Metsätilan sukupolvenvaihdos ja

kuolinpesän purkaminen

11.04.2018Vitikkalan koulu,

Jämsä

Esityksen aiheet

• SPV –taustaa

• Kuolinpesän ja yhtymän omistusjärjestelyistä– Kuolinpesäosuus, Lesken osakkuus

– Ositus- ja perinnönjako

– Myynti ulkopuoliselle

– Yhteismetsä, tilan jako palstoiksi

• Käypä arvo

• Eri luovutustavat, veroseuraamukset– Lahja, metsälahjavähennys, hallintaoikeus

– Kauppa, luovutusvoitto, metsävähennys

– Lahjaluonteinen kauppa

– Perintö ja testamentti

SPV -Taustaa• Vuosittain n. 15 000 metsätilaa vaihtaa omistajaa, näistä

vapailla markkinoilla vain n. 3000

• Metsätilat vaihtavat omistajaa useimmiten perintönä

• Kuolinpesiä Suomessa jo 45 000 joissa osakkaita n 180 000. Ja määrä lisääntyy ja lisääntyy…• Mukana paljon kuolinpesiä osakkaina kuolinpesissä ja jopa monessa

polvessa

• Kuolinpesät passiivisempia metsänomistajia kuin muut yksityismetsänomistajat.• Metsätulot n. 20% pienemmät viime vuosina (Verohallinnon tilastot)

• Ihmisiä paljon edunvalvonnan alla olevia → luopumiset eikä jaot mahdollista kuin 100% lakien ja sääntöjen mukaan.– Ei SPV-suunnittelumahdollisuutta

Lisää taustaa• SPV ei ole pelkästään luovutusta ”isältä pojalle” tai ”äitiltä

tyttärelle” vaan myös kuolinpesien ja yhtymien omistusjärjestelyt ovat SPV:ia.

• SPV koetaan kalliiksi, vaikeaksi ja kynnys aloittaa on suuri

• Vaihtoehtoja ja seuraamuksia tunnetaan huonosti

– Verovaikutuksien merkitys pitemmälle spv:ssä jää monesti huomioimatta

Omistusjärjestelyitä ja SPV-luovutuksia tehty/tehdään liian vähän!

Lakimuutoksien myötä veroporkkanoita tullut edistämään SPV:ia.

KUOLINPESÄN SYNTY

PURETAAN:

Metsä yhdelle

Kuolinpesän metsän omistusjärjestelyt

PURETAAN:

Muutetaan yhtymäksi

PURETAAN:

Myydään ulkopuoliselle

PURETAAN:

Yhteismetsäksi tai -metsään

PURETAAN:

Metsä jaetaan palstoiksi

osakkaille

EI TEHDÄ MITÄÄN:

Jatketaan kuolinpesänä

Kuolinpesä jatkaa• Osakkaiden yhteisomistusta

– Osakkaina: Leski, (kunnes ositus on tehty, jos hänellä on avio-oikeus), Perilliset ja yleistestamentin saajat

• On erillinen verovelvollinen

• Kuolinpesämuotoiselle omistukselle ei ole enimmäisaikaa

– osakkaat voivat siis hallita jäämistöä kuolinpesänä vuosikymmeniä

– ongelma on jos alkaa syntymään osakkaiksi kuolinpesiä

• Yhteisen omaisuuden käyttöä ja luovuttamista koskevat päätökset oltava yksimielisiä → joskus ongelmia?

• Osakkaat voivat vapaasti tehdä keskenään sopimuksia yhteisen omaisuuden osalta

• Kukin osakas saa määrätä omasta omistusosuudestaan muilta kysymättä ellei toisin ole sovittu

• Kukin osakas voi muita kuulematta antaa jakovaateen tai hakea pesänjakajan määräämistä

Kuolinpesäosuuden luovuttaminen

• Jokainen osakas oikeutettu luovuttamaan osuutensa – kirjallinen muoto näyttönä – allekirjoitukset

• Sopimus irtaimen kaupan tai lahjan muodossa → luovutuskirjaan osapuolten lisäksi hyvä olla kaksi todistajaa

• Kp-osuuden ostaja ei ole kuolinpesän osakas mutta voi vaatia jakoa → oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä

• Ostaja ei saa saannolle lainhuutoa – omistusosuuden määritys puuttuu – mitesvarainsiirtovero?

• Koska kuolinpesän osuus on irtainta eikä kiinteää

– Yksittäistä perintöosuutta lunastava ei kerrytä uutta metsävähennyspohjaa,

– Myöskään luovutusvoittoverovapauksia ei saada

– Siispä huono sekä ostajalle että myyjälle!

JOS SIIS KP:SSÄ METSÄÄ → EI, EI, ja

EI!!!

Lesken osakkuudesta kuolinpesässä

• Leski on kuolinpesän osakas, ellei muuta näytetä

• Leski ei ole kuolinpesän osakas, jos

- kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toistensa

omaisuuteen (avioehtosopimus)

- hän ei peri (lapseton perisi)

- hän ei ole testamentinsaaja

• Avio-oikeus kummin päin tahansa laukaisee osakkuuden- jos vainajalla on oikeus lesken omaisuuteen tai osaan siitä →

leski on aina kuolinpesän osakas

• Lesken osakkuus päättyy ositukseen tai tasingon suorittamiseen

Huomattavaa!

• Kun puolisoista toinen kuolee, syntyy kuolinpesä

• Lesken kuoltua syntyy toinen kuolinpesä

– kyseessä on kaksi erillistä kuolinpesää siinäkin tapauksessa, että osakkaat ovat samat

• Jos puolisoilla on eri perilliset, on oltava huolellinen → Lisääntyy jatkossa?

Uusioperheet

KUOLINPESÄN MUUTTAMINEN VEROTUSYHTYMÄKSI ?

• Miksi?

