Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut

Liisa Tyrväinen

Professori, Metla

Päättäjien 32. Metsäakatemia 8.5.2012 Majvik, Kirkkonummi

Esityksen sisältö

• Mitä ekosysteemipalvelut ovat?

• Miksi metsäekosysteemien suojelu ja hoito on tärkeää?

• Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu

• Metsien terveysvaikutukset

Metsien monikäytöstä ekosysteemipalveluihin

• Metsät tarjoavat ihmisille ekosysteemipalveluja, joista monet ovat välttämättömiä ja korvaamattomia

• Ekosysteemipalveluihin kuuluvat kaikki metsistä saatavat hyödyt kuten puu, marjat, riista ja virkistysarvot sekä hiilensidonta, ravinteiden kierto, puhdas vesi ja ilma sekä eroosion ja tulvien säätely.

• Puun käyttö monipuolistuu biotalouteen siirryttäessä; myös metsien aineettomat hyödyt nousevat selkeämmin esiin.

• Eri osissa Suomea metsien eri hyödyt ja palvelut painottuvat eri tavalla.

• Hyvän perustan ekosysteemilähestymistavan soveltamiselle tarjoaa metsien monikäytön pitkä ja monipuolinen tutkimusperinne.

Ekosysteemipalvelut -mitä uutta?

• Taloudellinen toiminta ja ihmisen hyvinvointi edellyttävät, että luonnon ekosysteemien arvokkaat rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet kyetään turvaamaan

• Metsäluonnon ekosysteemien toiminnot muuttuvat palveluiksi vasta kun joku käyttää niitä.

• Kansalaiset ja erilaiset viiteryhmät arvioivat ”palvelujen” arvoa erilaisista lähtökohdista.

• Eri palvelujen hyötyjen ja arvon määrittäminen hankalaa; vain osalla hyödyistä on markkinahinta.

• Arvonmuodostusprosessi (palvelu) olemassa vain jos vastaanottaja kokee palvelun tuottavan hänelle hyötyä (esim. experience economy matkailussa).

Esimerkkejä metsäympäristön ekosysteemipaveluista

9.5.2012 5

Tuotantopalvelut

•Puu

•Bioenergia

•Marjat, sienet,

jäkälät

•Riistaeläimet

•Puhdas vesi

Kulttuuripalvelut

•Maisema

•Ulkoilu, virkistys,

luontomatkailu

•Koulutus ja

kasvatus

•Metsien merkitys

taiteessa

Monipuolinen metsäekosysteemi

Säätelypalvelut

•Ilmastonmuutoksen

torjunta

•Veden puhdistus

•Tulvien ja

myrskyjen ehkäisy

•Melun torjunta

•Pölytyspalvelut

•Tuholaisten torjunta

Ihmisten

hyvinvointi Kniivilä ym. 2011

Ekosysteemipalvelut ja yhteiskunnan hyvinvointi

Metsäekosysteemin

biologiset prosessit

(esim. yhteyttäminen,

maatuminen ja

biomassan

nettotuotanto)

Toiminto

(esim. hiilen,

veden ja

ravinteiden

kulku)

Palvelu

(esim. ainespuu,

energiapuu,

ravinteiden

pidätys, kaunis

maisema,

terveellinen

asuinympäristö

)

Taloudellinen arvo

(esim.

markkinahinta,

käyttöarvo, maksu-

halukkuus)

Hyöty

(esim. puuhun

perustuvat

tuotteet, metsien

virkistys- ja

terveyshyödyt

Ekosysteemit ja biodiversiteetti Inhimillinen hyvinvointi

(yhteiskunnallinen ja kulttuurinen

konteksti)

Lähde: deGroot 2002 ym. mukaan

Maisema- ja virkistysarvot

Luontomatkailu

Veden kierron ja laadun säätely

Tulvasuojelu

Puuntuotanto

Sienet Marjat

Monimuotoisuus

Ilmaston säätely Hiilen sitominen

Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo?

Kansallispuistojen

paikallistalousvaikutukset? • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä lähialueille vuoden 2009

tulosten mukaan yhteensä (Metsähallitus & Metla)

– 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus

– 1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus

• Vaikutukset laskettu myös ottaen huomioon vain ne kävijät, joille puisto matkan ainoa tai tärkein kohde

Vaikutusten alaraja; yhteensä 42,5 milj. € / 539 htv

• Suurimmat vaikutukset Pallas-Yllästunturin kp:n alueella

– 2009 tulokset: 17,9 milj. euroa / 235 htv

– 2010 tiedot: vaikutukset selvästi suuremmat

Monimuotoisuuden suojelun tarve

• Ekosysteemien heikentyminen vaikutuksia ei kunnolla tunneta vaikuttaa pitkällä aikavälillä ihmisten hyvinvointiin.

