M e t s ä h a l l i t u k s e n l e h t i j o u l u k u u 6 • 2 0 1 1

sivut 8–9

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet sivu 3

Maalaserista apua metsän arviointiinsivu 6

Laatumaa– maakauppojenmoniosaaja sivu 7

Täsmätietoa suojelun tueksi sivu 10

Katse kohtitähtitaivasta

2 6 • 2011

Metsä.fi on Metsähallituksen henkilöstölehti, joka jaetaan myös sidosryhmille.

Osoite: Metsähallitus, Pl 94, 01301 Vantaa Internet: www.metsa.fi Puhelin: 0205 64 100 Vastaava toimittaja: Juha Mäkinen, Toimittaja: Hanna Kaurala Toimitussihteeri: Leena Hulsi/Viestintätoimisto Jokiranta OyToimituskunta: Juha Mäkinen (pj), Markku Eklund, Leena Hulsi, Timo Karhapää, Hanna Kaurala, Mikko Koivula, Ritva Vaarala, Pauli Määttä, Anne PaakkarinenTaitto: Tuuli Holopainen/Jokiranta OyOsoitteenmuutokset: Leena Pöllä p. 0205 64 4214, metsafilehti@metsa.fiAineisto toimitukseen: 1 /2012 30.1. mennessä. Toimitus pidättää oikeudenlyhentää ja toimittaa Metsä.fi-lehteen lähetettyjä tekstejä.Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä: 13 000 kpl, ISSN 1458-4700 (painettu) ISSN 1458-4719 (verkkoversio) Tämä lehti on painettu ympäristömerkitylle paperille.

Pääkirjoitus 2Suomen rikas maaperä kiinnostaa kaivosyhtiöitä

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet 3

METSÄMAKASIINI 4–5

Maalaserista apua apteeraukseen 6Metsähallituksen puut Mikkilän kyydissä kuusi vuosikymmentä

Laatumaa – maakauppojen moniosaaja 7

Talvisen tähtitaivaan alla 8–9

Suojeltujen korpien verkosto 10 täydentyi 1 050 hehtaarillaTäsmätietoa suojelun tueksi

Nuuksiossa muurattiin jykevä perusta Haltialle 11

Tietotekniikka saapui metsurin taskuun 12

Kalastuskohteille uusia toimintamalleja Kainuussa 13 Henkilöstötutkimuksesta hyvät tulokset

Henri ja Jonne hallitsevat metsäkoneet 14 Eräkokkina Pirjo Halme

Pystymetsästä 15TapahtumiaNimityksiä

Lapin männiköistä kerättiin 16170 000 litran käpysaalis

Jyrki KangasPääjohtajaTikkurilassa 8.12.2011

SISÄLLYS 6 • 2011 Palstan reunalta

Suomen rikas maaperä kiinnostaa kaivosyhtiöitä

Suvi Honkavaara

Voimakkaassa noususuh-danteessa olevalla kai-vosalalla on tapahtunut

viime vuosina paljon. Suomessa käynnissä oleviin kaivoshank-keisiin investoidaan yli miljardi euroa, ja lähiaikoina päätetään useiden uusien kaivosten avaami-sesta ja nykyisten laajennuksista. Louhintamäärät ovat kaksinker-taistuneet 2000-luvulla ja erityi-sen kovaa kehitys on ollut parina viime vuotena, jolloin kasvu on louhittu ennen kaikkea Pohjois-Suomesta.

Kova kiinnostus Suomen rikas-ta maaperää kohtaan on johtanut myös ristiriitatilanteisiin. Metsä-hallitus on maanomistajana tällä hetkellä osallisena Talvivaaran ja Kittilän kaivosten louhimismak-suja koskevassa riidassa, jota kä-

sitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kiistan osapuolina ovat metsäyhtiö UPM Kymme-ne, Metsähallitus sekä muutamat pienmaanomistajat ja työ- ja elin-keinoministeriö.

Kyse on vanhan kaivoslain louhimismaksupykälästä, jota sovelletaan vanhan lain aikana aloitettuihin hankkeisiin. Siinä maanomistajille vuosittain korvat-tava osuus muodostuu louhittujen kivennäisten arvosta. Uusi kai-voslaki tuli voimaan heinäkuun alussa ja ennen sitä TEM päätti uudesta matemaattisesta mallista, jossa korvausten määrä perustuu kyseessä olevan kaivoksen talou-delliseen tulokseen. Metsähalli-tuksen mielestä kaivosyhtiöiden tulokset eivät korreloi louhitun malmin arvon kanssa.

Kaivosteollisuuden nopeas-ta kehityksestä kertovat myös tutkimuslupa-anomukset, joiden

käsittely on ruuhkautunut työ- ja elinkeinoministeriössä. Myös maanomistajalla on mahdollisuus myöntää tutkimuslupia, ja Metsä-hallitus päätti syyskuussa aloittaa maanomistajan suostumusten myöntämisen kaivosyrityksille mahdollistaakseen tutkimus-toiminnan aloittamisen ennen varsinaisia viranomaispäätöksiä ja helpottaakseen viranomaisen luparuuhkaa.

– Suostumusten antamiseen liittyviä menettelytapoja kehite-tään uuden kaivosviranomaisen eli Turvallisuus- ja kemikaalivi-raston kanssa, ja noudatettavista käytännöistä käydään parhaillaan keskustelua myös elinkeinominis-teriön ja kaivosyhtiöitä edustavan Kaivannaisteollisuus ry:n kans-sa, käyttöoikeuspäällikkö Pekka Pamppunen kehittämisyksiköstä kertoo.

Innostusta maaperän tutkimi-seen tuntuu siis riittävän – osittain hieman liikaakin.

– Länsi-Lapissa eräs kaivosyh-tiö aloitti maaperätutkimukset Metsähallituksen alueella ilman minkäänlaisia lupia. Maata on kaivettu muun muassa lehtojen- ja soidensuojelualueilla, jotka ovat myös Natura-alueita. Lapin luontopalvelut on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille, alue-päällikkö Yrjö Norokorpi kertoo.Suvi Honkavaara

Metsähallitus on paran-tanut liiketoiminnan tulostaan reippaasti

2000-luvulla. Valtio-omistajan asettama tavoite pääoman tuo-tolle on toistuvasti ylitetty siinä määrin, että voidaan puhua suo-rastaan uudesta tuottotasosta. Tu-loksemme on viime vuosina ollut lähes säännöllisesti 100 miljoonan euron paremmalla puolen. On jo-pa saattanut syntyä käsitys, että tuloksemme paranee automaat-tisesti – ikään kuin sitä voitaisiin kasvattaa hallinnollisilla päätöksillä tulostavoitetta aina vain kiristäen.

Ensi vuodelle asetettu tavoite tuloksen parantamisesta edelleen 20 miljoonalla eurolla tuntuu tuo-reimpien talousnäkymien valossa perin vaikealta. Jos näkymät eivät parane, on meidän neuvoteltava omistajan kanssa tulos- ja tulou-tustavoitteiden tarkistamisesta. Us-kon siihen tarpeen tullen löytyvän ymmärrystä.

Valtiontalouden huolet hei-jastuvat meihin toistakin kautta. Luontopalveluille hallitusohjel-massa luvattua määrärahojen nos-toa täyteen mittaansa saadaan vielä odottaa. Tosin näissä suhdanteissa rahoituksen pysymistä ennallaan voidaan pitää vähintäänkin torjun-

tavoittona. Luotamme, että halli-tusohjelman lisärahoituslupaus lu-nastetaan lähivuosina – varsinkin, kun kokonaisuutena katsottuna valtion maat ovat yhä selvemmin yhteiskunnan muiden toimintojen rahoittaja.

Poliittista linjausta Metsähalli-tuksen tulevasta organisaatiomal-lista ja suuntaviivoja toiminnalle on kaivattu uuteen Metsähalli-tuslakiin jo vuosikaudet. Pitkä odottaminen saatetaan palkita. Olemme saaneet yhä enemmän ymmärrystä alkuperäiselle näke-myksellemme, että organisaatio-hankkeessa kannattaa tehdä vain välttämättömin eli ainoastaan ko-mission vaatimat minimimuutok-set. Toimivaa konetta ei kannata laittaa kokonaan uusiksi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen esitti marraskuun alussa kantanaan, että Metsä-hallituksen tulee jatkaa pitkälti nykymallin kaltaisena erityisliike-laitoksena. Tämä on erinomainen kannanotto. Asiasta on kuitenkin vielä erilaisia näkemyksiä, eivätkä ympäristö- ja maa- ja metsätalous-ministeriö olleet vielä itsenäisyys-päivään mennessä saavuttaneet lopullista yhteisymmärrystä.

Päättyvästä vuodesta tulee jäl-

leen erinomainen, jokaisen tulos-yksikön suorituksiin on syytä olla tyytyväinen. Kiitän teitä ponnis-tuksistanne, joiden ansiosta Met-sähallituksen menestys jatkui nyt päättyvänäkin vuonna. Joulunajan rauha ja riemukas vuodenvaihde on ansaittu.

Toivotan Metsähallituksen henkilöstölle, asiakkaille, sidos-ryhmien edustajille ja teille kaikille Metsä.fin lukijoille Oikein Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2012!

Tulosta voidaan parantaa mutta ei määrättömästi

Kuva

Kuv

atoi

mist

o Ro

deo

M e t s ä h a l l i t u k s e n l e h t i j o u l u k u u 6 • 2 0 1 1

sivut 8–9

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet sivu 3

Maalaserista apua metsän arviointiinsivu 6

Laatumaa– maakauppojenmoniosaaja sivu 7

Täsmätietoa suojelun tueksi sivu 10

Katse kohtitähtitaivasta

Kannen kuva: Esko Keski-Oja

36 • 2011

”

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet

Hanna Kaurala

Metsähallituksen tu-loutustavoitteen kir-jaaminen hallitusoh-

jelmaan osoittaa, että Metsä-hallitukseen kohdistuu valtava kiinnostus ja suuret odotukset. Millekään muulle toimijalle ei ole asetettu vastaavaa tulosta-voitetta. Edes valtion yhtiöiden osingonmaksusta ei mainita hal-litusohjelmassa mitään.

– Hallitusohjelmaa laaditta-essa Metsähallitusta on katsottu kokonaisuutena ja sille on annet-tu kaksi plusmerkkistä lukua: 20 miljoonan lisäys tuloutustavoit-teeseen ja kolme miljoonaa euroa lisää julkisten hallintotehtävien hoitamiseen, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas luon-nehtii.

– Kolmen miljoonan euron lisäys luontopalveluille oli hieno asia. Nyt yritämme pitää kiinni siitä, että se myös toteutuu, Kan-gas sanoo.

Annettu 20 miljoonan lisäeu-ron tavoite on yhteinen kaikille Metsähallituksen liiketoimin-noille. Suurin osa euromäärästä tulee luonnollisesti metsätalou-

Tutkijat ennustavat, että uusiutuvien luonnonvarojen, myös metsien, merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tässä valossa ei olekaan ihme, että Metsähallitukselle on ainoana liiketaloudellisena toimijana määritetty tulostavoitteethallitusohjelmassa.

desta. Hallitusohjelma laadittiin kesällä, jolloin maailman talous-tilanne ja metsätalouden suhdan-teet näyttivät erilaisilta kuin nyt joulun alla.

Kangas uskoo kuitenkin, että jos markkinat ensi vuonna säily-

jolloin markkinat sulivat alta, Kangas kertoo.

Kangas muistuttaa, että mark-kinoihin ei voi vaikuttaa hallin-nollisilla päätöksillä ja Metsähal-litus toimii markkinoilla markki-noiden tapaan.

– Olemme vakaa puun myy-jä, mutta ei olisi loogista lisätä myyntiä hintojen ollessa alhaalla, Kangas linjaa.

Luonnonvarasuunnittelu antaa hyvän pohjan– Isoin asia tavoitteen saavutta-misessa on metsätalouden ja met-sien muiden käyttömuotojen yh-teensovittaminen, Kangas sanoo. – Mutta sehän meillä osataan, olemme metsien monikäytössä maan paras, hän jatkaa.

Eri käyttömuotojen yhteen-sovittaminen tarkoittaa tiivistä

vuorovaikutusta eri sidosryhmi-en kanssa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

– On tärkeää muistaa, että toimimme luonnonvarasuun-nitelmien pohjalta. Hakkuita lisätään maltillisesti. Valtion ta-lousmetsien puusto kasvaa nyt 11 miljoonaa kuutiota vuodessa ja hakkuut ovat kuusi miljoonaa kuutiota. Vaikka päälle laskettai-siin miljoona kuutiota energia-puuta ja hakkuutähteitä, nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin kertyy vääjäämättä lisää puuta ja hakkuumahdollisuudet kasvavat jatkuvasti, Kangas laskee.

Metsätalous on muuttunut pienipiirteisemmäksi ja suun-nittelu vaativammaksi. – Entistä pienemmät ja hajallaan olevat hakkuukohteet löydetään nykyään laserinventoinnin avulla. Niiden lisäksi tarvitaan hyvät paikkatie-tojärjestelmät, jotka uusimmekin ensi vuoden aikana, Kangas ker-too.

