metsään-peruskurssi, luento 1
TRANSCRIPT
Kevät 2017
Metsään-peruskurssi
luento 1
Luento 1: Mitä omistan?
• Suomalaisen metsän biologiaa
• Kehitysluokat
• Metsätyypit
• Metsävaratieto
• Metsään.fi-palvelu
Pohjoinen havumetsävyöhyke
• Sataa enemmän kuin haihtuu
• Soistuminen tyypillistä, turvemaat
• Karike ei hajoa kuntta
•Metsämaa hapanta
• Puusto pääosin havupuuta
Puuston keskitilavuus
metsämaalla 2013
•Häme-Uusimaa 161 m3/ha
•Keski-Suomi 133 m3/ha
•Pohjois-Pohjanmaa 90 m3/ha
• Lappi, eteläinen 68 m3/ha
•Koko maa 114 m3/ha
kuva: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2008
Yksityismetsätalouden liiketulos 2014
• Yksityismetsätalouden liiketulos = puutavarasta saadut
myyntitulot + valtion tuet – puuntuotannosta syntyneet
menot.
• Koko maan keskiarvo 115,90 euroa/ha
• Pienin 40 euroa/ha (Pohjois-Suomi)
• Suurin 157 euroa/ha (Itä-Suomi)
Kasvun tekijät
Kasvun tekijät
• Lämpö
• Valo
• Vesi
• Maaperän rakenne
• Ravinteet
Lämpö
• Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin
vuorokautinen lämpötila.
• Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm:
› Harvennuksilla
› Maanmuokkauksella
Lämpösumma
• Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa.
• Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu.
• d.d = degree days
• Termiset vuodenajat (vuorokauden keskilämpötila pysyvästi, astetta)
› Kevät 0-10
› Kesä >10
› Syksy 0-10
› Talvi <0
Keskimääräinen lämpösumma d.d 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos
Kasvukausi
• Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen
yläpuolella.
• Pituus 120-180 vrk.
Männyn juuriston kasvu
Männyn paksuuskasvu
Männyn pituuskasvu
Kasvukausi
Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka
Kasvukausi ja männyn kasvurytmi
Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka
Vesi
• Suomessa vettä sataa
enemmän kuin haihtuu.
• Tiiviit ja alavat maat
soistuvat.
• Vesi liikkuu maakerrosten
välillä (pohjavesi ja kapillaari-
ilmiö).
Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos
Maaperän rakenne
•Ravinteet pidättyvät paremmin hienojakoisessa
maassa.
•Hienojakoinen maa pidättää vettä.
•Routimisraja: hieno hieta, hiesu ja savi routivat.
• Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen.
› Maanmuokkaus
› Kantojen nosto
Ravinteet
• Kangasmailla ravinteita on yleensä riittävästi, typpi
kasvun minimitekijä.
• Suomen yleisin maannos on podsoli.
› Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti
pohjamaata.
› Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa.
› Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä.
• Turvemailla on enemmän ravinne-epätasapainoa.
Valo
• Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana.
• Puulajeilla on erilaiset valovaatimukset.
• Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen.
› Koivu ja mänty valopuita
› Kuusi puolivarjopuu
• Voit vaikuttaa metsikön valomäärään
metsänhoidolla.
Ilmasto muutoksessa
• Keskeisimmät muutokset Suomessa
› Lämpötilat kohoavat.
› Sademäärät kasvavat erityisesti
syksyllä ja talvella.
› Lumi ja routa vähenevät.
› Muutokset tuuliin arvioilta vähäiset.
2040–2069 A2-skenaariolla
Keskimääräinen tehollinen lämpösumma
©Ilmatieteen laitos
Metsien käyttö hillitsee
ilmastonmuutosta
•Hiilen kertyminen ilmakehään on osasyy
ilmastonmuutokseen.
•Metsä sitoo hiiltä kasvien kasvaessa ja vapauttaa
hiiltä kasvien hajotessa.
• Puupohjaiset tuotteet sitovat hiiltä koko
elinkaarensa ajaksi.
Kasvupaikkatyypit
Kivennäis- ja turvemaat
• Kivennäismaat (kangasmaa tai kangas)
• Turvemaat (suo)
› Korpi
› Räme
› Avosuo; neva, letto
• Ojitetut suot
› Ojikko
› Muuttuma
› Turvekangas
Kivennäismaiden
kasvupaikkatyypit (A.K.Cajander)
• Lehdot
• Lehtomaiset kankaat
• Tuoreet kankaat
• Kuivahkot kankaat
• Kuivat kankaat
• Karukkokankaat
Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet
Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987
Lehto
Lehtomainen
kangas
Tuore kangas
Kuivahko
kangas
Kuiva kangas
Karukkokangas
Suot
• Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai
jossa kasvualustana on turve.
• Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut,
suomuurain.
• Pintakasveista yli 75 % suokasveja.
• Turpeen paksuus yli 30 cm.
• Soiden osuus metsämaasta vaihtelee eri puolilla maata,
yhteensä noin 30 % Suomen pinta-alasta.
• Puuntuotannon kasvupaikkaluokitus samanlainen kuin
kivennäismailla.
Räme
Korpi
Puulajit
Suomen puulajit
• Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi,
jolla on yleensä yksi hallitseva varsi ja latvus.
› Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat
pensaita tai varpuja.
› Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla
on puumaisia piirteitä.
• Suomessa on noin 30 puulajia.
› Neljä havupuulajia, loput lehtipuita
• Metsätaloudessa tärkeimmät ovat mänty, kuusi ja koivu.
Suomen puulajikimara
Havu- ja lehtipuiden erot
•Havupuut:
› Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa.
›Mänty valopuu, kuusi puolivarjopuu .
› Pitempi kiertoaika kuin lehtipuilla .
• Lehtipuut:
› Täyttävät aukeat alat nopeasti.
›Hyvä siemensato joka vuosi.
›Nuorena nopeakasvuisia.
› Vaativat runsaasti valoa.
Mänty
• Runsaasti valoa vaativa puulaji.
• Reagoi voimakkaasti valon
määrään.
› Oksat
› Neulasmassa
• Yleisin puulajimme.
• Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras
puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla.
• Syvä juuristo, paalujuuri.
• Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein.
Männyn alaoksat
karsiutuvat valon
puutteessa.
Kuusi
•Kasvupaikkana rehevät maat.
•Puolivarjopuu.
•Alikasvoksena kuivillakin mailla.
•Pinnallinen juuristo.
•Laholle altis.
•Hyvät siemenvuodet mäntyä
harvemmin.
Koivu
•Rauduskoivu ja hieskoivu.
•Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu
myös tiiviillä maalla ja turvemailla.
•Rauduskoivu taloudellisesti merkittävämpi.
•Runsaasti siementä lähes joka vuosi.
•Vaatii järeytyäkseen runsaasti kasvutilaa.
Hieskoivu ja rauduskoivu
©SMY, Puulajit-vihko
Rauduskoivikko
Hieskoivikko
Kehitysluokat
Metsän
kiertokulku
Kehitysluokat
• A0 = Aukea
• S0 = Siemenpuumetsikkö, noin 50 mäntyä tai koivua/ha, ei vakiintunutta taimikkoa
• 05 = Suojuspuumetsikkö, 150-300 puuta /ha + kuusen taimia
• T1 = Pieni taimikko, alle 1,3 metriä pituutta
• T2 = Varttunut taimikko, yli 1,3m pituutta, paksuutta alle 8 cm
• Y1 = Ylispuustoinen taimikko, S0+T1
• 02 = Nuori kasvatusmetsikkö, läpimitta 8-16 cm havupuut yli 7m, lehtipuut yli 9 m
• 03 = Varttunut kasvatusmetsikkö, läpimitta yli 16 cm
• 04 = Uudistuskypsä metsikkö
• Er = Eri-ikäisrakenteinen metsä
Aukea A0
Siemenpuu-
metsikkö, S0
Pieni taimikko, T1
Varttunut
taimikko, T2
Nuori
kasvatus-
metsikkö, 02
Varttunut kasvatusmetsikkö, 03
Uudistuskypsä metsikkö, 04
Metsävaratieto
Metsikkökuvio
•Metsänhoidon ja hakkuiden käsittely-yksikkö.
•Puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue.
•Jakoperusteena myös kehitysluokka ja toimenpiteet.
Metsävaratieto
päätösten
pohjana
• Kasvupaikka + puusto +
käsittelyhistoria +
toimenpide-ehdotus.
• Metsään.fi-palvelu
• Metsäsuunnitelma
Yhteenveto
Illan tärkeimmät
•Kasvuolosuhteet määräävät metsän mahdollisuudet.
•Omat tavoitteet ohjaavat metsän hoitoa ja hakkuita.
•Metsätila koostuu pienemmistä kokonaisuuksista – kuvioista.
•Metsävaratieto auttaa päättämään metsän hoidosta ja käytöstä.
•Ota Metsään.fi-palvelussa näkyvä tieto käyttöösi.
Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus