Parkano 26.10.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

• Metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60 vuotta ja nousee koko ajan, kolmannes metsänomistajista on täyttänyt 70 vuotta

• Uusien metsänomistajiksi tulevien keski-ikä on yli 50 vuotta

Omistajaa vaihtaa vuosittain noin 15 000 metsätilaa

Kauppa vieraalle 18 % Sukulaiskauppa 37 %

Perintönä tai lahjana 45 %

Sukupolvenvaihdoksen päätekijät

Omistaja

Jatkaja Metsä

OmistajaJaksaminen

Raha-tilanne

Muu omaisuus

Päättää asian

Muiden lasten osuudet

Elämän-tilanne

Verojen minimointi

Sopu perheessä

Tilan tulevaisuus: sukuun / vieraalle

Ikä

Jatkaja Ylitetäänkö sukupolvi ?

IkäRahatilanne

Kiinnostus

Elämän-tilanne

Sopu sisaruksilla

Osaaminen

Sitoutuminen

Metsä

Koko

Omistus-aika

Hakkuu-mahdollisuudet

Arvo

SijaintiMetsä-vähennys

Hoidon-tarve Muut

arvot

Palstajako

Elinaikanaoikeustoimikelpoisena

Yksinomistus

Lahja

Yhteisomistus

Kauppa

Kuoleman jälkeen

Perinnöstä luopuminen

Normaali perimys järjestys

Testamentti

Omistajanvaihdos

Osinlahja

Täysihinta

Kuolinpesä

Eri näkökulmia ja tavoitteita• Metsätalous säilyy kannattavana sukupolvenvaihdoksen

jälkeenkin• Tila säilyy yhtenä kokonaisuutena• Tehdään niin selkeitä toimenpiteitä, että itse ymmärretään,

mitä on tehty• Verovaikutusten optimointi on tärkeää, mutta ei voi, eikä saa

olla ainut autuaaksitekevä asia• Selvitetään asiat – kysytään epäselvistä• Tilan myyminen on hyvä vaihtoehto

› Rahaa on helppo jakaa tasan

Luopumisen tuskaa/helpotuksen tunnetta

Luovutetaan kokonaisuuksia

30.1.2018 9

MaijalleMetsät

LiisalleKaupunki-

asunto

MatilleMökki

Rahalla tasoitetaan, kaikki saavat yhtä paljon€Lapset säästyvät tulevilta selvittelyiltä ja riidoilta

Metsätilojen arvostus perintö - ja lahjaverotuksessa

• Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella (summa-arvomenetelmä) metsikkökuvioittain+ Maapohjan arvo+ Taimikoiden arvo+ Puustoisilla metsikkökuvioilla puuston hakkuuarvo+ Mahdollinen odotusarvolisä

• Lopuksi tehdään tilakohtainen tukkualennus (usein noin 30 %, tukkualennus huomioi metsän erityispiirteet sekä yleiset hoito- ja hallintomenot)

• Arvio voidaan tehdä myös ns. tuottoarvomenetelmän avulla

• Metsäsuunnitelma tai Metsään.fi - tiedot ovat hyviä apuvälineitä tila-arvion tekemiseen ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtävien hakkuiden suunnitteluun

Metsätilojen arvostus perintö - ja lahjaverotuksessa

• Alle 15 hehtaarin tiloilla (Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 ha ja Lapissa alle 60 ha) voidaan verotuksessa vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista metsämaan arvoa, joka perustuu keskimääräisiin kauppahintoihin.