• Metsätalouden tappioiden vähentäminen

• Luovutuksien veroedut!!! – PAHAT verokuopat

• Jos KP:llä aikomus tehdä isoja puukauppoja, voi saada säästöjä metsäverotuksessa

• Jos KP aikoo myydä tilan, voi saada säästöjä luovutusvoiton verotuksessa

• Omistuksen ja luovutuksen selkeys

→ metsätalouden kannattavuus paranee

• Kiinteää omaisuutta arvostaa pankki esim. lainaneuvotteluissa – panttaus

• Ulosottomies kiinnostunut myös KP –osuudesta

• Miksi ei???

Miten?- Ositus ja perinnönjako• Puolison kuoltua toimitetaan ensin ositus ja sen jälkeen perinnönjako

• Osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset saa puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä

• Näin, jos perukirjasta lesken ilmoituksen perusteella

– Vainaja varakkaampi → leski päättää, käyttääkö tasinko-oikeuttaan

– Vainaja köyhempi→ lesken ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan, mutta halutessaan voi

• Jos ei mainintaa perukirjassa, verottajalla perintöverotuksessa puolitusperiaate

• Osituksessa voidaan verottomasti ja laillisesti järjestellä metsätilan omistusta

– ositussaanto leskelle on verovapaa

• Osituksessa ja perinnönjaossa voidaan säilyttää myös lesken asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon- VAHVA OIKEUS

• Toisaalta leski voi luopua testamentilla saamastaan hallintaoikeudesta kesken kaiken.

Miten?- Ositus ja perinnönjako• Osituksessa leski ”poistetaan” pesästä• Osituksen jälkeen perinnönjako mahdollinen – usein samassa

asiakirjassa → ositus- ja perinnönjakokirja

• Perinnönjakosopimus on osapuolten välinen lopullinen sopimus omaisuuden jakamisesta

• Kuolinpesä lakkaa vasta kun kaikki pesän omaisuus on tullut osituksen jälkeen jaetuksi

• Osittainen ositus ja/tai perinnönjako mahdollinen, yksilöitävä –omaisuutta jää edelleen yhteiseen omistukseen – kuolinpesä jatkaa

• Perinnönjako voi olla myös yksistään jonkun osakkaan osalta • Perusperiaate on että kullekin omistusosuuttaan vastaava osa

omaisuudesta/perintömassasta → mitä, niin vapaasti osapuolten kesken sovittavissa.

• Mutta jako voi mennä miten osapuolet päättävät ja sopivat →”Epätasapainojako”, Verotus?

• Voi olla myös pelkkä murto-osaisen omistuksen osoittava esim. jos tila vain jaetaan tai on jaettavana

Ositus ja perinnönjako- Perinnönjakokirja

• Kun osakkaat ovat saaneet ratkaistua miten perintö jaetaan laaditaan siitä sopimus, jonka otsikko on perinnönjakosopimus/-kirja

• Jos leskikin on osakkaana kyseessä ositus- ja perinnönjakosopimus/-kirja

• Pohjana ja liitteenä vainajan perukirja(t), virkatodistuksineen

• Kuolinpesän tilan määrittely – merkinnät luovutuksista ja muutoksista

• Luetellaan jaettava ja ositettava omaisuus ja osituksessa laitetaan omaisuuden arvot näkyviin → Osituslaskelma

Ositus ja perinnönjako- Perinnönjakokirja

• Ositus, esim. kiinteistöstä leskelle 1/2, rintaperillisille 1/2

• Perinnönjako esim. kolmen rintaperillisen kesken → kukin saa 1/6 omistusosuuden perinnöstä, siis kiinteistöstä

• Sopimuksen muita ehtoja, esim. kustannuksien hoito

• Sitoumus olla moittimatta → ei odotusaikaa vaan heti lainvoimainen

• Perinnönjakosopimuksen allekirjoittavat kaikki pesän osakkaat (valtakirjaedustus käy) ja kaksi ulkopuolista todistajaa

• Jos kuolinpesässä on henkilö joka tarvitsee edunvalvojan (esim. alaikäinen), toimenpide vaatii maistraatin luvan

• Sopimus verotoimistoon, Y2 -lomake → Verottaja saa perusteen omistusosuuden mukaiseen verotukseen → verotusyhtymä muodostuu

• Maanmittauslaitoksesta haetaan lainhuutoa

Perinnönjako ja verotus

• Perinnönjako ei vaikuta perintöverotukseen – verotus toimitettu jo perukirjan perusteella

• Jos perinnönjaossa jaetaan ja käytetään pesän varoja ja jako menee suunnilleen osuuksien mukaan, mitään veroseuraamuksia ei tule

– Siksi pesän käteisvaroja ei aina kannata heti jakaa, jos tarkoitus on, että kiinteistö menee jollekin osakkaalle

– Jos joku lunastaa toisen osuuden pesän ulkopuolisilla varoilla, syntyy veroseuraamuksia

– Jos osituksessa tai perinnönjaossa jaossa poiketaan perintöosuuksien mukaisesta jaosta, ”liikaa” saaneen voidaan katsoa saaneen lahjan muilta osakkailta → lahjaveroseuraamus

Perinnönjako ja verotus

• Perinnönjaon jälkeen muodostuneen yhtymän verovelvolliset ovat kiinteistön omistajat, joista jokainen vastaa veroista omistusosuudestaan vrt. KP joka on oma erillinen verotusyksikkö

– Yhtymässä metsätulo/tappio jaetaan omistusosuuksien suhteessa vuosittain omistajien henkilökohtaiseen verotukseen

• Jos kuolinpesällä on verottajan ”piikissä” menoja ei tarvitse odottaa että kuolinpesälle tulisi pääomatuloja. Osakkaat voivat ne jakosopimuksella sopia jaettavaksi kuolinpesän jäsenille. Osakas voi jaon jälkeen vaatia verottajalta näitä piikissä olleita kuluja omaan verotukseen huomioonotettavaksi.

– Jos yhdessä myydään tila/osuus, jokaisen omistusosuudesta luopumista katsotaan tulovero (luovutusvoitto) mielessä erikseen.

