Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 • 4.12.2013

Metsänomistajat

PEFC/02-21-15

Tämä lehti on painettu

suomalaiselle sanomalehti-

paperille.

AKAA, HÄMEENKYRÖ,IKAALINEN,LEMPÄÄLÄNOKIA, PIRKKALA,SASTAMALA, TAMPERE,VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI

Ajankohtainenpuukauppa

Myyräkantanousussa

Joulukuusikätköily

Korjuupalvelumetsäverotuksessa

sivu 2

sivut 3 - 4

sivu 8

sivu 10

2 Metsänomistajat 4/2013

Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013

Julkaisija Mhy Pirkanmaa

ToimituskuntaHeli Mutkala-Kähkönen Tapio ViinikkaAnita Vilén-HemiläOsoitteenmuutokset 040 541 1350

Taitto M-Print Oy, VilppulaPaino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere

Kannen kuvaAnita Vilén-Hemilä

Pitkän hiljaisen jakson jälkeen myyräkannat ovat alkaneet vahvis-tumaan koko maassa. Erityisesti metsämyy-riä tavataan niin met-sissä kuin pelloillakin – myös rakennuksissa – jo kohtalaisesti. Läntisessä Suomessa kannan nou-su on ollut hitaampaa kuin keskisessä ja itäi-sessä Suomessa.

Talvi 2008/09 jäi Suomen eteläi-sessä puoliskossa historiankir-joihin kaikkien aikojen myyrä-huippuna. Metsissä, pelloilla ja taimikoissa vilisti silloin enem-män myyriä kuin vuosikymme-niin. Myös myyrien aiheuttamat taimituhot olivat kyseisenä tal-vena ennätykselliset.

Suuressa osassa maata myy-rät olivat hyvin harvassa vuonna 2012. Läntisimmässä Suomessa kannat ovat lähteneet runsastu-maan selvästi keskistä ja itäistä Suomea hitaammin. Metsämyy-rä on tällä hetkellä, kuten niin usein ennen seuraavana vuonna koittavaa myyrähuippua, myy-räyhteisön valtalaji kaikkialla.

Tämän hetken myyrätilan-ne ennakoi laaja-alaista ja huo-mattavaa myyrähuippua eteläi-seen Suomeen syksylle 2014. On kuitenkin mahdotonta en-nustaa kantojen kehitystä ko-vin tarkasti, sillä sekä talven et-tä etenkin tulevan kesän sääolot vaikuttavat myyrien lisääntymi-seen ja kuolleisuuteen hyvin pal-

Myyrät palaamassajon. Emmehän osaa tulevaa sää-täkään juuri päivää pidemmäl-le ennustaa. Voitaneen kuiten-kin olettaa, että pitkäjaksoinen yhtenäinen lumipeite talvella ja runsas kasvillisuuden perustuo-tanto kesällä vaikuttavat myyrä-kantojen kasvunopeuteen myön-teisesti.

Taimituhoja odotettavissaMyyriä on Oulun eteläpuolei-sessa Suomessa jo sen verran runsaasti, että taimituhoja tulee väistämättä alkavan talven aika-na. Koska metsämyyrä on täl-lä hetkellä runsain laji, valta-osa tuhoista tulee ilmenemään havupuiden kärkisilmujen ja ylimpien vuosikasvainten kuor-ten syöntinä. Metsämyyrät voi-vat kiivetä jopa yli viiden metrin korkuisiin nuoriin puihin latvoja järsimään, mutta yleisimmin nii-den vioituksia esiintyy metrin-parin korkuisissa taimissa. Toki metsämyyrille maistuvat myös pienet, vastaistutetut taimet lu-mihangen alla. Metsämyyrät kaluavat pikkutaimetkin ylhääl-tä alaspäin, toisin kuin serkkun-sa peltomyyrät, jotka aloittavat taimen tyveltä.

Metsämyyrien aiheuttamat latvasyönnit eivät yleensä johda taimen kuolemaan. Haittana on ennen kaikkea tukkipuun laadun aleneminen, sillä vioitettu lat-va korvautuu ”mutkan kautta” alemmalla sivuoksalla tai use-ammalla. Paras keino monilat-vaisten havupuiden hoitamisek-

si on heikoimpien latvasta kil-pailevien oksien katkaiseminen vahvimman tieltä vioitusta seu-raavina kesinä.

… ja myyräkuumettaMetsämyyrien runsaus lisää olennaisesti myyräkuumeriskiä. Metsämyyrät, ja vain metsä-myyrät, levittävä myyräkuumet-ta aiheuttavaa Puumala-virusta, joka tarttuu ihmiseen hengitys-teitse pölyävien eritteiden kaut-ta. Suosittelemme hiirenloukku-jen pitämistä vireessä mökeissä, ulkorakennuksissa ja liitereis-sä jo kesästä lähtien, mutta eri-tyisesti syksyllä ja alkutalvella. Tietoa myyräkuumeesta löytyy osoitteesta http://www.metla.fi/ajankohtaista/myyrakuume.htm

Vinkit metsänomistajille kesäksi 2014Myyrätuhojen torjunta taimi-koissa on perin hankalaa puu-haa. Kyseessä on pieni eläin, jolle soveltuvia elinympäristö-jä löytyy kaikkialta metsämai-semastamme. Vaikka saisim-me myyrät karkotettua tai hä-vitettyä joltain kuviolta tyys-tin, ei siis mene kauaa siihen, kun uudet yksilöt ovat kulkeu-tuneet naapurista edellisten tilal-le. Myrkkyjen käyttö ei ole ym-päristön kannalta kestävä ratkai-su, eikä toistaiseksi ole keksitty laaja-alaisesti toimivaa tehokas-ta karkotetta, joka pitäisi myy-rät loitolla taimikosta. Petoeläi-miäkään ei luonnostamme löy-dy niin runsaasti, että niistä oli-

si myyrien runsastumista estä-mään.

Neuvomme metsänomista-jille myyrätuhojen vähentämi-seksi ovat kolmitahoiset. Ensik-si, metsänomistajan tulisi pyr-kiä pitämään taimikkonsa mah-dollisimman epäsuotuisana elin-ympäristönä myyrille. Käytän-nössä tämä tarkoittaa ravinnon (heinäkasvien) ja suojan (heini-kon ja hakkuutähteiden) poista-mista niin hyvin kuin mahdollis-ta. Toiseksi, taimet tulisi suojata joko mekaanisilla, putkimaisilla suojilla tai kemiallisilla, pahan-makuisilla karkotteilla. Ensin mainittuja on markkinoilla run-saasti, jälkimmäisiä valitettavas-ti ei oikeastaan yhtään ympäri-vuotisesti toimivaa. Kolmannek-si, myyrien määrää taimikossa pitää tarpeen vaatiessa vähen-tää. Helpoin ja ympäristöä vä-hiten kuormittava keino on riit-tävän laajamittainen pyynti hii-renloukuilla. Myös myrkyt ovat toimivia, vaikkakaan tällä het-kellä markkinoilla ei ole yhtään myyntilupaa hallussaan pitävää tuotetta.

Lopuksi todettakoon, että vioitetut kuusentaimet ovat sit-keitä ja ne toipuvat myyrien ka-luamisesta erittäin hyvin. Taimi-kossa havaittujen pikkutaimitu-hojen paikkaamisessa tai varsin-kaan uudelleen istuttamisessa ei siis kannata hätäillä heti lumen paljastettua tuhot, vaan tarkkail-la tilannetta kaikessa rauhassa. Vahvan juuriston ja maan alle is-tutettujen ehjien sivuoksien tur-

vin moni maata myö-tenkin katkottu kuu-sentaimi ryhtyy uuteen kasvuun niin kuin myyriä ei olisi koskaan ollutkaan. Taimi-en toipumisaste paljastuu yleen-sä juhannuksen tienoilla. Jos uu-det taimet istutetaan kaluttujen taimien viereen heti toukokuun lopussa, samaa mätästä koristaa

Suhteellinen myyrätiheys Suo-messa syksyllä 2013. Myyrä-kannat ovat kaikkialla kasvus-sa. Eteläpuoliskossa maata myy-rähuippu on odotettavissa 2014 syksynä ja Pohjois-Suomessa 2015.

kesän lopus-sa kaksi yhtä

kukkeaa kuusenalkua. Tämä jos mikä on rahan ja työ-ajan haaskausta.

Otso Huitu, Jukka Niemimaa ja

Heikki HenttonenMetsäntutkimuslaitos

Meneillään on pohdinta eri ta-hoilla, miten edunvalvonta jär-jestetään tulevaisuudessa. Pää-määränä on selkeyttää, tehos-taa ja yhtenäistää metsänomis-tajien edunvalvontaa. Tehok-kaimmaksi rakennevaihtoeh-doksi on katsottu metsänhoi-toyhdistysten suora liittymi-nen Maa- ja metsätaloustuot-tajien keskusliittoon MTK:hon. Nythän välissä ovat alueelliset Metsänomistajien liitot. Uudis-

Kohti tiivistyvää edunvalvontaatusten aikataulu on kireä, ensi vuoden aikana pitää tehdä pää-tökset, jos halutaan jo 2015 toi-mia tehokkaammin. Järjestö-uudistus on mielestäni välttä-mätön, jos halutaan pitää kiin-ni siitä hyvästä edunvalvon-nan tasosta, joka on saavutet-tu. Edunvalvonnan on toimitta-va joka tasolla. Paikallinen, maa-kunnallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta kaikki ovat kaikki yhtä tärkeitä.

Yhdistystason rakenteetkin tulevat muuttumaan jatkossa entistä nopeammin. Markkinat määräävät hinnan ja uudet toi-mijat kiristävät kilpailua. Kan-nattavuutta on haettava tehok-kuudesta. Tehokkuuden edelly-tys on iso koko, joka mahdollis-taa toiminnan laajentamisen.

Entä miten käy metsänomis-tajan tässä lakien ja rakentei-den myllerryksessä? Mielestäni metsänomistajat ovat voittajia,

kunhan pidetään huolta sii-tä, että kilpailu markkinoil-la toimii. Kuka valvoo että kilpailu toimii? Vain vahva metsänhoitoyhdistys.

Antti Teivaala hallituksen puheenjohtaja

Mhy Pirkanmaa

Pek

ka V

oip

io

Metsänomistajat 4/2013 3

Valtakirjakauppojen keskikantohinnat marraskuussa Mhy Pirkanmaan alueella

Uudistushakkuu Harvennushakkuu EnsiharvennusMäntytukki 58,30 47,90 42,20Kuusitukki 59,50 50,40 44,10Koivutukki 38,70 36,85 34,00Mäntykuitu 18,40 14,70 11,70Kuusikuitu 20,70 16,20 13,40Koivukuitu 16,70 15,00 11,70Karsittu ranka 10,00

Vuoden 2013 puunmyyntisuunnittelumäärä nousee yli 800 000 kuutiometrin.

Valtakirjakauppojen keskikantohinnat marraskuussa Mhy Pirkanmaan alueella.

Vuosi 2013 on yllättänyt puu-kaupan käynnin osalta positii-visesti. Kauppa on käynyt ta-saisen vilkkaasti koko vuoden. Niin kysyntä kuin tarjontakin jatkuu edelleen ja vuodesta on tulossa metsien hyödyntämisen osalta ennätyksellinen.