Kulut ja investoinnit seurantaanMetsähallituksella on ollut vuo-sittain 30 miljoonan euron inves-tointivaltuutus. Ensi vuodeksi se

on kuitenkin laskettu 20 miljoo-naan euroon.

– Tämä on osa valtio-omista-jan investointipolitiikan muutos-ta, Kangas kertoo.

Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että Metsähallituksen on vähennettävä talousmetsien hankintaa, joka on perinteisesti ollut suurimpia investointikoh-teita. – Jatkossakin ostamme kui-tenkin maata Puolustusvoimien käyttöön ja nämä maat palvele-vat myös metsätaloutta, Kangas sanoo.

Metsäautoteiden rakentami-sesta ja Laatumaan kiinteistö-kehitysinvestoinneista ei voida luopua. Esimerkiksi Laatumaan tuulivoima-aluehankkeet ovat edenneet hienosti ja niistä on saatu nopeasti hyviä tuloksia. Metsäautoteiden kunnossapitoa tehdään entistä tarkemmin vain siellä, missä teille on puunkulje-tuskäyttöä.

– Metsähallituksen pienissä liiketoiminnoissa on vaikeista markkinatilanteista huolimatta saatu kovalla työllä positiivisia tuloksia. Kannattamattomia toimintoja ei meillä ole, Kangas sanoo.

Kolmen miljoonan euron lisäys luontopalveluille oli hieno asia. Nyt yritämme pitää kiinni siitä, että se myös toteutuu.”

vät keskimäärin tämän vuoden kaltaisina, tavoite pystytään saa-vuttamaan ja vielä niin, että pa-nostus Metsähallituslain mukai-siin yhteiskunnallisiin hyötyihin (monimuotoisuus, poronhoidon ja saamelaiskulttuurin huomioi-minen ja työllisyys) säilyy viime vuosien 50 miljoonan euron suu-ruisena.

– Mutta jos puun hinta mer-kittävästi laskee ja markkinat toi-mialoillamme hiipuvat, tulemme neuvottelemaan omistajan kanssa tavoitteen alentamisesta. Näin tehtiin esimerkiksi 2008–2009,

Kuva

Han

na K

aura

la

– Jos puun hinta laskee merkittävästi ja markkinat hiipuvat, tulemme neuvottelemaan tulostavoitteen alentamisesta, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo.

metsämakasiini4 6 • 2011

Fin Forelialle Suomen Vahvimmat -sertifikaatti

Suomen Asiakastieto Oy:n myöntä-män Suomen Vahvimmat -sertifikaatin kriteerinä on, että yritys on saavuttanut korkean Rating Alfa -luokituksen vii-tenä perättäisenä vuotena. Rating Alfa -luokittelu on laaja-alainen ja tiukka läpivalaisu yrityksen liiketoimintaan useamman vuoden ajalta. Luokittelu-raportti sisältää muun muassa arvion yrityksen taloudellisesta tilasta verrat-tuna toimialaan, luottosuositukset ja luottokelpoisuusluokituksen sekä luo-kitusta selittävät tekijät.

– Liiketoimintaa on seurattava jatku-vasti ja arvioitava etenkin ulkopuolisen toimesta, toimitusjohtaja Juha Hotti sanoo. – Sertifikaatti kertoo asiakkail-le, että yhtiö on luotettava yhteistyö-kumppani nyt ja tulevaisuudessa, Hotti selventää.

Fin Forelia on kehittänyt toimin-taansa määrätietoisesti viimeisen kah-den vuoden aikana. Taimitarhat ovat siirtyneet esimerkiksi valtakunnallisiin yhtenäisiin prosesseihin. Se on taimi-alalla vielä suhteellisen uutta.

– Toiminnan prosessiohjaus näkyy taloudellisessa tuloksessa ja on myös laatua parantava asia, Hotti kertoo.Johanna Konttila

Kuva

Pen

tti P

ieski Peruskorjatut metsäautotiet

palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa

Inarin kunnan itäosassa sijaitseva perus-korjattu Kontosjärven tie soveltuu vaikka linja-autoliikenteelle.

Pitkään jatkunut lämmin ja lumeton syksy on aiheuttanut haasteita Ylä-Lapin metsätaloudelle. Syksyn kelirikkoaika kesti tänä vuonna syyskuun alusta jopa marras-kuun puoliväliin.

– Viime vuosina tehdyt teiden perus-korjaukset olivat pelastus tämän syksyn kaukokuljetuksille, ilman niitä kuljetukset olisivat joutuneet odottamaan pakkasia. Pitkään jatkuneesta kelirikosta huolimatta pystyimme ohjaamaan korjuita sellaisten teiden varsille, jotka on peruskorjattu ja pinnoitettu murskeella, Metsähallituksen korjuuesimies Jukka Harju kertoo.

Tukkirekkaa ajava ivalolainen Petri Pe-sonen tuntee Inarin alueen metsäautotiet kuin omat taskunsa. – Huonoilla teillä ajo-aika tuhraantuu metsässä ja loppuu kesken maantiellä. Teiden pinta on parantunut ja teiden rakentamisessa Metsähallituksen suunnittelijat tekevät yhteistyötä autoi-lijoiden kanssa. Teiden kunnostus ei ole iso investointi, mutta hyöty sen sijaan on suuri, Pesonen toteaa.

Metsäautotiet ovat hyödyksi myös alu-een kalastajille, metsästäjille, marjastajille ja poronhoitajille. Nellimin kylän asukas Tauno Haltta kulkee alueen metsäautotei-tä pitkin muutaman kerran kuukaudessa.

– Marjastus- ja sienestysaikaan ajan nii-tä pitkin päivittäin. Nellimövaaran tie on tehty todella hyväksi, sitä pitkin saa huris-tella huoletta normaalilla henkilöautolla, kun taas aikaisemmin mäkien nousu vaati kohtuullisia rallikuskin taitoja, Haltta ker-too. Nellimövaarantie palvelee myös Nelli-min rännijuhla -kylätapahtumaa.

Teiden peruskorjausten lisäksi määrä-rahoja täytyy olla myös teiden ylläpitoon.

– Joka kesä teitä on lanattu ja tasoitettu tiekarhulla. Tämä lisää teiden ikää. Vuonna 2011 Metsähallitus korjasi Ylä-Lapissa yli 50 kilometriä teitä ja rakensi uutta tietä seitsemän kilometriä. Peruskorjauksilla taataan toimintavarmuus ja samalla hyvä-kuntoinen tie säästää kalustoa, Metsähal-lituksen suunnittelija Tapani Pennanen kuvailee. Tiekorjaukset tehdään Metsä-hallituksen investointirahalla.

Pentti Pieski

Liminganlahden luontokeskuksen harjannostajaisia vietettiin marraskuun puolivälissä. Rakennus valmistuu helmi-kuun 2012 alussa ja se avataan yleisölle huhtikuussa.

Laajennusosaan, joka on lähes 600 ne-liömetriä, tulee uusi näyttely, auditorio ja kokoustilaa. Vanhaan osaan saneerataan toimistotiloja, ja koko talon lämmitysjär-jestelmäksi tulee maalämpö. Koko hank-keen kustannusarvio on 3,5 miljoonaa. Rakennushankkeen kustannusarvio on 2,7 miljoonaa euroa, ja sen rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Limin-gan kunnan rahoitusosuus on 275 000 eu-roa. Näyttelyn kustannusarvio on 800 000 euroa, ja sen rahoittaja on Pohjois-Pohjan-maan liitto. Ympäristöministeriö rahoittaa hankkeita yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla.

Hankkeen myötä Liminganlahden luontokeskus nousee valtakunnalliseksi toimijaksi Metsähallituksen luontokes-kusverkostoon. Samalla Liminganlah-

Liminganlahden luontokeskuksen rakentaminen hyvässä vauhdissa

desta tulee seudullinen luontomatkailun ja virkistyskäytön keskus. Tavoitteena on kävijämäärien kaksinkertaistaminen.

Kohteen pääurakoitsijana toimii ra-kennusyhtiö Observo Oy Haukiputaalta. LVI-urakoinnista vastaa Reijo Mällinen Limingasta, sähköurakoinnista Kuusisalo

Oy Siikajoelta ja työmaavalvonnasta Pro-deco Oy Oulusta. Rakennuksen arkkiteh-tisuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, rakenne- ja sähkösuunnittelija-na Arkins Suunnittelu Oy. Näyttelysuun-nittelusta vastaa EST Oy ja LVIJA-suun-nittelusta LVI-insinööritoimisto Mäkelä.

Metsähallituksen Pohjanmaan luonto-palvelut on kuluneen syksyn aikana istutta-nut yli 490 000 kesänvanhaa kalanpoikas-ta Kainuussa, Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseville valtion vesille. Siikojen osuus istutuksista on ollut noin 380 000 poikasta, lisäksi on istutettu kuhia, harjuksia ja taimenia. Arvoltaan lä-hes 90 000 euron istutusten tarkoituksena on vahvistaa talouskalastusvesien kalakan-tojen tilaa ja lisätä saalista. Tämän vuoden poikasistutukset näkyvät kalastajien saalissa 4–7 vuoden kuluttua.

Istutettavat kalat on pääosin kasvatettu Metsähallituksen hallinnassa olevissa luon-

Kalanistutuksia Metsähallituksen vesiin

Morenia vihreän kiviaineksen asialla

Morenia Oy on järjestänyt kesän ja syksyn aikana OKTO-rakennustuote-koulutusta Pohjois-Suomessa. Koulu-tukseen on osallistunut viitisenkym-mentä rakennusalan ammattilaista. OKTO:n raaka-ainetta syntyy sivu-tuotteena Outokumpu Oyj:n Tornion tehtaiden ferrokromin ja ruostumatto-man teräksen valmistuksen yhteydessä. Materiaali jalostetaan OKTO-raken-nustuotteeksi, jota käytetään muun muassa teiden ja rakennusten pohjien eristyskerroksena sekä asfaltin runkoai-neena. Tornion tehtaiden laajennuksen valmistuttua OKTO-tuotteiden vuo-sittainen tuotanto kasvaa noin 800 000 tonniin.Johanna Konttila

nonravintolammikoissa Kainuussa ja Kes-ki- Pohjanmaalla. Poikasistutuksia on tehty ensisijaisesti vesialueille, joihin ei kohdistu esimerkiksi velvoiteistutuksia. Istutuskoh-teiden valintaan on vaikuttanut myös ve-sistökohtainen kalastuspaine.

Metsähallituksen periaatteisiin kuuluu, että kalastusjärjestelyt ja kalavesien hoi-to mitoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Metsähallitus pyrkii kalavesien hoidossaan edistämään kalaston luontaista lisääntymistä ja suosii luontaisia ja mahdol-lisimman paikallisia kalakantoja. Kalavesien hoidolla luodaan edellytyksiä monipuolisen kalastuksen jatkumiselle.

Kalastuksen ja kalavesien hoidon työka-luna Metsähallituksella on käytössä Kalata-louden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä (KSSJ).  Järjestelmän toiminta perustuu ka-lastajien lähettämiin saalispalautteisiin, joita voi antaa helpoiten Tuikki-järjestelmän kaut-ta osoitteessa www.tuikki.fi. Samalla voi ot-taa käyttöön maksuttoman, henkilökohtaisen saalispäiväkirjan. Saalispalautteet ohjaavat ja auttavat myös istutusten kohdentamisessa.

Metsähallituksen kalavesien hoidon ra-hoitus perustuu kalastajilta kerättyihin lupa-tuloihin, joten kalastusluvan lunastamisella jokainen kalastaja osallistuu kalavesien hoi-totyöhön.

Kirjoja savottamiehen elämästä

Metsähallituksella metsurina työs-kennellyt Leo Juntunen on julkaissut tänä vuonna toisen omakustannekir-jansa, Neljäs mies. Kirja on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Hyvästi kotini, korpi kutsuu -kirjalle. Kirjat kertovat Metsähallituksen savotoilla Suomussal-mella metsurityötä tekevästä Untosta ja hänen suhteestaan nuoreen Anjaan. Parilla on monenlaista mutkaa matkassa ja salakihlatkin tulevat tutuksi.

Kirjailija myy kirjaa 33 eurolla kap-pale, hinta sisältää postikulut.

Tiedustelut: Leo Moilanen, 050 3303733.

Liminganlahden uudistettu ja laajennettu luontokeskus avataan ensi keväänä.

Kuva

Joun

i Kos

onen

metsämakasiini 56 • 2011

Metsähallitus ja Sysmä Seura ovat sopi-neet Erakon majan kunnostamisesta. Sys-män, Padasjoen ja Kuhmoisten kunnissa keskellä Päijännettä sijaitseva pieni Harhun saari oli pitkään Harhun eli Koreakoivun erakon Toivo Pylvänäisen asuinsija. Pyl-vänäinen oli kuuluisa käsintehdyistä vaa-puistaan. Hänen vaappujensa kerrotaan olleen mallina maailmankuuluille Rapala-vaapuille.

– Erakon majaa pidetään erittäin arvok-kaana kohteena, lähes pyhiinvaelluspaikka-na, ja sillä on vapaa-ajankalastukseen liit-tyvää historiallista arvoa, Metsähallituksen kenttäpäällikkö Jere Rauhala kertoo.

– Pystymme toteuttamaan kunnos-tustyöt Sysmä Seuran vapaaehtoistyön ja paikallisten matkailutoimijoiden avulla. Heidän taholtaan on kyse aidosta halusta säilyttää paikalliskulttuuria, Rauhala jat-kaa.

