15 120 10 320 5 520


MENOT YHTEENSÄ (investoinnin omaosuus, lyhennykset, korot + muut menot) 25 182 15 260 17 618 17 476 17 334 17 192 17 050

TULOT YHTEENSÄ (investointituet, kalan myynti,+ avustus ja sietokorvaus 2. vuodesta lähtien) 24 750 38 888 36 563 34 238 30 750 30 750 30 750

rysäsaalis ka 5 000 kg / rysä 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 rysäsaaliin arvo, á 0,33 € / kg 8 250 8 250 8 250 8 250 8 250 8 250 8 250 verkkosaalis 3 000 kg á 5 € / kg 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 hylkeensietokorvaus 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500AVUSTUS (saaliin arvoon sidottu samalla tavalla kuin sietokorvaus; 2. vuonna 35 %, 3. vuonna 25 % ja4. vuonna 15 %) 8 138 5 813 3 488

TULOT ENNEN VEROJA -432 23 627 18 944 16 761 13 416 13 558 13 700

Ongelma: uusi kalastaja ei todennäköisesti saa vuokralle hyvin tuottavia verkkokalastusalueita!Vielä auki: mistä kalastaja toimii? missä hän säilyttää pyydyksiä? Missä säilyttää saalista, vai viekö suoraan ostajalle?

poistokalastussaaliin hinta / kg ilman alvia 0,33

72

LIITE 33

OLEMASSA OLEVAA YRITYSTÄ JATKAVA POISTO- JA VERKKOKALASTAJA MERIALUEELLA, SUUNTAA ANTAVA ESIMERKKILASKELMA.Mukana vain perusinvestoinnit, ei esimerkiksi vene- tai moottori-investointejaMukana vain perusmenot ja -tulot, esim. poistoja ei huomioitu

Tässä esimerkissä ei mukana alvia. OSTOHETKELLÄ YRITYKSESSÄ RYSIÄ KLP 10TUKIMUODOT VERKKOJA 150- valtion tai Finnveran takaama laina TARVITTAVAT ALUKSET- avustus (perusosa ja lisäosa) MUU KALUSTO- korkotuki max. 4 %, kalastaja maksaa aina vähintään 1 % RANTAPAIKKAKorkoprosentti tässä laskelmassa 3,50

1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSI 8. VUOSI 9. VUOSI 10. VUOSIINVESTOINNIT YRITYKSEN KAUPPAHINTA 85 000 (sis. koko kalastuskaluston) PYYDYKSET RYSIEN lukumäärä 2 2 2 hinta á 2 000 2 250 2 500 RYSIEN HINTA YHTEENSÄ 4 000 4 500 5 000

muut rysätarvikkeet - (ankkurit, köydet ym.) 2 000 2 200 2 420 VERKOT 2 000 2 040 2 081 2 122 2 165 2 208 2 252 2 297 2 343 muut tarvikkeet (ankkurit, köydet) 500 510 520 531 541 552 563 574 586MUUT VARUSTEET 5 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000

RAHOITUSTARVE 90 000 Korkotuettua lainaa 80 % 72 000 Omaa rahaa 18 000

LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk 600 600 600 600 600 600 600 600 600 600Lyhennykset / vuosi 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200Korot 2 520 2 268 2 016 1 764 1 512 1 260 1 008 756 504 252KORKOTUKI 1 800 1 620 1 440 1 260 1 080 900 720 540 360 180Todellinen korkomeno 720 648 576 504 432 360 288 216 144 72

73

LAINAA VUODEN LOPUSSA 64 800 57 600 50 400 43 200 36 000 28 800 21 600 14 400 7 200 0

VESIALUEVUOKRAT 10 % SAALIISTA 3 126 3 172 3 219 3 267 3 316 3 365 3 415 3 466 3 518 3 571POLTTOAINEKULUT 2 000 2 060 2 122 2 185 2 251 2 319 2 388 2 460 2 534 2 610JÄÄT (1/3) kalamäärästä, 25 €/1000 kg 417 417 417 417 417 417 417 417 417 417KALUSTON YLLÄPITO 2 500 2 575 2 652 2 732 2 814 2 898 2 985 3 075 3 167 3 262VAKUUTUKSET 2 000 2 020 2 040 2 061 2 081 2 102 2 123 2 144 2 166 2 187

MENOT YHTEENSÄ (investoinnit (ei kauppahinta), korot ja muut menot) 15 763 20 392 14 576 14 767 14 963 21 867 15 376 15 593 15 817 23 468