Puunmyyntisuunnitelmia on tehty tänä vuonna 790 000 kuu-tiometrin edestä, kun vuotta on jäljellä vielä viisi viikkoa. Täl-lä vauhdilla vuonna 2013 tullaan alueellamme hyödyntämään ko-ko yksityismetsien hakkuusuun-nite. Puunostajat jarruttavat os-toa jo itäisessä Suomessa. Yh-distyksemme toimintaympäris-

tössä on paljon itsenäisiä saho-ja, mikä takaa tukkipuulle aina hyvän kysynnän. Lisäksi Tam-pereen kaupunkitaajaman läm-mittäminen varmistaa energia-puun ja kuitupuu-mittaisen puu-tavaran kysynnän.

Märkien kelien jatkuessa ky-syntä kohdistuu edelleen he-ti korjattaviin uudistusleimi-koihin. Myös talvileimikoiden kauppa on käynnissä ja erityi-sesti tukkivaltaiset leimikot ovat ostajien kiinnostuksen kohteena. Talvikorjuukelpoisia harven-nuksia mahtuu markkinoille ra-jallisesti. Joillakin ostajilla rep-pu on jo täynnä johtuen pääosin

Puukaupassa tulossa ennätysvuosi

edellistalvena hakkaamatta jää-neistä leimikoista. Kaikkia puu-tavaralajeja kuitenkin edelleen kysytään, mutta kovin kysyn-tä kohdistuu edelleen kuusi- ja mäntytukkiin.

Hintataso on toistaiseksi py-synyt hienoisesta tasaantumi-sesta huolimatta havutukilla hy-vällä tasolla. Valtakunnallisia tilastoja katsottaessa Pirkanmaa kuuluu tällä hetkellä hintatason osalta maan kärkialueisiin.

Tapio Viinikka

to 16.1. Toijala, Lounaspirtti, Myllytie 3, 37800 Toijalato 23.1. Tampere, Muorin keittiö, Näsilinnankatu 44 - 46, 33200 Tampere to 30.1. Mouhijärvi, Osuuspankin kokoustila, Uotsolantie 43, 38460 Sastamala

Kaikki tilaisuudet alkavat kahvilla klo 17.30 ja päättyvät noin klo 20.30.Suvi Niittyoja Verohallinnosta kertoo viimeisimmistä muutoksista metsäverotuksessa. Kari Jeskanen käy läpi 2C-metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen.

Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa aikaisemmin sähköpostilla anita.vilen-hemila@mhy.fi tai puhelimitse 040 585 0267.

Tilaisuudet ovat maksuttomia metsänhoitoyhdistyksen jäsenille.

Tervetuloa!

Kasvatuslannoitus maksimoi hoidetun metsän kasvun, alk. 370 €/ha + alvtuhKalannoitus ravinteiltaan epätasapainoisille ojitetuille soille, alk. 550 €/ha + alvterveyslannoitus esim. boorin puutteeseen, mahdollisuus valtion 40 %:n tukeen, alk. 550 €/ha + alv.

lannoitukset helikopterilla kesällä 2014

Kysy lisää metsänhoitoyhdistyksestä, laitetaan lustot levenemään!

Vuosi 2013 jää historiaan huip-puhyvänä puukauppavuote-na. Jäsentemme hakkuusuunni-te näyttäisi tulevan hyödynnet-tyä täysimääräisesti. Metsäsek-tori on kokonaisuudessaan ol-lut positiivinen poikkeus tämän vuoden uutisoinnissa. Kysyntää tuotteilla on ollut hyvin ja se on heijastunut vilkkaana toimintana puumarkkinoilla.

Puukauppatuote läpinäkyvämmäksiPuukauppatuotettamme on ke-hitetty kuluneen vuoden aikana. Puumarkkinat.fi on uusi metsän-omistajaorganisaation tekemä puukauppaportaali, johon kaik-ki metsänhoitoyhdistysten laa-timat puunmyyntisuunnitelmat siirretään kaikkien potentiaalis-ten ostajien nähtäville. Portaali lisää puukaupan läpinäkyvyyt-tä metsänhoitoyhdistysten teke-missä leimikoissa, mutta met-säteollisuuden tekemät puun-

Tervetuloa muutokset – olemme valmistautuneet

myyntisuunnitelmat menevät edelleen suoraan kyseisen yhti-ön korjuuseen ilman minkään-laista kilpailutusta.

Mhy-laki muuttuu ja edunvalvonta uudistuuTämän vuoden syyskokouksessa joulukuussa valtuustomme päät-tää viimeisen kerran metsänhoi-tomaksun suuruudesta. Vuot-ta on leimannut valmistautumi-nen uuden metsänhoitoyhdis-tyslain voimaantuloon. Samal-la aikataululla toteutettaneen MTK:n järjestöuudistus, joka laittaa metsänomistajien edun-valvontaketjun täydelliseen re-monttiin. Suunnitelman mu-kaan metsänomistajien liitot su-lautuvat MTK:n metsälinjaan ja metsänhoitoyhdistykset liittyvät suoraan MTK:n jäseniksi.

Muutos on iso mahdollisuusMuutos koetaan usein uhkaksi,

mutta metsänhoitoyhdistyslain muutos on myös iso mahdol-lisuus metsänomistajien omal-le organisaatiolle. Meillä muu-tokseen on lähdetty valmistau-tumaan jo fuusiosta alkaen te-hostamalla toimintaa ja kehittä-mällä liiketoimintaa. Liikevaih-toa on pystyttykin nostamaan noin 30 prosenttia kolmen vuo-den aikana. Vuoden 2012 aika-na toteutettiin myös organisaa-tiouudistus, jolla pyrittiin sel-keyttämään metsätoimihenki-löiden toimenkuvaa, lisäämään urakoitsijavastuuta ja vähentä-mään toimihenkilöstön rukka-sen jälkiä palvelutuotteissa.

Jäsenyys on helppoa ja luotettavaaMetsänhoitomaksun tilalle tulee jäsenmaksu, jolla yhdistys tekee paikallistason edunvalvontaa. Jäsenmaksulla turvataan yksi-tyismetsätalouden toimintaedel-lytyksiä myös valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla. Paineet ympäristöjärjestöjen ja myös kaavoituksen kautta metsätalo-utta kohtaan ovat jatkuvasti kas-vamassa. Jäsenyydestä tehdään metsänomistajalle entistä hou-kuttelevampi kokonaisuus. Jä-senille tarjotaan mm. uusia mer-kittäviä etuja yhteistyökumppa-neiden kanssa, metsävakuutuk-set yhtenä esimerkkinä. Perus-asiat pysyvät kuitenkin ennal-laan. Yhdistyksen palvelut ovat luotettavia, lähellä metsänomis-tajaa ja helposti saatavilla oman metsäasiantuntijan kautta.

Tapio Viinikkavt. toiminnanjohtaja

Mhy Pirkanmaa

Metsäveroillat jäsenille

An

ita

Vilé

n-H

emilä

26.11.2013 1 ( 1 )

Vastuualue:Kauppatapa:KaikkiKaikki

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry

Puunmyyntisuunnitelmien kertymä

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

800000

900000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52

m³

2013 2012

4 Metsänomistajat 4/2013

Tällä hetkellä on jo melko tark-kaan tiedossa, mikä metsän-hoitoyhdistyksiä koskevan la-kimuutoksen sisältö tulee ole-maan. Niinpä MTK:ssa onkin ryhdytty suunnittelemaan met-sänomistajien järjestöuudistus-ta. Tätä työtä on kuluvan vuoden aikana tehty lukuisissa eri työ-ryhmissä, joissa on ollut edus-tajia keskusliitosta ja kentältä – luottamus- ja toimihenkilöitä metsänhoitoyhdistyksistä, met-sänomistajien liitoista ja maata-loustuottajien liitoista.

Organisaatiomuutoksessa ny-kyisten seitsemän metsänomis-tajien liiton toiminta sulautettai-siin MTK:n metsälinjaan. Näin MTK:n metsäedunvalvonta laa-jenisi käsittämään kansallisen ja

Metsänomistajien järjestöön tulossa organisaatiomuutos

kansainvälisen ulottuvuuden li-säksi myös maakunnallisen ta-son. Liittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset liittyi-sivät jatkossa suoraan MTK:n jäseniksi.

Metsänomistajille tämä muu-tos merkitsee entistä tehokkaam-paa edunvalvontaa puun juurel-ta Brysseliin ja kauemmaksikin. Yhdistämällä voimavaroja voi-daan metsänomistajajärjestöstä kehittää monipuolinen metsän-omistajan menestyksen turvaa-va Metsänomistajat-ketju.

Uudistus etenee valtuus-kunnan päätöksilläUudistusta käsiteltiin 26. mar-raskuuta pidetyssä MTK:n val-tuuskunnassa. Säännöt hyväk-

syttiin sellaisenaan. Se tarkoit-taa, että järjestöuudistusta läh-detään viemään eteenpäin. Metsävaltuuskunnan puheen-johtaja Mikko Tiirola kertoi, et-tä MTK:n valtuuskunta edellyt-ti metsänhoitoyhdistysten tahol-ta selkeää tahdonilmaisua liittyä MTK:n jäseniksi. Maaliskuus-sa yhdistyksille tehdään kysely, jossa aikomukset selvitetään ja sen perusteella valtuuskunta te-kee analyysin ja päättää jatkosta.

Tiirolan mukaan järjestöuu-distus on erinomainen uutinen. - Se on sitä kaikille maaseudun elinkeinoille, metsänomistajil-le ja metsänhoitoyhdistyksille. Tämä tarjoaa yhdistyksille sel-keän erottuvuuden muista met-säpalvelua tarjoavista toimijois-

ta. Läpinäkyvää edunvalvon-taa puun juurelta Brysseliin ei pysty tarjoamaan kukaan muu. - Järjestöuudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset pääse-vät vaikuttamaan MTK:n toi-mintaan ja edunvalvontaan ja metsänomistajat saavat jäsen-maksuaan vastaavan noin nel-jäsosan äänivallan järjestössä.

Heli Mutkala-Kähkönen

Viime vuosina puumarkkinoi-den toimivuus sekä metsäsek-torin menestys on ollut jatkuva keskustelun aihe. Tänä vuonna kehitys on ollut hyvää ja mark-kinoilla on vallinnut laaja tyyty-väisyys. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan ja puun käyttäjät ovat saaneet riit-tävästi jalostettavaa raaka-ai-netta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä.

Metsänomistajan kannal-ta myönteistä on myös se, että uskoa alan tulevaisuuteen löy-tyy runsaasti. Viimeinen uuti-nen Pohjanmaalta on, että Kei-tele Group osti Myllyahon sa-han Alajärveltä. Tämä tarkoittaa 200 000 kuutiometrin puunkäy-töllä 10 miljoonan euron lisäpi-ristystä alueen metsätalouteen.

Pellervon taloustutkimus jul-kisti syksyn ennusteensa loka-

Markkinanäkymät tasaisen hyvätkuussa. Positiivinen vire näkyy myös PTT:n ennusteessa. Sen mukaan ennakoitua parempi ta-loustilanne ja suotuisa kilpailu-tilanne ovat nostaneet Suomen metsäteollisuuden puunkäyttöä. Puuta käytetään yli 63 miljoo-naa kuutiometriä. Metsätalou-den kannattavuus on tänä vuon-na kohenemassa.

Sekä markkinahakkuut että puukauppa ovat olleet vilkkaita ja jatkuvat vilkkaina myös en-si vuonna. Pystykaupat lisään-tynevät 12 - 14 prosenttia viime vuodesta. PTT:n mukaan puun hinnat nousevat hieman useiden metsäteollisuustuotteiden hinto-jen korotusten myötä.

Markkinoiden tasaisuus on ol-lut osin jopa yllättävää. Maail-man talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset on met-säteollisuus parantanut tulok-

sentekokykyään. Uusiutuvi-en luonnonvarojen varaan las-ketaan paljon. Alkuvuoden ai-kana puukauppa kävi vilkkaas-ti ja hakkuita on tehty enemmän kuin koskaan aiemmin. Kesä-lomakauden aikana puukauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lähestyessä lop-puaan. Kysyntää on riittänyt kai-kille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille.

Paperiteollisuus on lähes ai-noita tuotantosuuntia, jossa täl-lä hetkellä on kannattavuuson-gelmia. Vaikeudet ovat krooni-sia, eikä parempaa ole nopeas-ti luvassa. Lisäksi metsäenergi-an käyttö on kärsinyt esimerkik-si kehnosta energiapolitiikasta. Metsäenergian käytön asemas-ta tällä hetkellä tuntuu kasvavan kivihiilen käyttö. Metsäenergi-

T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T

Meillä on olluttapana selviytyä!

Saarijärven taimitarha Patamantie 146 43170 Häkkilä Puh. 0205 64 4912 Fax. 0205 64 4916

0

10

20

30

40

50

60

70

485052 2 4 6 8 1012141618202224262830323436384042444648

€/m3

vko

Kantohintojen kehitys vko 48/2012 - 48/2013 mhy:sten valtakirjakaupat koko maassa

MÄT

KUT

KOT

MÄK

KUK

KOK

kuin kertaakaan viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsis-sä olisi huomattavasti varaa lisä-hakkuisiin. Toivottavaa on, ettei puun tuonnin kasvu johda koti-maisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimivat puumarkkinat kannattaa pitää käynnissä.

Puukauppa on ollut vauhdi-kasta koko vuoden. Länsi-Suo-messa puun kysyntä ylittää edel-leen tarjonnan. Kohteita kan-nattaa valmistella aktiivises-ti myyntiin. Paikallisesta mark-kinatilanteesta parhaan tiedon saa omasta metsänhoitoyhdis-tyksestään. Viime talven jäljil-tä talvikorjuukohteita ei ostajil-la ole massiivisia määriä jäljellä. Näillekin kohteille on odotetta-vissa kysyntää lähikuukausina.

Metsänhoitoyhdistysten kor-juupalvelulle on ollut viime ai-koina voimakasta kysyntää. Puun käyttäjät hankkivat entis-tä useammin puunsa metsän-hoitoyhdistysten kautta. Met-sänhoitoyhdistyksen korjuupal-velu mahdollistaa kaikkien eri puutavaralajien ohjaamisen par-haiten soveltuvaan loppukäyt-töön. Tällöin metsänomistajal-le pystytään hankkimaan paras puun myyntitulo puutavarala-jeittain. Puukauppaa suunnitte-levan metsänomistajan kannat-taa pyytää tarjous myös puun korjuupalvelusta

Marko Mäki-Hakola johtaja

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

an tuotannon sekä metsien hoi-don lisääntymiseen kannustaa poikkeuksellisen hyvä kestävän metsätalouden rahoituksen tilan-ne. Jos aiempina vuosina raho-jen riittävyys on uhannut, tänä

vuonna rahoitusta on riittävästi käytettävissä.

Huolenaihetta metsänomista-jissa herättää kuitenkin jatkuvas-ti kasvava puun tuonti. Puuta ul-komailta tulee vauhdikkaammin

An

ne

Rau

ham

äki

Hel

i Mu

tkal

a-K

ähkö

nen

Mikko Tiirolan mielestä MTK:n järjestöuudistus ei ole hyvä eikä huono, vaan erinoimainen uutinen.

Metsänomistajat 4/2013 5

Uusi linjaus menee eduskuntaan metsäpoliittises-sa selonteossa. Jos se hyväksytään, ministeriö alkaa etsiä uudistuksen konkreettista sisältöä.

Metsänomistajalle puuhataan yritysveroa

Metsänomistajien yrittäjämäi-nen kohtelu on jo pitkään ollut metsänomistajajärjestöjen toive-listalla. Tällä on tarkoitettu en-nen kaikkea siirtymistä metsä-tulojen pääomaverotuksesta yri-tysveroon.

Maa- ja metsätalousministeri-ön kansliapäällikkö Jaana Hu-su-Kallio, joka piti maa- ja met-sätalousministeri Jari Koski-sen avajaispuheen Metsäpäivil-lä, sanoi verotusmuutoksen ole-van tulossa. Mutta millaisen, si-tä ei vielä tiedetä.

Ministeriön metsäosaston yli-johtaja Juha Ojalan mukaan ajatus on, että suunta on kohti elinkeinonharjoittajan verotusta, mutta mallia ei ole vielä päätetty.

- Ei ole mitenkään päätetty, että metsäyrittäminen siirrettäi-siin suoraan nykyisen elinkeino-verolain piiriin. Toistaiseksi on päätetty vain, että metsäyrittä-misen syrjiminen muuhun yrit-tämiseen nähden pitää lopettaa, mutta millainen uusi systeemi tarkemmin on, ei ole vielä pää-

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen Puumarkki-noille toimivuutta -hanke selvitti alueensa kunti-en hakkuisiin vaadittavien maisematyölupien vaa-timuksia, hintoja ja keskimääräisiä käsittelyaikoja sekä kaavoituksesta aiheutuvien haittojen mahdol-lisia korvausperusteita.

Kuntien lupakäytännöissä suuria eroja

Maisematyölupien hintojen vaihtelu kuntien välillä on to-della suurta. Maankäyttö- ja ra-kennuslain edellyttämistä korva-uskäytännöistä metsänomistajil-le ei ole tietoakaan.

Kyselyyn vastasi 59 kun-taa 100 kunnasta Etelä-Pohjan-maan, Keski-Pohjanmaan, Pir-kanmaan, Satakunnan ja Varsi-nais-Suomen alueilla. Maisema-työluvan keskihinta koko alueel-la oli 158 euroa. Hinnat vaihte-livat 0:sta 1200 euroon. Pirkan-maan alueella kallein lupa oli Ylöjärven kunnassa, 453 eu-roa. Halvin Punkalaitumella 35 euroa. Koko kyselyalueen kal-lein lupa 1200 euroa oli Varsi-nais-Suomen Raisiossa. Pienis-sä maaseutukunnissa luvat ovat halvimpia. Kielteisestä päätök-sestä veloitettiin yleisimmin lu-van normaali hinta tai puolet sii-tä. Merkittäviä lisäkustannuk-sia luvan hakemisessa aiheuttaa myös lain edellyttämä naapurien kuuleminen.

MMM:n metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mielestä met-säyrittäjien syrjintä pitää lopettaa.

Noudattavatko kunnat lakia?Kyselyssä selvitettiin, maksavat-ko kunnat korvauksia maanomis-tajille, jos lupaa hakkuisiin ei myönnetä. Maankäyttö- ja raken-nuslain 39, 54 ja 106§ mukaan kaavoitus ei saa aiheuttaa maan-omistajalle kohtuutonta haittaa. Esim. asemakaavalla ei saa aset-taa maanomistajalle sellaista koh-tuutonta rajoitusta, joka kaaval-le asetettavia tavoitteita tai vaa-timuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaavan toteut-tamisesta aiheutuu maanomista-jalle erityistä haittaa tai vahinkoa, kunta on velvollinen korvaamaan tästä johtuvan vahingon, ellei sitä ole pidettävä vähäisenä.

Kyselyyn vastanneista kunnis-ta 11 ilmoitti, ettei maksa korva-uksia maanomistajille tai ei ole käytäntöä. Suurimmassa osassa lopuista vastanneista ei osattu antaa selvää vastausta, koska ky-seisiä vaatimuksia ei ole kukaan esittänyt. Räikeimmissä tapauk-

sissa vastaaja kiisti, että kunnal-le voisi edes syntyä korvausvel-lisuutta. Saatettiin myös ihme-tellä, miksi pitäisi korvata, kun kaava näin sanelee.

Kaavoituksella rajoitetaan hakkuitaMetsäntutkimuslaitos selvittää parhaillaan yhteistyössä Metsän-omistajien liitto Länsi-Suomen hankkeen kanssa kaavoituksen aiheuttamia hakkuiden rajoittei-ta. Vastaavaa tutkimusta on teh-ty jo Etelä-Suomen alueella, jossa yleiskaavamerkintöjen käytönra-joitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän ja vas-taavien kantorahatulojen arviota noin 2 prosenttia Tulokset tulevat Länsi-Suomessakin tarpeeseen sillä esim. kaavoituksen aiheut-tamia menetyksiä puun markki-noille tulossa ei ole selvitetty juu-ri lainkaan. Joidenkin kuntapäät-täjien mukaan vaikutusarviointe-ja ei ole tehty siksi, että taloudel-listen menetysten suuruuden ym-märrettyään kuntapäättäjät eivät enää uskaltaisi hyväksyä kaavoja.

Markus Peltola projektipäällikkö

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

tetty, Ojala sanoo.Todennäköisesti verotaso kui-

tenkin laskisi nykyisestä pää-omaverosta, joka on 30 - 32 pro-senttia puun myyntituloista. Vä-henisikö valtion metsäyrittämi-sestä saama verotulo, siitäkään ei ole vielä tietoa.

- Ei meillä tietenkään voi ol-la tästä laskelmia, kun ei tiede-tä systeemiäkään. Mutta verota-son lasku voi tietysti myös lisä-tä puukauppaa, mitä kautta mah-dolliset veromenetykset korvau-tuisivat, Ojala sanoo.

Elinkeinovero ei syrjisi virkistystä korostaviaMetsänomistajien etujärjes-tö MTK:n mielestä pääomave-rotus kannustaa passiivisuutta metsänhoidossa. Samaa sano-vat tutkijat.

- Pääomatuloverotus lähtee siitä, että pääomatulon saaja on omistaja ja passiivinen, kuten osakesijoittaja. Hän ei osallistu yrityksen toimintaan, vaan si-joittaa siihen vain rahaa. Tämä

ei päde metsänomistuksessa, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jussi Leppänen (forest.fi, 27.2.2013).

Yritysverotuksen lähtökohta on toinen: yrittäjä vaikuttaa itse omaisuuden arvon kehitykseen ja siitä saatuun tuottoon, aivan kuten metsänomistaja. Erilaisil-la yritysmuodoilla taataan se, et-tä yrityksen toiminta ei hanka-loidu, vaikka sillä olisi useam-pi omistaja.

Leppäsen mukaan metsän-omistuksen kohtelu elinkeino-toimintana myös edistäisi tasais-ta puukauppaa ja parantaisi han-

kintahakkuiden kannattavuutta. Toisaalta se ei rankaisisi niitä, jotka haluavat hoitaa metsiään vaikka mustikan kasvun hyväksi

Metsänomistajia on kohdeltu muita yrittäjiä huonommin myös perintö- ja lahjaveron osalta. Sen alentamisen on arveltu kannus-tavan sukupolvenvaihdoksiin metsäyrittämisessä.

Alennus vaikuttaisi myös no-peasti: 40 prosenttia metsän-omistajista on jo täyttänyt 65 vuotta.