Erakon maja otetaan kunnostuksen jälkeen pääasiassa matkailukäyttöön. Saareen rantautuminen on hankalaa niin kauan kuin saaressa ei ole yleistä laituria. Saarelle on jo tehty kuluneena kesänä ti-lausristeilyjä ainakin Padasjoelta ja Sys-mästä. Kohteen käyttöä mietitään myös Päijänteen kansallispuiston valmisteilla olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Erakon maja oli vaapuntekijä Toivo Pylvänäisen asuinsija.

Erakon maja Päijänteellä kunnostetaan

Kuva

Jere

Rau

hala

Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitseva Pilke-talo ja -tiedekeskus on palkittu tänä vuonna kol-meen kertaan. Nordea ja Metsänhoitajaliitto valitsivat Pilkkeen Vuoden Metsäteoksi, Puuinfo Oy jakoi sille vuoden 2011 Puupalkinnon ja Suomen Metsäyhdistys palkitsi sen Pro Silvis -ansioplake-tilla valtakunnallisten metsäpäivien yhteydessä. Pilkkeen väki on palkinnoista mielissään ja lähet-tää kiitokset kaikille sidosryhmilleen.

Metsähallitus on julkaissut vesiensä ra-putalouden toimintaohjelman 2011–2016. Toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on tehostaa kotimaisen jokiravun suojelua muun muassa kartoittamalla suojelukoh-teiksi sopivia rapuvesiä. Lisäksi halutaan luoda kattavampi kuva olemassa olevista jokirapukannoista ja niiden tilasta sekä tehostaa tiedotusta ja ravustajien valistusta rapurutosta.

Metsähallitus hallinnoi pääosaa valtion omistamista maa- ja vesialueista. Näiltä vesialueilta löytyy useita elinvoimaisia jo-

Raputaloudelle toimintaohjelma

Tuotesuunnittelukilpailusta vauhtia jalkalavojen hyödyntämiseen

www.metsa.fi

kirapukantoja (Astacus astacus), mutta myös vieraslajia täplärapua (Pacifastacus leniuscu-lus). Täpläravun ja rapuruton leviäminen uusille alueille muodostaa tällä hetkellä suurimman uhan kotimaiselle jokiravulle. Suomessa todetaan vuosittain useita uusia rapuruttotapauksia, jotka heikentävät joki-rapukantoja. Metsähallituksen monipuoli-set vesialueet ovat Suomen raputalouden kehittämiselle merkittävä voimavara, jota raputalouden toimintaohjelmalla pyritään hyödyntämään entistä paremmin.

Metsähallitus kehittää ja testaa jalka-lavojen käyttöä puutavaran lastauksessa ja maantiekuljetuksissa. Kehittämishan-ke on osa laajempaa Puuta perille tehok-kaasti ja energiaa säästäen –projektia. Sen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön nykyistä kustannustehokkaampia ja ener-giaa säästäviä kuljetusratkaisuja sekä kul-jetuskalustoa.

Jalkalavoja hyödynnetään jo muun mu-assa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Alus-tavien selvitysten mukaan vetoautoon lii-tettävällä, jalkalavoihin perustuvalla kuor-matilaratkaisulla voidaan saavuttaa mer-kittävää kustannusten ja energian säästöä erityisesti pitkillä autokuljetusmatkoilla.

Myös Suomessa ensimmäisiä sovellu-tuksia pyöreän puutavaran kuljetuksiin on jo otettu käyttöön. Metsähallitus järjesti syksyllä avoimen tuotesuunnittelukilpai-lun, jonka avulla haettiin mahdollisim-man käyttökelpoisia tuotekehitysideoita jalkalavoihin perustuvaan kuljetukseen. Kilpailussa palkittiin Reijo Kankaisen (Multiforest Tmi) ja Kauko Haatajan jalkalavaratkaisut. Molemmat saivat 4 000 euron palkinnon ja kunniakirjan. Kilpai-lun tulokset julkistettiin Metsähallituksen Jalkalavat – Ideasta käytäntöön -seminaa-rissa 30.11.

Jalkalavoja käytettäessä puutavaran metsäpään kuljetus ja pitemmät maantie-kuljetusmatkat hoidetaan eri autokalustol-la. Metsäpäässä käytetään järeämpää, kuor-maimella varustettua puutavara-autoa, jolla puut kuljetetaan ja lastataan jalkala-voilla varustettuun vetoautoon. Pitemmät maantiekuljetusmatkat hoidetaan puoles-taan kevyemmin varustetulla vetoautolla, mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja tuo kustannussäästöjä. Kun vetoautossa ei ole kiinteänä rakenteena kuljetuksen vaati-mia pankkorakenteita, vetoautoja voidaan hyödyntää tarvittaessa myös muihin kul-jetuksiin eikä sen kuljettaminen vaadi eri-tyistaitoja kuten esimerkiksi kuormaimen käsittelytaitoa.

Metsähallituksen marraskuussa järjes-tämässä jalkalavaseminaarissa jatkettiin kehittämistyötä yhdessä kuljetusyritysten edustajien, tuotesuunnittelijoiden ja suun-nittelukilpailun tuomariston kanssa. Tilai-suudessa palkitun Multiforestin suunnitte-lema ensimmäinen jalkalava on jo tilattu ja valmistuu tammikuun loppuun mennessä, jolloin Metsähallituksen kuljetusyrittäjät ja henkilöstö käyvät tutustumassa sen käyttöön.

Sari Hiltunen

Inarin kunta ja Metsähallitus Laatumaa ovat tehneet merkittävän sopimuksen, joka käynnistää monipuolisen, Saariselän rinne-alueiden matkailua palvelevan kiinteistöja-lostamisen. Inarin kunta ottaa sopimuksen myötä nyt entistä vahvemman roolin Saa-riselän kehittämisessä ja alueen matkailun vetovoiman kasvattamisessa. Samassa yhte-ydessä kunta ostaa Saariselän hiihtokeskus-liiketoiminnan.

– Saariselän rakentamisen painopiste on lähivuosina hiihtokeskuksen suunnassa eli keskusta tulee laajentumaan Kaunispään ja Iisakkipään suuntaan. Rinnetoimintojen osto ja nyt tehty sopimus antavat kunnalle konkreettiset työkalut, joilla se voi yhdes-sä Laatumaan kanssa lähteä kehittämään rinnealueen kaavoitusta, kiinteistöjen muodostamista myyntiin ja vuokralle sekä

Saariselän hiihtokeskustoimintaa, Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi sanoo.

– Meillä on kunnan kanssa samanlaiset tavoitteet ja näkemykset Saariselän matkai-lun edistämisestä ja sen tärkeydestä, Laa-tumaan johtaja Aimo Oikarinen näkee.

Saariselän rinnealueita kaavoitetaan erityisesti uudisrakentamiseen erikokoi-sille rakennuskohteille. Alueen ja sen ra-kennusten suunnittelussa otetaan huomi-oon aktiviteettien helppo saavutettavuus. Vireillä olevassa Saariselän yleiskaavassa rinnealueelle on osoitettu matkailua pal-velevaa rakennusoikeutta yli 150 000 ker-rosneliömetriä. Alueelle on suunnitteilla lisää majoitus-, ravintola-, urheilu-, vir-kistys- ja matkailupalveluja. Rinnealueen asemakaavoitus käynnistetään heti yleis-kaavan hyväksymisen jälkeen.

Saariselän rinnealueille uusia palveluja

6 6 • 2011

Maalaserista apua apteeraukseen

TreeMetrics Ltd:n opera-tiivinen johtaja Garret Mullooly painaa jalus-

tan turpeeseen Rumon, Pohjois-Karjalan pohjoisimman kylän lie-peillä. Mies kaivaa repustaan isoa kameraa muistuttavan laitteen ja kiinnittää sen jalustaan.

Taskustaan Garret poimii älypuhelimen ja virittää siihen kompassitoiminnon. Hän näyt-tää suuntaa ja projektipäällikkö Risto Laamanen käy tuikkaa-

Nurmeksen metsätiimin kankailla ja korpi-mailla pyörii kolmen päivän ajan irlantilaisen yhtiön maalaser. Näppärä vekotin tuottaa muun muassa puuston runkokohtaista tietoa metsätalouden käyttöön.

massa lähellä olevan petäjän runkoon spraymaalilla merkin. Toisen merkin Risto ruiskauttaa koivun kylkeen.

– Laite ei tunnista puulajeja, siksi tämä merkki, mies kertoo koetta seuraaville.

Samaan aikaan irlantilainen on käynnistänyt maalaserin. Sii-hen on syttynyt sininen valo ja toisessa päässä oleva kuvaruutu on herännyt eloon. Mullooly näyttää, missä saa ja pitää seistä, ettei joudu skannauksen koh-teeksi. Hiukan siinä naurattaa,

että mitä laite miehestä kertoisi, sillä tiedon mukaan se osaa kur-kata puun rungon sisälle.

Laite keilaa tai skannaa met-sää 360 astetta ja tallentaa tie-don muistikortille. Yksi keilaus vie viisi minuuttia, keilauksen jälkeen muistikortin tiedot siirre-tään tietokoneelle. Mullooly ke-huu laitteen helppokäyttöisyyttä.

– Tämä painaa vain viisi kiloa. Se on suunniteltu yhden henki-lön työkaluksi.

Mullooly puhuu älykkäästä metsästä. Yhtiö lupaa metsän tark-kaa kolmiulotteista inventointia, mistä seuraa mahdollisuus arvi-oida puuston arvo aiempaa pa-remmin. Saantoon luvataan vii-denneksen kohennusta. Tarkan mittaustiedon ansiosta hukkaa syntyy vähän ja arvo-osat saadaan talteen optimaalisesti.

Tietokoneen ruudun ääressä

Matti Ronkainen

Matti Ronkainen

Kuva

Mat

ti Ro

nkai

nen

leimikon suunnittelijalta edelly-tetään sitä, että hän pystyy mää-rittämään, mitä puusta tehdään. Ruudulta näkee rungon kolmi-ulotteisena kuvana: läpimitan, tilavuuden, kapenemisen, len-kouden – siitä voi apteerata saha-tukin, sellupöllin tai muun käy-tön. Järjestelmään sisältyy myös sovellus, jolla tarkka korjuuohje voidaan siirtää hakkuukoneelle sekä seurata korjuuta.

Nyt kokeillaan, päätökset tehdään myöhemminKoetta seurannut metsätalouden Itä-Suomen hankintapäällikkö Markku Eklund pitää hyvänä, että erilaisia menetelmiä mieti-tään. Hän näkee maalaserin edun puiden katkonnassa, varsinkin jos tehdään monia erilaisia puu-tavaralajeja.

– Nyt meillä on aika vähän la-

jeja, joten tämän hyötyä on vaikea arvioida.

Suunnittelumetsuri Keijo Ok-konen tietää, ettei työ laserkau-dellakaan muuttuisi kokonaan siistiksi sisätyöksi.

– Suurin apu näyttää olevan siinä, että maalaserilla saadaan tarkkaa dataa tukkiprosentista ja kuituprosentista, silmämääräisen arvioinnin sijaan.

Risto Laamasen mukaan maa-laser on yksi monista ideoista, joilla suunnittelutyötä voitaisiin kehittää.

– Metsähallituksessa ei ole päätetty siirtyä tähän, olemme si-toutuneet vain tähän kokeeseen. Arvioimme tulokset ja myöhem-min katsomme, ryhdymmekö kauppoihin irlantilaisten kanssa. Laite on melko arvokas ja niitä pitäisi olla meidän kokoisellamme toimijalla useampia eri alueilla.

Garret Mullooly esitteli maalaserlaitteen toimintaa. Laite skannaa metsää ja tuottaa runkokohtaista tarkkaa tietoa, josta on hyötyä niin metsän arvioinnissa kuin toimenpiteiden suunnittelussa.

V altteri Mikkilä otti en-simmäisen kuormansa valtion puuta tammi-

kuussa 1955. Oman firman hän oli perustanut jo vuoden 1952 kesäkuussa.

– Karttulan automiehiä tuli urakoimaan tänne. Metsähalli-tuksen leimikoilta ajettiin puuta, kuljetusveteraani muistelee alku-aikoja. Töitä riitti niin, että mies jäi Nurmekseen.

Nyt perheyrityksessä on käy-tössä kolme puutavara-autoa ja yksi sora-auto. Kaluston määrä on pysynyt samana 1970-luvun alusta lähtien. Valtteri Mikkilä on

Metsähallituksen puut Mikkilän kyydissä kuusi vuosikymmentä

Metsähallituksen kumppanina korjuilla ja kuljetuksissa on paljon pienehköjä perheyri-tyksiä. Harvinaisen pitkä yhteistyösuhde on nurmeslaisella Kuljetusliike V. Mikkilällä.

itse jo jättänyt ajot, mutta pojista Hannu ja Heikki jatkavat isän-sä työtä. Heidän lisäkseen yritys työllistää neljä kuljettajaa.

Yrityksen lähes koko toiminta on Metsähallituksen puun kulje-tusta sahoille, tehtaille, uittoon ja rautatieterminaaleihin.