TULOT YHTEENSÄ (kalan myynti + avustus ja sietokorvaus 2. v lähtien) 36 260 44 062 44 754 45 459 46 176 41 931 42 599 43 279 43 970 44 673

rysäsaalis ka 5 000 kg / rysä 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 rysäsaaliin arvo, á 0,33 € / kg (+ 1 % vuosittain) 16 260 16 423 16 587 16 753 16 920 17 090 17 260 17 433 17 607 17 783 verkkosaalis 3 000 kg (1. vuosi) á 5 € / kg 15 000 15 300 15 606 15 918 16 236 16 561 16 892 17 230 17 575 17 926

hylkeensietokorvaus muusta kuin poistokalasta 7 650 7 803 7 959 8 118 8 281 8 446 8 615 8 787 8 963AVUSTUS (1. vuosi 5 000 €, sen jälkeen neljänävuotena 15 % oman alkutuotannon saaliin arvosta (vrt- sietokorvaus). Yht. MAX 35 000 €) *) 5 000 4 689 4 758 4 829 4 901

TULOT ENNEN VEROJA 20 497 23 670 30 178 30 692 31 212 20 065 27 223 27 685 28 153 21 205

Tulos verojen jälkeen riippuu mm. poistoista ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?Verotetusta tulosta maksettava lainan lyhennykset 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200 7 200

jää korkeintaan 13 297 16 470 22 978 23 492 24 012 12 865 20 023 20 485 20 953 14 005

Poistokalan hinta / kg 0,33 0,33 0,33 0,34 0,34 0,34 0,35 0,35 0,35 0,36

74

Kalastajan vakuutukset ja työterveyshuolto

VakuutusturvaEäkevakuutus •MYEL kalastajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus. MYEL-vakuutus on useimmille pakollinen. Jos yrittäjä ei kuulu pakolliseen vakuutukseen, hän voi ottaa vakuutuksen vapaaehtoisena. T apaturmavakuutus •Pakollisen MYEL-vakuutuksen rinnalle kalatalousyrittäjä saa automaattisesti työtapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutus korvaa kalatalousyrittäjätyössä sattuneet tapaturmat ja näistä töistä aiheutuneet ammattitaudit. Sairauspäiväraha •MYEL-vakuutetulla on sairastuessaan mahdollisuus saada Mela-sairauspäivärahaa. Päivärahaa maksetaan enintään sairausvakuutuksen omavastuuajalta neljännestä sairastumispäivän jälkeisestä päivästä lähtien. Sairastumispäivänä pidetään päivää, jolloin lääkäri totesi sairausloman tarpeellisuuden.•Tarkempia tietoja www:mela.fi tai oma vakuutusyhtiö

Toiminnan vakuutus•Kalastusvakuutusyhdistys on kalastusvakuutukseen erikoistunut vakuutusyhdistys. Suomessa toimii kuusi kalastusvakuutusyhdistystä ja Ahvenanmaalla keskinäinen vakuutusyhtiö. Kalastusvakuutusyhdistykset vakuuttavat päätoimisten ammattikalastajien kalastusvälineitä, esimerkiksi kalastusaluksia ja kalanpyydyksiä. Tätä kutsutaan kalastusvakuutukseksi. Kalastusvakuutusyhdistysten toimintaa ohjaavia säädöksiä ovat muun muassa laki ja asetus kalastusvakuutusyhdistyksistä, vakuutusyhdistyslaki ja vakuutussopimuslaki

Toiminnan vakuutukset•Tuotevastuuvakuutukset•Oikeusturvavakuutukset•Keskeytysvakuutukset•Riskivakuutukset–Palo, Liikenne ym.

87

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vakuutusyhdistys

http://www.mela.fi/redirect.aspx?path=172;117;485




Sosiaali- ja työttömyysturva•Kalastajan on itse hoidettava:–Työttömyysturva–Työterveyshuolto–Tapaturmavakuutus–Sairauspäiväraha ja muut sosiaalietuudet

88

KALASTAJAN YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT

HALLINTO•Maa- ja metsätalousministeriö–Johtaa uusiutuvien luonnonvarojen•kestävän käyttö politiikkaa•Lainsäädäntötyössä ministeriö toimii osana valtioneuvostoa ja EU:n päätöksentekoa•Kala-asioita hoitaa ministeriössä Kala- ja riistaosasto

Valtion aluehallinto•Elinkeinokalataloutta valtakunnan eri alueilla (6kpl) vastaa Ely-keskukset •Elinkeinokalatalouteen kuuluu mm:–Vesiviljely ja vesiviljelyrekisteri–Kalanjalostus ja –kauppa –Elinkeinokalatalouden rahoitus–Elintarvikelainsäädäntö

