Metsälain muutostarpeet monimuotoisuuden kannalta

MEMO-jatkotyöryhmä, 29.2.2012

Sini Eräjää

Miksi monimuotoisuuden turvaamista pitää metsälaissa vahvistaa?

• Uutta tietoa ja kokemusta viim. 15 vuoden aikana kertynyt paljon

• Monimuotoisuuden turvaaminen ei voi nojautua vain vapaaehtoisiin keinoihin

• Talousmetsien luontotyyppisuojelu täydentää keskeisesti varsinaisten suojelualueiden verkostoa - eivät korvaa toisiaan

• Metsätalouden uhkaamia jopa CR ja EN metsä- ja suoluontotyyppejä täysin ilman lainsuojaa

• Tutkimusten mukaan nykyisten käytäntöjen mukaan valittujen metsälakikohteiden monimuotoisuushyödyt oletettua heikommat

• Kohteiden epätarkka määrittely (ominaispiirteet) johtanut sekavuuteen

• Monimuotoisuuden heikkenemiskehitystä ei olla vielä käännetty

Keinot monimuotoisuuden paremmaksi turvaamiseksi metsälaissa

1. Arvokkaiden elinympäristöjen listan (10§) päivittäminen

2. Elinympäristöjen ja niiden käsittelyn määrittelyt sekä ohjeet tulee kirjata suoraan lainsäädäntöön

3. Ominaispiirteet tulee määritellä nykyistä tarkemmin

• Kaikkia ominaispiirteitä ei eri elinympäristöissä tarvitse turvata

4. Muita tarpeita: uudistamisvelvoite, metsälain soveltamisalueet ja kasvatuskelpoinen puusto

5. Toiminnan laillisuuden vahvistaminen

Elinympäristöjen listan päivittäminen

Nykyistä parempaa suojaa tarvitsevat:

• Lehdot mm. jalopuustoiset, lahopuustoiset, kasvistoltaan arvokkaat

• Arvokkaat purojen ja norojen lähialueet uoman pienistä vaurioista huolimatta

• Luonnontilaisimmat aitokorvet, kangaskorpien ja korpirämeiden vesitalous tulee säilyttää

• Metsämaan metsäluhdat

• Luonnontilaiset ja kaltaiset tulvametsät

• Lapin letot

• Jyrkänteet ja alusmetsät ilmansuunnasta riippumatta

• Uomaltaan luonnontilaisten ja kaltaisten jokien lähiympäristöt

• Paahde- ja paisterinteiden tietyt ominaispiirteet

Tarkemmat määrittelyt lainsäädäntöön

• Alueellista soveltamista ilmeisesti sovellettu kohteiden määrittelyssä, vaikka lainsäädäntöä tästä ei ole annettu

• METE-kartoituksia ohjeistettu, mutta ohjeet eivät julkisia? Esim. Lohjalla arvioitiin kohdevalinnan olleen liian tiukka ja vain 10 % metsälakikohteista tulleen rajatuiksi

• Esim. Keski-Suomen metsäkeskuksen omien ohjeiden mukaan puronvarsien metsälakikohteissa voidaan yleensä tehdä poimintahakkuita ja ja kasvatushakkuita.

• Elinympäristöjen ominaispiirteet tulee kirjata selkeämmin lainsäädäntöön, jottei synny 10 §:n varsinaista tavoitetta vesittävää tulkintaa/ohjeistusta

• Joillakin arvokkailla elinympäristöilla säilytettäväksi voitaisiin määritellä vain osa elinympäristöista, esim. kangaskorpien vesitalous ja sallia näin tietyt käsittelyt

Ominaispiirteiden määrittelyn kehittäminen

• Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen elinympäristöissä tulisi huomioida arvokkaana ominaispiirteenä (vastaisi lain tavoitteita)

• Lehtojen ominaispiirteisiin vaatelias lehtolajista, lahopuustoisuus

• Pienvesikohteilla rantavyöhykkeen ominaispiirteet ja pienilmasto

• Jyrkänteiden ominaispiirteissä vähemmän painoa korkeudelle ja eteläsuuntaisuudelle, enemmän kallion rikkonaisuudelle, varjoisuudelle ja lajistolle

• Vähäpuustoisten soiden ominaispiirteissä enemmän painoa reheviin, lajisotollisesti tärkeisiin suotyyppeihin, vaikka esiintyisivät osana laajempaa kokonaisuutta

• Minimimetrimäärä pienvesien reunametsille ja jyrkänteiden alusmetsille?

Muita monimuotoisuuden kannalta keskeisiä muutostarpeita

• Uudistamisvelvoitteen poistamisen turvemailta tulee olla mahdollista myös monimuotoisuuden, riistanhoidon yms. tavoitteiden nojalla, ei vain puuntuotannon perusteella (Suostrategia)

• Metsälain soveltamisalan määrittelyä (2 ja 3 §) selkeytettävä niin, että luonnonsuojeluun varattavat alueet poistuvat metsälain piiristä heti kun niiden käyttötarkoituksen muutoksesta on sovittu

• Kasvatuskelpoiseen puustoon (5 §) tulisi voida laskea myös monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, perinteisesti vähemmän taloudellisesti tärkeitä puita kuten hieskoivu, harmaaleppä, pihlaja ja raita

10 §:ään kohdistuvat rikkeet ja rikkomukset

• Yhtään metsälakikohteen hakkuuta ei ole määritelty metsärikokseksi (1997-2005). Tahallisuuden osoittaminen hankalaa?

• Rikosilmoitus tehty kolmasosassa tapauksista, jotka metsäkeskus tilastoi metsärikoksiksi

• 2 vuoden vanhenemisaika metsärikkomuksille liian lyhyt

• Syyttäjä tehnyt metsäkeskusten ilmoituksista lähes aina syyttämättäjättämispäätöksen - syyt epäselvät?

• Käytäntöjä ja valvontaa tulisi korjata näiden epäkohtien selvittämiseksi ja ratkomiseksi