• Pinta-alana voidaan käyttää metsän vanhan pinta-alavero-luokituksen mukaista pinta-alaa, kun käytetään metsämaan laskennallista arvoa

• Metsämaan ja joutomaan pinta-alat löytyvät metsänomistajan omasta veroehdotuksesta tiloittain

Metsätilojen arvostus perintö - ja lahjaverotuksessa

V. 2017 sovellettavat metsämaan laskennalliset arvot:

- Uusimaa 5 400 €/ha - Etelä-Savo 3 900 €/ha - Varsinais-Suomi 5 200 €/ha - Pohjois-Karjala 2 900 €/ha- Satakunta 4 400 €/ha - Pohjois-Savo 3 200 €/ha- Ahvenanmaa 4 500 €/ha - Etelä-Pohjanmaa 2 800 €/ha - Keski-Suomi 3 400 €/ha - Pohjanmaa 3 100 €/ha- Kanta-Häme 5 200 €/ha - Keski-Pohjanmaa 2 700 €/ha- Pirkanmaa 4 400 €/ha - Pohjois-Pohjanmaa 1 900 €/ha- Päijät-Häme 4 900 €/ha - Kainuu 1 700 €/ha- Kymenlaakso 3 800 €/ha - Lappi 1 300 €/ha- Etelä-Karjala 4 000 €/ha

- Joutomaan arvo koko maassa 50 €/ha

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot

Vastikkeelliset luovutukset1. Kauppa käypään hintaan (vastike yli 75 % käyvästä arvosta)2. Lahjanluontoinen kauppa (vastike enintään 75 % käyvästä

arvosta)3. Vastikkeellinen vaihto• Ostajan maksettavaksi varainsiirtovero (4 % vastikkeesta) • Myyjälle usein maksettavaksi luovutusvoittovero (30 - 34 %

luovutusvoitosta) pois lukien verovapaat lähisukulaisten väliset spv –luovutukset tietyin ehdoin

• Lahjanluontoisissa kaupoissa ostajalle mahdollisesti lahjavero ja metsälahjavähennys

• Ostajalle metsävähennysoikeus (60 % metsätilan hankinta-menosta), vähentää oleellisesti tulevia puun myyntien veroja

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot

Vastikkeettomat luovutukset1. Perintö (normaali perimysjärjestys)2. Testamentti3. Lahja• Saajan maksettavaksi tulee useimmiten joko perintövero tai

lahjavero• Luovuttajalle ei tule veroseuraamuksia• Saajalle ei synny uutta metsävähennysoikeutta• Mikäli luovuttajalle on jäänyt käyttämätöntä

metsävähennysoikeutta, siirtyy se uuden omistajan käyttöön vastikkeettoman luovutuksen yhteydessä

• Isompien metsäalojen lahjoituksessa voi lahjansaajalle syntyä oikeus metsälahjavähennykseen

Lainhuudon haku

• Uuden omistajan tulee hakea kiinteistölle lainhuuto maanmittauslaitokselta 6 kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta

Lainhuudon haussa tarvittavat asiakirjat• Täytetty hakemuslomake• Kuitti varainsiirtoveron maksusta (kaupan yhteydessä)• Mahdolliset muut saantoon liittyvät asiakirjat (perukirja, perinnönjakokirja,

testamentti jne)• Kaupanvahvistaja toimittaa sähköisesti kauppakirjan tai lahjakirjan

liitteineen (valtakirjat, määräalan kartta) suoraan maanmittauslaitokselle

• Lainhuudon hausta peritään 119 €:n kiinteistökohtainen maksu (2017 -2018)

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen• Kokonaan uuden metsänomistajan kannattaa pikimmiten

hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi metsätalouden harjoittamisesta verotoimistossa

• Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa metsätalouden tavaroiden, tarvikkeiden ja palvelujen hinnassa olevat arvonlisäverot (24 %) kokonaan palautuksena vuosittain tehtävän kausiveroilmoituksen avulla

• Puun ostaja maksaa puukauppatilityksiin arvonlisäveron (24 %) normaalin kauppahinnan päälle

• Jos vuotuinen liikevaihto ylittää 10 000 €, on arvonlisävero-velvolliseksi pakko liittyä

Luovutusvoittoverosta vapaan ns. lähisukulais-

kaupan edellytykset

• Koskee verovelvollisen (metsätilan myyjän) harjoittamaan maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvan kiinteän omaisuuden myyntiä (ei koske irtaimeksi omaisuudeksi katsottavan kuolinpesäosuuden myyntiä)

• Saajana (ostajana) on verovelvollisen (myyjän) lapsi, hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen tai verovelvollisen sisar, veli, sisar- tai velipuoli. Kaikki edellä mainitut voivat olla ostajana yksin tai yhdessä puolisoidensa kanssa

• Omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta luovuttajan (myyjän) tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti

• Verovapaus purkautuu, jos saaja (ostaja) luovuttaa (= myy) kiinteistön edelleen ennen 5 vuoden aikarajaa

Muiden vastikkeellisten luovutusten verotus

• Luovutusvoittoveroa joutuu maksamaan silloin, kun metsämaan myynnistä syntyy luovutusvoittoa - Metsän myyntihinta on suurempi kuin metsän hankintameno (myyjän oma ostohinta, perintöveroarvo tai lahjaveroarvo lisättynä metsän myynnin ja

hankinnan kuluilla) • Metsämaan myynnistä voi syntyä myös luovutustappio• Käytetty metsävähennys lisää luovutusvoittoa tai pienentää tappiota• Luovutusvoittoverotukseen sovelletaan suhteellista verokantaa (30 – 34 %)• Yli 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno on joko 40 %

myyntihinnasta tai omaisuuden todellinen hankintameno + kulut • Alle 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno on joko 20 %

myyntihinnasta tai omaisuuden todellinen hankintameno + kulut

Muiden vastikkeellisten luovutusten verotus

• Metsämaan myynnissä kunnalle, kuntayhtymälle, maakunnalle ja valtiolle voi käyttää 80 %:n hankintameno - olettamaa omistusajasta riippumatta

• Metsämaan myynti tai vaihto luonnonsuojelutarkoituksiin (ELY-keskus) on vapautettu kokonaan luovutusvoittoverotuksesta

Lahjanluonteinen kauppa

• Kaupassa ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos ostaja maksaa yli 75 % omaisuuden (metsä tai muu omaisuus) käyvästä arvosta

• Mikäli kyse on maataloutta tai maa- ja metsätaloutta jatkavasta maatilasta, kaupassa ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos ostaja maksaa yli 50 % omaisuuden käyvästä arvosta

• Metsä arvostetaan tila-arvion avulla tai laskennallisen arvon kautta (1 300 – 5 400 €/ha eri maakunnissa)

• Salaojitettu pelto arvostetaan laskennallisen arvon kautta (avo-ojitetun pellon arvo 10 % tai vähintään 500 €/ha alempi)

Salaojitetun pellon laskennallinen arvo vuonna

2017 maakunnittain

- Uusimaa 9 400 €/ha - Etelä-Savo 4 900 €/ha - Varsinais-Suomi 10 800 €/ha - Pohjois-Karjala 3 700 €/ha- Satakunta 9 000 €/ha - Pohjois-Savo 4 900 €/ha- Ahvenanmaa 15 600 €/ha - Etelä-Pohjanmaa 8 800 €/ha - Keski-Suomi 3 900 €/ha - Pohjanmaa 10 100 €/ha- Kanta-Häme 9 100 €/ha - Keski-Pohjanmaa 6 400 €/ha- Pirkanmaa 7 700 €/ha - Pohjois-Pohjanmaa 5 700 €/ha- Päijät-Häme 7 900 €/ha - Kainuu 1 900 €/ha- Kymenlaakso 6 700 €/ha - Lappi 2 100 €/ha- Etelä-Karjala 5 400 €/ha

Esimerkki lähisukulaisten välisestä kaupasta

• Henkilö myy omalle lapselleen käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoisen metsätilan 76 000 €:lla yli 10 vuoden omistuksen jälkeen. Myyjällä on toinenkin lapsi.