Hannes Mäntyranta viestinnän suunnittelijaSuomen Metsäyhdistys

Maisematyölupien hinnat ja käsittelyajat Pirkanmaan kunnissa

Kunta Maisema-työluvan hinta euroa

Arvioitu käsittelyaika vkoa

Akaa - -Hämeenkyrö 200 4Ikaalinen 90 1Juupajoki - -Kangasala 200 2-3Kihniö 100 1-8Lempäälä 150 4Mänttä-Vilppula 113 4-5Nokia - -Orivesi 95 4-8Parkano 100 4Pirkkala - -Punkalaidun 35 3-8Pälkäne 150 6Ruovesi 108 3-6Sastamala 60 4-8Tampere - -Urjala - -Valkeakoski 355 8-12Vesilahti 150 2-3Virrat - -Ylöjärvi 453 4

- = tietoa ei ole saatu

Hel

i Mu

tkal

a-K

ähkö

nen

6 Metsänomistajat 4/2013

Metsälain muutos on loppusuoralla. Eduskuntakä-sittelyssä olevaan lakiesitykseen tuskin tulee enää suuria muutoksia. Vaikka laki on päällisin puolin hy-vä, olisi siinä vielä muutostarpeitakin.

Metsälain muutos tuo vapautta ja vastuuta

Metsälain muutoksen tavoit-teena on lisätä metsänomista-jan valinnanvapautta metsien-sä hoidossa. Nykyisten järeys-vaatimusten asemasta, metsän-omistaja voi jatkossa itse päät-tää, milloin haluaa metsänsä hakata. Muutos tuo valinnan vapautta ja joustavuutta metsi-en käyttöön. Metsien käsittelyä monipuolistaa myös eri-ikäis-rakenteisen metsänkasvatuksen salliminen. Metsänomistaja voi pyrkiä kasvattamaan metsänsä esimerkiksi pienaukkohakkui-ta tai kaistalehakkuita käyttä-mällä. Tämä aiheuttaa muutos-tarpeita metsänhakkuuilmoituk-seen. Esimerkiksi kasvatushak-kuita tehtäessä siinä on pystyt-tävä määrittelemään hakkuiden toteuttamistapa. Jatkossa met-sänkäyttöilmoitus on jätettävä kymmenen päivää ennen hak-kuun aloitusta, kun määräaika nyt on 14 päivää.

Uudistamishakkuun voi siis lain muututtua tehdä milloin parhaaksi näkee. Kasvatushak-kuussa taas käsittelyalueelle on

jäätävä riittävästi kasvatuskel-poista puustoa tasaisesti jakau-tuneena hakkuun jälkeen.

Hakkuun suunnittelijan vas-tuuta kasvatetaan uudistukses-sa. Jos ammattilainen laatii lain tarkoittaman leimikkosuunnitel-man, vastaa hän myös sen lain mukaisuudesta.

Uudistamisvelvoite säilyyTietty tarvittava sääntely säilyy laissa edelleen. Uudistamisvel-voitteesta ei luovuta, hakkuun jälkeen on saatava uusi metsä kasvuun. Tavoitteena olevalle 0,4 metrin taimikon aikaansaa-miseen annetaan eri aikarajat maantieteellisen sijainnin mu-kaan. Kasvatuskelpoiseksi tai-mikoksi katsottaisiin riittävän ti-heä keskipituudeltaan 0,4 metrin taimikko nykyisen 1,3 metrin si-jaan. Taimikon perustamisilmoi-tusta ei enää vaadita. Mutta tai-mikon aikaansaamiseksi tehtä-vät perustamistoimenpiteet on tehtävä kolmen vuoden kulues-sa puunkorjuun päättymisestä.

Järkevä linjaus on myös mah-

dollisuus jättää aikoinaan ojite-tut suot, joita ei ole saatu ojituk-sella metsätaloudellisesti tuotta-viksi, palautumaan luonnonti-laan. Eikä niitä tulevaisuudessa tarvitse yrittää väkisin uudistaa.

Onko 4 000 euroa vähäinen haitta?Eräs metsänomistajan oikeusta-jua koetteleva esitys on vähäi-sen haitan kynnys. Arvokkai-den elinympäristöjen käyttöra-joitusten aiheuttama taloudelli-nen menetys katsotaan lakiesi-tyksessä vähäiseksi, jos se on pienempi kuin neljä prosenttia käsiteltävän metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston ar-vosta tai alle 4 000 euroa.

Metsänomistajan kannalta ra-joitteita näyttäisi tuovan arvok-kaiden elinympäristöjen listan laajentaminen. Listalle on tulos-sa metsäkorte-, muurain- ja läh-dekorvet. Tämä sotii viime vuo-sien periaatteita vastaan. Moni-muotoisuutta on turvattu vapaa-ehtoisuuteen perustuvilla Met-so-keinoilla. Edellä mainituissa elinympäristöissä pitäisi käyt-tää vapaaehtoista monimuotoi-suuden turvaamista, eikä saattaa niitä lain piiriin. Epäoikeuden-mukaisuutta lisää rajusti se, jos

vähäisen haitan kynnys on perä-ti 4 000 euroa.

Metsälain muutos on ohjaa toimintaa säätelystä suositus-ten suuntaan. Niin metsäam-mattilaisille kuin metsänomis-tajillekin on haastavaa löytää ne keinot, joilla parhaiten saavute-

taan metsänomistajan metsiin-sä liittyvät tavoitteet. Monia ky-symyksiä nousee mieleen: Mil-laiset menetelmät tuottavat par-haan metsätalouden tulon? Mil-laisilla menetelmillä varmiste-taan metsien terveys? Lähitule-vaisuudessa käytettävät metsän-

hoidon suositukset ovat parhail-laan valmisteltavina. Näiden uu-sien suositusten avulla metsän-omistajat toivottavasti löytävät parhaat toimintatavat metsäta-loutensa toteuttamiseen.

Marko Mäki-Hakola

Taimikko katsotaan jatkossa kasvatuskelpoiseksi, jos se on 0,4 metrin pituisena riittävän ti-heä. Kuvan taimikko täyttänee pituus- ja tiheysvaatimukset. Lisäksi taimikko pitää eteläi-sessä Suomessa saada aikaan 10 vuodessa puunkorjuun päättymisestä, eikä sen kehitystä saa uhata muu kasvillisuus.

METSÄN UUSIKASVU ALKAA

TUHKASTA!Tutkitut ja turvalliset Ecolan®

tuhkalannoitteet ovat tuottavasijoitus Sinun, metsäsi jaympäristön parhaaksi.

Se on geeneissä.

Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita no-peammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta.

Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perus-timme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia.

Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitar-hoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasva-van 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin.

Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua!

Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolas-kelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia.

Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna

*Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nyky-arvoon 3%:n korko-olettamalla.

Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189%

Puh. 0500 569566johan.gronros@skogsplantor.fi

www.skogsplantor.fi

Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa.

Myynti: Wolffintie 36, Vaasa

Hel

i Mu

tkal

a-K

ähkö

nen

Metsänomistajat 4/2013 7

Kiikanojantie 23, SastamalaPuh. 0400 636 113etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Katso lisätiedot www.metsatilat.fi

Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan.

Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistön-välitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit.Ota yhteyttä!

Jukka Pusatoimitusjohtaja, LKV0400 636 113

Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaakiinteistönvälittäjä, LKV040 557 3947

Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniökiinteistönvälittäjä, LKV044 739 3100

Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaakiinteistönvälittäjä, LKV0500 335 526

Sauli Kallio, Parkano, Kihniökiinteistönvälittäjä, LKV044 739 3110

Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaakiinteistönvälittäjä, LKV044 760 7788

Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyäkiinteistönvälittäjä, LKV0500 832 681etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Ensimmäinen mieleentuleva yh-teys metsän ja joulun välillä on tietenkin joulukuusi. Suomen talonpoikaistupiin pappiloiden, koulujen ja kartanoiden kautta Saksasta vasta 1800-luvun lop-pupuolella levinnyt perinne tun-tuu perin suomalaiselta. Joulu alkaa, kun puu on kannettu si-sään ja koristeltu. Kuusen valot ja tuoksu virittävät mielen jou-lun tunnelmaan.

Kuusen lisäksi havuja, käpy-jä, varpuja ja jäkälää käytetään erilaisiin joulukoristeisiin – ovikransseihin, havuköynnök-siin, kukka-asetelmiin ja myös hautaseppeleisiin. Monen kodin rappujen eteen tuodaan vielä ny-kyisinkin jouluna hakoja jalko-jen pyyhkimistä varten. Ruuan-laitossa voidaan käyttää maus-teena katajanmarjaa ja joulu-sahti suodattaa perinteiseen ta-paan katajanoksien läpi. Leivin-uunin tyhjentäminen ennen pais-tamista käy perinteisesti männy-noksista sidotulla uuniluudalla.

Ellei ole kesällä huomannut tehdä vihtaa joulusaunaa var-ten, eikä halua torilta ostaa, voi vihdan tehdä asiantuntijoiden mukaan myös katajasta. Vihta pehmitetään kuumassa vedessä hautomalla. Ainakin verenkier-

Joulun tuoksu tulee metsästäron luulisi tuolla vihdalla elpy-vän – pitänee kokeilla. Baltian maissa katajavihdalla hoidetaan erilaisia kolotuksia.

Olkisten lisäksi näkee vielä nykyisinkin myytävänä puusta veistettyjä tai tuohesta tai risuis-ta tehtyjä joulukoristeita. Tai-dokkaasti veistetty puinen tuo-maanristi tai joululintu on mo-nille tuttu joulutunnelman tuoja. Puinen joululintu on sekä Poh-joismaissa että Keski-Euroopas-sa ollut laajalti tunnettu joulu-ajan koriste. Suomeen tämä jou-lutapa saapui lännestä, mutta le-visi kotiteollisuustuotteena koko maahan, mistä kertoo yksi joulu-linnun nimityksistä: Karjalan kä-ki. Muita tunnettuja nimiä ovat olleet kattokäki, kasteen kyyh-kynen ja rauhan kyyhkynen. Vii-me vuosina paperiset joululinnut eri muodoissaan ovat tulleet pui-sen joululinnun korvikkeeksi.

Voisi luulla, että myös joulu-tontut ovat peräisin metsästä, mutta perimätiedon mukaan ne eivät polveudu metsätontuista, vaan kotitontuista, jotka asusti-vat jo keskiaikana riihissä ja ai-toissa.

Heli Mutkala-Kähkönen

Miksi kotimainen joulukuusi?

Kotimainen kuusi on myös ekologinen valinta; se on tuotu läheltä, sen kasvattamiseen on käy-tetty erittäin vähän (tai ei ollenkaan) lannoittei-ta ja torjunta-aineita. Sen mukana ei kulkeudu vie-rasperäistä lajistoa. Puun kierrättäminen on selke-ää ja yleensä helppoa. Suomen kansa on so-peutunut kotimaiseen kuuseen vuosituhansien ajan. Kiusallisia altistuk-sia esiintyy harvoin, ja ne-kin tiedetään etukäteen. Kotimaisen kuusen han-kintamatka liittyy mo-nen kotitalouden joulu-tapoihin – metsästä, to-rilta, noutoviljelmältä ja erilaisista myyntipisteis-tä saa myös joulumieltä. Suosi suomalaista, sa-malla tuet työllisyyttä.

Lähde: Joulupuuseura ry.

