metsäomaisuuden arvo ja sen hoitaminen · metsäpalveluyrittäjät) metsänhoitotöitä tehdään...
TRANSCRIPT
Metsäomaisuuden arvo ja sen hoitaminen, 2 h1) Metsätalouden erityispiirteitä
o perusasiat talouden johtamisesta ja laskennastao puustopääoma, investoinnit, poistot, tulot ja menot
2) Metsätalouden strategiat ja kannattavuuso Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteeto Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita
3) Miten metsän arvo määräytyy / määritetään?o yleistä metsäomaisuuden arvonmuodostuksestao metsän arvon määrityksen menetelmiä (yleisesti)o arvon määrityksen erityistilanteita
4) Keskustelu / verkkotehtävä (FB): miten pidän huolta metsästäni
5) Lisälukemista nettisivuilla!
Metsätalouden erityispiirteitä
Kannattava metsätalous on yritystoimintaa Metsätaloutta koskeva päätöksenteko on metsänomistajan
johtamistehtävä Puuntuotanto on keskeinen metsäyrityksen toimintamuoto, mutta
muitakin tulonlähteitä on Kannattavuus = kyky tuottaa voittoa (tulot - kustannukset) Vrt. tuottavuus = tuotos / aikayksikkö; tehokkuus = tuotos /
tuotantopanos Metsätalouden kannattavuudessa (perinteisesti) keskeistä
Mh-töiden tekeminen ajallaan ja tarpeiden mukaan Hakkuumahdollisuuksien oikea-aikainen hyödyntäminen Puun hintakehityksen seuraaminen / puukaupan kilpailuttaminen
Metsätalouden erityispiirteitä
Metsätalouden tuotantoprosessi on pitkä Huonosti muutoksiin sopeutuva elinkeino Puun tuotantokustannusten määrittäminen on erittäin
vaikeaa Sitoo pitkiksi ajoiksi runsaasti pääomaa keskeneräiseen
tuotantoon eli kasvavaan puustoon Tuotosta on vaikea erottaa tuotantopääomasta, mikä on
ongelmallista sekä kustannuslaskennassa, että tuloksen määrittämisessä
Tuottojen ja kustannusten jaksottuminen; jopa sukupolven yli ulottuva viive
Metsätalouden erityispiirteitä
Tulot ja menot ajallisesti epätasaisia maksuvalmius haasteena
Liikevaihto on pieni suhteessa pääomaan; pääomaa oikeastaan realisoidaan hakkuissa
Likviditeettiongelmia: metsäkiinteistökauppa ja puukauppaprosessi hitaita
Luonnontuhot merkittävä riski Toisaalta tasainen tuotto yli ajan: noin obligaatioiden tasolla
Metsätalouden erityispiirteitä Metsänomistajan ja yhteiskunnan aikajänteen ero
Valtio pyrkii ohjaamaan metsänomistajien päätöksentekoa kansantaloudellisten tavoitteiden mukaisesti
Metsänomistajan näkökulmasta monet metsätalouden menot eivät ole tuotantoinvestointeja vaan lain säätelemiä velvoitteita ja puunmyyntituloja vähentäviä menoja
Metsätalouden harjoittamisen tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä erittäin pitkävaikutteisten investointien toteuttamista
Metsätalouden jatkuvuuden vaatimus eli resurssien käyttöä tulojen turvaamiseksi myös vuosikymmenten kuluttua
Metsien muiden käyttömuotojen huomioiminen näkyy kustannuslaskennan muodossa ja sisällössä
Julkisten varojen käyttö metsänhoito- ja -parannustöiden rahoittamiseen ja sitä kautta hakkuumahdollisuuksien ylläpitoon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseen
Metsätalouden erityispiirteitä
Pitkä aikajänne ja investointien tarkkailu Asetettujen tavoitteiden tarkkailua myös uusien investointien suunnittelua
varten (esim. metsätalouden kannattavuuden seuranta) Investoinnin tuottojen etäisyyden vuoksi kustannusten seuranta on
useimmiten helpommin toteutettavissa Investointisuunnitelmia laadittaessa käytetään usein tutkimustuloksiin
perustuvia, metsikkökohtaisia kannattavuuslaskelmia Metsäteiden rakentaminen ja päätehakkuuikää lähellä olevien metsien
lannoitus ovat investointeja, joissa voidaan selvittää myös lyhyen aikavälin tuottoja
Kohdistamisongelmat Kohdistaminen onnistuu hankkeille Liitännäiskustannukset
Metsätalouden erityispiirteitä
Pitkävaikutteisten investointikustannusten aktivointi Laskentatoimen kohdistusperiaatteen mukaan investoinnin
hankintameno jaetaan kuluksi odotettavissa olevan tulon mukaisesti
Poistot vähitellen esim. 15 % poistamattomasta hankintamenosta Metsätiet ja uudistusojitus johtavat periaatteessa ikuisuuteen
ulottuvaan tulo- ja menosarjaan. Ei käy poistomenettelyksi
Metsätalouden erityispiirteitä
Inflaation vaikutus ja aikaongelma Inflaatiolla on selkeä vaikutus pitkävaikutteisesta
investoinneista saatuun tulokseen sekä niiden rahoitukseen
Tärkein rahoitustuen muoto on ollut laina Pitkä laina-aika, alhaiset korot ja korottomat vapaavuodet
ovat tuoneet inflaatiohyötyjä Valtion tukilainat poistuneet valikoimasta
Metsätalouden erityispiirteitä
Oma työ Oman työn kustannusten jättäminen pois laskelmista vääristää
kustannusrakenteen kuvaa (vrt. yrittäjän palkkakorjaus) Metsänhoito ja -parannustöissä tavoitteena kustannussäästöt Uusia vaihtoehtoja metsätalouden töiden toteuttamiseen (mm.