– Uutena tavaralajina on viime aikoina tullut energiapuun kulje-tukset välivarastoihin, joissa sitä haketetaan esimerkiksi Kuopion Energian ja Fortumin Joensuun voimalaitoksissa poltettavaksi, Hannu Mikkilä kertoo.

Kuljetusliike Mikkilä Oy:n autot operoivat isolla säteellä Itä-Suomessa. Vuosien saatossa kuljetusmatkat ovat pidentyneet.

Nykyään kuormien keskimääräi-nen kuljetusmatka on noin sata kilometriä.

Palvelun laadulle lisää painoarvoaLähes kuuden vuosikymmenen aikana kalusto on kehittynyt, tiet ovat parantuneet, mutta itse asia, korjatun puutavaran kulje-tus, on pysynyt samana. Moni asia on silti muuttunut. Toistai-seksi voimassaolevien sopimusten tilalle ovat tulleet tarjouskilpailut ja tietotekniikka on mullistanut yhteydenpidon. Nykyään myös yrittäjiltä vaaditaan aiempaa enemmän.

– Uusissa sopimuksissa vaa-

Valtteri ja Hannu Mikkilä.

Kuva

t Mat

ti Ro

nkai

nen

76 • 2011

Kuva

Esk

o Ke

ski-O

ja

ditaan renkaiden ilmanpaineen säätelyä. Siitä ei ole vielä paljon muuta kokemusta kuin noin 26 000 euron lisämaksu, Hannu Mikkilä sanoo.

Hän ei kuitenkaan kritisoi uusia vaatimuksia, sillä monista on hyviä kokemuksia. Sen sijaan tarjouskilpailukriteereissä hänen mukaansa palvelun laadun pai-noarvo – viisi prosenttia – voisi olla suurempi.

– Se on kuitenkin hyvä asia, että nyt seurataan tiukemmin sitä, että yrittäjät ja alihankkijat todella käyttävät tarjouksissa il-moitettua kalustoa.

Mikkilöiden mukaan Met-sähallitus on vakaa ja tasaisesti toimiva kumppani. Heillä ei ole ollut syytä katsella muualle, sillä kilpailussa on pärjätty ja yhteis-

työ pelaa. He pitävät oman yri-tyksensä kokoa sopivana.

Alan näkymät eivät ole synkät, puuta hakataan ja kuljetetaan jat-kossakin metsäteollisuuden raken-nemuutoksista huolimatta. Uhkia yrittäjän näkökulmasta on lähinnä kaksi: kuljettajapula ja kustannus-ten nousu erilaisten veroratkaisu-jen myötä.

– Puutavaran kuljetus on vaa-tiva laji, kaikista ei ole siihen. Vuoden 2009 ajokorttiasetuksen muutos ei myöskään helpottanut kuljettajapulaa.

Hannu Mikkilä kuuluu myös kuljetusyrittäjien edustajana Met-sähallituksen maakunnalliseen neuvottelukuntaan. Näköalapaik-ka on hänen mukaansa avartanut Metsähallituksen ja sen toiminnan tuntemusta monipuolisemmaksi.

Laatumaa– maakauppojen moniosaajaMetsähallitus-konsernin kiinteistöliiketoiminnasta vastaavaLaatumaa palvelee myös kuluttajia tarjoamalla yksityishenkilöille lomatontteja eri puolelta Suomea. Lomatonttikaupan suurimpiin toimijoihin lukeutuvalla Laatumaalla on merkittävä rooli myös kehittyvillä tuulivoimamarkkinoilla.

Leena Hulsi

– Tuotteemme vaihtelevat luonnontilaisesta metsämaasta täysin rakennusvalmiiseen tonttiin, Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen sanoo.

Perustehtävämme on ostaa ja myy-dä maata Metsähallitus-konsernin tarpeiden mukaisesti. Toiminnan

alkaessa 90-luvulla myimme valtion maa-alueita lähinnä mittavien suojelualuehan-kintojen rahoittamiseksi. Nyt maata oste-taan ensisijaisesti metsätalouden tarpeisiin, Metsähallitus Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen kertoo.

Metsähallituksen kiinteistökauppojen lisäksi Laatumaa vastaa myös Puolustus-voimien maahankinnoista. – Etsimme ja ostamme Puolustusvoimien käyttöön soveltuvia maa-alueita, jotka sitten vuok-raamme heille.

Suuri yleisö tuntee Laatumaan parhai-ten aktiivisena lomatonttitoimijana. Laa-tumaalla on eri puolella Suomea loma-asumiseen hyvin soveltuvia kohteita, joita myydään ja vuokrataan sekä yksittäisille kuluttajille että matkailu- ja rakennusalan yrittäjille.

Jalostettua rakennusmaataLaatumaa kehittää toimintaansa jatkuvasti voidakseen tarjota asiakkailleen entistä pa-rempaa palvelua ja pidemmälle jalostettuja tuotteita. Laatumaassa uskotaan pitkäjän-teiseen kumppanuuteen ja ympäristön kannalta kestävään tuotekehittelyyn.

– Päätuotteemme on varsin pitkälle ja-lostettu tontti. Kaikki eivät edelleenkään halua loma-asunnolleen sähköä tai vesijoh-toa, mutta suurin osa rakentaa vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotiseen käyttöön. Täl-löin myös vaatimustaso nousee, Oikarinen sanoo.

Laatumaalta asiakas voi halutessaan

hankkia täysin rakennusvalmiin tontin. Kun tontilla on valmiina sähkö-, vesi-johto- ja viemäriliittymät, rakentaminen voidaan aloittaa heti. Moni pitää tätä mer-kittävänä etuna.

– Tonttien infran toteutamme yhteis-työssä kuntien kanssa. Asemakaava-alueilla yhteistyötä on tehty jo pitkään, lomatont-tikohteilla muutamia vuosia.

Kaikessa toiminnassaan Laatumaa pyr-kii noudattamaan kestävän loma-asumisen periaatteita ja edellyttää ympäristön huo-mioon ottamista myös yhteistyökumppa-neiltaan.

Vuokratonttien kysyntä kasvussaLaatumaalta tonttia ei tarvitse välttämättä ostaa omaksi, sillä sen voi myös vuokrata.

– Pyrimme tässäkin tarjoamaan asiak-kaalle hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivan vaihtoehdon. Ostamisen sijaan tontin voi vuokrata suoraan 40 vuodeksi tai aluksi vain muutamaksi vuodeksi, Oikarinen sanoo.

– Pitkien ja turvallisten sopimusten vuoksi moni pitää vuokratonttia oman tontin veroisena vaihtoehtona. Osa taas haluaa aluksi vuokrata tontin, jotta raken-tamiseen jäisi enemmän rahaa. Kun tontti ostetaan omaksi myöhemmin, kustannuk-set jakaantuvat tasaisemmin.

Vuokratonttien kysyntä onkin Oikari-sen mukaan ollut viime aikoina selvässä kasvussa. Tyypillisesti vuokratonttien ky-syntään vaikuttavat taloudelliset suhdan-teet ja tonttien sijainti.

– Etelän arvokkaat rantatontit halu-taan yleensä ostaa omaksi, pohjoisessa taas vuokratonttien kysyntä on vilkkaampaa. Esimerkiksi hiihtokeskusten ympäriltä tontteja halutaan pääsääntöisesti vuokrata.

Asiakkaina on myös monia pohjoisen matkailuyrityksiä. Omalta osaltaan Laatu-maa pyrkii aktiivisesti edistämään matkai-lukeskusten kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

– Yksi isoimmista hankkeista on Yl-läksellä, jossa Metsähallituksen maille rakennetaan uutta täyden palvelun mat-kailukeskusta ekologista lähtökohdista. Ja toissa viikolla allekirjoitimme Inarin kunnan kanssa sopimuksen Saariselän matkailukeskuksen kehittämisestä, Oika-rinen kertoo.

Tuulivoimaa tarvitaan lisää Ekologisuus liittyy vahvasti myös Laatu-maan toiseen liiketoiminta-alueeseen eli tuulivoimaan. Oikarisen mukaan tuuli-voimahankkeet ovat käynnistyneet hyvin, ja niistä on tulossa merkittävä tukijalka Laatumaan toiminnalle. Laatumaa jalostaa sopivasta maa-alueesta rakennusvalmiin tuotteen, myy sen ja vuokraa hankkeeseen liittyvän maa-alueen.

– Etsimme esiselvitysten avulla sopivia alueita ja kun sellainen löytyy, käynnistäm-me YVA-prosessin ja kaavoituksen sekä hankimme tarvittavat luvat. Kun kaikki on kunnossa, myymme paketin kilpai-lutuksen perusteella esimerkiksi energia-yhtiölle. Vireillä on nyt kaikkiaan kuusi tuulivoimahanketta. Ympäristöystävällistä tuulivoimaa tarvitaan lisää, jatkossa mah-dollisesti myös merialueilta.

Lisäarvoa jalostamallaLaatumaa toimii yhdeksällä eri paikka-kunnalla ja sen tonttituotanto-, myynti-, maakauppa- ja tuulivoimatiimeissä työs-kentelee yhteensä 40 henkilöä.

– Meillä on hyvin laaja-alaista osaamista

ja valmiudet toiminnan kehittämiseen. Pe-rustuotteemme on tonttimaa, jota voidaan jalostaa monin tavoin. Jalostusastetta nos-tamalla lisäämme myös liiketoimintamme kannattavuutta. Uusia mahdollisuuksia voisi löytyä vaikkapa kaivannaispuolelta, Oikarinen visioi.

8 6 • 2011

etsän keskellä mar-raskuinen ilta on hiljainen ja pimeä, ilman taskulamp-pua täällä ei näkisi eteensä. Metsäpo-lun varrella puut kurkottelevat kohti

taivasta. Polku johtaa järven rannalle, jos-ta avautuu upea näkymä talviselle tähti-taivaalle.

– Täällä kaukana kaupungista ei ole häiriövaloja ja osa tähdistä näkyy hyvin paljaalla silmälläkin. Kaikki taivaalla pal-jain silmin näkyvät yksittäiset tähdet ovat oman Linnunrata-galaksimme tähtiä, tut-kija Kari Nilsson Tuorlan Observatorion Suomen ESO-keskuksesta sanoo.

Talvisen tähtitaivaan allaKurjenrahkan kansallispuistossa liikenteen melu ja kaupungin valot ovat jääneet kauas taakse. Tumman metsän yllä kaartuvalla taivaankannella loistaa tuhansia tähtiä.

Jos tarkkailijan näkökyky on virheetön ja havainto-olosuhteet täydelliset, voi täh-titaivaalta havaita paljain silmin noin 2500 tähteä. Lähimpänä maata oleva tähti on Aurinko, seuraavaksi lähin tähti eli Proxi-ma Centauri sijaitsee yli neljän valovuoden etäisyydellä maasta.

– Tähdet ovat omavaloisia, yleensä pal-lomaisia ja kaasumaisia taivaankappaleita, joiden väliset suhteelliset etäisyydet ovat tavallisesti hyvin suuria. Tähdet muodos-tavat tähtijoukkoja, joissa voi olla tuhansia tähtiä sekä galakseja, joissa on jopa satoja miljardeja tähtiä, Nilsson kertoo.

Nilsson selvittää, että näkyvässä maa-ilmankaikkeudessa on yli sata miljardia galaksia. Planeettamme Maa ja muu au-rinkokunta sijaitsee Linnunrata-galaksissa,

vaitsemaan, mutta täällä pimeän keskellä Linnunrata näkyy hienosti päämme ylä-puolella. Se kulkee kauniina valovyönä koko taivaan yli.

Kesäkolmio joulukuun taivaallaTutkijan mukaan paljain silmin tähtiä nä-kee parhaiten syksyisin ja talvisin, kun on tarpeeksi pimeää ja sää on kirkas.

– Jos haluaa tarkkailla tähtiä kannattaa lähteä pois kaupungista jollekin aukealle paikalle. Yleensä etelän puoleinen taivas on tähtien katselun kannalta pohjoista mielenkiintoisempi.

Vaikka marraskuussa kesä on enää kau-kainen muisto, taivaalla voi näin alkuil-lasta nähdä vielä Kesäkolmion. Erityisesti loppukesän ja syksyn yötaivaalla korkealla

”joka on kiekon muotoinen tähtirykelmä.

– Linnunradalla on satoja miljarde-ja Auringon kaltaisia tähtiä. Kaupungin valojen keskellä Linnunrataa ei pysty ha-

Mirka Sillanpää

Kuva

t Esk

o Ke

ski-O

ja

Jupiter on talvella näkyvissä koko yön, mutta erityisen hyvin se näkyy alkuillasta, kaakon suunnalla matalalla horisontissa.

96 • 2011

Talvisen tähtitaivaan alla

etelässä näkyvä tähtiasterismi muodostuu Lyyran tähdistön päätähdestä Vegasta, Joutsenen Denebistä ja Kotkan Altairista.

– Asterismi on tähtien ryhmä, jossa on yhdistetty eri tähdistöjen tähtiä tai erotettu tähdistön osa omaksi kuviokseen. Kesäkol-mio on nimensä mukaisesti kolmen täh-den muodostama lähes suorakulmainen iso kolmio. Vega on kuvion kirkkain tähti ja himmein niistä on kolmion alimmassa kärjessä sijaitseva Altair, Nilsson selvittää.