– Kiinteistöveron verottaja jakaa omistusosuuksien suhteessa osakkaille

Perinnönjako ja verotus• Esim., kuolinpesässä 3 osakasta, tarkoituksena tehdä iso

metsäkauppa 75 000 euroa (ei muita vähennyksiä huomioitu) – Jos KP:nä tehtäisiin puukauppa niin KP maksaa veroja

30 000*0,3+45 000*0,34=24 300 euroa

– Jos tekevät perinnönjaon ensin niin metsätulo jakaantuukin omistusosuuksien suhteessa a 25 000 euroa. Näin veroja tuleekin3*(25 000*0,3)=22 500 euroa

– Eli jaolla saataisiin tässä esimerkissä 1800 euron säästö

• Sama periaate pätee tilan myynneissä mahdollisiin luovutusvoittoihin. Eli voitto jakaantuu pienemmäksi, jolloin tuo pääomaverokannan mukainen yli 30 000 euron ylimenevän osan kovempi veroprosentti 34% voidaan saadaan säästöön. (Hankintahinta=vahvistettu perintöverotusarvo)

• Vuosittain yhtymissä metsätalouden tappio jaetaan osuuksien suhteessa osakkaiden henkilökohteiseen verotukseen vrt. KP jossa tappioita verottaja säilyttää 10 vuotta, mutta jos tuloja ei ole niin ne menevät ”hukkaan”.

Esimerkki perinnönjaosta• Yksinkertainen perinnönjako elävästä elämästä

– N. 13 ha kiinteistö, metsää n. 12 ha+pihapiiri+vanha talo joka nyk. vapaa-ajan käytössä

– lainhuuto isän nimissä 50 –luvulta, Isä kuollut 80-luvulla jolloin ensimmäinen KP muodostui

– Äiti kuoli 90-luvulla, jolloin toinen KP

– Vanhemmilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen

– Oikeudenomistajina molemmissa kp kaksi poikaa

– KP:ssä ei muuta omaisuutta

– Perinnönjakosopimuksella jaetaan molemmat pesät, siten että molemmat pojat saavat ½ omistusosuuden kiinteistöstä

– Molempien allekirjoitus perinnönjakosopimukseen, kaksi todistajaa ja näin pesät tulivat jaetuksi

– Molemmat pojat hakivat lainhuutoa ½ omistusosuudelle kiinteistöstä

– Lainhuuto myönnettiin muutaman kuukauden jälkeen jaosta, y-tunnukset kuntoon, verottajalle ilmoitus

– Verotusyhtymä muodostui ja edut sen mukaan

Esimerkki osituksesta ja perinnönjaosta

• Ositus ja perinnönjako elävästä elämästä

– n. 29 ha kiinteistö, metsää n. 28 ha+pihapiiri+vanha talo jossa leski lesken hallintaoikeuden nojalla asui

– KP:ssä traktori, peräkärry ja ML osuuksia n. 1500 euroa

– Leskellä rahavaroja n. 26 500 euroa, ei muuta omaisuutta

– lainhuuto isän nimissä, Isä kuollut 90-luvulla jolloin KP muodostunut

– Vanhemmilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen, perukirjassa ei muita ilmoituksia kuin lesken hallintaoikeudesta kotiin → eli puolitusperiaate voimasa

– Oikeudenomistajina Kp:ssä leski ja kaksi tytärtä

Esimerkki osituksesta ja perinnönjaosta

– Omaisuusmassan (lesken ja kp) arvo yhteensä n. 145 000 euroa, josta lesken avio-osa puolet eli 72 500. Leskelle siis pesältä tasinkoa 72 500 -26 500 eli 46 000 euron arvosta omaisuutta.

– Loput omaisuudesta perinnönjaolla tyttärille

– Osituksessa leski saa 4/10 osuuden kiinteistöön ja lisäksi sai rahavaroja 23 300 euroa.

– Perinnönjakosopimuksella jaetaan pesä, siten että molemmat tyttäret saavat 3/10 omistusosuuden kiinteistöstä. Toiselle meni lisäksi traktori, peräkärry, ML:n osuudet, rahavaroja ja toiselle loput rahavaroista

– Lisäksi perinnönjaossa otettiin huomioon se että lesken hallintaoikeus säilyy edelleen asuintaloon.

– KP:stä syntyi siis äidin ja tyttärien välinen verotusyhtymä, jossa omistusosuudet kiinteistölle ovat 4/10, 3/10 ja 3/10.

Osituksen ja perinnönjaonkaksi erilaista tietä

• Kun oikeudenomistajat ovat sopuisia ja kaikki ovat suostuvaisia ositukseen ja/tai perinnönjakoon päästään sopimusjakoon– Ositus- ja perinnönjakosopimus

– Kaikki allekirjoittaa ja hyväksyy sen

– Kun sanamuodot sopimuksessa ovat oikein heti lainvoimainen

– Kaksi todistajaa

– ”Nopea” ja halpa (satoja euroa)

– Näitä mekin teemme

• Jos on riita, yksikin oikeudenomistajista voi hakea ositusta ja/tai perinnönjakoa käräjäoikeudesta, joka määrää pesänjakajan tekemään toimitusjaon.– Yleensä oikeusoppinut (asianajaja)

– maksaa alkaen tuhansia euroja

Myynti ulkopuoliselle

• Jos kellään KP:n osakkaista tai sukulaisista ei ole halua omistaa metsää voi olla järkevää myydä tila pois ja jakaa rahat.

• Kannattaa ehdottomasti teetättää metsäalan ammattilaisella TILA-ARVIO!!!– Perukirjaan laitettu arvo ei välttämättä vastaa markkinoilta

saatavaa hintaa

• Metsätiloilla hyvä kysyntä– Monesti tilaa myytäessä kysynnän ja kilpailun vuoksi toteutuvat

myyntihinnat nousevat pyynnistä

• Jos omaisuuden myynti tapahtuu n. vuoden sisään perunkirjoituksesta voidaan perukirja-arvoa oikaista toteutuneeseen myyntihintaan → ei luovutusvoittoa josta vero noin 3 –kertainen perintöveroon verrattuna

Kuolinpesän metsistä yhteismetsä?• Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu

metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.

• Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat, osakaskunta

• Kankeampi hallinto, suunnitelmallisuus

• Päätöksenteko demokraattinen, pienempi veroprosentti 26,5%

• Osakkaille osinko verovapaata

• Ei enää omaa maata, vaan yhteismetsän maata. Omistus osuuksia yhteismetsästä

• Perikunta voi liittää omistamansa metsät olemassa olevaan yhteismetsään ja perintöosuus jaossa yhteismetsäosuuksia

• Perikunta voi perustaa myös oman yhteismetsän

• Kannattaa olla riittävän iso

• Jos tarkoitus tehdä keskinäisiä kauppoja kannattaa ne tehdä ennen yhteismetsän perustamista, METSÄVÄHENNYS

Kuolinpesä –tilan jako palstoiksi

• Jos KP:n osakkaat toteavat yhteisomistuksen olevan mahdotonta voi perinnönjaossa sopia myös tilan jakamisesta.

• Silloin jokainen saa oman alueen metsäkiinteistöstä, jonka omistaa 100%.

• Yksi saa kiinteistön ja muut määräaloja em. kiinteistöstä. Aluejaosta liitekartta perinnönjakosopimukseen.

• Kaikki hakevat lainhuutoa jakosopimuksen perusteella

• Kun lainhuuto on myönnetty lähtee lohkomistoimitus automaattisesti käyntiin.

• Maanmittausinsinööri lohkoo määräalat omiksi kiinteistöikseen liitekartan ja jakokirjan periaatteiden mukaan

• Pirstoo metsätiloja entisestään toisaalta ei erimielisyyksiä tilan asioista.

• Ei pieniä kiinteistöjä kannata enää jakaa pienemmiksi

KUOLINPESÄN SYNTY

PURETAAN:

Metsä yhdelle

Tila-arvio!!

Julkisella

myynnillä monesti paras

lopputulos, 1 vuoden sääntö,

Joskus perinnönjako ensin

Perinnönjakokirjalla

vahvistetaan omistusosuudet

kiinteistöön →

Verotusyhtymä syntyy

Joko suoraan perinnönjaolla

tila jonkun jako-osuuteen

tai perinnönjaon jälkeen

keskinäisillä luovutuksilla

Kuolinpesän metsän omistusjärjestelyt

PURETAAN:

Muutetaan yhtymäksi

PURETAAN:

Myydään ulkopuoliselle

PURETAAN:

Yhteismetsäksi tai -metsään

PURETAAN:

Metsä jaetaan palstoiksi

osakkaille

EI TEHDÄ MITÄÄN:

Jatketaan kuolinpesänä

Sopimus liittämisestä,

Maanmittaustoimitus,

jos keskinäisiä järjestelyjä

niin ensin perinnönjako

→metsävähennys

Perinnönjakosopimuksella

osakkaalle määräala

tai kiinteistö, lainhuuto ja

lohkominen

Menee purkuun, jos yksikin

vaatii jakoa,

Ei kuolinpesiä kuolinpesiin

KP –osuuden luovutus,

Ei järkeä, Verokuopat

Hyödyt jää käyttämättä

KÄYPÄ ARVO=Kaikkien laskentojen pohja

• Kaikki luovutettavat ”positiiviset” omaisuuserät ynnätään yhteen, joista vähennetään ”negatiiviset” omaisuuserät.

+ Metsän arvo, rakennukset, tontit, kaavan mukaiset rakennuspaikat, pellot, muut maat

- Pidätettävät hallintaoikeudet, muut mahdolliset etuisuudet,

• Lopputuloksena saadaan käypä arvo, joka on verottajan laskentaperusteena kun tekee verotuspäätöksiä.

HUOM! Mennäänkö siitä mistä aita on matalin vai….???

KÄYPÄ ARVO=Kaikkien laskentojen pohja

Verottajan arvostamisohjeet metsän osalta: – Ammattilaisen tekemä tila-arvio

– Luvan ja Metsäkeskuksen metsävaratietoihin perustuva metsän arvon määrittävä automaattisovellus

– Verottajan taulukkoarvot, verotusarvot

• Keski-Suomessa metsämaa 3500 euroa/ha alle 15 ha tilat (2018)

• K-S tukikelpoiset pellot 3500 euroa/4000 euroa (2018)

• K-S vapaa-ajan rantatontit 13 e/m2 haja-asutusalueella,

8 e/m2 yleis- ja asemakaava-alueella

• Vapaa-ajan mökit käyvän arvon mukaan/m2-hinnan +-40%

• Asuinrakennukset käyvän arvon mukaan/m2-hinnat/JHA +-40%

• Verottajan arvostamisohjeet jatkuvasti työn alla ja muuttuvat vuosittain

• Verottaja tulkitsee ohjetta → Eli tekee hommasta haasteellisen

• Verottajalta ennakkoratkaisun kautta arvostus ja varmuus selville!!!

– maksaa 385 euroa v. 2018

Ennakkoratkaisu/-päätös

• Hakemus tehdään Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon, päätös voi tulla mistä päin Suomea tahansa.

• Hakemukseen liitetään- Vapaamuotoinen allekirjoitettu hakemus, josta selviää mihin verolajiin tai lajeihin

ennakkoratkaisua haetaan

- Luovutuskirjaluonnokset (ositus- ja perinnönjakokirjaluonnos, lahjakirjaluonnos, kauppakirjaluonnos)

- Verottajan saatelomake

- Mahdolliset arviot ja lausunnot arvoista

• Maksaa 385 euroa v. 2018, jos samaan asiakokonaisuuteen liittyy muita ratkaisuja on niistä maksu 192,5 euroa

• Jos verottaja joutuu pyytämään vähäistä enemmän lisäselvityksiä tulee päälle 110 euron käsittelymaksu

• Kestää yleensä muutamia viikkoja

• Ratkaisusta selviää verotuskohtelu

KANNATTAA!!