metsäpalveluyrittäjät) Metsänhoitotöitä tehdään vieläkin paljon omatoimisesti, mutta
todelliset kustannukset kohoavat jatkossa oman työn vähetessä
Metsätalousyrityksen strategiat
Metsätalousyrityksellä on vaihtoehtoisia strategioita Eroavat mm. suhteessa tuottovaatimuksiin,
pääomaan suhtautumiseen ja kassavirtaan Metsäsuunnitelma vie strategian käytäntöön Hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajoitus ja
intensiivisyys kertovat valitusta strategiasta Nettonykyarvo keskeinen kannattavuuden
arvioinnissa
Metsätalousyrityksen strategiat
Nettotuottojen nykyarvon maksimointi Etsitään toimenpideketjut ja investoinnit, jotka tuottavat
asetetulla korkokannalla korkeimman nettotulojen nykyarvon
Tulevaisuuden tulot ja menot muunnettuna nykyarvoiksi Tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen (riskistä ja
valinnoista riippuen) Investointi kannattava, jos NPV > 0
Metsätalousyrityksen strategiat
Pääoman tuottoasteen maksimointi Jokaista kuviota käsitellään pääoman tuoton
maksimoimiseksi Metsänomistajan tavoitteena sijoittaa pääomansa parhaiten
tuottaviin kohteisiin Esim. yläharvennuksin saadaan pääoman suhteellinen
tuotto (arvokasvu-%) korkealle, mutta mo:n varallisuus ei kasva samassa suhteessa
Vrt. eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Metsätalousyrityksen strategiat
Tasainen kassavirta Pyritään pitämään hakkuumahdollisuudet tasaisena / vakiona Perinteinen metsäsuunnitelman perusstrategia Taustalla normaalimetsän ideaali (tasainen
kehitysluokkajakauma) Ei toimi pienillä tiloilla Jakauman oikominen johtaa epäoptimaaliseen metsän
käsittelyyn kannattavuus alenee Metsähallituksella ja metsäteollisuuden metsissä järkevää
Metsätalousyrityksen strategiat
Pääoman kartuttaminen Varallisuutta kartutetaan kasvavaan puustoon Kasvava pääoma alentaa tuottoprosenttia (arvokasvu alenee) Periaatteessa ok, jos halutaan säästää
hakkuumahdollisuuksia seuraavalle sukupolvelle Riskit kasvavat (mm. ylitiheys ja riukuuntuminen
kasvatusmetsissä, juurikääpä)
Keskeiset käsitteet Miten kannattavuutta mitataan? Alue- tila- ja metsikkötaso Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus Laskentakorko Case: tuottoarvon laskenta
Metsätalouden kannattavuus
Käsitteitä Diskonttaus: tulevaisuuden rahavirtojen siirtäminen
nykyhetkeen; ottaa huomioon rahan aika-arvon ja koron Nykyarvo: tulevan tulon nykyhetkeen siirretty rahamäärä;
riippuu tulevan tulon suuruudesta, korkokannasta ja odotusajasta
Tuottoarvo: metsän arvo laskettuna tulevien nettotuottojen nykyarvona
Tase: tilinpäätöksessä yrityksen varat ja velat (metsän omaisuusarvo)
Tuloslaskelma: yrityksen eritelty vuositulos; kertoo, mistä rahat tulivat ja mihin ne menivät
Kannattavuus: liiketoiminnan rahassa mitattava arvo (liikevoitto, nettotulos)◦ Absoluuttinen kannattavuus (tulot - menot = tulos)◦ Suhteellinen kannattavuus (tulos suhteessa sijoitettuun pääomaan)
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Metsän tulo- ja menovirtoja 2000-luvulla
TULONLÄHTEITÄ Kantorahatulot 1 600 M€ Energiapuu 100 KEMERA 60 Metsäkiinteistökauppa 150 Tonttikauppa (rakentamaton) 120 Riista 60 Marjat, sienet, ym. Keruutuotteet 20 Luontomatkailu 350 (?)