• Myyjälle ei maksuun luovutusvoittoveroa (yli 10 vuoden omistus takana, ostaja lähisukulainen, metsä kiinteää omaisuutta)

• Ostajalle ei tule lahjaveroa (hinta yli 75 % käyvästä arvosta)• Varainsiirtovero ostajalle 4 % 76 000 €:sta eli 3 040 €• Tilakaupasta tuleva metsävähennys on 60 % hankintamenosta eli noin

80 000 €:sta = noin 48 000 €, mikä alentaa uuden metsänomistajan puun myyntiveroa pitkässä juoksussa 14 400 €

• Toiselle lapselle lahjoitetaan 24 000 € kauppahinnasta rahana ja itselle jää vielä 52 000 €

Esimerkki luovutusvoittoverotuksesta

• Metsänomistaja myy metsätilan ns. vieraalle 100 000 €:lla• Jos metsänomistaja on omistanut metsätilan yli 10 vuotta, voi

hän käyttää hankintameno - olettamana 40 % myyntihinnasta eli hankintameno – olettama on 40 000 €

• Luovutusvoitto 100 000 € - 40 000 € = 60 000 €• Luovutusvoittovero 60 000 €:sta on 19 200 € • Jos metsätilan edellisen saannon todellinen hankintameno

(kauppahinta tai perintö- tai lahjaverotusarvo + kulut) ovat yli 40 000 €, kannattaa hankintameno - olettaman sijasta käyttää todellista hankintamenoa + kuluja

Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos

• Jos maatilasta tai maa- ja metsätilasta maksettu vastike ylittää 50 % käyvästä arvosta ja tila luovutetaan saajalle, joka jatkaa tilalla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista, lahjaveroa ei määrätä lainkaan

• Jos vastike on korkeintaan 50 % käyvästä arvosta, arvostetaan metsä ja pelto 40 %:iin niiden vuotuisen tuoton kautta lasketusta arvosta (laki varojen arvostamisesta)- Verottajalta on erikseen pyydettävä perintö- ja lahjaverolain

ko. huojennusta koskevien pykälien soveltamista

Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos

• Esimerkki Parkanosta verovuodelta 2017• Metsän arvo: 10 x 76,49 €/ha x 0,4 = 305,96 €/ha• Pellon arvo: 7 x 39,04 €/ha x 0,4 + salaojituksen arvo

358,90 €/ha x 0,4 = 252,87 €/ha

• Jatkavan maatilan edellytykset• Oltava vähintään noin 4 ha peltoa/saaja, jota jatkaja/jatkajat itse

viljelee vähintään 5 vuotta lahja- tai perintöverotuksen suorittamisen jälkeen (vuokraus ei käy)

• Maataloudesta on tultava vuosittain verotettavaa myyntituloa

• Jatkavien maatilojen sukupolvenvaihdosten vankin asiantuntemus löytyy mm. Pro Agriasta ja tietyistä pankeista (verotus, jatkavien viljelijöiden tuet, luopujien eläkeasiat ym)

Metsävähennys

• 60 % 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankitun (kauppa tai vaihto) metsän hankintamenosta - Metsän kauppahinta+ Varainsiirtovero ja lainhuudatuskulut,+ Kaikki muutkin metsän ostoon liittyvät, ostajan maksamat

kulut (kauppakirjan tekokulut, kaupanvahvistajan palkkio, tila-arviokulut, maanmittauskulut, matkakulut ym.)

• Metsävähennystä voi käyttää sinä vuonna, kun jollakin ko. metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavalla tilalla syntyy verotettavaa metsätalouden pääomatuloa

Metsävähennys

• Metsävähennys on nykyään metsänomistajakohtainen

• Vuotuinen metsävähennys voi olla enintään 60 % metsä-talouden pääomatulosta, joka on saatu metsävähennykseen oikeutetusta metsästä

• Vuotuisen metsävähennyksen on aina oltava vähintään 1 500 €- Edellyttää vähintään 2 500 €:n suuruista vuotuista metsätalouden pääomatuloa (60 %:n säännön mukaan)

Metsävähennys

• Metsävähennyksen käyttö puukauppojen yhteydessä kannattaa suunnitella sellaisen metsäammattilaisen kanssa, joka on perehtynyt sen käyttöön

• Mikäli metsänomistaja ei käytä metsävähennystä omistusaikanaan, siirtyy käyttämätön metsävähennys seuraavalle omistajalle, mikäli metsä vaihtaa omistajaa ns. vastikkeettomalla saannolla (lahja, perintö, testamentti, avio-oikeus)