SUKUPOLVENVAIHDOS

KUOLEMAN JÄLKEENELINAIKANA

LAHJOITUS EN TEE MITÄÄNTESTAMENTTILAHJALUONTEINEN

KAUPPAKAUPPA

Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa

Lahja• Luovutusasiakirjana lahjakirja

– Maakaaren määrämuoto– tarvitsee kaupanvahvistuksen

• Vastikkeeton luovutus

• Tila, määräala tai määräosa tilasta

• Arvostetaan käypään arvoon – lahjaveroseuraamus

• Hallintaoikeuden pidätys alentaa lahjaveron määrää – omistajalla ei metsällisiä oikeuksia – kannattavuus???

• Mahdollisuus sulkea pois lahjan saajan puolison avio-oikeus

• Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa luovutuksesta

• Lisäksi lahjakirjalla otetaan kantaa onko lahja ennakkoperintöä vai ei → yleensä ei

– Ennakkoperintö on lahjaa ja siitä maksetaan lahjavero, mutta se otetaan huomioon perinnönjaossa.

• Luovuttajan käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjan saajan käyttöön

Lahjaverosta

• Lahjavero lahjan luovutushetken mukaisesta käyvästä arvosta

– Lahjaveroilmoitus 3 kk:n kuluessa

– Lahjaveroilmoituksessa otetaan kantaa lahjan arvoon – ikävä kyllä ei sido verottajaa, jos ei ennakkopäätöstä ole haettu

• Kolmen vuoden kumulointi, kolmen vuoden aikana voi lahjoittaa 4999 € verotta (5000 €:n lahja verollinen)

• Lahjaveroasteikko on progressiivinen

→ lahjaveron määrää voidaan alentaa pilkkomalla lahjoitus useammaksi lahjaksi

Usealle lahjansaajalle

• Esimerkiksi lahjanantajina ovat isoisä ja isoäiti ja lahjansaajina poika, pojan vaimo ja näiden kolme lasta

Samalle lahjansaajalle yli kolmen vuoden välein

• saman lahjanantajan samalle lahjansaajalle antamat lahjat lasketaan juoksevasti yhteen kolmivuotiskausittain → kumulaatioaika

Lahjaveroasteikko 2018

Verotettava Veron vakio Vero yli-

lahja erä alarajan menevästä

kohdalla, € osasta, %

5 000- 100 8 %

25 000- 1 700 10 %

55 000- 4 700 12 %

200 000- 22 100 15 %

1 000 000- 142 100 17 %

I veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lahjanantajaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen

Lahjavero – Esimerkkejä

• Luovutettavan omaisuuden arvo 100 000 e

• 1. tila luovutetaan vanhemmalta yhdelle lapselle →

100 000 euron lahjasta lahjaveroa tulee 10 100 euroa

(11 770 euroa vuonna 2016)

• 2. saman tilan vanhempi lahjoittaa kahdelle lapselle, 100 000 euron tilasta muodostuukin kaksi lahjaa a 50 000 euroa, josta lahjaveroa kummaltakin menee 4200 euroa eli yhteensä 8400 euroa (9540 euroa vuonna 2016)

• 3. saman tilan omistaa aviopari joka lahjoittaa kahdelle lapselle, 100 000 euron tilasta muodostuukin 4 lahjaa a 25 000 euroa, josta lahjaveroa menee per lahja 1700 euroa. Kumpikin lapsi maksaa siis lahjaveroa 3400 euroa eli yhteensä 6400 euroa. (8080 euroa vuonna 2016)

Metsälahjavähennys –uutta v. 2017

• Tuli voimaan 1.1.2017

Metsälahjavähennyksen sisältö:

• Lahjana (ei perintönä) saadun metsätilan maksetusta lahjaverosta voi vähentää tietyn osuuden seuraavan 15 vuoden aikana

• Huojennuksen alarajana on ns. arvostamislain mukainen metsätilan 30 000 euron arvo (= 10 x metsän keskimääräinen kuntakohtainen vuotuinen tuotto). Jos tuotto alhainen (Pohjois-Suomi ja saaristokunnat) alaraja on 100 ha

• Esimerkkejä ha-alarajasta: Jyväskylä 20,4 ha, Jämsä 21,6 ha, Hankasalmi 19,8 ha, Oulu 95,5 ha, Pori 29,4 ha, Kyyjärvi 50,7 ha

Metsälahjavähennys

• Vähennyspohjaa kertyy 30 000 euron raja-arvon ylittävästä osasta x maksettu lahjavero x 2,4

• 30 000 euron alaraja on osakaskohtainen ja myös vähennys tehdään

osakaskohtaisesti

• Vähennys tehdään metsänomistajan kaikkien metsien metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Puunmyyntituloista, kemera-tuista, vakuutuskorvauksista ym. vähennetään ensin kaikki muut vähennykset (vuosimenot, menovaraukset, metsävähennys, poistot ja yrittäjävähennys) ja vasta sen jälkeen vähennetään metsälahjavähennys

Metsälahjavähennys

• Verovuonna tehtävä vähennys on enintään 50 % metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, kuitenkin enintään 195 000 euroa

• Vähennys on oltava vähintään 1 500 euroa

• Vähennystä pitää erikseen vaatia verottajalta ennen verotuksen valmistumista erillisellä verohallinnon liitteellä esim. veroehdotuksen tarkistuksen yhteydessä.