Tammi-helmikuussa Kesäkolmio ku-viona katoaa läntiselle taivaalle, keväällä se tulee taas näkyviin aamuyöllä itäiselle taivaalle. Ennen satelliittinavigoinnin yleistymistä Kesäkolmion tähdet olivat tärkeitä navigointitähtiä, sillä ne näkyvät aamuyöstä hyvin selkeinä ja kirkkaina.

– Myös talvitaivaalle on yritetty nime-tä vastaavia kuvioita, joista talvitimantti ja talvineliö tai -suunnikas ovat ehkä tunne-tuimmat. Talvineliö muodostuu Orionin tähdistön Rigelistä ja Betelgeuzesta sekä Pienen Koiran Procyonista ja Iso koiran Siriuksesta, Nilsson kertoo.

Kesäkolmion lisäksi tunnettuja tähtias-terismeja ovat Orionin vyö ja Otava. Nils-son osoittaa taivaalle, jossa Otava näkyy näin marraskuun lopulla kuuden aikaan illalla pohjoisen suunnassa.

– Otavan seitsemän tähteä muodostavat kauhan muotoisen kuvion, joka erottuu selvästi. Orionin tähtikuvio näkyy etelän suunnalla puolen yön maissa. Myös Ori-on muodostuu seitsemästä tähdestä, joista kolmea ikään kuin viivalla vierekkäin ole-

vaa tähteä kutsutaan Väinämöisen vyöksi.

Jupiter ja Joulun tähtiTalviaikaan eräs taivaankannen kirkkaim-mista tähdistä ei ole tähti ollenkaan vaan planeetta nimeltä Jupiter. Jupiter on au-rinkokuntamme suurin planeetta, viides planeetta Auringosta lukien.

– Jupiter on talvella näkyvissä koko yön, mutta erityisen hyvin se näkyy alkuillasta, kaakon suunnalla matalalla horisontissa. Nousemassa oleva Jupiter on hyvin kirkas, kirkkaampi kuin tähdet. Korkeimmillaan Jupiter on kymmenen maissa illalla etelän suunnassa, josta se lähtee laskemaan, Nils-son kertoo.

Eräs tähtitieteilijöitä jo kaksituhatta vuotta askarruttanut arvoitus on niin sa-

nottu Joulun tähti, jota myös Beetlehemin tähdeksi kutsutaan. Nilssonin mukaan tutkijat ovat käyneet erilaisia tähtitieteen ilmiöitä läpi ja miettineet sitä, mikä ilmiö Joulun tähti olisi voinut olla.

– Joulun tähti voi tietysti myös olla pelkkää tarua. Yleisin selitys on se, että Joulun tähti ei aikoinaan ollut uusi täh-ti, vaan erikoinen planeettakonjuktio eli kahden planeetan kohtaaminen.

– Se tiedetään, että ennen ajanlaskun alkua Jupiter ja Saturnus kohtasivat Ka-lojen tähtikuviossa eli olivat hyvin lähellä toisiaan taivaalla kaikkiaan kolme kertaa. Tätä kohtaamista alettiin pitää syntymän ennusmerkkinä. Joulun eli Beetlehemin tähti on siis voinut tällainen planeetta-konjuktio, Nilsson sanoo.

Tähdenlento eli meteori on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä. Yleensä valoilmiö kestää korkein-taan muutaman sekunnin. Meteoroidista tulee meteoriitti, kun se putoaa maahan asti.

Suomessa on vuosittain muutamia viikon jaksoja, jolloin tähdenlen-toja näkyy tavallista enemmän. Seuraava kirkas tähdenlentoparvi on nähtävissä 13.–14.12. välisenä yönä. Eniten tähdenlentoja eli jopa 60–70 tunnissa voi nähdä yöllä kello kolmen jälkeen.

Lue lisää www.ursa.fi, www.spaceweather.com

Luvassa tähtisadetta

– Kurjenrahkan kansallispuistossa ei ole tähtien tarkkailua häritsevää valosaastetta,tutkija Kari Nilsson sanoo.

10 6 • 2011

METSOn toteutus etenee Metsähallituksessa

Tiimiesimies Arto Kinnunen, ympäristöasiantuntija Niklas Björkqvist ja suojelubiologi Mikko Siitonen kävivät tutustumassa muutamaan maastotarkastuksessa mukana olleeseen korpikohteeseen.

Sari Hiltunen

Metsiensä vapaaehtoisesta suojelus-ta kiinnostuneille maanomista-jille on jatkossa luvassa entistä

tarkempaa tietoa siitä, mitkä kohteet juuri

Metsähallituksessa valtakunnallista Zo-nation-kehitystyötä koordinoiva Tuomas Haapalehto levittää pöydälle rasterikartan.

– Tässä on yhden Zonation-analyysin tulos. Selvitimme arvokkaiden lehtojen esiintymistä Etelä-Savossa. Mitä tummem-pi väri, sitä arvokkaampi kohde on kyseessä.

Oma malli jokaiseen analyysiinPaikkatieto on tietoa, johon liittyy maan-tieteellinen sijainti. Analyysiin voidaan käyttää esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinneissa kertynyttä aineistoa tai metsätalouden käyttöön kerättyä metsä-varatietoa.

Suomessa metsiin kohdistuvan paikka-

Kuva

Joun

i Pen

ttine

n

Täsmätietoa suojelun tueksiZonation on tietokoneohjelma, joka paikkatietoa ana-lysoimalla etsii luontoarvoiltaan merkityksellisimpiä metsäalueita. Ohjelma löytää myös sellaiset kohteet, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta. Samalla nykyistä useammalle maanomistajalle voi avautua mah-dollisuus tarjota metsäänsä vapaaehtoiseen suojeluun.

Maria Latokartano heidän metsissään parhaiten soveltuisivat METSO-ohjelmaan. Helsingin yliopiston professori Atte Moilasen tutkimusryhmän kehittämä Zonation-tietokoneohjelma esit-tää paikkatietoaineistoa hyväksi käyttämällä arvion metsän luontoarvoista.

Tuomas Haapalehto

Etelä-Suomen metsien monimuotoi-suusohjelmassa (METSO) Metsä-hallitukselle on määritelty monia

tehtäviä. Yhtenä niistä oli laatia selvitys valtion mailla olevien korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja määritellä toimenpiteet tilanteen paran-tamiseksi. Työ on tehty metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä paik-katietojärjestelmää hyödyntäen. Selvitys kohdistui METSO-alueeseen, johon met-sätalouden alueista kuuluu Länsi- ja Itä-Suomi, Pohjanmaan länsiosa sekä Länsi-Lapin lounaisosa.

Selvityksen mukaan korpien suojelun tila on varsin hyvä. Kaikkiaan 31 prosent-tia valtion mailla sijaitsevista korvista on METSO-alueella suojeltu. Suojelluista korvista 59 prosenttia on suojelualueilla ja

Suojeltujen korpien verkosto täydentyi 1 050 hehtaarillaMetsähallitus on saanut valmiiksi selvityksen korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta. Selvityksen mukaan kolmasosa valtion mailla olevista korvista on suojeltu METSO-alueella. Suojeltu-jen korpien verkostoa täydennettiin vielä siirtämällä 1 050 hehtaaria uusia korpikohteita luontokohteiksi pois metsätalouskäytöstä.

loput metsätalouden mailla toiminnan ul-kopuolelle rajattuina luontokohteina. Let-toja ja puustoisia luhtia on valtion mailla hyvin vähän, ja käytännössä ne ovat koko-naan metsätaloustoiminnan ulkopuolella.

Korpia on siirretty parin viime vuosi-kymmenen ajan pois metsätalouskäytöstä useiden eri kartoitusten ja suojeluproses-sien tuloksena. Lisäksi jo vuoden 2004 ympäristöoppaassa oli lueteltu uhanalai-set suotyypit, jotka rajattiin hakkuiden ja kunnostusojitusten ulkopuolelle.

– Talousmetsien korvista on muun muassa alue-ekologisen kartoituksen se-kä aiempien METSO-toimenpiteiden yhteydessä valittu suojeluun aina suoje-luarvoiltaan edustavimmat kohteet, joi-hin kuuluu paljon reheviä korpia. Siksi on luonnollista, että talousmetsien kor-vista ei enää juuri löydy helmiä uusiksi luontokohteiksi, selvitystyötä koordinoi-

nut metsätalouden ympäristöasiantuntija Erkki Hallman sanoo.

Pienialaisia korpia uusiksi luontokohteiksiKaikilla alueilla tehtiin vielä jatkotarkas-telu metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä. Jatkotarkastelussa selvitettiin, onko metsätalousalueilla vielä lisää suoje-lunarvoisia korpia. Tarkasteluun liittyi vaihtelevassa määrin myös maastokäyntejä.

– Jatkotarkastelun pohjana oli paikka-tietojärjestelmästä tuotettu aineisto, johon oli poimittu muun muassa metsätalousalu-eilla sijaitsevat ojittamattomat korvet sekä vesitaloudeltaan ojikkovaiheessa olevat re-hevät korvet. Metsätalouden tiimiesimies ja luontopalveluiden vastaava suojelubio-logi tekivät yhdessä karttatarkastelun, jossa tarkasteltavat korvet luokiteltiin joko kri-teerit täyttäviin, hylättäviin tai maastossa

tarkastettaviin kohteisiin, kertoo Länsi-Suomen alueen ympäristöasiantuntija Niklas Björkqvist.

Länsi-Suomessa maastotarkastuksia te-ki kaikkiaan kymmenen luontopalvelui-den asiantuntijaa. – Maastotarkastuksissa selvitettiin muun muassa suotyyppi, puus-totiedot, lahopuun määrä sekä vesitalou-den luonnontilaisuus, ja kriteerit täyttävät kohteet merkittiin uusiksi luontokohteik-si, suojelubiologi Jouni Penttinen kertoo.

Länsi-Suomen alueella uusien luonto-kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on 280 hehtaaria. – Kriteerit täyttäviä, laajempia kokonaisuuksia ei enää löytynyt. Pääosa kohteista on pienialaisia, noin hehtaarin laajuisia täydennyksiä, Björkqvist lisää.

Jatkotarkastelun tuloksena korpien suojelun tila paranee entisestään, kun yhteensä 1 050 hehtaaria pienialaisia kor-pikohteita siirtyy uusiksi luontokohteiksi.

Kuv

a M

aria

Lato

karta

no

116 • 2011

”

tiedon keräämisellä on pitkät pe-rinteet, sillä ensimmäinen valtakun-nan metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla. Lähdemateriaalia on runsaasti, suurin työ on Haapaleh-don mukaan siinä, miten tiedosta poimitaan talteen kussakin analyy-sissä tarpeellinen osa.

– Jokaista analyysiä varten raken-netaan oma malli, jossa käytetään hyväksi niitä paikkatiedon osia, jot-ka kertovat tietystä luontoarvosta.

Jos halutaan selvittää runsaslaho-puustoisten vanhojen kangasmetsi-en esiintymistä, saatetaan malliin ottaa mukaan maaperän rehevyy-destä ja puustosta kertovaa aineis-toa. Jos etsitään arvokkaita soita, tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi ojitustilanteesta.

Lisäarvoa kytkeytyneisyydestäYksi Zonation-ohjelman valteista on sen tehokkuus. Koko Suomea koskevan aineiston analysointi ei tuottaisi ohjelmalle ongelmia ja vastauksen se antaisi 40X40 metrin tarkkuudella. Meillä näin perinpoh-jaista analyysiä ei vielä ole tehty, mutta esimerkiksi Madagaskarilla Zonationia käytettiin koko saarta koskevan suojeluverkoston laajen-nuksen suunnitteluun.

Toinen valtti on se, että paikka-tietoja analysoidessaan Zonation havaitsee myös alueiden kytkeyty-neisyyden.

– Kytkeytyneisyydellä tarkoite-taan maantieteellisen läheisyyden lisäksi myös luonnon samankaltai-suutta, Haapalehto selvittää.

Pienten suojelukohteiden lajisto on altis sukupuutolle, joten mitä pienempiä kohteita säilytetään, sen tärkeämpää olisi säilyttää yhteydet muihin lajeille sopiviin alueisiin. Kytkeytyneisyyden kautta arvok-kaaksi voi paljastua myös sellai-nen alue, joka yksinään ei täyttäisi METSOn kriteerejä.

Laajempaan käyttöön lähivuosinaHaapalehdon mukaan viimeai-kaisten tutkimustulosten mukaan luonnon monimuotoisuus ei maas-samme ole kestävällä pohjalla. Heikoimmassa tilassa ovat perin-neympäristöt ja metsät. Soistakin noin 75 prosenttia luokitellaan valtakunnallisesti joko uhanalai-siksi tai silmälläpidettäviksi.

Zonationin tarkoitus ei ole an-taa yhtä vastausta kysymykseen, mitkä alueet tulisi suojella ja mitkä ei. Sen sijaan se antaa päätöksen-teon tueksi vaihtoehtoja, joiden avulla luonnonsuojeluun käytet-tävissä olevat rajalliset rahavarat voidaan kohdistaa mahdollisim-man tehokkaasti.