Sastamala:Putaja, 31 ha/3600 m3, kasvatusmetsiä ja 5 hapäätehakkuuta. Loistavat tieyhteydet. Hp. 170 000 €Jukka Pusa 0400 636 113

Myllymaa, 19 ha/ 2950 m3, Putajantien kahta puolen hyvä-puustoinen tila, jossa paljon hakkuumahdol-lisuuksia. Tarj. 11.12. Jukka Pusa 0400 636 113

Aurajärven rantarakennuspaikan (harvoin tarjolla). Hp. 175 000 €/tarjousVesa Yli-Hongisto 0500 832 681

Kiikoinen, metsämää-räala 18,9 ha/4300 m3, tie palstan läpi, isot hakkuumahdollisuudet. Tarj. 5.12. klo 18 mennessäVesa Yli-Hongisto 0500 832 681

Kiikka, metsämääräalat 8,5 ha/1500 m3, tie palstalleTarj. 5.12. klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681 Parkano: Yliskylä,määräala 2,7 ha, rajoittuu 30 m Vatave-teen. Puusto 200 m3

+ 1,5 ha taimikkoa. Myydään tarjousten perusteella. Sauli Kallio 044 739 3110 Virrat: Vaskivesi n. 10,8 ha. Puusto pääosin varttunutta taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 670 m3.Hintanäkemys28 000 €/tarjoukset 3.12. mennessä. Janne Savilahti044 7607788

Jäähdyspohja, n. 9,3 ha. Puusto pääosin nuorta-

ja varttunutta kasvatus-metsää. Puumäärä n. 960 m3.Hintanäkemys25 000 €/tarjoukset 3.12. mennessä. Janne Savilahti044 7607788

Uurainen, n. 10,9 haReheväpohjainen kuusi-valtainen tila Hauhuulla, kestopäällystetien varrella. Puumäärä n. 1346 m3. Hintanäkemys:40 000€/ tarjoukset 13.12 mennessä. Janne Savilahti044 7607788

Orivesi: Hirsilä, metsämääräala, 9,3 ha, 860 m3, tarjoukset 27.12. mennessäMiika Bucktman040 557 3947

Akaa: Riisikkala, met-sätila 14,3 ha/2200 m3. Hyväpohjainen tila, jossa päätehakkuukuvioja hyväpuustoisia järey-tyviä kasvatusmetsiä. Hp. 85 000 € Jukka Pusa 0400 636 113

Kiikka, hyväkuntoinen ok-talo keskellä kylää. Hyvät tilat asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp. 125 000 €Jukka Pusa 0400 636 113

Kiikka, Kulmuntila, maatila, peltoa 5,7 ha, metsä 3,2 ha/340 m3

ja lähes alkuperäisessä kunnossa oleva asuinrakennus.Tarj. 8.12. Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681

Aurajärvi, Metsätila 31 ha/3700 m3, sisältää

Kokemäki: Sääksjär-vi, noin 33 ha/5000 m3 rantatila ison Sääksjär-ven länsipäässä.Hyväpohjaisia runsas-puustoisia kasvatus-metsiä, joissa hyvä arvokasvu.tarj. 12.12. Jukka Pusa 0400 636 113

Huittinen: Raijala, hyväkuntoinen ok-talo + uusi sauna/talous-rakennus. Iso tontti, jossa puro. Kaupungin vesi, lämpöpumppu, varaavat tulisijat ym. Hp. 165 000 €Jukka Pusa 0400 636 113

An

ita

Vilé

n-H

emilä

Asetelmat Marjan Kukasta Hämeenkyröstä.

8 Metsänomistajat 4/2013

Kai määki nyt mettä-talousyrittäjäksi ryh-dyn, kun perin lopul-

takin nuo tätivainaan parikym-mentä risukkohehtaaria. Jokaisen metsäalan ammattilehden kan-nessa on nainen mettätamineis-sa, kyllä kai meikäläinenkin nyt samaan pystyy. Pitääkin ensim-mäisenä vaihtaa tuo titteli puhe-linluetteloon, eläkeläisiä on muu-tenkin liikaa mettänomistajissa.

En tykkää mistään puuhaste-lusta, jääköön varhaishoirot ja täyteistutukset laiskoille jälkeläi-sille, nehän niistä eurotkin hyö-tyy. Koska olen sitä ikäluokkaa, ettei vielä armeijaan kelpuutettu, näytän mihin suurten ikäluokki-en Suomineito mettässä pystyy. Olenhan minä käynyt sienessäkin monta kertaa ja hieman suunta-vaiston sumentamana tutustunut puolen pitäjän metsiin. Ne ovat varmaan nuo linkkimastot, joiden säteily saa pään sekaisin. Isäntä ei vaan aina osaa tulla hakemaan, vaikka mää ihan selvästi kerron, että mää seison männyn ja jou-kuusen välissä kiven päällä.

Värianalyysin mukaan tuo oranssi ei sovi meikäläiselle ol-lenkaan, eikä sahakaupan myy-jänkloppi luvannut kyselläkään muita trendivärejä. Eikä tunne-ta naisten XL-mallistoo, taas nä-

Pirkanmaan metsänhoi-toyhdistysten Joulukuu-sikätköily leviää koko maahan ja Euroopan met-säviikon tapahtumaksi

Metsänhoitoyhdistykset järjestä-vät geokätköilyä mukaillen jou-lun alla tempauksen jossa voi epävirallisesta geokätköstä löy-tää joulukuusen. Tempaus saa kansainvälistä julkisuutta päät-täen Rovaniemellä vietettävän Euroopan metsäviikon.

Pirkanmaalla kuusia on kät-ketty jo kahden edellisen jou-lun alla. Kuusien määrä vaihte-lee yhdistyksittäin, mutta aina-kin noin 20 kuusta odottaa tänä vuonna etsijää.

Joulukuusi tai -kuuset löyty-vät GPS-koordinaattien osoit-tamasta paikasta 14.12. Paikal-le ensimmäisenä ehtinyt saa pi-tää kuusen löytöpalkkiona. Kuu-sen lisäksi samojen koordinaat-tien osoittamassa paikassa on kätköpurkki lokivihkoineen, jo-hon toivomme kaikkien paikan löytäneiden kirjaavan käyntinsä. Purkissa on yllätys vielä muuta-malle ilman kuusta jääneelle.

Osoitteenm

uutosVanha osoite:

(liimaa tähän osoitetiedot tästä lehdestä)

Uusi osoite:

Katuosoite

Postinumero

Metsän sijaintikunta:

Metsänom

istajien liittoLänsi-Suom

i

Tunnus 5007161

60003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaan-ottaja

maksaa

posti-m

aksun

Postitoimipaikka:

Sähköpostiosoite

Yhteystietojen muutoslomake

Varustukset kuntoon ja yrittäjäksi

Kiinnostaako ilmaisen joulukuusen etsiminen?Tällä kaikille avoimella tem-

pauksella metsänhoitoyhdistyk-set haluavat toivottaa kaikille hyvää joulua ja kiinnittää huo-miota siihen, että joulukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jo-kamiehen oikeuksiin. Poikkeuk-sen tekevät nämä joulukuusikät-köilyn kuuset, jotka on merkiksi koristeltu punaisella metsänhoi-toyhdistys-kuitunauhalla.

Kuusikätköjen koordinaa-tit julkaistaan lauantaina 14.12. noin klo 8 osoitteessa www.met-sanomistajat.fi/joulukuuset sekä mukana olevien metsänhoitoyh-distysten sivuilla Ajankohtais-ta -valikossa. Sivujen päivitty-misessä voi olla viivettä. Aivan tarkkaa julkaisuaikaa emme voi luvata, joten ilmaisesta kuusesta kiinnostuneet, olkaapa tarkkoina.

Metsänhoitoyhdistysten uu-distuneet kotisivut sijaitsevat osoitteessa www.metsanomis-tajat.fi. Etusivulta pääsee haun kautta kaikkien metsänhoitoyh-distysten omille sivuille.

Hyvää joulua toivotellen Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistyslaki eduskunnan suureen saliin

Hallituksen esitys metsänhoi-toyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskunnassa. Käsitte-ly maa- ja metsätalousvaliokun-nassa on tätä kirjoitettaessa tu-lossa päätökseen. Asiantuntija-lausuntojen kuuleminen on lo-pussa ja valiokunta antaa mie-tintönsä samaan aikaan kaikis-ta metsälaeista, todennäköises-ti viikolla 48. Sen jälkeen laki-muutosesitys menee vielä edus-kunnan suuren salin ensimmäi-seen ja toiseen käsittelyyn.

Lakimuutosten sisältö lyhy-

kee että miähet on asialla. Sain kun sainkin suurimmat viiltely-housut kiinni, vessareissut kan-nattaa unohtaa ja lahkeista pitää ottaa puoli metriä pois, jotta saan turvasaappaatkin jalkaan. Niistä otin siroimman koon, mutta pai-navat kuin synti, ettei vaan tart-teis ojan yli hypätä. Pusero pi-ti ottaa takamuksen vuoks isom-paa kokoa, no se käy vaikka ke-sämekosta, jos haluaa hyödyntää valoisat kesäyöt mettähommissa, yrittäjä kun oon.

Tuo kypärä kyllä latistaa kam-pauksen, otin uusimman mallin, sen missä voi kuunnella iskel-märatiookin. Ei kärsi kyllä pal-joo päätä kallistaa ettei Sillan-päälle tule ässävika, turvahans-kat käressä on niin hankala vään-tää nappuloita. Onneks en kuule ration kanssa mitään turhia rasah-duksia, enhän mää mitään elukoi-ta pelkää, mutta jos kuitenkin jo-ku pesästä hätistely karhu sattuis samalle reitille. Ratio kannattaa olla sen verran suurella, että kar-hukin tajuaa väistää.

Sahaks mää valitsin kevyen, sähäkän, naisen käteen sopivan. Näytti ihan hyvältä kun seisoin sovituskopissa sen kanssa. Taas samaa tylsää oranssii, eikä muita värivaihtoehtoja, voiskohan sen spraymaalta kotona uusiks. Siten

kun kaikki muutkii myyjän eh-dottamat tykötarpeet oli porukal-la kannettu autoon, tajusin jotain. Jokaisella asiansa osaavalla han-kintahakkaajalla pitää olla mön-kijä. Niissä oli jo värivalikoimaa, otin tietenkin peräkärryllä, min-ne sain mahtumaan ne kanisterit sun muut turhakkeet. Ajoin isän-nän auton tallista ulos, pitäähän mönkijän olla lämmin kun yrittä-jäemäntä lähtee mettätöihin.

En mää ny niin tyhmä oo, että suin päin mettään ryntäsin, me-nen tietenkin ensin julkisen met-säcentrumin EU-varoilla järjestä-mälle Naisten konkeloon jäänei-den tuulenkaatopuiden moottori-sahakurssille. Toivottavasti siel-lä ois jotakin nuorempii miehii opastamassa kädestä pitäin, ei-kä mitään vanhoja harmaahap-sia. Rahaa ja veroneuvontaakin pitäis saada, yhdistyksellehän tu-li neuvojaks sellanen raamikas miehen alku. Tuliskohan se teke-mään pystyleimikon ja vetämään samalla tään sahan käyntiin.

Mökin akka

Metsänhoitoyhdistykset kaut-ta maan ovat saaneet uudet upe-at kotisivut. Sivut löytyvät van-han tutun mhy.fi –osoitteen li-säksi myös osoitteesta metsän-omistajat.fi.