• HUOM! Tilan tai sen osan (yli 10%) edelleen luovutus 15 vuoden aikana johtaa edun menettämiseen. Tehdyt metsälahjavähennykset tuloutetaan 20% korotettuna ja samalla oikeus vielä vähentämättä jääneeseen osuuteen metsälahjavähennyspohjasta menetetään. (Pois lukien yhtymäosuuden luovutus osakkaiden kesken, ositus avioero tilanteessa, lunastusmenettely, valtiolle luovutus)

Metsälahjavähennys -Esimerkki30 hehtaarin metsätila Jyväskylässä, veroluokka I, yksi luovuttaa yhdelle

Metsätilan käypä arvo 100 000 €, maksettava lahjavero 10 100 €

Metsän ha-arvo arvostuslain mukaan Jyväskylässä

1 491,5 €/ha (= 149,15 x 10)

Kyseisen metsätilan arvo on arvostamislain mukaan

30 ha x 1 491,5 € = 44 745 €

Metsälahjavähennyspohja muodostuu näin: (44 745 € - 30 000 €)/44 745 € x 10 100 € x 2,4 = 7 987,90 €

Lahjaverosta saadaan takaisin huojennuksina 2 396,37 € eli ale-% lahjaverosta on 23,7 %

Luovutuksen kokonaisverotustulos on n. 7 704 € (11 770 euroa vuonna 2016 )

Hallintaoikeus• On mahdollista pidättää kaikissa luovutusmuodoissa ja

pienentää kokonaiskäypää arvoa,

• Myös esim. keskinäinen hallintaoikeustestamentti

• Luovutuskirjassa määritellään mihin pidätetään

– Voidaan pidättää koko luovutettavaan omaisuuteen tai vain osaan siitä esim. rakennuksiin.

• Toimintavaltuuksien ylittämiset

– Oikeus tuoton nauttimiseen ei enempään

– Omaisuutta pitää hoitaa hyvin ja sitä ei saa hukata!

• Epätietoisuus määräämisvallan jakaantumisesta

• Ristiriitaiset tarpeet omistajan kanssa

• Oikeustoimikelpoisuuden menettäminen johtaa vaikeaan tilanteeseen

– Toteutuuko eo. kohta?

• Hyvä tapa esim. asumiseen ja rakennusten käyttöön

Hallintaoikeus• Elinikäisissä pidätyksissä vuosituotto kerrotaan lahjoittajan iän mukaisella

kertoimella

- Vuosituotto metsä/vakituisessa asuinkäytössä oleva asunto =

5 % * käypä arvo

- Vuosituotto vapaa-ajan rakennus = 3%* käypä arvo

Ikä (vuotta) Kerroin Ikä (vuotta) Kerroin

alle 44 12

44-52 11 73-76 6

53-58 10 77-81 5

59-63 9 82-86 4

64-68 8 87-91 3

69-72 7 92- 2

• Määräaikaisissa pidätyksissä

Vuotuisarvo x diskonttauskerroin erillisestä verottajan taulukosta

esim. 5 v. → 3,99; 10 v. → 6,71; 15 v. → 8,56; 20 v. → 9,82

Hallintaoikeuden vaikutus esimerkkejä

• Luovutettavan metsäomaisuuden arvo 100 000 e

• 1. tila luovutetaan vanhemmalta yhdelle lapselle. Vanhempi on 70- vuotias ja pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Lahjan arvo on 100 000-(7*0,05*100 000 €)= 65000 euroa. Lahjaveroa menee näin 4700 € +((65 000 € - 55 000 €)*0,12) eli 5900 euroa

• 2. saman tilan 70 –vuotias vanhempi lahjoittaa lapselle ja pidättää itselleen 10 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden, Lahjan arvo on 100 000-(6,71*0,05*100 000 €)= 66 450 euroa. Lahjaveroa menee näin 4700 € +((66 450 € - 55 000 €)*0,12) eli 6074 euroa

Hallintaoikeuden purku

• Jos on kuitenkin tehty pääsee eroon

– Joko vastikkeellisesti tai vastikkeettomasti

– Voidaan tehdä esim. Osituksen ja perinnönjaon yhteydessä

– Vastikkeeton johtaa lahjaveroseuraamukseen

• Hallintaoikeudelle lasketaan arvo uudestaan ja näin syntyneestä ”uudesta” lahjasta → lahjaveroseuraamus

– Kirjallisesti

– Vaatii kaksi todistajaa

– Luovuttajan tulee olla oikeustoimikelpoinen

• HUOM! Jos edunvalvonnan alla homma käy vaikeaksi

• EDUNVALVONTAVALTAKIRJA???

Kauppa

• Luovutusasiakirjana kauppakirja

– Maakaaren määräämä muoto – tarvitaan kaupanvahvistus

• Tila, määräala tai määräosa tilasta

• Luovutettavat oikeudet määritellään luovutuskirjassa – omistus- ja hallintaoikeus ratkaiseva

• Luovutus vastiketta vastaan

• Kauppahinta maksettava – Huom. maksuaikaa voi antaa

• Vastikkeellisen saannon verohyödyt käyttöön → METSÄVÄHENNYS

• Myyjällä mahdollisena veroseuraamuksena luovutusvoittovero →

Ei välttämättä sukulaiskaupoissa metsien osalta

• Ostajalla varainsiirtovero 4 % vastikkeesta

• Hallintaoikeus voidaan pidättää myös kaupassa

Luovuttaja saa rahaa – kohta perinnöksi?

Luovutusvoittoverosta

• Verotetaan luovutuksen yhteydessä saadusta voitosta

• Verokanta 30 % tai 34 % (30 000 e ylimenevä osa)

• Luovutusvoiton laskenta kahdella tavalla:

– todellisen hankintahinnan tai

– Hankintameno-olettaman perusteella (alle 10 v 20% tai yli 10 v 40 % myyntihinnasta)

• Verovelvolliselle edullisimman vaihtoehdon mukaan

• Hankintahinta esim. perukirjasta tai muusta luovutuskirjasta

• Lähisukulaisten välisessä kaupassa mahdollinen verovapaus metsätalouteen liittyvän kiinteän omaisuuden osalle

Luovutusvoittoverovapaus• Sukupolvenvaihdoksen verovapaus luovutusvoiton verotuksessa kun:

– verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maa- tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ei siis koske taloja, mökkejä, jne.