• Lahjanluontoisessa metsätilakaupassa uudelle omistajalle siirtyy edellisen omistajan käyttämättömästä metsävähennyksestä lahjan suhteellisen osuuden mukainen metsävähennys, ja sen lisäksi uuden kaupan hankintamenosta laskettu metsävähennys

Metsävähennyksen tuloutus• Käytetty metsävähennys tuloutetaan luovutusvoittoverotuksessa,

mikäli metsävähennykseen oikeutettu metsä myöhemmin myydään • Ns. vieraalle• Ns. lähisukulaiselle alle 10 vuoden omistuksen jälkeen

(lähisukulaiseksi luetaan oma lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa, lapsen lapsi, veli, sisar, veli- tai sisarpuoli)

• Tuloutus on enintään 60 % pois myydyn metsän hankintamenosta

• Metsävähennyksen tuloutusta ei tehdä, jos metsä myydään lähisukulaiselle yli 10 vuoden omistuksen jälkeen tai metsä vaihtaa omistusta perinnön tai lahjoituksen kautta.

• Metsävähennystä ei tulouteta myöskään silloin, kun metsä liitetään yhteismetsään osuuksia vastaan tai metsä myydään suojelualueeksi ELY-keskukselle

Metsävähennys

• Metsävähennystä ei voi hyödyntää enää viimeisenä metsänomistusvuotena, koska metsävähennysoikeus on sillä metsänomistajalla, joka omistaa metsävähennysoikeutetun metsän vuoden lopussa eli 31.12

• Metsävähennystä ei voi käyttää pelkkä hallintaoikeuden haltija, koska metsävähennysoikeus on sidottu omistajuuteen

Metsävähennysesimerkki

• Metsänomistaja ostaa hankintamenoltaan 100 000 €:n arvoisen metsäpalstan

• Metsävähennykseksi tulee 60 % hankintamenosta eli 60 000 €

• Metsänomistaja myy ko. tilalta pystyleimikon, josta saa tuloa samana verovuonna 40 000 €

• Metsänomistaja käyttää metsävähennystä 60 % 40 000 €:sta eli 24 000 €

• Metsävähennystä jää käyttämättä seuraavien puun myyntien yhteyteen 60 000 € - 24 000 € = 36 000 €

• Metsävero 40 000 €:n puuerän myynnistä on 4 800 €, kun se ilman metsävähennyksen käyttöä olisi 12 400 €

Perintö

• Perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta

• Perukirja on toimitettava 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta vainajan viimeisen asuinpaikan verotoimistoon

• Perunkirjoituksessa on oltava paikalla vähintään pesän ilmoittaja ja 2 uskottua miestä

• Jos kuolinpesä todennäköisesti myy metsäpalstan ns. vieraalle, kannattaa metsäpalstan myynnissä toimia nopeasti tai arvostaa metsä perunkirjoituksessa mahdollisimman lähellä tulevaa kauppahintaa, koska perintövero on lähisukulaisilla selvästi alempi kuin luovutusvoittovero - Perintöverossa nykyisen verotuskäytännön mukaan 1 - 3 vuoden

oikaisumahdollisuus henkilön kuolemasta

Perintövero 1.1.2017 alkaen (I veroluokka)

• I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi

• Lisäksi puolisovähennys 90 000 € ja alaikäisyysvähennys 60 000 €

Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)

20 000 – 40 000 100 7

40 000 – 60 000 1 500 10

60 000 – 200 000 3 500 13

200 000 – 1 000 000 21 700 16

1 000 000 – 149 700 19

Perintövero 1.1.2017 alkaen (II veroluokka)

• II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat

Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)

20 000 – 40 000 100 19

40 000 – 60 000 3 900 25

60 000 – 200 000 8 900 29

200 000 – 1 000 000 49 500 31

1 000 000 – 297 500 33

Esimerkki perintöveron laskemisesta

• Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kahdelle lapselle yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoinen metsäomaisuus

• Molempien lasten perintöosuuden käypä arvo on 50 000 €

• Perintöveroa menee yhteensä 2 x 2 500 € = 5 000 €• Perintöveron osuus on 5,0 % perityn metsäomaisuuden

käyvästä arvosta• II – veroluokassa perintöveroa menee 12 800 €

(12,8 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta)

Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa yhtymäksi ?