Kalatalouden keskusliitto•Keskusliiton toiminta-ajatus •Kalatalouden Keskusliitto on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö. Yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmiensä kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä. •Kalavesien hoito, käyttö ja valvonta perustuvat kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Kalavarojen käytön ja hoidon perusteena on luonnonvarojen kestävä käyttö ja varovaisuusperiaate. •Kalatalouden keskusliitto on Suomen suurin ja vanhin kalatalousjärjestö. Järjestön jäseninä ovat 28 maakunnallista kalatalouskeskusta tai kalastajaliittoa.Liiton maakunnalliset jäsenet edustavat puolestaan 3000 osakaskuntaa, 200 kalastusaluetta, 150 kalastajaseuraa ja 150 muuta kalastajayhteisöä•Kotisivut: Ahven.net

Suomen Ammattikalastajaliitto•Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry on suomalaisen ammattikalastajan ja kalastuselinkeinon edustaja.

89

•”Tuotamme kuluttajille kestävällä tavalla kalastettua kalaa elintarvikeketjun erikoistuotteeksi ja muun tuotannon raaka-aineeksi. Samalla huolehdimme Itämerestä poistamalla kalan mukana ravinteita”.•Tarkempaa tietoa: www:sakl.fi

Suomen Kalakauppiasliitto r.y- Kalan tukku- ja vähittäiskaupan edunvalvontaa jo vuodesta 1941

- Suomen Kalakauppiasliitto on kalanjalostusta sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten etujärjestö. Varsinaisten jäsenten lisäksi liitolla on ns. Tukipooli, jonka jäsenet ovat yritysten yhteistyökumppaneita eli tavaran- ja palvelujen toimittajia.-Kalakauppiasliitto on tehnyt jo 70 vuotta merkittävää työtä alan eteenpäinviemiseksija kehittämiseksi sekä alan keskinäisen yhteistyön edistämiseksi. -Tärkeä vaikuttamiskanava on lausuntojen antaminen ja oma-aloitteisten kannanottojen ja aloitteiden tekeminen.- Kalakauppiasliitto on yksi Pro Kala ry.:n perustajajäsenistä ja toimii tiiviisti yhteistyössä sen kanssa.- Kalakauppiasliitto tekee yhteistyötä kaikkien kotimaisten alan järjestöjen, hallinto- ja valvontaviranomaisten sekä pohjoismaisten vastaavien järjestöjen kanssa ja saa ajantasaista tietoa myös alan EU-järjestöltä.www: Suomen kalakauppiasliitto

Muut elinkeinokalatalouteen liittyvät etujärjestöt•Elintarviketeollisuusliitto ry Kalateollisuusyhdistys–Edustaa suurempaa kalajalostusteollisuutta ja sen tehtävänä jäsente etujen ajaminen

•Suomen kalakasvattajaiitto ry.–Edustaa kalakasvattajia ja heidän etujärjestö–www: kalankasvatus.fi

Muita järjestöjä ja yhdistyksiä•Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry.

90

•Suomen kalamiesten keskusliitto ry.•Suomen urheilukalastajain liitto ry.•Suomen metsästys- ja kalastajaliitto ry.•Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

Pro Kala ry.•Pro Kala Ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden järjestöistä, ammattikalastajista, kalan jalostajista ja kalakauppiaista. Yhdistys perustettiin vuonna 1994. •Pro Kala Ry:n tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja muiden sidosryhmien tietämystä kalan ja kalatuotteiden ravitsemuksellisesta merkityksestä sekä käyttötavoista, ja näin edistää kalan käyttöä monipuolisena elintarvikkeena.•Lisäksi yhdistys edistää kalan ja kalatuotteiden laatua ja elinkeinokalatalouden alalla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa.•Yhdistyksen toimintamuotoja ovat kalaan liittyvä monipuolinen tiedotustoiminta, menekinedistämiskampanjat, alaa palvelevien kuluttajatutkimusten ja selvitysten teettäminen sekä erilaiset kalaan liittyvät kehitysprojektit•www: prokala.fi

ElintarvikekevalvontaElintarviketurvallisuusvirasto EVIRAn tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnallaelintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä.

HygieniaosaamistodistuksetEnsisaapumispaikat

•Kunnan tai kuntainliittojen paikallinen valvonta: Ympäristöterveyslautakunnat –Alkutuottaja (kalastaja ja kalanviljelijä)•Ilmoitus ja omavalvontasuunnitelma–Elintarvikehuoneisto•Hyväksyntä, Valvonta ja sekä kaikki elintarvikekäsittelyyn sekä kaupanpitoon liittyvät asiat–Hygienia-asetuksen mukainen toiminta

91

mestari ja kisälli ii - hanke · 1. johdanto suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti toteutti...

Documents