Zonation-ohjelmaa kehitetään parhaillaan yhteistyössä MET-SOn sidosryhmien kanssa. Ym-päristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama projekti käynnistyi vuonna 2010. Metsäkeskukset saavat ensimmäi-set tulokset koekäyttöönsä vuo-denvaihteen jälkeen. Laajempaan käyttöön ohjelma on tarkoitus ottaa lähivuosina.

Pitkäjärven rannalle ja Sol-vallan urheiluopiston lä-heisyyteen rakennettavas-

sa luontokeskus Haltiassa ovat esillä saman katon alla Suomen upeimmat luontokohteet. Haltia on myös Suomen ensimmäinen massiivipuuelementeistä toteu-

Nuuksiossa muurattiin jykevä perusta Haltialle

Suomen luontokeskus Haltian peruski-ven muuraus perjantaina 4. marraskuuta käynnisti luontokohteiden esittelyssä ja suomalaisessa puurakentamisessa uuden ajanjakson.

tettava julkinen rakennus, jossa kaikki rakenteet ovat puuta, lu-kuun ottamatta maanalaista kel-larikerrosta.

Nuuksioon nouseva luon-tokeskus on ollut toiveissa jo kansallispuiston perustamisesta lähtien ja esiselvitys valmistui kymmenisen vuotta sitten.

– Vuosikymmenien unelma on toteutumassa ja nyt raken-

netaan pääkaupunkiseudun luontomatkailun kärkituotet-ta. Tämän hankkeen arvo on nähty jo suunnitteluvaiheessa ja luontokeskus on haluttu tehdä alusta lähtien hyvin. Erityisen hienoa on, että pääkaupunki-seudun kunnat ovat aktiivisesti mukana yhteisessä hankkeessa, sanoi Nuuksiokeskuksen toimi-tusjohtaja Timo Kukko perus-kiven muuraustilaisuudessa.

Rakennustöiden käynnis-tymiseen ja tärkeän etapin saavuttamiseen olivat tyyty-väisiä myös muurauskauhan varressa olleet pääkaupunki-seudun johdon edustajat: Es-poon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vantaan kaupungin-johtaja Martti Lipponen ja Helsingin kaupunginvaltuus-ton varapuheenjohtaja, kan-sanedustaja Rakel Hiltunen. Lisäksi kutsuttuina ja nimet-tyinä muuraajina toimivat Kirkkonummen, Kauniaisten ja Vihdin edustajat, professori Rainer Mahlamäki Arkkiteh-titoimisto Lahdelma & Mahla-mäki Oy:stä sekä YIT:n, Stora Enson, Pöyryn, WDCH:n, Solvallan ja Metsähallituksen johdon edustajat.

Peruskiven sisään muu-rattiin lieriö, johon laitettiin tiedoksi tuleville sukupolville

Haltian peruskirja, havainnekuvat ja pääpiirustukset, muurauspäivän Helsingin Sanomat, käytössä ole-via kolikkoja, valtionmaiden kart-ta ja juliste kansallispuistojen tun-nuksista. Peruskirjan päätössanat ilmaisevat Haltian perimmäisen tarkoituksen: houkutella kävijät, erityisesti lapset ja nuoret lähte-mään luontoon.

Outi Ala-Härkonen

Lieriöön laitettiin mukaan myös kivet viidestä kansallis-puistosta eri puolilta Suomea: Lapista, Merenkurkusta, Kolilta, Tammisaaren kansallispuistosta ja Helvetinjärven kansallispuis-tosta. Kivet symboloivat sitä, et-tä Haltia edustaa kaikkia Suomen 37 kansallispuistoa.

Vuosikymmenien unelma on toteutumassa, nyt rakennetaan pääkaupunkiseudun luontomatkailun kärkituotetta.”

Kuva

t Jar

i Kos

tet

Rosenfink-yhtyeen huilistit johdattivat juhlaväen peruskiven muurauspaikalle.

Nuuksiokeskuksen toimitusjohtaja Timo Kukko kutsui muuraajat vuorotellen lisäämään laastia Haltian peruskiveen.

12 6 • 2011

Pakkasaamu on kuurannut sakean haapajärveläistaimikon vitival-koiseksi. Lohijoen palstalla aska-roi viisi metsuria ja raivaussahan

laulu raikaa tyynessä aamussa kauas. Terho ja Risto Kähärä, Matti Kinnunen, Heino Hänninen ja Juhani Kärkkäinen kokoon-tuvat tankkaustauolle ja nuotion lämmössä alkaa höyry nousta.

Varsin luontevasti joka ukon käsi käy rintataskulla. Siellä se on, työpuhelin, joka toi työmaalle melkoisen muutoksen.

– Olihan se iso muutos, kun siirryttiin paperikartoista puhelimen näytölle tai pa-perisista työohjeista puhelimeen kilahtavil-le tiedoille. Mutta usko tai älä, vanhaan ei ole yhtään ikävä, Terho sanoo painavasti.

– Muistele nyt paperikartan selailua täl-laisella säällä. Se oli ensivilkaisun jälkeen märkä ja kohta epämääräistä silppua re-pun pohjalla, jatkaa Heino.

Nuotion ympäriltä kuuluu toisenlai-siakin ajatuksia.

– Kyllä tämän kanssa pärjäisi, jos osai-si sanankin englantia, vaan kun ei osaa. Kun tuo tietokonekin on outo, niin ei tätäkään oikein hallinnut. Nyt jo sujuu, Juhani sanoo.

– Vaikka metsien miehillä harvoin on kiire, niin aika hitaasti kartat ja ohjeet het-

Tietotekniikka saapui metsurin taskuunPaperittomasta toimistosta on puhuttu kauan, mutta tu-lokset näyttävät kehnoilta. Paperiton metsä näyttää olevan paljon lähempänä, kiitos muun muassa metsureiden toimi-vaksi osoittautuneiden älypuhelinten ja Taika-sovelluksen.

Jari Salonen

Kuva

t Jar

i Sal

onen

kittäin avautuvat, arvioi Risto.– Jos laitteen opettelu on käynyt pul-

malliseksi, niin yhdessä täällä on ongelmat ratkaistu. Lyöty viisaat päät yhteen, Matti ynnää kaikkien tunnot.

Tarkkaa tiedon tallennustaNuotion ääressä metsänhoitoesimies Teu-vo Heikkinen sanoo, että uusi tekniikka ei ole kohdannut mittavaa muutosvastarintaa. Opettelua on tarvittu sitäkin enemmän.

– Muutos oli niin iso, että kyllähän se on puhuttanut, Teuvo myöntää.

Laiteen toimintaperiaate on sinänsä yk-sinkertainen. Metsurit saavat työkohteet, kartat ja ohjeet suoraan puhelimen Taika-sovellukselle.

Jokaisen työpäivän päätteeksi metsuri lähettää paluupostissa tiedot työajasta, siitä mitä työtä hän on päivän aikana tehnyt, samoin kuin tiedot mahdollisista lisistä ja työmatkakorvauksista.

Kun kuvio on valmis, laitteelle tallenne-taan myös toteutus- ja puustotiedot. Sen jälkeen ne lähetetään edelleen Metsähal-lituksen palvelimelle. Puustotieto siirtyy sieltä tarvittaessa myös suoraan paikkatie-tojärjestelmään.

– Tallennus pitää tehdä huolellisesti ja niin se on tehtykin. Siihen on yksi hyvä kannustin: metsurin palkka maksetaan lähetettyjen tietojen mukaan. Kun itse

kukin hoitaa järjestelmässä oman osansa, kokonaisuus toimii, painottaa projekti-päällikkö Olli Väihkönen.

Alkuvaiheessa käyttäjien kiusana olivat jatkuvat versiopäivitykset. Kun niistä pääs-tiin, laitteet ovat toimineet varsin hyvin. Akutkin kestävät kohtuudella ja käyttä-jäystävällisyys on hyvää luokkaa.

– Työmaat ovat välillä hyvinkin syrjäs-sä ja siellä pulmana ovat huonot puhelin-kentät. Työohjeet ja kartat pitääkin ladata kotona tai päätien varrella hyvillä kentillä, Teuvo tietää.

Tieto kulkee reaaliajassaTaika-järjestelmä on ratkaissut monta pul-maa. Sen kautta saadaan nyt muun muassa tärkeää reaaliaikaista tietoa siitä, missä työ-mailla mennään.

– Toiveena on, että tiedot saadaan jär-jestelmään päivittäin. Se on toiminnan kannalta tärkeää ja siihen suuntaan ollaan jatkuvasti menossa. Tiedot eivät saa laahata perässä, Teuvo sanoo.

– Eikä tietojen lähettäminen ainakaan ajasta ole kiinni. Uudella kohteella tieto-jen lähetys vie viitisen minuuttia, vanhal-la kohteella taitaa riittää pari minuuttia, Matti laskee.

Esimiehet näkevät järjestelmässä myös parannettavaa.

– Tämän hetken versio on varsin työ-

läs. Tietoja tulee paljon ja niiden käsittelyä pitäisi saada joustavammaksi. Pieniä muu-toksia on varmasti tulossa, Teuvo arvioi.

Kaikki ominaisuudet hyötykäyttöönVaikka Taika toimiikin varsin kelvollisesti, myös metsurit ovat pohtineet kehittämis-tarpeita.

– Tuo GPS-puoli kaipaisi pikaista pa-rannusta. Se on liian hidas, Risto laskee.

– Suunnittelijan tavoitepuustotietoja voisi hyödyntää nykyistä paremmin siinä vaiheessa, kun kohde on valmis. Sellainen on kuulemma tulossakin, Terho jatkaa.

– Puheluiden soittamiseen tämä ei ole mikään paras laite. Niin herkkä, että soit-taa kavereille ennen kuin on ehtinyt edes nimeä listalta valita, Matti nauraa.

Niin hyvin sovelluksen avulla metsu-reiden tiedot kuitenkin saadaan ylös, että Haapajärvellä metsureiden kaikki tilit on tehty viime kesäkuusta alkaen Taika-tieto-jen perusteella.

– Nyt opetellaan hyödyntämään kaik-ki sovelluksen suomat mahdollisuudet ja ominaisuudet. Sen jälkeen voidaan kehi-tellä uutta, arvioi Olli.

– Hyvä järjestelmä tämä on, paljon pa-periaikaa parempi, Heino kiteyttää.

Yksi näyttää siis aivan varmalta. Tie-totekniikka on tullut metsurinkin arkeen jäädäkseen.

– Täällä metsissä oikeastaan ainoa murhe on kenttien puuttuminen. Ohjeet ja kartat tulevat hitaasti, Matti Kinnunen (vas.) ja Heino Hänninen kertovat.

136 • 2011

Tietotekniikka saapui metsurin taskuun

Kuva

Han

nu H

uttu

Anne Seppänen

Kalastuskohteille uusia toimintamalleja Kainuussa

Millaisia Kainuun kalastuspaikat ovat tulevaisuudessa, vaikkapa kymmenen vuoden päästä? Mitä kalastajat kalavesiltä toivovat? Muun muassa näitä Metsähallituksen hallinnoimiin kalavesiin liittyviä kysymyksiä on pohdittu Kehittyvien kalavesien Kainuu -esiselvityshankkeessa.

Hankkeessa on selvitetty sitä, vas-taavatko olemassa olevat kala-paikat ja kalavedet kalastajien

kysyntää, millaisia kalastuspalveluita ka-lastajat haluavat ja vastaavatko nykyiset kalalajit toiveita, suunnittelija Heikki Laitala kertoo.

Laitala on hankkinut tietoa kalastajien toiveista sidosryhmähaastattelujen, työpa-jojen ja avoimien keskustelutilaisuuksien kautta. Hankkeen kohteena ovat Kainuun seitsemän virkistyskalastuskohdetta sekä yli 100 000 hehtaaria viehe- ja pyydysvesiä.

Monipuolisempia kalastusmahdollisuuksiaVirkistyskalastuskohteet ovat pieniä koh-teita, joiden palveluihin kuuluvat tulipai-kat, laavut, pitkospuut ja laiturit. Ne ovat oleellinen osa Kainuun matkailua ja pai-kallista käyttöä. Virkistyskalastuskohteilla vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää, joista noin 15 000 lunastaa kalastusluvan. Kohteiden kävijämäärät ovat kuitenkin ol-leet selkeästi laskussa.

– Virkistyskalastuskohteiden kalaston hoito on istutusten varassa. Pääosin istu-tetaan pyyntikokoista kirjolohta, osalle kohteista myös taimenta, harjusta ja sii-kaa. Pyyntikokoisten kalojen istutukset eivät ehkä vastaa nykypäivän kalastajien arvomaailmaa. Luontaisten lajien ja ekolo-gisten menetelmien arvostus on nousussa, Laitala kertoo.

Laitala huomauttaa, että eri kalastus-muodot eivät välttämättä sovi saman lam-men rannalle, eivätkä kaikki kalastajat ole tyytyväisiä täysin samanlaisiin virkistyska-lastuskohteisiin.

– Virkistyskalastuskohteita olisi hyvä uudistaa. Keskeistä olisi kohteiden erikois-

tuminen ja tarjonnan monipuolistaminen. Tavoitteena voisi olla, että Metsähallitus tarjoaisi kestäviä ja monipuolisia kalas-tusmahdollisuuksia eri kalastusmuotojen harrastajille satunnaisista kalastajista eri-koisharrastajiin.