Uusilla sivuilla kerrotaan sel-keämmin yhdistyksen palveluis-ta ja jäsenpalveluista. Uutuute-na löydät sivuilta yhdistysten jä-senetuja ja alkaen -hinnastoja eri metsätyölajeille.

Oman yhdistyksesi pääset va-litsemaan kätevästi etusivun va-

käisyydessään on metsänhoito-maksuvelvollisuuden poistumi-nen - tilalle tulee yhdistyksen jä-senmaksu, jonka suuruuden yh-distyksen metsänomistajahallin-to itse päättää. Uusien metsän-omistajien automaattijäsenyys metsänhoitoyhdistyksiin pois-tuu. Nykyisten jäsenyys säilyy, elleivät itse halua irtisanoutua.

Lakiuudistuksessa poistuu myös yhdistyksen toimialu-een vahvistaminen, jonka tähän saakka on tehnyt Metsäkeskus. Jatkossa yhdistys voi itse määri-

tellä, millä alueella toimii. Met-sänomistajat voivat hakeutua ha-luamansa metsänhoitoyhdistyk-sen jäseneksi. Yhdistyksen jä-senet hyväksyy todennäköises-ti normaalin yhdistyskäytännön mukaan ry:n hallitus.

Lakimuutoksen jälkeenkin yhdistykset voivat harjoittaa nykyisen muotoista palvelu- ja liiketoimintaa. Mutta jos siitä muodostuu selkeää bisnespoh-jaista elinkeinotoimintaa, on se järjestettävä muutoin kuin yh-distyksen toimintana.

Metsänhoitoyhdistysten uudet www-sivut avattu

likosta. Tämän jälkeen sivusto muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suoraan oman yhdistyk-sesi etusivulle. Ylävalikosta nä-et yhdistyksesi tarjoamien pal-veluiden kuvaukset, mutta myös perustietoa ja ajankohtaista met-sänomistamisesta.

Toivomme uusien sivujen aut-tavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja helpotta-van asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa.

Palautetta uusista sivuista voit lähettää etusivulta tai yhteystie-dot -sivulta.

www.mhy.fiwww.metsanomistajat.fi

Metsänomistajat 4/2013 9

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on täyden palvelun metsätalo

Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta.

PuunmyyntisuunnitelmaPuukaupan toimeksianto

Korjuun valvonta

Metsänomistajien neuvonta

ja edunvalvonta

Metsänomistajien koulutusMetsäpäivät ja työnäytökset

Luonnonhoito-palvelut

Puunkorjuupalvelu

Taimien ja siementenvälitys,

istutus ja kylvö

KiinteistönvälitysMetsäarviot

Kasvatus- jaterveyslannoitus

Energiapuun korjuu ja välitys

Maanmuokkaus

Metsäsuunnitelmienlaadinta

SilvaNetti

Metsätien rakennus japerusparannus

Puunkaatoapu sähkölinjojenvierestä ja tonteilta

Taimikonhoito

Omaisuudenhoitopalvelut

Kunnostusojitus

10 Metsänomistajat 4/2013

1030,84 e

1.1.2012 - 31.12.2012

YHTEENVETO PUUKAUPPAPALVELUISTAMME

Ennakonpidätys:

MEIKÄLÄINEN MATTI KUUSIPOLKU 5 39100 KANNONKOLO

PL 39 (Härkikuja 3)39101 HÄMEENKYRÖ / 040 5411 350

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ryY: 0950470-7

Alv rek.MyyntiveroYksitt. mo, kuolinpesä

Metsänomistajaryhmä:

Myyjän alv. asema:Metsäverotuksen muoto:

Y: 1234567-1

PUUNMYYNTITULOTHankinta- ja käteiskaupat

Netto, eSumma, e

Määrä

Alv, e

Ostaja: ENP TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY • PL 175 • 33101 TAMPERE • Y:2206129-3

337,50

415,14

10,30 m3

Yhteensä

77,64

Netto, eSumma, e

Määrä

Alv, e

Ostaja: FP1 FINEVA PLY • • • Y:2436926-7

19,50

23,99

0,30 m3

Yhteensä

4,49

Netto, eSumma, e

Määrä

Alv, e

Ostaja: IS7 ISOJOEN SAHA OY • TEOLLISUUSTIE 8 • 64900 ISOJOKI • Y:0405653-8

2 608,463 208,40

39,50 m3

Yhteensä

599,94

Netto, eSumma, e

Määrä

Alv, e

Ostaja: KN6 KINNASKOSKI OY • Riihikankaantie 334 • 35700 VILPPULA • Y:0157792-8

3 675,004 520,25

50,00 m3

Yhteensä

845,25

Netto, eSumma, e

Määrä

Alv, e

Ostaja: SE6 STORA-ENSO OYJ • • • Y:1039050-8

660,60

812,54

18,00 m3

Yhteensä

151,94

Kirjaa tuloiksi puunmyyntitulojen verotuksessa (2C: 1.2)..........7 301,06

Myynnistä suoritettava arvonlisävero ................................................. 1 679,26PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ LASKUTETUT KULUT

Netto, eSumma, e

Alv, e

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry • PL 39 (Härkikuja 3) • 39101 HÄMEENKYRÖ • Y:0950470-7

-2 146,86-493,78 -2 640,64

Kirjaa kuluiksi puunmyyntitulojen verotuksessa (2C:7.3) .......Vähennettävää arvonlisäveroa ...........................................................

2 146,86493,78

Yhteensä

_____ <- kohtaan 1.2, hankintakaupat______ <- ALV-tulo

______ <- kohtaan 7.3, vuosimenot______ <- ALV-menoMhy välittää korjuupalvelun puut tehdashinnalla useille eri ostajille.

Yhteenlasketut puunmyyntitulot merkitään nettona Hankintakaupat kohtaan

veroilmoituksella. Vastaavasti yhteenlasketut puunkorjuu- ja autokuljetuskulut

merkitään nettona Vuosimenoihin. Alv-tulot ja alv–menot siirretään

Kausiveroilmoitukselle.Mikäli metsänomistajalla on metsävähennysoikeutta käytettävissä, laskennan

pohjana käytetään kokonaishintaa, josta muodostuu vähennettävä määrä.

Esimerkissä 7 301, 06 €, josta 60 % = 4 380,63 €.Mahdolliset pystykaupat merkitään Pystykaupat kohtaan ja Vuosimenoihin

tulee yleensä paljon muitakin menoja.

Oletko saanut mhy:n korjuupalvelutuloja vuonna 2013? Heti tammikuussa metsänomistaja saa Yhteenvedon puukauppapalveluista veroilmoituksen täyttämistä varten. Tältä lomakkeelta voit helposti siirtää yhteissummat ve-rolomakkeille, tutustu oheiseen esimerkkilomakkeeseen. Jos vielä jää kysyt-tävää, soita omalle metsäasiantuntijallesi tai käytä veroilmoituksen täyttö-palveluamme.

Korjuupalvelun tulot ja menot veroilmoitukseen

Pakkasaamu ei ole syksyn en-simmäinen, mutta yöllä satanut hento lumikerros tekee tunnel-masta ainutlaatuisen. Tuulen viri on heikko. Kuurainen sammal-matto painuu jalan alla rapisten, kun aamunhämyssä mies kulkee suomenpystykorvan kanssa pit-kin viljavaa kangasmaata. Koira kiertää etäällä käyden aika ajoin ottamassa kontaktia isäntäänsä.

Tovin kuljettuaan rysäh-tää matkan päässä äänekkääs-ti, ukkometso ponnistaa siivil-leen koiran kiljahtaessa perään vähintään yhtä kuuluvasti. Lin-tu nousee läheisen puun oksal-

Metsänhoitoyhdistys palvelee veroasioissa- järjestämme metsäveroiltoja, katso tilaisuudet tästä lehdestä

- neuvomme jäseniä puhelimessa, käyntiä varten sovi aika etukäteen

- täytämme metsäveroilmoituksia ja kausiveroilmoituksia (alv)

JoulumetsoErämiehen Metsopata

1 metsoreilusti voitaloraus vettä

ripaus suolaakatajanmarjoja

Paistetaan lihat voissa pannulla. Laitetaan pataan.

Lisätään vettä niin, että lihat peittyvät. Keitetään hiljalleen muutama tunti.

Annetaan hautua.Perinteisinä lisukkeina voidaan pataan lisätä esimerkiksi sipulia ja porkkanaa.

Niitä voi käyttää reilusti.

Metsäasiantuntijamme Aapo Latvajärvi on innokas kanalintumies. Tässä 6-vuotiaan pysty-korvauros Aatun kanssa napattu joulumetso.

le katsahtamaan, kuka hänet hä-tyytti kesken aamusyönnök-sen. Koira syöksyy puun alle ja aloittaa haukun. Haukku raikuu kuulaassa kelissä kauas. Muuta-man sadan metrin päästä hauk-kua kuunneltuaan, erämies tote-aa haukun asettuvan paikalleen. Haukku on kiivasta, koira tietää tarkasti linnun istumapuun. Al-kaa jännittävä hiivintä.

Maahan varisseet haavan ja koivun lehdet rapisevat jalois-sa äänekkäästi, mutta lintu is-tuu haukkuun lumoutuneena sitkeästi. Viimein näreen takaa kurottamalla näkyy koira, jo-

ka häntä haukun tahtiin heiluen kiertää muutaman kuusen ryh-mää. Koira huomaa isännän lä-hestymisen ja entistä kovem-malla vimmalla yrittää näyt-tää kuonollaan linnun istuma-paikan. Huolimatta suurehkosta koostaan, metso piiloutuu usein hyvin puiden oksistoon, näh-den kuitenkin itse sieltä hyvin. Maasto on sen verran avointa, että lähemmäs haukkupuuta ei ole näkösuojassa mahdollista edetä. Pitkällisen ryömimisen päätteeksi silmä löytää kuusten oksien lomasta tumman metson hahmon. Kiväärin jyvä asettuu

linnun rintaan. Lintu pyörähtää rymähtämällä oksalta suoraan puun juurella suu vaahdossa odottavan koiran eteen. Hauk-kumestari nappaa välittömästi tukevan otteen linnun niskasta, vaikka lintu onkin maahan pu-dotessaan jo hengetön. Isäntä nousee mättäältään ja harppoo puun alle kehumaan erätoveri-aan hienosta toiminnasta. Huu-ru nousee koiran suusta, kun se naama leveässä virneessä antaa isännälleen vastakiitoksen. Met-so osoittautuu vanhaksi linnuk-si, homenokaksi. Painoa lienee yli neljä kiloa. Lintu päätyy suo-listuksen jälkeen reppuun ja to-verusten matka jatkuu. Vanha homenokka on saanut elolleen arvokkaan päätöksen. Revii-ri tyhjenee ja antaa nuorille tu-lokkaille mahdollisuuden valla-ta oman elinalueensa.

Metso on arvostettu saalisMetso on lintumaailmamme ul-jaimpia ilmestyksiä. Lajina se on säilyttänyt salamyhkäisyy-tensä ja samalla arvostuksensa olennaisena osana metsäluonto-amme. Vaikka metsoja monesti näkeekin sorateiden varsilla, ly-myävät ne pääosan ajasta met-sän siimeksessä. Metson naut-timasta suuresta arvostukses-ta kertoo se, että se on monessa metsästäjäperheessä tänäkin päi-vänä yksi joulupöydän herkuis-ta. Voimakkaan makuinen riis-taliha ei vaadi höysteeksi eri-koisuuksia: voilla, suolalla, ka-tajanmarjoilla ja vesitilkalla saa jo maittavan padan aikaiseksi.