1. Kuolinpesän metsätalouden vuotuinen tappio voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana vain kuolinpesälle mahdollisesti syntyvistä pääomatuloista - Yhtymän metsätalouden vuotuinen tappio vähennetään

jo samana verovuonna yhtymän osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista tai alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen veroista

2. Kuolinpesillä korkeampaa pääomaveroa (34 %) menee heti, kun kuolinpesän vuotuinen ylijäämä ylittää 30 000 €

- Yhtymällä ko. tarkastelu on osakaskohtainen

Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa yhtymäksi ?

3. Kuolinpesien sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja, kun ne muutetaan yhtymiksi ennen lopullisia sukupolvenvaihdosjärjestelyjä

• Jos joku kuolinpesässä mukana oleva osakas ostaa toisilta osakkailta kuolinpesäosuuksia, ei ostaja saa tehdä metsävähennystä, koska kuolinpesäosuuden osto tulkitaan irtaimen omaisuuden kaupaksi

• Yhtymäosuuden osto tulkitaan sen sijaan kiinteän omaisuuden kaupaksi ja siitä tulee käyttöön täysi metsävähennys

• Yhtymäosuuden kaupat voidaan korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan tehdä heti, kun yhtymä on perustettu (ei tarvitse enää odottaa yli vuotta yhtymän perustamisesta yhtymäosuuksien kauppaan)

Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa yhtymäksi ?

• Jos joku kuolinpesän osakas myy lähisukulaiselleen (sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli, oma lapsi, lapsen lapsi) kuolinpesäosuuden, joutuu myynnistä maksamaan normaalin luovutusvoittoveron

• Yhtymäosuuden kauppa ko. lähisukulaisille on sen sijaan vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta, jos vanhempien, kuolinpesän ja yhtymän yhteenlaskettu omistusaika on vähintään 10 vuotta

• Kuolinpesä muutetaan yhtymäksi ositus- ja perinnön-jakosopimuksella (toinen vanhemmista elossa) tai perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet).

Lahja

• Lahjaveroilmoitus on tehtävä, jos saadun lahjan käypä arvo on 5 000 € tai enemmän

• Ilmoitus on tehtävä myös silloin, jos on saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa useita lahjoja ja lahjojen yhteenlaskettu käypä arvo on 5 000 € tai enemmän

• Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa lahjan antamisesta

• Lahjan saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus 3 kk:n kuluessa saamisesta• Lahjassa ja testamentissa voidaan sulkea lahjansaajien puolisoiden avio-

oikeus pois erillisellä määräyksellä, kaupassa ei voida sulkea• Lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä• Jos lahjan ei haluta olevan ennakkoperintöä, tulee se mainita lahjakirjassa

Lahjavero 1.1.2017 alkaen (I veroluokka)

• I - veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi

Lahja, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)

5 000 – 25 000 100 8

25 000 – 55 000 1 700 10

55 000 – 200 000 4 700 12

200 000 – 1 000 000 22 100 15

1 000 000 – 142 100 17

Lahjavero 1.1.2017 alkaen (II veroluokka)

• II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat

Lahja, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)

5 000 – 25 000 100 19

25 000 – 55 000 3 900 25

55 000 – 200 000 11 400 29

200 000 – 1 000 000 53 450 31

1 000 000 – 301 450 33

Esimerkki lahjaveron laskemisesta

• Henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoisen metsäomaisuuden- Molempien lasten saaman lahjan käypä arvo on 50 000 €- Lahjaveroa menee yhteensä 2 x 4 200 € = 8 400 € (8,4 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta)

• II – veroluokassa veroa menisi 20 300 € (20,3 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta)

• Jos lahjoittajina olisivat puolisot yhdessä (4 kpl 25 000 €:nsuuruista lahjaa), lahjaveroa menisi yhteensä I – luokassa 6 800 € (6,8 %)

Metsälahjavähennys- Tuli voimaan vuoden 2017 alussa

Metsälahjavähennyksen tavoitteet:

- Metsänomistajien elinaikanaan tekemien sukupolvenvaihdosten lisääminen

- Metsänomistajien keski-iän alentaminen- Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentäminen- Metsätilojen keskikoon kasvattaminen- Puun markkinoille tulon lisääminen- Yritysmäiset, isommat puhtaat metsätilat mukaan

sukupolvenvaihdoshuojennusten piiriin - Aikaisemmin huojennukset ovat koskeneet vain jatkavia maatiloja ja yrityksiä

MetsälahjavähennysMetsälahjavähennyksen sisältö: - Lahjana (ei perintönä) saadun tai lahjanluonteisena kauppana ostetun

metsätilan maksetusta lahjaverosta voi vähentää tietyn osuuden seuraavan 15 vuoden aikana metsätalouden tuloverotuksen kautta

- Huojennuksen alarajana on ns. arvostamislain mukainen metsätilan 30 000 euron arvo (= 10 x metsän keskimääräinen kuntakohtainen vuotuinen tuotto)

- Jos tuotto alhainen (Pohjois-Suomi ja saaristokunnat), on alaraja 100 ha

- Esimerkkejä alarajasta- Kärkölä 17 ha - Kitee 23 ha - Salo 26 ha- Viitasaari 29 ha - Pielavesi 31 ha - Lapua 43 ha- Kannus 67 ha - Pyhäntä 86 ha - Pudasjärvi 100 ha

Metsälahjavähennys- Vähennyspohja on 30 000 euron raja-arvon ylittävästä osasta maksettu

lahjavero x 2,4 eli hyvitys on 72 - 81 % rajan ylittävästä lahjaverosta

- Vähennys tehdään metsätalouden tuloverotuksessa metsänomistajan kaikkien metsien metsätalouden puhtaasta pääomatulosta- Puunmyyntituloista, kemera-tuista, vakuutuskorvauksista ym. vähennetään ensin kaikki vuosimenot, poistot, metsävähennys ja varaukset ja vasta sen jälkeen lasketaan ja tehdään metsälahjavähennys

- Verovuonna tehtävä metsälahjavähennys on enintään 50 % metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, kuitenkin enintään 195 000 € ja vähintään 1 500 €

- Tilan tai sen osan (yli 10 %) vapaaehtoinen luovutus 15 vuoden aikana johtaa edun menetykseen eli tehdyt metsälahjavähennykset tuloutetaan korotettuna 20 %:lla

- 30 000 euron alaraja on lahjakohtainen ja lahjan pilkkominen johtaa suurempaan alarajaan

Metsälahjavähennysesimerkki

Esimerkki 1, 80 hehtaarin metsätila Parkanossa, ver oluokka I, yksi lahjanantaja ja yksi lahjansaaja

- Metsätilan käypä arvo 250 000 €, maksettu lahjavero 29 600 €

- Metsän arvo arvostuslain mukaan Parkanossa 764,90 €/ha (= 76,49 x 10) - 30 000 euron raja-arvo tarkoittaa noin 39 hehtaarin metsätilaa

- Kyseisen metsän arvo on arvostuslain mukaan 80 ha x 764,90 €/ha = 61 192 €

- Metsälahjavähennyspohja muodostuu seuraavanlaiseksi:- (61 192 € - 30 000 €)/61 192 € x 29 600 € x 2,4 = 36 212 €

- Maksetusta lahjaverosta voi saada takaisin enintään 10 864 € eli 37 %(30 %:n verokannan mukaan laskettuna)

MetsälahjavähennysesimerkkiEsimerkki 2, 150 hehtaarin metsätila Ikaalisissa, v eroluokka II, yksi lahjanantaja ja kaksi lahjansaajaa- Metsätilan käypä arvo 600 000 €, maksettu lahjavero yhteensä 168 900 € (=

2 x 84 450 €)

- Metsän arvo arvostuslain mukaan Ikaalisissa 1 059,60 €/ha (= 105,96 x 10) - 60 000 euron raja-arvo (2 lahjansaajaa) tarkoittaa noin 57 hehtaarin metsätilaa.