Yhteensä yli 2,5 miljardia euroa ”liikevaihtoa”
MENOVIRTOJA (näkökulmasta riippuen)Metsän uudistaminen 80 M€Nuoren metsän hoito 50Metsänparannus 40Metsätalouden hallinto 130 (~10 €/ha)Puunkorjuun arvo 450Luonnonhoito ja säästöpuut 20
Metsän tulo- ja menovirtoja 2000-luvulla
Yhteensä 770 M€
Yksityismetsätalouden ”kansantaloudellinen ”tulos” 1800 M€ voitollinen noin 160 €/ha
Lähde: Metsäkeskus
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Metsän arvon määrittäminen / lähtökohtia
Arviota metsäkiinteistön tai sen osan taloudellisesta arvosta tarvitaan yleensä aina, kun kiinteistön omistussuhteissa tapahtuu muutoksia:
Tilakaupat Lahjoitukset Sukupolvenvaihdos-ja perinnönjakotilanteet Metsätilusjärjestelyt Yhteismetsien perustaminen Lunastustilanteet Kiinteistö luoton vakuutena Talouden raportoinneissa Vahingon korvauksia arvioitaessa Metsätalouden tulos-, kannattavuus-ja suunnittelulaskelmissa
Vuosittain tehdään 12 000 -15 000 yksityisen metsäomaisuuden omistuksen siirtoa.
Valtaosa siirroista tapahtuu sukulaiskaupoin, lahjoituksin ja perintönä.
Viime vuosina yli 2 hehtaarin, yksinomaan metsämaata käsittäneiden, ei-sukulaisten välisten tilakauppojen määrä on ollut noin 3 500 kpl/vuosi.
Metsäkauppoihin on käytetty vuosittain rahaa noin 350 milj. euroa.
Edustavien yli 10 ha kauppojen määrä on ollut noin 1 800 kpl/vuosi.
Metsän arvon määrittäminen / lähtökohtia
Arviointimenetelmän avulla määritetään kohteen arvo, tuotto tai sen tuottamisesta tai käyttämisestä aiheutuva kustannus.
Arvioinnin tarkoituksena on useimmiten metsäomaisuuden käyvän arvon eli markkina-arvon määrittäminen.
Metsätaloudessa arvon määrittäminen on perinteisesti tehty metsästä puuntuotannossa pitkällä aikavälillä saatavien tuottojen ja kustannusten perusteella eli laskemalla omaisuuden metsätaloudellinen tuottoarvo tai metsätalouden tuotto-odotus.
Markkinoilla määräytyvä hinta voi sisältää myös muita arvostuksia ja käyttöarvoja (esim. virkistysarvo tai mahdollisuus maa-aineisten ottotoimintaan).
Metsän arvon määrittäminen / perusteita
Arviointimenetelmän valinta Kiinteistöarvioinnin menetelmät käyvän hinnan (markkina-
arvon) määrittämiseksi: Kauppa-arvomenetelmä Tuottoarvomenetelmä (ml. summa-arvomenetelmä) Kustannusarvomenetelmä
ellei päämenetelmien soveltaminen suoraan ole mahdollista, on turvauduttava yhdistelmämenetelmiin:
Kohde ”pilkotaan osiin” ja päämenetelmiä sovelletaan yksittäisiin ”arvo-osiin”
Kokonaisuuden arvo muodostuu arvo-osien summien ja erilaisten korjauskertoimien (kokonaisarvon korjausten) perusteella.
Case: tuottoarvo Sopii metsätalouden pitkäjänteiseen
harjoittamiseen Voidaan tehdä monentasoisin lähtötiedoin Metsäsuunnitelman tiedot hyvä lähtökohta Edellyttää laskentaa (MELA, Motti) Riippuu korkokannasta ja
metsänkäsittelytavoista (antaa mahdollisuuden vertailuun)
Ajatuksellisesti lähellä metsälöntuloslaskelmaa
Erikoistapauksena hakkuumahto
Tuottoarvo T= a1/(1+p) + a2/(1+p)2 + a3/(1+p)3 + jne.a123 = vuotuiset nettotuotot, p = korko
Esim. metsänomistaja pohtii, paljonko hänen kannattaisi sijoittaa kaupan olevaan metsätilaan, kun lainaa tilan hankintaan on saatavilla 5 %:n korolla
Asetelma: mikä on tilalta saatavien nettotulojen nykyarvo (kahdella seuraavalla kymmenvuotiskaudella), jos käytän korkokantana 5 %:ia?
Tarvitaan metsäsuunnitelma, josta nykypuusto, kasvut ja toimenpiteet (voi myös poiketa); lisäksi kantohinnoista joku käsitys, tulevien mh-töiden määrä ja kustannukset sekä arvio muista menoista. Maapohjan laskennallisen arvon voi huomioida, mutta se ei ole keskeistä
Eteneminen: ◦ lasketaan hakkuumahto, eli välittömästi realisoitavissa olevan
puuston arvo (mikäli halutaan tulot etupainotteisina)◦ Lasketaan tulevien kausien hakkuutulot ja metsätalouden
menot diskontataan nettotulot nykyhetkeen (korko 5 %)◦ Lisätään nettotulojen nykyarvoon hakkuumahto ◦ tulos = tilan tuottoarvon mukainen käypä hinta