Entisaikaan metso haettiin joulupöytään usein vasta jou-

lun alla, mutta tähän ei Suomen metsästyslainsäädäntö ole taipu-nut enää vuosikymmeniin. Ka-nalintukantojen taannuttua vii-me vuosikymmenen puolivälin jälkeen huomattavasti, on met-sästysaikoihinkin tullut tiuken-nuksia. Metsäkanalintujen jah-tikausi kestää nykyisin pisim-milläänkin vain syyskuun puo-livälistä lokakuun loppuun. Li-säksi metsälintujahtiin annetaan alueellisia ja lajikohtaisia rajoi-tuksia vuosittaisten kannanvaih-teluiden mukaan. Edellä kuva-tun kaltaisia jahtikokemuksia pääsee siis Suomen puolella ko-kemaan aniharvoin. Pakkasaa-muja, saati valkean maan jahti-päiviä ei satu edes joka syksyl-le. Metsäkanalintukannat liene-vät kuitenkin saavuttaneet poh-jatasonsa. Keleiltään suotui-

sina vuosina kannat ovat mo-nin paikoin jo hyvinkin vankat ja kestäisivät verotusta nykyis-tä enemmän. Monen erämiehen toiveissa onkin, että lintujahti-kautta jatkettaisiin talvipäiville, samalla tavalla kuin länsinaa-purissamme. Harrastuksen kan-nalta tärkeintä kuitenkin on, että lintukannat ovat metsästystä sie-tävällä tasolla vuodesta toiseen. Tähän vaikuttaa metsästys-tä enemmän moni muu seikka. Tärkeimpiä lintukantaa rajoitta-via tekijöitä ovat elinympäristö-jen muutos, paikalliset pienpeto-kannat sekä vuotuiset sääolosuh-teet, erityisesti poikasaikaan ke-sä-heinäkuussa.

Aapo Latvajärvimetsäasiantuntija

Mhy Pirkanmaa

Metsänomistajat 4/2013 11

Mhy Pirkanmaan Hämeenkyrön toimistolla viljel-lään B. Virtanen -huumoria. Valokeilassa tällöin on toimistonhoitaja Tapio Pälä, joka jää vuodenvaih-teessa eläkkeelle 33 vuoden työrupeaman jälkeen.

Hämeenkyrön neljän metsämiehen tulosyksikkö istuu päätoimistolla ja pal-velee Hämeenkyrön, Viljakkalan ja osittain Ylöjärven sekä Ikaalisten metsän-omistajia. Sillanpään maiseman metsät ovat reheviä ja vähäkivisiä, puusto kasvaa ja sitä osataan hyödyntää aktiivisesti.

Tulevan lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistyksen taloushallinnon merki-tys kasvaa. Vaaditaan yhä tarkempaa seurantaa ja tulosyksikkötason raportoin-tia. Toimistonhoitajien toimenkuvia kehitetään ja lokakuussa aloittanut Hei-di Lappalainen tuo uutta näkökulmaa ja vahvistusta tiimiin yritysmaailmasta.

Korjuupalvelun komentokeskus sijaitsee päätoimistolla

rinteisten puutavaralajihakkui-den lisäksi energiapuun korjuu on laajaa tulosyksikön alueel-la. Tämän seurauksena kansal-lisesti sovittuihin energiapuuta-voitteisiin on pystytty vastaa-maan kiitettävästi nuoren met-sän kunnostuksella, hakkuutäh-teillä, sekä pellonreuna- ja tien-varsirisuilla.

Erkko Koivurinne siirtyi ai-koinaan puunosto- ja korjuuteh-tävistä yhdistyksen leipiin met-säasiantuntijaksi. Timo Har-juntausta taas on alusta asti ol-lut aktiivisesti mukana kehittä-mässä metsänhoito- ja korjuu-palvelua. Lauri Jylänki on tu-li harjoittelijaksi ja on sen jäl-keen vakituisena kenttäesimie-henä ohjannut puutavara-autoja, motoja ja metsureita. Jani Ahon ura alkoi metsäsuunnittelija-na ja jatkuu metsäasiantuntija-na. Joka tapauksessa puun kor-juupalvelu on kaikilla verissä, ja

se on tulosyksikön vahvuuksia. Parasta on, että paikalliset met-sänomistajat ovat olleet tyyty-väisiä ja haluavat käyttää tuttu-jen paikallisten ammattilaisten palveluja.

Pieniä muutoksia miehityksessä ja rajoissaViimeisen fuusion ja organisaa-tiomuutoksen jälkeen metsäasi-antuntijoiden aluerajauksia tar-kistettiin. Vähitellen Juhtimäen ja Sisätön metsänomistajat osaa-vat soittaa Erkko Koivurinteel-le, Mutalan ja Kyrönlahden Ti-mo Harjuntaustalle. Myös Hert-tualan ja Haukijärven metsän-omistajat tunnistavat Jani Ahon metsäasiantuntijakseen. Jani on metsäasiantuntijana Katajamä-en Markun sijaisena Hämeen-kyrön länsipuolella. Timollakin oli tuuraaja pitkän sairausloman aikana, mutta nyt mies puhkuu jälleen työintoa.

Erkko Koivurinne, Jani Aho, Timo Harjuntausta ja Lauri Jylänki hämeenkyröläisellä korjuu-palvelutyömaalla.

Palvelut pelaavat Päätoimistolla työskentelevät tulosyksikön lisäksi toiminnan-johtaja, toimistohenkilökunta, metsäsuunnittelijat ja energia-puun tulosyksikkö. Tiedonkul-ku on nopeaa ja erikoispalvelut helposti saatavilla. Kahvipöytä on aina valmiiksi katettu ja usein sen ääressä käydään läpi edelli-

sen ja tulevan päivän tapahtu-mia. Huumori on aina mukana aamun avauksissa. Toimisto on vuosien myötä levittäytynyt ko-ko pankkirakennuksen yläker-taan ja valtatie 3 sekä kuntakes-kus sykkivät ikkunan alla.

Hämeenkyröläisillä on perin-teitä myös tulosyksikön yhteis-hengen luojina. Nykyisen tulos-

yksikön henki on pysynyt muu-toksissa ja yhdistyskoon kasva-essa hyvänä. Työkaverien naa-moja jaksaa katsella ja juttu-ja kuunnella myös työajan ul-kopuolella, toimintapäivissä tai Tampereella lätkämatseissa. Hy-vä yhteishenki kestää vaikka po-rukassa on niin HPK:n, Tappa-ran kuin SaiPankin miehiä.

B. Virtanen jättää toimistopöytänsä

Paluumuuttaja löysi työpaikan Hämeenkyröstä

Tapio Pälä jättää toimistonhoitajan tehtävät tammikuussa. Hei-di Lappalainen on aloittanut toimistonhoitajana jo lokakuussa.

Metsänhoitoyhdistyksen vahvo-ja alueita ovat aina olleet met-sänomistajien neuvonta, leimi-kon suunnittelu ja metsänhoito-palvelut eli metsänuudistus- ja taimikonhoitotyöt. Myös met-sänlannoitustöitä on tehty pal-jon, varsinkin 80-luvun lopulla. Nykyisin tulosyksikön metsän-hoitotöissä palvelee kymmen-kunta omien kylien metsuria ja maanmuokkauksessa 1–2 kaivu-ria. Näin metsänhoidon tasosta pystytään huolehtimaan.

Mhy:n korjuupalvelu sai al-kunsa 90-luvun alussa lähinnä kuitupuun huonosta menekis-tä, johon ratkaisua hakivat sil-loinen toiminnanjohtaja ja hal-lituksen puheenjohtaja. Puul-le haettiin uusia osoitteita ja kantohintataso haluttiin säilyt-tää. Alussa puuta korjasi yk-si osaava motoketju, nyt hom-missa on viitisen paikallista yrittäjäketjua läpi vuoden. Pe-

Heidi Lappalainen s. Jaakkola on Hämeenkyrön Timin tyttöjä. Hän palasi perheineen muutama vuosi sitten Hämeenkyrön Uske-laan rakennettuun uuteen oma-kotitaloon. Perheeseen kuuluu 2,5 ja 5,5-vuotiaat pojat ja avio-mies.

Tampereelle ja takaisin Tradenomin paperit on hankit-tu TAMK:n Ikaalisten toimipis-teestä vuonna 2001 ja työura al-koi Kyrel Oy:llä myyntiassis-tenttina. Vuodesta 2006 Heidi työskenteli Tampereella Tilitoi-misto Westerbergillä kirjanpi-täjänä, kunnes ilokseen huoma-si, että Hämeenkyrössäkin tarvi-taan hänen osaamistaan.

Tampereen ruuhkat ovat nyt takanapäin ja Heidin perheen arki on helpompaa. Omakotitalo puutarhoineen riittää lastenhoi-don ohella harrastukseksi. Tar-vittaessa lastenhoitoon saa apua lähellä asuvilta isovanhemmilta.

Mhy-palvelut ja työkaverit tutuiksiHeidin mielestä yhdistyksellä on metsänomistajille tarjolla moni-

puolisia palveluita, joihin hän vähitellen tutustuu. Palvelutar-jonnan laajuus on tärkeää, sillä kaupungeissa ja metsien lähei-syydessä asuvien metsänomista-jien tarpeet ovat hyvin erilaisia.

Yhdistyksen ilmapiiriä Hei-di pitää rentona, pikkutakkien ja

-kenkien sijaan näkyy maastoasu-ja ja kumisaappaita. Toimihenki-löissä on menossa nuorennusleik-kaus ja omanikäisiä työkavereita-kin suuresta porukasta löytyy.

Heidi Lappalaisen tavoittaa puh. 040 8491 907 tai sähköpos-tilla heidi.lappalainen@mhy.fi.

Kaikki Pälät ovat samaa suo-denniemeläistä sukujuurta, Ta-pio syntyi Mouhijärvellä kuu-sikymmentäkolme vuotta sitten. Nuori mies teki töitä kotitilal-la, opiskeli laskentatoimen mer-konomiksi ja ehti myymään va-kuutuksiakin. Mouhijärven met-sänhoitoyhdistyksellä oli vuon-na 1979 työnjohtajan paikka au-ki, tämän suhteen ei heti onnista-nut. Silloinen puheenjohtaja kui-tenkin lupasi pitää miehen mie-lessä ja seuraavana vuonna Tap-sa pääsi aloittamaan toimiston-hoitajan tehtävissä.

Laskemista ja laskemista, välillä metsässäkinLaskukone oli paljon käytössä, kun toimistonhoitaja ynnäsi kä-sin palkkoja ja mittalistoja. Kun neuvojien määrä tippui yhteen, Tapsa toimistonhoitajana laitet-tiin hakemaan keväisin taimia taimitarhoilta ja jakamaan niitä isännille ja metsureille. Kaikki puut mitattiin tienvarressa ja toi-mistonhoitajan toimenkuva laa-jeni tukki- ja kuitukasojen mitta-uksille. Toimistonhoitaja piti toi-miston pystyssä ja välitti tietoa

suuntaan jos toiseenkin, neuvo-jat olivat pääosin metsässä, eikä langattomia yhteyksiä ollut tar-jolla. Monet peruspalvelut hoi-tuivat osaavan toimistonhoita-jan avulla.