– ostajana sisaret/sisarpuolet tai suoraan alenevassa polvessa olevat lapset/lapsenlapset puolisoineen (myös ottolapset ja aviopuolison lapsi)

– omaisuus ollut yhteensä 10 vuotta verovelvollisen tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta se on saatu vastikkeettomasti

– Kuolinpesässä metsätalouden harjoittajana kuolinpesä=> Kukaan osakkaista ei saa verovapautta lähiomaisten välisissä kuolinpesäosuuksien kaupoissa

• Verosuunnittelu:1. Kuolinpesä -> perinnönjaolla yhtymä2. Harjoitettu metsätaloutta yhdessä3. Tehdään kaupat omistusosuuksien kauppoina => SPV-verovapaus lähisukulaisten kesken

• jos ostaja myy edelleen ennen kuin 5 v kulunut, hän joutuu käytännössä maksamaan veroa molempien kauppojen voitosta!!

Kauppa - metsävähennys

• Metsävähennysoikeus on 1.1.1993 jälkeen ostettujen metsäkiinteistöjen omistajilla – tilan/määräosan hankinnasta aiheutuneet kulut, myös muista saannoista kuin kaupasta pohjaa esim. vaihdot.

• Metsävähennys on MO-omistajakohtainen

• 60 % metsäkiinteistön/määräosan hankintamenosta (kauppahinta, varainsiirtovero, lohkomiskustannukset, kaupanvahvistus ja lainhuuto, yms. kauppaan liittyvät kulut)

• voi tehdä vain vähennykseen oikeuttavilta kiinteistöiltä saadusta verotettavasta pääomatulosta

• Vähennys voi kertyä miltä tahansa metsävähennyskelpoiselta tilalta ja ne vähennetään tilojen yhteisestä metsävähennyspohjasta

Kauppa – lisää metsävähennyksestä

• Vuotuisen metsävähennyksen enimmäismäärä 60% kaikista k.o. omistajan puun myynneistä koko Suomessa

• Metsävähennyksen minimimäärä on 1500 €/v, edellyttää siis 2500 €:n vuosituloa

• HUOM! Tilan ostaja ei voi tehdä metsävähennystä, jos myyjä on pidättänyt itselleen hallintaoikeuden metsään →metsävähennysoikeus jää lepäämään kunnes myös hallintaoikeus on omistajalla

• Käyttämättä oleva metsävähennys siirtyy vastikkeettomissa saannoissa uudelle omistajalle → vrt lahja/kauppa

• Käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon tilaa myytäessä

• Syntyy kiinteän metsäomaisuuden ostosta (verotusyhtymän osakkaan omistusosuuden kauppa - kyllä/kuolinpesän osuuden kauppa – ei)

SUOMEKSI SANOTTUNA METSÄVÄHENNYKSEN VERRAN ELI 60% TILAN KAUPPASUMMASTA VOI MYYDÄ PUUTA VEROVAPAASTI!!! VEROPROSENTTI PUUKAUPOISSA TIPPUU jopa 30% → 12%!!!

Esimerkki metsävähennyksen vaikutuksesta kaupassa

• luovutettavan metsän käypäarvo 100 000 e, SPV –kauppa. kauppasumma 76 000 € >75% käyvästä arvosta

• Varainsiirtovero 3040 €

• Metsävähennyksen verotusta puukaupoissa vähentävä vaikutus =verohyöty:

60 % x 79 040 € x 30 %= -14 227 euroa

eli yhteensä verotustulos - 11 187 euroa

• Vrt. tila lahjoitetaan, lahjavero oli 10 100 euroa

ja jos metsälahjavähennys otetaan huomioon 7 704 euroa

Eli ero 100 000 euron tilassa veroissa n. 19 000 EUROA!!!

Kauppasummasta SPV -kaupoissa

• Muista SPV-kauppamahdollisuus yli 75 % tilan käyvästä arvosta eli nk. ” Varttikaupat” → alihintaisuus

• Maksuaikaa sopimuksen osapuolten vapaasti sopimalla tavalla

• Kauppasumma aina maksettava

• Verottaja hyväksyy 10-12 vuoden korottoman maksuajan

• Metsävähennysoikeus heti

• Kohtuullinen maksuaika riippuvainen mm. luopujan iästä

• Maksamaton kauppahinta on kuolinpesän saatavaa →

perintöverotetaan

Kauppasummasta SPV -kaupoissa

• Parhaimmassa tapauksessa rahaa ei tarvita kauppaan muuta kuin varainsiirtovero. ”Pankkina” ikään kuin toimii vanhempi sukupolvi. Jos vanhempi sukupolvi olisi hakannut metsää vero 30%. Metsävähennystä käytettäessä uusi sukupolvi maksaa parhaimmassa tapauksessa veroja vain 12 % metsäkaupoista. Kauppasumman maksuun ja teille jää siis lisää euroa teidän pussiin eikä verottajan.

ELI KAUPPA VOIDAAN RAHOITTAA PARHAASSA TAPAUKSESSA METSÄTULOILLA, JOIHIN SAA VIELÄ METSÄVÄHENNYKSEN

KAUTTA MAKSIMI VEROHYÖDYT!!!

Lahjaluonteinen kauppa

• Kauppa on lahjanluontoinen jos luovutushinta 75 % tai alle käyvästä arvosta

• Jos kauppahinta alittaa 75 % käyvästä arvosta, pidetään käyvän arvon ja maksetun vastikkeen välistä erotusta lahjana → lahjavero

• Käypä arvo jakautuu siis käytettyyn kauppasummaan ja lahjan osuuteen

• Kauppasummasta kertyy metsävähennyspohjaa

• Lahjan osuudesta mahdollista kertyä metsälahjavähennystä, lahjan osuuden pitää täyttää lain ehdot

• Joskus reilusti lahjanluonteinen kauppa perusteltu → sekä lahjan että kaupan vaikutuksia – Kauppahinta saadaan alemmas ja myös hyödyt

Lahjaluonteinen kauppa – Esimerkki

• Metsätilan käypä arvo 100 000 e, tila 30 ha.

• Kauppasummana käytetään vanhemmalta yhdelle lapselle 50 000 euroa

• Varainsiirtovero 4% kauppasummasta eli 2000 €

• Metsävähennyksen verotusta puukaupoissa vähentävä vaikutus=verohyöty:

– 60% x 52 000 € x 30 %= -9360 euroa

• Syntyy myös lahjaa 50 000 euroa, josta lahjaveroa menee 4200 euroa

• Muodostuuko metsälahjavähennystä?