- Metsän arvo arvostuslain mukaan 150 ha x 1 059,60 €/ha = 158 940 €

- Metsälahjavähennyspohja muodostuu seuraavanlaiseksi:- (158 940 € - 60 000 €)/158 940 € x 168 900 € x 2,4 = 252 336 €

eli 126 168 €/osakas

- Maksetusta lahjaverosta voi saada takaisin enintään 75 701 € eli 45 %(30 %:n verokannan mukaan laskettuna)

Hallintaoikeuden pidättäminen metsän lahjoituksessa

• Metsän omistus siirtyy uudelle omistajalle, metsän hallintaoikeus jää lahjoittajalle tai esimerkiksi välisukupolvelle

• Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen• Oikeus omaisuuden käyttöön, oikeus vuotuisen tuoton

nauttimiseen, oikeus kieltäytyä suostumasta kiinteistön myyntiin

• Hallintaoikeuden haltija ei saa toimillaan alentaa omaisuuden arvoa (”ylihakkuut”, metsäsuunnitelma hyvä pohja)

• Hallintaoikeuden haltija saa puukauppatulot sekä maksaa metsänhoitokulut ja metsäverot

Hallintaoikeuden pidättäminen alentaa lahjaveroa

Elinikäinen hallintaoikeus (sisältää riskejä)• Metsätilan tuottoprosentti (5 %) kerrotaan lahjoittajan iän

mukaisella kertoimella seuraavasti:

Ikä kerroin

Alle 44 12

45 - 52 11

53 - 58 10

59 - 63 9

64 - 68 8

Ikä kerroin

69 - 72 7

73 - 76 6

77 - 81 5

82 - 86 4

87 - 91 3

92 ja yli 2

Hallintaoikeuden haittoja• Jos hallintaoikeuden haltija ei ole oikeustoimikelpoinen,

joudutaan metsäasioissa asioimaan maistraatin kanssa• Hallintaoikeus vaikuttaa pysyvään hoitoon joutuvan henkilön

hoitomaksuun täydellä painolla (arvostamislain mukainen tuotto metsämaahehtaaria kohti)

• Metsänomistaja ei saa vähentää metsäverotuksessa omia kulujaan, hänellä ei ole hankintatyön verovapautta

• Hallintaoikeuden haltija ei voi käyttää metsävähennystä

5 v. 3,99

10 v. 6,71

15 v. 8,56

20 v. 9,82

Määräaikainen hallintaoikeus• Metsätilan tuottoprosentti

(5 %) kerrotaan ns. diskonttauskertoimella

Esimerkkejä hallintaoikeuden pidättämisen

vaikutuksesta lahjaveroon

• 60-vuotias henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoisen metsäomaisuuden

- Jos hän pidättää elinikäisen hallintaoikeuden, alenee lahjan arvo 9 x 5 % = 45 %. Lahjavero alenee 8 400 €:sta 3 900 €:oon

- Jos hän pidättää määräaikaisen (15 v.) hallintaoikeuden, alenee lahjan arvo 8,56 x 5 % = 42,8 %. Lahjavero alenee 8 400 €:sta 4 120 €:oon

- Jos hän pidättää määräaikaisen (10 v.) hallintaoikeuden, alenee lahjan arvo 6,71 x 5 % = 33,55 %. Lahjavero alenee 8 400 €:sta 5 045 €:oon

Elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen

• Hallintaoikeuden haltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudesta luovuttamalla hallintaoikeuden lahjakirjalla metsänomistajille (irtaimen omaisuuden lahjoitus)

• Toimenpiteestä tulee metsäomistajille useimmiten maksettavaksi lahjaveroseuraamus

• 80-vuotias metsänomistaja luopuu pidättämästään elinikäisestä hallintaoikeudesta (metsänomistajina kaksi lasta) koskien 100 000 €:n arvoista metsäpalstaa

• Koko lahjan arvo on 25 % (= 5 x 5 %) 100 000 €:sta eli 25 000 € eli 12 500 €/lapsi

• Lahjaveroa menee lapsilta yhteensä 2 x 700 € = 1 400 €