• 10,5 % Suomen eliölajeista on uhanalaistunut (Ympäristöministeriö 2010).

• Uhanalaisista lajeista 36,2 % on metsälajeja (814 lajia).

• Syinä metsien uudistaminen, puulajisuhteiden muutokset, vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen sekä kuloalueiden väheneminen.

Metsien virkistyskäyttö

ja luontomatkailu

Luonnon matkailu- ja virkistyskäyttö

• Turistien matkustusmotiiveissa luontoon liittyvät tekijät keskeisiä.

• Suomeen tulevista ulkomaisista matkailijoista noin 1/3 ulkoilma-aktiviteettien harrastajia (MEK 2009)

• Kansallispuistojen käyntimäärät kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa (Metsähallitus 2010).

• 43 % suomalaisista luontomatkailee (Metla 2011).

• Noin puolet kotimaisesta luonnon virkistyskäytöstä kohdistuu talousmetsiin (Sievänen ym. 2011).

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

Arr

iva

ls (

millio

ns

)

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020

International tourist arrivals 1950-2020

Tourism 2020 Vision: 1,6 billion arrivals

Europe Asia and the Pasific Americas Africa Middle East

Actual Forecast

Source:

World Tourism

Organisation

Millainen osuus kasvavasta matkailusta suuntautuu Suomeen?

Suomalaisten ulkoiluun osallistuminen

• Lähes kaikki (96 %) ulkoilevat vuoden aikana

-keskimäärin 3 krt/vk

• Väestöryhmien väliset erot kaventuneet (2000-2010, LVVI)

– vanhin ikäryhmä on aikaisempaa kohorttia aktiivisempia

– Etelä- ja Pohjois-Suomessa asuvien erot pienentyneet

Väestö= 15−74-vuotiaat

9.5.2012 13

80 85 90 95 100

65−74 vuotta

45−64 vuotta

25−44 vuotta

15−24 vuotta

Kaikkiikäryhmät

Osallistumisosuus, % väestöstä

Ulkoiluun osallistuminen

2010

2000

Luonto osana matkailupalvelua

• Luontomatkailupalvelujen tuottamisessa korostuvat ympäristöarvot, paikallisuus ja elämyksellisyys.

• Luontoympäristön laatua arvioidaan ensisijaisesti visuaalisesti.

• matkailijoiden odotukset kahtalaiset – turvallisuus, puhdas luonto, rauha ja

hiljaisuus, ’aito’ luonnonympäristö

– liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin ympäristön laatu vähemmän tärkeä

9.5.2012

15

How well do these

environments fit for your

outdoor recreation

needs and expectations

in Lapland?

Kansainvälisten matkailjoiden

suhtautuminen metsien käsittelyyn?

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

27 17 13 25 23 7 24 1 6 26 19 14 2 11 8 20 4K 10 18 3 21K 5 9 12 22 15 16 28 29T 4T 21T

Talvinäkymät

Kesänäkymät

*** ****** ********* ****** ************ ****** ****** ****** ****** ***** ***

Kuva-arviointien tulokset kuvapareittain (kesä/talvi; yht. 26 kpl)

Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,…, 10 = täydellisesti. Tilastollinen ero (t-testi): p < 0,05 = *; p < 0,01 = **; p < 0,001 = ***)

METLA 2010

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

P28 P3 P22 P5 P15

Talvikuvat

Kesäkuvat

Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,…, 10 = täydellisesti.

Kuva-arviointien tuloksia kuvapareittain (kesä/talvi). Tyrväinen ym. 2010 Talvinäkymät tilastollisesti parempia

METLA 2010

Maiseman ja virkistyskäytön tuotteistaminen

• Kasvava luontomatkailu tuonut tuotteistamisen tarpeen vahvemmin esille.

• Virkistysarvokaupan toimintamalli (MTK): perustuu tapauskohtaisiin sopimuksiin ja menetettyihin hakkuutuloihin

– alueellisesti maisema- ja virkistysarvoilla saattaa olla suurempi hyvinvointivaikutus kuin perinteisillä puunmyyntituloilla.

Tarvitaan yhtenäinen ja helposti lähestyttävä käytäntö laajemmille matkailualueille.