Lupavalvontaa on myös tärkeää kehit-tää etenkin virkistyskalastuskohteilla, joilla on omia erikoissääntöjään.

Ohjausta viehe- ja pyydysvesilleHankkeessa on selvitetty tilannetta myös Kainuun viehe- ja pyydysvesillä. Viehe- ja pyydysvedet ovat järvi-, lampi- ja jokive-sistöjä, joissa kalastetaan vieheillä tai sei-sovilla pyydyksillä.

– Eri kalastusmuotoja voisi ehkä ohjata omille vesialueilleen. Samassa yhteydessä pitää huomioida myös ammattikalastus, Laitala sanoo.

Laitalan mukaan esimerkiksi luontais-ten lohikalojen ja kuhan menestysehtoja Kainuussa olisi tarpeen parantaa kalas-tusjärjestelyin, kunnostamalla perattuja uomia ja ennallistamalla elinympäristöjä.

– Yhteistyö alueen kalastusmatkailu-yrittäjien ja kalastusseurojen kanssa on noussut yhtenä teemana esille.

Metsähallitus hallinnoi itse kaikkia hankkeeseen sisältyviä vesialueita. Aiem-pien kalavesihankkeiden ongelmana on ollut vesialueiden omistussuhteiden rik-konaisuus, jonka takia tarpeellisia toimia on ollut hankala saattaa käytäntöön. Nyt sen uskotaan onnistuvan helpommin.

Esiselvityshanke päättyy vuoden lopus-sa. Esille tulleiden toimenpiteiden toteutus edellyttää jatkohanketta, johon haetaan tukea Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelmasta Kainuun ELY-keskuksen kautta. Jos rahoitus saadaan, Kainuussa testataan muun muassa virkistyskalastus-kohteiden erikoistumista.

Metsähallituksen ravistelu laantui

Henkilöstötutkimuksesta hyvät tulokset

Metsähallituksessa syksyllä toteutetun henkilöstötut-kimuksen mukaan talossa

on työrauha ja työntekijät tietävät tarkkaan mitä tekevät. Edellisvuoden vastaavia tuloksia leimasi Metsähalli-tuksen organisaatiomuutos ja sen ai-heuttama epävarmuus. Välillä näytti siltä, että Metsähallitusta ravistellaan kunnolla ja on tulossa suuria muu-toksia. Se aiheutti kuohuntaa, mutta nyt tilanne on vakaantunut ja suuren

muutoksen uhka pienentynyt.Henkilöstökysely lähetettiin noin 1 600

henkilölle, joista 63 prosenttia vastasi kyse-lyyn. Vuosittain suurelle joukolle tehtävän kyselyn vastauksissa muutokset ovat tyy-pillisesti pieniä, mutta suuret linjat tulevat esille. Viime vuonna metsähallituslaisten usko Metsähallituksen tulevaisuuden mah-dollisuuksiin heikkeni, mutta nyt se on pa-lannut entiselle tasolle. Mahdollisuuksien uskotaan olevan uhkia suuremmat.

Ilahduttavaa tuloksissa on myös se, et-tä tänä vuonna tapaturmia ja läheltä piti tilanteita on ollut vähemmän, vaikka kiire

työtehtävien tekemisessä vaivaa entiseen malliin. Entistä suurempi osaa vastaajista oli myös sitä mieltä, että Metsähallituk-sen johto tekee oikeita päätöksiä ja joh-taminen on pitkäjänteistä.

Yli kolmannes metsähallituslaisista on edelleen sitä mieltä, että he eivät saa riittävästi tietoa Metsähallituksen tule-vaisuuden suunnitelmista. Tämä johtuu varmasti osaltaan siitä, että Metsähal-lituksen ohjaus on hajautettu kahteen ministeriöön.

Myös eri tulosyksiköiden välisessä yh-teistyössä on edelleen paljon kehitettävää.

Lisääntyvä yhteistyö ja toisten parempi tunteminen kohottaisi entisestään myös koko talon yhteishenkeä. Sen kehittämi-selle on hyvät edellytykset, sillä metsähal-lituslaiset näyttävät viihtyvän työssään ja välit sekä esimiehiin että työkavereihin ovat hyvät.

Kyselyyn vastanneista 17 prosenttia il-moitti olevansa viiden vuoden kuluttua eläkkeellä. Ikä ei näytä metsähallituslai-sia painavan, sillä vastaajien arvio omasta työkyvystä on hyvä ja jopa 90 prosent-tia ilmoitti haluavansa edelleen kehittyä työssään sekä oppia ja tehdä uusia asioita.

Hanna Kaurala

14 6 • 2011

Eräkokkina Pirjo Halme

Pauli Määttä

Palvelukeskuksen tiimiesimies Pirjo Halme on innokas ruoan-laittaja ja leipoja.

– Olen käynyt talouskoulun, mikä antaa tiettyä taitopohjaa. Mi-nusta on tullut myös suvun juhlien pitokokki. Viikonloppuisin laitam-me miehen kanssa ruokaa hartau-della, mutta viikolla mennään lyhy-en kaavan mukaan.

Pirjo sanoo myös olevansa ko-keileva kokki. Ensin reseptejä muo-kataan ja kokeillaan, jos tulos on hyvä, tarjotaan ruokia muillekin.

– Laitan paljon hirvenlihaa eri muodoissa. Liha on itse metsäs-tettyä ja käytän paljon kotimaisia juureksia eli luomu- ja lähiruokaa parhaimmillaan.

Hirvipata600 g hirvenpaistia kuutioina150 g sipulia puolikkaina renkaina180 g porkkanaa180 g palsternakkaa180 g juuriselleriä kuutioinakatajanmarjojatuoretta tai kuivattua rosmariiniasuolaamustapippuria myllystä3 rkl balsamiviinietikkaa170 g pekonia1 l hirvi- tai lihalientä1 dl smetanaa2 rkl mustaherukkahyytelöä3 rkl Aura-juustoa

Pirjo on ollut ainoana naisena mukana Oulun toimiston hirvi-porukassa vuodesta 2004 lähtien. Syksyn lauantaipäivät kuluvat tii-visti Pyhäjoen Palosaaressa. Pirjo sanoo viihtyneensä hyvin miespo-rukassa.

– Mitään etuoikeuksia ei ole, vaan sinne mennään minne käsketään. Tasa-arvo vallitsee ja meininki on reipasta ja reilua. Hirvenmetsästys sopii yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Ehkä sil-loin, kun vedetään kaadettua hir-veä pulkalla pitkiä matkoja, olen ajatellut, että miehisistä voimista voisi olla hyötyä.

Pirjon mielestä hirvenmetsästys on parasta mahdollista hyötylii-kuntaa. Toimistotyön vastapai-noksi saa myös olla ulkona.

– Passissa istuessa voi rentoutua ja kuunnella luonnon rauhoittavia ääniä. Työporukan hirviporukassa tulee puhuttua paljon myös työ-asioista. Se ei haittaa, sillä tieto kulkee ja synergia jyllää. Harras-tus vie paljon aikaa, mutta miksei hyvä harrastus saisi niin tehdäkin.

Jos ruuanlaittoon ei ole paljon aikaa Pirjon ehdoton suosikki on käristyksestä valmistettu lapinu-konkeitto. Enemmän aikaa vievä hirvipata soveltuu hyvin viikonlo-pun ateriaksi. Liha marinoidaan illalla ja valmistetaan valmiiksi ruoaksi seuraavana päivänä.

Henri ja Jonne hallitsevat metsäkoneetHenri Kuusela, 14, ja Jonne Tuominen, 10, ovat kokeneita metsäkoneenkuljettajia. Rovaniemeläisserkukset kuluttavat ahkerasti Tiedekeskus Pilkkeen aulassa olevan John Deere -metsäkonesimulaattorin penkkiä ja harjoittelevat mahdol-lista tulevaisuudenammattia varten.

K un harvesteri on kaatanut, karsinut ja katkonut sopivan määrän puita män-

tyleimikosta, on aika ottaa käyt-töön metsätraktori, kerätä tukit pois metsästä ja viedä tienvarteen lanssille. Henri Kuuselalta sujuu molempien koneiden käyttö, sil-lä harjoitustunteja on takana jo kymmeniä.

– Tällä ajokoneella on vähän helpompi ajaa, ei tarvitse hallita ihan niin montaa nappia kerralla.

Henri ja serkkupoika Jonne Tuominen ovat tulleet harjoit-telemaan metsäkoneenkäyttöä Tiedekeskus Pilkkeeseen, jonka vakioasiakkaisiin pojat kuuluvat.

– Kokeilin simulaattoria ekan kerran elokuussa, kun Jonne houkutteli minut mukaan tän-ne. Siitä lähtien olen käynyt harjoittelemassa aina kun ehdin. Pari kolme tuntia kuluu kerralla helposti, Henri sanoo.

Isot työkoneet ovat molem-mille pojille tuttuja ja ovatpa molemmat päässeet kokeilemaan ihan oikeitakin koneita. Henri on muun muassa ollut isänsä ajaman moton kyydissä ja päässyt myös itse kokeilemaan ajamista.

Jonne puolestaan on aja-nut isänsä pyöräkoneella, jolla kauhanvaihtokin kuulemma jo onnistuu. Jonne uskookin, että

hänestä tulee isona joko metsäko-neen- tai pyöräkoneenkuljettaja.

– Metsäkoneenkuljettaja jou-tuu olemaan paljon yksin, mutta pyöräkonetta ajava saa olla pal-jon myös muiden kanssa, Jonne tietää.

Henri menee ensivuonna pe-ruskoulun viimeiselle luokalle ja uskoo, että opinnot jatkuvat sen

jälkeen Lapin Ammattiopistossa. Haaveena on, mikäpä muu kuin metsäkoneenkuljettajan ammatti, jonka vaatimukset ovat Henrillä tiedossa.

– Homma on vaativaa, sillä täs-sä pitää pystyä hallitsemaan tosi monta juttua yhtä aikaa. Täytyy olla myös kärsivällinen, ja lisäksi metsässä on pystyttävä korjaamaan laitteet itse.

”

Suurus1 dl kermaa4 rkl vehnäjauhoja

Sekoita lihat ja juurekset keskenään astiassa ja rouhi sekaan katajanmar-jaa, rosmariinia, suolaa ja mustapippuria. Lisää myös balsamiviinietikka.

Pyöräytä ainekset hyvin sekaisin, peitä kelmulla ja anna maustua yön yli. Ota lihat seuraavana päivänä hyvissä ajoin lämpenemään.

Suikaloi pekoni ja laita kuumaan pataan. Ruskista hirvi-juureskuutioita pekonissa pieni erä kerrallaan. Kaada joukkoon hirvi- tai lihaliemi ja hau-duta noin 40 minuuttia. Mausta mustaherukkahyytelöllä, lisää suurus ja smetana. Hauduta vielä 5–10 minuuttia. Ripottele halutessasi pintaan sinihomejuustoa.

Tarjoa hirvipataa esimerkiksi juuressoseen kanssa. Keitä kypsäksi porkka-naa (1/4), lanttua (1/4) ja perunaa (1/2) ja soseuta. Mausta suolalla ja ripauksella muskottipähkinää.

Kuva

Pau

li M

äättä

Olli Autonen

Kuva

Olli

Auto

nen

Serkukset Henri Kuusela ja Jonne Tuominen ovat Tiedekeskus Pilkkeen vakioasiakkaita.

Kokeilin simulaattoria ekan kerran elokuussa, kun Jonne houkutteli minut mukaan. Siitä lähtien olen käynyt harjoittelemassaaina kun ehdin.

Kuva Esko Keski-Oja

metsämakasiini 156 • 2011

Tapahtumia

Pystymetsästä

Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.luontoon.fi

Pauli Määttä

Kuva

Han

nu H

uttu

Nimityksiä

Kuka olet?Olen Markus Aho (44) ja asun maaseudulla Oulaisissa. Perhee-seen kuuluu vaimo ja viisi lasta. Vanhin on jo perustanut oman perheen, papan roolia tässä juu-ri opetellaan. Toimin erätarkas-tajana Pohjanmaan rannikolla ja vähän sisämaassakin. Olen juuriltani pohjalainen, syntynyt Hankasalmella ja käynyt koulut Kangasniemellä, siis pohjalais-savolais-keskisuomalainen eli en oikeastaan mistään kotoisin.

Mistä tulit Metsähallitukselle?Tein poliisin töitä 20 vuotta ja jo kauan sitten pohdin, että voisiko ura joskus jatkua Metsähallituk-sessa. Reilu vuosi sitten aloitin erätarkastajana ja olen ollut tosi tyytyväinen. Poliisin työssä on omat varjopuolensa ja poliisin organisaatio toimii kovassa pu-ristuksessa. Työtä tehdään aina vain niukemmin resurssein.Erätarkastajan työssä saa viettää reipasta ulkoilmaelämää. Olen aina tykännyt käytännön töistä, enkä niinkään toimistohommis-ta. Metsähallitus on yllättänyt monipuolisuudellaan. Pikku hiljaa alkaa hahmottamaan mitä kaikkea kokonaisuuteen oikein kuuluu. Talon ilmapiiristä on pelkästään positiivista sanottavaa.

Oma työkenttä on laaja ja repa-leinen. Vielä en ole ehtinyt käydä läheskään joka paikassa. Vanhat verkostot ovat auttaneet kovasti työhön paneutumisessa.