• Kokonaisverotustulos - 3160 euroa

Esimerkki SPV

• KP, jossa leski ja neljä lasta

• Kolme eri kiinteistöä, joista kaksi ½ vainajan ja ½ lesken ja yksi pelkästään vainajan omistuksessa

• Yhdellä näistä kiinteistöistä ”päätila” jossa metsää, asuintalo, missä leski asui sekä kaksi lasta vuokratontilla omissa taloissaan, kaksi vapaa-ajan tonttia (joissa kahdella muulla vapaa-ajan asunnot)

• KP traktori ja moottoripyörä

• Vainaja kuollut 70-luvulla, josta lähtien oltu KP.

• Leskellä rahavaroja n. 37 000 euroa

• Ensin tehtiin ositus, jossa leski sai pitää rahavarat ja ”päätilan” lukuun ottamatta perillisille annettavia määräaloja → määräalat omat tontit

Esimerkki SPV• Rintaperilliset saivat jaossa jokainen oman määräalan

(tontti), ¼ osuuden kahteen muuhun tilaan. Ja yksi heistä sai traktorin ja MP:n

• Tämän jälkeen leski lahjoitti ”Päätilan” (lukuun ottamatta näitä jo perinnönjaossa saatuja lohkomattomia määräaloja) omistuksen ¼ osuudet jokaiselle rintaperilliselle.

• Hän kuitenkin pidätti itsellään nk. Lesken hallintaoikeuden pihapiiriin ja siinä olevaan asuinrakennukseen.

• Eli lopputilanteessa jokainen lapsista omistaa kolmesta kiinteistöstä ¼ määräosan → muodostui verotusyhtymä.

Jokaisella on oma tontti (jossa omat rakennukset). Leski saa asua talossaan niin kauan kuin haluaa ja pystyy.

• Kuvio ja arvostukset varmistettiin ennakkopäätöksellä ja kun kaikki oli selvää. Molemmat luovutuskirjat tehtiin samassa tilaisuudessa.

Testamentti• Oikeustoimi, jolla määrätään kuoleman varalta – varotoimi

• Asiakirja, jossa vainajan viimeinen tahto - määrätään vainajalta jääneestä omaisuudesta ja saajien oikeuksista

• Tiukasti säädetty määrämuotoinen asiakirja

• Testaattori haluaa elinajan omistaa ja käyttää omaisuuttaan itse, mutta antaa, sitten spv-määräyksiä kuoleman varalta

• Mahdollisuus elinaikana kuoleman varalta määrätä perintökaaresta poikkeamisesta perimisessä – lakiosavaatimus voi rajoittaa täytäntöönpanoa

• Perillisten tasapuolisuuden varmistaminen – täydentää elinaikana tehtyjä oikeustoimia – halu estää perintöriitelyä

• Mahdollisuus sulkea pois rintaperillisten puolisoiden avio-oikeus

• Mahdollisuus vaikuttaa perillisten veroseuraamuksiin – esim. hallintaoikeuden pidätys tai luovutus kolmannelle

• Mahdollisuus turvata puolison asemaa

• Mahdollisuus turvata tilan tai yrityksen toiminnan jatkumista –alaikäisten perillisten asema

• Perillisille testamentatusta omaisuudesta perintövero

Perintöveroasteikko 2018

Verotettava Veron vakio Vero yli-

perintö erä alarajan menevästä

kohdalla, € osasta, %

20 000- 100 7 %

40 000- 1500 10 %

60 000- 3500 13 %

200 000- 21 700 16 %

1 000 000- 149 700 19 %

• I veroluokkaan kuuluvat perittävän aviopuoliso, perinnön jättäjän suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen

• Puolisovähennys 90 000 euroa (v. 2016 oli 60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroa (v. 2016 oli 40 000) euroa

Perintö –Esimerkki

Tilan käypä arvo 100 000 e

Vainajalla yksi lapsi. Perintöveroa menee tällöin 3500 euroa+((100 000-60 000)*0,13) = 8700 euroa

Vrt. tila lahjoitetaan, lahjavero oli 10 100 euroa ja metsälahjavähennys huomioon otettuna 7 763 euroa

Loppusaatteeksi -vinkit• Ydinasiat kokemusteni perusteella:

– Kuolinpesien omistusjärjestelyt?

• Ajoissa! Ei kuolinpesiä moniin polviin, JA SOPUA, SOPUA

• AINA KOMPROMISSI

• Verotuksellisesti kannattavampaa muuttaa yhtymäksi

• Jos tavoite pidemmällä järjestelyjen suhteen aina ositus ja/tai perinnönjako ensin ja sitten luovutukset määräosilla → verohyödyt molemmin puolin!!!

– SPV?

• SPV = Vaihtoehto perintönä siirtymiselle

• Hyödyt toiminnallisia ja monesti myös taloudellisia!

• Milloin → Yleensä liian myöhään, herätään asiaan vasta kun on

huono kunto/Oikeustoimikelpoisuus? Ei enää mahdollista tai vaihtoehtoja ei niin paljoa

• Tasapuolisuus

• Hallintaoikeudet ongelmallisia?

Loppusaatteeksi -Vinkit

• Perinnönjako ja SPV vie aikaa yleensä kuukausia jopa vuosia, joten ajoissa liikkeelle!

• Kaikki osapuolet pöytään ja myös nostetaan kissa!

• Miettikää kokonaisuutta, ei pelkästään veroja/euroa.

• Rahaa ei tarvitse olla taskussa, kauppasumman ”pankkina” tai ”maksajana” metsä hakkuiden kautta

SPV luovutus koukerot ovat monimutkaisia. Jos ei itse osaa ja tuntuu hankalalta, niin käytä ammattiapua joka ymmärtää metsäverotuksesta!

→ Tästä kannattaa maksaa, hyöty usein moninkertaisesti takaisin

KIITOS!

KYSYMYKSIÄ?