-Kansainvälisessä NEWFOREX-hankkeessa (New Ways to Value Forest

Externalities 2009-2013, Metla): Ruka-Kuusamon matkailualueella toteutetaan laajat matkailija- ja maanomistajakyselyt kysynnän ja tarjonnan selvittämiseksi ja eri osapuolille hyväksyttävän mallin kehittämiseksi.

NEWFOREX-hanke (2009-2013) • 11 eurooppalaista osapuolta: yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä

valtion ja yksityismetsien hoidon ja käytön eurooppalaiset keskusjärjestöt

• Viisi empiiristä tapaustutkimusta Euroopassa (Espanja, Italia, Puola, Tanska, Suomi) sekä kehitysmaaosio Ecuadorissa

• Suomen osio Ruka-Kuusamon alueella

• Siinä kohteena virkistyskäyttö ja luontomatkailu, luonnon monimuotoisuus sekä hiilen sitoutuminen

• toteuttajana METLAn työryhmä: prof. Liisa Tyrväinen, tutkijat Anssi Ahtikoski, Arto Naskali, Ville Ovaskainen ja Erkki Mäntymaa

• Yhteistyö: Kuusamon Mhy, Kuusamon matkailuyhdistys, Oulun Ammattikorkeakoulu (MoTaSu-hanke, prof.Kurttila/Metla)

21.10.2010 20

II: Atlantic

Urbanised region

case

III: Boreal region

case

Ruka-Kuusamo

V: Mountainous

region case

I: Mediterranean

region case

IV: Central European

region case

Luonnon vaikutus terveyteen?

• elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991)

• tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989)

• stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa

• mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen

Luonnon vaikutus terveyteen

• syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007)

• myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihas-jännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toimininnan lisääntyminen.

Koejärjestely Japanissa: Kävely

Metsäympäristö Kaupunkiympäristö

Verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus

Nature Promoting Human Health Suomi-Japani yhteistyö (SA 2011- 2012)

25

Greenhealth –tutkimus • Japanissa ja Suomessa; koehenkilöt oleskelevat ja kävelevät

erilaisissa kaupunkiympäristöissä • Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja

sykevaihtelu, syljen kortisoli • Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys

(Restoration Outcome Scale, ROS) , elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS)

• Mitataan myös melu ja ilmansaasteet

Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto)

Kaupunkimetsä (Keskuspuisto)

Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)

9.5.2012 26

Tutkimusympäristö Keskuspuisto

27

Ydinkeskustan tutkimusympäristö

28

Tutkimuksen merkitys

• Tieteellisen tietopohjan vahvistaminen luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista.

• Monialainen yhteistyö aloitettu Suomessa (metsätieteet, psykologia, ympäristöterveys)

• Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kansanterveystyössä, kaupunkisuunnittelussa ja luontomatkailupalvelujen kehittämisessä.

• Green care-toiminta: luontoon ja maaseutuun tukeutuvaa yritystoimintaa (sosiaali-, kasvatus,- terveys-, ja kuntoutuspalvelut)

• Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen alussa.

KAUPUNKI-

MATKAILU

LÄHIVIRKISTYS-

KÄYTTÖ

MATKAILU-

KESKUKSET

EKO-

MATKAILU

VESISTÖ-

MATKAILU

MÖKKEILY

Luontomatkailun

määritelmä

METSÄSTYS-

MATKAILU

MAASEUTU-

MATKAILU

METSÄ-

MATKAILU

KALASTUS

-MATKAILU

Kuva: Olli Saastamoinen 2005

.

maisema- ja virkistysalueiden hyötyjä

esim. matkailuyrittäjä, asukasyhdistys,

kunta, virkistysalueyhdistys

metsänomistaja

metsänomistajan tarjousehdotus

alueesta sisältää mm.

– metsänhoitotoimenpiteet

– palveluvarustelu

– korvaushinta

– sopimuksen kesto

maisema- ja

virkistysalueen hyötyjä

HYVÄKSYY

maisema- ja

virkistysalueen hyötyjä EI

HYVÄKSY

uusi tarjous

– ehtojen muokkaus

sopimus

syntyy

ei sopimusta

välittäjä / yhteensovittaja – metsänhoitoyhdistys

– alueen matkailuyhdistys

– välitysyrittäjä

KYSYNTÄ

TARJONTA

Ehdotus maisema- ja virkistys-

arvokaupan korvauskäytännön

rakentamiseksi (Temisevä,

Tyrväinen, Ovaskainen 2008. .

Kiitokset!

Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma

http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/