Mitä erätarkastaja tekee?Päätehtävänä on laillisuusval-vonta. Valvomme myös Metsä-hallituksen etua maanomistajan näkökulmasta. Valvontaan kuu-luvat metsästys, kalastus, maas-toliikenne ja luonnonsuojelu-asiat. Seuraamme retkeilijöiden käyttäytymistä. Asiakkaita koh-dataan vuosittain useita satoja. Tavallisesti asiat ovat kunnossa, mutta väärinkäytöksiä löytyy tältäkin sektorilta. Erätarkastaja voi sakottaa tai toimittaa asian poliisin tutkittavaksi. Parhaillaan minua työllistää lähes päivittäin isompi hirvenmetsästykseen liit-tyvä juttu.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?Tyypillistä työpäivää ei ole – vuo-denaika vaikuttaa työtehtäviin tai säätila voi muuttaa suunnitelmat. Joskus joudutaan reagoimaan hyvin nopeastikin. Muilta vi-ranomaisilta ei useinkaan löydy resursseja lähteä mukaan selvit-tämään eränkäyntiin liittyviä asioita. Petokysymykset ovat vaikeita, koska ihmisten oikeus-käsitys joutuu joskus koetukselle.

Erätarkastajan näkökulmasta tilan-ne on kuitenkin selvä – teemme laillisuusvalvontaa olemassa olevi-en lakien pohjalta. Usein tekijää ja jopa tekoa voi ymmärtää, mutta ei hyväksyä. Omaa erityisosaamistani on maas-toliikenteen tuntemus, johon pe-rehdyin jo entisessä työssäni. Jat-kan edelleen yhteistyötä muiden viranomaisten kouluttajana sekä muun muassa liikennevahinkojen tutkijalautakunnassa maastolii-kenteen asiantuntijajäsenenä.Toivon, että erätarkastajat saisivat toimia jatkossakin Metsähallituk-sessa tulevasta organisaatiomal-lista riippumatta. Erävalvonnalle on selkeä tarve nyky-Suomessa ja valtiovalta osoittaa sen lisäämällä erävalvonnan resursseja.

Mitä harrastat?Kalastan ja metsästän, mutta en kuitenkaan intohimoisesti. Mi-nusta tämä taso on sopiva erätar-kastajalle eli pystyn hoitelemaan sesonkiaikaan työt ja tunnen asiat sekä harrastajat. Rankamehtä ja kaikenlainen rakentelu ovat mi-nun juttujani. Liikun luonnossa marjastamassa ja sienestämässä. Mökkiprojekti on aluillaan. Sen verran on yhteiskunnallisia luotta-mustoimia, että olen tällä hetkel-lä Oulaisten sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja ehdin olla pari kautta myös valtuustossa.

Liisa-Maija Hurme on nimi-tetty erikoissuunnittelijaksi Pohjanmaan luontopalveluihin Vaasaan. Hurmeen vastuualuee-na on luonnonsuojelualueiden maankäytön suunnittelu ja ohjaus sekä edunvalvonta.

FM Mervi Laaksonen on nimi-tetty suojelubiologiksi Pohjan-maan luontopalveluihin Kainuu-seen. Laaksosen vastuualueena on luonnonsuojelualueiden hoitoon, maankäyttöön ja edun-valvontaan liittyvät tehtävät.

Hydrobiologi (FM) Ari Laine on nimitetty Etelä-Suomen luon-topalveluihin vesiluonnonsuo-jelu-tiimin esimieheksi. Hänen toimipaikkanaan on Kotka.

Metsätalousinsinööri Eric Raunio on nimitetty määräai-kaiseen suunnittelijan tehtävään Jyväskylä-Hämeenlinna metsä-tiimiin. Raunion toimipaikka on Hämeenlinna.

Biologi Minna Uusiniitty-Kivi-mäki on nimitetty Varsinais-Suo-men ELY-keskuksen rahoittaman Selkämeren Helmet Satakun-nassa -hankkeen projektipääl-liköksi.

15.12.2011 13.00–16.00 Yleisötilaisuus Kolin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmastaKolin kansallispuiston sekä läheis-ten Natura-alueiden (Iso-Veteläinen, Huuhkajanvaara, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne ja Verkkovaara) hoidon ja käytön suun-nittelu käynnistyy Luontokeskus Ukon auditoriossa 15.12. klo 13 (Ylä-Kolintie 39, 83960 Koli). Tilaisuudessa kerrotaan, mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma, miksi juuri Kolille tarvitaan sellainen ja miten jokainen voi vaikuttaa suunni-telmaan. Tule esittämään ajatuksesi Kolin alueen kehittämisestä!

20.12.2011 18.00–19.00 JouluhartausTunnelmallinen jouluhartaus Teijon luontotalolla Salossa.

21.12 18.00–19.00 Korteniemen joulurauhaTuomaan päivänä eli keskiviikkona 21.12. klo 18 Liesjärven kansallis-puistossa, Korteniemen perinneti-lalla rauhoitutaan joulun viettoon ja unohdetaan kiire ja hälinä.Perinnetilalla juhlitaan joulua van-han ajan tapaan yhdessä iltaa viettäen. Ulkona lauletaan vanhoja tuttuja joululauluja, kuullaan ru-nonlausuntaa ja pappi tuo terveisiä seurakunnasta. Tuvassa on tarjolla kahvia ja mehua.

14.12.2011– 29.1.2012 Vuoden luontokuvat 2011 -näyttely.Vuoden luontokuva -kilpailun 40 parasta kuvaa ovat esillä Nestoris-sa Savonlinnan maakuntamuseolla 29.1.2012 saakka. Savonlinnasta näyttely jatkaa Siidaan, Skierriin, Pallastunturille, Seitsemiseen, Kala-joelle, Hämeeseen, Kellokkaaseen sekä Oulangalle.

1.12.2011–31.1.2012 Digiajan poromiesDigiajan poromies Jouni Näkkälä tekee taidetta ja paimentaa. Jouni

Tapahtuma on ulkoilmatilaisuus, jo-ten kannattaa pukeutua lämpimästi ja varautua taskulampulla.Tervetuloa viettämään rauhallista jouluiltaa Korteniemeen! Tapahtu-ma on maksuton.

22.12.2011 14.00–15.00 Luontopäivä Kellokkaassa.Luontopäivän teemana on eläin-ten talviselviytyminen. Riistabiologi Keijo Taskinen kertoo viihdyttävästi siitä, miten eläimet selviytyvät eri-laisissa olosuhteissa. Hinta 7 € sis. jouluglögin ja piparin.

Näkkälän ART LAVVU -valokuvanäyt-tely on esillä Tunturi-Lapin luonto-keskuksessa.

14.10.2011–30.6.2012 Enontekiöltä EtelänavalleEnontekiöläinen Pasi Ikonen oli mukana ensimmäisessä suoma-laisessa etelänaparetkikunnassa, joka vuonna 2008 hiihti läpi tämän maailman kylmimmän mantereen. Ikosen koostama näyttely Eteläna-van retkikunnan matkasta on näh-tävillä Tunturi-Lapin luontokeskuk-sessa.

Markus Ahon kaksikymmenvuotinen polii-sin ura vaihtui reilu vuosi sitten Metsähal-lituksen erätarkastajan työhön. Käytännön töistä ja ulkoilmaelämästä nauttiva mies on viihtynyt uudessa pestissään erittäin hyvin.

16 6 • 2011Ku

vat J

ari

Salo

nen

Lapin männiköistä kerättiin 170 000 litran käpysaalisJostakin täältä Sodankylän takamailta pitäisi löytää kolme käpyjen kerääjää. Kapeneva tie käy uhkaavan kuoppaiseksi, ja sumu sakenee ihan silmissä. Sininen savu nousee sovitusta paikasta, ja kokenut kolmikko toivottaa tervetulleeksi. Ja vaikka on vasta aamupäivä, ensimmäiset saavilliset laatukäpyjä on jo kasassa.

Aamupäivän saalista, liki 70 litraa käpyjä. Ei ihme jos veteraanikolmikkoa, Heikki Rekolaa (vas.), Arvo Väyrystäja Pentti Matinmikkoa hymyilyttää.

– Tässä kohtaa olisi pituudesta hyötyä,Arvo Väyrynen tuumii.

Etelän varikselle selviää no-peasti, että nyt jos koskaan ollaan tekemisissä alan taita-jien kanssa. Arvo Väyrynen on porukan nestori, Heikki

Rekola ja Pentti Matinmikko konkareita hekin, paikkakunnan omia poikia kaikki.

Tulille on katettu kahvit ja maukkaat tarjoilut. – Metsässä joka päivä on juhla-päivä, miehet nauravat.

Käpyveteraanit sanovat kaunistelemat-ta, että aloittelija ei heille pärjää. Käpy-metsässä tarvitaan oikeaa tekniikkaa, tak-tiikkaa ja kunnon varusteet – huipputek-niikalle ei täällä ole kysyntää.

– Paras keksintö on tämä kilpaonkijoi-den käyttämä 20 litran vyölaukku, johon kävyt on nopea riipiä kaksin käsin. Oksat taas taitetaan ulottuville puukepillä, jossa on metallikoukku päässä; normaalimittai-nen mies saa oksan ulottuvilleen jopa 3,5 metrin korkeudesta. Ja sitten tarvitaan vain nopeat jalat ja kätevät kädet, Arvo selvittää nelimetrisessä taimikossa.

– Meillä on sellainen työnjako, että mi-nä ja Pentti keräämme maasta, mutta Arvo nousee puuhun kuin syysorava konsanaan. Onhan se 75-vuotias ukko ihan omiaan puihin kiipeilemään, vaikka toisinaan sel-laisia muutaman richterin tömpsähdyksiä kuuluukin, Heikki hymyilee.

Satoa jo ensi kevään viljelmilleTänä syksynä Pohjois-Suomen siemen-huollon varmuusvaraston käpysavotalla oli 170 000 litran tavoite. Lämmin syksy suosi keruuta niin hyvin, että tavoite saa-vutettiin.

– Kävyt kuljetetaan Saarijärvelle Pa-taman karistamoon karistettavaksi ja sieltä Rovaniemelle Imariin siementen varmuusvarastoon. Joillakin alueilla pai-kallisesta siemenestä on jo niin kova ky-syntä, että tätä satoa päätyy ensi kevään

Jari Salonen kallisten metsänhoitoyhdistysten kans-sa. Käytäntö on osoittautunut sopivan joustavaksi ja varmaksi. Myös käpyjen vastaanotto toimii moitteettomasti.

Kuka tahansa ei käpymetsään saa kui-tenkaan säntäillä. Jokaiselle kerääjälle on määrätty oma alue ja kiintiö. Sodanky-lässä työtä on tekemässä parikymmentä keruuporukkaa.

Keskiviikkoaamuna Sodankylän kes-kustan kupeessa Rissasen taimistolla käy-kin melkoinen vipinä. Autoja kurvailee pihaan tasaista vauhtia, kenellä isompi saalis tuotavana, kenellä tällä kertaa aa-vistuksen vaatimattomampi.

Liki 350 litran saaliinsa käy keräys-pisteelle tuomassa myös sodankyläläinen Eija Sarpola.

– Nuorena sitä saatettiin olla viikko-kin metsässä käpyjä keräämässä, nyt työn ohessa vain vapaapäivinä. Mutta todella kivaa hommaa, oikein odottaa, koska taas pääsee metsään, Sarpola selvittää.

– Käpyjä on otettu vastaan reilu viik-ko ja 17 000 litraa on jo kasassa. Puhtaan näköistä ja aika isokokoista käpyä, Mervi Rissanen iloitsee vuosien kokemuksella.

Vaikka käpysavotta näyttää äkkisel-tään pikku näpräilyltä, on sillä melkoi-nen vaikutus paikallistalouteen.

– Tämä on rahaa suoraan tälle kylälle, puhdasta tuloa ihmisten käyttöön. To-della tervetullut lisä pikkukylälle, Rissa-nen myhäilee.

– Pelkona oli aikainen talventulo. Lumi hidastaa aina keruuta valtavasti, mutta nyt päästiin keräämään hyvissä oloissa laadukas sato. Erityisen hyvin käpyjä oli alueilla, joil-la kärsittiin jo siemenpulasta, iloitsee myös Metsähallituksen kävynkeruun koordinaat-tori metsätalousinsinööri Timo Ari.

Käpysato on myös itävyydeltään laadu-kas, parhaimmillaan jopa 97 prosentin luok-kaan. Tulosta voidaan pitää hyvänä, kun 150 litrasta käpyjä saadaan kilo siementä.

viljelyihin, Timo Ari sanoo.Kokeneet käpymiehet arvioivat tämän

syksyn käpysadon hyväksi ja laadukkaaksi. – Meillä sellainen keskivertosaalis taitaa

olla sata litraa miestä päälle päivässä. Kun siitä maksetaan tällä alueella 95 senttiä lit-ralta verottomana, niin onhan se hyvä lisä eläkkeen päälle, miehet ynnäävät.

Piristysruiske paikallistalouteenKävynkeräys on organisoitu yhdessä pai-

” Vaikka käpysavottanäyttää äkkiseltään pikku näpräilyltä, sillä on melkoinen vaikutus paikallistalouteen.