Mikro-Mikko2 oli ensim-mäinen tietokone, jolla alkuun maksettiin palkkoja ja hoidet-tiin kirjanpitoa metsänhoitoyh-distyksessä. Taloushallinnon ohjelmat vähitellen laajenivat ja monipuolistuivat, toimiston-hoitajat olivat atk-koekaniinei-na metsänhoitoyhdistyksissä. Tapsa ennakkoluulottomana oppi hyödyntämään tekniikkaa nopeasti.

Hyvällä miehellä on kysyntääEnsimmäisen fuusion jälkeen Tapsa tunsi itsensä ylijäämä-mieheksi. Naapuriyhdistykset niin Suodenniemellä kuin Vam-malassakin kaipasivat kuitenkin toimistoapua ja Virtanen kiersi useammalla toimistolla. Kaik-kien esimiesten kanssa B. Virta-nen ei ole tunnetusti viihtynyt, mutta laajan työkaveriporukan kanssa sitä paremmin.

Viime vuodet Tapsa on mak-sanut metsuri- ja toimihenkilö-palkkoja sekä hoitanut metsän-omistajien puumaksut Mhy Pir-kanmaassa. Kaikki toimihenki-löt ovat arvostaneet Tapsan aut-tavaista luonnetta ja hyviä her-moja puumaksuohjelman käy-tössä, ohjelma on useimmille toimihenkilöille yksi haasteelli-simmista.

Ei edes verenpainelääkitystäKaksi tai kolme kertaa viikossa toteutuvat kävelylenkit ja hyvät geenit ovat pitäneet eläkkeelle lähtijän hyvässä kunnossa, ei-kä lääkäreitä ole tarvinnut pa-hemmin vaivata. Moni nykyi-nen työkaveri haluaisi eläköi-tyä yhtä hyvässä kunnossa, sit-ten omalla vuorollaan.

Kuntoa ovat ylläpitäneet myös entisen kotitilan työt, joita tyttä-ren emännöimällä tilalla aika ajoin riittää. Samalla Tapsa aut-telee vielä tilalla asuvia vanhem-piaan ja hoitaa pappanvirkaa 2,5 vuotiaan tyttärentyttären Em-man kanssa.

Anita Vilén-Hemilä metsäasiantuntija

Mhy Pirkanmaa

12 Metsänomistajat 4/2013

Mhy Pirkanmaa oli valittu yhdeksi PEFC-sertifioin-nin tarkastuskohteeksi. Yhdistyksen toimintaa tar-kastettiin toimistolla ja maastotarkastuksia tehtiin Vammalan ja Mouhijärven metsissä. Metsurit ja ko-neyrittäjät olivat tehneet hyvää jälkeä. Mutta yhdis-tyksen toiminta ei täyttänyt täysin kaikkia sertifi-ointivaatimuksia.

Mhy Pirkanmaan huhtikuusta syyskuun loppuun jatkuneelle energiapuukilpailulle on löydetty voit-taja. Turo Antila ei edes tiennyt olevansa mukana kilpailussa. Hänen esimerkkinsä ansiosta myös kol-mella naapuritilalla laitettiin nuoria metsiä kun-toon mhy:n korjuupalveluna.

AKAA Janne Maijala 040 415 1435 janne.maijala@mhy.fi

Arto Sivén 0400 636 115 arto.siven@mhy.fiSavikoski ja Taipale

HÄMEENKYRÖitäosa Timo Harjuntausta 0400 837 215 timo.harjuntausta@mhy.fi

länsiosa Jani Aho 050 564 8054 jani.aho@mhy.fi

IKAALINEN itäosa Jukka Janakka 0500 335 528 jukka.janakka@mhy.fi

s-posti: etunimi.sukunimi@mhy.fi • www.mhy.fi/pirkanmaa • www.metsanomistajat.fi

Mhy Pirkanmaa yhteystiedot

HÄMEENKYRÖ (päätoimisto) Härkikuja 3 PL 39 39101 Hämeenkyrö Puh. 040 541 1350

IKAALINEN Itsenäisyydenkatu 8 as 1 39500 Ikaalinen

LEMPÄÄLÄ Naperonpolku 4 37570 LEMPÄÄLÄ

MOUHIJÄRVI Uotsolantie 43 A 38460 Sastamala

VAMMALA Nuutilankatu 4 38200 Sastamala

TAMPERE Näsilinnankatu 48 D 33100 TAMPERE

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntijat palveluksessanneToimistotlänsiosa Aapo Latvajärvi050 547 7300 aapo.latvajarvi@mhy.fi

Sisättö ja Juhtimäki Erkko Koivurinne 0400 837 218 erkko.koivurinne@mhy.fi

KIIKOINEN Jari Viitanen 0400 745 266 jari.viitanenhy@mhy.fi

LEMPÄÄLÄ Juha Lehtonen 0400 636 262 juha.lehtonen@mhy.fi

NOKIA Markku Uosukainen 0400 859 500 markku.uosukainen@mhy.fi

Kauniainen Juha Lehtimäki 0500 336 409 juha.lehtimaki@mhy.fi

PIRKKALA Juha Lehtonen 0400 636 262 juha.lehtonen@mhy.fi

SASTAMALAMouhijärvi Juha Lehtimäki 0500 336 409 juha.lehtimaki@mhy.fi

Suodenniemi Antti Niskanen 0400 339 843 antti.niskanen@mhy.fi

Vammalan Eko, Illo ja Sammaljoki Petteri Leppikoski 050 565 1591 petteri.leppikoski@mhy.fi

Vammalan Karkku, Kärppälä ja Vataja Pekka Tuomisto 050 565 1593 pekka.tuomisto@mhy.fi

Vammalan Kaukola ja Kalliala Jari Viitanen 0400 745 266 jari.viitanenhy@mhy.fi

TAMPERE Juha Lehtonen 0400 636 262 juha.lehtonen@mhy.fi

Neuvontapiste tamperelaisille Anita Vilén-Hemilä 040 585 0267 anita.vilen-hemila@mhy.fi

VALKEAKOSKI Janne Maijala 040 415 1435 janne.maijala@mhy.fi

VESILAHTI Arto Sivén 0400 636 115 arto.siven@mhy.fi

YLÖJÄRVIkirkonkylä, Lempiäniemi ja Takamaa Markku Uosukainen 0400 859 500 markku.uosukainen@mhy.fi

Mutala ja Kyrönlahti Timo Harjuntausta 0400 837 215 timo.harjuntausta@mhy.fi

Viljakkala Erkko Koivurinne 0400 837 218 erkko.koivurinne@mhy.fi

Ajanvarauksetetukäteenpuh. 040 585 0267

Vammalan ja Mouhijärven maastotarkastukset onnistuneita

Lopulliset ryhmäsertifioinnin tu-lokset selviävät joulukuun puo-lella. Ensi vuoden jälkeen kri-teerit ja ryhmäsertifioinnin vas-tuut ovat muuttumassa. Metsän-omistajien liitot ovat olleet ryh-mäsertifikaatin hakijoita ja hal-tijoita ja organisoineet alueensa sertifiointiin liittyvän toiminnan. Suunnitellun metsänomistajajär-jestön muutoksen myötä ryhmä-

sertifiointi pitänee järjestää uu-della tavalla.

Vaatimukset tuttuja metsänomistajilleMhy:n jäseninä metsänomista-jat ovat mukana sertifioinnissa. PEFC:stä voi irtautua ilmoit-tamalla siitä kirjallisesti yhdis-tykselle tai liitolle. Mutta lähes kaikki metsänomistajat ovat hy-

väksyneet vaatimukset ja py-syneet mukana. Sertifiointi tuo hyvinvointia sekä metsille, että metsistä toimeentuloa ja virkis-tystä saaville ihmisille.

Joskus metsänomistaja halu-aisi toimenpiteitä, joihin mo-tokuski tai maanmuokkaaja ei voi suostua. Tällaisia ovat esim. säästöpuiden poistaminen tai ojien perkaaminen järveen asti. Tällöin on järkevintä keskustella metsäasiantuntijan kanssa. Haas-teellisimpia kriteereitä kaikil-le toimijoille ovat erilaiset sääs-tettävät kohteet ja vesiensuojelu, niissä tulee helposti poikkeamia.

Yrittäjätkin mukana sertifioinnissaYhdistyksemme kaikkien met-sureiden ja yrittäjien pitää kuu-lua Pirkanmaan ryhmäsertifioin-tiin. Tällä tavalla varmistetaan, että sertifioitua puuta myyvät metsänomistajat saavat palve-lunsa kriteerit täyttäviltä toimi-joilta. Monilla yrittäjä- ja työn-antajavelvoitteilla pyritään teke-mään kilpailusta rehdimpää ja tasapuolisempaa. Metsäala ei halua rakennusalalta tuttuja on-gelmia. Sertifioinnissa Mhy Pir-kanmaalla ja sen laajalla yrittä-jäporukalla on vielä parannetta-vaa.

Anita Vilén-Hemilä

Koivikon kuntoon laittaminen toi Antilan perheelle taulutelevison

Hämeenkyrön Heinijärvellä si-jaitseva maitotila metsineen on ollut 31-vuotiaan Turon omistuk-sessa jo seitsemän vuotta. Voit-tokohde sijaitsee erillisellä loh-kolla, jonka Turon vanhemmat hankkivat vasta 2000-luvulla. Nuori kuuden hehtaarin koivikko oli kesäkorjuukelpoinen ja kaik-ki puutavaralajit hakattiin karsit-tuna rankana samaa kasaan.

Suotuisa kesä on kuivattanut energiapuut ja talvella pystytään tekemään rekalle kääntöpaik-ka viereiselle pellolle. Puut aje-taan terminaaliin haketettavak-si ja edelleen Tampereelle Nais-tenlahden lämpölaitokselle pol-tettavaksi.

tää nopeasti vapautuneen tilan. Kun yhteyttämispinta-ala kas-vaa, myös puusto kasvaa. Tal-vella katsellaan neljän silmäpa-rin voimin kotona taulutelevisi-ota, myös esimerkkiä seuranneet naapurit toivotetaan tervetulleik-si katselupuuhiin.

Anita Vilén-Hemilä

Yksi kohde ja monenlaista hyötyäTuro poikkesi muissa asioissa mhy:n Hämeenkyrön toimistol-la, jossa kaivettiin kohde metsä-suunnitelmista esiin. Turo ei pi-tänyt asiaa ajankohtaisena, mut-ta Jani Ahon neuvot vakuuttivat. Kohteen Kemera-kelpoisuus toi metsänomistajalle pinta-alatuen ja metsänhoitoyhdistykselle kor-juutuen, korjuutuki vaikuttaa ai-na positiivisesti myös metsän-omistajalle maksettavaan kan-tohintaan. Turolla on verotuk-sessa metsävähennystä käyttä-mättä, joten sekin vaikutti.

Voittokohde kasvaa ensi kesä-nä silmissä, sillä latvus hyödyn-

Tule Penan kanssa kahville!Pentti Tanhuanpää siirtyy eläkkeelle, mutta kahvittelee vielä

Lempäälän toimistolla pe 13.12. klo 12 - 16.

Tule kuuntelemaan viimeiset neuvot ja muistelemaan menneitä!Metsuri Ilkka Sariluoto oli auditoija Christian Hornborgin mukaan jättänyt oikeaoppisesti tulevan säästöpuuryhmän alustan koskemattomaksi jo ennakkoraivauksessa. Tyyty-väinen kenttäesimies Janne Ranta keskellä.